Meidän ympäristömme 2012 - Fortum
Meidän ympäristömme 2012 - Fortum
Meidän ympäristömme 2012 - Fortum
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong><br />
Loviisan voimalaitos
2 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 3<br />
Energiamme edesauttaa nykyisten<br />
ja tulevien sukupolvien elämää<br />
Kestävä kehitys on <strong>Fortum</strong>issa kaiken toiminnan<br />
edellytys. Taloudellinen, sosiaalinen<br />
ja ympäristövastuu ovat vakaa perusta hyvälle<br />
liiketoiminnalle.<br />
<strong>Fortum</strong>in kestävän kehityksen periaatteet<br />
ja koko konsernin kattava ympäristöpolitiikka<br />
testataan päivittäin Loviisan voimalaitoksen<br />
arjessa.<br />
Tavoitteemme ovat korkealla toiminnan<br />
jokaisella lohkolla. Pääsääntöisesti olemme<br />
onnistuneet niissä hyvin. Tuotamme sähköä<br />
turvallisesti ja luotettavasti, haluamme tarjota<br />
työntekijöillemme turvallisen työpaikan sekä<br />
toimimme vastuullisesti turvallisuuteen ja<br />
ympäristöön liittyvissä asioissa.<br />
Loviisan voimalaitoksen uusi ympäristölupa<br />
tuli voimaan kesällä <strong>2012</strong>. Pitkään vireillä<br />
ollut prosessi saatettiin loppuun ja sen myötä<br />
meille kertyi paljon tutkimustietoa muun<br />
muassa jäähdytysveden vaikutuksista meriympäristöön.<br />
Kerromme tuloksista myös tässä<br />
esitteessä.<br />
Jokainen voimalaitoksen työpäivä koostuu<br />
lukuisista erilaisista valinnoista, joissa on<br />
huomioitava useita ympäristöön ja turvallisuuteen<br />
vaikuttavia seikkoja. Voimalaitoksen<br />
ympäristötyön tueksi ja ympäristötietoisuuden<br />
lisäämiseksi perustimme vuoden <strong>2012</strong><br />
aikana voimalaitokselle oman ympäristötyöryhmän.<br />
Siinä ovat edustettuina monipuolisesti<br />
laitoksen eri toiminnot mukaan lukien<br />
ulkopuolisen urakoitsijayrityksen edustus sekä<br />
eri henkilöstöryhmät.<br />
Voimalaitoksella toteutettavaan modernisaatio-ohjelmaan<br />
sisältyy useita projekteja,<br />
joilla parannetaan edelleen laitoksen turvallisuutta,<br />
parannetaan hyötysuhdetta ja pienennetään<br />
omakäyttöenergian kulutusta.<br />
Turvallisuusparannuksilla parannamme<br />
laitoksen turvallisuutta äärimmäisissä suunnittelun<br />
ulkopuolisissa tapahtumissa ottaen<br />
huomioon mm. Fukushiman onnettomuudesta<br />
saadut opit. Hyötysuhteen parantamisella<br />
ja omakäyttöenergian kulutuksen pienentämisellä<br />
lisätään voimalaitoksen energiantuotantoa<br />
ja siten ympäröivän yhteiskunnan saamaa<br />
hyötyä samalla, kun toiminnan ympäristövaikutukset<br />
pienenevät.<br />
Jari Kuusisto<br />
Turvallisuusyksikön päällikkö<br />
Johdon edustaja ympäristöasioissa<br />
Loviisan voimalaitos<br />
<strong>Fortum</strong> Power and Heat Oy
4 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 5<br />
Loviisan voimalaitos<br />
vuonna <strong>2012</strong><br />
Käyttöönotto<br />
• Loviisa 1 helmikuussa 1977<br />
• Loviisa 2 marraskuussa 1980<br />
Käyttölupa voimassa<br />
• Loviisa 1 vuoteen 2027<br />
• Loviisa 2 vuoteen 2030<br />
Brutto(netto)teho<br />
• 2 x 520 (496) MW<br />
Kokonaissähköntuotanto 7,61 TWh<br />
• Loviisa 1: nettosähkötuotanto 3,65 TWh<br />
• Loviisa 2: nettosähkötuotanto 3,96 TWh<br />
Käyttökerroin 87,7 %<br />
Henkilöstömäärä 511<br />
Henkilömäärä Loviisan<br />
voimalaitoksella 31.12.<strong>2012</strong><br />
800<br />
Naisia Miehiä<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
Henkilöitä<br />
Vakituisia<br />
työntekijöitä<br />
Määräaikaisia<br />
työntekijöitä<br />
Tekninen<br />
tuki<br />
Vakituisia<br />
urakoitsijoita<br />
Henkilöstön ikäjakauma Loviisan<br />
voimalaitoksella vuonna <strong>2012</strong><br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
-25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-<br />
Ikä<br />
Vuosihuolloissa<br />
Ympäristötapahtumat<br />
vuonna <strong>2012</strong><br />
Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan sertifioidun<br />
SFS-EN ISO 14001 standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän avulla.<br />
Ympäristövaikutuksia aiheuttavat mm. jäähdytys- ja käyttövesi,<br />
uraanipolttoaineen hankinta, radioaktiiviset ja tavanomaiset jätteet sekä<br />
ilmaan ja mereen päätyvät radioaktiiviset, kemikaali- ja ravinnepäästöt.<br />
Voimalaitoksen käytön ympäristövaikutuksia<br />
tunnistetaan ja arvioidaan järjestelmällisesi.<br />
Kehitystyön ohjaamiseksi teemme joka vuosi<br />
ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on jatkuva<br />
parantaminen. Toteutamme korjaavia toimenpiteitä<br />
oikea-aikaisesti ajanmukaista tekniikkaa<br />
ja tietoa soveltaen. Toimimme sidosryhmien<br />
kanssa läheisessä yhteistyössä ympäristöasioiden<br />
kehittämisessä ja viestinnässä. Osallistamme<br />
myös henkilöstöä ympäristöjärjestelmän<br />
ylläpitämiseen ja kehittämistoimintaan.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> ei tapahtunut ympäristölupaehtorikkomuksia.<br />
Vuotoja raportointiin<br />
yhteensä 4 kappaletta. Yksi vuodoista oli yli<br />
100 litran vuoto. Tällöin laimeaa hydratsiiniliuosta<br />
pääsi vuotamaan mereen enintään<br />
3 m 3 . Tapahtumasta tehtiin onnettomuusilmoitus<br />
Turvallisuus- ja kemiaalivirastolle<br />
(Tukes) sekä annettiin ilmoitus Uudenmaan<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle<br />
(ELY-keskus) ja Loviisan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Pienemmistä vuodoista kaikki<br />
3 kpl olivat alle 100 litran kylmäainevuotoja<br />
ilmastointijärjestelmistä.<br />
Uusi ympäristölupa<br />
Loviisan voimalaitoksen ympäristölupa tuli<br />
KHO:n päätöksen mukaisesti voimaan<br />
19.6.<strong>2012</strong>. Luvan mukana tuli kuitenkin vaatimus<br />
hakemuksen jättämisestä 31.12.<strong>2012</strong><br />
mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.<br />
Hakemuksessa tuli esittää selvitys ydinvoimalaitoksen<br />
jäähdytys- ja jätevesipäästöistä<br />
rantakiinteistöille ja purkualueen vesialueille<br />
aiheutuvista vahingoista sekä esitys<br />
vahinkojen poistamiseksi tehtävistä toimenpiteistä<br />
ja korvauksista. Lisäksi piti esittää<br />
selvitys Kirmosundin tienpenkereen aihe-
6 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 7<br />
uttamista merivirtausten muutoksista ja siitä<br />
mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.<br />
Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä<br />
mahdollisista jatkotoimenpiteistä odotetaan alkuvuonna<br />
2013. Uuden ympäristöluvan määräysten<br />
soveltaminen aloitettiin välittömästi<br />
KHO:n päätöksen jälkeen. Lupamääräykset<br />
käsittelevät osittain sellaisia asioita, joissa voimalaitos<br />
toimii vaatimusten mukaisesti.<br />
Energiatehokkuussopimus<br />
Energiatehokkuuden parantamisella voimalaitoksilla<br />
tarkoitetaan<br />
• voimalaitoksen käyttöä korkealla hyötysuhteella<br />
• hankkeita ja toimintaa, joilla hyötysuhdetta<br />
voidaan parantaa<br />
• hankkeita, joissa CO2-vapaa teho nousee<br />
mahdollista saavuttaa energiansäästöä<br />
Vuonna <strong>2012</strong> Loviisan voimalaitoksella tehtyjä<br />
energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä<br />
olivat<br />
• Motivan PATE-paineilma-analyysin mukainen<br />
selvitys<br />
• paineilmajärjestelmän vuotojen korjaaminen<br />
• TG2-turbiiniyksiköllä matalapaineturbiinin<br />
vesilippojen uusinta, josta seurasi<br />
vähäinen laitoshyötysuhteen nousu<br />
Elinkeinoelämän<br />
puitesopimus<br />
energiankäytön tehostamisesta<br />
ja energiantuotannon<br />
toimenpideohjelmasta<br />
astui voimaan 2008 alussa.<br />
Toimenpideohjelma ulottuu<br />
vuosille 2008–2016.<br />
Ohjelman tavoitteena on, että<br />
sopimusyrityksissä vuoden<br />
2016 loppuun mennessä on<br />
saavutettu 1000 GWh säästö<br />
primäärienergiassa ja 1000 GWh<br />
sähköntuotannon tehostuminen<br />
sähköenergiaksi laskettuna<br />
verrattuna kehitykseen<br />
ilman uusia energiankäytön<br />
Jäähdytysveden<br />
vaikutukset<br />
meriympäristössä<br />
Meriympäristön seuranta<br />
Loviisan voimalaitoksen lähellä<br />
alkoi jo ennen voimalaitoksen<br />
käyttöönottoa. Pitkäjänteistä<br />
seurantatyötä pyritään<br />
tekemään myös tekniikan<br />
kehittymisen tarjoamien uusia<br />
mahdollisuuksien avulla, vaikka<br />
uudellakin tekniikalla on omat<br />
rajoitteensa.<br />
Loviisan voimalaitoksella energiatehokkuusprosessi<br />
painottuu käyttöyksikön tekemiin<br />
selvityksiin, joissa selvitetään onko voimalaitoksella<br />
energiatehokkuuteen liittyviä<br />
parannuskohteita. Kerran vuodessa tarkastellaan<br />
Loviisan voimalaitoksen investointien<br />
pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS-lista) ja<br />
arvioidaan, onko muilla yksittäisillä toimilla<br />
tehostamistoimia.<br />
Lisätietoa:<br />
www.energiatehokkuussopimukset.fi<br />
Vuonna <strong>2012</strong> <strong>Fortum</strong> selvitti Kirmosundin<br />
pengertien vaikutuksia meriympäristöön. Lisäksi<br />
tehtiin Hästholmsfjärdeniä ja Klobbfjärdeniä<br />
koskeva ympäristöselvitys sekä rantaasukaskysely.<br />
Selvitykset ovat osa aluehallintoviranomaiselle<br />
toimitettua hakemusta, joka<br />
koski jäähdytys- ja jätevesien aiheuttamia vahinkoja,<br />
toimenpiteitä ja korvauksia.<br />
Ympäristöselvityksen perusteella Häst-
8 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 9<br />
Havainnekuva kertoo mittauslaitteistoista veden pinnan alla.<br />
Kohot<br />
Lämpötila-anturit<br />
Akustinen laukaisin<br />
Kellukkeet<br />
Happi- ja suolapitoisuusanturi<br />
ADCP-virtausmittari<br />
Akustinen laukaisin<br />
holmsfjärdenin ja Klobbfjärdenin tila ei juurikaan<br />
eroa vertailualueesta, vaikka voimalaitoksen<br />
jäähdytysvesi puretaan juuri tälle alueella.<br />
Suomenlahden yleinen rehevöitymiskehitys<br />
näkyy myös voimalaitoksen lähimerialueella.<br />
Ranta-asukaskyselyn tulosten perusteella<br />
erityisiä huolenaiheina alueella ovat vesikasvillisuus,<br />
rantaveden pohja ja veden laatu.<br />
Selkeimmin havaittava voimalaitoksen<br />
jäähdytysveden vaikutus on talvella purkuaukon<br />
edustalla sulana pysyvä alue, jonka laajuus<br />
vaihtelee vuodesta toiseen riippuen lähinnä<br />
talven ankaruudesta. Lämmin jäähdytysvesi<br />
muuttaa kiistatta ympäristöolosuhteita<br />
purkuaukon läheisyydessä.<br />
Parin kilometrin etäisyydellä purkuaukosta<br />
jäähdytysveden vaikutusten osoittaminen ja<br />
erityisesti yleisestä rehevöitymiskehityksestä<br />
erottaminen on puolestaan jo hyvin hankalaa<br />
pitkään jatkuneesta seurannasta huolimatta.<br />
Olosuhteiden muutoksesta on hyötynyt ainakin<br />
tulokaslaji valekirjosimpukka, joka ei ilman<br />
voimalaitosta selviäisi Suomen talvesta.<br />
Uusi tekniikka tutkijoiden apuna<br />
Mallinnustulosten mukaan Kirmosundin pengertien<br />
vaikutukset rajoittuvat noin 500 metrin<br />
etäisyydelle penkereestä, eikä yhden salmen<br />
heikentyneellä virtauksella ole merkitystä,<br />
kun tarkastellaan Hästholmsfjärdeniä<br />
kokonaisuudessaan. Penkereellä ei käytännössä<br />
ole vaikutusta jäähdytysveden vaikutusalueen<br />
sijaintiin tai laajuuteen.<br />
Kahden viimeisen talven aikana uutta tekniikkaa<br />
edustavia jatkuvatoimisia lämpötilaa<br />
ja virtauksia mittavia laitteita on ollut jään alla<br />
oletetulla jäähdytysveden kulkureitillä. Tämän<br />
mittaustavan osalta haemme vielä oikeita<br />
työtapoja, sillä jo ensimmäisen talven tulokset<br />
osoittivat, ettei edes jääkannen alla suojassa<br />
oleva meri käyttäydy niin yksinkertaisesti<br />
kuin olemme taipuvaisia kuvittelemaan.<br />
Uraanipolttoaine<br />
(t)<br />
Raakavesi<br />
(talous- ja<br />
prosessivesi) (m 3 )<br />
Jäähdytysvesi<br />
(milj. m 3 )<br />
Ympäristötase <strong>2012</strong><br />
Päästöt ilmaan <strong>2012</strong> 2011<br />
Jalokaasut (TBq) 5,56 6,29<br />
Jodi (TBq) 0,000000225 0,000000858<br />
Aerosolit (TBq) 0,000104 0,0001<br />
Hiili-14 (TBq) 0,338 0,324<br />
Tritium (TBq) 0,213 0,186<br />
<strong>2012</strong> 2011<br />
20,5 23,3<br />
215520 182555<br />
1327 1434<br />
Sallittu<br />
vuosipäästö<br />
22000<br />
0,22<br />
Sähkö (TWh) <strong>2012</strong> 2011<br />
brutto 8,009 8,465<br />
netto 7,61 8,062<br />
<strong>2012</strong> Loviisan voimalaitoksella<br />
käsitellyt jätteet (yhteensä 701,1 t)<br />
Valvonta-alueelta VLJ-luolaan 32,5<br />
loppusijoitetut huoltojätteet<br />
Vaaralliset jätteet<br />
vaarallisten jätteiden<br />
käsittelylaitokseen<br />
126,0<br />
Sekajäte kaatopaikalle 142,4<br />
Metalliromu kierrätykseen 276,5<br />
Muu kierrätykseen<br />
toimitettu jäte<br />
123,8<br />
Käytetty polttoaine (t) 20,5<br />
Päästöt veteen <strong>2012</strong> 2011<br />
Jäähdytysvesi (milj. m 3 ) 1327 1434<br />
Lämpökuorma mereen (TJ) 54790 58254<br />
Fissio- ja aktivoitumis-tuotteet (TBq) 0,000306 0,000188<br />
Tritium (TBq) 15,1 14,9<br />
Fosfori (kg) 4,2 4,9<br />
Typpi (kg) 902 939<br />
Kiintoaine (kg) 351 185<br />
BOD 7ATU<br />
(kg) 116 93<br />
Sallittu<br />
vuosipäästö<br />
0,89<br />
150<br />
Loviisan voimalaitoksen<br />
ympäristövaikutuksia<br />
pyritään vähentämään:<br />
• käyttämällä<br />
luonnonvaroja tehokkaasti<br />
ja säästäväisesti.<br />
• käyttämällä uusiutuvia<br />
ja vähähiilisiä<br />
energialähteitä, kun se on<br />
mahdollista.<br />
• vähentämällä paikallisia<br />
ympäristövaikutuksia<br />
ympäristöteknologian ja<br />
kehittyneiden käyttö- ja<br />
kunnossapitomenetelmien<br />
avulla.
10 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 11<br />
Jätevedet<br />
Laitosalueen biologis-kemialliselle<br />
jätevedenpuhdistamolle johdettiin<br />
noin 20 549 m 3 talousjätevesiä.<br />
Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa<br />
määritelty BHK7-kuormitukselle alle<br />
5 kg/vrk ja fosforikuormitukselle alle 0,1 kg/<br />
vrk puolivuosikeskiarvona. Nämä kuormitusrajat<br />
alittuivat vuonna <strong>2012</strong>.<br />
Muut jätevedet käsitellään lupapäätösten<br />
mukaisesti tarpeellisella huolellisuudella<br />
niin, että merialueelle joutuvien haitallisten<br />
aineiden määrät jäävät mahdollisimman vähäisiksi.<br />
Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta<br />
seurataan tarkkailuohjelman<br />
mukaisilla näytteillä.<br />
Radioaktiivisia prosessijätevesiä muodostuu<br />
primääripiirin ja valvonta-alueen jätevesistä,<br />
jotka johdetaan aktiivisuusmittauksen<br />
jälkeen joko käsiteltäviksi tai jäähdytysveden<br />
mukana mereen. Käsittelymenetelminä<br />
käytetään haihdutusta ja ioninvaihtotekniikkaa.<br />
Talousjätevesien aiheuttama<br />
vuosikuormitus<br />
2010 2011 <strong>2012</strong><br />
Biologinen<br />
hapenkulutus kg/v<br />
Kemiallinen<br />
hapenkulutus kg/v<br />
151 93 116<br />
491 291 309<br />
Fosfori, kg/v 6,3 2,3 4,2<br />
Typpi, kg/v 1 078 713 902<br />
Kiintoaine, kg/v 413 185 351<br />
Talousjätevesi<br />
määrä m 3 /v<br />
27 855 19 206 20 549<br />
Biologinen hapenkulutus BHK 7 : Mittayksikkö, joka<br />
kertoo kuinka paljon pieneliöt kuluttavat happea<br />
kiintoaineen ja orgaanisten (eloperäisten) yhdisteiden<br />
hapettamiseen.<br />
Kemiallinen hapenkulutus KHK: Mittayksikkö, joka<br />
kuvaa sitä happimäärää, jota tarvitaan jäteveden<br />
kemiallisessa hajoamisessa.<br />
Prosessijätevesien aiheuttama<br />
vuosikuormitus<br />
2010 2011 <strong>2012</strong><br />
Fosfori, kg/v 30 2,6 3,0<br />
Typpi, kg/v 224 223 342<br />
Kiintoaine, kg/v 113 67 72<br />
Prosessijätevesi<br />
määrä m 3 /v<br />
20 603 18 708 21 526<br />
Fosfori ja typpi: Vedessä olevia ravinteita, joita muu<br />
massa hyödyntää kasvussaan.<br />
Kiintoaine: Massa, joka joutuu puhdistetun jäteveden<br />
mukana luontoon.<br />
Kemikaaliturvallisuus<br />
Loviisan voimalaitoksen turvallisuuskulttuuria kehitetään jatkuvasti.<br />
Kemikaaliturvallisuus on osa ydin- ja henkilöturvallisuutta.<br />
Kemikaalien ja myös tarveaineiden soveltuvuutta<br />
ja turvallista käyttöä hallitaan ns. TL-<br />
TA-prosessilla (Turvallisuus-Luokitellut-Tarve-Aineet).<br />
TLTA-prosessin tarkoituksena on<br />
varmistaa, että Loviisan voimalaitoksen järjestelmissä<br />
käytettävien tarveaineiden ja kemikaalien<br />
käyttö on turvallista ja hallittua sekä<br />
samalla taloudellista. Prosessin avulla torjutaan<br />
myös kemikaalien aiheuttamia terveys-<br />
ja ympäristöhaittoja.<br />
TLTA-käytäntöä sovelletaan kaikille Loviisan<br />
voimalaitoksen järjestelmissä käytettäville tai<br />
käyttöön aiotuille kemikaaleille ja tarveaineille.<br />
Luokitusryhmä tarkastaa ja hyväksyy jokaisen<br />
käyttöön aiotun kemikaalin ja tarveaineen ennen<br />
kun ainetta voi edes tilata laitokselle.<br />
Luokitustyöryhmä koostuu eri alojen asiantuntijoista.<br />
Edustettuina ovat paloturvallisuus,<br />
työturvallisuus, kemikaalien käytönvalvoja,<br />
ympäristö ja jätehuolto sekä kemia. Perustelluilla<br />
ja suunnitellusti läpiviedyillä kemikaali-<br />
ja tarveainehankinnoilla voidaan vähen-<br />
tää ylläpito- ja käyttökustannuksia sekä vähentää<br />
henkilöstön kemikaali- ja säteilyaltistusta.<br />
Loviisan voimalaitoksen kemikaaliturvallisuusryhmä<br />
toimii asiantuntijana kemikaaliturvallisuuteen<br />
liittyvissä asioissa. Ryhmän<br />
päätavoitteena on saada kemikaaliturvallisuuteen<br />
liittyvät asiat näkyviksi. Muita tehtäviä<br />
ovat mm. kemiallisten riskien ja altistumisen<br />
sekä ympäristövaikutusten arviointi,<br />
kemikaalien turvallinen käyttö, kemikaaliturvallisuusasioiden<br />
ylläpito lainsäädännön,<br />
standardien, ohjeistusten, toimintatapojen ja<br />
hyvien käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi ryhmä<br />
käsittelee ja tarvittaessa ohjeistaa kaikki<br />
ne asiat ja toimet, joilla varmistetaan kemikaalien<br />
soveltuvuus ja turvallinen käyttö eri<br />
tilanteissa Loviisan voimalaitoksella.<br />
Tukes valvoo<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on<br />
Loviisan voimalaitoksen valvova viranomainen<br />
kemikaaleihin liittyvissä asioissa. Tukes<br />
suorittaa määräaikaistarkastuksia laitoksella<br />
joka toinen vuosi. Edellinen tarkastus oli keväällä<br />
<strong>2012</strong>. Seuraava määräaikaistarkastus<br />
on vuonna 2014.<br />
Loviisan voimalaitoksella on myös vaarallisten<br />
kemikaalien käytönvalvojia. Pätevyyden<br />
myöntää Tukes. Käytönvalvojien tehtäviin<br />
kuuluu huolehtia siitä, että vaarallisia<br />
kemikaaleja käsitellään ja varastoidaan säädösten<br />
ja lupaehtojen mukaisesti ja että kemikaalivahinko-<br />
ja onnettomuustapauksista<br />
ilmoitetaan Tukesille. Lisäksi käytönvalvojat<br />
toimivat Tukesin yhteyshenkilöinä laitoksella<br />
sekä kouluttavat voimalaitoksen henkilökuntaa<br />
kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa.
12 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 13<br />
Jätehuolto<br />
Loviisan voimalaitoksella jätehuolto koostuu<br />
kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen<br />
ja valvonta-alueen jätehuollosta. Suurimpana<br />
erottavana tekijänä on se, että valvonta-alueella<br />
syntyvä jäte on aina käsiteltävä radioaktiivisena<br />
jätteenä. Ei-valvonta-alueella syntyvä<br />
jäte sitä vastoin voidaan käsitellä samalla<br />
tavoin kuin minkä tahansa muunkin teollisuuslaitoksen<br />
jätteet.<br />
Vuoden <strong>2012</strong> aikana jätteitä poistettiin laitokselta<br />
701,1 tonnia. Jätteistä päätyi hyötykäyttöön<br />
noin 57 %. Kaatopaikkajätteen osuus<br />
kokonaisjätemäärästä oli noin 20 % ja vaarallisten<br />
jätteiden osuus noin 18 %. Voimalaitosjätettä<br />
loppusijoitettiin voimalaitosjäteluolaan<br />
(VLJ-luola) noin 5 %. Vuotuiseen jätekertymään<br />
vaikuttavat mm. vuosihuoltojen pituudet<br />
sekä niissä tehdyt työt (erityisesti purkutyöt)<br />
sekä valvonnasta vapautettujen huoltojätteiden<br />
määrä.<br />
<strong>2012</strong> Loviisan voimalaitoksella<br />
käsitellyt jätteet (yhteensä 701,1 t)<br />
701,1 t<br />
Valvonta-alueelta VLJ-luolaan<br />
loppusijoitetut huoltojätteet 32,5<br />
Vaaralliset jätteet vaarallisten<br />
jätteiden käsittelylaitokseen 126<br />
Sekajäte kaatopaikalle 142,4<br />
Metalliromu kierrätykseen 276,5<br />
Muu kierrätykseen toimitettu jäte 123,8<br />
Ei valvonta-alueen<br />
jätehuolto<br />
Yksi keskeisistä konventionaalisen jätehuollon<br />
tavoitteista on viime vuosina ollut kaatopaikalle<br />
menevän jätteen määrän vähentäminen.<br />
Tärkeää olisi ehkäistä jätteen syntymistä<br />
kokonaan, mutta myös tehostaa lajittelua<br />
siten, että mahdollisimman vähän jätettä päätyisi<br />
kaatopaikalle.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> Loviisan voimalaitoksella yhdistettiin<br />
seka- ja energiajäte poltettavaksi jätteeksi,<br />
koska suuri osa syntyneestä sekajätteestä<br />
on polttoon kelpaavaa. Voimalaitoksella<br />
haluttiin myös varautua näillä näkymin vuonna<br />
2016 voimaan tulevaan orgaanisen jätteen<br />
kaatopaikkakieltoon, jonka perusteella kaatopaikoille<br />
ei saa enää sijoittaa biohajoavaa ja<br />
polttokelpoista jätettä.<br />
Poltettavan jätteen joukkoon saa myös laittaa<br />
pieniä määriä biojätettä ja metallia (esim.<br />
kansiot metalliosineen), toisin kuin aiemmin<br />
energiajätteen joukkoon. Poltettava jäte poltetaan<br />
Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksella.<br />
Kaatopaikalle menevää jätettä pitäisikin syntyä<br />
paljon vähemmän kuin aiemmin, minkä takia<br />
kaatopaikkajätteen astioita ei ole enää erikseen<br />
tarjolla voimalaitoksella.<br />
Valvonta-alueella<br />
syntyvät jätteet<br />
Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään<br />
radioaktiivisina. Valvonta-alueella<br />
syntyvät jätteet lajitellaan karkeasti kolmeen<br />
osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet),<br />
keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja<br />
korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine).<br />
Huoltojätteet<br />
Huoltojätteet ovat laitoksen huoltotöissä syntyvää<br />
jätettä (esimerkiksi käytetyt suojavarusteet,<br />
muovit, käytöstä poistetut komponentit jne.).<br />
Huoltojätteet lajitellaan aktiivisuuden ja<br />
jätejakeiden perusteella. Kokoonpuristuva jäte<br />
prässätään 200 litran tynnyreihin. Kokoonpuristumaton<br />
jäte paloitellaan tynnyriin sopiviksi<br />
paloiksi.<br />
Kaikki pakatut tynnyrit analysoidaan gammaspektrometrisesti.<br />
Jätteiden ominaisaktiivisuuden<br />
ollessa alle viranomaisten määrittämän<br />
aktiivisuusrajan, ne voidaan vapauttaa<br />
valvonnasta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle<br />
tai kierrätykseen. Muussa tapauksessa<br />
jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella<br />
sijaitsevaan voimalaitosjätteiden loppusijoitustilaan.<br />
Huoltojätetynnyreitä syntyy vuo-
14 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 15<br />
dessa keskimäärin 500-1000 kpl vuosihuoltojen<br />
laajuudesta ja tehdyistä korjaustöistä riippuen.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> valvonta-alueella syntyi<br />
823 tynnyriä, joista 320 päätyi loppusijoitukseen,<br />
492 vapautettiin valvonnasta ja 11 toimitettiin<br />
Ruotsiin Studsvikiin käsiteltäväksi.<br />
Valvonta-alueella syntyvät metalliromut<br />
mitataan ennen päätöstä tynnyriin pilkkomisesta.<br />
Aktiivisuudesta vapaat metallijätteet<br />
kierrätetään ja aktiiviset tai kontaminoituneet<br />
metallijätteet pilkotaan tynnyriin sopiviksi<br />
paloiksi ja analysoidaan gammaspektrometrisesti.<br />
Vuosittain valvonta-alueelta kierrätykseen<br />
metallijätettä päätyy 10–80 tonnia<br />
tehdyistä huolto- ja korjaustöistä riippuen.<br />
Nestemäiset jätteet<br />
Keskiaktiivisia nestemäisiä jätteitä syntyy<br />
aktiivisuutta sisältävien prosessi- ja viemärivesien<br />
käsittelyssä. Käsittelymenetelmiä ovat<br />
haihdutus ja ioninvaihtotekniikka.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> ioninvaihtohartseja syntyi<br />
33,7 m 3 ja haihdutusjätettä 15,6 m 3 . Osa haihdutusjätteestä<br />
voidaan myöhemmin puhdistaa<br />
vielä Cs-erotustekniikalla ja johtaa jäähdytysveden<br />
mukana mereen. Jäljelle jäävä osa haihdutusjätteestä<br />
sekä käytetyt ioninvaihtohartsit<br />
tullaan kiinteyttämään ja loppusijoittamaan.<br />
Nestemäisten jätteiden varastossa olevat jätteet<br />
kiinteytetään tulevaisuudessa Loviisan voimalaitoksen<br />
kiinteytyslaitoksella 1,7 m 3 :n jätepakkauksiin.<br />
Sementointiin/betonointiin perustuvan<br />
nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitoksen<br />
koekäyttöjä on tehty vuodesta 2007 alkaen.<br />
Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön 2013.<br />
Käytetty polttoaine<br />
Vuodesta 1997 alkaen käytetty polttoaine on<br />
varastoitu Loviisan voimalaitokselle vesialtaisiin<br />
odottamaan loppusijoitusta Posiva Oy:n<br />
tiloihin Eurajoen Olkiluotoon. Sitä ennen käytetty<br />
polttoaine kuljetettiin takaisin ostomaahansa<br />
Venäjälle. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus<br />
alkaa 2020-luvun alkupuolella.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> Loviisan<br />
voimalaitoksen ydinvoimalaitosjätteet-ryhmässä<br />
vietiin eteenpäin<br />
kolmea isoa projektia.<br />
HARVALA-projektin tavoitteena oli<br />
nestemäisten jätteiden varastokapasiteetin<br />
lisääminen. Vuoden <strong>2012</strong> lopussa<br />
muutokset matala-aktiivisten hartsijätteiden<br />
varastosäiliön muuttamiseksi<br />
keskiaktiivisen ioninvaihtoharsijätteen<br />
varastoksi oli pääosin tehty.<br />
Toinen nestemäisiin jätteisiin liittyvä<br />
projekti oli LOKIT2 eli Loviisan<br />
kiinteytyslaitoksen käyttöönottoprojekti.<br />
Kiinteytyslaitos on tarkoitus ottaa käyttöön<br />
vuonna 2013. Vuonna <strong>2012</strong> tehtiin lukuisia<br />
pieniä muutostöitä sekä järjestelmien ja<br />
kiinteytysreseptien testauksia.<br />
Kolmantena viimeisteltiin HJT3-projektia,<br />
jossa louhittiin lisää tilaa huoltojätteille<br />
nykyisen loppusijoitustilan yhteyteen.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> Loviisan voimalaitos lähetti<br />
myös ensimmäisen kerran matalaaktiivista<br />
metalliromua Ruotsiin Studsvikin<br />
käsiteltäväksi. Studsvikissa metalliromu<br />
pilkotaan ja sulatetaan. Käsittelyn jälkeen<br />
puhdas metalli kierrätetään ja aktiiviset<br />
kuona-aineet lähetetään takaisin Loviisan<br />
ydinvoimalaitokselle loppusijoitettavaksi.<br />
Voimalaitosjätteen<br />
loppusijoitustila<br />
(VLJ-luola)<br />
Loviisan voimalaitoksen käytössä<br />
syntyvät matala- ja keskiaktiiviset<br />
jätteet loppusijoitetaan voimalaitosalueella<br />
110 metrin syvyydessä<br />
sijaitsevaan loppusijoitustilaan.<br />
Loppusijoitustilalle saatiin käyttölupa vuonna<br />
1998. Ennen VLJ-luolan valmistumista aktiiviset<br />
jätteet varastoitiin voimalaitoksen valvonta-alueella.<br />
Voimalaitosjätteen loppusijoitusluola (VLJluola).<br />
Tila muodostuu reilun kilometrin pituisesta<br />
ajotunnelista ja noin 110 metrin syvyyteen<br />
rakennetuista tunneli- ja hallitiloista.<br />
HJT3-projekti<br />
Vuonna <strong>2012</strong> saatiin päätökseen HJT3-<br />
projekti, jossa VLJ-luolaa laajennettiin uudella<br />
huoltojätetilalla (HJT3) ja rakennettiin<br />
valmiiksi yhdystunnelin lenkkiosa. HJT3<br />
on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013
16 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 17<br />
+12 m<br />
Pääporras<br />
Ajotunneli<br />
maan pinnalle<br />
Hissi- ja<br />
porraskuilu<br />
-110 m<br />
Poistoilmakuilu<br />
Huoltojätteen tilat<br />
+ 4m<br />
Loviisan<br />
polttoainehankinnat<br />
Käytöstäpoistojätteen<br />
loppusijoitustilat:<br />
Purkujätehallit<br />
Primääripiirin suurten<br />
komponenttien<br />
loppusijoitustila<br />
Reaktorisiilot<br />
Suunniteltu laajennus käytöstäpoistojätteelle<br />
alkupuolella. Sitä käytetään Säteilyturvakeskuksen<br />
myöntämällä toimiluvalla.<br />
HJT3 mahdollistaa tynnyrien välivarastoinnin<br />
pidentämisen ja uudelleen lajittelun<br />
niin, että aikaisempaa suurempi osa tynnyreistä<br />
saadaan vapautettua valvonnasta<br />
kaatopaikalle tai kierrätykseen. Jätteen pitkäaikainen<br />
välivarastoiminen ennen valvonnasta<br />
vapautusta säästää loppusijoitustilaa,<br />
joka voidaan käyttää aktiivisemman jätteen<br />
loppusijoitukseen.<br />
Myöhemmässä vaiheessa, kun VLJ-luolaa<br />
laajennetaan käytöstäpoistojätetiloilla, myös<br />
HJT3 on tarkoitus luvittaa loppusijoitustilaksi.<br />
Kiinteytetyn<br />
jätteen tila<br />
Yhdystunneli<br />
-112 m<br />
VLJ-luolaan sijoitetut jätteet <strong>2012</strong> (m3)<br />
10 000<br />
8000<br />
6000<br />
4000<br />
2000<br />
0<br />
HJT1<br />
Huoltojätetila<br />
1<br />
HJT2<br />
Huoltojätetila<br />
2<br />
Vapaa tila varastossa<br />
Loppusijoitettu jäte<br />
Välivarastoitu jäte<br />
HJT3<br />
Huoltojätetila<br />
3<br />
KJT<br />
Kiinteytetyn<br />
jätteen tila<br />
VLJ-luolan varastojen täyttöaste (m 3 ) <strong>2012</strong>.<br />
Loviisan ydinpolttoaineniput ovat peräisin<br />
Venäjältä. Yhdellä uraanikaivoksella<br />
(Dalur) on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin<br />
mukainen<br />
sertifikaatti. Muilla on vastaava prosessi<br />
menossa.<br />
Sekä zirkonimateriaalia valmistavalla<br />
tehtaalla että uraanioksidipellettien<br />
ja polttoainenippujen valmistuksesta<br />
vastaavalla tehtaalla on ISO<br />
14001 -ympäristöjärjestelmästandardin<br />
mukainen sertifikaatti.<br />
<strong>Fortum</strong> arvioi säännöllisesti ydinpolttoainetoimittajiensa<br />
laatu-, ympäristö-<br />
sekä terveys- ja turvallisuushallintajärjestelmiä.<br />
Lisäksi <strong>Fortum</strong> valvoo säännöllisesti<br />
ydinpolttoainenippujen valmistusta.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> <strong>Fortum</strong>in ydinvoiman<br />
ja kestävän kehityksen asiantuntijat<br />
vierailivat Khiagdan uraanikaivoksella<br />
Venäjällä. Vastaava vierailu<br />
on suunniteltu kesälle 2013 suurimmalle<br />
tuotannossa olevalle venäläiselle<br />
uraanikaivokselle.<br />
Ympäristön säteilytarkkailu<br />
Voimalaitoksella sijaitsevien säteilymittausten lisäksi<br />
ympäristövaikutuksia seurataan kattavan ympäristön säteilyvalvontaohjelman<br />
mukaan.<br />
Näytteitä otetaan muun muassa hengitysilmasta,<br />
merivedestä, ympäristön kasvillisuudesta<br />
sekä ihmiseen johtavan ravintoketjun<br />
eri vaiheista. Näyteanalyysit tekee Säteilyturvakeskuksen<br />
tutkimus- ja ympäristövalvontaosasto.<br />
Aktiivisuuspäästöistä ympäristön<br />
asukkaiden eniten altistuvalle ryhmälle aiheutuva<br />
vuosittainen säteilyannos ei saa ylittää<br />
arvoa 0,1 mSv.<br />
Loviisan voimalaitoksen vaikutus ympäristön<br />
asukkaiden saamaan säteilyaltistukseen on<br />
ollut vähäinen: laskennallisesti arvioitu suurin<br />
säteilyannos on tyypillisesti ollut alle sadasosa<br />
asetetusta annosrajasta. Vuonna 2011 suurin<br />
arvioitu annos oli noin 0,0002 mSv. Tämä on<br />
vain murto-osa muun muassa luonnon taustasäteilystä<br />
sekä sisäilman radonista suomalaisille<br />
keskimäärin aiheutuvasta vuosittaisesta säteilyannoksesta,<br />
joka on noin 3,7 mSv.<br />
Ympäristön säteilytarkkailuohjelma tarkastetaan<br />
Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti<br />
vähintään viiden vuoden välein. Kertynyt<br />
tieto palvelee ohjelmalle asetettuja tutkimuksellisia<br />
ja viranomaisvalvonnan tavoitteita.
18 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 19<br />
Henkilöstön<br />
säteilysuojelu<br />
Säteilyaltistus on pidettävä niin alhaisena kuin se käytännöllisin<br />
toimenpitein on mahdollista. Lainsäädännössä annettuja henkilön<br />
säteilyannosrajoja ei saa ylittää.<br />
Säteilysuojeluorganisaation tehtävänä on<br />
varmistaa, että kaikki laitoksella tehtävä säteilytyö<br />
on oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaatteen<br />
mukaista. Periaatteet edellyttävät,<br />
että tehtävästä työstä on oltava<br />
enemmän hyötyä kuin siitä aiheutuvasta säteilyaltistuksesta<br />
on haittaa.<br />
Henkilökunnan vuosittaiset säteilyannokset<br />
vaihtelevat vuosihuollossa tehtyjen töiden<br />
mukaan - mitä laajempi vuosihuolto, sitä<br />
enemmän töitä tehdään säteilevissä työkohteissa.<br />
Parittomina vuosina molemmilla laitoksilla<br />
tehdään lyhyet polttoaineenvaihtoseisokit,<br />
jolloin suhteellisesti vähäisen työmäärän<br />
ansiosta myös henkilökunnan säteilyannokset<br />
ovat matalat. Parillisina vuosina on jommallakummalla<br />
laitosyksiköllä vuorossa laaja<br />
vuosihuolto, mikä näkyy parittomia vuosia<br />
korkeampina säteilyannoskertyminä.<br />
Säteily suojelutoimenpiteiden yhtenä onnistumisen<br />
mittarina pitkällä aikavälillä pidetään<br />
neljän peräkkäisen vuoden liukuvaa<br />
annoskeskiar voa, jossa otetaan huomioon<br />
neljän vuoden huoltojaksotuksella jaetut<br />
työmäärät.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> oli Loviisa 1:llä vuorossa<br />
vuosihuoltotyypeistä haastavin, eli kahdeksan<br />
vuoden välein toteutettava laaja vuosihuolto.<br />
Runsaan työmäärän vuoksi neljän<br />
vuoden annoskeskiarvokuvaajan trendissä<br />
näkyy pieni nousu, vaikka vuosihuoltoannos<br />
olikin laitoshistorian matalin vastaaviin vuosihuoltoihin<br />
verrattuna.<br />
Henkilön suurin sallittu säteilyannos yksittäisenä<br />
kalenterivuotena on 50 mSv ja viiden<br />
vuoden aikana 100 mSv. Vuonna <strong>2012</strong><br />
suurin henkilökohtainen säteilyannos oli<br />
14,33 mSv, mikä on noin 29 % säteilytyöntekijälle<br />
asetetusta vuosittaisesta annosrajasta.<br />
Henkilöstön koulutus<br />
Loviisan voimalaitoksen henkilöstö osallistui<br />
koulutuksiin keskimäärin 9 päivää vuonna<br />
<strong>2012</strong>. Koulutuspäiviä oli kaikkiaan 4690<br />
vuoden <strong>2012</strong> aikana. Pääosa koulutuksesta<br />
liittyi käyttötoimintaan ja turvallisuuteen.<br />
Muita yleisiä koulutusaiheita olivat EHS-asiat<br />
(ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuus)<br />
ja valmiustoiminta.<br />
Tulokoulutukseen osallistui 1492 henkilö.<br />
Tulokoulutustilaisuuksia järjestettiin 136,<br />
joista 38 pidettiin joko englanniksi tai venäjäksi.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> laadittiin yhteensä 47 peruskoulutussuunnitelmaa<br />
uusille ja tehtävää<br />
vaihtaneille henkilöille. Peruskoulutuskursseille<br />
osallistui 41 henkilöä. Urakoitsijaperehdytyksen<br />
suoritti 860 henkilöä.<br />
Esimieskoulutusten sarja jatkui Leadeship<br />
Impactilla, jossa jatkettiin avainkäyttäytymisten<br />
mukaisten työtapojen harjoittelua. Koko<br />
henkilökunta osallistui keväällä puolen päivän<br />
kestoisiin Pysähdy ja Mieti -turvallisuuskulttuurikoulutuksiin.<br />
Loviisan voimalaitos<br />
oli mukana PROSTEKhankkeessa,<br />
jolla pyritään<br />
turvaamaan ja<br />
ennakoimaan ammattikoulutetun<br />
henkilöstön<br />
riittävyys alueen<br />
prosessiteollisuudessa.<br />
Hanketta vetävät<br />
Etelä-Kymenlaakson<br />
ammattiopisto EKA-<br />
MI ja Kouvolan seudun<br />
ammattiopisto<br />
KSAO. Osana hanketta<br />
tehtiin opetus- ja<br />
markkinointivideo, jota<br />
kuvattiin Loviisan<br />
voimalaitoksella lokakuussa<br />
<strong>2012</strong>.
20 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 21<br />
Työturvallisuus<br />
Turvallisuuden varmistaminen on <strong>Fortum</strong>issa<br />
ensiarvoisen tärkeä asia. Päämäärämme<br />
on nolla tapaturmaa tai onnettomuutta. Tämän<br />
tavoitteen saavuttamiseksi:<br />
• Asetamme korkeat tavoitteet ja seuraamme<br />
niiden toteutumista.<br />
• Annamme turvallisuuskoulutusta kaikille.<br />
• Kehitämme turvallisuutta yhdessä koko<br />
henkilöstön kanssa.<br />
• Noudatamme yhteisiä toimintatapoja ja<br />
turvallisuutta ohjaavia periaatteita kaikessa<br />
toiminnassamme.<br />
• Edellytämme ohjeiden, määräysten ja lakien<br />
ehdotonta noudattamista.<br />
• Kannustamme työskentelemään turvallisesti.<br />
• Puutumme ei-turvalliseen työskentelyyn<br />
ja riskinottoon.<br />
Suojakypärä EN 397<br />
Silmäsuojain EN 166<br />
Kuulosuojaimet<br />
Kuvallinen<br />
henkilötunniste<br />
Rakennustyömailla<br />
myös Y-tunnus,<br />
veronumero<br />
Suoja-asu<br />
EN 471/EN 16612<br />
Suojakäsineet<br />
EN 388<br />
Turvajalkineet<br />
EN 345-347<br />
Jokaisen Loviisan voimalaitoksella työskentelevän perussuojavarustukseen<br />
kuuluvat työtakki, työhousut tai vaihtoehtoisesti<br />
kokohaalari, turvakengät, kypärä, kuulosuojaimet,<br />
suojalasit ja työkäsineet.<br />
Työtapaturmaseuranta 2009–<strong>2012</strong><br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
2009 2010 2011 <strong>2012</strong><br />
Työtapaturmaseuranta <strong>2012</strong> (tavoite ≤ 1 kpl)<br />
Loviisan voimalaitos, oma henkilökunta<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
2009 2010 2011 <strong>2012</strong><br />
Työtapaturmaseuranta <strong>2012</strong> (tavoite ≤ 2 kpl)<br />
Loviisan voimalaitos, ulkopuolinen henkilökunta<br />
Havaintoilmoitukset<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
2009 2010 2011 <strong>2012</strong><br />
Voimalaitoksella on käytössä havaintoilmoitusmenettely,<br />
jolla kerätään tietoa sekä laitoksen<br />
käyttöön, että turvallisuuteen liittyvistä tapauksista.<br />
Menettelyä käytetään myös ”läheltä piti”<br />
- tapauksien ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavien<br />
tapausten ilmoittamiseksi. Loviisan voimalaitoksen<br />
työterveys- ja työturvallisuus-järjestelmä on sertifioitu<br />
standardin OHSAS 18001 mukaisesti.<br />
Työhyvinvointi<br />
ja työterveys<br />
ForCARE on kokonaisvaltainen työhyvinvointimalli<br />
koko henkilöstön<br />
käyttöön. Mallin tavoite on edistää<br />
työturvallisuutta, tukea henkilöstön<br />
työkykyä koko työuran aikana sekä<br />
edistää työyhteisön toimivuutta <strong>Fortum</strong>issa.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> Loviisan voimalaitoksella<br />
keskityttiin erityisesti työterveyshuollon<br />
ja esimiesten yhteistyön<br />
lisäämiseen. Keväällä järjestettiin<br />
koko henkilöstölle Kunnossa<br />
kaiken ikää -kehon ikäkartoitus ja<br />
teemapäivä.<br />
Yhteistyö sidosryhmien kanssa<br />
Loviisan voimalaitos tekee monipuolista yhteistyötä eri sidosryhmien<br />
kanssa. Tärkeitä sidosryhmiä ovat muun muassa eri viranomaiset,<br />
lähiseudun asukkaat, alihankkijat, päättäjät ja media.<br />
Loviisan voimalaitoksen toimintaa valvovat<br />
muun muassa Säteilyturvakeskus, Turvallisuus-<br />
ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Etelä-<br />
Suomen aluehallintovirasto. Voimalaitos tapaa<br />
säännöllisesti Loviisan kaupungin ja lähikuntien<br />
viranomaisia ja päättäjiä.<br />
Lähialueen asukkaille voimalaitos pyrkii<br />
viestimään toiminnastaan avoimesti. Loviisan<br />
ydinvoimalaitos julkaisi vuonna <strong>2012</strong> kaksi<br />
numeroa sidosryhmille suunnattua Naapurina<br />
voimala -lehteä.<br />
Kesäkuussa <strong>2012</strong> järjestettiin perinteinen<br />
naapuritapaaminen, jonka aiheena oli jäähdytysvesien<br />
vaikutukset lähialueen meriympäristöön.<br />
Viestintää kehitettiin avaamalla<br />
Loviisan voimalaitoksen omat internet-sivut<br />
joulukuun <strong>2012</strong> alussa.<br />
Loviisan seudun asukkaille jaettiin joulukuun<br />
puolivälissä Toimintaohje säteilyvaaratilanteessa<br />
-esite, joka on voimassa vuoden<br />
2015 loppuun saakka. Toimintaohje toteutettiin<br />
yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />
ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.<br />
<strong>Fortum</strong> tukee vuosittain yleishyödyllistä<br />
toimintaa Loviisan alueella. Tavoitteena on,<br />
että sponsorointiyhteistyö hyödyntää molempia<br />
osapuolia.<br />
Vuonna <strong>2012</strong> tukea myönnettiin muun<br />
muassa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumalle,<br />
Loviisan Sibeliuspäiville ja koko perheen<br />
ilmaiselle Backyard rock - konsertille. Voimalaitos<br />
myönsi tukea myös loviisalaiselle salibandyjoukkueelle<br />
Loviisa Torille sekä paikallisten<br />
urheiluseurojen junioriurheilulle konsernin<br />
sponsorointipolitiikan mukaisesti.<br />
<strong>Fortum</strong> Tutor -ohjelma osallistui FC Loviisan<br />
järjestämään <strong>Fortum</strong> Cup -turnaukseen<br />
11.–12.8.<strong>2012</strong>. Suomen Palloliiton kanssa yhteistyössä<br />
toteutettava <strong>Fortum</strong> Tutor kehittää juniorijalkapalloilun<br />
parissa toimivien ohjaajien<br />
ja valmentajien taitoja yli 60 paikkakunnalla.
22 <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> <strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong> 23<br />
<strong>Fortum</strong>in ydinvoimatoimintojen turvallisuus- ja laatupolitiikka<br />
<strong>Fortum</strong>-konsernissa toimintaa ohjaavat kaikille yhteiset arvot, toimintaohje ja politiikat.<br />
Ydinvoiman erityispiirteiden takia yhtiön johto pitää tarpeellisena julkaista ydinvoimatoimintaansa<br />
kohdistuvan erillisen turvallisuus- ja laatupolitiikan. <strong>Fortum</strong>-konsernissa<br />
ydinvoimatoiminnot ovat osa Power-divisioonan liiketoimintaa.<br />
Ydinvoimatoimintamme keskeinen tehtävä on tuottaa<br />
sähköä turvallisesti ja luotettavasti lyhyellä ja pitkällä<br />
aikavälillä säteilysuojelun, jätteiden käsittelyn ja<br />
ydinaineiden valvonnan periaatteita noudattaen.<br />
Ydinvoimatoiminnassamme turvallisuuden ja<br />
kilpailukyvyn edellytys on oman ydinvoimaosaamisen<br />
ylläpitäminen ja kehittäminen. Ydinvoimatoimintamme<br />
tulee perustua hyvään turvallisuuskulttuuriin.<br />
<strong>Fortum</strong> tähtää ydinvoiman hyvään julkisuuskuvaan ja<br />
yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.<br />
• <strong>Fortum</strong>in menestyminen ydinvoimatoiminnoissa<br />
edellyttää kaikilta toimintaan osallistujilta arvojen<br />
ja asenteiden jatkuvaa jalostamista niin,<br />
että yrityskulttuurimme vahvistaa ydinturvallisuutta<br />
ja asianmukaista laatua.<br />
• Luvanhaltijan ominaisuudessa <strong>Fortum</strong> Power<br />
and Heat Oy:llä ja sen johdolla on velvollisuus<br />
huolehtia vastuullamme olevien ydinlaitosten<br />
käytön turvallisuudesta.<br />
• Turvallisuusajattelussamme korostuu ydinlaitoksen,<br />
sen vastuullisen johtajan ja ydinteknisten<br />
organisaatioiden oikeus ja vastuu kehittää<br />
ja ylläpitää turvallista toimintaa.<br />
• <strong>Fortum</strong> ennakoi ydinvoimatoimintojensa tulevia<br />
haasteita reagoimalla toimialan muutoksiin ja<br />
huolehtimalla ydintekniikan tutkimus- ja kehitystyön<br />
jatkuvuudesta. Henkilöstöä ja organisaatiota<br />
kannustetaan aktiiviseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
ja kokemusten hyväksikäyttöön sekä omalta<br />
toimialalta että sen ulkopuolelta.<br />
• <strong>Fortum</strong>in johto sitoutuu tässä kuvattuihin ponnistuksiin<br />
ja tarvittavien voimavarojen käyttöön<br />
ydinvoiman erityisvaatimusten mukaisesti.<br />
• Johto edistää sellaista työilmapiiriä, jossa henkilöstö<br />
sitoutuu <strong>Fortum</strong>in päämääriin ja toimintatapoihin.<br />
• Johto tukee ydinturvallisuudesta vastaavia<br />
henkilöitä ja pitää päätöksenteossa turvallisuusnäkökohtia<br />
ensisijaisena.<br />
Lisätietoja:<br />
<strong>Fortum</strong>in kestävästä kehityksestä ja ympäristöasioista www.fortum.fi/kestavakehitys<br />
Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutuksista www.fortum.com/energiantuotanto<br />
Vesitalous- ja ympäristölupa-asioista ja lupapäätöksistä www.avi.fi/ymparistoluvat<br />
Ympäristön säteilyvalvonnasta Suomessa www.stuk.fi/sateilytietoa<br />
Suomen energiapolitiikasta, pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategioista yms. www.tem.fi/energia<br />
Loviisan voimalaitoksen ympäristökatsaus <strong>2012</strong><br />
Toimitusneuvosto: Pirjo Hagman, Laura Hämäläinen, Timo Kontio,<br />
Nina Kuittinen, Jari Kuusisto, Elina Kälviäinen, Heidi Lampén,<br />
Anna-Maria Länsimies, Joni Niiranen ja Reko Rantamäki<br />
Ulkoasu ja taitto: peak press & productions oy<br />
Kuvat: Ari Haimi, peak press, <strong>Fortum</strong>, Luode Consulting Oy<br />
Paino: Print Mill<br />
Paperi: Cocoon Offset 200 g / 120 g<br />
Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty<br />
Euroopan unionin Ympäristömerkki , rek.nro FR/011/003.
<strong>Meidän</strong> <strong>ympäristömme</strong> <strong>2012</strong><br />
”Energiamme edesauttaa nykyisten<br />
ja tulevien sukupolvien elämää.”<br />
<strong>Fortum</strong> Power and Heat Oy<br />
Loviisan voimalaitos | PL 23, 07901 Loviisa | www.fortum.com/loviisa
Change language