Kokkolan ympäristön tila
Kokkolan ympäristön tila
Kokkolan ympäristön tila
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kokkolan</strong> <strong>ympäristön</strong> <strong>tila</strong> 2000<br />
13<br />
Jätevesien vaikutukset<br />
Typpi- ja fosforikuormitus aiheuttaa vesistöön joutuessaan vesiekosysteemin<br />
rehevöitymistä (mm. runsasta leväkasvua) ja vesieliöstön yksipuolistumista.<br />
Vesistöjen veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. <strong>Kokkolan</strong> merialueen tarkkailusta<br />
vastaa Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys yhteistyössä kaupungin<br />
ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailusta saatujen tulosten perusteella arvioidaan<br />
vesistöjen virkistys- ja yleiskäyttöarvoa. Veden hygieenistä <strong>tila</strong>a kuvaa<br />
yleisesti suolistobakteerien määrä ja virkistysarvoon vaikuttaa mm. vesistön<br />
rehevyys ja sen esteettiset ominaisuudet. Rehevyyttä voidaan tarkastella<br />
mm. veden sameuden, näkösyvyyden ja a-klorofyllipitoisuuden (levien<br />
sisältämien viherhiukkasten määrä) avulla.<br />
<strong>Kokkolan</strong> edustan merialue on yleiskunnoltaan tyydyttävä tai välttävä. Alueelle<br />
tuleva kuormitus nostaa kesäisin rehevyystasoa varsinkin Ykspihlajanlahdella,<br />
Vanhansatamanlahdella ja Perhonjokisuulla. Yleisesti ottaen rehevyys<br />
<strong>Kokkolan</strong> merialueella, kuten koko Itämeressä, on lisääntymässä. Ykspihlajanlahden<br />
ja merialueen syvänteiden pohjasedimenteissä on havaittu<br />
kohonneita metallipitoisuuksia (mm. rauta, sinkki, kupari, elohopea, kadmium<br />
ja arseeni). Metallien esiintyminen pohjaeläinten ja kalojen lihaksissa on kuitenkin<br />
ollut viime vuosina vähäistä.<br />
Merialueen lisäksi Perhonjoen veden laatua seurataan jatkuvasti joen<br />
yhteistarkkailussa. Perhonjoki on vedenlaadultaan luokiteltavissa reheväksi.<br />
Siitä huolimatta joen virkistyskäyttökelpoisuus on hyvä. Veden laatuun vaikuttavat<br />
yläpuolisen vesistön asutusjätevedet, nahkateollisuuden jätevedet,<br />
voimakas maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä alueen maaperän laatu.<br />
Perhonjoen valuma-alueella on arvioitu olevan noin 400 ha happamia<br />
sulfidimaita. Nämä runsaasti rikkiä sisältävät savimaat happamoittavat vesistöjä<br />
esimerkiksi ojituksen yhteydessä.<br />
Riskinä pohjavesien pilaantuminen<br />
Pohjavesialueille on usein sijoittunut monenlaista likaantumisvaaraa aiheuttavaa<br />
toimintaa. Hiekka- ja soraharjujen hyvän kantavuuden ja helppokulkuisuuden<br />
vuoksi tiet, asutus ja pienteollisuus keskittyvät usein juuri<br />
pohjavesialueille. Suurimmat pohjavesien likaantumisriskit liittyvät öljytuotteiden<br />
ja kemikaalien kuljetukseen ja käyttöön, hiekan ja soran ottoon,<br />
jätehuoltoon, jätevesiin sekä maanviljelykseen.<br />
<strong>Kokkolan</strong> pohjaveden lähde on jääkauden aikainen sora-ja hiekkaharjumuodostelma,<br />
joka on yli 200 km mittaisena yksi Suomen pisimpiä. Kokkolassa<br />
se kulkee Kruunupyyn rajalta Mesilän ja Santahaan poikki kohti<br />
Harrbådaa ja merta. <strong>Kokkolan</strong> kaupunki ottaa raakavetensä Santahaassa<br />
ja Saarikankaalla sijaitsevista vedenottamoista. Pohjaveden muodostumisalue<br />
on turvattu suojavyöhykkein, joissa pilaavia toimintoja on rajoitettu.<br />
Viime vuosina pohjaveden suojelua on käytännössä edistetty mm. suojaamalla<br />
pohjavesialueen rautatie- ja maantiekuljetusreittejä.<br />
<strong>Kokkolan</strong> virtavesien hajakuormitus<br />
selvitys 1990<br />
Vuosina 1989-90 tutkittiin <strong>Kokkolan</strong> vesistöihin<br />
kohdistuvan kuormituksen jakautumista<br />
erikohteisiin.<br />
Perhonjoki<br />
Sunti<br />
Korpilahdenoja<br />
Såkabäcken<br />
Fosforikuormitus<br />
Fosforbelastning<br />
peltoviljely, jordbruk<br />
karjatalous, boskapsskötsel<br />
metsätalous, skogsbruk<br />
turkistalous, pälsnäring
Change language