2 2010 - Superliitto
09.09.2013 • Views
Share Embed Flag

2 2010 - Superliitto

2 2010 - Superliitto

2 2010 - Superliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
superliitto.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

2 ●<strong>2010</strong>

Sisältö 2 / <strong>2010</strong><br />

54<br />

Vesa Järvensivu<br />

ja Jussi<br />

Aaltonen<br />

tähtäävät<br />

lähihoitajiksi.<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Ajankohtaista<br />

5 Puheenjohtajalta<br />

6 Palkkaneuvottelutilanne<br />

7 Terveyskioski Vantaalle<br />

8 Toritapahtumat vetivät<br />

tuhansia<br />

10 Helmikuun lyhyet<br />

11 Lehtikatsaus<br />

11 Näin vastattiin<br />

12 Lempiesine: kultaiset<br />

korvarenkaat<br />

14 Vanhustyö vei voiton<br />

19 Lisää ohjausta opiskelijoille<br />

20 Jäseniltoihin tultiin joukolla<br />

23 Tutkimus etäomaishoitajista<br />

2 super 2 • <strong>2010</strong><br />

32<br />

42<br />

Sambialaissyntyinen<br />

Wendy<br />

Savolainen on<br />

kotiutunut<br />

Joensuuhun.<br />

Hoitotyössä tietoja<br />

ei levitellä<br />

ulkopuolisille.<br />

26<br />

Lähihoitaja Helena Rissanen<br />

valvoo, kun opiskelija<br />

Heli Waltari annostelee<br />

kuntoutujansa lääkkeet.<br />

24 Asenne ratkaisee<br />

48 Kuntoutus kannattaa<br />

26 Laadukasta opetusta 50 Edunvalvontayksikkö<br />

Lahdessa<br />

tiedottaa<br />

30 SuPerin työssäoppimisteesit 52 Superristikko<br />

31 Luontaistuotteet, osa 7 53 Lähihoitaja Kähönen<br />

32 Työasioita ei levitellä 53 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn!<br />

34 Nuorten sivu<br />

54 Rokkikukot koulun penkillä<br />

35 LH Tuomo ”Tumppi” 58 Jäsenrekisteri<br />

Valokainen<br />

tiedottaa<br />

36 Pieniä uutisia<br />

59 Siskon pakina<br />

37 Lasten sairaudet 4/10<br />

39 Leukemia<br />

60 Työttömyyskassan<br />

ajankohtaiset<br />

64 Kuulumisia<br />

40 Perinne elää 2/3<br />

42 Wendy Savolainen,<br />

lähihoitaja Joensuusta<br />

44 Unkari, uusi kohteemme<br />

67 P.S. Hyvinkäältä<br />

40<br />

Tervaa kurkkuun<br />

ja kipuihin.<br />

CHILL MAID/SPL/SKOY

super<br />

57. vuosikerta.<br />

Tilaushinta 48 €/vuosi<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsen<br />

julkaisija<br />

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto<br />

Ratamestarinkatu 12<br />

00520 Helsinki<br />

Fax (09) 2727 9120<br />

päätoimittaja<br />

Leena Lindroos (09) 2727 9174<br />

taittava toimittaja<br />

Jukka Järvelä (09) 2727 9176<br />

toimittajat<br />

Marjo Sajantola (09) 2727 9173<br />

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175<br />

vierailevat kirjoittajat<br />

Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka,<br />

Iita Kettunen, Liisa Uusiniitty<br />

kannen kuva<br />

Helsingissä Arvoa elämälle!<br />

-tapahtumaan osallistuneen Silja<br />

Paavolan kuvasi Jukka Järvelä<br />

ulkoasu<br />

Timo Numminen<br />

Joonas Väänänen<br />

Jukka Järvelä<br />

painos<br />

80 100 kpl<br />

ilmoitukset<br />

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175<br />

osoitteenmuutokset<br />

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140<br />

Tilatut: toimitus (09) 2727 9298<br />

kirjapaino<br />

ISSN 0784–6975<br />

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen<br />

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai<br />

palauttamisesta.<br />

Työstä voi ja<br />

tulee nauttia<br />

Pääkirjoitus<br />

Leena Lindroos<br />

Tämä SuPer-lehden numero on toinen niistä kahdesta<br />

vuosittaisesta numerosta, jotka jaetaan tutustumista<br />

varten lähihoitajaopintonsa juuri aloittaneille opiskelijoille.<br />

Tuoreiden koulutusmäärätilastojen mukaan<br />

sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkamäärä ammatillisessa<br />

peruskoulutuksessa on kasvanut tuntuvasti<br />

viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2005 tälle<br />

alalle otettiin vajaat 8000 uutta opiskelijaa, oli luku viime vuonna lähes<br />

tuhat suurempi.<br />

Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen<br />

piirissä oli viime vuonna 23 500 henkilöä. Myös työllistymisen osalta<br />

sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden asema on hyvä.<br />

Vuoden 2007 lopussa koulutustaan vastaavaa työtä teki 84 prosenttia<br />

edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista ja alan työttömien määrä<br />

oli perustutkintokoulutuksen suorittaneista pienin, 5,5 prosenttia. Valmistuneet<br />

olivat myös tyytyväisiä ammattiinsa, sillä juuri tämän alan<br />

koulutuksen saaneet jatkoivat vähiten opintojaan. Siis hyvä valinta ja<br />

lähes taattu työ!<br />

Lähihoitajan ammatin kiinnostavuus on vetänyt alalle kaksi nelikymppistä<br />

rokkikukkoa Tampereella: Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen<br />

aloittivat opintonsa syksyllä samalla lähihoitajalinjalla – toisistaan<br />

tietämättä. Esittelemme myös Sambiasta Joensuuhun kotiutuneen<br />

lähihoitajaopiskelija Wendy Savolaisen, joka erikoistuu parhaillaan<br />

päihde- ja mielenterveystyöhön. Viime keväänä lähihoitajaksi valmistunut<br />

ammatinvaihtaja Eija Wilenius tarttuu asenteisiin. Hän kummeksuu<br />

hoiva-alaan liittyvää kielteisyyden ja raskauden leimaa. Se olisi<br />

syytä karistaa kerta kaikkiaan ja vastapainoksi olisi korostettava alan<br />

houkuttelevuutta. Työstä voi ja siitä<br />

tulee nauttia. Kuitenkin vasta sitten,<br />

kun henkilökuntaa on riittävästi, on<br />

hoitajan mahdollista keskittää koko<br />

energiansa ja osaamisensa vain siihen<br />

ihmiseen, jota juuri nyt on auttamassa.<br />

Se, miten onnistuttiin tavoitteessa<br />

saada uusi työehtosopimus neuvoteltua<br />

valmiiksi perjantaina 29. tammikuuta,<br />

ei ole vielä tätä kirjoitettaessa<br />

selvillä. Kuitenkin lehdessä on yksi<br />

tyhjä sivu odottamassa tärkeää viime<br />

hetken uutista. Te, hyvät superilaiset,<br />

näette tilanteen sivulta kuusi..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 3

Ajankohtaista<br />

Uusimmat kannanotot ja huomion<br />

arvoiset tapahtumat<br />

Helmikuu<br />

4.–5.2. Mieli <strong>2010</strong>, kansalliset mielenterveyspäivät,<br />

Musiikkikeskus,<br />

Kuopio, Mielenterveysseura,<br />

THL<br />

4.–5.2. XIII Valtakunnalliset Haava-<br />

päivät, Helsingin Messukeskus,<br />

Suomen Haavanhoitoyhdistys<br />

4.–5.2. Henkilöstön edustajien voima-<br />

varapäivät, Aktiivi-Instituutin<br />

koulutusta, Helsinki<br />

8.–12.2. Luottamusmiestutkinto,<br />

2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry<br />

8.-13.2. Tietoturvaviikko<br />

11.–12.2. Häirintä ja epäasiallinen<br />

kohtelu työpaikalla, Aktiivi-<br />

Instituutin koulutusta, Helsinki<br />

13.–14.2. Taloudenhoitajien peruskurssi,<br />

Seinäjoki, TJS-Opintokeskus,<br />

SuPer ry<br />

16.–17.2. SuPerin ammatilliset opinto-<br />

päivät, Helsinki<br />

23.2. Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer ry<br />

25.2. Jäsenrekisterinhoitajakurssi,<br />

Helsinki, SuPer ry<br />

Maaliskuu<br />

3.3. Yksityisen sektorin neuvottelu-<br />

päivät, Helsinki, SuPer ry<br />

3.-4.3. Puheenjohtajien valmennus,<br />

1. jakso, Helsinki, SuPer ry<br />

5.–7.3. Kunto <strong>2010</strong>, Suomen<br />

suurimmat kuntomessut,<br />

Helsingin Messukeskus<br />

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä<br />

11.–12.3. Sairaanhoitajapäivät,<br />

Helsingin Messukeskus<br />

13.–14.3. Taloudenhoidon jatkokurssi,<br />

Helsinki, SuPer ry<br />

4 super 2 • <strong>2010</strong><br />

SuPer-Nuorten tiukka viesti:<br />

Päättäjät puhuvat, teot puuttuvat<br />

SuPerin alle 30-vuotiaat jäsenet ovat<br />

kyllästyneet poliittisten päättäjien tyhjää<br />

kaikuviin puheisiin. Päättäjillä on<br />

huoli sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta,<br />

hoitoon pääsystä ja työurien<br />

pidentämisestä, mutta työpaikkatasolle<br />

eivät teot ole vielä ilmaantuneet.<br />

Nuorten innostus hoitotyötä kohtaan<br />

kasvaa kolmivuotisten lähihoitajaopintojen<br />

aikana, ja samalla kehittyvä<br />

eettisyys on yksi lähihoitajuuden kulmakivistä.<br />

Valmistujaisjuhlassaan lähihoitajat<br />

lupaavat tehdä työtä asiakkaan<br />

ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää<br />

edistäen. Työelämään astuessaan<br />

he puhkuvat intoa ja halua toteuttaa<br />

arvokasta hoitoideologiaa käytännössä.<br />

Tämän päivän työelämä on heille kuin<br />

märkä rätti päin kasvoja.<br />

Nyt on aika:<br />

• seurata liiton jäsensivuilta työehtosopimusneuvotteluiden<br />

etenemistä.<br />

• uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä<br />

maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi.<br />

• ammattiosastojen tehdä viime vuoden<br />

tilinpäätökset ja toimittaa ne liiton<br />

toimistoon 12.5. mennessä.<br />

• ilmoittautua ruotsinkieliselle toimihenkilökurssille<br />

16.–17.3. Viimeinen<br />

ilmoittautumispäivä on 13.2.<br />

• ilmoittautua mukaan perusterveyden-<br />

Lähihoitajat joutuvat tinkimään<br />

omasta etiikastaan ja hyväksymään sen<br />

väistämättömän tosiasian, että jokaisen<br />

työvuoron jälkeen joutuu elämään<br />

oman riittämättömyyden tunteensa<br />

kanssa. Liian vähäiset henkilöstömäärät<br />

tekevät työstä pahimmassa tapauksessa<br />

liukuhihnamaista, jossa asiakkaiden<br />

yksilöllisyys on tuntematon tekijä.<br />

Kun tähän lisätään surkea johtaminen,<br />

joka tarkoittaa usein sitä, että esimies<br />

rajoittaa mielivaltaisesti lähihoitajien<br />

osaamisen käyttöä – esimerkiksi<br />

lääkehoidossa – sekä kolmivuorotyö ja<br />

matala palkka, on turha puhua hoitotyön<br />

arvostuksesta. Suojellakseen itseään<br />

tämän kaiken aiheuttamassa ahdistuksessa<br />

ja mielipahassa on moni valmis<br />

jopa vaihtamaan alaa..<br />

Lähihoitajapäivä toisen kerran<br />

Tammikuun 27. päivä vietettiin Kansallista<br />

lähihoitajapäivää, toisen kerran.<br />

Päivän aikana muistutettiin, että<br />

juuri lähihoitajapäivänä tasan 62 vuotta<br />

täyttänyt SuPer edustaa kaikkialla sosiaali-<br />

ja terveydenhuollossa toimivia<br />

lähihoitajia.<br />

Lähihoitajista vajaa 70 prosenttia on<br />

kuntien palveluksessa, lopuista suurin<br />

osa yksityisillä työnantajilla. Joukossa on<br />

myös yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.<br />

Terveydenhuollossa lähihoitajista<br />

työskentelee yli 20 prosenttia ja sosiaalihuollossa<br />

yli 60 prosenttia. Kaikki<br />

lähihoitajatutkinnon suorittaneet eivät<br />

työskentele lähihoitajanimikkeellä.<br />

Lähihoitajakoulutus alkoi koko<br />

maassa vuonna 1993..<br />

huollon täydennyskoulutuspäivään<br />

23.4. Kuusamossa.<br />

• kertoa SuPerin eettiselle työryhmälle<br />

omasta työstä.<br />

• tutustua Vanhustyön osaajien<br />

toimintaan osoitteessa<br />

www.vanhustyonosaajat.fi .<br />

• tutustua Työterveyslaitoksen ja Tykesin<br />

Palkitseva ja luova vanhustyökori<br />

-sivustoon www.ttl.fi /vanhustyo.<br />

• nauttia talvesta!

Eläkeiän nostamisella ei edistetä<br />

pidempiä työuria hoitoalalla<br />

Eläkelainsäädännön muutoksia<br />

pohtiva niin sanottu Rantalan<br />

ryhmä etsii ratkaisuja<br />

eläkeiän nostamiselle ja työurien<br />

pidentämiselle. Työntekijöiden<br />

ja työnantajien näkemykset<br />

ovat kaukana toisistaan. Työnantajia<br />

työryhmässä edustaa EK, joka<br />

esittää mittavia heikennyksiä eläketurvaan:<br />

työttömyysturvan leikkaamista<br />

yli 60-vuotiailta, ansiosidonnaisen<br />

päivärahan poistamista yli 60-vuotiailta,<br />

varhennetun vanhuuseläkkeen<br />

poistamista sekä 63-vuotiaiden eläkkeelle<br />

siirtymistä vasta 40 vuoden työuran<br />

jälkeen. Myös eläkekertymää yritetään<br />

heikentää.<br />

Työurien pidentäminen on selkeä<br />

tavoite nykyiselle hallitukselle. Taloudellisessa<br />

taantumassa etsitään pikaisia,<br />

hätiköityjäkin ratkaisuja, kun tulevien<br />

vuosien eläköityminen uhkaa kansantaloutta.<br />

On todellinen haaste saada<br />

ihmiset pysymään pidempään työelämässä,<br />

terveinä ja motivoituneina. Tehokkuuden<br />

ja säästötoimien sijaan työelämää<br />

tulisikin tarkastella työssäjaksamisen<br />

näkökulmasta. Sitä kautta saadaan<br />

lopulta myös todellisia, kestäviä<br />

säästöjä.<br />

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen<br />

hoitoalalla ei pidennä työuria.<br />

Jo nyt eläkkeelle jäädään ennen vanhuuseläkeiän<br />

täyttymistä pääasiassa<br />

tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.<br />

On selvä, että työssäjaksamiseen on<br />

panostettava entistä voimakkaammin<br />

ja näin pyrittävä ennaltaehkäisemään<br />

työkyvyttömyyttä.<br />

Joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan<br />

tehokkaasti tukea työssäjaksamista.<br />

Vuorotyö tuo omat haasteensa<br />

jaksamiselle, ja jo kolme-nelikymppiset<br />

hoitajat viestittävät yötyön uuvuttavan<br />

heidät. On tunnustettava, että vuorotyö<br />

kuormittaa tekijäänsä säännöllistä<br />

työaikaa enemmän. Työnantajan on<br />

huolehdittava riittävistä tauoista työvuorojen<br />

välillä. Valitettavasti näin ei<br />

ole jokaisella työpaikalla. Jaksamista on<br />

tuettava, eikä siitä saa tinkiä taloudelliseen<br />

tilanteeseen vedoten. Ihmiset ovat<br />

hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä<br />

tärkein voimavara, jonka jaksamisesta<br />

on pidettävä huolta. Jos tekijät uupuvat,<br />

palvelut jäävät tuottamatta.<br />

SuPerin yksi kärkitavoitteista on<br />

turvata riittävä henkilöstömäärä sosiaali-<br />

ja terveydenhuollossa. Työntekijöiden<br />

jaksamisen kannalta tämä on<br />

perustekijä. Työpaikoilla on<br />

oltava riittävästi koulutettua,<br />

ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa,<br />

työn määrän on<br />

oltava hallittavissa. Ammatillista<br />

osaamista on vahvistettava<br />

ja aloitettava kuntouttavat<br />

toimenpiteet riittä-<br />

Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös<br />

muissa tehtävissä tärkein voimavara,<br />

jonka jaksamisesta on pidettävä huolta.<br />

Puheenvuoro<br />

Puheenjohtaja Juhani Palomäki<br />

vän ajoissa, ei vasta silloin kun työkyky<br />

on menetetty. Hyvällä johtamisella on<br />

kaikkiaan merkittävä rooli työssä pysymiseen<br />

ja jaksamiseen.<br />

Myös osa-aikaeläkeratkaisut ovat olleet<br />

työnantajan heikennyslistalla. Osaaikaeläkeratkaisuilla<br />

on merkittävä<br />

työssä jatkamista tukeva vaikutus, ja ne<br />

on ehdottomasti säilytettävä. Näiden<br />

järjestelmien säilyttäminen voi yksittäisen<br />

työntekijän kohdalla olla merkittävä<br />

työssä jatkamisen edellytys..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 5

Uutiset<br />

Esillä juuri nyt<br />

Palkkasopimus jäi auki<br />

teksti leena lindroos kuva jukka järvelä<br />

Kunta-alan palkkaneuvottelut eivät<br />

tuottaneet tulosta tammikuun loppuun<br />

mennessä. Kuntatyönantaja<br />

jätti tarjouksensa uudeksi virka- ja<br />

työehtosopimukseksi tammikuun<br />

viimeisenä päivänä. Neuvottelut<br />

kuitenkin keskeytettiin vajaan kolmen<br />

tunnin jälkeen. Siinä vaiheessa<br />

ei ollut tiedossa koska niitä jatkettaisiin.<br />

– Työnantaja jätti järjestöjen hyväksyttäväksi<br />

tarjouksen, joka olisi pitänyt<br />

hyväksyä kokonaisratkaisuna. Se<br />

sisälsi meille hyviäkin asioita, mutta se<br />

rahamäärä, minkä työnantaja oli valmis<br />

käyttämään, oli liian matala ja sen<br />

tason pitää nousta, totesi puheenjohtaja<br />

Juhani Palomäki heti neuvottelujen<br />

päätyttyä.<br />

Palomäki korostaa, että SuPer lähtee<br />

samapalkkaisuustavoitteesta. Heikko<br />

kuntatalous on tuonut neuvotteluihin<br />

vaikeuksia. Tilanne on muuttunut rat-<br />

6 super 2 • <strong>2010</strong><br />

kaisevasti vuodesta 2007, jolloin Palomäen<br />

mukaan tehtiin hyvät sopimukset.<br />

Niukkuuden jakaminen vaikeuttaa<br />

tilannetta, mutta Palomäki toteaa<br />

myös, että menee taloudellisesti hyvin<br />

tai huonosti, Suomessa on aina ollut<br />

vaikeaa saada hoitajien palkkoihin<br />

korotuksia.<br />

Myös tekstien osalta työnantajan<br />

viime sunnuntainen tarjous oli puheenjohtajan<br />

mukaan niukka.<br />

– Tämä aiheutuu siitä, että sopimustarjous<br />

on tehty kustannusneutraalisti<br />

eli parannusehdotusten vaatima kustannus<br />

olisi ollut jostain muualta pois.<br />

Neuvottelutilanteen<br />

edistymistä voi seurata<br />

SuPerin jäsensivuilla www.<br />

superliitto.fi. Sivuille pääsee<br />

jäsennumeron avulla<br />

kirjautumalla.<br />

Kuntatyönantaja jätti<br />

tarjouksensa virka-<br />

ja työehtosopimukseksi<br />

kaikkiaan lähes<br />

400 000 työntekijää<br />

edustaville kuntaalan<br />

järjestöille<br />

sunnuntai-iltana 31.<br />

tammikuuta. Paperia<br />

tarkastelevat<br />

SuPerin edunvalvontayksikön<br />

johtaja<br />

Anne Sainila-Vaarno<br />

ja puheenjohtaja<br />

Juhani Palomäki<br />

sekä JHL:n johtava<br />

neuvottelupäällikkö<br />

Jouko Launonen,<br />

vasemmalla.<br />

SuPer on omissa tavoitteessaan halunnut<br />

parannuksia muun muassa määräaikaisten<br />

asemaan ja jaksotyöaikaan.<br />

Neuvottelujen osapuolet olivat pitkälle<br />

yksimielisiä siitä, että nyt neuvotellaan<br />

kaksivuotisesta sopimuksesta.<br />

– On tarkoitus, että vuoden 2011<br />

palkankorotuksista neuvotellaan vuoden<br />

päästä. Sopimus on mahdollista<br />

irtisanoa vuoden 2011 alkupuolella,<br />

mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista<br />

ei ole yksimielisyyttä.<br />

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen<br />

valtuuskunta oli koolla heti maanantaina<br />

helmikuun 1. päivänä. Tältä<br />

kokoukselta puheenjohtaja Palomäki<br />

odotti evästystä siihen, miten työnantaja<br />

pääsee eteenpäin tarjouksessaan.<br />

Kunta-alan työmarkkinajohtaja<br />

Markku Jalonen luonnehti sunnuntai-iltana<br />

neuvottelujen hengen olleen<br />

vastuullinen. Hän sanoi myös, että<br />

tilanne kunta-alan neuvotteluissa on<br />

vaikea.

Terveyskioskeja<br />

kauppakeskuksiin<br />

teksti jukka järvelä<br />

Suurista kauppakeskuksista alkaa<br />

saada myös terveyspalveluja.<br />

Vantaan Jumbo-kauppakeskuksessa<br />

on avautumassa terveyskioski,<br />

toinen Suomessa.<br />

Milloin Vantaan terveyskioski aukeaa,<br />

Vantaan terveyspalveluiden erityisasiantuntija<br />

Pia Rantamäki?<br />

– Tavoitteena on, että terveyskioski<br />

aukeaa huhti-toukokuussa.<br />

Kenelle se on tarkoitettu?<br />

– Ensisijaisesti kaikille vantaalaisille<br />

mutta myös muiden kuntien kauppakeskuksessa<br />

asioiville asukkaille.<br />

Mitä palveluja kioskista saa?<br />

– Painopiste on terveyden edistämisessä<br />

ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.<br />

Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa,<br />

tehdään pieniä toimenpiteitä<br />

kuten ompeleiden poistoja, annetaan<br />

rokotuksia, arvioidaan hoidon tarvetta<br />

ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin<br />

omalle terveysasemalle tutkimuksiin.<br />

Terveyskioskissa järjestetään myös teemapäiviä<br />

ja kampanjoita, jolloin voidaan<br />

tavoittaa myös niitä ihmisiä, joilla<br />

ei vielä ole elämäntapojen aiheuttamia<br />

vakavia terveyshaittoja. Palveluvalikoimaa<br />

tullaan muokkaamaan toiminnasta<br />

kertyvän kokemuksen ja asiakkailta saatavan<br />

palautteen perusteella.<br />

Mitä etuja kioskista on terveyspalvelujen<br />

ylläpitäjälle ja asiakkaalle?<br />

– Terveyskioskilla pyritään vahvistamaan<br />

ennaltaehkäiseviä palveluja, ja<br />

terveyspalvelujen ylläpitäjälle uusi toimintaympäristö<br />

ja -malli antavat mahdollisuuden<br />

kokeilla millaisia terveyshyötyjä<br />

saadaan suhteessa perinteiseen<br />

toimintaympäristöön ja -malliin. Nähdään<br />

onko ihmiset mahdollista tavoittaa<br />

ennen kuin heillä on jo vaivoja, sillä<br />

terveysasemille hakeudutaan tavallisesti<br />

vasta sitten, kun terveys pettää. Terveyskioski<br />

toteutetaan yhteistyössä Sitran<br />

kanssa, ja Tampereen<br />

yliopisto<br />

tekee arviointitutkimusta<br />

palveluun<br />

liittyen.<br />

– Asiakkaalle etuna on,<br />

että terveyspalvelut ovat<br />

kioskissa saatavilla siellä, missä asioidaan<br />

muutenkin. Aukioloajat ovat pitkät,<br />

eikä ajanvarausta tarvitse tehdä.<br />

Kynnys kysyä terveyteen liittyviä asioita<br />

on pienempi, kun kioskiin voi kävellä<br />

sisään esimerkiksi ostosten lomassa.<br />

Teemapäivinä voi tulla tapaamaan esimerkiksi<br />

ravitsemus-, fysio- tai jalkaterapeuttia<br />

ja kuuntelemaan ajantasaista<br />

tietoa suun terveyteen liittyen.<br />

Mitä mahdollisia ongelmia odotellaan?<br />

– Palvelujen kysynnän ja tarjonnan<br />

kohtaamista on todella vaikea arvioida<br />

etukäteen, sillä kokemusta vastaavasta<br />

toimintamallista on vielä vähän. Tämä<br />

edellyttää joustavuutta ja mahdollisuutta<br />

muuttaa palveluvalikkoa.<br />

Onko terveyskioskin henkilökunta<br />

valittu ja ketä siellä työskentelee?<br />

– Terveyskioski on hoitajavetoista toimintaa.<br />

Sairauksien tutkimus ja hoito<br />

tehdään jatkossakin terveysasemilla lääkäreiden<br />

toimesta. Tavoitteena on, että<br />

lääkäri olisi tulevaisuudessa tavattavissa<br />

terveyskioskissa esimerkiksi kerran viikossa<br />

matkailijoiden rokotustarpeiden<br />

arviointia varten. Henkilökunnan rekrytointi<br />

käynnistyy helmikuussa.<br />

Montako terveyskioskia Suomessa on<br />

ja mitä kokemuksia niistä on saatu?<br />

– Suomessa on tällä hetkellä yksi terveyskioski<br />

Ylöjärvellä kauppakeskus<br />

Elossa. Ylöjärven terveyskioski avattiin<br />

kesäkuussa 2009 ja sieltä saadut kokemukset<br />

ovat olleet lähes poikkeuksetta<br />

hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä<br />

palvelun saatavuuteen ja henkilökunta<br />

mielekkääseen työhön..<br />

INGRAM<br />

Vieraskielisten<br />

opiskelijoiden<br />

määrä kasvaa<br />

Vieraskielisten oppilaiden määrä on<br />

lisääntynyt Suomen peruskouluissa<br />

kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia.<br />

Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita<br />

nyt 23 prosenttia enemmän ja<br />

yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia<br />

enemmän kuin kolme vuotta<br />

aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa<br />

opiskeli vuonna 2007 noin 11 600 vieraskielistä.<br />

Oppisopimuskoulutuksessa<br />

vieraskielisten opiskelijoiden määrän<br />

kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen<br />

voimakasta. Toisen asteen tutkinnon<br />

vuonna 2007 suoritti 4000 vieraskielistä<br />

opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon<br />

suoritti lähes neljä viidesosaa.<br />

Ammattikoulutus jää<br />

nuorilta maahanmuuttajilta<br />

usein kesken<br />

Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija<br />

on asunut Suomessa, sitä vaikeampi<br />

hänen on suoriutua ammatillisista<br />

opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy<br />

keskeneräiseen kotoutumisprosessiin<br />

ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen<br />

polven opiskelijoilla, jotka ovat<br />

asuneet ja käyneet koulua Suomessa<br />

vain muutaman vuoden, ovat kotoisin<br />

Euroopan ulkopuolelta ja joilla on<br />

vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan.<br />

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden<br />

keskeyttämiseen vaikuttavat<br />

useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne<br />

ja taloudelliset vaikeudet lisäävät<br />

poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoissa.<br />

Myös kulttuurierot, motivaatioongelmat<br />

ja oppimisvaikeudet vaikuttavat<br />

päätökseen keskeyttää opinnot.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 7<br />

INGRAM

Uutiset<br />

Esillä juuri nyt<br />

Arvoa elämälle! Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon!<br />

SuPer-rokkaa<br />

ympäri Suomen<br />

NANA OHVO<br />

koonnut jukka järvelä<br />

SuPerin Arvoa elämälle! -toritapahtumat keräsivät tammikuun puolivälissä<br />

viidessä kaupungissa tuhansia kansalaisia toreille kuuntelemaan<br />

SuPerin sanomaa. Soppatykit höyrysivät kutsuvina, ja hernerokkaa<br />

kului 2500 annosta.<br />

– Jaahas, mitäs te vastustatte?<br />

– Ei me mitään vastusteta, me puolustetaan!<br />

Näin alkoi pitkä ja lopulta antoisa<br />

keskustelu erään Helsingin Hakaniemen<br />

torille saapuneen herrasmiehen<br />

sekä supertietoutta ja käsidesejä jakaneiden<br />

siniliivisten superilaisten välillä.<br />

Helsingin Hakaniemen torille, Tampereen<br />

Keskustorille, Turun Kauppatorille,<br />

Kuopion torille ja Oulun Rotuaarille<br />

16. tammikuuta kello 11 jalkautuneet<br />

superilaisten tiedotusryhmät koostuivat<br />

liiton toimiston henkilökunnasta<br />

sekä paikallisista aktiiveista ja jäsenistä.<br />

Kuopio<br />

8 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Keltaiset Arvoa elämälle! -esitteet ja<br />

tuhannet taskuun sopivat suihkekäsidesit<br />

saivat ohikulkijoista uuden omistajan,<br />

ja noin 500 annoksen soppatykit<br />

tyhjenivät kullakin paikkakunnalla<br />

muutamassa tunnissa.<br />

Palkkaus, palkkaus<br />

Liiton viesti koko maalle oli yksinkertainen:<br />

jokaisella ihmisellä on oikeus<br />

hyvään hoitoon ja tämä edellyttää palkkauksen<br />

nostamista sille tasolle, jolle se<br />

työn vaativuutta ja vastuullisuutta ajatellen<br />

kuuluu.<br />

Kuopion torilla 700 annosta SuPer-hyvää hernerokkaa jaettiin mukavassa pakkassäässä<br />

ennätysajassa eli puolessatoista tunnissa. Kuopiolaisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja.<br />

Kansa oli SuPerin kanssa samoilla linjoilla; oikeudenmukaisella palkkauksella turvataan<br />

koulutetun hoitohenkilökunnan saaminen.<br />

Lisäksi toreilla muistutettiin, että<br />

samapalkkaohjelmaa on jatkettava eli<br />

naisten ja miesten välistä palkkaeroa on<br />

supistettava meneillään olevasta taloudellisesta<br />

taantumasta huolimatta.<br />

Jotta nuoret hakeutuisivat koulutukseen<br />

ja koulutettu hoitohenkilöstö saataisiin<br />

pysymään alalla, sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

kilpailukyvystä on huolehdittava.<br />

SuPerin mukaan asianmukaisella<br />

palkkauksella vähennetään alueellista<br />

palkkakilpailua ja varmistetaan se, että<br />

terveydenhuollon tasapuolisuus toteutuu<br />

kaikkialla Suomessa..<br />

Kuopion ammattiosaston varapuheenjohtaja<br />

Sirpa Koskinen ja puheenjohtaja Merja<br />

Ohvo esittelevät jaettavaa materiaalia.

Helsingissä Hakaniemen<br />

torilla nähtiin iloisia<br />

ilmeitä ja monituntinen<br />

soppajono samalla, kun<br />

ohikulkijat jäivät kuuntelemaan<br />

SuPer-asiaa<br />

purevassa pakkassäässä.<br />

Soraääniä ei kuulunut,<br />

hoitajien riittävä palkkaus<br />

tuntui olevan kaikille<br />

lähes sydämen asia.<br />

Tampere<br />

Mirja Juusola, Marja Äikiä ja muut siniasuiset superilaiset jakoivat<br />

materiaalia ja keskustelivat Tampereen Keskustorilla hoitoalan<br />

asioista. Esille nousivat paikalliset kysymykset, kuten Koukkuniemen<br />

sijaisasiat ja Tampereen kaupungin yt-neuvottelut mahdollisista<br />

lomautuksista. Soppajonoon tulleet olivat kauttaaltaan<br />

tyytyväisiä, että hoitajat nostavat tärkeitä asioita esille. 500<br />

annosta hernerokkaa meni parempiin suihin parissa tunnissa<br />

pakkassäässä.<br />

SuPer-liiveihin pukeutuneet Turun kaupungin ammattiosaston<br />

puheenjohtaja Marja Nieminen ja<br />

varapuheenjohtaja Jaana Rönnholm sekä kymmenkunta<br />

muuta superilaista emännöivät kolmituntisen<br />

Turun Kauppatorin soppatykin äärellä,<br />

jonne syntyi jono jo ennen kuin jakelu alkoi.<br />

Torilla piipahtaneista yllättävän moni oli pitkäaikainen<br />

superilainen ja antoi täyden tukensa<br />

liiton ponnisteluille.<br />

RAIJA MOILANEN<br />

Helsinki<br />

Oulu<br />

Oulussa eläkeläiset Matti Flyktman ja Isa Villanen kertoivat olevansa<br />

sataprosenttisesti SuPerin ajamien asioiden takana. Molemmat<br />

ovat toimineet omaishoitajina, ja he jos ketkä tietävät, että<br />

hyvä palkkaus on elementti, jonka pitäisi olla itsestään selvä<br />

jokaiselle hoitajalle.<br />

Turku<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 9<br />

TIINA ETELÄAHO ANNE MERILÄINEN JUKKA JÄRVELÄ

Helmikuun lyhyet<br />

Koonnut Jukka Järvelä<br />

Kasvot kertovat kunnon<br />

Lääkärit ovat iät ja ajat arvioineet potilaidensa<br />

terveyttä naaman perusteella.<br />

Nyt tanskalaistutkijat ovat kaksoistutkimuksessaan<br />

osoittaneet naamakertoimen<br />

todella paljastavan, kuka vanhuksista<br />

on heikossa kunnossa. Ikäistään<br />

vanhemmilta näyttävät kuolivat nuorempikasvoisia<br />

aiemmin ja olivat myös fyysisesti<br />

ja mielentoiminnoiltaan heikommassa<br />

kunnossa. Tanskalaisten havainnot<br />

osoittavat naaman olevan luotettava<br />

kehon ikääntymisen mittari, joka ei riipu<br />

potilaan todellisesta iästä tai sukupuolesta<br />

eikä ilmeisesti myöskään arvioijien<br />

sukupuolesta tai ammatista.<br />

duodecim<br />

Aktiivinen lapsi ei liho<br />

Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus<br />

voi brittitutkijoiden mukaan ehkäistä<br />

rasvan kertymistä ja siten ehkäistä lihavuutta.<br />

Liikunnan hyödyt näkyvät jo muutamassa<br />

vuodessa. Jokainen rankahkoon<br />

liikuntaan päivittäin käytetty varttitunti<br />

vähensi rasvakudoksen määrää kymmenyksellä<br />

eli noin yhdellä rasvakilolla, tutkijat<br />

laskivat. Näin aktiivisesti liikkui viidennes<br />

pojista ja kolmannes tytöistä.<br />

duodecim<br />

I N G R A M<br />

Jumppa ylläpitää muistia<br />

Puolen vuoden ohjattu jumppa voi mahdollisesti<br />

hidastaa muistiongelmien etenemistä<br />

varsinaiseksi dementiaksi. Jos<br />

yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset varmistetaan<br />

tulevissa tutkimuksissa, saattaa<br />

liikunta tarjota halvan ja turvallisen<br />

vaihtoehdon lääkehoidoille. Neljästi viikossa<br />

puolen vuoden ajan jumpanneet<br />

noin 70-vuotiaat välttyivät kognitiivisten<br />

toimintojen heikkenemiseltä muita<br />

todennäköisemmin. Jumppa auttoi erityisesti<br />

naisia.<br />

duodecim<br />

Harva laihduttaja onnistuu<br />

Suomen Apteekkariliiton kyselyssä selvisi,<br />

että laihdutetut kilot tulevat lähes<br />

aina takaisin. Vain 23 prosenttia vastaajista<br />

kertoi, että paino ei noussut entiselle<br />

tasolle laihdutuksen jälkeen. Laihdutuksen<br />

aikana noin joka kolmas laihduttaja<br />

kuitenkin koki useimmiten saavuttaneensa<br />

haluamansa painon. Kyselyssä<br />

13 prosenttia kertoi, että ei koskaan<br />

päässyt tavoitteeseensa laihdutuksen<br />

aikana.<br />

cision<br />

Joka toinen painaa liikaa<br />

Suomessa nuoret lihovat, työikäisistä<br />

joka viides on lihava ja joka toinen painaa<br />

liikaa. Lihavuuden takia Suomessa<br />

on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta<br />

sairastavaa henkilöä ja diabeteksen<br />

ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän.<br />

thl<br />

60-vuotiaat naiset juovat<br />

Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 2000luvulla<br />

suhteellisesti kaikkein eniten 60–<br />

69-vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja<br />

myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon<br />

laitoksissa ja alkoholisairauksien<br />

hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 60vuotiailla<br />

selvästi enemmän kuin nuoremmalla<br />

väestöllä. Alkoholisairauden tai<br />

myrkytyksen aiheuttamat kuolemat väestön<br />

100 000 asukasta kohti lähes kaksinkertaistuivat<br />

60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla<br />

naisilla vuodesta 1998 vuoteen<br />

2007. Miehillä kasvua oli 43 prosenttia.<br />

thl<br />

Lisää palovaroittimia<br />

Tammikuussa voimaan tulleen palovaroitinasetuksen<br />

mukaan asunnoissa tulee<br />

olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen<br />

kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä<br />

kohden. Tulipaloissa kuoli viime vuonna<br />

alustavien tietojen mukaan 104 ihmistä.<br />

Kuolleista valtaosa oli keski-ikäisiä tai<br />

ikääntyneitä miehiä.<br />

spek<br />

Älä ole pessimisti!<br />

Negatiivisuus pahentaa sydänkohtauksen<br />

seurauksia. Lisäksi pessimismi lisää aivohalvausten<br />

vaaraa. Kielteiseen ajatteluun<br />

taipuvaiset ja sosiaalisesti estoiset ihmiset<br />

pärjäävät muita heikommin sydäninfarktin<br />

jälkeen, kertoo hollantilaistutkimus.<br />

Suomalaistutkimuksen mukaan<br />

vähiten pessimististen ihmisten sairastumisriski<br />

aivohalvaukseen on jopa puolet<br />

pienempi kuin pessimistien. duodecim

muut lehdet<br />

”Hyvinvoiva ihminen uskaltautuu myös<br />

itselleen sopiviin haasteisiin pysyvän puolustusasenteen<br />

sijasta, eikä epäonnistuminenkaan<br />

suista häntä epätoivoon.”<br />

Psykiatrian professori Heli Koivumaa-Honkanen<br />

telma 4/2009<br />

”Jos ei olisi tehty mitään ja olisi tullut iso<br />

epidemia, sitten vasta olisikin haukuttu.”<br />

HUS:n infektioylilääkäri Ville Valtonen epäilykseen,<br />

onko sikainfl uenssan vaaroja liioiteltu<br />

mediuutiset 2/<strong>2010</strong><br />

”Olin myös aina soittanut suutani diabeetikkoystävälleni,<br />

joka liikkui banaani mukanaan<br />

kapakassakin. Nyt olin itse samankaltainen<br />

apina.”<br />

Diabetekseen sairastunut ja elämäntapansa muuttanut<br />

taidevaikuttaja Otso Kantokorpi<br />

diabetes 12/2009<br />

30 vuotta sitten<br />

Kuusi TVK:laista terveydenhuoltoalan<br />

ammattiliittoa teki päätöksen terveydenhuoltoalan<br />

yhteisjärjestön perustamisesta.<br />

Yhteisjärjestö oli määrä perustaa<br />

keväällä 1982. Apuhoitajaliitto päätti<br />

jäädä pois allekirjoitustilaisuudesta,<br />

koska selvitystyö eri toimintavaihtoehtojen<br />

välillä oli liitossa kesken. Asiaa oli<br />

määrä käsitellä<br />

liittovaltuuston<br />

kevätkokouksessa.<br />

Lehden avausjuttu<br />

esitteli tilannetta:<br />

”Päätös poisjäämisestäallekirjoitustilaisuudesta<br />

ei siis<br />

merkitse sitä, ettäApuhoitajaliitto<br />

olisi kokonaan<br />

jättäytynyt yhteistyöhankkeen ulkopuolelle ...<br />

Meillä on edelleen mahdollisuus mennä mukaan<br />

yhteisjärjestöön, mikäli tämä vaihtoehto<br />

valitaan.”<br />

apuhoitajalehti 2 / 1980<br />

Mitä mieltä?<br />

74<br />

%<br />

Kyllä, koska<br />

nyt tuntuu todella avantouinnilta,<br />

kun vesi höyryää kutsuvasti.<br />

pelkään hämähäkkejä ja pakkasella<br />

niitä ei ulkona näy.<br />

pääsee hiihtämään ja luistelemaan.<br />

talvi talvena ja lösökelit syksyyn ja<br />

kevääseen.<br />

pääsee turvallisesti pilkkiongelle.<br />

luonto tarvitsee lepoa.<br />

rakastan kerrospukeutumista.<br />

valoisampi luonto, valoisampi mieli.<br />

koiraa ei tarvitse pestä joka lenkin<br />

jälkeen.<br />

on ihana käpertyä huovan sisään ja<br />

katsella takkatulta.<br />

pakkasen puraisu tuntuu kivalta.<br />

on ihanat hiihtoretket ja nuotiotulet.<br />

pöpöt kuolevat.<br />

uusi kuukauden<br />

kysymys löytyy<br />

sivulta 53.<br />

Tammikuun kysymys oli:<br />

Kaipaatko<br />

pakkastalvia?<br />

26<br />

%<br />

Kyllä En<br />

En, koska<br />

pienten lasten kanssa ulkoilu on<br />

hankalaa.<br />

iho ja limakalvot kuivuvat.<br />

autokin yskii.<br />

kuljen pyörällä työmatkat 10 km<br />

suuntaansa.<br />

energiaa kulutetaan yhä enemmän.<br />

joudun tekemään työmatkat bussilla.<br />

haluaisin, että aina olisi kesä.<br />

minulla on astma ja pakkasella on<br />

vaikea hengittää.<br />

vesijohdot jäätyvät, asunnon lämmitys<br />

ja auton käyttö maksavat enemmän.<br />

harrastan juoksua ja pakkanen käy<br />

henkeen.<br />

sain niistä lapsena ihan tarpeekseni.<br />

pitää olla turkit ja pilkkihaalarit.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 11

Lempiesine<br />

Palstalla tutustutaan superilaisten<br />

tunteita herättäviin esineisiin<br />

12 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Kultaiset<br />

korvarenkaat<br />

teksti ja kuvat sonja kähkönen<br />

Vastaanotto-osastoavustaja Leila Puusniekan korvissa<br />

kimaltelevat kultaiset korvarenkaat. Erityistä niissä on<br />

käytännöllinen lukko, mutta niillä on myös tunnearvoa.<br />

Leila Puusniekka sai reiät korviin ja ensimmäiset<br />

korvakorunsa neljätoistavuotiaana.<br />

Toki hän oli toivonut niitä itselleen<br />

jo aiemmin, mutta perheessä ei<br />

haluttu kasvattaa turhamaisia<br />

pikkunaisia.<br />

Kun sopiva aika vihdoin koitti, rei’ittäjälaite<br />

napsahti ja korvia hieman kirpaisi,<br />

tarjottiin Puusniekalle tujaus brandyä<br />

jännityksen lievittämiseen.<br />

Harjoituskorvakoruja ei tarvittu, sillä<br />

reikiin laitettiin saman tien äidiltä rippilahjaksi<br />

saadut kultaiset korvarenkaat.<br />

Samat renkaat koristavat yhä Puusniekan<br />

kasvoja, ja harvoin hän malttaa vaihtaa ne toisiin.<br />

Korvarenkailla on ikää yli 45 vuotta. Leilan äiti osti<br />

ne alun perin itselleen ollessaan kolmekymmenvuotias, mutta<br />

lahjoitti korvakorut tyttärelleen kulta-allergiansa vuoksi. Leila<br />

on päättänyt jatkaa perinnettä ja antaa vielä sopivan ajankohdan<br />

tullen ne jommallekummalle omista tyttäristään. Kumpi<br />

heistä nyt enemmän osoittautuukin koruihmiseksi.<br />

Ei mitkä tahansa korut<br />

Puusniekka irrottaa korut korvistaan, pyörittelee niitä sormissaan<br />

ja kertoo niiden olevan kaikista hänen korvarenkaistaan<br />

helpoimmat käyttää.<br />

– Tästä kun painaa, ne napsahtavat lukkoon. Sitten taas<br />

painallus, ja ne aukeavat. Ei tällaista lukkojärjestelmää ole<br />

uudemmissa koruissa.<br />

Korujen korviin pujotettavassa osassa on erillinen nivel.<br />

Sen ansiosta renkaat on helppo työntää korvanrei’istä läpi.<br />

– Minulla on kaappi täynnä vääntyneitä kultaisia ja hopeisia<br />

korvarenkaita. Koska uudemmissa koruissa ei ole tällaista<br />

liikkuvaa osaa, niitä on taivutettava sivusuunnassa, jotta ne<br />

menevät jotenkuten paikoilleen.<br />

Näillä korvarenkailla on myös muita hyviä ominaisuuksia.<br />

Ne eivät tummu ja ovat vahvemman tuntuiset kuin vel-<br />

tot nykykorut. Sopivan kokoisetkin ne ovat ja nukkuessa täysin<br />

huomaamattomat.<br />

Vaikka Leilan koruvarastosta löytyy muitakin vaihtoehtoja,<br />

ovat rippilahjaksi saadut korvarenkaat käytössä<br />

lähes aina. Puusniekka on kysellyt koruliikkeistä,<br />

löytyisikö mistään toisia samanlaisia,<br />

mutta vielä tähän mennessä ei ole<br />

tärpännyt.<br />

Onneksi melkein puolen vuosisadan<br />

ikäiset korut ovat pysyneet tallessa ja vahvan<br />

rakenteensa ansiosta ne ovat kestäneet<br />

ahkerassa käytössä. Varmuuden vuoksi<br />

Leila koputtaa kuitenkin puuta.<br />

– Etteivät vain hajoa nyt kun niitä on niin<br />

paljon kehuttu.<br />

Viisipennisen kokoiset<br />

Korvarenkaat ovat ajattomat ja sopivat yhteen erilaisten asujen<br />

kanssa. Jos tiedossa on merkkitapahtuma, kiillottaa Puusniekka<br />

korut juhlakuntoon. Silloin harvoin, kun hän vaihtaa<br />

korviinsa toiset korut, sujauttaa hän kultaiset korvarenkaat<br />

vanhaan pennipussiin. Se on vakiintunut vuosien saatossa<br />

näiden korujen säilytyspaikaksi ja kulkee yhä käsilaukussa<br />

mukana.<br />

Markka-aikaan Puusniekka huomasi korvarenkaiden olevan<br />

tismalleen viiden pennin kolikon kokoiset, sillä pennipussissa<br />

renkaiden sisään sujahti aina viisipenninen. Tuo korvarenkaan<br />

ja kolikon yhdistelmä helpotti korujen löytämistä,<br />

kun Leila niitä jälleen kaivoi pussista käyttöönsä.<br />

Hyvinkäällä asuva Puusniekka ei pidä itseään varsinaisesti<br />

koruihmisenä, eikä hän työnsä puolesta voisi käyttää koruja<br />

esimerkiksi käsissään. Vaikka hän terveyskeskusavustajana<br />

tekee suurimmaksi osaksi toimistotyötä vastaanotolla, ei ole<br />

mahdotonta, että työpäivänä onkin siirryttävä avustajaksi toimenpiteisiin.<br />

– Ehkä kotirouvana minulla voisi olla sormukset ja lakatut<br />

kynnet. Toisaalta teen niin paljon asioita käsilläni, että kyllä<br />

ne taitaisivat olla tiellä..

Leila Puusniekan korvarenkaat ovat kul-<br />

Kannen keneet mukana alta kurkistavan monissa liinan tilaisuuksissa lisäksi Elvi<br />

on perhejuhlista tallentanut Lahden pärekoriinsa suurhallissa monet mukajärjesvattettyyn muistot. operettiin.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 13

14 super 2 • <strong>2010</strong>

Lähihoitaja Miia Niemisen valinnoissa<br />

Vanhukset<br />

selättivät lapsityön<br />

teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa<br />

Miia Niemiselle työ vanhusten parissa on niin palkitsevaa,<br />

ettei hän ole kaivannut erikoistumaansa lapsi- ja nuorisotyöhön.<br />

Ettei vain Miia narraa? Vanhustyöhän on raskasta<br />

ja ikävää! Seurasimme iltavuoron lähihoitajan kannoilla.<br />

P<br />

äivällä vähän vaille<br />

yksi soitan tamperelaisen<br />

Sukupolvien talon<br />

ovisummeria. Samasta<br />

ovesta mennään<br />

sekä vanhusten<br />

palvelu- ja tehostetun<br />

hoivan Petsamokotiin että Tampereen<br />

ensi- ja turvakotiin.<br />

Pitkänhuiskea, mustatukkainen ja<br />

reippaan oloinen nuori nainen kävelee<br />

portaat alas tuloaulaan ja esittäytyy<br />

Miiaksi. Tuota pikaa selviää, että hyvän<br />

ryhdin takana on nuoruuden koripalloharrastus.<br />

Miia Niemisen työpiste on sairaanhoitajan<br />

päivystyshuoneessa. Hän tekee<br />

kolmivuorotyötä Petsamokodin<br />

hoivaosastolla ja palveluasunnoissa.<br />

Työpäivä alkaa tulostamalla tietokoneelta<br />

asukkaiden laboratoriovastauksia.<br />

Eräässä tuloksessa on niin suuri<br />

heitto, että Miian on saatava lääkä-<br />

riltä vahvistus oikeaan lääkeannostukseen.<br />

Kello 13.10 hän tarttuu puhelimeen<br />

ja soittaa reseptin määränneelle<br />

omalääkärille. Keskus pyytää häntä<br />

odottamaan.<br />

– Tämän tekee normaalisti sairaanhoitaja,<br />

mutta kun hän on poissa, teen<br />

vastuuohjaajana sairaanhoitajan töitä.<br />

Kun sairaanhoitaja on töissä, olen hänen<br />

oikeana kätenään, Miia kertoo.<br />

Kello on puoli kaksi, eikä lääkäri ole<br />

vastannut. Jonotusmusiikki tulvii Miian<br />

korvaan ja vähän väliä seinällä oleva<br />

summeri soi. Miia tunnistaa koodista,<br />

kenelle soitto on tarkoitettu.<br />

Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen<br />

Petsamokoti toimii kahdessa<br />

rakennuksessa. Päivystyskerroksessa<br />

asuu 14 tehostetun palveluasumisen<br />

asukasta. Käytävän yhdistävällä palvelutalon<br />

puolella on 22 asukasta, joista<br />

neljä kuuluu tehostetun palveluasumisen<br />

piiriin.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 15

1 2<br />

v<br />

1. Annikki on lähdössä syömään ja Miia siirtää hänet sängystä pyörätuoliin. Oikea nostotapa on ensiarvoisen tärkeä, sillä selkänsä vioittanut<br />

hoitaja on pian entinen. 2. Anna-Liisan valoisaa elämänasennetta pitävät yllä mieluisat kirjat ja omaisten muistamiset. Hoitajiaan hän<br />

kiittelee kauniisti näiden palveluksista. 3. Miia rauhoittelee Maijaa, joka suotta hätäilee huoneensa siivoa. Hoitajaa rasittaa toisinaan, kun<br />

hän ei ehdi jutella asukkaiden kanssa niin paljon kuin haluaisi.<br />

Lääkärin tavoittelua<br />

Kello on 13.30 ja Miia Niemisellä on edelleen odotusmusiikkia<br />

lykkäävä kännykkä korvalla.<br />

– Joskus menee kaksikin tuntia, ennen kuin lääkärin saa<br />

kiinni, hän hymähtää ja myöntää, että työaikaa menee pahasti<br />

haaskuun. Musiikin luritusta kuunnellessa hänellä on aikaa<br />

kertoa itsestään ja työpaikastaan.<br />

– Erikoistuin lapsi- ja nuorisotyöhön, mutta en ole päivääkään<br />

tehnyt työtä heidän parissaan. Tulin kolme vuotta sitten<br />

Petsamokotiin Tampereen Kaukaharjusta, jossa myös asui<br />

vanhuksia.<br />

Petsamokoti vaikuttaa viihtyisältä.<br />

On vanhaa kirjoituspöytää ja peililipastoa.<br />

Ikkunoilla on hyvinvoivia viherkasveja.<br />

Seiniä kaunistavat monet<br />

taulut.<br />

Ovatko asukkaat varakkaita, koska<br />

he asuvat yksityisessä palvelutalossa?<br />

– Varakkaita ja ei. Kaupunki ostaa meiltä hoivapalveluja,<br />

mutta asukas maksaa itse vuokransa yhdistykselle. Lisäksi hän<br />

voi hakea esimerkiksi Kelalta asumis- ja hoitotukea ja tarvittaessa<br />

sosiaaliturvalta toimeentulotukea. Asukkaat maksavat erikseen<br />

ruuastaan, hoitotarvikkeistaan ja lääkkeistään. Vaipoista<br />

he maksavat sen jälkeen, kun tietty määrä on ylittynyt. Työnantaja<br />

kustantaa suojaimet, joita tarvitsemme työssämme.<br />

Kello on 14.10 ja Miia on ollut puhelimessa tasan tunnin.<br />

Lääkäriaseman keskus katkaisee puhelun.<br />

– Nyt täytyy käydä juomassa, Miia sanoo ja poistuu käytävään.<br />

Palattuaan pöytänsä ääreen hän soittaa uudelleen lääkäri-<br />

16 super 2 • <strong>2010</strong><br />

keskukseen. Keskus ilmoittaa lääkärin olevankin lomalla. Miia<br />

soittaa toisen omalääkärin kännykkään. Nyt tärppää. Lääkäri<br />

vahvistaa lääkeannostuksen. Puhelu kestää 30 sekuntia.<br />

Lääkekierroksella<br />

Omahoitaja tuntee<br />

asukkaan juurta jaksain,<br />

koska hän viettää tämän<br />

kanssa eniten aikaa.<br />

Miia Nieminen ottaa lukitusta kaapista lääkkeet ja laittaa niitä<br />

dosetteihin. Vain kolme talon 36 asukkaasta huolehtii itse<br />

lääkkeistään. Kori kädessä hän lähtee kierrokselle.<br />

– Minun pitäisi vielä olla tietokoneen ääressä varaamassa<br />

asukkaille uudet laboratorioajat, hän sanoo ja laskeutuu ripeästi<br />

rappuja alas kohti palveluasun-<br />

tojen siipeä.<br />

Miia koputtaa oveen ja avaa sen<br />

omalla avaimellaan:<br />

– Moro! Mukana on toimittaja ja<br />

valokuvaaja, saako tulla?<br />

– Tulukoot!<br />

Lähihoitaja ojentaa Maurille insuliinipiikin,<br />

ja ilmoittaa annoksen määrän, jonka mies pistää<br />

itse. Hän laittaa tälle silmätipat ja lupaa tulla illalla käymään.<br />

Mauri kiittelee käynnistä.<br />

Seuraavassa asunnossa läiskitään korttia. Miia antaa asukkaalle<br />

lääkkeet.<br />

– Meillä on vain neljä miestä koko talossa. Pyrimme sijoittamaan<br />

sisarukset ja sukulaiset yhteen, mutta joskus on<br />

pantava samaan asuntoon myös toisilleen vieraita ihmisiä,<br />

hän kertoo.<br />

Maija harmittelee pöydälle jääneitä astioita, kun vieraitakin<br />

tulee.<br />

– Tämä on sinun kotisi. Pöytä saa näyttää miltä vaan, Miia

sanoo topakasti. Hän ottaa jääkaapista<br />

jogurttipurkin, avaa sen ja ojentaa<br />

lääkkeet.<br />

Anna-Liisa istuu kirjahyllyn edessä<br />

ja lukee dekkaria nimeltä Vakooja turvautuu<br />

murhaan. Hän nauraa hyväntuulisesti:<br />

– Luen isotekstisiä kirjoja. Tämä kirja<br />

on lainassa Turun kaupunginkirjastosta.<br />

Miia jättää lääkkeet pöydälle ja lupaa<br />

palata illalla.<br />

Kello on 15.30 ja Miia on palaamassa<br />

sairaanhoitajan päivystyshuoneeseen.<br />

Toppatakkinen nainen seisoo ulkoovella,<br />

mutta kävelemme tylysti ohi.<br />

Ulko-ovea ei ole lupa avata kenellekään<br />

ketä ei tunneta, koska talossa toimii ensi-<br />

ja turvakoti.<br />

Tauko ennen ruokailua<br />

3 4 5<br />

4. Työtoveri on hälyttänyt apuun toiseen kerrokseen ja Miia kiirehtii paikalle portaat juosten. Ne hän juoksee kuntoaan ylläpitääkseen<br />

silloinkin, kun ei ole kiire. 5. Lääkkeiden antaminen on tarkkuustyötä. Vastuuohjaajana työskentelevä lähihoitaja tarkistaa, ovatko<br />

laboratoriotulokset ja reseptien annostukset ajan tasalla.<br />

Kahvihetki meni puhelimessa, mutta<br />

Mia ei käytä sitä nyt, sillä jo puolentoista<br />

tunnin päästä hänellä on ruokatauko.<br />

Asukkaiden asiat mietityttävät:<br />

Eräällä on harhoja, ja hän kuvittelee<br />

olevansa naimisissa tunnetun poliitikon<br />

kanssa. Toinen pelkää, että hänen<br />

omaisuutensa viedään. Yksikin väärä<br />

ele tai liike voi laukaista harhan. Vie-<br />

raan hoitajan aikana he tulevat helposti<br />

levottomiksi.<br />

– Omahoitaja tuntee asukkaan juurta<br />

jaksain, koska hän viettää tämän<br />

kanssa eniten aikaa. Omahoitaja käy<br />

kaupassa, hoitaa Kela-asiat ja kuljettaa<br />

kaupungilla.<br />

Kello on 15.30 ja ruoka-aika lähestyy.<br />

Miia kävelee taas palvelutalon pitkää<br />

käytävää, kopauttaa oveen ja avaa<br />

sen omilla avaimillaan. Hän kääntää<br />

asukkaan sängynlaidalle istumaan. Pyörätuoli<br />

odottaa vieressä.<br />

– Huimaako? No otapa minua niskan<br />

takaa kiinni. Laitan kädet pyllyn alle.<br />

No nyt, nousetko seisomaan ja käännytään<br />

pyörätuoliin istumaan. Nojaa<br />

vähän eteenpäin niin suoristan vaatteet.<br />

Työtoveri huutaa Miiaa avuksi. Asukas<br />

on kaatunut lattialle ja tarvitaan<br />

nostovyötä. Miia juoksee raput ylös punainen<br />

vyö kädessään.<br />

Työsuojelusta turvaa ja<br />

helpotusta<br />

Kello 16.30 asukkaat ovat syöneet ja<br />

heidät on viety takaisin huoneisiinsa.<br />

Taukohuoneen mikrossa lämpiää peruna-lihasosetta.<br />

Kahvinkeitin porisee<br />

kotoisasti.<br />

Miia kiittelee työpaikkaansa:<br />

– Me kaikki ollaan työhömme hyvin<br />

motivoituneita. Meillä on niin hyvät<br />

välit, että voimme sanoa työtovereillemme,<br />

että nyt voi olla kehno päivä,<br />

kun tuli nukuttua huonosti.<br />

Työtoverit eivät pidä siitä, että sijaiseksi<br />

tai harjoittelijaksi tulee vastahakoinen<br />

tyyppi. Heitä loukkaa, jos opiskelija<br />

ilmoittaa ylhäisesti tulleensa harjoittelemaan<br />

vanhusten pariin vain siksi,<br />

että jakso tulisi täyteen.<br />

Vuoden alusta Miiasta tuli Sukupolvien<br />

talon noin 70 työntekijän työsuojeluvaltuutettu.<br />

Hänen vastuulleen<br />

kuuluvat myös yläkerrassa toimivat ensi-<br />

ja turvakodin työntekijät.<br />

– Ensimmäinen selkeä työturvallisuusasia<br />

on se, että ovet pidetään jatkuvasti<br />

lukossa. Olemme sopineet yhteisistä<br />

pelisäännöistä ja kerromme hätätilanteessa<br />

toisillemme tietyt koodit.<br />

Miia Nieminen kiinnostui työsuojelusta<br />

huomatessaan, että työntekijöiltä<br />

puuttui joitakin työtä helpottavia apuvälineitä.<br />

Niitä ei ollut aikaisemmin<br />

edes tarvittu, koska asukkaat olivat hyväkuntoisempia.<br />

Talosta löytyi nostolaite,<br />

mutta tarvittiin myös hoivasänkyjä,<br />

painehaavaumapatjoja, liukulautoja<br />

ja pyörähdyslautoja. Nyt ne on saa-<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 17

tu kaikille tarvitseville.<br />

Pian Miia huomasi myös, miten kapeita<br />

vessat ovat. Hissit ovat pieniä eivätkä<br />

niihin mahdu esimerkiksi ambulanssipaarit.<br />

Jykevä kivitalo oli rakennettu<br />

1950-luvulla eikä tuleva käyttö<br />

palvelutalona ollut ennakoitavissa.<br />

– Onneksi työsuojelutoimikuntaan<br />

tulee joka yksiköstä työntekijä. Saan<br />

tietoja muiden yksiköiden tilanteesta.<br />

Miia voidaan hälyttää vaaratilanteissa<br />

yläkerran ensi- ja turvakotiin lähinnä<br />

turvan tuojaksi.<br />

– Niin käy kuitenkin harvoin. Enemmän<br />

me joudumme yöaikaan hälyttämään<br />

ensi- ja turvakodista työntekijöitä<br />

avuksemme.<br />

Hyvää yötä<br />

Lähihoitaja aloittaa kuuden maissa asukkaiden<br />

ilta- ja yövalmistelut. Hän laittaa<br />

Markun vuodetta yökuntoon. Mies on<br />

katsellut nojatuolissaan televisiosta mainoksia<br />

kyllästymiseen asti.<br />

– Olet ottanut lepoasennon. Älä nukahda<br />

siihen. Sinun on muuten hankala<br />

siirtyä sänkyyn, Miia varoittaa.<br />

– Olen vähän vetelässä, mutta minulle<br />

ominaisessa asennossa. Olen löhöilijä<br />

ja ahtaisiin paikkoihin kaatuilija. Joka<br />

paikasta minut on kyllä saatu ylös,<br />

Markku veistelee.<br />

18 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Eteisessä Miia desinfi oi kätensä, kuten<br />

hän on tehnyt jokaisesta huoneesta<br />

poistuessaan ja sinne mennessään.<br />

Hän huomaa, että huone 16 kutsuu, ja<br />

pistäytyy sinne. Seuraaviin huoneisiin<br />

meillä ei ole asiaa ja odottelemme hyvän<br />

aikaa käytävässä.<br />

Kello lähestyy yhdeksää ja apua tarvitsevat<br />

asukkaat on hoidettu. Miia palaa<br />

sairaanhoitajan päivystyshuonee-<br />

Tänään töissä<br />

Kuka:<br />

Miia Nieminen, 31, Tampereen ammattiopiston<br />

lähihoitaja-lukiolinjalta<br />

2001 valmistunut lähihoitaja.<br />

Perhe:<br />

Mies sekä 7- ja 4-vuotiaat tyttäret.<br />

Harrastukset:<br />

Kaikenlaiset käsityöt; kudonta, virkkaaminen,<br />

ompelu, verhoilu. Moottoripyöräily;<br />

ajoa kertyy vuodessa noin<br />

2000 kilometriä.<br />

Työ:<br />

Lähihoitajan työtä vanhusten parissa,<br />

vastuuohjaaja ja työsuojeluvaltuutettu.<br />

seen. Hän juttelee hetken valvomaan<br />

tulleen yöhoitajan kanssa, käy vaihtamassa<br />

vaatteensa ennen kuin lähtee ajelemaan<br />

kotiinsa Nokialle. Matka kestää<br />

puoli tuntia. Hän tietää vanhasta muistista,<br />

ettei uni tule aivan heti.<br />

– Työrytmi on vielä kotonakin päällä.<br />

Tuntuu kuin virtaa olisi vielä vaikka mihin,<br />

vaikka olen koko päivän kävellyt,<br />

hän sanoo ja käynnistää autonsa..<br />

Parasta työssä:<br />

Monipuolinen, vaihteleva työ. Työpäivää<br />

aloittaessa ei tiedä, millainen<br />

siitä tulee. Mukavat asukkaat ja hyvät<br />

työtoverit.<br />

Huonot puolet:<br />

Fyysisesti raskasta, koska taloa ei ole<br />

ergonomisesti suunniteltu vanhustyöhön.<br />

Vessat ja hissit ovat pienet eikä<br />

niille voi jälkikäteen tehdä mitään.<br />

Tiesitkö tämän:<br />

Tampereelle 1950-luvulla rakennetun<br />

ensi- ja turvakoti ry:n omistaman<br />

Sukupolvien talon yhteydessä toimii<br />

myös vanhusten palvelutalo ja tehostetun<br />

palvelun ryhmäkoti Petsamokoti.<br />

Taloon otetaan apua tarvitsevia vanhuksia<br />

turvapalveluun.

Lisää ohjausta opiskelijoille<br />

teksti sonja kähkönen<br />

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tarjotun opetuksen ja ohjauksen määrä<br />

vaihtelee koulutuksen järjestäjien ja koulutusalojen välillä. Opetusta on<br />

usein riittävästi, mutta ohjausta kaivataan lisää sitä eniten tarvitseville.<br />

Opetushallitus selvitti ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen<br />

ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä<br />

oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallituksen<br />

linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää<br />

lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa.<br />

Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen<br />

määrää selvitettiin tilastoista ja koulutuksen<br />

järjestäjille, opettajille sekä työelämän<br />

edustajille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyihin<br />

vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa<br />

93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen<br />

peruskoulutuksen opettajaa ja kuusitoista<br />

yritystä. Mukana haastatteluissa oli<br />

myös oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä<br />

ja opiskelijoita.<br />

Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee<br />

koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojen välillä.<br />

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tilanne on kohtalainen. Selvityksen<br />

mukaan yhteisten ja ammatillisten opintojen ryhmäkoot<br />

vaihtelivat eri koulutusaloilla, mutta yleisin ryhmäkoko<br />

oli 16–25 opiskelijaa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli<br />

25 opiskelijan ryhmiä ei ollut lainkaan. Vuosina 2005–2007<br />

sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla oli opetustunteja opiskelijaa<br />

kohti hieman eri alojen keskiarvoa vähemmän.<br />

Kokonaisvaltaista<br />

ohjausta kohdennettava<br />

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä kulttuurialan opettajat<br />

pitivät lähiopetustuntien määrää riittävänä useammin kuin<br />

muut. Näkemykset vaikuttivat kuitenkin osittain polarisoituneilta.<br />

Kun 47 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan<br />

opettajista piti lähiopetustuntien määrää riittävänä, piti 39<br />

prosenttia alan opettajista määrää vähäisenä.<br />

Tyytymättömyyttä opettajat viestivät, kun selvitettiin työssäoppimisen<br />

ohjaustuntien riittävyyttä. Sosiaali-, terveys- ja<br />

liikunta-alan opettajista 30 prosenttia piti työssäoppimisen<br />

ohjaustunteja riittävänä, mutta 47 prosenttia opettajista koki<br />

määrän vähäiseksi.<br />

Opetuksen ja ohjauksen epätasaisesta jakautumisesta huolimatta<br />

niiden määrä on yleisellä tasolla riittävä. Kuitenkin<br />

Yli 80 prosenttia<br />

opettajista oli sitä<br />

mieltä, että entistä<br />

suurempi osa työajasta<br />

kuluu opiskelijoiden<br />

kasvatukseen.<br />

kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa<br />

tarkemmin juuri sitä tarvitseville opiskelijoille.<br />

Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita,<br />

eivät aina saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta<br />

tai tukea. Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskeli-<br />

joiden ja työelämän edustajien käsitykset<br />

opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat<br />

toisistaan. Koulutuksen järjestäjien<br />

käsitys oli positiivisin ja opettajien käsitys<br />

kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen<br />

näyttöihin, henkilökohtaiseen<br />

ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä<br />

olevaa tuntimäärää riittämättömänä. Yli 80<br />

prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että<br />

entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden<br />

kasvatukseen.<br />

Lisää tukea ja<br />

pienempiä opetusryhmiä<br />

Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä<br />

ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijat kaipasivat<br />

vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien<br />

monipuolisempaa käyttöä. Lisäksi toivottiin enemmän<br />

lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen<br />

opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä<br />

työssäoppimisen ohjaukseen.<br />

Työelämän edustajat toivoivat, että opettajat olisivat työelämäjaksoilla<br />

vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena.<br />

Selvityksen perusteella ehdotettiin muun muassa, että voimavaroja<br />

pitäisi kohdentaa erityisesti työssäoppimisen ohjaukseen,<br />

ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen<br />

ohjaukseen. Uusien menetelmien ja oppimisympäristöjen<br />

hyödyntämistä on edistettävä erilaisilla kehittämishankkeilla.<br />

Lisäksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien<br />

nuorten osalta riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä perusopetuksessa<br />

tulee varmistaa.<br />

Marja-Helena Salmion ja Matti Mäkelän julkaisu Ammatillisen<br />

peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys<br />

löytyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen internetsivuilta<br />

kohdasta julkaisut..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 19

Mikkelin jäseniltaan<br />

saapui pieni, mutta<br />

puhelias joukko.<br />

20 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Jäsenilloissa<br />

tiukkaa asiaa<br />

Superilaiset lähtivät joukolla jäseniltoihin.<br />

Neuvottelukierroksen lisäksi puhuttavaa riitti<br />

niin työajoista kuin työhyvinvoinnistakin.<br />

Purevat pakkasetkaan eivät hyydyttäneet superilaisten<br />

tarmoa osallistua tammikuun jäseniltoihin eri<br />

puolilla maata. Kaikkiaan lähes puolitoistatuhatta<br />

jäsentä halusi tietoa ajankohtaisista asioista. Osallistujamäärä<br />

nousi pitkälle yli sadan Helsingissä,<br />

Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä ja lähelle sataa<br />

Seinäjoella, Oulussa ja Kuopiossa. Muut tilaisuudet houkuttelivat<br />

keskimäärin 50 osallistujaa, Vaasan ja Mikkelin hieman<br />

vähemmän.<br />

Mikkelin jäseniltaan saapui 20 alueen superilaista. Heistä<br />

kaksi osallistui ensimmäistä kertaa. Pienellä porukalla riitti<br />

teksti ja kuvat marjo sajantola<br />

kuitenkin puhetta suuremmankin edestä, sillä ryhmä koostui<br />

muun muassa keskussairaalan, Mikkelin ja lähikuntien sekä<br />

sosiaalipuolen palvelulaitoksen työntekijöistä. Pitkämatkalaiset<br />

tulivat paikalle Kangasniemeltä ja Pieksämäeltä.<br />

Ehdoton ei harmaalle ylityölle<br />

SuPerin lakimies Merja Hyvärinen alusti keskustelun kertomalla<br />

viimeisimmät tiedot sopimuskierroksen etenemisestä<br />

kuntasektorilla ja yksityispuolen sopimusaloilla.<br />

Kuntien taloudellinen tilanne tuo lisäpaineita palkankorotusneuvotteluihin.<br />

Superilaiset totesivat, etteivät ole hyvinä<br />

aikoinakaan kuulleet kuntapäättäjien sanovan, että nostetaanpa<br />

nyt hoitajien palkkoja, kun rahaa on!<br />

Keskussairaalan superilaisten huolena on myös aktivoida<br />

nuoria mukaan toimintaan. Uutta puhtia ja uusia toimijoita<br />

pitäisi löytyä luottamusmies- ja ammattiosastotoimintaan.

Koko porukalla riitti puhuttavaa<br />

niin harmaan ylityön tekemisestä kuin<br />

määräaikaisista työsopimuksistakin.<br />

– Superilaiset tuntuvat olevan päättäväisinä<br />

siinä, että harmaata ylityötä<br />

ei enää tehdä. Jos tuplavuoroa tarjotaan,<br />

vaaditaan siitä ylityökorvaus, eikä<br />

temppuilla työvuorolistoilla, Hyvärinen<br />

kertoo.<br />

Työelämän kiivastahtisuus, resurssipula<br />

ja hoidettavien ikääntyminen<br />

sekä heidän hoitonsa haasteiden jatkuva<br />

lisääntyminen ovat joka työpaikan<br />

arkipäivää. Kun vastavalmistunut<br />

lähihoitaja aloittaa työelämässä, vallitseva<br />

todellisuus lyö hoitotyön ihanteita<br />

korville. Monet uupuvat.<br />

Mikkelin jäsenillassa arveltiin, että<br />

oppilaitosten opettajien olisi syytä osallistua<br />

vaikka työnkierrolla työelämään,<br />

pikaisten työssäoppimispaikoilla piipahtamisten<br />

sijaan. Näin he kykenisivät<br />

kertomaan hoitotyöstä realistisemmin<br />

opiskelijoilleen. Joissakin oppilaitoksissa<br />

tämä on jo käytäntö.<br />

– Mikkeliin on aina mukava tulla.<br />

Täällä ihmiset ovat aktiivisia ja puheliaita.<br />

Jäsenillat ovat SuPerinkin toiminnan<br />

kannalta antoisia. On tärkeää<br />

kuulla suoraan kentältä, miten siellä<br />

menee ja miten eri työpaikoilla jaksetaan.<br />

Paikallisista asioista eniten<br />

puhetta<br />

Edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen<br />

kertoo, että Joensuun tilaisuuteen<br />

saapui 50 hyvin aktiivista superilaista.<br />

Neuvottelukierroksen lisäksi keskustelua<br />

syntyi työsopimukseen, vuosi-<br />

Helka Aholainen<br />

Mikä on työpaikkasi?<br />

Mikkelin kaupungin Suonsaaren vanhainkoti<br />

Arvostetaanko työpaikallasi<br />

superilaisten osaamista?<br />

Minun mielestäni meillä arvostetaan<br />

hyvin. Saamme tehdä monipuolisesti<br />

töitä lääkärinkierrosta perushoitotyöhön.<br />

Lisäksi meitä kannustetaan osallistumaan<br />

koulutuksiin.<br />

Mitä töissä tapetilla?<br />

Varmaankin henkilökunnan vähäisyys on<br />

aina se aika ykkönen puheenaiheissa.<br />

Kaupungin toinen vanhainkoti lakkautetaan,<br />

ja meillä tulee jatkossa olemaan<br />

aina vain huonokuntoisempia asukkaita.<br />

lomaan ja työnantajan vaihtoon liittyvistä<br />

asioista.<br />

– Keskustelimme tunnin verran<br />

myös työsuojeluasioista, koska epäselvyyksiä<br />

niissä tuntuu tuolla alueella olevan<br />

sekä kuntapuolella että yksityissektorilla.<br />

Esiin nousi voimakkaasti myös<br />

oman liiton tärkeä rooli ja paikallis-<br />

Missä asut ja millaista siellä on elää?<br />

Asun Mikkelissä ja tämä on asuinpaikkana<br />

loistava. Pieni kaupunki, missä kaikki on<br />

lähellä. Töissä työterveyshuolto pelaa,<br />

mutta työelämän ulkopuolella olevilla on<br />

vaikeampaa saada<br />

palveluja.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 21

tason vahva toiminta muun muassa<br />

jäsenhankintakeinoina.<br />

Edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola<br />

toi Vaasan ja Kajaanin terveisinä,<br />

että superilaisten mieltä painavat ihan<br />

työaikaan ja vastaaviin sopimusasioihin<br />

liittyvät kysymykset, eivät niinkään<br />

neuvotteluihin liittyvät asiat.<br />

Porissa keskustelutti palkkaratkaisun<br />

lisäksi erityisesti jaksotyön uudistaminen.<br />

Lakimies Tuomas Hyytinen kertoo,<br />

että puhetta syntyi myös paikallisista asioista,<br />

etenkin yhteistoiminta-alueista.<br />

Lakimies Anna-Reetta Friipyöli alusti<br />

Kuusamon ja Rovaniemen jäsenillat.<br />

Sirpa Huupponen<br />

Mikä on työpaikkasi?<br />

Pieksämäen kaupungin terveystoimi,<br />

hoiva ja kuntoutusosasto.<br />

Arvostetaanko työpaikallasi<br />

superilaisten osaamista?<br />

Kyllä Pieksämäellä arvostetaan superilaisten<br />

vahvaa osaamista.<br />

Mitä töissä tapetilla?<br />

Työssäjaksaminen on sellainen asia,<br />

josta puhutaan. Meillä on ikääntyvää<br />

porukkaa, jonka keski-ikä on lähempänä<br />

kuuttakymmentä. Työyhteisössä<br />

on aika vähän aivan nuoria ja meiltä<br />

tavallaan puuttuu kokonaan yksi sukupolvi.<br />

Työntekijöitä on riittänyt, ei ole<br />

juurikaan ollut eläkkeelle lähtöjä tai<br />

paikkakunnalta muuttoja.<br />

Missä asut ja millaista siellä on elää?<br />

Asun Pieksämäellä, melkein työpaikan<br />

vieressä. En ole alkuperäisiä, sillä olen<br />

muuttanut paikkakunnalle vuonna 1983.<br />

Pieni vihreä kaupunki on mukava paikka<br />

elää. Se on risteysasema, josta pääsee<br />

joka suuntaan ja kauppareissuille isompiinkin<br />

kaupunkeihin.<br />

22 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Hän toteaa, että pohjoiseen kuului pääasiassa<br />

hyvää.<br />

– Kuusamon jäseniltaan osallistui<br />

paljon myös yksityissektorin superilaisia.<br />

Rovaniemelle tultiin pitkienkin<br />

matkojen takaa, välimatkat eivät pohjoisessa<br />

pelota, Friipyöli sanoo.<br />

Rovaniemen jäsenillassa SuPerin<br />

hallituksen jäsen Raija Mommo kertoi<br />

ajankohtaisista paikallisista asioista.<br />

Kaikissa jäsenilloissa superilaiset<br />

osallistuivat aktiivisesti keskusteluun ja<br />

veivät tietoa työpaikkojensa niille supereille,<br />

jotka eivät jostain syystä päässeet<br />

itse mukaan..<br />

Merja Luntinen<br />

Mikä on työpaikkasi?<br />

Mikkelin keskussairaala.<br />

Arvostetaanko työpaikallasi<br />

superilaisten osaamista?<br />

Kyllä meillä arvostetaan. Nykyisin ehkä<br />

olemme päässeet parempaan asemaan.<br />

Välillä tuntui siltä, että kaikki<br />

perushoitajat pannaan pois ja käyttöön<br />

tulisi yksiportainen järjestelmä.<br />

Nyt on vähän palailtu entiseen ruotuun.<br />

Mitä töissä tapetilla?<br />

Olen ollut vuorotteluvapaalla kohta<br />

puoli vuotta, joten en tiedä työpaikan<br />

puheenaiheita. Minulla on aika mennyt<br />

kuin siivillä.<br />

Missä asut ja millaista siellä on elää?<br />

Olen mikkeliläinen. Tämä on kiva maaseutukaupunki,<br />

lähinnä sellainen koulukaupunki.<br />

Kesällä täällä tapahtuu<br />

enemmän kuin talvella, ja turisteja on<br />

paljon.<br />

Kaija Tolvanen<br />

Mikä on työpaikkasi?<br />

Suomenniemen toimintakeskus Metsätähti,<br />

joka on tehostettua palveluasumista<br />

tarjoava yksikkö. Siihen kuuluu<br />

lisäksi kotipalvelu, jossa on alati kasva<br />

määrä huonokuntoisia ihmisiä, joten<br />

töitä ja haasteita riittää.<br />

Arvostetaanko työpaikallasi<br />

superilaisten osaamista?<br />

Toivottavasti arvostetaan hyvin. Meillä<br />

olisi kuitenkin syytä profi ilin nostamiseen.<br />

Ammattinimikkeet ovat kodinhoitajia,<br />

mutta ihmisiähän me hoidamme<br />

emmekä seiniä, toki kokonaisuutta.<br />

Hankkeena on muuttaa nimikkeet<br />

lähihoitajiksi. Meillä valmistui juuri<br />

neljä kodinhoitajaa lähihoitajiksi oppisopimuksella<br />

kypsällä iällä, mikä on kunnioitettava<br />

saavutus.<br />

Kansallisena lähihoitajapäivänä aiomme<br />

tuoda näyttävästi esiin osaamisemme<br />

ja sitä, mitä koulutus sisältää, mikä<br />

lisää asiakkaittemme omaistenkin luottamusta<br />

ja turvallisuuden tunnetta.<br />

Mitä töissä tapetilla?<br />

Asiakkaat tulevat aina vain huonokuntoisemmiksi.<br />

Työtehtävien haasteellisuus,<br />

määrä, raskaus ja vastuu kasvavat.<br />

Henkilöstön lukumäärä ei kuitenkaan<br />

lisäänny samassa suhteessa. Määräaikaisten<br />

suhteen meillä kuitenkin asiat<br />

taitavat olla keskivertoa paremmin.<br />

Missä asut ja millaista siellä on elää?<br />

Olen asunut Mikkelissä koko ikäni, joten<br />

olenko vähän sokea kaikelle. Tällä on<br />

pikkukaupungin edut ja haitat. Ottamatta<br />

Toriparkkiin kantaa, pitääkö kaiken<br />

olla torin ympärillä? Mitään muuta<br />

keskustaa ei sitten olekaan, keskussairaala<br />

ja vankilakin ovat ihan tässä<br />

lähellä.

Etäomaishoitaja kaipaa<br />

ohjausta ja vertaistukea<br />

teksti sonja kähkönen<br />

Moni suomalainen huolehtii toisella paikkakunnalla asuvasta omaisestaan<br />

tai läheisestään. Nämä etäomaishoitajat ovat yksin tilanteessa, jota virallinen<br />

järjestelmä ei ole vielä tunnistanut.<br />

Selvitysten mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 600 000 henkilöä,<br />

jotka auttavat omaistaan tai läheistään etäältä. Oulussa<br />

valmistunut tutkimus vahvisti varsinaisten etäomaishoitajien<br />

määräksi 64 000. He ovat pääasiallisia auttajia ja tukijoita<br />

toisella paikkakunnalla asuvalle läheiselleen, joka ei selviydy<br />

arjestaan omatoimisesti.<br />

Tyypillinen etäomaishoitaja on 46–55-vuotias, avio- tai<br />

avoliitossa oleva nainen. Hän käy kokopäivätyössä, ja auttaminen<br />

tapahtuu pääasiassa viikonloppui-<br />

sin sekä loma-aikoina.<br />

Etäomaishoitajien tuen saajat ovat<br />

useimmiten omia vanhempia, mutta hoidettavien<br />

joukosta löytyy myös sukulaisia<br />

sekä naapureita, tuttavia ja ystäviä.<br />

Auttamisen tapa on etäomaishoitajilla<br />

käytännön pakosta pääosin muuta kuin<br />

fyysisissä ja hoitotoimenpiteissä auttamista,<br />

sillä etäältä ei voi vaihtaa vaippoja tai kylvettää. Sen<br />

sijaan auttamiseen sisältyvät esimerkiksi kotitaloustyöt, henkinen<br />

tuki ja asiointiapu.<br />

Läheistään etäältä auttava kuormittuu pääosin henkisesti,<br />

minkä lisäksi auttaminen vaikuttaa etäomaishoitajan<br />

omaan ajankäyttöön. Fyysinen rasittavuus, joka on virallisilla<br />

omaishoitajilla merkittävää, puuttuu.<br />

Etäomaishoitajat eivät ole yhtenäinen joukko, vaan rasitus<br />

ja suuremmat haasteet koskevat etenkin niitä, jotka asuvat yli<br />

50 kilometrin etäisyydellä tuettavastaan.<br />

Tutkimustulokset ovat merkki siitä, että yhteiskunnasta<br />

löytyy vielä aitoa välittämistä. Väestön ikääntyessä etäomaishoitajien<br />

määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Työpaikat<br />

keskittyvät suurten kaupunkien tuntumaan, jonne etäomaishoitajina<br />

toimivat lapset muuttavat samalla kun iäkkäät<br />

vanhemmat jäävät asumaan muuttotappiokuntiin. Etäomaishoitajuuteen<br />

liittyvää tutkimusta ohjannut professori<br />

Petri Kinnunen Lapin yliopistosta uskoo, ettei yhteiskunta<br />

selviä nyt eikä tulevaisuudessa ilman omaisten ja läheisten<br />

auttavaa kättä.<br />

Tukiverkosto puuttuu<br />

Tutkimuksessa selvitettiin etäomaishoitajien keskeisimpiä<br />

ongelmia. Haastatteluissa paljastui, että kunnan palvelujär-<br />

Etäomaishoitajat ovat<br />

omaishoitotilanteessa<br />

yksin ja vailla yhteiskunnan<br />

tarjoamaa<br />

tukiverkostoa.<br />

jestelmä ei tunnista etäomaishoitajia eikä tee heidän kanssaan<br />

omaishoitosopimuksia. Yhteiskunta ei tunnista ilmiötä, eikä<br />

sen tueksi ole lainsäädäntöä toisin kuin esimerkiksi sairaan<br />

lapsen hoitamisesta säädetyt palkalliset vapaat. Ongelmaksi<br />

etäomaishoitajat ovat kokeneet myös tietokatkokset omaishoidettavan<br />

tilanteesta, erityisesti silloin, kun kunnan palvelujärjestelmä<br />

ei tunnista etäomaishoitajaa ensisijaiseksi tuen<br />

antajaksi läheisten joukossa.<br />

Etäomaishoitajuus on käsitteenä uusi.<br />

Etäomaishoitajat ovat omaishoitotilanteessa<br />

yksin ja vailla yhteiskunnan tarjoamaa<br />

tukiverkostoa. He saavat osan tarvitsemastaan<br />

tiedosta internetistä, mutta<br />

kaipaavat tutkimuksen mukaan ohjausta<br />

ja neuvontaa, vertaistukea sekä omaa<br />

vapaa-aikaa. Joka neljäs etäomaishoitaja<br />

ei saa tietoa tai tukea toimintaansa mis-<br />

tään lähteestä.<br />

Tutkimukseen sisältyneiden asennemittareiden perusteella<br />

etäomaishoitajat ovat velvollisuudentuntoisimpia kaikista<br />

omaishoitajaryhmistä. Samalla he esittävät mielipiteenään,<br />

että on yhteiskunnan tehtävä huolehtia vanhuksista sekä<br />

muista apua tarvitsevista. Suuri osa etäomaishoitajista ilmoittaa,<br />

ettei halua itse olla perheenjäsenensä tuen varassa, mikä<br />

kertoo tyytymättömyydestä vallitsevaan tilanteeseen.<br />

Aktiivinen tiedonvaihto tärkeää<br />

Tutkimuksessa haastatellut etäomaishoitajat toivoivat, että<br />

kunnat hyväksyisivät myös heidät virallisen omaishoitosopimuksen<br />

piiriin. Lisäksi he korostivat yhteisten hoitoneuvottelujen<br />

tarpeellisuutta pitkistä välimatkoista huolimatta.<br />

Huolta omaisesta tai läheisestä voisi helpottaa kotihoidon ja<br />

etäomaishoitajan välisellä aktiivisella tietojen vaihtamisella.<br />

Toivomuksena on ollut esimerkiksi sähköinen, reaaliajassa<br />

toimiva kotihoidon käyntivihko.<br />

Petri Kinnusen mukaan läheisten hoitoon osallistuminen<br />

etäältä käsin edellyttää yhteiskunnan vastaantuloa. Se tarkoittaa<br />

sitä, että työelämässä joustetaan ja sähköiset asiakastietojärjestelmät<br />

otetaan laajempaan käyttöön. Ratkottavaa on myös<br />

siinä, kuinka etäomaishoitajille usein aiheutuvia taloudellisia<br />

kuluja voidaan huomioida esimerkiksi verotuksellisesti..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 23

Eija Wileniuksen asenteella pötkii<br />

pitkälle: kun työlleen osaa antaa,<br />

siltä myös saa paljon.<br />

24 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Rakkautta<br />

ensi silmäyksellä<br />

teksti ja kuvat jukka järvelä<br />

Kun parikymmentä vuotta mainosalalla työskennellyt<br />

Eija Wilenius lähti opiskelemaan lähihoitajaksi,<br />

hän rakastui heti – hoitotyöhön.<br />

Hoitaminenko jotain tylsää, ahdistavaa, alipalkattua ja raskasta?<br />

Ei ole, mikäli kysytään Eija Wileniukselta.<br />

– En ole kokenut tätä työtä missään vaiheessa raskaaksi, en<br />

henkisesti enkä myöskään fyysisesti.<br />

Alaa vaihtanut ja siihen nyt tutustunut tuore lähihoitaja<br />

on ihmetellyt sitä kielteisyyden kehää, joka hänen mielestään<br />

tuntuu koko maassa kiertävän salakavalana hoitotyön yllä.<br />

Myös SuPer-lehti saa Wileniukselta napakan moitteen siitä,

että alan raskaudesta ja aliarvostuksesta kirjoitetaan lehden<br />

sivuilla enemmän kuin hoitotyön hyvistä puolista.<br />

– Tarvitaan lisää houkuttelevuutta! Mistähän tämä alan aliarvostus<br />

oikein on peräisin? Palkkauksestako? hän pohtii.<br />

Asenne ratkaisee<br />

Wilenius työskentelee Kannelmäen palvelutalon Kanervayksikössä<br />

Helsingissä. Useimmat asukkaat ovat monisairaita,<br />

ja osalla on muistisairaus.<br />

– Työstä nauttiminen on jokaisen omasta asenteesta<br />

kiinni. Mielestäni aina pitää miettiä sitä, mitä oikeasti voi<br />

tehdä asioiden eteen. Koen saavani paljon,<br />

kun voin olla apuna ja tukena iäkkäille<br />

ja sairaille ihmisille. Vuorovaikutus<br />

on molemminpuolista, ja sitä saa<br />

mitä antaa. Keskityn siihen ihmiseen,<br />

jota juuri sillä hetkellä hoidan. Kiire saa<br />

tällöin jäädä muualle, jos sitä edes on.<br />

Asiat on vain organisoitava tärkeysjärjestyksen mukaan, tai<br />

jopa jätettävä seuraavaan päivään.<br />

Wilenius mietiskelee, onko hän sittenkin liian sinisilmäinen.<br />

– Ehkä työpaikalla nämä puheeni menevät uuden työntekijän<br />

piikkiin.<br />

Äkkimuutos<br />

Kun Eija Wilenius jätti mainos- ja graafi sen alan yli kahdenkymmenen<br />

vuoden työskentelyn jälkeen, hän teki ratkaisun<br />

pitkän harkinnan jälkeen. Hoitoalan koulutus oli kangastellut<br />

hänen ajatuksissaan kymmenisen vuotta. Vuodet mainostoimistossa<br />

eivät loppuvaiheessa enää antaneet paljon, eikä<br />

omaakaan annettavaa tuntunut aina olevan. Lopulta hän<br />

ryhtyi iltaopiskelijaksi lähihoitajalinjalla, mutta jatkoi entistä<br />

työntekoa päivisin.<br />

Todellinen kosketus hoitotyöhön käänsi uraputken salamannopeasti<br />

uuteen suuntaan.<br />

– Ensimmäisen työharjoitteluni jälkeen lopetin kokonaan<br />

entisen työni ja aloin tehdä kolmena, neljänä päivänä viikossa<br />

keikkaa Vantaalla Katriinan sairaalassa, sen kaikilla osastoilla.<br />

Wilenius valmistui viime keväänä. Viime syksynä hänen<br />

tyttärensäkin aloitti lähihoitajaopinnot ja tutuin opein: lähihoitajuus<br />

oli ainoa ala, jolle hän halusi.<br />

Alalla tarvitaan niin nuoria kuin aikuisiakin.<br />

– Itselläni oli elämänkokemusta ennen lähihoitajaksi ryhtymistä,<br />

mutta ala on silti avartanut ihmistuntemustani.<br />

Uudessa työssäni olen kohdannut vaikeitakin asiakkaita,<br />

mutta olen ymmärtänyt, että hankaluudet johtuvat sairaudesta<br />

tai muusta syystä.<br />

Hyvän kierre<br />

Kannelmäen palvelutalossa ollaan onnellisessa tilanteessa,<br />

Ymmärrän niitä hoitajia,<br />

jotka koko ajan joutuvat<br />

työskentelemään vajaassa<br />

miehityksessä.<br />

koska henkilökuntapula ei siellä juuri pääse lisäämään työntekijöiden<br />

taakkaa.<br />

– Toistaiseksi meitä on mielestäni riittävästi. Tästä kiitos esimiehelle.<br />

Joskus, kun sijaisia ei heti ole saatu sairastuneiden<br />

tilalle, olemme yksinkertaisesti vaikkapa siirtäneet muita töitä,<br />

kuten suihkutuksia seuraavalle päivälle. Ymmärrän niitä hoitajia,<br />

jotka koko ajan joutuvat työskentelemään vajaassa miehityksessä.<br />

Se on varmasti raskasta ja huonontaa kaikkien osapuolten<br />

viihtyvyyttä.<br />

Wilenius tekee kaksivuorotyötä, sillä palvelutalossa yökkövuoroihin<br />

on omat työntekijät. Hänellä on lääkkeenantolupa<br />

ja lupa myös injektiohoitoon. Peruspalkka hieman putosi ver-<br />

rattuna mainosmaailmaan, mutta ilta-<br />

ja viikonloppulisien myötä hän laskee<br />

yltävänsä suurin piirtein samaan kuin<br />

ennenkin.<br />

Työviihtyvyyttä lisää se, kun hoidettavilla<br />

on hyvä olla. Kannelmäessä<br />

asukkaiden tiloissa ja palveluissa ei ole<br />

moittimista. Talossa on omat yksiöt ja niissä kodinomaisesti<br />

omia huonekaluja. Aterioilla voi käydä liukuvasti, esimerkiksi<br />

aamupalalla kello 8–10, ei tasan tietyllä kellonlyömällä.<br />

Rimaa ylös<br />

– Olen aina arvostanut hoitajan työtä. Kun kuulin, että joku<br />

on hoitaja, ajattelin että wau! Tutut ovat pitäneet omaa ammatinvaihtoani<br />

hienona juttuna, mutta sitten yleensä on kysytty<br />

ne peruskysymykset alan raskaudesta ja alipalkkauksesta.<br />

Wilenius pohdiskelee, voisiko hoitoalalle tehdä muitakin<br />

muutoksia kuin pelkkää asennetason terävöittämistä. Kyllä<br />

voisi:<br />

– Koulutukseen astumisen ja pääsykokeiden pitäisi mielestäni<br />

olla nykyistä tiukempia. Nyt alalle tuntuu kelpaavan<br />

kuka tahansa. Hieman tiukemmat kriteerit varmasti nostaisivat<br />

alan arvostusta. Palkkauksessa pienenä lisäporkkanana<br />

voisivat olla vaikka tupakoimattomuus, kouluttautumishalukkuus<br />

tai yleinen sitoutuneisuus omaan työhön..<br />

Yhteinen hengähdyshetki ryhmäkoti Kanervan lepohuoneessa.<br />

Sohvalla hoitoapulainen Katja Tarkiainen, asukas Marjatta Linna<br />

ja hoitaja Petra Hirvonen.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 25

Lääkehoito kuuluu kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Lähihoitajaopiskelija<br />

Heli Waltari jakaa oman kuntoutujansa tarvitsemat<br />

lääkkeet lähihoitaja Helena Rissasen valvonnassa.<br />

26 super 2 • <strong>2010</strong>

Laadukasta lähihoitajaopetusta Lahdessa<br />

Ammattiin<br />

opitaan<br />

työelämässä<br />

Lähihoitajaopiskelija Heli Waltari suoritti perusopintoihin<br />

kuuluvan kuntoutuksen työssäoppimisjakson<br />

Lahden kaupunginsairaalan<br />

kuntoutusosastolla L41. Viiden viikon aikana<br />

hän osallistui monipuolisesti hoitotyöhön<br />

ja potilaiden kuntoutukseen. Sitä mukaa kun<br />

hänen taitonsa kasvoivat, hänelle annettiin myös lisää vastuuta<br />

kuntoutujien hoidossa. Oppimiskokemus oli Helin mielestä<br />

niin upea, että se vahvisti entisestään hänen valintaansa<br />

suuntautua kuntoutuksen koulutusohjelmaan.<br />

– Tämä on ollut älyttömän hyvä jakso. Oppimistavoitteisiini<br />

kuului perehtyä ortopedisen kuntoutusosaston toimintaan,<br />

lonkkaleikkauspotilaan siirtymisen avustamiseen ja peruskatetroinnin<br />

hallinnan vahvistamiseen. Olen mielestäni<br />

oppinut paljon enemmänkin, Heli kertoo.<br />

Lähihoitaja Helena Rissanen on yksi kuntoutusosaston<br />

työpaikkaohjaajista. Hänen kanssaan Heli pääasiassa työskenteli<br />

oppimisjaksonsa ajan. Siihen kuului myös yövuoroja<br />

ja viikonlopputöitä.<br />

– Olen tehnyt kaksi yötä ja kolme viikonloppua, joista yksi<br />

oli kokonainen ja kaksi vajaata. Yövuoroista toinen oli hyvin<br />

rauhallinen ja toinen hyvin tapahtumarikas. Yövuoroon<br />

lähtö ei pelottanut. Tavallaan odotinkin, että tapahtuisi jotain<br />

erikoista, Heli Waltari kertoo.<br />

teksti ja kuvat marjo sajantola<br />

Opiskelija ei tule työssäoppimisjaksolle näyttämään,<br />

mitä hän jo osaa. Hän tulee työpaikalle oppimaan lisää niin käytännön<br />

työstä kuin ammatillisuudesta. Opiskelijan onnistumiseen vaikuttavat<br />

omalta osaltaan jokainen työyhteisön jäsen ja osaston ilmapiiri.<br />

Hänen mielestään työssäoppimisjakson yövuorot antavat<br />

varmasti lisää rohkeutta kolmivuorotyössä kohdalle osuviin<br />

yökön tehtäviin. Lisäksi Heli toteaa, että hänestä on ollut hyvä<br />

nähdä, miten erilaisia kaikki työvuorot ovat olleet.<br />

Helena Rissanen kiittelee Helin aktiivisuutta ja opiskelumotivaatiota.<br />

Osastolla on lukukausittain kuudesta kymmeneen<br />

opiskelijaa työssäoppimisjaksoilla, joten ohjaaja on kohdannut<br />

työssään monenlaisia opiskelijoita. Jotkut yrittävät<br />

ikään kuin shoppailla itselleen sopivia työvuoroja. Joku saattaa<br />

illalla ilmoittaa, että hänelle sopisi tulla tänä yönä muutamaksi<br />

tunniksi katsomaan, millaista yövuorossa on. Helenan mielestä<br />

tällainen työvuoroshoppailu ei opeta ammatillisuuteen.<br />

Vastuuta kykyjen mukaan<br />

Osaston toiminnan luonteen vuoksi sinne työssäoppimisjaksolle<br />

hakevilta opiskelijoilta edellytetään hoitotyön perusosaamista<br />

ja kokemusta yleisimmistä hoitotyön auttamismenetelmistä.<br />

Heli Waltari suoritti perusjakson hoivan ja huolenpidon<br />

harjoittelun kotihoidossa, joten hänellä oli ennestään<br />

hoitotyökokemusta. Sairaalamaailma, kuntoutusosaston<br />

toimintaperiaate ja työ olivat uutta niin Helille kuin useimmille<br />

osastolle harjoittelemaan tuleville. Jokaisen kanssa työpaikkaohjaaja<br />

aloittaa ikään kuin alusta.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 27

Lähihoitaja Helena Rissanen, osastonhoitaja<br />

Ulla Toivonen ja lähihoitajaopiskelija<br />

Heli Waltari ehtivät piipahtaa kahvihuoneeseen<br />

pienelle tauolle.<br />

– En kuitenkaan koe, että opiskelijanohjaus<br />

haittaisi oman työni tekemistä,<br />

vaikka alkuun toki mennään melkein<br />

käsikynkkää. Työskennellessäni<br />

kerron opiskelijalle koko ajan, mitä<br />

teen ja perustelen, miksi niin teen.<br />

Jakson edetessä opiskelija alkaa työskennellä<br />

itsenäisemmin ja etenee omien<br />

kykyjensä mukaan, Helena Rissanen<br />

kertoo.<br />

28 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Helenan kanssa Heli oppi, mitä tarkoittaa<br />

vastuuhoitajuus. Hän oppi, miten<br />

kuntoutujan saapumiseen osastolle<br />

varaudutaan hyvissä ajoin ja mitä kaikkea<br />

pitää ottaa huomioon jo etukäteen.<br />

Hän teki tulohaastatteluja ja kirjasi tietoja<br />

koneelle. Hän mittasi kuntoutujilta<br />

verenpainetta ja sokereita ja osallistui<br />

heidän hoitoonsa. Taitojen karttuessa<br />

hän sai ottaa yhä enemmän vastuuta.<br />

Koska lääkehoito kuuluu kokonaisvaltaiseen<br />

hoitoon, Heli jakoi Helenan valvonnassa<br />

oman kuntoutujansa lääkkeet.<br />

– Pidin sormea lääkelistalla ja toisen<br />

käden sormea lääkepurkin kohdalla.<br />

Vertasin lääkkeen tietoja tarkkaan, ennen<br />

kuin otin purkin hyllyltä. On oltava<br />

huolellinen, Heli toteaa.<br />

Hän kokee saaneensa kuntoutuksen<br />

työssäoppimisjaksolta valtavasti onnistumisen<br />

kokemuksia ja uusia taitoja.<br />

Alkuun hän teki katetrointeja valvotusti<br />

ja lopulta yksin. Liikkeelle lähtöä<br />

pelkäävän kuntoutujan luottamuksen<br />

voittaminen, lonkkaleikatun potilaan<br />

liikkumisen avustaminen ja monet<br />

muut hyvät suoriutumiset jaksolla innostavat<br />

häntä entisestään opiskeluun.<br />

– Jo heti alkuun tunsin, että tälle osastolle<br />

oli helppo tulla, sillä tunsin itseni<br />

tervetulleeksi. Tänne oli kiva tulla vaikka<br />

lauantaiaamuna kello seitsemän.<br />

Opiskelija on työyhteisön jäsen<br />

Lähihoitaja Helena Rissanen pyrkii<br />

luomaan ohjattavaan opiskelijaan hyvän<br />

luottamuksellisen suhteen. Tämän<br />

lisäksi opiskelija on otettava vastaan<br />

yhtenä työyhteisön jäsenenä ja hänellä<br />

on sama arvo ja samat pelisäännöt<br />

kuin työn tekijöillä. Se, miten työnte-<br />

Mirjam Kuhmonen kuntoutui kotiinlähtijäksi<br />

neljässä päivässä. Heli Waltari mittaa<br />

hänen verenpaineensa vielä ennen kyydin<br />

saapumista.

kijät opiskelijaan suhtautuvat, vaikuttaa<br />

myös kuntoutujien suhtautumiseen<br />

opiskelijan tarjoamaan apuun.<br />

– Ohjaajalla on oltava tietynlaista silmää<br />

nähdä, millaista tukea opiskelija<br />

kulloinkin tarvitsee. Siksi on tärkeää,<br />

ettei ohjaaja vaihdu koko ajan ja että<br />

ainakin alkuviikot tehdään yhdessä erilaisia<br />

vuoroja.<br />

Helenan mielestä osastolle tulleet<br />

opiskelijat ovat olleet enimmäkseen hyvin<br />

motivoituneita opiskeluun. Joidenkin<br />

kanssa on ollut pakko keskustella<br />

vakavasti, mitä työelämän vaatimuksiin<br />

kuuluu. Opiskelijaa arvioidaan myös<br />

koko ajan, jotta hän itsekin tietää, missä<br />

hän tarvitsee lisää harjoitusta.<br />

– Tarvittaessa keskustelen myös opettajan<br />

kanssa, jos opiskelijan motivaatio<br />

ei ole kohdallaan. Minulla on kanttia<br />

antaa opiskelijalle suorituksen mukaan<br />

niin hylätty kuin paraskin arvosana.<br />

Hylättyä ei ole onneksi tarvinnut<br />

kenellekään antaa.<br />

Opiskelijan ohjaus vaatii tietynlaisia<br />

pedagogisia kykyjä ja hyvää motivaatiota<br />

tehtävään. Etenkin näyttöviikot aiheuttavat<br />

ohjaajille lisätöitä, mutta Helena<br />

Rissasen mielestä opiskelijatyö on mie-<br />

L41 on haluttu työssäoppimispaikka<br />

Osastonhoitaja Ulla Toivonen esittelee ylpeänä oman<br />

osastonsa toimintaa. Eikä aiheetta. Lahden kaupunginsairaalan<br />

ortopediselle kuntoutusosastolle potilaat tulevat<br />

pääosin Päijät-Hämeen keskussairaalasta kirurgian osastoilta.<br />

Jatkohoito kuntoutusosastolla alkaa jo kolmantena<br />

päivänä leikkauksen jälkeen. Tavoitteellisella ja aktiivisella<br />

hoidolla suurin osa potilaista kuntoutuu nopeasti kotiinlähtijöiksi.<br />

Keskimääräinen hoitoaika on 14 vuorokautta,<br />

mutta pääasiassa kuntoutujat ovat osastolla alle kaksi<br />

viikkoa, iäkkäämmätkin.<br />

Toivonen kertoo, että osastoa perustettaessa henkilökunta<br />

valittiin tarkoituksella erilaisista yksiköistä: avohoidosta,<br />

erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä, kuntoutuksesta<br />

ja eri vuodeosastoilta. Henkilöstö on alusta alkaen<br />

osallistunut innokkaasti toimintatapojen kehittämiseen ja<br />

muutosvalmiutta on aina löytynyt.<br />

– Meillä on lupa kokeilla uutta ja peruuttaa tarvittaessa.<br />

Meillä kysellään ja opitaan jatkuvasti. Kuntoutujan tiedot ja<br />

raportit ovat sähköisessä muodossa, kuitenkin meillä puhutaan<br />

paljon. Arvioimme moniammatillisesti, mikä olisi parasta<br />

kuntoutujan kannalta, yksilöllisesti jokaisen kohdalta.<br />

Osastolla on laadittu oma kuntoutuksen prosessi. Työskentely<br />

tapahtuu kahdessa ryhmässä yksilövastuisesti.<br />

Vastuuhoitajuuden mukaan kullakin hoitajalla on kolmes-<br />

lenkiintoista ja hän oppii koko ajan itsekin<br />

lisää perustellessaan hoitopäätöksiään<br />

opiskelijalle. Lisäksi opiskelijoilla<br />

on paljon tuoretta tietoa ja he tuovat<br />

uutta näkökulmaa asioihin. Opiskelija<br />

on esimerkiksi ehdottanut Helenalle ergonomisempaa<br />

työtapaa.<br />

– Haluamme, että opiskelijoista tulee<br />

hyviä ammattitaitoisia hoitajia, mah-<br />

Islantilaiset lähihoitajaopiskelijat Sigurlína<br />

Guðný Jónsdóttir ja Berglind Jónsdóttir<br />

tutustuvat osastolla L41 kolme viikkoa<br />

suomalaiseen työelämään.<br />

dollisesti jopa omia työtovereita. Pidämme<br />

mielessämme, että valmistuminen<br />

ammattiin on lupa tehdä tätä työtä,<br />

mutta valmiita emme ole koskaan..<br />

ta viiteen kuntoutujaa, joiden kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta<br />

ja hoidosta hoitaja vastaa työvuorossaan. Myös<br />

perus- ja lähihoitajat toimivat vastuuhoitajina.<br />

– Meillä jokainen hoitaja toimii vastuuhoitajana laajaalaisesti<br />

koulutuksensa antamien valtuuksien puitteissa.<br />

Se, joka parhaiten tuntee kuntoutujan asiat, raportoi niistä<br />

muille. Mitä rinnuksessa lukee, ei ratkaise sitä, mitä hoitaja<br />

osaa, Toivonen painottaa.<br />

Osaston luonteen ja toimintatapojen vuoksi siitä on tullut<br />

haluttu työssäoppimispaikka. Viime vuosina on ulkomailta<br />

tulevien hoitotyön opiskelijoiden määrä lisääntynyt:<br />

– Tällä hetkellä meillä on kaksi islantilaista lähihoitajaopiskelijaa<br />

ja maaliskuussa osastollemme tulee kiinalainen<br />

sairaanhoidon opiskelija.<br />

Opiskelijat vaihtavat usein keskenään kokemuksia eri<br />

työssäoppimispaikoista, joten jokainen henkilökunnan jäsen<br />

on osaltaan vastuussa siitä, millainen mielikuva leviää<br />

opiskelijoiden keskuudessa.<br />

– Me haluamme saada tulevaisuudessakin osastollemme<br />

kunnon toimijoita. Osastolla on hyvä, kaikkien oppimista<br />

tukeva ilmapiiri. Opiskelija ei tule tänne näyttämään,<br />

mitä hän jo osaa, vaan opettelemaan ja harjoittelemaan<br />

turvallisesti. Kaikilta saa kysyä ja opiskelija otetaan osaksi<br />

työyhteisöä.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 29

Lähihoitajaopiskelija on oikeutettu työssäoppimisjaksollaan hyvään ohjaukseen. Työpaikoilla on oltava tähän riittävät resurssit.<br />

SuPerin työssäoppimisen teesit<br />

teksti marjo sajantola<br />

Laadukkaan lähihoitajakoulutuksen takaa laadukas työssäoppiminen.<br />

Opiskelijan on saatava näillä jaksoilla paras mahdollinen työpaikkaohjaus<br />

opiskelumuodosta riippumatta. On myös muistettava, että opiskelija on<br />

työpaikalla oppimassa ammattiin, ei työvoimana.<br />

Johtaja Arja Niittynen kertoo, että SuPeriin on toistuvasti tullut<br />

kyselyitä työssäoppimisjaksojen käytännöistä. Opiskelijat<br />

ovat huolissaan oppimisjakson opetuksen tasosta tai jakson<br />

toteutuksessa syntyneistä ongelmista.<br />

Superilaiset työpaikkaohjaajat ovat viestineet siitä, ettei<br />

opiskelijoiden ohjaamiseen ole varattu tarpeeksi resursseja.<br />

Ohjaajat eivät saa tarvitsemaansa koulutusta, eikä ohjaustyöhön<br />

riitä aikaa.<br />

SuPerin työssäoppimisen teesit on laadittu selkiyttämään<br />

toimintatapoja ja muistuttamaan kaikkia osapuolia yhdessä<br />

sovituista pelisäännöistä. Teesejä jaetaan oppilaitoksiin ja<br />

työssäoppimispaikoille.<br />

Onnistuminen vaatii yhteistyötä<br />

SuPerin teeseissä nostetaan esiin työssäoppimisen onnistumiseen<br />

vaikuttavia olennaisia asioita, joihin opiskelija ja opettaja<br />

sekä työpaikkaohjaaja ja työnantaja voivat osaltaan vaikuttaa.<br />

Teeseissä painotetaan muun muassa, että opiskelija on oikeutettu<br />

ohjaukseen ja tavoitteiden mukaiseen opiskeluun sekä<br />

säännölliseen palautteen saamiseen. Hänen on myös oltava<br />

30 super 2 • <strong>2010</strong><br />

itse aktiivinen ja oma-aloitteinen ja kannettava osaltaan vastuu<br />

oppimisestaan. Hänen on käyttäydyttävä työssäoppimispaikkansa<br />

ehdoilla, huolehdittava hygieniastaan ja noudatettava<br />

työaikoja. Paras oppimiskokonaisuus syntyy, kun opiskelija<br />

tekee pääsääntöisesti ohjaajansa kanssa samat työvuorot.<br />

Lähihoitajaopiskelijaa ohjaa lähihoitaja tai aikaisemman<br />

toisen asteen tutkinnon suorittanut työntekijä, joka on saanut<br />

koulutuksen ohjaustyöhön. Ohjaajalla on vastuu opiskelijan<br />

tekemisistä ja siitä, että työssäoppiminen toteutuu opiskelijan<br />

oppimistavoitteiden mukaisesti. Hän antaa opiskelijalle<br />

säännöllisesti palautetta ja käyttää koko arviointiasteikkoa.<br />

Hän tekee myös arvioinnit työajalla, eikä kuluta niihin<br />

vapaa-aikaansa.<br />

Opettaja huolehtii yhdessä opiskelijan kanssa, että työpaikalla<br />

on käytössä tarvittava tieto ja materiaali. Hän tulee työssäoppimispaikkaan<br />

työpaikan ehdoilla, tukee osaltaan työpaikkaohjaajan<br />

työtä ja kunnioittaa tämän opiskelija-arviointia.<br />

Työnantaja arvostaa opiskelijoiden ohjaamista, kehittää<br />

työssäoppimista ja tukee työpaikkaohjaajia. Työpaikoilla on<br />

riittävät resurssit ohjaustyön onnistumiselle, tehtävään koulutetut<br />

ohjaajat ja tasapuolisesti jaettu ohjausvastuu..<br />

INGRAM

Karpaloa<br />

pissavaivoihin?<br />

Karpalo (Vaccinium oxycoccos)<br />

on soilla kasvava puolukansukuinen<br />

kasvi, jonka marjoja on perinteisesti<br />

käytetty lievittämään<br />

virtsatietulehduksen oireita. Kun<br />

tehokkaat bakteerilääkkeet keksittiin<br />

viime vuosisadan puolivälissä,<br />

rohdostuotteiden käytöstä infektiotaudeissa<br />

luovuttiin. Vuosituhannen<br />

vaihteessa karpalon vaikutuksista ja<br />

tehosta kiinnostuttiin uudelleen.<br />

.<br />

Saattaa ehkäistä, mutta ei<br />

parantaa<br />

Karpalosta valmistetulla mehulla on<br />

tehty joitakin laadukkaita tutkimuksia<br />

virtsatietulehdusten ehkäisyssä. Oululaisten<br />

lääkäreiden 2001 julkaisussa tutkimuksessa<br />

virtsatietulehduksen sairastaneet<br />

naiset joivat vuoden ajan puoli<br />

desilitraa väkevää karpaloa ja puolukkaa<br />

sisältävää mehua päivässä. Tavallisesti<br />

infektio uusiutuu joka kolmannella<br />

potilaalla, mutta mehua juoneilla<br />

naisilla uusiutumisriski väheni puoleen<br />

kontrolliryhmään verrattuna.<br />

Toistuvia virtsatietulehduksia sairastavilla<br />

nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla<br />

karpalomehu näyttää vähentävän<br />

uusiutumisriskiä. Tutkimuksissa karpalo<br />

ei ole vähentänyt tulehduksia miehillä,<br />

lapsilla eikä ikäihmisillä. Myöskään<br />

katetroiduille potilaille siitä ei ole<br />

ollut apua.<br />

Karpalomehu tai karpalouutetta<br />

sisältävät, ravintolisinä<br />

myytävät kapselit eivät<br />

paranna akuuttia virtsatietulehdusta,<br />

jonka ensisijainen<br />

hoito on bakteerilääke.<br />

Karpalotuotteita voi<br />

halutessa käyttää lääkehoi-<br />

anna-liisa enkovaara<br />

lääkäri, tietokirjailija<br />

don lisänä, sillä ne eivät heikennä lääkkeen<br />

tehoa.<br />

Häiritsee bakteereiden<br />

toimintaa<br />

Tavallisin virtsatieinfektioita aiheuttava<br />

bakteeri on E. coli, joka lisääntyy virtsateiden<br />

emäksisessä ympäristössä ja kiinnittyy<br />

limakalvoihin aiheuttaen virtsatietulehduksen.<br />

Aiemmin uskottiin,<br />

että karpalo estää bakteerien kasvua<br />

muuttamalla virtsan happamammaksi.<br />

Nykykäsityksen mukaan karpalon vaikutus<br />

perustuu marjojen sisältämiin<br />

proantosyanidiini-nimisiin tanniineihin,<br />

jotka estävät bakteereita kiinnittymästä<br />

virtsateiden limakalvoihin.<br />

Vähän haittoja<br />

Karpalo on karvas marja, minkä takia<br />

mehun juominen kuukausia voi olla<br />

epämiellyttävää tai vaikeaa. Tällöin voi<br />

kokeilla karpalosta valmistettuja kapseleita.<br />

Karpalotuotteilla ei ole todettu<br />

merkittäviä haittoja. Niiden käyttö<br />

saattaa lisätä munuaiskivien muodostumista.<br />

Karpalo sisältää runsaasti oksalaattia,<br />

mikä saattaa myötävaikuttaa<br />

kalsiumoksalaattikivien muodostumiseen.<br />

On epäilty, että karpalotuotteet<br />

muuttaisivat verenohennuslääke varfariinin<br />

tehoa ja lisäisivät verenvuototaipumusta.<br />

Helsingin yliopistossa 2000luvulla<br />

tehdyn tutkimuksen mukaan<br />

kaksi desilitraa karpalomehua päivässä<br />

ei estä merkittävästi lääkeaineita hajottavien<br />

maksaentsyymien toimintaa eikä<br />

muuta varfariinin pitoisuutta eikä vaikutusta.<br />

Annostus selvittämättä<br />

Karpalolla, kuten useilla muillakin rohdostuotteilla<br />

ja ravintolisillä, sopivan<br />

tuotteen – mehu vai kapseli – ja sopivan<br />

annostuksen suosittaminen on<br />

vaikeaa. Tutkimuksissa on käytetty<br />

eri tavoin valmistettuja<br />

tiivistemehuja ja erilaisia<br />

kapseleita useina eri annoksina.Kansanlääkinnässä<br />

laimentamatonta karpalomehua<br />

on suositettu noin<br />

puoli litraa päivässä..<br />

I N G R A M<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 31

Työasioista ei puhuta<br />

teksti marjo sajantola kuvitus salla pyykölä<br />

Superilaisten työtä koskevat monenlaiset salassapitomääräykset.<br />

Asiakkaan tai potilaan asioita ei levitellä sivullisten tietoon.<br />

Joskus vain voi olla vaikea määritellä, kuka on sivullinen.<br />

Asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus<br />

sekä salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto<br />

kuuluvat salassapitovelvollisuuteen,<br />

josta säädetään useissa<br />

laeissa. Jo opiskeluaikana sisäistetään<br />

se, ettei sivullisille kerrota potilasta,<br />

asiakasta tai omaa työpaikkaa koskevista<br />

salassa pidettävistä asioista. Vaitiolovelvollisuuden<br />

piiriin kuuluva tieto<br />

voi olla peräisin asiakirjoista, se voi<br />

olla suullista tietoa tai ammatissa itse<br />

havaittua. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen<br />

on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi<br />

teoksi.<br />

Niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollonkin<br />

asiakassuhteissa tarvitaan<br />

molemminpuolista luottamusta. Asiakkaan<br />

on voitava luottaa siihen, että hänen<br />

antamiaan tietoja käytetään vain siihen<br />

tarkoitukseen, johon ne on annettu. Työn<br />

tekemisen kannalta luottamuksellisuus<br />

parantaa mahdollisuuksia saada asiakkaalta<br />

oikeat ja riittävät tiedot.<br />

Jo asiakkuus tai<br />

potilaana olo on tietoa,<br />

josta ilman lupaa ei<br />

kerrota sivullisille.<br />

Jo asiakkuus tai potilaana olo on tietoa,<br />

josta ilman lupaa ei kerrota sivullisille,<br />

ei edes lähiomaisille. On käynyt<br />

jopa niin, että potilas on tehnyt kirjallisen<br />

muistutuksen omasta hoitajasisarestaan<br />

tämän kerrottua kolmannelle sisarukselle,<br />

että potilas on hoidettavana<br />

32 super 2 • <strong>2010</strong><br />

hänen työpaikallaan, sairaalassa.<br />

Eri asia tietenkin on silloin, kun hoidettava<br />

ei kykene esimerkiksi tajuttomuuden<br />

tai muun syyn takia edes antamaan<br />

mahdollista lupaa kertoa lähiomaisille<br />

tai muille läheisille tietoja,<br />

eikä ole tiedossa jotain syytä, joka kieltäisi<br />

näin menettelemästä.<br />

Jopa oma työtoveri voi olla tietyn asiakkaan<br />

tai potilaan suhteen sivullinen, jos<br />

hän ei mitenkään osallistu tämän hoitoon.<br />

Tällöin hoidettavan asioista ei<br />

keskustella yhdessä, eikä hoitoon osallistumattomalla<br />

ole lupaa tutkia esimerkiksi<br />

hoidettavan potilasasiakirjoja.<br />

Potilaan tiedot eivät kuulu<br />

kaikille<br />

Potilaasta kirjataan kaikki hänen hoitonsa<br />

järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen<br />

ja seurannan turvaamiseksi katsottavat<br />

tarpeelliset tiedot. Huolellinen<br />

kirjaaminen on myös hoitajan oikeusturvan<br />

kannalta tärkeää. Potilasasiakirjatietojen<br />

perusteella voidaan arvioida<br />

myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden<br />

menettelyä ja toiminnan asianmukaisuutta.<br />

Tietoja saatetaan tarvita<br />

myöhemminkin esimerkiksi potilaan<br />

tekemiä muistutuksia ja kanteluja ratkaistaessa<br />

tai potilasvakuutusasioita<br />

käsiteltäessä.<br />

Jokaisessa toimintayksikössä tulee<br />

olla kirjalliset ohjeet potilasasiakirjoihin<br />

sisältyvien tietojen käsittelystä ja<br />

menettelytavoista, ja työntekijöiden<br />

käyttöoikeudet tulee määritellä<br />

yksityiskohtaisesti.<br />

Joskus on ollut epäselvää, tarvitseeko<br />

lähihoitajaopiskelija oman<br />

käyttäjätunnuksen potilasasiakirjoihin,<br />

koska hänen tekemänsä merkinnät hyväksyy<br />

toinen henkilö, esimerkiksi työpaikkaohjaaja.<br />

Tietosuojavaltuutetun kannanotossa<br />

kuitenkin todetaan, että opiskelija<br />

tekee merkinnät omilla tunnuksillaan.<br />

Lisäksi merkinnän hyväksyvän tulee<br />

tehdä hyväksyntä omilla käyttäjätunnuksillaan,<br />

ei opiskelijan tunnuksilla.<br />

Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen<br />

merkitseminen ja käyttö on sallittu<br />

vain potilaan hoitoon tai siihen<br />

liittyviin tehtäviin osallistuvilla ja vain<br />

siinä laajuudessa, mitä työnteko ja vastuu<br />

edellyttävät. Vastaavasti sosiaalihuollon<br />

asiakasta tai muuta yksityistä<br />

henkilöä koskevat asiakirjat ovat salassa<br />

pidettäviä.<br />

Sivullisia ovat myös muut<br />

vaitiolovelvolliset<br />

Salassa pidettäviä tietoja ei saa vaihtaa<br />

vapaasti sellaistenkaan viranomaisten<br />

kesken, jotka kaikki ovat vaitiolovelvollisia.<br />

Tämä koskee myös omia työtovereita.<br />

Tällainen tilanne voi nousta<br />

esiin moniammatillisissa työryhmissä<br />

esimerkiksi kotihoidon tai päihdehuollon<br />

alueella. Tietojen vaihto voi perustua<br />

vain asianomaisen henkilön suostumukseen<br />

tai erityissäännökseen.

On tilanteita, jolloin salassapitovelvollisuuden<br />

on väistyttävä ja tilanteita,<br />

jolloin työntekijä on jopa velvoitettu<br />

luovuttamaan tietoja. Näistä kaikista<br />

on erikseen laissa säädetty.<br />

Esimerkiksi lastensuojelulaki määrää<br />

myös sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

henkilöt tekemään väkivaltaepäilyssä<br />

lastensuojeluilmoituksen sosiaalilautakunnalle.<br />

Eduskunnan oikeusasiamiehen<br />

tekemän selvityksen mukaan<br />

kunnallisen päivähoidon osalta ilmoitusherkkyys<br />

vaihtelee suuresti paikkakunnittain<br />

ja suuressa osassa terveydenhuollon<br />

toimintayksiköitä ilmoituksia<br />

tehdään vain poikkeuksellisesti. Kun<br />

luottamuksellista potilas- tai asiakassuhdetta<br />

varjellaan, voi joku perheväkivallan<br />

tai seksuaalisen hyväksikäytön<br />

uhri jäädä ilman apua.<br />

Työasioista riittää aina juttua<br />

Ainahan töissä sattuu ja tapahtuu, ja<br />

etenkin näin ihmisläheisessä työssä.<br />

Herkullisen hauskoja tapauksia riittää,<br />

mutta niistä on osattava puhua niin,<br />

ettei asiakasta tai potilasta kukaan tunnista.<br />

Pienemmillä paikkakunnilla voi olla<br />

ongelmana myös se, että hoitohenkilökunta<br />

tunnetaan. Jos työporukka istuu<br />

vapaa-aikanaan torikahvilassa ja nauraa<br />

makeasti, ohikulkija voi epäillä,<br />

että siinä minun omaistani pilkataan.<br />

Hyvin inhimillistä, mutta sitä suuremmalla<br />

syyllä on oltava aina tarkka<br />

puheissaan.<br />

Salassapitomääräykset koskevat<br />

myös sähköistä viestintää. Kaikesta ei<br />

kannata kirjoittaa blogeissa tai Facebookissa.<br />

Työnantajan toimenpiteiden<br />

ruotiminen voi paljastaa liikesalaisuuksiksi<br />

katsottuja asioita.<br />

Puhelimella työasioista puhuttaessa<br />

täytyy myös tarkistaa, ettei asiaankuulumattomia<br />

ole kuulolla. Yhden junamatkan<br />

aikana täysin sivullinen henkilö<br />

sai tarkan selon erään yksityisen<br />

terveydenhoitoyksikön huonosta henkilöstöhallinnosta<br />

ja epäpätevistä esimiehistä<br />

etunimiä myöten, kun työntekijä<br />

tilitti tuohtuneena tunteitaan<br />

kännykässä. Alkuun puhe oli varovaisempaa,<br />

mutta tunteiden kiihtymisen<br />

myötä lipsahteli aina vain lisää yksityiskohtia.<br />

Superilaiset ovat olleet tarkkoja salassapitomääräysten<br />

noudattamisessa.<br />

SuPerin edunvalvontayksikköön ei ole<br />

juurikaan tullut yhteydenottoja asiasta..<br />

lähteet:<br />

terveydenhuollon juridiikka. mirva<br />

lohiniva-kerkelä. gummerus 2007.<br />

terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen<br />

ja läänihallituksen ratkaisuja 2005.<br />

edita prima.<br />

http://neuvoa-antavat.stakes.fi<br />

http://www.stm.fi >verkossa julkaistua<br />

www.tietosuoja.fi<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 33

Helena Piiparinen<br />

paljastaa Tornion salat<br />

Tornion ammattiosaston puheenjohtajan energinen<br />

maine kaikuu kauas. Alle 30-vuotiaat superilaiset ovat<br />

tulleet innokkaasti mukaan ammattiosaston toimintaan.<br />

Mikä on herättänyt innostuksen? Näin Helena Piiparinen<br />

itse kertoo:<br />

”Olen Helena Piiparinen, 52-vuotias lähihoitaja Torniosta.<br />

Perheeseeni kuuluu aviomiehen ja villakoiran<br />

lisäksi neljä poikaa, jotka kaikki ovat lähteneet jo<br />

maailmalle. Olen myös yhden ihanan, pienen tytön ylpeä<br />

mummo. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2002 ja työskentelen<br />

koulunkäyntiavustajana vaikeimmin vammaisten lasten<br />

luokassa. Työni on erittäin haastavaa, mutta myös palkitsevaa.<br />

Heti valmistumiseni jälkeen liityin SuPeriin ja olen tällä<br />

hetkellä Tornion ammattiosaston puheenjohtaja, SuPer-Opo<br />

ja webmasteri. Kuulun myös liittomme edustajistoon.<br />

Tornion ammattiosasto on todella aktiivinen, kiitos vireän<br />

hallituksen. Järjestämme jäsenille koulutusta, teemme teatterikäyntejä,<br />

käymme porukalla patikoimassa ja ohjelmistoon<br />

kuuluvat tietenkin nuorten illat.<br />

Nuorten illoissa kerromme nuorille superilaisille esimerkiksi<br />

työelämän pelisäännöistä sekä liiton että ammattiosaston<br />

toiminnasta. Syömme hyvin ja tietysti vähän bailataankin.<br />

Uusi aluevaltaus on SuPer–Raksa-yhteistyö, jonka puitteissa<br />

järjestettiin nuorten ilta joulukuussa 2009. Paikalla oli<br />

liki 40 nuorta. Illan ohjelmassa oli hyvän ruuan lisäksi tietokilpailuja,<br />

hohtokeilausta ja karaokea. Meillä kaikilla oli niin<br />

mukavaa…<br />

Tulevana keväänä on tarkoitus lähteä pilkkimään raksan<br />

poikien kanssa.<br />

Nuorten illat ovat se juttu! Illoissa ei paasata ja puheenjohtajakin<br />

jättää jakkupukunsa, jos sellaisen yleensä omistaa, komeroon.<br />

Rento, avoin kanssakäyminen on kaiken a ja o. Ja<br />

kun saat yhden nuoren kiinnostumaan, hän tuo mukanaan<br />

toisen. Sitten vain täytyy pitää nuorista huolta. Niin yksinkertaista<br />

se on.<br />

Se, että nuoret ovat tulleet mukaan ammattiosaston toimintaan,<br />

on todella hyvä juttu. Kuulostaa ehkä kliseeltä, mut-<br />

Helena Piiparinen on ylpeä mummo. Sylissä<br />

lapsenlapsi Pinja.<br />

ta totuushan on, että nuorissa on tulevaisuus. Kun nuoret<br />

tulevat toimintaan mukaan, tulevaisuus on taattu. Toiminta<br />

ammattiosastossa on tärkeää myös nuoren itsensä kannalta.<br />

Hän saa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä,<br />

ja oppii pitämään puolensa. Tietenkin myös me vanhat<br />

konkarit olemme nuoren käytettävissä, jos työpaikalla tulee<br />

ongelmia. Ammattiosastotoiminta antaa paljon uusia, hyviä<br />

ystäviä ja kokemuksia, jotka ovat omiaan kasvattamaan<br />

meitä kaikkia niin ihmisinä kuin hoitajina.<br />

Superilaisuudessa parasta on se käsin kosketeltava me-henki<br />

– yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Me olemme koulutukseltamme<br />

ja työtehtäviltämme hyvin yhtenäinen porukka,<br />

jonka etuja on siksi helpompaa ajaa. Jäsenistön edunvalvonta<br />

on aina ammattiosaston tärkein asia.<br />

Toiminta ammattiosastossa vie ison osan minun vapaaajastani.<br />

Ette usko kuinka hyvältä tuntuu, kun saan jonkin<br />

tilaisuuden jälkeen sähköpostiin sanat kiitos, hyvin toimittu.<br />

Taas jaksaa taistella vaikka tuulimyllyjä vastaan.”.<br />

Nämä nuorille, vastavalmistuneille ja opiskelijoille suunnatut sivut ilmestyvät muutaman kerran vuodessa<br />

SuPer-lehdessä. Onko sinulla asioita tai teemoja, joista tahtoisit kirjoitettavan näillä teemasivuilla?<br />

Laitathan palautetta sivuista ja ideoita sähköpostilla osoitteeseen sonja kahkonen@superliitto.fi<br />

34 super 2 • <strong>2010</strong><br />

MIKA FRIMAN

JOONAS VÄÄNÄNEN<br />

Aina on aihetta<br />

olla ilman.<br />

Onko tipaton tammikuu ollut tarpeellinen?<br />

Onko korkki muuten pysynyt kiinni? Mitä?<br />

Eikö sovi kysyä? Kyllä sopii, ja pitää. Liian<br />

kauan aihe on ollut arka, liikaa vaietaan<br />

ongelmista, jos niitä on. Alkoholi on kai<br />

tabu? Myrkkyä se on, kavalaa huumetta.<br />

Itse näen painajaisia ajasta, vuosista, jolloin käytin paljon<br />

alkoholia. Olkoonkin, ettei minulla ollut ongelmaa lopettaa<br />

kolmen päivän putkea, koska joko rahat loppuivat tai sitten<br />

kunto alkoi olla sitä luokkaa, ettei vaihtoehtoa ollut. Tosin olin<br />

silloin nuorempi ja musiikkihommissa sataprosenttisesti.<br />

Kiertueet olivat pahimpia ja hurjia. Joskus yö venyi<br />

aamuun. Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen olo oli<br />

tuonpuoleinen ja niin hirveä, ettei huikkakaan enää auttanut.<br />

Voitte kuvitella, miltä tuntui odotella soittovuoroaan<br />

lavan takana, esimerkiksi festareilla, jota seurasi kymmentuhatpäinen<br />

yleisö. Oli pakko vääntäytyä lavalle.<br />

Muistan hyvin tärinät ja silmieni sumenemisen. Soitin<br />

rumpuja. Lihakset eivät toimineet, pyörrytti. Kuulo katosi<br />

ja paniikki iski. Jouduimme kerran, ehkä kaksikin, keskeyttämään<br />

keikan. Mutta elämän on jatkuttava. Keikkoja oli<br />

edessä, seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana. Kun laskeuduimme<br />

pikatieltä keikkabussillamme Helsinkiin, olin miltei<br />

kuollut. Joskus hyvät olivat housuissa. Muistan poteneeni<br />

krapuloitani kolme päivää ja sitten taas keikalle. Ja aina oli<br />

syytä juhlia. Joskus se oli työtapaturma, jolloin päivät ja illat<br />

menivät sekaisin. Joskus sunnuntai oli meille viikonloppu ja<br />

lupa kännätä.<br />

En ala laskea niitä markkoja, joita olen juonut ja tupakoinut<br />

ja hurruutellut taksilla. Mietin joskus, mihin katosivat<br />

ne ”ystävät”, seuralaiset tai vaimoehdokkaat? Muistan, ettei<br />

minulla ollut varsinaista kotia missään. Asuin jonkun luona,<br />

niin, vain oleilin ja odotin lähtemistä. On minullakin ollut<br />

rauhallista perhe-elämää, se kirottu kalja kuului siihen ujouden<br />

ja esiintymispelon peittelyyn.<br />

Mutta sitten riitti. Kyllästyin juomaan, kyllästyin haise-<br />

Tumpin pakina<br />

Tuomo ”Tumppi” Valokainen on lähihoitaja<br />

ja monipuolinen musiikkimies<br />

maan ja olemaan eri levelillä soittokavereitteni, vaimoni ja<br />

itseni kansa.<br />

Minä olen ollut nyt kymmenen vuotta raittiina ja voin<br />

sanoa, että kyllä kannattaa. Olen opiskellut hoitoalalle ja<br />

saanut siitä mielenkiintoisen ammatin itselleni. Mielestäni<br />

hyvät ystävät löytyvät nyt kuin itsestään. Minulla on kavereita<br />

musiikkiporukoissa ja terveydenhoitopuolella. Olen lauleskellut<br />

soittaen osastomme pikkujouluissa ilman viinaa.<br />

Teen soittokeikkoja ilman viinaa. Hoitotyö<br />

on hyvä vastapaino rockille.<br />

On kivaa olla täysin perillä siitä,<br />

mitä tapahtuu. Tottakai minua jännittää<br />

työssäni ja rock-lavoilla. Siitä<br />

ei kaiketi pääse koskaan eroon.<br />

Mutta olen puhunut siitä kavereilleni.<br />

Sitä en olisi voinut tehdä<br />

kapakassa vuosia sitten. Minulle<br />

olisi luultavasti naurettu.<br />

Toivon, että olen saanut sanottua<br />

asiani, joka samanlaisuudessaan<br />

koskettaa aikaa<br />

monta ihmistä. Muista,<br />

jos juominen ottaa päähän,<br />

lopeta. Aina on<br />

aihetta olla ilman.<br />

Työt ja ihmissuhteet<br />

hoituvat paremmin.<br />

Ja mikä<br />

tärkeintä: voit<br />

itse hyvin. On<br />

hyvä huolehtia<br />

itsestään,<br />

siten voimia<br />

riittää toistenkinauttamiseen..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 35

helmikuun<br />

Vertailu<br />

36 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Vuonna 2008<br />

maailmassa oli<br />

963<br />

miljoonaa<br />

aliravittua.<br />

Määrä oli<br />

40<br />

miljoonaa<br />

enemmän kuin<br />

vuonna 2007.<br />

lähde: fao<br />

”<br />

Koulutukselliset erot<br />

ovat niin vähäisiä, että<br />

se ei voi olla syynä erillisille<br />

liitoille. Kysymys on<br />

naisellisesta turhamaisuudesta<br />

ja ylenkatseesta.<br />

nimimerkki nurseeraaja<br />

kahden hoitajaliiton<br />

olemassaolosta.<br />

helsingin sanomien<br />

verkkokeskustelu 16.1.<strong>2010</strong><br />

Sairaaloille ja terveydenhuollon<br />

laitoksiin riskienhallintamalli<br />

Terveydenhuollon laitosten turvallisuutta<br />

pohtinut työryhmä esittää sairaaloille<br />

ja terveyskeskuksille yhteistä<br />

riskienhallinnan mallia.<br />

Laitosten turvallisuutta ja alan lainsäädäntöä<br />

tulisi kehittää ja valvoa kokonaisuutena,<br />

eikä vain keskittyen eri osaalueisiin.<br />

Työryhmä painottaa turvallisuuden<br />

olevan organisaation johdon<br />

tehtävä ja vastuulla.<br />

– Uhan muodot ovat muuttuneet ja<br />

häiriökäyttäytyminen ja väkivalta ovat<br />

lisääntyneet. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon<br />

henkilöstön työturvallisuuteen<br />

ja väkivallan uhkaan kiinnitetään<br />

erityistä huomiota, sosiaali- ja terveysministeri<br />

Liisa Hyssälä sanoo.<br />

– Muun muassa työturvallisuuslain<br />

säännösten täytäntöönpanoa tullaan te-<br />

hostamaan väkivallan uhan torjumiseksi.<br />

Työryhmän mukaan sairaaloiden,<br />

terveyskeskusten ja muiden terveydenhuollon<br />

laitosten ongelmana on, että<br />

niiden turvallisuutta on tarkasteltu lähinnä<br />

vain osa-alueittain, kuten palo-<br />

tai työturvallisuuden näkökulmasta.<br />

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että sosiaali-<br />

ja terveysministeriö laatisi terveydenhuollon<br />

laitosten käyttöön yhtenäisen<br />

riskienhallintaohjeiston. Ohjeisto<br />

perustuisi työryhmän kehittämälle riskienhallintamallille.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

käyttöön tarkoitettu turvallisuussuunnitteluopas<br />

ehdotetaan samalla<br />

päivitettäväksi ja siihen ehdotetaan<br />

sisällytettäväksi poistumisturvallisuusselvityksen<br />

laadintaohje..<br />

Hämeenlinnan Taidemuseo lainaa<br />

kuvataidetta hoitolaitoksiin<br />

Hämeenlinnan Taidemuseo on aloittanut<br />

uutena pysyvänä palveluna ja toimintamuotona<br />

kuvataidepalvelujen tarjoamisen<br />

myös sosiaali- ja terveystoimen<br />

laitoksille.<br />

Museo on valmistanut lainattavia<br />

taidekokonaisuuksia eli “kosketeltavia,<br />

pestäviä ja kestäviä” taideteoksia hoitotyön<br />

avuksi ja katsojien taide-elämysten<br />

lähteeksi.<br />

Kahden vuoden kehitystyön jälkeen<br />

Vammaisten tulkkauspalvelut<br />

siirtyvät kunnilta Kelalle<br />

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden<br />

järjestämisvastuu siirtyy<br />

kunnilta Kelaan ensi syksynä. Kevään<br />

aikana Kela kilpailuttaa tulkkien ja tulkkien<br />

välityskeskusten palvelut. Asiakkaan<br />

oikeudet tulkin käyttöön säilyvät<br />

ennallaan.<br />

Palvelut sisältävät viittomakielen,<br />

viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheen-<br />

nyt valmistunut palvelu mahdollistaa<br />

taidekokemukset esimerkiksi vuodepotilaille,<br />

jotka eivät pääse näyttelyihin.<br />

Toinen lainattavista kokonaisuuksista<br />

on kuvataiteilija Anne Tammisen<br />

valokuvasarja ja toinen kuvanveistäjä<br />

Anssi Taulun veistossarja.<br />

Hoitolaitosten lisäksi museo lainaa<br />

näitä helposti kuljetettavia teossarjoja<br />

myös päivätoimintaryhmille, omaishoitajille<br />

ja kerhoihin..<br />

tulkkauksen ja muiden kommunikaatiota<br />

täydentävien menetelmien käytön.<br />

Tulkkauspalvelun siirron yhteydessä<br />

asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön<br />

eivät muutu.<br />

Voimassa olevia vammaisten tulkkipalvelupäätöksiä<br />

on noin 4000 henkilöllä.<br />

Uusia päätöksiä myönnetään vuosittain<br />

arviolta runsaat 50..

Topi-kissa on ollut Fanny Forsbomin tukena vaikeina hetkinä.<br />

Leukemia vahvisti<br />

ihmissuhteita<br />

teksti päivi hujakka kuvat jukka järvelä<br />

Vuonna 2000 Forsbomin perheen aika pysähtyi kahdeksi vuodeksi lähes<br />

kokonaan perheen nuorimmaisen sairastuessa leukemiaan. Läheisten<br />

konkreettinen tuki ja arjen pyöritys sekä perheen isän jääminen pois työstä<br />

auttoivat selviytymään vakavasta sairaudesta myös henkisesti.<br />

Fanny Forsbom, 12, piti ensimmäisellä luokalla koulussa esitelmän<br />

leukemiasta. Hän ihmetteli äidilleen, kuinka toiset lapset<br />

kysyivät häneltä onko leukemia vesirokkoa vakavampi sairaus.<br />

Fanny tietää omasta kokemastaan kuinka vakavasta sairaudesta<br />

on kyse.<br />

osa 4 / 10<br />

Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) sairastanut Fanny<br />

muistaa, kuinka kiltit hoitajat tulivat paikalle soittonappia<br />

painettaessa, antoivat kipua helpottavaa lääkettä ja kuinka<br />

joutui maistamaan myös pahanmakuisia ruiskulla annettavia<br />

lääkkeitä.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 37

Intensiiviset sytostaattihoidot väsyttivät,<br />

saivat aikaan pahan olon. Lukuisat<br />

tulehdukset vaivasivat, nostivat korkean<br />

kuumeen. Myös hiukset lähtivät<br />

päästä, paino laski, vatsan toiminta oli<br />

heikkoa ja verenpaineet kohosivat.<br />

Kaksi ensimmäistä kuukautta eristyshuoneessa<br />

HYKS:n osastolla kymmenen<br />

saivat melkein unohtamaan millaista<br />

oli omistaa oma huone kotona.<br />

Sairaalaympäristö tuntui turvallisemmalta,<br />

siellä olivat hoitajat sekä tarvittava<br />

lääkitys.<br />

Tuolloin kolmevuotias Fanny ei jaksanut<br />

juuri leikkiä, jopa kävely tuntui<br />

vaikealta. Sinnikäs tyttö kuitenkin<br />

jaksoi urheasti syöpähoidot, magneettikuvaukset<br />

sekä lääkityksen. Voinnin<br />

parantuessa Fanny sai ulkoilla, käydä<br />

kotona sekä leikkiä sairaalan leikkihuoneessa<br />

äidin kanssa.<br />

Tänään Fannysta ei näe merkkiäkään<br />

leukemiaan sairastumisesta. Koripalloa<br />

pelaava ja pianoa soittava tyttö<br />

on temperamenttinen ja sosiaalinen.<br />

Toiveissa on poliisin ammatti.<br />

Mustelmia jaloissa<br />

Fannyn äiti, Anna Cantell-Forsbom<br />

epäili leukemiaa heti todettuaan mustelmat<br />

tyttärensä jaloissa saunassa ollessa.<br />

– Perheessämme oli ollut fl unssaa,<br />

myös Fannylla oli ollut lämpöilyä.<br />

Fanny valitteli jalkasärkyä. Emme<br />

alkuun reagoineet kipuihin, koska Fannyn<br />

mummilla oli ollut juuri selkänsä<br />

kanssa ongelmia. Ajattelimme Fannyn<br />

matkivan mummia. Jalkasärky kuitenkin<br />

jatkui. Lääkärin mukaan kyseessä<br />

oli virustauti, johon saattoi kuulua<br />

nivelkipuja. Pian huomasin jaloissa olevat<br />

mustelmat. Leukemian mahdollisuus<br />

iski heti tajuntaani, Anna Cantell-<br />

Forsbom sanoo.<br />

Laboratoriokokeet vahvistivat epäilyn.<br />

Fannylla oli leukemia, jota hoidettiin<br />

keskiriskihoitokaavion mukaisesti.<br />

Alun shokkivaiheen jälkeen Forsbomin<br />

perhe teki työnjaon. Perheen isä Jari<br />

jäi kahdeksi vuodeksi vapaalle työstään,<br />

äidin jaksamista auttoi paluu työhön.<br />

Leukemia ei ole enää osa jokapäiväistä<br />

elämää. Fanny Forsbom ja äitinsä Anna<br />

Cantell-Forsbom voivat keskittyä arjen<br />

tavallisiin iloihin.<br />

38 super 2 • <strong>2010</strong><br />

– Arjessa auttoivat myös isovanhemmat<br />

ja muut läheiset. Anoppi muutti<br />

käytännössä meille asumaan. Itse menin<br />

työpäivän jälkeen suoraan sairaalaan<br />

jossa viivyin siihen asti kunnes<br />

Fanny nukahti yöunille, Anna Cantell-<br />

Forsbom kertoo.<br />

Itse menin työpäivän<br />

jälkeen suoraan sairaalaan<br />

jossa viivyin siihen asti<br />

kunnes Fanny nukahti<br />

yöunille.<br />

Perheen vanhemmat lapset pyrittiin<br />

hoitamaan ja viemään harrastuksiinsa<br />

kuten ennenkin. Vanhempien voimavarat<br />

kuitenkin hupenivat lähes kokonaan<br />

sairaalakäynteihin sekä Fannysta<br />

huolehtimiseen.<br />

– En välty ajatukselta jäivätkö vanhemmat<br />

sisarukset huomiotta, ainakin<br />

he olivat Fannyn kotiutumisen aikoihin<br />

hänelle ylikilttejä. Ensimmäinen<br />

sisarusten kesken käyty riita normalisoi<br />

kuitenkin perhe-elämän, Anna Cantell-<br />

Forsbom muistaa.<br />

Tukiverkosto<br />

HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat<br />

ja ystävät ry:n toiminta ja tuki toivat<br />

sairaalan ohessa tietoa ja vertaistukea.<br />

Kuortin kartanon leiri- ja kurssi-<br />

keskus järjestivät sopeutumisvalmennuskurssin<br />

sekä perheviikonloppuja,<br />

joissa Forsbomin perhe edelleenkin<br />

käy.<br />

Läheiset ja ystävät ovat tukeneet,<br />

vaikka välillä hyvää tarkoittavilta<br />

ihmisiltä on tullut myös sammakoita<br />

suusta.<br />

– Lasten syöpäosastolla näimme<br />

kuinka huonosti sairaat lapset voivat.<br />

Vaikka selviytymisprosentti toipua leukemiasta<br />

on suuri, kaikki eivät selviä.<br />

Lauseissa, joissa ihmiset sanoivat Fannyn<br />

tervehtyvän, ei ollut lohdutusta,<br />

vaikka toki halusin kaikkien lasten<br />

parantuvan, Cantell-Forsbom sanoo.<br />

Monien muiden perheiden lailla<br />

Forsbomitkaan eivät voineet valita lapsensa<br />

sairastumista leukemiaan, mutta<br />

heille kävi niin. Yhteinen sairaus toisten<br />

saman kokeneiden perheiden kanssa on<br />

antanut monta uutta arvokasta ihmissuhdetta<br />

ja kokemusta. Se on yhdistänyt<br />

perheitä ja tiivistänyt oman perheen<br />

elämää entisestään. Yhdessä tehdään<br />

asioita edelleen, vaikka perheen<br />

vanhimmat pojat ovat muuttaneet pois<br />

kotoa.<br />

Fanny selvisi sairaudestaan. Se ei<br />

kuitenkaan ole tae siitä, etteikö hän<br />

voisi sairastua joskus johonkin muuhun<br />

syöpäsairauteen.<br />

– Lapselleen toivoo aina parasta. Terveyden<br />

lisäksi onnellisuutta, omaa perhettä<br />

ja ammattia, Anna Cantell-Forsbom<br />

kiteyttää..

Leukemia on lasten<br />

yleisin syöpä. Siihen<br />

sairastuu 40–<br />

50 lasta vuosittain.<br />

Sairastuneet<br />

ovat enimmäkseen<br />

alle kouluikäisiä.<br />

Lapsuusiän leukemia<br />

ei ole tarttuva tai perinnöllinen<br />

sairaus Syitä sairastumiseen ei<br />

tunneta. Leukemiassa valkosolu alkaa<br />

jakautua kontrolloimattomasti. Tavallisimmin<br />

kyse on lymfosyytistä, jolloin<br />

leukemia saa lyhenteen ALL. Harvemmin<br />

häiriö tapahtuu myelooisen linjan<br />

solussa, jolloin käytetään termiä AML.<br />

Leukemiasolun jatkuva lisääntyminen<br />

häiritsee luuytimessä normaalien<br />

solujen tuotantoa, ja niinpä leukemiapotilaalla<br />

ongelmaksi muodostuvat<br />

veren vähäinen punasolujen määrä<br />

(anemia) ja pieni verihiutaleiden pitoisuus.<br />

Jälkimmäinen johtaa usein ihoverenvuotojen<br />

syntymiseen. Leukemian<br />

ensi oireet ovatkin anemiasta johtuva<br />

kalpeus ja väsymys sekä ihoverenvuodot.<br />

Usein lapsilla on myös jokin infektio,<br />

mikä saattaa häiritä alussa sairauden<br />

toteamista. Epäiltäessä leukemiaa<br />

lapsesta otetaan luuydinnäyte, joka<br />

yhdessä normaalin verinäytteen kanssa<br />

varmistaa diagnoosin.<br />

Huonosta maineestaan huolimatta<br />

lasten leukemia on usein hyvin hoidettavissa.<br />

LEUKEMIA<br />

Hoito<br />

ALL:aa ja AML:aa hoidetaan Suomessa<br />

kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti,<br />

ja hoitotulokset ovat hyviä. Leukemiaa<br />

hoidetaan pääasiassa leukemiasoluja<br />

tuhoavilla solunsalpaajilla, jotka<br />

annetaan toistuvina hoitojaksoina. Tietyissä<br />

erityistapauksissa käytetään sädehoitoa.<br />

Leikkauksia ei leukemian hoidossa<br />

suoriteta.<br />

Leukemian hoidon kesto riippuu<br />

leukemian tyypistä ja on hieman alle<br />

vuodesta noin kahteen ja puoleen vuoteen.<br />

Hoidon aikana lapset voivat olla<br />

enimmäkseen kotonaan, koska leukemiaa<br />

hoidetaan vain osittain sairaalassa.<br />

Herkkyys tulehdussairauksille lisääntyy<br />

kuitenkin hoidon aikana huomattavasti.<br />

Siksi on parasta välttää esimerkiksi<br />

kouluun menemistä leukemiahoidon<br />

aikana.<br />

Lapsuusiän leukemiaa hoidetaan<br />

Suomessa kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa.<br />

Kun lapsella todetaan syöpä, perheen<br />

elämä muuttuu. Uuvuttava taistelu<br />

vakavaa sairautta vastaan koettelee<br />

lapsen voimia ja vaatii myös vanhemmilta<br />

paljon. Tässä tilanteessa perhettä<br />

auttaa ajanmukainen tieto lapsen<br />

sairaudesta ja toisten, samassa asemassa<br />

olevien perheiden tuki.<br />

Ennuste<br />

Leukemia on lasten<br />

yleisin syöpä.<br />

Siihen sairastuu<br />

40–50 lasta<br />

vuosittain.<br />

Lapsuusiän leukemian ennuste on viimeksi<br />

kuluneiden 20–30 vuoden aikana<br />

parantunut huomattavasti. Nykyisin<br />

lapsuusiän leukemiaan sairastuneista<br />

paranee pysyvästi ensimmäisellä hoidolla<br />

jopa 80 prosenttia.<br />

Joillakin tauti kuitenkin uusii. Osa<br />

uudelleen sairastuneista voidaan parantaa<br />

vaihtamalla luuydin..<br />

lena öhman-jokinen, suunnittelija<br />

lisätietoa:<br />

http://www.sylva.fi/fi/lapset_ja_<br />

syopa/lapsuusian%20leukemiat.<br />

html<br />

http://www.terveyskirjasto.<br />

fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_<br />

artikkeli=skl00036<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 39

Perinne elää 2/3<br />

Sarjassa esittelemme pihkan, tervan ja mahlan<br />

40 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Terva käy<br />

yskän karkotteeksi<br />

Toivo Rautavaara<br />

mainitsee kirjassaan<br />

Miten luonto<br />

parantaa, että<br />

kansa on käyttänyt<br />

pikiöljyä monenlaisissa<br />

keuhkosairauksissa, yskässä<br />

ja jäsensäryissä. Ammoisista ajoista<br />

pikiöljystä on tehty pika-yskänlääkettä<br />

sekoittamalla sitä muutama tippa kermaan.<br />

Valkeakoskelainen yrittäjä Tapio<br />

Suokko tuottaa pikiöljyä muun<br />

muassa apteekkimyyntiin. Tervatuotteiden<br />

kanssa yli 15 vuotta työskennellyt<br />

Suokko valmistuttaa pikiöljyn mäntypuusta<br />

ja suodattaa sen ennen pakkausta,<br />

jotta mahdolliset epäpuhtaudet<br />

saadaan pois.<br />

– Apteekkilaatuinen pikiöljy valmistetaan<br />

männystä säiliöpoltossa, ei maahan<br />

kaivetussa tervahaudassa. Tislauksen<br />

jälkeen noin tuhannesta litrasta<br />

tervaa saadaan alle sata litraa pikiöljyä.<br />

Tästä johtuu pikiöljyn varsin korkea<br />

hinta. Pikiöljy on myös erittäin riittoi-<br />

C H I L L M A I D / SPL / SKOY<br />

teksti liisa uusiniitty<br />

Pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki, Suomen<br />

kansan viisaat tiesivät. Tervanpoltosta saatava tuikea<br />

aine on ikivanha yskänlääke, johon jotkut luottavat edelleen.<br />

Tutkittua tietoa ei juuri ole, mutta käyttäjät uskovat,<br />

että muutama pisara pikiöljyä pitää fl unssat loitolla.<br />

saa. Sitä annostellaan pisaramitalla.<br />

Suokko pahoittelee, ettei pikiöljystä<br />

ole vielä tutkittua tietoa. Paranemiset<br />

perustuvat potilaan omiin kokemuksiin<br />

ja yleisiin havaintoihin.<br />

– Mäntytervatuotteiden tuoksussa<br />

erittyy molekyylejä, joita pidetään<br />

tehokkaina tukkeutuneiden hengitysteiden<br />

avaajana. Muutama pisara<br />

pikiöljyä tipautetaan kuumaan veteen,<br />

ja höyryteltassa hengittämällä lievennetään<br />

hengityselinten vaivoja kuten astmaa,<br />

yskää ja nuhaa.<br />

Pikiöljy on myös erittäin<br />

riittoisaa. Sitä annostellaan<br />

pisaramitalla.<br />

Yskää potevan ei pidä ryypätä pikiöljyä<br />

suoraan pullosta, aine on siksi järeää.<br />

Suokon tarjoama vanha yskänlääkeresepti<br />

on yksinkertainen: isohko ruokalusikallinen<br />

tervaa, litra vettä ja kilo<br />

sokeria keitetään puoleen tilavuuteen<br />

ja annetaan jäähtyä. Pinnalta kuoritaan<br />

karsta pois ja rohtoa otetaan päivässä<br />

kolme ruokalusikallista.<br />

– Sain reseptin iäkkäältä keuruulaiselta<br />

naiselta, jonka veli oli joskus 30luvulla<br />

tukehtua limaan. Poika parani<br />

kolmessa päivässä. Pikiöljypisaran voi<br />

myös tipauttaa sokeripalaan ja sen<br />

annetaan sulaa suussa.<br />

Tapio Suokko muistuttaa, että<br />

pikiöljy on voimakas lääke, jonka<br />

kanssa sietää olla varovainen. Sitä ei saa<br />

ottaa paria pisaraa enempää vuorokaudessa,<br />

jos pikiöljyä käytetään ennalta<br />

ehkäisevästi. Liika pikiöljyn käyttö<br />

rasittaa munuaisia.<br />

Enintään kolmen päivän yskänlääkekuurissa<br />

voi pikiöljyä ottaa vuorokaudessa<br />

kymmenen pisaraa.<br />

Suokolla on aina pikiöljypullo taskussa<br />

vilustumisen varalta.<br />

– Laitan pari tippaa pikiöljyä sokeripalaan<br />

ensimmäisten vilustumisoireiden<br />

jälkeen. On turha yrittää parannella<br />

fl unssaista oloa enää vuorokauden,<br />

parin jälkeen.

Suokko on kehitellyt laulajille ja<br />

puhetyöläisille äänenavaustipat, jonka<br />

koostumuksessa pikiöljyä on ainoastaan<br />

kaksi prosenttia. Enin osa on kuusenkerkkää,<br />

hunajaa ja siirappia.<br />

Yskänpastilleissa<br />

hiven lääkettä<br />

Kansanlääkinnän mukaan pikiöljyn<br />

uskotaan tehoavan melkein mihin vain:<br />

palovammoihin, sitkeiden virusten<br />

kuten huuliherpeksen torjuntaan, kynsisieniin,<br />

peräpukamiin…<br />

Kuopion yliopiston farmaseuttisen<br />

kemian laitoksen professori Seppo<br />

Lapinjoki ei tunne pikiöljyä lääkkeenä.<br />

Sitä vastoin erilaisista puun aineosista<br />

valmistetuissa liuoksissa ja pastilleissa<br />

löytyy aromaattisia öljyjä, joilla on hetkellinen<br />

lääkitsevä vaikutus. Tunnetuimpia<br />

lienevät imeskeltävät terva- ja<br />

eukalyptuspastillit.<br />

– Aromaattiset öljyt ärsyttävät limakalvoja<br />

hengitysteiden alueella ja niillä<br />

saadaan fl unssan aiheuttama tukkoinen<br />

olo helpottumaan. Jos pitoisuutta lisätään,<br />

bakteereja pystytään jonkin verran<br />

torjumaan. Kysymyksessä on puhdas<br />

kemiallinen antiseptinen vaikutus,<br />

Lapinjoki toteaa.<br />

Yskänpastilleja ei kukaan miellä<br />

lääkkeeksi, mutta jos niissä mahdollisesti<br />

olevien, lääkeluetteloon sisältyvien<br />

aineiden pitoisuudet lisääntyvät merkittävästi,<br />

ne siirtyvät lääkelain piiriin<br />

ja tuotteita voi myydä vain apteekeissa.<br />

Miksi luontaislääkkeitä myydään<br />

apteekeissa eikä esimerkiksi ruokakaupoissa?<br />

– Syy voi olla psykologinen. Apteekkitavaran<br />

uskotaan vaikuttavan paremmin.<br />

Myös hinta vaikuttaa. Asiakas<br />

uskoo, ettei halpa voi olla tehokasta.<br />

– Samoin ajatellaan kosmetiikkatuotteista:<br />

edullinen kotimainen tuote<br />

maksaa vain kymmenesosan kalliista<br />

merkkivoiteesta, mutta asiakas uskoo,<br />

että kallis on tehokasta, vaikka tutkittu<br />

tulos voi osoittaa päinvastaista. Suomessa<br />

apteekit tosin myyvät maltillisesti<br />

luontaistuotteita verrattuna joi-<br />

hinkin Euroopan maihin, joissa myynti<br />

saattaa olla melko estotonta, Lapinjoki<br />

toteaa.<br />

Suomessa ei nykyisin juuri tutkita<br />

oman maan luontaistuotteita, koska<br />

Lapinjoen mielestä tutkimuksiin ei<br />

myönnetä rahoitusta..<br />

lisätietoa:<br />

miten luonto parantaa,<br />

toivo rautavaara wsoy 1980.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 41<br />

PENTIKÄINEN/SKOY

Wendy Savolainen on juurtunut<br />

Pohjois-Karjalaan. Maakunta on<br />

antanut hänelle kielen ja kulttuurin.<br />

Sambiasta susirajalle<br />

Wendy Savolainen avaa tottunein ottein<br />

leivinuunin luukun ja vetää tuoksuvan<br />

padan ulos.<br />

– Mie en raatsinut heittää pois eilisen<br />

karjalanpaistin tähteitä. Lisäsin siihen<br />

jauhelihaa ja laitoin uuniin muhimaan,<br />

hän selvittää hienoisen aksentin värittämällä pohjoiskarjalan<br />

murteella.<br />

Wendy kertoo pitävänsä täkäläisestä ruoasta, mutta kotiikävän<br />

iskiessä hän valmistaa öljyssä paistettuja toukkia, joita<br />

hänellä on aina kuivattuna pakastimessa. Äiti lähettää niitä<br />

Sambiasta.<br />

– Kun valmistan ne ruoaksi, turvotan ensin kiehuvassa<br />

vedessä ja paistan sitten rypsiöljyssä.<br />

Wendy vakuuttaa toukkien maistuvan aivan samalta kuin<br />

savustetut muikut, ja lisäksi ne ovat hyvin proteiinipitoisia.<br />

Muutto Suomeen<br />

Wendy Savolainen asuu miesystävänsä kanssa keskellä maa-<br />

42 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Wendy kokkaa karjalanpaistia ja muita suomalaisia ruokia mielellään. Riisiä syödään vain riisipuurossa,<br />

ja sambialaisia ruokia laitetaan koti-ikävän iskiessä.<br />

teksti ja kuvat iita kettunen<br />

Joensuulainen lähihoitajaopiskelija Wendy<br />

Savolainen on juurtunut Pohjois-Karjalaan.<br />

Maakunta on opettanut hänelle suomen<br />

kielen, kulttuurin ja nyt myös ammatin.<br />

seutua seitsemän kilometrin päässä Joensuun keskustasta.<br />

Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1996 lähtien. Susirajalle<br />

hän muutti suomalaisen ex-miehensä perässä, johon tutustui<br />

tämän ollessa kehitysyhteistyötehtävissä Sambiassa. Tuohon<br />

aikaan Wendy toimi kaupan alan yrittäjänä, mutta kokeili<br />

uraa myös laulajana.<br />

– Olin esiintymässä orkesterini kanssa suuren hotellin<br />

ravintolassa. Keikan jälkeen päädyimme tulevan mieheni<br />

kanssa istumaan samaan seurueeseen, ja siitä se sitten lähti.<br />

Häät pidettiin Sambiassa vuonna 1992, ja miehen työsopimuksen<br />

päätyttyä pariskunta muutti tämän kotiseudulle<br />

Joensuuhun. Aluksi nuorta naista hirvitti talven kylmyys<br />

ja pimeys, mutta aviomiehen suku ja ystävät olivat tiiviisti<br />

lähellä tukemassa. Tuohon aikaan Joensuu oli myös tunnettu<br />

rasismistaan.<br />

– Kerran eräs mieheni parimetrinen kaveri nousi torilla<br />

olevalle lavalle ja kuulutti, että jos joku käyttäytyy huonosti<br />

afrikkalaista ystäväämme kohtaan, saa tulla vastaamaan siitä<br />

minulle, Wendy nauraa muistellessaan tapausta.<br />

Wendy Savolainen opiskeli suomea intensiivisesti eri kurs-

seilla yhdeksän kuukautta. Aviomiehen suvun ja ystävien<br />

kanssa puhuttiin vain suomea, joten hän oppi kielen hyvin<br />

pian. Eräs ystävä on lohkaissut tähän olleen syynä myös sen,<br />

että puheliaisuutensa vuoksi Wendy ei pystyisi olemaan kauan<br />

hiljaa vieraallakaan kielellä.<br />

Työelämään<br />

Vuonna 1997 pariskunta muutti miehen työn vuoksi Savonlinnaan,<br />

jossa Wendy pääsi Linnalan Setlementin lasten ja<br />

nuorten kerhojen ohjaajaksi. Työnantaja pani pian merkille<br />

innokkaan naisen taidot ja kustansi tälle nuoriso-ohjaajakoulutuksen.<br />

Sitten Wendy sai vetääkseen päihdekuntoutujien muutosmahdollisuuskerhon.<br />

Ensimmäinen työpäivä oli vaikea.<br />

– Siellä istui 12 miestä ja naista, jotka kiroilivat, että miksi<br />

meijän pittää tätä neekeriä kuunnella. Minä lukitsin oven ja<br />

sanoin, että nyt istutte alas ja jutellaan. Vähitellen he alkoivat<br />

luottaa minuun.<br />

Talvella Wendy vei porukkansa viikonloppuleirille seurakuntakeskukseen.<br />

Leiri oli varsin onnistunut, ja myös Wendyn<br />

uran kannalta käänteentekevä.<br />

– Kun he avautuivat siellä minulle, tajusin, että ihmisten<br />

on helppo puhua minulle ja minulla on hyvät kommunikaatiokyvyt.<br />

Silloin päätin hakeutua hoiva-alan koulutukseen.<br />

Opiskelemaan<br />

Wendy Savolainen on pienestä tytöstä lähtien tuntenut vetoa<br />

hoiva-alalle. Äiti oli sairaanhoitaja, ja kodin kirjahyllyssä oli<br />

paljon hoitoalan kirjoja, joita tyttö sai lukea vapaasti.<br />

– Joskus nykyisinkin oppikirjoissamme vastaan tulee asioita,<br />

joista muistan lukeneeni jo lapsena.<br />

Wendy palasi miehensä kanssa Joensuuhun 2000-luvun<br />

alussa, ja he erosivat. Wendy sai töitä ensin joensuulaisesta<br />

päiväkodista, sitten monikulttuurisesta hankkeesta. Hankkeen<br />

päätyttyä hän pääsi hoiva-alan peruskoulutukseen, jossa<br />

KUVA: WENDY SAVOLAISEN ARKISTO<br />

Wendyn polttareissa mummi (keskellä) peitti kankaalla tulevan morsiamen, jota suvun naiset ja<br />

kyläläiset kävivät tervehtimässä. Vasemmalla vuorossa Wendyn täti.<br />

sai kuulla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä alkavasta<br />

lähihoitajakoulutuksesta. Sisukas sambialainen haki, ja<br />

pääsi sisään. Ammatilliset perusopinnot hän kävi Outokummussa,<br />

ja suorittaa nyt päihde- ja mielenterveystyön erikoistumisopintoja.<br />

Hän valmistuu keväällä.<br />

– Haluaisin vielä lähteä opiskelemaan psykologiaa, mutta<br />

menen ehkä ensin kuitenkin töihin.<br />

Pohjois-Karjala on koti<br />

Wendy esittää joskus afrikkalaisen<br />

rumpunsa säestyksellä sambialaisia<br />

lauluja omaksi ja vieraiden iloksi.<br />

Wendy Savolainen aikoo jäädä Suomeen ja Pohjois-Karjalaan,<br />

vaikka voisi muuttaa myös Lontooseen, jossa juristisisko ja<br />

eläkkeellä oleva äiti asuvat. Siellä olisi myös varmemmat työmarkkinat.<br />

– Olen oppinut täällä kielen, ammatin ja työkulttuurin, ja<br />

täällä ovat kaikki ystäväni. Siksi haluan jäädä tänne.<br />

Hän ei halua edes Helsinkiin, vaikka siellä olisi enemmän<br />

maanmiehiä ja työpaikkojakin. Koska Helsingissä on niin<br />

paljon ulkomaalaisia, käy Wendyn mukaan usein niin, että he<br />

eristäytyvät omiin ryhmiinsä, eivätkä ole suomalaisten kanssa<br />

juurikaan tekemisissä.<br />

– Siellä on myös enemmän kilpailua opiskelupaikoista ja<br />

kielikursseista. Täällä oppii paremmin suomen kieltä ja kulttuuria.<br />

Joensuussa Wendy Savolainen on ainoa sambialainen,<br />

mutta hänellä on paljon suomalaisia ystäviä. Eivätkä joensuulaiset<br />

ole hänen mukaansa sen rasistisempia kuin muutkaan.<br />

Työmahdollisuuksienkin suhteen Wendy on varsin toiveikas.<br />

– Lähden mielelläni palkattakin työharjoitteluun näyttääkseni,<br />

mitä osaan.<br />

Nykyisin Wendy nauttii talvista. Ystävällä on mökki Ilomantsissa,<br />

jossa käydään pilkillä. Wendy rakastaa pilkkimistä<br />

ja saattaa istua avannon ääressä monta tuntia yhteen<br />

menoon.<br />

– Olen saanut aika isojakin saaliita, enimmäkseen ahvenia..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 43

SuPerin koulutusmatkat<br />

laajenevat Unkariin<br />

teksti ja kuvat leena kaasinen-parkatti<br />

SuPer on järjestänyt jäsenilleen koulutusmatkoja ulkomaille jo vuodesta<br />

1997 lähtien. Olemme tutustuneet niin virolaiseen, ruotsalaiseen kuin englantilaiseenkin<br />

hoitotyöhön ja järjestelmään. Uusin kohde on Unkari, jonne<br />

suunnitellaan koulutusmatkaa 2011.<br />

Suuri osa superilaisista on päässyt koulutusmatkoille työnantajansa<br />

kustantamana. Nämä matkat ovat ammatillista täydennyskoulutusta<br />

ja hyvin tarkasti suunniteltu juuri superilaisille.<br />

Koulutusmatkoille osallistuminen auttaa kehittämään<br />

hoitotyötä omalla työpaikalla, tuo uusia näkemyksiä ja tukee<br />

työhyvinvointia.<br />

Viime vuosina koulutusmatkan materiaali valokuvineen on<br />

tallennettu jokaiselle kurssilaiselle ja se on siten myös muun<br />

työyhteisön käytössä. Osastotunnilla voidaan yhdessä pohtia,<br />

mitä oppimista meillä on ja mitä voisimme tehdä toisin<br />

tai mitkä kohdemaan käytännöt toimivat meillä. Koulutusmatkat<br />

eivät ole kevyitä ohjelmaltaan, vaan jokaiseen päivään<br />

mahtuu useita vierailuja ja luentoja. Päiville tulee pituutta.<br />

40 tuntia ja 300 euroa<br />

Ensi vuodeksi suunnitteilla oleva koulutusmatka suuntautuu<br />

Unkarin Szolnokiin. Se on noin 85 000 asukkaan kaupunki<br />

sadan kilometrin päässä Budapestista<br />

kaakkoon, Tisza-joen varrella.<br />

Szolnok on Riihimäen ystävyyskaupunki.<br />

Vierailimme Szolnokissa joulukuussa.<br />

Sen julkisessa vanhainkodissa<br />

kuulimme, että vanhustenhuolto<br />

Unkarissa saa rahoituksensa<br />

kolmesta lähteestä eli<br />

valtiolta, kunnalta ja vanhusten<br />

tai omaisten maksamana omara-<br />

44 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Vanhainkodin nimi ja osoite. Erottuuko unkarin ja<br />

suomen kielen sukulaisuus?<br />

hoitusosuutena. Käytäntö on sama kuin meillä Suomessa.<br />

Henkilöstömitoituksesta on säädetty lailla, ja sen mukaan<br />

vanhainkodissa tulee olla 24 hoitajaa sataa asukasta kohden.<br />

Hoitajista suurin osa on saanut vastaavantyyppisen koulutuksen<br />

kuin superilaiset. Koulutuksessa päähuomio on vanhusten<br />

toimintakyvyn ylläpitämisessä.<br />

Vaikka henkilökuntamäärä kuulostaa alhaiselta, oli vanhainkodissa<br />

hyvin rauhallinen ja seesteinen ilmapiiri. Asukkaita<br />

kohdeltiin kunnioittavasti, ja näytti todella siltä, että<br />

tämä oli heidän kotinsa. Dementiapotilaille on oma 50 asukkaan<br />

yksikkö kaupungin keskustassa. Tässä vanhainkodissa<br />

vanhukset olivat melko hyväkuntoisia.<br />

Isossa ruokasalissa ruokailivat niin asukkaat kuin työntekijät.<br />

Ruoka oli unkarilaiseen tapaan hyvää ja sitä oli runsaasti.<br />

Lounaalla tarjottiin alkusalaatti, kahta vaihtoehtoista alkukeittoa<br />

ja kahta vaihtoehtoista pääruokaa, sekä jälkiruuaksi<br />

vohveleita. Vohvelit ovat unkarilaisvanhuksille kuten meille<br />

pitkopulla, tuovat mieleen vanhat hyvät ajat ja muistot.<br />

Hoitotyöntekijöiden työaika<br />

on 40 tuntia viikossa ja palkka<br />

runsaat 300 euroa kuukaudessa.<br />

Talon johtajattarella on useita<br />

ylempiä korkeakoulututkintoja,<br />

joten hänellä on korkein mahdollinen<br />

alan palkka, runsas 1000<br />

euroa kuukaudessa. Lomaa kertyy<br />

keskimäärin 22 päivää vuodessa.<br />

Palkasta ei neuvotella valtakunnallisissa<br />

ja paikallisissa neuvot-

Vanhainkodin johtaja Julianne Molnárné Szabó.<br />

telupöydissä kuten meillä, vaan se on<br />

enemmänkin yksipuolista sanelua. Hallitus,<br />

ilmeisesti terveysministeriö, määrää<br />

sairaaloiden palkat ja sosiaaliministeriö<br />

vanhainkotien palkat.<br />

Unkari – täyttä hepreaa!<br />

Unkarissa ei puhuta englantia kovin<br />

yleisesti. Tutustumiskäynnillä suurena<br />

apuna oli tuttavamme Gabriella Palasti,<br />

joka tulkkasi unkarista englantiin. Hän<br />

on siviilielämässään englannin kielen<br />

opettaja peruskoulun yläluokilla ja hän<br />

on käynyt myös Suomessa.<br />

Unkarin kieli saattaa joskus kuulostaa<br />

intonaatioltaan suomelta, mutta<br />

on joitakin harvinaisia yhteisiä sanoja<br />

lukuun ottamatta täyttä hepreaa.<br />

– Unkarin ja suomen kielten sukulaisuus<br />

periytyy noin 6000 vuoden takaa,<br />

käytännössä se ei paljonkaan auta kielen<br />

oppijoita. Yhtäläisyyksiä löytyy<br />

perussanastossa, mutta kaikki yhtäläisyydet<br />

eivät välttämättä aukea kielihistoriaa<br />

tuntemattomalle, sillä kummassakin<br />

kielessä on ehtinyt tapahtua<br />

reippaasti äänteellistä kehitystä, toteaa<br />

Tampereen yliopiston suomen kielen<br />

Szolnokin vanhainkodin oleskelutilat.<br />

Vanhainkodin olohuone-kirjastossa tulkkimme Gabriella Palasti ja hoitotyön johtaja<br />

Erzsébet Pásztiné Zsólyomi.<br />

lehtori Yrjö Lauranto.<br />

Joidenkin sanojen katsotaan periytyvän<br />

samasta suomalais-ugrilaisesta kantamuodosta<br />

tuhansien vuosien takaa.<br />

Myös rakenteen puolella on joitakin<br />

yhtäläisyyksiä. Unkarissa on esimerkiksi<br />

paljon sijapäätteitä samaan tapaan<br />

kuin suomessa.<br />

Kielten sukulaisuudella ei ole mitään<br />

tekemistä kansojen sukulaisuuden<br />

kanssa.<br />

– Geneettisesti suomalaisilla ja unkarilaisilla<br />

ei ole siis mitään erityistä<br />

yhteyttä, Lauranto jatkaa.<br />

Ei uskoisi, sillä sekä suomalaiset että<br />

unkarilaiset tuntevat voimakasta sympatiaa<br />

toisiaan kohtaan. Unkarilaisten vieraanvaraisuus<br />

onkin jotakin, mikä täytyy<br />

itse kokea. Tuntuu todella siltä, että<br />

olemme tervetulleita vieraiksi koulutusmatkalle<br />

superilaisen ryhmän kanssa!.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 45

SuPerin omistamat loma-asunnot ovat jäsenistön vuokrattavissa<br />

ajanjaksoksi 30.4.<strong>2010</strong>–6.11.<strong>2010</strong>. Etusijalla ovat ne jäsenet, jotka<br />

eivät ole aikaisemmin vuokranneet loma-asuntoja tai käyttäneet<br />

SuPerin jakamia lomatukia. Loma-asunnot vuokrataan viikon jaksoissa.<br />

Vaihtopäivä on joko perjantai tai lauantai. Vuokra sisältää<br />

huoneiston vapaan käytön, liinavaatteet (lukuun ottamatta Nauvoa),<br />

takkapuut ja vaihtosiivouksen.<br />

KOLARIN ÄKÄSLOMPOLOSSA on paritalo Huilinki, jossa on kaksi<br />

43 m²:n parvellista asuntoa. Vuoteita on avoimella parvella 4–6<br />

henkilölle. Vaihtopäivä on lauantai. A-puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.<br />

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 280,- €/vko<br />

vkot 36–38 430,- €/vko<br />

KUUSAMON RUKATUNTURILLA on 116 m²:n lomaosake Ruska-<br />

Ruka. Vuoteita on 10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.<br />

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 390,- €/vko<br />

vkot 36–38 630,- €/vko<br />

NAUVON KUNNASSA, Käldön saarella on 100 m²:n huvila Villa Etel.<br />

Vuoteita on 6 henkilölle (ei liinavaatteita). Vaihtopäivä on perjantai.<br />

Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.<br />

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 390,- €/vko<br />

vkot 25–31 470,- €/vko<br />

vkot 39–44 290,- €/vko<br />

PUNKAHARJULLA on Tuunaantuvan lomaosakkeet nro 41 ja 53.<br />

Lomaosakkeen koko on 35 m², jossa vuoteita on 4–6 henkilölle.<br />

Vaihtopäivä on perjantai. Nro 53:n puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.<br />

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 190,- €/vko<br />

vkot 25–31 250,- €/vko<br />

vkot 39–44 130,- €/vko<br />

PUUMALASSA Saimaan rannalla on 150 m²:n huvila Äimänkäki.<br />

Vuoteita on 8–10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.<br />

superin loma-asuntojen hakulomake 2/<strong>2010</strong><br />

Nimi<br />

Syntymäaika<br />

Lähiosoite<br />

Postinumero<br />

Postitoimipaikka<br />

Kotikunta<br />

Puhelin<br />

Sähköposti<br />

46 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Loma-asunnot<br />

haussa kesäkaudeksi<br />

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 530,- €/vko<br />

vkot 25–31 630,- €/vko<br />

vkot 39–44 390,- €/vko<br />

❑ En ole ollut liiton loma-asunnoissa aikaisemmin ❑ Olen ollut liiton loma-asunnoissa v.<br />

❑ Mukana lemmikkieläin. Mikä? ❑ Olen saanut SuPerin lomatuen<br />

Puumalassa Saimaan rannalla on 73 m²:n huvila Pikku-äimä. Vuoteita<br />

4–6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei<br />

saa tuoda.<br />

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 390,- €/vko<br />

vkot 25–31 470,- €/vko<br />

vkot 39–44 290,- €/vko<br />

VIERUMÄELLÄ sijaitsevat Loma-aika-huoneistot ovat 65 neliön<br />

kokoisia paritalohuoneistoja. Huoneistot on varustettu 6 henkilölle<br />

ja niissä on täysin koneellistettu tupakeittiö/olohuone, kaksi<br />

makuuhuonetta, 14 neliön parvi sekä erillinen wc, pesuhuone,<br />

sauna ja ulkoterassi. Haettavat viikot on jaettu vuodelle <strong>2010</strong>,<br />

mutta katso mahdollisia peruutusviikkoja nettisivuilta. Hinta 390,-<br />

€/vko. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.<br />

KALLION KAKSIO HELSINGISSÄ Kallion kaupunginosassa on 40<br />

neliön kaksio, jossa on vuodepaikat neljälle henkilölle. Liinavaatteet<br />

ja siivous eivät sisälly vuokraan. Putkiremontista johtuen<br />

kaksio on jäsenten käytössä poikkeuksellisesti kesäaikana vasta<br />

heinäkuusta alkaen elokuuhun kolmen tai neljän päivän jaksoissa.<br />

Vuokra on 60,- €/vrk. Myös Kallion kaksiota kesäajalle haetaan<br />

oheisella hakulomakkeella. Muuna aikana asuntoa vuokrataan<br />

muutaman vuorokauden jaksoissa. Nämä varaukset puh. (09) 2727<br />

910 Merja Poikselkä-Takala tai merja.poikselka-takala@superliitto.fi<br />

Loma-asuntojen esittelyt ja hakulomake löytyvät osoitteesta<br />

www.superliitto.fi tai loma-asuntoja haetaan oheisella lomakkeella<br />

28.2.<strong>2010</strong> mennessä osoitteella Suomen lähi- ja perushoitajaliitto<br />

SuPer ry, Loma-asunto, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.<br />

Jos samalle viikolle on useampi hakija, suoritamme hakijoiden<br />

kesken arvonnan. Etusijalla ovat ne hakijat, jotka eivät<br />

ole aikaisemmin käyttäneet SuPerin lomaetuja. Lähetämme<br />

loma-asunnon saaneille ilmoituksen viimeistään viikolla 14.<br />

Loma-asunto ja aika TOIVE 1<br />

Loma-asunto ja aika TOIVE 2<br />

tai kuntoremonttituen v.<br />

täytä tekstaten

2002–2008<br />

Urpu Silvennoisen<br />

pakinakirja on myynnissä<br />

SuPerin ammatillisilla<br />

opintopäivillä 16.–17.<br />

helmikuuta Helsingissä.<br />

Myyntipiste aukeaa<br />

16.2. klo 11.<br />

Vielä kerran on tilaisuus<br />

hankkia suosittu teos ilman<br />

lisäkustannuksia 10 euron<br />

kappalehintaan.<br />

Vain käteismaksu käy.<br />

Siskon pakinat -kirja myynnissä myös<br />

jäsentuotekaupassa www.superliitto.fi<br />

Hinta 10 €/kpl + käsittely- ja lähetyskulut.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 47

Kuntoutus kannattaa<br />

teksti ja kuva jukka järvelä<br />

Hoitajien jaksaminen työssään huolestuttaa SuPeria. Liitto on ryhtynyt<br />

korostamaan kuntoutuksen merkitystä, jotta työssä viihdyttäisiin eikä<br />

työelämästä jouduttaisi poistumaan vaivojen takia liian aikaisin.<br />

SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä kertoo<br />

liiton heränneen muutama vuosi<br />

sitten tehdyn kyselyn tuloksiin. Niiden<br />

mukaan 82 prosenttia vanhustyössä<br />

olevista koki työn ruumiillisesti<br />

raskaaksi ja 86 prosenttia henkisesti raskaaksi.<br />

Vastaajat olivat keskimäärin selvästi<br />

alle eläkeikäisiä. Heidän mahdollista<br />

liian aikaista eläköitymistä halutaan<br />

estää kuntoutuksen avulla.<br />

SuPer aloitti yhteistyön Oulussa toimivan<br />

Verven kanssa. Tavoitteena on<br />

ajaa kaikkien toisen asteen sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon koulutuksen saaneiden<br />

kuntoutusasioita.<br />

Pitkäaikaiseen kuntoutukseen hakeminen<br />

ei toistaiseksi ole kovin yleistä.<br />

– Moni hakee kuntoutukseen liian<br />

myöhään. Yksi syy saattaa olla lojaalisuus<br />

työkavereita kohtaan. Moni katsoo,<br />

ettei voi olla työpaikalta viikkoja<br />

pois kuntoutuksen vuoksi, Erkkilä<br />

pohtii.<br />

Kela on viime aikoina myöntänyt<br />

lähi- ja perushoitajille ASLAK- ja TYKkuntoutuksia.<br />

Niihin päästäkseen<br />

työntekijän tulee ensimmäiseksi ottaa<br />

yhteyttä omaan työterveyshuoltoonsa.<br />

Työn muutoksen analysointia<br />

Parhaillaan superilaisia on mukana esimerkiksi<br />

elokuussa alkaneessa TYKkuntoutuksessa,<br />

jota järjestää oululainen<br />

Verve.<br />

Kuntoutustutkija Pirjo Rahikkala<br />

Vervestä kertoo, että TYK on pääasiassa<br />

ryhmissä tehtävää ja työkykyä ylläpitävää<br />

sekä sitä parantavaa valmennusta.<br />

Yhteistyö kuntoutujan, työterveyshuollon<br />

ja työyhteisön välillä on tässä<br />

kuntoutuksessa tärkeää. Päätavoite<br />

on, että työntekijä voi jatkaa työssään<br />

kuntoutuksen jälkeen normaaliin eläkeikään<br />

saakka.<br />

Ryhmässä on mukana pitkään työelämässä<br />

olleita työntekijöitä, joille työ-<br />

48 super 2 • <strong>2010</strong><br />

● TYK-kuntoutus on suunnattu<br />

niille, joita uhkaa työkyvyttömyys<br />

tai olennainen työkyvyn<br />

heikentyminen.<br />

● ASLAK-kuntoutus on varhaisvaiheen<br />

kuntoutusta ja luonteeltaan<br />

ennaltaehkäisevää.<br />

● Lisäksi on olemassa lukuisia muita<br />

kuntoutuksia, kuten sairausryhmäkohtaiset<br />

kuntoutukset tai<br />

päihdekuntoutus. Liikunnalliset<br />

kuntoremontit lasketaan lähinnä<br />

ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi.<br />

www.kela.fi<br />

TYK-kuntoutus ei ole terveysliikuntaa<br />

vaan monipuolisesti työkykyä kehittävää<br />

valmennusta, kuntoutustutkija Pirjo<br />

Rahikkala muistuttaa.<br />

paikalla ja työterveyshuollossa tehdyt<br />

toimet eivät ole riittäneet.<br />

TYK-kuntoutuksessa käsitellään<br />

työn muutosta ja sitä, mitä omassa<br />

työssä tapahtuu ja miten tämä vaikuttaa<br />

työssä jaksamiseen. Myös oman terveyden<br />

ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen<br />

ovat mukana.<br />

Tavoitteena on synnyttää uutta tie-<br />

toa ja virikkeitä siihen, kuinka työssä<br />

voi pärjätä.<br />

– Kuntoutuksen sisällöstä yli puolet<br />

on ammatillisia osioita eli omien työtapojen<br />

ja muutoksen yhteistä ja omakohtaista<br />

pohdintaa ja analysointia,<br />

Rahikkala kertoo.<br />

Kuntoutus Vervessä kestää 31–33<br />

päivää. Se sisältää muun muassa yksilöllistä<br />

ohjausta, ryhmätoimintaa, tutkimuksia<br />

ja liikuntaa.<br />

Kuntoutusjaksot on jaettu vuoden<br />

tai kahden vuoden mittaiselle ajanjaksolle.<br />

Välillä käydään normaalisti työssä<br />

toteuttamassa ohjauksessa tehtyä kuntoutumissuunnitelmaa.<br />

Hyvää ja kehitettävää<br />

TYK-kuntoutuksessa on paljon hyvää,<br />

mutta myös kehitettävää. Näin kertoo<br />

eräs yksityisessä dementiayksikössä<br />

työskentelevä eteläsuomalainen perushoitaja<br />

puolen vuoden kuntoutuksen<br />

ja kahden laitosmuotoisen jakson jälkeen.<br />

– Olen virkistäytynyt ja saanut pähkäillä<br />

työasioita rauhassa. On tämä potkua<br />

antanut, on hyvä porukka ja hyvä<br />

henki. Tavoitteena on jaksaa eläkeikään<br />

asti.<br />

Naisen mukaan esimiehen kiinnostus<br />

ja sitoutuminen TYK-kuntoutuksen<br />

sisältöön, työyhteisön ja työkäytäntöjen<br />

analysointiin sekä kehittämiseen<br />

on tärkeää. Ilman tätä kuntoutuksen<br />

idea vesittyy. Parannusehdotuksia löytyy<br />

kuntoutuksen käytännöistä:<br />

– Se saisi olla vielä yksilöllisempää<br />

ja syvällisempää. Esimerkiksi fyysinen<br />

puoli ei ole minulle ongelma.<br />

– Jos olisin Kelan kurssisuunnittelija<br />

tai työterveyshuollon edustaja, toisin<br />

työyhteisöjen kehittämisosiota lähemmäs<br />

työpaikkoja. Avokuntoutuksessa<br />

useampi henkilö samasta työyhteisöstä<br />

pääsisi toimintaan mukaan..

Muista miten muistat...<br />

...kunhan muistat, että jäsenkortilla<br />

saat Teboililta tuntuvat alennukset.<br />

UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista<br />

maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus.<br />

Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa<br />

1.2.-31.3.<strong>2010</strong> kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla.<br />

Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.<br />

www.teboil.fi /liitto<br />

-10 %<br />

autopesusta<br />

-2,2 snt/l<br />

polttoaineesta<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 49

Edunvalvontayksikkö tiedottaa<br />

Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta<br />

Tehy-pöytäkirjan valmistelu rikkoi<br />

yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa<br />

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat<br />

rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa valmistellessaan Tehy-pöytäkirjaa.<br />

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan valmistelussa<br />

rikottiin syrjintäkieltoa, koska pöytäkirja rajattiin koskemaan samanlaisissa<br />

työtehtävissä työskentelevien osalta vain Tehy ry:n jäseniä.<br />

Apulaisoikeuskanslerin kanta vastaa<br />

SuPerin korostamaa samapalkkaisuusperiaatetta.<br />

Samasta ja samanarvoisesta<br />

työstä on maksettava samaa tehtäväkohtaista<br />

palkkaa riippumatta siitä, mihin<br />

järjestöön työntekijä kuuluu. Apulaisoikeuskanslerin<br />

päätös koskee työmarkkinalaitoksen<br />

ja tasa-arvovaltuutetun toimintaa<br />

julkisessa tehtävässä. Apulaisoikeuskansleri<br />

antoi ratkaisunsa kahden<br />

Tehy-pöytäkirjan ulkopuolella olevan<br />

työntekijän kantelun pohjalta.<br />

Syrjintään johtanut menettely. Työministeriö<br />

asetti syksyllä 2007 sovittelulautakunnan,<br />

joka etsi ratkaisua Tehyn<br />

ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen<br />

väliseen palkkakiistaan. Tasa-arvovaltuutettu<br />

Pirkko Mäkinen oli yksi sovittelulautakunnan<br />

jäsenistä. Tehy ry ja<br />

Kunnallinen työmarkkinalaitos hyväksyivät<br />

sovittelulautakunnan tekemän<br />

sovintoehdotuksen, joka rajattiin koskemaan<br />

vain Tehyn jäseniä.<br />

Työehtosopimuslain ja kunnallisen<br />

virkaehtosopimuslain mukaan työehtosopimus<br />

voi koskea vain tiettyjen järjestöjen<br />

jäseniä. Tehy-pöytäkirjan rajoittaminen<br />

koskemaan vain tehyläisiä johtaa<br />

kuitenkin siihen, että Tehyyn kuulumatonta<br />

työntekijää tai viranhaltijaa kohdellaan,<br />

on kohdeltu tai kohdeltaisiin<br />

50 super 2 • <strong>2010</strong><br />

epäsuotuisammin kuin Tehyn jäsentä<br />

ilman, että perusteena on työtehtävien<br />

laatu ja niiden suorittamiseen liittyvä<br />

todellinen ja ratkaiseva vaatimus.<br />

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen<br />

mukaan työntekijän ja viranhaltijan<br />

palkkaus perustuu tehtävän<br />

vaativuuden arviointiin, ei järjestäytymiseen.<br />

Samasta ja samanarvoisesta<br />

työstä on siis maksettava yhtä suurta<br />

tehtäväkohtaista palkkaa. Palkankorotusten<br />

kohdistaminen vain tehyläisille<br />

johti siihen, että valmistelussa syyllistyttiin<br />

yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon<br />

rikkomiseen, koska palkan määritti<br />

ammattiliitto, ei työtehtävien vaativuus.<br />

Viranomaisen on edistettävä yhdenvertaisuuslain<br />

toteutumista. Yhdenvertaisuuslain<br />

mukaan viranomainen<br />

ei saa toiminnassaan antaa syrjivää<br />

ohjetta tai muutoin rikkoa lain syrjintäkieltoa<br />

menettelyllään. Lisäksi viranomaisten<br />

tulee kaikessa toiminnassaan<br />

edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti<br />

ja suunnitelmallisesti ja muuttaa<br />

niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden<br />

toteutumista. Osallistuessaan<br />

syrjintäkieltoa rikkovan sovintoehdotuksen<br />

antamiseen, tasa-arvovaltuutettu<br />

Mäkinen antoi ohjeen, joka rikkoi<br />

yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa.<br />

Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen<br />

mukaan Kunnallista työmarkkinalaitosta<br />

ja tasa-arvovaltuutettu Mäkistä<br />

sitoi yhdenvertaisuuslaissa viranomaisille<br />

säädetty erityinen velvoite edistää<br />

yhdenvertaisuuden toteutumista.<br />

Työmarkkinalaitosta sitovat säännökset.<br />

Työsopimuslain mukaan työnantaja<br />

ei saa ilman hyväksyttävää perustetta<br />

asettaa työntekijöitä eri asemaan<br />

muun muassa mielipiteen, vakaumuksen,<br />

ammattiyhdistystoiminnan taikka<br />

muun näihin verrattavan seikan vuoksi.<br />

Lisäksi työnantajan on muutoinkin kohdeltava<br />

työntekijöitään tasapuolisesti.<br />

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään<br />

ei saa syrjiä vakaumuksen, mielipiteen<br />

tai muun henkilöön liittyvän syyn<br />

perusteella. Työsopimuslain ja yhdenvertaisuuslain<br />

säännösten lisäksi perustuslaki<br />

turvaa jokaiselle järjestäytymisvapauden.<br />

Jatkotoimenpiteet. Viranhaltijalla ja<br />

työntekijällä on mahdollisuus saattaa<br />

kysymys työnantajan menettelyn syrjivyydestä<br />

yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi.<br />

Yksi superilainen perushoitaja<br />

on nostanut kanteen palkkatasa-arvoasiassa.<br />

Kanne on käsittelyssä Paraisten

käräjäoikeudessa.<br />

Muina toimenpiteinä apulaisoikeuskansleri<br />

Puumalainen on pyytänyt valtiovarainministeriötä<br />

sekä työ- ja elinkeinoministeriötä<br />

harkitsemaan touko-<br />

Mistä apua ongelmatilanteisiin?<br />

Jos sinulla on kysyttävää työtäsi tai työoloja<br />

koskevassa asiassa, ota ensiksi<br />

yhteyttä esimieheesi. Jos esimiehesi<br />

ei voi auttaa tai teillä on erilaiset näkemykset<br />

asiasta ja haluat tietää työehtosopimuksen<br />

tulkinnasta, käänny luottamusmiehesi<br />

puoleen. Luottamusmiehen<br />

nimi ja yhteystiedot löytyvät<br />

työpaikkasi henkilökunnan ilmoitustaululta.<br />

Jos kyseessä on työsuojeluasia eli työympäristöä<br />

koskeva fyysinen tai hen-<br />

kinen ongelma (esimerkiksi kiusaaminen),<br />

ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuusi.<br />

Jos asiassa tulee pyytää yt-neuvottelut<br />

eli kyse on yhteistoiminnassa sovittavista<br />

työympäristö- tai muista työpaikkaa<br />

koskevista asioista, ota yhteyttä yt-edustajaasi.<br />

Jos kyseessä on paikallisneuvotteluasia<br />

eli työ- tai virkaehtosopimuksen<br />

tulkintaa koskevaa riita-asia, käänny<br />

luottamusmiehesi tai oman ammattiosastosi<br />

puheenjohtajan puoleen.<br />

Yhteydenotot SuPerin edunvalvontaan<br />

SuPerin edunvalvonnan päivystyspuhelin<br />

ja sähköpostineuvonta ovat liiton<br />

tarjoamaa palvelua jäsenilleen. Edunvalvonta<br />

palvelee jäseniään työsuhteen<br />

ehtoihin liittyvissä sopimus- ja oikeudellisissa<br />

asioissa.<br />

Nopeuttaaksenne yhteydenoton käsittelyä<br />

SuPerin edunvalvonnassa, muistakaa<br />

ilmoittaa tarkasti tietonne. Ilmoittakaa<br />

kaikissa sähköpostitse lähetettävissä<br />

kyselyissä jäsennumeronne, puhelinnumeronne<br />

ja sopimusalanne.<br />

Edunvalvonta-asioiden käsittelyssä<br />

on usein tärkeää tietää mitä työehtosopimusta<br />

työsuhteessa noudatetaan.<br />

Jos ette tiedä tarkasti sopimusalaanne,<br />

kuun loppuun mennessä, ovatko sopimuksen<br />

ulkopuolella olevien perus- ja<br />

ihmisoikeudet toteutuneet riittävässä<br />

määrin. Harkinnassa tulisi ottaa muun<br />

muassa huomioon lainsäädännössä<br />

ilmoittakaa onko työnantajanne esimerkiksi<br />

kunta tai jokin yksityinen<br />

työnantaja.<br />

Joidenkin yhteydenottojen selvittämisessä<br />

on ensisijaisesti oltava yhteydessä<br />

puhelimitse, joten muistakaa aina<br />

ilmoittaa voimassa oleva puhelinnumeronne.<br />

Tämä ohje koskee kaikkia<br />

sähköpostitse lähetettäviä yhteydenottoja.<br />

Edunvalvonnan päivystykseen<br />

soittavilta jäseniltä varmistetaan puhelun<br />

alussa jäsentiedot.<br />

Vain SuPerin jäsenet saavat liiton<br />

edunvalvontapalvelua..<br />

jukka parkkola, edunvalvonta-asiamies<br />

oleva sopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisen<br />

mahdollisuus syrjintäkieltoa<br />

loukkaavalla tavalla..<br />

karoliina partanen, lakimies<br />

Jos asiasi vaatii erityisosaamista tai<br />

työpaikallasi ei ole luottamusmiestä,<br />

niin ota yhteys edunvalvontayksikköön.<br />

Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.<br />

Jäsenyyteen liittyvissä asioissa palvelee<br />

SuPerin jäsenyksikkö. Työttömyyteen<br />

ja työttömyyskorvauksiin liittyviin<br />

kysymyksiin vastaa Super työttömyyskassa..<br />

jukka parkkola, edunvalvonta-asiamies<br />

edunvalvontayksikön<br />

yhteystiedot<br />

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00<br />

numerossa (09) 2727 9160.<br />

Sähköposti edu@superliitto.fi .<br />

Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa<br />

etunimi.sukunimi@superliitto.fi<br />

Postiosoite:<br />

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto,<br />

Edunvalvontayksikkö,<br />

Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki<br />

Fax: (09) 2727 9120<br />

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön<br />

vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös<br />

yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä<br />

erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 51

Superristikko<br />

Tuuli Rauvola<br />

www.saunalahti.fi/tuulirau/tmi<br />

-TYTTÖ DELON<br />

LATINAN<br />

TERVEYS<br />

AVA-<br />

RUUS-<br />

RUNO-<br />

ELMA<br />

PA-<br />

DOTA<br />

KIEHUVAT<br />

VAA-<br />

MINÄ,<br />

JOSKUS<br />

JÄTÖS<br />

REJA<br />

MINÄ<br />

SATTUMA<br />

SOPI-<br />

HALUAN RÄIS-<br />

MUKSIA<br />

SATAMA- KE<br />

<br />

ALUE TURUN<br />

ILKEÄ<br />

TOVERIT<br />

TÄYSI-<br />

HOITO<br />

VA-<br />

LUA<br />

KIR-<br />

VES-<br />

NIE-<br />

MI<br />

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 15. helmikuuta mennessä<br />

ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,<br />

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.<br />

52 super 2 • <strong>2010</strong><br />

POS-<br />

KESSA<br />

AIT-<br />

TOJA<br />

PAL-<br />

VOTTU<br />

LUSIKOI-<br />

TAVIA<br />

VERINEN<br />

PUOLI-<br />

SON ISÄ<br />

SOLUSARJAN<br />

MUODOSTAMA<br />

RAI-<br />

KUVIA<br />

SU-<br />

MUI-<br />

NEN<br />

ISO<br />

JOKI<br />

RAUTIO<br />

UUT-<br />

TEET<br />

LUKKO-<br />

MERKKI<br />

VOI<br />

YH-<br />

TEEN<br />

KOHTUUDEN<br />

KERA<br />

KITSAS<br />

Ratkaisijan nimi<br />

Katuosoite<br />

Postiosoite<br />

-KAARINA<br />

KOKE-<br />

MATON<br />

RAVI-<br />

PELI<br />

RIIDAN-<br />

HALUISIA<br />

SOLA<br />

MONO-<br />

NEN<br />

TOPA-<br />

KAT<br />

SATU-<br />

ORAVA<br />

OLET-<br />

TAA<br />

MUI-<br />

NOIN<br />

TOI-<br />

SET<br />

<br />

<br />

TR

Miksi?<br />

Nimi<br />

Osoite<br />

Puhelin<br />

Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseen<br />

Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain<br />

mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat<br />

esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa<br />

lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat.<br />

Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 15. helmikuuta mennessä. Postimaksu on maksettu<br />

puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi , kirjoita<br />

aihekenttään tunnus ”Mitä mieltä?”<br />

Onko työpaikallasi yhteishenkeä?<br />

KYLLÄ EI<br />

Lähetä mielipiteesi 15. helmikuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan.<br />

Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi.<br />

Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60<br />

Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi .<br />

Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.<br />

huomioi<br />

viimeinen<br />

vastauspäivä!<br />

SUPER-LEHTI<br />

VASTAUSLÄHETYS<br />

Tunnus 5005172<br />

Ratamestarinkatu 12<br />

00003 HELSINKI<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 53

teksti ja kuvat jukka järvelä<br />

Kaksi tamperelaista ammattimuusikkoa<br />

hakeutui toisistaan tietämättä samalle lähihoitajalinjalle.<br />

Mikä vetää sadoilla tanssilavoilla<br />

ja rockklubeilla esiintyvät taiteilijat<br />

juuri hoitotyöhön? Vesa ”Vesku” Järvensivu<br />

ja Jussi Aaltonen vastaavat.<br />

Minkälaisia miehiä sitä ollaan?<br />

vesku: Olen 43-vuotias perheenisä ja ollut 20 vuotta muusikkona<br />

eli laulanut A. Aallon Rytmiorkesterissa. Välillä olen<br />

tehnyt hanttihommiakin. Yhtyeeni on tehnyt kahdeksan levyä<br />

ja esiintymässä on käyty noin sadan keikan vuosivauhdilla.<br />

jussi: Olen 44-vuotias kahden murkkuikäisen lapsen isä ja<br />

laulan Mustat Enkelit -yhtyeessä. Se tekee noin 80 keikkaa<br />

vuodessa. Olen päätoiminen muusikko, sitä ennen olin metallimiehenä.<br />

Toisella hattu, toisella pitkä tukka –<br />

siinäkö tähtien tuntomerkit?<br />

vesku: Kun lähden bändiä edustamaan, en voi mennä ilman<br />

hattua. Kukaan ei tuntisi. Päähine on aina päässä töissä, vaikka<br />

ei keikalle lähtö tunnu työltä. Se on elämäntapa.<br />

jussi: Pitkä tukka, nahkaliivit ja buutsit. Näin mä olen sen<br />

oivaltanut, että noista lähtee manserock. Hymyssä suin mennään,<br />

ja homma toimii. Jos lähtee huonoilla fi iliksillä keikalle,<br />

tulee helposti alan kaikki muu sonta kuvioihin ja se olisi<br />

menoa sitten…<br />

Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen ovat opiskelleet Tampereen<br />

terveydenhuolto-oppilaitoksessa syksystä alkaen.<br />

54 super 2 • <strong>2010</strong>

super 2 • <strong>2010</strong> 55

Minkälaista musiikkia laulat?<br />

vesku: Pääfoorumimme on tanssilavoilla.<br />

Olemme rautalankahenkinen<br />

tanssiorkesteri tamperelaisella manserockilla<br />

maustettuna eli ei ihan tyypillisintä<br />

tanssimusiikkia. Kappaleet teemme<br />

pääasiassa itse.<br />

jussi: Suomalaiseen peruskallioon<br />

pohjautuvaa suomenkielistä suomirokkia.<br />

Vajavaisen laulutaitoni korvaan<br />

koreografi alla: jalka monitorin päälle ja<br />

siitä lähtee rokkenroll! Mikkiteline heiluu<br />

ja sellaista, ei me melodioilla hirveesti<br />

kikkailla.<br />

Mikä on laulamisen merkitys?<br />

vesku: Se on kokonaisvaltainen mi-<br />

56 super 2 • <strong>2010</strong><br />

nuuden jatke. Oma ääni on mulle tapa<br />

olla ja hengittää. Laulaminen on myös<br />

terapeuttinen purkautumiskeino. Olisin<br />

varmasti hyvin onneton, jos laulukyky<br />

katoaisi. Pienestä pojasta pitäen<br />

olen harrastanut laulua. Aluksi siihen<br />

kohdistunut arvostelu haavoitti, mutta<br />

nykyään jo ymmärtää, että maailmaan<br />

mahtuu kaikenlaisia mielipiteitä.<br />

jussi: Olen räiskyvä ja paukkuva oinas,<br />

ja laulaminen auttaa purkautumiseen.<br />

Mulla on aina ollut pakottava<br />

tarve esiintyä. Opiskelin näyttelemistäkin<br />

Tampereen Komediateatterissa.<br />

Ei mulla ole minkäänlaista rimakauhua,<br />

ja olen laulanut 30 000 pilkkijälle<br />

Maamme-laulua omin sävelin. Sitä<br />

Jussi ja Vesa ovat maata kiertäessään<br />

nähneet, että kaikilla ei aina mene hyvin.<br />

Hoitoalalla siis riittää työsarkaa.<br />

alkaa jo luottaa omaan juttuun. Välillä<br />

tulee jopa sellainen fi ilis, että voi, kun<br />

joku muukin saisi taas kuulla tätä ääntäni,<br />

hehhee!<br />

Tässä vaiheessa laulajaveikot rupattelevat<br />

pitkän tovin laulamisesta ja äänenkäytöstä.<br />

Miksi lähdit opiskelemaan<br />

lähihoitajaksi?<br />

vesku: Keikkailu on periodiluonteista<br />

eli leipää ei tahdo riittää koko talveksi.<br />

Olen 20 vuotta miettinyt, mitä<br />

työtä tekisin isona. Nuorempana opiskelin<br />

pari vuotta opettajaksikin, mutta<br />

se jäi keikkailun takia kesken. Tekninen<br />

ala ei sovi minulle, koska en ole tekninen<br />

ihminen. Rakennusalalla olen ollut,<br />

ja se mitta alkaa olla täynnä. Olen aina<br />

tykännyt olla ihmisten kanssa ja vähän<br />

jeesatakin. Pyyteetön auttamistyö<br />

on tärkeätä. Nyt puolen vuoden opiskelun<br />

jälkeen tuntuu, että alavalinta on<br />

oikea. Olen ollut päiväkodissa harjoittelussa<br />

ja voisin kuvitella työskenteleväni<br />

sielläkin, vaikka mielenterveys- ja<br />

päihdepuoli kiinnostavat enemmän.<br />

jussi: Olin armeijassa lääkintäaliupseeri<br />

ja aikanaan hain muutamaan hoitoalan<br />

kouluun pääsemättä. YK-joukoissa<br />

Libanonissa tein vapaaehtoistyötä. Yritin<br />

olla yrittäjänäkin, mutta ne velat on<br />

onneksi jo maksettu. Nyt on hyvä opiskella<br />

sitä, mistä on kiinnostunut. Kun<br />

keikan jälkeen keikkabussin ikkunasta<br />

parin vuoden ajan seurasin, kuinka 12vuotiaat<br />

lapset hortoilivat kaljapusseineen<br />

sunnuntaiaamussa, tämä näky al-<br />

Mustat Enkelit on perustettu vuonna 2001.<br />

Se aloitti soittamalla versioita Popedan<br />

kappaleista, mutta jatkaa nyt omalla<br />

tamperelaisella manserocklinjallaan.<br />

Yhtyeen kolmas albumi on juuri ilmestynyt.<br />

jussi aaltonen

koi ottaa päähän. Ajattelin, että ehkä<br />

voisin tehdä oman osani lasten ja nuorten<br />

puolesta. Nyt päiväkodissa harjoittelussa<br />

ne pikkuvesselit ovat pudottaneet<br />

sopivasti maan pinnalle, oppii tajuamaan<br />

mistä tämä kaikki lähtee.<br />

Minkälainen olisi unelmatyösi?<br />

vesku: Ihmisten kanssa tekemistä.<br />

Semmoinen työ, missä voi suoraan vaikuttaa<br />

ihmisten hyvinvointiin ja missä<br />

näkee, miten he työn jälkeen voivat<br />

paremmin. Sekin olisi hyvä, että voisi<br />

hyödyntää omaa kokemustaustaa ihmisten<br />

hoivaamisessa – minä ja Jussihan<br />

olemme vanhoja sotaratsuja, mikä<br />

on kai jonkinlainen etu hoitoalallakin.<br />

Jussi: Nuorten parissa työskentely. Yhteiskunta<br />

ajaa vahvasti sitä, että vanhemmat<br />

joutuvat valintatilanteeseen,<br />

ja aika moni valitsee uran ja rahan lasten<br />

sijaan. Nuorten pahoinvointi kasvaa<br />

koko ajan. Nuoret uskaltavat avautua<br />

tämän näköiselle kaverille, ja luulen<br />

tietäväni, mistä he puhuvat.<br />

Mikä on hoitoalan arvostus<br />

Suomessa?<br />

vesku: Palkkoja jos katsoo, se on aliarvostettua.<br />

Työnantajat siis eivät arvosta,<br />

mutta kun ihmisiltä menee kysymään,<br />

kaikki sanovat arvostavansa ja<br />

nostavat hattujaan. Joskus kehuminen<br />

on pelkkää sanahelinää. Eli kun arvostuksen<br />

pitäisi näkyä vaikka hoitajien ja<br />

vanhusten oloissa, niin se ei näykään<br />

enää missään.<br />

jussi: Vesa hiihtää samaa latua kuin<br />

minäkin. Vinkiksi päättäjille voisin sanoa,<br />

että edestänne te kaiken löydätte.<br />

Kun te päättäjät muutenkin ajatte<br />

A. Aallon Rytmiorkesteri on perustettu vuonna<br />

1989. Iskelmään keskittynyt yhtye on saavuttanut<br />

viisi kultalevyä ja sen levyjä on myyty yli 200 000<br />

kappaletta. Seuraava levy ilmestyy tänä keväänä.<br />

vesa järvensivu<br />

omaa etuanne, niin ajatelkaa nyt tässäkin<br />

asiassa sitä. Vielä tulee päivä, jolloin<br />

päättäjänkin pyllyä pestään vanhainkodissa!<br />

Valitettavasti lähinnä vain ne arvostavat<br />

hoitoalaa, jotka ovat kokeneet<br />

jollakin tavalla hoitamista ja hoivaa. Joku<br />

on voinut olla pitkän ajan vuodepotilaana,<br />

jollakin toisella on lapsi päiväkodissa.<br />

Onko kaikista meistä hoitoalalle?<br />

vesku ja jussi: Ei! Luojan kiitos kaikki<br />

eivät hakeudu alalle, ja jos hakeutuvatkin,<br />

nämä tyypit karsiutuvat pian<br />

pois.<br />

Kumpi mahtaa olla rankempaa:<br />

keikkailu vai hoitotyö?<br />

vesku: Hoitotyöstä minulla ei ole kokemusta,<br />

mutta ehkä se on kovempaa.<br />

Kun lähden soittokeikalta pois, ”potilaani”<br />

jäävät sinne, enkä ole vastuusta<br />

heidän hengestään. Siinä on vissi ero.<br />

jussi: Ehdottomasti hoitotyö on rankempaa.<br />

Keikkailussa kiitos ja kunnia<br />

tulevat heti keikan lopuksi, mutta hoitotyössä<br />

tällaista ei tulekaan ihan jokaisen<br />

esityksen jälkeen. Laulajan fanipostikin<br />

on lähinnä positiivista.<br />

Minkälaiset asiat ovat oikeasti<br />

lähellä sydäntänne?<br />

vesku: Ensimmäisenä tulevat perhe ja<br />

muut läheiset ihmiset. Myös onnellisuus<br />

ja sen etsiminen ovat tärkeitä juttuja.<br />

Se tunne helpottaa, kun tajuaa, että<br />

kenelläkään ei tässä maailmassa ole<br />

helppoa, vaikka siltä saattaa näyttää. Joku<br />

tuolla ajelee puurattimersulla, mutta<br />

ei silläkään välttämättä ole asiat hyvin.<br />

Tämäkin kaveri voi olla onneton ja pää<br />

sekaisin kuin Haminan kaupunki.<br />

jussi: Lasten terveys on kaiken perusta.<br />

Materian perässä juokseminen on vähäpätöistä<br />

ja kohtalaisen tyhjää hommaa,<br />

jos elämässä ei ole rakkautta. Jotkut<br />

huomaavat tämän ennen pitkää, toiset<br />

vasta myöhemmin, kun menettävät<br />

olennaisen. Terveydellä ja rakkaudella<br />

pärjää todella pitkälle.<br />

Mikä on ollut elämäsi hienoin<br />

hetki?<br />

vesku: Lapsen syntymä. Sitten tulee<br />

tosi pitkä väli seuraavan hetkeen. Tulin<br />

vasta 40-vuotiaana isäksi, ja se on aika<br />

kova juttu.<br />

jussi: Lasten syntymät minullakin.<br />

Emilia on 15-vuotias ja Valtteri 13. Surullisinta<br />

on ollut veljen kuolema.<br />

jussi: Pistä sinne loppuun vielä meiltä<br />

molemmilta terveiset lehden kolumnistille:<br />

hyvä Tumppi Varonen, sä oot hieno<br />

jätkä ja meidän esikuva! Jos Tumppikin<br />

eli vanha punkkari on tehnyt tätä<br />

hoitojuttua, niin kyllä sitä voivat tehdä<br />

tällaiset manserokkaritkin..<br />

Kyllä vai ei?<br />

jussi vesku<br />

siivoaminen Kyllä Kyllä<br />

keskiolut Kyllä Ei<br />

eutanasia Ei Ei<br />

lenkkeily Kyllä Kyllä<br />

minä, pomo? Kyllä Ei<br />

politiikka Kyllä Kyllä<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 57

Jäsenyysasiat<br />

Muutosilmoitus jäsentietoihin – Ändringar i medlemsuppgifterna<br />

Nimi Henkilötunnus<br />

Namn ______________________________________________ Personbeteckning ____________________________________<br />

Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.___________________<br />

Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: __________________________________________________<br />

Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ______________________<br />

Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk.________<br />

Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt<br />

jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift<br />

Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____<br />

rastita SYY *<br />

anteckna orsaken<br />

muu ilmoitus / annan anmälan<br />

Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____<br />

rastita SYY *<br />

anteckna orsaken<br />

Yhteystiedot:<br />

s-posti: jasenrekisteri@superliitto.fi<br />

puh: (09) 2727 9140<br />

osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl 112<br />

00521 Helsinki.<br />

Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake.<br />

Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi<br />

tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus<br />

ja päiväys. Palauta lomake maksutta<br />

osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus<br />

5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS.<br />

Ajankohtaista:<br />

Jäsenmaksut ilmoitetaan verottajalle automaattisesti. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.<br />

Vuonna 2009 maksetut jäsenmaksut ilmoitetaan verottajalle SuPerin jäsenyksiköstä<br />

automaattisesti. Näin ollen erillistä ilmoitusta jäsenmaksuista ei tarvitse<br />

tehdä. Tarkista kuitenkin keväällä saapuvasta veroehdotuksesta, että jäsenmaksut on<br />

huomioitu vähennyksinä.<br />

Luottamusilmoitukset myös liittoon! Luottamusmiesvaalien tulokset eli valitut luottamushenkilöt<br />

ilmoitetaan työnantajan lisäksi SuPerille. Ilmoitukset lähetetään osoitteella<br />

SuPer/yleishallinto, Ratamestarinkatu 12, 00520 HKI tai sähköpostilla milena.<br />

partanen@superliitto.fi .<br />

Taskukalenterit <strong>2010</strong>. Kalenterit on postitettu jäsenille joulukuussa. Jos se on kuitenkin<br />

jäänyt saamatta tai siitä on moitetta, uuden saa osoitteesta jasenrekisteri@superliitto.fi<br />

.<br />

Kuntaliitokset ja fuusiot <strong>2010</strong>. Jos työnantajasi on muuttunut vuoden vaihteessa fuusioitumisen<br />

takia, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksu on peritty. Jos jäsenmaksua<br />

ei ole peritty, ota yhteyttä palkanlaskentaan.<br />

Tarkista omat jäsentietosi ja ilmoita muutoksista osoitteessa www.superliitto.fi<br />

Klikkaa ”Kirjaudu jäsensivulle” > ”Sähköinen asiointi 24h” > ”WebLyyti”.<br />

palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet<br />

kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd<br />

hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd<br />

palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet<br />

työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt)<br />

jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning<br />

virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet<br />

kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande<br />

ulkomailla (6 €/kk) * utomlands<br />

yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet<br />

pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua)<br />

haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan<br />

eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta *<br />

jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan<br />

alk.*fr.o.m.____/____20____<br />

allekirjoitus päiväys<br />

underteckning ___________________________________________ datum __________________________________

Rahalla saa, vai saako?<br />

Olen ollut sitä mieltä, että hoitoala on palveluammatti<br />

ja asiakaspalvelun lähes korkein<br />

muoto. Kunnes eräänä kiireisenä työpäivänä<br />

ajatukseni muuttuivat kuin sähköiskusta.<br />

Kitisevä ja tyytymätön potilaani oli<br />

juoksuttanut minua jos jonkinmoisen mielestäni<br />

vähäpätöisen asian takia. Kun hän joutui odottamaan<br />

kerran palvelua mielestään liian pitkään – kun olin toisessa<br />

potilashuoneessa kyynärpäitäni myöten ruokkoamassa toisen<br />

potilaan takapuolta enkä suinkaan kahvilla – potilas tiuskaisi<br />

kiukkuisena:<br />

– Tässä talossa tuo palvelu ei oikein pelaa.<br />

Hetki oli erittäin otollinen siihen, että ihmistä pukkasi<br />

hoitajakoltun alta.<br />

– Ei tämä olekaan mikään palvelulaitos, kuulin itseni sanovan.<br />

Se oli se sähköisku ja hurmioituneena toistin lauseen,<br />

lähinnä itselleni, sillä oivalsin siltä<br />

seisomalta jotain.<br />

– No mikä muu tämä on kuin<br />

palvelulaitos? huudahti kiukkuinen<br />

potilaani.<br />

– Tämä on sairaala! Täällä hoidetaan<br />

sairaita ihmisiä. Hoidetaan!<br />

Minulle ikään kuin kirkastui hoitamisen<br />

ja palvelemisen ero. Vissi<br />

erohan niillä on!<br />

Tokihan hoitamiseen kuuluu<br />

monenlaista palvelemista ja raja voi<br />

olla hyvin häilyvä. Mutta yksinkertaistettuna<br />

se ero on tärkeysjärjestys,<br />

jota ei sanelekaan potilas eikä hoitaja<br />

vaan hoitamisen tarkoituksenmukainen<br />

järjestys.<br />

Tyytymättömän potilaani mielestä myös hoito oli huonoa.<br />

Hänetkin patisteltiin vain kävelemään vessaan, vaikka suihkutuolikin<br />

oli keksitty.<br />

– Tässä talossa on huono hoito eikä palvelu pelaa, tämä on<br />

huonoin hotelli, jossa olen ikinä ollut, kiteytti potilaani loppukaneetikseen.<br />

Jäin miettimään tuota syndroomaa: hyvä palvelu hyvä<br />

hoito – huono palvelu huono hoito. Niinhän se on, että hyväkin<br />

hoito tuntuu huonolta jos vuorovaikutus ei pelaa. Onko<br />

se vuorovaikutus sitä asiakaspalvelua?<br />

Itse sain tässä taannoin asiakkaana ja potilaana aivan lois-<br />

SONJA KÄHKÖNEN Siskon<br />

pakina<br />

Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta<br />

perushoitajan työtä tehnyt superilainen<br />

tavaa palvelua. Ensimmäisestä puhelusta asti palvelu oli ensiluokkaista,<br />

suorastaan ylenpalttista. Ensimmäisellä käynnillä<br />

tuossa yksityisessä hoitolaitoksessa kipeän selän kanssa tuntui<br />

kuin taivaaseen olisin päässyt. Minusta pidetään nyt huolta.<br />

Eikä siinä kaikki: hoitolaitos halusi pitää myös perheestäni<br />

huolta ja heille ensimmäinen kerta olisi maksuton. Kuten<br />

mestari itse sanoi: perheen mukaan tulo olisi minun hoitoni<br />

onnistumisen kannalta suorastaan välttämätöntä!<br />

Vaikka jo ensimmäisellä kerralla nousi mieleen joku pikkuinen<br />

ihmetys, painoin sen villaisella – olihan palvelu vähintään<br />

kuusi tähteä. Halusin uskoa, että kaikki se hyvä oli<br />

oikeasti totta.<br />

Kolmannella kerralla minulle vähitellen selvisi mistä on<br />

kyse: rahastuksesta. Minut oli suorastaan härskisti johdateltu<br />

lähes tekemään sopimus, jossa sitoutuisin hoitoon kolme<br />

kertaa viikossa 60 euroa kerta, vuoden ajan! Ja nyt ymmärsin<br />

miksi se perheenkin ”hoitoon”<br />

saaminen olisi ollut niin tärkeää...<br />

Sitoutuminen hoito-ohjelmaan<br />

oli niin sitova, että maksu<br />

menisi vaikka hoitokerrat jäisivätkin<br />

väliin. Mainittakoon vielä,<br />

että hoito ei suinkaan ollut tunnin<br />

tai edes puolen tunnin hierontaa<br />

tai muuta vastaavaa vaan noin<br />

MINUUTIN niksautus!<br />

Päätöksen teko hoidon aloittamisesta<br />

ja siihen sitoutumisesta oli<br />

tehty niin ovelasti, ihmisen kipua<br />

törkeästi hyväksi käyttäen, että<br />

siitä oli hyvin vaikea kieltäytyä.<br />

Ilmeisesti minun selkäni ei ollut<br />

tarpeeksi kipeä sillä kolmas kerta<br />

jäi viimeiseksi kuudesta tähdestä huolimatta. Hoito siis jäi<br />

saamatta, mutta haukut sain saman tien ja melkein kuolemantuomion.<br />

Rahalla olisin saanut vuodeksi kuuden tähden palvelua.<br />

Mutta mitä se hoito olisi ollut, se jäi arvoitukseksi. Rahani<br />

eivät riittäneet.<br />

Kyllä se taitaa olla niin, että hoito tai palvelu on parasta<br />

silloin, kun ihminen kohtaa aidosti toisen ihmisen. Sillä<br />

aidolla kohtaamisella ei ole kiireen tai rahan kanssa mitään<br />

tekemistä.Ja hyvä hoito on paljon enemmän kuin pelkkä toimenpide..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 59

SuPerTk<br />

Super työttömyyskassa<br />

Lomautus keventää kukkaroa<br />

teksti sirkka rytinki kuva janne harju<br />

Ennakkoon paljon huomiota saanut työttömyysturvalain<br />

väliaikainen muutos, joka koskee lyhennetylle<br />

työviikolle lomautettuja, ei välttämättä suosi hoitoalan<br />

jaksotyössä olevia.<br />

Lyhennetylle työviikolle lomautetut voivat saada täyttä<br />

työttömyyspäivärahaa, jos lomautus tapahtuu aikavälillä<br />

4.1.<strong>2010</strong>–2.1.2011. Kyseessä on työttömyysturvalain väliaikainen<br />

muutos, ja se koskee vain niitä, joiden viikkotyöaikaa<br />

on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä. Työaika<br />

ylittyy, jos lomautus on vähemmän kuin 20 prosenttia alan<br />

normaalista viikkotyöajasta. Työajan ylittyessä päivärahaoikeutta<br />

ei ole, eikä kyseiselle viikolle voida myöskään laskea<br />

omavastuuaikaa.<br />

Jos lomautus tapahtuu päivittäistä työaikaa lyhentämällä,<br />

työpäivien työaika ja palkka otetaan huomioon ja päiväraha<br />

maksetaan soviteltuna kyseisen viikon palkalla, jos omavastuuaika<br />

on täyttynyt eikä viikon työaika ylitä 75 prosenttia<br />

alan säännöllisestä työajasta. Hakemus täytetään tässä tapauksessa<br />

koko kalenteriviikon ajalta, ja työpäivien palkat lähetetään<br />

kassalle.<br />

Päivärahaoikeus syntyy aina vain tilanteessa, jossa työttömyysturvalain<br />

mukainen, seitsemää täyttä työttömyyspäivää<br />

vastaava omavastuuaika on täyttynyt. Omavastuuajan on täytyttävä<br />

kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.<br />

Jos lomautus toteutetaan esimerkiksi siten, että henkilön<br />

viikkotyöaikaa lyhennetään yhdellä päivällä viikossa kymmenen<br />

peräkkäisen kalenteriviikon ajan, eikä minkään viikon<br />

työaika ylitä 80 prosenttia, menevät ensimmäiset peräkkäiset<br />

seitsemän viikkoa omavastuuajan kerryttämiseen. Päiväraha<br />

maksetaan kolmelta päivältä.<br />

Lyhyt kokoaikainen lomautus<br />

Ennen oikeutta päivärahaan on siis omavastuuajan aina tul-<br />

Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee<br />

Opiskelu tuntuu nyt kiinnostavan jäseniä. Kassa ohjaa<br />

kiinnostuneet työ- ja elinkeinotoimistoon tiedustelemaan<br />

oikeutta opiskella kassan maksamalla päivärahalla.<br />

Koulutuksen tavoitteena on johtaa työllistymiseen.<br />

Omaehtoisen koulutuksen tukeen eivät ole oikeutettuja<br />

alle 25-vuotiaat.<br />

Jos oikeus päivärahaan on, kassa maksaa koulutuksen<br />

ajalta päivärahaa korotetulla ansio-osalla enintään 200<br />

päivän ajalta. Lisäksi maksetaan veroton ylläpitokorvaus.<br />

60 super 2 • <strong>2010</strong><br />

lut täyttyä. Niinpä henkilöt, jotka lomautetaan seitsemäksi<br />

peräkkäiseksi työpäiväksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, jäävät<br />

aina ilman korvausta, jos he edellisen lomautuksen tai työttömyyden<br />

jälkeen (omavastuuajan asettamisen jälkeen) ovat<br />

olleet työssä vähintään 34 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa.<br />

Esimerkki: Henkilö on ollut työssä 1.4.2009–14.2.<strong>2010</strong>.<br />

Lomautus on ajalla 15.2.–23.2.<strong>2010</strong>. Koska hän on ollut<br />

14.2.<strong>2010</strong> mennessä työssä yli 34 kalenteriviikkoa, omavastuuaika<br />

tulee asettaa. Koko lomautusaika menee omavastuuseen<br />

eikä maksettavia päiviä jää.<br />

Uusi lomautus on 22.11.–30.11.<strong>2010</strong>. Koska työtä ajalla<br />

24.2.–21.11.<strong>2010</strong> on yli 34 kalenteriviikkoa, omavastuuaika<br />

on asetettava uudelleen eikä päivärahaa jää maksettavaksi.<br />

Koska kenenkään ei ole pakko hakea päivärahaa, sen hakeminen<br />

jää lomautetun omaan harkintaan..<br />

super ty öttömyyskassa<br />

hakemusten postitusosoite:<br />

Super työttömyyskassa<br />

PL 117, 00521 helsinki<br />

Käyntiosoite Kellosilta 3<br />

Fax (09) 278 6531, www.supertk.fi<br />

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00<br />

palvelunumerot klo 9 −15<br />

(09) 2727 9377, (09) 2727 9399<br />

tkpalvelu@supertk.fi

Lääketiedon<br />

jättiläinen<br />

täyttää<br />

35 vuotta!<br />

Pharmaca Fennica®<br />

<strong>2010</strong> retroasussa<br />

Terapialuokittelun, tiivistelmätekstit ja asiantuntija-artikkelit<br />

sisältävä kirjan I-osa ilmestyy uudistetussa muodossa,<br />

kevyempänä ja pienempänä. Pitkät tuoteselosteet on jaettu<br />

kolmeen kirjaan.<br />

Pharmaca Fennica® <strong>2010</strong> sisältää tiedot useimmista<br />

Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista sekä tavallisimmista<br />

korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.<br />

Uutta vuoden <strong>2010</strong> tuotteissa ovat Fimean<br />

toimittamat tiedot erityislupavalmisteista ja määräaikaisista<br />

erityislupavalmisteista.<br />

Tilaa osoitteesta www.laaketietokeskus.fi<br />

SuPerin jäsenetuna Pharmaca Fennica® <strong>2010</strong> -tuotteet<br />

(Pharmaca Fennica® -kirja, Pharmaca Combi ja CD-Pharmaca)<br />

15 %:n alennuksella! Merkitse lisätietoja-kohtaan<br />

"SuPer-alennus".<br />

PL 206, 00181 HELSINKI<br />

puhelin (09) 6150 4900 • www.laaketietokeskus.fi<br />

PeSu-kymppi<br />

Perustietoa<br />

SuPerista<br />

Olet varmasti törmännyt työurasi<br />

aikana hoitoalan hankaliin<br />

vastuukysymyksiin tai olet miettinyt oikeuksiasi työelämässä.<br />

Joskus saatat miettiä onkohan joka työpaikassa samanlaista.<br />

Myös SuPer liittona saattaa tuntua kaukaiselta – mikä se sellainen<br />

ammattiosasto oikein on?<br />

SuPer tarjoaa eväitä työelämään. PeSu-koulutuksen aikana<br />

saat vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja pääset<br />

jakamaan kokemuksia muiden superilaisten kanssa. Koulutus<br />

on tarkoitettu kaiken ikäisille SuPerin varsinaisille jäsenille,<br />

jotka eivät toimi aktiivisesti liiton toiminnassa ja eivät ole<br />

osallistuneet aikaisemmin PeSu-, Nuori lähihoitaja tai SuPer<br />

Eväs -koulutuksiin.<br />

Ohjelma<br />

1. päivä<br />

klo 9.30 Tervetuloa ja aamukahvi<br />

Tietoa SuPerista<br />

klo 11.00 Ajankohtaista superilaisittain: mm.<br />

henkilökuntamitoitus, nimikkeiden käyttö,<br />

täydennyskoulutus<br />

klo 12.45 Lounas<br />

klo 13.30 Kokemuksia erilaisista työyksiköistä<br />

klo 15.00 Kahvi<br />

klo 15.30–17 Lähihoitaja lääkehoidon taitaja<br />

2. päivä<br />

klo 9.00 Työelämän pelisäännöt<br />

klo 11.15 Tuumasta toimeen – epäkohdat ojennukseen<br />

klo 12.00 Lounas<br />

klo 13.00 Opiskelijoiden ohjaaminen<br />

klo 14.00 Voimaa työnilosta<br />

klo 15.00–16 Miten tästä eteenpäin? + kahvi<br />

Koulutus on maksuton, sis. koulutusmateriaalin, majoituksen<br />

kahden hengen huoneissa sekä ohjelmassa mainitut ateriat.<br />

Koulutuspaikka Ajankohta Viim. ilmoitt.pv<br />

Mikkeli 9.–10.4.<strong>2010</strong> 5.3.<strong>2010</strong><br />

Sokos Hotel vaakuna (40 paikkaa)<br />

Turku 7.–8.5.<strong>2010</strong> 6.4.<strong>2010</strong><br />

Sokos Hotel Hamburger Börs (40 paikkaa)<br />

Ilmoittaudu pian, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />

Sitovat ilmoittautumiset www.superliitto.fi – sähköinen<br />

asiointi – WebLyyti – kurssit. Osallistujille lähetetään<br />

vahvistus noin kuukautta ennen tilaisuutta.<br />

Lisätietoja antaa suunnittelija Sari Erkkilä,<br />

sari.erkkila@superliitto.fi , puh. (09) 2727 9152<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 61

Suurempaa taitoa saa hakea<br />

Vanhustyön koulutusohjelma aikuisille<br />

Geronomi (AMK)<br />

Vanhustyö on erinomainen mahdollisuus sinulle, joka haluat<br />

kehittää omaa osaamistasi vanhenemisen asiantuntijana.<br />

Syksyllä <strong>2010</strong> alkavan koulutuksen laajuus on 90 tai 210 opintopistettä,<br />

riippuen aikaisemmasta taustastasi ja opinnoistasi. Opiskelu<br />

toteutuu monimuoto-opetuksena.<br />

Geronomina sovellat laaja-alaista gerontologista osaamistasi ja<br />

tarkastelet vanhenemista monipuolisesti eri näkökulmista.<br />

Työssäsi edistät ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä,<br />

terveyttä ja sosiaalista osallisuutta.<br />

Olet mukana edistämässä hyvää vanhenemista<br />

Opiskelussasi suuntaat katseesi tulevaisuuden<br />

vanhustyöhön ja sen kehittämiseen. Opiskelusi<br />

perusajatuksena on näkemys ikääntyvästä<br />

aktiivisena ihmisenä.<br />

Koulutustarjonta osoitteessa<br />

www.metropolia.fi/haku<br />

Aikuiskoulutuksen<br />

yhteishaku 1.3.–16.4.<strong>2010</strong><br />

Suurempaa taitoa saa hakea<br />

Akuuttitilanteet<br />

vanhusten hoidossa<br />

– kuinka toimin?<br />

25.2.<strong>2010</strong>, 17.3.<strong>2010</strong> ja<br />

15.4.<strong>2010</strong><br />

Hinta 380 €<br />

Ohjaajana työelämässä<br />

– Pedagoginen peruspaketti<br />

ohjaus- ja opetustaitojen<br />

kehittämiseksi, 3 op<br />

25.3–22.4.<strong>2010</strong> (3 päivää)<br />

Hinta 450 €<br />

62 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Kevennystä potilassiirtoihin<br />

– ergonomiakoulutus<br />

21.–22.4.<strong>2010</strong><br />

Hinta 380 €<br />

Potilaan parhaaksi<br />

– vaikuttava potilasohjaus<br />

10.–11.5.<strong>2010</strong><br />

Hinta 320 €<br />

Haavahoitokoulutus<br />

perus- ja lähihoitajille<br />

26.4.–18.5.<strong>2010</strong> (4 päivää)<br />

Hinta 295 €<br />

Lisätietoja ja ilmoittautumiset<br />

Ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostitse<br />

osoitteeseen aikuiskoulutus_teho@metropolia.fi<br />

tai koulutussihteeri Maarit Vallinkoski<br />

puh. 040 334 5099<br />

Tutustu täydennyskoulutuksiimme<br />

ja avoimen AMK:n tarjontaamme<br />

www.metropolia.fi<br />

Perusterveydenhuollon<br />

täydennyskoulutuspäivä<br />

23.4.<strong>2010</strong> Kuusamossa<br />

Holiday Club Kuusamon Tropiikki<br />

Koulutus on suunnattu perusterveydenhuollossa toimiville<br />

lähi- ja perushoitajille sekä muille asiasta kiinnostuneille.<br />

Aiheet antavat ajankohtaista tietoa hoitotyöhön.<br />

Koulutuspäivä on ammatillista täydennyskoulutusta.<br />

Aiheet:<br />

Hygienia – turvalliset hoitokäytännöt tavaksi hoitotyössä.<br />

Oppisopimusopiskelijan asema työyksikössä<br />

(ohjaus, turvallisuus)<br />

Suun hoito ja suusairaudet<br />

Hoitotyön kirjaamisen uudet ulottuvuudet<br />

Lähihoitajatutkinnon opetussuunnitelman uudet perusteet<br />

Osallistumismaksu:<br />

100 euroa/jäsen<br />

130 euroa/ei-jäsen<br />

Hinta sisältää opetuksen, materiaalin sekä lounaan ja kahvit<br />

Sitovat ilmoittautumiset 19.3.<strong>2010</strong> mennessä www.<br />

superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi<br />

– weblyyti – kurssit. Ei-jäsen ilmoittaudu sähköpostilla mira.<br />

kajander@superliitto.fi (ilmoita nimi,osoite, puh.numero, työpaikka<br />

ja täydellinen laskutusosoite)<br />

Päivitetty ohjelma löytyy www.superliitto.fi /koulutustarjonta/ammatillinen<br />

koulutus. Lisätietoja antavat Johanna<br />

Rosenberg johanna.rosenberg@superliitto.fi , puh.09 2727<br />

9296 tai Maria Erkheikki-Kurtti maria.erkheikki-kurtti@superliitto.fi<br />

, puh. (09) 2727 9154<br />

Kuolevan potilaan hoito<br />

Tule päivittämään tietojasi ja jakamaan<br />

kokemuksiasi kuolevan potilaan hoidosta. Päivä<br />

sisältää myös opintokäynnin Terhokotiin.<br />

12.5.<strong>2010</strong> SuPerin toimisto, 6 krs<br />

Ratamestarinkatu 12, Helsinki<br />

Osallistumismaksu 50 €/SuPerin jäsen, 80 €/ei-jäsenet.<br />

Lisätietoja netistä www.superliitto.fi<br />

Sitovat ilmoittautumiset 6.4.<strong>2010</strong> mennessä<br />

www.superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen<br />

asiointi – weblyyti – kurssit.<br />

Ei-jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla raili.nurmi@superliitto.fi .<br />

Lisätietoja koulutuksesta saa Maria Erkheikki-Kurtilta<br />

puh. 050 3663 714 tai maria.erkheikki-kurtti@superliitto.fi .

Kirjoita!<br />

Millaista on<br />

sinun työsi?<br />

Suomen lähi- ja perushoitajaliitossa toimii<br />

eettinen työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä<br />

on olla liitossa alan eettisten kysymysten<br />

esille nostaja ja keskustelun ylläpitäjä.<br />

SuPerin eettinen työryhmä päätti pyytää jäseniltä kirjoituksia<br />

omaan työhönsä liittyvistä kokemuksista. Kirjoituksia<br />

odotetaan eri sektoreilta kuten kotihoidosta, päivähoidosta,<br />

sairaaloista, vanhustyöstä, mielenterveys-, vammais- tai vastaanottotyöstä<br />

ja niin edelleen, eli sieltä, missä superilasten<br />

ammattien edustajat työskentelevät.<br />

Odotamme, että kuvaat todellisia ristiriitatilanteita ja ratkaisuja,<br />

joita kohtaat työssäsi. Miten koet nämä tilanteet eettisestä<br />

näkökulmasta tarkasteltuna? Jos olet innokas tekstintuottaja<br />

ja sinulla on meille kerrottavaa, ole hyvä ja laadi<br />

2–5 sivun mittainen kuvaus kokemuksistasi työssä. Voit laatia<br />

kirjoituksen yksin tai työyhteisössä yhdessä muiden kanssa.<br />

Kuvatkaa konkreettisia asioita ja perustelkaa näkemyksenne.<br />

Eettinen työryhmä hyödyntää kirjoituksia työn eettisten<br />

näkökohtien esille nostamisessa nimettöminä, eikä niitä julkaista<br />

sellaisenaan liiton lehdessä tai netissä.<br />

Seuraavat kysymykset toimivat apukysymyksinä,<br />

mutta voit kirjoittaa myös muista näkökulmista.<br />

Millaisia eettisiä asioita kohtaat työssäsi?<br />

Koetko voivasi noudattaa työssäsi alan eettisiä periaatteita?<br />

Koetko, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuvat<br />

sinun kohdallasi työssä?<br />

Koetko voivasi vaikuttaa omaan työhösi?<br />

Koetko saavasi arvostusta työssäsi?<br />

Millaisena koet työhösi liittyvän vastuun?<br />

Eettinen työryhmä odottaa kirjoituksianne 12.3.<strong>2010</strong><br />

mennessä. Vastanneiden kesken arvomme kolme<br />

S-ryhmän 50 euron lahjakorttia.<br />

Kirjoitukset tulee lähettää osoitteella Suomen lähi- ja<br />

perushoitajaliitto/Eettinen työryhmä, Ratamestarinkatu 12,<br />

00520 Helsinki.<br />

Merkitse kuoreen ” Kirjoitus”. Kirjoita mielellään puhtaaksi<br />

tekstinkäsittelyohjelmalla.<br />

Lähihoitajaopiskelija<br />

Tarjolla SuPer-sykettä opiskeluun!<br />

Liity maksutta opiskelijajäseneksi<br />

SuPeriin, www.superliitto.fi<br />

AUTA HAITIN MAANJÄRISTYKSEN UHREJA<br />

Lahjoita Nordea 208918-6775 tai<br />

soita 0600-1-<strong>2010</strong> (10,10 € / puh + pvm)<br />

Yhteisvastuukeräys auttaa Haitiin maanjäristyksen<br />

uhreja. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu.<br />

www.kirkonulkomaanapu.fi<br />

www.yhteisvastuu.fi<br />

AUTA!<br />

Keräyslupa OKU827A voimassa 1.9.2009-31.8.<strong>2010</strong> koko Suomen alueella, Ahvenanmaalla 237K14, voimassa 21.10.2009-<br />

31.8.<strong>2010</strong> Kaikki ennen 7.2.<strong>2010</strong> tulleet lahjoitukset käytetään Kirkon Ulkomaanavun katastrofiapuun Haitissa <strong>2010</strong> aikana.<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 63

64 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Etusivu Vinkit Linkit<br />

Tervetuloa olohuoneen<br />

puolelle!<br />

Täällä voit piipahtaa aina, kun haluat<br />

piristää mieltäsi tai raikastaa ajatuksiasi,<br />

jakaa luovuuden hedelmäsi kanssamme,<br />

vierailla mieltä ja kehoa ravitsevilla linkeillä<br />

tai olet kiinnostunut meille SuPerilaisille<br />

suunnatuista kuukauden tarjouksista.<br />

Näiltä sivuilta löydät eri elämänalueita<br />

koskettavia asioita kevyinä ja positiivisiina<br />

kerta-annoksina. Päivitämme sisältöä<br />

säännöllisesti ja olemme avoinna 24 h.<br />

Tässä oiva osoite selaimesi<br />

etusivuksi!<br />

Vinkkejä varastossa?<br />

Onko sinulla toimivia, työskentelyä helpottavia<br />

tai tehostavia ideoita takataskussasi?<br />

Tai onko jokin ajatuksesi muodostunut jo<br />

käytännöksi työpaikallasi? Kuulemme niistä<br />

mielellään. Parhaat käytännöt julkaistaan ja<br />

palkitaan! Vinkit >><br />

Olin katsomassa, kun ystäväni teki remonttia asunnossaan.<br />

Hän purki väliseiniä lekalla. Hän kertoi, kuinka<br />

tärkeä on ottaa selvää mikä seinä on kantava ja mikä ei.<br />

Lue lisää >><br />

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki, puh. (09) 2727 910, faksi (09) 2727 9120, www.superliitto.fi<br />

Joko olet<br />

Olemme kaikki kiinni toisissamme näkymättömällä laastilla<br />

Takaisin Superliiton sivulle<br />

Mieltä ja kehoa ravitsemaan!<br />

Tästä pääset sivulle, joka sisältää monia eri<br />

elämänalueita käsitteleviä linkkejä: mukavia,<br />

hyödyllisiä, hauskoja, rentouttavia, ravitsevia...<br />

Kurkista sisään! Linkit >><br />

Ajatusten aamiainen<br />

On miellyttävää olla tärkeä, mutta<br />

vielä tärkeämpää on olla miellyttävä.<br />

Positiivarit »<br />

piipahtanut olohuoneen puolella?<br />

SuPerin nettisivuja on täydennetty positiivisten<br />

virikkeiden sivustolla, olohuoneella.<br />

Astu sisään silloin kun sinulle sopii, nosta<br />

jalat pöydälle jos huvittaa ja unohda hälinät<br />

hetkeksi.<br />

Olohuoneessa on tarjolla positiivisia<br />

asioita kevyinä kerta-annoksina. Positiivarit<br />

kattavat pöytään päivittäin vaihtuvan<br />

aforisminsa – Ajatusten aamiaisen.<br />

Voit rentoutua myös Kimin oivaltavaa<br />

blogia lueskellen tai linkkilistan antimia<br />

klikkaillen.<br />

Olohuoneessa on oma nurkkauksensa<br />

ideoille. Onko työpaikallasi toimiva käytäntö,<br />

joka helpottaa työntekoa, parantaa<br />

asiakastyytyväisyyttä tai muuten vaan<br />

piristää työyhteisön päivää? Anna idea<br />

myös muiden käyttöön ja kerro siitä täällä.<br />

Etusivulta osoitteesta www.superliitto.fi<br />

löydät bannerin, joka toivottaa sinut tervetulleeksi<br />

olohuoneen puolelle. Vinkki: kun<br />

määrität olohuoneen selaimesi etusivuksi,<br />

pääset nauttimaan tuoreimman Ajatusten<br />

aamiaisen jo menomatkalla nettiin.<br />

www.superliitto.fi

Kuulumisia<br />

Lue, mitä superialisille sattuu ja tapahtuu<br />

ristikkoratkaisu 1 / <strong>2010</strong><br />

O L K I H A T T U<br />

NEON LUES<br />

P I L A A T I K<br />

A T E T O T S O<br />

R O S U M A<br />

I VAAJA I<br />

A T S O P I H A S U T A T A<br />

P I EKSU MATER R S<br />

U L L A T E E T K I R P A T<br />

R A V A T A T I L A T A I D E<br />

I S Ä T A I T A U S H J<br />

T I TSE NAVAKAT<br />

POSK I OLUT AKANA<br />

U E S I T E N P I E N I N<br />

KALL I S M I K I T T S<br />

I L I A K R I S R I E T A S<br />

MO T A T A SU V I RUMA<br />

E H Y T R O T U N U O R E T<br />

TASUR I ÄSSÄ TANA<br />

Tammikuun ristikkokisan voitti Riitta Lintula<br />

Kangasalalta. Lämpimät onnittelut!<br />

Mitä mieltä?<br />

SuPer-lehden tammikuun Mitä mieltä? -kysymykseen<br />

vastanneiden kesken arvottiin kaksi<br />

SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät<br />

Ira Tirkkoselle Kuopioon ja Hanna Lauttalalle<br />

Tampereelle.<br />

Kutsut<br />

Helsingin sosiaalitoimen ao 819 lämmittää<br />

jäsenilleen saunan Rastilassa lauantaina<br />

20.2.<strong>2010</strong> klo 15–18. Tarjolla hyvää seuraa,<br />

pientä purtavaa sekä virvokkeita avantoon<br />

pulahtamisen merkeissä. Omavastuu 5 €. Ilmoittautumiset<br />

puh. 040 7221 196. Lisätietoa<br />

kotisivulta http://ao819.superliitto.fi /.<br />

Uudenmaan Eläkeläisapuhoitajat ry. Sääntömääräinen<br />

vuosikokous 24.2.<strong>2010</strong> alkaen<br />

klo 13 SuPerin Helsingin ammattiosastojen<br />

kokoustiloissa, Kellosilta 2 D. Kutsumme<br />

alueemme eläkkeellä olevat apu-, perus- ja<br />

lähihoitajat mukaan pirteään toimintaamme.<br />

Mahdolliset tiedustelut Aune Ahopalo, puh.<br />

(09) 2255 588.<br />

Lohjan ao 806:n kokous ma 1.3.<strong>2010</strong> klo<br />

18 puheenjohtaja Tiina Sainion työhuoneella,<br />

Sepänkatu 7, Lohja (torin laidalla, valkoinen<br />

neliötalo). Tulethan paikalle. Hallitus.<br />

Pöytyän seudun ao 643. Sääntömääräinen<br />

kevätkokous 16.3.<strong>2010</strong> klo 18 Kotikarpalossa,<br />

Tuulentie 1, 21800 Kyrö.<br />

Suomen vastaanotto-osastoavustajien yhdistyksen<br />

vuosikokous pidetään opintopäivien<br />

yhteydessä Tampereella Hotelli Rosendahl<br />

18.3.<strong>2010</strong> alkaen klo 17.30. Esillä sääntömääräiset<br />

asiat. Tervetuloa kokoukseen.<br />

Lähetä kutsut maaliskuun SuPer-lehteen<br />

10.2. mennessä, super-lehti@superliitto.fi .<br />

Joulukuun 19. päivänä 2009 tuli kuluneeksi tasan<br />

40 vuotta oheisen kuvan ottamisesta. Kuvassa<br />

on Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksesta<br />

tuolloin valmistunut apuhoitajajaosto.<br />

Olisi mukava kuulla, mitä itse kullekin<br />

Turussa 30 vuotta täyteen<br />

Turun kaupungin ammattiosastossa vietettiin<br />

30-vuotisjuhlia syyskokouksen<br />

yhteydessä 2. joulukuuta 2009.<br />

Mukana oli lähes sata jäsentä,<br />

muutama joutui kuitenkin<br />

jättämään tilaisuuden väliin<br />

sairastumisensa vuoksi.<br />

Juhlapaikaksi olimme<br />

valinneet Svenska Klubbenin<br />

upeat puitteet aivan Turun<br />

keskustassa. Aluksi pidimme<br />

kokouksen ja sen jälkeen söimme<br />

juhlavasti. Ilta jatkui pienellä ohjelmanumerolla,<br />

jonka jälkeen oli muistamisten aika.<br />

Missä olette?<br />

Syyskokous,<br />

upeat juhlat<br />

ja lähes<br />

sata vierasta.<br />

teistä tänään kuuluu. Ota yhteyttä Paula Haloseen<br />

(ent. Alasalmi), joka löytyy kuvasta<br />

kuudentena vasemmalta ylärivistä. Puhelin<br />

050 5110 686 tai sähköposti paula.halonen@<br />

superliitto.fi .<br />

Kuvassa vasemmalta Ritva Kontio, Arja Lappeteläinen, Maarit Kylänpää-Kurki, Irja Pulli,<br />

Leena Kiukas, Marja-Leena Lemmetyinen-Rinne, Tarja Kesäläinen, Jaana Rönnholm ja<br />

Eeva Pyökäri.<br />

Yksi aktiivijäsen oli jäänyt eläkkeelle, joten<br />

häntä muistettiin. Hopeisten ansiomerkkien<br />

saajia oli peräti yhdeksän.<br />

Lopuksi joimme kahvit.<br />

Ammattiosaston perustajajäsenistä<br />

paikalla oli allekirjoittanut<br />

ja kutsuvieraista<br />

entinen puheenjohtaja Maija-Liisa<br />

Haapala. Loppuilta<br />

sujui seurustellen ja mukava<br />

puheensorina täytti salin.<br />

Marja Nieminen<br />

ammattiosaston puheenjohtaja<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 65

66 super 2 • <strong>2010</strong><br />

Glögiterveiset levisivät Uudellamaalla<br />

Parikymmentä superilaista aktiivia poikkesi<br />

marraskuun lopussa liiton toimistolla. Vierailun<br />

yhteydessä he saivat mukaansa kassillisen<br />

glögiä välitettäväksi työpaikoille ympäri<br />

Uuttamaata.<br />

Lämpimästä glögistä nautittiin joulun alla<br />

muun muassa Olarin ja Soukan kotihoidossa,<br />

Tapiolan terveysasemalla, Peijaksessa,<br />

Helsingin Seniorisäätiössä, Kaunialassa sekä<br />

Nurmijärven pääterveysasemalla ja palvelukodissa.<br />

Helsingissä terveiset menivät Malmin<br />

ja Laakson sairaaloihin.<br />

Hyvinkäällä glögiä juotiin huikeat kahdeksantoista<br />

litraa. Kaikki paikalle ehtineet olivat<br />

erittäin tyytyväisiä mukavaan yllätykseen.<br />

SuPerin tarjoamat joulujuomat saivat kaikki-<br />

Joulumyyjäiset Naisten messuilla<br />

en tervehdyksen välittäneiden mukaan iloisen<br />

vastaanoton.<br />

Tuula Rauhala kattoi pöydän koreaksi Soukan<br />

kotihoidossa, jonne hän välitti SuPerin<br />

glögiterveiset.<br />

Lapinlahden-Varpaisjärven ammattiosasto 531 osallistui Naisten messuille 20. joulukuuta 2009.<br />

Joulumyyjäisten ja arpajaisten tuotto käytetään jäsenistön virkistystoimintaan. Kiitos kaikille osallistujille<br />

aktiivisuudestanne.<br />

Liisa Kauppinen, ao 531<br />

Hei, mitä teillä päin tapahtuu?<br />

SuPer-lehti odottaa kuulumisianne. Mitä teillä päin puuhataan? Kirjoittakaa ammattiosastonne<br />

antoisista hetkistä, työporukkanne tempauksesta tai vaikkapa koskettavasta kurssitapaamisesta.<br />

Jutut kuvineen voitte lähettää sähköpostitse<br />

super-lehti@superliitto.fi tai osoitteella SuPer ry, Kuulumiset, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.<br />

Lähihoitajiksi Laitilassa<br />

Kuvassa Laitilassa vuoden 2009 lopussa valmistuneet<br />

kuusitoista iloista lähihoitajaa.<br />

in memoriam<br />

Pirkko<br />

RINTAMÄKI<br />

s. 13.3.1955<br />

k. 9.12.2009<br />

Niin lyhyt on askel<br />

ajasta ikuisuuteen.<br />

Niin kapea raja<br />

välillä taivaan ja maan.<br />

Pirkkoa lämmöllä muistaen<br />

SuPer Tuusulan ao ry 809<br />

Työtoverit Tuuskodosta<br />

Raija<br />

LAMMI<br />

s. 12.12.1958<br />

k. 7.12.2009<br />

Täällä Pohjantähden alla<br />

on nyt kotimaamme,<br />

mutta tähtein tuolla puolen,<br />

toisen kodin saamme.<br />

Lämmöllä muistaen<br />

Pohjois-Satakunnan ammattiosasto

P.S.<br />

Maistuuko hernekeitto? s. 8<br />

Voin jättää väliin. Muutama vuosi<br />

sitten olen viimeksi syönyt.<br />

Oletko optimisti vai pessimisti?<br />

s. 10<br />

Olen molempia, riippuu asiasta ja<br />

tilanteesta. Yritän olla enemmän optimisti.<br />

Kumpia sinulla on enemmän: hyviä<br />

vai huonoja työpäiviä? s. 14<br />

Hyviä ne ovat, mutta olen ollut vasta<br />

viisi vuotta alalla! Töihin on mukava<br />

mennä, kun se on mielenkiintoista. Jos<br />

joskus menen vähän ärhäkkänä, hyvät<br />

työkaverit pelastavat päivän.<br />

Pitäisikö SuPerin paikallisia jäseniltoja<br />

olla enemmän? s. 20<br />

Muutama vuodessa voisi olla enemmän.<br />

Meillä lähimmät illat pidetään<br />

Järvenpäässä ja Helsingissä, eikä siksi<br />

aina tule lähdettyä. Paikkakuntia voisi<br />

vaihtaa ja kokeilla joskus Hyvinkäätäkin.<br />

Mikä on omaishoitajien asema Suomessa?<br />

s. 23<br />

Huono. Aikoinaan hoidin anoppia<br />

ja sain tuta epäkohdat. Ei ehtinyt edes<br />

kauppaan, ja tukea ei saanut eikä palkkaa<br />

sitä vähääkään. Asia on rankka kaikille<br />

osapuolille. Omaishoitajana ei kukaan<br />

jaksa toimia ilman aitoa lähimmäisenrakkautta.<br />

Onko salassapito vaikeaa työpaikalla<br />

tai vapaa-aikana? s. 32<br />

Jätän työasiat pukukaappiin, eli vapaa-aikana<br />

asia ei ole ongelma. Työpaikalla<br />

ei potilaista puhuta nimillä, mutta<br />

siinä saa joskus olla tarkkana, että mitä<br />

sanoo. Rajat voivat joskus olla häilyvätkin,<br />

mutta periaatteessa nopeasti oppii,<br />

milloin puheet kannattaa lopettaa.<br />

Anne Sundberg aloitti Hyvinkään<br />

sairaanhoitoalueen ammattiosaston<br />

puheenjohtajana runsas vuosi sitten.<br />

Su-Perin järjestämä koulutus on auttanut<br />

tehtävän hoidossa.<br />

– Kävin viime vuonna toimihenkilö-,<br />

puheenjohtaja- ja webmaster-koulutuksissa,<br />

kun ajoin itseäni sisään puheenjohtajaksi.<br />

Tämän vuoden ensimmäinen<br />

hallituksen kokous tuntui jo<br />

hyvältä verrattuna viimevuotiseen, kun<br />

aloitin. Ensimmäisen vuoden opiskelu<br />

siis kannatti ja toi varmuutta. Edellinen<br />

puheenjohtaja jatkaa taloudenhoitajana,<br />

ja hän auttaa. Samoin liiton toimistosta<br />

saan aina vastauksen, kun kysyn<br />

jostakin ongelmasta.<br />

Sundberg valmistui Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksesta<br />

vuonna<br />

2004. Heti ensimmäisessä SuPerin jäsenillassaan<br />

hän seurasi hallituksen kokouksen<br />

ja eteni sitten vähitellen hallituksen<br />

jäseneksi.<br />

Sundberg työskentelee Hyvinkään sairaalan kirurgian osastolla. Hän aloitti ortopedian<br />

solussa ja toimii nyt plastiikka/infektio-puolella. Työnkuvaan kuuluu muun<br />

muassa rintasyövän, palovammojen, ihonsiirtojen, amputaatioiden sekä eristyspotilaiden<br />

hoito.<br />

– Ihanan monipuolinen työ, jokainen päivä on erilainen.<br />

Sairaanhoitoalueen ammattiosastoon kuuluu 132 jäsentä. Toimialue kattaa myös<br />

Kellokosken sairaalat sekä psyykkisen avohoidon yksiköitä naapurikunnista. Hyvinkäällä<br />

toimii myös toinen SuPerin ammattiosasto.<br />

Osaston hallitus kokoontuu kuukausittain. Viriketoimintaan kuuluvat teatteri-<br />

ja musiikki-illat sekä elokuinen saunailta.<br />

Suurin ongelma osaston alueella on henkilöstövaje. Toinen epäkohta on se, että<br />

eläkkeelle lähtevien perushoitajien tilalle palkataan yleensä sairaanhoitaja.<br />

Eli nuoralla tanssimista tämä on, mutta<br />

toistaiseksi olen pysynyt narulla.<br />

Onko terva tuttu aine? s. 40<br />

Erittäin tuttu. Ei ole saunapäivää ilman<br />

tervan tuoksua. Eräs sukulainen<br />

Kainuussa polttaa itse tervaa ja saamme<br />

ainetta sieltä myös yskänlääkkeeksi:<br />

pari tippaa sokeripalaan.<br />

HYVINKÄÄN<br />

SAIRAANHOITOALUEEN<br />

AMMATTIOSASTO<br />

superin ammattiosastojen edustajat eri puolilta maata kommentoivat lehden aiheita.<br />

Koulutus teki puheenjohtajan<br />

Anne Sundberg eteni muutamassa<br />

vuodessa osastonsa puheenjohtajaksi.<br />

jukka järvelä<br />

Minne matkustat lomillasi? s. 46<br />

Yleensä rautakauppaan. Lomat nimittäin<br />

kuluvat remontoidessa. Vanhaa<br />

taloamme on peruskorjattu toistakymmentä<br />

vuotta, ja kerran se on jo menty<br />

läpi. Nyt pakkasten jälkeen on kiva<br />

käydä etelänlomallakin. Mutta muutama<br />

uloke talosta vielä puuttuu, eli lomaremontointi<br />

jatkuu..<br />

super 2 • <strong>2010</strong> 67

toimisto<br />

Ratamestarinkatu 12<br />

00520 Helsinki<br />

Puhelinvaihde (09) 2727 910<br />

• puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121<br />

• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122<br />

• telefax (09) 2727 9220<br />

Yleishallinto<br />

• telefax (09) 2727 9120<br />

• pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123<br />

• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162<br />

• tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138<br />

• tiedottaja Reita Waara p. 2727 9137<br />

• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 2727 9136<br />

• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134<br />

• järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113<br />

• koulutussihteeri Aira Silvasto p. 2727 9124<br />

• sihteeri Milena Partanen p. 2727 9135<br />

Talous- ja henkilöstöyksikkö<br />

• telefax (09) 2727 9120<br />

• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127<br />

• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294<br />

• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126<br />

• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128<br />

• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125<br />

• laskentasihteeri Maria Hietala p. 2727 9129<br />

• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118<br />

Edunvalvontayksikkö<br />

• puhelinpalvelu (09) 2727 9160 ma–pe klo 9–15<br />

• telefax (09) 2727 9120<br />

• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 2727 9167<br />

• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163<br />

• kunta-asiantuntija Jussi Salo p. 2727 9292<br />

• edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p. 2727 9165<br />

• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 2727 9132<br />

• edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola p. 2727 9117<br />

• edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen p. 2727 9116<br />

• edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p. 2727 9179<br />

• lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166<br />

• lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119<br />

• lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131<br />

• lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133<br />

• lakimies Riitta Saarikoski p. 2727 9114<br />

• koulutussihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164<br />

Jäsenyksikkö<br />

• puhelinpalvelu (09) 2727 9140 ma–pe klo 9–15<br />

• jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen p. 2727 9149<br />

• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Katja Sirkiä,<br />

Tiina Pertilä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen,<br />

Paula Wiren ja Rita Brand<br />

• telefax (09) 2727 9155<br />

• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi<br />

Kehittämisyksikkö<br />

• telefax (09) 2727 9120<br />

• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171<br />

• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151<br />

• suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152<br />

• suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157<br />

• suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153<br />

• suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p. 2727 9154<br />

• suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156<br />

• suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148<br />

• suunnittelija Johanna Rosenberg p. 2727 9296<br />

• opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150<br />

• sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172<br />

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298<br />

SuPer-lehti<br />

• telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi<br />

• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171<br />

• päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174<br />

• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176<br />

• toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173<br />

• toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175<br />

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298<br />

Tietohallintayksikkö<br />

• johtaja Arja Niittynen p. (09) 2727 9171<br />

• atk-asiantuntija Sakari Hulkkonen p. 2727 9145<br />

• atk-asiantuntija Irja Nevala p. 2727 9158<br />

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298<br />

• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi<br />

Työttömyyskassa<br />

• postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki<br />

• käyntiosoite: Kellosilta 3<br />

• internet: www.supertk.fi (24h)<br />

• palvelunumerot: (09) 2727 9377 ja 2727 9399<br />

ma–pe klo 9–15<br />

• sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi<br />

• telefax (09) 278 6531<br />

• johtaja Stefan Högnabba (09) 2727 9310<br />

SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi<br />

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi

supersvenska<br />

översättningar eva wahlström<br />

Höjning av pensionsåldern leder<br />

inte till längre arbetskarriärer<br />

ordförande juhani palomäki<br />

Den så kallade Rantalagruppen,<br />

som funderar<br />

på förändringar i pensionslagstiftningen,<br />

söker<br />

lösningar för att höja pensionsåldern<br />

och förlänga<br />

arbetskarriärerna. Arbetstagarnas och<br />

arbetsgivarnas syn på saken ligger långt<br />

ifrån varandra. Arbetsgivarna representeras<br />

i arbetsgruppen av EK, som framför<br />

en omfattande försvagning av pensionsskyddet:<br />

nedskärning av arbetslöshetsskyddet<br />

för personer över 60, avskaffande<br />

av den inkomstrelaterade dagpenningen<br />

för personer över 60, avskaff ande<br />

av förtidspensionen och pension för 63åringar<br />

endast efter en arbetskarriär på<br />

40 år. Man försöker också försvaga den<br />

samlade intjänade pensionen.<br />

Förlängda arbetskarriärer är ett tydligt<br />

mål för den nuvarande regeringen.<br />

Under den ekonomiska recessionen<br />

söker man snabba, även förhastade lösningar<br />

när den kommande pensionsbomben<br />

hotar landets ekonomi. Det är<br />

en verklig utmaning att få folk att hållas<br />

längre i arbetslivet, friska och motiverade.<br />

I stället för eff ektiviseringar<br />

och sparåtgärder borde man fokusera<br />

på motivationen och trivseln i arbetslivet.<br />

Genom att satsa på dessa får man<br />

i det långa loppet också verkliga och<br />

hållbara inbesparningar. Att höja den<br />

undre gränsen för pensionsåldern inom<br />

vården förlänger inte arbetskarriärerna.<br />

Redan nu går många i förtidspension<br />

huvudsakligen på grund av sjukdomar<br />

i stöd- och rörelseorganen. Det är klart<br />

att man måste satsa allt mera på trivseln<br />

och motivationen och på så sätt sträva<br />

efter att förebygga arbetsoförmåga.<br />

Med fl exibla arbetstidsarrangemang<br />

kan man eff ektivt stöda arbetsmotivationen.<br />

Skiftarbete för med sig egna<br />

utmaningar, och redan trettio-fyrtioåriga<br />

vårdare signalerar att nattarbetet<br />

tröttar ut dem. Man måste erkänna att<br />

skiftarbete belastar mera än regelbunden<br />

arbetstid. Arbetsgivaren måste se<br />

till att det blir tillräckliga pauser mellan<br />

skiften. Tyvärr är det inte så på alla<br />

arbetsplatser. Man måste stöda motivationen,<br />

och man får inte pruta på det<br />

med hänvisning till den ekonomiska<br />

situationen. Människorna är en viktig<br />

resurs i vårdarbetet, och också i andra<br />

arbeten, och man måste ta vara på deras<br />

motivation. Om arbetarna stupar blir<br />

det ingen service.<br />

Ett av SuPers främsta mål är att<br />

garantera en tillräcklig mängd personal<br />

inom social- och hälsovården.<br />

Med tanke på arbetstagarnas motivation<br />

och arbetsförmåga är det<br />

här en grundläggande faktor. Det<br />

måste fi nnas tillräckligt med utbildad,<br />

yrkeskompetent vårdpersonal<br />

på arbetsplatserna och man<br />

måste ha kontroll över arbetsmängden.<br />

Man måste stärka<br />

yrkeskompetensen och inleda<br />

rehabiliterande åtgärder i god<br />

tid, inte först när arbetsförmågan<br />

är förlorad. Ett gott<br />

ledarskap betyder mycket<br />

för att de anställda ska hållas<br />

kvar och orka med arbetet.<br />

Deltidspensionerna har<br />

också funnits på arbetsgivarens försvagningslista.<br />

Deltidslösningarna har en<br />

viktig stödande eff ekt på motivationen i<br />

arbetet och de måste absolut hållas kvar.<br />

De här systemen kan innebära en betydande<br />

förutsättning för hur en individuell<br />

arbetstagare orkar i sitt arbete..<br />

supersvenska

Man kan och<br />

bör njuta av<br />

arbetet<br />

leena lindroos<br />

Det här numret av SuPer-tidningen är ett av de<br />

två årliga nummer som delas ut till de studerande<br />

som nyligen inlett sina närvårdarstudier<br />

för att de ska kunna bekanta sig med tidningen.<br />

Enligt färsk utbildningsstatistik har<br />

antalet utbildningsplatser inom social- och hälsovården<br />

i den grundläggande yrkesutbildningen ökat avsevärt<br />

under de senaste fem åren. När knappa 8 000 nya studerande<br />

inom branschen antogs år 2005, var de nästan tusen<br />

fl era förra året.<br />

Allt som allt var antalet personer inom den grundläggande<br />

yrkesutbildningen i social- och hälsovårdsbranschen 23 500<br />

under förra året. Sysselsättningen är också god för dem som<br />

avlagt en grundexamen inom social- och hälsovården. I slutet<br />

av år 2007 hade 84 procent av dem som avlagt examen föregående<br />

år arbete som motsvarade deras utbildning. Arbetslösheten<br />

inom branschen bland dem som avlagt grundexamen<br />

var lägst, 5,5 procent. De som utexaminerats var också nöjda<br />

med sitt yrke, för just inom den här utbildningen var antalet<br />

som fortsatte studera minst. Ett gott val och ett närmast<br />

garanterat arbete således!<br />

Intresset för närvårdaryrket har lockat två fyrtioåriga<br />

rocktuppar till branschen i Tammerfors: Vesa Järvensivu och<br />

Jussi Aaltonen inledde sina studier på hösten på samma närvårdarlinje<br />

– ovetande om varandra. Vi presenterar också närvårdarstuderande<br />

Wendy Savolainen, hemkommen till Joensuu<br />

från Zambia, som för närvarande specialiserar sig inom<br />

missbrukar- och mentalvårdsarbete. Yrkesbytaren Eija Wilenius,<br />

som förra våren blev färdig närvårdare, fäster sig vid attityderna.<br />

Hon tar avstånd från den negativa och tunga stämpeln<br />

som förknippas med vårdbranschen. Den borde en gång<br />

för alla slängas i sopkorgen och i stället borde man betona<br />

branschens attraktivitet. Man kan och bör njuta av arbetet.<br />

Visserligen har vårdaren möjlighet att koncentrera hela sin<br />

energi och kompetens på den<br />

människa som ska vårdas först<br />

när det fi nns tillräckligt med<br />

personal.<br />

Hur vi lyckades i vår strävan<br />

att förhandla fram ett nytt<br />

kollektivavtal till fredagen 29<br />

januari är inte ännu klart när<br />

detta skrivs. Det fi nns en tom<br />

sida i tidningen som väntar på<br />

den viktig nyheten i sista minuten.<br />

Ni, kära SuPer-medlemmar,<br />

kan kolla läget på sidan<br />

sex..<br />

supersvenska<br />

Obs!<br />

Av trycktekniska orsaker har vi inte fått med nyheten om<br />

förhandlingarna i den översatta bilagan. Vi återkommer<br />

på SuPersvenskasidorna i nummer 3/<strong>2010</strong>.<br />

De unga i SuPer, SuPer-Nuoret:<br />

Beslutsfattarna pratar<br />

– handling saknas<br />

De under 30-åriga medlemmarna i SuPer har fått nog av<br />

beslutsfattarnas tomma prat. Beslutsfattarna bekymrar sig<br />

över kvaliteten i social- och hälsovården, vårdens tillgänglighet<br />

och förlängda arbetskarriärer, men ingenting konkret syns<br />

ännu på arbetsplatsnivå.<br />

De ungas engagemang i vårdarbetet växer under de treåriga<br />

närvårdarstudierna och det etiska synsättet som samtidigt<br />

utvecklas är en av närvårdens hörnstenar. Vid examensfesten<br />

lovar närvårdarna i sitt Närvårdarlöfte att arbeta med respekt<br />

för klientens människovärde och främja ett gott liv. När de<br />

går ut i arbetslivet brinner de av iver och vill tillämpa den värdefulla<br />

vårdideologin i praktiken. Dagens arbetsliv är som en<br />

våt trasa rakt i ansiktet.<br />

Närvårdarna får lov att pruta på sin etik och godkänna det<br />

oundvikliga faktum att de efter varje arbetspass måste leva<br />

med känslan av att inte räcka till. Alltför liten personal gör i<br />

värsta fall arbetet till ett löpande band, där den individuella<br />

klienten är en okänd faktor. När man lägger till ett undermåligt<br />

ledarskap, vilket ofta innebär att chefen godtyckligt<br />

begränsar utnyttjandet av närvårdarnas kompetens, till exempel<br />

i medicineringen, kan man inte längre tala om respekt för<br />

vårdarbetet. För att skydda sig själva för den beklämning och<br />

bedrövelse allt detta orsakar är många färdiga att byta yrke.<br />

I framtidens Finland kommer konkurrensen om utbildad<br />

personal inom social- och hälsovården fortfarande att växa.<br />

För att man ska få ungdomar intresserade av närvårdararbetet<br />

och kunna locka alla de tusentals närvårdare som lämnat<br />

branschen tillbaka till social- och hälsovården, måste man<br />

omgående börja satsa på åtgärder som ökar attraktiviteten.<br />

För närvarande regleras dimensioneringen av personal i lag<br />

endast inom dagvården. Man måste sätta fart på beredningen<br />

av lagen om åldringsvård, som minister Paula Risikko utlovat,<br />

för att personaldimensioneringen också inom den växande<br />

åldringsvården ska bli mänsklig. Grundlönen ska vara<br />

på en sådan nivå att man kan klara sig med den också i städerna,<br />

även som singel. Närvårdarna måste få göra sitt arbete<br />

enligt sin utbildning, ledarskapet ska vara jämlikt och närvårdaren<br />

ska få känna sig uppskattad inom arbetsgemenskapen.<br />

Allt detta är faktorer som bidrar till att hålla kvar närvårdarna<br />

i social- och hälsovårdens tjänst..

Uppskatta livet! – Varje människa har rätt till god vård!<br />

SuPers torgjippon Uppskatta livet!<br />

samlade i mitten av januari tusentals<br />

medborgare i fem städer som<br />

kom för att lyssna på SuPers budskap.<br />

Soppkanonerna ångade med<br />

lockande dofter och 2 500 portioner<br />

ärtsoppa gick åt.<br />

– Jaha, och vad är det ni kämpar<br />

emot?<br />

– Inte kämpar vi emot något, vi vill<br />

försvara!<br />

Så här började en lång diskussion<br />

mellan en äldre herreman som kommit<br />

till Hagnäs torg i Helsingfors och<br />

SuPerfolket i sina blå västar, som delade<br />

ut handdesinfektionsmedel och information<br />

om SuPer. Informationsgrupperna<br />

från SuPer, som hade gjort nedslag<br />

på Hagnäs torg i Helsingfors, Centraltorget<br />

i Tammerfors, Salutorget i<br />

Åbo, torget i Kuopio och Rotuaari i<br />

Uleåborg den 16 januari klockan 11,<br />

bestod både av kontorspersonal vid<br />

förbundet och av lokala aktivister och<br />

medlemmar.<br />

De gula broschyrerna Uppskatta<br />

livet! och de tusen desinfektionsmedlen<br />

i fi ckformat gick hem hos de förbipasserande,<br />

och omkring 500 portioner<br />

från soppkanonerna tömdes på några<br />

timmar på varje ort.<br />

Många av dem som kommit till torgen<br />

berättade att de till hundra procent<br />

står bakom de saker som SuPer kämpar<br />

för. Överraskande många långvariga<br />

SuPermedlemmar ställde också<br />

upp och gav sitt fulla stöd åt förbundets<br />

strävan.<br />

Lönen, lönen<br />

Förbundets budskap till hela landet är<br />

enkelt. Varje människa har rätt till en<br />

god vård och detta förutsätter att lönen<br />

höjs till en nivå som motsvarar arbetets<br />

krav och ansvar.<br />

Dessutom påpekades det på tor-<br />

SuPer-soppa<br />

runt om i Finland<br />

redigerat jukka järvelä<br />

På Hagnäs torg i Helsingfors sågs glada miner och en fl era timmar lång soppkö samtidigt<br />

som förbipasserande stannade för att lyssna på vad SuPer hade att säga i den bitande<br />

kölden. Inga missljud hördes, tillräcklig lön för vårdarna verkade nästan vara en hjärtesak<br />

för alla.<br />

På torget i Kuopio delades 700 portioner SuPergod ärtsoppa ut i trevligt vinterväder på<br />

rekordtid, dvs. på en och en halv timme. Många goda diskussioner uppstod med kuopioborna.<br />

Folket var på samma linje som SuPer, med rättvisa löner tryggar man tillgången på<br />

utbildad vårdpersonal.<br />

gen att man måste fortsätta med likalönsprogrammet,<br />

dvs. löneklyftan mellan<br />

män och kvinnor måste minskas<br />

trots den pågående ekonomiska kräftgången.<br />

För att unga människor ska söka<br />

sig till utbildningen och den utbildade<br />

personalen ska fås att stanna kvar inom<br />

branschen måste man se till konkurrenskraften<br />

inom social- och hälsovården.<br />

Enligt SuPer kan man med en ändamålsenlig<br />

lönesättning minska den<br />

regionala lönetävlingen och försäkra sig<br />

om att en jämlik hälsovård förverkligas<br />

överallt i Finland..<br />

supersvenska<br />

JUKKA JÄRVELÄ<br />

NANA OHVO

Tala inte om jobbet<br />

text marjo sajantola bild salla pyykölä<br />

Det fi nns många bestämmelser om sekretess som gäller de SuPeranslutnas<br />

arbete. Man får inte sprida ut en klients eller en patients<br />

angelägenheter till utomstående. Ibland kan det visserligen vara<br />

svårt att avgöra vem som är utomstående.<br />

Handlingssekretessen, tystnadsplikten och förbudet att<br />

utnyttja sekretessbelagda uppgifter hör till sekretessen, som<br />

det fi nns bestämmelser om i fl era lagar. Redan under studietiden<br />

inpräntas det att man inte får berätta för utomstående<br />

om sekretessbelagda saker som gäller en patient, en klient<br />

eller den egna arbetsplatsen. En uppgift som lyder under tystnadsplikten<br />

kan härstamma från handlingar, den kan bestå<br />

av muntlig information eller vara något man själv iakttagit<br />

i yrket. Brott mot tystnadsplikten är en straff bar handling<br />

enligt brottslagen.<br />

Det behövs ömsesidigt förtroende både inom socialvården<br />

och inom hälsovården. Klienten måste kunna lita på att<br />

de uppgifter han eller hon ger används endast till det ändamål<br />

för vilket de getts. Med tanke på arbetet förbättrar konfi -<br />

dentialiteten möjligheterna att få riktiga och tillräckliga uppgifter<br />

av klienten.<br />

Redan det faktum att en person är patient eller klient är<br />

information som man inte utan tillstånd får berätta för utomstående,<br />

inte ens till de närmast anhöriga. Det har hänt att en<br />

patient har framställt en skriftlig anmärkning mot sin egen<br />

sköterskesyster för att denna hade berättat för ett tredje syskon<br />

att patienten vårdades på hennes arbetsplats, på sjukhus.<br />

Det är en annan sak om patienten på grund av medvetslöshet<br />

eller annan orsak inte kan ge ett eventuellt tillstånd att<br />

berätta för de anhöriga eller andra närstående, och om det<br />

inte fi nns någon känd orsak varför man inte kunde göra det.<br />

Till och med den egna arbetskamraten kan vara utomstående<br />

i fråga om en viss klient eller patient, om arbetskamraten<br />

inte alls deltar i vården av patienten. Då ska man inte<br />

diskutera patientens angelägenheter med varandra, och den<br />

som inte deltar i vården av en patient har inte tillstånd att till<br />

exempel läsa patienthandlingarna.<br />

Uppgifterna om en patient angår inte alla<br />

Alla nödvändiga uppgifter om en patient antecknas för att<br />

trygga vårdarrangemangen samt planeringen, genomförandet<br />

och övervakningen av vården. En omsorgsfull dokumentation<br />

är också viktig med tanke på vårdarens rättsskydd. På basis<br />

av patienthandlingarna kan man också bedöma de vårdprofessionellas<br />

förfarande och ändamålsenligheten i verksamheten.<br />

Uppgifterna kan behövas senare, till exempel om patienten<br />

har framställt anmärkningar och klagomål eller när man<br />

supersvenska<br />

behandlar patientförsäkringsfrågor.<br />

I varje verksamhetsenhet ska det fi nnas skriftliga anvisningar<br />

för hur man ska behandla och förfara med den information<br />

som fi nns i patienthandlingarna, och de anställdas<br />

användarrättigheter ska fastställas i detalj.<br />

Ibland har det varit oklart om en närvårdarstuderande<br />

behöver ett eget användarnamn för patienthandlingarna,<br />

eftersom de anteckningar han eller hon gör ändå godkänns<br />

av en annan person, till exempel arbetsplatshandledaren.<br />

I dataskyddsombudsmannens ställningstagande konstateras<br />

det emellertid att en studerande ska göra anteckningar<br />

med egna lösenord. Dessutom ska den som godkänner<br />

anteckningen göra det med egna lösenord, inte med den<br />

studerandes.<br />

Att anteckna och använda uppgifter i patienthandlingarna<br />

är endast tillåtet för dem som deltar i vården av patienten<br />

eller i sysslor som är förknippade med vården, och endast<br />

i den mån som arbetet och ansvaret kräver. På motsvarande<br />

sätt är handlingar som gäller en klient inom socialvården eller<br />

någon annan privatperson sekretessbelagda.<br />

Utomstående är också andra som har tystnadsplikt<br />

Sekretessbelagd information får inte fritt utväxlas ens<br />

med andra myndigheter som har tystnadsplikt. Det här gäller<br />

också de egna arbetskamraterna. En sådan situation kan<br />

uppstå i en arbetsgrupp med deltagare från fl era yrkesgrupper,<br />

till exempel inom hemvården eller inom missbrukarvården.<br />

Ett utbyte av information kan endast grunda sig på vederbörandes<br />

tillstånd eller på en specialbestämmelse.<br />

Det fi nns situationer när man måste frångå tystnadsplikten,<br />

och situationer när en anställd till och med är förpliktad<br />

att ge ut information. Alla dessa är separat reglerade i lag.<br />

Till exempel barnskyddslagen förpliktar personer inom<br />

social- och hälsovården att göra barnskyddsanmälan till socialnämnden<br />

vid misstanke om våld. Enligt en utredning av<br />

riksdagens rättsombud varierar benägenheten att göra anmälan<br />

inom den kommunala dagvården i hög grad från ort till<br />

ort, och inom en stor del av hälsovårdens verksamhetsenheter<br />

görs anmälan endast i undantagsfall. När man skyddar konfi -<br />

dentiella patient- eller klientrelationer kan ett off er för familjevåld<br />

eller sexuellt utnyttjande bli utan hjälp.<br />

Jobbet är ett ständigt samtalsämne<br />

Alltid händer det något på jobbet, och särskilt i arbetet med

människor. Det fi nns nog tillräckligt med skrattretande situationer,<br />

men man måste kunna diskutera dem så att klienten<br />

eller patienten inte kan identifi eras. På små orter kan ett<br />

problem vara att alla känner vårdpersonalen. Om en grupp<br />

arbetskamrater sitter på torgkaféet under fritiden och skrattar<br />

glatt, kan en förbipasserande misstänka att ”där sitter de och<br />

skämtar om mina anhöriga”. Mycket mänskligt, men desto<br />

större orsak att alltid vara uppmärksam på vad man säger.<br />

Bestämmelserna om sekretess gäller också elektroniska<br />

medier. Man ska inte skriva om allt i bloggar och i Facebook.<br />

När man benar ut åtgärder som arbetsgivaren vidtagit kan<br />

man ofrivilligt avslöja omständigheter som klassifi ceras som<br />

aff ärshemligheter. När man talar om jobbet i telefon måste<br />

man också se till att ingen obehörig är inom hörhåll.<br />

Under en tågresa fi ck en helt utomstående medpassagerare<br />

en exakt redogörelse för den dåliga personaladministrationen<br />

och de inkompetenta cheferna, namngivna med alla namn,<br />

på en privat hälsovårdsenhet, när en anställd redogjorde för<br />

sina upprörda känslor i sin mobiltelefon. I början var redogörelsen<br />

mera försiktig, men i och med att känslorna började<br />

svalla slank allt fl era detaljer med.<br />

Supermedlemmarna har varit noga med att följa bestämmelserna<br />

om sekretess. Intressebevakningsenheten inom<br />

SuPer har inte just fått in några anmälningar som berör den<br />

här frågan..<br />

källor<br />

på finska:<br />

terveydenhuollon juridiikka.<br />

mirva lohiniva-kerkelä. gummerus 2007.<br />

terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja<br />

läänihallituksen ratkaisuja 2005. edita prima.<br />

på svenska:<br />

http://neuvoa-antavat.stakes.fi/SV/<br />

http://www.stm.fi/sv/startsida > webbpublikationer<br />

http://www.tietosuoja.fi/1559.htm<br />

supersvenska

SuPers medlemsförmåner år <strong>2010</strong><br />

SuPers medlemmar får mångsidiga förmåner.<br />

Mer exakta uppgifter hittar du<br />

på internetadressen www.superliitto.fi .<br />

Som medlem har du tillgång till<br />

• förbundets tjänster i juridiska frågor<br />

och avtalsfrågor samt rådgivningsservice<br />

• tjänster som erbjuds av fackavdelningen,<br />

förtroendemannen, arbetarskyddsfullmäktige,kontaktmedlemmen<br />

på arbetsplatsen<br />

• mångsidig utbildning i fackliga frågor,<br />

föreningsverksamhet och intressebevakning,<br />

årliga riksomfattande studiedagar<br />

på fi nska och svenska<br />

• fackavdelningens fritids- och annan<br />

verksamhet<br />

• arbetslöshetskassans arbetslöshetsskyddsförmåner<br />

och service<br />

• SuPer-tidningen som kommer hem<br />

en gång i månaden<br />

• SuPer-kalendern som kommer hem<br />

en gång per år<br />

• närvårdarmärket eller förbundets<br />

medlemsmärke gratis för nya medlemmar<br />

• förbundets ekonomiska stöd i en<br />

arbetskonfl iktssituation<br />

Försäkringsförmåner. SuPers medlemmar<br />

och studerandemedlemmar<br />

har genom förbundet ansvars- och rättskyddsförsäkring.<br />

De som verkar i förbundsverksamheten<br />

har en föreningsförsäkring.<br />

Studerandemedlemmarna<br />

har studie- och fritidsolycksfallsförsäkring.<br />

Patientförsäkring för de företa-<br />

Förbundets medlemsavgifter<br />

Medlemsavgift 1,2 %. Ordinarie medlem i förvärvsarbete,<br />

på basis av förskottspliktig löneinkomst. Av inkomstrelaterad<br />

dagpenning eller övrig arbetslöshetskassaförmån. Av lön<br />

under tiden som moderskaps-, faderskaps- eller sjukdagpenning<br />

utbetalats. För arbetsperiod utomlands under kort tid<br />

(ca 2 mån.).<br />

Medlemsavgift 6 euro per månad. Person som tillfälligt är<br />

borta från arbetet (hemmavarande). Person som deltar i fortbildning<br />

eller kompletteringsutbildning, undantagsvis de<br />

månader man arbetar då medlemsavgiften är 1,2 % av löneinkomsterna.<br />

Person som är utomlands (innehåller inte a-kassans<br />

medlemsavgift). Person som får närståendevårdsstöd.<br />

Medlemsavgift 10 euro per månad. Medlem som är företagare<br />

inom social- och hälsovårdsbranschen eller privat familjedagvårdare.<br />

Medlemsavgiften till förbundets a-kassa ingår i<br />

supersvenska<br />

garmedlemmar som arbetar ensamma.<br />

Medlemmarna får dessutom Gruppsampo<br />

Primus grupplivs- och olycksfallsförsäkring<br />

samt förmånliga olycksfallsförsäkringar<br />

för barn och dessutom<br />

rabatt på andra försäkringar som<br />

erbjuds av If-försäkringsbolaget.<br />

Semesterbostäder. SuPer har semesterbostäder<br />

i Ylläs, Rukatunturi, Puumala,<br />

Punkaharju, Nagu, Vierumäki<br />

och en stadsbostad i Helsingfors. Medlemmarna<br />

kan ansöka om semesterbostäderna<br />

två gånger per år. Ansökningsblanketten<br />

publiceras i SuPer-tidningen<br />

och på förbundets hemsidor. (Dessutom<br />

fi nns det i Vuokatti en semesterbostad<br />

som i första hand är till förfogande<br />

för personer som har förtroendeuppdrag<br />

i SuPer.)<br />

Semesterstöd beviljat av SuPer. Semesterstödet<br />

är 170 euro. Det är menat<br />

för SuPer-medlemmar förutom studerandemedlemmar.<br />

Semesterstödet delas<br />

ut enligt längden på medlemskapet på<br />

följande sätt:<br />

Medlemskapets<br />

längd / stödet får<br />

över 30 år / 55 medlemmar<br />

20–29 år / 55 medlemmar<br />

10–19 år / 20 medlemmar<br />

under 10 år / 10 medlemmar<br />

pensionärer / 10 medlemmar<br />

Sökandena i varje grupp rangordnas<br />

enligt längden på medlemskapet och<br />

semesterstödet delas ut till så många<br />

som det räcker till.<br />

Medlemmen reserverar en tre dagar<br />

(två nätter) lång semester på en semesterort<br />

antingen i Finland, i övriga Norden<br />

eller i Estland. Semesterstödet<br />

betalas ut till medlemmen efter semestern<br />

mot betalningskvitto. Semesterstödet<br />

kan inte användas till understödd<br />

semester eller till förbundets semesterbostäder.<br />

Man ansöker om semesterstöd<br />

årligen i december.<br />

Friskvårdsvecka. Toimihenkilölomat,<br />

som stöds av Ray, beviljar stöd för en<br />

fem dagar lång handledd friskvårdsvecka.<br />

Följande ansökningstid är våren<br />

2009. För mer information gå till adressen<br />

www.superliitto.fi .<br />

Medlemsförmåner. SampoPankki, OPgruppen,<br />

Teboil, euroShell, Viking Line,<br />

Tallink-Silja Line, Eckeröline, Instrumentarium,<br />

Fenno Optiikka, Cumulus-,<br />

Rantasipi-, Holiday Inn- ja Ramada-hotellen,<br />

Kylpylähotelli Kuntoranta,<br />

Solaris-lomapaikat, Siuntion Hyvinvointikeskus,<br />

Kaleva Travel, Vandrarhemsorganisationen<br />

i Finland-SRM rf, VVO,<br />

Yhtyneet Kuvalehdet, Social- och hälsovårds<br />

informationsservice och nätbutiken<br />

Reittipiste. Du kan fråga om Nordeas<br />

förmåner från lokala konturet. Företagarmedlemmar<br />

får hjälp från Yrityskummit<br />

(info@yrityskummit.fi ). Fackavdelningarna<br />

har också lokalt förhandlat<br />

medlemsförmåner. Ta kontakt med<br />

den egna fackavdelningen om saken..<br />

medlemsavgiften för högst den tid som företagarmedlemmen<br />

kan tillhöra förbundets a-kassa (högst 18 mån.).<br />

Medlemsavgift 17 euro per år. Medlem med tills vidare i kraft<br />

varande ålderdoms-, invaliditets- eller arbetslöshetspension eller<br />

medlem med tills vidare i kraft varande rehabiliteringsstöd.<br />

Befriad från medlemsavgift. Medlem som får förmåner som<br />

utbetalas av Fpa och pensionsanstalter eller försäkringsbolag<br />

(t.ex. moderskaps- eller föräldrapenning, hemvårdsstöd,<br />

arbetsmarknadsstöd, praktikpenning). Medlem som arbetar<br />

med utvecklingssamarbete eller missionsarbete. Medlem som<br />

utför värnplikt, vapenfri tjänst eller civiltjänst.<br />

Studerandemedlem. En studerandemedlem i SuPer som studerar<br />

till närvårdare, farmanom, läkemedelstekniker eller till<br />

social- och hälsovårdssekreterare är befriad från medlemsavgift<br />

under hela studietiden..

Stiftelsen LA CARITAs pris<br />

ÄLDREOMSORGEN SYNLIG<br />

LA CARITAs pris delas ut på SuPers Studiedagar 15 april <strong>2010</strong>.<br />

LA CARITA stiftelsens pris ges till en arbetsgrupp som jobbar<br />

inom äldreomsorgen antingen på institution eller hemvård,<br />

och som har lyckats utveckla kvaliteten på vården och servicen<br />

för de äldre. Arbetsgruppen som tilldelas priset skall<br />

representera en sådan yrkesskicklighet och kunnande, som<br />

kan anses höja på uppskattningen av äldreomsorgen och<br />

branschens dragningskraft. Arbetsgruppens medlemmar<br />

skall ha en arbetserfarenhet på i medeltal fem år.<br />

SuPers arbetsutskott utser mottagaren av priset. Mottagaren<br />

meddelas skriftligen.<br />

Svenska studiedagar 15.–16.4.<strong>2010</strong><br />

Hotel Hamburger Börs, Köpmansgatan 6, Åbo<br />

PRELIMINÄRT PROGRAM<br />

TORSDAG 15.4<br />

08.00–09.15 Anmälan och kaffe<br />

09.15–09.45 Öppningsord, viceordförande Henna Tuomikoski<br />

09.45–11.15 Mun- och tandvård<br />

11.30–12.30 Inkontinens<br />

12.30–14.00 Lunch, utställning<br />

14.00–15.30 Konstens betydelse i vården<br />

15.30–16.00 Kaffe<br />

16.00–17.00 Exempel från praktiken på konstens betydelse i vården<br />

FREDAG 16.4<br />

09.00–10.30 Hemiplegi<br />

10.45–12.15 Marevan och kost<br />

12.15–13.15 Lunch<br />

13.15–14.45 Arbetsautonomi och hur stöda närvårdarens välbe-<br />

fi nnande i skiftesarbete/förändrade arbetslivet<br />

14.45–15.15 Kaffe<br />

15.15–16.00 Avslutning<br />

DELTAGARAVGIFTERNA<br />

Båda dagarna<br />

En dag<br />

200 e 110 e 240 e<br />

120 e 80 e 140 e<br />

Deltagaravgiften innehåller undervisning, material och all servering.<br />

Om arbetsgivaren betalar avgiften, klargör exakt faktureringsadress<br />

och meddela den i samband med anmälan. Studerande<br />

och arbetslösa måste förbereda sig att visa ett intyg vid<br />

anmälan den 15.4.<br />

ANMÄLNING<br />

Medlemmar<br />

Studerande/<br />

Pensionärer/<br />

Arbetslösa<br />

Icke<br />

medlemmar<br />

Du kan fylla i bifogande anmälningsblankett och skicka den till<br />

SuPer, Mira Kajander, adress: Banmästargatan 12, 00520 Helsingfors<br />

eller telefax (09) 2727 9120. Du kan också välja mellan att fylla i<br />

och skicka blanketten via nätet eller utskrift i form av pdf-blankett.<br />

Blanketten hittas på www.superliitto.fi /svenska/utbildning. Den<br />

sista anmälningsdagen är den 28 februari <strong>2010</strong>. Anmälningen är<br />

bindande. En skild bekräftelse på anmälan skickas ej.<br />

Fakturan skickas till denna faktureringsadress som uppgivits.<br />

LA CARITA stiftelsens pris ansökes<br />

senast 28.2.<strong>2010</strong>.<br />

Ansökningsblanketten beställs från SuPer av Lena Öhman-<br />

Jokinen, lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , Banmästargatan<br />

12, 00520 Helsingfors, (09) 2727 9153.<br />

Ansökningsblanketten skall returneras senast 28.2.<strong>2010</strong> på<br />

adress:<br />

Finlands närvårdar- och primärskötarförbund, SuPer<br />

Planerare<br />

Lena Öhman-Jokinen<br />

Banmästargatan 12<br />

00520 Helsingfors<br />

Vi har reserverat hotellrumskvoter på hotell Hamburger Börs<br />

(tel.(02) 337 381), sales.turku@sokoshotels.fi . Vid bokningen<br />

uppge reservationskod SuPer. Bokningen bör göras senast<br />

14.3.<strong>2010</strong>. Deltagarna bokar och betalar sina hotellrum själva.<br />

Sokos Hotell Hamburger Börs<br />

91 e / enkelrum / dygn (standard)<br />

99 e / dubbelrum / dygn (standard)<br />

Sokos Hotell City Börs<br />

76 e / enkelrum / dygn (standard)<br />

84 e / dubbelrum / dygn (standard)<br />

Tilläggsinformation: lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , tel.<br />

(09) 2727 9153 eller johanna.rosenberg@superliitto.fi , tel.<br />

(09) 2727 9296.<br />

ANMÄLNINGSBLANKETT Studiedagar 15.–16.4.<strong>2010</strong><br />

Deltagarens namn:<br />

Adress:<br />

Hotel Hamburger Börs, Köpmansgatan 6, Åbo<br />

Email:<br />

Telefonnummer hem/jobb/mobil:<br />

Jag är ( ) egentlig medlem ( ) studerandemedlem<br />

( ) pensionärsmedlem ( ) arbetslös medlem<br />

( ) icke medlem<br />

Jag deltar i studiedagarna<br />

( ) båda dagarna ( ) bara torsdag ( ) bara fredag<br />

Fakturan skickas till ( ) mig själv ( ) arbetsgivare<br />

Arbetsgivarens namn och postadress:<br />

Kontaktperson, som har godkänt deltagandet:<br />

Matallergi<br />

Datum och underskrift<br />

supersvenska<br />

supersvenska

Beredningen av Tehy-protokollet bröt mot<br />

diskrimineringsförbudet i likabehandlingslagen<br />

Kommunala arbetsmarknadsverket och jämställdhetsombudsmannen<br />

Pirkko Mäkinen bröt mot diskrimineringsförbudet<br />

i lagen om likabehandling när de förberedde Tehy-protokollet.<br />

Enligt biträdande justitiekansler Mikko Puumalainen<br />

bröt man mot diskrimineringsförbudet eftersom protokollet<br />

med tanke på anställda i likadana sysslor begränsades till att<br />

endast gälla medlemmar i Tehy. Biträdande justitiekanslerns<br />

ståndpunkt motsvarar den likalönsprincip som SuPer betonar.<br />

För samma och likvärdigt arbete ska man betala samma uppgiftsrelaterade<br />

lön oberoende av vilket förbund den anställda<br />

hör till. Biträdande justitiekanslerns beslut gäller arbetsmarknadsverkets<br />

och jämställdhetsombudsmannens verksamhet i<br />

ett off entligt uppdrag. Biträdande justitiekanslern gav sitt<br />

avgörande utgående från ett klagomål som framförts av två<br />

anställda som står utanför Tehy-protokollet.<br />

Förfarande som lett till diskriminering. Arbetsministeriet<br />

tillsatte hösten 2007 en förlikningsnämnd som ska söka en<br />

lösning på lönetvisten mellan Tehy och Kommunala arbetsmarknadsverket.<br />

Jämställdhetsombudsmannen Pirkko Mäkinen<br />

var en av medlemmarna i förlikningsnämnden. Tehy<br />

rf och Kommunala arbetsmarknadsverket godkände förlikningsnämndens<br />

förlikningsförslag, som begränsades till att<br />

endast gälla medlemmar i Tehy.<br />

Enligt arbetsavtalslagen och lagen om kommunala tjänstekollektivavtal<br />

kan ett kollektivavtal endast gälla medlemmarna<br />

i vissa förbund. Begränsningen i Tehy-protokollet att<br />

gälla bara Tehy-anslutna leder emellertid till att en arbetstagare<br />

eller en tjänsteinnehavare som inte hör till Tehy behandlas,<br />

har behandlats eller skulle behandlas oginare än en Tehymedlem,<br />

utan att det skulle grunda sig på arbetssysslornas<br />

kvalitet eller något verkligt och avgörande krav när det gäller<br />

utförandet av arbetet.<br />

Enligt det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet<br />

grundar sig lönen för en arbetstagare eller en tjänsteinnehavare<br />

på en bedömning av uppgiftens krav och inte på vilket förbund<br />

man tillhör. För samma och likvärdigt arbete ska man alltså<br />

betala en lika hög uppgiftsrelaterad lön. När man riktade löneförhöjningen<br />

endast till Tehy-anslutna ledde det till att man i<br />

beredningen gjorde sig skyldig till brott mot diskrimineringsförbudet<br />

i lagen om likabehandling, eftersom lönen relaterades<br />

till fackförbundet och inte till arbetsuppgifternas kravnivå.<br />

supersvenska<br />

Myndigheterna måste verka för likabehandlingslagen.<br />

Enligt lagen om likabehandling får inte en myndighet i sin<br />

verksamhet ge diskriminerande anvisningar eller annars med<br />

sitt förfarande bryta mot diskrimineringsförbudet i lagen.<br />

Dessutom ska myndigheten i all sin verksamhet målmedvetet<br />

och systematiskt främja likabehandlingen och förändra<br />

de omständigheter som hindrar likabehandlingen. I och med<br />

att hon deltog i framställningen av förlikningsförslaget gav<br />

jämställdhetsombudsmannen Pirkko Mäkinen en anvisning<br />

som bröt mot diskrimineringsförbudet i lagen om likabehandling.<br />

Enligt biträdande justitiekansler Puumalainen var Kommunala<br />

arbetsmarknadsverket och jämställdhetsombudsmannen<br />

Mäkinen bundna av den särskilda förpliktelsen att främja<br />

likabehandlingen som lagen om likabehandling ålägger myndigheterna.<br />

Bestämmelser som binder Arbetsmarknadsverket. Enligt<br />

kollektivavtalslagen får arbetsgivaren inte utan bindande skäl<br />

försätta arbetstagare i olika ställning bland annat på grund av<br />

åsikt, övertygelse, aktivitet i fackförbund eller motsvarande<br />

omständigeter. Dessutom ska arbetsgivaren också i övrigt<br />

behandla sina anställda jämlikt. Enligt lagen om likabehandling<br />

får ingen diskrimineras på grund av sin övertygelse, sina<br />

åsikter eller någon annan personlig orsak. Utöver bestämmelserna<br />

i kollektivavtalslagen och lagen om likabehandling<br />

garanterar också grundlagen var och en friheten att tillhöra<br />

fackförbund.<br />

Fortsatta åtgärder. En arbetstagare eller en tjänsteinnehavare<br />

har möjlighet att föra frågan om arbetsgivarens diskriminerande<br />

förfarande till allmän domstol för utredning.<br />

En SuPer-ansluten primärskötare har väckt talan i frågan om<br />

lönejämlikhet. Talan behandlas i Pargas tingsrätt.<br />

Som andra åtgärder har biträdande justitiekansler Puumalainen<br />

bett Finansministeriet och Arbetsministeriet inom maj<br />

månad överväga om de grundläggande och mänskliga rättigheter<br />

som ligger utanför avtalet tillräckligt beaktats. I övervägandet<br />

bör man bland annat också beakta möjligheten att<br />

den grupp avtalet gäller i lagstiftningen begränsats på ett sätt<br />

som kränker diskrimineringsförbudet..<br />

karoliina partanen, jurist

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!