Tästä se alkoi... För 100 år sen... - Paraisten Kuulutukset
Tästä se alkoi... För 100 år sen... - Paraisten Kuulutukset
Tästä se alkoi... För 100 år sen... - Paraisten Kuulutukset
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
30 TO 15.3<br />
Hei <strong>Paraisten</strong> Kuulutuk<strong>se</strong>t!<br />
KUVA: YKSITYINENAinutlaatuinen<br />
Onnea juhlavuoden johdosta!<br />
Miten hauskaa, että PK – puhuimme ”PK”:sta jo 70-luvulla, ilmestyy edelleen ja uudessa,<br />
hienossa asussa!<br />
Työskentelin lehdessä vuosina 1975–1981 ja jonkin aikaa myös ÅU:n toimituk<strong>se</strong>ssa<br />
Turussa. Ensimmäinen tehtäväni oli kirjoittaa puffi vasta-avatusta huonekaluliikkeestä<br />
eli ottaa kuva ja kirjoittaa kuvateksti. Kuvan kanssa ei ollut mitään ongelmia, mutta<br />
kolmen tekstirivin kanssa ahersin – niiden tuli olla täydellisiä!<br />
Aika pian pääsin vauhtiin ja kirjoitin kaikkea uutisista, artikkeleista ja puffeista kokousreferaatteihin,<br />
ruotsiksi ja suomeksi. ”Viran puolesta” kuvaaminen oli minusta erityi<strong>se</strong>n<br />
hauskaa, koska olen aina pitänyt valokuvaami<strong>se</strong>sta – ja sitten <strong>se</strong>isoin ÅU:n pimiössä<br />
ja pidätin henkeä kuvia kehittäessäni...<br />
Turun ja <strong>Paraisten</strong> jälkeen vuorossa oli Helsinki, missä toimin tiedottajana mm.<br />
FST:ssä, Ulkomaankauppaliitossa ja Kuntien eläkevakuutuk<strong>se</strong>ssa.<br />
Pohjoismai<strong>se</strong>n yhteistyön parissa työskenteleminen oli kiinnostanut minua jo pitkään<br />
ja vajaat kaksitoista vuotta siihen tarjoutui mahdollisuus: minusta tuli kansanterveystieteen<br />
Nordiska högskolan-korkeakoulun ensimmäinen tiedottaja täällä Göteborgissa.<br />
Tänä päivänä olen opetushallinnon tiedottaja Göteborgissa – ja monien muiden tehtävien<br />
lisäksi työhöni kuuluu edelleen teksti ja kuvat, nyt henkilöstölehden puitteissa.<br />
Vuosien mittaan olen tehnyt u<strong>se</strong>ita painotuotteita ja on aina nna<br />
yyhhtä yhtä h jjännittäväää jännittävää ä ittävää<br />
ppitäää pitää pitää<br />
kädessään painotuoretta lehteä – ajatella että taas tuli uusi uu ssii nnuummeerroo!! numero!<br />
Onnea satavuotiaalle!<br />
Solveig g Bruun<br />
Tervei<strong>se</strong>t ”Katin kulmasta”<br />
80-luvun lopulla olin teini-ikäi<strong>se</strong>nä jonkin aikaa PK:n<br />
ilmoitustentekijänä. Työvälineinä olivat paperi, sak<strong>se</strong>t<br />
ja liima. Isot ruokakauppojen mainok<strong>se</strong>t <strong>se</strong>kavine<br />
layouteineen pelottivat.<br />
Folke Pahlman ja Jan-Ole Edberg olivat <strong>se</strong>inänaapureita<br />
toimittajina. Joka aamu töihin tullessaan he<br />
huusivat käytävässä ”hallon” ja ”saft” tarkistaak<strong>se</strong>en,<br />
joko toinen oli saapunut paikalle.<br />
Sitten tuli viikonloppu, jolloin Paraisilla järjestettiin<br />
kelluva venenäyttely ja kumpikaan herra Hallonsaft ei<br />
olisi työvuorossa. Niinpä tehtävän sai ilmoitustyttö.<br />
Ota kuva ja kirjoita muutama rivi <strong>se</strong>kä <strong>Paraisten</strong><br />
Kuulutuksiin että Åbo Underrättel<strong>se</strong>riin, kuului tehtävä.<br />
Voi miten iloinen olin, kun ÅU julkaisi kirjoituk<strong>se</strong>ni<br />
näyttävästi etusivulla! Olin kirjoittanut elämäni ensimmäi<strong>se</strong>n<br />
lehtiartikkelin.<br />
Ne saivat jatkoa, sillä ÅU:n päätoimittaja soitti ja<br />
minusta tuli kesätoimittaja!<br />
Niin sai alkunsa journalistin ura, joka jatkuu edelleen.<br />
<strong>Paraisten</strong> Kuulutuksia en ole koskaan hylännyt.<br />
Opiskeluaikoina kirjoitin säännölli<strong>se</strong>sti kolumneja ”Katin<br />
kulma”-palstalla. Ensimmäinen pakina kyläläisistä<br />
ja golfareista herätti suurta huomiota.<br />
Minulla on edelleen tapana <strong>se</strong>lata Kuulutuksia, jotta<br />
tiedän mitä Paraisilla tapahtuu.<br />
Erinomainen lehti!<br />
Terveisin,<br />
Katrina Grönholm-Kulmala<br />
TV-journalisti &<br />
dokumentaristi<br />
Yle Fem<br />
KUVA: YLE<br />
KUVA: YKSITYINEN Morjens Parainen!<br />
paikallislehti<br />
Aloitin PK:n toimittajana myöhäissyksyllä<br />
1985 ja ensireaktio oli lievä<br />
shokki. Toimitus sijaitsi vanhan, vetoi<strong>se</strong>n<br />
puutalon pohjakerrok<strong>se</strong>ssa linjaautoa<strong>se</strong>man<br />
lähellä. Toimittaja jakoi<br />
huoneen osa-aikai<strong>se</strong>n konttoristin<br />
kanssa ja pientä komeroa tuskin suuremmassa<br />
takahuoneessa istui ÅU:n<br />
toimittaja.<br />
Mutta pienen konttorin tunnelmassa<br />
ei ollut mitään vikaa. Tiivii<strong>se</strong>en ilmapiiriin<br />
vaikutti osaltaan tupakansavu,<br />
mikä ajoittain haittasi kävijöiden näkemistä<br />
ja näkymistä.<br />
Ymmärsin nopeasti, että PK oli<br />
ainutlaatuinen paikallislehti, jota kaikki<br />
lukivat. Ja hyvin tarkasti. Sain<br />
haukkumisia muun muassa siitä, että<br />
tekstini olivat ruotsiksi pidempiä kuin<br />
suomeksi. Perusteluni, eli että kirjoitin<br />
ja käänsin omat tekstini enkä koskaan<br />
suosinut toista kieltä, eivät purreet,<br />
sillä valittaja oli it<strong>se</strong> mitannut tekstit<br />
mittanauhalla.<br />
Ennen jotakin kaupungin isoa hanketta<br />
silloisten hyvien vuosien aikana<br />
järjestettiin lehdistötilaisuus, joka<br />
herätti kiinnostusta myös kaupungin<br />
Kuulutusten entinen, monivuotinen kesä- ja extratoimittaja (vuoteen<br />
2004 asti) on asunut jo <strong>se</strong>it<strong>se</strong>män vuoden ajan Kungsbackassa, kaksikymmentä<br />
kilometriä Göteborgista etelään. Kaupungissa on 75 000<br />
asukasta, mutta muuten sillä ja Paraisilla on paljon yhteistä, kuten pieni<br />
keskusta ja laaja maa<strong>se</strong>utu <strong>se</strong>kä meren läheisyys. Olen Kerstinin avopuoliso<br />
ja neljän 1–13–vuotiaan lap<strong>se</strong>nlap<strong>se</strong>n varaisoisä. Perhee<strong>se</strong>en<br />
kuuluu myös bordercollie Signe.<br />
Kungsbackassa tein myös freelancetoimittajan työtä mutta tehtäviä<br />
olisi saanut olla enemmänkin, Sain vihjeen opettajansijaisuuspoolista ja<br />
siten tulin koulumaailmaan ja journalistiikka on nykyisin lisätulonlähde.<br />
Ensimmäinen oppitunti opettajansijai<strong>se</strong>na oli ysiluokkalaisille (26 viisitoistavuotiasta!).<br />
Astuin luokkaan <strong>se</strong>kavin tuntein. ”Hyvää huomenta,<br />
mitä tiedätte Suomesta?” Oli aivan hiljaista ja oppitunti sujui hyvin, he<br />
olivat todella kiinnostuneita Suomesta. Englanniksi.<br />
Yhtenä talvipäivänä lapioin autoa lumihangesta. Samassa puuhassa<br />
ollut naapuri sanoi (ruotsiksi) ”huomenta, sinä taidat puhua suomenruotsia”.<br />
Kyllä, miten niin? ”Vaimoni on Göteborgin Suomenruotsalai<strong>se</strong>n<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n puheenjohtaja”, hän kertoi. Siitä lähtien minäkin olen<br />
ollut yksi vuonna 1964 perustetun yhdistyk<strong>se</strong>n vajaasta 300 jä<strong>se</strong>nestä.<br />
Yhdistyk<strong>se</strong>n moniin tapahtumiin kuuluu mm. kirjallisuus<strong>se</strong>minaari. Niihin<br />
ovat osallistuneet esimerkiksi Kjell Westö, Yrsa Stenius, Leo Löthman ja<br />
Anna-Lena Laurén ja nyt keväällä tulossa on jälleen Märta Tikkanen.<br />
Jos teillä on sukulaisia ja ystäviä Länsi-Ruotsissa, niin vihjaiskaa mielellään<br />
yhdistyk<strong>se</strong>n olemassaolosta.<br />
Parhain terveisin Henrik Laurén<br />
rajojen ulkopuolella. Paikalla olivat <strong>se</strong>kä<br />
TS, HS, tv ja radio. Saavuin paikalle,<br />
harvinaista kyllä myöhässä (ja viimei<strong>se</strong>nä)<br />
mutta kaupunginjohtaja Peik Eklund<br />
oli odottanut ja totesi rauhalli<strong>se</strong>sti:<br />
”Lehdistö saapui. Voimme aloittaa.”<br />
Jos sanoihin sisältyi ironinen vivahde,<br />
en sitä kuullut.<br />
Kauteni PK:ssa jäi lyhyeksi. Tammikuussa<br />
1988 tulin Västra Nyland–lehteen<br />
taittajaksi ja <strong>se</strong>n jälkeen olen työskennellyt<br />
paikallistoimittajana Karjaalla,<br />
valokuvaajana ja jälleen taittajana.<br />
1998 aloitin IT-päällikkönä ja muutama<br />
vuosi myöhemmin Tammisaaren<br />
Kirjapainon tekni<strong>se</strong>nä päällikkönä.<br />
Tammisaaressa painettiin jonkin aikaa<br />
myös <strong>se</strong>kä PK että ÅU yhteisomistei<strong>se</strong>ssa<br />
Sydvästkusten–lehtipainossa.<br />
Lehtipainot ovat jo<br />
pitkään olleet historiaa<br />
mutta paikallislehdet<br />
säilyvät.<br />
Tervei<strong>se</strong>t<br />
Snappertunasta<br />
Kaj Pettersson<br />
KUVA: NINA AHTOLA<br />
Onnea <strong>Paraisten</strong> Kuulutuk<strong>se</strong>t!<br />
Olin riittävän it<strong>se</strong>tietoinen hakeak<strong>se</strong>ni<br />
töitä ÅU:sta opiskeltuani journalistiikkaa<br />
vain vuoden ajan Porvoon Svenska Folkakademissa<br />
ja riittävän it<strong>se</strong>tietoinen ottaessani<br />
vastuun PK:n kesätoimituk<strong>se</strong>sta vailla<br />
mitään varsinaista käytännön kokemusta.<br />
Kaksikymppi<strong>se</strong>t ovat <strong>se</strong>llaisia. Olin kesätoimittajana<br />
vuosina 1989 ja -90.<br />
Se oli hyvin hauskaa ja täysin vapaata,<br />
mutta en ole aivan varma, arvostivatko paraislai<strong>se</strong>t<br />
aina kuvakokeilujani, joissa minua<br />
auttoivat maailman kilteimmät ja sietokykyisimmät<br />
taittajat. Muistan erityi<strong>se</strong>sti yhden<br />
ison kuvan hepokatista. Sen journalisti<strong>se</strong>sta<br />
merkityk<strong>se</strong>stä voidaan keskustella...<br />
En olisi <strong>se</strong>lvinnyt ilman toimituk<strong>se</strong>llista<br />
apua Turussa ja Helena Bruun Paraisilla<br />
oli todellinen tuki käytännön asioissa. Ehkä<br />
opin näinä kahtena kesänä <strong>se</strong>n, että todellinen<br />
ammattimaisuus on sitä, että tietää mitä<br />
ei tiedä. Vain silloin tietää, mitä pitää vielä<br />
ottaa <strong>se</strong>lville. Muistan ajatelleeni, että PK:n<br />
pitäisi olla paraislaisten lehti paraislaisista,<br />
ultrapaikallinen pikkukaupunkilehti.<br />
aupunkilehti.<br />
Uskon että <strong>se</strong>llaisille on n<br />
aina tilausta.<br />
Tervei<strong>se</strong>t ja<br />
lämpimät onnittelut,<br />
Tove Appelgren<br />
Teatteriohjaaja ja kirjailija<br />
KUVA: OSKAR SILÉN LLÉN ÉN<br />
Kolme Paraisilla asuvaa entistä PK:n toimittajaa muistelevat.<br />
Kovaa työtä<br />
ANJA KUUSISTO<br />
Käännös Tarja-Liisa Mäkelä<br />
<strong>Paraisten</strong> Kuulutusten kolme<br />
aikai<strong>se</strong>mpaa toimittajaa<br />
tapaavat eräänä iltapäivänä<br />
<strong>Paraisten</strong> kirjastossa. Parainen<br />
on pieni paikkakunta,<br />
mutta ei niin pieni, että nämä<br />
kolme tuntisivat toisiaan<br />
kovinkaan hyvin ennestään.<br />
Mutta hyvin nopeasti yhteinen<br />
sävel löytyy, kun<br />
Pekka Sören<strong>se</strong>n (PK:n<br />
toimittaja 1982–83), Helena<br />
Smirnoff (1983) ja Göran<br />
Storfors (1974), alkavat keskustella.<br />
– Se oli työtä, jossa oppi<br />
tuntemaan kaupungin ja<br />
jossa j tapasi paljon ihmisiä.<br />
– Osa-aikatyöksi sitä kutsuttiin,<br />
mutta työtä tehtiin<br />
kokoaikai<strong>se</strong>sti.<br />
– Perehdyttämisaika oli<br />
erittäin lyhyt, ja <strong>se</strong>n jälkeen<br />
lehden tekeminen oli hyvin<br />
vapaata.<br />
– Kyllä, mutta tapahtui<br />
myös niin, että ihmi<strong>se</strong>t halusivat<br />
määrätä: sinun pitää<br />
kirjoittaa siitä ja siitä.<br />
Kaikestahan kirjoitettiin,<br />
kunnallispolitiikkaa unohtamatta.<br />
Sen jälkeen kun <strong>Paraisten</strong><br />
Kuulutuk<strong>se</strong>t siirtyi Kustannus<br />
Oy Lounaisrannikon<br />
(<strong>För</strong>lags Ab Sydvästkustenin)<br />
omistuk<strong>se</strong>en vuonna<br />
1974, lehden toimituk<strong>se</strong>ssa<br />
on pääosin ollut yksi henkilö<br />
– samalla kun lehdellä<br />
on aina ollut ulkopuolisia<br />
kirjoittajia paikkakunnalla.<br />
Lehti on myös aina ollut halukas<br />
antamaan palstatilaa<br />
paikkakuntalaisten kirjoituksille.<br />
1974 kun kustannusyhtiö<br />
jatkoi toimintaa, toimittajaksi<br />
laitettiin ensin Göran<br />
Storfors, joka työskenteli<br />
silloin ÅU:n toimitussihteerinä.<br />
Toimittajan paikka oli<br />
osa-aikainen.<br />
– Se oli tilapäinen järjestely,<br />
oikeastaan olin säännölli<strong>se</strong>sti<br />
iltaisin töissä ÅU:ssa.<br />
Minä joka mielestäni tunsin<br />
saariston ja Turun hyvin,<br />
en tuntenut Paraista niihin<br />
aikoihin, niin että PK.n toimittaminen<br />
oli opettavaista,<br />
Storfors sanoo.<br />
– Minäkin olin vasta aika<br />
hiljattain muuttanut paikkakunnalle,<br />
kun sain työn,<br />
Helena Smirnoff, sanoo.<br />
Olen filosofian maisteri,<br />
eikä minulla ollut lainkaan<br />
toimittajakokemusta. Bos<strong>se</strong><br />
Stenström (silloinen ÅU:n<br />
päätoimittaja) perehdytti<br />
minut pikai<strong>se</strong>sti työhön.<br />
Rinnakkain Smirnoffin<br />
kanssa työskenteli ensin<br />
myös Göran Henrichson,<br />
joka oli u<strong>se</strong>ampaan kertaan<br />
ollut PK:ssa työssä ja oli nyt<br />
taas alkanut.<br />
Kustannusyhtiö halusi<br />
Smirnoffi n mielellään jatkavan.<br />
– Mutta jäin vain muutamaksi<br />
kuukaudeksi. Ei<br />
koskaan enää, sanoin kai<br />
silloin....<br />
– Ei minullakaan ollut mitään<br />
kokemusta toimittami<strong>se</strong>sta,<br />
olen historioitsija<br />
ja minulla oli ollut määräaikainen<br />
työ yhtiössä, Pekka<br />
Sören<strong>se</strong>n kertoo.<br />
He sanovat saaneen hyvän<br />
koulutuk<strong>se</strong>n kirjoittami<strong>se</strong>n<br />
31<br />
joka antoi yhteiskunnallista<br />
näkökulmaa<br />
VIRTASEN maalitehdas<br />
Kaiken <strong>se</strong> kestää.<br />
ydinasioista, eli että vastaa<br />
tärkeimpiin kysymyksiin ja<br />
karsii pois loput.<br />
Myöhemmin 80-luvulla<br />
virka muutettiin kokoaikai<strong>se</strong>ksi.<br />
1.1.2010 lähtien toimittajavahvuus<br />
on ollut 1,5, eli yksi<br />
koko- ja yksi osa-aikainen<br />
toimittaja.<br />
Pekka Sören<strong>se</strong>nin<br />
työpaikkoina olivat<br />
PK:n jälkeen Hbl,<br />
TS ja myöhemmin<br />
80-luvulla Lounais-<br />
Suomen taloussanomat.<br />
Viimeksimainittu lehti meni<br />
nurin ja vuodesta 1987<br />
Sören<strong>se</strong>n on ollut yrittäjä,<br />
nykyään eläkkeellä oleva<br />
<strong>se</strong>llainen.<br />
Helena Smirnoff toimii<br />
sosiaalisihteerinä <strong>Paraisten</strong><br />
kaupungilla.<br />
Göran Storfors on<br />
työskennellyt journalistina<br />
koko työelämänsä ajan ja<br />
toimii freelancerina PK:ssa<br />
myös nykyään.<br />
<strong>Paraisten</strong> Kuulutuk<strong>se</strong>t juhlii tänä vuonna <strong>100</strong>-vuotista<br />
taivaltaan. Puolet siitä, eli 50 vuoden ajan on<br />
A.Virta<strong>se</strong>n Maalitehdas valmistanut Suomen parhaita<br />
öljymaaleja Paraisilla. Kaiken <strong>se</strong> kestää, tuulen ja<br />
tuiverruk<strong>se</strong>n, sateen ja auringonpaisteen.<br />
Pargas Kungörel<strong>se</strong>r firar i <strong>år</strong> sitt <strong>100</strong>-<strong>år</strong>sjubileum.<br />
Hälften av den tiden, alltså i 50 <strong>år</strong> har A.Virtanens<br />
Målfabrik tillverkat Finlands bästa oljefärger i Pargas.<br />
Allt håller den, vind och storm,<br />
regn och solsken.<br />
Testivoittajalaatua!<br />
Testvinnarkvalitet!<br />
TM Rakennusmaailma 06/2008<br />
TM Rakennusmaailma 06/2011<br />
Virta<strong>se</strong>n Maalitehdas, Työkuja 5, 21600 Parainen, puh. (02) 454 4500<br />
Virta<strong>se</strong>n Maalitehdas, Arbetsgränd 5, 21600 Pargas, tel. (02) 454 4500<br />
Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virta<strong>se</strong>nmaalitehdas.fi<br />
Återförsäljarnas kontaktuppgifter: www.virta<strong>se</strong>nmaalitehdas.fi
Change language