Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva
Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva
Liikenneministeri Merja Kyllönen: Turvallisuutta ... - Liikenneturva
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
paljonkaan painavan se, että niistä aiheutuvat<br />
terveydenhoidon kustannukset tulevat<br />
yhteisesti maksettavaksi. Ajatus kansalaisten<br />
oikeudesta ajaa pienessä sievässä ei kuitenkaan<br />
kuulu Kyllösen mielestä enää tämän<br />
päivän maailmaan. Myönteisenä hän<br />
pitää sitä, että viranomaisten piirissä promilleasia<br />
etenee, vaikka oikeusministeriön<br />
näkökannat ovat vielä kantona kaskessa.<br />
nollavisio tuotava arjen<br />
liikenneratkaisuihin<br />
Valtakunnan liikenneturvallisuustyötä<br />
ohjaa virallisesti tieliikenteen nollavisio.<br />
Sen mukaan liikenne pitäisi suunnitella<br />
sellaiseksi, ettei kenenkään sääntöjä<br />
noudattavan säntillisen kansalaisen pitäisi<br />
kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.<br />
Miten tämä ”turvallisuus ensin”<br />
-periaate liikenteen päätöksissä mielestänne<br />
toteutuu?<br />
– Koen itse nollavision aidoksi yhteiseksi<br />
tavoitteeksi. Se antaa hyvän moraalisen<br />
pohjan keskustella turvallisesta liikkumisesta.<br />
Meillä on tieliikenteen turvallisuudessa<br />
tehty isoja tekoja, mutta nyt<br />
tarvittaisiin asennemuutosta, jotta pienissäkin<br />
asioissa päästäisiin eteenpäin. Siksi<br />
visio tulisi ottaa haasteeksi nimenomaan<br />
arjen ratkaisuissa.<br />
Ministeri Kyllösen mielestä visiosta<br />
keskustellaan toimialan sisällä. Hän on<br />
hämmästynyt siitä, miten vähän ihmisillä<br />
näyttää olevan valmiuksia keskustella<br />
julkisuudessa liikennepolitiikassa. Se vaikuttaisi<br />
asenteisiin ja olisi välttämätöntä<br />
turvallisuuden asiakokonaisuuksien hahmottamiseksi<br />
ja niiden tärkeysjärjestyksen<br />
pohtimiseksi.<br />
- Tuleville sukupolvillekin pitäisi näyttää<br />
positiivista mallia, jotta tulevaisuudessa<br />
vältyttäisiin ilmiöiltä, joita nyt on nähtävissä<br />
muun muassa mopoilukulttuurissa.<br />
liikenneoppi läheisten<br />
ihmisten kautta<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n vastuulla on huolehtia<br />
osaltaan liikennekulttuurin kehittämisestä.<br />
Elinikäisen liikennekasvatuksen<br />
tulisi tarjota kansalaisille riittävät tiedot ja<br />
valmiudet selviytyä liikenteessä eri ikävaiheissa<br />
ja eri kulkumuodoissa. Miten ja kenen<br />
kautta teidän liikenneoppinne on elämän<br />
varrella kertynyt?<br />
– Oppi kulkea turvallisesti on tullut<br />
lapsuudessa ensi sijassa vanhempien ja lähipiirin<br />
tätien ja<br />
setien kautta.<br />
Parhaiten opit<br />
jäivät päähän,<br />
kun ne liittyivät<br />
käytännön<br />
liikennetilanteisiin arkipäivän matkojen<br />
yhteydessä. Samalla korostettiin, että muut<br />
tiellä kulkevat on otettava huomioon. Kodin<br />
oppeihin verrattuna koulussa käsitellyt<br />
liikenneasiat tuntuivat kirjaviisauksilta.<br />
Lisäks i Enska Itkosen tarinat, tietois-<br />
kut sekä omat ja kaverien töppäilyt muistuttivat<br />
turvallisuuden merkityksestä.<br />
Ministeri Kyllösen mielestä liikennekasvatuksen<br />
pääpainon pitää olla lapsissa<br />
ja varhaisnuorissa. Asenteet syntyvät pienestä<br />
pitäen vanhempien esimerkistä. Siksi<br />
perheillä on päävastuu siitä, että lapset<br />
saavat alusta alkaen turvaa ja hyvän lähdön<br />
itsenäiselle liikkumiselle. Koulun tehtävä<br />
on hoitaa liikennekasvatuksessa oma<br />
osuutensa. Vanhemmat eivät saisi luovuttaa<br />
omaa osuuttaan tyystin muiden harteille,<br />
vaikka kiire ja yksin toimeen tulemisen<br />
ongelmat horjuttavat perheiden arjen<br />
hallintaa. Perheyhteisöjen hajoamisen<br />
vuoksi lähellä ei välttämättä ole enää muuta<br />
vanhempaa väkeä.<br />
Nuorten tilanne on jatkuva huolenaihe<br />
tieliikenteessä. Kyllösen mielestä liikennekasvatuksessa<br />
tarvitaan uutta suuntaa ja<br />
uusien keinojen kehittämisessä ei kannata<br />
lannistua.<br />
Asenteet syntyvät pienestä<br />
pitäen vanhempien esimerkistä.<br />
– Varhaisnuoret ovat paljon liikkeellä<br />
harrastustensa merkeissä. Nuoriso- ja urheilujärjestöissä<br />
voisi liikenteen turvallisuusasiat<br />
ottaa nykyistä järjestelmällisemmin<br />
esille. Nuoret kuuntelevat vertaisporukoita<br />
ja sitä kannattaisi hyödyntää, jotta<br />
viestit menisivät paremmin perille. Uskoisin<br />
liikenneasioiden sopivan hyvin jo nykyisin<br />
käytössä oleviin toimintatapoihin.<br />
kansainvälistä vertaistukea<br />
kilpailun sijaan<br />
Hallitusohjelmassa visioidaan Suomea Euroopan<br />
turvallisimpana maana. Tieliikenteessä<br />
olemme niukasti kymmenen kärkimaan<br />
joukossa. Motivoiko tällainen maaotteluhenki<br />
päättäjiä parantamaan vauhtia?<br />
Ministeri Kyllösen mielestä kansainvälisyyttä<br />
tulee käyttää hyväksi muuten kuin<br />
vain asettamalla maita samalle viivalle paremmuusjärjestykseen.<br />
– Ei ole meiltä pois, jos jokin maa on<br />
meitä parempi turvallisuudessa. Meidän<br />
kannattaa avoimesti ottaa oppia siitä, miten<br />
ja miksi ne ovat menestyneet. Maaotteluhengen<br />
lietsomisen sijaan me tarvitsemme<br />
kansainvälistä vertaistukea.<br />
kestäviin ratkaisuihin<br />
Suomessa tieliikenteen turvallisuus on jotakuinkin<br />
hyvällä tasolla. Tavoitteet ovat<br />
kuitenkin kovat, ja yhdenkin liikennekuoleman<br />
vähentäminen vaatii kovia ponnisteluja.<br />
Onko tavoitteet asetettu jo liian koviksi?<br />
<strong>Merja</strong> Kyllösen mielestä tavoitteet eivät<br />
ole liian kovat. Keinoja niihin pääsemiseksi<br />
olisi kuitenkin pantava uusiksi, ja asiaa<br />
tulisi miettiä erityisesti poliittisten päättäjien<br />
parissa. Kysymys on siitä, ollaan-<br />
ko meillä valmiita sitoutumaan tehtävään<br />
niin, että tuloksena on kestäviä ratkaisuja,<br />
jotka näkyvät tilastoissa.<br />
– Vähäinen liikennepoliittinen keskustelu<br />
viittaa siihen, että jotkut turvallisuuskysymykset<br />
on koettu poliittisesti helpommaksi<br />
jättää keskustelematta. Keinovalikoimassa<br />
on aina sekä pehmeitä että<br />
kovia keinoja. Tätä voisi pohtia esimerkiksi<br />
turvavyön käytön parantamisessa.<br />
Valistuksessa on ministerin mielestä<br />
keskityttävä lapsiin ja varhaisnuoriin.<br />
Heihin voidaan vielä vaikuttaa pehmeillä<br />
kasvatuksen keinoilla. Tämä ei kuitenkaan<br />
onnistu ilman riittävää taloudellista<br />
satsausta valistuksen toteuttamiseen.<br />
Myöhemmin tarvitaan rinnan kovia ja<br />
pehmeitä keinoja, sillä vikaan menneitä<br />
oppeja on vaikea korjata. Siinä ei päähän<br />
taputtelu auta.<br />
arvo työnteolle<br />
Jotkut turvallisuuskysymykset<br />
on koettu poliittisesti helpommaksi<br />
jättää keskustelematta.<br />
<strong>Merja</strong> Kyllösen kotikenttänä on Kainuu ja<br />
poliittisena kotina Vasemmistoliitto. Mi-<br />
ten nämä taustat näkyvät liikenneministerin<br />
tehtävien hoidossa?<br />
Pohjoinen kotikenttä antaa ministerin<br />
mielestä hyvän näköalan yli Keski-Suomen<br />
ja ymmärrystä pitkien välimatkojen<br />
merkitykselle liikenteessämme. Vasemmistolaisena<br />
hän haluaa tuoda liikennepolitiikan<br />
ytimeen ihmisen arkiset tarpeet.<br />
– Olen vasemmistolaisessa kodissa oppinut<br />
siihen, että aina ei voi odottaa korkeampia<br />
voimia avuksi, vaan on oikeasti tehtävä<br />
itse työtä asioiden eteen. Olen ollut<br />
innokas nostamaan asioita esille. Käytännön<br />
järjen tuominen liikennepoliittiseen<br />
keskusteluun on minulle itsellenikin iso<br />
haaste. Asioista on rohjettava puhua niiden<br />
oikeilla nimillä, hän toteaa.<br />
– Ministeriön väki varmaankin odottaa,<br />
että ”kunhan se <strong>Kyllönen</strong> aikansa<br />
sestoaa, se aikanaan vaikenee”. Olenkin<br />
miettinyt miten väki kestää sen, että en<br />
neljään vuoteen vaikenekaan.<br />
10 liiKenneVilKKU 4 | 2011 4 | 2011 liiKenneVilKKU 11
Change language