2 2010 - Superliitto

superliitto.fi

2 2010 - Superliitto

2 ●2010


Sisältö 2 / 2010

54

Vesa Järvensivu

ja Jussi

Aaltonen

tähtäävät

lähihoitajiksi.

3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

5 Puheenjohtajalta

6 Palkkaneuvottelutilanne

7 Terveyskioski Vantaalle

8 Toritapahtumat vetivät

tuhansia

10 Helmikuun lyhyet

11 Lehtikatsaus

11 Näin vastattiin

12 Lempiesine: kultaiset

korvarenkaat

14 Vanhustyö vei voiton

19 Lisää ohjausta opiskelijoille

20 Jäseniltoihin tultiin joukolla

23 Tutkimus etäomaishoitajista

2 super 2 • 2010

32

42

Sambialaissyntyinen

Wendy

Savolainen on

kotiutunut

Joensuuhun.

Hoitotyössä tietoja

ei levitellä

ulkopuolisille.

26

Lähihoitaja Helena Rissanen

valvoo, kun opiskelija

Heli Waltari annostelee

kuntoutujansa lääkkeet.

24 Asenne ratkaisee

48 Kuntoutus kannattaa

26 Laadukasta opetusta 50 Edunvalvontayksikkö

Lahdessa

tiedottaa

30 SuPerin työssäoppimisteesit 52 Superristikko

31 Luontaistuotteet, osa 7 53 Lähihoitaja Kähönen

32 Työasioita ei levitellä 53 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn!

34 Nuorten sivu

54 Rokkikukot koulun penkillä

35 LH Tuomo ”Tumppi” 58 Jäsenrekisteri

Valokainen

tiedottaa

36 Pieniä uutisia

59 Siskon pakina

37 Lasten sairaudet 4/10

39 Leukemia

60 Työttömyyskassan

ajankohtaiset

64 Kuulumisia

40 Perinne elää 2/3

42 Wendy Savolainen,

lähihoitaja Joensuusta

44 Unkari, uusi kohteemme

67 P.S. Hyvinkäältä

40

Tervaa kurkkuun

ja kipuihin.

CHILL MAID/SPL/SKOY


super

57. vuosikerta.

Tilaushinta 48 €/vuosi

Aikakauslehtien Liiton jäsen

julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax (09) 2727 9120

päätoimittaja

Leena Lindroos (09) 2727 9174

taittava toimittaja

Jukka Järvelä (09) 2727 9176

toimittajat

Marjo Sajantola (09) 2727 9173

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

vierailevat kirjoittajat

Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka,

Iita Kettunen, Liisa Uusiniitty

kannen kuva

Helsingissä Arvoa elämälle!

-tapahtumaan osallistuneen Silja

Paavolan kuvasi Jukka Järvelä

ulkoasu

Timo Numminen

Joonas Väänänen

Jukka Järvelä

painos

80 100 kpl

ilmoitukset

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus (09) 2727 9298

kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Työstä voi ja

tulee nauttia

Pääkirjoitus

Leena Lindroos

Tämä SuPer-lehden numero on toinen niistä kahdesta

vuosittaisesta numerosta, jotka jaetaan tutustumista

varten lähihoitajaopintonsa juuri aloittaneille opiskelijoille.

Tuoreiden koulutusmäärätilastojen mukaan

sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkamäärä ammatillisessa

peruskoulutuksessa on kasvanut tuntuvasti

viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2005 tälle

alalle otettiin vajaat 8000 uutta opiskelijaa, oli luku viime vuonna lähes

tuhat suurempi.

Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen

piirissä oli viime vuonna 23 500 henkilöä. Myös työllistymisen osalta

sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden asema on hyvä.

Vuoden 2007 lopussa koulutustaan vastaavaa työtä teki 84 prosenttia

edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista ja alan työttömien määrä

oli perustutkintokoulutuksen suorittaneista pienin, 5,5 prosenttia. Valmistuneet

olivat myös tyytyväisiä ammattiinsa, sillä juuri tämän alan

koulutuksen saaneet jatkoivat vähiten opintojaan. Siis hyvä valinta ja

lähes taattu työ!

Lähihoitajan ammatin kiinnostavuus on vetänyt alalle kaksi nelikymppistä

rokkikukkoa Tampereella: Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen

aloittivat opintonsa syksyllä samalla lähihoitajalinjalla – toisistaan

tietämättä. Esittelemme myös Sambiasta Joensuuhun kotiutuneen

lähihoitajaopiskelija Wendy Savolaisen, joka erikoistuu parhaillaan

päihde- ja mielenterveystyöhön. Viime keväänä lähihoitajaksi valmistunut

ammatinvaihtaja Eija Wilenius tarttuu asenteisiin. Hän kummeksuu

hoiva-alaan liittyvää kielteisyyden ja raskauden leimaa. Se olisi

syytä karistaa kerta kaikkiaan ja vastapainoksi olisi korostettava alan

houkuttelevuutta. Työstä voi ja siitä

tulee nauttia. Kuitenkin vasta sitten,

kun henkilökuntaa on riittävästi, on

hoitajan mahdollista keskittää koko

energiansa ja osaamisensa vain siihen

ihmiseen, jota juuri nyt on auttamassa.

Se, miten onnistuttiin tavoitteessa

saada uusi työehtosopimus neuvoteltua

valmiiksi perjantaina 29. tammikuuta,

ei ole vielä tätä kirjoitettaessa

selvillä. Kuitenkin lehdessä on yksi

tyhjä sivu odottamassa tärkeää viime

hetken uutista. Te, hyvät superilaiset,

näette tilanteen sivulta kuusi..

super 2 • 2010 3


Ajankohtaista

Uusimmat kannanotot ja huomion

arvoiset tapahtumat

Helmikuu

4.–5.2. Mieli 2010, kansalliset mielenterveyspäivät,

Musiikkikeskus,

Kuopio, Mielenterveysseura,

THL

4.–5.2. XIII Valtakunnalliset Haava-

päivät, Helsingin Messukeskus,

Suomen Haavanhoitoyhdistys

4.–5.2. Henkilöstön edustajien voima-

varapäivät, Aktiivi-Instituutin

koulutusta, Helsinki

8.–12.2. Luottamusmiestutkinto,

2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry

8.-13.2. Tietoturvaviikko

11.–12.2. Häirintä ja epäasiallinen

kohtelu työpaikalla, Aktiivi-

Instituutin koulutusta, Helsinki

13.–14.2. Taloudenhoitajien peruskurssi,

Seinäjoki, TJS-Opintokeskus,

SuPer ry

16.–17.2. SuPerin ammatilliset opinto-

päivät, Helsinki

23.2. Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer ry

25.2. Jäsenrekisterinhoitajakurssi,

Helsinki, SuPer ry

Maaliskuu

3.3. Yksityisen sektorin neuvottelu-

päivät, Helsinki, SuPer ry

3.-4.3. Puheenjohtajien valmennus,

1. jakso, Helsinki, SuPer ry

5.–7.3. Kunto 2010, Suomen

suurimmat kuntomessut,

Helsingin Messukeskus

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä

11.–12.3. Sairaanhoitajapäivät,

Helsingin Messukeskus

13.–14.3. Taloudenhoidon jatkokurssi,

Helsinki, SuPer ry

4 super 2 • 2010

SuPer-Nuorten tiukka viesti:

Päättäjät puhuvat, teot puuttuvat

SuPerin alle 30-vuotiaat jäsenet ovat

kyllästyneet poliittisten päättäjien tyhjää

kaikuviin puheisiin. Päättäjillä on

huoli sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta,

hoitoon pääsystä ja työurien

pidentämisestä, mutta työpaikkatasolle

eivät teot ole vielä ilmaantuneet.

Nuorten innostus hoitotyötä kohtaan

kasvaa kolmivuotisten lähihoitajaopintojen

aikana, ja samalla kehittyvä

eettisyys on yksi lähihoitajuuden kulmakivistä.

Valmistujaisjuhlassaan lähihoitajat

lupaavat tehdä työtä asiakkaan

ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää

edistäen. Työelämään astuessaan

he puhkuvat intoa ja halua toteuttaa

arvokasta hoitoideologiaa käytännössä.

Tämän päivän työelämä on heille kuin

märkä rätti päin kasvoja.

Nyt on aika:

• seurata liiton jäsensivuilta työehtosopimusneuvotteluiden

etenemistä.

• uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä

maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi.

• ammattiosastojen tehdä viime vuoden

tilinpäätökset ja toimittaa ne liiton

toimistoon 12.5. mennessä.

• ilmoittautua ruotsinkieliselle toimihenkilökurssille

16.–17.3. Viimeinen

ilmoittautumispäivä on 13.2.

• ilmoittautua mukaan perusterveyden-

Lähihoitajat joutuvat tinkimään

omasta etiikastaan ja hyväksymään sen

väistämättömän tosiasian, että jokaisen

työvuoron jälkeen joutuu elämään

oman riittämättömyyden tunteensa

kanssa. Liian vähäiset henkilöstömäärät

tekevät työstä pahimmassa tapauksessa

liukuhihnamaista, jossa asiakkaiden

yksilöllisyys on tuntematon tekijä.

Kun tähän lisätään surkea johtaminen,

joka tarkoittaa usein sitä, että esimies

rajoittaa mielivaltaisesti lähihoitajien

osaamisen käyttöä – esimerkiksi

lääkehoidossa – sekä kolmivuorotyö ja

matala palkka, on turha puhua hoitotyön

arvostuksesta. Suojellakseen itseään

tämän kaiken aiheuttamassa ahdistuksessa

ja mielipahassa on moni valmis

jopa vaihtamaan alaa..

Lähihoitajapäivä toisen kerran

Tammikuun 27. päivä vietettiin Kansallista

lähihoitajapäivää, toisen kerran.

Päivän aikana muistutettiin, että

juuri lähihoitajapäivänä tasan 62 vuotta

täyttänyt SuPer edustaa kaikkialla sosiaali-

ja terveydenhuollossa toimivia

lähihoitajia.

Lähihoitajista vajaa 70 prosenttia on

kuntien palveluksessa, lopuista suurin

osa yksityisillä työnantajilla. Joukossa on

myös yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Terveydenhuollossa lähihoitajista

työskentelee yli 20 prosenttia ja sosiaalihuollossa

yli 60 prosenttia. Kaikki

lähihoitajatutkinnon suorittaneet eivät

työskentele lähihoitajanimikkeellä.

Lähihoitajakoulutus alkoi koko

maassa vuonna 1993..

huollon täydennyskoulutuspäivään

23.4. Kuusamossa.

• kertoa SuPerin eettiselle työryhmälle

omasta työstä.

• tutustua Vanhustyön osaajien

toimintaan osoitteessa

www.vanhustyonosaajat.fi .

• tutustua Työterveyslaitoksen ja Tykesin

Palkitseva ja luova vanhustyökori

-sivustoon www.ttl.fi /vanhustyo.

• nauttia talvesta!


Eläkeiän nostamisella ei edistetä

pidempiä työuria hoitoalalla

Eläkelainsäädännön muutoksia

pohtiva niin sanottu Rantalan

ryhmä etsii ratkaisuja

eläkeiän nostamiselle ja työurien

pidentämiselle. Työntekijöiden

ja työnantajien näkemykset

ovat kaukana toisistaan. Työnantajia

työryhmässä edustaa EK, joka

esittää mittavia heikennyksiä eläketurvaan:

työttömyysturvan leikkaamista

yli 60-vuotiailta, ansiosidonnaisen

päivärahan poistamista yli 60-vuotiailta,

varhennetun vanhuuseläkkeen

poistamista sekä 63-vuotiaiden eläkkeelle

siirtymistä vasta 40 vuoden työuran

jälkeen. Myös eläkekertymää yritetään

heikentää.

Työurien pidentäminen on selkeä

tavoite nykyiselle hallitukselle. Taloudellisessa

taantumassa etsitään pikaisia,

hätiköityjäkin ratkaisuja, kun tulevien

vuosien eläköityminen uhkaa kansantaloutta.

On todellinen haaste saada

ihmiset pysymään pidempään työelämässä,

terveinä ja motivoituneina. Tehokkuuden

ja säästötoimien sijaan työelämää

tulisikin tarkastella työssäjaksamisen

näkökulmasta. Sitä kautta saadaan

lopulta myös todellisia, kestäviä

säästöjä.

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen

hoitoalalla ei pidennä työuria.

Jo nyt eläkkeelle jäädään ennen vanhuuseläkeiän

täyttymistä pääasiassa

tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.

On selvä, että työssäjaksamiseen on

panostettava entistä voimakkaammin

ja näin pyrittävä ennaltaehkäisemään

työkyvyttömyyttä.

Joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan

tehokkaasti tukea työssäjaksamista.

Vuorotyö tuo omat haasteensa

jaksamiselle, ja jo kolme-nelikymppiset

hoitajat viestittävät yötyön uuvuttavan

heidät. On tunnustettava, että vuorotyö

kuormittaa tekijäänsä säännöllistä

työaikaa enemmän. Työnantajan on

huolehdittava riittävistä tauoista työvuorojen

välillä. Valitettavasti näin ei

ole jokaisella työpaikalla. Jaksamista on

tuettava, eikä siitä saa tinkiä taloudelliseen

tilanteeseen vedoten. Ihmiset ovat

hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä

tärkein voimavara, jonka jaksamisesta

on pidettävä huolta. Jos tekijät uupuvat,

palvelut jäävät tuottamatta.

SuPerin yksi kärkitavoitteista on

turvata riittävä henkilöstömäärä sosiaali-

ja terveydenhuollossa. Työntekijöiden

jaksamisen kannalta tämä on

perustekijä. Työpaikoilla on

oltava riittävästi koulutettua,

ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa,

työn määrän on

oltava hallittavissa. Ammatillista

osaamista on vahvistettava

ja aloitettava kuntouttavat

toimenpiteet riittä-

Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös

muissa tehtävissä tärkein voimavara,

jonka jaksamisesta on pidettävä huolta.

Puheenvuoro

Puheenjohtaja Juhani Palomäki

vän ajoissa, ei vasta silloin kun työkyky

on menetetty. Hyvällä johtamisella on

kaikkiaan merkittävä rooli työssä pysymiseen

ja jaksamiseen.

Myös osa-aikaeläkeratkaisut ovat olleet

työnantajan heikennyslistalla. Osaaikaeläkeratkaisuilla

on merkittävä

työssä jatkamista tukeva vaikutus, ja ne

on ehdottomasti säilytettävä. Näiden

järjestelmien säilyttäminen voi yksittäisen

työntekijän kohdalla olla merkittävä

työssä jatkamisen edellytys..

super 2 • 2010 5


Uutiset

Esillä juuri nyt

Palkkasopimus jäi auki

teksti leena lindroos kuva jukka järvelä

Kunta-alan palkkaneuvottelut eivät

tuottaneet tulosta tammikuun loppuun

mennessä. Kuntatyönantaja

jätti tarjouksensa uudeksi virka- ja

työehtosopimukseksi tammikuun

viimeisenä päivänä. Neuvottelut

kuitenkin keskeytettiin vajaan kolmen

tunnin jälkeen. Siinä vaiheessa

ei ollut tiedossa koska niitä jatkettaisiin.

– Työnantaja jätti järjestöjen hyväksyttäväksi

tarjouksen, joka olisi pitänyt

hyväksyä kokonaisratkaisuna. Se

sisälsi meille hyviäkin asioita, mutta se

rahamäärä, minkä työnantaja oli valmis

käyttämään, oli liian matala ja sen

tason pitää nousta, totesi puheenjohtaja

Juhani Palomäki heti neuvottelujen

päätyttyä.

Palomäki korostaa, että SuPer lähtee

samapalkkaisuustavoitteesta. Heikko

kuntatalous on tuonut neuvotteluihin

vaikeuksia. Tilanne on muuttunut rat-

6 super 2 • 2010

kaisevasti vuodesta 2007, jolloin Palomäen

mukaan tehtiin hyvät sopimukset.

Niukkuuden jakaminen vaikeuttaa

tilannetta, mutta Palomäki toteaa

myös, että menee taloudellisesti hyvin

tai huonosti, Suomessa on aina ollut

vaikeaa saada hoitajien palkkoihin

korotuksia.

Myös tekstien osalta työnantajan

viime sunnuntainen tarjous oli puheenjohtajan

mukaan niukka.

– Tämä aiheutuu siitä, että sopimustarjous

on tehty kustannusneutraalisti

eli parannusehdotusten vaatima kustannus

olisi ollut jostain muualta pois.

Neuvottelutilanteen

edistymistä voi seurata

SuPerin jäsensivuilla www.

superliitto.fi. Sivuille pääsee

jäsennumeron avulla

kirjautumalla.

Kuntatyönantaja jätti

tarjouksensa virka-

ja työehtosopimukseksi

kaikkiaan lähes

400 000 työntekijää

edustaville kuntaalan

järjestöille

sunnuntai-iltana 31.

tammikuuta. Paperia

tarkastelevat

SuPerin edunvalvontayksikön

johtaja

Anne Sainila-Vaarno

ja puheenjohtaja

Juhani Palomäki

sekä JHL:n johtava

neuvottelupäällikkö

Jouko Launonen,

vasemmalla.

SuPer on omissa tavoitteessaan halunnut

parannuksia muun muassa määräaikaisten

asemaan ja jaksotyöaikaan.

Neuvottelujen osapuolet olivat pitkälle

yksimielisiä siitä, että nyt neuvotellaan

kaksivuotisesta sopimuksesta.

– On tarkoitus, että vuoden 2011

palkankorotuksista neuvotellaan vuoden

päästä. Sopimus on mahdollista

irtisanoa vuoden 2011 alkupuolella,

mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista

ei ole yksimielisyyttä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen

valtuuskunta oli koolla heti maanantaina

helmikuun 1. päivänä. Tältä

kokoukselta puheenjohtaja Palomäki

odotti evästystä siihen, miten työnantaja

pääsee eteenpäin tarjouksessaan.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja

Markku Jalonen luonnehti sunnuntai-iltana

neuvottelujen hengen olleen

vastuullinen. Hän sanoi myös, että

tilanne kunta-alan neuvotteluissa on

vaikea.


Terveyskioskeja

kauppakeskuksiin

teksti jukka järvelä

Suurista kauppakeskuksista alkaa

saada myös terveyspalveluja.

Vantaan Jumbo-kauppakeskuksessa

on avautumassa terveyskioski,

toinen Suomessa.

Milloin Vantaan terveyskioski aukeaa,

Vantaan terveyspalveluiden erityisasiantuntija

Pia Rantamäki?

– Tavoitteena on, että terveyskioski

aukeaa huhti-toukokuussa.

Kenelle se on tarkoitettu?

– Ensisijaisesti kaikille vantaalaisille

mutta myös muiden kuntien kauppakeskuksessa

asioiville asukkaille.

Mitä palveluja kioskista saa?

– Painopiste on terveyden edistämisessä

ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa,

tehdään pieniä toimenpiteitä

kuten ompeleiden poistoja, annetaan

rokotuksia, arvioidaan hoidon tarvetta

ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin

omalle terveysasemalle tutkimuksiin.

Terveyskioskissa järjestetään myös teemapäiviä

ja kampanjoita, jolloin voidaan

tavoittaa myös niitä ihmisiä, joilla

ei vielä ole elämäntapojen aiheuttamia

vakavia terveyshaittoja. Palveluvalikoimaa

tullaan muokkaamaan toiminnasta

kertyvän kokemuksen ja asiakkailta saatavan

palautteen perusteella.

Mitä etuja kioskista on terveyspalvelujen

ylläpitäjälle ja asiakkaalle?

– Terveyskioskilla pyritään vahvistamaan

ennaltaehkäiseviä palveluja, ja

terveyspalvelujen ylläpitäjälle uusi toimintaympäristö

ja -malli antavat mahdollisuuden

kokeilla millaisia terveyshyötyjä

saadaan suhteessa perinteiseen

toimintaympäristöön ja -malliin. Nähdään

onko ihmiset mahdollista tavoittaa

ennen kuin heillä on jo vaivoja, sillä

terveysasemille hakeudutaan tavallisesti

vasta sitten, kun terveys pettää. Terveyskioski

toteutetaan yhteistyössä Sitran

kanssa, ja Tampereen

yliopisto

tekee arviointitutkimusta

palveluun

liittyen.

– Asiakkaalle etuna on,

että terveyspalvelut ovat

kioskissa saatavilla siellä, missä asioidaan

muutenkin. Aukioloajat ovat pitkät,

eikä ajanvarausta tarvitse tehdä.

Kynnys kysyä terveyteen liittyviä asioita

on pienempi, kun kioskiin voi kävellä

sisään esimerkiksi ostosten lomassa.

Teemapäivinä voi tulla tapaamaan esimerkiksi

ravitsemus-, fysio- tai jalkaterapeuttia

ja kuuntelemaan ajantasaista

tietoa suun terveyteen liittyen.

Mitä mahdollisia ongelmia odotellaan?

– Palvelujen kysynnän ja tarjonnan

kohtaamista on todella vaikea arvioida

etukäteen, sillä kokemusta vastaavasta

toimintamallista on vielä vähän. Tämä

edellyttää joustavuutta ja mahdollisuutta

muuttaa palveluvalikkoa.

Onko terveyskioskin henkilökunta

valittu ja ketä siellä työskentelee?

– Terveyskioski on hoitajavetoista toimintaa.

Sairauksien tutkimus ja hoito

tehdään jatkossakin terveysasemilla lääkäreiden

toimesta. Tavoitteena on, että

lääkäri olisi tulevaisuudessa tavattavissa

terveyskioskissa esimerkiksi kerran viikossa

matkailijoiden rokotustarpeiden

arviointia varten. Henkilökunnan rekrytointi

käynnistyy helmikuussa.

Montako terveyskioskia Suomessa on

ja mitä kokemuksia niistä on saatu?

– Suomessa on tällä hetkellä yksi terveyskioski

Ylöjärvellä kauppakeskus

Elossa. Ylöjärven terveyskioski avattiin

kesäkuussa 2009 ja sieltä saadut kokemukset

ovat olleet lähes poikkeuksetta

hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä

palvelun saatavuuteen ja henkilökunta

mielekkääseen työhön..

INGRAM

Vieraskielisten

opiskelijoiden

määrä kasvaa

Vieraskielisten oppilaiden määrä on

lisääntynyt Suomen peruskouluissa

kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia.

Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita

nyt 23 prosenttia enemmän ja

yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia

enemmän kuin kolme vuotta

aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa

opiskeli vuonna 2007 noin 11 600 vieraskielistä.

Oppisopimuskoulutuksessa

vieraskielisten opiskelijoiden määrän

kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen

voimakasta. Toisen asteen tutkinnon

vuonna 2007 suoritti 4000 vieraskielistä

opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon

suoritti lähes neljä viidesosaa.

Ammattikoulutus jää

nuorilta maahanmuuttajilta

usein kesken

Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija

on asunut Suomessa, sitä vaikeampi

hänen on suoriutua ammatillisista

opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy

keskeneräiseen kotoutumisprosessiin

ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen

polven opiskelijoilla, jotka ovat

asuneet ja käyneet koulua Suomessa

vain muutaman vuoden, ovat kotoisin

Euroopan ulkopuolelta ja joilla on

vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden

keskeyttämiseen vaikuttavat

useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne

ja taloudelliset vaikeudet lisäävät

poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoissa.

Myös kulttuurierot, motivaatioongelmat

ja oppimisvaikeudet vaikuttavat

päätökseen keskeyttää opinnot.

super 2 • 2010 7

INGRAM


Uutiset

Esillä juuri nyt

Arvoa elämälle! Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon!

SuPer-rokkaa

ympäri Suomen

NANA OHVO

koonnut jukka järvelä

SuPerin Arvoa elämälle! -toritapahtumat keräsivät tammikuun puolivälissä

viidessä kaupungissa tuhansia kansalaisia toreille kuuntelemaan

SuPerin sanomaa. Soppatykit höyrysivät kutsuvina, ja hernerokkaa

kului 2500 annosta.

– Jaahas, mitäs te vastustatte?

– Ei me mitään vastusteta, me puolustetaan!

Näin alkoi pitkä ja lopulta antoisa

keskustelu erään Helsingin Hakaniemen

torille saapuneen herrasmiehen

sekä supertietoutta ja käsidesejä jakaneiden

siniliivisten superilaisten välillä.

Helsingin Hakaniemen torille, Tampereen

Keskustorille, Turun Kauppatorille,

Kuopion torille ja Oulun Rotuaarille

16. tammikuuta kello 11 jalkautuneet

superilaisten tiedotusryhmät koostuivat

liiton toimiston henkilökunnasta

sekä paikallisista aktiiveista ja jäsenistä.

Kuopio

8 super 2 • 2010

Keltaiset Arvoa elämälle! -esitteet ja

tuhannet taskuun sopivat suihkekäsidesit

saivat ohikulkijoista uuden omistajan,

ja noin 500 annoksen soppatykit

tyhjenivät kullakin paikkakunnalla

muutamassa tunnissa.

Palkkaus, palkkaus

Liiton viesti koko maalle oli yksinkertainen:

jokaisella ihmisellä on oikeus

hyvään hoitoon ja tämä edellyttää palkkauksen

nostamista sille tasolle, jolle se

työn vaativuutta ja vastuullisuutta ajatellen

kuuluu.

Kuopion torilla 700 annosta SuPer-hyvää hernerokkaa jaettiin mukavassa pakkassäässä

ennätysajassa eli puolessatoista tunnissa. Kuopiolaisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja.

Kansa oli SuPerin kanssa samoilla linjoilla; oikeudenmukaisella palkkauksella turvataan

koulutetun hoitohenkilökunnan saaminen.

Lisäksi toreilla muistutettiin, että

samapalkkaohjelmaa on jatkettava eli

naisten ja miesten välistä palkkaeroa on

supistettava meneillään olevasta taloudellisesta

taantumasta huolimatta.

Jotta nuoret hakeutuisivat koulutukseen

ja koulutettu hoitohenkilöstö saataisiin

pysymään alalla, sosiaali- ja terveydenhuollon

kilpailukyvystä on huolehdittava.

SuPerin mukaan asianmukaisella

palkkauksella vähennetään alueellista

palkkakilpailua ja varmistetaan se, että

terveydenhuollon tasapuolisuus toteutuu

kaikkialla Suomessa..

Kuopion ammattiosaston varapuheenjohtaja

Sirpa Koskinen ja puheenjohtaja Merja

Ohvo esittelevät jaettavaa materiaalia.


Helsingissä Hakaniemen

torilla nähtiin iloisia

ilmeitä ja monituntinen

soppajono samalla, kun

ohikulkijat jäivät kuuntelemaan

SuPer-asiaa

purevassa pakkassäässä.

Soraääniä ei kuulunut,

hoitajien riittävä palkkaus

tuntui olevan kaikille

lähes sydämen asia.

Tampere

Mirja Juusola, Marja Äikiä ja muut siniasuiset superilaiset jakoivat

materiaalia ja keskustelivat Tampereen Keskustorilla hoitoalan

asioista. Esille nousivat paikalliset kysymykset, kuten Koukkuniemen

sijaisasiat ja Tampereen kaupungin yt-neuvottelut mahdollisista

lomautuksista. Soppajonoon tulleet olivat kauttaaltaan

tyytyväisiä, että hoitajat nostavat tärkeitä asioita esille. 500

annosta hernerokkaa meni parempiin suihin parissa tunnissa

pakkassäässä.

SuPer-liiveihin pukeutuneet Turun kaupungin ammattiosaston

puheenjohtaja Marja Nieminen ja

varapuheenjohtaja Jaana Rönnholm sekä kymmenkunta

muuta superilaista emännöivät kolmituntisen

Turun Kauppatorin soppatykin äärellä,

jonne syntyi jono jo ennen kuin jakelu alkoi.

Torilla piipahtaneista yllättävän moni oli pitkäaikainen

superilainen ja antoi täyden tukensa

liiton ponnisteluille.

RAIJA MOILANEN

Helsinki

Oulu

Oulussa eläkeläiset Matti Flyktman ja Isa Villanen kertoivat olevansa

sataprosenttisesti SuPerin ajamien asioiden takana. Molemmat

ovat toimineet omaishoitajina, ja he jos ketkä tietävät, että

hyvä palkkaus on elementti, jonka pitäisi olla itsestään selvä

jokaiselle hoitajalle.

Turku

super 2 • 2010 9

TIINA ETELÄAHO ANNE MERILÄINEN JUKKA JÄRVELÄ


Helmikuun lyhyet

Koonnut Jukka Järvelä

Kasvot kertovat kunnon

Lääkärit ovat iät ja ajat arvioineet potilaidensa

terveyttä naaman perusteella.

Nyt tanskalaistutkijat ovat kaksoistutkimuksessaan

osoittaneet naamakertoimen

todella paljastavan, kuka vanhuksista

on heikossa kunnossa. Ikäistään

vanhemmilta näyttävät kuolivat nuorempikasvoisia

aiemmin ja olivat myös fyysisesti

ja mielentoiminnoiltaan heikommassa

kunnossa. Tanskalaisten havainnot

osoittavat naaman olevan luotettava

kehon ikääntymisen mittari, joka ei riipu

potilaan todellisesta iästä tai sukupuolesta

eikä ilmeisesti myöskään arvioijien

sukupuolesta tai ammatista.

duodecim

Aktiivinen lapsi ei liho

Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus

voi brittitutkijoiden mukaan ehkäistä

rasvan kertymistä ja siten ehkäistä lihavuutta.

Liikunnan hyödyt näkyvät jo muutamassa

vuodessa. Jokainen rankahkoon

liikuntaan päivittäin käytetty varttitunti

vähensi rasvakudoksen määrää kymmenyksellä

eli noin yhdellä rasvakilolla, tutkijat

laskivat. Näin aktiivisesti liikkui viidennes

pojista ja kolmannes tytöistä.

duodecim

I N G R A M

Jumppa ylläpitää muistia

Puolen vuoden ohjattu jumppa voi mahdollisesti

hidastaa muistiongelmien etenemistä

varsinaiseksi dementiaksi. Jos

yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset varmistetaan

tulevissa tutkimuksissa, saattaa

liikunta tarjota halvan ja turvallisen

vaihtoehdon lääkehoidoille. Neljästi viikossa

puolen vuoden ajan jumpanneet

noin 70-vuotiaat välttyivät kognitiivisten

toimintojen heikkenemiseltä muita

todennäköisemmin. Jumppa auttoi erityisesti

naisia.

duodecim

Harva laihduttaja onnistuu

Suomen Apteekkariliiton kyselyssä selvisi,

että laihdutetut kilot tulevat lähes

aina takaisin. Vain 23 prosenttia vastaajista

kertoi, että paino ei noussut entiselle

tasolle laihdutuksen jälkeen. Laihdutuksen

aikana noin joka kolmas laihduttaja

kuitenkin koki useimmiten saavuttaneensa

haluamansa painon. Kyselyssä

13 prosenttia kertoi, että ei koskaan

päässyt tavoitteeseensa laihdutuksen

aikana.

cision

Joka toinen painaa liikaa

Suomessa nuoret lihovat, työikäisistä

joka viides on lihava ja joka toinen painaa

liikaa. Lihavuuden takia Suomessa

on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta

sairastavaa henkilöä ja diabeteksen

ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän.

thl

60-vuotiaat naiset juovat

Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 2000luvulla

suhteellisesti kaikkein eniten 60–

69-vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja

myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon

laitoksissa ja alkoholisairauksien

hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 60vuotiailla

selvästi enemmän kuin nuoremmalla

väestöllä. Alkoholisairauden tai

myrkytyksen aiheuttamat kuolemat väestön

100 000 asukasta kohti lähes kaksinkertaistuivat

60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla

naisilla vuodesta 1998 vuoteen

2007. Miehillä kasvua oli 43 prosenttia.

thl

Lisää palovaroittimia

Tammikuussa voimaan tulleen palovaroitinasetuksen

mukaan asunnoissa tulee

olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen

kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä

kohden. Tulipaloissa kuoli viime vuonna

alustavien tietojen mukaan 104 ihmistä.

Kuolleista valtaosa oli keski-ikäisiä tai

ikääntyneitä miehiä.

spek

Älä ole pessimisti!

Negatiivisuus pahentaa sydänkohtauksen

seurauksia. Lisäksi pessimismi lisää aivohalvausten

vaaraa. Kielteiseen ajatteluun

taipuvaiset ja sosiaalisesti estoiset ihmiset

pärjäävät muita heikommin sydäninfarktin

jälkeen, kertoo hollantilaistutkimus.

Suomalaistutkimuksen mukaan

vähiten pessimististen ihmisten sairastumisriski

aivohalvaukseen on jopa puolet

pienempi kuin pessimistien. duodecim


muut lehdet

”Hyvinvoiva ihminen uskaltautuu myös

itselleen sopiviin haasteisiin pysyvän puolustusasenteen

sijasta, eikä epäonnistuminenkaan

suista häntä epätoivoon.”

Psykiatrian professori Heli Koivumaa-Honkanen

telma 4/2009

”Jos ei olisi tehty mitään ja olisi tullut iso

epidemia, sitten vasta olisikin haukuttu.”

HUS:n infektioylilääkäri Ville Valtonen epäilykseen,

onko sikainfl uenssan vaaroja liioiteltu

mediuutiset 2/2010

”Olin myös aina soittanut suutani diabeetikkoystävälleni,

joka liikkui banaani mukanaan

kapakassakin. Nyt olin itse samankaltainen

apina.”

Diabetekseen sairastunut ja elämäntapansa muuttanut

taidevaikuttaja Otso Kantokorpi

diabetes 12/2009

30 vuotta sitten

Kuusi TVK:laista terveydenhuoltoalan

ammattiliittoa teki päätöksen terveydenhuoltoalan

yhteisjärjestön perustamisesta.

Yhteisjärjestö oli määrä perustaa

keväällä 1982. Apuhoitajaliitto päätti

jäädä pois allekirjoitustilaisuudesta,

koska selvitystyö eri toimintavaihtoehtojen

välillä oli liitossa kesken. Asiaa oli

määrä käsitellä

liittovaltuuston

kevätkokouksessa.

Lehden avausjuttu

esitteli tilannetta:

”Päätös poisjäämisestäallekirjoitustilaisuudesta

ei siis

merkitse sitä, ettäApuhoitajaliitto

olisi kokonaan

jättäytynyt yhteistyöhankkeen ulkopuolelle ...

Meillä on edelleen mahdollisuus mennä mukaan

yhteisjärjestöön, mikäli tämä vaihtoehto

valitaan.”

apuhoitajalehti 2 / 1980

Mitä mieltä?

74

%

Kyllä, koska

nyt tuntuu todella avantouinnilta,

kun vesi höyryää kutsuvasti.

pelkään hämähäkkejä ja pakkasella

niitä ei ulkona näy.

pääsee hiihtämään ja luistelemaan.

talvi talvena ja lösökelit syksyyn ja

kevääseen.

pääsee turvallisesti pilkkiongelle.

luonto tarvitsee lepoa.

rakastan kerrospukeutumista.

valoisampi luonto, valoisampi mieli.

koiraa ei tarvitse pestä joka lenkin

jälkeen.

on ihana käpertyä huovan sisään ja

katsella takkatulta.

pakkasen puraisu tuntuu kivalta.

on ihanat hiihtoretket ja nuotiotulet.

pöpöt kuolevat.

uusi kuukauden

kysymys löytyy

sivulta 53.

Tammikuun kysymys oli:

Kaipaatko

pakkastalvia?

26

%

Kyllä En

En, koska

pienten lasten kanssa ulkoilu on

hankalaa.

iho ja limakalvot kuivuvat.

autokin yskii.

kuljen pyörällä työmatkat 10 km

suuntaansa.

energiaa kulutetaan yhä enemmän.

joudun tekemään työmatkat bussilla.

haluaisin, että aina olisi kesä.

minulla on astma ja pakkasella on

vaikea hengittää.

vesijohdot jäätyvät, asunnon lämmitys

ja auton käyttö maksavat enemmän.

harrastan juoksua ja pakkanen käy

henkeen.

sain niistä lapsena ihan tarpeekseni.

pitää olla turkit ja pilkkihaalarit.

super 2 • 2010 11


Lempiesine

Palstalla tutustutaan superilaisten

tunteita herättäviin esineisiin

12 super 2 • 2010

Kultaiset

korvarenkaat

teksti ja kuvat sonja kähkönen

Vastaanotto-osastoavustaja Leila Puusniekan korvissa

kimaltelevat kultaiset korvarenkaat. Erityistä niissä on

käytännöllinen lukko, mutta niillä on myös tunnearvoa.

Leila Puusniekka sai reiät korviin ja ensimmäiset

korvakorunsa neljätoistavuotiaana.

Toki hän oli toivonut niitä itselleen

jo aiemmin, mutta perheessä ei

haluttu kasvattaa turhamaisia

pikkunaisia.

Kun sopiva aika vihdoin koitti, rei’ittäjälaite

napsahti ja korvia hieman kirpaisi,

tarjottiin Puusniekalle tujaus brandyä

jännityksen lievittämiseen.

Harjoituskorvakoruja ei tarvittu, sillä

reikiin laitettiin saman tien äidiltä rippilahjaksi

saadut kultaiset korvarenkaat.

Samat renkaat koristavat yhä Puusniekan

kasvoja, ja harvoin hän malttaa vaihtaa ne toisiin.

Korvarenkailla on ikää yli 45 vuotta. Leilan äiti osti

ne alun perin itselleen ollessaan kolmekymmenvuotias, mutta

lahjoitti korvakorut tyttärelleen kulta-allergiansa vuoksi. Leila

on päättänyt jatkaa perinnettä ja antaa vielä sopivan ajankohdan

tullen ne jommallekummalle omista tyttäristään. Kumpi

heistä nyt enemmän osoittautuukin koruihmiseksi.

Ei mitkä tahansa korut

Puusniekka irrottaa korut korvistaan, pyörittelee niitä sormissaan

ja kertoo niiden olevan kaikista hänen korvarenkaistaan

helpoimmat käyttää.

– Tästä kun painaa, ne napsahtavat lukkoon. Sitten taas

painallus, ja ne aukeavat. Ei tällaista lukkojärjestelmää ole

uudemmissa koruissa.

Korujen korviin pujotettavassa osassa on erillinen nivel.

Sen ansiosta renkaat on helppo työntää korvanrei’istä läpi.

– Minulla on kaappi täynnä vääntyneitä kultaisia ja hopeisia

korvarenkaita. Koska uudemmissa koruissa ei ole tällaista

liikkuvaa osaa, niitä on taivutettava sivusuunnassa, jotta ne

menevät jotenkuten paikoilleen.

Näillä korvarenkailla on myös muita hyviä ominaisuuksia.

Ne eivät tummu ja ovat vahvemman tuntuiset kuin vel-

tot nykykorut. Sopivan kokoisetkin ne ovat ja nukkuessa täysin

huomaamattomat.

Vaikka Leilan koruvarastosta löytyy muitakin vaihtoehtoja,

ovat rippilahjaksi saadut korvarenkaat käytössä

lähes aina. Puusniekka on kysellyt koruliikkeistä,

löytyisikö mistään toisia samanlaisia,

mutta vielä tähän mennessä ei ole

tärpännyt.

Onneksi melkein puolen vuosisadan

ikäiset korut ovat pysyneet tallessa ja vahvan

rakenteensa ansiosta ne ovat kestäneet

ahkerassa käytössä. Varmuuden vuoksi

Leila koputtaa kuitenkin puuta.

– Etteivät vain hajoa nyt kun niitä on niin

paljon kehuttu.

Viisipennisen kokoiset

Korvarenkaat ovat ajattomat ja sopivat yhteen erilaisten asujen

kanssa. Jos tiedossa on merkkitapahtuma, kiillottaa Puusniekka

korut juhlakuntoon. Silloin harvoin, kun hän vaihtaa

korviinsa toiset korut, sujauttaa hän kultaiset korvarenkaat

vanhaan pennipussiin. Se on vakiintunut vuosien saatossa

näiden korujen säilytyspaikaksi ja kulkee yhä käsilaukussa

mukana.

Markka-aikaan Puusniekka huomasi korvarenkaiden olevan

tismalleen viiden pennin kolikon kokoiset, sillä pennipussissa

renkaiden sisään sujahti aina viisipenninen. Tuo korvarenkaan

ja kolikon yhdistelmä helpotti korujen löytämistä,

kun Leila niitä jälleen kaivoi pussista käyttöönsä.

Hyvinkäällä asuva Puusniekka ei pidä itseään varsinaisesti

koruihmisenä, eikä hän työnsä puolesta voisi käyttää koruja

esimerkiksi käsissään. Vaikka hän terveyskeskusavustajana

tekee suurimmaksi osaksi toimistotyötä vastaanotolla, ei ole

mahdotonta, että työpäivänä onkin siirryttävä avustajaksi toimenpiteisiin.

– Ehkä kotirouvana minulla voisi olla sormukset ja lakatut

kynnet. Toisaalta teen niin paljon asioita käsilläni, että kyllä

ne taitaisivat olla tiellä..


Leila Puusniekan korvarenkaat ovat kul-

Kannen keneet mukana alta kurkistavan monissa liinan tilaisuuksissa lisäksi Elvi

on perhejuhlista tallentanut Lahden pärekoriinsa suurhallissa monet mukajärjesvattettyyn muistot. operettiin.

super 2 • 2010 13


14 super 2 • 2010


Lähihoitaja Miia Niemisen valinnoissa

Vanhukset

selättivät lapsityön

teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa

Miia Niemiselle työ vanhusten parissa on niin palkitsevaa,

ettei hän ole kaivannut erikoistumaansa lapsi- ja nuorisotyöhön.

Ettei vain Miia narraa? Vanhustyöhän on raskasta

ja ikävää! Seurasimme iltavuoron lähihoitajan kannoilla.

P

äivällä vähän vaille

yksi soitan tamperelaisen

Sukupolvien talon

ovisummeria. Samasta

ovesta mennään

sekä vanhusten

palvelu- ja tehostetun

hoivan Petsamokotiin että Tampereen

ensi- ja turvakotiin.

Pitkänhuiskea, mustatukkainen ja

reippaan oloinen nuori nainen kävelee

portaat alas tuloaulaan ja esittäytyy

Miiaksi. Tuota pikaa selviää, että hyvän

ryhdin takana on nuoruuden koripalloharrastus.

Miia Niemisen työpiste on sairaanhoitajan

päivystyshuoneessa. Hän tekee

kolmivuorotyötä Petsamokodin

hoivaosastolla ja palveluasunnoissa.

Työpäivä alkaa tulostamalla tietokoneelta

asukkaiden laboratoriovastauksia.

Eräässä tuloksessa on niin suuri

heitto, että Miian on saatava lääkä-

riltä vahvistus oikeaan lääkeannostukseen.

Kello 13.10 hän tarttuu puhelimeen

ja soittaa reseptin määränneelle

omalääkärille. Keskus pyytää häntä

odottamaan.

– Tämän tekee normaalisti sairaanhoitaja,

mutta kun hän on poissa, teen

vastuuohjaajana sairaanhoitajan töitä.

Kun sairaanhoitaja on töissä, olen hänen

oikeana kätenään, Miia kertoo.

Kello on puoli kaksi, eikä lääkäri ole

vastannut. Jonotusmusiikki tulvii Miian

korvaan ja vähän väliä seinällä oleva

summeri soi. Miia tunnistaa koodista,

kenelle soitto on tarkoitettu.

Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen

Petsamokoti toimii kahdessa

rakennuksessa. Päivystyskerroksessa

asuu 14 tehostetun palveluasumisen

asukasta. Käytävän yhdistävällä palvelutalon

puolella on 22 asukasta, joista

neljä kuuluu tehostetun palveluasumisen

piiriin.

super 2 • 2010 15


1 2

v

1. Annikki on lähdössä syömään ja Miia siirtää hänet sängystä pyörätuoliin. Oikea nostotapa on ensiarvoisen tärkeä, sillä selkänsä vioittanut

hoitaja on pian entinen. 2. Anna-Liisan valoisaa elämänasennetta pitävät yllä mieluisat kirjat ja omaisten muistamiset. Hoitajiaan hän

kiittelee kauniisti näiden palveluksista. 3. Miia rauhoittelee Maijaa, joka suotta hätäilee huoneensa siivoa. Hoitajaa rasittaa toisinaan, kun

hän ei ehdi jutella asukkaiden kanssa niin paljon kuin haluaisi.

Lääkärin tavoittelua

Kello on 13.30 ja Miia Niemisellä on edelleen odotusmusiikkia

lykkäävä kännykkä korvalla.

– Joskus menee kaksikin tuntia, ennen kuin lääkärin saa

kiinni, hän hymähtää ja myöntää, että työaikaa menee pahasti

haaskuun. Musiikin luritusta kuunnellessa hänellä on aikaa

kertoa itsestään ja työpaikastaan.

– Erikoistuin lapsi- ja nuorisotyöhön, mutta en ole päivääkään

tehnyt työtä heidän parissaan. Tulin kolme vuotta sitten

Petsamokotiin Tampereen Kaukaharjusta, jossa myös asui

vanhuksia.

Petsamokoti vaikuttaa viihtyisältä.

On vanhaa kirjoituspöytää ja peililipastoa.

Ikkunoilla on hyvinvoivia viherkasveja.

Seiniä kaunistavat monet

taulut.

Ovatko asukkaat varakkaita, koska

he asuvat yksityisessä palvelutalossa?

– Varakkaita ja ei. Kaupunki ostaa meiltä hoivapalveluja,

mutta asukas maksaa itse vuokransa yhdistykselle. Lisäksi hän

voi hakea esimerkiksi Kelalta asumis- ja hoitotukea ja tarvittaessa

sosiaaliturvalta toimeentulotukea. Asukkaat maksavat erikseen

ruuastaan, hoitotarvikkeistaan ja lääkkeistään. Vaipoista

he maksavat sen jälkeen, kun tietty määrä on ylittynyt. Työnantaja

kustantaa suojaimet, joita tarvitsemme työssämme.

Kello on 14.10 ja Miia on ollut puhelimessa tasan tunnin.

Lääkäriaseman keskus katkaisee puhelun.

– Nyt täytyy käydä juomassa, Miia sanoo ja poistuu käytävään.

Palattuaan pöytänsä ääreen hän soittaa uudelleen lääkäri-

16 super 2 • 2010

keskukseen. Keskus ilmoittaa lääkärin olevankin lomalla. Miia

soittaa toisen omalääkärin kännykkään. Nyt tärppää. Lääkäri

vahvistaa lääkeannostuksen. Puhelu kestää 30 sekuntia.

Lääkekierroksella

Omahoitaja tuntee

asukkaan juurta jaksain,

koska hän viettää tämän

kanssa eniten aikaa.

Miia Nieminen ottaa lukitusta kaapista lääkkeet ja laittaa niitä

dosetteihin. Vain kolme talon 36 asukkaasta huolehtii itse

lääkkeistään. Kori kädessä hän lähtee kierrokselle.

– Minun pitäisi vielä olla tietokoneen ääressä varaamassa

asukkaille uudet laboratorioajat, hän sanoo ja laskeutuu ripeästi

rappuja alas kohti palveluasun-

tojen siipeä.

Miia koputtaa oveen ja avaa sen

omalla avaimellaan:

– Moro! Mukana on toimittaja ja

valokuvaaja, saako tulla?

– Tulukoot!

Lähihoitaja ojentaa Maurille insuliinipiikin,

ja ilmoittaa annoksen määrän, jonka mies pistää

itse. Hän laittaa tälle silmätipat ja lupaa tulla illalla käymään.

Mauri kiittelee käynnistä.

Seuraavassa asunnossa läiskitään korttia. Miia antaa asukkaalle

lääkkeet.

– Meillä on vain neljä miestä koko talossa. Pyrimme sijoittamaan

sisarukset ja sukulaiset yhteen, mutta joskus on

pantava samaan asuntoon myös toisilleen vieraita ihmisiä,

hän kertoo.

Maija harmittelee pöydälle jääneitä astioita, kun vieraitakin

tulee.

– Tämä on sinun kotisi. Pöytä saa näyttää miltä vaan, Miia


sanoo topakasti. Hän ottaa jääkaapista

jogurttipurkin, avaa sen ja ojentaa

lääkkeet.

Anna-Liisa istuu kirjahyllyn edessä

ja lukee dekkaria nimeltä Vakooja turvautuu

murhaan. Hän nauraa hyväntuulisesti:

– Luen isotekstisiä kirjoja. Tämä kirja

on lainassa Turun kaupunginkirjastosta.

Miia jättää lääkkeet pöydälle ja lupaa

palata illalla.

Kello on 15.30 ja Miia on palaamassa

sairaanhoitajan päivystyshuoneeseen.

Toppatakkinen nainen seisoo ulkoovella,

mutta kävelemme tylysti ohi.

Ulko-ovea ei ole lupa avata kenellekään

ketä ei tunneta, koska talossa toimii ensi-

ja turvakoti.

Tauko ennen ruokailua

3 4 5

4. Työtoveri on hälyttänyt apuun toiseen kerrokseen ja Miia kiirehtii paikalle portaat juosten. Ne hän juoksee kuntoaan ylläpitääkseen

silloinkin, kun ei ole kiire. 5. Lääkkeiden antaminen on tarkkuustyötä. Vastuuohjaajana työskentelevä lähihoitaja tarkistaa, ovatko

laboratoriotulokset ja reseptien annostukset ajan tasalla.

Kahvihetki meni puhelimessa, mutta

Mia ei käytä sitä nyt, sillä jo puolentoista

tunnin päästä hänellä on ruokatauko.

Asukkaiden asiat mietityttävät:

Eräällä on harhoja, ja hän kuvittelee

olevansa naimisissa tunnetun poliitikon

kanssa. Toinen pelkää, että hänen

omaisuutensa viedään. Yksikin väärä

ele tai liike voi laukaista harhan. Vie-

raan hoitajan aikana he tulevat helposti

levottomiksi.

– Omahoitaja tuntee asukkaan juurta

jaksain, koska hän viettää tämän

kanssa eniten aikaa. Omahoitaja käy

kaupassa, hoitaa Kela-asiat ja kuljettaa

kaupungilla.

Kello on 15.30 ja ruoka-aika lähestyy.

Miia kävelee taas palvelutalon pitkää

käytävää, kopauttaa oveen ja avaa

sen omilla avaimillaan. Hän kääntää

asukkaan sängynlaidalle istumaan. Pyörätuoli

odottaa vieressä.

– Huimaako? No otapa minua niskan

takaa kiinni. Laitan kädet pyllyn alle.

No nyt, nousetko seisomaan ja käännytään

pyörätuoliin istumaan. Nojaa

vähän eteenpäin niin suoristan vaatteet.

Työtoveri huutaa Miiaa avuksi. Asukas

on kaatunut lattialle ja tarvitaan

nostovyötä. Miia juoksee raput ylös punainen

vyö kädessään.

Työsuojelusta turvaa ja

helpotusta

Kello 16.30 asukkaat ovat syöneet ja

heidät on viety takaisin huoneisiinsa.

Taukohuoneen mikrossa lämpiää peruna-lihasosetta.

Kahvinkeitin porisee

kotoisasti.

Miia kiittelee työpaikkaansa:

– Me kaikki ollaan työhömme hyvin

motivoituneita. Meillä on niin hyvät

välit, että voimme sanoa työtovereillemme,

että nyt voi olla kehno päivä,

kun tuli nukuttua huonosti.

Työtoverit eivät pidä siitä, että sijaiseksi

tai harjoittelijaksi tulee vastahakoinen

tyyppi. Heitä loukkaa, jos opiskelija

ilmoittaa ylhäisesti tulleensa harjoittelemaan

vanhusten pariin vain siksi,

että jakso tulisi täyteen.

Vuoden alusta Miiasta tuli Sukupolvien

talon noin 70 työntekijän työsuojeluvaltuutettu.

Hänen vastuulleen

kuuluvat myös yläkerrassa toimivat ensi-

ja turvakodin työntekijät.

– Ensimmäinen selkeä työturvallisuusasia

on se, että ovet pidetään jatkuvasti

lukossa. Olemme sopineet yhteisistä

pelisäännöistä ja kerromme hätätilanteessa

toisillemme tietyt koodit.

Miia Nieminen kiinnostui työsuojelusta

huomatessaan, että työntekijöiltä

puuttui joitakin työtä helpottavia apuvälineitä.

Niitä ei ollut aikaisemmin

edes tarvittu, koska asukkaat olivat hyväkuntoisempia.

Talosta löytyi nostolaite,

mutta tarvittiin myös hoivasänkyjä,

painehaavaumapatjoja, liukulautoja

ja pyörähdyslautoja. Nyt ne on saa-

super 2 • 2010 17


tu kaikille tarvitseville.

Pian Miia huomasi myös, miten kapeita

vessat ovat. Hissit ovat pieniä eivätkä

niihin mahdu esimerkiksi ambulanssipaarit.

Jykevä kivitalo oli rakennettu

1950-luvulla eikä tuleva käyttö

palvelutalona ollut ennakoitavissa.

– Onneksi työsuojelutoimikuntaan

tulee joka yksiköstä työntekijä. Saan

tietoja muiden yksiköiden tilanteesta.

Miia voidaan hälyttää vaaratilanteissa

yläkerran ensi- ja turvakotiin lähinnä

turvan tuojaksi.

– Niin käy kuitenkin harvoin. Enemmän

me joudumme yöaikaan hälyttämään

ensi- ja turvakodista työntekijöitä

avuksemme.

Hyvää yötä

Lähihoitaja aloittaa kuuden maissa asukkaiden

ilta- ja yövalmistelut. Hän laittaa

Markun vuodetta yökuntoon. Mies on

katsellut nojatuolissaan televisiosta mainoksia

kyllästymiseen asti.

– Olet ottanut lepoasennon. Älä nukahda

siihen. Sinun on muuten hankala

siirtyä sänkyyn, Miia varoittaa.

– Olen vähän vetelässä, mutta minulle

ominaisessa asennossa. Olen löhöilijä

ja ahtaisiin paikkoihin kaatuilija. Joka

paikasta minut on kyllä saatu ylös,

Markku veistelee.

18 super 2 • 2010

Eteisessä Miia desinfi oi kätensä, kuten

hän on tehnyt jokaisesta huoneesta

poistuessaan ja sinne mennessään.

Hän huomaa, että huone 16 kutsuu, ja

pistäytyy sinne. Seuraaviin huoneisiin

meillä ei ole asiaa ja odottelemme hyvän

aikaa käytävässä.

Kello lähestyy yhdeksää ja apua tarvitsevat

asukkaat on hoidettu. Miia palaa

sairaanhoitajan päivystyshuonee-

Tänään töissä

Kuka:

Miia Nieminen, 31, Tampereen ammattiopiston

lähihoitaja-lukiolinjalta

2001 valmistunut lähihoitaja.

Perhe:

Mies sekä 7- ja 4-vuotiaat tyttäret.

Harrastukset:

Kaikenlaiset käsityöt; kudonta, virkkaaminen,

ompelu, verhoilu. Moottoripyöräily;

ajoa kertyy vuodessa noin

2000 kilometriä.

Työ:

Lähihoitajan työtä vanhusten parissa,

vastuuohjaaja ja työsuojeluvaltuutettu.

seen. Hän juttelee hetken valvomaan

tulleen yöhoitajan kanssa, käy vaihtamassa

vaatteensa ennen kuin lähtee ajelemaan

kotiinsa Nokialle. Matka kestää

puoli tuntia. Hän tietää vanhasta muistista,

ettei uni tule aivan heti.

– Työrytmi on vielä kotonakin päällä.

Tuntuu kuin virtaa olisi vielä vaikka mihin,

vaikka olen koko päivän kävellyt,

hän sanoo ja käynnistää autonsa..

Parasta työssä:

Monipuolinen, vaihteleva työ. Työpäivää

aloittaessa ei tiedä, millainen

siitä tulee. Mukavat asukkaat ja hyvät

työtoverit.

Huonot puolet:

Fyysisesti raskasta, koska taloa ei ole

ergonomisesti suunniteltu vanhustyöhön.

Vessat ja hissit ovat pienet eikä

niille voi jälkikäteen tehdä mitään.

Tiesitkö tämän:

Tampereelle 1950-luvulla rakennetun

ensi- ja turvakoti ry:n omistaman

Sukupolvien talon yhteydessä toimii

myös vanhusten palvelutalo ja tehostetun

palvelun ryhmäkoti Petsamokoti.

Taloon otetaan apua tarvitsevia vanhuksia

turvapalveluun.


Lisää ohjausta opiskelijoille

teksti sonja kähkönen

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tarjotun opetuksen ja ohjauksen määrä

vaihtelee koulutuksen järjestäjien ja koulutusalojen välillä. Opetusta on

usein riittävästi, mutta ohjausta kaivataan lisää sitä eniten tarvitseville.

Opetushallitus selvitti ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen

ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä

oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallituksen

linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää

lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen

määrää selvitettiin tilastoista ja koulutuksen

järjestäjille, opettajille sekä työelämän

edustajille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyihin

vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa

93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen

peruskoulutuksen opettajaa ja kuusitoista

yritystä. Mukana haastatteluissa oli

myös oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä

ja opiskelijoita.

Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee

koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojen välillä.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tilanne on kohtalainen. Selvityksen

mukaan yhteisten ja ammatillisten opintojen ryhmäkoot

vaihtelivat eri koulutusaloilla, mutta yleisin ryhmäkoko

oli 16–25 opiskelijaa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli

25 opiskelijan ryhmiä ei ollut lainkaan. Vuosina 2005–2007

sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla oli opetustunteja opiskelijaa

kohti hieman eri alojen keskiarvoa vähemmän.

Kokonaisvaltaista

ohjausta kohdennettava

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä kulttuurialan opettajat

pitivät lähiopetustuntien määrää riittävänä useammin kuin

muut. Näkemykset vaikuttivat kuitenkin osittain polarisoituneilta.

Kun 47 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan

opettajista piti lähiopetustuntien määrää riittävänä, piti 39

prosenttia alan opettajista määrää vähäisenä.

Tyytymättömyyttä opettajat viestivät, kun selvitettiin työssäoppimisen

ohjaustuntien riittävyyttä. Sosiaali-, terveys- ja

liikunta-alan opettajista 30 prosenttia piti työssäoppimisen

ohjaustunteja riittävänä, mutta 47 prosenttia opettajista koki

määrän vähäiseksi.

Opetuksen ja ohjauksen epätasaisesta jakautumisesta huolimatta

niiden määrä on yleisellä tasolla riittävä. Kuitenkin

Yli 80 prosenttia

opettajista oli sitä

mieltä, että entistä

suurempi osa työajasta

kuluu opiskelijoiden

kasvatukseen.

kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa

tarkemmin juuri sitä tarvitseville opiskelijoille.

Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita,

eivät aina saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta

tai tukea. Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskeli-

joiden ja työelämän edustajien käsitykset

opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat

toisistaan. Koulutuksen järjestäjien

käsitys oli positiivisin ja opettajien käsitys

kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen

näyttöihin, henkilökohtaiseen

ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä

olevaa tuntimäärää riittämättömänä. Yli 80

prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että

entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden

kasvatukseen.

Lisää tukea ja

pienempiä opetusryhmiä

Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä

ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijat kaipasivat

vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien

monipuolisempaa käyttöä. Lisäksi toivottiin enemmän

lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen

opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä

työssäoppimisen ohjaukseen.

Työelämän edustajat toivoivat, että opettajat olisivat työelämäjaksoilla

vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena.

Selvityksen perusteella ehdotettiin muun muassa, että voimavaroja

pitäisi kohdentaa erityisesti työssäoppimisen ohjaukseen,

ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen

ohjaukseen. Uusien menetelmien ja oppimisympäristöjen

hyödyntämistä on edistettävä erilaisilla kehittämishankkeilla.

Lisäksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien

nuorten osalta riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä perusopetuksessa

tulee varmistaa.

Marja-Helena Salmion ja Matti Mäkelän julkaisu Ammatillisen

peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys

löytyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen internetsivuilta

kohdasta julkaisut..

super 2 • 2010 19


Mikkelin jäseniltaan

saapui pieni, mutta

puhelias joukko.

20 super 2 • 2010

Jäsenilloissa

tiukkaa asiaa

Superilaiset lähtivät joukolla jäseniltoihin.

Neuvottelukierroksen lisäksi puhuttavaa riitti

niin työajoista kuin työhyvinvoinnistakin.

Purevat pakkasetkaan eivät hyydyttäneet superilaisten

tarmoa osallistua tammikuun jäseniltoihin eri

puolilla maata. Kaikkiaan lähes puolitoistatuhatta

jäsentä halusi tietoa ajankohtaisista asioista. Osallistujamäärä

nousi pitkälle yli sadan Helsingissä,

Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä ja lähelle sataa

Seinäjoella, Oulussa ja Kuopiossa. Muut tilaisuudet houkuttelivat

keskimäärin 50 osallistujaa, Vaasan ja Mikkelin hieman

vähemmän.

Mikkelin jäseniltaan saapui 20 alueen superilaista. Heistä

kaksi osallistui ensimmäistä kertaa. Pienellä porukalla riitti

teksti ja kuvat marjo sajantola

kuitenkin puhetta suuremmankin edestä, sillä ryhmä koostui

muun muassa keskussairaalan, Mikkelin ja lähikuntien sekä

sosiaalipuolen palvelulaitoksen työntekijöistä. Pitkämatkalaiset

tulivat paikalle Kangasniemeltä ja Pieksämäeltä.

Ehdoton ei harmaalle ylityölle

SuPerin lakimies Merja Hyvärinen alusti keskustelun kertomalla

viimeisimmät tiedot sopimuskierroksen etenemisestä

kuntasektorilla ja yksityispuolen sopimusaloilla.

Kuntien taloudellinen tilanne tuo lisäpaineita palkankorotusneuvotteluihin.

Superilaiset totesivat, etteivät ole hyvinä

aikoinakaan kuulleet kuntapäättäjien sanovan, että nostetaanpa

nyt hoitajien palkkoja, kun rahaa on!

Keskussairaalan superilaisten huolena on myös aktivoida

nuoria mukaan toimintaan. Uutta puhtia ja uusia toimijoita

pitäisi löytyä luottamusmies- ja ammattiosastotoimintaan.


Koko porukalla riitti puhuttavaa

niin harmaan ylityön tekemisestä kuin

määräaikaisista työsopimuksistakin.

– Superilaiset tuntuvat olevan päättäväisinä

siinä, että harmaata ylityötä

ei enää tehdä. Jos tuplavuoroa tarjotaan,

vaaditaan siitä ylityökorvaus, eikä

temppuilla työvuorolistoilla, Hyvärinen

kertoo.

Työelämän kiivastahtisuus, resurssipula

ja hoidettavien ikääntyminen

sekä heidän hoitonsa haasteiden jatkuva

lisääntyminen ovat joka työpaikan

arkipäivää. Kun vastavalmistunut

lähihoitaja aloittaa työelämässä, vallitseva

todellisuus lyö hoitotyön ihanteita

korville. Monet uupuvat.

Mikkelin jäsenillassa arveltiin, että

oppilaitosten opettajien olisi syytä osallistua

vaikka työnkierrolla työelämään,

pikaisten työssäoppimispaikoilla piipahtamisten

sijaan. Näin he kykenisivät

kertomaan hoitotyöstä realistisemmin

opiskelijoilleen. Joissakin oppilaitoksissa

tämä on jo käytäntö.

– Mikkeliin on aina mukava tulla.

Täällä ihmiset ovat aktiivisia ja puheliaita.

Jäsenillat ovat SuPerinkin toiminnan

kannalta antoisia. On tärkeää

kuulla suoraan kentältä, miten siellä

menee ja miten eri työpaikoilla jaksetaan.

Paikallisista asioista eniten

puhetta

Edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen

kertoo, että Joensuun tilaisuuteen

saapui 50 hyvin aktiivista superilaista.

Neuvottelukierroksen lisäksi keskustelua

syntyi työsopimukseen, vuosi-

Helka Aholainen

Mikä on työpaikkasi?

Mikkelin kaupungin Suonsaaren vanhainkoti

Arvostetaanko työpaikallasi

superilaisten osaamista?

Minun mielestäni meillä arvostetaan

hyvin. Saamme tehdä monipuolisesti

töitä lääkärinkierrosta perushoitotyöhön.

Lisäksi meitä kannustetaan osallistumaan

koulutuksiin.

Mitä töissä tapetilla?

Varmaankin henkilökunnan vähäisyys on

aina se aika ykkönen puheenaiheissa.

Kaupungin toinen vanhainkoti lakkautetaan,

ja meillä tulee jatkossa olemaan

aina vain huonokuntoisempia asukkaita.

lomaan ja työnantajan vaihtoon liittyvistä

asioista.

– Keskustelimme tunnin verran

myös työsuojeluasioista, koska epäselvyyksiä

niissä tuntuu tuolla alueella olevan

sekä kuntapuolella että yksityissektorilla.

Esiin nousi voimakkaasti myös

oman liiton tärkeä rooli ja paikallis-

Missä asut ja millaista siellä on elää?

Asun Mikkelissä ja tämä on asuinpaikkana

loistava. Pieni kaupunki, missä kaikki on

lähellä. Töissä työterveyshuolto pelaa,

mutta työelämän ulkopuolella olevilla on

vaikeampaa saada

palveluja.

super 2 • 2010 21


tason vahva toiminta muun muassa

jäsenhankintakeinoina.

Edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola

toi Vaasan ja Kajaanin terveisinä,

että superilaisten mieltä painavat ihan

työaikaan ja vastaaviin sopimusasioihin

liittyvät kysymykset, eivät niinkään

neuvotteluihin liittyvät asiat.

Porissa keskustelutti palkkaratkaisun

lisäksi erityisesti jaksotyön uudistaminen.

Lakimies Tuomas Hyytinen kertoo,

että puhetta syntyi myös paikallisista asioista,

etenkin yhteistoiminta-alueista.

Lakimies Anna-Reetta Friipyöli alusti

Kuusamon ja Rovaniemen jäsenillat.

Sirpa Huupponen

Mikä on työpaikkasi?

Pieksämäen kaupungin terveystoimi,

hoiva ja kuntoutusosasto.

Arvostetaanko työpaikallasi

superilaisten osaamista?

Kyllä Pieksämäellä arvostetaan superilaisten

vahvaa osaamista.

Mitä töissä tapetilla?

Työssäjaksaminen on sellainen asia,

josta puhutaan. Meillä on ikääntyvää

porukkaa, jonka keski-ikä on lähempänä

kuuttakymmentä. Työyhteisössä

on aika vähän aivan nuoria ja meiltä

tavallaan puuttuu kokonaan yksi sukupolvi.

Työntekijöitä on riittänyt, ei ole

juurikaan ollut eläkkeelle lähtöjä tai

paikkakunnalta muuttoja.

Missä asut ja millaista siellä on elää?

Asun Pieksämäellä, melkein työpaikan

vieressä. En ole alkuperäisiä, sillä olen

muuttanut paikkakunnalle vuonna 1983.

Pieni vihreä kaupunki on mukava paikka

elää. Se on risteysasema, josta pääsee

joka suuntaan ja kauppareissuille isompiinkin

kaupunkeihin.

22 super 2 • 2010

Hän toteaa, että pohjoiseen kuului pääasiassa

hyvää.

– Kuusamon jäseniltaan osallistui

paljon myös yksityissektorin superilaisia.

Rovaniemelle tultiin pitkienkin

matkojen takaa, välimatkat eivät pohjoisessa

pelota, Friipyöli sanoo.

Rovaniemen jäsenillassa SuPerin

hallituksen jäsen Raija Mommo kertoi

ajankohtaisista paikallisista asioista.

Kaikissa jäsenilloissa superilaiset

osallistuivat aktiivisesti keskusteluun ja

veivät tietoa työpaikkojensa niille supereille,

jotka eivät jostain syystä päässeet

itse mukaan..

Merja Luntinen

Mikä on työpaikkasi?

Mikkelin keskussairaala.

Arvostetaanko työpaikallasi

superilaisten osaamista?

Kyllä meillä arvostetaan. Nykyisin ehkä

olemme päässeet parempaan asemaan.

Välillä tuntui siltä, että kaikki

perushoitajat pannaan pois ja käyttöön

tulisi yksiportainen järjestelmä.

Nyt on vähän palailtu entiseen ruotuun.

Mitä töissä tapetilla?

Olen ollut vuorotteluvapaalla kohta

puoli vuotta, joten en tiedä työpaikan

puheenaiheita. Minulla on aika mennyt

kuin siivillä.

Missä asut ja millaista siellä on elää?

Olen mikkeliläinen. Tämä on kiva maaseutukaupunki,

lähinnä sellainen koulukaupunki.

Kesällä täällä tapahtuu

enemmän kuin talvella, ja turisteja on

paljon.

Kaija Tolvanen

Mikä on työpaikkasi?

Suomenniemen toimintakeskus Metsätähti,

joka on tehostettua palveluasumista

tarjoava yksikkö. Siihen kuuluu

lisäksi kotipalvelu, jossa on alati kasva

määrä huonokuntoisia ihmisiä, joten

töitä ja haasteita riittää.

Arvostetaanko työpaikallasi

superilaisten osaamista?

Toivottavasti arvostetaan hyvin. Meillä

olisi kuitenkin syytä profi ilin nostamiseen.

Ammattinimikkeet ovat kodinhoitajia,

mutta ihmisiähän me hoidamme

emmekä seiniä, toki kokonaisuutta.

Hankkeena on muuttaa nimikkeet

lähihoitajiksi. Meillä valmistui juuri

neljä kodinhoitajaa lähihoitajiksi oppisopimuksella

kypsällä iällä, mikä on kunnioitettava

saavutus.

Kansallisena lähihoitajapäivänä aiomme

tuoda näyttävästi esiin osaamisemme

ja sitä, mitä koulutus sisältää, mikä

lisää asiakkaittemme omaistenkin luottamusta

ja turvallisuuden tunnetta.

Mitä töissä tapetilla?

Asiakkaat tulevat aina vain huonokuntoisemmiksi.

Työtehtävien haasteellisuus,

määrä, raskaus ja vastuu kasvavat.

Henkilöstön lukumäärä ei kuitenkaan

lisäänny samassa suhteessa. Määräaikaisten

suhteen meillä kuitenkin asiat

taitavat olla keskivertoa paremmin.

Missä asut ja millaista siellä on elää?

Olen asunut Mikkelissä koko ikäni, joten

olenko vähän sokea kaikelle. Tällä on

pikkukaupungin edut ja haitat. Ottamatta

Toriparkkiin kantaa, pitääkö kaiken

olla torin ympärillä? Mitään muuta

keskustaa ei sitten olekaan, keskussairaala

ja vankilakin ovat ihan tässä

lähellä.


Etäomaishoitaja kaipaa

ohjausta ja vertaistukea

teksti sonja kähkönen

Moni suomalainen huolehtii toisella paikkakunnalla asuvasta omaisestaan

tai läheisestään. Nämä etäomaishoitajat ovat yksin tilanteessa, jota virallinen

järjestelmä ei ole vielä tunnistanut.

Selvitysten mukaan Suomessa on kaikkiaan noin 600 000 henkilöä,

jotka auttavat omaistaan tai läheistään etäältä. Oulussa

valmistunut tutkimus vahvisti varsinaisten etäomaishoitajien

määräksi 64 000. He ovat pääasiallisia auttajia ja tukijoita

toisella paikkakunnalla asuvalle läheiselleen, joka ei selviydy

arjestaan omatoimisesti.

Tyypillinen etäomaishoitaja on 46–55-vuotias, avio- tai

avoliitossa oleva nainen. Hän käy kokopäivätyössä, ja auttaminen

tapahtuu pääasiassa viikonloppui-

sin sekä loma-aikoina.

Etäomaishoitajien tuen saajat ovat

useimmiten omia vanhempia, mutta hoidettavien

joukosta löytyy myös sukulaisia

sekä naapureita, tuttavia ja ystäviä.

Auttamisen tapa on etäomaishoitajilla

käytännön pakosta pääosin muuta kuin

fyysisissä ja hoitotoimenpiteissä auttamista,

sillä etäältä ei voi vaihtaa vaippoja tai kylvettää. Sen

sijaan auttamiseen sisältyvät esimerkiksi kotitaloustyöt, henkinen

tuki ja asiointiapu.

Läheistään etäältä auttava kuormittuu pääosin henkisesti,

minkä lisäksi auttaminen vaikuttaa etäomaishoitajan

omaan ajankäyttöön. Fyysinen rasittavuus, joka on virallisilla

omaishoitajilla merkittävää, puuttuu.

Etäomaishoitajat eivät ole yhtenäinen joukko, vaan rasitus

ja suuremmat haasteet koskevat etenkin niitä, jotka asuvat yli

50 kilometrin etäisyydellä tuettavastaan.

Tutkimustulokset ovat merkki siitä, että yhteiskunnasta

löytyy vielä aitoa välittämistä. Väestön ikääntyessä etäomaishoitajien

määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Työpaikat

keskittyvät suurten kaupunkien tuntumaan, jonne etäomaishoitajina

toimivat lapset muuttavat samalla kun iäkkäät

vanhemmat jäävät asumaan muuttotappiokuntiin. Etäomaishoitajuuteen

liittyvää tutkimusta ohjannut professori

Petri Kinnunen Lapin yliopistosta uskoo, ettei yhteiskunta

selviä nyt eikä tulevaisuudessa ilman omaisten ja läheisten

auttavaa kättä.

Tukiverkosto puuttuu

Tutkimuksessa selvitettiin etäomaishoitajien keskeisimpiä

ongelmia. Haastatteluissa paljastui, että kunnan palvelujär-

Etäomaishoitajat ovat

omaishoitotilanteessa

yksin ja vailla yhteiskunnan

tarjoamaa

tukiverkostoa.

jestelmä ei tunnista etäomaishoitajia eikä tee heidän kanssaan

omaishoitosopimuksia. Yhteiskunta ei tunnista ilmiötä, eikä

sen tueksi ole lainsäädäntöä toisin kuin esimerkiksi sairaan

lapsen hoitamisesta säädetyt palkalliset vapaat. Ongelmaksi

etäomaishoitajat ovat kokeneet myös tietokatkokset omaishoidettavan

tilanteesta, erityisesti silloin, kun kunnan palvelujärjestelmä

ei tunnista etäomaishoitajaa ensisijaiseksi tuen

antajaksi läheisten joukossa.

Etäomaishoitajuus on käsitteenä uusi.

Etäomaishoitajat ovat omaishoitotilanteessa

yksin ja vailla yhteiskunnan tarjoamaa

tukiverkostoa. He saavat osan tarvitsemastaan

tiedosta internetistä, mutta

kaipaavat tutkimuksen mukaan ohjausta

ja neuvontaa, vertaistukea sekä omaa

vapaa-aikaa. Joka neljäs etäomaishoitaja

ei saa tietoa tai tukea toimintaansa mis-

tään lähteestä.

Tutkimukseen sisältyneiden asennemittareiden perusteella

etäomaishoitajat ovat velvollisuudentuntoisimpia kaikista

omaishoitajaryhmistä. Samalla he esittävät mielipiteenään,

että on yhteiskunnan tehtävä huolehtia vanhuksista sekä

muista apua tarvitsevista. Suuri osa etäomaishoitajista ilmoittaa,

ettei halua itse olla perheenjäsenensä tuen varassa, mikä

kertoo tyytymättömyydestä vallitsevaan tilanteeseen.

Aktiivinen tiedonvaihto tärkeää

Tutkimuksessa haastatellut etäomaishoitajat toivoivat, että

kunnat hyväksyisivät myös heidät virallisen omaishoitosopimuksen

piiriin. Lisäksi he korostivat yhteisten hoitoneuvottelujen

tarpeellisuutta pitkistä välimatkoista huolimatta.

Huolta omaisesta tai läheisestä voisi helpottaa kotihoidon ja

etäomaishoitajan välisellä aktiivisella tietojen vaihtamisella.

Toivomuksena on ollut esimerkiksi sähköinen, reaaliajassa

toimiva kotihoidon käyntivihko.

Petri Kinnusen mukaan läheisten hoitoon osallistuminen

etäältä käsin edellyttää yhteiskunnan vastaantuloa. Se tarkoittaa

sitä, että työelämässä joustetaan ja sähköiset asiakastietojärjestelmät

otetaan laajempaan käyttöön. Ratkottavaa on myös

siinä, kuinka etäomaishoitajille usein aiheutuvia taloudellisia

kuluja voidaan huomioida esimerkiksi verotuksellisesti..

super 2 • 2010 23


Eija Wileniuksen asenteella pötkii

pitkälle: kun työlleen osaa antaa,

siltä myös saa paljon.

24 super 2 • 2010

Rakkautta

ensi silmäyksellä

teksti ja kuvat jukka järvelä

Kun parikymmentä vuotta mainosalalla työskennellyt

Eija Wilenius lähti opiskelemaan lähihoitajaksi,

hän rakastui heti – hoitotyöhön.

Hoitaminenko jotain tylsää, ahdistavaa, alipalkattua ja raskasta?

Ei ole, mikäli kysytään Eija Wileniukselta.

– En ole kokenut tätä työtä missään vaiheessa raskaaksi, en

henkisesti enkä myöskään fyysisesti.

Alaa vaihtanut ja siihen nyt tutustunut tuore lähihoitaja

on ihmetellyt sitä kielteisyyden kehää, joka hänen mielestään

tuntuu koko maassa kiertävän salakavalana hoitotyön yllä.

Myös SuPer-lehti saa Wileniukselta napakan moitteen siitä,


että alan raskaudesta ja aliarvostuksesta kirjoitetaan lehden

sivuilla enemmän kuin hoitotyön hyvistä puolista.

– Tarvitaan lisää houkuttelevuutta! Mistähän tämä alan aliarvostus

oikein on peräisin? Palkkauksestako? hän pohtii.

Asenne ratkaisee

Wilenius työskentelee Kannelmäen palvelutalon Kanervayksikössä

Helsingissä. Useimmat asukkaat ovat monisairaita,

ja osalla on muistisairaus.

– Työstä nauttiminen on jokaisen omasta asenteesta

kiinni. Mielestäni aina pitää miettiä sitä, mitä oikeasti voi

tehdä asioiden eteen. Koen saavani paljon,

kun voin olla apuna ja tukena iäkkäille

ja sairaille ihmisille. Vuorovaikutus

on molemminpuolista, ja sitä saa

mitä antaa. Keskityn siihen ihmiseen,

jota juuri sillä hetkellä hoidan. Kiire saa

tällöin jäädä muualle, jos sitä edes on.

Asiat on vain organisoitava tärkeysjärjestyksen mukaan, tai

jopa jätettävä seuraavaan päivään.

Wilenius mietiskelee, onko hän sittenkin liian sinisilmäinen.

– Ehkä työpaikalla nämä puheeni menevät uuden työntekijän

piikkiin.

Äkkimuutos

Kun Eija Wilenius jätti mainos- ja graafi sen alan yli kahdenkymmenen

vuoden työskentelyn jälkeen, hän teki ratkaisun

pitkän harkinnan jälkeen. Hoitoalan koulutus oli kangastellut

hänen ajatuksissaan kymmenisen vuotta. Vuodet mainostoimistossa

eivät loppuvaiheessa enää antaneet paljon, eikä

omaakaan annettavaa tuntunut aina olevan. Lopulta hän

ryhtyi iltaopiskelijaksi lähihoitajalinjalla, mutta jatkoi entistä

työntekoa päivisin.

Todellinen kosketus hoitotyöhön käänsi uraputken salamannopeasti

uuteen suuntaan.

– Ensimmäisen työharjoitteluni jälkeen lopetin kokonaan

entisen työni ja aloin tehdä kolmena, neljänä päivänä viikossa

keikkaa Vantaalla Katriinan sairaalassa, sen kaikilla osastoilla.

Wilenius valmistui viime keväänä. Viime syksynä hänen

tyttärensäkin aloitti lähihoitajaopinnot ja tutuin opein: lähihoitajuus

oli ainoa ala, jolle hän halusi.

Alalla tarvitaan niin nuoria kuin aikuisiakin.

– Itselläni oli elämänkokemusta ennen lähihoitajaksi ryhtymistä,

mutta ala on silti avartanut ihmistuntemustani.

Uudessa työssäni olen kohdannut vaikeitakin asiakkaita,

mutta olen ymmärtänyt, että hankaluudet johtuvat sairaudesta

tai muusta syystä.

Hyvän kierre

Kannelmäen palvelutalossa ollaan onnellisessa tilanteessa,

Ymmärrän niitä hoitajia,

jotka koko ajan joutuvat

työskentelemään vajaassa

miehityksessä.

koska henkilökuntapula ei siellä juuri pääse lisäämään työntekijöiden

taakkaa.

– Toistaiseksi meitä on mielestäni riittävästi. Tästä kiitos esimiehelle.

Joskus, kun sijaisia ei heti ole saatu sairastuneiden

tilalle, olemme yksinkertaisesti vaikkapa siirtäneet muita töitä,

kuten suihkutuksia seuraavalle päivälle. Ymmärrän niitä hoitajia,

jotka koko ajan joutuvat työskentelemään vajaassa miehityksessä.

Se on varmasti raskasta ja huonontaa kaikkien osapuolten

viihtyvyyttä.

Wilenius tekee kaksivuorotyötä, sillä palvelutalossa yökkövuoroihin

on omat työntekijät. Hänellä on lääkkeenantolupa

ja lupa myös injektiohoitoon. Peruspalkka hieman putosi ver-

rattuna mainosmaailmaan, mutta ilta-

ja viikonloppulisien myötä hän laskee

yltävänsä suurin piirtein samaan kuin

ennenkin.

Työviihtyvyyttä lisää se, kun hoidettavilla

on hyvä olla. Kannelmäessä

asukkaiden tiloissa ja palveluissa ei ole

moittimista. Talossa on omat yksiöt ja niissä kodinomaisesti

omia huonekaluja. Aterioilla voi käydä liukuvasti, esimerkiksi

aamupalalla kello 8–10, ei tasan tietyllä kellonlyömällä.

Rimaa ylös

– Olen aina arvostanut hoitajan työtä. Kun kuulin, että joku

on hoitaja, ajattelin että wau! Tutut ovat pitäneet omaa ammatinvaihtoani

hienona juttuna, mutta sitten yleensä on kysytty

ne peruskysymykset alan raskaudesta ja alipalkkauksesta.

Wilenius pohdiskelee, voisiko hoitoalalle tehdä muitakin

muutoksia kuin pelkkää asennetason terävöittämistä. Kyllä

voisi:

– Koulutukseen astumisen ja pääsykokeiden pitäisi mielestäni

olla nykyistä tiukempia. Nyt alalle tuntuu kelpaavan

kuka tahansa. Hieman tiukemmat kriteerit varmasti nostaisivat

alan arvostusta. Palkkauksessa pienenä lisäporkkanana

voisivat olla vaikka tupakoimattomuus, kouluttautumishalukkuus

tai yleinen sitoutuneisuus omaan työhön..

Yhteinen hengähdyshetki ryhmäkoti Kanervan lepohuoneessa.

Sohvalla hoitoapulainen Katja Tarkiainen, asukas Marjatta Linna

ja hoitaja Petra Hirvonen.

super 2 • 2010 25


Lääkehoito kuuluu kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Lähihoitajaopiskelija

Heli Waltari jakaa oman kuntoutujansa tarvitsemat

lääkkeet lähihoitaja Helena Rissasen valvonnassa.

26 super 2 • 2010


Laadukasta lähihoitajaopetusta Lahdessa

Ammattiin

opitaan

työelämässä

Lähihoitajaopiskelija Heli Waltari suoritti perusopintoihin

kuuluvan kuntoutuksen työssäoppimisjakson

Lahden kaupunginsairaalan

kuntoutusosastolla L41. Viiden viikon aikana

hän osallistui monipuolisesti hoitotyöhön

ja potilaiden kuntoutukseen. Sitä mukaa kun

hänen taitonsa kasvoivat, hänelle annettiin myös lisää vastuuta

kuntoutujien hoidossa. Oppimiskokemus oli Helin mielestä

niin upea, että se vahvisti entisestään hänen valintaansa

suuntautua kuntoutuksen koulutusohjelmaan.

– Tämä on ollut älyttömän hyvä jakso. Oppimistavoitteisiini

kuului perehtyä ortopedisen kuntoutusosaston toimintaan,

lonkkaleikkauspotilaan siirtymisen avustamiseen ja peruskatetroinnin

hallinnan vahvistamiseen. Olen mielestäni

oppinut paljon enemmänkin, Heli kertoo.

Lähihoitaja Helena Rissanen on yksi kuntoutusosaston

työpaikkaohjaajista. Hänen kanssaan Heli pääasiassa työskenteli

oppimisjaksonsa ajan. Siihen kuului myös yövuoroja

ja viikonlopputöitä.

– Olen tehnyt kaksi yötä ja kolme viikonloppua, joista yksi

oli kokonainen ja kaksi vajaata. Yövuoroista toinen oli hyvin

rauhallinen ja toinen hyvin tapahtumarikas. Yövuoroon

lähtö ei pelottanut. Tavallaan odotinkin, että tapahtuisi jotain

erikoista, Heli Waltari kertoo.

teksti ja kuvat marjo sajantola

Opiskelija ei tule työssäoppimisjaksolle näyttämään,

mitä hän jo osaa. Hän tulee työpaikalle oppimaan lisää niin käytännön

työstä kuin ammatillisuudesta. Opiskelijan onnistumiseen vaikuttavat

omalta osaltaan jokainen työyhteisön jäsen ja osaston ilmapiiri.

Hänen mielestään työssäoppimisjakson yövuorot antavat

varmasti lisää rohkeutta kolmivuorotyössä kohdalle osuviin

yökön tehtäviin. Lisäksi Heli toteaa, että hänestä on ollut hyvä

nähdä, miten erilaisia kaikki työvuorot ovat olleet.

Helena Rissanen kiittelee Helin aktiivisuutta ja opiskelumotivaatiota.

Osastolla on lukukausittain kuudesta kymmeneen

opiskelijaa työssäoppimisjaksoilla, joten ohjaaja on kohdannut

työssään monenlaisia opiskelijoita. Jotkut yrittävät

ikään kuin shoppailla itselleen sopivia työvuoroja. Joku saattaa

illalla ilmoittaa, että hänelle sopisi tulla tänä yönä muutamaksi

tunniksi katsomaan, millaista yövuorossa on. Helenan mielestä

tällainen työvuoroshoppailu ei opeta ammatillisuuteen.

Vastuuta kykyjen mukaan

Osaston toiminnan luonteen vuoksi sinne työssäoppimisjaksolle

hakevilta opiskelijoilta edellytetään hoitotyön perusosaamista

ja kokemusta yleisimmistä hoitotyön auttamismenetelmistä.

Heli Waltari suoritti perusjakson hoivan ja huolenpidon

harjoittelun kotihoidossa, joten hänellä oli ennestään

hoitotyökokemusta. Sairaalamaailma, kuntoutusosaston

toimintaperiaate ja työ olivat uutta niin Helille kuin useimmille

osastolle harjoittelemaan tuleville. Jokaisen kanssa työpaikkaohjaaja

aloittaa ikään kuin alusta.

super 2 • 2010 27


Lähihoitaja Helena Rissanen, osastonhoitaja

Ulla Toivonen ja lähihoitajaopiskelija

Heli Waltari ehtivät piipahtaa kahvihuoneeseen

pienelle tauolle.

– En kuitenkaan koe, että opiskelijanohjaus

haittaisi oman työni tekemistä,

vaikka alkuun toki mennään melkein

käsikynkkää. Työskennellessäni

kerron opiskelijalle koko ajan, mitä

teen ja perustelen, miksi niin teen.

Jakson edetessä opiskelija alkaa työskennellä

itsenäisemmin ja etenee omien

kykyjensä mukaan, Helena Rissanen

kertoo.

28 super 2 • 2010

Helenan kanssa Heli oppi, mitä tarkoittaa

vastuuhoitajuus. Hän oppi, miten

kuntoutujan saapumiseen osastolle

varaudutaan hyvissä ajoin ja mitä kaikkea

pitää ottaa huomioon jo etukäteen.

Hän teki tulohaastatteluja ja kirjasi tietoja

koneelle. Hän mittasi kuntoutujilta

verenpainetta ja sokereita ja osallistui

heidän hoitoonsa. Taitojen karttuessa

hän sai ottaa yhä enemmän vastuuta.

Koska lääkehoito kuuluu kokonaisvaltaiseen

hoitoon, Heli jakoi Helenan valvonnassa

oman kuntoutujansa lääkkeet.

– Pidin sormea lääkelistalla ja toisen

käden sormea lääkepurkin kohdalla.

Vertasin lääkkeen tietoja tarkkaan, ennen

kuin otin purkin hyllyltä. On oltava

huolellinen, Heli toteaa.

Hän kokee saaneensa kuntoutuksen

työssäoppimisjaksolta valtavasti onnistumisen

kokemuksia ja uusia taitoja.

Alkuun hän teki katetrointeja valvotusti

ja lopulta yksin. Liikkeelle lähtöä

pelkäävän kuntoutujan luottamuksen

voittaminen, lonkkaleikatun potilaan

liikkumisen avustaminen ja monet

muut hyvät suoriutumiset jaksolla innostavat

häntä entisestään opiskeluun.

– Jo heti alkuun tunsin, että tälle osastolle

oli helppo tulla, sillä tunsin itseni

tervetulleeksi. Tänne oli kiva tulla vaikka

lauantaiaamuna kello seitsemän.

Opiskelija on työyhteisön jäsen

Lähihoitaja Helena Rissanen pyrkii

luomaan ohjattavaan opiskelijaan hyvän

luottamuksellisen suhteen. Tämän

lisäksi opiskelija on otettava vastaan

yhtenä työyhteisön jäsenenä ja hänellä

on sama arvo ja samat pelisäännöt

kuin työn tekijöillä. Se, miten työnte-

Mirjam Kuhmonen kuntoutui kotiinlähtijäksi

neljässä päivässä. Heli Waltari mittaa

hänen verenpaineensa vielä ennen kyydin

saapumista.


kijät opiskelijaan suhtautuvat, vaikuttaa

myös kuntoutujien suhtautumiseen

opiskelijan tarjoamaan apuun.

– Ohjaajalla on oltava tietynlaista silmää

nähdä, millaista tukea opiskelija

kulloinkin tarvitsee. Siksi on tärkeää,

ettei ohjaaja vaihdu koko ajan ja että

ainakin alkuviikot tehdään yhdessä erilaisia

vuoroja.

Helenan mielestä osastolle tulleet

opiskelijat ovat olleet enimmäkseen hyvin

motivoituneita opiskeluun. Joidenkin

kanssa on ollut pakko keskustella

vakavasti, mitä työelämän vaatimuksiin

kuuluu. Opiskelijaa arvioidaan myös

koko ajan, jotta hän itsekin tietää, missä

hän tarvitsee lisää harjoitusta.

– Tarvittaessa keskustelen myös opettajan

kanssa, jos opiskelijan motivaatio

ei ole kohdallaan. Minulla on kanttia

antaa opiskelijalle suorituksen mukaan

niin hylätty kuin paraskin arvosana.

Hylättyä ei ole onneksi tarvinnut

kenellekään antaa.

Opiskelijan ohjaus vaatii tietynlaisia

pedagogisia kykyjä ja hyvää motivaatiota

tehtävään. Etenkin näyttöviikot aiheuttavat

ohjaajille lisätöitä, mutta Helena

Rissasen mielestä opiskelijatyö on mie-

L41 on haluttu työssäoppimispaikka

Osastonhoitaja Ulla Toivonen esittelee ylpeänä oman

osastonsa toimintaa. Eikä aiheetta. Lahden kaupunginsairaalan

ortopediselle kuntoutusosastolle potilaat tulevat

pääosin Päijät-Hämeen keskussairaalasta kirurgian osastoilta.

Jatkohoito kuntoutusosastolla alkaa jo kolmantena

päivänä leikkauksen jälkeen. Tavoitteellisella ja aktiivisella

hoidolla suurin osa potilaista kuntoutuu nopeasti kotiinlähtijöiksi.

Keskimääräinen hoitoaika on 14 vuorokautta,

mutta pääasiassa kuntoutujat ovat osastolla alle kaksi

viikkoa, iäkkäämmätkin.

Toivonen kertoo, että osastoa perustettaessa henkilökunta

valittiin tarkoituksella erilaisista yksiköistä: avohoidosta,

erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä, kuntoutuksesta

ja eri vuodeosastoilta. Henkilöstö on alusta alkaen

osallistunut innokkaasti toimintatapojen kehittämiseen ja

muutosvalmiutta on aina löytynyt.

– Meillä on lupa kokeilla uutta ja peruuttaa tarvittaessa.

Meillä kysellään ja opitaan jatkuvasti. Kuntoutujan tiedot ja

raportit ovat sähköisessä muodossa, kuitenkin meillä puhutaan

paljon. Arvioimme moniammatillisesti, mikä olisi parasta

kuntoutujan kannalta, yksilöllisesti jokaisen kohdalta.

Osastolla on laadittu oma kuntoutuksen prosessi. Työskentely

tapahtuu kahdessa ryhmässä yksilövastuisesti.

Vastuuhoitajuuden mukaan kullakin hoitajalla on kolmes-

lenkiintoista ja hän oppii koko ajan itsekin

lisää perustellessaan hoitopäätöksiään

opiskelijalle. Lisäksi opiskelijoilla

on paljon tuoretta tietoa ja he tuovat

uutta näkökulmaa asioihin. Opiskelija

on esimerkiksi ehdottanut Helenalle ergonomisempaa

työtapaa.

– Haluamme, että opiskelijoista tulee

hyviä ammattitaitoisia hoitajia, mah-

Islantilaiset lähihoitajaopiskelijat Sigurlína

Guðný Jónsdóttir ja Berglind Jónsdóttir

tutustuvat osastolla L41 kolme viikkoa

suomalaiseen työelämään.

dollisesti jopa omia työtovereita. Pidämme

mielessämme, että valmistuminen

ammattiin on lupa tehdä tätä työtä,

mutta valmiita emme ole koskaan..

ta viiteen kuntoutujaa, joiden kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta

ja hoidosta hoitaja vastaa työvuorossaan. Myös

perus- ja lähihoitajat toimivat vastuuhoitajina.

– Meillä jokainen hoitaja toimii vastuuhoitajana laajaalaisesti

koulutuksensa antamien valtuuksien puitteissa.

Se, joka parhaiten tuntee kuntoutujan asiat, raportoi niistä

muille. Mitä rinnuksessa lukee, ei ratkaise sitä, mitä hoitaja

osaa, Toivonen painottaa.

Osaston luonteen ja toimintatapojen vuoksi siitä on tullut

haluttu työssäoppimispaikka. Viime vuosina on ulkomailta

tulevien hoitotyön opiskelijoiden määrä lisääntynyt:

– Tällä hetkellä meillä on kaksi islantilaista lähihoitajaopiskelijaa

ja maaliskuussa osastollemme tulee kiinalainen

sairaanhoidon opiskelija.

Opiskelijat vaihtavat usein keskenään kokemuksia eri

työssäoppimispaikoista, joten jokainen henkilökunnan jäsen

on osaltaan vastuussa siitä, millainen mielikuva leviää

opiskelijoiden keskuudessa.

– Me haluamme saada tulevaisuudessakin osastollemme

kunnon toimijoita. Osastolla on hyvä, kaikkien oppimista

tukeva ilmapiiri. Opiskelija ei tule tänne näyttämään,

mitä hän jo osaa, vaan opettelemaan ja harjoittelemaan

turvallisesti. Kaikilta saa kysyä ja opiskelija otetaan osaksi

työyhteisöä.

super 2 • 2010 29


Lähihoitajaopiskelija on oikeutettu työssäoppimisjaksollaan hyvään ohjaukseen. Työpaikoilla on oltava tähän riittävät resurssit.

SuPerin työssäoppimisen teesit

teksti marjo sajantola

Laadukkaan lähihoitajakoulutuksen takaa laadukas työssäoppiminen.

Opiskelijan on saatava näillä jaksoilla paras mahdollinen työpaikkaohjaus

opiskelumuodosta riippumatta. On myös muistettava, että opiskelija on

työpaikalla oppimassa ammattiin, ei työvoimana.

Johtaja Arja Niittynen kertoo, että SuPeriin on toistuvasti tullut

kyselyitä työssäoppimisjaksojen käytännöistä. Opiskelijat

ovat huolissaan oppimisjakson opetuksen tasosta tai jakson

toteutuksessa syntyneistä ongelmista.

Superilaiset työpaikkaohjaajat ovat viestineet siitä, ettei

opiskelijoiden ohjaamiseen ole varattu tarpeeksi resursseja.

Ohjaajat eivät saa tarvitsemaansa koulutusta, eikä ohjaustyöhön

riitä aikaa.

SuPerin työssäoppimisen teesit on laadittu selkiyttämään

toimintatapoja ja muistuttamaan kaikkia osapuolia yhdessä

sovituista pelisäännöistä. Teesejä jaetaan oppilaitoksiin ja

työssäoppimispaikoille.

Onnistuminen vaatii yhteistyötä

SuPerin teeseissä nostetaan esiin työssäoppimisen onnistumiseen

vaikuttavia olennaisia asioita, joihin opiskelija ja opettaja

sekä työpaikkaohjaaja ja työnantaja voivat osaltaan vaikuttaa.

Teeseissä painotetaan muun muassa, että opiskelija on oikeutettu

ohjaukseen ja tavoitteiden mukaiseen opiskeluun sekä

säännölliseen palautteen saamiseen. Hänen on myös oltava

30 super 2 • 2010

itse aktiivinen ja oma-aloitteinen ja kannettava osaltaan vastuu

oppimisestaan. Hänen on käyttäydyttävä työssäoppimispaikkansa

ehdoilla, huolehdittava hygieniastaan ja noudatettava

työaikoja. Paras oppimiskokonaisuus syntyy, kun opiskelija

tekee pääsääntöisesti ohjaajansa kanssa samat työvuorot.

Lähihoitajaopiskelijaa ohjaa lähihoitaja tai aikaisemman

toisen asteen tutkinnon suorittanut työntekijä, joka on saanut

koulutuksen ohjaustyöhön. Ohjaajalla on vastuu opiskelijan

tekemisistä ja siitä, että työssäoppiminen toteutuu opiskelijan

oppimistavoitteiden mukaisesti. Hän antaa opiskelijalle

säännöllisesti palautetta ja käyttää koko arviointiasteikkoa.

Hän tekee myös arvioinnit työajalla, eikä kuluta niihin

vapaa-aikaansa.

Opettaja huolehtii yhdessä opiskelijan kanssa, että työpaikalla

on käytössä tarvittava tieto ja materiaali. Hän tulee työssäoppimispaikkaan

työpaikan ehdoilla, tukee osaltaan työpaikkaohjaajan

työtä ja kunnioittaa tämän opiskelija-arviointia.

Työnantaja arvostaa opiskelijoiden ohjaamista, kehittää

työssäoppimista ja tukee työpaikkaohjaajia. Työpaikoilla on

riittävät resurssit ohjaustyön onnistumiselle, tehtävään koulutetut

ohjaajat ja tasapuolisesti jaettu ohjausvastuu..

INGRAM


Karpaloa

pissavaivoihin?

Karpalo (Vaccinium oxycoccos)

on soilla kasvava puolukansukuinen

kasvi, jonka marjoja on perinteisesti

käytetty lievittämään

virtsatietulehduksen oireita. Kun

tehokkaat bakteerilääkkeet keksittiin

viime vuosisadan puolivälissä,

rohdostuotteiden käytöstä infektiotaudeissa

luovuttiin. Vuosituhannen

vaihteessa karpalon vaikutuksista ja

tehosta kiinnostuttiin uudelleen.

.

Saattaa ehkäistä, mutta ei

parantaa

Karpalosta valmistetulla mehulla on

tehty joitakin laadukkaita tutkimuksia

virtsatietulehdusten ehkäisyssä. Oululaisten

lääkäreiden 2001 julkaisussa tutkimuksessa

virtsatietulehduksen sairastaneet

naiset joivat vuoden ajan puoli

desilitraa väkevää karpaloa ja puolukkaa

sisältävää mehua päivässä. Tavallisesti

infektio uusiutuu joka kolmannella

potilaalla, mutta mehua juoneilla

naisilla uusiutumisriski väheni puoleen

kontrolliryhmään verrattuna.

Toistuvia virtsatietulehduksia sairastavilla

nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla

karpalomehu näyttää vähentävän

uusiutumisriskiä. Tutkimuksissa karpalo

ei ole vähentänyt tulehduksia miehillä,

lapsilla eikä ikäihmisillä. Myöskään

katetroiduille potilaille siitä ei ole

ollut apua.

Karpalomehu tai karpalouutetta

sisältävät, ravintolisinä

myytävät kapselit eivät

paranna akuuttia virtsatietulehdusta,

jonka ensisijainen

hoito on bakteerilääke.

Karpalotuotteita voi

halutessa käyttää lääkehoi-

anna-liisa enkovaara

lääkäri, tietokirjailija

don lisänä, sillä ne eivät heikennä lääkkeen

tehoa.

Häiritsee bakteereiden

toimintaa

Tavallisin virtsatieinfektioita aiheuttava

bakteeri on E. coli, joka lisääntyy virtsateiden

emäksisessä ympäristössä ja kiinnittyy

limakalvoihin aiheuttaen virtsatietulehduksen.

Aiemmin uskottiin,

että karpalo estää bakteerien kasvua

muuttamalla virtsan happamammaksi.

Nykykäsityksen mukaan karpalon vaikutus

perustuu marjojen sisältämiin

proantosyanidiini-nimisiin tanniineihin,

jotka estävät bakteereita kiinnittymästä

virtsateiden limakalvoihin.

Vähän haittoja

Karpalo on karvas marja, minkä takia

mehun juominen kuukausia voi olla

epämiellyttävää tai vaikeaa. Tällöin voi

kokeilla karpalosta valmistettuja kapseleita.

Karpalotuotteilla ei ole todettu

merkittäviä haittoja. Niiden käyttö

saattaa lisätä munuaiskivien muodostumista.

Karpalo sisältää runsaasti oksalaattia,

mikä saattaa myötävaikuttaa

kalsiumoksalaattikivien muodostumiseen.

On epäilty, että karpalotuotteet

muuttaisivat verenohennuslääke varfariinin

tehoa ja lisäisivät verenvuototaipumusta.

Helsingin yliopistossa 2000luvulla

tehdyn tutkimuksen mukaan

kaksi desilitraa karpalomehua päivässä

ei estä merkittävästi lääkeaineita hajottavien

maksaentsyymien toimintaa eikä

muuta varfariinin pitoisuutta eikä vaikutusta.

Annostus selvittämättä

Karpalolla, kuten useilla muillakin rohdostuotteilla

ja ravintolisillä, sopivan

tuotteen – mehu vai kapseli – ja sopivan

annostuksen suosittaminen on

vaikeaa. Tutkimuksissa on käytetty

eri tavoin valmistettuja

tiivistemehuja ja erilaisia

kapseleita useina eri annoksina.Kansanlääkinnässä

laimentamatonta karpalomehua

on suositettu noin

puoli litraa päivässä..

I N G R A M

super 2 • 2010 31


Työasioista ei puhuta

teksti marjo sajantola kuvitus salla pyykölä

Superilaisten työtä koskevat monenlaiset salassapitomääräykset.

Asiakkaan tai potilaan asioita ei levitellä sivullisten tietoon.

Joskus vain voi olla vaikea määritellä, kuka on sivullinen.

Asiakirjasalaisuus, vaitiolovelvollisuus

sekä salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto

kuuluvat salassapitovelvollisuuteen,

josta säädetään useissa

laeissa. Jo opiskeluaikana sisäistetään

se, ettei sivullisille kerrota potilasta,

asiakasta tai omaa työpaikkaa koskevista

salassa pidettävistä asioista. Vaitiolovelvollisuuden

piiriin kuuluva tieto

voi olla peräisin asiakirjoista, se voi

olla suullista tietoa tai ammatissa itse

havaittua. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen

on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi

teoksi.

Niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollonkin

asiakassuhteissa tarvitaan

molemminpuolista luottamusta. Asiakkaan

on voitava luottaa siihen, että hänen

antamiaan tietoja käytetään vain siihen

tarkoitukseen, johon ne on annettu. Työn

tekemisen kannalta luottamuksellisuus

parantaa mahdollisuuksia saada asiakkaalta

oikeat ja riittävät tiedot.

Jo asiakkuus tai

potilaana olo on tietoa,

josta ilman lupaa ei

kerrota sivullisille.

Jo asiakkuus tai potilaana olo on tietoa,

josta ilman lupaa ei kerrota sivullisille,

ei edes lähiomaisille. On käynyt

jopa niin, että potilas on tehnyt kirjallisen

muistutuksen omasta hoitajasisarestaan

tämän kerrottua kolmannelle sisarukselle,

että potilas on hoidettavana

32 super 2 • 2010

hänen työpaikallaan, sairaalassa.

Eri asia tietenkin on silloin, kun hoidettava

ei kykene esimerkiksi tajuttomuuden

tai muun syyn takia edes antamaan

mahdollista lupaa kertoa lähiomaisille

tai muille läheisille tietoja,

eikä ole tiedossa jotain syytä, joka kieltäisi

näin menettelemästä.

Jopa oma työtoveri voi olla tietyn asiakkaan

tai potilaan suhteen sivullinen, jos

hän ei mitenkään osallistu tämän hoitoon.

Tällöin hoidettavan asioista ei

keskustella yhdessä, eikä hoitoon osallistumattomalla

ole lupaa tutkia esimerkiksi

hoidettavan potilasasiakirjoja.

Potilaan tiedot eivät kuulu

kaikille

Potilaasta kirjataan kaikki hänen hoitonsa

järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen

ja seurannan turvaamiseksi katsottavat

tarpeelliset tiedot. Huolellinen

kirjaaminen on myös hoitajan oikeusturvan

kannalta tärkeää. Potilasasiakirjatietojen

perusteella voidaan arvioida

myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden

menettelyä ja toiminnan asianmukaisuutta.

Tietoja saatetaan tarvita

myöhemminkin esimerkiksi potilaan

tekemiä muistutuksia ja kanteluja ratkaistaessa

tai potilasvakuutusasioita

käsiteltäessä.

Jokaisessa toimintayksikössä tulee

olla kirjalliset ohjeet potilasasiakirjoihin

sisältyvien tietojen käsittelystä ja

menettelytavoista, ja työntekijöiden

käyttöoikeudet tulee määritellä

yksityiskohtaisesti.

Joskus on ollut epäselvää, tarvitseeko

lähihoitajaopiskelija oman

käyttäjätunnuksen potilasasiakirjoihin,

koska hänen tekemänsä merkinnät hyväksyy

toinen henkilö, esimerkiksi työpaikkaohjaaja.

Tietosuojavaltuutetun kannanotossa

kuitenkin todetaan, että opiskelija

tekee merkinnät omilla tunnuksillaan.

Lisäksi merkinnän hyväksyvän tulee

tehdä hyväksyntä omilla käyttäjätunnuksillaan,

ei opiskelijan tunnuksilla.

Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen

merkitseminen ja käyttö on sallittu

vain potilaan hoitoon tai siihen

liittyviin tehtäviin osallistuvilla ja vain

siinä laajuudessa, mitä työnteko ja vastuu

edellyttävät. Vastaavasti sosiaalihuollon

asiakasta tai muuta yksityistä

henkilöä koskevat asiakirjat ovat salassa

pidettäviä.

Sivullisia ovat myös muut

vaitiolovelvolliset

Salassa pidettäviä tietoja ei saa vaihtaa

vapaasti sellaistenkaan viranomaisten

kesken, jotka kaikki ovat vaitiolovelvollisia.

Tämä koskee myös omia työtovereita.

Tällainen tilanne voi nousta

esiin moniammatillisissa työryhmissä

esimerkiksi kotihoidon tai päihdehuollon

alueella. Tietojen vaihto voi perustua

vain asianomaisen henkilön suostumukseen

tai erityissäännökseen.


On tilanteita, jolloin salassapitovelvollisuuden

on väistyttävä ja tilanteita,

jolloin työntekijä on jopa velvoitettu

luovuttamaan tietoja. Näistä kaikista

on erikseen laissa säädetty.

Esimerkiksi lastensuojelulaki määrää

myös sosiaali- ja terveydenhuollon

henkilöt tekemään väkivaltaepäilyssä

lastensuojeluilmoituksen sosiaalilautakunnalle.

Eduskunnan oikeusasiamiehen

tekemän selvityksen mukaan

kunnallisen päivähoidon osalta ilmoitusherkkyys

vaihtelee suuresti paikkakunnittain

ja suuressa osassa terveydenhuollon

toimintayksiköitä ilmoituksia

tehdään vain poikkeuksellisesti. Kun

luottamuksellista potilas- tai asiakassuhdetta

varjellaan, voi joku perheväkivallan

tai seksuaalisen hyväksikäytön

uhri jäädä ilman apua.

Työasioista riittää aina juttua

Ainahan töissä sattuu ja tapahtuu, ja

etenkin näin ihmisläheisessä työssä.

Herkullisen hauskoja tapauksia riittää,

mutta niistä on osattava puhua niin,

ettei asiakasta tai potilasta kukaan tunnista.

Pienemmillä paikkakunnilla voi olla

ongelmana myös se, että hoitohenkilökunta

tunnetaan. Jos työporukka istuu

vapaa-aikanaan torikahvilassa ja nauraa

makeasti, ohikulkija voi epäillä,

että siinä minun omaistani pilkataan.

Hyvin inhimillistä, mutta sitä suuremmalla

syyllä on oltava aina tarkka

puheissaan.

Salassapitomääräykset koskevat

myös sähköistä viestintää. Kaikesta ei

kannata kirjoittaa blogeissa tai Facebookissa.

Työnantajan toimenpiteiden

ruotiminen voi paljastaa liikesalaisuuksiksi

katsottuja asioita.

Puhelimella työasioista puhuttaessa

täytyy myös tarkistaa, ettei asiaankuulumattomia

ole kuulolla. Yhden junamatkan

aikana täysin sivullinen henkilö

sai tarkan selon erään yksityisen

terveydenhoitoyksikön huonosta henkilöstöhallinnosta

ja epäpätevistä esimiehistä

etunimiä myöten, kun työntekijä

tilitti tuohtuneena tunteitaan

kännykässä. Alkuun puhe oli varovaisempaa,

mutta tunteiden kiihtymisen

myötä lipsahteli aina vain lisää yksityiskohtia.

Superilaiset ovat olleet tarkkoja salassapitomääräysten

noudattamisessa.

SuPerin edunvalvontayksikköön ei ole

juurikaan tullut yhteydenottoja asiasta..

lähteet:

terveydenhuollon juridiikka. mirva

lohiniva-kerkelä. gummerus 2007.

terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen

ja läänihallituksen ratkaisuja 2005.

edita prima.

http://neuvoa-antavat.stakes.fi

http://www.stm.fi >verkossa julkaistua

www.tietosuoja.fi

super 2 • 2010 33


Helena Piiparinen

paljastaa Tornion salat

Tornion ammattiosaston puheenjohtajan energinen

maine kaikuu kauas. Alle 30-vuotiaat superilaiset ovat

tulleet innokkaasti mukaan ammattiosaston toimintaan.

Mikä on herättänyt innostuksen? Näin Helena Piiparinen

itse kertoo:

”Olen Helena Piiparinen, 52-vuotias lähihoitaja Torniosta.

Perheeseeni kuuluu aviomiehen ja villakoiran

lisäksi neljä poikaa, jotka kaikki ovat lähteneet jo

maailmalle. Olen myös yhden ihanan, pienen tytön ylpeä

mummo. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2002 ja työskentelen

koulunkäyntiavustajana vaikeimmin vammaisten lasten

luokassa. Työni on erittäin haastavaa, mutta myös palkitsevaa.

Heti valmistumiseni jälkeen liityin SuPeriin ja olen tällä

hetkellä Tornion ammattiosaston puheenjohtaja, SuPer-Opo

ja webmasteri. Kuulun myös liittomme edustajistoon.

Tornion ammattiosasto on todella aktiivinen, kiitos vireän

hallituksen. Järjestämme jäsenille koulutusta, teemme teatterikäyntejä,

käymme porukalla patikoimassa ja ohjelmistoon

kuuluvat tietenkin nuorten illat.

Nuorten illoissa kerromme nuorille superilaisille esimerkiksi

työelämän pelisäännöistä sekä liiton että ammattiosaston

toiminnasta. Syömme hyvin ja tietysti vähän bailataankin.

Uusi aluevaltaus on SuPer–Raksa-yhteistyö, jonka puitteissa

järjestettiin nuorten ilta joulukuussa 2009. Paikalla oli

liki 40 nuorta. Illan ohjelmassa oli hyvän ruuan lisäksi tietokilpailuja,

hohtokeilausta ja karaokea. Meillä kaikilla oli niin

mukavaa…

Tulevana keväänä on tarkoitus lähteä pilkkimään raksan

poikien kanssa.

Nuorten illat ovat se juttu! Illoissa ei paasata ja puheenjohtajakin

jättää jakkupukunsa, jos sellaisen yleensä omistaa, komeroon.

Rento, avoin kanssakäyminen on kaiken a ja o. Ja

kun saat yhden nuoren kiinnostumaan, hän tuo mukanaan

toisen. Sitten vain täytyy pitää nuorista huolta. Niin yksinkertaista

se on.

Se, että nuoret ovat tulleet mukaan ammattiosaston toimintaan,

on todella hyvä juttu. Kuulostaa ehkä kliseeltä, mut-

Helena Piiparinen on ylpeä mummo. Sylissä

lapsenlapsi Pinja.

ta totuushan on, että nuorissa on tulevaisuus. Kun nuoret

tulevat toimintaan mukaan, tulevaisuus on taattu. Toiminta

ammattiosastossa on tärkeää myös nuoren itsensä kannalta.

Hän saa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä,

ja oppii pitämään puolensa. Tietenkin myös me vanhat

konkarit olemme nuoren käytettävissä, jos työpaikalla tulee

ongelmia. Ammattiosastotoiminta antaa paljon uusia, hyviä

ystäviä ja kokemuksia, jotka ovat omiaan kasvattamaan

meitä kaikkia niin ihmisinä kuin hoitajina.

Superilaisuudessa parasta on se käsin kosketeltava me-henki

– yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Me olemme koulutukseltamme

ja työtehtäviltämme hyvin yhtenäinen porukka,

jonka etuja on siksi helpompaa ajaa. Jäsenistön edunvalvonta

on aina ammattiosaston tärkein asia.

Toiminta ammattiosastossa vie ison osan minun vapaaajastani.

Ette usko kuinka hyvältä tuntuu, kun saan jonkin

tilaisuuden jälkeen sähköpostiin sanat kiitos, hyvin toimittu.

Taas jaksaa taistella vaikka tuulimyllyjä vastaan.”.

Nämä nuorille, vastavalmistuneille ja opiskelijoille suunnatut sivut ilmestyvät muutaman kerran vuodessa

SuPer-lehdessä. Onko sinulla asioita tai teemoja, joista tahtoisit kirjoitettavan näillä teemasivuilla?

Laitathan palautetta sivuista ja ideoita sähköpostilla osoitteeseen sonja kahkonen@superliitto.fi

34 super 2 • 2010

MIKA FRIMAN


JOONAS VÄÄNÄNEN

Aina on aihetta

olla ilman.

Onko tipaton tammikuu ollut tarpeellinen?

Onko korkki muuten pysynyt kiinni? Mitä?

Eikö sovi kysyä? Kyllä sopii, ja pitää. Liian

kauan aihe on ollut arka, liikaa vaietaan

ongelmista, jos niitä on. Alkoholi on kai

tabu? Myrkkyä se on, kavalaa huumetta.

Itse näen painajaisia ajasta, vuosista, jolloin käytin paljon

alkoholia. Olkoonkin, ettei minulla ollut ongelmaa lopettaa

kolmen päivän putkea, koska joko rahat loppuivat tai sitten

kunto alkoi olla sitä luokkaa, ettei vaihtoehtoa ollut. Tosin olin

silloin nuorempi ja musiikkihommissa sataprosenttisesti.

Kiertueet olivat pahimpia ja hurjia. Joskus yö venyi

aamuun. Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen olo oli

tuonpuoleinen ja niin hirveä, ettei huikkakaan enää auttanut.

Voitte kuvitella, miltä tuntui odotella soittovuoroaan

lavan takana, esimerkiksi festareilla, jota seurasi kymmentuhatpäinen

yleisö. Oli pakko vääntäytyä lavalle.

Muistan hyvin tärinät ja silmieni sumenemisen. Soitin

rumpuja. Lihakset eivät toimineet, pyörrytti. Kuulo katosi

ja paniikki iski. Jouduimme kerran, ehkä kaksikin, keskeyttämään

keikan. Mutta elämän on jatkuttava. Keikkoja oli

edessä, seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana. Kun laskeuduimme

pikatieltä keikkabussillamme Helsinkiin, olin miltei

kuollut. Joskus hyvät olivat housuissa. Muistan poteneeni

krapuloitani kolme päivää ja sitten taas keikalle. Ja aina oli

syytä juhlia. Joskus se oli työtapaturma, jolloin päivät ja illat

menivät sekaisin. Joskus sunnuntai oli meille viikonloppu ja

lupa kännätä.

En ala laskea niitä markkoja, joita olen juonut ja tupakoinut

ja hurruutellut taksilla. Mietin joskus, mihin katosivat

ne ”ystävät”, seuralaiset tai vaimoehdokkaat? Muistan, ettei

minulla ollut varsinaista kotia missään. Asuin jonkun luona,

niin, vain oleilin ja odotin lähtemistä. On minullakin ollut

rauhallista perhe-elämää, se kirottu kalja kuului siihen ujouden

ja esiintymispelon peittelyyn.

Mutta sitten riitti. Kyllästyin juomaan, kyllästyin haise-

Tumpin pakina

Tuomo ”Tumppi” Valokainen on lähihoitaja

ja monipuolinen musiikkimies

maan ja olemaan eri levelillä soittokavereitteni, vaimoni ja

itseni kansa.

Minä olen ollut nyt kymmenen vuotta raittiina ja voin

sanoa, että kyllä kannattaa. Olen opiskellut hoitoalalle ja

saanut siitä mielenkiintoisen ammatin itselleni. Mielestäni

hyvät ystävät löytyvät nyt kuin itsestään. Minulla on kavereita

musiikkiporukoissa ja terveydenhoitopuolella. Olen lauleskellut

soittaen osastomme pikkujouluissa ilman viinaa.

Teen soittokeikkoja ilman viinaa. Hoitotyö

on hyvä vastapaino rockille.

On kivaa olla täysin perillä siitä,

mitä tapahtuu. Tottakai minua jännittää

työssäni ja rock-lavoilla. Siitä

ei kaiketi pääse koskaan eroon.

Mutta olen puhunut siitä kavereilleni.

Sitä en olisi voinut tehdä

kapakassa vuosia sitten. Minulle

olisi luultavasti naurettu.

Toivon, että olen saanut sanottua

asiani, joka samanlaisuudessaan

koskettaa aikaa

monta ihmistä. Muista,

jos juominen ottaa päähän,

lopeta. Aina on

aihetta olla ilman.

Työt ja ihmissuhteet

hoituvat paremmin.

Ja mikä

tärkeintä: voit

itse hyvin. On

hyvä huolehtia

itsestään,

siten voimia

riittää toistenkinauttamiseen..

super 2 • 2010 35


helmikuun

Vertailu

36 super 2 • 2010

Vuonna 2008

maailmassa oli

963

miljoonaa

aliravittua.

Määrä oli

40

miljoonaa

enemmän kuin

vuonna 2007.

lähde: fao


Koulutukselliset erot

ovat niin vähäisiä, että

se ei voi olla syynä erillisille

liitoille. Kysymys on

naisellisesta turhamaisuudesta

ja ylenkatseesta.

nimimerkki nurseeraaja

kahden hoitajaliiton

olemassaolosta.

helsingin sanomien

verkkokeskustelu 16.1.2010

Sairaaloille ja terveydenhuollon

laitoksiin riskienhallintamalli

Terveydenhuollon laitosten turvallisuutta

pohtinut työryhmä esittää sairaaloille

ja terveyskeskuksille yhteistä

riskienhallinnan mallia.

Laitosten turvallisuutta ja alan lainsäädäntöä

tulisi kehittää ja valvoa kokonaisuutena,

eikä vain keskittyen eri osaalueisiin.

Työryhmä painottaa turvallisuuden

olevan organisaation johdon

tehtävä ja vastuulla.

– Uhan muodot ovat muuttuneet ja

häiriökäyttäytyminen ja väkivalta ovat

lisääntyneet. Siksi on tärkeää, että terveydenhuollon

henkilöstön työturvallisuuteen

ja väkivallan uhkaan kiinnitetään

erityistä huomiota, sosiaali- ja terveysministeri

Liisa Hyssälä sanoo.

– Muun muassa työturvallisuuslain

säännösten täytäntöönpanoa tullaan te-

hostamaan väkivallan uhan torjumiseksi.

Työryhmän mukaan sairaaloiden,

terveyskeskusten ja muiden terveydenhuollon

laitosten ongelmana on, että

niiden turvallisuutta on tarkasteltu lähinnä

vain osa-alueittain, kuten palo-

tai työturvallisuuden näkökulmasta.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että sosiaali-

ja terveysministeriö laatisi terveydenhuollon

laitosten käyttöön yhtenäisen

riskienhallintaohjeiston. Ohjeisto

perustuisi työryhmän kehittämälle riskienhallintamallille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon

käyttöön tarkoitettu turvallisuussuunnitteluopas

ehdotetaan samalla

päivitettäväksi ja siihen ehdotetaan

sisällytettäväksi poistumisturvallisuusselvityksen

laadintaohje..

Hämeenlinnan Taidemuseo lainaa

kuvataidetta hoitolaitoksiin

Hämeenlinnan Taidemuseo on aloittanut

uutena pysyvänä palveluna ja toimintamuotona

kuvataidepalvelujen tarjoamisen

myös sosiaali- ja terveystoimen

laitoksille.

Museo on valmistanut lainattavia

taidekokonaisuuksia eli “kosketeltavia,

pestäviä ja kestäviä” taideteoksia hoitotyön

avuksi ja katsojien taide-elämysten

lähteeksi.

Kahden vuoden kehitystyön jälkeen

Vammaisten tulkkauspalvelut

siirtyvät kunnilta Kelalle

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden

järjestämisvastuu siirtyy

kunnilta Kelaan ensi syksynä. Kevään

aikana Kela kilpailuttaa tulkkien ja tulkkien

välityskeskusten palvelut. Asiakkaan

oikeudet tulkin käyttöön säilyvät

ennallaan.

Palvelut sisältävät viittomakielen,

viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheen-

nyt valmistunut palvelu mahdollistaa

taidekokemukset esimerkiksi vuodepotilaille,

jotka eivät pääse näyttelyihin.

Toinen lainattavista kokonaisuuksista

on kuvataiteilija Anne Tammisen

valokuvasarja ja toinen kuvanveistäjä

Anssi Taulun veistossarja.

Hoitolaitosten lisäksi museo lainaa

näitä helposti kuljetettavia teossarjoja

myös päivätoimintaryhmille, omaishoitajille

ja kerhoihin..

tulkkauksen ja muiden kommunikaatiota

täydentävien menetelmien käytön.

Tulkkauspalvelun siirron yhteydessä

asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön

eivät muutu.

Voimassa olevia vammaisten tulkkipalvelupäätöksiä

on noin 4000 henkilöllä.

Uusia päätöksiä myönnetään vuosittain

arviolta runsaat 50..


Topi-kissa on ollut Fanny Forsbomin tukena vaikeina hetkinä.

Leukemia vahvisti

ihmissuhteita

teksti päivi hujakka kuvat jukka järvelä

Vuonna 2000 Forsbomin perheen aika pysähtyi kahdeksi vuodeksi lähes

kokonaan perheen nuorimmaisen sairastuessa leukemiaan. Läheisten

konkreettinen tuki ja arjen pyöritys sekä perheen isän jääminen pois työstä

auttoivat selviytymään vakavasta sairaudesta myös henkisesti.

Fanny Forsbom, 12, piti ensimmäisellä luokalla koulussa esitelmän

leukemiasta. Hän ihmetteli äidilleen, kuinka toiset lapset

kysyivät häneltä onko leukemia vesirokkoa vakavampi sairaus.

Fanny tietää omasta kokemastaan kuinka vakavasta sairaudesta

on kyse.

osa 4 / 10

Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) sairastanut Fanny

muistaa, kuinka kiltit hoitajat tulivat paikalle soittonappia

painettaessa, antoivat kipua helpottavaa lääkettä ja kuinka

joutui maistamaan myös pahanmakuisia ruiskulla annettavia

lääkkeitä.

super 2 • 2010 37


Intensiiviset sytostaattihoidot väsyttivät,

saivat aikaan pahan olon. Lukuisat

tulehdukset vaivasivat, nostivat korkean

kuumeen. Myös hiukset lähtivät

päästä, paino laski, vatsan toiminta oli

heikkoa ja verenpaineet kohosivat.

Kaksi ensimmäistä kuukautta eristyshuoneessa

HYKS:n osastolla kymmenen

saivat melkein unohtamaan millaista

oli omistaa oma huone kotona.

Sairaalaympäristö tuntui turvallisemmalta,

siellä olivat hoitajat sekä tarvittava

lääkitys.

Tuolloin kolmevuotias Fanny ei jaksanut

juuri leikkiä, jopa kävely tuntui

vaikealta. Sinnikäs tyttö kuitenkin

jaksoi urheasti syöpähoidot, magneettikuvaukset

sekä lääkityksen. Voinnin

parantuessa Fanny sai ulkoilla, käydä

kotona sekä leikkiä sairaalan leikkihuoneessa

äidin kanssa.

Tänään Fannysta ei näe merkkiäkään

leukemiaan sairastumisesta. Koripalloa

pelaava ja pianoa soittava tyttö

on temperamenttinen ja sosiaalinen.

Toiveissa on poliisin ammatti.

Mustelmia jaloissa

Fannyn äiti, Anna Cantell-Forsbom

epäili leukemiaa heti todettuaan mustelmat

tyttärensä jaloissa saunassa ollessa.

– Perheessämme oli ollut fl unssaa,

myös Fannylla oli ollut lämpöilyä.

Fanny valitteli jalkasärkyä. Emme

alkuun reagoineet kipuihin, koska Fannyn

mummilla oli ollut juuri selkänsä

kanssa ongelmia. Ajattelimme Fannyn

matkivan mummia. Jalkasärky kuitenkin

jatkui. Lääkärin mukaan kyseessä

oli virustauti, johon saattoi kuulua

nivelkipuja. Pian huomasin jaloissa olevat

mustelmat. Leukemian mahdollisuus

iski heti tajuntaani, Anna Cantell-

Forsbom sanoo.

Laboratoriokokeet vahvistivat epäilyn.

Fannylla oli leukemia, jota hoidettiin

keskiriskihoitokaavion mukaisesti.

Alun shokkivaiheen jälkeen Forsbomin

perhe teki työnjaon. Perheen isä Jari

jäi kahdeksi vuodeksi vapaalle työstään,

äidin jaksamista auttoi paluu työhön.

Leukemia ei ole enää osa jokapäiväistä

elämää. Fanny Forsbom ja äitinsä Anna

Cantell-Forsbom voivat keskittyä arjen

tavallisiin iloihin.

38 super 2 • 2010

– Arjessa auttoivat myös isovanhemmat

ja muut läheiset. Anoppi muutti

käytännössä meille asumaan. Itse menin

työpäivän jälkeen suoraan sairaalaan

jossa viivyin siihen asti kunnes

Fanny nukahti yöunille, Anna Cantell-

Forsbom kertoo.

Itse menin työpäivän

jälkeen suoraan sairaalaan

jossa viivyin siihen asti

kunnes Fanny nukahti

yöunille.

Perheen vanhemmat lapset pyrittiin

hoitamaan ja viemään harrastuksiinsa

kuten ennenkin. Vanhempien voimavarat

kuitenkin hupenivat lähes kokonaan

sairaalakäynteihin sekä Fannysta

huolehtimiseen.

– En välty ajatukselta jäivätkö vanhemmat

sisarukset huomiotta, ainakin

he olivat Fannyn kotiutumisen aikoihin

hänelle ylikilttejä. Ensimmäinen

sisarusten kesken käyty riita normalisoi

kuitenkin perhe-elämän, Anna Cantell-

Forsbom muistaa.

Tukiverkosto

HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat

ja ystävät ry:n toiminta ja tuki toivat

sairaalan ohessa tietoa ja vertaistukea.

Kuortin kartanon leiri- ja kurssi-

keskus järjestivät sopeutumisvalmennuskurssin

sekä perheviikonloppuja,

joissa Forsbomin perhe edelleenkin

käy.

Läheiset ja ystävät ovat tukeneet,

vaikka välillä hyvää tarkoittavilta

ihmisiltä on tullut myös sammakoita

suusta.

– Lasten syöpäosastolla näimme

kuinka huonosti sairaat lapset voivat.

Vaikka selviytymisprosentti toipua leukemiasta

on suuri, kaikki eivät selviä.

Lauseissa, joissa ihmiset sanoivat Fannyn

tervehtyvän, ei ollut lohdutusta,

vaikka toki halusin kaikkien lasten

parantuvan, Cantell-Forsbom sanoo.

Monien muiden perheiden lailla

Forsbomitkaan eivät voineet valita lapsensa

sairastumista leukemiaan, mutta

heille kävi niin. Yhteinen sairaus toisten

saman kokeneiden perheiden kanssa on

antanut monta uutta arvokasta ihmissuhdetta

ja kokemusta. Se on yhdistänyt

perheitä ja tiivistänyt oman perheen

elämää entisestään. Yhdessä tehdään

asioita edelleen, vaikka perheen

vanhimmat pojat ovat muuttaneet pois

kotoa.

Fanny selvisi sairaudestaan. Se ei

kuitenkaan ole tae siitä, etteikö hän

voisi sairastua joskus johonkin muuhun

syöpäsairauteen.

– Lapselleen toivoo aina parasta. Terveyden

lisäksi onnellisuutta, omaa perhettä

ja ammattia, Anna Cantell-Forsbom

kiteyttää..


Leukemia on lasten

yleisin syöpä. Siihen

sairastuu 40–

50 lasta vuosittain.

Sairastuneet

ovat enimmäkseen

alle kouluikäisiä.

Lapsuusiän leukemia

ei ole tarttuva tai perinnöllinen

sairaus Syitä sairastumiseen ei

tunneta. Leukemiassa valkosolu alkaa

jakautua kontrolloimattomasti. Tavallisimmin

kyse on lymfosyytistä, jolloin

leukemia saa lyhenteen ALL. Harvemmin

häiriö tapahtuu myelooisen linjan

solussa, jolloin käytetään termiä AML.

Leukemiasolun jatkuva lisääntyminen

häiritsee luuytimessä normaalien

solujen tuotantoa, ja niinpä leukemiapotilaalla

ongelmaksi muodostuvat

veren vähäinen punasolujen määrä

(anemia) ja pieni verihiutaleiden pitoisuus.

Jälkimmäinen johtaa usein ihoverenvuotojen

syntymiseen. Leukemian

ensi oireet ovatkin anemiasta johtuva

kalpeus ja väsymys sekä ihoverenvuodot.

Usein lapsilla on myös jokin infektio,

mikä saattaa häiritä alussa sairauden

toteamista. Epäiltäessä leukemiaa

lapsesta otetaan luuydinnäyte, joka

yhdessä normaalin verinäytteen kanssa

varmistaa diagnoosin.

Huonosta maineestaan huolimatta

lasten leukemia on usein hyvin hoidettavissa.

LEUKEMIA

Hoito

ALL:aa ja AML:aa hoidetaan Suomessa

kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti,

ja hoitotulokset ovat hyviä. Leukemiaa

hoidetaan pääasiassa leukemiasoluja

tuhoavilla solunsalpaajilla, jotka

annetaan toistuvina hoitojaksoina. Tietyissä

erityistapauksissa käytetään sädehoitoa.

Leikkauksia ei leukemian hoidossa

suoriteta.

Leukemian hoidon kesto riippuu

leukemian tyypistä ja on hieman alle

vuodesta noin kahteen ja puoleen vuoteen.

Hoidon aikana lapset voivat olla

enimmäkseen kotonaan, koska leukemiaa

hoidetaan vain osittain sairaalassa.

Herkkyys tulehdussairauksille lisääntyy

kuitenkin hoidon aikana huomattavasti.

Siksi on parasta välttää esimerkiksi

kouluun menemistä leukemiahoidon

aikana.

Lapsuusiän leukemiaa hoidetaan

Suomessa kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa.

Kun lapsella todetaan syöpä, perheen

elämä muuttuu. Uuvuttava taistelu

vakavaa sairautta vastaan koettelee

lapsen voimia ja vaatii myös vanhemmilta

paljon. Tässä tilanteessa perhettä

auttaa ajanmukainen tieto lapsen

sairaudesta ja toisten, samassa asemassa

olevien perheiden tuki.

Ennuste

Leukemia on lasten

yleisin syöpä.

Siihen sairastuu

40–50 lasta

vuosittain.

Lapsuusiän leukemian ennuste on viimeksi

kuluneiden 20–30 vuoden aikana

parantunut huomattavasti. Nykyisin

lapsuusiän leukemiaan sairastuneista

paranee pysyvästi ensimmäisellä hoidolla

jopa 80 prosenttia.

Joillakin tauti kuitenkin uusii. Osa

uudelleen sairastuneista voidaan parantaa

vaihtamalla luuydin..

lena öhman-jokinen, suunnittelija

lisätietoa:

http://www.sylva.fi/fi/lapset_ja_

syopa/lapsuusian%20leukemiat.

html

http://www.terveyskirjasto.

fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_

artikkeli=skl00036

super 2 • 2010 39


Perinne elää 2/3

Sarjassa esittelemme pihkan, tervan ja mahlan

40 super 2 • 2010

Terva käy

yskän karkotteeksi

Toivo Rautavaara

mainitsee kirjassaan

Miten luonto

parantaa, että

kansa on käyttänyt

pikiöljyä monenlaisissa

keuhkosairauksissa, yskässä

ja jäsensäryissä. Ammoisista ajoista

pikiöljystä on tehty pika-yskänlääkettä

sekoittamalla sitä muutama tippa kermaan.

Valkeakoskelainen yrittäjä Tapio

Suokko tuottaa pikiöljyä muun

muassa apteekkimyyntiin. Tervatuotteiden

kanssa yli 15 vuotta työskennellyt

Suokko valmistuttaa pikiöljyn mäntypuusta

ja suodattaa sen ennen pakkausta,

jotta mahdolliset epäpuhtaudet

saadaan pois.

– Apteekkilaatuinen pikiöljy valmistetaan

männystä säiliöpoltossa, ei maahan

kaivetussa tervahaudassa. Tislauksen

jälkeen noin tuhannesta litrasta

tervaa saadaan alle sata litraa pikiöljyä.

Tästä johtuu pikiöljyn varsin korkea

hinta. Pikiöljy on myös erittäin riittoi-

C H I L L M A I D / SPL / SKOY

teksti liisa uusiniitty

Pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki, Suomen

kansan viisaat tiesivät. Tervanpoltosta saatava tuikea

aine on ikivanha yskänlääke, johon jotkut luottavat edelleen.

Tutkittua tietoa ei juuri ole, mutta käyttäjät uskovat,

että muutama pisara pikiöljyä pitää fl unssat loitolla.

saa. Sitä annostellaan pisaramitalla.

Suokko pahoittelee, ettei pikiöljystä

ole vielä tutkittua tietoa. Paranemiset

perustuvat potilaan omiin kokemuksiin

ja yleisiin havaintoihin.

– Mäntytervatuotteiden tuoksussa

erittyy molekyylejä, joita pidetään

tehokkaina tukkeutuneiden hengitysteiden

avaajana. Muutama pisara

pikiöljyä tipautetaan kuumaan veteen,

ja höyryteltassa hengittämällä lievennetään

hengityselinten vaivoja kuten astmaa,

yskää ja nuhaa.

Pikiöljy on myös erittäin

riittoisaa. Sitä annostellaan

pisaramitalla.

Yskää potevan ei pidä ryypätä pikiöljyä

suoraan pullosta, aine on siksi järeää.

Suokon tarjoama vanha yskänlääkeresepti

on yksinkertainen: isohko ruokalusikallinen

tervaa, litra vettä ja kilo

sokeria keitetään puoleen tilavuuteen

ja annetaan jäähtyä. Pinnalta kuoritaan

karsta pois ja rohtoa otetaan päivässä

kolme ruokalusikallista.

– Sain reseptin iäkkäältä keuruulaiselta

naiselta, jonka veli oli joskus 30luvulla

tukehtua limaan. Poika parani

kolmessa päivässä. Pikiöljypisaran voi

myös tipauttaa sokeripalaan ja sen

annetaan sulaa suussa.

Tapio Suokko muistuttaa, että

pikiöljy on voimakas lääke, jonka

kanssa sietää olla varovainen. Sitä ei saa

ottaa paria pisaraa enempää vuorokaudessa,

jos pikiöljyä käytetään ennalta

ehkäisevästi. Liika pikiöljyn käyttö

rasittaa munuaisia.

Enintään kolmen päivän yskänlääkekuurissa

voi pikiöljyä ottaa vuorokaudessa

kymmenen pisaraa.

Suokolla on aina pikiöljypullo taskussa

vilustumisen varalta.

– Laitan pari tippaa pikiöljyä sokeripalaan

ensimmäisten vilustumisoireiden

jälkeen. On turha yrittää parannella

fl unssaista oloa enää vuorokauden,

parin jälkeen.


Suokko on kehitellyt laulajille ja

puhetyöläisille äänenavaustipat, jonka

koostumuksessa pikiöljyä on ainoastaan

kaksi prosenttia. Enin osa on kuusenkerkkää,

hunajaa ja siirappia.

Yskänpastilleissa

hiven lääkettä

Kansanlääkinnän mukaan pikiöljyn

uskotaan tehoavan melkein mihin vain:

palovammoihin, sitkeiden virusten

kuten huuliherpeksen torjuntaan, kynsisieniin,

peräpukamiin…

Kuopion yliopiston farmaseuttisen

kemian laitoksen professori Seppo

Lapinjoki ei tunne pikiöljyä lääkkeenä.

Sitä vastoin erilaisista puun aineosista

valmistetuissa liuoksissa ja pastilleissa

löytyy aromaattisia öljyjä, joilla on hetkellinen

lääkitsevä vaikutus. Tunnetuimpia

lienevät imeskeltävät terva- ja

eukalyptuspastillit.

– Aromaattiset öljyt ärsyttävät limakalvoja

hengitysteiden alueella ja niillä

saadaan fl unssan aiheuttama tukkoinen

olo helpottumaan. Jos pitoisuutta lisätään,

bakteereja pystytään jonkin verran

torjumaan. Kysymyksessä on puhdas

kemiallinen antiseptinen vaikutus,

Lapinjoki toteaa.

Yskänpastilleja ei kukaan miellä

lääkkeeksi, mutta jos niissä mahdollisesti

olevien, lääkeluetteloon sisältyvien

aineiden pitoisuudet lisääntyvät merkittävästi,

ne siirtyvät lääkelain piiriin

ja tuotteita voi myydä vain apteekeissa.

Miksi luontaislääkkeitä myydään

apteekeissa eikä esimerkiksi ruokakaupoissa?

– Syy voi olla psykologinen. Apteekkitavaran

uskotaan vaikuttavan paremmin.

Myös hinta vaikuttaa. Asiakas

uskoo, ettei halpa voi olla tehokasta.

– Samoin ajatellaan kosmetiikkatuotteista:

edullinen kotimainen tuote

maksaa vain kymmenesosan kalliista

merkkivoiteesta, mutta asiakas uskoo,

että kallis on tehokasta, vaikka tutkittu

tulos voi osoittaa päinvastaista. Suomessa

apteekit tosin myyvät maltillisesti

luontaistuotteita verrattuna joi-

hinkin Euroopan maihin, joissa myynti

saattaa olla melko estotonta, Lapinjoki

toteaa.

Suomessa ei nykyisin juuri tutkita

oman maan luontaistuotteita, koska

Lapinjoen mielestä tutkimuksiin ei

myönnetä rahoitusta..

lisätietoa:

miten luonto parantaa,

toivo rautavaara wsoy 1980.

super 2 • 2010 41

PENTIKÄINEN/SKOY


Wendy Savolainen on juurtunut

Pohjois-Karjalaan. Maakunta on

antanut hänelle kielen ja kulttuurin.

Sambiasta susirajalle

Wendy Savolainen avaa tottunein ottein

leivinuunin luukun ja vetää tuoksuvan

padan ulos.

– Mie en raatsinut heittää pois eilisen

karjalanpaistin tähteitä. Lisäsin siihen

jauhelihaa ja laitoin uuniin muhimaan,

hän selvittää hienoisen aksentin värittämällä pohjoiskarjalan

murteella.

Wendy kertoo pitävänsä täkäläisestä ruoasta, mutta kotiikävän

iskiessä hän valmistaa öljyssä paistettuja toukkia, joita

hänellä on aina kuivattuna pakastimessa. Äiti lähettää niitä

Sambiasta.

– Kun valmistan ne ruoaksi, turvotan ensin kiehuvassa

vedessä ja paistan sitten rypsiöljyssä.

Wendy vakuuttaa toukkien maistuvan aivan samalta kuin

savustetut muikut, ja lisäksi ne ovat hyvin proteiinipitoisia.

Muutto Suomeen

Wendy Savolainen asuu miesystävänsä kanssa keskellä maa-

42 super 2 • 2010

Wendy kokkaa karjalanpaistia ja muita suomalaisia ruokia mielellään. Riisiä syödään vain riisipuurossa,

ja sambialaisia ruokia laitetaan koti-ikävän iskiessä.

teksti ja kuvat iita kettunen

Joensuulainen lähihoitajaopiskelija Wendy

Savolainen on juurtunut Pohjois-Karjalaan.

Maakunta on opettanut hänelle suomen

kielen, kulttuurin ja nyt myös ammatin.

seutua seitsemän kilometrin päässä Joensuun keskustasta.

Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1996 lähtien. Susirajalle

hän muutti suomalaisen ex-miehensä perässä, johon tutustui

tämän ollessa kehitysyhteistyötehtävissä Sambiassa. Tuohon

aikaan Wendy toimi kaupan alan yrittäjänä, mutta kokeili

uraa myös laulajana.

– Olin esiintymässä orkesterini kanssa suuren hotellin

ravintolassa. Keikan jälkeen päädyimme tulevan mieheni

kanssa istumaan samaan seurueeseen, ja siitä se sitten lähti.

Häät pidettiin Sambiassa vuonna 1992, ja miehen työsopimuksen

päätyttyä pariskunta muutti tämän kotiseudulle

Joensuuhun. Aluksi nuorta naista hirvitti talven kylmyys

ja pimeys, mutta aviomiehen suku ja ystävät olivat tiiviisti

lähellä tukemassa. Tuohon aikaan Joensuu oli myös tunnettu

rasismistaan.

– Kerran eräs mieheni parimetrinen kaveri nousi torilla

olevalle lavalle ja kuulutti, että jos joku käyttäytyy huonosti

afrikkalaista ystäväämme kohtaan, saa tulla vastaamaan siitä

minulle, Wendy nauraa muistellessaan tapausta.

Wendy Savolainen opiskeli suomea intensiivisesti eri kurs-


seilla yhdeksän kuukautta. Aviomiehen suvun ja ystävien

kanssa puhuttiin vain suomea, joten hän oppi kielen hyvin

pian. Eräs ystävä on lohkaissut tähän olleen syynä myös sen,

että puheliaisuutensa vuoksi Wendy ei pystyisi olemaan kauan

hiljaa vieraallakaan kielellä.

Työelämään

Vuonna 1997 pariskunta muutti miehen työn vuoksi Savonlinnaan,

jossa Wendy pääsi Linnalan Setlementin lasten ja

nuorten kerhojen ohjaajaksi. Työnantaja pani pian merkille

innokkaan naisen taidot ja kustansi tälle nuoriso-ohjaajakoulutuksen.

Sitten Wendy sai vetääkseen päihdekuntoutujien muutosmahdollisuuskerhon.

Ensimmäinen työpäivä oli vaikea.

– Siellä istui 12 miestä ja naista, jotka kiroilivat, että miksi

meijän pittää tätä neekeriä kuunnella. Minä lukitsin oven ja

sanoin, että nyt istutte alas ja jutellaan. Vähitellen he alkoivat

luottaa minuun.

Talvella Wendy vei porukkansa viikonloppuleirille seurakuntakeskukseen.

Leiri oli varsin onnistunut, ja myös Wendyn

uran kannalta käänteentekevä.

– Kun he avautuivat siellä minulle, tajusin, että ihmisten

on helppo puhua minulle ja minulla on hyvät kommunikaatiokyvyt.

Silloin päätin hakeutua hoiva-alan koulutukseen.

Opiskelemaan

Wendy Savolainen on pienestä tytöstä lähtien tuntenut vetoa

hoiva-alalle. Äiti oli sairaanhoitaja, ja kodin kirjahyllyssä oli

paljon hoitoalan kirjoja, joita tyttö sai lukea vapaasti.

– Joskus nykyisinkin oppikirjoissamme vastaan tulee asioita,

joista muistan lukeneeni jo lapsena.

Wendy palasi miehensä kanssa Joensuuhun 2000-luvun

alussa, ja he erosivat. Wendy sai töitä ensin joensuulaisesta

päiväkodista, sitten monikulttuurisesta hankkeesta. Hankkeen

päätyttyä hän pääsi hoiva-alan peruskoulutukseen, jossa

KUVA: WENDY SAVOLAISEN ARKISTO

Wendyn polttareissa mummi (keskellä) peitti kankaalla tulevan morsiamen, jota suvun naiset ja

kyläläiset kävivät tervehtimässä. Vasemmalla vuorossa Wendyn täti.

sai kuulla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä alkavasta

lähihoitajakoulutuksesta. Sisukas sambialainen haki, ja

pääsi sisään. Ammatilliset perusopinnot hän kävi Outokummussa,

ja suorittaa nyt päihde- ja mielenterveystyön erikoistumisopintoja.

Hän valmistuu keväällä.

– Haluaisin vielä lähteä opiskelemaan psykologiaa, mutta

menen ehkä ensin kuitenkin töihin.

Pohjois-Karjala on koti

Wendy esittää joskus afrikkalaisen

rumpunsa säestyksellä sambialaisia

lauluja omaksi ja vieraiden iloksi.

Wendy Savolainen aikoo jäädä Suomeen ja Pohjois-Karjalaan,

vaikka voisi muuttaa myös Lontooseen, jossa juristisisko ja

eläkkeellä oleva äiti asuvat. Siellä olisi myös varmemmat työmarkkinat.

– Olen oppinut täällä kielen, ammatin ja työkulttuurin, ja

täällä ovat kaikki ystäväni. Siksi haluan jäädä tänne.

Hän ei halua edes Helsinkiin, vaikka siellä olisi enemmän

maanmiehiä ja työpaikkojakin. Koska Helsingissä on niin

paljon ulkomaalaisia, käy Wendyn mukaan usein niin, että he

eristäytyvät omiin ryhmiinsä, eivätkä ole suomalaisten kanssa

juurikaan tekemisissä.

– Siellä on myös enemmän kilpailua opiskelupaikoista ja

kielikursseista. Täällä oppii paremmin suomen kieltä ja kulttuuria.

Joensuussa Wendy Savolainen on ainoa sambialainen,

mutta hänellä on paljon suomalaisia ystäviä. Eivätkä joensuulaiset

ole hänen mukaansa sen rasistisempia kuin muutkaan.

Työmahdollisuuksienkin suhteen Wendy on varsin toiveikas.

– Lähden mielelläni palkattakin työharjoitteluun näyttääkseni,

mitä osaan.

Nykyisin Wendy nauttii talvista. Ystävällä on mökki Ilomantsissa,

jossa käydään pilkillä. Wendy rakastaa pilkkimistä

ja saattaa istua avannon ääressä monta tuntia yhteen

menoon.

– Olen saanut aika isojakin saaliita, enimmäkseen ahvenia..

super 2 • 2010 43


SuPerin koulutusmatkat

laajenevat Unkariin

teksti ja kuvat leena kaasinen-parkatti

SuPer on järjestänyt jäsenilleen koulutusmatkoja ulkomaille jo vuodesta

1997 lähtien. Olemme tutustuneet niin virolaiseen, ruotsalaiseen kuin englantilaiseenkin

hoitotyöhön ja järjestelmään. Uusin kohde on Unkari, jonne

suunnitellaan koulutusmatkaa 2011.

Suuri osa superilaisista on päässyt koulutusmatkoille työnantajansa

kustantamana. Nämä matkat ovat ammatillista täydennyskoulutusta

ja hyvin tarkasti suunniteltu juuri superilaisille.

Koulutusmatkoille osallistuminen auttaa kehittämään

hoitotyötä omalla työpaikalla, tuo uusia näkemyksiä ja tukee

työhyvinvointia.

Viime vuosina koulutusmatkan materiaali valokuvineen on

tallennettu jokaiselle kurssilaiselle ja se on siten myös muun

työyhteisön käytössä. Osastotunnilla voidaan yhdessä pohtia,

mitä oppimista meillä on ja mitä voisimme tehdä toisin

tai mitkä kohdemaan käytännöt toimivat meillä. Koulutusmatkat

eivät ole kevyitä ohjelmaltaan, vaan jokaiseen päivään

mahtuu useita vierailuja ja luentoja. Päiville tulee pituutta.

40 tuntia ja 300 euroa

Ensi vuodeksi suunnitteilla oleva koulutusmatka suuntautuu

Unkarin Szolnokiin. Se on noin 85 000 asukkaan kaupunki

sadan kilometrin päässä Budapestista

kaakkoon, Tisza-joen varrella.

Szolnok on Riihimäen ystävyyskaupunki.

Vierailimme Szolnokissa joulukuussa.

Sen julkisessa vanhainkodissa

kuulimme, että vanhustenhuolto

Unkarissa saa rahoituksensa

kolmesta lähteestä eli

valtiolta, kunnalta ja vanhusten

tai omaisten maksamana omara-

44 super 2 • 2010

Vanhainkodin nimi ja osoite. Erottuuko unkarin ja

suomen kielen sukulaisuus?

hoitusosuutena. Käytäntö on sama kuin meillä Suomessa.

Henkilöstömitoituksesta on säädetty lailla, ja sen mukaan

vanhainkodissa tulee olla 24 hoitajaa sataa asukasta kohden.

Hoitajista suurin osa on saanut vastaavantyyppisen koulutuksen

kuin superilaiset. Koulutuksessa päähuomio on vanhusten

toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Vaikka henkilökuntamäärä kuulostaa alhaiselta, oli vanhainkodissa

hyvin rauhallinen ja seesteinen ilmapiiri. Asukkaita

kohdeltiin kunnioittavasti, ja näytti todella siltä, että

tämä oli heidän kotinsa. Dementiapotilaille on oma 50 asukkaan

yksikkö kaupungin keskustassa. Tässä vanhainkodissa

vanhukset olivat melko hyväkuntoisia.

Isossa ruokasalissa ruokailivat niin asukkaat kuin työntekijät.

Ruoka oli unkarilaiseen tapaan hyvää ja sitä oli runsaasti.

Lounaalla tarjottiin alkusalaatti, kahta vaihtoehtoista alkukeittoa

ja kahta vaihtoehtoista pääruokaa, sekä jälkiruuaksi

vohveleita. Vohvelit ovat unkarilaisvanhuksille kuten meille

pitkopulla, tuovat mieleen vanhat hyvät ajat ja muistot.

Hoitotyöntekijöiden työaika

on 40 tuntia viikossa ja palkka

runsaat 300 euroa kuukaudessa.

Talon johtajattarella on useita

ylempiä korkeakoulututkintoja,

joten hänellä on korkein mahdollinen

alan palkka, runsas 1000

euroa kuukaudessa. Lomaa kertyy

keskimäärin 22 päivää vuodessa.

Palkasta ei neuvotella valtakunnallisissa

ja paikallisissa neuvot-


Vanhainkodin johtaja Julianne Molnárné Szabó.

telupöydissä kuten meillä, vaan se on

enemmänkin yksipuolista sanelua. Hallitus,

ilmeisesti terveysministeriö, määrää

sairaaloiden palkat ja sosiaaliministeriö

vanhainkotien palkat.

Unkari – täyttä hepreaa!

Unkarissa ei puhuta englantia kovin

yleisesti. Tutustumiskäynnillä suurena

apuna oli tuttavamme Gabriella Palasti,

joka tulkkasi unkarista englantiin. Hän

on siviilielämässään englannin kielen

opettaja peruskoulun yläluokilla ja hän

on käynyt myös Suomessa.

Unkarin kieli saattaa joskus kuulostaa

intonaatioltaan suomelta, mutta

on joitakin harvinaisia yhteisiä sanoja

lukuun ottamatta täyttä hepreaa.

– Unkarin ja suomen kielten sukulaisuus

periytyy noin 6000 vuoden takaa,

käytännössä se ei paljonkaan auta kielen

oppijoita. Yhtäläisyyksiä löytyy

perussanastossa, mutta kaikki yhtäläisyydet

eivät välttämättä aukea kielihistoriaa

tuntemattomalle, sillä kummassakin

kielessä on ehtinyt tapahtua

reippaasti äänteellistä kehitystä, toteaa

Tampereen yliopiston suomen kielen

Szolnokin vanhainkodin oleskelutilat.

Vanhainkodin olohuone-kirjastossa tulkkimme Gabriella Palasti ja hoitotyön johtaja

Erzsébet Pásztiné Zsólyomi.

lehtori Yrjö Lauranto.

Joidenkin sanojen katsotaan periytyvän

samasta suomalais-ugrilaisesta kantamuodosta

tuhansien vuosien takaa.

Myös rakenteen puolella on joitakin

yhtäläisyyksiä. Unkarissa on esimerkiksi

paljon sijapäätteitä samaan tapaan

kuin suomessa.

Kielten sukulaisuudella ei ole mitään

tekemistä kansojen sukulaisuuden

kanssa.

– Geneettisesti suomalaisilla ja unkarilaisilla

ei ole siis mitään erityistä

yhteyttä, Lauranto jatkaa.

Ei uskoisi, sillä sekä suomalaiset että

unkarilaiset tuntevat voimakasta sympatiaa

toisiaan kohtaan. Unkarilaisten vieraanvaraisuus

onkin jotakin, mikä täytyy

itse kokea. Tuntuu todella siltä, että

olemme tervetulleita vieraiksi koulutusmatkalle

superilaisen ryhmän kanssa!.

super 2 • 2010 45


SuPerin omistamat loma-asunnot ovat jäsenistön vuokrattavissa

ajanjaksoksi 30.4.2010–6.11.2010. Etusijalla ovat ne jäsenet, jotka

eivät ole aikaisemmin vuokranneet loma-asuntoja tai käyttäneet

SuPerin jakamia lomatukia. Loma-asunnot vuokrataan viikon jaksoissa.

Vaihtopäivä on joko perjantai tai lauantai. Vuokra sisältää

huoneiston vapaan käytön, liinavaatteet (lukuun ottamatta Nauvoa),

takkapuut ja vaihtosiivouksen.

KOLARIN ÄKÄSLOMPOLOSSA on paritalo Huilinki, jossa on kaksi

43 m²:n parvellista asuntoa. Vuoteita on avoimella parvella 4–6

henkilölle. Vaihtopäivä on lauantai. A-puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 280,- €/vko

vkot 36–38 430,- €/vko

KUUSAMON RUKATUNTURILLA on 116 m²:n lomaosake Ruska-

Ruka. Vuoteita on 10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.

Vuokra: vkot 18–35, 39–44 390,- €/vko

vkot 36–38 630,- €/vko

NAUVON KUNNASSA, Käldön saarella on 100 m²:n huvila Villa Etel.

Vuoteita on 6 henkilölle (ei liinavaatteita). Vaihtopäivä on perjantai.

Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 390,- €/vko

vkot 25–31 470,- €/vko

vkot 39–44 290,- €/vko

PUNKAHARJULLA on Tuunaantuvan lomaosakkeet nro 41 ja 53.

Lomaosakkeen koko on 35 m², jossa vuoteita on 4–6 henkilölle.

Vaihtopäivä on perjantai. Nro 53:n puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 190,- €/vko

vkot 25–31 250,- €/vko

vkot 39–44 130,- €/vko

PUUMALASSA Saimaan rannalla on 150 m²:n huvila Äimänkäki.

Vuoteita on 8–10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.

superin loma-asuntojen hakulomake 2/2010

Nimi

Syntymäaika

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Kotikunta

Puhelin

Sähköposti

46 super 2 • 2010

Loma-asunnot

haussa kesäkaudeksi

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 530,- €/vko

vkot 25–31 630,- €/vko

vkot 39–44 390,- €/vko

❑ En ole ollut liiton loma-asunnoissa aikaisemmin ❑ Olen ollut liiton loma-asunnoissa v.

❑ Mukana lemmikkieläin. Mikä? ❑ Olen saanut SuPerin lomatuen

Puumalassa Saimaan rannalla on 73 m²:n huvila Pikku-äimä. Vuoteita

4–6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei

saa tuoda.

Vuokra: vkot 18–24, 32–38 390,- €/vko

vkot 25–31 470,- €/vko

vkot 39–44 290,- €/vko

VIERUMÄELLÄ sijaitsevat Loma-aika-huoneistot ovat 65 neliön

kokoisia paritalohuoneistoja. Huoneistot on varustettu 6 henkilölle

ja niissä on täysin koneellistettu tupakeittiö/olohuone, kaksi

makuuhuonetta, 14 neliön parvi sekä erillinen wc, pesuhuone,

sauna ja ulkoterassi. Haettavat viikot on jaettu vuodelle 2010,

mutta katso mahdollisia peruutusviikkoja nettisivuilta. Hinta 390,-

€/vko. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.

KALLION KAKSIO HELSINGISSÄ Kallion kaupunginosassa on 40

neliön kaksio, jossa on vuodepaikat neljälle henkilölle. Liinavaatteet

ja siivous eivät sisälly vuokraan. Putkiremontista johtuen

kaksio on jäsenten käytössä poikkeuksellisesti kesäaikana vasta

heinäkuusta alkaen elokuuhun kolmen tai neljän päivän jaksoissa.

Vuokra on 60,- €/vrk. Myös Kallion kaksiota kesäajalle haetaan

oheisella hakulomakkeella. Muuna aikana asuntoa vuokrataan

muutaman vuorokauden jaksoissa. Nämä varaukset puh. (09) 2727

910 Merja Poikselkä-Takala tai merja.poikselka-takala@superliitto.fi

Loma-asuntojen esittelyt ja hakulomake löytyvät osoitteesta

www.superliitto.fi tai loma-asuntoja haetaan oheisella lomakkeella

28.2.2010 mennessä osoitteella Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

SuPer ry, Loma-asunto, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Jos samalle viikolle on useampi hakija, suoritamme hakijoiden

kesken arvonnan. Etusijalla ovat ne hakijat, jotka eivät

ole aikaisemmin käyttäneet SuPerin lomaetuja. Lähetämme

loma-asunnon saaneille ilmoituksen viimeistään viikolla 14.

Loma-asunto ja aika TOIVE 1

Loma-asunto ja aika TOIVE 2

tai kuntoremonttituen v.

täytä tekstaten


2002–2008

Urpu Silvennoisen

pakinakirja on myynnissä

SuPerin ammatillisilla

opintopäivillä 16.–17.

helmikuuta Helsingissä.

Myyntipiste aukeaa

16.2. klo 11.

Vielä kerran on tilaisuus

hankkia suosittu teos ilman

lisäkustannuksia 10 euron

kappalehintaan.

Vain käteismaksu käy.

Siskon pakinat -kirja myynnissä myös

jäsentuotekaupassa www.superliitto.fi

Hinta 10 €/kpl + käsittely- ja lähetyskulut.

super 2 • 2010 47


Kuntoutus kannattaa

teksti ja kuva jukka järvelä

Hoitajien jaksaminen työssään huolestuttaa SuPeria. Liitto on ryhtynyt

korostamaan kuntoutuksen merkitystä, jotta työssä viihdyttäisiin eikä

työelämästä jouduttaisi poistumaan vaivojen takia liian aikaisin.

SuPerin suunnittelija Sari Erkkilä kertoo

liiton heränneen muutama vuosi

sitten tehdyn kyselyn tuloksiin. Niiden

mukaan 82 prosenttia vanhustyössä

olevista koki työn ruumiillisesti

raskaaksi ja 86 prosenttia henkisesti raskaaksi.

Vastaajat olivat keskimäärin selvästi

alle eläkeikäisiä. Heidän mahdollista

liian aikaista eläköitymistä halutaan

estää kuntoutuksen avulla.

SuPer aloitti yhteistyön Oulussa toimivan

Verven kanssa. Tavoitteena on

ajaa kaikkien toisen asteen sosiaali- ja

terveydenhuollon koulutuksen saaneiden

kuntoutusasioita.

Pitkäaikaiseen kuntoutukseen hakeminen

ei toistaiseksi ole kovin yleistä.

– Moni hakee kuntoutukseen liian

myöhään. Yksi syy saattaa olla lojaalisuus

työkavereita kohtaan. Moni katsoo,

ettei voi olla työpaikalta viikkoja

pois kuntoutuksen vuoksi, Erkkilä

pohtii.

Kela on viime aikoina myöntänyt

lähi- ja perushoitajille ASLAK- ja TYKkuntoutuksia.

Niihin päästäkseen

työntekijän tulee ensimmäiseksi ottaa

yhteyttä omaan työterveyshuoltoonsa.

Työn muutoksen analysointia

Parhaillaan superilaisia on mukana esimerkiksi

elokuussa alkaneessa TYKkuntoutuksessa,

jota järjestää oululainen

Verve.

Kuntoutustutkija Pirjo Rahikkala

Vervestä kertoo, että TYK on pääasiassa

ryhmissä tehtävää ja työkykyä ylläpitävää

sekä sitä parantavaa valmennusta.

Yhteistyö kuntoutujan, työterveyshuollon

ja työyhteisön välillä on tässä

kuntoutuksessa tärkeää. Päätavoite

on, että työntekijä voi jatkaa työssään

kuntoutuksen jälkeen normaaliin eläkeikään

saakka.

Ryhmässä on mukana pitkään työelämässä

olleita työntekijöitä, joille työ-

48 super 2 • 2010

● TYK-kuntoutus on suunnattu

niille, joita uhkaa työkyvyttömyys

tai olennainen työkyvyn

heikentyminen.

● ASLAK-kuntoutus on varhaisvaiheen

kuntoutusta ja luonteeltaan

ennaltaehkäisevää.

● Lisäksi on olemassa lukuisia muita

kuntoutuksia, kuten sairausryhmäkohtaiset

kuntoutukset tai

päihdekuntoutus. Liikunnalliset

kuntoremontit lasketaan lähinnä

ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi.

www.kela.fi

TYK-kuntoutus ei ole terveysliikuntaa

vaan monipuolisesti työkykyä kehittävää

valmennusta, kuntoutustutkija Pirjo

Rahikkala muistuttaa.

paikalla ja työterveyshuollossa tehdyt

toimet eivät ole riittäneet.

TYK-kuntoutuksessa käsitellään

työn muutosta ja sitä, mitä omassa

työssä tapahtuu ja miten tämä vaikuttaa

työssä jaksamiseen. Myös oman terveyden

ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen

ovat mukana.

Tavoitteena on synnyttää uutta tie-

toa ja virikkeitä siihen, kuinka työssä

voi pärjätä.

– Kuntoutuksen sisällöstä yli puolet

on ammatillisia osioita eli omien työtapojen

ja muutoksen yhteistä ja omakohtaista

pohdintaa ja analysointia,

Rahikkala kertoo.

Kuntoutus Vervessä kestää 31–33

päivää. Se sisältää muun muassa yksilöllistä

ohjausta, ryhmätoimintaa, tutkimuksia

ja liikuntaa.

Kuntoutusjaksot on jaettu vuoden

tai kahden vuoden mittaiselle ajanjaksolle.

Välillä käydään normaalisti työssä

toteuttamassa ohjauksessa tehtyä kuntoutumissuunnitelmaa.

Hyvää ja kehitettävää

TYK-kuntoutuksessa on paljon hyvää,

mutta myös kehitettävää. Näin kertoo

eräs yksityisessä dementiayksikössä

työskentelevä eteläsuomalainen perushoitaja

puolen vuoden kuntoutuksen

ja kahden laitosmuotoisen jakson jälkeen.

– Olen virkistäytynyt ja saanut pähkäillä

työasioita rauhassa. On tämä potkua

antanut, on hyvä porukka ja hyvä

henki. Tavoitteena on jaksaa eläkeikään

asti.

Naisen mukaan esimiehen kiinnostus

ja sitoutuminen TYK-kuntoutuksen

sisältöön, työyhteisön ja työkäytäntöjen

analysointiin sekä kehittämiseen

on tärkeää. Ilman tätä kuntoutuksen

idea vesittyy. Parannusehdotuksia löytyy

kuntoutuksen käytännöistä:

– Se saisi olla vielä yksilöllisempää

ja syvällisempää. Esimerkiksi fyysinen

puoli ei ole minulle ongelma.

– Jos olisin Kelan kurssisuunnittelija

tai työterveyshuollon edustaja, toisin

työyhteisöjen kehittämisosiota lähemmäs

työpaikkoja. Avokuntoutuksessa

useampi henkilö samasta työyhteisöstä

pääsisi toimintaan mukaan..


Muista miten muistat...

...kunhan muistat, että jäsenkortilla

saat Teboililta tuntuvat alennukset.

UUTTA! Nyt saat alennuksen myös automaatista

maksaessasi maksukortilla, jossa on K-Plussa-ominaisuus.

Tällöin ei kerry Plussa-pisteitä. Alennukset ovat voimassa

1.2.-31.3.2010 kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla.

Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.

www.teboil.fi /liitto

-10 %

autopesusta

-2,2 snt/l

polttoaineesta

super 2 • 2010 49


Edunvalvontayksikkö tiedottaa

Hyvä tietää sopimusedunvalvonnasta

Tehy-pöytäkirjan valmistelu rikkoi

yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen ovat

rikkoneet yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa valmistellessaan Tehy-pöytäkirjaa.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan valmistelussa

rikottiin syrjintäkieltoa, koska pöytäkirja rajattiin koskemaan samanlaisissa

työtehtävissä työskentelevien osalta vain Tehy ry:n jäseniä.

Apulaisoikeuskanslerin kanta vastaa

SuPerin korostamaa samapalkkaisuusperiaatetta.

Samasta ja samanarvoisesta

työstä on maksettava samaa tehtäväkohtaista

palkkaa riippumatta siitä, mihin

järjestöön työntekijä kuuluu. Apulaisoikeuskanslerin

päätös koskee työmarkkinalaitoksen

ja tasa-arvovaltuutetun toimintaa

julkisessa tehtävässä. Apulaisoikeuskansleri

antoi ratkaisunsa kahden

Tehy-pöytäkirjan ulkopuolella olevan

työntekijän kantelun pohjalta.

Syrjintään johtanut menettely. Työministeriö

asetti syksyllä 2007 sovittelulautakunnan,

joka etsi ratkaisua Tehyn

ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen

väliseen palkkakiistaan. Tasa-arvovaltuutettu

Pirkko Mäkinen oli yksi sovittelulautakunnan

jäsenistä. Tehy ry ja

Kunnallinen työmarkkinalaitos hyväksyivät

sovittelulautakunnan tekemän

sovintoehdotuksen, joka rajattiin koskemaan

vain Tehyn jäseniä.

Työehtosopimuslain ja kunnallisen

virkaehtosopimuslain mukaan työehtosopimus

voi koskea vain tiettyjen järjestöjen

jäseniä. Tehy-pöytäkirjan rajoittaminen

koskemaan vain tehyläisiä johtaa

kuitenkin siihen, että Tehyyn kuulumatonta

työntekijää tai viranhaltijaa kohdellaan,

on kohdeltu tai kohdeltaisiin

50 super 2 • 2010

epäsuotuisammin kuin Tehyn jäsentä

ilman, että perusteena on työtehtävien

laatu ja niiden suorittamiseen liittyvä

todellinen ja ratkaiseva vaatimus.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen

mukaan työntekijän ja viranhaltijan

palkkaus perustuu tehtävän

vaativuuden arviointiin, ei järjestäytymiseen.

Samasta ja samanarvoisesta

työstä on siis maksettava yhtä suurta

tehtäväkohtaista palkkaa. Palkankorotusten

kohdistaminen vain tehyläisille

johti siihen, että valmistelussa syyllistyttiin

yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon

rikkomiseen, koska palkan määritti

ammattiliitto, ei työtehtävien vaativuus.

Viranomaisen on edistettävä yhdenvertaisuuslain

toteutumista. Yhdenvertaisuuslain

mukaan viranomainen

ei saa toiminnassaan antaa syrjivää

ohjetta tai muutoin rikkoa lain syrjintäkieltoa

menettelyllään. Lisäksi viranomaisten

tulee kaikessa toiminnassaan

edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti

ja suunnitelmallisesti ja muuttaa

niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden

toteutumista. Osallistuessaan

syrjintäkieltoa rikkovan sovintoehdotuksen

antamiseen, tasa-arvovaltuutettu

Mäkinen antoi ohjeen, joka rikkoi

yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa.

Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen

mukaan Kunnallista työmarkkinalaitosta

ja tasa-arvovaltuutettu Mäkistä

sitoi yhdenvertaisuuslaissa viranomaisille

säädetty erityinen velvoite edistää

yhdenvertaisuuden toteutumista.

Työmarkkinalaitosta sitovat säännökset.

Työsopimuslain mukaan työnantaja

ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

asettaa työntekijöitä eri asemaan

muun muassa mielipiteen, vakaumuksen,

ammattiyhdistystoiminnan taikka

muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Lisäksi työnantajan on muutoinkin kohdeltava

työntekijöitään tasapuolisesti.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään

ei saa syrjiä vakaumuksen, mielipiteen

tai muun henkilöön liittyvän syyn

perusteella. Työsopimuslain ja yhdenvertaisuuslain

säännösten lisäksi perustuslaki

turvaa jokaiselle järjestäytymisvapauden.

Jatkotoimenpiteet. Viranhaltijalla ja

työntekijällä on mahdollisuus saattaa

kysymys työnantajan menettelyn syrjivyydestä

yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Yksi superilainen perushoitaja

on nostanut kanteen palkkatasa-arvoasiassa.

Kanne on käsittelyssä Paraisten


käräjäoikeudessa.

Muina toimenpiteinä apulaisoikeuskansleri

Puumalainen on pyytänyt valtiovarainministeriötä

sekä työ- ja elinkeinoministeriötä

harkitsemaan touko-

Mistä apua ongelmatilanteisiin?

Jos sinulla on kysyttävää työtäsi tai työoloja

koskevassa asiassa, ota ensiksi

yhteyttä esimieheesi. Jos esimiehesi

ei voi auttaa tai teillä on erilaiset näkemykset

asiasta ja haluat tietää työehtosopimuksen

tulkinnasta, käänny luottamusmiehesi

puoleen. Luottamusmiehen

nimi ja yhteystiedot löytyvät

työpaikkasi henkilökunnan ilmoitustaululta.

Jos kyseessä on työsuojeluasia eli työympäristöä

koskeva fyysinen tai hen-

kinen ongelma (esimerkiksi kiusaaminen),

ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuusi.

Jos asiassa tulee pyytää yt-neuvottelut

eli kyse on yhteistoiminnassa sovittavista

työympäristö- tai muista työpaikkaa

koskevista asioista, ota yhteyttä yt-edustajaasi.

Jos kyseessä on paikallisneuvotteluasia

eli työ- tai virkaehtosopimuksen

tulkintaa koskevaa riita-asia, käänny

luottamusmiehesi tai oman ammattiosastosi

puheenjohtajan puoleen.

Yhteydenotot SuPerin edunvalvontaan

SuPerin edunvalvonnan päivystyspuhelin

ja sähköpostineuvonta ovat liiton

tarjoamaa palvelua jäsenilleen. Edunvalvonta

palvelee jäseniään työsuhteen

ehtoihin liittyvissä sopimus- ja oikeudellisissa

asioissa.

Nopeuttaaksenne yhteydenoton käsittelyä

SuPerin edunvalvonnassa, muistakaa

ilmoittaa tarkasti tietonne. Ilmoittakaa

kaikissa sähköpostitse lähetettävissä

kyselyissä jäsennumeronne, puhelinnumeronne

ja sopimusalanne.

Edunvalvonta-asioiden käsittelyssä

on usein tärkeää tietää mitä työehtosopimusta

työsuhteessa noudatetaan.

Jos ette tiedä tarkasti sopimusalaanne,

kuun loppuun mennessä, ovatko sopimuksen

ulkopuolella olevien perus- ja

ihmisoikeudet toteutuneet riittävässä

määrin. Harkinnassa tulisi ottaa muun

muassa huomioon lainsäädännössä

ilmoittakaa onko työnantajanne esimerkiksi

kunta tai jokin yksityinen

työnantaja.

Joidenkin yhteydenottojen selvittämisessä

on ensisijaisesti oltava yhteydessä

puhelimitse, joten muistakaa aina

ilmoittaa voimassa oleva puhelinnumeronne.

Tämä ohje koskee kaikkia

sähköpostitse lähetettäviä yhteydenottoja.

Edunvalvonnan päivystykseen

soittavilta jäseniltä varmistetaan puhelun

alussa jäsentiedot.

Vain SuPerin jäsenet saavat liiton

edunvalvontapalvelua..

jukka parkkola, edunvalvonta-asiamies

oleva sopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisen

mahdollisuus syrjintäkieltoa

loukkaavalla tavalla..

karoliina partanen, lakimies

Jos asiasi vaatii erityisosaamista tai

työpaikallasi ei ole luottamusmiestä,

niin ota yhteys edunvalvontayksikköön.

Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Jäsenyyteen liittyvissä asioissa palvelee

SuPerin jäsenyksikkö. Työttömyyteen

ja työttömyyskorvauksiin liittyviin

kysymyksiin vastaa Super työttömyyskassa..

jukka parkkola, edunvalvonta-asiamies

edunvalvontayksikön

yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00

numerossa (09) 2727 9160.

Sähköposti edu@superliitto.fi .

Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa

etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Postiosoite:

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto,

Edunvalvontayksikkö,

Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki

Fax: (09) 2727 9120

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön

vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös

yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liittyvissä

erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

super 2 • 2010 51


Superristikko

Tuuli Rauvola

www.saunalahti.fi/tuulirau/tmi

-TYTTÖ DELON

LATINAN

TERVEYS

AVA-

RUUS-

RUNO-

ELMA

PA-

DOTA

KIEHUVAT

VAA-

MINÄ,

JOSKUS

JÄTÖS

REJA

MINÄ

SATTUMA

SOPI-

HALUAN RÄIS-

MUKSIA

SATAMA- KE


ALUE TURUN

ILKEÄ

TOVERIT

TÄYSI-

HOITO

VA-

LUA

KIR-

VES-

NIE-

MI

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 15. helmikuuta mennessä

ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

52 super 2 • 2010

POS-

KESSA

AIT-

TOJA

PAL-

VOTTU

LUSIKOI-

TAVIA

VERINEN

PUOLI-

SON ISÄ

SOLUSARJAN

MUODOSTAMA

RAI-

KUVIA

SU-

MUI-

NEN

ISO

JOKI

RAUTIO

UUT-

TEET

LUKKO-

MERKKI

VOI

YH-

TEEN

KOHTUUDEN

KERA

KITSAS

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

-KAARINA

KOKE-

MATON

RAVI-

PELI

RIIDAN-

HALUISIA

SOLA

MONO-

NEN

TOPA-

KAT

SATU-

ORAVA

OLET-

TAA

MUI-

NOIN

TOI-

SET



TR


Miksi?

Nimi

Osoite

Puhelin

Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseen

Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain

mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat

esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa

lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat.

Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 15. helmikuuta mennessä. Postimaksu on maksettu

puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi , kirjoita

aihekenttään tunnus ”Mitä mieltä?”

Onko työpaikallasi yhteishenkeä?

KYLLÄ EI

Lähetä mielipiteesi 15. helmikuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan.

Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi.

Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60

Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi .

Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

huomioi

viimeinen

vastauspäivä!

SUPER-LEHTI

VASTAUSLÄHETYS

Tunnus 5005172

Ratamestarinkatu 12

00003 HELSINKI

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

super 2 • 2010 53


teksti ja kuvat jukka järvelä

Kaksi tamperelaista ammattimuusikkoa

hakeutui toisistaan tietämättä samalle lähihoitajalinjalle.

Mikä vetää sadoilla tanssilavoilla

ja rockklubeilla esiintyvät taiteilijat

juuri hoitotyöhön? Vesa ”Vesku” Järvensivu

ja Jussi Aaltonen vastaavat.

Minkälaisia miehiä sitä ollaan?

vesku: Olen 43-vuotias perheenisä ja ollut 20 vuotta muusikkona

eli laulanut A. Aallon Rytmiorkesterissa. Välillä olen

tehnyt hanttihommiakin. Yhtyeeni on tehnyt kahdeksan levyä

ja esiintymässä on käyty noin sadan keikan vuosivauhdilla.

jussi: Olen 44-vuotias kahden murkkuikäisen lapsen isä ja

laulan Mustat Enkelit -yhtyeessä. Se tekee noin 80 keikkaa

vuodessa. Olen päätoiminen muusikko, sitä ennen olin metallimiehenä.

Toisella hattu, toisella pitkä tukka –

siinäkö tähtien tuntomerkit?

vesku: Kun lähden bändiä edustamaan, en voi mennä ilman

hattua. Kukaan ei tuntisi. Päähine on aina päässä töissä, vaikka

ei keikalle lähtö tunnu työltä. Se on elämäntapa.

jussi: Pitkä tukka, nahkaliivit ja buutsit. Näin mä olen sen

oivaltanut, että noista lähtee manserock. Hymyssä suin mennään,

ja homma toimii. Jos lähtee huonoilla fi iliksillä keikalle,

tulee helposti alan kaikki muu sonta kuvioihin ja se olisi

menoa sitten…

Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen ovat opiskelleet Tampereen

terveydenhuolto-oppilaitoksessa syksystä alkaen.

54 super 2 • 2010


super 2 • 2010 55


Minkälaista musiikkia laulat?

vesku: Pääfoorumimme on tanssilavoilla.

Olemme rautalankahenkinen

tanssiorkesteri tamperelaisella manserockilla

maustettuna eli ei ihan tyypillisintä

tanssimusiikkia. Kappaleet teemme

pääasiassa itse.

jussi: Suomalaiseen peruskallioon

pohjautuvaa suomenkielistä suomirokkia.

Vajavaisen laulutaitoni korvaan

koreografi alla: jalka monitorin päälle ja

siitä lähtee rokkenroll! Mikkiteline heiluu

ja sellaista, ei me melodioilla hirveesti

kikkailla.

Mikä on laulamisen merkitys?

vesku: Se on kokonaisvaltainen mi-

56 super 2 • 2010

nuuden jatke. Oma ääni on mulle tapa

olla ja hengittää. Laulaminen on myös

terapeuttinen purkautumiskeino. Olisin

varmasti hyvin onneton, jos laulukyky

katoaisi. Pienestä pojasta pitäen

olen harrastanut laulua. Aluksi siihen

kohdistunut arvostelu haavoitti, mutta

nykyään jo ymmärtää, että maailmaan

mahtuu kaikenlaisia mielipiteitä.

jussi: Olen räiskyvä ja paukkuva oinas,

ja laulaminen auttaa purkautumiseen.

Mulla on aina ollut pakottava

tarve esiintyä. Opiskelin näyttelemistäkin

Tampereen Komediateatterissa.

Ei mulla ole minkäänlaista rimakauhua,

ja olen laulanut 30 000 pilkkijälle

Maamme-laulua omin sävelin. Sitä

Jussi ja Vesa ovat maata kiertäessään

nähneet, että kaikilla ei aina mene hyvin.

Hoitoalalla siis riittää työsarkaa.

alkaa jo luottaa omaan juttuun. Välillä

tulee jopa sellainen fi ilis, että voi, kun

joku muukin saisi taas kuulla tätä ääntäni,

hehhee!

Tässä vaiheessa laulajaveikot rupattelevat

pitkän tovin laulamisesta ja äänenkäytöstä.

Miksi lähdit opiskelemaan

lähihoitajaksi?

vesku: Keikkailu on periodiluonteista

eli leipää ei tahdo riittää koko talveksi.

Olen 20 vuotta miettinyt, mitä

työtä tekisin isona. Nuorempana opiskelin

pari vuotta opettajaksikin, mutta

se jäi keikkailun takia kesken. Tekninen

ala ei sovi minulle, koska en ole tekninen

ihminen. Rakennusalalla olen ollut,

ja se mitta alkaa olla täynnä. Olen aina

tykännyt olla ihmisten kanssa ja vähän

jeesatakin. Pyyteetön auttamistyö

on tärkeätä. Nyt puolen vuoden opiskelun

jälkeen tuntuu, että alavalinta on

oikea. Olen ollut päiväkodissa harjoittelussa

ja voisin kuvitella työskenteleväni

sielläkin, vaikka mielenterveys- ja

päihdepuoli kiinnostavat enemmän.

jussi: Olin armeijassa lääkintäaliupseeri

ja aikanaan hain muutamaan hoitoalan

kouluun pääsemättä. YK-joukoissa

Libanonissa tein vapaaehtoistyötä. Yritin

olla yrittäjänäkin, mutta ne velat on

onneksi jo maksettu. Nyt on hyvä opiskella

sitä, mistä on kiinnostunut. Kun

keikan jälkeen keikkabussin ikkunasta

parin vuoden ajan seurasin, kuinka 12vuotiaat

lapset hortoilivat kaljapusseineen

sunnuntaiaamussa, tämä näky al-

Mustat Enkelit on perustettu vuonna 2001.

Se aloitti soittamalla versioita Popedan

kappaleista, mutta jatkaa nyt omalla

tamperelaisella manserocklinjallaan.

Yhtyeen kolmas albumi on juuri ilmestynyt.

jussi aaltonen


koi ottaa päähän. Ajattelin, että ehkä

voisin tehdä oman osani lasten ja nuorten

puolesta. Nyt päiväkodissa harjoittelussa

ne pikkuvesselit ovat pudottaneet

sopivasti maan pinnalle, oppii tajuamaan

mistä tämä kaikki lähtee.

Minkälainen olisi unelmatyösi?

vesku: Ihmisten kanssa tekemistä.

Semmoinen työ, missä voi suoraan vaikuttaa

ihmisten hyvinvointiin ja missä

näkee, miten he työn jälkeen voivat

paremmin. Sekin olisi hyvä, että voisi

hyödyntää omaa kokemustaustaa ihmisten

hoivaamisessa – minä ja Jussihan

olemme vanhoja sotaratsuja, mikä

on kai jonkinlainen etu hoitoalallakin.

Jussi: Nuorten parissa työskentely. Yhteiskunta

ajaa vahvasti sitä, että vanhemmat

joutuvat valintatilanteeseen,

ja aika moni valitsee uran ja rahan lasten

sijaan. Nuorten pahoinvointi kasvaa

koko ajan. Nuoret uskaltavat avautua

tämän näköiselle kaverille, ja luulen

tietäväni, mistä he puhuvat.

Mikä on hoitoalan arvostus

Suomessa?

vesku: Palkkoja jos katsoo, se on aliarvostettua.

Työnantajat siis eivät arvosta,

mutta kun ihmisiltä menee kysymään,

kaikki sanovat arvostavansa ja

nostavat hattujaan. Joskus kehuminen

on pelkkää sanahelinää. Eli kun arvostuksen

pitäisi näkyä vaikka hoitajien ja

vanhusten oloissa, niin se ei näykään

enää missään.

jussi: Vesa hiihtää samaa latua kuin

minäkin. Vinkiksi päättäjille voisin sanoa,

että edestänne te kaiken löydätte.

Kun te päättäjät muutenkin ajatte

A. Aallon Rytmiorkesteri on perustettu vuonna

1989. Iskelmään keskittynyt yhtye on saavuttanut

viisi kultalevyä ja sen levyjä on myyty yli 200 000

kappaletta. Seuraava levy ilmestyy tänä keväänä.

vesa järvensivu

omaa etuanne, niin ajatelkaa nyt tässäkin

asiassa sitä. Vielä tulee päivä, jolloin

päättäjänkin pyllyä pestään vanhainkodissa!

Valitettavasti lähinnä vain ne arvostavat

hoitoalaa, jotka ovat kokeneet

jollakin tavalla hoitamista ja hoivaa. Joku

on voinut olla pitkän ajan vuodepotilaana,

jollakin toisella on lapsi päiväkodissa.

Onko kaikista meistä hoitoalalle?

vesku ja jussi: Ei! Luojan kiitos kaikki

eivät hakeudu alalle, ja jos hakeutuvatkin,

nämä tyypit karsiutuvat pian

pois.

Kumpi mahtaa olla rankempaa:

keikkailu vai hoitotyö?

vesku: Hoitotyöstä minulla ei ole kokemusta,

mutta ehkä se on kovempaa.

Kun lähden soittokeikalta pois, ”potilaani”

jäävät sinne, enkä ole vastuusta

heidän hengestään. Siinä on vissi ero.

jussi: Ehdottomasti hoitotyö on rankempaa.

Keikkailussa kiitos ja kunnia

tulevat heti keikan lopuksi, mutta hoitotyössä

tällaista ei tulekaan ihan jokaisen

esityksen jälkeen. Laulajan fanipostikin

on lähinnä positiivista.

Minkälaiset asiat ovat oikeasti

lähellä sydäntänne?

vesku: Ensimmäisenä tulevat perhe ja

muut läheiset ihmiset. Myös onnellisuus

ja sen etsiminen ovat tärkeitä juttuja.

Se tunne helpottaa, kun tajuaa, että

kenelläkään ei tässä maailmassa ole

helppoa, vaikka siltä saattaa näyttää. Joku

tuolla ajelee puurattimersulla, mutta

ei silläkään välttämättä ole asiat hyvin.

Tämäkin kaveri voi olla onneton ja pää

sekaisin kuin Haminan kaupunki.

jussi: Lasten terveys on kaiken perusta.

Materian perässä juokseminen on vähäpätöistä

ja kohtalaisen tyhjää hommaa,

jos elämässä ei ole rakkautta. Jotkut

huomaavat tämän ennen pitkää, toiset

vasta myöhemmin, kun menettävät

olennaisen. Terveydellä ja rakkaudella

pärjää todella pitkälle.

Mikä on ollut elämäsi hienoin

hetki?

vesku: Lapsen syntymä. Sitten tulee

tosi pitkä väli seuraavan hetkeen. Tulin

vasta 40-vuotiaana isäksi, ja se on aika

kova juttu.

jussi: Lasten syntymät minullakin.

Emilia on 15-vuotias ja Valtteri 13. Surullisinta

on ollut veljen kuolema.

jussi: Pistä sinne loppuun vielä meiltä

molemmilta terveiset lehden kolumnistille:

hyvä Tumppi Varonen, sä oot hieno

jätkä ja meidän esikuva! Jos Tumppikin

eli vanha punkkari on tehnyt tätä

hoitojuttua, niin kyllä sitä voivat tehdä

tällaiset manserokkaritkin..

Kyllä vai ei?

jussi vesku

siivoaminen Kyllä Kyllä

keskiolut Kyllä Ei

eutanasia Ei Ei

lenkkeily Kyllä Kyllä

minä, pomo? Kyllä Ei

politiikka Kyllä Kyllä

super 2 • 2010 57


Jäsenyysasiat

Muutosilmoitus jäsentietoihin – Ändringar i medlemsuppgifterna

Nimi Henkilötunnus

Namn ______________________________________________ Personbeteckning ____________________________________

Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.___________________

Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: __________________________________________________

Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ______________________

Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk.________

Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt

jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift

Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____

rastita SYY *

anteckna orsaken

muu ilmoitus / annan anmälan

Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____

rastita SYY *

anteckna orsaken

Yhteystiedot:

s-posti: jasenrekisteri@superliitto.fi

puh: (09) 2727 9140

osoite: SuPer jäsenyksikkö, pl 112

00521 Helsinki.

Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake.

Täytä lomake, kun jäsentiedoissasi

tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoitus

ja päiväys. Palauta lomake maksutta

osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus

5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

Ajankohtaista:

Jäsenmaksut ilmoitetaan verottajalle automaattisesti. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Vuonna 2009 maksetut jäsenmaksut ilmoitetaan verottajalle SuPerin jäsenyksiköstä

automaattisesti. Näin ollen erillistä ilmoitusta jäsenmaksuista ei tarvitse

tehdä. Tarkista kuitenkin keväällä saapuvasta veroehdotuksesta, että jäsenmaksut on

huomioitu vähennyksinä.

Luottamusilmoitukset myös liittoon! Luottamusmiesvaalien tulokset eli valitut luottamushenkilöt

ilmoitetaan työnantajan lisäksi SuPerille. Ilmoitukset lähetetään osoitteella

SuPer/yleishallinto, Ratamestarinkatu 12, 00520 HKI tai sähköpostilla milena.

partanen@superliitto.fi .

Taskukalenterit 2010. Kalenterit on postitettu jäsenille joulukuussa. Jos se on kuitenkin

jäänyt saamatta tai siitä on moitetta, uuden saa osoitteesta jasenrekisteri@superliitto.fi

.

Kuntaliitokset ja fuusiot 2010. Jos työnantajasi on muuttunut vuoden vaihteessa fuusioitumisen

takia, tarkista tilinauhastasi, että jäsenmaksu on peritty. Jos jäsenmaksua

ei ole peritty, ota yhteyttä palkanlaskentaan.

Tarkista omat jäsentietosi ja ilmoita muutoksista osoitteessa www.superliitto.fi

Klikkaa ”Kirjaudu jäsensivulle” > ”Sähköinen asiointi 24h” > ”WebLyyti”.

palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet

kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd

hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd

palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet

työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt)

jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning

virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet

kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande

ulkomailla (6 €/kk) * utomlands

yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet

pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua)

haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan

eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta *

jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan

alk.*fr.o.m.____/____20____

allekirjoitus päiväys

underteckning ___________________________________________ datum __________________________________


Rahalla saa, vai saako?

Olen ollut sitä mieltä, että hoitoala on palveluammatti

ja asiakaspalvelun lähes korkein

muoto. Kunnes eräänä kiireisenä työpäivänä

ajatukseni muuttuivat kuin sähköiskusta.

Kitisevä ja tyytymätön potilaani oli

juoksuttanut minua jos jonkinmoisen mielestäni

vähäpätöisen asian takia. Kun hän joutui odottamaan

kerran palvelua mielestään liian pitkään – kun olin toisessa

potilashuoneessa kyynärpäitäni myöten ruokkoamassa toisen

potilaan takapuolta enkä suinkaan kahvilla – potilas tiuskaisi

kiukkuisena:

– Tässä talossa tuo palvelu ei oikein pelaa.

Hetki oli erittäin otollinen siihen, että ihmistä pukkasi

hoitajakoltun alta.

– Ei tämä olekaan mikään palvelulaitos, kuulin itseni sanovan.

Se oli se sähköisku ja hurmioituneena toistin lauseen,

lähinnä itselleni, sillä oivalsin siltä

seisomalta jotain.

– No mikä muu tämä on kuin

palvelulaitos? huudahti kiukkuinen

potilaani.

– Tämä on sairaala! Täällä hoidetaan

sairaita ihmisiä. Hoidetaan!

Minulle ikään kuin kirkastui hoitamisen

ja palvelemisen ero. Vissi

erohan niillä on!

Tokihan hoitamiseen kuuluu

monenlaista palvelemista ja raja voi

olla hyvin häilyvä. Mutta yksinkertaistettuna

se ero on tärkeysjärjestys,

jota ei sanelekaan potilas eikä hoitaja

vaan hoitamisen tarkoituksenmukainen

järjestys.

Tyytymättömän potilaani mielestä myös hoito oli huonoa.

Hänetkin patisteltiin vain kävelemään vessaan, vaikka suihkutuolikin

oli keksitty.

– Tässä talossa on huono hoito eikä palvelu pelaa, tämä on

huonoin hotelli, jossa olen ikinä ollut, kiteytti potilaani loppukaneetikseen.

Jäin miettimään tuota syndroomaa: hyvä palvelu hyvä

hoito – huono palvelu huono hoito. Niinhän se on, että hyväkin

hoito tuntuu huonolta jos vuorovaikutus ei pelaa. Onko

se vuorovaikutus sitä asiakaspalvelua?

Itse sain tässä taannoin asiakkaana ja potilaana aivan lois-

SONJA KÄHKÖNEN Siskon

pakina

Pakinoitsija Sisko on 30 vuotta

perushoitajan työtä tehnyt superilainen

tavaa palvelua. Ensimmäisestä puhelusta asti palvelu oli ensiluokkaista,

suorastaan ylenpalttista. Ensimmäisellä käynnillä

tuossa yksityisessä hoitolaitoksessa kipeän selän kanssa tuntui

kuin taivaaseen olisin päässyt. Minusta pidetään nyt huolta.

Eikä siinä kaikki: hoitolaitos halusi pitää myös perheestäni

huolta ja heille ensimmäinen kerta olisi maksuton. Kuten

mestari itse sanoi: perheen mukaan tulo olisi minun hoitoni

onnistumisen kannalta suorastaan välttämätöntä!

Vaikka jo ensimmäisellä kerralla nousi mieleen joku pikkuinen

ihmetys, painoin sen villaisella – olihan palvelu vähintään

kuusi tähteä. Halusin uskoa, että kaikki se hyvä oli

oikeasti totta.

Kolmannella kerralla minulle vähitellen selvisi mistä on

kyse: rahastuksesta. Minut oli suorastaan härskisti johdateltu

lähes tekemään sopimus, jossa sitoutuisin hoitoon kolme

kertaa viikossa 60 euroa kerta, vuoden ajan! Ja nyt ymmärsin

miksi se perheenkin ”hoitoon”

saaminen olisi ollut niin tärkeää...

Sitoutuminen hoito-ohjelmaan

oli niin sitova, että maksu

menisi vaikka hoitokerrat jäisivätkin

väliin. Mainittakoon vielä,

että hoito ei suinkaan ollut tunnin

tai edes puolen tunnin hierontaa

tai muuta vastaavaa vaan noin

MINUUTIN niksautus!

Päätöksen teko hoidon aloittamisesta

ja siihen sitoutumisesta oli

tehty niin ovelasti, ihmisen kipua

törkeästi hyväksi käyttäen, että

siitä oli hyvin vaikea kieltäytyä.

Ilmeisesti minun selkäni ei ollut

tarpeeksi kipeä sillä kolmas kerta

jäi viimeiseksi kuudesta tähdestä huolimatta. Hoito siis jäi

saamatta, mutta haukut sain saman tien ja melkein kuolemantuomion.

Rahalla olisin saanut vuodeksi kuuden tähden palvelua.

Mutta mitä se hoito olisi ollut, se jäi arvoitukseksi. Rahani

eivät riittäneet.

Kyllä se taitaa olla niin, että hoito tai palvelu on parasta

silloin, kun ihminen kohtaa aidosti toisen ihmisen. Sillä

aidolla kohtaamisella ei ole kiireen tai rahan kanssa mitään

tekemistä.Ja hyvä hoito on paljon enemmän kuin pelkkä toimenpide..

super 2 • 2010 59


SuPerTk

Super työttömyyskassa

Lomautus keventää kukkaroa

teksti sirkka rytinki kuva janne harju

Ennakkoon paljon huomiota saanut työttömyysturvalain

väliaikainen muutos, joka koskee lyhennetylle

työviikolle lomautettuja, ei välttämättä suosi hoitoalan

jaksotyössä olevia.

Lyhennetylle työviikolle lomautetut voivat saada täyttä

työttömyyspäivärahaa, jos lomautus tapahtuu aikavälillä

4.1.2010–2.1.2011. Kyseessä on työttömyysturvalain väliaikainen

muutos, ja se koskee vain niitä, joiden viikkotyöaikaa

on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä. Työaika

ylittyy, jos lomautus on vähemmän kuin 20 prosenttia alan

normaalista viikkotyöajasta. Työajan ylittyessä päivärahaoikeutta

ei ole, eikä kyseiselle viikolle voida myöskään laskea

omavastuuaikaa.

Jos lomautus tapahtuu päivittäistä työaikaa lyhentämällä,

työpäivien työaika ja palkka otetaan huomioon ja päiväraha

maksetaan soviteltuna kyseisen viikon palkalla, jos omavastuuaika

on täyttynyt eikä viikon työaika ylitä 75 prosenttia

alan säännöllisestä työajasta. Hakemus täytetään tässä tapauksessa

koko kalenteriviikon ajalta, ja työpäivien palkat lähetetään

kassalle.

Päivärahaoikeus syntyy aina vain tilanteessa, jossa työttömyysturvalain

mukainen, seitsemää täyttä työttömyyspäivää

vastaava omavastuuaika on täyttynyt. Omavastuuajan on täytyttävä

kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

Jos lomautus toteutetaan esimerkiksi siten, että henkilön

viikkotyöaikaa lyhennetään yhdellä päivällä viikossa kymmenen

peräkkäisen kalenteriviikon ajan, eikä minkään viikon

työaika ylitä 80 prosenttia, menevät ensimmäiset peräkkäiset

seitsemän viikkoa omavastuuajan kerryttämiseen. Päiväraha

maksetaan kolmelta päivältä.

Lyhyt kokoaikainen lomautus

Ennen oikeutta päivärahaan on siis omavastuuajan aina tul-

Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee

Opiskelu tuntuu nyt kiinnostavan jäseniä. Kassa ohjaa

kiinnostuneet työ- ja elinkeinotoimistoon tiedustelemaan

oikeutta opiskella kassan maksamalla päivärahalla.

Koulutuksen tavoitteena on johtaa työllistymiseen.

Omaehtoisen koulutuksen tukeen eivät ole oikeutettuja

alle 25-vuotiaat.

Jos oikeus päivärahaan on, kassa maksaa koulutuksen

ajalta päivärahaa korotetulla ansio-osalla enintään 200

päivän ajalta. Lisäksi maksetaan veroton ylläpitokorvaus.

60 super 2 • 2010

lut täyttyä. Niinpä henkilöt, jotka lomautetaan seitsemäksi

peräkkäiseksi työpäiväksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, jäävät

aina ilman korvausta, jos he edellisen lomautuksen tai työttömyyden

jälkeen (omavastuuajan asettamisen jälkeen) ovat

olleet työssä vähintään 34 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa.

Esimerkki: Henkilö on ollut työssä 1.4.2009–14.2.2010.

Lomautus on ajalla 15.2.–23.2.2010. Koska hän on ollut

14.2.2010 mennessä työssä yli 34 kalenteriviikkoa, omavastuuaika

tulee asettaa. Koko lomautusaika menee omavastuuseen

eikä maksettavia päiviä jää.

Uusi lomautus on 22.11.–30.11.2010. Koska työtä ajalla

24.2.–21.11.2010 on yli 34 kalenteriviikkoa, omavastuuaika

on asetettava uudelleen eikä päivärahaa jää maksettavaksi.

Koska kenenkään ei ole pakko hakea päivärahaa, sen hakeminen

jää lomautetun omaan harkintaan..

super ty öttömyyskassa

hakemusten postitusosoite:

Super työttömyyskassa

PL 117, 00521 helsinki

Käyntiosoite Kellosilta 3

Fax (09) 278 6531, www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00

palvelunumerot klo 9 −15

(09) 2727 9377, (09) 2727 9399

tkpalvelu@supertk.fi


Lääketiedon

jättiläinen

täyttää

35 vuotta!

Pharmaca Fennica®

2010 retroasussa

Terapialuokittelun, tiivistelmätekstit ja asiantuntija-artikkelit

sisältävä kirjan I-osa ilmestyy uudistetussa muodossa,

kevyempänä ja pienempänä. Pitkät tuoteselosteet on jaettu

kolmeen kirjaan.

Pharmaca Fennica® 2010 sisältää tiedot useimmista

Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista sekä tavallisimmista

korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista.

Uutta vuoden 2010 tuotteissa ovat Fimean

toimittamat tiedot erityislupavalmisteista ja määräaikaisista

erityislupavalmisteista.

Tilaa osoitteesta www.laaketietokeskus.fi

SuPerin jäsenetuna Pharmaca Fennica® 2010 -tuotteet

(Pharmaca Fennica® -kirja, Pharmaca Combi ja CD-Pharmaca)

15 %:n alennuksella! Merkitse lisätietoja-kohtaan

"SuPer-alennus".

PL 206, 00181 HELSINKI

puhelin (09) 6150 4900 • www.laaketietokeskus.fi

PeSu-kymppi

Perustietoa

SuPerista

Olet varmasti törmännyt työurasi

aikana hoitoalan hankaliin

vastuukysymyksiin tai olet miettinyt oikeuksiasi työelämässä.

Joskus saatat miettiä onkohan joka työpaikassa samanlaista.

Myös SuPer liittona saattaa tuntua kaukaiselta – mikä se sellainen

ammattiosasto oikein on?

SuPer tarjoaa eväitä työelämään. PeSu-koulutuksen aikana

saat vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja pääset

jakamaan kokemuksia muiden superilaisten kanssa. Koulutus

on tarkoitettu kaiken ikäisille SuPerin varsinaisille jäsenille,

jotka eivät toimi aktiivisesti liiton toiminnassa ja eivät ole

osallistuneet aikaisemmin PeSu-, Nuori lähihoitaja tai SuPer

Eväs -koulutuksiin.

Ohjelma

1. päivä

klo 9.30 Tervetuloa ja aamukahvi

Tietoa SuPerista

klo 11.00 Ajankohtaista superilaisittain: mm.

henkilökuntamitoitus, nimikkeiden käyttö,

täydennyskoulutus

klo 12.45 Lounas

klo 13.30 Kokemuksia erilaisista työyksiköistä

klo 15.00 Kahvi

klo 15.30–17 Lähihoitaja lääkehoidon taitaja

2. päivä

klo 9.00 Työelämän pelisäännöt

klo 11.15 Tuumasta toimeen – epäkohdat ojennukseen

klo 12.00 Lounas

klo 13.00 Opiskelijoiden ohjaaminen

klo 14.00 Voimaa työnilosta

klo 15.00–16 Miten tästä eteenpäin? + kahvi

Koulutus on maksuton, sis. koulutusmateriaalin, majoituksen

kahden hengen huoneissa sekä ohjelmassa mainitut ateriat.

Koulutuspaikka Ajankohta Viim. ilmoitt.pv

Mikkeli 9.–10.4.2010 5.3.2010

Sokos Hotel vaakuna (40 paikkaa)

Turku 7.–8.5.2010 6.4.2010

Sokos Hotel Hamburger Börs (40 paikkaa)

Ilmoittaudu pian, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Sitovat ilmoittautumiset www.superliitto.fi – sähköinen

asiointi – WebLyyti – kurssit. Osallistujille lähetetään

vahvistus noin kuukautta ennen tilaisuutta.

Lisätietoja antaa suunnittelija Sari Erkkilä,

sari.erkkila@superliitto.fi , puh. (09) 2727 9152

super 2 • 2010 61


Suurempaa taitoa saa hakea

Vanhustyön koulutusohjelma aikuisille

Geronomi (AMK)

Vanhustyö on erinomainen mahdollisuus sinulle, joka haluat

kehittää omaa osaamistasi vanhenemisen asiantuntijana.

Syksyllä 2010 alkavan koulutuksen laajuus on 90 tai 210 opintopistettä,

riippuen aikaisemmasta taustastasi ja opinnoistasi. Opiskelu

toteutuu monimuoto-opetuksena.

Geronomina sovellat laaja-alaista gerontologista osaamistasi ja

tarkastelet vanhenemista monipuolisesti eri näkökulmista.

Työssäsi edistät ikäihmisten hyvinvointia, toimintakykyä,

terveyttä ja sosiaalista osallisuutta.

Olet mukana edistämässä hyvää vanhenemista

Opiskelussasi suuntaat katseesi tulevaisuuden

vanhustyöhön ja sen kehittämiseen. Opiskelusi

perusajatuksena on näkemys ikääntyvästä

aktiivisena ihmisenä.

Koulutustarjonta osoitteessa

www.metropolia.fi/haku

Aikuiskoulutuksen

yhteishaku 1.3.–16.4.2010

Suurempaa taitoa saa hakea

Akuuttitilanteet

vanhusten hoidossa

– kuinka toimin?

25.2.2010, 17.3.2010 ja

15.4.2010

Hinta 380 €

Ohjaajana työelämässä

– Pedagoginen peruspaketti

ohjaus- ja opetustaitojen

kehittämiseksi, 3 op

25.3–22.4.2010 (3 päivää)

Hinta 450 €

62 super 2 • 2010

Kevennystä potilassiirtoihin

– ergonomiakoulutus

21.–22.4.2010

Hinta 380 €

Potilaan parhaaksi

– vaikuttava potilasohjaus

10.–11.5.2010

Hinta 320 €

Haavahoitokoulutus

perus- ja lähihoitajille

26.4.–18.5.2010 (4 päivää)

Hinta 295 €

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostitse

osoitteeseen aikuiskoulutus_teho@metropolia.fi

tai koulutussihteeri Maarit Vallinkoski

puh. 040 334 5099

Tutustu täydennyskoulutuksiimme

ja avoimen AMK:n tarjontaamme

www.metropolia.fi

Perusterveydenhuollon

täydennyskoulutuspäivä

23.4.2010 Kuusamossa

Holiday Club Kuusamon Tropiikki

Koulutus on suunnattu perusterveydenhuollossa toimiville

lähi- ja perushoitajille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

Aiheet antavat ajankohtaista tietoa hoitotyöhön.

Koulutuspäivä on ammatillista täydennyskoulutusta.

Aiheet:

Hygienia – turvalliset hoitokäytännöt tavaksi hoitotyössä.

Oppisopimusopiskelijan asema työyksikössä

(ohjaus, turvallisuus)

Suun hoito ja suusairaudet

Hoitotyön kirjaamisen uudet ulottuvuudet

Lähihoitajatutkinnon opetussuunnitelman uudet perusteet

Osallistumismaksu:

100 euroa/jäsen

130 euroa/ei-jäsen

Hinta sisältää opetuksen, materiaalin sekä lounaan ja kahvit

Sitovat ilmoittautumiset 19.3.2010 mennessä www.

superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi

– weblyyti – kurssit. Ei-jäsen ilmoittaudu sähköpostilla mira.

kajander@superliitto.fi (ilmoita nimi,osoite, puh.numero, työpaikka

ja täydellinen laskutusosoite)

Päivitetty ohjelma löytyy www.superliitto.fi /koulutustarjonta/ammatillinen

koulutus. Lisätietoja antavat Johanna

Rosenberg johanna.rosenberg@superliitto.fi , puh.09 2727

9296 tai Maria Erkheikki-Kurtti maria.erkheikki-kurtti@superliitto.fi

, puh. (09) 2727 9154

Kuolevan potilaan hoito

Tule päivittämään tietojasi ja jakamaan

kokemuksiasi kuolevan potilaan hoidosta. Päivä

sisältää myös opintokäynnin Terhokotiin.

12.5.2010 SuPerin toimisto, 6 krs

Ratamestarinkatu 12, Helsinki

Osallistumismaksu 50 €/SuPerin jäsen, 80 €/ei-jäsenet.

Lisätietoja netistä www.superliitto.fi

Sitovat ilmoittautumiset 6.4.2010 mennessä

www.superliitto.fi – kirjaudu jäsensivuille – sähköinen

asiointi – weblyyti – kurssit.

Ei-jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla raili.nurmi@superliitto.fi .

Lisätietoja koulutuksesta saa Maria Erkheikki-Kurtilta

puh. 050 3663 714 tai maria.erkheikki-kurtti@superliitto.fi .


Kirjoita!

Millaista on

sinun työsi?

Suomen lähi- ja perushoitajaliitossa toimii

eettinen työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä

on olla liitossa alan eettisten kysymysten

esille nostaja ja keskustelun ylläpitäjä.

SuPerin eettinen työryhmä päätti pyytää jäseniltä kirjoituksia

omaan työhönsä liittyvistä kokemuksista. Kirjoituksia

odotetaan eri sektoreilta kuten kotihoidosta, päivähoidosta,

sairaaloista, vanhustyöstä, mielenterveys-, vammais- tai vastaanottotyöstä

ja niin edelleen, eli sieltä, missä superilasten

ammattien edustajat työskentelevät.

Odotamme, että kuvaat todellisia ristiriitatilanteita ja ratkaisuja,

joita kohtaat työssäsi. Miten koet nämä tilanteet eettisestä

näkökulmasta tarkasteltuna? Jos olet innokas tekstintuottaja

ja sinulla on meille kerrottavaa, ole hyvä ja laadi

2–5 sivun mittainen kuvaus kokemuksistasi työssä. Voit laatia

kirjoituksen yksin tai työyhteisössä yhdessä muiden kanssa.

Kuvatkaa konkreettisia asioita ja perustelkaa näkemyksenne.

Eettinen työryhmä hyödyntää kirjoituksia työn eettisten

näkökohtien esille nostamisessa nimettöminä, eikä niitä julkaista

sellaisenaan liiton lehdessä tai netissä.

Seuraavat kysymykset toimivat apukysymyksinä,

mutta voit kirjoittaa myös muista näkökulmista.

Millaisia eettisiä asioita kohtaat työssäsi?

Koetko voivasi noudattaa työssäsi alan eettisiä periaatteita?

Koetko, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuvat

sinun kohdallasi työssä?

Koetko voivasi vaikuttaa omaan työhösi?

Koetko saavasi arvostusta työssäsi?

Millaisena koet työhösi liittyvän vastuun?

Eettinen työryhmä odottaa kirjoituksianne 12.3.2010

mennessä. Vastanneiden kesken arvomme kolme

S-ryhmän 50 euron lahjakorttia.

Kirjoitukset tulee lähettää osoitteella Suomen lähi- ja

perushoitajaliitto/Eettinen työryhmä, Ratamestarinkatu 12,

00520 Helsinki.

Merkitse kuoreen ” Kirjoitus”. Kirjoita mielellään puhtaaksi

tekstinkäsittelyohjelmalla.

Lähihoitajaopiskelija

Tarjolla SuPer-sykettä opiskeluun!

Liity maksutta opiskelijajäseneksi

SuPeriin, www.superliitto.fi

AUTA HAITIN MAANJÄRISTYKSEN UHREJA

Lahjoita Nordea 208918-6775 tai

soita 0600-1-2010 (10,10 € / puh + pvm)

Yhteisvastuukeräys auttaa Haitiin maanjäristyksen

uhreja. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu.

www.kirkonulkomaanapu.fi

www.yhteisvastuu.fi

AUTA!

Keräyslupa OKU827A voimassa 1.9.2009-31.8.2010 koko Suomen alueella, Ahvenanmaalla 237K14, voimassa 21.10.2009-

31.8.2010 Kaikki ennen 7.2.2010 tulleet lahjoitukset käytetään Kirkon Ulkomaanavun katastrofiapuun Haitissa 2010 aikana.

super 2 • 2010 63


64 super 2 • 2010

Etusivu Vinkit Linkit

Tervetuloa olohuoneen

puolelle!

Täällä voit piipahtaa aina, kun haluat

piristää mieltäsi tai raikastaa ajatuksiasi,

jakaa luovuuden hedelmäsi kanssamme,

vierailla mieltä ja kehoa ravitsevilla linkeillä

tai olet kiinnostunut meille SuPerilaisille

suunnatuista kuukauden tarjouksista.

Näiltä sivuilta löydät eri elämänalueita

koskettavia asioita kevyinä ja positiivisiina

kerta-annoksina. Päivitämme sisältöä

säännöllisesti ja olemme avoinna 24 h.

Tässä oiva osoite selaimesi

etusivuksi!

Vinkkejä varastossa?

Onko sinulla toimivia, työskentelyä helpottavia

tai tehostavia ideoita takataskussasi?

Tai onko jokin ajatuksesi muodostunut jo

käytännöksi työpaikallasi? Kuulemme niistä

mielellään. Parhaat käytännöt julkaistaan ja

palkitaan! Vinkit >>

Olin katsomassa, kun ystäväni teki remonttia asunnossaan.

Hän purki väliseiniä lekalla. Hän kertoi, kuinka

tärkeä on ottaa selvää mikä seinä on kantava ja mikä ei.

Lue lisää >>

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki, puh. (09) 2727 910, faksi (09) 2727 9120, www.superliitto.fi

Joko olet

Olemme kaikki kiinni toisissamme näkymättömällä laastilla

Takaisin Superliiton sivulle

Mieltä ja kehoa ravitsemaan!

Tästä pääset sivulle, joka sisältää monia eri

elämänalueita käsitteleviä linkkejä: mukavia,

hyödyllisiä, hauskoja, rentouttavia, ravitsevia...

Kurkista sisään! Linkit >>

Ajatusten aamiainen

On miellyttävää olla tärkeä, mutta

vielä tärkeämpää on olla miellyttävä.

Positiivarit »

piipahtanut olohuoneen puolella?

SuPerin nettisivuja on täydennetty positiivisten

virikkeiden sivustolla, olohuoneella.

Astu sisään silloin kun sinulle sopii, nosta

jalat pöydälle jos huvittaa ja unohda hälinät

hetkeksi.

Olohuoneessa on tarjolla positiivisia

asioita kevyinä kerta-annoksina. Positiivarit

kattavat pöytään päivittäin vaihtuvan

aforisminsa – Ajatusten aamiaisen.

Voit rentoutua myös Kimin oivaltavaa

blogia lueskellen tai linkkilistan antimia

klikkaillen.

Olohuoneessa on oma nurkkauksensa

ideoille. Onko työpaikallasi toimiva käytäntö,

joka helpottaa työntekoa, parantaa

asiakastyytyväisyyttä tai muuten vaan

piristää työyhteisön päivää? Anna idea

myös muiden käyttöön ja kerro siitä täällä.

Etusivulta osoitteesta www.superliitto.fi

löydät bannerin, joka toivottaa sinut tervetulleeksi

olohuoneen puolelle. Vinkki: kun

määrität olohuoneen selaimesi etusivuksi,

pääset nauttimaan tuoreimman Ajatusten

aamiaisen jo menomatkalla nettiin.

www.superliitto.fi


Kuulumisia

Lue, mitä superialisille sattuu ja tapahtuu

ristikkoratkaisu 1 / 2010

O L K I H A T T U

NEON LUES

P I L A A T I K

A T E T O T S O

R O S U M A

I VAAJA I

A T S O P I H A S U T A T A

P I EKSU MATER R S

U L L A T E E T K I R P A T

R A V A T A T I L A T A I D E

I S Ä T A I T A U S H J

T I TSE NAVAKAT

POSK I OLUT AKANA

U E S I T E N P I E N I N

KALL I S M I K I T T S

I L I A K R I S R I E T A S

MO T A T A SU V I RUMA

E H Y T R O T U N U O R E T

TASUR I ÄSSÄ TANA

Tammikuun ristikkokisan voitti Riitta Lintula

Kangasalalta. Lämpimät onnittelut!

Mitä mieltä?

SuPer-lehden tammikuun Mitä mieltä? -kysymykseen

vastanneiden kesken arvottiin kaksi

SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät

Ira Tirkkoselle Kuopioon ja Hanna Lauttalalle

Tampereelle.

Kutsut

Helsingin sosiaalitoimen ao 819 lämmittää

jäsenilleen saunan Rastilassa lauantaina

20.2.2010 klo 15–18. Tarjolla hyvää seuraa,

pientä purtavaa sekä virvokkeita avantoon

pulahtamisen merkeissä. Omavastuu 5 €. Ilmoittautumiset

puh. 040 7221 196. Lisätietoa

kotisivulta http://ao819.superliitto.fi /.

Uudenmaan Eläkeläisapuhoitajat ry. Sääntömääräinen

vuosikokous 24.2.2010 alkaen

klo 13 SuPerin Helsingin ammattiosastojen

kokoustiloissa, Kellosilta 2 D. Kutsumme

alueemme eläkkeellä olevat apu-, perus- ja

lähihoitajat mukaan pirteään toimintaamme.

Mahdolliset tiedustelut Aune Ahopalo, puh.

(09) 2255 588.

Lohjan ao 806:n kokous ma 1.3.2010 klo

18 puheenjohtaja Tiina Sainion työhuoneella,

Sepänkatu 7, Lohja (torin laidalla, valkoinen

neliötalo). Tulethan paikalle. Hallitus.

Pöytyän seudun ao 643. Sääntömääräinen

kevätkokous 16.3.2010 klo 18 Kotikarpalossa,

Tuulentie 1, 21800 Kyrö.

Suomen vastaanotto-osastoavustajien yhdistyksen

vuosikokous pidetään opintopäivien

yhteydessä Tampereella Hotelli Rosendahl

18.3.2010 alkaen klo 17.30. Esillä sääntömääräiset

asiat. Tervetuloa kokoukseen.

Lähetä kutsut maaliskuun SuPer-lehteen

10.2. mennessä, super-lehti@superliitto.fi .

Joulukuun 19. päivänä 2009 tuli kuluneeksi tasan

40 vuotta oheisen kuvan ottamisesta. Kuvassa

on Kainuun sairaanhoito-oppilaitoksesta

tuolloin valmistunut apuhoitajajaosto.

Olisi mukava kuulla, mitä itse kullekin

Turussa 30 vuotta täyteen

Turun kaupungin ammattiosastossa vietettiin

30-vuotisjuhlia syyskokouksen

yhteydessä 2. joulukuuta 2009.

Mukana oli lähes sata jäsentä,

muutama joutui kuitenkin

jättämään tilaisuuden väliin

sairastumisensa vuoksi.

Juhlapaikaksi olimme

valinneet Svenska Klubbenin

upeat puitteet aivan Turun

keskustassa. Aluksi pidimme

kokouksen ja sen jälkeen söimme

juhlavasti. Ilta jatkui pienellä ohjelmanumerolla,

jonka jälkeen oli muistamisten aika.

Missä olette?

Syyskokous,

upeat juhlat

ja lähes

sata vierasta.

teistä tänään kuuluu. Ota yhteyttä Paula Haloseen

(ent. Alasalmi), joka löytyy kuvasta

kuudentena vasemmalta ylärivistä. Puhelin

050 5110 686 tai sähköposti paula.halonen@

superliitto.fi .

Kuvassa vasemmalta Ritva Kontio, Arja Lappeteläinen, Maarit Kylänpää-Kurki, Irja Pulli,

Leena Kiukas, Marja-Leena Lemmetyinen-Rinne, Tarja Kesäläinen, Jaana Rönnholm ja

Eeva Pyökäri.

Yksi aktiivijäsen oli jäänyt eläkkeelle, joten

häntä muistettiin. Hopeisten ansiomerkkien

saajia oli peräti yhdeksän.

Lopuksi joimme kahvit.

Ammattiosaston perustajajäsenistä

paikalla oli allekirjoittanut

ja kutsuvieraista

entinen puheenjohtaja Maija-Liisa

Haapala. Loppuilta

sujui seurustellen ja mukava

puheensorina täytti salin.

Marja Nieminen

ammattiosaston puheenjohtaja

super 2 • 2010 65


66 super 2 • 2010

Glögiterveiset levisivät Uudellamaalla

Parikymmentä superilaista aktiivia poikkesi

marraskuun lopussa liiton toimistolla. Vierailun

yhteydessä he saivat mukaansa kassillisen

glögiä välitettäväksi työpaikoille ympäri

Uuttamaata.

Lämpimästä glögistä nautittiin joulun alla

muun muassa Olarin ja Soukan kotihoidossa,

Tapiolan terveysasemalla, Peijaksessa,

Helsingin Seniorisäätiössä, Kaunialassa sekä

Nurmijärven pääterveysasemalla ja palvelukodissa.

Helsingissä terveiset menivät Malmin

ja Laakson sairaaloihin.

Hyvinkäällä glögiä juotiin huikeat kahdeksantoista

litraa. Kaikki paikalle ehtineet olivat

erittäin tyytyväisiä mukavaan yllätykseen.

SuPerin tarjoamat joulujuomat saivat kaikki-

Joulumyyjäiset Naisten messuilla

en tervehdyksen välittäneiden mukaan iloisen

vastaanoton.

Tuula Rauhala kattoi pöydän koreaksi Soukan

kotihoidossa, jonne hän välitti SuPerin

glögiterveiset.

Lapinlahden-Varpaisjärven ammattiosasto 531 osallistui Naisten messuille 20. joulukuuta 2009.

Joulumyyjäisten ja arpajaisten tuotto käytetään jäsenistön virkistystoimintaan. Kiitos kaikille osallistujille

aktiivisuudestanne.

Liisa Kauppinen, ao 531

Hei, mitä teillä päin tapahtuu?

SuPer-lehti odottaa kuulumisianne. Mitä teillä päin puuhataan? Kirjoittakaa ammattiosastonne

antoisista hetkistä, työporukkanne tempauksesta tai vaikkapa koskettavasta kurssitapaamisesta.

Jutut kuvineen voitte lähettää sähköpostitse

super-lehti@superliitto.fi tai osoitteella SuPer ry, Kuulumiset, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Lähihoitajiksi Laitilassa

Kuvassa Laitilassa vuoden 2009 lopussa valmistuneet

kuusitoista iloista lähihoitajaa.

in memoriam

Pirkko

RINTAMÄKI

s. 13.3.1955

k. 9.12.2009

Niin lyhyt on askel

ajasta ikuisuuteen.

Niin kapea raja

välillä taivaan ja maan.

Pirkkoa lämmöllä muistaen

SuPer Tuusulan ao ry 809

Työtoverit Tuuskodosta

Raija

LAMMI

s. 12.12.1958

k. 7.12.2009

Täällä Pohjantähden alla

on nyt kotimaamme,

mutta tähtein tuolla puolen,

toisen kodin saamme.

Lämmöllä muistaen

Pohjois-Satakunnan ammattiosasto


P.S.

Maistuuko hernekeitto? s. 8

Voin jättää väliin. Muutama vuosi

sitten olen viimeksi syönyt.

Oletko optimisti vai pessimisti?

s. 10

Olen molempia, riippuu asiasta ja

tilanteesta. Yritän olla enemmän optimisti.

Kumpia sinulla on enemmän: hyviä

vai huonoja työpäiviä? s. 14

Hyviä ne ovat, mutta olen ollut vasta

viisi vuotta alalla! Töihin on mukava

mennä, kun se on mielenkiintoista. Jos

joskus menen vähän ärhäkkänä, hyvät

työkaverit pelastavat päivän.

Pitäisikö SuPerin paikallisia jäseniltoja

olla enemmän? s. 20

Muutama vuodessa voisi olla enemmän.

Meillä lähimmät illat pidetään

Järvenpäässä ja Helsingissä, eikä siksi

aina tule lähdettyä. Paikkakuntia voisi

vaihtaa ja kokeilla joskus Hyvinkäätäkin.

Mikä on omaishoitajien asema Suomessa?

s. 23

Huono. Aikoinaan hoidin anoppia

ja sain tuta epäkohdat. Ei ehtinyt edes

kauppaan, ja tukea ei saanut eikä palkkaa

sitä vähääkään. Asia on rankka kaikille

osapuolille. Omaishoitajana ei kukaan

jaksa toimia ilman aitoa lähimmäisenrakkautta.

Onko salassapito vaikeaa työpaikalla

tai vapaa-aikana? s. 32

Jätän työasiat pukukaappiin, eli vapaa-aikana

asia ei ole ongelma. Työpaikalla

ei potilaista puhuta nimillä, mutta

siinä saa joskus olla tarkkana, että mitä

sanoo. Rajat voivat joskus olla häilyvätkin,

mutta periaatteessa nopeasti oppii,

milloin puheet kannattaa lopettaa.

Anne Sundberg aloitti Hyvinkään

sairaanhoitoalueen ammattiosaston

puheenjohtajana runsas vuosi sitten.

Su-Perin järjestämä koulutus on auttanut

tehtävän hoidossa.

– Kävin viime vuonna toimihenkilö-,

puheenjohtaja- ja webmaster-koulutuksissa,

kun ajoin itseäni sisään puheenjohtajaksi.

Tämän vuoden ensimmäinen

hallituksen kokous tuntui jo

hyvältä verrattuna viimevuotiseen, kun

aloitin. Ensimmäisen vuoden opiskelu

siis kannatti ja toi varmuutta. Edellinen

puheenjohtaja jatkaa taloudenhoitajana,

ja hän auttaa. Samoin liiton toimistosta

saan aina vastauksen, kun kysyn

jostakin ongelmasta.

Sundberg valmistui Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitoksesta

vuonna

2004. Heti ensimmäisessä SuPerin jäsenillassaan

hän seurasi hallituksen kokouksen

ja eteni sitten vähitellen hallituksen

jäseneksi.

Sundberg työskentelee Hyvinkään sairaalan kirurgian osastolla. Hän aloitti ortopedian

solussa ja toimii nyt plastiikka/infektio-puolella. Työnkuvaan kuuluu muun

muassa rintasyövän, palovammojen, ihonsiirtojen, amputaatioiden sekä eristyspotilaiden

hoito.

– Ihanan monipuolinen työ, jokainen päivä on erilainen.

Sairaanhoitoalueen ammattiosastoon kuuluu 132 jäsentä. Toimialue kattaa myös

Kellokosken sairaalat sekä psyykkisen avohoidon yksiköitä naapurikunnista. Hyvinkäällä

toimii myös toinen SuPerin ammattiosasto.

Osaston hallitus kokoontuu kuukausittain. Viriketoimintaan kuuluvat teatteri-

ja musiikki-illat sekä elokuinen saunailta.

Suurin ongelma osaston alueella on henkilöstövaje. Toinen epäkohta on se, että

eläkkeelle lähtevien perushoitajien tilalle palkataan yleensä sairaanhoitaja.

Eli nuoralla tanssimista tämä on, mutta

toistaiseksi olen pysynyt narulla.

Onko terva tuttu aine? s. 40

Erittäin tuttu. Ei ole saunapäivää ilman

tervan tuoksua. Eräs sukulainen

Kainuussa polttaa itse tervaa ja saamme

ainetta sieltä myös yskänlääkkeeksi:

pari tippaa sokeripalaan.

HYVINKÄÄN

SAIRAANHOITOALUEEN

AMMATTIOSASTO

superin ammattiosastojen edustajat eri puolilta maata kommentoivat lehden aiheita.

Koulutus teki puheenjohtajan

Anne Sundberg eteni muutamassa

vuodessa osastonsa puheenjohtajaksi.

jukka järvelä

Minne matkustat lomillasi? s. 46

Yleensä rautakauppaan. Lomat nimittäin

kuluvat remontoidessa. Vanhaa

taloamme on peruskorjattu toistakymmentä

vuotta, ja kerran se on jo menty

läpi. Nyt pakkasten jälkeen on kiva

käydä etelänlomallakin. Mutta muutama

uloke talosta vielä puuttuu, eli lomaremontointi

jatkuu..

super 2 • 2010 67


toimisto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Puhelinvaihde (09) 2727 910

• puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121

• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122

• telefax (09) 2727 9220

Yleishallinto

• telefax (09) 2727 9120

• pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123

• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162

• tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138

• tiedottaja Reita Waara p. 2727 9137

• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 2727 9136

• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134

• järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113

• koulutussihteeri Aira Silvasto p. 2727 9124

• sihteeri Milena Partanen p. 2727 9135

Talous- ja henkilöstöyksikkö

• telefax (09) 2727 9120

• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127

• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294

• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126

• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128

• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125

• laskentasihteeri Maria Hietala p. 2727 9129

• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118

Edunvalvontayksikkö

• puhelinpalvelu (09) 2727 9160 ma–pe klo 9–15

• telefax (09) 2727 9120

• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 2727 9167

• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163

• kunta-asiantuntija Jussi Salo p. 2727 9292

• edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p. 2727 9165

• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 2727 9132

• edunvalvonta-asiamies Jukka Parkkola p. 2727 9117

• edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen p. 2727 9116

• edunvalvontasihteeri Sari Kaartoaho p. 2727 9179

• lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166

• lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119

• lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131

• lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133

• lakimies Riitta Saarikoski p. 2727 9114

• koulutussihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164

Jäsenyksikkö

• puhelinpalvelu (09) 2727 9140 ma–pe klo 9–15

• jäsenyksikön päällikkö Sari Kainulainen p. 2727 9149

• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Katja Sirkiä,

Tiina Pertilä, Irma Dahlbacka, Miia Heikkonen,

Paula Wiren ja Rita Brand

• telefax (09) 2727 9155

• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi

Kehittämisyksikkö

• telefax (09) 2727 9120

• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171

• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151

• suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152

• suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157

• suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153

• suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p. 2727 9154

• suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156

• suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148

• suunnittelija Johanna Rosenberg p. 2727 9296

• opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150

• sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

SuPer-lehti

• telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi

• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171

• päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174

• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176

• toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173

• toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

Tietohallintayksikkö

• johtaja Arja Niittynen p. (09) 2727 9171

• atk-asiantuntija Sakari Hulkkonen p. 2727 9145

• atk-asiantuntija Irja Nevala p. 2727 9158

• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi

Työttömyyskassa

• postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki

• käyntiosoite: Kellosilta 3

• internet: www.supertk.fi (24h)

• palvelunumerot: (09) 2727 9377 ja 2727 9399

ma–pe klo 9–15

• sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi

• telefax (09) 278 6531

• johtaja Stefan Högnabba (09) 2727 9310

SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi


supersvenska

översättningar eva wahlström

Höjning av pensionsåldern leder

inte till längre arbetskarriärer

ordförande juhani palomäki

Den så kallade Rantalagruppen,

som funderar

på förändringar i pensionslagstiftningen,

söker

lösningar för att höja pensionsåldern

och förlänga

arbetskarriärerna. Arbetstagarnas och

arbetsgivarnas syn på saken ligger långt

ifrån varandra. Arbetsgivarna representeras

i arbetsgruppen av EK, som framför

en omfattande försvagning av pensionsskyddet:

nedskärning av arbetslöshetsskyddet

för personer över 60, avskaffande

av den inkomstrelaterade dagpenningen

för personer över 60, avskaff ande

av förtidspensionen och pension för 63åringar

endast efter en arbetskarriär på

40 år. Man försöker också försvaga den

samlade intjänade pensionen.

Förlängda arbetskarriärer är ett tydligt

mål för den nuvarande regeringen.

Under den ekonomiska recessionen

söker man snabba, även förhastade lösningar

när den kommande pensionsbomben

hotar landets ekonomi. Det är

en verklig utmaning att få folk att hållas

längre i arbetslivet, friska och motiverade.

I stället för eff ektiviseringar

och sparåtgärder borde man fokusera

på motivationen och trivseln i arbetslivet.

Genom att satsa på dessa får man

i det långa loppet också verkliga och

hållbara inbesparningar. Att höja den

undre gränsen för pensionsåldern inom

vården förlänger inte arbetskarriärerna.

Redan nu går många i förtidspension

huvudsakligen på grund av sjukdomar

i stöd- och rörelseorganen. Det är klart

att man måste satsa allt mera på trivseln

och motivationen och på så sätt sträva

efter att förebygga arbetsoförmåga.

Med fl exibla arbetstidsarrangemang

kan man eff ektivt stöda arbetsmotivationen.

Skiftarbete för med sig egna

utmaningar, och redan trettio-fyrtioåriga

vårdare signalerar att nattarbetet

tröttar ut dem. Man måste erkänna att

skiftarbete belastar mera än regelbunden

arbetstid. Arbetsgivaren måste se

till att det blir tillräckliga pauser mellan

skiften. Tyvärr är det inte så på alla

arbetsplatser. Man måste stöda motivationen,

och man får inte pruta på det

med hänvisning till den ekonomiska

situationen. Människorna är en viktig

resurs i vårdarbetet, och också i andra

arbeten, och man måste ta vara på deras

motivation. Om arbetarna stupar blir

det ingen service.

Ett av SuPers främsta mål är att

garantera en tillräcklig mängd personal

inom social- och hälsovården.

Med tanke på arbetstagarnas motivation

och arbetsförmåga är det

här en grundläggande faktor. Det

måste fi nnas tillräckligt med utbildad,

yrkeskompetent vårdpersonal

på arbetsplatserna och man

måste ha kontroll över arbetsmängden.

Man måste stärka

yrkeskompetensen och inleda

rehabiliterande åtgärder i god

tid, inte först när arbetsförmågan

är förlorad. Ett gott

ledarskap betyder mycket

för att de anställda ska hållas

kvar och orka med arbetet.

Deltidspensionerna har

också funnits på arbetsgivarens försvagningslista.

Deltidslösningarna har en

viktig stödande eff ekt på motivationen i

arbetet och de måste absolut hållas kvar.

De här systemen kan innebära en betydande

förutsättning för hur en individuell

arbetstagare orkar i sitt arbete..

supersvenska


Man kan och

bör njuta av

arbetet

leena lindroos

Det här numret av SuPer-tidningen är ett av de

två årliga nummer som delas ut till de studerande

som nyligen inlett sina närvårdarstudier

för att de ska kunna bekanta sig med tidningen.

Enligt färsk utbildningsstatistik har

antalet utbildningsplatser inom social- och hälsovården

i den grundläggande yrkesutbildningen ökat avsevärt

under de senaste fem åren. När knappa 8 000 nya studerande

inom branschen antogs år 2005, var de nästan tusen

fl era förra året.

Allt som allt var antalet personer inom den grundläggande

yrkesutbildningen i social- och hälsovårdsbranschen 23 500

under förra året. Sysselsättningen är också god för dem som

avlagt en grundexamen inom social- och hälsovården. I slutet

av år 2007 hade 84 procent av dem som avlagt examen föregående

år arbete som motsvarade deras utbildning. Arbetslösheten

inom branschen bland dem som avlagt grundexamen

var lägst, 5,5 procent. De som utexaminerats var också nöjda

med sitt yrke, för just inom den här utbildningen var antalet

som fortsatte studera minst. Ett gott val och ett närmast

garanterat arbete således!

Intresset för närvårdaryrket har lockat två fyrtioåriga

rocktuppar till branschen i Tammerfors: Vesa Järvensivu och

Jussi Aaltonen inledde sina studier på hösten på samma närvårdarlinje

– ovetande om varandra. Vi presenterar också närvårdarstuderande

Wendy Savolainen, hemkommen till Joensuu

från Zambia, som för närvarande specialiserar sig inom

missbrukar- och mentalvårdsarbete. Yrkesbytaren Eija Wilenius,

som förra våren blev färdig närvårdare, fäster sig vid attityderna.

Hon tar avstånd från den negativa och tunga stämpeln

som förknippas med vårdbranschen. Den borde en gång

för alla slängas i sopkorgen och i stället borde man betona

branschens attraktivitet. Man kan och bör njuta av arbetet.

Visserligen har vårdaren möjlighet att koncentrera hela sin

energi och kompetens på den

människa som ska vårdas först

när det fi nns tillräckligt med

personal.

Hur vi lyckades i vår strävan

att förhandla fram ett nytt

kollektivavtal till fredagen 29

januari är inte ännu klart när

detta skrivs. Det fi nns en tom

sida i tidningen som väntar på

den viktig nyheten i sista minuten.

Ni, kära SuPer-medlemmar,

kan kolla läget på sidan

sex..

supersvenska

Obs!

Av trycktekniska orsaker har vi inte fått med nyheten om

förhandlingarna i den översatta bilagan. Vi återkommer

på SuPersvenskasidorna i nummer 3/2010.

De unga i SuPer, SuPer-Nuoret:

Beslutsfattarna pratar

– handling saknas

De under 30-åriga medlemmarna i SuPer har fått nog av

beslutsfattarnas tomma prat. Beslutsfattarna bekymrar sig

över kvaliteten i social- och hälsovården, vårdens tillgänglighet

och förlängda arbetskarriärer, men ingenting konkret syns

ännu på arbetsplatsnivå.

De ungas engagemang i vårdarbetet växer under de treåriga

närvårdarstudierna och det etiska synsättet som samtidigt

utvecklas är en av närvårdens hörnstenar. Vid examensfesten

lovar närvårdarna i sitt Närvårdarlöfte att arbeta med respekt

för klientens människovärde och främja ett gott liv. När de

går ut i arbetslivet brinner de av iver och vill tillämpa den värdefulla

vårdideologin i praktiken. Dagens arbetsliv är som en

våt trasa rakt i ansiktet.

Närvårdarna får lov att pruta på sin etik och godkänna det

oundvikliga faktum att de efter varje arbetspass måste leva

med känslan av att inte räcka till. Alltför liten personal gör i

värsta fall arbetet till ett löpande band, där den individuella

klienten är en okänd faktor. När man lägger till ett undermåligt

ledarskap, vilket ofta innebär att chefen godtyckligt

begränsar utnyttjandet av närvårdarnas kompetens, till exempel

i medicineringen, kan man inte längre tala om respekt för

vårdarbetet. För att skydda sig själva för den beklämning och

bedrövelse allt detta orsakar är många färdiga att byta yrke.

I framtidens Finland kommer konkurrensen om utbildad

personal inom social- och hälsovården fortfarande att växa.

För att man ska få ungdomar intresserade av närvårdararbetet

och kunna locka alla de tusentals närvårdare som lämnat

branschen tillbaka till social- och hälsovården, måste man

omgående börja satsa på åtgärder som ökar attraktiviteten.

För närvarande regleras dimensioneringen av personal i lag

endast inom dagvården. Man måste sätta fart på beredningen

av lagen om åldringsvård, som minister Paula Risikko utlovat,

för att personaldimensioneringen också inom den växande

åldringsvården ska bli mänsklig. Grundlönen ska vara

på en sådan nivå att man kan klara sig med den också i städerna,

även som singel. Närvårdarna måste få göra sitt arbete

enligt sin utbildning, ledarskapet ska vara jämlikt och närvårdaren

ska få känna sig uppskattad inom arbetsgemenskapen.

Allt detta är faktorer som bidrar till att hålla kvar närvårdarna

i social- och hälsovårdens tjänst..


Uppskatta livet! – Varje människa har rätt till god vård!

SuPers torgjippon Uppskatta livet!

samlade i mitten av januari tusentals

medborgare i fem städer som

kom för att lyssna på SuPers budskap.

Soppkanonerna ångade med

lockande dofter och 2 500 portioner

ärtsoppa gick åt.

– Jaha, och vad är det ni kämpar

emot?

– Inte kämpar vi emot något, vi vill

försvara!

Så här började en lång diskussion

mellan en äldre herreman som kommit

till Hagnäs torg i Helsingfors och

SuPerfolket i sina blå västar, som delade

ut handdesinfektionsmedel och information

om SuPer. Informationsgrupperna

från SuPer, som hade gjort nedslag

på Hagnäs torg i Helsingfors, Centraltorget

i Tammerfors, Salutorget i

Åbo, torget i Kuopio och Rotuaari i

Uleåborg den 16 januari klockan 11,

bestod både av kontorspersonal vid

förbundet och av lokala aktivister och

medlemmar.

De gula broschyrerna Uppskatta

livet! och de tusen desinfektionsmedlen

i fi ckformat gick hem hos de förbipasserande,

och omkring 500 portioner

från soppkanonerna tömdes på några

timmar på varje ort.

Många av dem som kommit till torgen

berättade att de till hundra procent

står bakom de saker som SuPer kämpar

för. Överraskande många långvariga

SuPermedlemmar ställde också

upp och gav sitt fulla stöd åt förbundets

strävan.

Lönen, lönen

Förbundets budskap till hela landet är

enkelt. Varje människa har rätt till en

god vård och detta förutsätter att lönen

höjs till en nivå som motsvarar arbetets

krav och ansvar.

Dessutom påpekades det på tor-

SuPer-soppa

runt om i Finland

redigerat jukka järvelä

På Hagnäs torg i Helsingfors sågs glada miner och en fl era timmar lång soppkö samtidigt

som förbipasserande stannade för att lyssna på vad SuPer hade att säga i den bitande

kölden. Inga missljud hördes, tillräcklig lön för vårdarna verkade nästan vara en hjärtesak

för alla.

På torget i Kuopio delades 700 portioner SuPergod ärtsoppa ut i trevligt vinterväder på

rekordtid, dvs. på en och en halv timme. Många goda diskussioner uppstod med kuopioborna.

Folket var på samma linje som SuPer, med rättvisa löner tryggar man tillgången på

utbildad vårdpersonal.

gen att man måste fortsätta med likalönsprogrammet,

dvs. löneklyftan mellan

män och kvinnor måste minskas

trots den pågående ekonomiska kräftgången.

För att unga människor ska söka

sig till utbildningen och den utbildade

personalen ska fås att stanna kvar inom

branschen måste man se till konkurrenskraften

inom social- och hälsovården.

Enligt SuPer kan man med en ändamålsenlig

lönesättning minska den

regionala lönetävlingen och försäkra sig

om att en jämlik hälsovård förverkligas

överallt i Finland..

supersvenska

JUKKA JÄRVELÄ

NANA OHVO


Tala inte om jobbet

text marjo sajantola bild salla pyykölä

Det fi nns många bestämmelser om sekretess som gäller de SuPeranslutnas

arbete. Man får inte sprida ut en klients eller en patients

angelägenheter till utomstående. Ibland kan det visserligen vara

svårt att avgöra vem som är utomstående.

Handlingssekretessen, tystnadsplikten och förbudet att

utnyttja sekretessbelagda uppgifter hör till sekretessen, som

det fi nns bestämmelser om i fl era lagar. Redan under studietiden

inpräntas det att man inte får berätta för utomstående

om sekretessbelagda saker som gäller en patient, en klient

eller den egna arbetsplatsen. En uppgift som lyder under tystnadsplikten

kan härstamma från handlingar, den kan bestå

av muntlig information eller vara något man själv iakttagit

i yrket. Brott mot tystnadsplikten är en straff bar handling

enligt brottslagen.

Det behövs ömsesidigt förtroende både inom socialvården

och inom hälsovården. Klienten måste kunna lita på att

de uppgifter han eller hon ger används endast till det ändamål

för vilket de getts. Med tanke på arbetet förbättrar konfi -

dentialiteten möjligheterna att få riktiga och tillräckliga uppgifter

av klienten.

Redan det faktum att en person är patient eller klient är

information som man inte utan tillstånd får berätta för utomstående,

inte ens till de närmast anhöriga. Det har hänt att en

patient har framställt en skriftlig anmärkning mot sin egen

sköterskesyster för att denna hade berättat för ett tredje syskon

att patienten vårdades på hennes arbetsplats, på sjukhus.

Det är en annan sak om patienten på grund av medvetslöshet

eller annan orsak inte kan ge ett eventuellt tillstånd att

berätta för de anhöriga eller andra närstående, och om det

inte fi nns någon känd orsak varför man inte kunde göra det.

Till och med den egna arbetskamraten kan vara utomstående

i fråga om en viss klient eller patient, om arbetskamraten

inte alls deltar i vården av patienten. Då ska man inte

diskutera patientens angelägenheter med varandra, och den

som inte deltar i vården av en patient har inte tillstånd att till

exempel läsa patienthandlingarna.

Uppgifterna om en patient angår inte alla

Alla nödvändiga uppgifter om en patient antecknas för att

trygga vårdarrangemangen samt planeringen, genomförandet

och övervakningen av vården. En omsorgsfull dokumentation

är också viktig med tanke på vårdarens rättsskydd. På basis

av patienthandlingarna kan man också bedöma de vårdprofessionellas

förfarande och ändamålsenligheten i verksamheten.

Uppgifterna kan behövas senare, till exempel om patienten

har framställt anmärkningar och klagomål eller när man

supersvenska

behandlar patientförsäkringsfrågor.

I varje verksamhetsenhet ska det fi nnas skriftliga anvisningar

för hur man ska behandla och förfara med den information

som fi nns i patienthandlingarna, och de anställdas

användarrättigheter ska fastställas i detalj.

Ibland har det varit oklart om en närvårdarstuderande

behöver ett eget användarnamn för patienthandlingarna,

eftersom de anteckningar han eller hon gör ändå godkänns

av en annan person, till exempel arbetsplatshandledaren.

I dataskyddsombudsmannens ställningstagande konstateras

det emellertid att en studerande ska göra anteckningar

med egna lösenord. Dessutom ska den som godkänner

anteckningen göra det med egna lösenord, inte med den

studerandes.

Att anteckna och använda uppgifter i patienthandlingarna

är endast tillåtet för dem som deltar i vården av patienten

eller i sysslor som är förknippade med vården, och endast

i den mån som arbetet och ansvaret kräver. På motsvarande

sätt är handlingar som gäller en klient inom socialvården eller

någon annan privatperson sekretessbelagda.

Utomstående är också andra som har tystnadsplikt

Sekretessbelagd information får inte fritt utväxlas ens

med andra myndigheter som har tystnadsplikt. Det här gäller

också de egna arbetskamraterna. En sådan situation kan

uppstå i en arbetsgrupp med deltagare från fl era yrkesgrupper,

till exempel inom hemvården eller inom missbrukarvården.

Ett utbyte av information kan endast grunda sig på vederbörandes

tillstånd eller på en specialbestämmelse.

Det fi nns situationer när man måste frångå tystnadsplikten,

och situationer när en anställd till och med är förpliktad

att ge ut information. Alla dessa är separat reglerade i lag.

Till exempel barnskyddslagen förpliktar personer inom

social- och hälsovården att göra barnskyddsanmälan till socialnämnden

vid misstanke om våld. Enligt en utredning av

riksdagens rättsombud varierar benägenheten att göra anmälan

inom den kommunala dagvården i hög grad från ort till

ort, och inom en stor del av hälsovårdens verksamhetsenheter

görs anmälan endast i undantagsfall. När man skyddar konfi -

dentiella patient- eller klientrelationer kan ett off er för familjevåld

eller sexuellt utnyttjande bli utan hjälp.

Jobbet är ett ständigt samtalsämne

Alltid händer det något på jobbet, och särskilt i arbetet med


människor. Det fi nns nog tillräckligt med skrattretande situationer,

men man måste kunna diskutera dem så att klienten

eller patienten inte kan identifi eras. På små orter kan ett

problem vara att alla känner vårdpersonalen. Om en grupp

arbetskamrater sitter på torgkaféet under fritiden och skrattar

glatt, kan en förbipasserande misstänka att ”där sitter de och

skämtar om mina anhöriga”. Mycket mänskligt, men desto

större orsak att alltid vara uppmärksam på vad man säger.

Bestämmelserna om sekretess gäller också elektroniska

medier. Man ska inte skriva om allt i bloggar och i Facebook.

När man benar ut åtgärder som arbetsgivaren vidtagit kan

man ofrivilligt avslöja omständigheter som klassifi ceras som

aff ärshemligheter. När man talar om jobbet i telefon måste

man också se till att ingen obehörig är inom hörhåll.

Under en tågresa fi ck en helt utomstående medpassagerare

en exakt redogörelse för den dåliga personaladministrationen

och de inkompetenta cheferna, namngivna med alla namn,

på en privat hälsovårdsenhet, när en anställd redogjorde för

sina upprörda känslor i sin mobiltelefon. I början var redogörelsen

mera försiktig, men i och med att känslorna började

svalla slank allt fl era detaljer med.

Supermedlemmarna har varit noga med att följa bestämmelserna

om sekretess. Intressebevakningsenheten inom

SuPer har inte just fått in några anmälningar som berör den

här frågan..

källor

på finska:

terveydenhuollon juridiikka.

mirva lohiniva-kerkelä. gummerus 2007.

terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja

läänihallituksen ratkaisuja 2005. edita prima.

på svenska:

http://neuvoa-antavat.stakes.fi/SV/

http://www.stm.fi/sv/startsida > webbpublikationer

http://www.tietosuoja.fi/1559.htm

supersvenska


SuPers medlemsförmåner år 2010

SuPers medlemmar får mångsidiga förmåner.

Mer exakta uppgifter hittar du

på internetadressen www.superliitto.fi .

Som medlem har du tillgång till

• förbundets tjänster i juridiska frågor

och avtalsfrågor samt rådgivningsservice

• tjänster som erbjuds av fackavdelningen,

förtroendemannen, arbetarskyddsfullmäktige,kontaktmedlemmen

på arbetsplatsen

• mångsidig utbildning i fackliga frågor,

föreningsverksamhet och intressebevakning,

årliga riksomfattande studiedagar

på fi nska och svenska

• fackavdelningens fritids- och annan

verksamhet

• arbetslöshetskassans arbetslöshetsskyddsförmåner

och service

• SuPer-tidningen som kommer hem

en gång i månaden

• SuPer-kalendern som kommer hem

en gång per år

• närvårdarmärket eller förbundets

medlemsmärke gratis för nya medlemmar

• förbundets ekonomiska stöd i en

arbetskonfl iktssituation

Försäkringsförmåner. SuPers medlemmar

och studerandemedlemmar

har genom förbundet ansvars- och rättskyddsförsäkring.

De som verkar i förbundsverksamheten

har en föreningsförsäkring.

Studerandemedlemmarna

har studie- och fritidsolycksfallsförsäkring.

Patientförsäkring för de företa-

Förbundets medlemsavgifter

Medlemsavgift 1,2 %. Ordinarie medlem i förvärvsarbete,

på basis av förskottspliktig löneinkomst. Av inkomstrelaterad

dagpenning eller övrig arbetslöshetskassaförmån. Av lön

under tiden som moderskaps-, faderskaps- eller sjukdagpenning

utbetalats. För arbetsperiod utomlands under kort tid

(ca 2 mån.).

Medlemsavgift 6 euro per månad. Person som tillfälligt är

borta från arbetet (hemmavarande). Person som deltar i fortbildning

eller kompletteringsutbildning, undantagsvis de

månader man arbetar då medlemsavgiften är 1,2 % av löneinkomsterna.

Person som är utomlands (innehåller inte a-kassans

medlemsavgift). Person som får närståendevårdsstöd.

Medlemsavgift 10 euro per månad. Medlem som är företagare

inom social- och hälsovårdsbranschen eller privat familjedagvårdare.

Medlemsavgiften till förbundets a-kassa ingår i

supersvenska

garmedlemmar som arbetar ensamma.

Medlemmarna får dessutom Gruppsampo

Primus grupplivs- och olycksfallsförsäkring

samt förmånliga olycksfallsförsäkringar

för barn och dessutom

rabatt på andra försäkringar som

erbjuds av If-försäkringsbolaget.

Semesterbostäder. SuPer har semesterbostäder

i Ylläs, Rukatunturi, Puumala,

Punkaharju, Nagu, Vierumäki

och en stadsbostad i Helsingfors. Medlemmarna

kan ansöka om semesterbostäderna

två gånger per år. Ansökningsblanketten

publiceras i SuPer-tidningen

och på förbundets hemsidor. (Dessutom

fi nns det i Vuokatti en semesterbostad

som i första hand är till förfogande

för personer som har förtroendeuppdrag

i SuPer.)

Semesterstöd beviljat av SuPer. Semesterstödet

är 170 euro. Det är menat

för SuPer-medlemmar förutom studerandemedlemmar.

Semesterstödet delas

ut enligt längden på medlemskapet på

följande sätt:

Medlemskapets

längd / stödet får

över 30 år / 55 medlemmar

20–29 år / 55 medlemmar

10–19 år / 20 medlemmar

under 10 år / 10 medlemmar

pensionärer / 10 medlemmar

Sökandena i varje grupp rangordnas

enligt längden på medlemskapet och

semesterstödet delas ut till så många

som det räcker till.

Medlemmen reserverar en tre dagar

(två nätter) lång semester på en semesterort

antingen i Finland, i övriga Norden

eller i Estland. Semesterstödet

betalas ut till medlemmen efter semestern

mot betalningskvitto. Semesterstödet

kan inte användas till understödd

semester eller till förbundets semesterbostäder.

Man ansöker om semesterstöd

årligen i december.

Friskvårdsvecka. Toimihenkilölomat,

som stöds av Ray, beviljar stöd för en

fem dagar lång handledd friskvårdsvecka.

Följande ansökningstid är våren

2009. För mer information gå till adressen

www.superliitto.fi .

Medlemsförmåner. SampoPankki, OPgruppen,

Teboil, euroShell, Viking Line,

Tallink-Silja Line, Eckeröline, Instrumentarium,

Fenno Optiikka, Cumulus-,

Rantasipi-, Holiday Inn- ja Ramada-hotellen,

Kylpylähotelli Kuntoranta,

Solaris-lomapaikat, Siuntion Hyvinvointikeskus,

Kaleva Travel, Vandrarhemsorganisationen

i Finland-SRM rf, VVO,

Yhtyneet Kuvalehdet, Social- och hälsovårds

informationsservice och nätbutiken

Reittipiste. Du kan fråga om Nordeas

förmåner från lokala konturet. Företagarmedlemmar

får hjälp från Yrityskummit

(info@yrityskummit.fi ). Fackavdelningarna

har också lokalt förhandlat

medlemsförmåner. Ta kontakt med

den egna fackavdelningen om saken..

medlemsavgiften för högst den tid som företagarmedlemmen

kan tillhöra förbundets a-kassa (högst 18 mån.).

Medlemsavgift 17 euro per år. Medlem med tills vidare i kraft

varande ålderdoms-, invaliditets- eller arbetslöshetspension eller

medlem med tills vidare i kraft varande rehabiliteringsstöd.

Befriad från medlemsavgift. Medlem som får förmåner som

utbetalas av Fpa och pensionsanstalter eller försäkringsbolag

(t.ex. moderskaps- eller föräldrapenning, hemvårdsstöd,

arbetsmarknadsstöd, praktikpenning). Medlem som arbetar

med utvecklingssamarbete eller missionsarbete. Medlem som

utför värnplikt, vapenfri tjänst eller civiltjänst.

Studerandemedlem. En studerandemedlem i SuPer som studerar

till närvårdare, farmanom, läkemedelstekniker eller till

social- och hälsovårdssekreterare är befriad från medlemsavgift

under hela studietiden..


Stiftelsen LA CARITAs pris

ÄLDREOMSORGEN SYNLIG

LA CARITAs pris delas ut på SuPers Studiedagar 15 april 2010.

LA CARITA stiftelsens pris ges till en arbetsgrupp som jobbar

inom äldreomsorgen antingen på institution eller hemvård,

och som har lyckats utveckla kvaliteten på vården och servicen

för de äldre. Arbetsgruppen som tilldelas priset skall

representera en sådan yrkesskicklighet och kunnande, som

kan anses höja på uppskattningen av äldreomsorgen och

branschens dragningskraft. Arbetsgruppens medlemmar

skall ha en arbetserfarenhet på i medeltal fem år.

SuPers arbetsutskott utser mottagaren av priset. Mottagaren

meddelas skriftligen.

Svenska studiedagar 15.–16.4.2010

Hotel Hamburger Börs, Köpmansgatan 6, Åbo

PRELIMINÄRT PROGRAM

TORSDAG 15.4

08.00–09.15 Anmälan och kaffe

09.15–09.45 Öppningsord, viceordförande Henna Tuomikoski

09.45–11.15 Mun- och tandvård

11.30–12.30 Inkontinens

12.30–14.00 Lunch, utställning

14.00–15.30 Konstens betydelse i vården

15.30–16.00 Kaffe

16.00–17.00 Exempel från praktiken på konstens betydelse i vården

FREDAG 16.4

09.00–10.30 Hemiplegi

10.45–12.15 Marevan och kost

12.15–13.15 Lunch

13.15–14.45 Arbetsautonomi och hur stöda närvårdarens välbe-

fi nnande i skiftesarbete/förändrade arbetslivet

14.45–15.15 Kaffe

15.15–16.00 Avslutning

DELTAGARAVGIFTERNA

Båda dagarna

En dag

200 e 110 e 240 e

120 e 80 e 140 e

Deltagaravgiften innehåller undervisning, material och all servering.

Om arbetsgivaren betalar avgiften, klargör exakt faktureringsadress

och meddela den i samband med anmälan. Studerande

och arbetslösa måste förbereda sig att visa ett intyg vid

anmälan den 15.4.

ANMÄLNING

Medlemmar

Studerande/

Pensionärer/

Arbetslösa

Icke

medlemmar

Du kan fylla i bifogande anmälningsblankett och skicka den till

SuPer, Mira Kajander, adress: Banmästargatan 12, 00520 Helsingfors

eller telefax (09) 2727 9120. Du kan också välja mellan att fylla i

och skicka blanketten via nätet eller utskrift i form av pdf-blankett.

Blanketten hittas på www.superliitto.fi /svenska/utbildning. Den

sista anmälningsdagen är den 28 februari 2010. Anmälningen är

bindande. En skild bekräftelse på anmälan skickas ej.

Fakturan skickas till denna faktureringsadress som uppgivits.

LA CARITA stiftelsens pris ansökes

senast 28.2.2010.

Ansökningsblanketten beställs från SuPer av Lena Öhman-

Jokinen, lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , Banmästargatan

12, 00520 Helsingfors, (09) 2727 9153.

Ansökningsblanketten skall returneras senast 28.2.2010

adress:

Finlands närvårdar- och primärskötarförbund, SuPer

Planerare

Lena Öhman-Jokinen

Banmästargatan 12

00520 Helsingfors

Vi har reserverat hotellrumskvoter på hotell Hamburger Börs

(tel.(02) 337 381), sales.turku@sokoshotels.fi . Vid bokningen

uppge reservationskod SuPer. Bokningen bör göras senast

14.3.2010. Deltagarna bokar och betalar sina hotellrum själva.

Sokos Hotell Hamburger Börs

91 e / enkelrum / dygn (standard)

99 e / dubbelrum / dygn (standard)

Sokos Hotell City Börs

76 e / enkelrum / dygn (standard)

84 e / dubbelrum / dygn (standard)

Tilläggsinformation: lena.ohman-jokinen@superliitto.fi , tel.

(09) 2727 9153 eller johanna.rosenberg@superliitto.fi , tel.

(09) 2727 9296.

ANMÄLNINGSBLANKETT Studiedagar 15.–16.4.2010

Deltagarens namn:

Adress:

Hotel Hamburger Börs, Köpmansgatan 6, Åbo

Email:

Telefonnummer hem/jobb/mobil:

Jag är ( ) egentlig medlem ( ) studerandemedlem

( ) pensionärsmedlem ( ) arbetslös medlem

( ) icke medlem

Jag deltar i studiedagarna

( ) båda dagarna ( ) bara torsdag ( ) bara fredag

Fakturan skickas till ( ) mig själv ( ) arbetsgivare

Arbetsgivarens namn och postadress:

Kontaktperson, som har godkänt deltagandet:

Matallergi

Datum och underskrift

supersvenska

supersvenska


Beredningen av Tehy-protokollet bröt mot

diskrimineringsförbudet i likabehandlingslagen

Kommunala arbetsmarknadsverket och jämställdhetsombudsmannen

Pirkko Mäkinen bröt mot diskrimineringsförbudet

i lagen om likabehandling när de förberedde Tehy-protokollet.

Enligt biträdande justitiekansler Mikko Puumalainen

bröt man mot diskrimineringsförbudet eftersom protokollet

med tanke på anställda i likadana sysslor begränsades till att

endast gälla medlemmar i Tehy. Biträdande justitiekanslerns

ståndpunkt motsvarar den likalönsprincip som SuPer betonar.

För samma och likvärdigt arbete ska man betala samma uppgiftsrelaterade

lön oberoende av vilket förbund den anställda

hör till. Biträdande justitiekanslerns beslut gäller arbetsmarknadsverkets

och jämställdhetsombudsmannens verksamhet i

ett off entligt uppdrag. Biträdande justitiekanslern gav sitt

avgörande utgående från ett klagomål som framförts av två

anställda som står utanför Tehy-protokollet.

Förfarande som lett till diskriminering. Arbetsministeriet

tillsatte hösten 2007 en förlikningsnämnd som ska söka en

lösning på lönetvisten mellan Tehy och Kommunala arbetsmarknadsverket.

Jämställdhetsombudsmannen Pirkko Mäkinen

var en av medlemmarna i förlikningsnämnden. Tehy

rf och Kommunala arbetsmarknadsverket godkände förlikningsnämndens

förlikningsförslag, som begränsades till att

endast gälla medlemmar i Tehy.

Enligt arbetsavtalslagen och lagen om kommunala tjänstekollektivavtal

kan ett kollektivavtal endast gälla medlemmarna

i vissa förbund. Begränsningen i Tehy-protokollet att

gälla bara Tehy-anslutna leder emellertid till att en arbetstagare

eller en tjänsteinnehavare som inte hör till Tehy behandlas,

har behandlats eller skulle behandlas oginare än en Tehymedlem,

utan att det skulle grunda sig på arbetssysslornas

kvalitet eller något verkligt och avgörande krav när det gäller

utförandet av arbetet.

Enligt det kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet

grundar sig lönen för en arbetstagare eller en tjänsteinnehavare

på en bedömning av uppgiftens krav och inte på vilket förbund

man tillhör. För samma och likvärdigt arbete ska man alltså

betala en lika hög uppgiftsrelaterad lön. När man riktade löneförhöjningen

endast till Tehy-anslutna ledde det till att man i

beredningen gjorde sig skyldig till brott mot diskrimineringsförbudet

i lagen om likabehandling, eftersom lönen relaterades

till fackförbundet och inte till arbetsuppgifternas kravnivå.

supersvenska

Myndigheterna måste verka för likabehandlingslagen.

Enligt lagen om likabehandling får inte en myndighet i sin

verksamhet ge diskriminerande anvisningar eller annars med

sitt förfarande bryta mot diskrimineringsförbudet i lagen.

Dessutom ska myndigheten i all sin verksamhet målmedvetet

och systematiskt främja likabehandlingen och förändra

de omständigheter som hindrar likabehandlingen. I och med

att hon deltog i framställningen av förlikningsförslaget gav

jämställdhetsombudsmannen Pirkko Mäkinen en anvisning

som bröt mot diskrimineringsförbudet i lagen om likabehandling.

Enligt biträdande justitiekansler Puumalainen var Kommunala

arbetsmarknadsverket och jämställdhetsombudsmannen

Mäkinen bundna av den särskilda förpliktelsen att främja

likabehandlingen som lagen om likabehandling ålägger myndigheterna.

Bestämmelser som binder Arbetsmarknadsverket. Enligt

kollektivavtalslagen får arbetsgivaren inte utan bindande skäl

försätta arbetstagare i olika ställning bland annat på grund av

åsikt, övertygelse, aktivitet i fackförbund eller motsvarande

omständigeter. Dessutom ska arbetsgivaren också i övrigt

behandla sina anställda jämlikt. Enligt lagen om likabehandling

får ingen diskrimineras på grund av sin övertygelse, sina

åsikter eller någon annan personlig orsak. Utöver bestämmelserna

i kollektivavtalslagen och lagen om likabehandling

garanterar också grundlagen var och en friheten att tillhöra

fackförbund.

Fortsatta åtgärder. En arbetstagare eller en tjänsteinnehavare

har möjlighet att föra frågan om arbetsgivarens diskriminerande

förfarande till allmän domstol för utredning.

En SuPer-ansluten primärskötare har väckt talan i frågan om

lönejämlikhet. Talan behandlas i Pargas tingsrätt.

Som andra åtgärder har biträdande justitiekansler Puumalainen

bett Finansministeriet och Arbetsministeriet inom maj

månad överväga om de grundläggande och mänskliga rättigheter

som ligger utanför avtalet tillräckligt beaktats. I övervägandet

bör man bland annat också beakta möjligheten att

den grupp avtalet gäller i lagstiftningen begränsats på ett sätt

som kränker diskrimineringsförbudet..

karoliina partanen, jurist

More magazines by this user
Similar magazines