Tulostettava versio (pdf, 399,4 kB) - Tukes

TURVATEKNIIKAN KESKUS 

TUKES-julkaisu 6/2001 

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TIETOON TULLEET 

ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEET VUONNA 2000 

Merja Rusanen 

Helsinki 2001

TIIVISTELMÄ 

2 

Tähän julkaisuun on koottu yhteenveto TUKESin tietoon tulleista toimialalla sattuneista 

onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Vuonna 2000 niitä rekisteröitiin yhteensä 247. Vastaava 

luku vuonna 1999 oli 202 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Vuonna 2000 suurin 

onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita rekisteröitiin 80. Ilotuliteonnettomuuksia 

rekisteröitiin 63 ja sähkötapaturmia 54. TUKESin tietoon tulleissa toimialalla sattuneissa 

onnettomuuksissa kuoli 11 henkilöä ja loukkaantui 138. 

Kemikaalionnettomuuksia rekisteröitiin 80. Näistä 25 luokiteltiin vakaviksi ja 14 vaaratilanteiksi. 

Onnettomuuksissa kuoli 3 henkilöä ja loukkaantui 18. Kuolemantapaukset sattuivat 

teollisuuskemikaalin valmistuslaitoksella, puujalostusteollisuudessa ja maatilalla. 

Onnettomuuksia ja vaaratilanteita tapahtui eniten puunjalostusteollisuudessa (9), pintakäsittelylaitoksilla 

(8), elintarviketeollisuudessa (6) ja teollisuuskemikaalien valmistuslaitoksissa 

(5) sekä petrokemian ja öljynjalostusteollisuudessa (5). Onnettomuustyypeistä eniten 

tapahtui kemikaalivuotoja (36) ja tulipaloja (19). Vaaratilanteita kirjattiin 14. 

Sähkötapaturmissa menehtyi 5 henkilöä ja loukkaantui 44, vaaratilanteiksi kirjattiin 5 tapausta. 

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien uhrit olivat kaikki sähköalalla ammattitaidottomia 

(maallikoita). Varomaton työskentely 20 kV avojohtojen läheisyydessä aiheutti 

kolmen ihmisen kuoleman ja yhden henkilön loukkaantumisen. Muut kuolemantapaukset 

sattuivat kotiympäristössä (maatilalla ja piha-alueella). Sähkötapaturmissa loukkaantuneista 

oli 24 sähköalan ammattilaista, 3 kyseiseen tehtävään opastettua henkilöä ja 22 

maallikkoa. Tapaturmia sattui eniten kytkinlaitteistoissa (19) sekä siirto- ja jakeluverkoissa 

(11). 

Ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia onnettomuuksia rekisteröitiin 63. 

Henkilövahinkoja aiheutui 62 tapauksessa. Lisäksi omatekoisen pommin räjäyttäminen 

asuntoalueella vaurioitti lähistöllä olleita rakennuksia. Ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja 

tuli TUKESin tietoon 39. Näitä paloja ei ole kuitenkaan laskettu mukaan TUKESin onnettomuustilastoissa. 

Sisäasiainministeriö ylläpitää PRONTO –rekisteriä, johon tulipalot 

tilastoidaan. 

Nestekaasuonnettomuuksia rekisteröitiin 11, joissa yksi henkilö kuoli ja yksi loukkaantui. 

Onnettomuuksista seitsemän tapahtui yksityiskäytössä, esim. kesämökeillä ja asuntovaunuissa. 

Hissivahinkoja kirjattiin 12, joissa kuoli yksi henkilö ja vahinkoja aiheutui 8 henkilölle. 

Räjähdeonnettomuuksia rekisteröitiin 3, joista yksi onnettomuus aiheutti yhden 

henkilön kuoleman ja toisen loukkaantumisen. Painelaiteonnettomuuksia rekisteröitiin 15 

ja niissä loukkaantui 4 henkilöä. 

Vuonna 2000 TUKESin tietoon tulleiden onnettomuuksien kokonaismäärä nousi vuodesta 

1999. Onnettomuusmäärän kasvuun vaikuttaa ainakin osaksi tiedonkeräyksen aktivoituminen 

ja tiedonsaantikanavien kehittyminen. 

Tämän julkaisun tietolähteenä on käytetty pääasiassa TUKESin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteri 

VAROa. TUKESin kotisivuilta, osoitteesta www.tukes.fi on saatavissa 

aiemmin ilmestyneitä TUKES-julkaisuja sekä onnettomuustutkintaraportteja TUKESin 

tutkimista onnettomuuksista.

RESUMÉ 

3 

I denna publikation har gjorts ett sammandrag om de olycksfall som inträffat i branschen 

och om farosituationer som kommit till Säkerhetsteknikcentralen TUKES kännedom. 

Under år 2000 registrerades sammanlagt 247 olycksfall eller farosituationer. Under år 

1999 kom 202 olycksfall eller farosituationer till TUKES kännedom. Under år 2000 utgjorde 

den största olycksfallsgruppen av kemikalieolyckor; 80 sådana registrerades. 63 

fyrverkeriolyckor och 54 elolycksfall registrerades. Vid de olyckor som inträffat inom 

branschen och som kommit till TUKES kännedom dog 11 personer och 138 skadades. 

80 kemikalieolyckor eller farosituationer registrerades, varav 25 klassificerades som allvarliga 

fall. Vid olyckorna dog 3 personer och 18 skadades. Dödsfallen inträffade vid produktionsanläggningar 

för industrikemikalier, inom träförädlingsindustrin och på lantbruk. 

De flesta olycksfallen och farosituationerna inträffade inom träförädlingsindustrin (9), vid 

ytbehandlingsanläggningar (8), inom livsmedelsindustrin (6) och i produktionsanläggningar 

för industrikemikalier (5) samt inom den petrokemiska industrin och oljeraffineringsindustrin 

(5). Mest inträffade kemikalieläckage (36) och eldsvådor (19). 14 farosituationer 

bokfördes. 

Vid elolycksfall dog 5 personer och 44 skadades, som farosituationer bokfördes 5 fall. 

Vid samtliga olycksfall inom elbranschen med dödlig utgång saknade den förolyckade yrkeskompetens 

(offren var s.k. lekmän). Tre människor dog och en person skadades vid 

oförsiktigt arbete i närheten av 20 kV friledning. De övriga dödsfallen inträffade i hemmiljö 

(på lantbruk eller gårdsområde). Av de skadade i elolycksfall var 24 yrkesmän inom 

elbranschen, 3 personer hade fått handledning för den ifrågavarande uppgiften och 22 

lekmän. De flesta olycksfallen inträffade med kopplingsanläggningar (19) samt med 

överförings- och distributionsnät (11). 

63 olycksfall förorsakade av fyrverkerier eller hemgjorda bomber registrerades. I 62 av 

fallen förorsakades personskador. Vidare skadade detoneringen av en hemgjord bomb 

närliggande byggnader på ett bostadsområde. Till TUKES kännedom kom 39 eldsvådor 

förorsakade av fyrverkerier. Dessa eldsvådor är emellertid inte inräknade i TUKES statistik 

för olycksfall förorsakade av fyrverkerier. Inrikesministeriet för registret PRONTO, i 

vilket dessa eldsvådor statistikförs. 

11 flytgasolycksfall registrerades. I olyckor förorsakade av flytgas (gasol) dog en person 

och en skadades. Av flytgasolyckorna inträffade sju vid privatbruk, t.ex. i fritidsstugor eller 

husvagnar. 

12 hissolycksfall bokfördes och vid dessa dog en person och skador förorsakades för 8 

personer. 3 explosionsolyckor registrerades varav en olycka ledde till att en person dog 

och en annan skadades. 15 olyckor med tryckbärande anordningar registrerades och vid 

dessa skadades 4 personer. 

Det totala antalet olycksfall som under år 2000 kom till TUKES kännedom ökade jämfört 

med 1999. Åtminstone delvis beror det ökade antalet olycksfall på att informationsinsamlingen 

om samt kanalerna för att erhålla information om olyckor har effektiviserats. 

Vid utgivningen av denna publikation har som huvudsaklig källa anlitats det skade- och 

olycksdataregister VARO som förs av TUKES. På TUKES hemsidor, adressen 

www.tukes.fi finns tidigare TUKES-publikationer samt rapporter om olycksfall som 

TUKES undersökt.

ABSTRACT 

4 

This publication is a summary compiled from the industrial accidents and dangerous situations 

of which the Safety Technology Authority (TUKES) is aware. In 2000 a total of 

247 incidents were recorded. Similarly in 1999, there were 202 accidents or dangerous 

situations of which TUKES was aware. Chemical accidents accounted for the biggest accident 

group in 2000, with 80 such accidents being recorded. There were 63 accidents involving 

fireworks and 54 involving electricity. In the accidents of which TUKES is 

aware, 11 people were killed and 138 injured 

Eighty chemical accidents or dangerous situations were recorded. Twenty-five of these 

were classed as serious. Three persons were killed in the accidents and another 18 injured. 

The deaths occurred at an industrial chemical production plant, in the wood processing 

industry and on a farm. Most accidents and dangerous situations took place in the 

wood processing industry (9), finishing plants (8), the food industry (6) at industrial 

chemical production plants (5) and the petrochemical and oil refining industry (5). 

Chemical leaks (36) and fires (19) were the most frequent incidents. Fourteen dangerous 

situations were recorded. 

Five people lost their lives and 44 were injured in accidents involving electricity, five dangerous 

situations were recorded. All the victims of accidents resulting in death in the 

electricity industry were unqualified (laymen). Careless working in the vicinity of 20 kV 

overhead power lines resulted in three deaths and one injury. The other two deaths took 

place at home (farm and yard area). Of those injured in accidents involving electricity, 24 

were qualified electricians, three instructed in the job in question and 22 laymen. Most 

accidents took place in switching equipment (19) and transmission and distribution networks 

(11). 

Sixty-three accidents involving fireworks and homemade bombs were recorded. Personal 

injury resulted in 62 cases. Additionally, the explosion of a homemade bomb in a residential 

area damaged buildings in the vicinity. Thirty-nine fires caused by fireworks were 

reported to TUKES. These fires are not included in the accidents attributable to fireworks. 

The Ministry of the Interior keeps a PRONTO database, where fire statistics are 

compiled. 

Eleven accidents involving liquefied gas were reported. One person was killed and one 

injured in such accidents. Seven of the liquefied gas accidents occurred in private use, e.g. 

in holiday homes and caravans. 

Twelve lift incidents were recorded, in which one person died and eight injured. Three 

accidents involving explosives were recorded. One accident resulted in the death of one 

person and injuries to another. There were 15 accidents recorded involving pressure 

equipment. Four people were injured in such accidents. 

The overall number of accidents that TUKES got to know about in 2000 rose compared 

to the figure for 1999. This is partly due to more active data collection and the development 

of data access channels. 

The material in this publication largely derives from TUKES’ damage and accident database 

VARO. Earlier TUKES publications and accident research reports of accidents investigated 

by TUKES are available from TUKES’ website at www.tukes.fi.

SISÄLLYSLUETTELO 

1. JOHDANTO ............................................................................................................................3 

2. TUKESIN TOIMIALALLA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET VUONNA 2000......4 

3. KEMIKAALIONNETTOMUUDET ......................................................................................7 

3.1 Onnettomuuksien lukumäärä ................................................................................................7 

3.2 TUKESin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet .......................................................9 

3.3 Onnettomuuspaikat ja –tyypit...............................................................................................9 

3.4 Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla...................................................................10 

3.5 Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa....................................................11 

3.6 Kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa ........................................................13 

3.7 Kemikaalionnettomuuksien syytekijöitä ..............................................................................13 

4. NESTEKAASUONNETTOMUUDET..................................................................................15 

5. MAAKAASUONNETTOMUUDET .....................................................................................17 

6. RÄJÄHDE- JA ILOTULITEONNETTOMUUDET............................................................17 

6.1 Räjähdeonnettomuudet .......................................................................................................17 

6.2 Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet ...................................................................18 

6.3 Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot ......................................................................................20 

7. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESSA TAPAHTUNEET 

ONNETTOMUUDET............................................................................................................21 

8. KULJETETTAVIIN KAASUSÄILIÖIHIN LIITTYNEET ONNETTOMUUDET...........21 

9. PAINELAITEONNETTOMUUDET....................................................................................22 

9.1 Onnettomuuksien määrä.....................................................................................................22 

9.2 Onnettomuustyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat .................................24 

9.3 Onnettomuuksien syytekijöitä.............................................................................................25 

10. SÄHKÖTAPATURMAT.....................................................................................................25 

10.1 Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien kehitys 1930-2000 ...........................................25 

10.2 Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat vuosina 1970-2000................................................26 

10.3 Sähkötapaturmat vuonna 2000 .........................................................................................27 

10.3.1 Sähkötapaturmien määrä..........................................................................................27 

10.3.2 Tapaturmien uhriksi joutuneet henkilöt.....................................................................28 

10.3.3 Seuraukset ................................................................................................................29 

10.3.4 Tapaturmapaikka......................................................................................................29 

10.3.4 Syytekijöitä...............................................................................................................31 

11. LÄHDELUETTELO ............................................................................................................32 

LIITTEET 

Liite 1 TUKESin tutkimat onnettomuudet................................................................................. 33 

Liite 2 Esimerkkejä onnettomuuksista....................................................................................... 46 

Liite 3 TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna 2000........................... 54

1. JOHDANTO 

3 

TUKES kerää tietoja ja tutkii toimialansa onnettomuuksia. Tiedot kerätään vaurio- ja onnettomuusrekisteri 

VAROon. Tietoa käytetään mm. turvallisuuden toteutumisen ja kehittymisen 

seuraamiseen ja arviointiin sekä valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseen. 

Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO sisältää tietoja vaarallisten kemikaalien valmistus-, 

käsittely-, varastointi- ja kuljetusonnettomuuksista, painelaite- ja räjähdeonnettomuuksista 

sekä kaivosonnettomuuksista vuodesta 1978 lähtien. Vuodesta 1980 lähtien VAROrekisteriin 

on lisätty kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ja vuodesta 1996 lähtien siihen 

on sisällytetty kaikki tietoon tulleet sähkötapaturmat ja hissionnettomuudet. 

Tämä julkaisu on yhteenveto TUKESin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista 

ja vaaratilanteista vuonna 2000. Julkaisussa esitetään vuonna 2000 sattuneiden 

onnettomuuksien lukumääriä ja seurataan onnettomuusmäärien vaihtelua viimeisen 

kymmenen vuoden aikana. Tietolähteenä on käytetty VARO-rekisteriä. Vuonna 2000 

rekisteri muutettiin jatkuvasti päivitettäväksi. Tämä tarkoittaa, että myös aiemmin sattuneet 

TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet on lisätty rekisterin tietokantaan takautuvasti. 

Julkaisussa ei käsitellä sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkön käytön aiheuttamia 

tulipaloja. Sen sijaan ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja on käsitelty luvussa 6 /1/. 

Näitä paloja ei ole kuitenkaan laskettu mukaan TUKESin onnettomuustilastoihin. Sisäasiainministeriö 

ylläpitää PRONTO –rekisteriä, johon tulipalot palot tilastoidaan. 

Vuonna 2000 TUKESissa otettiin käyttöön onnettomuustutkinnan käsikirja/2/. Käsikirja 

sisältää strategian, jossa on määritelty onnettomuustutkinnan tavoitteet ja toimintaperiaatteet. 

Lisäksi käsikirja sisältää onnettomuustutkinta- ja menettelyohjeen. Käsikirjan tavoitteena 

on yhdenmukaistaa ja tehostaa onnettomuustutkintaa sekä tiedon keräämistä ja 

hyödyntämistä. Strategiassa on määritelty toimialueittain kriteerit onnettomuuksien tutkintaa 

ja rekisteriin tallentamista varten. 

TUKES saa onnettomuustietoja eri kanavia pitkin. Yksi kanavista on yritykset, jotka toimivat 

TUKESin valvomilla aloilla ja joita säädökset velvoittavat ilmoittamaan toiminnassaan 

sattuneista vakavista onnettomuuksista. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy mm. kemikaali-, 

painelaite-, räjähde-, kaivos-, ja sähköturvallisuuslainsäädäntöön /3/. Lisäksi TUKES kerää 

tietoja toimialallaan sattuneista onnettomuuksista päivälehdistä ja sähköisestä mediaseurannasta 

sekä muilta viranomaisilta. Vuonna 2000 onnettomuustietojen keräämistä on 

tehostettu entisestään, mikä joissakin onnettomuusryhmissä on lisännyt rekisteröityjen 

onnettomuuksien määrää. 

Ilmoitusvelvollisuudesta ja aktiivisesta seurannasta huolimatta kaikki toimialalla sattuneet 

onnettomuudet eivät tule TUKESin tietoon. Tiedonsaantiin vaikuttavat onnettomuuden 

vakavuus ja se, minkä valvontaryhmän onnettomuudesta on kysymys. TUKES saa yleensä 

tiedot kuolemaan johtaneista ja muista vakavista onnettomuuksista. Vähemmän vakavista 

onnettomuuksista ei välttämättä tule ilmoitusta, eikä niistä aina saada tietoa muutakaan 

kautta. Nämä seikat tulee huomioida tarkasteltaessa raportissa esitettyjä onnettomuus-lukumääriä. 

TUKES tutkii toimialallaan sattuneet onnettomuudet, joissa on tapahtunut vakavia henkilövahinkoja 

tai niissä aiheutuneet kustannukset ovat merkittäviä tai joissa vaaralliseksi 

luokiteltua kemikaalia on päässyt valumaan ympäristöön. Lisäksi suoritetaan tutkinta, jos 

se katsotaan laitoksen teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta

4 

tarpeelliseksi. TUKES nimitti 18 tutkijaa tai tutkijaryhmää tutkimaan toimialalla vuonna 

2000 sattuneita onnettomuuksia, näistä yksi tutkijaryhmä nimettiin vuonna 2001 tutkimaan 

syksyllä 2000 sattunutta kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Tutkitut onnettomuudet 

tapahtuma-ajan mukaisessa järjestyksessä olivat: 

- kuolemaan johtanut putoamisonnettomuus lannoitetehtaalla 

- teollisuuslaitoksella syttynyt räjähdysmäinen tulipalo 

- öljynjalostamolla syttynyt tulipalo 

- tulipalo piirilevytehtaalla 

- kuolemaan johtanut hissitapaturma saneeraustyömaalla 

- jätevedenpuhdistamolla sattunut räjähdys, jossa loukkaantui kaksi henkilöä 

- hissitapaturma, jossa loukkaantui yksi henkilö 

- nestekaasuvuodosta syttynyt kuolemaan johtanut tulipalo 

- maatalouslomittajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma 

- betoniauton aiheuttama kuolemaan johtanut sähkötapaturma maatilan rakennustyömaalla 

- autonkuljettajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma 

- betoniautonkuljettajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma 

- kuolemaan johtanut sähkötapaturma (tutkittu vuonna 2001) 

- loukkaantumisen aiheuttanut onnettomuus lannoitetehtaalla 

- kaasutuslaitoksella syttynyt tulipalo 

- piirilevytehtaalla syttynyt tulipalo 

- kuolemaan johtanut öljysäiliön räjähdys ja sitä seurannut tulipalo 

- kuolemaan johtanut onnettomuus sellutehtaalla. 

Tutkittujen onnettomuuksien tiivistelmät ovat liitteessä 1. Liitteessä 2 on esimerkkejä 

muista vuonna 2000 tapahtuneista onnettomuuksista. 

2. TUKESIN TOIMIALALLA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET VUONNA 2000 

TUKESin toimialalla vuonna 2000 sattuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista tuli 

TUKESin tietoon 247. Vaaratilanteiksi on rekisteröity tapaukset, joissa kukaan ei ole 

loukkaantunut ja tapauksesta aiheutuneet kustannukset ovat hyvin vähäiset, mutta mahdollisuudet 

vakavaankin onnettomuuteen olisivat olleet olemassa. Kuvassa 2.1 on esitetty 

onnettomuuksien ja vaaratilanteiden onnettomuuspaikkojen jakautuminen. 

TUKESin tietoon tulleista onnettomuuksista tai vaaratilanteista 92 tapahtui teollisuudessa. 

Koti ympäristöineen ja muut ulkoalueet –ryhmässä tapahtui 112 onnettomuutta. Tätä 

määrää nostavat ilotulitteiden aiheuttamat onnettomuudet, joita kirjattiin 63. Julkisissa tiloissa 

tapahtui 25 onnettomuutta. Muualla tapahtui 18 onnettomuutta. Onnettomuuspaikat 

käsitellään myös toimialakohtaisesti tuonnempana. Kaivosonnettomuuksia tapahtui 

kaksi. Niitä ei kuitenkaan käsitellä julkaisussa erikseen, vaan niistä on lyhyet kuvaukset liitteessä 

2.

Teollisuus 

37 % (92) 

Koti 

ympäristöineen, 

muut ulkoalueet 

46 % (112) 

5 

Julkiset tilat 

10 % (25) 

Muu 7 % 

(18) 

Liikenneympäristö 

1 % 

Muu 

2 % 

Rakennustyömaa 

1 % 

Kaivos/louhintatyömaa 

1 % 

Varastoalueet, 

jakeluasemat 

2 % 

Kuva 2.1 TUKESin tietoon tulleet vuonna 2000 toimialalla tapahtuneet onnettomuudet ja 

vaaratilanteet onnettomuuspaikoittain. 

Vuosina 1996-2000 TUKESin toimialalla tapahtuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden 

lukumäärät on esitetty taulukossa 2.1. Lukumäärät perustuvat päivitetyn VAROrekisterin 

tietoihin. 

Taulukko 2.1 TUKESin tietoon tulleet toimialalla tapahtuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet 

vuosina 1996-2000. 

Onnettomuusryhmä Lukumäärä 

1996 1997 1998 1999 2000 

Sähkölaitteet ja -laitteistot 53 45 69 45 54 

Nestekaasu 12 7 8 18 11 

Vaaralliset kemikaalit 57 68 76 59 80 

Hissit 8 22 14 13 12 

Kuljetettavat kaasusäiliöt 1 3 3 3 6 4 

Painelaitteet 13 17 10 16 14 

Aerosolit 7 9 1 

Räjähteet 1 2 5 5 3 

Ilotulitteiden käyttö, omatekoiset 

pommit ja räjähteet 2 4 97 3 13 17 63 

Maakaasu 1 3 6 3 1 

Vaarallisten aineiden kuljetus 1 4 7 18 11 2 

Kaivokset 1 2 2 

Muut 3 4 

Yhteensä 160 275 231 202 247 

1 Mukana myös liikenneonnettomuuksia. 

2 Luvuissa ei ole mukana ilotulitteiden aiheuttamia paloja. 

3 Ilotulitteiden aiheuttamista vahingoista tehtiin poliisille 267 ilmoitusta, joista 96 tapauksessa aiheutui henkilövahinkoja.

6 

Vuoden 2000 onnettomuuksissa kuoli 11 henkilöä ja 138 henkilöä loukkaantui. Kuolemaan 

johtaneiden onnettomuuksien määrä oli poikkeuksellisen suuri verrattuna edellisiin 

vuosiin. Yhtä monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta tapahtui viimeksi kahdeksan 

vuotta sitten. Sähkötapaturmissa menehtyi viisi henkilöä, kemikaalien teollisessa käsittelyssä 

kolme, nestekaasun kotikäytössä yksi, hissitapaturmassa yksi sekä räjähdeonnettomuudessa 

yksi henkilö (taulukko 2.2). 

Taulukko 2.2 Vuonna 2000 onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä sekä 

kyseisen onnettomuusryhmän tapausten kokonaismäärä. 

Onnettomuusryhmä Onnettomuuksia 4 Kuolleet Loukkaantuneet 

Sähkötapaturmat 54 5 44 

Kemikaalionnettomuudet 80 3 18 

Nestekaasuonnettomuudet 11 1 1 

Hissitapaturmat ja -vauriot 12 1 8 

Räjähdeonnettomuudet 3 1 1 

Ilotulitteiden käyttö 63 62 

Painelaiteonnettomuudet 

15 4 

Yhteensä 238 11 138 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Kuolleet 8 11 8 7 6 8 8 6 5 11 78 

Loukkaantuneet 82 64 75 48 43 98 171 113 81 138 913 

5 v.liukuva ka.loukkaantuneet 5 66,6 67,3 62,4 65,6 87 94,6 101 120 

150 

140 

130 

120 

110 

100 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

171 

^ 

Kuolleet Loukkaantuneet 5v.liukuva ka.loukkaantuneet 

Kuva 2.2 Kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain ja viiden vuoden 

liukuva keskiarvo loukkaantuneiden määrästä. 

4 Onnettomuuslukumäärissä on huomioitu myös vaaratilanteet. 

5 Käsitteellä viiden vuoden liukuva keskiarvo tarkoitetaan kyseisen vuoden, kahden edeltävän vuoden ja kahden seuraavan 

vuoden lukumäärien muodostamaa keskiarvoa.

7 

Kuva 2.2 esittää TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden 

määrän vuosina 1991-2000 sekä viiden vuoden liukuvan keskiarvon loukkaantuneiden 

lukumäärästä. Sähkötapaturmissa loukkaantuneiden osalta on käytetty Sähkötarkastuskeskuksen 

keräämiä tietoja vuosilta 1990-1995 /4/. Vuoden 1997 loukkaantuneiden 

lukumäärää nostaa vuodenvaihteessa 1996/1997 Komet Bomb 3 -nimisen ilotulitteen 

aiheuttamat onnettomuustapaukset, joissa loukkaantui 96 henkilöä. 

3. KEMIKAALIONNETTOMUUDET 

Vuoden 2000 alusta on VARO-rekisteriin tallennettu vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn 

ja varastoinnin yhteydessä sattuneet onnettomuudet, joissa vaaralliseksi luokitellun 

kemikaalin määrä ylittää TUKESin onnettomuustutkintakäsikirjassa määritellyt rajat. 

Kemikaalien teollisella käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalien valmistusta ja teknistä käyttöä. 

Tekninen käyttö on toimintaa, jossa kemikaalia käytetään kemiallisessa prosessissa raaka- 

tai apuaineena tai jossa kemikaali syntyy välituotteena tai muu vastaava käsittely. Varastoinniksi 

käsitetään kemikaalin jatkuva tai väliaikainen varastointi kiinteissä varastosäiliöissä, 

irtosäiliöissä, pakkauksissa tai kuljetusvälineissä. Myös rakennusten öljylämmityslaitteistoissa 

ja niihin liittyvissä varastosäiliöissä sattuneet onnettomuustapaukset sisältyvät kemikaalionnettomuuslukuihin. 

3.1 Onnettomuuksien lukumäärä 

TUKESin tietoon tuli 80 kemikaalionnettomuutta vuonna 2000. Vaaratilanteiksi näistä 

luokiteltiin 14. Onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui 18. TUKES nimitti 

tutkijaryhmän tutkimaan yhdeksää kemikaalionnettomuutta. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 27 36 38 26 30 58 66 76 59 80 496 

5 v. liukuva ka. 32,6 31,4 31,4 37,6 43,6 51,2 57,8 67,8 

Tapausten määrä 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Lukumäärä 5 v. liukuva ka. 

Kuva 3.1 Kemikaalionnettomuudet ja vaaratilanteet vuosina 1991-2000 sekä viiden vuoden 

liukuva keskiarvo. 

Kuvassa 3.1 esitetään kemikaalionnettomuuksien lukumäärä vuosittain sekä viiden vuoden 

liukuva keskiarvo. Onnettomuuslukumäärissä on huomioitu myös vaaratilanteet.

8 

Onnettomuuksien määrän kasvuun vaikuttaa ainakin osaksi tietojen keräämisen tehostuminen 

vuodesta 1996 alkaen. 

Vuonna 2000 sattuneista kemikaalionnettomuuksista 25 luokiteltiin vakavaksi onnettomuudeksi 

(kuva 3.2). Tämä luokitus on tehty seuraavien kriteereiden mukaisesti: 

- onnettomuus, joka on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen 

- onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat vähintään 500 000 markkaa 

- maaperään tai vesistöön on päässyt yli 5 m 3 tai 5 tonnia vaarallista kemikaalia. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 7 6 7 4 8 9 14 21 8 25 109 


30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kuva 3.2 Vakavat kemikaalionnettomuudet vuosina 1991-2000. 

Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yksi tapahtui lannoitetehtaalla, jossa asentaja 

putosi lannoitelietereaktoriin. Toinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui maatilalla, 

jossa öljysäiliö räjähti ja sytytti tulipalon. Maanviljelijä kuoli saamiinsa palovammoihin 

myöhemmin. Kolmas kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui sellutehtaalla, jossa 

huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä syttynyt tulipalo aiheutti asentajan kuoleman. 

Näistä kaikista tutkituista onnettomuuksista on tiivistelmä julkaisun liitteessä 1. 

Vakaviksi luokiteltuja, loukkaantumisen aiheuttaneita onnettomuuksia tapahtui 12, joissa 

loukkaantui 18 henkilöä. Onnettomuuksia, joissa vaarallista kemikaalia pääsi maaperään 

tai vesistöön yli 5 m 3 tai 5 tonnia, rekisteröitiin 6. Onnettomuuksia, joiden aiheuttamat 

omaisuusvahingot ylittivät 500 000 mk, kirjattiin rekisteriin neljä. Omaisuusvahinkojen 

suuruus saadaan kuitenkin vain harvoin tietoon.

3.2 TUKESin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet 

9 

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) jakaa yritysten 

toiminnan vähäiseen ja laajamittaiseen toimintaan. Vähäistä kemikaalien teollista 

käsittelyä ja varastointia valvovat kuntien palopäälliköt tai kuntien kemikaalivalvontaviranomaiset. 

TUKES myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille toimiluvat 

sekä valvoo niiden toimintaa. Käytettävien kemikaalimäärien ja luokituksien perusteella 

laajamittaisen toiminnan yritykset on jaettu lupa-, toimintaperiaateasiakirja- (MAPP) ja 

turvallisuusselvityslaitoksiin (TS). TUKES valvoo 637 yrityksen toimintaa. Näistä 442 on 

lupalaitoksia, 118 MAPP-laitoksia ja 77 TS-laitoksia. Kuvassa 3.3 esitetään kemikaalien 

teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa sattuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet. 

KAIKKI ONNETTOMUUDET VAKAVAT ONNETTOMUUDET 

Lupalaitokset 

19 % (15) 

MAPPlaitokset 

11 % (9) 

TS-laitokset 

23 % (18) 

Muut 

toimialaan 

kuuluvat 

47 % (38) 

Kuva 3.3 Kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnan laajuuden mukaan jaettuna. 

TUKESin valvontaan kuuluvissa kohteissa sattui 34 onnettomuutta ja 8 vaaratilannetta. 

Lupalaitoksissa tapahtui 13 onnettomuutta ja 2 vaaratilannetta. MAPP-laitoksissa onnettomuuksia 

tapahtui 7 ja lisäksi kirjattiin 2 vaaratilannetta. TS-laitoksissa tapahtuneiden 

onnettomuuksien määrä oli 14 ja vaaratilanteita oli 4. Loput 38 sattuivat kemikaalien vähäiseksi 

käsittelyksi katsottavassa toiminnassa tai yksityiskäytössä. 

3.3 Onnettomuuspaikat ja –tyypit 

Lupalaitokset 

8 % (2) 

Kemikaalionnettomuuksista ja vaaratilanteista suurin osa tapahtui teollisuuslaitoksissa. 

Niiden osuus oli 69 % kaikista TUKESin tietoon tulleista kemikaalionnettomuuksista. 

Taulukossa 3.1 esitetään onnettomuusmäärät onnettomuuspaikoittain ja –tyypeittäin. 

Taulukko 3.1 Kemikaalionnettomuudet onnettomuuspaikoittain ja –tyypeittäin. 

Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu 

MAPPlaitokset 

16 % (4) 

TS-laitokset 

28 % (7) 

Tapa- 

turma 

Muut 

toimialaan 

kuuluvat 

48 % (12) 

Vaaratilanne 

Yhteensä 

Teollisuus 22 16 3 2 2 10 55 

Kotitalous 6 2 2 1 11 

Liike-, julkinen tila 5 2 7 

Varastopaikka, -alue 2 2 

Jakeluasema 1 1 1 3 

Muu 1 1 2 

Yhteensä 36 19 6 3 2 14 80

10 

Eniten tapahtui erilaisia vuotoja ja päästöjä. Niiden osuus tapahtuneista onnettomuuksista 

oli 45 %. Kotitalouksissa yli puolet (55 %) tapahtuneista onnettomuuksista oli vuotoja. 

Kaikki kotitalouksissa tapahtuneet, TUKESin tietoon tulleet vuototapaukset liittyivät öljysäiliöihin. 

Seuraavaksi yleisin onnettomuus- tai vaaratilannetyyppi oli tulipalot, joiden 

osuus oli 24 % tapahtuneista onnettomuuksista. Räjähdyksiä tapahtui 8 %. Vaaratilanteiden 

osuus on 18 % onnettomuuksien kokonaismäärästä. Kemikaalionnettomuuksien lukumäärät 

vuosina 1991-2000 onnettomuustyypeittäin on esitetty kuvassa 3.4. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Räjähdys 2 4 5 9 1 9 7 5 3 6 51 

Tulipalo 5 6 10 5 6 12 14 16 11 19 104 

Vuoto 18 24 23 10 20 31 32 37 38 36 269 

Tapausten lukumäärä 

40 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Räjähdys Tulipalo Vuoto 

Kuva 3.4 Räjähdysten, tulipalojen ja vuotojen määrä vuosina 1991-2000. 

3.4 Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla 

Eri teollisuudenaloilla tapahtuneet kemikaalionnettomuudet ja vaaratilanteet onnettomuustyypeittäin 

vuonna 2000 esitetään kuvassa 3.5.. Teollisuudessa tapahtui 55 onnettomuutta 

tai vaaratilannetta. 

TUKESin saamien tietojen mukaan puunjalostusteollisuudessa tapahtui eniten onnettomuuksia 

ja vaaratilanteita vuonna 2000. Seuraavaksi eniten onnettomuuksia ja vaaratilanteita 

tapahtui pintakäsittelylaitoksissa, elintarviketeollisuudessa sekä teollisuuskemikaalien 

valmistuslaitoksissa. 

Vuodot olivat teollisuudessa yleisin onnettomuustyyppi. Eniten vuototapauksia esiintyi 

puunjalostusteollisuudessa ja seuraavaksi eniten elintarviketeollisuudessa. Tulipaloja 

tapahtui puolestaan eniten pintakäsittelylaitoksilla. Lisäksi ryhmässä muu laitos on kaksi 

tulipalotapausta kaasutuslaitoksella, yksi autokorjaamossa sekä yksi bitumisäiliöpalo.

puunjalostus 

muu laitos 

pintakäsittely-, lujitemuovilaitokset 

elintarviketeollisuuslaitos 

teoll.kemikaalien valm.laitokset 

erikoiskemikaalitehtaat, lääketehtaat 

petrokemia ja öljynjalostus 

ongelmajätteen käsittelylaitos 

voimalaitos, lämpökeskus 

liima- ja väritehtaat 

raskas konepajateollisuus 

tutkimuslaitos / laboratorio 

metallurginen teollisuus 

11 

0 2 4 6 8 10 

Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Muu Vaaratilanne 

Kuva 3.5 TUKESin tietoon tulleet, eri teollisuudenaloilla tapahtuneet onnettomuudet 

3.5 Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa 

Kuvassa 3.6 esitetään kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnoittain. Eniten 

onnettomuuksia, 21 tapausta, tapahtui kemikaalien varastoinnin yhteydessä. Kemikaalin 

varastoinnilla tarkoitetaan sekä pitkäaikaista että tilapäistä varastointia varastosäiliössä tai 

varastointia kuljetusvälineen säiliössä. 

Muu toiminta, 

13 tapausta 

Purkaus- ja 

lastaustoiminta, 

13 tapausta 

Kemikaalin 

muu käsittely, 

12 tapausta 

Kemikaalien 

varastointi, 

21 tapausta 

Muut, 

9 tapausta 

Jatkuva prosessi, 

12 tapausta 

Kuva 3.6 Kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnoittain. 

Ajoneuvolla kuljetus 1 

Muu prosessi 1 

Panosprosessi 1 

Energian tuotanto 1 

Täyttötoiminta 

(pakkaus ) 1 

Sekoitus yms. 

yksinkertainen 

prosessi 4

12 

Purkaus- ja lastaustoiminnassa tapahtui 13 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Kemikaalien 

purkaus- ja lastaustoiminnalla tarkoitetaan kemikaalin siirtoa kuljetusvälineestä varastosäiliöön, 

suoraan prosessiin tai siirtoa varastosäiliöstä kuljetusvälineeseen. Kemikaalin muussa 

käsittelyssä sekä jatkuvan prosessin yhteydessä tapahtui 12 onnettomuutta tai vaaratilannetta. 

Kemikaalin muuksi käsittelyksi luokitellaan mm. siirto putkistossa esim. pumppaamalla, 

käyttö pintakäsittelyssä taikka kylmäaineena. Muussa toiminnassa tapahtui 13 

onnettomuutta. Tässä ryhmässä esiintyi hyvin erityyppisiä onnettomuuksia, esim. jätevedenpuhdistamolla 

yhden henkilön loukkaantumisen aiheuttanut biokaasuräjähdys, kartonkipakkausten 

kierrätyslaitoksella syttynyt tulipalo sekä omakotitalossa huolimattomasta 

bensiinin käsittelystä syttynyt tulipalo. 

Työvaiheista onnettomuusaltein oli lastaus- ja purku, jossa tapahtui 17 onnettomuutta ja 

neljä vaaratilannetta. Työvaiheena lastaukseen ja purkuun on laskettu lisäksi myös pienimuotoisempaa 

toimintaa esim. auton tankkaus ja kanisterin täyttö. Korjauksien ja huollon 

yhteydessä tapahtui 13 onnettomuutta ja yksi vaaratilanne. Normaaleissa työvaiheissa tapahtui 

10 onnettomuutta ja 5 vaaratilannetta. Prosessin ylösajossa tai koneen käynnistysvaiheessa 

tapahtui 5 onnettomuutta. Kaikissa tapauksissa työvaihe ei ollut tiedossa (13 tapausta), 

mutta se selvisi 67 tapauksessa. Taulukossa 3.2 on esitetty kemikaalionnettomuudet 

eri toiminnoissa ja työvaiheissa. 

Taulukko 3.2 Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa. 

Toiminnot Vuoto Tulipalo Räjähdys 

Tapaturma 

Vaaratilanne 

Muu Yhteensä 

Kemikaalien varastointi 16 1 2 2 21 

Muu toiminta 4 6 2 1 1 14 

Purkaus- ja lastaustoiminta 9 1 1 2 13 

Kemikaalin muu käsittely 2 5 5 12 

Jatkuva prosessi 5 3 1 2 1 12 

Sekoitus yms. yksinkertainen prosessi 3 1 4 

Panosprosessi 1 1 

Energian tuotanto 

(voimalaitos, lämpökeskus) 1 1 

Muu prosessi 1 1 

Täyttötoiminta (pakkaus) 1 1 

Toiminnot yhteensä 36 19 6 2 14 3 80 

Työvaiheet Vuoto Tulipalo Räjähdys 

Tapaturma 

Vaaratilanne 

Muu Yhteensä 

Lastaus, purku, 

astian täyttö / tyhjennys 13 1 2 1 4 21 

Normaali käyttö / tuotantoprosessi / 

työvaihe 6 4 5 15 

Korjaus, huolto, asennus, 

muutostyö, pesu 5 4 3 1 1 14 

Viikonloppu, yö, 

työajan ulkopuolinen aika 1 5 1 7 

Prosessin ylösajo, koekäyttö 

koneen käynnistys 2 2 1 5 

Muu käyttötoimenpide, muu työvaihe 1 1 1 1 4 

Prosessihäiriö, häiriön poisto 1 1 

Työvaiheet yhteensä 29 17 6 2 11 2 67

3.6 Kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa 

13 

Merkittävin laiteryhmä, jossa onnettomuuksia ja vaaratilanteita esiintyi oli erilaiset säiliöt 

(56 %). Säiliöihin liittyvistä tapauksista varastosäiliö oli osallisena yli puolessa tapauksista. 

Muita merkittäviä laiteryhmiä olivat prosessilaitteistot (13 %) sekä putket tai putkistot (9 

%). taulukossa 3.3 esitetään onnettomuuksiin liittyvät laitekokonaisuudet. Yksittäisistä 

laitteista ongelmallisimpia olivat pumput (5); putket, letkut tai putkistot (3) ja venttiilit 

(2). Yksittäisen laitteen osuutta onnettomuuteen ei saatu selville kaikki tapauksissa. 

Taulukko 3.3. Kemikaalionnettomuudet laiteryhmittäin 

Laiteryhmä Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu 

Tapaturma 

Vaaratilanne 

Yhteensä 

Säiliöt 45 

varastosäiliö 22 2 1 25 

muu säiliö, astia, allas 3 5 1 1 1 4 15 

säilytys- tai kuljetusastia, 

kuljetettava säiliö 2 1 3 

maanalainen säiliö 1 1 2 

Prosessilaitteisto 2 4 1 3 10 

Putki tai putkisto 4 1 1 1 7 

Ajoneuvo 1 2 1 1 5 

Kuljetin 1 1 

Kylmälaitos 1 1 

Voimakoneet, kompressori 1 1 

Muu laiteryhmä 1 1 1 2 5 

Ei laiteryhmää/laitetta 4 1 5 

Yhteensä 36 19 6 3 2 14 80 

3.7 Kemikaalionnettomuuksien syytekijöitä 

Kemikaalionnettomuuksien syytekijät on luokiteltu kolmeen ryhmään: tekninen syy, organisaatiosyy 

ja henkilösyy. Vuoden 2000 kemikaalionnettomuuksissa tekninen syy voitiin 

todeta 47 tapauksessa, organisaatioon liittyvä syy 39 tapauksessa ja henkilösyy 28 tapauksessa. 

Tapauksella on voinut olla yksi syytekijä kustakin ryhmästä (mm. tekniset syyt, organisaatioon 

liittyvät syyt, henkilösyyt). Tapauksesta saatavat tiedot perustuvat eritasoisiin lähteisiin, 

kuten yritysten antamiin tietoihin, onnettomuuspaikalla käyneen tarkastajan havaintoihin, 

palolaitoksen onnettomuusselosteeseen tai lehtileikkeisiin. Onnettomuudet analysoidaan 

niistä saatujen tietojen perusteella ja mikäli samaan ryhmään kuuluvia syytekijöitä 

on useita pyritään löytämään tapahtumaan vaikuttanut välitön syy. 

Teknisistä syistä yleisimpiä olivat laitevaurio, korroosio, turvallisuuslaitteen tai –järjestelmän 

puuttuminen. Vuoden 2000 tekniset syyt on esitetty taulukossa 3.4. Teknisen syyn 

taustalla oli 16 tapauksessa organisaatiosyy. Esiin tulleet organisaatiosyyt on esitetty taulukossa 

3.5.

14 

Taulukko 3.4. Kemikaalionnettomuuksien tekniset syyt 

Tekniset syyt Yhteensä 

Laitevaurio 11 

Korroosio 8 

Odottamaton reaktio 4 

Rakennevirhe 2 

Riittämätön/puutteellinen turvallisuuslaite / - 

järjestelmä 3 

Turvallisuuslaitteen/ -järjestelmän puuttuminen 5 

Turvallisuuslaitteen/ -järjestelmän pettäminen 1 

Valvonta-, mitta- tai säätölaitteen vikaantuminen 4 

Tukkeutuminen 3 

Väärä materiaalivalinta tai viallinen rakenneaine 1 

Murtuminen 1 

Jännityskorroosio 1 

Ei tiedetä 3 

Yhteensä 47 

Taulukko 3.5 Kemikaalionnettomuuksien organisaatiosyyt 

Organisaatiosyyt Yhteensä 

puutteet vaaranarvioinnissa tai prosessin tutkimisessa 

11 

puutteet huollossa ja kunnossapidossa 7 

puutteet tiedon kulussa 4 

puutteelliset käyttö- ja työohjeet 4 

muut puutteet johtamisessa 4 

puutteellinen valvonta 3 

puutteet asennuksessa 2 

puutteellinen koulutus tai opastus 1 

puutteelliset merkinnät 1 

puutteet suunnittelussa 1 

puutteet testauksessa, tarkastuksessa 1 

Yhteensä 39 

Tietoon tulleista organisaatiosyistä 28 % liittyi puutteelliseen vaaranarviointiin tai prosessin 

tutkimiseen. Muita usein esiintyviä syytekijöitä olivat puutteet huollossa ja kunnossapidossa 

(18 %), puutteet tiedon kulussa (10 %) sekä puutteelliset käyttö- ja työohjeet 

(10 %). Muut puutteet johtamisessa -ryhmään kirjattiin tapaukset, joissa ilmeni useita 

puutteita. Organisaatiosyyn selvittäminen on vaikeaa eikä niitä saatu selvitettyä kaikissa 

tapauksissa.

4. NESTEKAASUONNETTOMUUDET 

15 

Vuonna 2000 tuli TUKESin tietoon yhdeksän nestekaasuonnettomuutta ja kaksi vaaratilannetta. 

Yksi henkilö kuoli nestekaasuvuodon aiheuttamassa tulipalossa, lisäksi yksi henkilö 

loukkaantui vaihtaessaan kaasupulloa savuke suussa. Kuvassa 4.1 on esitetty vuosina 

1991-2000 sattuneiden nestekaasuonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden lukumäärät. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 7 6 8 6 4 12 7 7 18 11 86 


20 

18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kuva 4.1 Nestekaasuonnettomuudet ja -vaaratilanteet vuosina 1991-2000. 

Nestekaasuonnettomuuksista yksi oli räjähdys ja kahdeksan tulipaloa. Räjähdys tapahtui 

omakotitalossa, kun keskuslämmityskattilan viereen jätetyn nestekaasupulloon kytketyn 

polttimen letku katkesi kuumuudesta. Polttimen venttiili oli suljettu, mutta pullon venttiili 

oli auki, jolloin nestekaasua pääsi virtaamaan huoneeseen. 

Tulipaloissa kolmessa tapauksessa tulipalo sai alkunsa kaasupullon ja yhdessä kaasuletkun 

vaihdon yhteydessä. Kahdessa tapauksessa kaasupulloa vaihdettaessa käyttölaite ei ollut 

riittävän hyvin kiinnitetty, jolloin nestekaasua pääsi vuotamaan. Siitä, mikä sytytti kaasun, 

ei ole tietoa. Kolmas onnettomuus tapahtui, kun henkilö vaihtoi kaasupulloa palava savuke 

suussaan. Kaasuletkun vaihdon yhteydessä puolestaan nestekaasua pääsi virtaamaan 

kuumaan lämmittimeen, jonka kuumuus sytytti kaasun. Kahdessa tapauksessa nestekaasua 

pääsi vuotamaan nestekaasujääkaapin letkuista, toinen kesämökillä ja toinen asuntovaunussa. 

Näissäkin tapauksissa syttymissyy jäi epäselväksi. Metalliverstaalla syttyi tulipalo, 

kun nestekaasulla lämmitettiin metallikappaletta. Metallikappale tippui ja kuuma metalli 

rikkoi nestekaasuletkun sytyttäen kaasun. 

Vaaratilanteista toinen tapahtui eläinlaboratorion kaasuvarastossa, kun kaasuventtiilin rikkouduttua 

nestekaasua pääsi virtaamaan varastoon. Kaasua kulkeutui myös rakennuksen 

ilmastointikanaviin, jolloin räjähdysvaaran vuoksi rakennuksesta evakuoitiin 24 henkilöä. 

Toisessa, rakennustyömaalla sattuneessa vaaratilanteessa, kolmea pressulla peitettyä nestekaasupullopatteria 

lämmitettiin sähkölämmittimellä. Lämmittimeen tullut oikosulku sytytti 

lämmittimen eristeet palamaan ja näistä tuli levisi pressuun.

16 

Kuvassa 4.2 on esitetty nestekaasuonnettomuuksissa vuosina 1991-2000 kuolleiden ja 

loukkaantuneiden määrät. Kuvassa 4.3 puolestaan on esitetty nestekaasun kulutuksen kehitys 

samana ajanjaksona. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Kuolleet 4 3 1 4 0 0 3 0 2 1 18 

Loukkaantuneet 3 1 4 0 3 33 2 3 5 1 55 

Henkilömäärä 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

33 

^ 

Kuolleet Loukkaantuneet 

Kuva 4.2 Nestekaasuonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät 6. 

Kulutusmäärä 

(1000 t) 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kotitalouspullo 8,9 8,6 8,7 8,4 7,9 8,1 8,1 8,4 8,3 8,2 

Teollisuuspullo 9,9 8,7 8 8,9 9,1 9,3 9,8 10,1 9,6 9,3 

Teollisuusbulk 113,7 114,5 112,2 134,0 139,0 148,5 171,1 205,6 211,9 221,7 

Nestekaasun kulutus 1000 tonnia 

240 

220 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kotitalouspullo Teollisuuspullo Teollisuusbulk 

Kuva 4.3 Nestekaasun kulutus vuosina 1991-2000 eri käyttökohteissa /5/. 

6 Vuoden 1996 loukkaantuneiden määrää nostaa nestekaasukäyttöisen jääkoneen käyttö jäähallissa. Nestekaasuhöyrystimen 

ja kaasuttimen välissä ollut nestekaasun määränsäätöventtiili oli liikaa auki. Tämän vuoksi häkää pääsi muodostumaan jäähalliin 

ja 28 ihmistä sai lievän häkämyrkytyksen.

17 

Nestekaasun kotitalous- ja teollisuuspullojen käyttömäärät ovat pysyneet koko seurantajakson 

lähes samalla tasolla. Teollisuusbulkkien määrässä on ollut nouseva kehitys vuodesta 

1993. Nestekaasun kulutuksen kasvu teollisuudessa ei korreloi nestekaasuonnettomuuksien 

määrään, sillä nestekaasuonnettomuudet tapahtuivat enimmäkseen kotitalouksissa 

(kuva 4.3). 

5. MAAKAASUONNETTOMUUDET 

Vuonna 2000 tuli TUKESin tietoon yksi maakaasuvuoto. Rivitalon rakennustyömaalla 

kaivinkone aiheutti maanvyörymän, joka katkaisi kaasujohdon. 

Kuvassa 5.1 esitetään maakaasuonnettomuuksien määrä edellisen kymmenen vuoden aikana. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 3 3 3 3 2 1 3 6 3 1 28 


7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kuva 5.1 Maakaasuonnettomuuksien määrä vuosina 1991-2000. 

6. RÄJÄHDE- JA ILOTULITEONNETTOMUUDET 

6.1 Räjähdeonnettomuudet 

Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli kolme räjähdeonnettomuutta. Onnettomuuksissa 

kuoli yksi ja loukkaantui yksi henkilö. Kaksi onnettomuuksista sattui räjähteitä valmistavilla 

tehtailla. Kolmas onnettomuus tapahtui verstaassa, jossa henkilö hitsasi asiakkaan tuomaa 

esinettä. Esine oli sota-aikainen ammus, joka räjähti sitä hitsattaessa. Hitsausta suorittanut 

mies kuoli ja asiakkaana ollut mies loukkaantui. Kuvassa 6.1 esitetään räjähdetapausten 

määrä vuosina 1991-2000.

18 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 1 0 4 1 2 1 2 5 5 3 24 


6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kuva 6.1 Räjähdeonnettomuuksien määrä vuosina 1991-2000. 

6.2 Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet 

Vuonna 2000 ilotulitteet ja omatekoiset pommit aiheuttivat 63 onnettomuutta. Näistä 62 

tapahtui vuodenvaihteessa 1999/2000 7 . Taulukossa 6.1 esitetään TUKESin tietoon tulleiden 

ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet sekä omatekoisten pommien aiheuttamat 

onnettomuudet vuosina 1993-2000. Tulipaloja ei ole sisällytetty ilotulitteiden aiheuttamien 

onnettomuuksien määrään. Sisäasiainministeriö ylläpitää PRONTO -rekisteriä, 

johon kyseiset palot on tilastoitu 8 . 

Taulukko 6.1 Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet sekä omatekoisten pommien 

aiheuttamat onnettomuudet. 

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Ilotulitteet 1 1 2 97 7 17 60 185 

Omatekoiset pommit 1 1 1 1 4 3 11 

Ilotulitteet aiheuttivat 57 silmävammaa. Ilotulitteiden räjähtäminen käsiin aiheutti vammoja 

kolmelle. Omatekoisten pommien aiheuttamia vahinkoja rekisteröitiin kolme. Kaksi 

miestä sai vakavia vammoja käsiinsä itse tehdyistä pommeista. Toinen tapauksista tapahtui 

lokakuussa ja toinen vuodenvaihteessa. Kolmannessa tapauksessa omatekoinen pommi 

aiheutti aineellisia vahinkoja asuinrakennuksiin rikkoen mm. ikkunoita. 

TUKES on tehnyt yhteistyötä Suomen Silmälääkäriyhdistyksen kanssa saadakseen paremmin 

tietoja ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista. Tietoja hyödynnetään suunniteltaessa 

tiedotusta ja kampanjoita ilotulitteiden aiheuttamista vammoista. Silmälääkäriyhdistys 

teki kyselyn ilotulitteiden aiheuttamista vammoista Suomen sairaaloiden silmäyksikköihin 

joulukuussa 1999. Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan vuodenvaihteessa hoitoon 

7 Vuodenvaihteessa 2000/2001 tapahtuneet onnettomuudet luokitellaan vuoden 2001 onnettomuuksiksi. 

8 Ilotulitteet aiheuttivat 39 paloa, joista yksi tapahtui kesäkuussa. Tulipalot eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja, mutta yksi 

koira menehtyi.

19 

tulleilla esiintyneet ilotulitteiden aiheuttamat vammat. Kyselyn tulos oli varsin kattava, sillä 

kaikki 5 yliopistosairaalaa, 15 keskussairaalaa 16:sta, kaikki 15 aluesairaalaa sekä keskussotilassairaala 

vastasivat kyselyyn. 

Vuodenvaihteen 1999/2000 aikana hoidettiin Suomen sairaaloissa 57 ilotulitteiden aiheuttamaa 

silmävammaa. Tapaturmat sattuivat 27.12.1999 - 4.1.2000. Onnettomuuksista 85 % 

tapahtui edellisen vuoden viimeisenä ja uuden vuoden ensimmäisenä päivänä. 

Silmävammat on luokiteltu lieviin ja vakaviin. Tavallisimpia lieviä vammoja ovat luomien 

sekä side- ja sarveiskalvon haavat, palovammat, silmissä olevat vieraat esineet ja silmän 

ruhjevammat. Vammat eivät ole vaatineet hoitoa tai jättäneet pysyvää vammaa. Vaikeat 

vammat ovat useimmiten voimakkaita silmäruhjeita ja lävistäviä vammoja. Useissa tapauksissa 

vammautuneen silmän näkökyky heikkeni pysyvästi. Kuvassa 6.2 esitetään vuodenvaihteessa 

1999/2000 ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat loukkaantuneiden iän mukaan 

jaoteltuina. 

Loukkaantuneiden määrä 

24 

22 

20 

18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

alle 10 11-20 21-30 31-40 41-50 yli 50 ei 

vakavat lievät 

tiedossa 

Kuva 6.2 Ilotulitteista silmävammoja saaneet jaoteltuina loukkaantuneiden iän mukaan. 

Vuodenvaihteessa 1999/2000 ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat olivat 13 tapauksessa 

vakavia, joissa vammat olivat voimakkaita silmäruhjeita tai lävistäviä vammoja. Niiden 

hoitamiseksi vaadittiin leikkaushoitoa tai ne aiheuttivat uhrille pysyvän haitan. Kahdessa 

tapauksessa uhrin vammautunut silmä jouduttiin poistamaan lävistävän vamman vuoksi. 

Kahdeksan loukkaantuneen näkökyky aleni merkittävästi ja pysyvästi. Kolmelle vammautuminen 

aiheutti huomattavan kosmeettisen haitan. Nuorin loukkaantunut oli 5-vuotias ja 

vanhin 56-vuotias. Eniten loukkaantuneita oli ikäryhmässä 11-20 –vuotiaat. Tässä ryhmässä 

sattui myös eniten vakavia silmävammoja. 

Kuvassa 6.3 on esitetty silmävammoja aiheuttaneet ilotulitteet. Saatujen tietojen mukaan 

eniten vammoja aiheuttivat raketit. Kolme vammoista aiheutui vanhoista pommeista, joita 

ei enää kolmeen vuoteen ole saanut myydä. Kahdessa tapauksessa pommia oli lisäksi 

muunneltu, molemmissa tapauksissa seurauksena oli vakava silmävamma. Ilotulitetta ei 

pystytty yksilöimään 30 tapauksessa. Kolmessa näistä yksilöimättömistä vammat luokiteltiin 

vakaviksi. Onnettomuuksissa vammoja saaneista 22 oli miehiä tai poikia, 13 naisia ja 

22 tapauksessa sukupuolesta ei saatu tietoja. Useimmiten loukkaantunut oli miespuolinen, 

joka oli sytyttämässä ilotulitetta. Vammautuneista naisista suurin osa oli katselijoita. Vain

20 

kahdella vammautuneella oli suojalasit. Toinen heistä poisti lasit laukaistuaan raketin ja 

putoava raketin jäänne aiheutti silmään vamman. Toisella suojalasit olivat liian väljät. 

raketti 

roomalainen kynttilä 

muunneltu ilotulite 

pommi* 

sähikäinen 

papatti 

tykinlaukaus 

perhonen 

ei tiedossa 

*) pommia ei ole saanut myydä 1997 lähtien 

0 2 4 6 8 10 12 14 

vakava lievä 

Kuva 6.3 Silmävammoja aiheuttaneet ilotulitteet vuodenvaihteessa 1999/2000. 

6.3 Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot 

TUKESin saamien tietojen mukaan vuonna 2000 ilotulitteet aiheuttivat 39 tulipaloa, joista 

15 arvioitiin tahallisesti sytytetyksi. Kuvassa 6.4 on esitetty ilotulitteiden sytyttämät tulipalot. 

Asuinrakennuksiin on laskettu mukaan myös parvekkeille ja liikehuoneistojen markiiseihin 

ammutut ilotulitteet. Ulkorakennukset -ryhmään sisältyy myös katoksia ja autotalleja 

ja yksi venevaja, jossa ollut venekin tuhoutui palossa. Ryhmässä muut on tahallisesti 

sytytetty autopalo, ilotulitteilla sytytetty mallinukke sekä halkopino, jonka kytevä ilotulite 

sytytti. Venevajan ja veneen tuhonnut tulipalo tapahtui kesäkuussa, muut ilotulitteiden sytyttämät 

palot tapahtuivat vuodenvaihteessa. 

asuinrakennukset 

roska-, vaate-, 

paperinkeräyslaatikot 

ulkorakennukset 

muut 

>30 

0 2 4 6 8 10 12 14 16 

tahallinen tahaton 

Kuva 6.4 Ilotulitteiden aiheuttamat palot palopaikoittain vuonna 2000.

21 

Suurin osa ilotulitteiden aiheuttamista tulipaloista aiheutui roska- tai muihin keräyslaatikoihin 

laitetuista ilotulitteista. Osa niistä oli tehty tahallisesti, mutta myös sammuneiksi 

oletetut, vielä kytevät ilotulitteet sytyttivät tulipaloja. 

Muita tyypillisiä ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja olivat ilotulitteen lentäminen parvekkeelle. 

Joihinkin ulkorakennuksiin ilotulitteet menivät joko tuuletusaukon kautta tai tuli 

levisi räystäslautojen kautta rakenteisiin. Ilmastointiritilöiden läpi mm. autotalleihin työnnetyt 

raketit sytyttivät myös tulipaloja. Tulipaloista yksi sammui itsestään, yksi sammui alkusammutuskalustolla 

ja neljässä tapauksessa alkusammutuksella oli merkittävä tulipaloa 

rajoittava vaikutus. 

7. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESSA TAPAHTUNEET 

ONNETTOMUUDET 

Vuoden 2000 alusta lähtien VARO-rekisteriin on kirjattu vain ne VAK-onnettomuudet, 

joissa maastoon on päässyt vaarallista tai palavaa kemikaalia yli 1000 litraa. Vuonna 2000 

näitä tuli TUKESin tietoon kaksi. Toinen rekisteröidystä onnettomuudesta oli liikenneonnettomuus, 

jossa öljyrekka suistui tieltä ja 18 000 litraa raskasta polttoöljyä pääsi valumaan 

maastoon. Toisessa tapauksessa säiliöautosta valui kuljetuksen aikana valkolipeää 

tielle ja tien pientareelle noin 1000 litraa. Todennäköisesti korroosion vaikutuksesta säiliö 

oli syöpynyt puhki. 

8. KULJETETTAVIIN KAASUSÄILIÖIHIN LIITTYNEET ONNETTOMUUDET 

Kuvassa 8.1 on vuosina 1991-2000 kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyneet onnettomuudet. 

Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli kaksi kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyvää onnettomuutta 

ja kaksi vaaratilannetta. 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 5 7 2 1 1 3 3 3 6 4 35 


8 

6 

4 

2 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Kuva 8.1 Kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyvät onnettomuudet vuosina 1991-2000.

22 

Liikenneonnettomuudessa 250:tä kaasupulloa kuljettanut rekkaa kaatui tielle ja asetyleenipullo 

rikkoutui. Samaan aikaan toinen rekka törmäsi kaatuneeseen rekkaan. Törmäyksen 

voimasta rekat syttyivät palamaan ja kaatuneessa rekassa olleita kaasupulloja 

räjähteli. Onnettomuuspaikalla tilannetta kartoittamassa ollut palomies loukkaantui 

saadessaan asetyleenipullon räjähdyksen lennättämän esineen käteensä. 

Toisessa tapauksessa huonosti kiinnitetty asetyleenipullo tipahti kaarteessa kuorma-auton 

kyydistä ja syttyi palamaan. Palolaitos poltti pullon sisällön hallitusti eristetyllä alueella. 

Vaaratilanteeksi kirjattiin öljynjalostamolla tapahtunut CO 2 -kuivaputkiston koekäytön yhteydessä 

tapahtunut hiilidioksidivuoto. Koelaukaisun yhteydessä rakennuksen seinässä ollut 

pikaliitin irtosi pidikkeestään ja hiilidioksidia pääsi vuotamaan pilot-rakennusten väliin. 

Toinen vaaratilanne tapahtui asetyleenikonttien siirtotilanteessa. Kuljettaja meni hakemaan 

konttia, mutta ajoi erehdyksessä väärän kontin alle. Auton lähdettyä liikkeelle, täyttöletkut 

katkesivat, josta seurasi kaasunpurkaus. 

9. PAINELAITEONNETTOMUUDET 

9.1 Onnettomuuksien määrä 

Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli 15 painelaiteonnettomuutta, joista kaksi oli vaaratilannetta. 

Tässä lukumäärässä on mukana yksi aerosolipullon räjähdys. Aerosolitapaus on 

merkitty omaksi ryhmäkseen taulukossa 2.1 sivulla 5. Onnettomuuksissa loukkaantui neljä 

henkilöä. Kuvassa 9.1 on esitetty painelaitetapausten lukumäärä vuosina 1991−2000 sekä 

viiden vuoden liukuva keskiarvo. 

Kemikaaleihin liittyvät painelaitetapaukset on huomioitu joko kemikaali- (6) tai nestekaasuonnettomuuksien 

(1) lukumäärissä. Painelaiteonnettomuuksiin on puolestaan huomioitu 

sellaiset kemikaaleihin liittyvät tapaukset, joissa vaarallista tai palavaa kemikaalia on 

päässyt ulos painelaitteesta hyvin vähäinen määrä, esim. vuotamalla. Kuljetettaville kaasusäiliöille 

sattuneet onnettomuustapaukset on käsitelty erikseen (luku 8). 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Lukumäärä 21 20 16 12 13 13 17 10 16 15 153 

5. liukuva ka 16,8 16,4 16,4 14,8 14,2 13 13,8 14,2 


25 

20 

15 

10 

5 

0 

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 

Lukumäärä 5. liukuva ka 

Kuva 9.1 Painelaiteonnettomuudet vuosina 1991-2000 sekä viiden vuoden liukuva keskiarvo.

23 

Sellaiset TUKESin toimialalla vuosina 1996-2000 tapahtuneet onnettomuudet tai vaaratilanteet, 

joissa painelaite on ollut osallisena, on esitetty kuvassa 9.2. Painelaitteeksi on tässä 

katsottu rekisteröidyt painelaitteet, rekisteröimättömät painelaitteet 9 , kaasupullot ja 

paineelliset putkistot. Sen sijaan painelaitteisiin liittyvissä paineettomissa osissa tapahtuneet 

onnettomuudet eivät ole mukana tässä ryhmässä. Kaasupulloista mukana ovat sellaiset 

tapaukset, joissa itse pullo tai siihen liittyvä osa (esim. venttiili, paineensäädin) on aiheuttanut 

onnettomuuden tai se on liittynyt onnettomuuden syntyyn. Näin ollen esim. 

nestekaasun käyttölaitteistot (liedet, jääkaapit tms.) eivät ole mukana tässä ryhmässä. 

Onnettomuudet, joissa mukana 

painelaite tai paineellinen putkisto 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Painelaitteet 12 12 6 5 10 45 

Kemikaalit 9 16 12 11 6 54 

Nestekaasu 5 2 2 2 1 12 

Kuljetettavat kaasusäiliöt 3 3 3 5 2 16 

Yhteensä 29 33 23 23 19 127 


18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

1996 1997 1998 1999 2000 

Painelaitteet Kemikaalit Nestekaasu Kuljetettavat kaasusäiliöt 

Kuva 9.2 Vuosina 1996-2000 sattuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet, joissa on ollut 

mukana painelaite tai paineellinen putkisto. 

Vuonna 2000 sattuneista kemikaalionnettomuuksista painelaite oli mukana kuudessa tapauksessa. 

Näistä neljä oli rekisteröityjä painelaitteita ja kahdessa onnettomuudessa oli 

osallisena paineellinen putkisto. Nestekaasutapauksessa kyseessä oli kaasupullo. Tässä tapauksessa 

ei ole ollut täyttä varmuutta siitä, onko kaasupullon venttiilissä tai paineensää- 

9 Painelaitteet, joiden käyttöarvot (esim. tilavuus, paine, lämpötila) jäävät alle rekisteröintirajan.

24 

timessä ollut vikaa vai onko kyseessä ollut käyttäjän virhe. Kuljetettavissa kaasusäiliössä 

toinen tapaus liittyi kaasupulloon ja toinen paineelliseen putkistoon. 

Tietoon tulleista 15 painelaiteonnettomuudesta, viidessä tapauksessa osallisena oli rekisteröity 

ja neljässä tapauksessa rekisteröimätön painelaite. Yhdessä tapauksessa kyseessä oli 

paineellinen putkisto ja yhdessä aerosolipullo. Muut neljä tapausta sattuivat painelaitteisiin 

liittyvissä tai niihin kiinteästi kuuluvissa paineettomissa laitteissa, esim. kiinteän polttoaineen 

siiloissa. 

9.2 Onnettomuustyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat 

Taulukossa 9.1 on esitetty vuoden 2000 painelaiteonnettomuuksien tapahtumapaikat tyypeittäin. 

TUKESin saamien tietojen mukaan teollisuudessa tapahtui yhdeksän painelaiteonnettomuutta 

ja kaksi vaaratilannetta. Kotitalouksissa tapahtui kolme onnettomuutta ja 

rengasliikkeessä (julkisessa tilassa) tapahtui yksi. 

Taulukko 9.1 Painelaiteonnettomuuksien tapahtumapaikat. 

Tapahtumapaikka Tulipalo Laitevaurio Vuoto Tapaturma Räjähdys Vaaratilanne Yhteensä 

Teollisuus 5 2 1 1 2 11 

Kotitalous 3 3 

Julkinen tila 1 1 

Yhteensä 5 2 1 2 3 2 15 

Teollisuudessa syttyi viisi tulipaloa. Kolmessa tapauksessa tulipalon aiheutti takatuli. Kahdessa 

tapauksessa tulipalo syttyi kuumentuneesta laitteesta tai pinnasta. Toisessa höyrykattilan 

kuljettimen laakerivaurio aiheutti kuumenemisen, jolloin polttoaineen kuljetin syttyi 

palamaan. Toisessa tapauksessa laimeita hajukaasuja pääsi vuotamaan kattilan sivuseinämän 

nurkkaan ja kattilan kuuma pinta sytytti kaasun palamaan. 

Painelaitteisiin tulleet laitevauriot aiheuttivat kaksi onnettomuutta. Toisessa onnettomuudessa 

lämpötila-anturin laitevaurio aiheutti kuumaöljykattilassa pullistuman, johon syntyi 

myös repeämä. Toisessa soodakattilan keittopintaputki repesi korjauksen jälkeen saumaan 

jääneen hiushuokosen vuoksi. Vuodoksi kirjattiin voimalaitoksessa sattunut tapaus, jossa 

asentaja sai vammoja käynnistysventtiilin karan juuresta purkautuneesta höyrystä. Tapaturmaksi 

rekisteröity onnettomuus tapahtui, kun henkilö meni tarkastamaan painesäiliön 

painetta ja vedenpintaa. Kopauttaessaan painesäiliön pinnanosoittimen lasia, lasi rikkoutui 

ja henkilö sai lasinsirpaleita silmiin ja kasvoihin. Vaaratilanteina rekisteröitiin autoklaavin 

höyrypurkaus sekä vaaratilanne sellutehtaan keittämössä huoltotöiden yhteydessä. 

Kotitalouksissa tapahtuneet kolme onnettomuutta olivat räjähdysonnettomuuksia. Kaksi 

tapauksista liittyi lämmityskattiloihin. Toisessa lämmityskattila kiehui kuiville ja toisessa 

kattilan vesiventtiilit oli unohdettu avata, kun kattilaa alettiin lämmittää. Molemmissa tapauksissa 

vahingot jäivät aineellisiksi. Kolmannessa tapauksessa henkilö sai tikkejä vaativia 

vammoja kasvoihinsa aerosolipullon räjähdettyä nuotiossa. 

Julkisessa tilassa tapahtuneessa onnettomuudessa paineilmasäiliön huoltotöitä tehnyt 

henkilö unohti tarkastaa säiliön paineettomuuden. Kierretulppaa avatessa kierretulppa 

sinkoutui lävistäen henkilön säären. 

Taulukossa 9.2 on esitetty painelaitteiden aiheuttamat onnettomuudet laiteryhmittäin.

25 

Taulukko 9.2 Painelaiteonnettomuudet laiteryhmittäin ja onnettomuustyypeittäin. 

Laiteryhmä Tulipalo Räjähdys Tapaturma 

Laitevaurio 

Vaaratilanne 

Vuoto Yhteensä 

Kattilalaitos 3 3 

Höyrykattila 1 1 2 

Vesikattila 2 2 4 

Kuumaöljykattila 1 1 

Kattilalaitoksen muu painesäiliö 

1 1 

Autoklaavi 1 1 

Paineellinen säiliö 2 2 

Ei laiteryhmää 1 1 

Yhteensä 5 3 2 2 2 1 15 

9.3 Onnettomuuksien syytekijöitä 

Painelaiteonnettomuuksien ja vaaratilanteiden 

yleisin syytekijä oli tekninen 

vika, joka voitiin todeta kahdeksassa 

tapauksessa. Yleisin vika oli rakenne- 

tai varusteluvirhe, joka esiintyi mm. 

lämmityskattiloissa. Muita esiin tulleita 

teknisiä vikoja olivat turvallisuuslaitteen 

puuttuminen sekä valvonta-, 

mitta- tai säätölaitteen vikaantuminen. 

Tekniseen vikaan liittyi kolmessa 

tapauksessa myös organisaatiosyy. 

Organisaatiosyy ei ollut yhdessäkään 

tapauksessa ainoa onnettomuuden tai 

vaaratilanteen aiheuttaja. Esiin tulleita 

organisaatiosyitä olivat puutteet tiedonkulussa, 

puutteet huollossa ja kunnossapidossa 

sekä puutteelliset käyttö- 

ja työohjeet. Toiminto- tai inhimillisen virheen vuoksi tapahtui kolme onnettomuutta, 

joista yhteen liittyi organisaatiosyytekijänä puutteelliset käyttö- ja työohjeet. Avotuli tai 

kuuma pinta todettiin onnettomuuden yhdeksi syytekijäksi kolmessa tapauksessa. 

10. SÄHKÖTAPATURMAT 

Henkilösyy 

25 % 

Avotuli/kuuma 

pinta 

15 % 

Kuva 9.3 Painelaiteonnettomuuksien 

syytekijät 

Tässä luvussa sähkötapaturmilla tarkoitetaan sähköiskuja ja vastaavia suoraan sähkön käytössä 

tapahtuneita onnettomuuksia. Sen sijaan sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkön 

käytön aiheuttamia tulipaloja ei tässä julkaisussa käsitellä. Niistä on käynnissä oma 

tutkimusohjelma, jonka tulokset julkaistaan erikseen. 

10.1 Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien kehitys 1930-2000 

Organisaatiosyy 

20 % 

Tekninen syy 

40 % 

Vuosina 1930-2000 sattuneissa TUKESin tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on menehtynyt 

kaikkiaan 822 henkilöä, joista 592 (72 %) oli sähköalalla ammattitaidottomia (maallikko) 

ja 230 (28 %) sähköalan ammattilaisia. Kuvassa 10.1 esitetään kymmenen vuoden

26 

keskiarvo 10 sähköalan ammattilaisten ja maallikoiden kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista 

kyseisenä ajanjaksona. 

Uhrien lukumäärä 

20 

18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 

ammattilainen maallikko 

Kuva 10.1 Kymmenen vuoden keskiarvo vuosina 1930-2000 sattuneista kuolemaan johtaneista 

sähkötapaturmista. 

10.2 Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat vuosina 1970-2000 

Vuosina 1970-2000 TUKESin tietoon tulleissa sähkötapaturmissa kuoli yhteensä 203 

henkilöä, joista 156 oli maallikoita (77 %) ja 47 sähköalan ammattilaisia (23 %). Ajanjakson 

synkin vuosi oli 1973, jolloin menehtyi 17 maallikkoa ja neljä ammattilaista. Ammattilaisten 

osalta synkimmät vuodet olivat 1971 ja 1977, joina molempina vuosina heitä menehtyi 

viisi. Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien määrä on vähentynyt merkittävästi 

1990-luvulla. Kuvassa 10.2 esitetään maallikoiden ja sähköalalla ammattilaisten osuudet 

kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista vuosina 1970-2000. 

10 Kyseisen vuoden ja yhdeksän edeltävän vuoden lukumäärien muodostama keskiarvo.

Kuolemaan johtaneita 

25 

20 

15 

10 

5 

27 

0 

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 

ammattilainen maallikko 

Kuva 10.2 Maallikoiden ja ammattilaisten osuudet kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista 

vuosina 1970-2000. 

10.3 Sähkötapaturmat vuonna 2000 

10.3.1 Sähkötapaturmien määrä 

TUKESin tietoon tuli 49 sähkötapaturmaa ja viisi vaaratilannetta vuonna 2000. Sähkötapaturmana 

on kirjattu onnettomuudet, joissa henkilö on saanut sähköiskun ja siitä aiheutuneet 

mahdolliset muut vammat. Lisäksi sähkötapaturmiksi on kirjattu valokaaren aiheuttamat 

vammat ja sen mahdolliset seuraukset. Vaaratilanteiksi on kirjattu ne onnettomuudet, 

joissa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja. Kuvassa 12.3 esitetään sähkötapaturmat 

vuosina 1996-2000. 

1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 

Kuolleet 4 3 3 1 5 16 

Loukkaantuneet 48 39 62 41 44 234 

Vaaratilanne 1 3 4 3 4 15 

Yhteensä 53 45 69 45 53 265 

Sähkötapaturmien lukumäärä 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

1996 1997 1998 1999 2000 

Kuolleet Loukkaantuneet Vaaratilanne 

Kuva 10.3 Sähkötapaturmissa kuolleet ja loukkaantuneet sekä TUKESin tietoon tulleet 

vaaratilanteet vuosina 1996-2000.

28 

Vuosi 2000 oli sähkötapaturmien, varsinkin kuolemaan johtaneiden osalta synkkä. Sähkötapaturmissa 

kuoli viisi ja loukkaantui 44 henkilöä. Loukkaantuneista 24 oli sähköalan 

ammattilaisia, 22 maallikoita ja 3 kyseiseen työtehtävään opastettuja henkilöitä 11 . Kaikki 

viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta tapahtuivat maallikoille. Varomaton työskentely 

20 kV avojohtojen läheisyydessä aiheutti kahden autonkuljettajan sekä maatilan rakennustyömaalla 

työskennelleen miehen kuoleman. Navetassa ollut rikkinäisen valokatkaisimen 

jännitteinen johdonpää aiheutti maatalouslomittajan kuoleman. Viidennen kuolemantapauksen 

aiheutti käytössä vialliseksi tullut hitsauslaite. 

Myös kaksi viidestä vaaratilanteesta tapahtui avojohtojen läheisyydessä. Autonosturin 

puomi osui 110 kV avojohtoon aiheuttaen maasulun, joka pysäytti alueella olleen tehtaan 

toiminnan. Toisessa vaaratilanteessa miehittämättömän autonosturin puomi osui suurjännitejohdon 

ukkosenjohdattimeen ja tilanteen purkamiseksi jouduttiin alueella ollut 

tehdas ajamaan alas. Valokaari aiheutti kaksi vaaratilannetta: toisessa riviliitin tipahti pääkeskuksen 

jännitteisten osien läheisyyteen ja toisessa kytkettäessä aggregaattia irti räikän 

kääntövarsi osui aggregaatin oveen. Viidennessä vaaratilanteena kirjatussa tapauksessa 

sähkölaitosasentaja oletti saaneensa lievän sähköiskun tehdessään riippukierrejohdolla jälkiliittymää. 

10.3.2 Tapaturmien uhriksi joutuneet henkilöt 

Taulukossa 10.1 on esitetty eri suuruisten vaihtojännitteiden aiheuttamat tapaturmat, tapaturman 

syntytapa (sähkön vaikutus) sekä uhrin kokemus sähköalalla. 

Taulukko 10.1. Sähkön vaikutus jännitteen ja uhrin sähkökokemuksen mukaan jaettuna. 

Sähkön vaikutus Vaihtojännite 

= 1000 V 1kV - 24 kV = 24 kV Yhteensä 

Sähköisku 

Maallikko 14 5 1 20 

Opastettu henkilö 2 2 

Ammattilainen 7 2 9 

Vaaratilanne 1 1 

Sähköiskun aiheuttamat tapaturmat yhteensä 23 8 1 32 

Valokaari 

Maallikko 2 2 

Opastettu henkilö 2 2 

Ammattilainen 10 4 14 

Vaaratilanne 2 2 4 

Valokaaren aiheuttamat tapaturmat yhteensä 16 4 2 22 

Kaikki yhteensä 39 12 3 54 

Tapaturman syntytapa oli 32 tapauksessa sähköisku (virran kulku kehon läpi). Tähän 

ryhmään on huomioitu vaaratilanteena tapaus, jossa asentaja oletti saaneensa lievän sähköiskun. 

Valokaari aiheutti 22 tapaturmaa. Suurin osa (72 %) onnettomuuksista tapahtui 

jännitteen ollessa alle 1000 V. Näistä 59 % oli sähköiskuja ja 41 % valokaaren aiheuttamia 

tapaturmia. Maallikoille yleisin tapaturman syntytapa oli sähköisku. Sähköalan ammattilaiset 

saivat puolestaan enemmän vammoja valokaarista kuin suorista sähköiskuista. 

11 Opastetulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on koulutettu tekemään tiettyä tehtävää tai toimenpidettä, mutta ei ole 

sähköalan ammattilainen.

10.3.3 Seuraukset 

29 

Ammattilaisista kaikki loukkaantuneet olivat miehiä. Maallikoistakin vain neljä loukkaantunutta 

oli naisia, tosin kolmen loukkaantuneen sukupuoli ei selvinnyt TUKESille toimitetusta 

ilmoituksesta. Ammattilaisista nuorin loukkaantunut oli 19-vuotias ja vanhin 57vuotias. 

Maallikoista nuorin loukkaantuneista oli 14-vuotias ja vanhin 70-vuotias. Opastettujen 

henkilöiden iät vaihtelivat 24 ja 32 vuoden välillä. Taulukossa 12.2 on esitetty sähkötapaturmista 

aiheutuneet seuraukset. Vaaratilanteet puuttuvat lukumäärästä. 

Taulukko 10.2 Sähkötapaturmien seuraukset. 

Maallikot Opastetut Ammattilaiset Yhteensä 

Ohimenevä kipu 10 1 5 16 

Työkyvyttömyys alle 30 vrk 2 2 17 21 

Työkyvyttömyys yli 30 vrk 2 2 4 

Kuolema 5 5 

Ei tiedossa 3 3 

Yhteensä 22 3 24 49 

Sähköalan ammattilaisilla yleisin seuraus oli alle 30 vuorokauden työkyvyttömyysaika. 

Maallikot selvisivät useimmiten ohimenevällä kivulla. 

Maallikoiden vakavimmat tapaturmat - kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi - 

tapahtuivat nuoren pojan kiivetessä korkeajännitepylvääseen ratapihalla seurauksena sähköisku 

ja putoaminen maahan; sekä muuntamotilaan murtauduttaessa, jolloin murtautuja 

kosketti vahingossa kiskosiltaa. Molemmat saivat pahoja palovammoja, joista toipuminen 

kestää useita kuukausia. 

Vakavimmat vammat ammattilaisille tulivat valokaarista. Toinen näistä aiheutui jännitteisestä 

maakaapelista, jota sähkömies hyppäsi monttuun tarkastamaan. Toinen tapahtui rakennustyön 

purkutyömaalla, kun sähköasentaja katkaisi jännitteettömäksi luulemiaan kaapeleita. 

Taulukossa 10.3 on esitetty sähkötapaturmien seuraukset jännitteen mukaan jaettuna. 

Taulukko 10.3 Sähkötapaturmien seuraukset jännitteen mukaan jaettuna. 

Jännitteen 

Työkyvyttömyys 

suuruus Kuolema yli 30 vrk 

Työkyvyttömyys 

alle 30 vrk 

Ohimenevä 

kipu Ei tiedossa 

Vaaratilanne 

Yhteensä 

=1000 V 2 1 17 14 3 2 39 

1 kV - 24 kV 3 2 4 2 1 12 

= 24 kV 1 2 3 

Yhteensä 5 4 21 16 3 5 54 

10.3.4 Tapaturmapaikka 

Vuonna 2000 muutettiin sähkötapaturmien tapahtumapaikkojen kirjaamiskäytäntöä pohjoismaista 

käytäntöä vastaavaksi. Tapaturmapaikkojen pääluokkia on viisi. Teollisuusympäristö 

tai sähköyhtiöiden kytkinlaitteisto -ryhmään kuuluvat esim. teollisuuslaitokset ja 

jakelumuuntamot. Julkisiin tiloihin kuuluvat sairaalat, koulut ja oppilaitokset sekä liiketilat. 

Asuinrakennusryhmään kuuluvat kaikki asuinrakennuksissa sattuneet tapaturmat. Ulkoalueet 

-ryhmään kirjataan siirto- ja jakeluverkkojen yhteydessä tapahtuneet sähkötapaturmat, 

tähän ryhmään kirjataan myös pihoilla ja muilla yleisillä ulkoalueilla sattuneet tapa-

30 

turmat. Muu -ryhmään kirjataan tapaturmat, jotka eivät ole sattuneet edellä mainituissa 

paikoissa, esim. vuonna 2000 navetassa tapahtunut sähkötapaturma on tässä ryhmässä. 

Taulukko 10.4 Sähkötapaturma- ja vaaratilannepaikat vuonna 2000. 

Opastettu 

Tapaturmapaikka 

Teollisuusympäristö/ 

sähköyht. kytkinlaitteis- 

Maallikko henkilö Ammattilainen Vaaratilanne Yhteensä 

tot 5 2 14 1 22 

Julkinen tila 3 1 6 10 

Asuinrakennus 5 1 1 7 

Ulkoalueet 8 2 3 13 

Muu 1 1 2 

Yhteensä 22 3 24 5 54 

Eniten tapaturmia sattui teollisuusympäristössä (taulukko 10.4). Niiden osuus kaikista tapaturmista 

oli 41 %. Seuraavaksi eniten, 24 %, tapaturmia tapahtui ulkoalueilla. Teollisuusympäristössä 

tai sähköyhtiöiden kytkinlaitteistoissa tapahtuneista onnettomuuksista 

ammattilaisille tapahtui 64 %. Maallikoille puolestaan ulkoalueet olivat riskialttein paikka. 

Vain yksi ulkoalueilla tapahtuneista onnettomuuksista ei liittynyt avojohtoihin. 

Taulukossa 10.5 on esitetty sähkötapaturmat laitteistojen ja tuotteiden mukaan jaoteltuina. 

Myös näitä luokituksia on hieman muutettu vastaamaan pohjoismaisia tilastointitapoja. 

Taulukko 10.5 Sähkötapaturmat laitteistojen ja tuotteiden mukaan jaoteltuina. 

LAITTEISTOT 

Tapaturma Vaaratilanne Yhteensä 

Siirto- tai jakeluverkko 8 3 11 

Sähkön käyttäjän laitteisto 

Kytkinlaitteistot 18 1 19 

Sisäasennukset 9 9 

Sähköradat 1 1 

Ulkoalueiden sähköasennukset 3 3 

Muu 1 1 

Muu laitteisto 1 1 

Laitteistot yhteensä 40 5 45 

TUOTTEET 

Valaisimet 1 1 

Kodinkoneet/viihde-elektroniikka 1 1 

Jatkojohto 2 2 

Muu tuote 5 5 

Tuotteet yhteensä 9 9 

Yhteensä 49 5 54 

Tuotteiden aiheuttamia sähkötapaturmia on TUKESin saamien tietojen mukaan tapahtunut 

17 %. Laitteistojen osalta eniten sähkötapaturmia tapahtuu työskenneltäessä kytkinlaitteistoissa. 

Niiden osuus laitteistoissa sattuneista tapaturmista on 42 %. Siirto- ja jakeluverkoissa 

tapahtui 24 % ja sisäasennuksissa 20 % laitteistoissa tapahtuneista onnettomuuksista 

tai vaaratilanteista.

10.3.5 Syytekijöitä 

31 

Ensisijaisia onnettomuuden syytekijöitä muutettiin myös vastaamaan pohjoismaista luokitusta. 

Syyt on jaettu neljään ryhmään: 

1) uuden laitteen tai laitteiston rakenteellinen vika, 

2) käytössä vaaralliseksi tullut laite tai laitteisto, 

3) virheellinen toiminta/inhimillinen virhe ja 

4) muu. 

Uuden laitteen tai laitteiston rakenteellinen vika -ryhmään on kirjattu tapaturmat, jotka 

ovat aiheutuneet uuden laitteen tai laitteiston rakenteellisesta viasta tai asennusvirheestä. 

Inhimillisen virheen osuus tapaturmien ensisijaisista syytekijöistä on suurin, se esiintyi 31 

tapauksessa. Seuraavaksi suurin ryhmä on käytössä vaaralliseksi tullut laite tai laitteisto. 

Taulukossa 10.6 on tarkennettu tapaturmien ja vaaratilanteiden syitä uhrien sähköalan 

koulutuksen mukaan. 

Taulukko 10.6. Syytekijät jaettuna uhrien sähköalan koulutuksen mukaan. 

Ammattilai- 

Maallikko Opastettu nen Vaaratilanne Yhteensä 

Uuden laitteen tai laitteiston 

rakenteellinen vika 3 1 3 7 

Käytössä vaaralliseksi tullut 

laite tai laitteisto 9 3 12 

Virheellinen toiminta 9 2 16 4 31 

Muu 1 2 1 4 

Yhteensä 22 3 24 5 54 

Inhimillinen virhe oli suurin syytekijä sekä sähköalan ammattilaisten että maallikoiden 

onnettomuuksien aiheuttajana. Ammattilaisilla suurin syy tapaturmiin oli se, ettei kohteen 

jännitteettömyyttä tarkastettu ennen kuin siinä ruvettiin työskentelemään. Toinen merkittävä 

syytekijä oli, ettei jännitteisiä osia suojattu silloin, kun työskenneltiin jännitteellisessä 

laitteistossa. Uuden laitteen tai laitteiston rakenteellinen vika -ryhmässä kuudessa tapauksessa 

seitsemästä oli tapaturman syynä virheellinen tai määräysten vastainen asennus. 

Suurin osa käytössä vaarallisiksi tulleista oli sähkölaitteistoja.

11. LÄHDELUETTELO 

32 

1. Sisäasiainministeriön pelastusosaston ylläpitämä Pelastustoimen resurssi- ja 

onnettomuustietojärjestelmä, PRONTO. 

2. Onnettomuustutkinnan käsikirja, TUKES, 2000. 

3. Lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet onnettomuuksista: 

Sähköturvallisuusasetus 498/1996 20 § 

Painelaitelaki 869/1999 19 § 

Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja 

varastoinnista 59/1999 61 § 

Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 632/1996 12 §, 30 § 

Räjähdeasetus 473/1993 99 § 

Ammoniumnitraattiasetus 171/1984 38 § 

Asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995 42 § 

Maakaasuasetus 1058/1993 48 § 

Nestekaasuasetus 711/1993 44 § 

KTMp kaivosten turvallisuusmääräyksistä 921/1975 126 §. 

4. Sähkötapaturmat ja vaaratilanteet Suomessa 1990-1996, Sähkötarkastus Fimtekno 

Oy, Projekti 1/S6, 1997. 

5. Nestekaasun kulutus vuosina 1990-2000 (kysely), Öljy- ja kaasualan keskusliitto.

LIITE 1 TUKESin tutkijan/tutkijaryhmän tutkimat onnettomuudet 

KEMIKAALI- / PAINELAITEONNETTOMUUDET 

Henkilö sai surmansa pudotessaan lannoitelietereaktoriin 

Lannoitetehtaalla sattuneessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa menehtyi tehtaan 

kunnossapitotehtävissä toiminut asentaja, joka putosi tasaussäiliönä käytettyyn reaktoriin. 

Onnettomuuden tapahtumahetkellä tehtaan tuotanto oli pysähdyksissä huolto- ja korjausseisokin 

takia. Asentaja ja hänen työparinsa olivat saamansa tehtävän mukaisesti tarkastamassa 

reaktoreiden sekoittajien öljyjä, mikä kuului normaaleihin rutiiniluonteisiin ennakkohuoltotöihin. 

Öljyt tarkastetaan näkölasista, joka on reaktorin päällä, sen keskiosassa. 

Kun asentaja nousi viimeisenä tarkastettavan tasaussäiliön päälle, hän astui säiliön 

kannella olleen n. 1m x 1m suuruiselle kulkuaukkoa peittävälle suojalevylle, jolloin se kippasi 

ja asentaja putosi säiliöön. Tapaturman sattuessa säiliön sekoittaja oli vielä käynnissä. 

Työpari havaitsi asentajan putoamisen ennen kuin ehti pysäyttää sekoittimen tarkastuksen 

ajaksi. Hän soitti hälytysnumeroon ja lähti hakemaan lisäapua. Paikalle tulleet työnjohtajat 

pysäyttivät sekoittajan. Palokunnan tultua paikalle reaktori tyhjennettiin ja uhri tuotiin 

ulos säiliöstä alhaalla olevan miesluukun kautta. Uhri oli saanut surmansa välittömästi kemikaalien 

ja lämmön vaikutuksesta aiheutuneen shokin takia. Tapahtumahetkellä reaktorissa 

oli lannoitelietettä n. 1 m korkeudelta, lietteen lämpötila oli 64 ºC ja pH noin 6. 

Tapauksen selvityksessä on käynyt ilmi, että suojalevy on kipannut, koska se on ollut osittain 

pois paikoiltaan. Siirtyminen on johtunut todennäköisesti säiliön kannelle ylitäytön 

seurauksena tulvineen ja kiteytyneen lannoitelietteen vaikutuksesta. Lannoitekerros on 

myös estänyt havaitsemasta suojalevyn paikoiltaan siirtymisen. Kannella olleesta lannoitemassasta 

osa oli peräisin ylemmän kerroksen pesurisysteemin valumavesistä. Muissa 

tehtaalla olevissa reaktoreissa kulkuaukkojen suojalevyt on kiinnitetty kanteen ja ne avautuvat 

saranoiden varassa. 

Onnettomuuden voidaan katsoa johtuneen seuraavista syistä: 

suojalevyn rakenne oli sellainen, että sen putoaminen oli mahdollista 

tasaussäiliön ja säiliön ylitäyttöyhteen mitoitus olivat riittämättömät todelliseen tarpeeseen 

säiliön kantta ei ollut siivottu kiteytyneestä lannoitteesta 

suojalevyn ylitse kulkemista ei ollut tunnistettu vaaralliseksi tapahtumaksi. 

Vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa parhaiten suunnittelemalla 

rakenteet sellaisiksi, ettei onnettomuutta voi tapahtua (kanteen kiinnitetyt suojalevyt), selvittämällä 

toimintaan liittyvät vaarat monipuolisin menetelmin sekä suunnittelu-, käyttö- 

että muutosvaiheessa, kiinnittämällä huomiota laitoksen siisteyteen ja järjestykseen sekä lisäämällä 

henkilökunnan turvallisuustietoisuutta ja myönteistä ja aktiivista asennoitumista 

turvallisuusasioihin. 

33


Tehdaspalo syttyi hitsauskipinästä 

Tynnyrinpesutehtaan tuotantolinjalla syttyi hitsauskipinästä tulipalo, joka aiheutti useita 

räjähdyksiä ja yksi työntekijä loukkaantui. 

Tehtaan tynnyrien käsittelylinjaa oltiin laajentamassa. Valutusaltaan päälle rakennettiin 

eristettyä suojaa. Työtä oli tekemässä kaksi henkilöä, joista toinen oli kastellut vedellä lattian 

ja hänellä oli mukanaan kaksi jauhesammutinta. Toinen oli hitsaamassa tynnyrinkuljettimen 

päälle rakennettavaa u-profiilista teräskehikkoa, jonka päälle suoja tulee. Ennen 

hitsaustöitä oli valutettu tynnyreitä, jotka sisälsivät mm. helposti syttyviä liuottimia. Kaukaloon 

ja lattian tasossa olevaan keräyskaukaloon sekä keräyssäiliöön oli muodostunut räjähtävä 

kaasuseos. 

Hitsauskipinästä syttyi humahduksenomainen tulipalo, joka eteni kattoa pitkin konttoritiloja 

kohti. Humahdus rikkoi rakenteet paljastaen uretaanieristyksen. Palon aikana pesemättömät 

tyhjät tynnyrit räjähtelivät. Palo eteni uretaanieristyksessä ja hetken kuluttua tapahtui 

räjähdys konttoritiloissa., jolloin rakenteet ja elementit sinkoutuivat ympäriinsä. 

Syttymissyynä voidaan pitää hitsauskipinää, joka sytytti valutuskaukalossa olevan palavan 

nesteen kaasuseoksen. Tulipalo tuhosi tynnyrien käsittelyhallin ja siinä olevia koneita. 

Kokonaisvahingoksi arvioidaan noin 15 miljoonaa markkaa. Työntekijän saamat palovammat 

eivät olleet vakavia. 

Ohjeita vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi 

Räjähdysvaarallisissa tiloissa kaikkiin kipinöiviin töihin annetaan kirjallinen työlupa. 

Ennen korjaustöiden aloittamista valutusallas ja sen ympäristö tehdään vaarattomaksi 

räjähdysvaarallisista kaasuista esim. täyttämällä valutusallas vedellä. Ennen korjaustyön 

aloittamista varmistutaan mittaamalla kaasun pitoisuus. 

Palavien nesteiden tynnyrin valutustila huomioidaan räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokituksessa. 

Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteistot tarkastetaan määrävälein. 

Valutusallas ja siihen liittyvä laitteistot ja säiliöt yhdistetään potentiaalitasaukseen ja 

maadoitetaan. 

Valutusallas ja sen ympäristö varustetaan riittävällä ilmanvaihdolla ja kohdepoistolla. 

Valutusjätteen kokoomasäiliö varustetaan ilmaputkella. 

Valutusallas varustetaan automaattisella kohdesuojauksella. 

Käsittelytilat sijoitetaan sellaiseen rakennukseen, että tulipalo ei etene itsestään rakennusmateriaaleissa. 

Tämä toteutetaan mm. rakentamalla riittävästi palokatkoja, ja 

vältetään ilmakanavia rakenteissa. 

Selvitetään savunpoistoa ja savutuuletuksen mahdollisuutta. 

Selvitetään polyuretaanin ja muiden rakennusmateriaalien palossa syntyvien kaasujen 

räjähdysvaarallisuutta ja savukaasujen terveydelle vaarallisuutta ympäristölle. 

34


Tulipalo öljynjalostamolla 

Tuorevetykompressorista purkaantui vedyn ja keveiden hiilivetyjen kaasuseos männänvarren 

rikkoonnuttua. Männänvarsi rikkoontui jännityskorroosion takia. Männän kiinnityksen 

löysyys lisäsi merkittävästi jännitystä varressa. 

Kaasuseos syttyi palamaan sytyttäen voiteluöljyn sekä muuta tilassa ollutta palamaan. Vetykaasua 

paloi arviolta 1500 kg ja voiteluöljyä muutama sata litraa. Palosta ei aiheutunut 

henkilö- eikä merkittävää ympäristövahinkoa. Palon kustannukset eivät olleet tiedossa raportin 

valmistuessa, mutta ovat useita miljoonia. 

Ohjeita vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi: 

Kompressorin materiaalit valitaan kestämään käyttöolosuhteet ja mahdolliset 

prosessihäiriöt. 

Kompressorin kunnonvalvontaa tehostetaan huomioiden onnettomuuteen vaikuttaneet 

tekijät ennakkovalvonnassa. 

Laaditaan vaaranarviointi kompressorihallin välittömässä läheisyydessä oleville säilöille 

ja laitteistoille vastaavan tulipalon ja kaasuvuodon varalta. Lisäksi tulee tarkastella 

turvallisuustoimenpiteitä läheisen pysäköintialueen suhteen vaaratilanteessa. 

Tulipalo piirilevytehtaan kultauslinjalla 

Tehtaalla syttyi tulipalo aamulla klo 5 piirilevytehtaan kultauslinjalla. Tulipalon syttymishetkellä 

kultauslinjalla oli operaattori töissä yövuorossa. Operaattori kuuli humahduksen, 

käännyttyään ympäri hän havaitsi noin puolen metrin korkeat liekit linjan loppupäässä. 

Hän haki apua paikalle ja yritti sammuttaa paloa jauhesammuttimella, mutta vankka savunmuodostus 

ja tieto syanidivaarasta pakotti hänet ja muut apuun tulleet poistumaan 

palokohteesta. Tehtaassa olleet työntekijät evakuoitiin lastauslaiturin edessä olevalle alueelle. 

Palokunta saapui paikalle 9 minuutin sisällä. Tehtaan huoltomies puki ylleen savusukellusvarusteet 

ja opasti palokuntaa palokohteessa. 

Tapauksen selvittelyssä kävi ilmi, että linjalla olleen tyhjän nikkelialtaan sähkölämmitin oli 

aiheuttanut palon. Altaan ulkopuolella ollut sähköjohtojen ja lämmityskaapelin välinen 

jatkos oli palanut ja valokaari oli todennäköisesti sytyttänyt altaan ja sen takana olevat 

putkistot. Palo levisi nopeasti ilmanvaihtokanavia pitkin viereisen laboratorion yläpuolella 

olevaan konehuoneeseen. Kultauslinjalla paloivat molemmat nikkelialtaat ja 

kultasyanidiallas sekä linjan kotelointirakenteet. 

Vaarallisia kemikaaleja ja sammutusvesiä ei päässyt valumaan ympäristöön. Tulipalo aiheutti 

kultauslinjan, laboratorion ja konehuoneen vahingoittumisen; vahingot olivat yhteensä 

yli 5 miljoonaa markkaa. 

Tämän palon ja vastaavien aikaisempien tulipalojen tutkimustulosten perusteella vastaavien 

onnettomuuksien ehkäisemiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 

Altaiden pintavahtien toimivuus tarkistetaan säännöllisesti ja pidetään puhtaana. 

Lämmittimet altaisiin asennetaan riittävälle etäisyydelle (ehdotus 100 mm) altaan 

pohjasta tai reunasta. 

Altaiden materiaalin valinnassa huomioidaan palonkestävyys. 

Putkistomateriaalin valinnassa huomioidaan palonkestävyys ja asennuksissa huomioidaan 

huoltotilan riittävyys. 

Altaat varustetaan kohdesuojauksella. 

35


Varmistetaan, että sähkölaitteet soveltuvat syövyttäviin olosuhteisiin. 

Työkohteessa on kirjalliset ohjeet, jossa on otettu huomioon myös vuoronvaihtotilanteet. 

Altaiden esilämmitystä ei jätetä ajastimen varaan ilman valvontaa. 

Kiertoliuosputkistojen ja pumppujen liitokset sijoitetaan siten, että mahdolliset vuodot 

voidaan kerätä talteen. 

Jätevedenpuhdistamon biokaasuräjähdyksessä loukkaantui kaksi henkilöä 

Onnettomuus tapahtui jätevedenpuhdistamolla muodostuneen lietteen käsittelylaitteistossa. 

Muodostunut liete johdetaan mädättämöön, jossa syntyy metaania sisältävää biokaasua. 

Muodostunut kaasu johdetaan kaasukellon kautta kaasun polttoon ja liete kuivaimen 

kautta ruuvikuljettimilla kahteen lietesiiloon. Onnettomuuden tapahtuessa vanha 

ruuvikuljetin oli poistettu ja uutta oltiin asentamassa. 

Onnettomuuden syynä oli biokaasun syttyminen hitsauskipinästä. Ilmeisesti biokaasun 

muodostuminen oli jatkunut lietesiilossa ja syttymiskelpoinen seos oli noussut asennettavaan 

kuljetinkoteloon, jota oltiin juuri hitsaamassa. Kuljetinkotelossa syttynyt kaasuseos 

aiheutti vajaassa siilossa olleen kaasun räjähtämisen ja paineen purkauksen. 

Organisaatiosyynä voidaan pitää sitä, ettei osattu arvioida, että biokaasua voisi muodostua 

varsinaisen biokaasuprosessin jälkeisessä lietteenkäsittelyssä, eikä varautua siitä aiheutuvaan 

vaaraan. 

Räjähdyksessä loukkaantui kaksi ulkopuolisen urakoitsijan työntekijää, jotka olivat asentamassa 

uutta ruuvikuljetinta lietesiilojen päällä. Pahemmin loukkaantunut oli hitsaamassa 

räjähtäneen siilon päällä ja räjähdyksen jälkeen hän putosi miesluukun kautta lietesiiloon. 

Lievemmin loukkaantunut oli viereisen, räjähtämättömän, siilon päällä ja hän loukkaantui 

lievästi paiskautuessaan siilon päällä oleviin rakenteisiin. Aineelliset vahingot ovat arviolta 

250 000 markkaa (ovien ja seinien uusimista). Ympäristöön ei päässyt vaarallisia kemikaaleja. 

Vastaavia onnettomuuksia voidaan ehkäistä mm. seuraavin toimenpitein: 

biokaasusta aiheutuvaan vaaraan varaudutaan laitoksen kaikissa sellaisissa osissa, joissa 

käsitellään tai varastoidaan lietettä. 

ennen töiden aloittamista ja työn aikana (biokaasua muodostuu hieman jatkuvasti) 

mitataan kaasupitoisuus ja varmistetaan, ettei tulitöiden vaikutuspiirissä ole syttymiskelpoisia 

kaasuseoksia. 

tyhjennetään ja tuuletetaan lietesiilot ennen tulitöiden aloittamista 

laitokseen liittyvistä vaaroista ja vaaroihin varautumisesta kerrotaan myös ulkopuolisen 

urakoitsijan työntekijöille. 

36


Työntekijä loukkaantui, kun paineisku aiheutti kuumien kaasujen purkautumisen 

Lannoitetehdas 1:n lannoitteiden kuivausprosessiin liittyvässä pölynpoistosykloneissa ja 

kuivausrummussa tapahtui äkillinen lannoitteen terminen hajoaminen. Tätä seurasi voimakas 

NOx-kaasujen muodostus ja paineisku. NOx- kaasut purkautuivat laitteistosta tehdassaliin. 

Kuivausrummun etupuolelta työkalua hakemassa ollut prosessityöntekijä sai 

kuumia NOx-kaasuja päälleen, josta aiheutui palovammoja selkään ja jalkoihin. Päästäkseen 

kuumien kaasujen ulottuvilta, hän päätti hypätä tasolta alas. Pudotessaan n. 7-8 m 

hän loukkaantui vakavasti. 

Onnettomuuden välitön syy oli kuivausrummun jälkeisessä kuivausilmakanavassa sijainneen 

luukun avaaminen, joka tehtiin lämpötilan noustessa liian korkeaksi kuivausrummussa. 

Luukun avaaminen aiheutti luukun yläpuolisen lämpötila-anturin häiriintymisen, 

jonka vuoksi anturi ei näyttänyt todellisia lukemia. 

Kokonaisuudessaan tapahtuman syntyyn vaikuttivat puutteet organisaation johtamis- ja 

toimintajärjestelmässä. Onnettomuushetkellä oli meneillään normaalioloista poikkeava tilanne 

ja lisäksi vuoro oli juuri vaihtunut. Selkeitä työohjeita ei ollut laadittu normaalista 

poikkeavia olosuhteita varten ja tiedon kulku vuoron vaihtuessa oli puutteellista. Puutteita 

esiintyi myös muussa toiminnan ohjaamisessa, kuten kunnossapitomenettelyissä. 

Kyseisen laitteiston ja poikkeustilanteen riskitekijöitä ei ollut tunnistettu, eikä arvioitu riittävän 

systemaattisesti. Henkilökunta ei tuntenut kyseiseen prosessiin liittyviä vaaratekijöitä 

riittävästi pystyäkseen toimimaan oikein häiriötilanteissa. 

Pelastusjärjestelyiden toimivuudessa havaittiin myös puutteita. Tehtaan oma pelastusorganisaatio 

ei saanut hälytystä ajoissa, koska tehtaan sisäinen hälytys jäi tekemättä. Automaattiset 

palohälytykset eivät toimineet kaapelivaurion takia, joka hankaloitti myös ohjeen 

mukaan tehdyn hälytyksen perille menoa aluepelastuslaitokselle. Pelastustöiden edetessä 

huomattiin, että tehtaan sisällä olevasta palopostijärjestelmästä ei saatu tulemaan riittävästi 

vettä. Lisäksi savunpoistojärjestelmän luukut olivat epäkunnossa. 


Johtamisjärjestelmän toimivuuteen ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. 

Muutos- tai poikkeustilanteiden riskit tulee tunnistaa ja arvioida kattavasti. Tämä koskee 

erityisesti pieniä muutoksia, joiden tärkeyttä olemassa olevien riskien suhteen ei 

ole osattu riittävästi painottaa. 

Henkilökunnan koulutus ja tiedotus sekä toiminnan ohjeistus tulee ottaa huomioon 

myös normaalista poikkeavissa toiminnoissa ja muutosten yhteydessä. Poikkeuksellisten 

tilanteiden tai muutosten vaikutusta tulee arvioida koko laitteiston osalta. 

Vaaran arvioinnissa tulee huomioida lannoitteiden syttymismahdollisuus, lannoitteiden 

olomuoto ja palokaasut. 

Lannoitteiden käsittely- ja varastotilojen rakenteelliseen paloturvallisuuteen tulee 

kiinnittää huomiota. Palo-ovien toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti. 

Pelastusjärjestelyiden ja -laitteiston osalta tulee kiinnittää huomiota mm. savunpoistoluukkujen 

toimivuuteen sekä palopostijärjestelmään. 

37


Tulipalo kartonkipakkausten kierrätyslaitoksella 

Nestepakkausmateriaalista erotettua alumiiniseosta oli jäänyt sykloniin noin 200 kg, kun 

viimeisin prosessisykli oli lopetettu. Syklonin alapuolinen kuljetus- ja jäähdytysruuvi oli 

pysähtynyt, mahdollisesti automaatiojärjestelmän logiikkavian vuoksi. Syklonin ja jäähdytysruuvin 

materiaalin (tulenkestävä teräs) pettäminen oli johtunut alumiinin kuumenemisesta 

yli rakennemateriaalin sulamispisteen sekä syklonin alaosan keräyssäiliön muodosta 

ja sijainnista ennen jäähdytysruuvia, mikä mahdollisti kuuman alumiinin pitkän vaikutusajan 

säiliössä. Lisäksi syklonin keräyssäiliön ja jäähdytysruuvin yhdeosassa ei ollut syklonin 

muissa osissa olevaa ympäröivää tiilimuurausta. Prosessin suojakaasuna käytettiin molekyyliseulan 

avulla generoitua typpeä, joka sisälsi pieniä määriä happea. Keräyssäiliössä olleen 

alumiinin lämpötilan nousu johtui aluksi suojakaasutypen sisältämän hapen reagoinnista 

alumiiniseoksessa olleen hiilen kanssa sekä myöhemmin alumiinin reaktioista hapen 

ja lämpötilan edelleen noustua myös typen kanssa. Hehkuva alumiini puhkaisi kuljetusruuvin 

akselin ja vaipan sekä syklonin alaosan ja alumiinia roiskui viereiselle kaapelisillalle 

sytyttäen sillä kulkevia kaapeleita palamaan. Kaapelipalon seurauksena laitoksen sähköt 

katkesivat ja toisessa rakennuksessa olevien kolmen paperikoneen lauhdepumput pysähtyivät. 

Henkilökunta pysäytti prosessin, teki hälytyksen ja poistui paikalta. Nopean poistumisen 

ansiosta henkilövahinkoja ei aiheutunut, vaikka vaaratilanne oli syklonihallissa olleen 

henkilökunnan osalta vakava. 

Tämän palon ja vastaavien aikaisempien tulipalojen tutkimustulosten perusteella vastaavien 

onnettomuuksien ehkäisemiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 

Palamislämpötiloja tarkkaillaan prosessin aikana siten, ettei lämpötila erotusprosessissa 

pääse nousemaan yli alumiinin ja typen välisten reaktioiden vaatiman 

kriittisen rajan. 

Erotettu alumiini jäähdytetään ennen säiliövarastointia. 

Suojakaasuna käytetään hapetonta teknistä typpeä. 

Erotuslaitteiston ympärillä olevaa suojamuurausta jatketaan myös jäähdytysruuvin alkuosaan. 

Käytettävät kaapelit siirretään eri paikkaan pois järjestelmän välittömästä läheisyydestä 

tai kaapelisillan suojaksi lisätään suojalevy tai muu vastaava rakenne. 

Automatiikan luotettavuus varmistetaan soveltuvin keinoin. 

Henkilökunnan koulutus ja työtehtävien toimintaohjeistus saatetaan vastaamaan uutta 

tilannetta (mm. ohjeet toiminnasta prosessihäiriötilanteessa). 

Laitoksen prosessitiloista tulee olla useampi poistumistie. 

Uhkaava palo piirilevytehtaalla 

Piirilevytehtaan kultauslinjalla. syttyi tulipalo yöllä klo 23.30 Tulipalon syttymishetkellä oli 

henkilökunta töissä yövuorossa. 

Tutkinnan tuloksena todettiin, että tyhjän, polypropeenimuovia olevan rasvanpoistoaltaan 

lämmittäminen altaan pohjalla olevalla 2000 W kierukalla sytytti tulipalon. Tulipalon 

alkua edisti ja nopeutti viereisen kuivurin mahdollisesti samanaikainen päälläolo. Lisäksi 

palon syttymiseen vaikutti pintavahdin ja ylikuumenemissuojan toimimattomuus. 

Kultauslinjan kotelointirakenne myötävaikutti siihen, ettei alkusammutusyrityksissä päästy 

tarpeeksi lähelle palopesää. Palo levisi nopeasti sytyttäen linjan ympärillä olevat muoviset 

kotelointirakenteet, joiden tarkoitus on ohjata ilmastointia. Rasvanpoistoallas oli tyhjennetty 

aamuvuorossa, eikä tieto altaan tyhjentämisestä mennyt yövuorolle. Yövuoro kytki 

38


lämmittimen tarkastamatta rasvanpoistoallasta. Ohjeistus oli puutteellinen ja työt hoidettiin 

rutiinimaisesti. Prosessin valvonta oli puutteellista. Alkusammutuskoulutus ei ole ollut 

riittävää. Onnettomuusvaaroihin ei tehtaassa ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Laitteiden 

huolto ja kunnossapito ei ole ollut riittävää. Alalla tapahtuneiden onnettomuuksien 

seuranta on ollut puutteellista. 

Palo levisi altaan yläpuolella oleviin rakenteisiin vaurioittaen kaapelihyllyjä ja savunpoistoluukkuja. 

Savunpoistoluukkujen toimimattomuus lisäsi savuvahinkoja. Savu pääsi leviämään 

laajalle tehdastiloihin. Kultauslinjalla paloi rasvanpoistoallas täysin ja viereiset altaat 

(vesihuuhtelu ja kuivuri) sekä linjan kotelointirakenteet tuhoutuivat osittain. 

Vaarallisia kemikaaleja ja sammutusvesiä ei päässyt valumaan ympäristöön. Tulipalo aiheutti 

kultauslinjan ja ympäröivien kemian salin tilojen osittaisen vahingoittumisen sekä laajalti 

huomattavat savuvahingot. Vahingot olivat yhteensä lähes 10 miljoonaa markkaa. 

Tämän palon tutkimustulosten perusteella vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi 

ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: 

Työkohteessa on kirjalliset linjakohtaiset ohjeet, joissa on otettu huomioon myös 

vuoronvaihtotilanteet. Kriittisille työvaiheille voisi olla kirjallinen kuittausmenettely 

ainakin koulutusvaiheessa. Prosessin valvontaan tulee kiinnittää erityisesti huomiota. 

Työohjeet tulee päivittää ja kouluttaa säännöllisesti. 

Altaiden esilämmitystä ei jätetä ajastimen varaan ilman valvontaa. Koska altaissa olevat 

varolaitteet, kuten pintavahdit ja termostaatit likaantuvat herkästi toimimattomiksi, 

tulee niiden kehitystyötä jatkaa ja toisaalta niiden epäluotettavuuden vuoksi tulee 

työntekijöiden valvoa linjaa myös henkilökohtaisesti erityisesti lämmitysten aikana. 

Laitteistojen ennakkohuoltoon tulee kiinnittää enemmän huomiota. 

Lämmittimet altaisiin asennetaan riittävälle etäisyydelle (ehdotus 100 mm) altaan 

pohjasta tai reunasta. Pintavahtien toimivuutta tarkistetaan säännöllisesti ja pidetään 

puhtaana. 

Altaiden materiaalin valinnassa huomioidaan palonkestävyys. 

Lämmitettävät altaat varustetaan kohdesuojauksella. 

Tehtaan toimintaperiaatteisiin tulee kuulua onnettomuusvaarojen arviointi ja muualla 

tapahtuneiden vastaavien onnettomuuksien seuranta. 

Savuvahinkojen vähentämiseksi mahdollisissa onnettomuuksissa tulee tuotantotilat 

osastoida mahdollisuuksien mukaan, savuluukkujen sijainti ja toimintakunto varmistaa, 

kaapelihyllyt ja muu palokuorma sijoittaa mahdollisimman etäälle altaista ja muista 

mahdollisista syttymislähteistä. 

Alkusammutuskoulutusta tulee järjestää riittävästi ja käytännön harjoituksilla tulee 

varmistaa koulutuksen onnistuminen. 

Alkusammutuskalustoa tulee olla riittävästi käytettävissä. 

Lisäksi ehdotetaan, että pintakäsittelyalan yrityksille tiedotetaan niistä vaaroista, jotka liittyvät 

lämmittimiin ja pintavahtien toimimattomuuteen. Olisi myös tärkeää selvittää, miten 

altaiden lämmitykseen liittyvät varolaitteet saadaan toimimaan luotettavasti syövyttävissä 

olosuhteissa, ja miten muovialtaiden palonkestävyyttä voitaisiin parantaa. Tulee selvittää 

vaihtoehtoisia lämmitystapoja sähkölämmitykselle. Altaiden lämmitys olisi sähkölämmitystä 

turvallisempaa vesikierolla esim. kaukolämmön toisiokiertona, jolloin lämmittimen 

aiheuttama ylikuumenemis- ja syttymisriski poistuisi. 

39


Maanviljelijä kuoli öljysäiliön räjähdyksen ja sitä seuranneen tulipalon seurauksena 

Maanviljelijä oli pumppaamassa käsipumpulla kevyttä polttoöljyä maanpäällisestä 1200 

litran teräksisestä farmarisäiliöstä muoviseen noin 20 litran jerrykannuun, kun koko säiliö 

yhtäkkiä räjähti ja syttyi palamaan. Räjähdys oli niin voimakas, että 1200 litran säiliön 

koko pääty repesi irti ja lensi noin 54 m päässä olevan omakotitalon seinään ja siitä 

edelleen noin 34 metrin päähän. Säiliö rikkoontui ja käännähti paikallaan, pumppu lensi 

säiliöstä muutaman metrin päähän, kanisteri noin 46 m päähän ja samaan suuntaan noin 

15 m lähemmäksi lensi pumpun kuminen tyhjennysputki. 

Maanviljelijän vaatteet syttyivät palamaan ja hän juoksi noin 100 metrin päähän ja siellä 

vesiojaan, jossa sammutti palavia vaatteita. Maanviljelijä vietiin palovammojen vuoksi 

sairaalahoitoon, jossa hän myöhemmin kuoli saamiinsa vammoihin. Palo ei päässyt 

leviämään läheisiin rakennuksiin. 

Säiliö oli räjähdyshetkellä lähes tyhjä, jolloin on mahdollista, että kipinän on antanut joko 

1) pumpun teräksinen imuputki, joka oli asennettu niin pitkäksi, että se pumpun 

liikkuessa kosketti säiliön seinämään tai 

2) pumpun lämpiäminen hankauksen johdosta kun lähes tyhjästä säiliöstä yritettiin 

pumpata polttoainetta. 

Pumpun imuputki on päässyt koskettamaan seinämään, koska pumppua ei oltu kiinnitetty 

siinä olevasta laipasta ruuveilla säiliöön kiinni, kuten pumpun suunnittelija oli tarkoittanut. 

Säiliön luona oli palopäällikön kertoman mukaan tuntunut dieselin hajua, mutta 

pumpussa oli tuntunut myös bensiinin hajua. Poliisi otti nesteistä näytteet, joiden mukaan 

säiliössä on ollut sekä kevyttä polttoöljyä (dieseliä), että bensiiniä. On mahdollista, että 

säiliössä on joskus varastoitu myös bensiiniä tai että säiliöauton mukana säiliöön on tullut 

bensiiniä. Säiliöautot voivat VAK-lainsäädännön mukaisesti kuljettaa samassa osastossa 

vuorotellen joko bensiiniä tai dieselöljyä ja palopäällikön kertoman mukaan näin tapahtuu 

myös käytännössä. On epätodennököistä, että dieselöljy(höyry) olisi räjähtänyt kyseisissä 

olosuhteissa, mutta bensiinin räjähtäminen olisi mahdollista. 

Mikäli säiliössä on (joskus) ollut myös bensiiniä, on se dieseliä kevyempänä erottunut nesteen 

pinnalle, josta pumppu ei sitä voi ottaa ennen kuin säiliön tyhjentyessä. 


Tiedotetaan polttonesteiden säilytyksen vaarallisuudesta tapauksissa, joissa samassa 

astiassa / säiliössä varastoidaan vuorotellen erilaisia polttoaineita. 

Kuljetusliikkeille on syytä tiedottaa, että kun samassa säiliöauton osastossa kuljetetaan 

vuorotellen eri laatuisia polttonesteitä, tulee aina varmistua siitä, että säiliö on tyhjä 

ennen uuden polttonesteen lastausta. 

Maanviljelijöitä, urakoitsijoita yms tulee opastaa kiinnittämään huomiota 

bensiinifarmarisäiliön pumpun tukevaan kiinnitykseen ja säiliön kuntoon muutenkin. 

40


Mies menehtyi sellutehtaalla syttyneessä tulipalossa 

Sellutehtaan jouluseisokin aikana keitin 3:n paisuntajärjestelmän putkistoissa tehtiin muutostöitä. 

Hönkäputkistot oli aiemmin seisokin valmistelujen yhteydessä tyhjennetty höyry- 

ja paineilmapuhalluksella. 

Alihankkijayrityksen asentaja oli työsuunnitelman mukaisesti katkaissut paisuntasäiliö 

2:een liittyvän putkenosan kulmahiomakoneella. Yhtiön mittamiehet totesivat tehdashallissa 

noin kello 13 aikaan olevan kaasuräjähdysvaaran, minkä vuoksi paikalla ollutta henkilöstöä 

kehotettiin poistumaan. Paikalle jäivät jostain syystä kuitenkin ylätason telineillä ollut 

asentaja sekä lattiatasolla työskennellyt automaatioasentaja. 

Jossain vaiheessa katkaistusta putkesta oli vuotanut nesteytynyttä hönkälauhdetta, joka sisältää 

mm. raakatärpättiä. Ko. neste oli luultavasti kertynyt pitemmän ajan kuluessa putkiston 

umpinaiseen osaan sekä tähän yhteydessä olevaan notkelmaan ja lauhtunut nesteeksi 

lämpötilan laskiessa prosessin pysäytyksen yhteydessä. Putken katkaisun aikaansaama 

paineen vaihtelu sai nesteen liikkeelle pienen ajallisen viiveen kuluttua, kun korvausilmaa 

pääsi putkessa riittävän pitkälle. Lattiatasolla ollut automaatioasentaja oli havainnut 

sekä nesteen vuotamisen että hieman tämän jälkeen syttyneen palon, mutta sammutusyrityksestä 

huolimatta palo oli levinnyt voimakkaasti. Runsaan savunmuodostuksen takia 

näkyvyys tehdashallissa heikkeni nopeasti. 

Putkesta tullut neste oli nähtävästi vuotanut rakennustelineellä olleen sähköverkkoon liitetyn 

kulmahiomakoneen päälle ja koneen oikosulusta aiheutunut kipinä oli sytyttänyt 

nesteestä höyrystyneen ilmaseoksen. Nestettä oli roiskunut myös ylätasolla olleen asentajan 

päälle ja hänen vaatteensa syttyivät palamaan. Yrittäessään paeta paloa asentaja putosi 

telineiltä yhdeksän metrin matkan alas betonilattialle ja menehtyi saamaansa päävammaan 

välittömästi. 

Ohjeita vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi 

Kaasua tai nestettä sisältävän putkiston tyhjentämiseen käytetyn menetelmän tehokkuuden 

ja luotettavuuden järjestelmällinen uudelleenarviointi. Putkiston tyhjenemisen 

seurannan menetelmien kehittäminen. 

Putkiston erityisten vaarapaikkojen tunnistaminen sekä tällaisten kohtien tyhjennyksen 

suunnittelu ja varmistus tarvittaessa erikseen. 

Työn kohteena olevien putkiston osien erottaminen muusta putkistosta ennen töiden 

aloittamista esim. sokeoimalla soveltuvat venttiilit. Palautettaessa putkistoa töiden 

jälkeen taas normaalitilaan apuna voidaan käyttää esim. tarkistuslistoja. 

Erityisen huomion kiinnittäminen tiedonkulkuun alihankintayritysten työntekijöille 

siten, että jokainen alueella liikkuva tuntee omaan työhönsä/työkohteeseensa liittyvät 

erityiset vaarat. Alihankkijayrityksen sitouttaminen välittämään työn tilaajalta saamansa 

turvallisuuskoulutus omille työntekijöilleen. 

Käytössä olevien menettelyiden kehittäminen siten, että esim. evakuointitilanteessa 

pystytään huolehtimaan siitä, ettei ketään jää mahdolliselle vaara-alueelle. 

41


SÄHKÖTAPATURMAT 

Maatalouslomittajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma 

Maatalouslomittaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työpaikallaan koskettaessaan 

käyttämätöntä rikkinäistä valokatkaisijaa, jossa oli paljaita jännitteisiä (230 V) johtimia. Valokatkaisija 

oli roikkunut kiinnittämättömänä seinällä. Koska tapahtumalla ei ole silminnäkijää, 

ei ole tarkkaa selvyyttä siitä, miksi maatalouslomittajalla oli tarve koskea valokatkaisijaa. 

Isännän mukaan on mahdollista, että lehmä on pudottanut valokatkaisijan kulkutielle 

ja maatalouslomittaja halusi siirtää sen syrjään. Valokatkaisija löytyi tapaturman jälkeen 

maatalouslomittajan ulottuvilta lattialta. 

Tapaturman pääsyynä oli kosketusetäisyydellä oleva rikkinäinen valokatkaisija, jossa jännitteiset 

johtimet olivat kosketeltavissa. 

Miehen kuolemaan johtanut sähkötapaturma 

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun maatilalla, jossa oltiin valamassa lietesäiliön 

pohjaa 20 kV avolinjan alla. Valua varten oli käytössä betonin siirtoon nelipuominen 

pumppuauto. Uhri ohjasi pumppuauton pääletkua säiliön pohjalla seisten teräsverkon 

päällä. Pumppuauton kuljettaja ohjasi syöttöputkiston siirtopuomia kauko-ohjaimella, 

seisten tapahtumahetkellä autonrungon päällä siirtopuomin kohdalla. Kuljettajan katselukulma 

voimalinjan ja puomin etäisyyden seuraamiseksi vaati hyvää syvyysvaikutelman havaitsemiskykyä. 

Pumppuauton puomin osa on työn kuluessa koskettanut tai ollut niin lähellä 20 kV avolinjan 

ulointa johdinta, että syntynyt valokaari on aiheuttanut lyhintä tietä puomin ja ohjausletkun 

kautta maasulun. Ohjausletkusta kiinni pitänyt uhri on joutunut osaksi maasulkupiiriä 

ja saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun. 


Noudattaa tarkkaan annettuja vähimmäisetäisyyksiä ilmajohdon läheisyydessä työskennellessä. 

Työskentelyalueen rajaaminen tarkoitukseen sopivalla tavalla varmistaa ja helpottaa 

turvaetäisyyksien havaitsemista. 

Laitteistojen käyttökoulutus. 

Turvatekniikan keskus on toteuttanut turvallisuuskampanjan yhteistyössä Koneyrittäjien 

liiton kanssa vuonna 1997 ja tehnyt oppaan siitä, miten menetellä työskennellessä ilmajohtojen 

läheisyydessä ja menettelyohjeet, jos ajoneuvo osuu ilmajohtoon. 

Autonkuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun purkaessaan lannoitekuormaa 

22-vuotias mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun ryhtyessään purkamaan lannoitekuormaa. 

Kuorman tilaaja oli merkinnyt purkupaikan, mutta kuljettaja ei pysäyttänyt autoa 

siten, että olisi voinut purkaa kuorman merkittyyn paikkaan vaan ajoi auton merkityn 

purkupaikan vieressä olevalle levikkeelle, jonka yläpuolella kulki 20 kV avojohto. Kuljettaja 

nousi autosta ulos ja aloitti kuorman purkamisen. Hän ei ilmeisesti huomannut 20 kV 

avojohtoa, koska kuorma-auton katvealue peitti linjan. Kuljettajan avatessa auton kuorma-osan 

kattoa, joka oli yhdeltä sivulta ylöspäin avautuvaa tyyppiä, katon reuna osui 20 

42


kV avojohtoon jolloin auton vieressä seisova, katon nostolaitetta käyttävä kuljettaja joutui 

osaksi maasulkupiiriä ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. 


Kuormien purkupaikat tulee poistaa sähkölinjojen välittömästä läheisyydestä. 

Kuljettajille on annettava riittävästi koulutusta ja ohjausta sähköstä johtuvista vaaroista 

(tässä tapauksessa on ollut koulutustilaisuus mm. näistä asioista). Koulutuksen mukana 

tulisi jakaa myös TUKESin esitettä: Sähköä ilmassa. Samasta aiheesta kertova 

tarra tulisi kiinnittää kuorma-autoon näkyvälle paikalle. 

Kuljetusliikkeitä kohtaan suunnattua tiedotusta tulee lisätä. 

Autokouluissa tulisi kuorma-autokortin saajille jakaa em. esitettä ja sen lisäksi 

mahdollista tietopakettia sähköturvallisuudesta työskenneltäessä ilmajohtojen 

läheisyydessä. 

Betoniauton kuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun pestessään pumppuauton 

putkistoja 

Betoniauton kuljettaja oli betonikuorman tyhjennystä varten pysäköinyt betoniauton rakennustyömaan 

viereen niin, että auto oli 20 kV avojohdon alla. Kuljettaja oli kuorman 

tyhjennyksen jälkeen alkanut pesemään autoa samalla paikalla. Hän ei ilmeisesti ollut 

huomannut yläpuolella olevaa 20 kV avojohtoa ja oli nostanut hihnakuljettimen pystyyn 

auton sivulla olevien ohjauslaitteiden avulla. Hihnakuljetin on osunut tai ollut niin lähellä 

20 kV avojohtoa, että syntynyt valokaari on aiheuttanut maasulun. Ohjausvivuista kiinni 

pitänyt uhri on seisonut maassa ja joutunut osaksi virtapiiriä ja saanut kuolemaan johtaneen 

sähköiskun. Tapaturmalla ei ollut silminnäkijää. 


Kuljetusliikkeille tulee suunnata tiedottamista niin, että kuljettajien koulutuksessa ja 

työnohjauksessa tulee huomioitua sähkölinjoista johtuvat vaarat. Koulutuksessa tulisi 

jakaa myös TUKESin esitettä: Sähköä ilmassa. Samasta aiheesta kertova tarra tulee 

kiinnittää tarkoituksenmukaiseen näkyvään paikkaan kaikkiin sellaisiin kuormaautoihin, 

joihin tulee nostureita tai vastaavia. Tarran voisivat kiinnittää nostureiden 

tai vastaavien maahantuojat tai vaihtoehtoisesti kuljetusliikkeet. 

Rakennusliikkeille tulee suunnata tiedotusta siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon 

(kulkureitit, turvallisen työalueen rajaaminen), kun rakennuspaikka on ilmajohdon läheisyydessä. 

Kuormien purkauspaikkaa ei rakennustyömailla tule järjestää ilmajohdon 

läheisyyteen. 

Mies menehtyi kotipihallaan sähköiskuun 

Uhrin naapuri on kertonut naapurinsa touhuilleen jotakin kello 14 aikoihin uhrin kotitalon 

tontin viereisen metallisen roska/lehtikeräysastian luona. Kello 14.19 aikoihin uhrin 

naapuri oli todennut uhrin makaavan maassa em. astian päädyssä. Uhri oli tuolloin vaikuttanut 

elottomalta. Koska itse tapahtumalla ei ole silminnäkijöitä, tarkkaa tapahtumien 

kulkua ei pystytä selvittämään. Laitteessa olevan teknisen vian vuoksi hitsauspiiriin syntyy 

kosteissa olosuhteissa hengenvaarallinen 140 mA vuotovirta. On ilmeistä, että tällainen 

vuotovirta on aiheuttanut uhrin kuoleman. Tapahtumien todennäköisin kulku on, että 

uhri on tarttunut hitsauspuikkoon ja maadoittanut samanaikaisesti kehonsa tehokkaasti 

nojaamalla metalliseen roska/lehtikeräysastiaan. Tapaturma sattui ulkona sateisena päivänä. 

Ei ole varmuutta siitä, satoiko onnettomuuden sattumishetkellä, mutta sadetta oli tullut 

kyseisenä päivänä niin, että maa oli märkä ja myös hitsauslaite oli kastunut. Tapatur- 

43


man aiheutti vanha, huonokuntoinen hitsauslaite, jonka tekniset viat aiheuttivat laitteen 

hitsauspiiriin hengenvaarallisen vuotovirran. 

NESTEKAASUONNETTOMUUS 

Henkilö kuoli nestekaasuvuodon aiheuttamassa tulipalossa 

Kesämökillä käytetty nestekaasuvalaisin aiheutti tulipalon, joka johti yhden ihmisen kuolemaan. 

Mökin sisällä oli kaasuvalaisin asennettu kaasupullon (11kg) päälle ja sytytetty toimimaan. 

Hetken kuluttua oli huomattu normaalista poiketen liekkiä valaisimen juuressa. Kaasupulloa 

lähdettiin kantamaan ulos kun sisällä humahti tuli irti sillä seurauksella, että kesämökki 

tuhoutui täysin ja pulloa kantanut henkilö menehtyi tulipalon seurauksena. 

Tulipalon syynä on ollut valaisimesta sisätiloihin vuotanut kaasu. 


Retkilaitteiden kuten keittimet ja valaisimet käyttöohjeissa varoitetaan usein laitteen 

käytöstä, jos laite vuotaa esim. siksi että tiivisteet ovat huonossa kunnossa. Samoin 

korostetaan sitä, että laitteen käyttö on sallittua ainoastaan hyvin tuulettuvissa tiloissa. 

Kaasulaitteiden käyttäjiä tulisikin valistaa siitä, että laitteen turvallinen käyttö edellyttää 

sitä, että käyttöohjeita noudatetaan huolellisesti. 

Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti siihen, että retkilaitteita, jotka yleensä liitetään 

suoraan pulloon/kaasurasiaan ja toimivat korkeapaineella ei tulisi käyttää asuintiloissa, 

ei mökilläkään. 

Kaasulaitteiden käyttäjiä tulisi myös varoittaa siitä, että kahden kaasukäyttöisen laitteen 

yhtäaikainen käyttö sisätiloissa lisää entisestään ilmanvaihdon tarvetta. Tämän 

johdosta ei ole suositeltavaa käyttää kahta laitetta yhtäaikaa. Kesämökkien palotarkastuksien 

tai nuohouksien yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota myös kaasulaitteiden 

kuntoon ja antaa ohjeita niiden käytöstä. 

44


HISSIONNETTOMUUDET 

Kuolemaan johtanut hissitapaturma 

Saneeraustyömaalla työskennellyt henkilö sai surmansa jäätyään puristuksiin hissin seinän 

ja kaasupullokärryn väliin. Kaasupullokärryn kannatuslevyn kärki osui 1. kerroksen kynnystasoon 

ja kärryn yläpään poikkiaisa puski henkilön ylävartalostaan vasten takaseinää ja 

korin kattoa hissikorin ollessa liikkeessä alaspäin. Hississä ei havaittu vikaa. Hissin huollossa 

tai hissin haltijan toimissa ei myöskään havaittu puutteita, jotka olisivat myötävaikuttaneet 

onnettomuuden syntyyn. 

Hissikorin ovettomuus on oleellisin onnettomuuden syntyyn vaikuttanut seikka. Onnettomuutta 

on pidettävä vahinkona, jossa yksi keskeinen tekijä on hississä kuljetetun tavaran 

koko. 

Pojan jalka kiilautui hissikorin ja kuilun väliin 

Onnettomuudessa pojan jalka (lähinnä varpaat) jäi puristuksiin hissikorin ja kuilun edustaseinän 

väliin hissin pysähtymisvaiheessa. Jalka saatiin irrotettua puristuksesta vasta tunnin 

kuluttua. Pojan isovarvas murtui. 

Onnettomuuden syy: Onnettomuushissi on tyypiltään etupäässä tavarankuljetukseen tarkoitettu 

henkilöhissi. Poika oli käyttänyt hissiä yksin. Onnettomuus oli tapahtunut hissin 

lähestyessä ylintä kerrosta hidastetulla nopeudella (tasausajolla). Ilmeisesti poika ei ollut 

malttanut odottaa tasausajon päättymistä vaan oli yrittänyt avata ovia saattaen samalla toisen 

jalkansa kosketuksiin edustaseinän kanssa. Seinäkontaktissa pojan oikean jalan jumppatossun 

nahkeapintainen kärki oli ajautunut kitkan ja ylöspäin suuntautuneen liikkeen 

vaikutuksesta korin kynnyksen ja edustaseinän väliseen rakoon (kynnysrakoon). Koska 

pojan jalka (lähinnä varpaat) ei kovin pitkältä matkalta ole ollut puristuneena, on pääteltävissä 

väliinjäämisen tapahtuneen aivan tasausajon loppuvaiheessa. Koko tasausajomatka 

tällä hissillä on huoltajan mukaan noin 100 mm. Poika oli saanut itse avattua kuilun oven 

ja onnettomuus havaittiin välittömästi opettajien toimesta. 

45

LIITE 2 Esimerkkejä muista onnettomuuksista 

KEMIKAALIONNETTOMUUKSIA 

Lipeää pääsi vuotamaan säiliön siirron yhteydessä voimalaitoksen raakavesilaitoksella 

Vesilaitoksen modernisoinnin yhteydessä 2. kerroksessa sijaitseva väkevän lipeän (48%) 

säiliö siirrettiin suoja-altaaseen. Siirrettävän säiliön koko oli 4,6 m 3 ja siirtohetkellä säiliössä 

oli lipeää 2 – 2,5 m 3 . Säiliö siirrettiin katossa olevissa kiskoissa rullien varassa. Siirron 

aikana säiliön pohjasta lähtevästä laipallisesta yhteestä katkesi venttiili. Säiliö alkoi tyhjentyä 

syntyneestä 25 mm:n reiästä yläkerran lattialle. 

Vuoto huomattiin heti ja tilkittiin väliaikaisesti. Vuodon alle laitettiin muovinen allas, josta 

lipeä kannettiin sangoilla paikalla olleeseen tyhjään säiliöön. Paikalle tilatun loka-auton 

imuletkulla lipeää imettiin lattialta sekä tyhjennettiin lipeäsäiliö sen yläpuolisen yhteen 

kautta. 

Yläkerran lattialta lipeää valui lattialäpiviennin kautta alakertaan, osin lattialle ja osin paikalle 

toimitettuun astiaan. Lipeää tippui myös sähköläpiviennin kautta talousvesialtaaseen. 

Lattialle valuneen lipeän määrä oli arviolta noin 1 m 3 . 

Yläkerran lattiakaivon ollessa tukkeessa 100 – 200 litraa lipeästä pääsi alakerran lattiakaivoon 

ja sieltä edelleen mereen. Myös lattian pesuvedet valuivat samaa reittiä. 

Pelastustoimia hidasti se, että suojavälinekaapit olivat lukossa. Kasvopleksejä ei ollut riittävästi, 

jolloin jouduttiin käyttämään silmäsuojaimia. Palokunta käytti paineilmalaitteita. 

Bensiinin läikähtäminen halogeenivalaisimen päälle aiheutti räjähdysmäisen palon korjaustöiden 

yhteydessä 

Tuli tuhosi yli puolet vanhasta navettarakennuksesta, jossa sijaitsi korjaamo- ja teollisuustiloja. 

Palo sai alkunsa korjaamotilasta, jossa auton polttoainetankkia oltiin irrottamassa. 

Tankista loiskahti lattialle bensiiniä, joka syttyi auton alla lattialla olleesta halogeenivalaisimesta. 

Palo levisi räjähdysmäisesti autoon ja siitä koko korjaamoon ja edelleen muihin 

tiloihin. Tulipalossa tuhoutui puutavaran jatkojalostustiloja, puutavaraa, leikkuupuimuri, 

traktori, trukki, maastoauto, kaksi henkilöautoa sekä muuta irtaimistoa. Tulipalon aiheuttamat 

kustannukset ovat arviolta noin miljoona markkaa. 

Alkusammutuksella ei saatu tulipaloa hallintaan. Tulipalon sammutukseen osallistui noin 

30 palomiestä kolmesta eri palokunnasta. Tulipalon sammuttamista vaikeutti vesipula, sillä 

vettä jouduttiin ajamaan säiliövuoroajona paloaseman pihasta olevasta palopostista. 

Rikkihapon purkaminen natriumkloraattisäiliöön aiheutti klooridioksidipurkauksen 

Sellutehtaalla aloitettiin rikkihapon purkaus säiliöautosta varastosäiliöön. Välittömästi tämän 

jälkeen klooridioksidilaitoksen kloorikaasuhälyttimet alkoivat hälyttää korkeasta kaasupitoisuudesta. 

Tehtaan valvomohenkilöstö ryhtyi selvittämään syytä ja havaitsi natriumkloraattisäiliön 

pinnan nousevan. He ymmärsivät heti, että rikkihappo meni väärään säiliöön. 

Purku keskeytettiin valvomosta käsin. Happoa ehti mennä noin 4-5 m 3 säiliöön, jossa 

oli natriumkloraattiliuosta noin 90 m 3 . 

Väkevän rikkihapon (93%) pääsy natriumkloraatin vesiliuokseen (väkevyys 680 g/l) aiheutti 

seuraavaa: 

46


hapon seurauksena liuoksen lämpötila nousi voimakkaasti aiheuttaen säiliön voimakasta 

hönkimistä sekä lievää lyhytaikaista paineen nousua säiliössä 

hapon lisääminen laski voimakkaasti liuoksen pH:ta, josta aiheutui kloraatin pelkistymisreaktio 

klooriksi ja klooridioksidiksi sekä näiden kaasumainen vapautuminen 

Raskastyhjökaasuöljyä pääsi valumaan säiliöstä aiheuttaen maaperän saastumisen 

Säiliö oli ollut huollossa. Huollon jälkeen säiliötä alettiin täyttää raskastyhjökaasuöljyllä, 

jonka jähmepiste on +20 o C. Seitsemän vuorokauden kuluttua täytön aloittamisesta havaittiin 

vuoto vallitilassa. Säiliö tyhjennettiin vuodon syyn selville saamiseksi. Säiliön pohjaa 

tutkittiin UÄ-laitteella 100x100 mm ruuduin pohjan ulkopuolisen korroosion selvittämiseksi. 

Vuotokohtien löytämiseksi pohjaa hiekkapuhallettiin. Osassa syöpymäkohtia oli 

sekä ulko- että sisäpuolista syöpymää. Syöpymiä ja hitsivirheitä korjattiin hiomalla ja täytehitsaamalla. 

Vuotaneen öljyn määräksi arvioitiin 65 m 3 , josta 60 m 3 l saatiin kerättyä talteen. 

Vuodon syynä oli ulkopuolisen kosteuden ja korkean (60 o C) lämpötilan aiheuttama korroosio 

aiheutti paikallista syöpymää pohjalevyn alapuolelle. Säiliötä täytettäessä tapahtui 

pohjalevyn liikettä, joka mahdollisti vuodon heikentyneestä tai läpiruostuneesta kohdasta. 

NESTEKAASUONNETTOMUUKSIA 

Kaasupullon vaihto savuke suussa sytytti huvilapalon 

Mies vaihtoi savuke suussaan lieden nestekaasupulloa. Savuke sytytti pullosta vuotaneen 

kaasun palamaan ja tuli tuhosi koko lautarakenteisen mökin. Mies sai lieviä palovammoja. 

Keskuslämmityskattilan viereen unohtunut nestekaasupullo aiheutti räjähdyksen 

Nestekaasupulloon kytketty poltin oli jätetty keskuslämmityskattilan viereen. Pullon venttiili 

oli auki, mutta polttimen venttiili kiinni. Kuumuus katkaisi letkun ja nestekaasua pääsi 

valumaan huoneeseen. Keskuslämmityskattilan liekki sytytti kaasun, joka räjähti. Henkilövahinkoja 

ei sattunut. 

Räjähdysmäinen tulipalo tuhosi asuntovaunun täysin 

Järvenrannalla ollut asuntovaunu tuhoutui täysin räjähdysmäisessä tulipalossa. Tuli sai ilmeisesti 

alkunsa nestekaasulla toimineesta jääkaapista, joka oli juuri hetkeä ennen räjähdystä 

kytketty toimintaan. Todennäköisesti nestekaasua pääsi vuotamaan laitteesta tai kaasuletkuista 

ja kaasu syttyi. 

47


Huolimattomuus aiheutti tulipalon nestekaasulämmittimen kaasuletkun vaihdossa 

Nestekaasulämmittimen letkua vaihdettaessa kaasua pääsi virtaamaan kuumaan lämmittimeen, 

jolloin kaasu syttyi palamaan. Tulipalo tuhosi kokonaan rakennuksen, johon kuului 

asuinhuoneisto ja sauna. 

MAAKAASUONNETTOMUUKSIA 

Kaivinkoneen aiheuttama maanvyörymä katkaisi kaasujohdon liitoksen 

Kaivinkone aiheutti rakennustyömaalla maanvyörymän, joka katkaisi kaasujohdon liitoksen. 

Tapauksen aiheutti varomattomuus ja inhimillinen erehdys. 

RÄJÄHDEONNETTOMUUDET 

Yksi henkilö kuoli ja yksi loukkaantui räjähdysonnettomuudessa 

Metalliyrityksen työntekijä hitsasi asiakkaan pyynnöstä mutteria kiinni ”rautatappiin”. 

Asiakas halusi tehdä kyseistä rautatapista luotilangan painon. Kyseinen rautatappi oli kuitenkin 

sodanaikainen 45 mm panssaritorjunta-ammus, jossa oli sytytin ja 19,5 g trotyyliä. 

Hitsauksessa kehittynyt lämpö aiheutti ammuksessa olleen räjähdysaineen syttymisen ja 

räjähtämisen. Räjähdyksen seurauksena ammus sirpaloitui ja osa syntyneistä sirpaleista 

tunkeutui hitsaajan kehoon aiheuttaen hitsaajan kuoleman. Samassa tilassa oleskellut 

mieshenkilö loukkaantui. 

ILOTULITTEISIIN JA OMATEKOISIIN POMMEIHIN LIITTYVIÄ TAPAUKSIA 

Teini-ikäinen poika sai vakavia vammoja yrittäessään valmistaa räjähdettä 

15-vuotias poika rakensi omakotitalon yläkerrassa omatekoisen pommin käyttäen alumiinia, 

fosforia ja kaliumkloraattia. Sekoittuessaan aineet aiheuttivat voimakkaan räjähdyksen. 

Poika sai räjähdyksessä erittäin vakavia vammoja käsiinsä ja kasvoihinsa. 

Ilotulitteiden aiheuttamia silmävammoja 

Muunneltu pikkupommi puhkaisi 8-vuotiaan lapsen silmän ja aiheutti luisen silmäkuopan 

murtuman. Silmä jouduttiin poistamaan. 

”Perhonen”-ilotulitteen osuminen suoraan 12-vuotiaan pojan silmään aiheutti silmän 

sokeutumisen. Silmä jouduttiin poistamaan. 

Ilotulitteen sytyttäjä oli käyttänyt rakettia sytyttäessään suojalaseja, mutta poistanut ne 

laukaistuaan raketin. Laskeutuva ilotulitteen jäänne osui häntä silmään. 

Liian väljät suojalasit eivät suojanneet ilotulitteen sytyttäjää, vaan hän sai silmävamman. 

Roomalainen kynttilä aiheutti 18-vuotiaalle miehelle erittäin hankalan silmäluomien 

sekä side- ja sarveiskalvojen palovamman. Silmän näöntarkkuus on enää vain valontajua. 

Henkilö joutui keskeyttämään ammattikoulutuksen. 

48


Mustekynän hylsyyn laitettu papatti aiheutti räjähtäessään verkkokalvorepeämän ja 

verkkokalvon irtautuman 11-vuotiaalle pojalle. 

Raketti aiheutti 7-vuotialle pojalle ruhjevamman oikeaan silmään. 

14-vuotias poika sai ilotulitteesta oikean silmän luomiin- sekä side- ja sarveiskalvoon 

palovammoja. 

Kiinanpommi aiheutti 21-vuotiaalle miehelle vasempaan silmään ruhjevamman. 

Rakettia sytyttämässä ollut 44-vuotias mies sai vasempaan silmäänsä ruhjevamman. 

38-vuotias nainen sai sähikäisen aiheuttamana ruhjevamman oikeaan silmäänsä. 

Ilotulitusta katsomassa ollut 42-vuotias nainen sai raketin aiheuttaman ruhjevamman 

oikeaan silmäänsä. 

Raketti aiheutti 45-vuotiaalle naiselle oikean silmän luomien, sidekalvon ja sarveiskalvon 

palovamman sekä sidekalvon haavan. 

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSIIN LIITTYVIÄ ONNETTOMUUKSIA 

Säiliöauton perävaunusta valunut valkolipeä aiheutti ympäristövaaran 

Valkolipeärekan perässä ajanut huomasi perävaunusta valuvan nestettä. Henkilöauto ohitti 

rekan ja antoi sille pysähtymismerkkejä. Säiliöauton 18000 litran peräsäiliön keskilohkossa 

todettiin vuoto, jonka pelastuslaitoksen miehet saivat osittain tukittua. Valkolipeää 

valui tien varteen noin 1000 litraa, palomiehet saivat estettyä sen leviämisen ympäristöön. 

Säiliössä ollut valkolipeä siirrettiin paikalle tilattuun toiseen säiliöautoon pumppaamalla. 

Todennäköisesti onnettomuuden aiheutti säiliön syöpyminen puhki. 

Öljyrekan tieltä suistuminen aiheutti mittavat ympäristövahingot 

Raskasta polttoöljyä kuljettanut rekka suistui tieltä ja kaatui. Täysperävaunullisesta rekasta 

valui öljyä arviolta 24000 litraa. Raskas polttoöljy jähmettyy nopeammin, mikä helpotti 

puhdistusta. Siitä huolimatta onnettomuudesta aiheutui mittavat onnettomuusvahingot. 

Rekan kuljettaja loukkaantui hieman ulosajossa. 

KULJETETTAVAAN KAASUSÄILIÖÖN LIITTYVIÄ ONNETTOMUUKSIA 

Asetyleeni pullo putosi kuorma-auton kyydistä ja syttyi tuleen 

Asetyleenipullo tipahti kaarteessa kuorma-autosta ja syttyi palamaan. Palolaitos poltti 54 

kilon pullon sisällön hallitusti tien pientareella poliisin eristämällä alueella. Pulloja ei ollut 

kiinnitetty riittävän hyvin. 

250 kaasupulloa kuljettanut rekka syttyi palamaan aiheuttaen useita räjähdyksiä 

Kaasupulloja kuljettanut rekka kaatui keskelle moottoritien ajokaistaa. Rekan kaatuessa 

jokin terävä esine rikkoi asetyleenipullon, jolloin se alkoi vuotaa. Kuljettaja poistui välittömästi 

kaatuneesta rekasta. Samaan aikaan toinen rekka törmäsi kaatuneeseen rekkaan. 

Törmäyksen voimasta rekat syttyivät palamaan sytyttäen myös kaatuneessa rekassa olleita 

pulloja. Autojen palaessa räjähti kaikkiaan neljä asetyleenipulloa ja kaksi ilmapulloa. Lisäksi 

räjähtivät autojen paineilmasäiliöt ja renkaat. Palo kesti kaiken kaikkiaan 12 tuntia. 

49


Rekka-autojen kuljettajien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui yksi palomies. Palomies 

loukkaantui kartoittaessaan tilannetta onnettomuuspaikalla. Asetyleenipullo räjähti ja lennätti 

jokin esineen palomiehen käteen, joka murtui. 

PAINELAITEONNETTOMUUKSIA 

Korjaustöitä tehnyt asentaja loukkaantui lämpövoimalaitoksessa 

Voimalaitoksen turbiinia valmisteltiin käyttöönottoa varten. Noin tunti turbiinin rullauksen 

aloituksesta koneen käynnistysventtiilin karan todettiin vuotavan. Poksivuodosta ilmoitettiin 

myös kunnossapidon osastomestarille. Osastomestari pyysi asentajaa tarkastamaan 

käynnistysventtiilin poksivuodon. Koneenhoitaja ja asentaja pysäyttivät turbiinin 

sulkemalla vuotavan käynnistysventtiilin, jolloin vuoto loppui. Sekä koneenhoitaja että 

asentaja olettivat, että poksin ja venttiililuistin välinen tila on paineeton. Asentaja avasi 

poksin. Poksin kansi oli irti ja asentaja oli tarkastamassa poksitiivisteen kuntoa, kun yllättäen 

poksitiiviste lensi pois paikaltaan. Samanaikaisesti venttiilin karan juuresta purkautui 

60 bar paineista ja noin 450 asteista höyryä asentajan päälle. Paineen voimasta asentaja 

lensi turbiinin viereltä kauemmaksi. Asentaja sai palovammoja käteensä sekä ruhjeita tiivisteen 

kappaleista mm. kasvoihin. 

Tapaturman syynä on inhimillinen virhe. Turbiinin käynnistysventtiili suljettiin, mutta tuloventtiili 

jäi sulkematta. 

Kuiville kiehuminen lennätti lämmityskattilan kyljen seinän läpi 

Voimakas räjähdys lennätti lämmityskattilan puolikkaan maatalon lämpökeskuksen seinän 

läpi. Räjähdyksen voimasta irtosi myös rakennuksen välikatto, pannuhuoneen ovi lensi 

paikoiltaan sekä savupiippu vaurioitui. Onnettomuudessa vältyttiin henkilövahingoilta. 

Todennäköisesti onnettomuuden aiheutti vedenpuute lämmitysjärjestelmässä, jonka seurauksena 

on tapahtunut kattilan kuiville kiehuminen. Tulipesän lommahdettua on kuuma 

vesi nopeasti höyrystynyt aiheuttaen kattilan räjähtämisen. 

Tulipalo hakekuljetinta pitkin hakesiiloon 

Hakekattilan syöttösuppilossa tapahtui takaisku, jonka seurauksena tuli pääsi hakekuljetinta 

pitkin hakesiiloon ja hakesiilossa syttyi tulipalo. Palo sammui hakesuppilossa ja 

hakekuljettimessa sprinklerien avulla. Hakesiilossa ollut sprinklerin aluelaukaisuventtiili ei 

auennut, jolloin palokunta sammutti palon. Tulipalon aiheutti takatuli. 

Vaarallinen repeämä soodakattilan keittopintaputkessa 

Soodakattilan keittopintaputkia oli uusittu seisokin aikana. Tarkastuksessa ei löytynyt 

huomautettavaa ja kattila ajettiin ylös. Myöhemmin keittopintaputki repesi korjatulta alueelta. 

Saumaan oli jäänyt hiushuokonen, jota ei havaittu tarkastuksessa. Ajon aikana huokonen 

alkoi vuotaa ja vaurioitti putkea. 

50


SÄHKÖTAPATURMIA 

Nuori poika sai pahoja palovammoja kiivetessään ratajohtopylvääseen 

Kolmen nuorukaisen seurue kulki sähköradan vieressä olevaa katua. Yhtäkkiä yksi pojista 

kiipesi aidan yli ja lähti kiipeämään korkeajännitepylvääseen. Poika kiipesi niin kauan kunnes 

sai sähköiskun jännitteisestä (25 kV) kääntöorresta. Iskun voimasta poika putosi pylväästä 

jääden kiinni jalastaan. Samalla hänen takkinsa oli syttynyt tuleen. Yksi seurueen 

pojista sai lieviä palovammoja yrittäessään sammuttaa palavaa takkia. 

Pylvääseen kiivennyt nuorukainen sai 2. ja 3. asteen palovammoja. Hänen ihostaan paloi 

noin 35-40%. Toipumisajaksi on arvioitu yksi vuosi. 

Onkija sai palovammoja hiilikuituisen ongenvavan osuessa 20 kV:n avojohtoon 

Onkikilpailuun osallistunut mieshenkilö sai voimakkaan sähköiskun, kun hänen hiilikuituinen 

onkivapansa (7,5 m) osui ojaa ylitettäessä 20 kV:n avojohtoon. Mies meni tajuttomaksi 

ja sai palovammoja käsiinsä ja jalkoihinsa. Onnettomuuspaikan maasto oli vaikeakulkuista, 

onnettomuuspaikalla kasvaa noin metrin korkuista pajukkoa.. Alueella olevasta 

avolinjasta varoittavia kylttejä ei ollut. Tiedot siitä, tiedotettiinko onkikilpailuun osallistuneita 

ihmisiä avolinjasta, olivat ristiriitaiset. 

Autonkuljettaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja 

Autonkuljettajalle oli annettu tehtäväksi poistaa työmaasähkökäytössä ollut pylväs, jossa 

oli maakaapeli. Työmääräys oli annettu karttaotteena, johon poistettava pylväs oli merkitty. 

Paikan samanlaisuus, saman tien varressa, erehdytti autonkuljettajan. Hän oletti pylvään 

kuuluvan poistettaviin pylväisiin, irrotti kaapeleita suojaavan suojakourun ja aloitti 

kaapelin katkaisun eristekahvaisella kaapelinkatkaisuleikkurilla. Syntyi valokaari, joka aiheutti 

autonkuljettajalle palovammoja vasempaan käteen ja kylkeen, ulottuen kainaloon 

saakka. Lisäksi valokaari aiheutti roiskeita kasvoihin ja häikäisyä silmiin. Kyseisen pylvään 

ilmajohdot (AMKAt) oli purettu, mutta pylväässä oli jännitteisiä maakaapeleita kytkettynä 

pylväsvarokekytkimen kautta jakokaapille. Tapaturman syynä voidaan pitää sitä, että poistettavaa 

kohdetta ja suunnitelmia ei ollut käyty riittävän tarkasti läpi kuljettajan kanssa. 

Sähköisku aiheutti palovamman ja sähkömiehen putoamisen 

Sähköasentaja kutsuttiin selvittämään paperitehtaan uudelleenrullauskoneella ollutta häiriötä. 

Asentaja työskenteli alaslaskulaitteen päällä vähän sivussa sähkökeskuksesta. Etsiessään 

häiriön syytä sähkökeskuksesta, hän joutui kurottautumaan ottaen samalla tukea 

kummallakin kädellä sähkökeskuksen rungosta. Asentajan oikean käden kyynärpää koski 

kannessa olevaa ”hätä seis” -katkaisimen suojaamattomia kytkentöjä. Asentaja sai voimakkaan 

sähköiskun, meni tajuttomaksi ja putosi lattialle. Hän loukkasi niskansa sekä sai 

palovammoja käsiinsä. Tapaturman aiheutti työskentely liian lähellä suojaamattomia jännitteisiä 

osia. 

Sähköasentaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja kaapelityössä 

Rakennussähköasentaja oli katkaisemassa jännitteettömäksi luulemiaan kaapeleita teollisuusrakennuksen 

purkutyömaalla. Katkaistessaan toista kaapelia syntyi oikosulku kaapelileikkurin 

ja viereisen katkaistavaksi tarkoitetun kaapelin välillä. Oikosulku aiheutti valokaa- 

51


ren, joka sytytti asentajan vaatteet palamaan. Asentaja pystyi poistumaan kaapelitunnelista 

ja hälyttämään apua. Hän sai vakavia palovammoja käsivarsiin, vatsaan, reisiin ja otsaan. 

Onnettomuus tapahtui, koska kaapeleiden oletettiin olevan jännitteettömiä varasyöttökaapeleita, 

mutta asiaa ei varmistettu mittaamalla. Asentaja oli kuitenkin tapaturmaa edeltävänä 

päivänä yhdessä tilaajan edustajan kanssa katsonut katkaistavaksi tarkoitetut kaapelit. 

HISSIONNETTOMUUKSIA 

Liukuportaissa tapahtuneita loukkaantumisia 

Kiilautumistapauksia 

Vanhempi naishenkilö horjahti liukuportaassa taaksepäin ja kaatui. Ranteet murtuivat. 

Pikkutytön kumisaapas kiilautui liukuportaassa askelman ja portaan sivupellin väliin. 

Varpaisiin tuli lieviä puristumisvammoja. 

Muuttotavarana hississä kuljetettu kaappi kiilautui edustaseinää vasten. Edustaseinä 

vääntyi irti kiinnityksistään. Matkustajana ollut henkilö seisoi kaapin vieressä, mutta 

säilyi rytäkästä suuremmitta vammoitta. 

Kaasupullokärryn kannatuslevyn kärki tarrasi kiinni kerroksen kynnystasoon ja kärryn 

yläpään poikkiaisa puski putkiasentajan ylävartalostaan vasten takaseinää ja korin kattoa 

hissikorin ollessa liikkeessä alaspäin. Kärryn aisa taipui siten, että putkiasentaja 

selvisi kylkiluun murtumalla. Hissikorin ovettomuus on oleellisin onnettomuuden 

syntyyn vaikuttanut seikka 

Rakenteilla olevassa hississä kuljetettiin tavaraa ja ihmisiä automaattiovien sisempien 

lehtien ollessa avoimina. . Hissiä kuljetti korin katon huoltopainikkeista ajaen rakennusliikkeen 

henkilö. Korissa olleen henkilön jalka kiilautui kerrostason kynnyspalkin 

ja korin väliseen rakoon. Jalkapöydästä murtui kaksi luuta ja pohkeeseen tuli kudosvaurioita 

Pallon aiheuttamia vaaratilanteita 

Muita hissivahinkoja 

Pikkutyttö tavoitteli pudonnutta palloa. Hissin liikkuessa ylöspäin käsi jäi puristuksiin 

edustaseinän ja hissikorin väliin. Käteen tuli ruhjeita, mutta ei murtumia. 

Poika tavoitteli pudonnutta palloa. Hissin liikkuessa ylöspäin käsi jäi puristuksiin 

edustaseinän ja korin väliin. Käteen tuli hankautumia. 

Vanhempi mieshenkilö putosi alimmasta kerroksesta hissikuilun pohjalle kuilun oven 

auettua, vaikka hissikori ei ollut paikalla. Putouksessa henkilö sai rannemurtuman ja 

haavan päähänsä. Alimman kerroksen oven lukon ruuvit oli ilkivaltaisesti irrotettu ja 

hissi oli liikuteltavissa vaikka ovi ei lukkiutunut. 

Siivooja kuljetti lattianhoitokonetta vammaishissillä. Kone takertui T-muotoisesta 

kahvastaan kuilun sivukonsolin päälle. Mentyään itse alas portaita ja avattuaan oven 

siivooja totesi korin tyhjäksi. Lattianhoitokone riippui kahvastaan kuilun yläosassa ja 

putosi alas osumatta kuitenkaan siivoojaan. 33 kg painoinen kone vaurioitti pudotessaan 

vammaishissin rakenteita ja sai mm. nostotason pois johteiltaan 

52


KAIVOSONNETTOMUUKSIA 

Maa-aineksen pettäminen aiheutti sortumia ja sosiaalitilan tuhoutumisen 

Kiven läjitysalueen pohjan pettäessä noin 2500 m 3 savea ja kiviainesta syöksyi avolouhokseen 

hihnatunnelin kanjonia myöten. Maa-aines vei mennessään hihnatunnelin tukirakenteet 

ja katkaisi tunnelin ja repäisi irti myös torniliitoskohdan. Hihnan alla sijaitseva sosiaalitila 

tuhoutui täysin savi- ja kivimassojen voimasta. Tila oli kuitenkin tyhjä onnettomuushetkellä. 

Rikastehiekka-altaan pato murtui 

Rikastushiekka-altaalla havaittiin vuoto padon läpi. Vuoto tukittiin ajamalla vuotokohtaan 

patomoreenia muutaman metrin paksuudelta ja juoksutus rikastamolta käännettiin toiseen 

altaaseen. 

Vettä ja sen mukana vähän hienojakoista kiintoainesta ehti purkautua padon läpi ja siitä 

suoraan ojaan 15000 m 3 . Vuotanut vesi ja rikastehiekka eivät sisällä käytännöllisesti katsoen 

ollenkaan kemikaaleja painovoimaisesta rikastuksesta johtuen. 

Ennen vuotta 1977 rakennetun padon ala-osa on moreenitiivisteosasta ja louhetukirungosta 

koostuva. Louheen ja moreenin väliin ei ilmeisesti ole tehty suodatinkerroksia, mikä 

lisää sisäisen eroosion mahdollisuutta. 

53

TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet vuonna 2000 

Kemikaalionnettomuudet ja vaaratilanteet 

VAROnumero 

Pvm Tapahtuman kuvaus 

2811 08.01.2000 Farmisäiliöstä valui öljyä maahan 1500-2000 l 

2810 08.01.2000 Raskasta polttoöljyä pääsi maahan ylitäytön seurauksena 

2815 09.01.2000 Syaania karkasi yliopiston kemian laitokselta 

2720 10.01.2000 Vetyvuoto tehdassaliin kloraattitehtaalla 

2936 11.01.2000 Henkilö sai surmansa pudotessaan lannoitelietereaktoriin 

2808 12.01.2000 Farmarisäiliöstä dieselöljyä maahan ja laskuojaa pitkin vesistöön 

2834 17.01.2000 Pintakäsittelylaitoksella mahdollinen syaanivetypäästö 

2816 17.01.2000 Kultasepänliikkeen lattialle kaliumsyanidia 

2969 01.02.2000 Kaasuuntunut butadieeni räjähti lateksitehtaalla 

2813 01.02.2000 Automaalaamon vintin palo sai alkunsa maalaamon kuivaushuoneesta 

2798 03.02.2000 Auki jäänyt venttiili aiheutti isododekaanivuodon 

2864 04.02.2000 Lakkauskone sytytti tehdaspalon 

2812 04.02.2000 Rikkihappoa valui maahan ja sadevesiviemäriin säiliön rikkoutuessa siirrossa 

2780 04.02.2000 Raskastyhjökaasuöljyä pääsi valumaan säiliöstä aiheuttaen maaperän saastumisen 

2789 09.02.2000 Tehdaspalo syttyi hitsauskipinästä 

2809 21.02.2000 Kevyttä polttoöljyä ojaan metsäkoneen käyttösäiliöstä 

2829 25.02.2000 Öljyä pääsi viemäriverkostoon öljypoltinlaitteiston vikaannuttua 

2830 27.02.2000 Liuotinvuoto lääketehtaan pumppuhuoneessa 

2806 29.02.2000 Öljysäiliöstä valui 9000 litraa maahan 

2866 03.03.2000 Tulipalo öljynjalostamolla 

2799 09.03.2000 Rikkihapon purkaminen natriumkloraattisäiliöön aiheutti klooridioksidipurkauksen 

2797 10.03.2000 Tulipalo mikroelektroniikkatehtaan kultauslinjalla 

2881 14.03.2000 Höyrymies sai rikkivetymyrkytyksen mäntyöljyn keittämöllä 

2805 16.03.2000 Lipeää joutui vesijohtoverkkoon liitostöiden yhteydessä 

2826 19.03.2000 Lämmityselementin oikosulku aiheutti tulipalon tehtaalla 

2863 21.03.2000 Jätevedenpuhdistamon biokaasuräjähdyksessä loukkaantui kaksi henkilöä 

2976 30.03.2000 Raskasta polttoöljyä valui kanaaliin ja satama-altaaseen mesauunin käyttöhäiriön vuoksi 

2831 12.04.2000 Tukkeutunut suodatin aiheutti tulipalon huonekalutehtaalla 

LIITE 3

LIITE 3 

VARO- 

numero Pvm Tapahtuman kuvaus 

2861 19.04.2000 Junanvaunun purkupumpun syttyminen aiheutti vaaratilanteen 

2860 25.04.2000 Ammoniakkivuoto elintarviketehtaalla 

2842 27.04.2000 Autonkuljettaja sai rikkihapporoiskeita kasvoilleen purkausletkun murtuessa 

2867 01.05.2000 Henkilö sai vakavia palovammoja kaasuuntuneen bensiinin räjähtäessä yksityisasunnossa 

2838 01.05.2000 Tulipalo ongelmajätevarastossa 

2851 03.05.2000 Vaaratilanne klooritehtaalla 

2835 05.05.2000 Vernissan itsesyttyminen aiheutti vaaratilanteen painoväritehtaalla 

2875 26.05.2000 Nestekaasuvuoto putkistossa aiheutti vaaratilanteen öljynjalostamolla 

2862 29.05.2000 Staattisen sähkön aiheuttama kipinä sytytti uhkaavan palon maalitehtaan täyttöosastolla 

2874 01.06.2000 Rikkidioksidipäästö kartonkitehtaalla 

2848 22.06.2000 Suolahappoa pääsi valumaan maahan lastausputkiston nivelen murtuessa 

2819 22.06.2000 Bensiiniä pääsi jakeluasemalta sadevesiviemärin kautta jokeen 

2849 28.06.2000 Väliaikainen kytkentä aiheutti öljyvuodon omakotitalossa 

2853 30.06.2000 Ammoniakkihöyryn joutuminen konehuoneeseen kylmäkompressorin laippatiivisteen pettäessä aiheutti vaaratilanteen 

2892 19.07.2000 Kalsiumhypokloriitti aiheutti vaaratilanteen invalidien palvelutalossa 

2909 21.07.2000 Dieselöljysäiliön hitsaussaumasta valui 1000 litraa öljyä maahan ja läheiseen lampeen 

2898 22.07.2000 500 l kevyttä polttoöljyä valui maahan ja jokeen puhki syöpyneestä säiliöstä 

2946 31.07.2000 Bensiinin läikähtäminen halogeenivalaisimen päälle aiheutti räjähdysmäisen palon auton korjaustöiden yhteydessä 

2887 31.07.2000 Rikkohappoa valui lattialle happokontin venttiilin pettäessä 

2913 03.08.2000 Etanolivuoto tehtaan lattialle 

2888 08.08.2000 Bitumisäiliön palosta uhkaava tilanne 

2922 09.08.2000 Rikkihapposäiliön huoltotöiden yhteydessä tapahtunut räjähdys 

2891 10.08.2000 Jätehappokontin vuoto aiheutti työntekijälle hengitysvaikeuksia 

2935 15.08.2000 Täyttöputken klemmarin rikkoutuminen aiheutti öljyvahingon omakotitalossa 

2904 21.08.2000 Työntekijä loukkaantui, kun paineisku aiheutti kuumien kaasujen purkautumisen 

2907 27.08.2000 Kiristyspannan halkeaminen aiheutti suolahappovuodon suoja-altaaseen 

2902 01.09.2000 Myrkyllistä kaasua pääsi vuotamaan ilmaan 

2910 15.09.2000 Tulipalo kartonkipakkausten kierrätyslaitoksella 

2908 20.09.2000 Uhkaava palo piirilevytehtaalla 

2945 01.10.2000 Vaaratilanne puusepänverstaan lakkaushuoneessa 

2916 08.10.2000 Huolimattomuus bensiinin käsittelyssä tuhosi omakotitalon ja aiheutti kolmelle palovammoja 

2970 09.10.2000 Lipeää pääsi vuotamaan säiliön siirron yhteydessä voimalaitoksen raakavesilaitoksella

VARO- 

numero Pvm. Tapahtuman kuvaus 

2914 09.10.2000 Lipeäpitoista suopaa sadeviemärin kautta mereen 

2905 15.10.2000 Tulipalo öljyjalostamon tuotantolinjalla 

2915 17.10.2000 Auton tankki syttyi palamaan tankattaessa 

2941 21.10.2000 Farmarisäiliö kaatui ja polttoöljyä valui maahan 

2942 26.10.2000 Omakotitalon säiliöstä vuoti öljyä kaupungin viemäriin 

2923 31.10.2000 Rikkihappoa valui maahan lannoitetehtaan rikkihapon purkupaikalla 

2920 16.11.2000 Tehdasuunista valunut metalli aiheutti vaaratilanteen 

2930 17.11.2000 Polttoöljyä valui maahan farmarisäiliöstä 

2917 18.11.2000 Kolme kuutiota styreeniä vuoti maahan täytön yhteydessä 

2918 20.11.2000 Typpihappoa valui purkauspaikan betonialustalle ja sadevesiviemäriin 

2921 21.11.2000 Noin 1000 litraa kloorifenolia valui maahan trukin rikkoessa säiliön 

2919 21.11.2000 Maanviljelijä kuoli öljysäiliön räjähdyksen seurauksena 

2931 01.12.2000 Kaksi asentajaa altistui jauhemaiselle, natriumhydroksidia sisältäneelle kemikaalille 

2953 08.12.2000 Bensahöyryjen räjähdys aiheutti jakeluasemalla vaaratilanteen 

2939 09.12.2000 Höyrystynyt bensiini syttyi palamaan tuhoten omakotitalon sekä autotallin 

2956 13.12.2000 Tulipalo alumiinisiilossa 

2952 13.12.2000 Uhkaava tulipalo voimalaitoksen kallioöljyvarastossa 

2954 19.12.2000 Räjähdysmäinen tulipalo huonekalutehtaan maalaamolinjalla 

2950 21.12.2000 Mies menehtyi sellutehtaalla syttyneessä tulipalossa 

2781 30.12.2000 Klooridioksidivuoto sellutehtaalla 

Sähkölaitteet ja -laitteistot 

2769 04.01.2000 Henkilö sai sähköiskun viallisesta autonlämmitysjohdosta 

2782 13.01.2000 Urakoitsija sai sähköiskun vaihtaessaan vesimittaria 

2966 29.01.2000 Muuntamotilaan murtautunut henkilö sai sähköiskun koskettaessaan kiskosiltaa 

2796 01.02.2000 Sähköasentaja sai sähköiskun irrottaessaan puhaltimen paikallisohjauskotelolle lähtevää kaapelia 

2879 03.03.2000 Henkilö sai sähköiskun kokoonpanotehtävissä 

2965 07.03.2000 Viallinen kumikaapeli aiheutti työntekijälle palovammoja käsiin 

2852 16.03.2000 Vaaratilanne rata-vaa'an vakaustyössä 

2896 20.03.2000 Sähköasentaja sai sähköiskun asennustyössä 

2817 28.03.2000 Sähkömestari ja sähköasentaja saivat valokaaren aiheuttamia palovammoja 

LIITE 3

VARO- 


2833 18.04.2000 Sähköasentaja sai voimakkaan sähköiskun viallisesta releestä 

2832 25.04.2000 Sähköasentaja sai palovammoja valokaaresta 

2868 26.04.2000 Sähköasentaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja kaapelityössä 

2880 05.05.2000 Valokaarioikosulku säikäytti sähköasentajan 

2836 06.05.2000 Henkilö sai sähköiskun virheellisesti asennetusta pistorasiasta 

2843 09.05.2000 Käyttöpäällikkö sai valokaaren aiheuttamia palovammoja käteen mittaustilanteessa 

2859 17.05.2000 Oikosulku varokkeen vaihdon yhteydessä aiheutti kojeasentajalle palovamman 

2968 18.05.2000 Asentaja sai sähköiskun viallisesta valaisimen rungosta 

2857 24.05.2000 Henkilö sai voimakkaan sähköiskun keittiössään 

2652 27.05.2000 Sähköasentaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja suurjännitesulakkeen rikkoutuessa 

2847 29.05.2000 Ravintokeskuksen työntekijä sai sähköiskun lautaslämmitysvaunusta 

2714 09.06.2000 Sähköasentaja sai sähköiskun ohjauskaapelista 

2858 13.06.2000 Johdon eristevaurio aiheutti sähköiskun 2 asukkaalle 

2894 16.06.2000 Henkilö sai kuolemaan johtaneen sähköiskun jännitteisestä johtimen päästä 

2963 30.06.2000 Asennustöissä ollut sähkölaitosasentaja oletti saaneensa lievän sähköiskun 

2878 30.06.2000 Mies kuoli sähköiskuun maatilalla 

2856 30.06.2000 Sähköisku aiheutti palovamman ja sähkömiehen putoamisen 

2685 01.07.2000 Valokaari aiheutti huoltotöitä tehneelle palovammoja käsiin ja kasvoihin 

2876 07.07.2000 Sähköasentaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja 

2933 08.07.2000 Autonkuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun purkaessaan lannoitekuormaa 

2943 15.08.2000 Mies menehtyi kotipihallaan sähköiskuun 

2928 17.08.2000 Sähköalan opiskelija sai palovammoja käsiin ja kasvoihin muutostöiden yhteydessä 

2899 17.08.2000 Asentaja sai sähköiskun purkutyön yhteydessä 

2890 18.08.2000 Betoniauton kuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun pestessään pumppuauton putkistoja 

2897 31.08.2000 Autonkuljettaja sai valokaaren aiheuttamia palovammoja 

2929 05.09.2000 Kaksi sähkömiestä sai valokaaren aiheuttamia vammoja 

2911 10.09.2000 Onkija sai palovammoja hiilikuituisen ongenvavan osuessa 20 kV:n avojohtoon 

2903 13.09.2000 Valaisinmyyjä sai sähköiskun vaihtaessaan sulaketta valaisimeen 

2932 15.09.2000 Nuori poika sai pahoja palovammoja kiivetessään ratajohtopylvääseen 

2900 29.09.2000 Sähköasentaja sai sähköiskun kondensaattorista 

2958 16.10.2000 Sähköasentaja sai palovammoja käteensä vaihtaessaan sulaketta 

2927 20.10.2000 Asentaja sai sähköiskun modeemin virtalähdettä koestettaessa 

LIITE 3

VARO- 


2926 23.10.2000 Riviliittimen putoaminen pääkeskuksen taakse aiheutti vaaratilanteen 

2934 01.11.2000 Sähköasentaja sai sähköiskun ja putosi tikkailta 

2964 30.11.2000 Kaksi sähköasentajaa sai lieviä valokaaren aiheuttamia vammoja 

2962 05.12.2000 Autonosturin puomin osui 110 kV:n avojohtoon aiheuttaen tehtaan pysähtymisen 

2973 07.12.2000 Keittiöemäntä sai sähköiskun pyyhkiessään kylmiön ovenkarmia 

2961 19.12.2000 Sähköasentaja sai valokaaresta palovammoja käsiinsä 

2960 21.12.2000 Henkilö sai sähköiskun viallisesta tarjoilupöydästä 

2871 23.12.2000 Sähköteknikko sai valokaaren aiheuttamia palovammoja 

2967 31.12.2000 Naishenkilö sai asennusvirheen vuoksi useita lieviä sähköiskuja 

Nestekaasu 

2778 03.01.2000 Rakennustyömaalla syttynyt tulipalo poltti nestekaasupullopatterin letkun poikki ja aiheutti vaaratilanteen 

2845 18.04.2000 Nestekaasujääkaappi sytytti mökkipalon 

2748 23.04.2000 Nestekaasuvuoto aiheutti rähähdysmäisen mökkipalon 

2837 30.04.2000 Kaasupullon vuoto aiheutti räjähdysmäisen tulipalon kesämökillä 

2854 16.05.2000 Huolimattomuus aiheutti tulipalon nestekaasulämmittimen kaasuletkun vaihdossa 

2846 02.06.2000 Kaasupullon vaihto savuke suussa sytytti huvilapalon 

2872 09.06.2000 Henkilö kuoli nestekaasuvuodon aiheuttamassa tulipalossa 

2850 01.07.2000 Keskuslämmityskattilan viereen unohtunut nestekaasupullo aiheutti räjähdyksen 

2957 10.08.2000 Nestekaasun jakeluventtiilin rikkoutuminen aiheutti vaaratilanteen 

2855 18.08.2000 Räjähdysmäinen tulipalo tuhosi asuntovaunun täysin 

2955 05.12.2000 Kaasupalon alku metalliverstaassa 

Painelaitteet 

2790 17.01.2000 Vaarallinen repeämä soodakattilan keittopintaputkessa 

2865 24.02.2000 Kipinän karkaaminen hakekäyttöisestä lämpökattilasta aiheutti tulipalon 

2818 16.03.2000 Tulipalo hakekuljetinta pitkin hakesiiloon 

2844 12.05.2000 Puulämmitteisen keskuslämmityskattilan räjähdys 

2882 16.05.2000 Tulipalo kattilalaitoksella 

2873 08.06.2000 Henkilö loukkaantui aerosolipullon räjähtäessä nuotiolla 

2762 26.06.2000 Työntekijä loukkaantui painesäiliön pinnanosoittimen lasin rikkoutuessa 

LIITE 3

VARO- 


2877 27.06.2000 Uhkaava palonalku soodakattilalaitoksella 

2912 10.07.2000 Kuumaöljykattilan vaurio 

2937 30.07.2000 Kuiville kiehuminen lennätti lämmityskattilan kyljen seinän läpi 

2901 14.09.2000 Henkilö sai ruhjevammoja jalkaansa paineastian huollon yhteydessä 

2924 28.09.2000 Vaaratilanne sellutehtaan soodakattilassa 

2972 28.11.2000 Korjaustöitä tehnyt asentaja loukkaantui lämpövoimalaitoksessa 

2938 01.12.2000 Autoklaavin höyrypurkaus aiheutti vaaratilanteen 

2971 24.12.2000 Takatuli aiheutti tulipalon teollisuushallissa 

Kuljetettavat kaasusäiliöt 

2740 03.03.2000 Asetyleenipullo putosi kuorma-auton kyydistä ja syttyi tuleen 

2869 06.05.2000 Varomattomuus asetyleenikonttien siirroissa rikkoi täyttöletkuja ja venttiileitä 

2885 29.06.2000 Vaaratilanne hiilidioksidin koelaukaisun yhteydessä 

2906 31.10.2000 250:tä kaasupulloa kuljettanut rekka syttyi palamaan aiheuttaen useita räjähdyksiä 

Vaarallisten aineiden kuljetukset 

2948 31.07.2000 Öljyrekan tieltä suistuminen aiheutti mittavat ympäristövahingot 

2940 11.10.2000 Säiliöauton perävaunusta valunut valkolipeä aiheutti ympäristövaaran 

Ilotulitteet ja räjähteet 

2951 01.01.2000 Ilotulitetapaukset vuodenvaihteessa 1999/2000, yhteensä 60 ilotulitetapausta ja 2 omatekoista pommia 

2886 30.05.2000 Yksi henkilö kuoli ja yksi loukkaantui räjähdysonnettomuudessa 

2893 02.08.2000 Räjähdys aloitemassatehtaan lyijytrisanaatin valmistuslinjalla 

2947 06.10.2000 Teini-ikäinen poika sai vakavia vammoja yrittäessään valmistaa räjähdettä 

2949 08.12.2000 Mustaruudin räjähdys aiheutti vahinkoa pohjaruuvien puristimelle 

Hissit 

2883 13.03.2000 Henkilön kuolemaan johtanut hissionnettomuus 

2884 17.04.2000 Pojan varvas murtui sen jäädessä puristuksiin hissikorin ja kuilun edustaseinämän väliin 

2944 31.12.2000 Hissivahingot, yhteenveto 2000, 10 vahinkoa 

LIITE 3

VARO- 


Maakaasu 

2828 12.01.2000 Kaivinkoneen aiheuttama maanvyörymä katkaisi kaasujohdon liitoksen 

Kaivokset 

2795 10.02.2000 Maa-aineksen pettäminen aiheutti sortumia ja sosiaalitilan tuhoutumisen kaivoksessa 

2895 21.06.2000 Rikastehiekka-altaan pato murtui 

LIITE 3

Tulostettava versio (pdf, 399,4 kB) - Tukes

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?