linkit - Liikenneturva
linkit - Liikenneturva
linkit - Liikenneturva
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LIIKENNETURVAN ASIAKASLEHTI<br />
Numero 1 2006<br />
KOHTI KEVÄTTÄ<br />
Moottoripyöräilyn<br />
turvallisuuteen satsattava<br />
LAPSEN TURVAISTUIN<br />
- edessä vai takana?
Sisältö 1 / 2006<br />
Liikennekuolemien<br />
taso ennallaan<br />
4-5<br />
Moottoripyöräasiaa<br />
• Moottoripyöräily kasvava ongelma<br />
• Koulutusta tarvitaan ja sitä on tarjolla<br />
• Tuhat henkilövahinkoa vuodessa<br />
LIIKENNEVILKKU<br />
JULKAISIJA<br />
<strong>Liikenneturva</strong><br />
Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />
Puhelin (09) 417 4700, faksi (09) 4174 00<br />
e-mail: etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi<br />
www.liikenneturva.fi/vilkku/vilkku.htm<br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Matti Järvinen<br />
TOIMITUSSIHTEERI<br />
Pekka Saarnio<br />
2(09) 4174 Liikennevilkku 330, gsm 040-743 1-2006 1622<br />
6-8<br />
Ekotaksikoulutusta<br />
• Tampereen taksit<br />
taiteilevat liukkailla<br />
18-20<br />
Kannen kuva: Timo Ahola<br />
TOIMITUSKUNTA<br />
Annina Brandt, Kaisa Hara, Marjaana Kivioja,<br />
Kare Ojaniemi, Maire Pietilä, Sirpa Rajalin,<br />
päätoimittaja Matti Järvinen (puheenjohtaja)<br />
ja toimitussihteeri Pekka Saarnio (sihteeri).<br />
TILAUKSET, PERUUTUKSET JA<br />
OSOITTEENMUUTOKSET<br />
<strong>Liikenneturva</strong>, Tarja Hämäläinen,<br />
PL 29, 00421 Helsinki<br />
Faksi (09) 4174 7400<br />
e-mail: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi<br />
PAINATUS<br />
Painotalo Auranen Oy<br />
10-15<br />
Lasten turvallinen<br />
kuljettaminen<br />
• Etu- vai takaistuin<br />
• Kiinnitä oikein<br />
• Asentamisen tuskaa<br />
<strong>Liikenneturva</strong>an<br />
uusi kehittämispäällikkö<br />
29<br />
TAITTO<br />
Eepinen Oy / Jauri Varvikko; Pekka Saarnio<br />
Klaneettitie 11, 00420 Helsinki<br />
Puhelin (09) 5308 1990<br />
JAKELU<br />
Suomen Posti Oy<br />
PL 6, 00011 Posti, Sirkka Hiltunen<br />
Puhelin 020 451 7188, faksi 020 451 7578<br />
ISSN 0355-6689<br />
53.vsk.<br />
Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen
Korkein oikeus yllätti<br />
9<br />
Sydänpotilaat liikkeellä<br />
turvallisesti<br />
16<br />
Turvauutisselvitys<br />
17<br />
Automaattinen<br />
nopeusvalvonta kehittyy<br />
21<br />
Svensk resumé<br />
22<br />
Ajankohtaista<br />
24<br />
Ehjänä elämässä<br />
27<br />
Tämän haluan sanoa<br />
31<br />
LIIKENNETURVAN<br />
TIEDOTUSLEHTI<br />
Pääkirjoitus<br />
Ei odottelua, vaan työtä<br />
Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma on tehnyt pehmeän laskun julkisuuteen.<br />
Lehtien pääkirjoituksissa sitä luonnehdittiin tuoreeltaan realistisemmaksi<br />
kuin edeltäjänsä, joka pian julkistamisen jälkeen ristittiin kuripaketiksi.<br />
Nyt ehdotuksia pidettiin enimmäkseen järkevinä ja niiden katsottiin puuttuvan<br />
oikeisiin liikenteen epäkohtiin.<br />
Suunnitelman saaman ymmärtämyksen ohella pääkirjoituksista oli selvästi<br />
aistittavissa myös helpotuksen huokaus: uusi suunnitelma ei tuo kansalaisille<br />
kohtuuttomia lisävelvoitteilta ja rajoituksia liikenteessä. Särmien ja rosojen<br />
puutteessa keskustelu julkisuudessa kuitenkin lopahti alkuunsa. Liikenne-<br />
ja viestintäministeriön internetsivuillaan käynnistämä ”kansalaiskeskustelu”<br />
puolestaan oli niin yksioikoisen tyrmäävä, ettei se anna pohjaa asialliselle<br />
mielipiteen vaihdolle. Ainakaan alkuvaiheessa suunnitelma ei täyttänyt<br />
tehtäväänsä liikennepolitiikan turvallisuuspainotuksia koskevan keskustelun<br />
herättäjänä.<br />
Pohdinta suunnitelman tuloksellisuudesta turvallisuuden kannalta on jäänyt<br />
vähäiseksi. Meillä ei kuitenkaan ole varaa jättäytyä ”odottelevan hyväntahtoisuuden”<br />
varaan, jollaiseksi liikennetoimittaja Ilpo Mattila on luonnehtinut<br />
suomalaista liikenteen päätöksentekoa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä<br />
ei tämän vuoksi ole varaa tinkiä suunnitelmassa nyt esitetyistä toimenpiteistä.<br />
Siinä tulee antaa selvä tuki ja taata riittävät resurssit eri hallinnonalojen<br />
rajat ylittävälle yhteistyölle liikenneturvallisuustyössä.<br />
Me olemme putoamassa muiden Pohjoismaiden kelkasta. Naapurimaissa<br />
tieliikenteen turvallisuus on parina viime vuonna parantunut tuntuvasti. Ministeri<br />
Susanna Huovinen ei turhaan kysynyt, mitä Ruotsissa on tehty toisin<br />
kuin meillä.<br />
Yksittäisiä syitä hyvään kehitykseen naapurit eivät juuri osaa kertoa. Yhteisenä<br />
piirteenä näyttää olevan viranomaisten ja muiden alalla toimijoiden parantunut<br />
yhteistyö. Mielenkiintoinen on myös tieto, että turvallisuus on parantunut<br />
naapureissa erityisesti kuntien hoitamalla tieverkolla.<br />
<strong>Liikenneturva</strong>sta katsoen on ollut mielenkiintoista huomata, että suunnitelman<br />
yhteydessä on painotettu voimakkaasti tienkäyttäjien asenteisiin vaikuttamisen<br />
merkitystä. Valistaminen on pitkäjänteistä työtä. Lyhyellä tähtäyksellä<br />
valistus toimii parhaiten silloin, kun sillä<br />
voidaan tukea muita turvallisuustoimenpiteitä<br />
perustelemalla niitä ihmisille. Asennemuokkauksella<br />
on kuitenkin rajansa. Sillä ei voida korvata<br />
muita, usein tehokkaampia keinoja kuten valvontaa<br />
tai tiestön parantamista. <strong>Liikenneturva</strong>llisuutta<br />
parannetaan parhaiten panostamalla tasapainoisesti<br />
ja suunnitelmallisesti koko liikennejärjestelmän<br />
kehittämiseen.<br />
Matti Järvinen<br />
päätoimittaja<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
3
LIIKENNEKUOLEMIEN<br />
TASO ENNALLAAN<br />
jo kolmatta vuotta<br />
Kovin sumuiselta näyttää liikennekuolemien tason laskeminen<br />
alle 250:n vuoteen 2010 mennessä. (Kuva: Pekka Saarnio)<br />
4 Liikennevilkku 1-2006<br />
Tieliikenteessä menehtyi viime vuonna<br />
tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan<br />
366 ihmistä. Vuonna 2004 liikenteessä<br />
sai surmansa 375 ihmistä. Suuria<br />
muutoksia ei viime vuosiin verrattuna ole<br />
tapahtunut.<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n toimitusjohtaja Matti Järvisen<br />
mukaan tämä on jo kolmas perättäinen<br />
vuosi, kun tieliikennekuolemien määrä on alle<br />
400. Vuoteen 2003 asti niiden määrä pysyi<br />
seitsemän vuoden ajan neljänsadan tuntumassa.<br />
Tavoitteena on vähentää liikennekuolemia<br />
alle 250:n vuoteen 2010 mennessä.<br />
- Vaikka liikenteessä menehtyneiden kokonaismäärä<br />
on edellisvuoden tasolla, vaihtelua<br />
on eri tienkäyttäjäryhmien turvallisuustilanteessa.<br />
Moottoripyöräilijöiden kuolemien<br />
määrä on kasvanut. Se on kolminkertaistunut<br />
2000 -luvun alkuun verrattuna. Alle 25 -vuotiaiden<br />
kuolemat henkilöautossa ovat vähentyneet,<br />
mutta vastaavasti 25 - 45 -vuotiaiden<br />
kuolemat ovat lisääntyneet, Järvinen toteaa.<br />
Menehtyneitä on viime vuosina kuollut erityisesti<br />
ulosajoissa ja yhteentörmäyksissä.<br />
Moottoripyöräkannan määrä on 1,7 -kertainen<br />
2000 -luvun alkuun nähden. Muutoin<br />
liikenteen kasvuvauhti hidastui vuonna 2004<br />
edelliseen vuoteen verrattuna. Liikenteen määrä<br />
kasvoi lokakuun loppuun mennessä kaksi<br />
prosenttia verrattuna edeltävään 12 kuukauden<br />
jaksoon. Autokanta kasvoi syyskuun lopun<br />
tietojen mukaan kolme prosenttia.
Kuolleet ja liikenneturvallisuustavoite<br />
tienkäyttäjäryhmittäin<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
12 edellisen kk:n aikana<br />
kuolleet<br />
Yhteensä<br />
200<br />
Henkilöautossa<br />
Kevyt liikenne<br />
100<br />
Muut<br />
0<br />
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06<br />
Lähde: Tilastokeskus ja <strong>Liikenneturva</strong>, * 2005 ennakkotietoja PJ / 25.1.2006<br />
Kuolemaan johtaneet<br />
kuivan kelin suistumisonnettomuudet<br />
lisääntyivät<br />
Suistuminen tieltä kuivalla kelillä oli<br />
viime vuonna aikaisempaa useamman<br />
kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden<br />
taustalla, ilmenee liikenneonnettomuuksien<br />
tutkijalautakuntien<br />
vuoden 2005 ennakkoraportista. Tutkijalautakunnat<br />
tutkivat kaikkiaan 118<br />
suistumisonnettomuutta.<br />
Suistumisonnettomuuksista peräti 73<br />
prosenttia sattui kuivalla kelillä. Lumisella<br />
tai jäisellä tiellä onnettomuuksista<br />
tapahtui 14 prosenttia.<br />
Kohtaamisonnettomuuksien määrä<br />
oli edelleen edellisiin vuosiin nähden<br />
laskusuunnassa. Näistä viime vuosina<br />
joka toinen on ajettu kuivalla kelillä ja<br />
runsas kolmannes lumisella tai jäisellä<br />
tiellä. Kaikkiaan kuolemaan johtaneita<br />
kohtaamisonnettomuuksia tapahtui viime<br />
vuonna 91. Risteysonnettomuuksia<br />
lautakunnat tutkivat 27 ja muita kuolinonnettomuuksia<br />
35 kohteessa.<br />
Alle 25-vuotiaiden nuorten ja yli 60vuotiaiden<br />
aiheuttamat moottoriajoneuvo-onnettomuudet<br />
vähenivät selvästi<br />
viime vuonna. Nuorten aiheut-<br />
tamia turmia kaikista kuolemaan johtaneista<br />
onnettomuuksista oli neljännes<br />
(71 tapausta), kun vuotta aiemmin<br />
heidän osuutensa oli kolmannes (85 onnettomuutta).<br />
Yli 60-vuotiaat aiheuttivat<br />
48 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.<br />
Merkittävimmin kuolemaan johtaneet<br />
onnettomuudet lisääntyivät ikäluokassa<br />
26 - 40-vuotiaat. Viime vuonna tutkijalautakunnat<br />
joutuivat setvimään 68<br />
onnettomuutta. Neljän edellisen vuoden<br />
tapausten keskiarvo oli kymmenen<br />
vähemmän. Myös 41 - 60-vuotiaiden<br />
kuolononnettomuudet lisääntyivät aikaisempiin<br />
vuosiin verrattuna. Viime<br />
vuonna tapauksia oli 84.<br />
Moottoripyöräilijät olivat mukana<br />
kaikkiaan 31 kuolemaan johtaneessa<br />
onnettomuudessa. Näistä 25 oli motoristin<br />
aiheuttamia ja kuudessa moottoripyörä<br />
oli onnettomuuden vastapuolena.<br />
Turmissa menehtyi 30 moottoripyörällä<br />
liikkunutta ja yksi henkilöauton<br />
matkustaja. Menehtyneistä kuljettajista<br />
kolme oli naisia. Edellisenä vuonna<br />
366<br />
Tavoite: alle<br />
250 tieliikennekuolemaa<br />
vuonna 2010<br />
moottoripyöräonnettomuuksissa kuoli<br />
20 henkilöä. Mopoilijoiden aiheuttamia<br />
onnettomuuksia tutkijalautakunnille<br />
tuli vain kolme. Luku on vuosituhannen<br />
pienin.<br />
Joka neljännessä kuolemaan johtaneessa<br />
onnettomuudessa kuljettajan<br />
epäiltiin ajaneen humalassa. Alkoholiepäiltyjen<br />
määrä on samalla tasolla kuin<br />
vuotta aiemmin. Nuorten ja iäkkäiden<br />
alkoholiepäiltyjen määrä laski, mutta<br />
erityisesti 26 - 40-vuotiaiden ja myös 41<br />
- 60-vuotiaiden vastaavasti nousi. Menehtyneistä<br />
jalankulkijoista joka neljäs<br />
oli maistissa.<br />
Kuolemaan johtaneet kevyen liikenteen<br />
onnettomuudet kääntyivät vuonna<br />
2005 nousuun. Kasvun aiheuttivat polkupyöräonnettomuudet,<br />
joita tapahtui<br />
14 enemmän kuin edellisenä vuotena.<br />
Nyt niiden määrä oli 40. Viime vuonna<br />
tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi<br />
poikkeuksellisen monta (yhteensä 13)<br />
alle 15-vuotiasta lasta. Neljän edellisen<br />
vuoden keskiarvo on puolet pienempi.<br />
Eniten kevyen liikenteen kuolinonnettomuuksia<br />
sattui yli 60-vuotiaille, viime<br />
vuonna 42.<br />
Polkupyörällä kuolemaan johtaneissa<br />
onnettomuuksissa 40 pyöräilijästä tutkijalautakuntien<br />
ennakkotietojen mukaan<br />
kuusi henkilöä käytti kypärää.<br />
(Ennakkoraportti kokonaisuudessaan:<br />
www.liikennevakuutuskeskus.fi)<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
5
MOOTTORIPYÖRÄILY<br />
- kasvava turvallisuusongelma?<br />
Moottoripyöräily on viimeisen viiden<br />
vuoden jakson aikana lisääntynyt eniten<br />
kaikista moottoriliikennemuodoista.<br />
Vuonna 2001 oli rekisterissä 102 139<br />
moottoripyörää ja vuoden 2005 lopussa<br />
vastaava lukema oli 155 551 eli enemmän<br />
kuin koskaan aikaisemmin. Mopoilu<br />
on lisääntynyt viime vuosina lähes yhtä<br />
paljon, mutta mopoilijoiden liikennekuolemakehitys<br />
on päinvastainen kuin<br />
moottoripyörällä liikkuvilla.<br />
Vaikka rekisteröityjen pyörien määrä<br />
ja oletettavasti myös suorite on merkittävästi<br />
lisääntynyt, ei onnettomuuksien<br />
lisääntymistä voi pelkästään suoritteen<br />
lisääntymisellä selittää.<br />
Vuonna 2005 kuoli ennakkotietojen<br />
mukaan 30 moottoripyörällä liikkunutta.<br />
Luku on 50 % edellisvuotta suurempi.<br />
Moottoripyöräilijöiden vahingot kasvoivat<br />
selvästi sekä vakavien että lievien<br />
vahinkojen osalta. Mopoilijoiden osalta<br />
kuolemat vähenivät, mutta loukkaantuneiden<br />
määrä kasvoi erityisesti 15-17vuotiaiden<br />
osalta.<br />
6 Liikennevilkku 1-2006<br />
Ajotaidoissa vikaa?<br />
Merkille pantavaa motoristien liikennekuolemissa<br />
on se, että viime vuonna<br />
vain vajaa neljännes menehtyneistä oli<br />
alle 25-vuotiata. Eniten kuolleita oli 25 -<br />
44-vuotiaitten ikäryhmässä. Tämä saattaisi<br />
kieliä virhearvioinnista oman ajotaidon<br />
suhteen. Joidenkin kohdalla saattaa<br />
hyvinkin olla niin, että kun autolla<br />
ajamisesta on paljon kokemusta ja mahdollisesti<br />
joskus varhaisnuoruudessa on<br />
ajellut moottoripyörällä, niin kuvitellaan<br />
ajamisen sujuvan kuin vanhasta muistista.<br />
Näin ei kuitenkaan ole.<br />
Pitkän ajotauon jälkeen on lähdettävä<br />
liikkeelle pienin askelin ja nöyrin mielin.<br />
Jokaisen ”uusmotoristin” on ensin pakko<br />
harjoitella ja jos ajotauko on ollut kovin<br />
pitkä, niin koulutukseen osallistuminen<br />
lyhentää harjoitteluaikaa. Moottoripyörät<br />
ovat hyvin erilaisia kuin 30 vuotta<br />
sitten. Jos tätä seikkaa ei tunnusta,<br />
metsä saattaa kutsua lähes ensimmäisessä<br />
kaarteessa.<br />
Kohjot pilaavat<br />
fiksujenkin maineen<br />
Valtaosa moottoripyöräilijöistä on fiksuja<br />
raittiin ilman nautiskelijoita, mutta<br />
lisääntynyt moottoripyörien määrä tuo<br />
eittämättä liikenteeseen myös muutaman<br />
kohjon lisää ja nämä näkyvät lehtien<br />
otsakkeissa ja turmatilastoissa.<br />
Huimailu ja koheltaminen ovat liikenteessä<br />
lisääntyneet. On liian yleistä, että<br />
ruuhkaliikenteessä moottoripyöräilijä<br />
ajaa suurin piirtein kuolemaa halveksien<br />
kovalla vauhdilla kaistojen välissä<br />
ja vielä puikkelehtien kaistojen välistä<br />
toisten kaistojen väliin.<br />
Myös se, että poliisi liikennevalvonnassa<br />
yleisessä liikenteessä mittaa moottoripyöräilijältä<br />
yli kahdensadan nopeuksia<br />
kertoo kuljettajan täydellisestä<br />
piittaamattomuudesta omaa ja muiden<br />
tienkäyttäjien turvallisuutta kohtaan.<br />
Näin käyttäytyvä kuski pilaa myös fiksusti<br />
liikennöivän moottoripyöräharrastajajoukon<br />
maineen.<br />
Ilkka Valkama<br />
Moottoripyöräkoulutuksessa perehdytään<br />
sekä itse välineeseen että sillä ajamiseen.<br />
(Kuva: Matti Paaso)
- Jokainen paljonkin ajava moottoripyöräilijä<br />
aloittaa kautensa ottamalla<br />
jälleen tuntumaa itse välineeseen. Sellaisetkin<br />
ammattimiehet kuin moottoripyöräpoliisit<br />
kouluttautuvat aina keväisin<br />
alkavaan kauteen. He käyvät läpi<br />
moottoripyörällä ajamisen hienoudet ja<br />
vaikeudet, ottavat satulatuntuman työkaluunsa,<br />
itsekin paljon moottoripyöräilevä<br />
koulutusohjaaja Heikki Anteroinen<br />
sanoo.<br />
- Tammi-helmikuun vaihteessa <strong>Liikenneturva</strong><br />
osallistui moottoripyörämessuille.<br />
Olimme yhdessä mm. Smoton<br />
kanssa korostamassa juuri kouluttautumisen<br />
tärkeyttä. Nykyiset moottoripyörät<br />
ovat kokonaan toisenlaisia<br />
kuin ne välineet, joilla moni uudelleen<br />
moottoripyöräilystä innostunut on aikaisemmin<br />
ajanut. Kouluttautumatta<br />
liikenteeseen lähteminen - vaikka ajo-<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT<br />
1999 – 2005*<br />
13<br />
10<br />
KUOLLEET<br />
Keskiarvo 01-03<br />
16<br />
22 23<br />
20<br />
30<br />
99 00 01 02 03 04 05*<br />
Koulutusohjaaja Heikki Anteroinen:<br />
Koulutusta tarvitaan<br />
ja sitä on tarjolla<br />
lupa siihen onkin - saattaa olla todella<br />
vaarallista.<br />
- Suomen motoristien (Smoton) jäsenkerhot,<br />
MP-69, Suomen moottoriliiton<br />
(SML) jäsenkerhot ja auto- ja moottoripyöräkoulut<br />
tarjoavat kursseja ja muuta<br />
koulutusta, jolla omaa ajotaitoaan ja välinevarmuuttaan<br />
voi kehittää. Koulutusta<br />
on näin tarjolla eri puolilla maatamme.<br />
- <strong>Liikenneturva</strong>ssa arvostamme motoristien<br />
omaa panostusta ja autokoulujen<br />
työtä turvallisuuden parantamiseksi. Itse<br />
olemme keskittyneet moottoripyöräkouluttajien<br />
kouluttamiseen. Samalla luonnollisesti<br />
opastamme jokaista moottoripyöräilijää<br />
tarjolla olevaan koulutukseen.<br />
Uskomme vahvasti, että jokainen<br />
koulutukseen käytetty euro on sekä itse<br />
moottoripyöräilijälle että meille muille<br />
tienkäyttäjille hintansa väärti, Heikki<br />
Anteroinen painottaa.<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
LOUKKAANTUNEET<br />
Älä kaahota<br />
384 404 411 480 493 496<br />
634<br />
99 00 01 02 03 04 05*<br />
Tieliikenteessä on viime vuosina menehtynyt ja loukkaantunut selvästi<br />
keskimääräistä enemmän moottoripyöräilijöitä. Vuonna 2005 menehtyneiden määrä<br />
kasvoi erityisesti varttuneempien (25-44) motoristien ryhmässä<br />
Lähde: Tilastokeskus ja <strong>Liikenneturva</strong>, vuosi 2005 ennakkotietoja 19.1.2006<br />
Elävien moottoripyöräilijöiden yhdistys<br />
kampanjoi tunnuksella ”Älä kaahota”.<br />
Tällä se haluaa ilmaista, että moottoripyöräväki<br />
tiedostaa ja hyväksyy harrastukseen<br />
liittyvät riskit ja on siksi nöyränä<br />
liikenteessä. Yhdistyksen sanoma onkin,<br />
että kaahottaminen on hölmöilyä, oman<br />
ajotaidon yliarviointia, järjenvastaista ja<br />
epäsosiaalista käytöstä. Kampanjallaan<br />
Elävien moottoripyöräilijöiden yhdistys<br />
ei kuitenkaan saarnaa, vaan se puhuttelee<br />
motoristeja huumorin keinoin antamalla<br />
sijaa oivalluksille. Se on suunnattu<br />
motoristilta motoristille ja tavoitteena<br />
on saada kaikki motoristit keväisin ruosteenpoistokurssille<br />
ja samalla vaikuttaa<br />
asenteisiin siten, että ”turhat” onnettomuudet<br />
vähenisivät. (PS)<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
7
Moottoripyörä on ajoneuvo, jonka<br />
kuljettajan on noudattaminen kaista-ajoa.<br />
Mopoilu ja<br />
moottoripyöräily<br />
tuottavat 1000 henkilövahinkoa<br />
vuodessa<br />
Vuonna 2003 mopoonnettomuuksissa<br />
kuoli<br />
12 henkilöä ja loukkaantui<br />
444. Moottoripyöräonnettomuuksissa<br />
vastaavasti<br />
vuonna 2003 kuoli 23 ja<br />
loukkaantui 493 henkilöä.<br />
Mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa<br />
puhutaan lähes tuhannen,<br />
useimmiten työikäisen tai<br />
nuoren ihmisen kuolemasta<br />
tai vammautumisesta.<br />
Vammautumiset ovat<br />
usein vakavia ja vaativat<br />
pitkällistä hoitoa tai ne<br />
invalidisoivat pysyvästi.<br />
Kysymyksessä on merkittävä<br />
kansanterveydellinen<br />
ongelma.<br />
8 Liikennevilkku 1-2006<br />
Vuonna 1996 toteutettu kevytmoottoripyörien<br />
tehorajoitus<br />
puolitti myös kevytmoottoripyörillä<br />
sattuneet kuolintapaukset<br />
noin puoleen.<br />
Kevytmoottoripyörillä riskialttein<br />
ryhmä on luonnollisesti nuoret 16-18<br />
-vuotiaat kuljettajat, vaikka heidän tilanteensa<br />
onkin parantunut viimeisten<br />
kymmenen vuoden aikana.<br />
Alkoholin rooli korostuu erityisesti<br />
kevytmoottoripyörien ja mopoilijoiden<br />
yksittäisonnettomuuksissa.<br />
Viimeisten kymmenen vuoden aikana<br />
erityisesti isojen, yli 500 cc 3 pyörien<br />
kuolonkolarit ovat lisääntyneet ja kuolemantapaukset<br />
ovat keskittyneet 20-50<br />
–vuotiaisiin kuljettajiin.<br />
Tutkimustiedolla<br />
kehitystoimiin<br />
Laajassa mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden<br />
onnettomuuksia koskevassa<br />
tutkimuksessa esitetään useita toimenpiteitä,<br />
jotka näyttäisivät myös <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
näkökulmasta olevan kannatettavia.<br />
Suurimpaan yksittäisonnettomuuksien<br />
ryhmään purisi parhaiten valvonta,<br />
jolla puututtaisiin nopeuksiin ja alkoholitapauksiin.<br />
Automaattivalvontaa tulisi<br />
kehittää niin, että myös moottoripyörät<br />
tulisivat sen piiriin. Avainasia olisi kuitenkin<br />
koulutus ja valistus.<br />
Tällä hetkellä jatkokoulutus ei ole ko-<br />
vin yleistä. Aktiiviset järjestömotoristit<br />
ovat tyypillisin kouluttautujaryhmä. Tätä<br />
tilannetta on kehitettävä siten, että vapaaehtoiset<br />
koulutukset kattaisivat nykyistä<br />
suuremman osan motoristeista.<br />
Moottoripyörien tehot?<br />
Tehorajoitus puri kevytmoottoripyöriin.<br />
Keskusteluun pitäisikin nostaa erityisesti<br />
”Supersport” -luokan moottoripyörien<br />
soveltuvuus normaaliliikenteeseen.<br />
Ruotsissahan näin jo on tehty.<br />
Mopojen osalta virittely on yksi ongelma.<br />
Siksi tulisi harkita viritysmateriaalin<br />
myynnin kriminalisointia. Tällä<br />
hetkellähän kauppiaat jopa aktiivisesti<br />
tarjoavat näitä palveluja.<br />
Ajokorttikoulutus<br />
Moottoripyöräkortin saa nyt kertasuorituksella.<br />
Ennen vuotta1990 auton ajokortin<br />
suorittaneet saavat ajaa ilman<br />
erillistä lupaa moottoripyörällä. Olisiko<br />
syytä harkita moottoripyöräkortin<br />
muuttamista kaksivaiheiseksi auton ajokorttivaatimusten<br />
mukaan. Lisäksi olisi<br />
syytä harkita mopokorttikoulutuksen<br />
pakollistamista.<br />
Mika Hatakka<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n<br />
kehittämispääällikkö
Korkein oikeus<br />
yllätti vakuutusyhtiöt<br />
Korkein oikeus (KKO) yllätti vakuutusyhtiöt<br />
antamalla vuodenvaihteessa<br />
ennakkopäätöksen, joka yhtenäistää<br />
rattijuopon kyydissä olleiden matkustajien<br />
korvauskäytäntöä. KKO:n ennakkopäätös<br />
koskee tapausta, jossa kuljettaja<br />
ajoi yli kahden promillen humalassa<br />
tieltä ulos.<br />
Vahinkotapauksissa ovat kyseessä suuret rahat jo kalustovaurioissakin,<br />
puhumattakaan vakavista henkilövahingoista. (Kuva Päivikki Soini)<br />
Korkeimman oikeuden päätös yllätti<br />
vakuutusalan. Korvausyksikön johtaja<br />
Asko Nio Liikennevakuutuskeskuksesta<br />
toteaa, että päätöksen myötä otettiin<br />
liikenneturvallisuuden kannalta<br />
taka-askel. Tieto siitä, että rattijuopon<br />
matkustajan ottama tietoinen riski ei<br />
vaikuttaisi vakuutuskorvauksiin, ei ole<br />
hyvä viesti rattijuopumuksen ennalta<br />
ehkäisyn kannalta, hän sanoo.<br />
Toisaalta korvauskäytäntöä on jo<br />
muutettu sallivampaan suuntaan. KKO:<br />
n päätös perustui vanhaan lainsäädäntöön,<br />
joka ei ollut EU-direktiivin mukainen.<br />
Nio korostaa, että uusien säädösten<br />
mukaan vakuutusyhtiöllä on törkeässä<br />
rattijuoppotapauksessa edelleenkin oikeus<br />
tapauskohtaisesti harkita matkustajana<br />
olleen korvauksen alentamista.<br />
Aiemmin vakuutusyhtiöt ja tuomioistuimet<br />
ovat toimineet liikennevakuutuslain<br />
mukaan niin, että korvausta on<br />
maksettu kuljettajan humalatilaan pohjautuen.<br />
Törkeään rattijuoppouteen<br />
syyllistyneen kuljettajan kyydissä olleet<br />
ovat yleensä jääneet korvauksetta.<br />
Asia otetaan harkittavaksi siinä tapauksessa,<br />
että matkustajan katsotaan omalla<br />
menettelyllään tai törkeällä huolimattomuudella<br />
myötävaikuttaneen henkilövahinkonsa<br />
syntyyn. Tietoisuus kuljettajan<br />
humalatilasta on yksi kokonaisarvioinnissa<br />
huomioon otettava asia.<br />
Nykyisen korvauskäytännön mukaan<br />
matkustajan korvausta alennetaan<br />
enimmillään puoleen täydestä korvauksesta.<br />
Alentaminen ei tapahdu enää<br />
automaattisesti, vaan se on aina tapauskohtaisen<br />
arvioinnin tulos, painottaa<br />
johtaja Asko Nio. Tapauksia on arvion<br />
mukaan vuosittain viitisenkymmentä.<br />
Liikennevahinkolautakunta laatii parhaillaan<br />
lain tulkinnasta vakuutusyhtiöille<br />
ohjetta, joka valmistuu lähiaikoina.<br />
(MJ)<br />
Nyt käsitellyssä tapauksessa kyydissä<br />
olleet matkustajat ja yhden kuolleen<br />
omaiset hakivat korvauksia vakuutusyhtiöltä,<br />
joka ei niitä maksanut. Käräjäoikeus<br />
ja hovioikeus vahvistivat tuomion<br />
eväten kaikkien korvausvaatimukset<br />
siitä huolimatta, että Suomi sai jo<br />
kesällä 2001 huomautuksen Euroopan<br />
komissiolta liikennevahingon korvauksen<br />
rajoittamisesta. Näin päätös saattoi<br />
olla EU:n liikennevakuutusdirektiivinen<br />
vastainen. Vakuutusyhtiön perusteena<br />
oli ollut, että matkustajat olivat<br />
tienneet yhteisen juomisen perusteella,<br />
että kuljettaja oli ajamaan lähtiessään<br />
humalassa.<br />
KKO halusi Euroopan tuomioistuimelta<br />
ennakkoratkaisun ja katsoi, että<br />
liikennevakuutuslakia on tulkittava EYtuomioistuimen<br />
edellyttämällä tavalla.<br />
Sen mukaan vahingonkärsijöiden liikennevakuutuksesta<br />
maksettavia korvauksia<br />
voidaan rajoittaa vain poikkeustapauksissa.<br />
Kuljettajan humalatilan vahvuudella<br />
ei ole korvausten maksamisessa<br />
merkitystä.<br />
Vakuutusyhtiöille päätös on mullistava,<br />
kun kauan jatkunut käytäntö muuttuu.<br />
Se voi olla myös kallis päätös, sillä<br />
rattijuoppojen onnettomuuksista selviytyneet<br />
vammautuvat usein vaikeasti<br />
ja menettävät työkykynsä. Päätös on<br />
sikäli oikea, että se saattaa matkustajat<br />
tasavertaiseen asemaan. Promilleraja on<br />
ollut liian kaavamainen peruste korvauksille.<br />
(PS)<br />
Vakuutuskorvausta voidaan edelleen vähentää<br />
Tieltä suistuminen<br />
Porissa 1997<br />
Korkeimman oikeuden antama<br />
päätös koskee Porissa vuonna<br />
1997 sattunutta rattijuopon pahaa<br />
tieltä suistumista. Onnettomuudessa<br />
auto suistui hurjalla ylinopeudella<br />
yli 30 metrin lennon jälkeen<br />
pellolle. Yksi matkustaja kuoli, auton<br />
omistaja (joka ei siis ollut auton<br />
kuljettaja) halvaantui ja sai aivovamman<br />
ja kolmaskin matkustaja<br />
loukkaantui. Kuljettaja puhalsi<br />
yli 2 promillea. (PS)<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
9
Yhteydenpito pienen<br />
lapsen ja aikuisen välillä<br />
tapahtuu katseen ja kosketuksen<br />
avulla. Niinpä<br />
varsinkin yksin lasta<br />
kuljettavalla aikuisella<br />
on suuri kiusaus asettaa<br />
lapsi viereensä etuistuimelle<br />
selkä ajosuuntaan.<br />
Etuistuimelle asettamisen<br />
hyviksi puoliksi luetaan<br />
Ruotsissa lapsen istuimen<br />
saama hyvä tuki kojelaudasta<br />
ja takaistuinta<br />
parempi jalkatila lapsen<br />
kasvaessa.<br />
10 Liikennevilkku 1-2006<br />
ETU- vai<br />
TAKAISTUIN<br />
lapsen istuinpaikaksi<br />
<strong>Liikenneturva</strong> suosittelee lapsen<br />
sijoittamista selkä ajosuuntaan<br />
takaistuimen keskipaikalle.<br />
Ruotsissa Folksam ja <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
sisarjärjestö NTF suosittelevat<br />
pikkulapsen istuttamista joko<br />
etuistuimelle tai takaistuimelle selkä ajosuuntaan<br />
sen mukaan saadaanko turvatyyny<br />
irtikytkettyä.<br />
Autonvalmistajat suosittelevat yleensä<br />
takaistuinta lapsen turvallisimmaksi<br />
paikaksi.<br />
Vasta yli 140-150 senttiä pitkä ihminen<br />
voi hyötyä etuistuimen turvalaitteista<br />
istumalla normaalisti katse ajosuuntaan.<br />
Lasten turvallisuus<br />
tulee jälkijunassa<br />
Yhdysvalloissa kuoli 161 lasta vuosina<br />
1993-2003, koska he olivat törmäysten<br />
tapahtuessa istuneet liian lähellä laukeavaa<br />
turvatyynyä. Turvatyynyjen sopivuutta<br />
lapsille on paranneltu, ja useissa<br />
autoissa on mahdollisuus kytkeä etu-<br />
matkustajan turvatyyny pois käytöstä,<br />
jolloin lapsen turvaistuin voidaan sijoittaa<br />
eteen. Turvatyynyjen laukeamisvoimaa<br />
on myös alennettu tai tehty laukeaminen<br />
kaksivaiheiseksi. On kehitetty<br />
myös ns. älykkäitä tyynyjä, jotka ottavat<br />
huomioon törmäysnopeuden, matkustajan<br />
painon ja istuma-asennon.<br />
Turvatyynyjä ja edessä matkustavia<br />
lapsimatkustajia koskeva ongelma on<br />
kuitenkin edelleen olemassa. Yhä useammissa<br />
pienissäkin automalleissa on<br />
nyt etuistuimen selkänojasta tai b-pylväästä<br />
(korin edestä lukien toinen pylväs)<br />
laukeava sivuturvatyyny. Tämän lisäksi<br />
autossa voi olla ikkunoiden edestä<br />
ja tuulilasin yläreunasta laukeavat verhomaiset<br />
tyynyt. Näitä uusia varusteita on<br />
otettu käyttöön ennen kuin niiden vaikutusta<br />
lasten (tai muiden pienikokoisten<br />
matkustajien) turvallisuuteen kolaritilanteissa<br />
on perusteellisesti selvitetty.<br />
Onneksi Folksamin selvitysten mukaan<br />
ei kolareissa ole kuitenkaan tullut esiin<br />
tapauksia, joissa lapsi olisi vahingoittunut<br />
sivuturvatyynyjen lauetessa.
Autonvalmistajat eivät<br />
suosittele etuistuinta<br />
Autojen käsikirjat ovat parantuneet, ja<br />
niissä ohjeistetaan lapsen kuljettamista<br />
usein hyvinkin tarkasti. Myös sivuturvatyynyistä<br />
varoitetaan mm. Toyotan<br />
käsikirjassa seikkaperäisesti. Parhaimmat<br />
turvajärjestelmäthän rakennetaan<br />
aina ensin kalleimpiin merkkeihin.<br />
BMW edellyttää, että etumatkustajan<br />
turvatyynyn voi kytkeä käytöstä pois<br />
vain valtuutettu huoltoliike. Ja ellei asiakas<br />
aio hankkia autotehtaan omaa lapsille<br />
tarkoitettua turvajärjestelmää, kytketään<br />
huollossa myös sivuturvatyynyt<br />
pois käytöstä.<br />
Joissain automerkeissä etuturvatyynyn<br />
voi kytkeä toiminnasta avaimella.<br />
Ongelmaksi voi tulla inhimillinen erehdys<br />
ja unohdus, varsinkin jos tyynyä kytketään<br />
edes takaisin. Mercedes-Benzillä<br />
on mahdollisuus hankkia ns. BabySmart-järjestelmä,<br />
jossa turvatyyny kytkeytyy<br />
pois päältä, kun turvaistuin asennetaan.<br />
Järjestelmä käyttää sekä autossa<br />
että turvaistuimessa lähetintä, joka myös<br />
huolehtii siitä, että turvatyyny aktivoituu<br />
20 sekuntia sen jälkeen kun istuin<br />
on irrotettu. Merkkivalo syttyy, kun turvajärjestelmä<br />
on taas toiminnassa. Mersun<br />
selkä ajosuuntaan käytettävä erityinen<br />
lapsenistuin on tarkoitettu alle 13kiloisille<br />
lapsille. Sitä isommat lapset pi-<br />
”<br />
tää autonvalmistajien ohjeiden mukaan<br />
sijoittaa takaistuimelle.<br />
Turvavyöt on<br />
mitoitettu aikuisille<br />
Autojen erityisesti 1990-luvun puolivälistä<br />
parantunut kolariturvallisuus suojaa<br />
aikaisempaa korkeammissa nopeuksissa<br />
tapahtuvissa törmäyksissä. Mutta<br />
samalla turvavöihin on pitänyt asentaa<br />
erityiset kiristimet, jotka laukeavat<br />
nopeasti törmäyksen tapahduttua. Tehokkaat<br />
vyöt ja turvatyynyt eivät kuitenkaan<br />
ota riittävästi huomioon lapsen<br />
aikuisesta poikkeavaa anatomiaa ja<br />
heikompaa sietokykyä.<br />
Turvavöiden myötäävyys on säädetty<br />
aikuisille sopivaksi, ei lapsille. Tämä<br />
merkitsee sitä, että törmäykset voivat<br />
aiheuttaa aikaisempaa suuremman nopeuseron<br />
lapsen pään ja vartalon välille.<br />
Lapsen pää – kuten tunnettua – on suhteessa<br />
vartaloon huomattavasti painavampi<br />
kuin aikuisella. Niskan ja kaulan<br />
lihakset ovat heikommat eivätkä tue päätä<br />
yhtä hyvin kuin aikuisella. Jotta lapsetkin<br />
hyötyisivät autojen parantuneesta<br />
turvallisuudesta, heidän pitäisi istua selkä<br />
ajosuuntaan ainakin 4-5 –vuotiaaksi,<br />
mieluiten vielä pidempään, jos vain turvaistuimen<br />
yläreuna on riittävän korkealla<br />
antamassa päälle tukea.<br />
Keski-Euroopassa tehdyissä kolaritesteissä<br />
lapsia kuvaavat mittanuket istute-<br />
Autonvalmistajat suosittelevat<br />
yleensä takaistuinta lapsen<br />
turvallisimmaksi paikaksi.”<br />
” Turvavöiden myötäävyys on<br />
säädetty aikuisille sopivaksi,<br />
ei lapsille.”<br />
taan kasvot menosuuntaan. Erityisesti<br />
ruotsalaiset ovat olleet tästä huolissaan.<br />
Pelkona on, että vähitellen lapset käännetään<br />
pohjoismaissakin istumaan liian<br />
varhain kasvot ajosuuntaan, vaikka autojen<br />
turvajärjestelmien kehittyminen<br />
vaatisi pitämään lapset vielä nykyistä<br />
pidempään selkä ajosuuntaan.<br />
Sivuttaiskolarit ovat<br />
vaikea ongelma<br />
Autojen sivuttaissuojaa on myös parannettu.<br />
Sivulta päin tapahtuvat törmäykset<br />
ovat ongelmallisia, koska tilaa on<br />
usein niin vähän. Jos kolarin isku osuu<br />
esimerkiksi lantioon, keho siirtyy auton<br />
keskiosaa kohti, mutta pää jää paikalleen<br />
tai oikeastaan retkahtaa sivulle.<br />
Uusissa turvaistuimissa on sivuttaisseinämiä<br />
kasvatettu heilahtelujen estämiseksi.<br />
Takaistuimiin asennetut Isofi xkiinnikkeet<br />
kiinnittyvät auton koriin ja<br />
niihin asetetut asianmukaiset turvalaitteet<br />
suojaavat heilahduksilta paljon paremmin<br />
kuin ”tavalliset” vöihin ja istuimille<br />
kiinnitetyt turvaistuimet.<br />
Autojen ohjekirjoissa varoitellaan sivuttaistyynyistä.<br />
Pitäisi estää esimerkiksi<br />
lapsen nukkuminen siten, että jokin<br />
ruumiinosa on suoraan turvalaitteen<br />
päällä.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
Ilpo Mattila<br />
11
Lapsen turvallinen<br />
kuljettaminen<br />
Lapsen turvallinen kuljettaminen<br />
on huolehtimista siitä,<br />
että lapsi on automatkan<br />
ajan hänelle sopivassa turvalaitteessa,<br />
kuten turvaistuimessa.<br />
Sopiva turvalaite lapselle<br />
Irrallaan oleva lapsi on tilanteessa hengenvaarassa<br />
ja vaarantaa myös muut<br />
kanssa matkustajat. Hän voi vahingoittua<br />
jo voimakkaassa jarrutuksessa tai jyrkässä<br />
käänteessä. Mahdollisessa törmäyksessä<br />
auto pysähtyy lähes paikoilleen. Kiinnittämättömät<br />
henkilöt ja tavarat jatkavat<br />
matkaansa törmäystä edeltävällä nopeudella.<br />
Aikuista pitää paikallaan turvavyö<br />
ja lasta hänelle sopiva turvalaite.<br />
Lasten turvalaite oikein käytettynä antaa<br />
parhaan mahdollisen suojan lapselle<br />
törmäyksessä. Se suojaa lasta monipistevöiden<br />
ja tukevien sivusuojien ansiosta<br />
paremmin kuin tavalliset auton 3-pistevyöt,<br />
jotka ovatkin tarkoitettu aikuiselle.<br />
Turvalaitteessa lapsi pysyy paikoillaan<br />
eikä iskeydy auton sisäosiin.<br />
Laki sanoo:<br />
Alle 12-vuotiaan lapsen, jonka<br />
pituus on alle 150 cm, on ensisijaisesti<br />
käytettävä istuinta, joka on<br />
varustettu lapsen pituuteen ja painoon<br />
sopivalla turvaistuimella tai<br />
muulla lapsen turvalaitteella.<br />
Kuljettajan on huolehdittava, että<br />
alle 15-vuotias lapsi matkustaa turvavyö<br />
kiinnitettynä tai lapsen koolle<br />
soveltuvassa turvalaitteessa. Jos<br />
lapsen mukana kuitenkin matkustaa<br />
hänen holhoojansa tai huoltajansa,<br />
on hän vastuussa turvavyön<br />
tai turvalaitteen käytöstä.<br />
12 Liikennevilkku 1-2006<br />
Turvaistuin alan liikkeestä<br />
Hanki turvaistuin aina alan liikkeestä.<br />
Ostoon on syytä mennä lapsen ja käytettävän<br />
auton kanssa. Myyjän kanssa<br />
etsitään lapselle sopiva turvaistuin.<br />
Samalla tulee varmistaa turvaistuimen<br />
sopivuus käytettävään autoon. Turvaistuimet<br />
ryhmitellään lapsen painon mukaan<br />
seuraavasti:<br />
Ryhmä 0 0-10 kg (alle 9 kk)<br />
Ryhmä 0+ 0-13 kg (alle 1,5 v)<br />
Ryhmä 1 9-18 kg (6kk - 4 v)<br />
Ryhmä 2 15-25 kg (3 - 6 v)<br />
Ryhmä 3 22-36 kg (5 - 11 v)<br />
E ja T -hyväksyntä<br />
E-hyväksyntä tarkoittaa Euroopan taloudellisen<br />
komission säännön nro 44 vaatimusten<br />
mukaisuutta. Sääntö määrittelee<br />
yhtenäiset hyväksymisvaatimukset<br />
autossa käytettäville lasten turvalaitteille.<br />
Ne jaetaan paino- ja ikäryhmiin.<br />
Suositeltavaa on valita turvaistuin, joka<br />
on myös T-hyväksytty. T-hyväksyntä<br />
tarkoittaa Ruotsin liikenneturvallisuusviraston<br />
tyyppihyväksymisvaatimusten<br />
mukaisuutta. Hyväksymisen edellyttämissä<br />
törmäystesteissä vaaditaan, että<br />
päähän kohdistunut kaularankaa venyttävä<br />
kiihtyvyysarvo ei ylitä 20 g:tä. Toistaiseksi<br />
vain selkä menosuuntaan -mallin<br />
turvaistuin on läpäissyt T-hyväksynnän<br />
vaatimukset.<br />
E-hyväksyntämerkinnässäE-kirjaimen<br />
vieressä on hyväksyneen<br />
maan numero.<br />
Pienet lapset selkä<br />
menosuuntaan<br />
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä<br />
menosuuntaan asennettavat turvaistuimet.<br />
Valtaosa onnettomuuksista on<br />
etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia.<br />
Lapsen kaularakenne ei<br />
ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia.<br />
Aikuisiin verrattuna heidän päänsä<br />
on painavampi suhteessa kehoon. Selkä<br />
menosuuntaan -turvaistuimessa lapsen<br />
pää ja kaula saavat tarvittavan tuen. Lasta<br />
suositellaan kuljetettavaksi selkä menosuuntaan<br />
niin kauan kuin hän sopii<br />
istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen<br />
saakka.<br />
Ari-Pekka Elovaara<br />
T-hyväksyntä on<br />
suositeltava lisähyväksyntä.
Asiantuntija avuksi<br />
Kiinnitä turvaistuin<br />
oikein käyttöohjeiden<br />
mukaan<br />
Monimutkaiset turvaistuinten kiinnitykset<br />
ja vaikeaselkoiset käyttöohjeet<br />
aiheuttavat päänvaivaa lasten vanhemmille.<br />
Istuimien kiinnittämiseen tarvitaan<br />
usein auton turvavöiden lisäksi<br />
myös lisävöitä ja tukijalkaa. Tästä syystä<br />
käykin helposti niin, että turvallisesta<br />
turvaistuimesta tulee vaarallinen<br />
väärän kiinnittämisen takia. Vanhempien<br />
onkin syytä tutustua käyttöohjeiden<br />
lisäksi turvaistuimen kiinnittämiseen<br />
asiantuntevan myyjän avustuksella.<br />
Paras tapa oppia turvaistuimen oikea<br />
ISOFIX alustan paikalleen asennus auton takapenkille käy helposti.<br />
Alusta ”napsautetaan” paikoilleen auton kiinnikkeisiin. Alustan jalka<br />
säädetään kiinni lattiaan. Se ei kuitenkaan saa nostaa alustaa. Jos<br />
autossa on jalan kohdalla säilytystila, pitää jalka laittaa säilytystilan<br />
pohjalle.<br />
kiinnitys on tehdä se yhdessä asiantuntijan<br />
kanssa.<br />
ISOFIX<br />
Kiinnitysongelmista johtuen on lasten<br />
turvakaukaloille ja -istuimille kehitetty<br />
maailmanlaajuinen kiinnitysstandardi<br />
ISOFIX. ISOFIX-istuinten käyttö laajenee<br />
pikkuhiljaa uusien autojen myötä<br />
myös Suomessa. Vaikka ISOFIX onkin<br />
jo vanha keksintö, voi sitä pitää tulevaisuuden<br />
kiinnityksenä, joka kehittyy<br />
edelleen. Helpon asennuksen ansiosta<br />
se parantaa turvaistuimien käyt-<br />
töä ja vähentää kiinnitysvirheiden mahdollisuutta.<br />
ISOFIX-istuin sopii autoon, jossa on<br />
siihen sopivat kiinnikkeet. Kiinnikkeihin<br />
asennetaan turvaistuimen alusta<br />
työntämällä alusta auton kiinnityskiskoihin.<br />
Esimerkissä turvakaukalo asetetaan<br />
alustan päälle ja napsautetaan<br />
paikoilleen. Kaukalo on helppo kiinnittää<br />
ja irrottaa alustastaan. Auton<br />
turvavöitä ei tarvitse alustan eikä turvakaukalon<br />
kiinnitykseen. Tosin monet<br />
turvaistuimet tarvitsevat vielä lisävyöt<br />
riittävän turvallisen kiinnityksen<br />
takaamiseksi.<br />
Turvakaukalo asetetaan alustan päälle ja varmistetaan, että se jää<br />
kiinni alustaan.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
13
Perheenlisäys on iloinen asia. Varsinkin,<br />
jos perheeseen tulee kerralla<br />
tuplapotti ja esikoinenkin<br />
kulkee vielä vaipoissa. Onnen sekoittaa<br />
usein kuitenkin arjen pienet ongelmat.<br />
Autoilu on yksi niistä.<br />
Kolme turvaistuinta auton takapenkillä<br />
on haaste. Harva auto joustaa leveydessä<br />
niin paljon, että takapenkille<br />
onnistuu mahduttamaan<br />
kolme isoa turvaistuinta. Monen<br />
auton ongelmana on kapeuden<br />
lisäksi se, ettei takapenkiltä<br />
löydy kaikille istuimille<br />
viisipistevöitä.<br />
Testivoittajaa etsimässä<br />
Turvaistuinta etsivä kohtaa valinnan<br />
vaikeuden. Ei riitä, että<br />
tietää lapsen painon. Ostajan<br />
on tiedettävä lapsen iän ja<br />
koon lisäksi, onko autossa airbag<br />
ja mahdollisesti ISOFIXjärjestelmä<br />
käytössä. On erotettava<br />
mikä on vauvakaukalon,<br />
turvaistuimen ja turvavyöistuimen<br />
ero, puhumattakaan<br />
lukuisista lisävarusteista.<br />
Kyselykierros tuttavapiirissä<br />
paljasti, että äidit ja isät<br />
ovat tietoisia siitä kuinka lapsi<br />
matkustaa turvallisesti autossa.<br />
Vauvakaukaloa pidetään itsestäänselvyytenä<br />
ja sen asentamista<br />
ongelmattomana. Mielipide-eroja<br />
löytyy, kun lapsen<br />
on aika siirtyä kaukalosta turvaistuimeen<br />
tai perheessä on<br />
kaksi autoa.<br />
Moni vanhempi kertoi, että lapsen on<br />
mukavampi matkustaa kasvot menosuuntaan<br />
jo varhain. Tätä perusteltiin<br />
sillä, että lapsi näkee paremmin, ei tule<br />
pahaa oloa ja lapsen saa helpommin istuimeen.<br />
Vanhemmat uskoivat, että eurooppalainen<br />
turvaistuinkäytäntö, jossa<br />
matkustetaan kasvot menosuuntaan,<br />
sopii myös Suomeen.<br />
Isät lukevat turvaistuintestejä yhtä<br />
suurella kiinnostuksella kuin autotestejäkin.<br />
Voittajaan suhtaudutaan usein<br />
kritiikittömästi ja kunnioituksen val-<br />
14 Liikennevilkku 1-2006<br />
ASENTAMISEN TUSKAA<br />
ja Fröbeleiden pauhua<br />
lassa. Perhe satsaa mielellään markkinoiden<br />
kalleimpaan ja testeissä pärjänneeseen<br />
istuimeen. Sitä vastoin perheen<br />
kakkosautoon tyydytään usein hankkimaan<br />
vain korokeistuin. Hyvä istuin lisää<br />
turvallisuudentunnetta. Kun istuin<br />
on hyvä, ei sen oikeaoppinen kiinnitys<br />
ole ihan niin tarkkaa. Kollegani totesi, et-<br />
Tiivistä tunnelmaa takapenkillä. Kaksi turvaistuinta ja turvavyöistuin<br />
mahtuvat juuri ja juuri pienen tila-auton takapenkille. (Kuva Marjaana Kivioja)<br />
tä kun lapsen turvallisuudesta on kyse,<br />
tuntuu että muutoin niin älykkäät vanhemmat<br />
kääntävät aivonsa off-asentoon<br />
ja ovat muiden vietävissä.<br />
Myyjän asenne vaikuttaa<br />
Lastentarvikeliikkeissä kierrellessä hienoinen<br />
ärtymys nousi pintaan. Liikkeissä<br />
istuimet ovat kauniisti hyllyllä esillä.<br />
Myyjä kiinnittää pyytämättä istuimen<br />
esittelypenkkiin ja antaa tarvittaessa sovittaa<br />
istuinta omaan autoon.<br />
Mistä kumpuaa myyjän välinpitämättömyys?<br />
Selkä menosuuntaan matkustamiselle<br />
tuhahdeltiin, vähäteltiin istuintestejä<br />
ja todettiin, että nouseva trendi<br />
on siirtää lapset matkustamaan kasvot<br />
menosuuntaan. Turvavyöistuinta kaupattiin<br />
siihen liian pienelle lapselle. Istuimen<br />
markkinajohtajuus riitti myyntivaltiksi<br />
ja hyvyyden mittariksi.<br />
RallySport-mallin mukavuustekijöitä<br />
korostettiin, turvallisuuden<br />
lisäävistä tekijöistä ei<br />
osattu kertoa. Toki löytyi myös<br />
vastuuntuntoisia, asiansa osaavia<br />
myyjiä.<br />
Asentamisen<br />
ankeus ahdistaa<br />
Istuinta valitessaan on mietittävä<br />
mihin se tulee autossa. Osa<br />
istuimista vaatii tuekseen etupenkkiä.<br />
Tällöin sitä ei voi asentaa<br />
kuskin penkin taakse, jos<br />
kuski vaihtuu ja penkkiä siirretään.<br />
Eikä istuin oikein sovi<br />
tällöin keskipaikallekaan. Jos istuimessa<br />
on tukirauta, on tarkistettava,<br />
että raudan saa turvallisesti<br />
lattiaan nojaamaan.<br />
Ja voi tätä vöiden paljoutta.<br />
Asennusoppaassa kaikki<br />
on helppoa. Oikeassa elämässä<br />
ongelmat alkavat usein jo vöiden<br />
korkeutta säädettäessä. Istuimen<br />
omia vöitä on kiskottava,<br />
pujoteltava ja maaniteltava<br />
ahtaista reistä ulos. Kaikissa<br />
autoissa ei ole etupenkkien<br />
alla turvaistuimen vöille kiinnityskoukkuja.<br />
Ei auta kuin kontata lattialla<br />
ja hapuilla sopivaa rautaa, johon saisi<br />
lenkin tiukasti kiinni. Vöitä voi mennä<br />
penkin alle jopa kuusi, kun takapenkillä<br />
on kolme turvaistuinta! Vyöt löystyvät<br />
helposti varsinkin, jos etupenkkiä<br />
liikutellaan. Käsi sydämelle, kuinka<br />
moni muistaa tarkistaa vöiden kireyden<br />
lähtiessään autolla liikkeelle? Hetkuvien<br />
tukirautojen ja vyösekamelskan keskellä<br />
hikoileva vanhempi voi vain haaveilla<br />
ISOFIX:in mutkattomuudesta.
Alavöiden kiinnityksen jälkeen istuin<br />
tarvitsee tuekseen vielä auton omat vyöt.<br />
Vyötä on kieputettava istuimen koukkujen<br />
ympäri, kiristettävä, lisättävä ylimääräinen<br />
kiinnityssolki ja lopulta kiskottava<br />
tiukka vyö kiinni lukkopesään. Asentajalle<br />
jää epävarma olo. Meniköhän tuo<br />
nyt oikein. Suorastaan vaarallisia tilanteita<br />
syntyy, kun turvaistuimen vieressä<br />
on turvavyöistuin. Siinä lapsi matkustaa<br />
auton omiin vöihin kiinnitettynä. Turvavyötä<br />
avatessa, ahtaassa raossa tulee<br />
usein painaneeksi myös viereisen istuimen<br />
lukon auki. Kolarissa istuin lentäisi<br />
kiinnittämättömänä kuin katapultti ikkunasta<br />
ulos.<br />
Elämyksiä lasten<br />
kanssa autoillen<br />
Autoilu kolmen lapsen kanssa on oma<br />
kokemuksensa. Fröbelin palikat pauhaa<br />
radiossa ja takapenkki säestää. Ääninappi<br />
kääntyy kovemmalle takapenkin melukuoron<br />
kiihtyessä. Kuljettajan tehtävä<br />
on haastava. Pitäisi keskittyä ajamiseen<br />
ja muihin tielläliikkujiin, mutta myös<br />
takapenkin tarpeisiin. Yhdellä on pissahätä,<br />
toinen haluaa keksiä ja kolmas<br />
kärsii vieressä istuvan huitovista käsistä.<br />
Moottoritielle ei saa pysähtyä, mutta<br />
jokaiselle levikkeellekään ei voi pysähtyä.<br />
Kuski ei voi myöskään kurotella<br />
takapenkille.<br />
Myönnän, olen vähentänyt meluhaittoja<br />
pitkillä matkoilla, siirtämällä vanhimman<br />
etupenkille. Airbag on kytketty<br />
selkä menosuuntaan matkustettaessa<br />
pois päältä. Takapenkille saadaan päiväunirauha<br />
ja koko autoon hiljaisuus.<br />
Kokonaisuutta ajatellen uskon, että liikenneturvallisuus<br />
on parempi kuin että<br />
kaikki kolme matkaisivat takapenkillä.<br />
Jos kuljettajan huomiokyky ei pysy liikenteessä<br />
vaan takapenkin taistelevassa<br />
triossa, ei meno varmasti ole turvallista,<br />
vaikka suositukset ja istuinvaatimukset<br />
muutoin täyttyisivät.<br />
Marjaana Kivioja<br />
Kirjoittaja on <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
informaatikko ja kolmen lapsen äiti.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
15
Sydänpotilaat ovat liikkeellä –<br />
TURVALLISESTI!<br />
Ihmisen on liikuttava<br />
pysyäkseen kunnossa ja<br />
hoitaakseen asioitaan.<br />
Suuri osa jokapäiväisestä<br />
liikkumisesta ja kuntoilustakin<br />
tapahtuu liikenteessä.<br />
Tämän vuoksi liikkujan<br />
on tiedettävä, miten voi<br />
suojella itseään liikenteen<br />
vaaroilta: törmäyksiltä<br />
autoihin tai pyöräilijöihin,<br />
kaatumisilta ja liukastumisilta.<br />
Kehon haurauden<br />
vuoksi etenkin iäkkäiden<br />
on syytä huolehtia turvallisuudestaan.<br />
Osa ikäihmisistä<br />
potee sydänsairautta,<br />
joka voi lisäksi vaikuttaa<br />
liikenteessä selviytymiseen.<br />
16 Liikennevilkku 1-2006<br />
Yhteistyöllä tuloksia<br />
Suomen Sydänliitto ja <strong>Liikenneturva</strong><br />
ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä sydänpotilaiden<br />
liikenneturvallisuuden hyväksi.<br />
Vuonna 2003 saatiin vakuutusyhtiö<br />
Veritasin taloudellisella avustuksella<br />
valmiiksi Sydänsairaudet liikenteessä<br />
-aineisto ja koulutusmalli, joka on osoittautunut<br />
käytännössä toimivaksi. Aineistoa<br />
on jo kahden vuoden ajan käytetty<br />
apuvälineenä Sydänsairaudet liikenteessä<br />
-koulutustilaisuuksien järjestämisessä<br />
sydänkerhoille. Vuonna 2004<br />
järjestettiin yli 30 koulutustapahtumaa,<br />
joihin osallistui yhteensä 1 300 sydänpotilasta.<br />
Viime vuonna 2005 järjestettiin<br />
yksin Varsinais-Suomen alueella 40<br />
tapahtumaa, joihin osallistui yli 700 sydänpotilasta.<br />
Toimintaa tullaan jatkamaan<br />
vielä tänä vuonna.<br />
Sydänliikkujan<br />
tarpeet huomioon<br />
Sydänsairaudet liikenteessä -koulutusta-<br />
pahtumien sisältö on räätälöity sydänpotilaiden<br />
tarpeisiin. Tavoitteena on antaa<br />
yleisen turvallisuustiedon lisäksi tietoa<br />
myös sydänsairauksien vaikutuksista<br />
liikenteessä liikkumiseen. Asioita käsitellään<br />
niin jalan ja pyörällä liikkuvien<br />
kuin autoilevienkin kannalta. Koulutuksessa<br />
tuodaan esille, millaisia vaaroja<br />
sydänsairauksiin voi liittyä liikenteessä<br />
ja miten näihin vaaroihin voi käytännössä<br />
varautua.<br />
Varsinais-Suomen<br />
sydänpotilaat<br />
tehopreppauksessa<br />
Viime syksynä järjestettiin Varsinais-<br />
Suomessa 40:llä eri paikkakunnalla Sydänsairaudet<br />
liikenteessä -koulutustapahtumia.<br />
Tämän mittavan koulutustyön<br />
urakoivat <strong>Liikenneturva</strong>n kouluttajat<br />
Jorma Sonny ja Matti Hänti.<br />
Hyvin moni koulutukseen osallistunut<br />
ei ole tietänyt jalankulkijan ja pyöräilijän<br />
oikeaa paikkaa erilaisilla liikenneväylil-<br />
Lemulainen aviopari Pirkko ja Ilpo Ylikylä<br />
osallistuivat Sydänsairaudet liikenteessä<br />
-koulutukseen Askaisissa.<br />
Pirkko kertoo ajavansa työnsä takia<br />
autoa enemmän kuin puolisonsa, mutta<br />
yhteisillä matkoilla ajaminen on Ilpon hommia.<br />
Näin on tehty jo 43 vuoden ajan. Kauan<br />
sitten suoritetun ajokortin jälkeen emme ole<br />
saaneet minkäänlaista liikenneopetusta,<br />
toteaa Pirkko. Erikoisesti Ylikylät toivovat<br />
liukkaan kelin ajoharjoittelua ja liikennesääntöjen<br />
kertausta.<br />
Pitkän ajokokemuksen vuoksi autoilu<br />
sujuu rauhallisesti ja turvallisen tuntuisesti.<br />
On kuitenkin aina otettava huomioon,<br />
että liikenteessä toinen osapuoli voi tehdä<br />
virheen, joka voi koitua sääntöjä noudattavankin<br />
turmioksi. Pyöräilykypärän käyttöä<br />
Ylikylät pitävät ehdottoman tärkeänä.
lä, joten kertaus esimerkiksi tässä asiassa<br />
on ollut tarpeen. Koulutuksessa on osoitettu,<br />
miksi heijastimen sanotaan olevan<br />
halvin henkivakuutus. Osallistujille on<br />
myös annettu lahjaksi heijastin.<br />
Sydänpotilaita on hätkähdyttänyt se<br />
tosiasia, että yli puolet tieliikenteessä<br />
kuolleista pyöräilijöistä on ollut yli 65vuotiaita<br />
ja että pyöräilykypärä olisi voinut<br />
pelastaa usean näistä uhreista. Moni<br />
onkin halunnut tulevilla pyörämatkoillaan<br />
suojata päänsä ja hankkinut itselleen<br />
mieleisensä ja tyylikkään kypärän.<br />
Koulutuksen jälkeen ei enää kenellekään<br />
ole ollut epäselvää se, että lakikin<br />
velvoittaa käyttämään kypärää.<br />
Monelle sydänpotilaalle omalla autolla<br />
liikkuminen on helpompaa kuin fyysisesti<br />
rasittava kävely ja pyöräily. Tämän<br />
vuoksi koulutustilaisuuksissa on käsitelty<br />
myös iäkkäille autoilijoille tyypillisiä<br />
vaaratilanteita ja annettu selviytymisohjeita<br />
niihin.<br />
Aulikki Schrey<br />
Jorma Sonny<br />
Sydänsairaudet liikenteessä<br />
-tapahtumia järjestettiin<br />
VARSINAIS-SUOMESSA 2005<br />
elo-syyskuussa seuraavilla<br />
paikkakunnilla:<br />
Karinainen, Vampula, Punkalaidun,<br />
Pöytyä, Mynämäki, Oripää , Alastaro,<br />
Yläne, Aura, Raisio, Naantali,<br />
Vehmaa, Taivassalo, Uusikaupunki,<br />
Laitila, Kaarina, Hirvikoski,<br />
Suomusjärvi, Koski, Marttila,<br />
Salo, Somero, Paimio + Sauvo,<br />
Halikko, Pertteli, Turku, Mellilä,<br />
Loimaa, Perniö ja Turussa vielä<br />
toinenkin.<br />
Lukijat pitävät Turvauutisten<br />
ajankohtaisista vinkeistä<br />
Opettajien ja muiden liikennekasvattajien mielestä Turvauutisista<br />
saa hyviä ajankohtaisia vinkkejä omaan työhön. Tämä käy ilmi<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n tekemästä kyselystä. Risuja annettiin mm. siitä, että<br />
sähköinen lehti ilmestyy harvakseltaan ja materiaalia ei ole riittävästi<br />
eri ikäryhmille. Kehityskohteiksi ehdotettiin mm. ruotsinkielistä<br />
versiota. Kysely tehtiin, jotta Turvauutisia voidaan kehittää lukijoiden<br />
tarpeen mukaan.<br />
Turvauutiset on <strong>Liikenneturva</strong>n sähköinen<br />
lehti, joka lähetetään sähköpostilla<br />
Internet-sivuna. Se ei kuormita vastaanottajan<br />
sähköpostia. Turvauutiset<br />
on suunnattu ensisijaisesti peruskoulun<br />
opettajille. Uutiset on ilmainen julkaisu,<br />
jonka voi tilata kuka tahansa asiasta<br />
kiinnostunut. Turvauutiset julkaistiin<br />
ensimmäisen kerran vuonna 2003.<br />
Ne ilmestyvät kolmesta neljään kertaan<br />
vuodessa.<br />
Linkkejä opetusmateriaaleihin<br />
Turvauutisissa koulut saavat käytännön<br />
vinkkejä, miten liikenneasioita voi käsitellä<br />
opetuksessa. Julkaisussa on linkkejä<br />
opetusmateriaaleihin, joita voi tallentaa<br />
omalle koneelle tai tulostaa. Uutisilla<br />
on aina jokin ajankohtainen teema<br />
kuten esimerkiksi syksyllä pimeän ajan<br />
liikkuminen heijastinjuttuineen.<br />
Jakelulistalla on tällä hetkellä reilut<br />
3000 sähköpostiosoitetta. Monille kouluille<br />
Turvauutiset menevät rehtorille,<br />
joka lähettää ne eteenpäin. Jos opettaja<br />
on kirjautunut listalla omalla osoitteellaan,<br />
lähetys toimii nopeammin.<br />
Mutta jos opettaja vaihtaa koulua, Turvauutisten<br />
saaminen edellyttää vastaajan<br />
omaa aktiivisuutta osoitemuutoksen<br />
tekemiseen.<br />
- Turvauutisen yhtenä kehittämiskohteena<br />
voisi olla osoitteiston tehokkaampi<br />
ylläpito, toteaa kyselyn tehnyt tutkija<br />
Matti Heinonen.<br />
Kyselyyn vastanneet muistivat saaneensa<br />
Turvauutiset. Voidaan kuitenkin<br />
olettaa, että kyselyyn vastasivat etenkin<br />
ne, jotka suhtautuivat Turvauutisiin<br />
myönteisesti. Teknisiä ongelmia oli aika<br />
vähän, vaikka nykyisin esimerkiksi palomuurit<br />
voivat luokitella tämän tyyppi-<br />
set lähetykset roskapostiksi. Suurin osa<br />
vastaanottajista ainakin silmäili julkaisun<br />
läpi eikä virusten pelko vähentänyt<br />
lähetyksen avaamista.<br />
Lyhyemmät uutiset useammin<br />
Palautteen perusteella lyhyemmätkin<br />
uutiset riittäisivät aktivoimaan opettajia.<br />
Kyselyn vastauksissa kommentoitiin,<br />
ettei kaikkiin asioihin ehdi perehtyä<br />
tai ottaa niitä mukaan opetukseen.<br />
Otsikosta toivottiin näkyvän, mille ikäryhmälle<br />
tehtävät on suunnattu. Ruotsinkielistä<br />
versiota Turvauutisista esitettiin<br />
otettavaksi käyttöön.<br />
Käyttäjien parempi opastaminen<br />
Jotkut vastaajat kertoivat, etteivät <strong>linkit</strong><br />
aina toimineet.<br />
- Jatkossa linkkien viereen pitää laittaa<br />
selvemmin, että tiedoston avautuminen<br />
saattaa kestää. Esimerkiksi PowerPointesitykset<br />
voivat olla niin isoja, että latautuminen<br />
kestää, varsinkin jos vastaanottajan<br />
tietokone ei ole kovin tehokas tai<br />
Internet-yhteys on hidas. Linkkien toimivuus<br />
pyritään aina tarkistamaan ennen<br />
Turvauutisten lähettämistä, kertoo<br />
suunnittelija Milla Vähäkainu, joka vastaa<br />
Turvauutisten sisällöstä.<br />
Milla Vähäkainu on esitellyt Turvauutisia<br />
kansainvälisessä liikenneturvallisuusseminaarissa.<br />
- Meidän sisarjärjestömme maailmalla<br />
olivat kiinnostuneita tästä mallista. Haluamme<br />
kehittää Turvauutisia käyttäjien<br />
toiveiden mukaisesti. Tehdystä kyselystä<br />
saimme jo hyviä ideoita, kiitos<br />
vastaajille.<br />
Kaisa Hara<br />
Liikennevilkku 1-2006 17
TAMPEREEN TAKSIT<br />
taiteilevat liukkailla<br />
Satavuotias taksiala panostaa nyt turvallisuuteen.<br />
Mallia otetaan Tampereelta, jossa<br />
laajennettuun Ekotaksi-koulutukseen on<br />
osallistunut jo reilut 60 taksiyrittäjää ja<br />
päätoimista kuljettajaa.<br />
Taksiliikenne alkoi Suomessa sata vuotta<br />
sitten, kun Gustav Wilhelm Orraeus anoi<br />
Helsingin maistraatilta lupaa ”saada käyttää<br />
automobiilia yleisön palvelukseen”. Päivä oli<br />
3. helmikuuta 1906.<br />
18 Liikennevilkku 1-2006<br />
Taksinkuljettajat harjoittelivat<br />
Jämijärvellä lainakalustolla<br />
muun muassa väistöjä ja jarrutuksia.
”<br />
Taksien ajotavassa on pyrittävä siihen, ettei<br />
kuljettaja hallitse enää vain lähintä viittä<br />
metriä autonsa ympärillä.”<br />
Nyt maassa on noin 9500 taksia,<br />
joilla kuljetetaan vuosittain 50<br />
miljoonaa matkustajaa. Kukin<br />
meistä ajaa taksilla siis keskimäärin<br />
10 kertaa vuodessa, ja matkakilometrejä<br />
taksirallista kertyy 700 miljoonaa<br />
joka vuosi.<br />
Seuraavaa sataa vuotta varten takseista<br />
halutaan tosissaan tehdä hyviä esimerkkejä<br />
myös jokapäiväisessä liikenteessä.<br />
Uutta taksimiesten ja -naisten<br />
turvallisuusajattelua vahvistavaa koulutusmuotoa<br />
on kokeiltu Pirkanmaalla<br />
hyvällä menestyksellä.<br />
– Taksien imagon nostaminen on se<br />
tärkein päämäärä. On päästävä irti kiireisen,<br />
ehkä pikkuisen liikennesäännöistä<br />
laistavan ammattikuljettajan asenteesta,<br />
sanoo Pirkanmaalla Ekotaksi-kurssien<br />
kouluttajana toiminut liikenneopettaja<br />
Arto Grönroos.<br />
Hän on vetänyt Tampereella jo kaksi<br />
Ekotaksi-kurssia, joille on osallistunut<br />
noin 60 taksiyrittäjää ja päätoimista kuljettajaa.<br />
Kolmas kurssi on tarkoitus toteuttaa<br />
tämän vuoden aikana.<br />
Ekotaksi-kursseja on toteutettu myös<br />
muualla maassa. Kurssin suorittaneen<br />
kuljettajan auton tunnistaa ikkunaan liimatusta<br />
Ekotaksi-tarrasta. Tällaisia autoja<br />
on maassa muutama sata.<br />
– Henkilökohtainen tavoitteeni on, että<br />
ainakin runsas sata meidän alueemme<br />
noin 400 autoilijastamme olisi suorittanut<br />
Ekotaksi-kurssin, kaavailee Tampereen<br />
Aluetaksin hallituksen puheenjohtaja<br />
Rauno Moisander.<br />
Joustavasti ja ennakoiden<br />
Ekotaksi on Taksiliiton lanseeraama<br />
ympäristöohjelma säästävään ja turvalliseen<br />
ajotapaan pyrkiville ammattiautoilijoille,<br />
osa taksien omaa laatujärjestelmää<br />
ja asiakaspalvelun parantamista.<br />
Jatkossa se olisi vahva voimavara<br />
ja kilpailuetu, mikäli taksiliikennettä<br />
Suomessa avataan jatkossa vapaalle<br />
kilpailulle.<br />
Tampereella ympäristönäkökohdat<br />
ovat koulutuksessa mukana, mutta ennakoivaa<br />
ajotapaa ja turvallisuutta vahvistavia<br />
asenteita tuodaan yhä selvemmin<br />
esiin. Taksiliiton tavoitteena on levittää<br />
malli jatkossa kaikkialle maahan.<br />
– Turvallisuus on joustavuutta ja ennakointia.<br />
Se taas lisää kaikkien liikenteessä<br />
olevien turvallisuudentunnetta,<br />
Arto Grönroos painottaa.<br />
Ajotapa- ja turvallisuuskoulutusta on<br />
annettu kurssilaisille ajoharjoitteluradalla<br />
Jämijärvellä.<br />
Ohjelmassa on muun muassa auton<br />
käsittelyharjoituksia, väistökokeita, harjoittelua<br />
liukkaalla alustalla ja tutustumista<br />
uusimpaan turvatekniikkaan. Yhteistyökumppaneina<br />
koulutuksessa ovat<br />
olleet Veho ja A-Vakuutus.<br />
– Taksien ajotavassa on pyrittävä siihen,<br />
ettei kuljettaja hallitse enää vain<br />
lähintä viittä metriä autonsa ympärillä.<br />
Hänen on otettava paremmin huomioon<br />
koko liikenneympäristö ja sen vaatimukset,<br />
Rauno Moisander sanoo.<br />
Miten<br />
Ekotaksi toimii?<br />
• ajaa tasaisesti moottorin taloudellisella<br />
käyttöalueella<br />
• välttää turhia pysäytyksiä ja<br />
kiihdytyksiä<br />
• valitsee ruuhkattomimman<br />
reitin<br />
• ajaa ennakoiden ja entistä<br />
turvallisemmin<br />
• välttää joutokäyntiä<br />
• tuntee ennakoivan huollon<br />
merkityksen<br />
• kiinnittää huomiota renkaiden<br />
valintaan ja niiden paineisiin<br />
• valitsee ympäristöystävälliset<br />
öljyt ja nesteet<br />
• huolehtii jätteiden oikeasta<br />
jälkikäsittelystä<br />
• säästää autoa ja polttoainetta<br />
Lähde: Suomen Taksiliitto<br />
Turvavyöt unohtuvat<br />
Tampereen seudulla taksiyrittäjien ja –<br />
kuljettajien keski-ikä on yli 40 vuotta,<br />
vaikka uusiakin kuljettajia alalle tulee<br />
koko ajan. Vanhemmiten ajaminen rasittaa<br />
kuljettajan omaa fysiikkaa, ja koko<br />
ajan vilkkaammaksi muuttuneen liikenteen<br />
seuraaminen aiheuttaa väsymystä ja<br />
arviointivirheitä. ➥<br />
Taksiyrittäjät Juha Setälä (vas.) ja Rauno<br />
Moisander odottavat vuoroaan ennen radalle<br />
pääsyä.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
19
Tampereen Aluetaksin turvallisuuskoulutuksesta vastaa liikenneopettaja Arto Grönroos.<br />
– Tärkeintä on päästä irti kiireisen taksinkuljettajan imagosta, hän sanoo.<br />
Vuosikymmenten kuljettajakokemus<br />
näkyy myös siinä, että omat asenteet liikenteeseen<br />
ja ajamiseen istuvat syvässä.<br />
Turvallisuuden kannalta huolestuttavaa<br />
on esimerkiksi se, että ani harva kuljettajista<br />
kiinnittää työaikana turvavyötä.<br />
– Totta se on. Keskustaliikenteessä<br />
ei tule itsekään vyötä oikein käytettyä,<br />
mutta moottoritiellä pyrin sen kyllä laittamaan<br />
kiinni, Moisander vahvistaa.<br />
Suomessa taksinkuljettajat on työteh-<br />
Kokenutkin kuski kaipaa kertausta<br />
Suomalainen taksi kuuluu alallaan<br />
maailman parhaimmistoon. Kalusto<br />
on laadukasta ja luotettavaa, tilausjärjestelmä<br />
nopea ja varma. Taksit hoitavat<br />
isossa maassa yhteiskunnan maksamia<br />
koulu-, sairas- ja vammaiskuljetuksia<br />
sekä haja-asutusalueilla jopa joukkoliikennettä.<br />
Takseissa ovat yleistyneet navigaatio-<br />
ja paikannusjärjestelmät, ja auton<br />
voi tilata jopa tekstiviestillä ja maksaa<br />
pankki-/luottokortilla – asioita joissa<br />
monissa Keski-Euroopan maissa vasta<br />
haaveillaan.<br />
Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja<br />
20 Liikennevilkku 1-2006<br />
tävissään vapautettu turvavyön käyttöpakosta,<br />
koska hänen on tarvittaessa<br />
kyettävä poistumaan autosta viivyttelemättä<br />
esimerkiksi väkivaltaisen asiakkaan<br />
uhatessa. Lakimuutos 1.5.2006<br />
tuo uusia määräyksiä.<br />
Käytännössä suurin osa kuskeista ajaa<br />
koko ajan ilman turvavyötä, myös ollessaan<br />
autossa yksin. Matkustajien on sen<br />
sijaan kiinnitettävä vyö aina.<br />
– Asiassa on paljon parantamisen va-<br />
Lauri Säynäjoki sanoo kuitenkin, ettei<br />
ala saa jäädä paikoilleen vain muutoksia<br />
odottamaan. Toimintaa on itse kehitettävä<br />
aktiivisesti:<br />
– Ekotaksi-toiminta tuntuu olevan<br />
asia, johon herätään kovin hitaasti. Koulutus<br />
lisäisi kuitenkin turvallisuutta sekä<br />
säästäisi ympäristöä ja taksinkuljettajien<br />
kuluja.<br />
Taksit pitävät itseään hyvinä ja kokeneina<br />
kuljettajina, mutta tämä on vain<br />
osa totuutta.<br />
– Totta kai kokemuksen ja kilometrien<br />
kautta tulee ajamiseen varmuutta,<br />
mutta ei turvallisuuskoulutusta anneta<br />
” Turvavyö on yhä<br />
auton tärkein<br />
yksittäinen<br />
turvavaruste.<br />
Myös taksissa.”<br />
raa, vanhoja asenteita ja harhakuvitelmia<br />
siitä, että nykyaikaisen auton aktiiviset ja<br />
passiiviset turvavarusteet riittävät ilman<br />
turvavyötäkin, kuvaa Moisander.<br />
Turvavyö on yhä auton tärkein yksittäinen<br />
turvavaruste. Sen käytön laiminlyönti<br />
tekee tyhjäksi myös muiden varusteiden<br />
tehon. Myös taksissa.<br />
Kari Pitkänen<br />
Kuvat: Arto Grönroos<br />
koskaan liikaa. Varsinkin jo ammatissa<br />
toimivien jatkokoulutusmuotona liukkaan<br />
kelin ajokokeet ja muu ajoharjoittelu<br />
puolustaisivat paikkaansa.<br />
Ekotaksi-koulutus on jo valmis toimintamalli,<br />
mutta turvallisen ajotavan<br />
koulutuksen yleistyminen vaatisi Säynäjoen<br />
mukaan myös lisäresursseja –<br />
siis rahaa.<br />
– Tampereen kokemukset ovat ainakin<br />
hyvin rohkaisevia. Taksiyrittäjiä ei<br />
ole tarvinnut kepin kanssa kursseille<br />
ajaa, toimitusjohtaja kiittelee.
Automaattinen<br />
nopeusvalvonta<br />
kehittyy<br />
On väitetty, että automaattisessa<br />
nopeusvalvonnassa<br />
olisi ongelmia. Uskotaan,<br />
että kiinnijoutumista<br />
voidaan helposti välttää<br />
hiljentämällä auton nopeutta,<br />
kun lähestyy tien vieressä<br />
olevaa kamerakaappia.<br />
Kameran ohittamisen<br />
jälkeen voi taas vapaasti<br />
lisätä nopeutta ja ajaa niin<br />
lujaa kuin haluaa.<br />
Edellä oleva käsitys on melkoinen<br />
harhaluulo. Unohdetaan poliisin suorittama<br />
manuaalinen nopeusvalvonta. Poliisi<br />
voi taktisista syistä suorittaa nopeusvalvontaa<br />
jonkun matkan päässä automaattivalvontapisteen<br />
jälkeen. Näin on<br />
Suomessa kiitettävästi alettu tehdäkin<br />
vaarallisissa tienkohdissa.<br />
Uusi tekninen ratkaisu<br />
Lisäksi ollaan kehittämässä uutta teknistä<br />
ratkaisua. Esimerkiksi Hollannissa on<br />
alettu mitata ajoneuvon käyttämää keskinopeutta<br />
kahden valvontapisteen välillä<br />
täysin automaattisesti. Siitä on saatu<br />
hyviä tuloksia ja tekniikka toimii.<br />
Myös Norjan tiehallinto ja poliisi on<br />
käynnistänyt tällaisen kokeilun Lillehammerissa.<br />
Ajoneuvojen keskinopeus mitataan<br />
E 6:lla Lillehammerin pohjoispuolella<br />
2,780 km mittaisella tieosuudella, jossa<br />
on 80 km/h nopeusrajoitus. Kestää hieman<br />
päälle 125 sekuntia ajaa tämä matka<br />
80 km:n tuntinopeudella. Sekä matkan<br />
alussa (A) että sen loppuosassa (B)<br />
tapahtuu ajonopeuden mittaus ja ajoneuvot<br />
kuvataan.<br />
Kaikki ajoneuvot kuvataan kummas-<br />
sakin pisteessä edestä näkymättömällä<br />
valolla siten, että sekä ajoneuvo että sen<br />
kuljettaja voidaan tunnistaa. Pisteessä<br />
B tapahtuvassa nopeuden mittauksessa<br />
selviää, onko ajoneuvo liikkunut ylinopeudella<br />
pisteiden välillä vai ei.<br />
Tietosuojaan<br />
erityistä huomiota<br />
Ellei ylinopeudella ajamista ilmene, hävitetään<br />
kuvat kummastakin kamerasta<br />
täysin automaattisesti 5 minuutin sisällä.<br />
Mikäli ajoneuvo on liikkunut liian lujaa<br />
pisteiden välillä, kummassakin pisteessä<br />
otetut kuvat mittaustietoineen toimitetaan<br />
palvelimeen. Se sijaitsee tiehallinnon<br />
päämajassa Oslossa. Täällä tarkistetaan<br />
että sama ajoneuvo on kuvattu<br />
sekä pisteessä A että B ja käydään läpi<br />
kaikki avaintiedot. Mahdolliset matkustajat<br />
poistetaan kuvista. Käsittelyn<br />
päätteeksi kuvat ja muut todisteet ylinopeudesta<br />
toimitetaan oikeuskäsittelyä<br />
varten poliisille.<br />
Toistaiseksi Lillehammerin kokeilusta<br />
on saatu hyviä tuloksia. Teknisesti kaikki<br />
on toiminut hyvin. Vuosien 2005 - 2006<br />
vaihteessa tulokset evaluoitiin ja keskusteltiin<br />
kokemuksista Norjan tietosuojavaltuutetun<br />
kanssa.<br />
Digitaalitekniikka<br />
tekee tuloaan<br />
Norjassa normaalissa liikenteen valvonnassa<br />
on yhä enemmän alettu käyttämään<br />
digitaalitekniikkaa. Vuosittain<br />
automaattivalvonnassa otetaan noin<br />
200.000 kuvaa. Näistä kuvista 62 % on<br />
otettu digitaalikameralla. Valvontapisteitä<br />
on yhteensä 318. Näkymättömällä<br />
valolla toimivat digitaalikamerat ovat<br />
toimineet hyvin, mutta niiden saavuttavuudessa<br />
on ollut ongelmia.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
Sven-Olof Hassel<br />
Norjassa - kuten meillä Suomessakin - täytyy<br />
varoittaa automaattisesta liikenteen valvonnasta<br />
tien vieressä olevilla kylteillä. Kylttien<br />
”Strekningsmåling” tarkoittaa välimatkamittausta.<br />
21
Realistisk plan<br />
Trafikskyddets VD Matti Järvinen kommenterar<br />
i ledaren den nya nationella<br />
trafiksäkerhetsplanen. Han konstaterar,<br />
att den karaktäriserats som mera realistisk<br />
än den föregående planen, som från<br />
första början kallades ett disciplinpaket.<br />
Förslagen i den nya planen har i huvudsak<br />
betraktats som vettiga och inriktade på<br />
de rätta missförhållandena i trafiken.<br />
Enligt Järvinen har man emellertid<br />
inte i någon större utsträckning dryftat,<br />
huruvida de föreslagna åtgärderna leder<br />
till önskat resultat. Vi har ändå inte råd<br />
att välmenande vänta och se så som trafikjournalisten<br />
Ilpo Mattila karaktäriserat<br />
det finländska trafikpolitiska beslutsfattandet.<br />
Det finns ingen prutmån<br />
i statsrådets principbeslut om de i planen<br />
föreslagna åtgärderna. Principbeslutet<br />
måste bli ett klart uttalat stöd för<br />
åtgärdsförslagen samtidigt som det garanterar<br />
tillräckliga resurser för ett tvärförvaltningsmässigttrafiksäkerhetssamarbete,<br />
skriver Järvinen.<br />
För Trafikskyddets del har det varit<br />
intressant att konstatera, hur kraftigt<br />
man poängterat betydelsen av att påverka<br />
vägtrafikanternas attityder. Upplysningsverksamhet<br />
är tidskrävande arbete.<br />
På kort sikt fungerar den bäst då den<br />
backar upp andra trafiksäkerhetsåtgärder<br />
och motiverar dem för allmänheten.<br />
Det finns ändå gränser för vad man kan<br />
åstadkomma med attitydpåverkan. Den<br />
ersätter inte andra och ofta effektivare<br />
metoder som övervakning eller vägförbättring.<br />
Matti Järvinen konkluderar<br />
med att konstatera, att de bästa resultaten<br />
nås genom att satsa balanserat och<br />
planmässigt på hela trafiksystemet.<br />
22 Liikennevilkku 1-2006<br />
Svensk resumé<br />
Antalet trafikdödade<br />
på samma nivå tredje<br />
året i rad<br />
Preliminär statistik visar, att 366 personer<br />
omkom i vägtrafiken år 2005. I en<br />
lägesanalys tilldrar sig motorcyklisternas<br />
växande andel uppmärksamhet. Av alla<br />
motortrafikformer är motorcykeltrafiken<br />
den som ökat allra mest de senaste<br />
fem åren. År 2001 fanns det drygt 102<br />
000 registrerade motorcyklar i Finland.<br />
I slutet på fjolåret var antalet uppe i över<br />
155 000. Varken denna ökning eller den<br />
trafikprestationsökningen, som den lett<br />
till, kan ändå enligt instruktör Ilkka Valkama<br />
förklara varför antalet olyckor<br />
ökat så mycket som de gjort.<br />
Både Valkama och utvecklingschef<br />
Mika Hatakka poängterar utbildningens<br />
betydelse för en säkrare motorcykeltrafik.<br />
Trafikskyddet har länge utbildat också<br />
mc-instruktörer. Utbildning för mcförare<br />
finns nu att få på olika håll i landet.<br />
Kurser erbjuds av både motorcykelklubbar<br />
och bilskolor.<br />
▼<br />
HFD överraskade<br />
försäkringsbolagen<br />
Högsta Förvaltningsdomstolens (HFD)<br />
beslut att ha försäkringsgivaren att till<br />
fullo betala ersättning åt ett rattfyllos<br />
passagerare, karaktäriserades i försäkringskretsar<br />
som en överraskning. Asko<br />
Nio, chef för ersättningsenheten på<br />
ett försäkringsbolag, ger sin syn på denna<br />
”europeiska tolkning”.<br />
Fram- eller baksätet<br />
rätta barnplatsen?<br />
Redaktör Ilpo Mattila skriver om olika<br />
synsätt och tolkningar när det gäller<br />
den rätta placeringen av barnstolar. Biltillverkarna<br />
rekommenderar i regel baksätet,<br />
men till exempel i Sverige är praxis<br />
en annan.<br />
Trafikskyddets säkerhetsingenjör Ari-<br />
Pekka Elovaara kommer med råd och<br />
presenterar det nya ISOFIX-systemet,<br />
medan åter Trafikskyddets informatiker,<br />
trebarnsmamman Marjaana Kivioja, för<br />
ned problematiken på det praktiska planet,<br />
i bilen, i vilken barnen åker.
▼<br />
Hjärtpatienter i farten<br />
Trafikskyddets planerare Aulikki Schrey<br />
och instruktör Jorma Sonny beskriver<br />
samarbetet mellan Finlands Hjärtförbund<br />
och Trafikskyddet som ett exempel<br />
på möjligheterna att främja trafiksäkerheten<br />
tillsammans med olika specialbranschorganisationer.<br />
Det utbildningsprogram,<br />
som genomförts i Egentliga-Finland,<br />
har gett goda resultat när<br />
det gäller förbättrandet av säkerheten<br />
för hjärtsjuka.<br />
Taxibilisterna med<br />
i trafiksäkerhetsarbetet<br />
Redaktör Kari Pitkänen skriver om det<br />
hundraåriga taxiförbundet och dess<br />
verksamhet. I sin artikel berättar han<br />
bland annat om en Eko-taxi –utbildning<br />
i Tammerfors, i vilken över 60 taxiföretagare<br />
och förare deltagit. Utbildningen<br />
innefattar också ett säkerhetsavsnitt.<br />
Pitkänen konstaterar, att den röda<br />
tråden i utbildningen är att taxibilisterna<br />
i sitt körsätt skall sträva till att inte<br />
längre skall ha kontroll över bara de närmaste<br />
fem metrarna kring bilen.<br />
Bland det övriga innehållet i årets<br />
första tidning kan nämnas en rapport<br />
om turnén Med livet i behåll, en artikel<br />
om den automatiska hastighetsövervakningens<br />
utveckling och en presentation<br />
av aktuella forskningsresultat. Trafikskyddets<br />
nya utvecklingschef Mika Hatakka<br />
presenteras liksom också nya trafiksäkerhetsprojekt.<br />
▼ ▼<br />
Svensk resumé<br />
Det här vill<br />
jag ha sagt<br />
Den här gången är det Trafikskyddets<br />
forskningschef, fil.dr Sirpa Rajalin, som<br />
vill ha något sagt. Och det hon vill ha<br />
sagt är att det är bäst att helt avhålla<br />
sig från att tala i mobiltelefon när man<br />
kör bil.<br />
Rajalin har i många år aktivt deltagit<br />
i diskussionen om rätt telefonsätt<br />
i bilen samt i beredningen av åtgärder,<br />
med vilka man vill främja en vettig telefonanvändning.<br />
Hon analyserar nuläget<br />
när det gäller implementeringen<br />
av handsfree-lagen och slutar med rådet<br />
att som regel inte kombinera telefonanvändning<br />
med bilkörning.<br />
Följande nummer av Liikennevilkku<br />
utkommer i mitten på april.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
23
Koonnut Pekka Saarnio<br />
24 Liikennevilkku 1-2006<br />
Ajankohtaista<br />
Euro jokaiselta kansalaiselta<br />
Nuoret matkustajat uhmaavat riskejä<br />
LIIKENTEESEEN LIITTYVÄ RIS-<br />
KINOTTO on yleistä nuorilla<br />
auton matkustajilla. Lähes<br />
70 prosenttia nuorista on<br />
lähtenyt ainakin joskus vieraan<br />
kuljettajan kyytiin. Juopuneen<br />
kuljettajan kyydissäkin<br />
on ollut lähes kolmannes<br />
nuorista.<br />
Matkustajat pyytävät harvoin<br />
kuljettajaa lisäämään tai<br />
vähentämään vauhtia. Nuorista<br />
auton matkustajista 90<br />
prosentilla turvavyö jää ainakin<br />
joskus käyttämättä. Melko<br />
usein tai usein ilman turvavyötä<br />
matkustaa joka kolmas.<br />
Edellä olevat tiedot ilmenevät<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n ja Turun<br />
yliopiston tekemästä tut-<br />
kimuksesta, joka julkaistiin<br />
tammikuun puolivälissä Nuoret<br />
riskikuljettajat -seminaarissa<br />
Kuopiossa. Tutkimus selvitti<br />
nuorten riskinottoa erityisesti<br />
auton matkustajina ja<br />
mielipiteitä Ehjänä elämässä-liikenneturvallisuusaiheisesta<br />
esityksestä ja sen vaikutuksista.<br />
Kyselynä tehtyyn<br />
tutkimukseen vastasi 1155<br />
nuorta.<br />
Nuorten osuus kasvanut<br />
rattijuopumustilastoissa<br />
Kaikista henkilövahinko-onnettomuuksiin<br />
joutuneista<br />
rattijuopoista 18 - 24-vuotiaiden<br />
osuus on kasvanut. Vuonna<br />
2004 toteutettu alkoholin<br />
hinnan alennus näyttääkin lisänneen<br />
18-vuotiaiden poikien<br />
viikoittaista itsensä humalaan<br />
juomista. <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
ja Turun yliopiston tutkimukseen<br />
vastanneista 16 - 19vuotiaista<br />
lukiolaisista yhdeksän<br />
kymmenestä ilmoitti, ettei<br />
ole koskaan ajanut humalassa.<br />
Ammattioppilaitosten pojista<br />
kaksi kymmenestä raportoi<br />
ajaneensa joskus alkoholin<br />
vaikutuksen alaisena.<br />
Nuorten onnettomuudet<br />
vähentyneet 2000 -<br />
luvulla<br />
Ikäryhmittäin tarkasteltaessa<br />
nuorilla on muita enem-<br />
EURO JOKAISELTA kansalaiselta<br />
eli reilut 5 miljoonaa euroa<br />
on Punainen sulka -keräyksen<br />
tavoitteena vuonna 2006.<br />
Lions-liiton alulle paneman<br />
keräyksen tuotto kohdennetaan<br />
lastensuojeluun, johon<br />
se välitetään alan järjestöjen<br />
kautta.<br />
Viime vuonna avohuollon<br />
erilaisten tukitoimien piirissä<br />
oli 60 000 ja sijaishuollossa<br />
14 000 lasta. Keräys on nyt<br />
alkanut yrityslahjoituksilla.<br />
Kampanjan huippuviikko on<br />
lokakuussa. Keräyksen suojelijana<br />
on rouva Tellervo Koivisto,<br />
joka halusi antaa tukensa<br />
hyvälle asialle.<br />
<strong>Liikenneturva</strong> on kampanjassa<br />
mukana edistämässä heijastimen<br />
käyttöä.<br />
Rouva Tellervo Koivisto on Punainen<br />
sulka 2006 -keräyksen suojelija<br />
ja tukija.(Kuva: Pekka Saarnio)<br />
män henkilövahinkoja liikenteessä.<br />
Onnettomuusriski on<br />
suurimmillaan heti ajokortin<br />
saamisen jälkeen. Tällä vuosikymmenellä,<br />
2000-luvulla<br />
nuoret ovat kuitenkin selviytyneet<br />
aiempaa paremmin liikenteessä.<br />
Nuorten kuolemaan johtaneiden<br />
kovavauhtisten liikenneonnettomuuksiensuhteellinen<br />
osuus on puolittunut<br />
1990-luvun loppuvuosista.<br />
15 - 17-vuotiaat nuoret<br />
naiset kuolevat ja loukkaantuvat<br />
liikenteessä useimmiten<br />
henkilöauton matkustajina,<br />
kun taas nuoret miehet<br />
tässä iässä mopoilla ja moottoripyörillä.
Tiehallinto sai<br />
vastuulleen<br />
tienvarsimainonnan<br />
TIENVARSIMAINONTAA koskevat<br />
säädökset siirtyivät luonnonsuojelulaistamaantielakiin<br />
2006 vuoden alusta. Samalla<br />
lupaviranomaiseksi tuli<br />
Tiehallinto.<br />
Pääsääntöisesti tienvarsimainonta<br />
on edelleen kiellettyä.<br />
Tienvarteen mainoksen<br />
asettamiselle voidaan kuitenkin<br />
määrätyin perustein<br />
myöntää poikkeuslupa.<br />
Tiehallinnosta korostetaan,<br />
että tavoitteena on turvallinen<br />
ja siisti liikenneympäristö.<br />
Selkeät opasteet ovat osa<br />
tienkäyttäjien hyvää palvelua.<br />
Poikkeuslupamenettelyn tarkoituksena<br />
on pitää liikenneympäristö<br />
turvallisena.<br />
Tiehallinnosta todetaankin<br />
runsaan ja kirjavan tienvarsi-<br />
NUORILLE MATKANTEKO voi<br />
olla yhtä tärkeää kuin määränpää.<br />
Nuoret haluavat viihtyä<br />
liikenteessä.<br />
Nuorten liikkumiskäyttäytyminen<br />
eroaa aikuisista monin<br />
tavoin, ilmenee Tiehallinnon<br />
vastikään julkistetusta<br />
tutkimuksesta. Liikkumisen<br />
hinta korostuu valinnoissa<br />
enemmän ja liikenteessä viihtyminen<br />
on tärkeämpää kuin<br />
aikuisväestölle. Lisäksi nuorille<br />
on tärkeämpää liikkuminen<br />
iltaisin ja viikonloppuisin.<br />
Sosiaalistuminen ja itsenäistyminen<br />
näkyvät nuorten<br />
liikkumisessa. Matkoista<br />
kaksi kolmasosaa syntyy vapaa-ajan-<br />
ja vierailumatkoilla.<br />
Matkojen määrä on nuorilla<br />
jotakuinkin sama kuin<br />
aikuisilla, vaikkakin matkat<br />
ovat lyhempiä.<br />
mainonnan tekevän tieympäristön<br />
sekavaksi, jolloin se heikentää<br />
kuljettajan tarkkaavaisuutta.<br />
Tienvarsimainos saattaa<br />
myös heikentää liikenneturvallisuutta,<br />
jos se aiheuttaa<br />
esteen näkyvyydelle tai sekoittuu<br />
virallisiin liikennemerkkeihin.<br />
Poikkeusluvan piiriin eivät<br />
kuulu kokous-, tiedotus-, huvitilaisuuksia<br />
tai vaaleja koskeva<br />
ilmoittelu eikä rakennuksessa<br />
tai sen läheisyydessä<br />
ilmoittelu paikalla harjoitettavasta<br />
toiminnasta. Mainoksen<br />
asettamiseen tarvitaan<br />
aina maanomistajan lupa.<br />
Ennen asian ratkaisemista<br />
Tiehallinto pyytää lausunnon<br />
alueelliselta ympäristökeskukselta<br />
ja kunnalta.<br />
Kunhan matkalla on…<br />
Nuoret käyttävät erilaisia<br />
kulkutapoja monipuolisesti.<br />
Henkilöauton asema valiintuu<br />
tärkeäksi melko nopeasti<br />
ajokortin hankkimisen<br />
jälkeen.<br />
Nuoret pyöräilevät<br />
myös talvella<br />
Varsinkin ennen 18-vuoden<br />
ikärajaa - kustannussyistä<br />
tosin usein vanhempinakin<br />
- nuoret ovat riippuvaisia<br />
joukkoliikenteestä, kävelystä<br />
ja pyöräilystä. Vapaaaikoinaan<br />
nuoret liikkuvat<br />
skeittaamalla, potkulaudalla<br />
tai taitopyöräilemällä. Muoti<br />
muokkaa välineitä, mutta<br />
kevyt liikenne on todennäköisesti<br />
tärkeä liikkumistapa<br />
tulevaisuudessakin. Nuoret<br />
pyöräilevät myös talvi-<br />
Ajankohtaista<br />
Suomessa tarjolla<br />
123 erikoista<br />
matkakohdetta<br />
AUTOLIITTO on julkaissut kirjan<br />
”123 erikoista matkakohdetta<br />
Suomessa”. Opaskirjan<br />
avulla matkailija löytää tunnetuimpien<br />
kohteiden lisäksi<br />
123 yllättävää elämystä. Teoksessa<br />
kerrotaan mm. mahdollisuudesta<br />
poiketa shamaanin<br />
kodalle, käydä virkistäytymässä<br />
vesiputouksessa tai tavata<br />
Limingan Elviksen.<br />
- Idea uudenlaisesta kotimaan<br />
kohteisiin keskittyvästä<br />
matkaoppaasta kypsyi mielessä<br />
pitkän aikaa, kirjan toimittaja<br />
Marko Lysmä kertoo.<br />
Hän on itse perheen kanssa<br />
matkustaessaan havainnut, että<br />
sama kohde ei kiehdo vuodesta<br />
toiseen, Mielenkiintoisia<br />
paikkoja on yllättävän monia,<br />
mutta matkalla niitä ei ai-<br />
sin vanhempaa väestöä useammin.<br />
Ajokortti lisää vapautta<br />
Ajokortin hankkimisen nuori<br />
kokee helpottavan liikkumista,<br />
vaikka autoilua sinänsä<br />
pidetään kalliina. Ajokortista<br />
on nuorten mukaan hyötyä<br />
myös työnhaussa. Osa nuorista<br />
kokee ajokortin hankkimisen<br />
olevan avain aikuisten<br />
maailmaan.<br />
Nuorten joukossa on kokemattomiasatunnaisautoilijoita<br />
muita ikäryhmiä enemmän.<br />
Tästä seuraa muita ikäryhmiä<br />
suurempi onnettomuusriski.<br />
Nuoret kuitenkin itse korostavat<br />
turvallisen liikkumisen<br />
tärkeyttä ja ovat huolissaan<br />
niin mopolla kuin autollakin<br />
alkoholin vaikutuksen alaise-<br />
na huomaa, jos ei niistä tiedä<br />
ennakolta.<br />
Kirja esittelee lääneittäin<br />
käyntikohteiden herkkupalat,<br />
joita on valittu auto-, moottoripyörämatkailijoiden<br />
ja perheiden<br />
näkökulmasta. Useimmissa<br />
paikoissa voi elämyksiään<br />
täydentää myös ruokailupalveluilla.<br />
Kirjassa on 148 sivua. Sen<br />
esittelytekstejä ja kuvitusta<br />
täydentävät värikarttaotteet.<br />
Eri kohteista selviävät aukioloajat,<br />
pääsymaksut ja yhteystiedot.<br />
Muuttuvia tietoja<br />
on tarkoituksellisesti karsittu<br />
niin, ettei teos hetimiten vanhetu.<br />
Kirja on julkaistu sellaisessa<br />
koossa, että se kulkee<br />
helposti mukana.<br />
na ajamisen lisääntymisestä.<br />
Myös nuorten oma ikäryhmä<br />
saa kritiikkiä osakseen.<br />
Nuoret miehet siirtyvät ajokortin<br />
saatuaan yleensä kuskeiksi,<br />
kun taas nuoret naiset<br />
pysyvät ajokortti-iän saavutettuaankin<br />
matkustajina. Erityisesti<br />
18 - 24-vuotiaat naiset<br />
ajavat keskimäärin lyhyempiä<br />
matkoja kuin saman ikäluokan<br />
miehet.<br />
Suomalaista on joka kahdeksas<br />
15 - 24-vuotias. Nuoret<br />
näyttävät olevan kiinnostuneita<br />
liikenteestä ja siihen<br />
vaikuttamisesta. Yhtenä kanavana<br />
Tiehallinnossa toimiinuorisoneuvottelukunta,<br />
jossa nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä<br />
edustavat jäsenet<br />
käsittelevät ajankohtaisia liikenteeseen<br />
ja tienpitoon liittyviä<br />
asioita.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
25
Mopotaksi syntyi markkinarakoon:<br />
Turvallisuus heikko?<br />
LAHDESSA ON Etelä-Suomen<br />
Sanomien mukaan alkanut<br />
mopotaksiliikenne. Tämä<br />
on hyvä esimerkki yrittäjän<br />
markkinarakovainusta.<br />
<strong>Liikenneturva</strong>sta korostetaan,<br />
että turvallisuuden kannalta<br />
mopotaksiin liittyy kuitenkin<br />
kysymyksiä, joita on<br />
syytä vakavasti pohtia. Valmistella<br />
olevassa uudessa taksilaissa<br />
elinkeinon turvallisuuteen<br />
liittyvät asiat ovat tärkeällä<br />
sijalla.<br />
Lehtitiedon mukaan Lahdessa<br />
asiakkailla on mahdollisuus<br />
tilata normaalia taksikyytiä<br />
edullisempi mopotaksi<br />
esim. kauppareissuille<br />
tai muille asioinneilleen. Tätä<br />
niin kutsuttua mopoautoa<br />
voi kuljettaa mopokortilla<br />
15 vuotta täyttänyt kuljettaja.<br />
Ajoneuvon suurin sallittu<br />
nopeus on 45 km/h.<br />
Ongelmia on odotettavissa<br />
niin taajamissa kuin niiden<br />
ulkopuolellakin.<br />
Taajamissa tyypilliset onnettomuudet<br />
ovat risteyskola-<br />
UUSI TELEMATIIKKAA hyödyntävä<br />
ammattikuljettajille<br />
suunnattu varopalvelu alkoi<br />
tammikuun lopulla. Ilmatieteen<br />
laitoksen ja Tieliikennelaitoksen<br />
luomalla järjestelmällä<br />
varoitetaan kuljettajia<br />
nopeasti muuttuneista sää- ja<br />
keliolosuhteísta tai muista ajoreitillä<br />
olevista häiriöistä. Tämän<br />
lisäksi annetaan ajo-ohjeita<br />
reittivalinnoiksi.<br />
Kolmesta toisiaan täydentävästä<br />
palvelusta koostuva kokonaisuus<br />
on ollut pilottikäytössä<br />
noin 70 raskaan liikenteen<br />
kuljettajalla. Varojärjestelmästä<br />
saadut kokemukset<br />
ovat olleet hyviä.<br />
26 Liikennevilkku 1-2006<br />
Ajankohtaista<br />
reita ja peräänajoja. Mopotaksin<br />
törmäyskestävyyttä ei ole<br />
testattu. Mahdollisten onnettomuuksien<br />
seuraukset voivat<br />
näin olla kohtalokkaita, kun<br />
mopotaksi tai siihen itseensä<br />
törmää mitä todennäköisemmin<br />
sitä painavampi ja suurempi<br />
vastapuoli.<br />
Taajamien ulkopuolella liikenteessä<br />
”köröttelee” tavallisen<br />
henkilöauton näköinen<br />
mopoauto esim. 80 km/h alueella<br />
enintään 45 kilometrin<br />
tuntinopeudella. Henkilöauton<br />
kuljettajan saattaa olla<br />
vaikeata havaita, arvioida ja<br />
reagoida tämän selvästi muita<br />
alhaisempaan nopeuteen. Tutkimusten<br />
mukaan liikennevirtaa<br />
nopeammin ja hitaammin<br />
liikkuvilla on muita suurempi<br />
onnettomuusriski.<br />
Norjassa vastaavanlaisen<br />
mopoauton kuljettajalta vaaditaan<br />
ajokortti ja siihen liittyvä<br />
koulutus. Tästä huolimatta<br />
mopoautoa ei saa käyttää taksiliikenteessä.<br />
Varopalvelua<br />
ammattikuljettajille<br />
Varopalvelun tavoitteena on<br />
vähentää raskaalle liikenteelle<br />
tapahtuvia onnettomuuksia<br />
välittämällä tietoa erilaisista<br />
liikennettä vaikeuttavista ongelmista<br />
kuljettajille suoraan<br />
tien päälle. Käyttäjälle palvelu<br />
on helppokäyttöinen. Vastaavaa<br />
palvelua ei ole tiettävästi<br />
muualla maailmassa.<br />
<strong>Liikenneturva</strong>an kiirineiden<br />
tietojen mukaan järjestelmää<br />
ollaan kehittelemässä<br />
palvelemaan myös yksityisautoilijoita.<br />
Tämän mahdollisesta<br />
aikataulusta ja toteutumisesta<br />
ei ole kuitenkaan tarkempia<br />
tietoja.<br />
<strong>Liikenneturva</strong><br />
moottoripyöränäyttelyssä<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n koulutusta esittelevä osasto oli suuren<br />
mielenkiinnon kohteena moottoripyöränäyttelyssä.<br />
Tässä Elävien moottoripyöräilijöiden yhdistyksen naisdemonin<br />
Kaisa Koistisen seurassa liikkuvan poliisin<br />
vanhemmat konstaapelit Matti Ritamaa ja Staffan Söderström<br />
sekä <strong>Liikenneturva</strong>n koulutusohjaaja Heikki<br />
Anteroinen. (Kuva: Matti Kaartinen)<br />
Pääteiden liikenne<br />
lisääntyi 2 prosentilla<br />
VIIME VUONNA pääteiden liikenne<br />
lisääntyi 1,9 prosentilla<br />
vuoteen 2004 verrattuna. Tiehallinon<br />
mukaan henkilö- ja<br />
pakettiautojen liikenteen kasvu<br />
oli 2 prosenttia ja raskaan<br />
liikenteen 0,7 prosenttia.<br />
Eniten liikenne kasvoi Turun,<br />
Uudenmaan ja Savo-Karjalan<br />
tiepiireissä. Raskasliikenteen<br />
osalta kasvu oli suurinta<br />
Uudenmaan tiepiirissä. Oulun<br />
tiepiirissä raskasliikenne<br />
väheni.<br />
Joulukuussa pääteiden liikenteen<br />
lisääntyminen oli 1,4<br />
prosenttia suurempaa kuin<br />
edellisen vuoden joulukuussa.<br />
Koko syksyn jatkunut raskaan<br />
liikenteen väheneminen<br />
sen sijaan jatkui edelleen 0,4<br />
prosentilla.<br />
Vuonna 2005 raskaan lii-<br />
kenteen suoritetta vähensivät<br />
mm. paperiteollisuuden työtaistelu<br />
touko-kesäkuussa ja<br />
polttoaineiden korkea hinta<br />
elo-syyskuussa.<br />
Normaalisti pääteiden liikenne<br />
on lisääntynyt vuosittain<br />
1-4 prosenttia. Suomessa<br />
on noin 2,7 miljoonaa autoa.<br />
Pääteillä ajetaan 58 miljoonaa<br />
kilometriä vuorokaudessa.<br />
Se on noin kolmannes<br />
osa kaikesta autoliikenteestä.<br />
Tieliikenteen tavarakuljetuksista<br />
tapahtuu pääteillämme<br />
noin 80 prosenttia, vaikka<br />
päätieverkon pituus 13 300<br />
km on vain 3 prosenttia koko<br />
tieverkon pituudesta.<br />
Tiehallinto saa tiedot liikenteestä<br />
automaattisilta mittausasemilta.
Ehjänä elämässä on<br />
tehokas täsmäisku nuorille<br />
Nuorten liikennekäyttäytymiseen<br />
voidaan vaikuttaa<br />
oikeaan aikaan ajoitetuilla<br />
täsmäiskuilla. <strong>Liikenneturva</strong><br />
selvitti yhteistyössä Turun<br />
yliopiston kanssa nuorten<br />
matkustajien riskinottoa<br />
liikenteessä sekä Ehjänä<br />
elämässä –esitysten vaikutuksia.<br />
Tulokset yllättivät<br />
tutkijankin.<br />
Nuoret eivät kaihda riskinottoa<br />
auton matkustajina. Lähes 70<br />
prosenttia nuorista on lähtenyt<br />
vieraan kuljettajan kyytiin. Juopuneen<br />
kuskin kyyti on kelvannut joka<br />
kolmannelle ja turvavyökin jää ainakin<br />
joskus kiinnittämättä 90 prosentilla ja<br />
vähintään melko usein kolmanneksella<br />
nuorista auton matkustajista. Nuoret<br />
naiset ovat matkustajina yhtä varomattomia<br />
kuin nuoret miehetkin.<br />
Näin kerrotaan <strong>Liikenneturva</strong>n ja<br />
Turun yliopiston tekemässä yhteistyötutkimuksessa,<br />
joka julkistettiin tiistaina<br />
17.1. Nuoret riskikuljettajat –seminaarissa<br />
Kuopiossa. Tutkimus selvitti<br />
nuorten riskinottoa erityisesti auton<br />
matkustajina sekä sitä, miten viime keväänä<br />
toteutettu Ehjänä elämässä – liikenneturvallisuusaiheinen<br />
esitys otettiin<br />
vastaan lukioissa ja ammatillisissa<br />
oppilaitoksissa.<br />
Tytötkin ottavat<br />
reippaasti riskejä<br />
Tulokset yllättivät tutkijatkin, vaikka tiedetäänkin,<br />
että riskinotto kuuluu nuo-<br />
ruuteen ja että erityisesti nuoret mieskuljettajat<br />
erottuvat onnettomuustilastoista.<br />
Uutta tietoa saatiin siitä, miten<br />
paljon matkustajat kertovat ottavansa<br />
riskejä. Erikoistutkija Sirkku Laapotin<br />
mukaan erikoista oli sekin, että tämän<br />
tutkimuksen mukaan nuoret naiset<br />
ottavat matkustajina yhtä huolettomia<br />
kuin pojatkin.<br />
Nuoriin ja heidän liikennekäyttäytymiseen<br />
voidaan kuitenkin vaikuttaa. Ehjänä<br />
elämässä – valistusesitys sai nuoret<br />
pohtimaan omaa riskinottoaan ja myös<br />
tekemään turvallisia valintoja. Tutkijan<br />
kannalta oli mielenkiintoista sekin, että<br />
myös tutkimus otettiin hyvin vastaan.<br />
– Asiattomia vastauksia ei ollut yhtään,<br />
vaan päinvastoin vielä syksylläkin<br />
annettiin perusteellisia vastauksia siitä,<br />
miten kampanja vielä muistettiin. Esitys<br />
oli selvästi havahduttanut heitä, ja tämä<br />
näkyi sitten vastauksissa, Laapotti kertoo.<br />
Hänen mukaansa esitys oli selväs-<br />
➥<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
27
tikin hyvin rakennettu ja antoi tilaa katsojan<br />
omille oivalluksille.<br />
– Tämä on suurille porukoille toimiva<br />
täsmäisku, Laapotti tiivistää.<br />
Esitys oli vaikuttava<br />
<strong>Liikenneturva</strong> järjesti keväällä 2005 lukioissa<br />
ja ammatillisissa oppilaitoksissa<br />
esityskiertueen, jonka pääroolissa oli vakavasti<br />
loukkaantuneen nuoren kertoma<br />
tositarina. Kiertue tavoitti 4500 nuorta.<br />
Tavoitteena oli saada nuoret pohtimaan,<br />
millaisia vakavia seurauksia voi olla pienilläkin<br />
virheratkaisuilla ja mitä nuoret<br />
itse voivat tehdä estääkseen vakavia onnettomuuksia.<br />
Nuorten riskinottoa selvitettiin ensimmäisellä<br />
kyselyllä, johon vastasi 1155<br />
nuorta. Sen jälkeen kaksi seuraavaa kyselyä<br />
selvittivät kokemuksia esityksestä<br />
sekä arvioita muutoksista liikennekäyttäytymisessä.<br />
Kahteen ensimmäiseen<br />
vaiheeseen osallistui 751 ja kaikkiin<br />
kolmeen vaiheeseen 306 pääosin<br />
16-19-vuotiasta nuorta. Opettajien vastauksia<br />
tuli 41.<br />
Tutkimuksen mukaan nuorten sekä<br />
heidän opettajiensa mielestä Ehjänä<br />
elämässä –esityksellä voidaan vaikuttaa<br />
nuorten liikennekäyttäytymiseen. Esityksen<br />
vaikuttavammaksi elementiksi<br />
arvioitiin vakavasti liikenneonnettomuudessa<br />
vammautuneen nuoren kertomus<br />
omista kokemuksistaan. Esitykseen<br />
liittyi kaikilla paikkakunnilla runsasta<br />
tiedottamista ja kampanjointia, joka<br />
sekin osaltaan vaikutti nuorten mielipiteisiin.<br />
Tilaa omille oivalluksille<br />
Ehjänä elämässä -esitys lisäsi nuorten<br />
tietoja ja oivalluksia siitä, miten he itse<br />
voivat vaikuttaa omaan selviytymiseensä<br />
liikenteessä. Esimerkiksi ilman<br />
turvavyötä matkustaneista nuorista yli<br />
70 prosenttia arvioi kampanjalla olevan<br />
vaikutusta heidän turvavyön käyttöönsä.<br />
Uutta tietoa kertoi saaneensa 80 prosenttia<br />
vastanneista. Esitys herätti tunteita;<br />
myötätuntoa, surua ja ahdistustakin,<br />
mutta myös toivon tunteita. Ahdistuksen<br />
ja pelon tunteet voivat terveyskampanjoinnissa<br />
motivoida käyttäytymismuutoksiin,<br />
jos tunteen lisäksi saa<br />
tietoa oman itsensä suojelusta.<br />
Esitys oli nuoriin vetoava ja herätti<br />
paljon keskustelua nuorten joukossa.<br />
28 Liikennevilkku 1-2006<br />
Tytöistä yli 90 prosenttia kertoi, että esityksestä<br />
oli keskusteltu kaveriporukoissa<br />
ainakin vähän, pojista näin vastasi lähes<br />
80 prosenttia.<br />
Ehjänä elämässä -esitys pohjautuu<br />
Varkauden poliisin ja <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
Kuopion aluetoimiston yhteistyötahojensa<br />
kanssa kaksi vuotta aikaisemmin<br />
kokoamaan Shokki syntyy sekunnissa –<br />
esitykseen. Sen kokemusten perusteella<br />
<strong>Liikenneturva</strong> päätyi korostamaan ja<br />
tukemaan nimenomaan nuorten selviytymistä<br />
liikenteessä. Esityksen pääelementti<br />
eli Jarmon Tolosen tarina säilyi<br />
ennallaan.<br />
Tehokas tapa tavoittaa nuoria<br />
Jarmo Tolonen on tehnyt jo vuosia työtä<br />
nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi<br />
ns. <strong>Liikenneturva</strong>n Menossa<br />
mukana –toiminnassa, jossa hän käy<br />
kouluilla ja kertoo omista kokemuksistaan.<br />
Jarmolla oli kokeneena esiintyjänä<br />
itselläänkin jo tunne siitä, että on löytynyt<br />
tehokas tapa tavoittaa kerrallaan paljon<br />
nuoria ja tutkimus vahvisti omat ennakkokäsitykset.<br />
– Tärkeimpänä tässä tutkimuksessa<br />
pidän sitä, että nuoret ylipäätään pitivät<br />
esityksestä ja kokivat itse sen olevan hyvä<br />
valistuskeino, Jarmo Tolonen sanoo.<br />
Ehjänä elämässä -kiertueen saama palaute<br />
on niin kannustavaa, että <strong>Liikenneturva</strong><br />
ja sen aluetoimistot järjestävät<br />
keväällä 2006 esitykset 18 paikkakunnalla<br />
eri puolilla Suomea.<br />
– Toivottavasti kevään 2006 kiertue<br />
herättää samanlaisia tunteita kuulijoissa<br />
ja sen vaikutukset liikennekäyttäytymiseen<br />
pysyvät yhtä hyvänä, Jarmo Tolonen<br />
toivoo. Jarmo kannustaa kaikkia nuorten<br />
kanssa työskenteleviä nostamaan vaikeitakin<br />
asioita esille nuorten liikennekasvatuksessa.<br />
Itse hän on siitä rohkaiseva<br />
esimerkki istuessaan yleisönsä edessä ja<br />
kertoessaan omaa tarinaansa.<br />
Tutkimus on luettavissa <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
internet-sivuilta http://www.liikenneturva.fi/fi/tutkimus/tutkimusmonisteet/liitetiedostot/Kampanjaraportti_<br />
ehjana_elamassa.pdf<br />
HUMALAJUOMINEN<br />
nousussa nuorilla miehillä<br />
Ikäryhmittäin tarkasteltaessa nuorilla on muita enemmän henkilövahinkoja<br />
liikenteessä. Onnettomuusriski on suurimmillaan<br />
heti ajokortin saamisen jälkeen.<br />
2000 -luvulla nuoret ovat kuitenkin selviytyneet aiempaa<br />
paremmin liikenteessä . Kuolemaan johtaneiden kovavauhtisten<br />
liikenneonnettomuuksien suhteellinen osuus on puolittunut<br />
1990-luvun lopun vuosista. 15 - 17-vuotiaat nuoret<br />
naiset kuolevat ja loukkaantuvat liikenteessä useimmiten<br />
henkilöauton matkustajina, kun taas nuoret miehet telovat<br />
itseään mopoilla ja moottoripyörillä.<br />
Tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin <strong>Liikenneturva</strong>sta löytää<br />
nuorten liikennekäyttäytymisestä alkoholin käyttöön liittyvän<br />
huolestuttavan piirteen. Kouluterveyskyselyn mukaan alkoholin<br />
hinnan alennus kaksi vuotta sitten on pysäyttänyt alkoholin<br />
käytön laskevan trendin. Viikottainen humalajuominen on<br />
lisääntynyt juuri ajokortti-ikään tulleilla 18-vuotiailla pojilla.<br />
Samanaikaisesti 18 - 24-vuotiaiden rattijuoppojen osuus<br />
kaikista henkilövahinko-onnettomuuksiin joutuneista rattijuopoista<br />
on kasvanut.<br />
Nuorten liikennekasvatuksella ja alkoholivalistuksella riittääkin<br />
haasteita.<br />
Tuula Taskinen
Psykologian tohtori Mika Hatakka<br />
aloitti vuoden alussa <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
uutena kehittämispäällikkönä.<br />
Turun yliopiston<br />
psykologian laitoksen erikoistutkijan<br />
pestistä Lasse Saharisen<br />
saappaisiin astuvan Hatakan erityisosaamista<br />
ovat liikennekäyttäytyminen,<br />
kuljettajakoulutus ja oppiminen.<br />
Hatakalla on kokemusta myös organisaatioiden<br />
ja työyhteisöjen kehittämisen<br />
prosessikonsulttina ja työnohjaajana.<br />
Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuustutkijana<br />
Hatakka on toiminut<br />
vuodesta 1984. Vapaa-aikana Hatakan<br />
löytää jiggailemasta.<br />
Ura alkoi projektisihteerinä<br />
Turun kasvatille <strong>Liikenneturva</strong> työyhteisönä<br />
on tuttu. Turun <strong>Liikenneturva</strong>n<br />
aluepäällikkönä toimiva Antero Aho<br />
pestasi Hatakan talon leipiin jo vuonna<br />
1985. Tuolloin Hatakka oli tekemässä<br />
graduaan Turun katsastuskonttorilla ja<br />
Aho päätti palkata nuoren miehen projektisihteeriksi.<br />
Hatakka toimi aluksi yhteyshenkilönä<br />
kuntiin ja hoiti läänin liikenneturvallisuuskampanjaa.<br />
Tästä hän<br />
jatkoi kouluttajana ja erikoistui vuonna<br />
1989 EAK-kouluttajaksi. Tällä tiellä hän<br />
on edelleen.<br />
- Lassen saappaat ovat isot, mutta niissä<br />
on hyvä jatkaa, Hatakka toteaa. Lassella<br />
on pitkä ura takanaan <strong>Liikenneturva</strong>ssa.<br />
Olen tuntenut Lassen vuosia<br />
ja tiedän hänen tekemänsä työn. Toisaalta<br />
itselläni on myös pitkä ura liiken-<br />
teen parissa, toivottavasti pystyn tuomaan<br />
toimintakenttään jotain uuttakin<br />
näkökulmaa.<br />
- Tässä on nyt mahdollisuus luoda<br />
paikka itselleen, Hatakka pohtii.<br />
- Tulevaisuudessa aikomuksenani on<br />
edelleen jatkaa myös koulutusta esimerkiksi<br />
EAK:n parissa, ei pelkästään organisoida.<br />
Hallinnolliset työt varmaankin<br />
lisääntyvät, kuten erilaiset työryhmät.<br />
Tutkijan työtä Hatakka ei halua kokonaan<br />
jättää. Hän toivoo voivansa jatkaa<br />
tutkijana <strong>Liikenneturva</strong>ssa niissä puitteissa<br />
minkä työ sallii. Oman tieteenalan<br />
syrjässä olisi hyvä pysyä kiinni ainakin<br />
seminaarien, kongressien ja mahdollisesti<br />
jopa julkaisujen kautta.<br />
Koulutukseen uusia<br />
menettelytapoja<br />
Parinkymmenen vuoden työrupeaman<br />
aikana muutokset <strong>Liikenneturva</strong>ssa ovat<br />
näkyneet Hatakan mielestä selvimmin<br />
teknologiassa ja viestinnässä. Tämä on<br />
näkynyt myös koulutuskentällä. Jatkossa<br />
Hatakan toiveena on koulutuksen piirissä<br />
aktivoida ihmisiä ja saada kuljettajan<br />
omat motiivit mietintään.<br />
- Kouluttajan tehtävänä on ajatusten<br />
herättäminen. Olennaista on myös ongelmakuljettajiin<br />
puuttuminen. Hatakka<br />
pohtii.<br />
- Olisi aiheellista pohtia löytyisikö<br />
vaihtoehtoja nykymuotoisten rangaistusten<br />
rinnalle. Pelkkä kepin antaminen<br />
rangaistuksena ei välttämättä toimi.<br />
Päihderiippuvuuteen puuttuminen,<br />
Turun juna toi<br />
<strong>Liikenneturva</strong>an<br />
uuden<br />
KEHITTÄMIS-<br />
PÄÄLLIKÖN<br />
Mika Hatakka kulkee mieluusti työmatkansa paikallisjunalla.<br />
Matka-ajan voi hyödyntää vaikkapa lukien.<br />
Kuva: Marjaana Kivioja<br />
kuntoutuskurssit ja ongelmiin aikaisempi<br />
puuttuminen voisivat olla esimerkkejä<br />
vaihtoehtoisista menettelytavoista.<br />
Näitä keinoja Hatakka on jo tutkinut<br />
yhdessä Sirkku Laapotin kanssa erilaisissa<br />
kriminaalihuollon kehittämiskokeiluissa,<br />
kun tutkittiin rattijuoppojen<br />
yhdyskuntapalvelusaikaisia koulutusmahdollisuuksia.<br />
Hatakka miettii myös tulevaa suhdettaan<br />
maakuntiin. Tilanne ei ole juurikaan<br />
Hatakan kouluttaja-aikana muuttunut<br />
<strong>Liikenneturva</strong>ssa. Sen voi nähdä<br />
jopa ongelmallisena.<br />
-Kouluttaja on toisaalta ainutlaatuinen<br />
ja merkittävä voimavara. On kuitenkin<br />
pohdittava, mitä ja kuinka paljon<br />
niihin käytetään energiaa. Kouluttajan<br />
tulevaisuus on edelleen olemassa<br />
ja siihen on keskityttävä edelleen, uskoo<br />
Hatakka.<br />
-Reissaamista näyttää tässä työssä tulevan.<br />
Matkat tehdään vastedes junalla,<br />
omalla autolla tai lentäen. Riippuu tilanteesta,<br />
millä kulkupelillä edetään. Täällä<br />
Helsingissä työmatkaa ei ole mitään<br />
järkeä taittaa omalla autolla.<br />
Vapaa-aikana Hatakka on rentoutunut<br />
Mieskuoro Laulunystävissä ja luonnossa.<br />
Erityisesti melominen ja lähes kaikenlainen<br />
vapakalastus on vienyt miehen<br />
mennessään. Mieli lepää, kun pääsee<br />
vavan varteen onkimaan siikaa tai<br />
pilkkimään. Hatakan harrastuksiin kuuluu<br />
myös jiggailu, Suomessa vielä nuori<br />
niin sanottu pohjakalastus silikonisella<br />
matoa tai toukkaa jäljittelevällä vieheellä.<br />
- MK<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
29
Seurava<br />
Liikennevilkku<br />
2/2006 ilmestyy<br />
huhtikuun<br />
puolivälissä.<br />
Kevät on tuolloin<br />
jo käsillä. Niinpä<br />
lehdessäkin<br />
puhumme<br />
kevätasioista,<br />
kuten<br />
polkupyöräilystä<br />
ja mopoilusta.<br />
Hyvää<br />
lopputalvea.<br />
30 Liikennevilkku 1-2006<br />
TOIMITUSJOHTAJA<br />
Matti Järvinen<br />
TOIMITUSJOHTAJAN SIHTEERI<br />
Sisko Hämäläinen<br />
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ<br />
Kare Ojaniemi<br />
TIEDOTUSTOIMITTAJA<br />
Ulla-Maija Sornikivi<br />
TOIMITUSSIHTEERI<br />
Pekka Saarnio<br />
TIEDOTTAJA<br />
Kaisa Hara<br />
Leena King<br />
KAMPANJATIEDOTTAJA<br />
Annina Brandt<br />
TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ<br />
Sirpa Rajalin<br />
TUTKIMUKSET<br />
Matti Heinonen, Leena Pöysti<br />
TALOUSPÄÄLLIKKÖ<br />
Markku Kola<br />
KONTTORIPALVELUT<br />
Anne Antinaho, Eila Mannila-Nieminen<br />
TOIMISTOPALVELUT<br />
Raija Eskola, Tarja Hämäläinen,<br />
Marjaana Piirainen<br />
LIIKENNETURVAN ALUETOIMISTOT<br />
Etelä-Suomi:<br />
HELSINKI Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />
Puh. (09) 417 4700, Fax (09) 4174 7400<br />
Varpu Tavaststjerna, Olli Lehto<br />
KOUVOLA Valtakatu 30 C 14,<br />
45100 Kouvola<br />
Puh. (05) 375 2006, Fax (05) 375 2689<br />
Anna-Maija Hinkkanen<br />
LAHTI, Vesijärvenkatu 21<br />
3. krs. huone 316, 15140 Lahti<br />
puh. (03) 589 8510<br />
Satu Tuomikoski<br />
Länsi-Suomi:<br />
TURKU Humalistonkatu 2 b B 26,<br />
20100 Turku<br />
Puh. (02) 469 1744, Fax (02) 469 1746<br />
Antero Aho, Hannele Nikula<br />
TAMPERE Polvikatu 2 E 25, 33100 Tampere<br />
Puh. (03) 212 2156, Fax (03) 213 1478<br />
Matti Joki, Maire Pietilä<br />
JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 41 A 9,<br />
40100 Jyväskylä<br />
Puh. (014) 449 9900, Fax (014) 449 9901<br />
Leena Piippa, Raili Pynnönen<br />
Sitratie 7, 00420 Helsinki<br />
Puhelin (09) 417 4700, faksi (09) 4174 7400<br />
VARASTO<br />
Johanna Lorentz<br />
JULKAISUT<br />
Päivikki Soinio, Soile Tuomi-Muurinen<br />
NÄYTTELYT<br />
Olli Lehto<br />
TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ<br />
Jukka Vierimaa<br />
TIETOPALVELUT<br />
Leena Paartola, Petri Jääskeläinen<br />
ATK-TUKIHENKILÖ<br />
Esko Pietarinen<br />
KIRJASTO<br />
Marjaana Kivioja<br />
Anneli Moro<br />
KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ<br />
Mika Hatakka<br />
LIIKENNEKASVATUS<br />
Minna Huopalainen,<br />
Aulikki Schrey, Milla Vähäkainu<br />
KULJETTAJAKOULUTUS<br />
Heikki Anteroinen, Ilkka Valkama<br />
TURVALLISUUSINSINÖÖRI<br />
Ari-Pekka Elovaara<br />
VAASA Kauppapuistikko 16 B 46,<br />
65100 Vaasa<br />
Puh. (06) 361 0888, Fax (06) 361 0889<br />
Heli Lintamo, Lena Sandbacka<br />
Itä-Suomi:<br />
MIKKELI Vuorikatu 5 A, 50100 Mikkeli<br />
Puh. (015) 760 0887, Fax (015) 760 0885<br />
Reijo Tarkiainen<br />
KUOPIO Tulliportinkatu 26 A 1,<br />
70100 Kuopio<br />
Puh. (017) 580 0282, Fax (017) 580 0284<br />
Tuula Taskinen, Tarja Korhonen<br />
JOENSUU Kirkkokatu 19 A 9,<br />
80100 Joensuu<br />
Puh. (013) 610 0125, Fax (013) 610 0124<br />
Marja Siintomaa<br />
Pohjois-Suomi:<br />
OULU Torikatu 33 A 1, 90100 Oulu<br />
Puh. (08) 372 500, Fax (08) 372 105<br />
Rainer Kinisjärvi, Eero Kalmakoski<br />
ROVANIEMI Korkalonkatu 18,<br />
96200 Rovaniemi<br />
Puh. (016) 347 077, Fax (016) 319 439<br />
Petri Niska<br />
Sähköpostiosoitteet: liikenneturva@liikenneturva.fi<br />
etunimi.sukunimi@liikenneturva.fi (ä,ö,å kirjoitetaan a,o,a)
Ajamisen ja<br />
puhumisen ristiriita<br />
Vuoden 2003 alusta tuli<br />
voimaan laki, joka kielsi<br />
matkapuhelimen pitämisen<br />
kädessä ajon aikana.<br />
Jo ennen lain voimaantuloa<br />
kuljettajien enemmistö halusi lain<br />
säätämistä. Puhuminen puhelimeen<br />
ja ajaminen oli tunnistettu vaaralliseksi<br />
yhdistelmäksi etenkin vilkkaassa<br />
taajamaliikenteessä. Lainsäätäjän<br />
tavoitteena oli helpottaa ajotehtävää<br />
ja näin vähentää riskiä. Olihan<br />
tutkimuksissa selkeästi osoitettu, että<br />
onnettomuusriski kasvaa nelinkertaiseksi<br />
puhuttaessa puhelimeen. Tietoa<br />
tosin ei ollut siitä, että handsfree<br />
riskiä vähentäisi.<br />
Lainsäätäjä onnistui tehtävässään.<br />
Lain seurauksena puhelimen käyttö<br />
ajon aikana muuttui harkitummaksi.<br />
Osa kuljettajista kertoi lopettaneensa<br />
puhumisen ajaessaan kokonaan. Näitä<br />
kuljettajia oli 40 prosenttia. He olivat<br />
aiemmin käyttäneet puhelinta vain silloin<br />
tällöin, varsin satunnaisesti.<br />
Heti lain voimaan tulon jälkeen<br />
handsfree-laitteiden hankinta lisääntyi.<br />
Sen omisti jo noin puolet autoilijoista.<br />
Hieman myöhemmin tehdyssä<br />
haastattelussa laitteen sanoi<br />
Tämän haluan sanoa<br />
Filosofi an tohtori Sirpa Rajalin on<br />
<strong>Liikenneturva</strong>n tutkimuspäällikkö<br />
omistavansa jo kaksi kolmasosaa ja<br />
loput sanoivat, etteivät he sitä koskaan<br />
hankikaan. Samalla ilmeni, ettei<br />
handsfreen käyttö ollutkaan niin miellyttävää<br />
ja vaivatonta, kuin oli kuviteltu.<br />
Johdot olivat solmussa, nappikuuloke<br />
aiheutti ikävää paineen tunnetta<br />
korvaan ja jopa tipahteli korvasta ajon<br />
aikana silloin tällöin. Voidaan sanoa,<br />
että käyttäjät olivat pikemminkin tyytymättömiä<br />
kuin tyytyväisiä laitteisiin.<br />
Tyytymättömiä itse lakiin kuljettajat eivät<br />
yllättäen kuitenkaan olleet. Lakia<br />
pidettiin edelleen tarpeellisena ja kaksi<br />
kolmasosaa uskoi sen parantavan<br />
liikenteen turvallisuutta.<br />
Lain noudattamisessa kävi niin kuin<br />
monen muunkin lain. Alussa oltiin hyvinkin<br />
lainkuuliaisia, mutta noin vuoden<br />
kuluttua kuuliaisuus alkoi jo hiipua.<br />
Viidennes ilmoitti taas ajavansa<br />
puhelin korvalla. Liikennettä tarkkailemalla<br />
tämä osuus näyttäytyi 6 prosentin<br />
suuruisena joukkona autoilijoista<br />
valituissa tarkkailupaikoissa. Mittaus<br />
toistettiin viime kesänä, kun kaksi<br />
vuotta lain voimaantulosta oli kulunut.<br />
Jälleen löytyi tuo kyseinen kuuden<br />
prosentin joukko liikenteestä, jotka<br />
eivät laista välittäneet. Näyttää siltä,<br />
että tälle lainkuuliaisuuden tasolle<br />
on jääty. Tätä vahvistaa moni muukin<br />
pikkuselvitys, kuten Tuulilasin tammikuussa<br />
nettipalvelujensa käyttäjille<br />
tekemä kysely. Siinäkin löytyi kyseinen<br />
viidennes autoilijoista, joka kertoi<br />
käyttävänsä kännykkää ajaessaan<br />
kuten aiemminkin.<br />
Olettaisin, että handsfree-laitteiden<br />
kehittyminen ja käytön helpottuminen<br />
lisäävät niiden käyttöä ja samalla lainkuuliaisuutta.<br />
Autoteollisuus varmasti<br />
pian helpottaa tilannetta ja vastaa<br />
markkinoiden tarpeisiin kehittämällä<br />
autossa käytettävien mobiili-laitteiden<br />
käyttöliittymiä. Tarkoituksenmukaistahan<br />
on, että tietoliikenne integroidaan<br />
auton lisävarusteeksi niin, ettei<br />
se vaadi irrallisia laitteita ja vie kuljettajalta<br />
mahdollisimman vähän huomiota.<br />
Paineita tähän luo omalta osaltaan<br />
autoilijoille kännykkään tarjottavat<br />
liikennesäätiedot, jotka edellyttävät<br />
puhelimen pitämistä valmiustilassa<br />
ajettaessa. Kännykän käytöstä autossa<br />
on aina ollut sekä hyötyjä että<br />
haittoja. Jos huomaat haittojen saavan<br />
ylivallan, kannattaa harkita parhainta<br />
vaihtoehtoa: Älä puhu puhelimeen<br />
ajon aikana.<br />
Liikennevilkku 1-2006<br />
Sirpa Rajalin<br />
31
32 Liikennevilkku 1-2006
Change language