Metropolialue ja muut - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, CEMAT 

Malla Paajanen & Marja Mattila 

31.1.2011 

Helsingin metropolialue kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisen 

näkökulmasta: Kymmenen kaupungin benchmarking-tutkimus 

1

Sisällysluettelo 

1 Johdanto ....................................................................................................................................... 7 

1.1 Kaupunkitutkimus metropolialueella ....................................................................................... 7 

1.2 Kaupunkibrändäyksen lähtökohdat .......................................................................................... 7 

1.3 Metropolialueen design- ja MBA-koulutusalat ......................................................................... 9 

1.4 Tutkimusmenetelmät .............................................................................................................. 10 

2 Opiskelijaliikkuvuus ja brändäys tutkimuskohteina ................................................................... 11 

2.1 Kilpailuympäristö .................................................................................................................... 11 

2.2 Opiskelijabrändäykseen liittyvä tutkimus ............................................................................... 12 

2.2.1 Opiskelupaikan valinta ................................................................................................. 13 

2.2.2 Brändäys korkeakoulusektorilla ................................................................................... 13 

2.2.3 Kaupunki,- maa- ja suuraluebrändäys ......................................................................... 14 

3 Kyselytutkimus ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa ..................................................... 15 

3.1 Kyselytutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen ..................................................................... 15 

3.2 Kyselytutkimuksen analyysi kysymyksittäin ........................................................................... 16 

4 Benchmarking-tutkimus ............................................................................................................. 32 

4.1 Benchmarking-tutkimuksen tavoitteet ................................................................................... 32 

4.2 Valittujen kaupunkien ja kriteerien perustelu ........................................................................ 32 

4.2.1 Kirjoituspöytätutkimus ................................................................................................. 35 

4.2.2 Asiantuntijakysely ........................................................................................................ 36 

4.3 Benchmarking-tutkimuksen tulokset: kaupunkiprofiilit ......................................................... 37 

4.3.1 Amsterdam ................................................................................................................... 37 

4.3.2 Barcelona ..................................................................................................................... 43 

4.3.3 Dublin ........................................................................................................................... 46 

4.3.4 Edinburgh ..................................................................................................................... 49 

4.3.5 Helsinki ......................................................................................................................... 52 

4.3.6 Köln .............................................................................................................................. 56 

4.3.7 Kööpenhamina ............................................................................................................. 59 

4.3.8 Milano .......................................................................................................................... 63 

4.3.9 Pariisi ............................................................................................................................ 65 

4.3.10 Tukholma...................................................................................................................... 67 

2

5 Helsinki-metropolialueen asemointi kansainvälisessä kilpailukentässä .................................... 71 

5.1 Kaupunkien asemointi ............................................................................................................ 71 

6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden tarve ............................................................................ 77 

6.1 Helsingin metropolialueen SWOT-analyysi ............................................................................. 77 

6.2 Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi .............................................................................................. 78 

7 Lähteet ........................................................................................................................................ 80 

8 Liitteet ......................................................................................................................................... 84 

Kuvat 

Kuva 1: Kaupunkien asemointi MBA-koulutuksen näkökulmasta ..................................................... 71 

Kuva 2: Kaupunkien asemointi Design-koulutuksen näkökulmasta .................................................. 72 

Happy cases 

Happy case 1: Alankomaiden maapromootio ja Nuffic ..................................................................... 40 

Happy case 2: Study in Denmark-sivusto ........................................................................................... 60 

Happy case 3: Brisbane Student Ambassador Programme ............................................................... 70 

3

Taulukkoluettelo 

Taulukko 1: Vastaajien ikäjakauma (kysymys 1) ................................................................................ 16 

Taulukko 2: Sukupuoli (kysymys 2) .................................................................................................... 16 

Taulukko 3: Kotimaa (kysymys 3) ....................................................................................................... 16 

Taulukko 4: Muuttovuosi Suomeen (kysymys 4) ............................................................................... 17 

Taulukko 5: Tietoa opiskelusta (kysymys 5) ....................................................................................... 17 

Taulukko 6: Aiemmat tutkinnot (kysymys 6) ..................................................................................... 18 

Taulukko 7: Aiempi ulkomaankokemus (kysymys 7) ......................................................................... 18 

Taulukko 8: Syyt Suomen valintaan (kysymys 8) ............................................................................... 18 

Taulukko 9: Syyt Helsingin metropolialueen valintaan (kysymys 9) .................................................. 19 

Taulukko 10: Syyt yliopiston ja opinto-ohjelman valintaan (kysymys 10) ......................................... 20 

Taulukko 11: Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneet kriteerit (kysymykset 11-12) ......................... 20 

Taulukko 12: Tiedonhakuprosessi (kysymykset 13-14) ..................................................................... 21 

Taulukko 13: Opiskelupaikan ensisijaisuus (kysymys 15) .................................................................. 22 

Taulukko 14: Vaihtoehtoiset opiskelupaikat (kysymys 16) ................................................................ 23 

Taulukko 15: Tyytyväisyys päätökseen (kysymykset 17-18) .............................................................. 23 

Taulukko 16: Ennakkoinformaation riittävyys (kysymykset 19-20) ................................................... 24 

Taulukko 17: Helsingin metropolialue (kysymys 21) ......................................................................... 25 

Taulukko 18: Ulkomaalainen opiskelija Helsingin metropolialueella (kysymys 22) .......................... 26 

Taulukko 19: Mielenkiintoisimmat paikat Helsingin metropolialueella (kysymys 23) ...................... 26 

Taulukko 20: Matkustaminen muualla Suomessa (kysymys 24) ....................................................... 28 

Taulukko 21: Tämänhetkinen päätöstä opiskelukohteesta (kysymykset 25-26) ............................... 28 

Taulukko 22: Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat (kysymys 27) ................................................... 28 

Taulukko 23: Hgin metropolialueen samankaltaisuus eurooppalaisten kaupunkien kanssa (kysymys 

28) ...................................................................................................................................................... 29 

Taulukko 24: Hgin metropolialueen samankaltaisuus muiden kaupunkien kanssa (kysymys 29) .... 29 

Taulukko 25: Helsingin metropolialueesta erityispiirteet (kysymys 30) ............................................ 30 

Taulukko 26: Helsingin metropolialueen imago (kysymys 31) .......................................................... 31 

Taulukko 27: Vapaa sana (kysymys 32) .............................................................................................. 31 

Taulukko 28: Benchmarkkauksen kaupunkikohtaiset perustelut ...................................................... 34 

Taulukko 29: Kaupunkien asemoituminen tuote-viestintä-akselilla ................................................. 72 

4

Summary in English 

This research is part of the KatuMetro- Research and Cooperation Programme’s fourth thematic 

group ‘Economy and competitiveness’. Katumetro cooperation platform consists of higher education 

institutes and cities in the Helsinki Metropolitan Region as well as ministries of Employment 

and economy, Transport and communication, and Environment. Together the partnership aims at 

promoting multidisciplinary, high-level research and development activities related to Helsinki 

Metropolitan Region. 

The “Metropolitan Brand”-project under the fourth thematic group ‘Economy and competitiveness’ 

is coordinated by Haaga Helia University of Applied Sciences. As a member of KatuMetro 

Research and Cooperation Programme City of Helsinki Urban Facts (Tieke) is responsible of the 

‘Metropolitan brand’ during its first year of implementation. Tieke has engaged Aalto University 

School of Economics CEMAT –research center as an external researcher for the sub-project where 

the aim is to examine the Helsinki Metropolitan Region from the viewpoint of international student 

recruitment and branding. The scope was further sharpened to MBA and Design-students in 

higher education institutes. Persons responsible for this research are Research Director Timo Cantell 

(Tieke) and Senior Specialist Malla Paajanen (CEMAT). The research was conducted in Aalto 

University School of Economics CEMAT during the fall 2010. 

The purpose of this study was to collect information about how selected European cities appear 

from potential international students’ perspective, and evaluate cities’ attractiveness in their decision-making 

process. Total ten European cities were profiled using benchmarking method; Amsterdam, 

Barcelona, Cologne, Copenhagen, Dublin, Edinburgh, Helsinki, Milan, Paris and Stockholm. 

The cities were selected by their international competitive position and by their reputation in design 

and MBA study programs. 

In addition to profiling the cities from the perspective of international students the research also 

mapped some concrete tools to be utilized in the development of Helsinki Metropolitan Region 

international student recruitment and branding. 

The research utilized various forms of empirical data. An electronic questionnaire survey was implemented 

among international design and MBA students in Helsinki Metropolitan Region. Also 

specialist interviews among selected international professionals were used as supporting material. 

A large data with international coverage was collected from Internet sites provided by cities, regional 

authorities, ministries and national promotional agencies for higher education. The collected 

data was used for benchmarking and constructing city profiles. The information on study 

opportunities was examined from five viewpoints: function, benefit, association, promise and personality. 

According to this study the cities appear to be performing well either in their product development 

or product communication – rarely in both. The best performance in product development 

was achieved by extensive stakeholder cooperation (triple helix) which draws on hands-on student 

5

service development projects. Themes of triple helix -cooperation focused mainly on immigration, 

quality of living, transportation and cultural issues. The best performance in product communication 

was achieved through deep customer orientation. The best practices in communication involved 

blogs, true stories with personal touch, and social media tools in the organizations’ own 

websites. Overall, the significance of functional and service-oriented websites is underlined also by 

number of researches pointing out the relevance of Internet as a tool for international students in 

their decision-making processes. 

6

1 Johdanto 

Käsillä oleva tutkimus kuuluu KatuMetro-kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelman neljännen teemaryhmän 

’Talous ja kilpailukyky’ hankkeeseen ’Metropolibrändi – Korkeakoulujen kansainväliset 

opiskelijat ja tutkijat ja metropolialueen vetovoima’. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Haaga-Helia 

ammattikorkeakoulu. KatuMetro-yhteistyöohjelman jäsenenä Helsingin kaupungin tietokeskus 

(Tieke) on vastannut ensimmäisen vuoden kärkihankkeen ’Metropolibrändi’ toteuttamisesta. Käsillä 

oleva tutkimus muodostaa Metropolibrändi-kärkihankkeessa osahankkeen, jonka päämääräksi 

asetettiin tarkastella Helsinkiä kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemisen näkökulmasta erityisesti 

tekemällä tutkimusta Helsingin kilpailijakaupungeissa. Tutkimus rajattiin koskemaan design- 

ja MBA-opiskelualoja eurooppalaisessa kilpailuympäristössä. Sopimus osahankkeen toteuttamisesta 

allekirjoitettiin syyskuussa 2010. Sopijaosapuolien vastuuhenkilöinä toimivat tutkimusjohtaja 

Timo Cantell (Tieke) ja erikoistutkija Malla Paajanen (CEMAT). Tutkimus toteutettiin Aaltoyliopiston 

kauppakorkeakoulun Center for Markets in Transition –yksikössä (CEMAT) syksyn 2010 

aikana. Kirjoittajat kiittävät projektikoordinaattori Otto Kupia (CEMAT) avusta kirjallisuushauissa ja 

aineiston analyysissa. 

1.1 Kaupunkitutkimus metropolialueella 

Metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelma (KatuMetro) 2010-2014 on metropolialueen korkeakoulujen 

ja kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja 

viestintäministeriön välinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on edistää monitieteistä, kansainvälisesti 

korkeatasoista ja metropolialueen erityispiiteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä 

siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa. Ohjelman toteutus noudattaa triple helix -yhteistyötä perustuen 

vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, metropolialueen 

kaupunkien sekä valtionhallinnon toimijoiden kesken. Toteutuksessa sovitetaan yhteen 

tutkimus- ja kysyntälähtöisyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, pitkäjänteisyys ja kansainvälinen 

näkökulma. 

KatuMetro-ohjelmaan kuuluu neljä teemakokonaisuutta, joista neljättä teemakokonaisuutta – 

talous ja kilpailukyky – koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (ns. kotipesäkorkeakoulu). Neljännen 

teemaryhmän kärkihankkeeksi on nimetty ’Metropolibrändi - Korkeakoulujen kansainväliset 

opiskelijat ja tutkijat ja metropolialueen vetovoima’ ja kärkihankkeen koordinaattorina toimii 

kotipesäkorkeakoulussa projektipäällikkö Tarja Koskinen-Nisula. Kärkihankkeessa, johon käsillä 

oleva tutkimuskin kuuluu, on valmistunut useita osatutkimuksia. Käsillä olevan tutkimuksen kannalta 

mielenkiintoinen osatutkimus valmistuu vuoden 2011 alussa, jossa selvitetään, miten metropolialue 

näyttäytyy huippuopiskelijoille, jotka harkitsevat Helsinkiä opiskelupaikakseen. 

1.2 Kaupunkibrändäyksen lähtökohdat 

Käsillä olevan tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on toimia työkaluna metropolialueen brändäyksessä 

kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointimarkkinoilla. Tällöin on mielekästä valita 

benchmarkkauksen näkökulma siten, että se tarkastelee kohteiden onnistumista brändin raken- 

7

tamisen näkökulmasta. Brändin muodostuminen on aina kaksitasoinen prosessi. Yhden tason 

muodostaa tuotteen tarjoaja, joka pyrkii rakentamaan brändiä. Toisen tason muodostaa kuluttaja, 

joka saavuttaa tuotteen kuluttamisen (tai pelkän havainnoinnin) kautta tuotekokemuksen (tai 

elämyksen). Brändin sisältö kattaa nämä molemmat ulottuvuudet, mistä syystä brändi on jatkuvasti 

kehittyvä ja muuttuva entiteetti. Brändin kehittyminen on päättymätön prosessi ja tämän vuoksi 

brändin työstäminen ja siihen vaikuttaminen on hidasta. Hyvä brändi tuhoutuu, mikäli tuotekokemukset 

kuluttajien keskuudessa muuttuvat huonoiksi. Heikko brändi voi puolestaan kohentua, 

mikäli tuotekokemukset muuttuvat kuluttajaa tyydyttäväksi. Kuluttajien keskuudessa brändi muuttuu 

ja kehittyy, vaikka määrätietoista brändin rakentamista ei edes tehtäisi. Määrätietoisella rakentamisella 

voidaan vaikuttaa ja ohjata, mihin suuntaan brändi kehittyy. Oleellista brändäystyön 

onnistumisen kannalta on, että tuotteen sisältö ja tuotelupaus pitävät yhtä. 

Kansainvälisestä brändikirjallisuudesta löytyy useita koulukuntia. Tässä yhteydessä rajaudutaan 

tarkastelemaan kaupunkien, kaupunkialueiden ja maiden brändäystä, jotka ovat brändäyksen 

haastavinta alaa, koska mikään taho ei omista ’tuotetta’, siis kaupunkia, aluetta tai maata. Tilanne 

on siis hyvin erilainen verrattuna tuotebrändäykseen (esimerkiksi virvoitusjuoma), jossa tuotekonseptin 

omistaja on sen valmistaja, joka voi päättää, millaista brändiä tuotteelle halutaan rakentaa 

ja lähteä sitten tavoittelemaan sitä tuotemarkkinoinnin keinoin. Tuote (virvoitusjuoma) ei muutu 

sen mukaan, kuka sitä käyttää vaan ainoastaan kokemukset tuotteen käyttämisestä ja mielikuvat 

vaihtelevat kuluttajasta toiseen. 

Selkeimmin koulukunnat erottuvat toisistaan sen mukaan, onko brändin rakentamisen tarkastelutapa 

alhaalta ylös vai ylhäältä alas. Ylhäältä alas (top-down) tapahtuva brändin rakentaminen tarkoittaa 

sitä, että jokin taho ottaa itselleen kohteen ’omistajan’ roolin ja määrittelee, millainen 

brändi kohteelle (kaupunki, alue, maa) halutaan muodostaa, ja rakentaa sitten tätä mielikuvaa 

vastaavan brändäyskampanjan. Vaikeutena top-down-menetelmässä on ratkaista, miten brändin 

rakentamisessa saadaan huomioitua ’se toinen taso’ eli kuluttajien mielikuvat ja kokemukset, jotka 

muodostuvat ruohonjuuritasolla kohteen kulttuuriympäristössä paikallisten ihmisten ja palveluiden 

keskuudessa. Riskinä top-down-menetelmässä on se, että kaksi brändin luomisen tasoa eivät 

kohtaa. Riskiä voidaan pienentää hyvällä brändäysprosessin suunnittelulla ja hallinnalla. Mitä laajempi 

taho eri sidosryhmien edustajia osallistuu aidosti brändin määrittelytyöhön, sen paremmat 

edellytykset on top-down-brändikampanjan onnistumiselle. Esimerkkinä tämän tapaisesta lähestymistavasta 

on 20-henkinen Suomen maabrändivaltuuskunta, jonka jäsenet edustavat kansalaisia, 

elinkeinoa ja koulutuslaitosta triple helix –mallin mukaisesti. Suomen maabrändivaltuuskunta 

luovutti puheenjohtaja Jorma Ollilan johdolla raporttinsa ulkoministeri Alexander Stubbille marraskuussa 

2010. Vastaavaa triple helix –työryhmämallia voitaisiin hyvin soveltaa myös kaupunkien 

ja metropolialueiden tasolle. 

Alhaalta ylös (bottom-up) tapahtuva brändin rakentaminen puolestaan tapahtuu ruohonjuuritasolta 

ylöspäin. Brändin rakentamisen ytimessä on tuote – siis kaupunki, alue tai maa – siinä kontekstissa 

missä brändäys tapahtuu. Esimerkiksi kaupungin matkailubrändiä rakennettaessa bottom up 

–työskentely tähtää matkailupalveluiden ja oheispalveluiden sisällölliseen kehittämiseen siten, 

8

että palvelukokonaisuus kehittyisi haluttua brändiä tukevaan suuntaan. Myös bottom up – 

menetelmällä brändin rakentaminen voidaan toteuttaa triple helix –yhteistyössä, jolloin kullakin 

sidosryhmällä on oma tehtävänsä: elinkeino vastaa palveluiden tuotannosta, tarjonnasta sekä tuotemarkkinoinnista, 

kaupunkiorganisaatio ja muut mahdolliset alueelliset toimijat osallistuvat alueen 

matkailun edistämiseen, korkeakoululaitos vastaa matkailun osaajien kouluttamisesta sekä 

tuo pöytään brändäystä tukevaa tutkimustietoa. Mainio esimerkki makroaluetason bottom up – 

brändäyksestä triple helix –yhteistyönä on Helsingin kaupungin vetämä BaltMet Promo –projekti 

(osarahoitus EU:n Itämeri-ohjelmasta vuosille 2010-2011), jossa tuotekehityksen kautta edistetään 

Itämeren alueen kansainvälistä kilpailukykyä kolmella alalla: matkailussa, filmialalla sekä investoinneissa. 

1.3 Metropolialueen design- ja MBA-koulutusalat 

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoimiseen tähtäävä brändin rakentaminen alkaa ulkomaalaisille 

tutkinto-opiskelijoille suunnatuista koulutustuotteista. Suomi on omaksunut nopeassa 

vauhdissa yleiseurooppalaisen Bolognan prosessin, jonka ansiosta ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden 

rekrytoiminen suomalaisiin korkeakouluihin on sujuvaa. Bolognan prosessin ansiosta 

myös koulutusohjelmien rakenne ja hakuprosessi avautuvat helposti potentiaalisille hakijoille. 

Suomalaisilla korkeakouluilla on jo monikymmenvuotiset kokemukset sekä ulkomaalaisten vaihtoopiskelijoiden 

ja tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnista. Voidaan perustellusti väittää, että koulutustarjonnan 

osalta Suomi kuuluu kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kärkimaihin. 

Muotoilu ja design kaikissa muodoissaan on ala, jota mielellään korostetaan yhtenä suomalaisen 

osaamisen peruspilarina sekä osana kulttuuriperintöämme. Suomen kansallinen muotoilun itsetunto 

perustuu useisiin kansainvälisesti tunnustettuihin muotoilijoihin, jotka ovat tahollaan niittäneet 

mainetta ja arvostusta ja jotka ovat pystyneet jopa tekemään muotoilusta menestyvää liiketoimintaa: 

Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Bertel Gardberg, Björn Weckström, Vuokko 

Nurmesniemi, Jukka Rintala, Alvar Aalto, ja monet muut. Tälle vahvalle osaamiselle on rakentunut 

suomalainen design-koulutus. 

Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) toiminta juontaa juurensa vuonna 1871 perustettuun Veistokouluun. 

140 toimintavuoden aikana TaiK on noussut kansainvälisesti arvostetuksi taidealan yliopistoksi, 

jonka koulutusohjelmissa, tutkimuksessa ja opiskelijapopulaatiossa on vahva kansainvälinen 

leima. Vuodesta 2010 lähtien taideteollinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Lisäksi metropolialueella 

kuvataiteen koulutusta antaa Kuvataideakatemia. 

MBA-koulutus ei kuulu perinteiseen suomalaiseen yliopistojen tutkintokoulutukseen, mutta nousi 

kauppatieteellisten yliopistojen koulutustarjontaan 1980-luvulla. MBA-ohjelmat olivat ensimmäisiä 

täysin englanninkielisinä toteutettuja koulutusohjelmia, ja ne ovat osaltaan vauhdittaneet yliopistokoulutuksen 

kansainvälistymistä. MBA-koulutusta on tarjolla joko kokopäiväisenä (full-time) tai 

osa-aikaisena (part-time). Tyypillisesti MBA-koulutuksen kohderyhmiä ovat Suomessa asuvat ulkomaalaiset 

sekä suomalaiset, jotka haluavat ns. toisen tutkinnon yliopistotutkinnon lisäksi. Edelly- 

9

tyksenä MBA-ohjelmiin on olemassa oleva yliopistotutkinto. MBA-koulutusta Helsingin metropolialueella 

tarjoavat Aalto-yliopisto, Hanken, Haaga-Helia ja Henley Business School. 

1.4 Tutkimusmenetelmät 

Tässä tutkimuksessa selvitetään kyselytutkimuksen, haastattelujen, asiantuntijakyselyn sekä kirjoituspöytätutkimuksen 

keinoin, miten metropolialueen design- ja MBA-ohjelmat näyttäytyvät ulkomaalaisille 

potentiaalisille hakijoille. Benchmarkkausta varten aineisto kerätään lisäksi yhdeksästä 

muusta kaupungista. Kerätyt tiedot kootaan yhteen tutkimusaineistoksi, jonka perusteella hahmotetaan 

metropolialueen design- ja MBA-koulutuksen nykyasemaa ja etsitään brändin rakentamisessa 

hyödyllisiä näkemyksiä. Tutkimuksen painopiste on laadullisessa tutkimuksessa. Saavutettujen 

tulosten avulla voidaan hahmottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden tavoitteena on 

lisätä Helsingin metropolialueen houkuttelevuutta ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta. 

Merkittävä osa benchmarking-tutkimuksesta on tehty hyödyntämällä kaupunkien ja korkeakoulujen 

Internet-sivustoja, joten hakujen tulokset ovat tutkimuksen ajankohtaan sidottuja. Benchmarkkauksessa 

tavoitteena on kuvailla, millaista tietoa ja kokonaiskuvaa tutkimusajanjaksona tietolähteet 

tuottavat, kun käyttäjä oli kuviteltu design- tai MBA-hakija. Eri tahojen tuottamia sivustoja 

on tarkasteltu rinnakkain kokonaiskuvan laventamiseksi. Lisäksi hankittiin asiantuntijanäkemyksiä 

täydentämään ja tarkentamaan havaintoja. 

Benchmarking-tutkimuksessa tehdään vertailua valittujen kohteiden keskuudessa siten, että niitä 

kutakin tarkastellaan valittujen ominaisuuksien osalta mutta myös omista lähtökohdistaan. Tavoitteena 

on etsiä ryhmään soveltuvia standardeja sekä oppia ja soveltaa parhaita käytänteitä. Tämän 

kaltaiset vertailut johtavat usein innovatiivisiin toimenpideratkaisuihin, joita voidaan soveltaa horisontaalisesti 

toimija-alan keskuudessa sekä siirtää myös vertikaalisesti toimijatasolta toiselle. 

Tutkimuksessa ei pyritä päätymään loppupäätelmiin, joissa tutkittaville kohteille etsittäisiin yksioikoista 

paremmuusjärjestystä. Tämä ei olisi mielekästä, koska tutkittavien kohteiden toiminnan 

tavoitejärjestelmiä ei tunneta. Benchmarkkauksen hienous onkin juuri siinä, että tarkasteluvaiheessa 

kohteiden ominaisuuksia voidaan irrottaa kontekstistaan ja tarkastella kohteita rinnakkain 

mutta johtopäätökset tehdään vain siinä kontekstissa, joka on benchmarkkauksen keskiössä – tämän 

tutkimuksen tapauksessa Helsingin metropolialueen näkökulmasta. 

10

2 Opiskelijaliikkuvuus ja brändäys tutkimuskohteina 

Kansainvälisten opiskelijamarkkinoiden tavoittamista tukeva kansainvälinen tutkimus sijoittuu risteykseen, 

jossa kohtaavat bränditutkimus (kaupunkibrändäys, paikan brändäys, maabrändäys) 

sekä tutkimus opiskelijamarkkinoista (päätöksenteon prosessi, motivaatiot). Tässä yhteydessä tarkastellaan 

erityisesti akateemisessa kirjallisuudessa esiintyvää tutkimusta pyrkien muodostamaan 

käsitys vallitsevasta tilasta ns. opiskelijabrändäystutkimuksen alalla. Pohjustukseksi hahmotellaan 

kuvaus korkeakoulujen välisestä kansainvälisestä kilpailutilanteesta tutkimuksessa esiintyvien kaupunkien 

osalta. 

2.1 Kilpailuympäristö 

Korkeakoulutuksen kysyntä ja tarjonta kasvavat globaalilla tasolla jatkuvasti. Samaan aikaan kun 

nopeasti kehittyvien markkinoiden osaamisen tarve Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa kasvaa, 

ei paikallinen koulutustarjonta kuitenkaan monin paikoin vastaa vielä markkinoiden tarvetta. Tämä 

siirtää kysyntäpainetta kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Samanaikaisesti kuitenkin myös korkeakoulutuksen 

tarjonta on kasvanut nopeasti ja kilpailu koulutussektorilla kiristynyt. 

Yleisen korkeakoulutuksen kasvun myötä myös opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on arviolta 

nelinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Kasvu ei osoita tyrehtymisen merkkejä, vaan 

UNESCOn mukaan ulkomaisten opiskelijoiden määrä on vuodesta 1995 noussut 1,7 miljoonasta 

2,8 miljoonaan vuoteen 2007 mennessä. (UNESCO 2009) 

Kansainväliset opiskelijamarkkinat ovat kuitenkin edelleen melko keskittyneet; kuusi suurinta kohdemaata 

kattavat yli 60% koko ulkomaisesta opiskelijakannasta: Yhdysvallat (21,4%), UK (12,6%), 

Ranska (8,8%), Australia (7,6%), Saksa (7,4%) ja Japani (4,5%). Kohdemaiden joukko on pysynyt 

samana tämän vuosikymmenen, tosin maiden suhteet ovat vaihdelleet. Yhdysvaltojen vahva johtoasema 

on jonkin verran murentunut, samoin Saksan osuus on laskenut. Asemiaan ovat sen sijaan 

vahvistaneet Ranska, Australia ja Japani. Kiina on tänä päivänä suurin ulkomaisten opiskelijoiden 

alkuperämaa, josta vuonna 2007 lähti reilut 420.000 opiskelijaa ulkomaille. Toisella sijalla oleva 

Intia (noin 153.000) jää reilusti jälkeen Kiinan luvuista. Myös Etelä-Koreasta lähtee vuosittain yli 

100.000 opiskelijaa ulkomaille. (Nuffic 2010) 

Ulkomaisten opiskelijoiden suosituin opintolinja on liiketoiminta, jota opiskelee liki neljännes 

(23%) kaikista ulkomaisista opiskelijoista. Seuraavaksi suosituimmat opintolinjat ovat ”Science” 

(15%), Insinööritieteet (14,4%) sekä Humaanitieteet ja taide (13,9%). Kaikki neljä tieteenalaa ovat 

kasvattaneet suosiotaan vuosituhannen vaihteen jälkeen. (UNESCO 2009) 

Muutokset maailmantaloudessa heijastuvat koulutusmarkkinoihin. Kansainvälistymisprosessin 

alkuvaiheessa (1900-luvun puolivälistä lähtien) liike tapahtui tyypillisesti pohjois-eteläsuunnassa 

siten, että Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Euroopan yliopistoihin, joissa kansainvälistymistä tukevat 

palvelut kehittyivät ensimmäiseksi, hakeutui lahjakasta opiskelijapopulaatiota, jolla oli varaa liikkuvuuteen. 

Vähitellen kansainvälistymistä tukevat palvelut levisivät yhä uusiin maihin sitä mukaa 

11

kuin talouskehitys eteni ja ilmapiiri muuttui avoimemmaksi. EU-kehitys vauhditti kansainvälistymisprosessia 

Euroopan sisällä ja 1990-luvun lopulla saavutettu Bolognan julkilausuma nosti kansainvälisen 

liikkuvuuden aivan uudelle tasolle. 2000-luvun alun ilmiöitä ovat olleet uusien valtavien 

opiskelijapotentiaalien ilmestyminen koulutusmarkkinoille erityisesti Kiinasta, Intiasta, Venäjältä ja 

Latinalaisesta Amerikasta. Kansainvälinen liikkuvuus tapahtuu nyt yhtä enemmän myös ’itälänsisuunnassa’. 

Samalla koulutusjärjestelmät näissä maissa ovat kehittyneet ja niiden parhaat 

yliopistot kilpailevat laadullisesti kärkisijoista maailman huippuyliopistojen kanssa. 

Kiina, Intia ja Venäjä ovat valtavan opiskelijapotentiaalinsa vuoksi erityisen mielenkiintoisia eurooppalaiselle 

korkeakoulutussektorille (Hou 2008; Filatov ja Räsänen 2010; Mohammed 2009). 

Useissa Euroopan maissa koulutus on ollut joko täysin maksutonta tai lukukausimaksut ovat olleet 

alhaisia. Tämä on ollut yksi motivaatiotekijä aasialaisille/venäläisille opiskelijoille hakeutua Eurooppaan 

opiskelemaan sen sijaan, että he olisivat hakeutuneet kilpailijamaista esimerkiksi 

USA:aan tai Australiaan, jossa on tyypillisesti kalliit lukukausimaksut (esim. Filatov ja Räsänen 

2010). Toisaalta on argumentoitu, että lukukausimaksuttomuus voidaan kokea heikon koulutuksen 

laadun merkiksi, koska ’hyvä tuote maksaa aina’. Tutkimus vahvistaa molemmat havainnot. Opiskelupaikan 

valinta on monisäikeinen valintaprosessi, jossa hakijan henkilökohtaiset arvot ja painotukset 

ratkaisevat. Pohjoismaat, joita on pitkään pidetty ’lukukausimaksuttoman Euroopan’ viimeisenä 

tyyssijana, ovat pikkuhiljaa avaamassa koulutusjärjestelmäänsä määrittäen lukukausimaksuja 

Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille (Liiten 2011). Lukukausimaksujen myötä ko. koulutusohjelmat 

asemoituvat uudelleen siirtyen samoille markkinoille muiden lukukausimaksullisten koulutusohjelmien 

kanssa. Tällöin muille kilpailutekijöille – kuten kieli, ilmasto, yhteiskunnan avoimuus, kulttuuritekijät 

– tulee entistä suurempi painoarvo. Suomessa koulutusohjelman maksullisuutta kokeillaan 

vuosien 2010-2014 ajan ylempien korkeakoulututkintojen piirissä. Lukukausimaksuja kokeillaan 

osassa koulutusohjelmia 9 yliopistossa ja 10 ammattikorkeakoulussa, lukukausimaksujen 

vaihdellessa 4.000-14.000 euron välillä. Kokeilun jälkeen on tarkoitus arvioida, miten lukukausimaksujen 

asettaminen vaikutti sisään hakeutuvien kansainvälisten opiskelijoiden määrään ja rakenteeseen: 

mitkä segmentit tavoitettiin, mitkä menetettiin. 

2.2 Opiskelijabrändäykseen liittyvä tutkimus 

Koulutus on esimerkki tuotteesta, jossa kuluttajan sitoutuminen tuotteeseen on äärimmäisen intensiivistä. 

Koulutustuotetta voisi jossakin määrin verrata elämystuotteeseen. Lisäksi koulutustuotteen 

parissa kuluttaja panostaa osaamisensa ja jopa tulevaisuuden odotuksensa, mikä tekee 

kuluttamisesta äärimmäisen henkilökohtaisen kokemuksen. Tutkimukset (esim. Srikatanyoo ym. 

2002) osoittavat, että mitä enemmän tuotteen kuluttamisessa on kyse kuluttajan omasta sitoutumisesta, 

sen suuremmaksi tulee tuotteen alkuperämaan merkitys. Tuotevertailu koulutustuotteiden 

välillä (eli yliopistojen tai koulutusohjelmien välillä) tehdään nykyisin tyypillisesti kansainvälisessä 

kontekstissa eikä niinkään enää kansallisessa tai paikallisessa kontekstissa. Päätöksenteossa 

vaikuttavat kuluttajan (potentiaalisen opiskelijan) käsitykset maan yhteiskunnasta ja talouselämästä, 

ko yliopiston/korkeakoulun tasosta ja koulutusohjelman tasosta. Myös Bourken (2000) tutkimus 

alleviivaa maan koulutusmaineen merkitystä opiskelijan päätöksenteossa. 

12

2.2.1 Opiskelupaikan valinta 

Cubillo ym. (2006) korostavat kansainvälisten opiskelijoiden päätöksenteon mallissaan kohdekaupungin 

ominaisuuksia sekä henkilökohtaisia vaikuttimia maa-, korkeakouluja ohjelmakohtaisten 

laatukriteerien rinnalla. Myös Cooley (2008) korostaa henkilökohtaisten vaikuttimien merkitystä 

erityisesti kulttuureissa, joissa vanhempien mielipiteillä on vahva vaikutus perheen lasten koulutuspaikkavalintoihin. 

Tällaisia kulttuureja ovat esimerkiksi Kiina ja Intia. O’Brien ja Webb (2008) 

selit-tävät opiskelupaikan valintaa veto- ja työntövoimatekijöillä (pull, push factors). Maa-, kaupunki-, 

yliopistoja korkeakoulutekijät toimivat vetovoimatekijöinä, jotka houkuttelevat potentiaalista 

opiskelijaa tekemään positiivisen valintapäätöksen. Samanaikaisesti työntövoimatekijät, joita 

ovat esimerkiksi kotimaan heikot työllisyysnäkymät, heikko koulutussektori tai kansantalous, lisäävät 

motivaatiota hakeutua ulkomaille. Erityisesti Intiassa paikalliset työntövoimatekijät ovat voimak-kaita 

henkilökohtaisten vaikuttimien ja perheen mielipiteen lisäksi. 

EU:n Central Baltic –ohjelman osarahoituksella toteutetussa BASAAR-projektissa (Baltic Sea – Asian 

Agenda for Regions in a Globalizing World) tutkittiin kiinalaisten ja intialaisten tietointensiivisten 

alojen osaajien näkeymyksiä maahan sijoittumisesta ja palvelutarjonnasta kuudessa Itämeren 

alueen kaupungissa neljässä maassa (Merimaa ja Oilinki 2010). Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä 

keinoja alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Tehtyjen havaintojen mukaan asumisen ja koulutuksen 

laatua pidettiin yleisesti ottaen korkeana, mutta kouluttautuneet osaajat muuttavat helposti 

takaisin kotimaahansa. Tämä asetelma korostaa työhön sijoittumista tukevien palvelujen 

merkitystä. 

2.2.2 Brändäys korkeakoulusektorilla 

Bränditutkimus korkeakoulusektorin alalla edustaa bränditutkimuksen uudehkoa tutkimusalaa. 

Yliopistojen brändäystä voi jossakin määrin rinnastaa yleissivistäviin museoihin tai taidenäyttelyihin. 

Korkeakoulusektori on herännyt brändijohtamisen merkitykseen osana kilpailukykyvarustautumistaan, 

jonka takana on paine ulkomaalaisten ja erityisesti aasialaisten opiskelijoiden rekrytoimiseen 

(Chapleo 2007). Pohjois-Amerikassa vastustus brändiajatteluun korkeakoulusektorin piirissä 

on alhaisempaa kuin Euroopassa, sillä amerikkalaisilla yliopistoilla on perinteisesti ollut enemmän 

liiketoimintaperiaatteisiin nojautuva johtamismalli kuin Euroopassa, jossa yliopistojen johtaminen 

on nähty voimakkaasti alisteisina akateemisille arvoille. Liiketoiminta-ajattelu on eurooppalaisella 

korkeakoulusektorilla kaiken kaikkiaan uutta ja vieläkin monin paikoin olematonta. 

Yliopistojen ja korkeakoulujen brändäys on haastavaa, johtuen erityisesti siitä, että yliopiston/korkeakoulun 

toimintaa ohjaavat useat hyvin erilaiset sidosryhmätahot, esimerkiksi ministeriöt, 

elinkeinoelämä sekä ylioppilas- ja opiskelijajärjestöt. Lisäksi koulutustuotteiden kuluttajat 

(opiskelijat asiakkaina) voivat koostua hyvin erilaisista ryhmistä: vastavalmistuneista ylioppilaista 

(alempi korkeakoulututkinto) urallaan pitkälle edistyneisiin johtajiin (EMBA tai MBA-koulutus). 

Oman haasteensa aiheuttaa vielä se, että korkeakoulusektorin johtajat ovat usein taustaltaan akateemisia 

vailla operatiivista johtamiskokemusta, jolloin kilpailukyvyn rakentamista tukeva brändin 

rakentaminen ei välttämättä ole luontevinta johtamisalaa (Chapleo 2007. Korkeakouluissa on 

13

usein myös muualla organisaatiota muutosvastarintaa konkreettiselle brändin rakennustyölle. Mitä 

heterogeenisempi on yliopiston/korkeakoulun koulutustarjonta sitä helpommin brändistä muodostuu 

kompromissi, joka ei täytä viestintätehtäväänsä kunnolla minkään ohjelman näkökulmasta 

(vrt De Chernatony ja Segal-Horn 2001). Aivan erityispiirteenä korkeakoulusektorin piirissä nousee 

esiin ala-brändäyksen dilemma: useissa yliopistoissa on jokin yksikkö tai ohjelma (esimerkiksi 

MBA-ohjelma, kaupallisen tutkimuksen laitos tai kirjasto) joka haluaa suoranaisesti erottua muusta 

korkeakoulukontekstista ja luoda täysin omaa brändiä omassa toimintaymäristössään. Tämä on 

erityisen ymmärrettävää yliopistoissa, joissa on sekaisin maksullisia ja maksuttomia toimintoja. 

2.2.3 Kaupunki,- maa- ja suuraluebrändäys 

Kaupunkibrändäystä voidaan pitää tapana kuvailla ja toteuttaa kaupunkimarkkinointia (Kavaratzis 

2004). Markkinoinnin tehtävänä on rakentaa, viestiä ja hallita haluttua kaupunkikuvaa. Mutta siinä 

missä markkinointi toteuttaa kerrallaan yhdelle kohderyhmälle suunniteltujen toimenpiteiden ohjelmaa, 

brändäyksen tehtävänä on vaikuttaa syvemmin ja laajemman sidosryhmäjoukon piirissä 

(Kavaratzis 2004; Trueman ym 2001). 

Hospers (2003; vrt Landry 2000) tarkastelee kaupunkeja tietoyhteiskunnassa osaamisen, luovuuden 

ja innovaation keskittyminä. Tutkimuksessa korostetaan innovaation olemusta myös immateriaalisina 

saavutuk-sina. Hospers määrittelee erilaisia kaupunkityyppejä sen mukaan, rakentuuko 

niiden innovaa-tiopohja lähinnä teknologiselle vai kulttuuriselle osaamisella ja sen mukaan, onko 

tähtääkö inno-vaatioiden synnyttämisen ympäristö uusien konkreettisten (tuote-)ratkaisujen löytämiseen 

vai pehmeämpään kokonaisvaltaisemman luovuuden ympäristön rakentamiseen. Tutkimuksessa 

tar-kastellaan esimerkkinä Barcelonaa, jonka lanseerasi noustakseen 1970-luvulta alkaneesta 

teolli-suuden taantumasta v. 1999 kampanjan Barcelona – City of Knowledge. Eri tahoilla 

toteutetut el-vytystoimenpiteet, esimerkiksi nuorille suunnattu yrityshautomotoiminta, eivät kuitenkaan 

ensin kohdanneet ja hyvät panostukset vaikuttivat vain fragmentoituneesti. Kaupungissa 

tehtiin korjaus-liike menestyneesti ja vuoden 2007 State of the Cities –tutkimuksessa Barcelona 

sijoitettiin ’know-ledge hub’-kaupunkien luokkaan. 

Kansainvälisille opiskelijoille suunnattua brändäystä tukee laaja kirjallisuus kaupunki- ja maabrändäyksen, 

paikan brändäyksen ja suuraluebrändäyksen aloilla (mm. Anholt 2007 ja 2009; Rainisto 

2003; Moilanen 2008; Moilanen ja Rainisto 2009; Kaplan ym. 2008; Andersson 2007). 

14

3 Kyselytutkimus ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa 

Koska käsillä olevan tutkimuksen laajempi viitekehikko, KatuMetro-hanke, kattaa paitsi Helsingin 

myös sitä ympäröivän metropolialueen, oli luontevaa soveltaa sama tarkastelualue myös vertailututkimukseen. 

Helsingin metropolialueeseen luetaan Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Laajempi 

aluerajaus vaikutti erityisesti opiskelijoiden keskuudessa toteutetun kyselytutkimuksen 

suunnitteluun ja kysymysten muotoiluun. Kohderyhmäksi valittiin ulkomaalaiset opiskelijat koko 

metropolialueella sijaitsevista korkeakouluista. Myös kysymykset muotoiltiin käsittelemään koko 

metropolialuetta eikä yksinomaan pääkaupunkia. 

3.1 Kyselytutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 

Internet-pohjaisella kyselytutkimuksella pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni Helsingin 

metropolialueen yliopistossa tai korkeakoulussa opiskeleva ulkomaalainen Design- tai MBAopiskelija, 

ja kartoittaa heidän opiskelupaikan päätöksentekoon vaikuttaneita seikkoja sekä kokemuksiaan 

ulkomaalaisena opiskelijana Helsingin metropolialueella. 

Tutkijatiimi aloitti kyselytutkimuksen valmistelun kartoittamalla ne Helsingin metropolialueen korkeakoulut 

ja yliopistot, joissa tarjotaan englanninkielistä ylemmän korkeakouluasteen Design- tai 

MBA-koulutusta. Oppilaitoksiksi valikoitui Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Aalto-yliopiston 

taideteollinen korkeakoulu, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Hanken Handelhögskolan, 

Haaga-Helia ja Henley Business School. CEMAT:n tutkijat lähestyivät lokakuussa 2010 kyseisiä oppilaitoksia 

ja pyysivät niiltä sähköpostiosoitteistoja tutkimuksen kohderyhmänä olevista opiskelijoista. 

Opiskelijoiden sähköpostiosoitteita saatiin kyselyjen perusteella yhteensä 185. 

Oppilaitoksista saatujen opiskelijoiden sähköpostilistojen perusteella lähetettiin perjantaina 

29.10.2010 ensimmäinen postitus kaikille 185 vastaanottajalle. Vastaajille lähetettiin sähköpostiviesti, 

jossa kerrottiin tutkimuksen taustoista, perusteltiin sen hyödyllisyys ja ohjattiin vastaanottaja 

kyselylomakkeeseen. Jokaisen vastaajan viestissä oli henkilökohtainen linkki, jota klikkaamalla 

vastaaja pääsi aloittamaan kyselyyn vastaamisen. Lomakkeen täytettyään vastaaja klikkasi ”Lähetä” 

–painiketta, jolloin vastaukset tallentuivat vastausrekisteriin. Sähköpostikysely toteutettiin 

käyttämällä kotimaista Webropol-palvelua (www.webropol.com). Kerätty sähköpostiosoitteisto oli 

melko kiitettävästi ajan tasalla, sillä 185 lähetetystä viestistä ainoastaan 6 osoitetta oli vanhentuneita 

tai muuten virheellisiä. Ensimmäisen postituksen jälkeen vastanneita oli yhteensä 15. 

Muistutusviesti tutkimuksesta lähetettiin melko pian ensimmäisen viestin jälkeen keskiviikkona 

3.11.2010 niille 170 opiskelijalle, jotka eivät olleet vielä vastanneet tutkimukseen. Toisen postituksen 

seurauksena vastanneiden määrä nousi yhteensä 34 vastanneeseen. Viimeinen muistutus lähetettiin 

maanantaina 8.11.2010 153 opiskelijalle, jotka eivät olleet vielä vastanneet kyselyyn. Tämän 

muistutuskierroksen jälkeen vastanneiden opiskelijoiden määrä nousi 51, eli noin 28 %:iin. 

Kysely sulkeutui 12.11.2010. 

15

3.2 Kyselytutkimuksen analyysi kysymyksittäin 

Seuraavassa käydään läpi kyselytutkimuksen tulokset kysymys kysymykseltä. 

Taulukko 1: Vastaajien ikäjakauma (kysymys 1) 

Kyselyyn vastanneiden ikäjakaum painottui melko vahvasti yli 30-vuotiaisiin. Sen sijaan alle 20- 

vuotiaita vastaajia kyselyyn ei osallistunut lainkaan. 

Ikä % vastaajista, n=51 

-19 0 % 

20-24 23,5 % 

25-29 31,4 % 

30- 45,1 % 

Taulukko 2: Sukupuoli (kysymys 2) 

Vastaajissa painottuu jonkin verran naisopiskelijoiden määrä sukupuolten välisen suhteen ollessa 

noin 2:3. 

Sukupuoli % vastaajista, n=51 

Mies 41,2 % 

Nainen 58,8 % 

Taulukko 3: Kotimaa (kysymys 3) 

Vastaajat edustivat hyvin laajalti eri maita ja maanosia, sillä yhteensä 51 vastaajaa edustivat yhteensä 

27 maata. Vahvimmin edustettuna oli Aasia, siellä erityisesti Kiina, Intia ja Etelä-Korea. Vastaajien 

kansallinen edustavuus ei vastaa täysin Suomen keskiarvoista kansainvälisten ulkomaisten 

opiskelijoiden joukkoa, jossa vahvimmin ovat edustettuina Saksa, Ranska, Espanja ja Italia. 

Kotimaa % vastaajista, n=51 

Kiina 11,8 % 

Intia 11,8 % 

Etelä-Korea 9,8 % 

Saksa 5,9 % 

Venäjä 5,9 % 

Tanska 3,9 % 

Italia 3,9 % 

Liettua 3,9 % 

Alankomaat 3,9 % 

Singapore 3,9 % 

Turkki 3,9 % 

Argentiina 2,0 % 

Azerbaijan 2,0 % 

Brasilia 2,0 % 

16

Kotimaa % vastaajista, n=51 

Kanada 2,0 % 

Chile 2,0 % 

Kolumbia 2,0 % 

Viro 2,0 % 

Hong Kong 2,0 % 

Indonesia 2,0 % 

Iran 2,0 % 

Israel 2,0 % 

Japani 2,0 % 

Kazakstan 2,0 % 

Puola 2,0 % 

Taiwan 2,0 % 

USA 2,0 % 

Taulukko 4: Muuttovuosi Suomeen (kysymys 4) 

Vastaajista enemmistö oli muuttanut Suomeen hiljattain, 1 -2 vuoden sisällä. Ainoastaan kourallinen 

vastaajista oli asunut maassa pidempään, osa jopa 1994 vuodesta asti. 

Muuttovuosi 

Suomeen 

% vastaajista, 

n=51 

1994 3,9 % 

2004 7,8 % 

2006 3,9 % 

2007 5,9 % 

2008 15,7 % 

2009 19,6 % 

2010 43,1 % 

Taulukko 5: Tietoa opiskelusta (kysymys 5) 

Viidennessä kysymyksessä kartoitettiin vastaajien opintotietoja: 

a) Missä yliopistossa/korkeakoulussa vastaaja opiskelee 

Oppilaitos 

% vastaajista, 

n=51 

Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu 76,5% 

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu 3,9% 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 11,8% 

Aalto-yliopisto (määrittelemätön) 5,9% 

Hanken 2,0% 

17

) Milloin vastaaja on aloittanut nykyiset opintonsa, ja 

Opintojen % vastaajista, 

aloitusvuosi n=51 

2004 2,0 % 

2005 2,0 % 

2006 2,0 % 

2007 3,9 % 

2008 15,7 % 

2009 31,4 % 

2010 43,1 % 

Taulukko 6: Aiemmat tutkinnot (kysymys 6) 

Enemmistö kyselyyn vastanneista ilmoitti omaavansa toisen tutkinnon jostain muusta oppilaitoksesta. 

Noin puolet vastaajista, jotka ilmoittivat tutkintonsa, omasi alemman korkeakouluasteen 

tutkinnon, ns. Bachelor-taso. Noin kuudennes ilmoitti pitävänsä hallussaan jotain toista maisteritason 

tutkintoa. Vajaa puolet vastanneista ilmoitti ainoastaan oppilaitoksen nimen, eikä eritellyt 

tutkintoa. 

Aiemmat tutkinnot % vastaajista, n=50 

toisesta oppilaitoksesta 

Ei 14 % 

Kyllä 86 % 

Taulukko 7: Aiempi ulkomaankokemus (kysymys 7) 

Vastaajia pyydettiin kysymyksessä kertomaan ovatko he aiemmassa elämänvaiheessaan asuneet 

ulkomailla enemmän kuin 3 kuukautta, ja jos niin missä. 

43:sta kysymykseen vastanneesta opiskelijasta 16 ei ollut asunut aiemmin ulkomailla. Noin puolet 

ulkomailla asuneista oli asunut ulkomailla lyhyempiä ajanjaksoja joko vaihto-opiskelijana tai harjoittelijana 

yrityksessä tai julkisen sektorin organisaatiossa. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli aiemmin 

asunut lyhyen jakson Suomessa. 

Taulukko 8: Syyt Suomen valintaan (kysymys 8) 

Vastaajilta pyydettiin kertomaan henkilökohtaiset syyt ja motivaatio valita Suomi opiskelupaikakseen. 

Suomen osalta motivaatiotekijät voidaan jakaa karkeasti viiteen luokkaan; Koulutukseen 

liittyvät syyt, suomalainen osaaminen, suomalainen yhteiskunta, maantieteellinen sijainti ja muut 

syyt. Opiskelijoiden valinnan taustalla olevat syyt olivat hyvin moninaisia, mutta vahvimmin painottui 

maksuton yliopistokoulutus ja yliopistojen opintotarjonta. Erityisesti design-alan opiskelijoita 

houkutteli myös suomalaisen designin maine ja usein valinnan takana oli myös tietty yliopisto. 

Suomalaisen koulutuksen laatu houkutteli siinä missä Suomen puhdas luontokin. (n=51) 

18

Koulutukseen ja oppilaitokseen liittyvät syyt 

Ei lukukausimaksuja 11,2 % 

Opinto-ohjelma 11,2 % 

Yliopisto 8,6 % 

Koulutuksen laatu 6,0 % 

Englanninkielinen koulutusohjelma 2,6 % 

Opiskelijaedut 0,9 % 

Suomalainen osaaminen 

Suomalainen design 9,5 % 

Ympäristöä säästävä ajatusmalli 3,4 % 

Suomalainen yhteiskunta 

Luonto 6,0 % 

Turvallisuus 4,3 % 

Suomalainen kulttuuri 3,4 % 

Eksoottisuus 2,6 % 

Toimivuus 2,6 % 

Korkea elämänlaatu 1,7 % 

Liiketoimintaympäristö 1,7 % 

Elinkustannukset 1,7 % 

Suomalaiset ihmiset 1,7 % 

Aiempi kokemus Suomesta 1,7 % 

Innovatiivisuus 0,9 % 

Yhteiskunnan läpinäkyvyys 0,9 % 

Yhteiskunnan talouspolitiikka 0,9 % 

Nykyaikaisuus 0,9 % 

Maantieteellinen sijainti 

Eurooppa 2,6 % 

Lähellä kotimaata 1,7 % 

Pohjoismaa 0,9 % 

Muut syyt 

Perhe 5,4 % 

Työ 4,5 % 

Taulukko 9: Syyt Helsingin metropolialueen valintaan (kysymys 9) 

Vastaajilta pyydettiin kertomaan merkittävimmät syyt ja motivaatio valita Helsingin metropolialue 

opiskelupaikakseen. Metropolialueen osalta motivaatio oli pitkälti valitun koulun sijainnissa. Lisäksi 

alueelle houkutteli Helsingin pääkaupunkiasema. (n=49) 

19

Yliopiston sijainti 

Yliopiston sijainti alueella 65,5 % 

Helsinki 

Suomen suurin kaupunki 15,5 % 

Kulttuuri- ja tapahtumatarjonta 3,4 % 

Julkinen liikenne 3,4 % 

Liiketoimintakeskus / työmahdollisuudet 3,4 % 

Aiempi kokemus Helsingistä 1,7 % 

Muut syyt 

Asuminen alueella ennestään 6,9 % 

Taulukko 10: Syyt yliopiston ja opinto-ohjelman valintaan (kysymys 10) 

Vastaajilta pyydettiin kertomaan merkittävimmät syyt ja motivaatio valita kyseinen yliopisto ja 

opinto-ohjelma. Näiden osalta motivaatiotekijät painottuivat vahvasti yliopiston maineeseen ja 

ohjelman kiinnostavuuteen. (n=48) 

Yliopisto/opinto-ohjelma 

Yliopiston maine 36,1 % 

Innovatiivinen, mielenkiintoinen ohjelma 29,5 % 

Englanninkielinen opetustarjonta 6,6 % 

Yliopiston kansainväliset verkostot 4,9 % 

Ohjelma sopi aikatauluihin 4,9 % 

Yliopiston resurssit 1,6 % 

Tunnetut alumnit 1,6 % 

Suomi 

Aiempi kokemus 6,6 % 

Laadukas koulutusjärjestelmä 4,9 % 

Ei lukukausimaksuja 1,6 % 

Muut syyt 

Perhe 1,6 % 

Taulukko 11: Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneet kriteerit (kysymykset 11-12) 

Kysymyksessä vastaajille annettiin liuta ennalta määrättyjä kriteerejä ja heitä pyydettiin arvioimaan 

näiden kriteerien prioriteettiasema heidän omassa opiskelupaikan valintaprosessissaan. 

Annetuista kriteereistä vahvimmin näyttävät vaikuttaneen englanninkielisten opetusohjelmien 

tarjonta, lukukausimaksujen puute sekä valitun yliopiston hyvä maine. Vähiten merkitystä vastaa- 

20

jien opiskelupaikan valinnassa oli opiskelija-aktiviteettien tarjonnalla, henkilökohtaisilla syillä ja 

työnsaantimahdollisuuksilla. 

Vastaajat nostivat esiin myös listan ulkopuolisia kriteereitä. Näistä vahvoina nousivat esiin Suomen 

asema skandinaavisessa designissa, ja Suomen siihen tuoma kestävän kehityksen näkökulma. Yksittäisiä 

ääniä saivat myös Suomen sijainti lähellä vastaajan kotimaata, oppilaitoksen resurssit; 

varustelutaso, ohjaus ja ”vertaistuki”. Myös yliopiston läheiset suhteet liike-elämän kanssa ja mielenkiintoiset 

opinto-ohjelmat olivat ohjanneet vastaajien valintaprosessia. 

5 – Hyvin korkea prioriteetti 

4 – Korkea prioriteetti 

3 – Keskitason prioriteetti 

2 – Alhainen prioriteetti 

1 – Ei lainkaan prioriteetti 

0 – Ei osaa sanoa 

Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneet kriteerit 5 4 3 2 1 0 

Paikallisen väestön englanninkielen taito (n=50) 6% 52% 22% 10% 6% 4% 

Turvallinen elinympäristö (n=51) 21,6% 39,2% 33,3% 2% 0% 3,9% 

Nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta (n=50) 16% 42% 34% 4% 2% 2% 

Sukupuolten välinen tasa-arvo (n=50) 20% 26% 30% 4% 14% 6% 

Elinkustannukset (n=51) 17,6% 23,5% 33,3% 11,8% 5,9% 7,8% 

Kulkuyhteydet muihin maihin (n=50) 16% 30% 30% 8% 14% 2% 

Kulttuurin rikkaus (n=50) 20% 46% 18% 8% 4% 4% 

Luonto (n=49) 34,7 % 20,4% 20,4% 14,3% 8,2% 2% 

Kansainvälinen yhteiskunta/ihmiset (n=50) 28% 30% 28% 10% 4% 0% 

Työnsaantimahdollisuudet (n=51) 27,5% 33,3% 17,6% 11,8% 9,8% 0% 

Englanninkielisten opetusohjelmien tarjonta (n=51) 66,7% 19,6% 7,8% 2% 2% 2% 

Yliopiston maine (n=51) 52,9% 9,8% 17,6% 11,8% 0% 2% 

Lukukausimaksut (n=51) 56,9% 9,8% 17,6% 11,8% 2% 2% 

Tuttavien/ystävien suositukset (n=50) 24% 28% 28% 6% 6% 8% 

Opiskelija-aktiviteetit (n=49) 8,2% 22,4% 20,4% 28,6% 12,2% 8,2% 

Henkilökohtaiset syyt (n=49) 8,2% 32,7% 24,5% 12,2% 14,3% 8,2% 

Taulukko 12: Tiedonhakuprosessi (kysymykset 13-14) 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tiettyjen ennalta määriteltyjen tietolähteiden tärkeyttä heidän 

omassa opiskelupaikan valintaa koskevassa tiedonhaussaan. Vastaajista enemmistö oli käyttänyt 

tiedonhaussa yliopiston Internet-sivuja. Yliopistoista etsittiin sen sijaan paljon tietoa myös kansainvälisistä 

yliopisto ranking-listoista. Yleistä tietoa opiskelusta Suomesta vastaajat löysivät pitkälti 

Study in Finland- nettisivustoilta. Myös henkilökohtaiset kokemukset ystävien ja tuttavien suositusten 

kautta saivat painoarvoa tiedonhaussa. 

21

Sen sijaan melko merkityksettöminä tietolähteinä pidettiin Suomen tai Helsingin organisoimia ns. 

road-show –tapahtumia vastaajien kotimaassa, samoin opiskelijamessuja. Perinteiset tietolähteet 

kuten opaskirjat ja uutiset eivät myöskään näytelleet merkittävää roolia vastaajien tiedonhaussa. 

Toisaalta myöskään modernit tiedotuskanavat, kuten sosiaalinen media ei ole vielä löytänyt sijaa 

opiskelijoiden tiedonhaussa. Erityisesti design-opiskelijat hakivat tietoa alansa lehdistä ja asiantuntija-artikkeleista. 

3 – Erittäin tärkeä 

2 – Tärkeä 

1 – Ei tärkeä 


Käytetyt tietolähteet 3 2 1 0 

Suomi maailman uutisissa (n=49) 12,2 % 28,6% 46,9% 12,2% 

Helsingin/Suomen organisoimat tapahtumat (n=49) 2% 28,6% 53,1% 16,3% 

Opaskirjat (n=49) 8,2% 32,7% 46,9% 12,2% 

Opiskelijamessut ja –tapahtumat (n=49) 14,3% 24,5% 49% 12,2% 

Study in Finland – Internetsivut (n=49) 36,7% 26,5% 30,6% 6,1% 

Sosiaalinen media (Facebook yms.) (n=47) 12,8% 23,4% 55,3% 8,5% 

Ystävät ja sukulaiset (n=51) 31,4% 37,3% 19,6% 11,8% 

Kansainväliset yliopistolistaukset (n=51) 45,1% 31,4% 21,6% 2% 

Yliopiston omat Internetsivut (n=50) 64% 26% 10% 0% 

Tunnetut alumnit/professorit keulahahmoina (n=50) 36% 38% 14% 12% 

Taulukko 13: Opiskelupaikan ensisijaisuus (kysymys 15) 

Vastaajilta tiedusteltiin oliko heidän tämänhetkinen opiskelupaikkansa heidän ensisijainen valintansa, 

ja mikäli ei ollut, niin mikä oppilaitos oli. Vastaajista reilut 90% ilmoitti nykyisen opiskelupaikkansa 

olleen ensisijainen valinta. Vajaa 10% ei sen sijaan tullut hyväksytyksi ensisijaiseen valintakohteeseensa. 

Ensisijaiset valinnat näiden opiskelijoiden osalta sijoittuivat maineikkaisiin kouluihin 

eri puolella Eurooppaa. 

Kyllä 90,2% 

Ei 9,8% 

Copenhagen Institute of Interaction Design, Tanska 

London Business School, UK 

Rotterdam School of Management, Alankomaat 

Higher School of Economics Moscow, Venäjä 

IMD Business School, Sveitsi 

Lund University, Ruotsi 

Sandberg Institute, Alankomaat 

Delft University of Technology, Alankomaat 

22

Taulukko 14: Vaihtoehtoiset opiskelupaikat (kysymys 16) 

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vaihtoehtoisia opiskelupaikkoja, joita vastaajat olivat harkinneet 

päätöksentekoprosessinsa aikana. Vastaajista reilut 60% ilmoitti harkinneensa myös muita vaihtoehtoja 

valitessaan opiskelupaikkaa. Ruotsi nousi ylivoimaisesti suosituimmaksi vaihtoehdoksi 

Suomen opinnoille – vastaajista vajaa 40% ilmoitti harkinneensa Ruotsia valitessaan opiskelupaikkaa. 

Toiseksi suosituin vaihtoehto oli USA, jota oli harkinnut noin 20% kysymykseen vastanneista. 

Kolmas sija jakautui melko tasaisesti Alankomaiden, UK:n ja Tanskan välille. 

Design-opiskelijoiden keskuudessa Ruotsista nostettiin esiin erityisesti Tukholman Konstfack, 

Umeå Institute of Design sekä Göteborg yliopisto. MBA-opiskelijat harkitsivat Ruotsissa niin ikään 

Tukholmaa (SSE), Lundia, Halmstadia ja Karskronaa. 

USA:n kohteiden osalta vastaajien keskuudessa näkyi selvää hajaantumista, eikä mikään yksittäinen 

kohde/oppilaitos noussut yli muiden. Syiksi opintokohteiden harkintaan vastaajat ilmoittivat 

moninaisia syitä mm. yliopiston maineen, sijan kansainvälisissä rankingeissa, alueen teknologisen 

edistyksen samoin kuin asuinalueen mukavuuden ja helpon saavutettavuuden. 

Tanskassa ainoastaan Kööpenhamina nostettiin esiin vaihtoehtoisena kohteena, tosin äänet jakautuivat 

useammalle oppilaitokselle, joista esiin nousi; Copenhagen Business School, Technical University 

of Denmark, Copenhagen Institute of Interaction Design ja Danish Design School. Vastaajien 

syyt olivat hyvin moninaisia; tanskalainen design, yliopiston ominaisuudet ja maine sekä henkilökohtaiset 

syyt. 

UK:ssa vastaajien ensisijaiseksi vaihtoehdoksi nousi Lontoo moninaisine oppilaitoksineen, mutta 

myös Edinburghia ja Manchesteria oli harkittu. Sen sijaan Alankomaissa eri kaupunkien ja oppilaitosten 

jakauma oli tasaisempi, vastaajien nostettua esiin Amsterdamin, Delftin, Eindhovenin ja 

Rotterdamin. Iso-Britanniaan ja Alankomaihin haluttiin opiskelemaan pääasiassa maineikkaiden 

yliopistojen ja lupaavien työnäkymien houkuttelemina. 

Taulukko 15: Tyytyväisyys päätökseen (kysymykset 17-18) 

Vastaajilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat päätökseensä opiskella Suomessa, Helsingin metropolialueella, 

kyseisessä yliopistossa ja valitsemassaan opinto-ohjelmassa. Kaiken kaikkiaan vastaajat 

osoittivat olevansa melko tyytyväisiä omaa opiskeluaan koskevaan päätöksentekoon. Tyytyväisimpiä 

oltiin omaan yliopistoon, mutta samaan aikaan eniten neutraaleja mielipiteitä esitettiin 

omasta opinto-ohjelmasta. Suoranaista tyytymättömyyttä omia valintoja kohtaan oli erittäin vähän, 

mutta vapaassa kentässä tuotiin siitä huolimatta esiin lukuisia negatiivisia piirteitä koskien 

yliopistoa tai Suomea ylipäätään. Vahvimmin arvosteluista nousi kansainvälisyyteen liittyvät asiat. 

Opiskelijat kokivat oppilaitosten tarjoaman orientaation usein puutteellisena. Myös opintojen aikana 

jokapäiväinen kommunikointi ja tiedotus tapahtui eräiden vastaajien mukaan vielä pitkälti 

suomenkielellä. Ulkomaisten ja kotimaisten opiskelijoiden välinen kanssakäynti koettiin monin 

paikoin vähäisenä, osa vastaajista arvosteli suomalaisopiskelijoita lisäksi motivaation puutteesta ja 

23

huonosta opiskeluilmapiiristä. Yliopistoja arvosteltiin osittain kontroversaalistikin liista konservatiivisuudesta, 

liiasta ammattimaisuudesta (over-professional) ja liiasta kaupallisuudesta. Osa vastaajista 

näki opinto-ohjelmien uupuvan metodologiaa ja teoriaa. Opinto-ohjelmiin toivottiin myös 

vahvempaa monitieteistä lähestymiskulmaa. 

Positiivisena vastaajat kokivat opinto-ohjelman opiskelijoiden kansainvälisyyden, ja yliopiston tehokkaan 

organisoinnin. Niin ikään yliopistojen resursseja pidettiin kiitettävinä. 

Suomessa vastaajat arvostivat puhdasta luontoa ja suomalaisten yleensä myönteistä asennetta 

ulkomaisia kohtaan. Moitetta saivat sen sijaan sosiaalisen kanssakäymisen puute sekä byrokraattiset 

maahanmuuttosäädökset. Kaiken kaikkiaan suomalaisessa kulttuurissa nähtiin olevan sekä hyviä 

että huonoja puolia. 

5 – Erittäin tyytyväinen 

4 – Melko tyytyväinen 

3 – Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 

2 – Melko tyytymätön 

1 – Erittäin tyytymätön 


Tyytyväisyys päätökseen opiskella… 5 4 3 2 1 0 

Suomessa? (n=51) 52,9% 35,3% 9,8% 2% 0% 0% 

Helsingin metropolialueella? (n=51) 35,3% 56,9% 7,8% 0% 0% 0% 

Kyseisessä yliopistossa? (n=50) 56% 36% 8% 0% 0% 0% 

Kyseisessä opinto-ohjelmassa? (n=51) 51% 31,4% 15,7% 2% 0% 0% 

Taulukko 16: Ennakkoinformaation riittävyys (kysymykset 19-20) 

Vastaajia pyydettiin kertomaan kokivatko he saaneensa etukäteen riittävästi tietoa Suomesta, Helsingin 

metropolialueesta, yliopistosta ja opinto-ohjelmasta. Vastaajat olivat keskimäärin melko 

tyytyväisiä saamansa informaation määrään etukäteen. Yliopistosta ja opinto-ohjelmasta vaikuttaisi 

olevan vaivattominta löytää tietoa etukäteen, joskin osa vastaajista koki tiedon olevan liian 

yleisellä tasolla. Haastavimpana koettiin tiedonsaanti Helsingin metropolialueesta. Vastaajat arvostelivat 

erityisesti englanninkielisen tiedon puutetta Helsingistä. Lisäksi kaiken tiedon nähtiin 

keskittyneen Internetiin, eikä vaihtoehtoisia tiedonvälittämisen tapoja ollut käytetty. 

24







Ennakkotiedon riittävyys 5 4 3 2 1 0 

Suomesta (n=50) 28% 30% 28% 10% 2% 2% 

Helsingin metropolialueesta (n=50) 22% 32% 30% 10% 4% 2% 

Yliopistosta (n=50) 30% 44% 20% 4% 0% 2% 

Opinto-ohjelmasta (n=50) 20% 44% 24% 10% 0% 2% 

Taulukko 17: Helsingin metropolialue (kysymys 21) 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan ennalta määrättyjä tekijöitä/piirteitä Helsingin metropolialueella. 

Kysymyksen perusteella näyttäisi siltä, että vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä Suomeen yhteiskuntana. 

Opiskelijat arvostivat turvallisuutta, toimivuutta ja nykyaikaisuutta. Erityisesti Suomen luontoa 

arvostettiin. Tyytymättömimpiä oltiin Helsingin metropolialueen tarjoamiin työnsaantimahdollisuuksiin, 

elinkustannusten hinta-laatu-suhteeseen sekä keskustan elottomuuteen. Myös kansainväliset 

kulkuyhteydet Suomesta koettiin jossain määrin haasteellisiksi. 







Helsingin metropolialue 5 4 3 2 1 0 

Paikallisen väestön englanninkielen taito (n=50) 50% 40% 6% 2% 2% 0% 

Turvallinen elinympäristö (n=51) 56,9% 35,3% 3,9% 3,9% 0% 0% 

Nykyaikainen hyvinvointiyhteiskunta (n=50) 44% 44% 10% 0% 0% 2% 

Sukupuolten välinen tasa-arvo (n=50) 58% 24% 12% 0% 0% 6% 

Kansainvälinen yhteiskunta/ihmiset (n=51) 23,5% 49% 17,6% 3,9% 3,9% 2% 

Kulttuurin rikkaus (n=51) 13,7% 45,1% 27,5% 3,9% 7,8% 2% 

Kulkuyhteydet muihin maihin (n=51) 27,5% 25,5% 35,3% 9,8% 0% 2% 

Elinkustannukset; hinta-laatu-suhde (n=51) 5,9% 21,6% 31,4% 29,4% 11,8% 0% 

Julkinen liikenne; hinta-laatu-suhde (n=51) 33,3% 41,2% 11,8% 9,8% 3,9% 0% 

Kaupungin keskustan eloisuus (n=51) 7,8% 31,4% 37,3% 13,7% 7,8% 2% 

Luonto (n=51) 66,7% 29,4% 3,9% 0% 0% 0% 

Opiskelija-aktiviteetit (n=51) 23,5% 43,1% 15,7% 5,9% 3,9% 7,8% 

Työnsaantimahdollisuudet (n=49) 4,1% 16,3% 40,8% 18,4% 14,3% 6,1% 

25

Taulukko 18: Ulkomaalainen opiskelija Helsingin metropolialueella (kysymys 22) 

Vastaajia pyydettiin kuvailemaan tuntemuksiaan ulkomaalaisena opiskelijana Helsingin metropolialueella. 

Enemmistö vastauksista kuvasti ulkomaisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä Helsingin metropolialueella 

opiskeluun. Kiitosta saivat erityisesti yhteiskunnalliset asiat, poliittinen vakaus, turvallinen 

elinympäristö, hyvä sosiaaliturva sekä kansalaisten palvelut; kuten kirjastot ja laadukas 

koulutusjärjestelmä. Tosin eräillä asuntoalueilla asuvat opiskelijat eivät kuitenkaan tunteneet oloaan 

turvalliseksi, häiriötä ja turvattomuuden tunnetta aiheuttivat erityisesti alkoholistit. 

Suomalaisten kielitaito arvioitiin hyväksi ja suurin osa vastaajista koki pärjäävänsä hyvin englanninkielellä 

asioidessaan. Tosin muutamat arvostelivat englanninkielisen palvelun puutetta julkisissa 

virastoissa, joissa työkielenä toimii suomi tai ruotsi. Osa vastaajista näki haasteellisena myös 

yliopistojen sisäisen viestinnän, joka painottui suomenkielelle. Lisäksi monia kiinnostavia kursseja 

ja opinto-ohjelmia tarjotaan edelleen ainoastaan suomenkielellä. 

Vastaajien mielipiteet suomalaisista jakautuivat niin ikään. Monet kokivat paikalliset avoimiksi ja 

ystävällisiksi, kun taas osa vastaajista kaipasi vielä tiiviimpää kanssakäymistä ja integraatiota suomalaisten 

kanssa. Asukkaiden ja koko yhteiskunnan kansainvälisyyden aste arvioitiin edelleen melko 

matalaksi jolloin monikulttuurisuuden puute näkyy yhteiskunnan eri aloilla. Tämä näkyy mm. 

ulkomaalaisten työllistymisen hankaluutena. Osa vastaajista on pyrkinyt integroitumaan vahvemmin 

yhteiskuntaan aloittamalla suomenkielen opinnot, mutta kielen opiskelu koetaan vaativaksi. 

Helsingin metropolialueen liikenneyhteyksiä kiiteltiin tehokkuudestaan ja helppoudestaan. Osa 

vastaajista oli tyytyväisiä julkisen liikenteen opiskelijahintoihin, osa piti niitä liian korkeina. Osin 

hyvän julkisen liikenteen, osin kaupungin koon vuoksi opiskelijat pitivät kuitenkin liikkumista melko 

vaivattomana. Vastaajat arvostelivat sen sijaan kaupungin keskustan elinkustannustasoa. Mm. 

edullisen asunnon löytäminen läheltä keskustaa on erittäin hankalaa. 

Kulttuuritarjontaa pidettiin pääosin riittävänä. Harmistumista aiheutti kuitenkin korkea hintataso, 

esim. ulkona syöminen on monelle opiskelijalle liian kallista. Tosin myös ruokaa pidettiin yksipuolisena, 

eikä sen hinta-laatu-suhdetta koettu hyväksi. Viikonloppuisin Helsingin nähtiin ”sulkeutuvan” 

liikaa, samaan aikaan osa kiitteli kauppojen ym. kiinnioloa. Kulttuurin ohessa ulkomaiset opiskelijat 

tuntuivat viettävän aikaa luonnossa ja ulkoharrastuksissa. 

Yksittäisenä mielipiteenä nousi esiin toive, että Helsingin kaupunki panostaisi enemmän kaupunkisuunnitteluun 

designin näkökulmasta. Vastaaja toivoi vahvempaa suomalaisen designin läsnäoloa 

ympäri kaupunkia. 

Taulukko 19: Mielenkiintoisimmat paikat Helsingin metropolialueella (kysymys 23) 

Vastaajia pyydettiin listaamaan mielenkiintoisimmat paikat Helsingin metropolialueella, missä he 

ovat vierailleet Suomessa oleskelunsa aikana. 

26

Kaupungit ja kaupunginosat 1. 2. 3. 4. 5. 

Helsinki 2 1 

Helsingin keskusta 2 1 

Kallio 2 1 

Punavuori 1 

Itäkeskus 1 

Vuosaari 1 

Kruunuvuori 1 

Ullanlinna 1 

Kalasatama 1 

Vanha kaupunki 1 

Vantaa 1 1 

Pirunkallio 1 

Espoo 1 2 1 

Landbö 1 

Laajalahti 1 

Porvoo 1 

Nähtävyydet 1. 2. 3. 4. 5. 

Suomenlinna 7 3 5 3 1 

Seurasaari 3 3 2 1 

Nuuksio 4 1 1 1 

Korkeasaari 2 1 1 

Hakaniemen tori 3 1 

Kauppatori 1 1 1 

Alvar Aallon talo 1 1 

Kaapelitehdas 1 1 

Arabian tehtaat 1 1 

Kaivopuisto 1 1 

Töölönlahti 1 

Tuomiokirkko 1 

Olympia stadion 1 

Haikon kartano 1 

Design kylä 1 

Senaatintori 1 

Rautatieasema 1 

Kesä-Esplanadi 1 

Fiskars 1 

Messukeskus 1 

Kasvitieteellinen puutarha 1 

Design kaupunginosa 1 

Sibelius monumentti 1 

Linnanmäki 1 

Satama 1 

Torni 1 

27 

Oppilaitokset 1. 2. 3. 4. 5. 

Aalto-yliopiston rakennukset 2 1 2 1 

Design factory 2 1 2 

Museot ja kirkot 1. 2. 3. 4. 5. 

Kiasma 5 4 1 1 

Temppeliaukion kirkko 2 1 1 1 

WeeGee, Emma 2 1 

Luonnontieteellinen museo 1 

Kansallismuseo 1 

Kirkot 1 

Ateneum 1 

Korjaamo 1 

Zodiak kulttuurikeskus 1 

Heureka 1 

Harrastukset 1. 2. 3. 4. 5. 

Kirjastot 3 

Kirpputorit 1 2 

Yökerhot ja baarit 1 1 

Hietaniemen uimaranta 2 

Kirjakaupat 1 

Urheiluhallit 1 

Design putiikit 1 

Jumbo 1 

Stockmann 1 

Cafe Regata 1 

Töölöntori sininen kahvila 1 

Sauna 1 

Uimahallit 1 

Harjutorin sauna 1 

Yrjönkadun uimahalli 1 

Bike workshop in Kalasatama 1 

Luonto 1. 2. 3. 4. 5. 

Metsät 2 1 

Järvet 1 1 

Saaristo 1 1 

Malminkartanon jätemäki 1 

Harakka-saari 1 

Keskuspuisto 1 

Keskustaa ympäröivä rantaviiva 1

Taulukko 20: Matkustaminen muualla Suomessa (kysymys 24) 

Vastaajilta kysyttiin ovatko he matkustaneet muualla Suomessa (Helsingin metropolialueen ulkopuolella) 

viimeisten 6 kuukauden aikana. 39:sta kysymykseen vastanneesta suurin osa oli matkustanut 

myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta odotetusti listasta muodostui hyvin heterogeeninen. 

Suomen muista kaupungeista Turku oli houkutellut eniten ulkomaisia opiskelijoita, samoin 

Porvoo ja Tampere. Lapissa ja Pohjois-Suomessa oli vieraillut kourallinen vastaajia. Designopiskelijoiden 

keskuudessa vahvoina nousivat Porvoo ja Fiskars. Muutama oli vieraillut myös Sodankylän 

elokuvafestivaaleilla. Enemmistö opiskelijoista oli kuitenkin matkustellut melko vähän, ja 

vain muutama luetteli useamman kuin kolme kohdetta. Osa ilmoitti, ettei ole käynyt lainkaan Helsingin 

metropolialueen ulkopuolella Suomessa oleskelunsa aikana. 

Taulukko 21: Tämänhetkinen päätöstä opiskelukohteesta (kysymykset 25-26) 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan mikä seuraavista väittämistä pitää parhaiten paikkansa siinä tapauksessa, 

että he olisivat tällä hetkellä, näillä tiedoilla, tekemässä uudestaan päätöstä tulevaisuuden 

opiskelupaikastaan. Enemmistö opiskelijoista vaikutti tyytyväiseltä päätökseensä, ja valitsisi 

edelleen Suomen, Helsingin metropolialueen ja saman yliopiston. Reilut 10% valitsisi tällä hetkellä 

toisin eri tekijöistä johtuen. Uudet valinnat kohdistuivat Pohjoismaihin ja Alankomaihin, eräs vastaaja 

toivoi pääsevänsä minne tahansa missä olisi aurinkoisempaa ja valoisampaa. (n=51) 

Valitsisin edelleen Helsingin metropolialueen ja saman 

yliopiston 

88,2% 

En valitsisi samoin, sillä olen tyytymätön yliopistoon 2% Tukholma 

En valitsisi samoin, sillä olen tyytymätön Helsingin metropolialueeseekomaat 

Delft University of Technology, Alan- 

5,9% 

En valitsisi samoin, sillä olen tyytymätön Suomeen 

Norja 

3,9% Mihin tahansa aurinkoisempaan ja 

valoisampaan paikkaan 

Taulukko 22: Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat (kysymys 27) 

Kysymyksessä vastaajilta tiedusteltiin heidän suunnitelmiaan valmistumisen jälkeen. Kysymyksessä 

sallittiin usean vaihtoehdon valinta ja keskimäärin opiskelijat valitsivatkin 2-3 vaihtoehtoa (n=113). 

Enemmistö vastaajista suunnittelee siirtyvänsä nykyisten opintojensa jälkeen työelämään. Liki 

kolmasosa vastaajista aikoi hakea valmistuttuaan töitä Suomesta. Toiseksi suosituin valinta oli töiden 

etsiminen jostain kolmannesta maasta. Tanska nousi ehkäpä vähän yllättäen ulkomaista suosituimmaksi 

työskentelymaaksi, seuraavaksi houkuttelevimpina nähtiin Ruotsi, USA ja UK. Myös 

kymmenkunta muuta maata nostettiin esiin, mutta ne saivat ainoastaan yksittäisiä ääniä. Kotimaastaan 

töitä suunnitteli etsivänsä noin 13% vastaajista. 

Vajaa viidennes vastaajista aikoi jatkaa opintojaan valmistumisen jälkeen. Opintojen jatkaminen 

Suomessa nähtiin kaikkein houkuttelevimpana vaihtoehtona, seuraavaksi suosituin oli opintojen 

jatkaminen jossain kolmannessa maassa. Ulkomailla opintojen jatkamisen kannalta UK nähtiin 

28

houkuttelevimpana vaihtoehtona, tämän jälkeen rintarinnan tulivat USA, Kanada ja Ruotsi. Sen 

sijaan kotimaassa opintojen pariin palaaminen houkutteli ainoastaan muutamaa vastaajaa. Vastaajista 

reilut 10% ei ollut vielä tehnyt päätöstä tulevaisuuden suunnitelmista. Muutama sen sijaan 

ilmoitti vapaakentässä joko jatkavansa nykyisessä työpaikassaan Suomessa tai perustavansa yrityksen 

Suomeen. 

Taulukko 23: Hgin metropolialueen samankaltaisuus eurooppalaisten kaupunkien kanssa (kysymys 

28) 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan valittujen kaupunkien samankaltaisuutta Helsingin metropolialueen 

kanssa. Kaupungeista Tukholman ja Kööpenhaminan katsottiin muistuttavan Helsinkiä eniten. 

Vähiten samankaltaisuutta nähtiin Lontoon, Milanon, Barcelonan ja Amsterdamin kanssa. 

Kysymyksessä haettiin vastaajan ensireaktiota kaupunkien olemukseen, eikä heitä pyydetty perustelemaan 

vastauksiaan. Monet vastaajista näyttäisivät kuitenkin kokeneen vertauksen haastavana, 

ja mm. Dublinin kohdalla liki kolme neljäsosaa vastaajista valitsi kohdan ”Ei osaa sanoa”. Vähiten 

EOS-vastauksia saatiin Tukholman ja Lontoon kohdalla. 

4 – Vahva samankaltaisuus 

3 – Jonkinasteinen samankaltaisuus 

2 – Jonkinasteinen poikkeavuus 

1 – Vahva poikkeavuus 


4 3 2 1 0 

Tukholma (n=50) 10% 48% 16% 4% 22% 

Kööpenhamina (n=48) 8,3% 20,8% 10,4% 16,7% 43,8% 

Amsterdam (n=48) 6,3% 10,4% 12,5% 33,3% 37,5% 

Barcelona (n=48) 2,1% 6,3% 10,4% 41,7% 39,6% 

Lontoo (n=48) 2,1% 4,2% 16,7% 52,1% 25% 

Milano (n=49) 2% 0% 12,2% 46,9% 38,8% 

München (n=48) 0% 14,6% 14,6% 12,5% 58,3% 

Dublin (n=45) 0% 6,7% 13,3% 6,7% 73,3% 

Taulukko 24: Hgin metropolialueen samankaltaisuus muiden kaupunkien kanssa (kysymys 29) 

Vastaajia pyydettiin omien mielikuvien perusteella luettelemaan kaupunkeja, jotka muistuttavat 

Helsingin metropolialuetta. Vastauksissa (n=20) painottuivat jonkin verran Pohjoismaiset 

kaupungit Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa, joissa vastaajien mukaan näkyy sama skandinaavinen 

arkitehtuuri ja kaupunki-imago, luonnon läheisyys, asukkaiden homogeenisyys ja kansainvälisen 

vaikutuksen vähäisyys. Kööpenhaminasta nähtiin yhtäläisyyksinä kaupungin helppokulkuisuus, 

sekä samanlainen ruokakulttuuri ja ilmasto. Osa vastaajista puolestaan koki Helsingin 

muistuttavan Baltian maiden pääkaupunkeja niin ikään arkitehtuuriltaan, mutta myös kaupungin 

ilmapiirin osalta. 

29

Myös Britteinsaarten eri kaupungeista löytyi yhtäläisyyksiä Helsingin kanssa, joskin suurimmat 

yhtymäkohdat nähtiin olevan kaupunkien koossa. Edinburghin koettiin henkivän samaa tunnelmaa 

kaupungin koon ja asukkaiden myötä. Myös Glasgowssa ja Dublinissa nähtiin yhtymäkohtia 

Helsinkiin. Keski-Euroopassa Helsingistä muistuttivat vastaajien mukaan Saksan Essen ja Puolan 

Poznan. Essenin koettiin kaupungin koon ohella olevan myös kulttuuritarjonnaltaan hyvin 

samankaltainen Helsingin kanssa. Lisäksi kaupungin keskinäisriippuvuus ympäröivistä kunnista 

muistutti Helsingistä. Poznanissa Helsingistä muistutti vastaajia vanhakaupunki ja sen pitkä 

historia. 

Pietarin koettiin ennen kaikkea arkitehtuurinsa puolesta muistuttavan läheisesti Helsinkiä. Myös 

asukkaiden, kaupungin ilmapiirin ja ilmaston nähtiin kulkevan käsi kädessä. Kaukaisempia 

vertauksia otettiin Yhdysvalloista, jossa monien pikkukaupunkien nähtiin olevan hyvin Helsingin 

kaltaisia modernilta arkitehtuuriltaan ja tilavuuden tunteeltaan. Amerikan suurista kaupungeista 

esiin nostettiin San Francisco Helsingin tavoin esimerkkinä hyvistä julkisesta liikenteestään ja 

kaupungin sekä kulttuurin diversiteetistä. 

Toisaalta eräs vastaajista oli sitä mieltä, että Helsinkiä ei voi verrata mihinkään. ”Suomi on uniikki 

ja Helsingin metropolialue aivan omanlaisensa. En ole koskaan käynyt missään vastaavassa 

paikassa.” 

Taulukko 25: Helsingin metropolialueesta erityispiirteet (kysymys 30) 

Kysymyksessä kartoitettiin piirteitä, jotka vastaajien mukaan tekevät Helsingin metropolialueesta 

erityisen yleisesti ja opiskelijan kannalta. Vastauksissa nousi esiin muutamia vahvoja teemoja; 

luonto, kulttuuri sekä liikenne (n=22). 

Ulkomaisia opiskelijoita miellytti luonnon läsnäolo kaupunkikuvassa ja sen integroituminen jokapäiväiseen 

elämään. Vastaajat kokivat luonnossa oleskelun rahoittavana ja rentouttavana, osa haki 

luonnosta myös inspiraatiota. 

Moninaisten kulttuuritapahtumien tarjontaan oltiin tyytyväisiä, opiskelijat olivat myös löytäneet 

hyvin erilaisia kulttuuriaspekteja Suomessa oleskellessaan. Osa kehui museoiden edullisia opiskelijahintoja, 

toiset kiittelivät yöelämän levittäytymistä ympäri kaupunkia. Myös eksoottisemmat kulttuurikohteet, 

kuten Harjutorin Sauna ja Hakaniementori olivat tehneet vaikutuksen vastaajiin. Helsingin 

arkkitehtuuri koettiin erityisenä. Asukkaiden osalta useimmat vastaajat kiittelivät paikallisten 

englanninkielen taitoja. Monet kokivat myös saaneensa ystävällistä ja kohteliasta kohtelua 

paikallisten taholta. 

Kolmanneksi vahvaksi piirteeksi nousi luonnon ja kulttuurin rinnalle liikenne. Vastaajat pitivät Helsingin 

metropolialueen julkista liikennettä hyvin edistyneenä ja kokivat siirtymisen paikasta toiseen 

vaivattomana. Monet nostivat erikseen esiin raitiovaunut, joilla liikkuminen koettiin erityisen 

helpoksi. Liikkumista helpotti vastaajien mukaan myös aikataulutietojen hyvä saatavuus. Muuta- 

30

mat nostivat esiin kuitenkin joukkoliikenteen ”ongelmana” julkisen liikenteen kulkuneuvoihin pesiytyneet 

alkoholistit, jotka toisinaan saivat vastaajat tuntemaan olonsa turvattomaksi. 

Taulukko 26: Helsingin metropolialueen imago (kysymys 31) 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan vastakohta-asteikon avulla Helsingin metropolialueen imagoa. 

Enemmistö vastaajista arvioi kaupunkiseudun imagon moderniksi, liberaaliksi ja positiiviseksi. Vastaajien 

näkemykset alueen miellyttävyydestä/kodikkuudesta vs. varautuneesta sen sijaan hajautuivat 

laajemmalle skaalalle. Myös feminiinisten ja maskuliinisten piirteiden osalta vastaajien arviot 

jakautuivat asteikon molempiin päihin. 

5 4 3 2 1 0 

Positiivinen (n=50) 32% 40% 16% 10% 0% 2% Negatiivinen 

Moderni (n=50) 20% 44% 28% 6% 2% 0 Vanhanaikainen 

Vahva (n=49) 8,2% 36,7% 38,8% 6,1% 4,1% 6,1% Heikko 

Miellyttävä (n=50) 18% 30% 18% 18% 12% 4% Varautunut 

Feminiininen (n=48) 4,2% 12,5% 39,6% 16,7% 4,2% 22,9% Maskuliininen 

Liberaali (n=50) 12% 42% 32% 12% 2% 0% Konseravatiivinen 

Humaani (n=50) 20% 28% 34% 12% 6% 0% Teknokraatti 

Taulukko 27: Vapaa sana (kysymys 32) 

Kyselyn lopussa vastaajille annettiin mahdollisuus kommentoida vapaasti. Ainoastaan muutamat 

käyttivät tilaisuutta hyväkseen, joskin viestit olivat moninaisia (n=9). Mielenkiintoisia olivat erityisesti 

kahden vastaajan melko vastakohtaiset viestit. Toinen arvosteli Suomea liiasta strukturaalisuudesta, 

säätelystä ja kontrollista. Vastaaja koki että vähemmällä säätelyllä olisi mahdollista kiihdyttää 

innovaatioiden syntyä ja yhteiskunnan ketteryyttä ja kekseliäisyyttä. Liian säätelyn koettiin 

myös vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen. Päinvastainen näkökulma oli toisella vastaajalla, joka 

koki Suomen liian vapaamieliseksi ja sallivaksi. Lasten tulisi vastaajan mukaan kunnioittaa enemmän 

vanhempiaan ja muita aikuisia. Tiukemmilla kasvatusperiaatteilla vastaaja koki olevan positiivisia 

vaikutuksia koko yhteiskuntaan. 

31

4 Benchmarking-tutkimus 

4.1 Benchmarking-tutkimuksen tavoitteet 

Benchmarking-tutkimus (benchmarkkaus) tarkoittaa vertailevaa tutkimusta, jossa tutkittavia kohteita 

rinnastetaan toisiinsa laadullisesti erilaisten ominaisuuksien kautta etsien samankaltaisuuksia 

ja erilaisuuksia. Kullekin tarkasteltavalle ominaisuudelle muodostetaan ikään kuin oma sisäinen 

mitta-asteikko, jolle kohteiden ominaisuudet sijoittuvat. Benchmarkkauksen yleistettävyys pätee 

vain tutkittavien kohteiden joukolle. Benchmarkkauksen avulla voidaan löytää kohteiden joukosta 

esimerkiksi vahvuuksia, parhaita toimintatapoja, samankaltaisuutta jne., toisin sanoen laadullisia 

arvoja, joita tarkastelemalla voidaan pyrkiä parantamaan omaa toimintaa. Tutkimuksen tavoitteina 

oli tuoda esiin vertailun kohteena olevien kaupunkien esittäytyminen ulkomaalaisten design- ja 

MBA-opiskelijoiden näkökulmasta. 

4.2 Valittujen kaupunkien ja kriteerien perustelu 

Helsingin metropolialueeseen vertailtavien kaupunkien valinta oli kiehtova ja haastava prosessi. 

Eurooppa on täynnä mitä mielenkiintoisimpia kaupunkeja ja Helsinkiä ympäristöineen voisi näkökulmasta 

riippuen verrata periaatteessa mihin tahansa kaupunkeihin. Vertailukaupunkien etsimisessä 

hyödynnettiin seuraavia lähtökohtia: 

1. Valittavien kaupunkien tulee olla maineikkaita sekä design- että MBA-koulutuksen aloilla, 

vähintään kuitenkin ainakin toisessa näistä. 

2. Yhdestä maasta ei valita kuin yksi kaupunki. 

3. Helsinki on määritellyt seuraavat kahdeksan kaupunkia vertailukohdikseen taloudellisena 

keskuksena: Amsterdam, Barcelona, Kööpenhamina, Dublin, Lontoo, Milano, München, 

Tukholma. (Helsingin kaupunki 2009) 

4. Kaupunkien sijoittuminen EU:n julkaisemassa State of European Cities -raportissa (2007) 

5. Opiskelijoiden kyselytutkimuksessa esiin mahdollisesti nousevat kaupungit, jotka on mainittu 

joko vahvoina design- tai MBA-koulutuksessa tai jotka on rinnastettu luonteeltaan tai 

brändiltään Helsinkiin. 

Helsingin strategiassaan nimeämistä kahdeksasta verrokkikaupungista vahvoja tai melko vahvoja 

design-koulutuksen kaupunkeja ovat Amsterdam, Barcelona, Kööpenhamina, Dublin, Lontoo, Milano 

ja Tukholma. MBA-koulutuksen osalta puolestaan vahvoja kaupunkeja ovat Barcelona, Kööpenhamina, 

Dublin, Lontoo, Milano ja Tukholma. Näistä kahdeksasta kaupungista München oli 

luontevaa pudottaa pois, koska sillä ei ole samanlaista vahvaa design- eikä MBA-koulutustarjontaa 

tai osaamiskeskittymää. München ei myöskään noussut esiin opiskelijakyselyssä. München kuuluu 

kuitenkin State of European Cities-raportissa määriteltyjen Knowledge Hub –kaupunkien joukkoon, 

joten kaupunki voi olla mielenkiintoinen vertailukohde muissa yhteyksissä. 

32

Iso-Britanniasta valittiin Lontoon sijasta Edinburgh. Lontoo kilpailee Helsingin metropolialueeseen 

nähden selkeästi eri liigassa, koska englanninkielinen koulutusohjelmatarjonta on kaikkiin eienglanninkielisiin 

maihin verrattuna ylivoimainen. Myös taloudellisena toimijana Lontoo rinnastuu 

paremmin esimerkiksi New Yorkiin kuin Helsinkiin. Edinburgh oli vahva ja Helsingin tyyppinen valinta 

sekä koulutustarjonnan sekä taloudellisen roolin osalta. 

Saksalainen koulutusjärjestelmä perustuu vahvaan yliopistolaitokseen ja tutkintojärjestelmään. 

Saksassa on useita tasokkaita design-korkeakouluja, ja ne sijaitsevat eri puolilla maata. Esimerkiksi 

kansainvälisen design-korkeakoulutuksen Cumulus-verkoston kaikki kahdeksan saksalaista jäsenkorkeakoulua 

sijaitsevat eri kaupungeissa (Essen-Werden, Halle/Saale, Würzburg, Dortmund, Offenbach 

am Main, Schwäbisch Gmünd, Köln, Pforzmein). Lisäksi Berliinissä on arvostettua designkoulutusta. 

MBA-koulutuksella ei ole erityisen vahvoja perinteitä Saksassa ja kansainvälisesti arvostettuja 

MBA-ohjelmia on maan kokoon ja koulutussektoriin nähden vähän. Näin ollen vertailukaupungin 

määrittelemisessä päädyttiin vertailemaan kaupunkeja laajemmin koulutus- ja talouselämän 

profiilien perusteella. 

Saksassa on merkityksellistä maan jakautuminen 16 osavaltioon, jotka ovat toiminnallisesti vahvoja 

alueyksiköitä liittovaltiossa. Tutkimuksen kannalta tämä oli siinä mielessä merkityksellistä, että 

verrokkikaupungin valinnan myötä valitaan myös Saksaa edustava osavaltio. Tarkasteltaessa laajemmin 

Helsingin seutua saksalaisten osavaltioiden rinnalla, nousevat lähinnä samankaltaisina 

esiin talouden ja kaupan vahvat keskukset Hampurin alue (Hampuri), Hessen (Frankfurt) sekä 

Nordrhein-Westfalen (Düsseldorf, Köln). Näistä osavaltioista mainitut neljä kaupunkia on nimetty 

EU:n julkaisemassa ’State of the Cities’-tutkimuksessa ns. Knowledge Hub – kaupungeiksi. Tutkimukseen 

valittiin lopulta Köln, joka on osavaltionsa Nordrhein-Westfalenin suurin ja koko Saksan 

neljänneksi suurin kaupunki. Kölnissä on tasokas design-koulu ja vahva kauppatieteellinen koulutus, 

vaikkakin ei merkittävää MBA-ohjelmaa. 

Alankomaissa on useita vahvoja design-osaamisen keskittymiä mm. Amsterdam, Rotterdam, Eindhoven 

ja Utrecht. MBA-koulutuksessa vahvoja kaupunkeja ovat mm. Maastricht ja Rotterdam. Hollannista 

tutkimukseen valittiin Amsterdam, koska sillä on pääkaupunkistatus, Amsterdam on valittu 

Knowledge Hub –kaupungiksi ja koska opiskelijakyselyssä nousi esille Amsterdamissa sijaitseva 

taiteen alan Sandberg Institute. 

Yhdeksi vertailukaupungiksi valittiin Pariisi. Vaikka Pariisi on megalopoli kuten Lontoo, suhteellisen 

nuori englanninkielisten ohjelmien koulutustarjonta tuo sen Helsingin kaltaisten kaupunkien kanssa 

samalle viivalle. Lisäksi Pariisin erittäin vahva koulutustarjonta sekä design- että MBAkoulutuksen 

aloilla teki siitä ohittamattoman valinnan. 

Kaikki kaupunkikohtaiset perustelut on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukon selitykset ovat 

seuraavat: 

33

PCI Power of Cities Index (4 korkein – 1 matalin) kuvaa kaupungin viranomaisten vaikutusvaltaa 

perustuen ennen kaikkea kaupungin viranomaisten kulu – ja tulorakenteeseen. (Euroopan komissio 

2007). 

Knowledge Hub. Kaupunki on nimetty Knowledge Hub–ryhmään (yhteensä 15 kaupunkia), joka 

asemoi kaupungin avaintoimijaksi globaalilla kentällä, kansallisen hierarkiatason tason ylimpään 

kenttään, kansainvälisen teollisuuden, liiketoiminnan ja rahoitusalan etujoukkoihin perustuen 

kaupungin korkeaan osaamispohjaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. (Euroopan komissio 2007). 

Established capital. Kaupunki on nimetty Established Capital –ryhmään (yhteensä 8 kaupunkia), 

joka asemoi kaupungin kansallisen hierarkiatason ylimpään kenttään monipuolisen talouspohjansa 

ja korkean hyvinvoinnin perusteella. (Euroopan komissio 2007). 

Economist-ranking (full-time MBA): http://www.economist.com/whichmba/2010/europe-ranking 

Financial Times (FT) ranking: http://rankings.ft.com/businessschoolrankings/european-businessschool-rankings-2010 

Taulukko 28: Benchmarkkauksen kaupunkikohtaiset perustelut 

Kaupunki 

Amsterdam 

Barcelona 

Köln 

Kööpenhamina 

Dublin 

Perustelut 

Pääkaupunki 

PCI: 3, Kuuluu Knowledge Hub-ryhmään 

Opiskelijakysely: Sandberg Institute nousi esiin opiskelijakyselyssä 

Katalonian pääkaupunki 

PCI: 3, Kuuluu Knowledge Hub-ryhmään 

Ranking: ESADE #20 Economist; FT #8 - #8 (MBA) - #8 (Masters); AMBA accreditation 

Design-verkostot: Cumulus-verkoston jäsen: Escola Superior de Disseny Elisava Fundació 

Privada Elisava Escola Universitaria 

Reinin alueen taloudellinen, kulttuurinen ja historiallinen pääkaupunki 

PCI 4, Kuuluu Knowledge Hub-ryhmään 

Ranking: University of Cologne, WiSo faculty FT #60 - # 39 (Masters) 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: Köln International School of Design (KISD), 

University of Applied Science Cologne 

Pääkaupunki 


Ranking: Copenhagen Business School #98 Economist, FT #23 - #32 (MBA) - #21 (EMBA) - 

#20 (Masters); AMBA accreditation 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: Danmarks Designskole, Royal Danish Academy 

of Fine Arts, School of Architecture (RASA) 

Pääkaupunki 


Ranking: UCD Michael Smurfit Graduate Business School #31 Economist; FT #30 - #28 

(MBA) - #23 (EMBA) ja #55 (Masters); AMBA accreditation 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: School of Art, Design and Printing, Faculty of 

Applied Arts, Dublin Institute of Technology 

34

Kaupunki 

Edinburgh 

Helsinki 

Milan 

Paris 

Tukholma 

Perustelut 

Skotlannin pääkaupunki 


Ranking: University of Edinburgh Business School #30 Economist; FT #62 - #24 (MBA) 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: School of Arts and Creative Industries, Edinburgh 

Napier University 

Pääkaupunki 


Ranking: Aalto University FT #22 - #27 (EMBA) - #28 (Masters); AMBA accreditation 

Hanken AMBA accreditation 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: Aalto University School of Arts and Design 

Lombardian alueen pääkaupunki, Italian talouselämän ja muotoilun keskus 


Ranking: SDA Bocconi School of Management #65 Economist; FT #17 - #14 (MBA) - #31 

(Masters); AMBA accreditation 

MIP Politecnico di Milano FT #45 - #31 (MBA) - #36 (EMBA) - #58 (Masters) 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: Facoltà del Design, Politecnico di Milano 

Pääkaupunki 

PCI 4, Kuuluu Established Capital-ryhmään 

Ranking: HEC MBA #9 Economist; FT #1 - #7 (MBA) - #2 (EMBA) - #2 (Masters); AMBA 

accreditation 

INSEAD #23 Economist; FT #3 - #2 (MBA) - #4 (EMBA); AMBA accreditation 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: ENSAD Ecole Nationales des Arts Decoratif 

Paris; Ecole Supérieure dÁrte Appliques Boulle; Paris Institute of Art and Design - Ecole 

Duperre Paris; OLIVIER DE SERRES _ PARIS (École Nationale Supérieure des Arts Appliqués 

et des Métiers d’Arts) 

Pääkaupunki 


Ranking: Stockholm School of Economics FT #19 - #22 (EMBA) - #12 (Masters) 

Design-verkostot : Cumulus-verkoston jäsen: Beckmans College of Design; Konstfack- 

University College of Arts, Crafts and Design 

4.2.1 Kirjoituspöytätutkimus 

Kaikkia kymmentä vertailtavaa kaupunkia tarkasteltiin samanlaisen tiedon etsimisen prosessin 

kautta. Internetistä etsittiin keskeiset www-sivustot, joiden kohderyhmänä ovat ulkomaalaiset 

opiskelijat (erityisesti design- ja MBA-opiskelijat), jotka etsivät tietoa opiskelumahdollisuuksista 

kaupungissa. Kutakin sivustoa tarkasteltiin viidestä eri tarkastelunäkökulmasta: 

• sivustolla annetun tiedon toiminnallisuus (function) 

• sivustolla annetun tiedon hyödyllisyys (benefit) 

• kaupungin viestinnässään välittämä kansainvälinen toimintaympäristö ja viiteryhmä (associations) 

• sivuston ja tiedon omaleimaisuus (personality) 

• sivuston viestimä lupaus (promise) 

35

Tarkasteltavilla sivustoilla testattiin design- ja MBA-opiskelua käsittelevän tiedon etsimisen vaivattomuutta 

ja loogisuutta. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka helposti oli löydettävissä kaupunkien esittämät 

tiedot maahan muuttamisesta (immigration). Internet-sivustoilla tiedon sisältö, esitystapa ja 

rakenne muuttuvat yli ajan, joten nyt saadut havainnot ovat edustavat yhden ajanjakson tilannetta. 

Kokonaisuutena ne kuitenkin antavat kuvan siitä, miten kaupunki ja sen opiskelumahdollisuudet 

avautuvat potentiaalisille kansainvälisille opiskelijoille. Yksityiskohtaiset kaupunkitaulukot ovat 

liitteenä. Taulukoihin koottujen havaintojen perusteella muodostettiin kustakin kaupungista profiili 

yllä olevien näkökulmien mukaisesti. Kaupunkikohtaiset profiilit selostetaan seuraavassa luvussa 

aakkosjärjestyksessä. 

4.2.2 Asiantuntijakysely 

Ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa toteutetulla kyselytutkimuksella saatiin tietoa siitä, 

miten opiskelijat asemoivat Helsingin metropolialueen omassa opiskeluun liittyvässä maailmankuvassaan. 

Tämän lisäksi haluttiin koota tietoa siitä, miten koulutuksen ammattilaiset kokevat oman 

oppilaitoksensa, kaupunkinsa ja maansa kilpailukyvyn eurooppalaisilla koulutusmarkkinoilla. 

Tämän tiedon keräämistä varten toteutettiin lyhyitä vapaamuotoisia haastatteluja ja sähköpostikyselyitä 

kohdennetusti asiantuntijoiden keskuudessa. Sähköpostiviestissä vastaajaa pyydettiin 

vastaamaan omin sanoin kahteen kysymykseen: 

1. Millaiset ovat eurooppalaiset kansainväliset opiskelijarekrytointimarkkinat (alallanne design/MBA)? 

Keitä ovat kilpailijanne? Mitä vahvuuksia organisaatiollanne on kilpailutilanteessa 

selviämiseksi? 

2. Onko organisaationne osallistunut korkeakoulujen, kaupunkien ja muiden alueorganisaatioiden 

kanssa toteutettavaan yhteismarkkinointiin? Pidättekö tällaista markkinointia tärkeänä? 

Mikä on organisaationne pääviesti ulkomaalaiselle potentiaaliselle opiskelijalle? 

Kymmenen kaupungin keskuudessa toteutetun asiantuntijakyselyn/-haastattelun otokseen valitut 

organisaatiot on lueteltu liitteessä. Yhteystiedot koottiin eri lähteistä löytyvien osoitetietojen perusteella. 

Asiantuntijanäkemykset pyydettiin lopulta 90 yliopiston tai korkeakoulun edustajalta ja 

35 kaupunkien ja erilaisten markkinointiorganisaatioiden edustajilta. Yhteensä kontaktoitiin 125 

asiantuntijaa joko sähköpostiviestillä tai haastatteluna. Sähköpostikysely karhukierroksineen ja 

haastattelut toteutettiin joulu-tammikuun aikana. Kontaktit saatiin seuraaviin maihin/kaupunkeihin: 

Alankomaat/Amsterdam, Barcelona, Edinburgh, Helsinki, Kööpenhamina, Milano 

ja Tukholma. Uupumaan jäivät Dublin, Köln, ja Pariisi. 

Saatujen vastausten sekä kyselyn ympärillä käytyjen keskustelujen perusteella (lähinnä niiden 

kanssa, jotka eivät lopulta halunneet antaa vastaustaan) asiantuntijakyselyn luonnetta leimaa kaksijakoisuus. 

Osassa organisaatioita kilpailuasemointiin liittyvät asiat on mietitty hyvinkin perinpohjaisesti 

eikä kilpailua keskusteluteemana sinänsä koeta uhkaksi. Toisaalta osassa organisaatioita 

joko kilpailuasetelmaa ei ole täsmennetty tai sitten aiheesta ei haluta ylipäätään keskustella oman 

organisaation tai lähimpien sidosryhmien ulkopuolella. 

36

Asiantuntijoilta saadut näkemykset olivat perinpohjaisia ja luonnehtivat hyvin ko. organisaation ja 

kaupungin asemaa omassa kilpailuympäristössään. 

4.3 Benchmarking-tutkimuksen tulokset: kaupunkiprofiilit 

4.3.1 Amsterdam 

Alankomaiden osuus maailmanlaajuisesta kansainvälisestä opiskelijakannasta on noin 1,3 % (Nuffic 

2010). Vuosittain Alankomaihin tulee noin 75.000 ulkomaista opiskelijaa, joista noin kaksi kolmasosaa 

tähtää kokonaisen tutkinnon suorittamiseen – noin 22% näistä ylemmän korkeakoulutason 

tutkintoon (Nuffic 2009). Vaikka tänä päivänä Alankomaiden osuus kansainvälisestä opiskelijakannasta 

on edelleen melko vaatimaton, odotetaan maasta jatkossa yhä kovempaa kilpakumppania 

erityisesti anglosaksisille maille. Alankomaat on vuodesta 2000 lähtien kaksinkertaistanut kansainvälisten 

opiskelijoiden määrän, ja tästä voidaan kiittää erityisesti kansallisen tason merkittäviä investointeja 

korkeakoulutussektorin kansainvälistämiseen ja sen profiilin nostamiseen (UK Higher 

Education International and Europe Unit 2009). 

Alankomaissa opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja, jotka ovat huomattavasti korkeammat kansainvälisille 

opiskelijoille (noin 5.000 – 9.000 EUR vuosittain). Erityisesti UK:n nostettua huomattavasti 

omien yliopistojensa lukukausimaksuja 2010-2011 Alankomaissa kuitenkin odotetaan aiemmin 

UK:ta harkinneiden opiskelijoiden ottavan Alankomaat yhä vakavammin vaihtoehtona omille 

opinnoilleen. Alankomaissa englanninkielisten opinto-ohjelmien tarjonta on suurinta koko manner-Euroopassa 

– yli 50% kaikista maassa tarjottavista maisteri-ohjelmista on täysin englanninkielisiä. 

Alankomaissa korkeakoulutussektorin kansainvälistäminen on osa kansallisen innovaatioympäristön 

ja tietoyhteiskunnan kehittämistä. Hollantilaista korkeakoulutusta pyritään aktiivisesti kehittämään 

kansainvälisempään suuntaan ja ulkomaisten opiskelijoiden lisäksi kotimaisia opiskelijoita 

ja tutkijoita kannustetaan aktiivisesti hakemaan oppia kansainvälisiltä markkinoilta. Opiskelijoiden 

kansainvälistyminen onkin ehtona maan kansainvälistymisstrategian menestykselle, jossa Alankomaiden 

tulevaisuuden kilpailutekijöitä rakennetaan kansainvälisen talouselämän mekanismit hallitsevien 

ammattilaisten perustalle. Kansallisin voimin pyritään myös kehittämään hollantilaistan 

koulutusjärjestelmää kohti tehokkaampaa oppimista. 

Kansallisen tason lisäksi Alankomaissa/Amsterdamissa triple helix –yhteistyö on edennyt tehokkaasti 

myös kaupunkitasolle. Amsterdam on lanseerannut metropolialueen markkinointiin yhteisen 

”I Amsterdam” – moton 1 , joka pyrkii yhtenäisenä toimijoiden rintamana markkinoimaan Amsterdamin 

metropolialuetta ja kohottamaan alueen imagoa kansainvälisesti. Moton takana vaikuttavat 

kolme vahvaa viestiä; Amsterdam on yhdistelmä luovuutta, innovaatioita ja markkinahenkisyyttä. 

1 

www.iamsterdam.com 

37

I Amsterdam:in takana on noin 80 julkisen sektorin ja yrityselämän toimijaa, jotka muodostavat 

yhdessä Amsterdam Partners- toiminta-alustan. Amsterdam Partnersin yhteisenä tavoitteena on 

lisätä ”I Amsterdam” –brändin näkyvyyttä kohderyhmien ja kohdemaiden keskuudessa. Erityisiksi 

kohdealueiksi on nostettu Kiina, Intia ja Japani, sekä Euroopan pääkaupungeista Berliini ja Barcelona. 

Amsterdam Partners toimii monella rintamalla ja käyttää laajalti erilaisia markkinointitoimenpiteitä 

viedessään ”I Amsterdam” viestiä eteenpäin. Perinteisempää vaikuttavuutta edustavat ”I Amsterdam” 

Internet-sivut, jotka jakavat laajalti tietoa tietoa matkustuksesta, asumisesta, liikeelämästä 

ja Amsterdamin kulttuuriaktiviteeteista. Sivut ovat Amsterdam Partnersin yhteistuotantoa 

lukuisten toimijoiden kanssa ja sivustoa ylläpitää Amsterdam Partnersin ohella Amsterdamin 

kaupunki, Amsterdam Tourism and Convention Board (ATCB), Amsterdams Uitburo (AUB), Amsterdam 

in business ja Expatcenter. ”I Amsterdam” –motto on myös vahvasti läsnä sosiaalisessa 

mediassa (Facebook, Twitter ja LinkedIn) edesauttaen yhteisöjen muodostamista ja vapaata keskustelua 

matkailijoiden, asukkaiden ja yritysten välillä. Lisäksi virkistävä innovaatio on Amsterdamin 

”Free City Guide”, iPhoneen ladattava mobiili kaupunkiopas, joka ohjaa parhaisiin ravintoloihin, 

yökerhoihin, kauppoihin, hotelleihin, museoihin ja muihin ”must-see” kohteisiin. 

Amsterdam Partners julkaisee yhdessä amsterdam in business:in kanssa ilmaisjakelulehti ”Proud”:ia. 

Proud on ensimmäinen gay-lifestyle –lehti Amsterdamissa, jossa näkyy vahvana myös liikeelämää 

palveleva painotus. Amsterdam Partnersin käyttää aktiivisesti myös kansainvälistä mediaa 

järjestämällä kohdemaistaan toimittajamatkoja Amsterdamiin. 

Amsterdam Partners tukee taloudellisesti sellaisia hankkeita ja tapahtumia, joiden se katsoo tukevan 

Amsterdamin markkinointipyrkimyksiä. Se myöntää tukea mm. kaupungissa järjestettäville 

tapahtumille ja festivaaleille, ja rahoittaa erilaisia palvelualan henkilöstökoulutusprojekteja aina 

turisti-informaatio-tiskien henkilökuntakoulutuksista taksikuskien ja julkisen liikenteen kuljettajien 

koulutukseen. 

”I Amsterdam” –slogania viedään osaksi matkailijoiden ja asukkaiden arkea myös myyntipisteissä 

ja Internetissä myytävillä oheistuotteilla; ”I Amsterdam” t-paidoilla, lippalakeilla, valokuvakehyksillä, 

avaimenperillä, polkupyörän kelloilla ja lukuisilla muilla tuotteilla. 

Lisäksi Amsterdamin vahvuutta ja houkuttavuutta pyritään tukemaan Amsterdam Partnersin sisäisen 

yhteistyön keinoin. Amsterdam Partnersin julkista sektoria edustavat jäsenet ovat sitoutuneet 

tukemaan yksityisiä yrityksiä markkinointiponnisteluissaan. Merkittävä osa toimintaa onkin julkisen 

sektorin osallistuminen vuosittaisiin ”I Amsterdamin” kohdemaiden kauppadelegaatioihin yksityisen 

sektorin rinnalla. Toiminnasta on koettu olevan merkittävää hyötyä liike-elämän kontaktien 

luomisessa ja yritysten houkuttelemisessa Amsterdamiin. 

38

Creative Amsterdam 2 on luovien alojen toimijoiden ”one-stop-shop”, joka tarjoaa kansallisille ja 

kansainvälisille luovien alojen toimijoille väylän alueen luovaan potentiaaliin. 13 partnerin muodostama 

luovien alojen alusta pyrkii stimuloimaan luovien alojen kehitystä Amsterdamin metropolialueella. 

Partnerikunta koostuu seitsemästä kunnasta, kahdesta provinssista, kauppakamarista, 

Talousministeriöstä sekä kahdesta implementoivasta partnerista; Amsterdamse Innovatie Motor ja 

Taskforce Innovatie Regio Utrecht. 

Creative Amsterdam toimii luovien alojen toimijoiden alustana tukien toimijoiden verkottumista 

ja yhteistyötä. Samalla Creative Amsterdam –sivusto pyrkii kokoamaan yhteen luovien alojen tiedon 

ja tapahtumat, ja tällä tavoin tukemaan toimijoiden kohtaamista. Sivustolla jaetaan luovat alat 

yhteensä 14 alalajiin, joiden osalta on listattu kunkin alan verkostot, koulutuslinkit sekä yritykset. 

Creative Amsterdamin tavoitteena on houkutella alueella kansainvälisiä luovien alojen toimijoita, 

lisätä paikallisten yritysten tuotteiden ja palveluiden näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla sekä 

houkutella Amsterdamin metropolialueelle kansainvälisiä osaajia. 

2 www.creativeamsterdam.nl 

39

Happy case 1: Alankomaiden maapromootio ja Nuffic 

Alankomaissa toimii hollantilaisen korkeakoulutuksen asemaa ja profiilia kansainvälisillä markkinoilla 

edistämään pyrkivä Nuffic – Netherlands Organization for International Cooperation in 

Higher Education. Nuffic on julkisella rahoituksella toimiva itsenäinen organisaatio, joka tukee 

korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä Alankomaissa 

ja ulkomailla. Nufficin noin 130 miljoonan euron vuosibudjetti luo organisaatiolle erinomaiset 

mahdollisuudet olla läsnä myös kansainvälisillä markkinoilla ja toimia aktiivisesti ja näkyvästi 

kansainvälisillä opiskelijarekrytointimarkkinoilla. 

Yhdysvallat ja muu anglosaksinen maailma dominoivat vahvasti kansainvälisiä opiskelijamarkkinoita. 

Tällä akselilla Eurooppa jääkin jälkeen Pohjois-Amerikasta. Alankomaiden osuus maailmanlaajuisesta 

kansainvälisestä opiskelijakannasta on noin 1,3 % (2007). Vuosittain Alankomaihin 

tulee noin 75.000 ulkomaista opiskelijaa, joista noin kaksi kolmasosaa tähtää kokonaisen 

tutkinnon suorittamiseen – noin 22% näistä ylemmän korkeakoulutason tutkintoon. 

Alankomaiden suosio kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa on lähtenyt nopeaan kasvuun 

2000-luvun puolella. Maan suosio kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla selittyy osin maan rohkeilla 

koulutuspoliittisilla strategialinjauksilla. Alankomaat olivat ensimmäinen eienglanninkielinen 

maa, joka siirtyi tarjoamaan kokonaan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. 

Tänä päivänä Alankomaiden korkeakoulut tarjoavat kattavasti laadukasta englanninkielistä opetusta, 

ja myös monet paikalliset opiskelevat englanninkielisillä linjoilla. Koulutussektorin kansainvälistymispanosten 

lisäksi Alankomaissa on investoitu myös aktiivisesti hollantilaisen korkeakoulujärjestelmän 

kansainväliseen markkinointiin ja profiilin nostoon tähän erityisesti keskittyvän 

julkisella rahoituksella toimivan Nufficin kautta. 

Vuonna 1952 perustetun Nufficin tehtävät ovat vuosikymmenien saatossa kehittyneet, mutta 

muun toiminnan ohessa sillä on edelleen tärkeitä kansallisia tehtäviä osana hollantilaista korkeakouluinstituutiota. 

Nuffic ohjaa ja valvoo muun muassa tutkinto-ohjelmia, tuottaa luotettavaa 

informaatiota hollantilaisesta ja ulkomaisesta korkeakoulutuksesta, vahvistaa hollantilaisen 

korkeakoulutuksen ja –tutkimuksen asemaa ja pyrkii nostamaan sen profiilia kansainvälisillä 

markkinoilla, arvioi tutkintojen ja tieteellisen tutkimuksen laatua, sekä valvoo kansallisen koulutuspoliittisen 

strategian toteutumisesta käytännössä. Nufficin vahva läsnäolo kansainvälisillä 

markkinoilla on tuonut hollantilaista korkeakoulutusta lähemmäs ulkomaisia opiskelijoita, ja 

aktiivinen markkinointi onkin kantanut osansa arvokasta hedelmää. Jatkossa organisaatio tähtää 

erityisesti eurooppalaisen korkeakoulutuksen edelleen-yhtenäistämiseen, jotta tulevaisuudessa 

Eurooppa voisi muodostaa yhä vakavamman kilpailijan Pohjois-Amerikan koulutusmarkkinoille. 

Nuffic toimii yhteistyössä muiden merkittävien eurooppalaisten korkeakoulutusta edistävien 

organisaatioiden kanssa, kuten DAAD, CampusFrance ja British Council. 

40

Happy case 1: Alankomaiden maapromootio ja Nuffic 

Suurin osa Alankomaihin saapuvista ulkomaisista opiskelijoista tulee lähinaapurista Saksasta, 

mutta toiseksi suurin alkuperämaa onkin jo kaukaisempi kohde – Kiina. Alankomaat ja Nuffic 

ovat strategiassaan tiedostaneet kehittyvien markkinoiden aseman nopean vahvistumisen kansainvälisillä 

opiskelijarekrytointimarkkinoilla. Erityisesti Aasiasta, mutta myös Etelä-Amerikasta 

ja Afrikasta uskotaan muodostuvan uudet kansainvälisten opiskelijoiden alustat, joihin Nuffic 

suuntaa nyt aktiivisesti kansainvälisiä rekrytointitoimintojaan. Nuffic on avannut yhteensä 

kymmenen paikallista haarakonttoria (NESO) ympäri maailmaa, joista kaikki sijaitsevat kehittyvillä 

markkinoilla; Brasiliassa, Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa, Koreassa, Meksikossa, Venäjällä, 

Taipeissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. NESOjen kautta operoidaan paikallista markkinointia ja 

opiskelijaneuvontaa, tuetaan institutionaalista yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden 

välillä, toteutetaan markkinatutkimuksia sekä hoidetaan alumnisuhteita. Palveluja tarjotaan 

paikallisella kielellä myös Internetissä, jossa kullakin NESOlla on kotimaisella kielellä toimiva sivustonsa. 

Sivuilta paikalliset opiskelijat ja organisaatiot saavat kattavasti tietoa Alankomaissa 

opiskelusta. NESOt ovatkin oiva esimerkki Nufficin ”jalkautumisesta” kansainvälisille opiskelijamarkkinoille 

ja Nufficin toimintastrategiasta, mikä tähtää aktiiviseen läsnäoloon ja paikallisten 

asiakkaiden palvelemiseen heidän kotimarkkinoillaan. NESOjen kautta Nuffic on myös voimakkaasti 

läsnä kansainvälisillä opintoja opiskelijamessuilla maailmanlaajuisesti. Merkittävimmät 

kilpailijansa Nuffic jakaa kahteen kategoriaan – niihin jotka houkuttelevat määrällisesti eniten 

kansainvälisiä opiskelijoita (USA, UK, Saksa, Ranska, Australia ja enenevässä määrin myös Kiina) 

ja niihin, jotka vastaavat Alankomailta kooltaan, korkeakoulutusjärjestelmältään ja englanninkielisten 

kurssien tarjonnaltaan (Tanska, Ruotsi, Suomi, Belgia, Itävalta ja Sveitsi). Nufficin vahvan 

visuaalisen ilmeen kautta ”Study in Holland” ja urheilusta tuttu oranssi-värimaailma vievät hollantilaisen 

korkeakoulutuksen sanomaa maailmalla eteenpäin. 

Lähteet: 

Netherlands organization for international cooperation in higher education Nuffic (2010). Mapping 

Mobility 2010 - International Mobility in Dutch Higher Education. 

http://www.nuffic.nl/international-organizations/docs/keyfigures/mib2010-online-english.pdf 

Netherlands organization for international cooperation in higher education Nuffic (2009). Internationalization 

of Higher Education in the Netherlands. http://www.nuffic.nl/nederlandseorganisaties/docs/kerncijfers/key-figures-mobility-2009.pdf 

41

Seuraavassa tarkastellaan Amsterdamin kaupungin 3 , Nufficin 4 ja Eurogates 5 : – venäjänkielisten 

maiden opiskelijarekrytoinnin konsultointiin keskittyvän tahon viestintää Internet-sivustojen kautta. 

Toiminnallisuus 

Sivustot tarjoavat laaja-alaisesti tietoa Hollannista ja Amsterdamista asukkaille, matkailijoille, opiskelijoille 

ja yrityksille. Erityisryhmänä nostetaan esiin venäjänkielisistä maista saapuvat opiskelijat. 

Hyödyllisyys 

Maailmanlaajuisesti tunnustettu ja laadukas korkeakoulujärjestelmä on verrattain kohtuullisin 

lukukausimaksuin saavutettavissa. Lisäksi hollantilaiset koulutusohjelmien aikatehokkuus mahdollistaa 

opiskelijoille vahvan markkina-aseman ja nopean työelämään integroitumisen. Amsterdamin 

aseman monitieteellisenä keskuksena rakentaa pohjaa kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille ja 

viihtyvyydelle. 

Toimintaympäristö/Viiteryhmä 

Amsterdam on globaalin mittaluokan pääkaupunki, jossa sijaitsee 2 maailmanluokan yliopistoa 

(TOP 100). Amsterdam toimii porttina Eurooppaan, ja on yksi suosituimmista eurooppalaisista 

kaupungeista matkailijoiden näkökulmasta. 

Omaleimaisuus 

Amsterdam tarjoaa jokaiselle jotain, se edustaa maailmanluokkaa asukkailleen, opiskelijoilleen, 

yrityksilleen ja matkailijoilleen. 

Lupaus 

Amsterdam on todellinen opiskelijakaupunki, jossa kaupungin laaja opiskelijayhteisö on täysin integroitunut 

kaupungin arkeen. Kaupungin monipuolisuus ja vastakohtaisuus nostavat kaupungin 

täysin omaan luokkaansa Euroopan muiden pääkaupunkien joukosta. 

Tiedonhaku Design-, MBA-opiskelijan ja immigrantin näkökulmasta 

Työnjako sivustojen välillä on melko selkeä. Amsterdamin kaupungin sivuilta löytyy perustietoa 

Hollannissa opiskelusta, Amsterdamin yliopistolistat linkkeineen ja perustietoa asumisesta ja työskentelystä 

opintojen aikana. Lisäksi kaupungin sivustoilla on kattava tietopaketti maahanmuuttoasioista. 

Opiskelusta lisätietoa hakeville sivustot tarjoavat linkin kansallista korkeakoulutusta edis- 

3 www.iamsterdam.nl 

4 www.nuffic.nl 

5 www.eurogates.nl 

42

tävän, julkisella rahoituksella toimivan Nufficin sivustoille. Nufficin sivuilta vierailijat saavat erittäin 

kattavaa tietoa opiskelusta, koulutustarjonnasta, opiskelun rahoituksesta sekä yleisesti asumisesta 

Hollannissa. Nuffic tarjoaa tietoa myös maahanmuuttoasioista kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta. 

Sivusto on rakennettu hyvin asiakaslähtöisesti, ja siinä on pyritty vastaamaan opiskelua 

harkitsevan tietotarpeisiin kattavasti. Sivustoille on rakennettu kaksi erillistä tiedonhakujärjestelmää. 

Toinen on karttapohjainen järjestelmä, josta vierailija saa listan valitsemansa kaupungin yliopistoista. 

Yksityiskohtaisemmassa tietopankissa vierailija voi hakea sopivia koulutusohjelmia 

opintoalan mukaan. Nufficin sivustot on suunnattu erityisesti ulkomaisille perustutkintoopiskelijoille, 

ja näin ollen MBA-ohjelmatarjonnasta Hollannissa ei juuri löydy tietoa sivustolta. 

Kaupungin tai Nufficin –sivustoilta ei löydy linkkiä yksityisen Eurogates-konsulttiyhtiön sivuille, 

joka kohdistaa markkinointinsa venäjänkielisten maiden opiskelijarekrytointimarkkinoille ja myy 

yliopistoille palveluita, joiden kautta yliopistot voivat lisätä omaa näkyvyyttään venäjänkielisillä 

markkinoilla. Eurogates tarjoaa tietoa Hollannissa opiskelusta sekä englanniksi että venäjäksi. Sivustolla 

on lisäksi tietoa maahanmuuttoasioista erityisesti kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta. 

Lisäksi sivustoilla toimii tietopankki, josta vierailija voi etsiä hyvin tarkoin parametrein tietoa 

koulutustarjonnasta eri kaupungeissa. Kaupallisen luonteensa vuoksi tietopankki ei kuitenkaan ole 

yhtä kattava kuin esim. Nufficin sivuilla. Eurogatesin sivuilla opiskelija-alusta on kuitenkin otettu 

laajemmin huomioon, ja sivustot tarjoavat tasapuolisesti tietoa niin tutkinto-opiskelijoille kuin 

MBA-opintoja harkitsevillekin. 

4.3.2 Barcelona 

Espanjan korkeakoulusektori on yksi suurimpia Euroopassa. Espanjan korkeakoulusektori erityisesti 

kauppatieteissä on myös globaalilla tasolla arvostettu, ja espanjalaiset korkeakoulut sijoittuvat 

hyvin maailmanlaajuisissa rankingeissa. Espanja nähdään kansainvälisesti houkuttelevana opiskelupaikkana 

ja se on Euroopan suosituin kohde myös vaihto-opinnoissa. Kansainvälistä opiskelijajoukkoa 

kuitenkin sävyttää vahva Etelä-Amerikka-painotus, valtaosan kansainvälisistä opiskelijoista 

tullessa espanjaa puhuvista Keski- ja Etelä-Amerikan maista. 

Espanjalaisissa korkeakouluissa peritään lukukausimaksuja, tosin ne ovat huomattavasti matalammalla 

tasolla kuin muissa Euroopan maissa. Kotimaiset ja kansainväliset opiskelijat maksavat 

liki samansuuruista lukukausimaksua, sen ollessa reilut 600 euroa lukuvuodessa. Matalan lukukausimaksun 

nähdäänkin osaltaan houkuttelevan Espanjaan kansainvälisiä opiskelijoita erityisesti matalamman 

tulotason maista. Espanjan korkeakoulutusjärjestelmän kansainvälistymisen haasteena 

nähdään jatkossa englanninkielisten opinto-ohjelmien vähäinen määrä. Englanninkielen hitaampi 

jalkautuminen espanjalaiseen systeemiin selittyy luonnollisesti maan korkealla kysynnällä espanjankielisten 

maiden taholta. Espanjassa on kuitenkin kansallisella tasolla ryhdytty panostamaan 

merkittävästi kotimaisen korkeakoulusektorin kansainvälistymiseen, ja espanjalaisten yliopistojen 

ja korkeakoulujen yhä vahvempaan kansainväliseen kilpailukykyyn. Tämä strategia pitää sisällään 

myös panostamisen jatkossa englanninkielisten ohjelmien laajempaan tarjontaan. (UK Higher Education 

International and Europe 2009) 

43

Triple helix –periaatetta jossain määrin hyödyntävä Barcelona Activa 6 on 1986 perustettu julkisella 

rahoituksella toimiva kunnallinen kehitysorganisaatio, joka alun perin perustettiin tukemaan liiketoiminnan 

kehitystä keskittyen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja uuden 

yritystoiminnan luomiseen. Ajan myötä Barcelonan kaupunginhallinnossa on kuitenkin havaittu 

yhä vahvemmin osaavien ihmisten merkitys menestyksekkäälle yritystoiminnalle ja Barcelona Activa 

on laajentanut toimintojaan suorasta yrityskehitystoiminnasta myös inhimillisen pääoman houkuttamiseen 

eräiden projektien myötä. Barcelona Activan CREAMEDIA- ohjelmassa tarjotaan luovien 

alojen toimijoille koulutusta liiketoimintasuunnitelmien valmistelussa ja yritysjohtamisessa. 

FAD INCUBATOR puolestaan tarjoaa stipendejä nuorille design, arkitehtuuri, taide- ja graafisen 

alan lahjakkuuksille mahdollistaakseen sujuvan siirtymisen opinnoista työelämään. 

Inhimilliseen pääomaan panostaminen istutettiin myös vuonna 2000 käynnistyneeseen Barcelona 

22 –hankkeeseen. Barcelona 22 viittaa vanhaan Poblenoun teollisuuskaupunginosaan, josta on 

massiivisen hankkeen yhteydessä muovattu Barcelonan uusi teknologia- ja innovaatiokaupunginosa 

@22. Valtavan Barcelona 22 -hankkeen sisällä inhimilliseen pääomaan keskittyy 

erityisesti Barcelonan kaupunginvaltuuston aloitteesta perustettu 22@ StayingInCompanyprojekti 

, jonka viiteryhmän toimivat alueen 22-yritykset ja muut organisaatiot. Projekti pyrkii 

7 

takaamaan 22-alueen yrityksille parhaat ulkomaiset ja paikalliset opiskelijat, edesauttamaan heidän 

viihtymistään ja siten jäämistään alueelle, ja näin luomaan optimaaliset olosuhteet alueen 

yritysten tehokkuudelle ja innovaatiopotentiaalin kehitykselle. 

Ensiaskeleena tavoitteiden saavuttamiseen projekti pyrkii solmimaan kestäviä suhteita ulkomaisten 

opiskelijoiden ja paikallisten yritysten ja instituutioiden välillä. 22@ StayingInCompanyhankkeen 

partnerien edustus Barcelonan alueella on hyvin kattava; kaikki Barcelonan yliopistot ja 

kauppatieteelliset yksiköt (business school), Barcelonan kauppakamari, Centre for Innovation and 

Business Development (CIDEM-COPCA) sekä eräitä kansainvälisiä huippuyksiköitä, kuten Massachusetts 

Institute of Technology (MIT) osallistuvat hankkeeseen. 

22@Staying in Company jakautuu viiteen alaohjelmaan: 

1. 22@MASTER – rakentaa yhteyksiä ulkomaisten maisteri- ja jatko-opiskelijoiden sekä 22- 

alueen yritysten kanssa 

2. 22@BECAT – keskittää markkinointitoimenpiteitä ulkomaisiin huippuyliopistoihin ja näiden 

opiskelijoiden houkuttamiseen Barcelonan paikallisten konsulaattien kautta 

3. 22@FP markkinoi 22-alueen yritysten työharjoittelujaksoja ulkomaisille opiskelijoille 

6 http://www.barcelonactiva.cat/ 

7 http://www.22barcelona.com/content/view/495/820/lang,en/ 

44

4. MIT_SPAIN ohjelma pyrkii yhdessä Barcelonan kauppakamarin Industry and Shipping – 

yksikön kanssa houkuttelemaan MIT:n opiskelijoita alueelle 

5. 22@MBA pyrkii yhteistyössä Barcelonan kauppatieteellisten yksiköiden kanssa houkuttelemaan 

ulkomaisia MBA-opiskelijoita Barcelonaan 

Kuudes ohjelma 22@DEGREE on niin ikään esi-asteella. 22@DEGREE ohjelmassa alueen yrityksille 

luodaan kontakteja ulkomaisten maailmanluokan yliopistojen viimeisen vuoden ja valmistumisen 

kynnyksellä oleviin opiskelijoihin. 

Seuraavassa tarkastellaan Barcelonan kaupungin 8 viestintää Internet-sivustojen kautta. Monet 

ulkopuoliset, pääasiassa kansainväliset opiskelijavaihto- ja matkailutoimistot tuottavat ja ylläpitävät 

tietoa Barcelonasta matkailu- ja opiskelukohteena. Paikallisen julkisen sektorin ylläpitämää 

tietoa ei sen sijaan juurikaan löydy englanninkielellä. 


Sivustot tarjoavat markkinointihenkisesti, joskin erittäin laaja-alaisesti tietoa Barcelonasta sen 

asukkaille, matkailijoille ja kaupungissa operoiville yrityksille. 

Hyödyllisyys 

Sivusto on melko uutishenkinen ja ajan hermolla. Sieltä löytyy tuoreimmat uutiset ja tapahtumat, 

jotka kiinnostavat paikallisia ihmisiä tai yrityksiä. 


Vahvana viiteryhmänä toimii Katalonia – Barcelona esiintyykin ennen kaikkea Katalonian pääkaupunkina. 

Myös Välimeren viiteryhmä tuodaan esiin hyvin positiiviseen sävyyn erityisesti matkailijoita 

silmällä pitäen. 

Omaleimaisuus 

Barcelonan monipuolinen kulttuuritarjonta, lempeä ilmasto ja ruokakulttuuri ovat kantavia voimia 

Barcelonan imagon rakentamisessa. 

Lupaus 

Yhdistelmä välimerellistä ilmastoa, kaupungin erityislaatuista arkkitehtuuria ja historiaa, luontoa, 

kulttuuria, designia ja muotia sekä trendejä ja avangardea tekevät tästä monipuolisesta kaupungista 

täysin omanlaisensa. 

8 www.bcn.es 

45


Barcelonan kaupungin sivuilla on linkki ”Education”-osioon. Linkin klikkaaminen vie vierailijan kuitenkin 

suoraan espanjankieliselle sivustolle. Sen sijaan ”Design koulu” –haku kaupungin etusivulla 

vie ”Taide, arkkitehtuuri ja Design” –alasivulle, jossa puolestaan löytyy linkit myös Barcelonassa 

toimivien Design koulujen sivustolle. Etusivulla suoritettu ”MBA” –haku puolestaan vie englanninkieliselle 

projektisivulle, jossa kerrotaan kaupungin luotsaamasta 22Staying in Companyprojektista. 

MBA-koulutusta hakevalle opiskelijalle kyseisiltä projektisivuilta ei kuitenkaan löydy 

käytännön tietoa aiheesta. Maahanmuuttoon liittyvää informaatiota etsivä ohjataan kaupunginvaltuuston 

sivuille, josta puolestaan löytyy käytännön tietoa maahan saapuville. 

4.3.3 Dublin 

Kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla Irlannilla on aina ollut luontainen etu englannista kotimaisena 

kielenä. Tämä on edesauttanut kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yliopistomaailmaan 

ja paikalliseen yhteisöön, mikä usein koetaan haasteelliseksi ulkomaiselle opiskelijalle. Tämän 

luontaisen edun varaan ei kuitenkaan voida rakentaa jatkossa, sillä kansainvälinen korkeakoulukenttä 

”englanninkielistyy” kiihtyvällä vauhdilla. Tämän haasteen tunnustaa myös Irlannin kansallinen 

taso, joka on 2010-luvun vaihteessa käynnistänyt mittavat investoinnit korkeakoulujärjestelmän 

kansainvälistymiskehitykseen. (Government of Ireland 2010) 

Jatkossa irlantilaisten korkeakoulutusta aiotaan kehittää – ei massatuotantona, vaan vastaamaan 

pienemmän ryhmän, ”niche”, tarpeisiin. Lisäksi konkreettisena toimenpiteenä kansainvälisten 

opiskelijoiden työmahdollisuuksia ja oleskelulupa-asioita halutaan parantaa. Irlannin tavoitteena 

onkin vuoteen 2015 mennessä kasvattaa nykyistä kansainvälistä opiskelijajoukkoa 26.000:sta 50 

prosenteilla 38.000:een ulkomaiseen opiskelijaan. (Government of Ireland 2010) 

Irlannissa on kansallisella tasolla nostettu korkeakoulutuksen kansainvälistymispanostukset yhä 

merkittävämpään rooliin. Tuore tammikuussa 2011 julkaistu kansallinen korkeakoulutusstrategia 

vuoteen 2030 tunnistaa neljä trendiä kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla; lahjakkaat opiskelijat 

ja tutkijat eivät ”kunnioita” valtioiden rajoja, vaan muuttavat sinne missä parhaat resurssit 

sijaitsevat, kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti, rajat-ylittävä yhteistyö yliopistojen 

ja korkeakoulujen välillä muuttaa perinteisiä toimintatapoja, ja kansainvälinen kokemus nähdään 

enenevässä määrin opiskelijan ydinosaamisena vienti-painotteisessa ja innovatiivisessa yhteiskunnassa. 

Näiden tosiasioiden valossa Irlannin tulee jatkossa keskittyä erityisesti: 

1. Irlantilaisten opiskelijoiden ja yliopistohenkilökunnan ulkomaanjaksojen tukemiseen 

2. Irlannin houkuttelevuuden nostamiseen ulkomaisten osaajien näkökulmasta 

3. Kansainvälisten institutionaalisten suhteiden ja tutkimusyhteyksien kehittämiseen 

4. Opetussuunnitelman kansainvälistämiseen 

46

5. Kansainvälisen koulutusyhteistyön kehittämiseen – irlantilaisten opinto-ohjelmien jakamiseen 

ja irlantilaisten instituutioiden perustamiseen ulkomaille 

6. Kansainväliseen toimintaan, EU-ohjelmiin ja monenkeskisiin aloitteisiin, kuten Bolognan 

prosessiin osallistumiseen (Government of Ireland 2011) 

Dublinin kaupunginhallinnon tasolla on vuonna 2001 perustettu Dublin City Development Board 

(DCDB) – kaupungin virastojen yhteistoiminnallinen yksikkö. DCDB:n tehtävänä on tuottaa kaupungin 

sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehitysstrategia, sekä valvoa sen toteutumista 

käytännössä. DCDB on vuosille 2006-2008 laatimassaan strategiassa tähdentänyt inhimillisen pääoman 

houkuttelemisen tärkeyttä matkalla kohti maailmanlaajuisesti tunnustettua ja benchmarkattua 

ICT Intelligent City Dublinia. Vuosille 2009-2012 laatimassaan toimintasuunnitelmassa inhimillisen 

pääoman houkuttelu ei kuitenkaan nouse esiin merkittävänä teemana. 

Dublinin kaupunginvaltuuston alaisena, talouskehitysyksikön alla toimii myös Creative Dublin Alliance 

– verkosto, jonka jäsenistö edustaa paikallishallintoa, kauppaa, teollisuutta, koulutusta, valtion 

virastoja sekä järjestöjä. Allianssi perustettiin laajan ideologian pohjalle identifioimaan, keskustelemaan, 

suosittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä liittyen haasteisiin joita Dublin kohtaa 

kansainvälisesti kilpailukykyisenä kaupunkina. Eritellymmin, sen vastuualueeseen kuuluu: 

1. Selkeän kehitysvision luominen Dublinin vahvuuksien ja mahdollisuuksien ympärille 

2. Innovaatioihin ja yrittäjyyteen perustuvan Dublinin rakentaminen 

3. Kansainvälisesti tunnustetun korkeakoulutussektorin vahvistaminen 

4. Yrittäjyyshenkisyyden lisääminen 

5. Avoimen, ansioihin perustuvan (merit based), suvaitsevaisen yhteiskunnan vahvistaminen 

6. Korkealaatuisen informaatio-, viestintä- ja liikenneverkoston kehittäminen 

Alliansin toimintamuotoina on projektityöskentely. Tietyille vastuualueille kohdistetut projektit 

kattavat muun muassa seuraavat hankkeet: Innovation Dublin; innovaatioviikon aikana esitellään 

Dublinin innovatiivisuutta ja luovuutta erilaisten casejen kautta; Designing Dublin; designtoimijoiden 

alusta, jossa pyritään innovatiivisin keinoin vastaamaan Dublinin tulevaisuuden haasteisiin, 

UniverCities; yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkimusohjelmien yhtenäistäminen 

vastaamaan paremmin Dublinin tulevaisuuden haasteisiin, Innovation Alliance; korkeakoulujen 

yhteisprojekti, jossa kehitetään innovaatiota vahvemmin osaksi yliopistosektoria tavoitteena yrittäjyyden 

tukeminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen; Branding the City Region; kansainvälinen 

kaupunkimarkkinointiprojekti, jossa nostetaan Dublinin profiilia kansainvälisen kilpailukyvyn ja 

luovuuden kaupunkina pyrkien houkuttamaan yrityksiä ja inhimillistä pääomaa. 

47

Seuraavassa tarkastellaan Dublinin kaupungin 9 , Dublinin matkailutoimiston 10 ja julkisella rahoituksella 

toimivan Education Ireland-sivuston 11 viestintää Internet-sivustojen kautta. 


Sivustoille on koottu erittäin laaja määrä hyvin yksityiskohtaista tietoa eri elämänalueilta. Asukkaille, 

matkailijoille ja opiskelijoille suunnatuilla sivuilla on selkeä työnjako keskenään. Kukin kohderyhmä 

löytää syvältä luotaavaa tietoa omista kiinnostuksen kohteistaan. Kaikilla sivustoilla faktapohjainen 

ja erittäin laaja-alainen tiedottaminen on nostettu markkinointia merkittävämpään rooliin. 

Hyödyllisyys 

Irlantilaisella korkeakoulutuksella on pitkä ja kunniakas historia, jonka vahvalle pohjalle rakentuu 

myös tämän päivän moderni korkeakoulutus. Irlantilaisista korkeakouluista valmistuneilla opiskelijoilla 

on tunnustettu asema kansainvälisten yhtiöiden huippujohtajien joukossa. 


Irlannin asema korkeakoulutuksessa on maailmanlaajuisesti tunnustettua. Kaupungin omilla sivuilla 

tai Dublinin matkailutoimiston sivuilla kaupungin asettamista kansallisiin tai kansainvälisiin viiteryhmiin 

ei ilmene. 

Omaleimaisuus 

Vauhdikas Dublin tarjoaa mielenkiintoisen vastinparin Irlannin arvokkaalle perinteisiin ja traditioihin 

nojautuvalle korkeakoulutussektorille. 

Lupaus 

Nuorekas, trendikäs ja monikulttuurinen Dublin tarjoaa erinomaisia työskentelymahdollisuuksia ja 

mielenkiintoisen asuinympäristön kansainvälisille lahjakkuuksille, tehokasta ja osaavaa työvoimaa 

ulkomaisille yrityksille sekä yrityksiä suosivan liiketoimintaympäristön. 


Dublinin kaupungin, sen matkailutoimiston ja Education Ireland-sivustojen välinen työnjako ei ole 

hyvin tarkasti rajattua, sillä sekä kaupungin että matkailutoimiston sivuilta löytyy jonkin verran 

tietoa myös opiskelusta Dublinissa. Molemmat sivustot ylläpitävät mm. listaa Dublinin korkeakouluista 

lyhyine kuvauksineen. Kaupungin sivuilla tietystä opinto-ohjelmista tietoa hakeva ohjautuu 

9 www.dublin.ie 

10 www.visitdublin.com 

11 www.educationireland.ie 

48

kuitenkin pian yliopistojen omille sivuille. Matkailutoimiston sivuilla on panostettu opiskelupuoleen 

tarjoamalla vierailijoiden käyttöön myös pieni karttapohjainen hakukone, josta vierailija voi 

hakea tietoa eri kaupunginosissa sijaitsevista korkeakouluista. Hakukoneen tulokset ohjaavat niin 

ikään etsimään lisätietoa yliopistojen omilta sivuilta, ja tiedon haku tietystä opintolinjasta ei onnistu. 

Kummallakaan sivustolla ei löydy tietoa maahanmuuttoasioista. 

Education Ireland- sivustot tarjoavat erinomaisen informaatiopaketin ja erittäin käyttökelpoisen 

kurssi/ainehakukoneen. Design-tutkinto-opiskelija löytää vaivattomasti tietoa design-kursseista 

joko kansallisella tai kaupunkikohtaisella haulla. Kurssin valinnan jälkeen vierailija ohjautuu edelleen 

kurssin, ja yliopiston käytännönasioista tiedottavalle sivustolle, josta hakija löytää käytännössä 

kaiken tarvitsemansa informaation. Erinomainen hakukone. Sivustolta löytyy myös maahanmuuttoinformaatiota 

erityisesti kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta. 

4.3.4 Edinburgh 

UK on saavuttanut merkittävän aseman kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla ollen toiseksi suurin 

kohdemaa heti Yhdysvaltojen jälkeen. UK:n suosio perustuu sekä korkealaatuiseen koulutusjärjestelmään 

että osin myös maan luontaiseen etuun englanninkielisenä kohteena. UK:n saavutettu 

asema ei näytä heikkenemisen merkkejä, vaan vielä 2000-luvullakin kansainvälisten opiskelijoiden 

määrä on UK:ssa liki noussut nopeasti. Tämä on kuitenkin ennen kaikkea kansainvälisten opiskelijoiden 

määrän kasvun seurausta, ja UK:n suhteellinen asema on todellisuudessa laskenut tämän 

vuosituhannen puolella 16%:sta reiluun 12%:iin. 

UK:ssa lukukausimaksut lukeutuvat Euroopan korkeimpiin. Näin tullee olemaan myös jatkossa, sillä 

vuoden 2010 lopussa hallitus päätti nostaa ylärajan yliopistojen lukukausimaksuille aina 9.000 

puntaan (reilut 10.000 EUR) asti. UK:n huippuyliopistot tukivat ylärajan poistamista kokonaan, sillä 

ne olisivat tahtoneet samoille ”markkinahintaan” perustuvilla korkeakoulumarkkinoille Yhdysvaltain 

yliopistojen kanssa. 

2000-luvun lopulla UK:ssa on kansallisella tasolla ryhdytty vahvasti panostamaan korkeakoulusektorin 

kansainväliseen kilpailukykyyn ja sen globaaliin markkinointiin (UK Higher Education International 

and Europe 2009). Kansallisella tasolla on myös määritelty uudet kohdemarkkinat, jotka painottuvat 

vahvasti kehittyviin maihin Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä 12 . UK:n 

kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta on pyritty arvioimaan raportissa ”Vision 2020 – Forecasting 

international student mobility UK perspective”(Böhm ym 2004). Vuonna 2004 julkaistussa raportissa 

määriteltiin kolme skenaariota, jossa perusskenaario ennustaa kansainvälisten opiskelijoiden 

määrän kasvavan vuoden 2010 325.000 opiskelijasta 511.000 vuoteen 2020 mennessä. Pessimistinen 

arvio ennustaa vuodelle 2010 158.000 opiskelijaa, joka nousee 254.000 vuoteen 2020 men- 

12 Uusiksi kohdemarkkinoiksi on määritelty Australia, Kanada, Kiina, Ghana, Hong Kong, Intia, Japani, Etelä-Korea, 

Malesi, Meksiko, Nigeria, Pakistan, Venäjä, Saudi Arabia, Singapore, Sri Lanka, Taiwan, Thaimaa, Turkki, 

Arabiemiirikunnat, Singapore, USA ja Vietnam 

49

nessä. Tänä päivänä raportin optimistinen kehityskulku näyttää todenmukaisemmalta – onhan 

UK:ssa jo vuonna 2007 saavutettu 350.000 kansainvälisen opiskelijan rajapyykki. 

Panostuksia kansainväliseen näkyvyyteen tehdään aktiivisesti myös kunnallisella tasolla. Edinburghissa 

on huhtikuussa 2009 perustettu Destination Marketing Edinburgh Alliance 13 (DEMA) 

vastaamaan Edinburghin markkinointitoimenpiteistä matkailijoille, asukkaille, yrityksille ja opiskelijoille 

kohdennetussa viestinnässä yhteisesti luodun ”Edinburgh Inspiring Capital”-brändin avulla. 

Brändin taakse on asettunut suuri joukko paikallisia julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, jotka 

ovat sitoutuneet käyttämään omassa markkinoinnissaan yhteistä brändiä. Brändiä tukevat yhteisesti 

määritellyt markkinointiviestit Edinburghin vaikuttavasta kulttuuriympäristöstä, vahvasta 

liike-elämän läsnäolosta, korkealuokkaisesta työvoimasta ja kaupungin voimakkaasta talouskasvusta. 

DEMA on julkisten ja yksityisten organisaatioiden yhteisprojekti, jonka fasilitaattorina toimii Edinburghin 

kaupunginvaltuusto. Partnerikuntaa edustavat kauppakamari, Edinburgh Business Assembly, 

The Edinburgh Convention Bureau, Festivals Edinburgh, Edinburgh Tourism Action Group, ja 

Council, Scottish Enterprise, Scottish Development International, VisitScotland ja lukuisat yksityiset 

yritykset. Jatkossa DEMA pyrkii lisäämään erityisesti rahoitusalan ja korkeakoulutussektorin osallistumista 

projektissa. 

DEMA:n toimenpiteet voidaan jakaa neljään ryhmään: 

1. Markkinatuntemus – markkinatiedon kerääminen oikean viestin kohdentamiseksi oikealle 

yleisölle; julkaistu Edinburgh Visitor Survey 2009-2010 

2. Digitaaliset alustat – dynaamisten ja reaaliaikaisten viestimien käyttö Edinburghin markkinoinnissa; 

sosiaalinen media, sähköposti ja Internet-sivusto blogeineen 14 paikallistiedon jakelemiseen 

matkailijoille, asukkaille, yrityksille ja opiskelijoille 

3. PR viestintä – strateginen suunnittelu eri kohderyhmille suunnatun viestinnän kansallisen 

ja kansainvälisen tason hallinnoimiseksi; julkaistu viestintäsuunnitelma maksimaalisen näkyvyyden 

varmistamiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti, erilaiset kohdennetut 

mainoskampanjat ”Sparkels”, ”Boutique Edinburgh”, ”This is my Edinburgh” ja ”Invest 

Edinburgh” 

4. Sitouttaminen – Partnerien välisen yhteistyön edistäminen 

Seuraavassa tarkastellaan Edinburghin kaupungin 15 , Edinburghin matkailutoimiston 16 ja julkisella 

rahoituksella toimivan UK:n korkeakouluhakemuksia keskitetysti käsittelevän UCAS-toimiston 17 

viestintää Internet-sivustojen kautta. 

13 

http://www.edinburghbrand.com 

14 www.edinburgh-inspiringcapital.com 

50


Sivustot tarjoavat luokiteltua tietoa erilaisille kohderyhmille; asukkaille, yrityksille, matkailijoille, 

opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen, sekä opiskelijahaussa avustaville henkilöille, 

Hyödyllisyys 

Monipuolinen, suvaitsevainen, moderni ja samaan aikaan luonnonläheinen Edinburgh tarjoaa 

maailmanlaajuisesti tunnustetun korkealaatuisen koulutusjärjestelmän, jonka vahvat yhteydet 

yrityselämään tarjoavat opiskelijoilla vahvan pohjan ponnistaa menestyksekkäälle uralle. Edinburgh 

on monitieteisten huippujen keskittymä myös kansainvälisesti. 


Skotlannin tunnustettu asema maailmanlaajuisessa korkeakoulukentässä vahvistavat Edinburghin 

asemaa Lontoon rinnalla UK:n ideapolisina. 

Omaleimaisuus 

Edinburghin väestö koostuu aktiivisista ulkoilmaihmisistä, osaavasta työvoimasta ja lupaavista kotimaisista 

ja kansainvälisistä opiskelijoista. 

Lupaus 

Kaupunki tarjoaa kaikille jotakin; yrityksille mielenkiintoisen ja vakaan liiketoimintaympäristön ja 

jalansijan Euroopan englanninkielisille markkinoille; matkailijoille yhdistelmän keskiaikaista historiaa 

ja modernia nykyaikaa; opiskelijoille miellyttävän elinympäristön ja eloisan kaupunkikuvan 

sekä rikkaan kulttuuritarjonnan. Ulkomaisille opiskelijoille on opiskelijastatuksella myönnetty 

mahdollisuus tuoda maahan myös puolisonsa ja perheensä. 


Edinburghin koulutusperinne näkyy kaikilla tarkastelluilla sivuilla jossain määrin. Matkailutoimiston 

sivuilla ylläpidetään yksinkertaista listaa Edinburghin korkeakouluista, jossa suorat linkit korkeakoulujen 

omille sivuille. Sen sijaan kaupungin sivuilla opiskelusta löytyy verrattain paljon tietoa. 

Korkeakoululistoista pääsee kaupungin sivujen omiin kuvauksiin kustakin yliopistosta. Noin sivun 

mittaisen kuvauksen päätteeksi vierailija pääsee halutessaan linkin kautta hakemaan lisätietoa 

yliopiston omilta sivuilta. Design-tutkinto-opiskelija löytää alustavasti tietoa oppilaitosten mahdollisesta 

design-opetustarjonnasta kaupungin omista tiivistelmistä. Kaupallista alaa opettaville kouluille 

on lisäksi oma alasivustonsa, josta käy ilmi mm. MBA-ohjelmia tarjoavat oppilaitokset Edin- 

15 www.edinburgh-inspiringcapital.com 

16 www.edinburgh.org 

17 www.ucas.com 

51

urghissa. Myös maahanmuuttotiedot on koottu hyvin selkeäksi kokonaisuudeksi. Tässä vierailijan 

tiedonhakua on helpotettu jakamalla maahanmuuttoryhmät kolmeen; työntekijöille, opiskelijoille 

ja työnantajille. 

UK:n laajuista opiskelija-alustaa palvelevan UCAS:n sivuilla tiedonhaku Design-opiskelijan näkökulmasta 

on vaivatonta. Sivuston ylläpitämän tietopankin kautta vierailija pystyy etsimään hakusanoilla 

tai määriteltyjen oppiaineiden kautta sopivaa yliopistoa tai opinto-ohjelmaa. Valitsemalla 

kurssin, vierailija ohjautuu yliopistoinformaatiosivustolle, jonne on koottu käytännön tietoa yliopiston 

hakuprosessista, aikatauluista, lukukausimaksuista yms. MBA-ohjelmahakuun tietokanta ei 

sen sijaan sovellu. Sivustolle on koottu tietoa maahanmuuttoasioista, ja maahanmuuttoa koskevat 

vaatimukset ilmoitetaan kahden ryhmän osalta, lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten kansainvälisten 

opiskelijoiden. 

4.3.5 Helsinki 

Kansainvälistä trendiä mukaillen myös Suomessa on koko 2000-luvun ajan kasvanut ulkomaisten 

opiskelijoiden määrä nopeasti – jopa reilut 80% vuosituhannen alkuun verrattuna. Vuonna 2009 

Suomeen saapui yhteensä reilut 8.700 ulkomaista opiskelijaa joko lyhytkestoisempaan vaihtoopiskeluun 

tai kokonaisen tutkinnon suorittamista varten. Maantieteellisesti saapuvien opiskelijoiden 

taholla painottuvat erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen alueet, jonne suuntaa liki 80% ulkomaisista 

yliopisto-opiskelijoista ja reilut 75% ammattikorkeakouluopiskelijoista. Suomeen saapuvien 

kansainvälisten opiskelijoiden joukko on vahvasti eurooppalaista saksalaisten, ranskalaisten, espanjalaisten 

ja italialaisten edustaessa liki kahta kolmasosaa kaikista ulkomaisista opiskelijoista. 

Venäläisten opiskelijoiden määrä on edelleen melko vaatimaton Suomen kansainvälisten opiskelijoiden 

kentässä, ainoastaan noin 7% ulkomaisista opiskelijoista tulee Suomeen itäisestä naapurimaasta. 

(Garam 2010) 

Suomessa ei tähän mennessä ole ollut käytössä lukukausimaksuja, mikä nähdään osaltaan lisänneen 

Suomen houkuttelevuutta erityisesti kaukaisempien maiden opiskelijoiden näkökulmasta. 

Syksyllä 2011 käynnistyy kuitenkin vuoteen 2014 kestävä kokeilujakso, jolloin suomalaiset korkeakoulut 

voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 

johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta 

tulevalta opiskelijalta. Ensi vaiheessa ainoastaan kaksi suomalaista yliopistoa – Aalto-yliopisto ja 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto – aikovat lanseerata lukukausimaksun eräisiin ohjelmiin. 

Muutkin yliopistot ovat kuitenkin määritelleet jo etukäteen mahdollisen lukuvuosimaksun määrän, 

mikä näyttäisi asettuvan 4.000 – 12.000 euron välimaastoon. Lukukausimaksujen lanseeramisen 

uskotaan johtavan ulkomaisten opiskelijoiden määrän väliaikaiseen laskuun, kuten on käynyt myös 

Tanskassa ja Ruotsissa, jossa lukukausimaksut on otettu käyttöön viime vuosina. (Liiten 2011) 

HERA (Helsinki Educational and Research Area) on Helsingin metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 

konsortio, joka pyrkii kehittämään Helsingin metropolialuetta erityisen painotuksen 

ollessa koulutuksessa ja tutkimuksessa. HERA jakautuu neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen, 

HERA International:in keskittyessä kehittämään alueen korkeakoulujen kansainvälistä 

52

toimintaa ja lisäämään alueen tunnettavuutta globaalilla kentällä. HERA on määritellyt toiminnassaan 

tiettyjä kohdemarkkinoita, joihin panostetaan markkinointitoimenpiteitä muita enemmän. 

Kohdemarkkinoiksi on määritelty Kiina, Intia, Pietarin seutu, Ukraina ja Turkki. (Garam 2010) 

Kansainväliset opiskelija-asiat Helsingin metropolialueella 

Metropolialueen kilpailukykystrategiassa korostetaan ”Menestyvä metropoli”-teeman alla huipputason 

koulutuksen ja osaamisen vahvistamista, metropolialueen kansainvälistymistä ja kytkeytymistä 

globaaleihin verkostoihin. (Helsingin kaupunki 2009) 

Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan strategiassa (2008) on määritelty neljä lähiajan tavoitetta 

ja toimenpideohjelmaa, joissa kansainväliset opiskelija-asiat kuuluvat näistä kahteen: Monikulttuurinen 

metropoli ja Euroopan osaamiskeskus. Monikulttuurinen metropoli – 

lähitavoitteessa korostetaan monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien osaamista keskeisenä menestystekijänä. 

Kaupunki hakee yhteistyötä seudun kaupunkien, yritysten ja korkeakoulujen kanssa 

työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja tätä tukevien neuvontapalvelujen kehittämiseksi. 

Tavoitteena on triple helix –yhteistyön kautta tukea sujuvaa siirtymistä opiskelijapaikasta työelämään. 

Euroopan osaamiskeskus –lähitavoite linkittyy Helsingin seudun innovaatiostrategiaan, jossa 

korostetaan mm. ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden houkuttelemista ja huippulaatuisten 

koulutustuotteiden kehittämistä globaaleille koulutusmarkkinoille. Helsingin tavoitteena on saavuttaa 

peruskoulutuksen ja tutkimuksen edelläkävijän asema Euroopassa. Seudullisessa innovaatiostrategiassa 

myös nostetaan kaupunkien roolia korostamalla niiden palvelutarjonnan merkitystä 

innovaatioympäristölle, mikä tukee uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystoimintaa (Culminatum 

2005). Kansainvälisten opiskelija-asioiden edistymistä seurataan kaupungin kansainvälisen 

toiminnan ohjausryhmässä. 

Kansainvälisten opiskelija-asioiden edistämishankkeita 

18 

Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan Monikulttuurinen metropoli –lähitavoitteeseen 

kuuluu kansainvälisten opiskelijoiden työelämään sijoittumista edistävä Valoa-hanke 18 , joka on 

myös valtakunnallinen kehittämishanke. Valtakunnallisesti tavoitteena on edistää työllistymistä 

tukevia palveluja yhdistämällä toimijoiden voimavaroja ja osaamista. Kehitettäviä palveluja ovat 

esimeriksi korkeakouluille kehitettävät uraohjaus- ja koulutusmallit kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden 

tarpeisiin. Yhteistyössä yrityssektorin kanssa etsitään ulkomaalaisille osaajille harjoittelupaikkoja 

ja työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta tarjotaan yrityksille tietoa monikulttuurisuuden 

kohtaamisesta, rekrytoinnista ja työlupien hankkimisesta. Hankkeen syvimpinä tavoitteina 

on vaikuttaa suomalaisen työelämän asenneilmapiiriin, lisätä sen avoimuutta ja myönteisyyttä 

ja tätä kautta kehittää uudenlaista työllistymismallia ulkomaalaisille osaajille. ESR-osarahoitettua 

budjetiltaan 1,8 MEURin suuruista Valoa-hanketta koordinoi Helsingin yliopisto ja hankkeessa ovat 

mukana Oulun, Lapin ja Tampereen alueen korkeakoulut sekä Pirkanmaan alueen korkeakoulut 

hankkeiden välisenä yhteistyönä. Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki rahoittavat hanketta. Hanwww.valoa-hanke.fi 

53

ke on kolmivuotinen (2009-12). Helsingin kaupungin piirissä hankkeeseen osallistuvat elinkeinopalvelut, 

henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto ja henkilöstövoimavaraosasto. 

Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan Euroopan osaamiskeskus –lähitavoitteeseen kuuluu 

Helsinki – The Student City –hanke, jossa kehitetään Helsinkiä vetovoimaisena opiskelijakaupunkina 

pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa (PKS-KOKO) (2010). PKS-KOKOhankekokonaisuuden 

lähtökohtana on metropolialueen kilpailukykystrategia. Lisäksi ohjelman 

tarkoituksena on tukea osaltaan metropolipolitiikan ja kansallisen innovaatiostrategian tavoitteita 

(Työ- ja elinkeinoministeriö 2008). Ohjelmassa korostetaan huipputason koulutuksen ja osaamisen 

vahvistamisesta Helsingin seudulla ja se toimii seudullisena kehittämisfoorumina metropolialueen 

kilpailukykystrategian toteuttami-sessa. Toiminta parantaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä 

edistämällä innovaatioita ja vahvis-tamalla osaamista. PKS-KOKO-ohjelma-alueen muodostavat 

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. PKS-KOKO- ohjelman yksi kärkihankkeista on 

Opiskelijametropoli-hanke, joka keskit-tyy kolmeen tominta-alueeseen: opiskelija-asumiseen, korkeakoulukampusten 

väliseen liikkumi-seen ja kansainvälisten opiskelijoiden viihtymiseen. Budjetiltaan 

60’000 €:n suuruinen Opiskelija-metropoli-hanke on kaksivuotinen (2010-11). Helsingin kaupungin 

piirissä hankkeeseen osallistuvat elinkeinopalvelut, tietokeskus ja maahanmuutto-osasto. 

Opiskelijametropoli-hanke toimii hyvin konkreettisesti käytännön tasolla ja laajalla sidosryhmätyöllä 

palvelujen parantamiseksi. Loka-kuussa 2010 hanke oli mukana opiskelijajärjestöjen, HERAn, 

Helsingin kaupungin ja The Jolly Dra-gon –yrityksen kanssa järjestämässä ’The Hidden Helsinki City 

Race’ –kaupunkiseikkailun. 

Helsinki on jäsen eurooppalaisten kaupunkien EUROCITIES-verkostossa 19 , jossa kaupunkibrändäys 

on yksi työryhmäteema. Helsinki on osallistunut työryhmään mm. tuoden työskentelyyn mukaan 

kaupunkibrändäyksen ohella aluebrändäystä erityisesti Helsingin vetämän ja EU:n Itämeriohjelman 

osarahoittaman BaltMet Promo 20 –esimerkin kautta (Paajanen 2010; EUROCITIES 2010). 

Helsingin kaupungin toiminnassa kansainväliset opiskelija-asiat on tunnustettu tärkeiksi. Organisaatioissa 

perustettiin kansainvälisiin opiskelijapalveluihin keskittyvä erityissuunnittelijan toimi 

talous- ja suunnittelukeskukseen joitakin vuosia sitten. Organisaation yksiköiden sekä korkeakoulujen 

kanssa tapahtuva yhteistyö on erittäin aktiivista käytännön tasolla. Voimavaroja on kohdistettu 

palvelutuotteiden kehittämiseen, ja yhteistyöprojektit toteuttavat usein samalla myös jotakin 

ajankohtaista teemaa, esimerkiksi Helsinki Design Capital 

21 

. 

19 

www.eurocities.eu 

20 www.baltmetpromo.net 

21 www.wdc2012helsinki.fi 

54

Seuraavassa tarkastellaan Helsingin kaupungin 22 , Helsingin metropolialueen yliopistojen konsortio 

HERAn 23 , Kansainvälisen liikkuvuuden edistämisorganisaatio CIMO:n 24 ja opetusministeriön Opintoluotsi 

25 sivustojen viestintää. 


Sivustolla tarjotaan vierailijalle perustietoa Helsingistä matkailijan, asukkaan, opiskelijan ja maahanmuuttajan 

näkökulmasta. Sivustoilla painottuu erilaisten ihmisryhmien huomioonottaminen ja 

heidän kohdennettuun palveluntarpeeseensa vastaaminen sivujen rakenteita ja kategorisointia 

hyväksi käyttäen. Suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä viestitään myös huumorin kautta esim. 

CIMO:n osiossa ”Things you should and shouldn’t know”. 

Hyödyllisyys 

Sivustoilta löytyy laaja-alaisesti käytännön tietoja eri tiedonhakijaryhmille. Sivustoille on linkitetty 

erilaisia hakukoneita helpottamaan tiedonhakua (Reittiopas, kirjastohaku ja –palvelut jne.) Erityisesti 

koulutukseen keskittyvillä sivustoilla tarjotaan kattavasti tietoa sekä opintoja Suomessa harkitseville 

että maassa jo opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille. Opintoluotsi-sivusto hyödyntää 

laajoja, teemoittain kategorisoituja linkkilistoja, joiden kautta vierailijat saavat yksityiskohtaisempaa 

tietoa haluamistaan aiheista. 


Helsingin viiteryhmistä vahvimpana nousee esiin sen asema Pohjoismaisena pääkaupunkina, idän 

ja lännen välisenä porttina. Suomalaisen koulutusjärjestelmän osalta laajempi vertailu Eurooppaan 

ja suomalaisen koulutusjärjestelmän korkeaan arvostukseen myös globaalisti nousee vahvasti 

esiin. 

Omaleimaisuus 

Sivustot ovat pääosin melko formaaleja, mutta samaan aikaan erittäin asiakas- ja palvelulähtöisiä. 

Sivustoilla pyritään palvelemaan erilaisia ihmisryhmiä mahdollisimman kattavasti ja huomioimaan 

ryhmien erityiset informaatiotarpeet. 

22 www.hel.fi 

23 www.hera.fi , www.studyinhelsinki.fi ja www.herastudentguide.fi 

24 www.studyinfinland.fi 

25 www.opintoluotsi.fi 

55

Lupaus 

Helsinki on eksoottinen, turvallinen, luonnonläheinen ja hauska pohjoismainen pääkaupunki, jossa 

luonto, design and teknologia sulautuvat saumattomasti yhteen. Helsinki on dynaaminen alueen ja 

koko Suomen liiketoimintakeskus. 


Kaupungin sivustot ylläpitävät listaa metropolialueen yliopistoista. Listasta löytyy linkit oppilaitosten 

omille sivuille yksityiskohtaisemman tiedon hankintaa varten. Yliopistolistaus palvelee paremmin 

tutkinto-opiskelijoita kuin MBA-opintoja hakevia, sillä MBA-ohjelmia tarjoavat koulutusyksiköt 

eivät käy ilmi listasta. Maahanmuuttoasiat ovat erinomaisesti huomioitu kaupungin pääsivulla, 

josta löytyy suora linkki maahanmuuttoasioiden alasivustolle. Sivustolla myös paljon sekä sisäisiä 

että ulkoisia linkkejä lisätietoihin, tosin kaikki linkit eivät toimi. 

Koulutustietoa tarjoaville HERAn sivuilta löytyy hakukone, jonka avulla ulkomainen opiskelija voi 

hakea tietoa yliopistoja ammattikorkeakoulutuksesta Helsingin metropolialueella. Hakutulos vie 

tiivistelmäsivulle, johon on koottu perustietoa yliopistosta ja niiden tarjoamista englanninkielisistä 

opinto-ohjelmista. Samalta sivulta löytyy myös linkki yliopiston omille nettisivuille, joista vierailija 

voi hakea lisätietoa. Hakukoneen MBA-haku toimii ”Business”-opintoja hakemalla, jolloin vierailija 

saa yliopiston tiivistelmästä tiedon mahdollisista MBA-opinnoista. HERAn sivuilta löytyy niin ikään 

kattavasti tietoa maahanmuuttoasioista erityisesti kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta. 

CIMOn sivuilla toimii myös hakukone, josta voi hakea yliopistoja ja koulutusohjelmia koko maan 

alueelta. Design-opinto-ohjelmia hakeva tutkinto-opiskelija löytää hakukoneesta kattavasti tietoa 

design-opetusta tarjoavista laitoksista ja niiden ohjelmista. Hakukoneessa saa tiedot myös MBAohjelmia 

tarjoavista oppilaitoksista, joskin lista on jostain syystä puutteellinen. CIMO:n sivuilta 

löytyy perustietoa maahanmuuttoasioista, ja lisätietoa varten sivuilta löytyy linkit Ulkoministeriön 

sivuille. 

Opintoministeriön ylläpitämän Opintoluotsin sivuilla ollut hakukone ei tuottanut tuloksia ”Design” 

eikä ”MBA” hauille. Sivuilta ei myöskään löytynyt tietoa maahanmuuttoasioista, mutta tästä ohjattiin 

etsimään lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta. 

4.3.6 Köln 

Saksa on kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden johtavia maita. Maailmanlaajuisista opiskelijavirroista 

Saksa vastaanottaa eniten opiskelijoita USA:n ja Iso-Britannian jälkeen. Saksan merkittävä 

suosio perustuu ennen kaikkea teknisiin aloihin (sähkötekniikka, mekatroniikka, kone- ja autotekniikka). 

Saksan yliopistojen opiskelijapopulaatiosta noin 10% on ulkomaalaisia. 

Köln on Saksan neljänneksi suurin kaupunki Berliinin, Hampurin ja Münchenin jälkeen, ja se on 

Nordrhein-Westfalenin osavaltion ja Rhein-Ruhr-metropolialueen suurin kaupunki (noin 1 milj. 

asukasta). Kaupunki- ja yliopisto-organisaatioiden välinen työnjako on Saksassa vielä erittäin vah- 

56

va, ja sama tilanne vallitsee myös Kölnissä. Ulkomaalaisille kohdistettu kaupunkimarkkinointi perustuu 

voimakkaasti matkailuviestintään. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi on edelleen 

yliopistojen ja korkeakoulujen omien toimintojen varassa. ’Opiskelutuotetta’ ja ’kaupunkituotetta’ 

ja niihin liittyviä palveluita ei ole työstetty kaupungin ja korkeakoulusektorin yhteisen vision alle, 

joten varsinaisesta opiskelijabrändäyksestä ei Kölnin osalta voida puhua. 

Saksa poikkeaa globaaleista koulutusmarkkinoista siinä, että MBA-koulutuksella ei ole siellä samanlaista 

jalansijaa. Saksalaisten yliopistojen koulutusohjelmatarjonta perustuu saksalaiseen tutkintojärjestelmään, 

ja paikallisia tukintoja arvostetaan kotimaisilla rekrytointimarkkinoilla. MBAkoulutukselle 

ei ole tähän mennessä syntynyt vahvaa sisäistä kysyntää ja toisaalta kansalliselle 

tutkintojärjestelmälle on ollut voimakastakin kansainvälistä kysyntää (UK Higher Education International 

and Europe Unit 2009). MBA-markkinat ovat kuitenkin hiljalleen kehittymässä myös Saksassa. 

Tähän on syynä muun muassa se, että kansainvälisissä arvioinneissa (esim. akkreditoinnit, 

ranking) MBA-ohjelmatarjonnan puuttuminen saksalaisissa, muutoin huipputason yliopistossa, 

näkyy negatiivisena poikkeamana. Kansainvälisesti arvostettuja MBA-ohjelmia on nykyisin esimerkiksi 

Berliinissä (25 saksalaisyrityksen aloitteesta v. 2002 perustettu European School of Management 

and Technology) ja Mannheimissa (Mannheim Business School, eriytetty omaksi yksikökseen 

v. 2005 University of Mannheimista). 

Deutche Welle 26 ja DAAD 27 tuottavat kumpikin oman sivustonsa, joissa esitellään Saksan korkeakouluja 

ulkomaalaisen opiskelijan tarpeisiin. Kölnin kaupungin 28 Internet-sivustolla ei ole opiskeluun 

erikoistunutta osiota. 


Sekä Deutche Wellen että DAAD:n sivustot tarjoavat erittäin monipuolisen ja kattavan tietopankin 

ulkomaalaisille opiskelijoille. Sivustot ovat tyyliltään hyvin erilaiset: Deutche Wellen sivusto on 

perinteisen näköinen ja siinä on laajat asiakokonaisuudet opiskelusta, tutkimuksesta ja elämisestä 

Saksassa. Tietoa on koottu perinpohjaisesti ja aiheiden kirjo on laaja yliopistojärjestelmän kuvauksesta 

flirttailuun ja kaikkea siltä väliltä. Tavoitteena on tarjoa tietopaketti, josta ulkomaalainen 

opiskelija saa helposti etsimänsä perustiedot orientoituakseen saksalaiseen järjestelmään ja elämäntyyliin. 

Sivusto on panostanut asiasisältöön ja visuaalinen suunnittelu on jäänyt vähemmälle. 

Sivusto tarjoaa hakukoneen Saksan rehtorien neuvoston tietopankkiin. 

DAAD:n sivusto on käyttäjäryhmälle kohdistetumpi mutta hieman haastavampi hahmottaa. Sivustolla 

on opiskelua, asumista ja DAAD-yhteisöä käsittelevät asiakokonaisuudet, jotka jakaantuvat 

loogisesti alakohtiin. Tämä osio tarjoaa perinteisen tietolähteen opiskelusta ja asumisesta. Sen 

26 www.study-in-germany.de 

27 www.study-in.de 

28 www.koeln.de 

57

lisäksi sivustolla on eri käyttäjäryhmille segmentoitua tietoa, esimerkiksi maahan saapuville opiskelijoille 

(ennen matkaa ja paikan päällä). Sivustolla on myös runsaasti linkkejä uutisointeihin sekä 

hakukone ja kartta. Kartan yhteydestä löytyvä kuvaus Kölnistä kertoo ilahduttavan monipuolisesti 

kaupungista, yliopistoista ja paikallisesta elämänmenosta sekä tarjoaa hyödyllisiä linkkejä muun 

muassa opiskelijoiden asuntovuokraussivustoille (saksaksi). 

Hyödyllisyys 

Toiminnallista ja kattavaa tietoa opiskelusta ja asumisesta Saksassa. Detuche Wellen sivusto on 

perinteinen toiminnallisesti järjestetty tietopaketti. DAAD:n sivusto on muokattu käyttäjäystävällisemmäksi 

ja on myös ulkoasultaan modernimpi. 


Saksa, Eurooppa. 

Omaleimaisuus 

Saksalainen funktionaalisuus näkyy sivustoilla. Sivustoissa on yllättävän paljon saksankielistä sisältöä, 

aivan kuin sivustot olisivat ensisijaisesti suunnattu saksankielisille ulkomaalaisille hakijoille. 

Kölniläisen yliopistomaailman näkyvyyttä jäi kaipaamaan, sillä Kölnin kaupungin sivuilla, jossa paikallisuus 

näkyy positiivisesti, opiskeluasioita ei esitellä. 

Lupaus 

Perustiedot saksalaisesta korkeakoulujärjestelmästä, yliopistoista, asumisesta ja elämisestä. Tarkemmat 

yliopistokohtaiset tiedonhaut sekä kaupunkiin tutustuminen jäävät hakijan oman työn 

varaan. 


Deutche Wellen sivustolla on erilliset hakukoneet eri osioissa. Degree programs-osiossa hakukone 

hyödyntää Saksan rehtorien neuvoston ohjelmatietokantaa. Hakusanat kirjoitetaan saksaksi (!). 

Hakusana ’design Köln’ tuottaa 11 hakutulosta 6 korkeakoulussa Kölnissä. All universities-osiossa 

hakusana ’Cologne’ (tämä hakukone hyväksyy englanninkielisen hakusanan) tuottaa listan 8 korkeakoulusta 

ja näiden tiedot lyhyesti. Ei kuvauksia opinto-ohjelmista. DAAD:n hakukone hakusanoilla 

’art köln’ tuottaa 13 hakutulosta opinto-ohjelmista korkeakouluista Kölnissä. Hakukoneen 

tiedoista siis puuttuu korkeakouluja. 

DAAD:n hakukone hakusanalla ’MBA’ tuottaa noin 50 hakutulosta MBA-ohjelmista (tai ohjelman 

osista) eri puolilla Saksaa, mutta mikään näistä ei sijaitse Kölnissä. Hakukoneen tiedoista näin ollen 

siis puuttuu korkeakouluja. Deutche Wellen hakukone, joka käyttää rehtorien neuvoston tietokantaa, 

ei tue MBA-ohjelmien hakua. 

58

Deutche Wellen sivustolla Living-osiossa on kohdistettua tietoa Saksassa asuville ulkomaalaisille 

(Foreigners in Germany): linkki viranomaissivuille sekä ulkomaalaisten omakohtaisia kertomuksia. 

DAAD:n sivustolla polun löytäminen on vaikeampaa. Hieman epäloogisesti maahan muuttamiseen 

liittyvät asiat löytyvät Study/ Admission requirements-osion alta. 

4.3.7 Kööpenhamina 

Kansainvälistä trendiä noudatellen kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa myös Tanskassa 

jatkuvasti. Erityisesti 2000-luku on tuonut tullessaan vahvaa kasvua kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla 

ja vuodesta 2000 vuoteen 2009 ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Tanskassa on 

liki kaksinkertaistunut. Lukuvuonna 2008-2009 maassa oli yhteensä vajaa 17.000 ulkomaista opiskelijaa, 

joista liki 9.000 ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Lukuvuosi 2008-2009 oli kuitenkin ensimmäinen 

vuosi koko 2000-luvun aikana, kun Tanskassa olevien ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden 

määrä laski noin 2%. Lasku oli osin vielä seurausta EU/ETA-alueen ulkopuolisten 

opiskelijamäärien jyrkästä laskusta lukuvuodesta 2006-2007 lähtien, jolloin Tanskassa otettiin 

käyttöön lukukausimaksut korkeakouluissa. Lukukausimaksut on suunnattu nimenomaan EU/ETAalueen 

ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja EU/ETA-alueelta tuleville opiskelijoille opetus on edelleen 

maksutonta. Tämän seurauksena EU/ETA-alueen ulkopuolisten alkuperämaiden Tanskaan 

saapuvien tutkinto-opiskelijoiden määrä romahti vuodessa yli 40 % ja on edelleen noin 25% jäljessä 

2005-2006 luvuista. (Danish Agency for International Education 2010) 

Ulkomaisten opiskelijoiden kanta Tanskassa on hyvin eurooppalaista, liki 80% opiskelijoista saapuessa 

toisesta Euroopan maasta, eniten tutkinto-opiskelijoita tulee Norjasta ja Ruotsista. 

Tanskassa kansainvälinen koulutus on nostettu merkittävään asemaan kansallisissa poliittisissa 

ohjelmissa. Vuonna 2004 hallitus esitti politiikkaohjelman, jossa määriteltiin strategia tanskalaisen 

korkeakoulusektorin kansainvälistymiselle. Strategian tavoitteena on edistää 

1. Kansainvälistä ulottuvuutta koulutusohjelmissa 

2. Opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälistä liikkuvuutta 

3. Instituutioiden mahdollisuutta kansainväliseen yhteistyöhön 

4. Tanskalaista osallistumista kansainvälisiin kehityshankkeisiin ja –foorumeihin, mukaan lukien 

kansainväliset koulutusjärjestelmien vertailut (Danish Ministry of Education 2004) 

Tanskassa päätöksenteko- ja yhteistyöalustat nojautuvat perinteisesti monitahoiseen sidosryhmien 

osallistumiseen. Opiskelijoilla on jo pitkään ollut vahva asema esimerkiksi yliopistojen johtoelimissä 

samoin kuin yritysten ja paikallishallinnon edustajilla. Sidosryhmäyhteistyö ulottuu myös 

käytännön projektien tasolle. 

59

Happy case 2: Study in Denmark-sivusto 

StudyInDenmark-sivusto (SiD) on erinomainen esimerkki hyvin toimivasta, asiakasystävällisestä ja palvelulähtöisestä 

opiskelijasivustosta. Sivustoa ylläpitää Science, Technology and Innovation-ministeriön 

alainen Danish Agency for International Education. Virastolla on kansallisen tason valvonta- ja hallinnointitehtävien 

ohella tavoitteenaan myös kansainvälisyyden edistäminen kaikilla opiskelun ja koulutuksen 

tasoilla, samoin kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen ja kehittäminen. 

Sivusto pyrkii palvelemaan asiakkaita kohdennetusti ja funktionaalisesti. Sivuston rakenne tukee SiD:n 

tavoitetta tarjota opiskelutietoa eri näkökulmista ja erilaisille kohderyhmille. Sivuston yläpalkkiin nostetut 

teemat – Student guides, Study Programmes, Institutions, Testimonials, Tuition and scholarships, 

Student life – avaavat kohdennetummat sivut, joista kukin asiakasryhmä löytää itselleen tarvittavaa 

tietoa. Lisäksi kussakin teemassa on hakemiston lisäksi tehty ”nostoja” sivuston oikeaan laitaan. Sieltä 

löytyvät nopeasti monet opiskelijaa kiinnostavat asiasta kunkin teeman ympäriltä. 

Study guides- sivusto tarjoaa linkit yhteensä 12 oppaaseen, jotka tarjoavat tietoa tanskalaisesta koulutusjärjestelmästä 

aina kaikkein arkisimpiin (mutta sitäkin tärkeämpiin) palveluihin – terveydenhoitoon, 

asumiseen, kielen opiskeluun ja matkusteluun. ”Lifestyle”-osiosta löytyy tietoa tanskalaisesta kulttuurista 

ja tavoista, vapaa-ajan vietosta ja arkipäivän elämästä Tanskassa. 

Study Programmes-sivusto tarjoaa kategorisoitua tietoa kesäkouluista, englanninkielisestä tutkintotarjonnasta, 

sekä alemman ja ylemmän korkeakoulutason opinnoista, samoin jatko-opinnoista. Myös vaihto-opiskelijoille 

on suunnattu erillinen linkki, josta löytyy lisätietoa lyhyempiin opintojaksoihin hakeutuville 

ulkomaisille opiskelijoille. 

Sama asiakaslähtöinen palvelukonsepti on rakennettu Institutions-sivustolle, jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin 

tanskalaisesta koulutusjärjestelmästä ja esitellään eri oppilaitokset. Sivustolla esitellään 

niin ikään tanskalainen erikoisuus Danish Instituten ”Study Abroad”-ohjelma, joka on ollut erityisen 

suosittu yhdysvaltalaisten opiskelijoiden keskuudessa. ”Study Abroad”-ohjelma rakentuu yhden ydinkurssin 

ympärille, jonka lisäksi opiskelija tyypillisesti valitsee 3-5 muuta kurssia. Ohjelma tarjoaa myös 

kokonaisen lukuvuoden kestävää opiskelumahdollisuutta, jolloin opiskelijalla on lukukausien välissä 

mahdollista matkustella muualla Euroopassa. 

Testimonials tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden lukea Tanskassa parhaillaan asuvien ulkomaisten 

opiskelijoiden kokemuksia. Erityisen vuorovaikutteiseksi tämän sivuston tekee se, että staattisten haastattelujen 

lisäksi sivustolle on koottu kymmenkunta blogia, josta ulkomaiset opiskelijat päivittävät liki 

reaaliaikaisesti. Blogien päiväkirjamainen ote tekee Tanskasta ja ulkomaisen opiskelijan elämästä siellä 

käsin kosketeltavaa. 

Tuition and scholarships tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Tanskan lukukausimaksujärjestelmästä kaikkine 

poikkeuksineen. Lisäksi sivustolle on koottu linkkejä stipendejä ja tukirahoja sekä tutkinto-opiskelijalle 

että vaihto-opiskelijalle myöntävien organisaatioiden sivustoille. 

Student life osio kokoaa jonkin verran yhteen jo aiemmin kerrottua, mutta tarjoaa myös suuren määrän 

uutta tietoa opiskelijan käytännön elämästä Tanskassa hyvin organisoidussa ja helposti löydettävässä 

muodossa. 

60

Happy case 2: Study in Denmark-sivusto 

Visuaalisesti etusivua hallitsee sivun keskellä sijaitseva kuva. Kuvan keskelle on nostettu erikoisteemana 

”englanninkieliset opinto-ohjelmat”. Lisäksi reunoille on tehty nostoja eri asiakasryhmiä varten. Kuvan 

vasemmalla puolella tarjotaan suoria linkkejä kandi-, maisteri- ja tohtoritason opintoihin, samoin työskentelymahdollisuuksista 

kertovalle sivustolle. Kuvan oikeaan laitaan on nostettu erikoisteemana 

”Asuminen Tanskassa”. Sivulla on lisäksi suora linkki my.studyindenmark – keskustelusivustolle, jossa 

opiskelijat voivat keskustella ja jakaa mielipiteitään liki aiheesta kuin aiheesta. 

SiD-sivusto sisältää laajan määrän yksityiskohtaista tietoa. Se on kuitenkin rakennettu erittäin funktionaaliseksi 

ja helposti lähestyttäväksi sivustoksi. Lisäksi laaja määrä tietoa on kategorisoitua järkevästi, 

jolloin kaivattu tieto löytyy melko vaivattomasti. Tiedon löytymistä helpottaa myös useiden polkujen 

päätyminen saman tiedon ääreen. Jokainen asiasanapolku etenee syvälle, sisältäen paljon väliotsikointia 

ja kategorisointia asiakasryhmittäin. Esimerkkinä vierailija hakee tietoa Roayal Danish Academy of 

Fine Arts oppilaitoksen maisteritason Design opinnoista: 

Tapa 1: Etusivu Study Programmes Programmes taught in English Master degree Programmes 

Humanities Design in Architechtural Contexts –sivulta suora linkki kyseisen oppilaitoksen Architechture, 

Design and Industrial Form- laitoksen sivustoille. 

Tapa 2: Etusivu Institutions University level institutions of fine and performing arts, design and 

architecture The Royal Danish Academy of Fine Arts, School of Architecture – sivustolla korkeakoulun 

yhteystiedot ja linkki pääsivulle 

Tapa 3: Etusivu Find a Study Programme Master degree Programmes (polku tästä eteenpäin sama 

kuin vaihtoehdossa 1) 

Huolimatta hyvin strukturoidusta ja laajalti informatiivisesta sivustorakenteesta, SiD välittää vierailijalle 

silti tiettyä henkilökohtaisuuden tunnetta. Sivustolla on useita kohtia, joissa sisältö muuttuu jatkuvasti 

sisältäen keskusteluosioita sekä opiskelijoiden että Danish Agency for Internantional Educationin henkilökunnan 

kesken, blogien ja opiskelijahaastattelujen kautta sivustolle on koottu myös arkipäivän kokemuksia 

ja elämyksiä ja saatu sitä kautta yhä lisättyä sivuston henkilökohtaista otetta. 

Sivuston erinomaista sisältötuotantoa tukee sen visuaalinen ulkoasu. Sivustoilla on varattu tekstille 

riittävästi tilaa jättämättä kuitenkaan liian väljää vaikutelmaa. Lisäksi kuvaelementtejä on käytetty tukemaan 

tekstiä sopivassa kontekstissa. Sivustojen selailuun on niin ikään tuotu visuaalisuuden kautta 

lisää käytettävyyttä, eri alasivuille siirryttäessä käytetty polku näkyy jatkuvasti sivun ylälaidassa, mikä 

vähentää ”back” –toiminnon käyttöä ja samalla lisää luettavuutta. 

Sivustoilla myös fonttivalinta on onnistunut, eritasoiset otsikoinnit erottuvat selkeästi toisistaan ja näin 

sivuston rakenne on helposti ymmärrettävissä pelkällä silmäyksellä. 

Lähteet: 

www.studyindenmark.dk 

61

Seuraavassa tarkastellaan Kööpenhaminaa potentiaalisen design- ja MBA-opiskelijan näkökulmasta 

Kööpenhaminan kaupungin 29 ja ministeriön (Ministry of Science, Technology and Innovation, 

Danish Agency for International Education) tuottaman Study in Denmark –sivuston 30 perusteella. 


Molemmat sivustot ovat modernit, hyvin suunnitellut sekä sisällön että ulkoasun osalta ja ne luovat 

dynaamista mielikuvaa Tanskasta ja Kööpenhaminasta. Sivustojen välillä on selvä ja perusteltu 

työnjako: Kööpenhaminan kaupungin sivusto esittelee kaupunkia elinkeinon ja asukkaan näkökulmasta. 

Lisäksi on tietoa hallinnosta ja palveluista. Study in Denmark –sivusto puolestaan tarjoaa 

tietoa opiskelusta erilaisten opiskelijaryhmien näkökulmasta kattaen koko maan korkeakoulutarjonnan. 

Molemmilla sivustoilla korostetaan avoimuutta ulkomaalaisia asukkaita ja opiskelijoita 

kohtaan ja lukija tuntee itsensä tervetulleeksi. 

Hyödyllisyys 

Opiskeluun, asumiseen ja elämiseen liittyvä tieto on ryhmitelty loogisesti eri segmenteille ja tieto 

on helposti löydettävissä. Tietoa on koottu kattavasti ja se on kirjoitettu kohderyhmien ajatteluun 

sopivasti. Faktatiedon lisäksi orientoitumista lisäävät lukuisat ulkomaalaisten jakamat omakohtaiset 

kertomukset kokemuksistaan. Lukija voi helposti omaksua, miltä tuntuu olla ulkomaalainen 

Tanskassa/Kööpenhaminassa. Lisäksi sivuilla korostuvat hyvinvointiyhteiskunnan arvot, vihreä 

ajattelu ja yrittäjähenkisyys. 


Kansainvälisyys toteutuu aidosti. Näillä sivustoilla saa etsiä merkkejä siitä, mitä on perinteinen 

tanskalaisuus. Sen sijaan korostuvat eurooppalaisuus, skandinaavisuus, ja jossakin määrin globaalisuus. 

Omaleimaisuus 

Vieraanvaraisuus lyö itsensä positiivisesti läpi. Tiedon jakaminen ei kuitenkaan jää fiilistelyn tasolle, 

vaan tietoa on koottu hyvin järjestelmällisesti ja laadukkaasti. Sivustot tekevät todella hyvää 

promootiotyötä tanskalaisuudelle ja Kööpenhaminalle. 

Lupaus 

Ei ole väliä, missä roolissa tulet Tanskaan ja Kööpenhaminaan – tulet tuntemaan olosi kotoisaksi! 

29 www.kk.dk 

30 www.studyindenmark.dk 

62


Yllä kuvatun työnjaon mukaisesti Kööpenhaminan kaupungin sivuilta ei löydy tietoa design- tai 

MBA-opiskelusta. Sen sijaan heti pääsivulta löytyy helposti linkki opiskeluun (’Study’), joka vie Study 

in Denmark –sivustolle. Kööpenhaminan kaupungin sivuilta löytyy sen sijaan helposti tietoa 

maahan asettumiseen liittyvistä asioista, sillä pääsivulla on linkki kansainvälisten asukaspalvelujen 

osioon. Study in Denmark –sivustolla luontevinta on aloittaa etsintä englanninkielisten ohjelmien 

osiosta. Tätä kautta löytyykin helposti osio MBA-ohjelmiin, joka on nostettu yhdeksi väliotsikoksi. 

Sen sijaan osion rakenne ei tue suoraan design- tai art-ohjelmien etsintää. Sivuston hakukoneella 

(’art coopenhagen) löytyy 9 hakutulosta, joista kukin vie lyhyeen kuvaukseen opinto-ohjelman 

sisällöstä, valintakriteereistä, ohjelman tarjoavasta korkeakoulusta, jne. 

4.3.8 Milano 

Italia on yksi eurooppalaisen yliopistokoulutuksen syntysijoja, ja yliopistolaitoksen juuret sijoittuvat 

noin 1100-luvulle. Italialainen yliopistolaitos on ollut eurooppalaisen korkeakoulutuksen ja 

kehitystyön keskiössä halki vuosisatojen. Euroopan sisäisen koulutusjärjestelmän merkittävin saavutus, 

Bologna-julistus, allekirjoitettiin yliopisto-opetuksen syntysijoilla v. 1999. Bologna-prosessin 

soveltaminen on ollut italialaisille tärkeää, ja prosessin myötä kansainvälistymiseen on panostettu 

voimakkaasti. Vaikka korkeakoulutusjärjestelmä perustuu edelleen vahvasti italian kieleen opetuskielenä, 

myös englanninkielistä koulutustarjontaa on kehitetty voimakkaasti. Kansainvälistymisprosessi 

Italiassa perustuu edelleen enemmän vaihto- kuin tutkinto-opiskeluun. Design-koulutus ja 

MBA-koulutus ovat kuitenkin tahoillaan esimerkkejä koulutusaloista, joihin ulkomaalaisen opiskelijan 

on helpompi hakeutua myös tutkinto-opiskelijana. Kansainväliset MBA-ohjelmat tarjotaan kokonaan 

englanninkielisinä. Taiteen aloilla taas koulutuksen sisältö koostuu voimakkaasti taiteellisen 

työstämisen puolella, jolloin kielen merkitys on vähäisempi. 

Milanossa korkeakoulujen kansainvälistyminen on perustunut sekä koulutusjärjestelmän hyvään 

tasoon että Milanon vetovoimaan. Design ja MBA-koulutus ovat molemmat vahvoja koulutusaloja 

Milanossa. MBA-koulutus on noussut nopeasti tärkeäksi osaksi kansainvälistä korkeakoulutusta, ja 

Milanossa on useita kansainvälisesti arvostettuja MBA-ohjelmia. MBA-ohjelmat toteuttavat ohjelman 

suunnittelun ja tarjonnan tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa, mikä on 

oleellinen osa tuotteen kilpailukykyä. Elinkeinosektorin rakenne heijastuu ohjelmatarjontaan, ja 

tarjolla on esimerkiksi design-alalle räätälöityä MBA-koulutusta. Korkeakoulut vastaavat itse ohjelmien 

markkinoinnista. Klassinen taide, moderni taide, muotoilu, muoti kuuluvat voimakkaasti 

milanolaiseen kulttuuriperintöön, ja Milano on yksi maailman epäilemättä tärkeimpiä muodin ja 

muotoilun keskittymiä. Design-koulutus on maailmanlaajuisesti arvostettua ja korkeakoulusektori 

on hyvin verkostoitunut kansainvälisesti. Design-alalla korkeakoulujen ja kaupungin välinen yhteistyö 

on aktiivista. Esimerkkinä toimii tuore (v. 2010-11) kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijoiden 

yhteinen LED-tapahtuma, jossa kaupunkikuva puettiin valoihin nykyisten ja entisten opiskelijoiden 

63

ja ammattilaisten yhteistempauksena 31 . Projektiin sisältyi myös Milanon kaupungin järjestämä 

kilpailu viidessä teemassa (art, design, park light, projection, architectural) sekä opiskelija- että 

ammattilaissarjassa. 

Seuraavassa tarkastellaan Milanon profiilia käyttäen aineistona Milanon kaupungin 

32 , sekä Study 

in Italy –sivustoa 33 , jonka tuotannosta vastaavat opetusministeriö, kansainvälisen liikkuvuuden 

toimisto ja CINECA yliopistokonsortio. Lisäksi tarkasteltiin Ciaomilano.it-matkailusivustoa, mutta 

koska sivusto ei tarkastele opiskelua teemana, sivuston käsittely ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista. 


Milanon kaupungin internet-sivusto on perustettu vasta 2000-luvun alussa. Sivusto on hyvin poikkeava 

loogisilta ratkaisultaan tyypilliseen kaupunkien tuottamiin sivustoihin verrattuna. Sivuston 

ulkoasu on rakennettu kuvastamaan sivuston sisältörakennetta siten että aihepiirit alakohtineen 

toimivat suoraan linkkeinä. Näkymä vastaa koko sivuston sisällysluetteloa ja tämän vuoksi aihepiirien 

löytäminen on helppoa. Opiskelusta on oma asiakokonaisuutensa (sisältäen kuusi alakohtaa), 

joka hahmottuu heti pääsivulla. Kuvien käyttö on sivustolla minimaalista. Sivustolla seikkailee kuitenkin 

hauska animoitu hahmo ’Ambrigio’ jota klikkaamalla saadaan aiheesta lisätietoja. 

Study-in-Italy-sivustolla on saman tyyppinen yleisilme, jossa teksti korostuu yli kuvien. Pääsivu 

hahmottuu kahteen pääkokonaisuuteen: opiskelu, eläminen. Sivustolta löytyy kattavasti tietoa 

yliopistoista, hakumenettelyistä, opiskeluohjelmista, pääsyvaatimuksista, elämisestä ja palveluista. 

Sivustolla selostetaan huolellisesti italialainen koulutusjärjestelmä ja tutkintorakenne sekä näiden 

kehitys Bologna-prosessin myötä. 

Hyödyllisyys 

Sivustojen lukeminen on kuin istuisi oppitunnilla. Sivustoilla on runsaasti asiaa ja ne on esitelty 

neutraalisti. Sivustojen rakenne muistuttaa kirjaa, jossa on päälukuja alalukuineen. Hahmottaminen 

on helppoa, joskin ei kovin inspiroivaa. Lukija kokee kuitenkin löytävänsä relevanttia tietoa 

eikä joudu harhailemaan tietoa etsiessään. Lievässä vakavamielisyydessä on hyvätkin puolensa! 


Asiaa Italiasta ulkomaalaisille italialaisittain. 

31 www.comune.milano.it/portale/wps/portal/CDM?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/wps/wcm/connect/contentlibrary/Per 

+Saperne/Per+Saperne/LED/ENGLISH+SITE/The+Project/ 

32 www.welmilano.itcons.com 

33 www.study-in-italy.it 

64

Omaleimaisuus 

Sivustot eivät häikäise teknologiallaan ja antavat nopealla silmäyksellä jopa vanhanaikaisen kuvan. 

Sivustoja selaillessa ja lukiessa kuitenkin hahmottuu, että sivustot on tehty ei niinkään selailtaviksi 

vaan luettaviksi. Tekstien osuus sivuilla korostuu kuviin verrattuna. Asiasisällöt on kerrottu huolellisesti 

ja sivustoilla asiasisällöt menevät yli ulkoasun. Design-kaupungilta voisi ehkä odottaa dynaamisempaakin 

ulkoasua, mutta toisaalta sivustot kuvastavat ennen kaikkea italialaisuutta. 

Hauska animaatiohahmo ’Ambrigio’ Milanon kaupungin sivuilla jäi mieleen. 

Lupaus 

Ulkomaalainen opiskelija, joka tulee Milanoon opiskelemaan, voi kokea tulevansa turvalliseen ympäristöön, 

jossa opiskelua arvostetaan. Italiaan hakeutuva opiskelija löytää tarvitsemansa tiedot 

päätöksentekonsa tueksi. Lievä vakavamielisyys vain osoittaa, että opiskelu on ala, joka otetaan 

Italiassa tosissaan. 


Milanon kaupungin sivuilta löytyy looginen polku design/art-opiskelumahdollisuuksien äärelle, 

mutta lista oppilaitoksista on vajavainen. MBA-opiskelumahdollisuuksiin ei löydy samanlaista loogista 

polkua. Ainoa mahdollisuus on mennä sivustolta löytyvien yliopistojen sivuille ja etsiä sieltä. 

Study in Italy –sivustolla koulutusrakennetta tuntematon vierailija eksyy perinpohjaisiin koulutusjärjestelmän 

esittelyihin eikä löydä eri opintoaloja. Koulutusalat löytyvät ’course search’- 

hakutoiminnolla, mutta alat ovat varsin laajoja kokonaisuuksia (esimerkiksi ’arts, education, humanities’), 

joten kapeiden erikoistumisalojen kuten design/art etsiminen on työlästä. Osa hakutuloksista 

on vain italiankielellä. Hakutoiminto ei tue lainkaan MBA-ohjelmien etsintää. 

4.3.9 Pariisi 

Ranska on Italian ja Iso-Britannian ohella yliopistokoulutuksen klassisia ydinmaita. Ranska on kansainvälisessä 

opiskelijaliikkuvuudessa maailman kärkimaita yhdessä USA:n, Iso-Britannian ja Saksan 

kanssa. Ranskassa yliopistojärjestelmä perustuu vahvasti ranskankielen käyttöön opetus- ja 

tutkimuskielenä, ja merkittävä osa Ranskan opiskelijaliikkuvuudesta tapahtuukin ranskankielisten 

maiden välillä. Tämän lisäksi Ranskassa on kuitenkin panostettu voimakkaasti englanninkielisen 

opetustarjonnan kehittämiseen ja opiskelijapalveluiden luomiseen ei-ranskankielisille opiskelijoille. 

Kansainvälisten opiskelija-asioiden edistämisen valtakunnallinen organisaatio on Campus France. 

Heinäkuussa 2010 valtakunnallisen korkeakoulutuksen edistämiseen liittyvä toiminta organisoitiin 

Ranskassa uudelleen ja opiskelijaliikkuvuuteen ja opiskelijapalveluihin liittyviä toimintoja yhdistettiin. 

Uudelleen organisoinnin lopputuloksena syntyi Campus France –promootio-organisaatio, jonka 

toimintaan kuuluvat esimerkiksi promootiotapahtumien järjestäminen (messut, yliopistovierailut), 

ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden apurahajärjestelmät sekä palvelujen kehittäminen 

kiinteässä yhteistyössä korkeakoulusektorin ja alueorganisaatioiden kanssa. 

65

Seuraavassa tarkastellaan Pariisin profiilia käyttäen aineistona CampusFrance-sivustoa 34 , Pariisin 

kaupungin 35 , sekä Pariisin opiskelusivustoa 36 , jonka tuotannosta vastaavat mm. Pariisin kaupunki 

ja CROUS de Paris (Centre régional des œuvres universitaires et scolaires). 


Sivustojen välillä on selkeä työnjako. CampusFrance on kansallinen sivusto opiskelusta ja elämästä 

Ranskassa. Pariisin kaupungin sivut keskittyvät esittelemään Pariisia asukkaan, vierailijan ja opiskelijan 

näkökulmista. Opiskeluun keskittyvä sivusto (etudiantdeparis.fr), johon on linkki kaupungin 

sivustolla heti etusivulla, puolestaan keskittyy yliopistojen esittelyyn sekä tiedottamaan koulutusjärjestelmästä, 

opinto-ohjelmista jne. 

Pariisin kaupungin sivusto esittelee kaupunkia eri vierailijaryhmien näkökulmista. Sivusto on jaettu 

loogisesti – asua, työskennellä ja opiskella Pariisissa. Sivustoa leimaa vieraanvaraisuus ja tieto on 

kohdennettu ulkomaalaisille. Tietoa on koottu kattavasti eri teemoista. Sisältö sopii suurempaan ja 

pienempään tiedonnälkään. Opiskelusivusto esittelee ranskalaisen koulutusjärjestelmän, eri yliopistoja 

sekä palveluja, joita ulkomaalaiset opiskelijat tarvitsevat. Myös tämä sivusto on laadittu 

selkeästi palvelemaan ulkomaalaista hakijaa. Tiedon esittely on hieman epätasaista läpi sivuston. 

Esimerkiksi yliopistojen esittelyt jäävät melko ohuiksi kun taas toisaalla monet käytännön asiat 

kuvataan varsin yksityiskohtaisesti. 

Hyödyllisyys 

Kattava kuva Pariisista opiskelu- ja asuinkaupunkina. Tietoa tiedonjanoiselle yleistiedon tasolla 

sekä yksityiskohtaisesti. Erityisesti opiskelusivuston rinnalla englanninkielinen hakija saa kuitenkin 

tukeutua myös omiin tiedonhakuihin. Koska Pariisiin saapuu paljon ranskankielisiä opiskelijoita 

muualta, opiskelusivuston ranskankielinen osio on merkittävästi monipuolisempi kuin englanninkielinen 

sivusto. 


Pariisi – maailman pääkaupunki. Asiaa Ranskasta ulkomaalaisille ranskalaisittain. Viestintää leimaa 

ranskalainen vieraanvaraisuus. Ei voi olla ihastumatta. 

Omaleimaisuus 

Sivustoilta huokuu pariisilainen mahtava ego, mutta yhtä mahtavana vieraanvaraisuus. 

34 www.campusfrance.org 

35 www.paris.fr 

36 www.etudiantdeparis.fr 

66

Lupaus 

Pariisi on ulkomaalaiselle opiskelijalle avoin mahdollisuuksien kaupunki. Opiskelu on elämäntapa, 

osa kulttuuria, mutta myös tärkeä osa maan taloudellista kehitystä. Opiskelu Pariisissa tuottaa 

maailmanlaajuisesti arvostetun tutkinnon. Sivustot antavat perustiedot ei-pariisilaiselle opiskelijalle, 

joka haluaa elämänsä opiskelukokemuksen Pariisissa. 


Työnjaon mukaisesti rajatut opintoihin liittyvät haut tulee suorittaa opintosivustolla (etudiantdeparis.fr). 

Opintosivustolla on kuvaukset yliopistojen tarjoamista opintoaloista, mutta nämä on esitelty 

varsin suurpiirteisesti. Yksittäisen design- tai MBA-opinto-ohjelman etsiminen ei ole helppoa. 

Opiskelusivustolla hakukoneen käyttäminen on hankalaa, koska useat hakutulokset ovat ranskankielisiä. 

Lopulta etsivä päätyy lukemaan eri yliopistojen omia internet-sivustoja. 

Maahan muuttamiseen liittyvät tiedot on kirjattu hyvin Pariisin kaupungin sivustolle osioon, jossa 

esitellään palveluja ulkomaalaisille asukkaille (Guide for foreign residents). 

4.3.10 Tukholma 

Viimeisten 10 vuoden aikana ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä Ruotsissa on kolminkertaistunut 

noin 10.000 opiskelijasta 1998/1999 reiluun 36.000 opiskelijaan lukuvuonna 2008- 

2009. Tukholman alueella opiskelee 70.000 opiskelijaa, joista reilut 7.000 on ulkomaalaisia. 

Syksyllä 2011 alkaviin opintoihin ulkomaisten opiskelijoiden määrä näyttäisi kuitenkin romahtavan 

syksystä alkaen käyttöön otettavien EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen 

johdosta. Ennakkotietojen mukaan Ruotsissa on ulkomaisten opiskelijoiden hakemusten 

määrä romahtanut yli 70% verrattuna vuotta aikaisempaan. Maisteriohjelmiin oli hakenut ainoastaan 

reilut 25.000 opiskelijaa, kun niihin vuotta aiemmin haki reilut 90.000. Ruotsissa kukin 

yliopisto saa itse päättää lukukausimaksujen määrästä, joka esim. Göteborgin yliopistossa vaihtelee 

11.000 – 22.000 euron välillä. (Liiten 2011) 

Tähän mennessä Ruotsin suurimpia ulkomaisten opiskelijoiden alkuperämaita ovat olleet nimenomaan 

EU/ETA-alueen ulkopuoliset valtiot; Kiina ja Pakistan kahtena suurimpana. Euroopan maista 

edustettuina ovat varsinkin Saksa, Ranska ja Suomi. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulee tänä päivänä 

liki kaksi kolmasosaa koko Ruotsin kansainvälisestä opiskelijakannasta. Kansallisella tasolla 

kansainvälistä opiskelijarekrytointia edistää Study Destionation Sweden (studyinsweden.sesivusto). 

Myös Ruotsissa korkeakoulusektori on murroksessa lukukausimaksullisuuden myötä EU:n 

ulkopuolisille opiskelijoille syksystä 2011 lähtien. 

Tukholmassa kansainvälisten opiskelija-asioiden edistäminen on strategisesti tärkeä aihe. Stockholm 

Akademiska Forum (StAF), Tukholman seudun korkeakoulujen yhteinen edistämisorganisaatio, 

perustettiin v. 1996 rehtorien neuvoston aloitteesta. StAF yhdistää Tukholman kaupungin ja 19 

korkeakoulun tavoitteet ja yksi toiminta-ala kohdistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttele- 

67

miseen. Study in Stockholm –sivusto ja esite on tarkoitettu hakijoiden ensimmäiseksi kontaktiksi 

etsiessään tietoa tukholmalaisista korkeakouluista. Markkinoinnista vastaavat ensisijaisesti korkeakoulut 

itse, koska korkeakoulujen kohderyhmissä ja markkinointiverkostoissa on suuria eroavaisuuksia. 

StAFin tehtävänä on profiloida Tukholman seutua sekä kansallisena että kansainvälisenä 

akateemisena keskuksena toimimalla yhteistyön ja vuorovaikutuksen alustana yliopistoille, korkeakouluille 

ja näiden sidosryhmille kaikkialla maailmassa. StAFin vision mukaan Tukholmasta kehittyy 

yksi maailman johtavia osaamiskeskittymiä (kunskapsregion). Tutkimusten mukaan Euroopan 

houkuttelevimpien kaupunkien joukossa työ-, vierailu- ja asuinkohteena Ruotsi sijoittuu nykyisin 

sijalle 10-15, ja globaalissa vertailussa noin sijalle 50. Tukholman alueen kehityssuunnitelman 

(2008) mukaan tavoitteena on nostaa Ruotsi Euroopan houkuttelevimmaksi metropolialueeksi. 

Tähän sisältyy tavoite nostaa alue myös johtavaksi osaamiskeskittymäksi. Kevään 2011 aikana 

StAF, KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), Tukholman yliopisto ja Karolinska Institutet teettävät 

benchmarking-tutkimuksen ja toteutuksesta vastaa i-graduate (i-graduate.org), jossa asemoidaan 

Tukholmaa kilpailuympäristöönsä. 

Stockholms Akademiska Forumin toimintasuunnitelmassa (2010) korostetaan triple helix – 

yhteistyötä osaamiskeskittymän luomisessa. Toimenpiteet kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi 

on kirjattu neljänteen osatavoitteeseen. Yliopistojen ja korkeakoulujen, elinkeinoelämän 

sekä kaupunki- ja aluetason toimijoiden välinen yhteistyö tähtää mm. Tukholman houkuttelevuuden 

nostamiseen ja opiskelijoiden viihtyisyyden lisäämiseen (ml. opiskelijatyytyväisyyskysely). 

StAFin mukaan Tukholma kuuluu Pohjoismaiden parhaisiin ja Euroopan sisällä 20 parhaan opiskelukaupungin 

joukkoon design- ja MBA-aloilla. Hyvä sijoitus perustuu tutkimusperusteiseen opetukseen. 

Tukholman ’Capital of Scandinavia’ –kampanjassa korostetaan lisäksi yhteiskunnan turvallisuutta, 

tehokasta viestintäkulttuuria, rentoa elämäntapaa ja puhdasta luontoa. StAFin ja korkeakoulujen 

konkreettisina yhteistyömuotoina ovat esimerkiksi tervetuliaistapahtuma ulkomaalaisille 

opiskelijoille materiaaleineen. 

Seuraavassa tarkastellaan Tukholman kaupungin 37 , kaupungin matkailutoimiston 38 , Tukholman 

Akateemisen Foorumin 39 sekä Svenska Instituutin SwedenInTouch-sivuston 40 viestintää. 


Sivustoilla annetaan hyvin laaja-alaista tietoa Tukholmasta matkailukohteena, liiketoimintaympäristönä 

ja opiskelukaupunkina. Sivuilla kerrotaan myös ruotsalaisesta yhteiskunnasta, historiasta, 

talouselämästä, poliittisesta järjestelmästä sekä kaupunkiorganisaatiosta. Mielenkiintoinen osio on 

37 www.stockholmtown.com 

38 http://international.stockholm.se 

39 www.studyinstockholm.se 

40 www.swedenintouch.se 

68

Tukholman kaupungin sivuilla esiteltävä ”Future Stockholm”, jossa maalaillaan kuvaa Tukholmasta 

vuonna 2030. 

Hyödyllisyys 

Sivustoilla on melko selkeä työnjako, joka mahdollistaa hyvin laaja-alaisen tiedon jakamisen sivustojen 

kautta. Sivut on hyvin linkitetty keskenään ja myös muihin yksityiskohtaisempaa tietoa tuottavien 

organisaatioiden sivustoihin. 


Skandinavian pääkaupunki 

Omaleimaisuus 

Eksoottinen skandinaavinen kaupunki, jossa kaikki toimii. Design ja toimivuus läsnä kaikilla elämänaloilla, 

luonto ja kokemusmatkailu houkuttavat ihmisiä ympäri maailmaa. Tukholma houkuttaa 

lahjakkaita ja kunnianhimoisia opiskelijoita globaalilla kentällä. 

Lupaus 

Erilainen matkakohde ja opiskelupaikka, jossa luonto kohtaa designin. Tukholma tarjoaa kansainväliselle 

opiskelijalle vahvan pohjan ponnistaa kansainväliselle uralle. Ruotsista valmistuneen kansainväliset 

opiskelijat pidetään integroituneena Ruotsin nykypäivään SwedenInTouch-sivustolla. 


Kaupungin sivustot, samoin kuin Akateemisen Foorumin sivustot tarjoavat perustietoa ruotsalaisesta 

koulutusjärjestelmästä. Design-tutkinto-opiskelijalle tai MBA-opintoihin tähtäävälle sivustoilta 

ei löytynyt yksityiskohtaisempaa tietoa koulutustarjonnasta tai sitä tarjoavista yliopistoista. Ulkomaisille 

opiskelijoille, alumneille ja professoreille suunnattu SwedenInTouch-sivusto tarjoaa 

spesifeillä tutkintohauilla linkin Study In Sweden-sivustolle, jolta löytyykin kattava tietopankki koulutustarjonnan 

hakuun. Tietopankki näyttää haun pohjalta tietoa koulutusohjelmasta ja sitä tarjoavasta 

yliopistosta. Sivulta on linkit yliopiston ja koulutusohjelman omille sivuille. 

Maahanmuuttoasioista oli hyvin vähän saatavilla tietoa organisaatioiden kotisivuilta. Study In 

Sweden-sivustoilta löytyi perustietoa viisumeista ja muista tarvittavista dokumenteista. Arvokkaimmaksi 

osoittautui kuitenkin sivustolla oleva linkki Ruotsin Migration Officen sivuille. 

69

Happy case 3: Brisbane Student Ambassador Programme 

Brisbanen kaupunki Australian länsirannikolla on lanseerannut uuden raikkaan toimintamuodon, 

jolla vahvistetaan kaupungin kansainvälistä opiskelijamarkkinointia. Vuosittain Brisbane 

Marketing, kaupungin talouskehitysorganisaatio, rekrytoi 20-30 Brisbanessa opiskelevaa ulkomaista 

opiskelijaa kaupungin kansainvälisiksi opiskelijalähettiläiksi – Student Ambassador. Lähettiläät 

valitaan kaupungin määrittelemiltä kohdemarkkinoilta, joiden osalta painottuvat erityisesti 

Aasian, Etelä-Amerikan ja Lähi-idän kehittyvät markkina-alueet. Lähettiläät vievät kotimarkkinoillaan 

eteenpäin Brisbanen sanomaa täydentäen sitä omilla henkilökohtaisilla kokemuksilla. 

Lähettiläät valitaan huolella 2-3 kuukautta kestävän rekrytointiprosessin kautta, jotta varmistetaan 

mahdollisimman tehokas markkinointisanoman jakelu seuraavan vuoden aikana. Jo muutaman 

vuoden kestänyt kokeilu on ollut menestyksekäs ja lähettilään tehtävä on koettu hyvin 

houkuttelevana alueella opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden näkökulmasta. Tähän mennessä 

muutaman kymmenen rekrytoitavan paikkaa on vuosittain hakenut reilut 1.300 opiskelijaa. 

Lähettiläiden tehtävänä on ennen kaikkea jakaa omakohtaista tietoa Brisbanessa asumisesta ja 

opiskelusta sekä suullisesti että kirjallisesti mm. blogien, muun sosiaalisen median ja keskustelupalstojen 

kautta. Lähettiläitä pyydetään myös osallistumaan markkinointitoimenpiteisiin messuilla 

ja muissa tapahtumissa, sekä rakentamaan aktiivisesti omaa markkinointiverkostoaan perustuen 

myös aiempien opiskelijalähettiläiden työlle. 

Brisbane on kokenut opiskelijalähettiläät tehokkaana ja ihmisläheisenä viestinviejänä valituilla 

kohdemarkkinoilla ja lähettilästoimintaa tullaan jatkamaan. Opiskelijalähettiläät on yksi askel 

lähemmäs Brisbanen tavoitetta nousta Sydneyn ja Melbournen rinnalle tasavertaisena Australian 

Uuden Maailman kaupunkina (New World City). 

Lähteet: 

www.brisbanemarketing.com.au 

www.studybrisbane.com 

www.studybrisbane.com.au 

70

5 Helsinki-metropolialueen asemointi kansainvälisessä 

kilpailukentässä 

Tässä kappaleessa asemoidaan kaupungit toisiinsa nähden kahden muuttujan valossa; tuotteen ja 

viestinnän mukaan. Asemointi havainnollistetaan kahdessa kuviossa, joiden asemointi perustellaan 

kuvioita seuraavassa taulukossa. Asemointi ei kuvaa kiinteällä mittarilla kaupunkien paremmuutta 

toisiinsa nähden, vaan asemoinnin kautta pyritään nostamaan esiin parhaita käytäntöjä. 

Viime kädessä tutkimuksessa käsitellään kuitenkin maailmanlaajuisesti alallaan noteerattuja huippuopiskelijakaupunkeja, 

joissa kansainvälisten opiskelijoiden merkitys on tunnustettu. 

5.1 Kaupunkien asemointi 

Seuraavassa kuviossa esitetään kymmenen kaupungin asemointi MBA-koulutuksen osalta. 

AMS* – Amsterdamin osalta kuviossa on otettu huomioon koko Alankomaiden MBA-koulutustarjonta 

KÖL^ - Kölnin osalta kuviossa on arvioitu yleistä kauppatieteellistä koulutuslinjaa 

Kuva 1: Kaupunkien asemointi MBA-koulutuksen näkökulmasta 

Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan kaupunkien asemointi Design-koulutuksen osalta. 

71

AMS* – Amsterdamin osalta kuviossa on otettu huomioon koko Alankomaiden Design-koulutustarjonta 

Kuva 2: Kaupunkien asemointi Design-koulutuksen näkökulmasta 

Alla olevassa taulukossa selvitetään perusteita kaupunkien asemoitumiselle kahdessa edellisessä 

kuviossa. 

Taulukko 29: Kaupunkien asemoituminen tuote-viestintä-akselilla 

Kaupunki MBA DESIGN 

Amsterdam 

AMS 

Tuote 

Hyvä tuote koko maan osalta, perustuen kotikansainvälistyneeseen 

yhteiskuntaan, markkinoiden 

laajaan englanninkielisten ohjelmien 

tarjontaan sekä korkealaatuiseen tutkimukseen. 

Tuote aidosti globaalilla kilpailukentällä 

Laadukas tuote muualla 

maassa 

- Delft University of Technology 

ja Design Academy 

Eindhoven BusinessWeekin 

TOP60 Design Schoolslistalla. 

Tuote kilpailukykyinen myös 

globaaleilla markkinoilla 

Viestintä 

Massiivinen triple helix-pohjainen koneisto viemässä viestiä kansainvälisesti 

eteenpäin. Viestinnässä on yhdistetty voimat kansallisesti ja kansainvälisesti – 

hollantilaistan korkeakoulutusta markkinoiva Nuffic toimii yhteistyössä ulkomaisten 

sisarorganisaatioiden kanssa, kuten DAAD, CampusFrance ja British 

Council. 

72


Barcelona 

BCN 

Tuote 

Huipputuote 

- ESADE #20 (Full-time MBA) Economist 

- #8 Financial Times (MBA ja maisteriohjelma) 

- AMBA akkreditointi 

Hyvä tuote, joka pohjaa vahvasti 

kaupungin imagoon 

- Cumulus-verkosto: Fundació 

Privada Elisava Escola 

Universitaria 

Viestintä 

Tuote aidosti globaalilla kilpailukentällä Kilpailukykyinen tuote eurooppalaisilla 

markkinoilla 

Viestintä ei ole hahmotettu osaksi tuotekehittelyä, sillä MBA-tuotteen maailmanluokan 

maine ja kaupungin imago sekä Barcelonan houkuttelevuus kaupunkina 

takaavat kysynnän 

Köln 

KÖL 

Tuote 

MBA-ohjelmat hyvin marginaalisesti edustettuina 

koko Saksassa – ainoastaan kaksi AMBA 

akkreditointia koko maasssa 

- Cologne University #60 Financial Times 

o #39 (maisteriohjelma) 

Laadukas tuote 

- KISD Köln International 

School of Design BusinessWeekin 

TOP60 Design 

Schools-listalla. 

- Cumulus-verkosto: KISD 

Köln International School 

of Design, University of 

Applied Science Cologne 

Kilpailukykyinen tuote globaalilla 

kentällä 

Kööpenhamina 

KÖP 

Viestintä 

Tuote 

Viestintä 

Ei triple-helix yhteistyötä kaupungin ja korkeakoulujen välillä viestinnässä 


- Copenhagen Business School #98 (Fulltime 

MBA)Economist 

- #23 Financial Times 

o #32 (MBA) 

o #21 (EMBA) 



Tuote kilpailukykyinen ennen kaikkea eurooppalaisilla 

markkinoilla, jossain määrin 

globaalisti 

Vahva tuote 

- Cumulus-verkosto: Danmarks 

Designskole, RASA 

Royal Danish Academy of 

Fine Arts, School of Architechture 

Tuote kilpailukykyinen eurooppalaisilla 

markkinoilla, 

pohjautuen vahvasti kansalliseen 

design-maineeseen 

Vahva työnjako viestinnässä, joka tässä tapauksessa johtaa erittäin laadukkaaseen 

lopputulokseen. Opintoasioiden osalta viestinnästä vastaa ministeriön 

alainen Study in Denmark. 

73


Dublin 

DUB 

Tuote 

Viestintä 


- UCD Michael Smurfit Graduate Business 

School #31 (Full-time MBA)Economist 


o #28 (MBA) 

o #23 (EMBA) 



Hyvä tuote 

- Cumulus-verkosto: School 

of Art, Design and Printing, 

Faculty of Applied 

Arts, Dublin Institute of 

Technology 

Eurooppalaisella kentällä 

kilpailukykyinen 

Vahvasti kilpailukykyinen eurooppalaisilla 

markkinoilla, osin myös globaaleilla 

Triple-helix –yhteistyötä viestinnässä, painotus kuitenkin Education Irelandsivustoilla. 

Viestintä palvelulähtöistä ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. 

Edinburgh 

EDI 

Tuote 

Erittäin laadukas tuote 

- University of Edinburgh Business School 

#30 (Full-time MBA)Economist 


o #24 (MBA) 

Hyvä tuote 

- Cumulus-verkosto: School 

of Arts and Creative Industries, 

Edinburgh Napier 

University 

Helsinki 

HEL 

Viestintä 

Tuote 

Viestintä 

Globaalilla tasolla kilpailukykyinen tuote Kilpailukykyinen eurooppalaisilla 

markkinoilla 

Triple-helix –pohjainen viestintä laadukasta ja asiakaslähtöistä. Erityisesti Living-puoleen 

panostettu. 

Hyvä tuote 

- Aalto-yliopisto #22Financial Times 

o #27 (EMBA) 


- AMBA akkreditointi (Aalto yliopisto ja 

Hanken) 

Kilpailukykyinen tuote eurooppalaisilla markkinoilla 


- Aalto University School of 

Art and Design Business- 

Weekin TOP60 Design 


- Cumulus-verkosto: Aalto 

University School of Art 

and Design 

Kilpailukykyinen tuote globaaleilla 

markkinoilla, perustuen 

korkealaatuiseen opetukseen 

ja kansalliseen designperintöön 

Triple helix-yhteistyö erittäin aktiivista. Yhteinen viestintä hakee kuitenkin 

vielä muotoaan ja tarkempaa työnjakoa laadukkaan tuotteen ympärillä. 

74


Milano 

MIL 

Tuote 


- SDA Bocconi School of Management #65 

(Full-time MBA)Economist 


o #14 (MBA) 


- MIP Politecnico di Milano #45 Financial 

Times 

o #31 (MBA) 

o #36 (EMBA) 




- Domus Academy ja Polytechnic 

University of Milan 

BusinessWeekin 

TOP60 Design Schoolslistalla. 

- Cumulus-verkosto: Facoltá 

del Design, Politecnico 

di Milan 

Globaaleilla markkinoilla kilpailukykyinen 

tuote 

Viestintä 

Globaalilla tasolla kilpailukykyinen tuote 

Viestinnässä asiakasnäkökulma, jonka toteutus italialaisittain, kansainvälinen 

viestintänormi vasta kehittymässä. 

Pariisi 

PAR 

Tuote 

Huipputuote 

- HEC MBA #9(Full-time MBA) Economist 


o #7 (MBA) 

o #2 (EMBA) 


- INSEAD #23 Economist 


o #2 (MBA) 

o #4 (EMBA) 


Kilpailukykyinen tuote globaaleilla markkinoilla 


- ENSCI Les Ateliers ja 

Strate College Business- 

Weekin TOP60 Design 


- Cumulus-verkosto: ENSAD 

École Nationales des Arts 

Decoratif Paris, École Superiéure 

d’Arte Appliqués 

Boulle, Paris Institute of 

Art and Design – École 

Duperre Paris ja Olivier de 

Serres Paris (École Nationale 

Superiéure des Arts 

Appliqués et des Métiers 

d’Arts) 

Viestintä 

Globaalisti kilpailukykyinen 

tuote, jota heikentää aavistuksen 

pääosin ranskankieliset 

opetusohjelmat 

Viestinnässä ei triple helix-yhteistyötä, mutta selkeä työnjako toimijoiden 

välillä takaa laadukkaan, asiakaslähtöisen viestinnän 

75


Tukholma 

TUK 

Tuote 

Hyvä tuote 

- Stockholm School of Economics #19 Financial 

Times 

o #22 (EMBA) 


Kilpailukykyinen tuote eurooppalaisella kentällä 

Hyvä tuote, erityisesti Umeå 

Institute of Design listattu 

BusinessWeekin TOP60- 

listalla. 

- Cumulus-verkosto: Beckmans 

College of Design ja 

Konstfack – University 

College of Arts, Crafts and 

Design 

Viestintä 

Kilpailukykyinen tuote eurooppalaisilla 

markkinoilla, 

perustuen vahvasti kansalliseen 

design-perintöön 

Triple helix –yhteistyö viestinnässä toimii, mutta jää vielä jälkeen tuotekehittelystä. 

76

6 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteiden tarve 

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu rinnakkain kymmentä eurooppalaista kaupunkia design- ja 

MBA-koulutuksen näkökulmasta: Amsterdam, Barcelona, Dublin, Edinburgh, Helsinki, Köln, Kööpenhamina, 

Milano, Pariisi ja Tukholma. Tutkimuksessa koottiin empiirinen aineisto Helsingissä 

opiskelevien design- ja MBA-opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi kerättiin haastatteluja kyselyaineistoa 

kohdekaupunkien toimijoiden ja sidosryhmien keskuudesta. Kirjoituspöytäaineisto kerättiin 

usean viikon aikana internet-sivustoilta, joiden tehtävänä on jakaa potentiaalisille hakijoille 

tietoa opiskelumahdollisuuksista, asumisesta ja elämisestä kaupungissa. Aineistot yhdistettiin 

kaupunkiprofiileiksi ja benchmarking-menetelmällä nostettiin esiin havaintoja parhaista käytänteistä 

erityisesti tuotekehittelyn ja tuoteviestinnän aloilta. 

Benchmarking-tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut sijoittaa vertailtavia kaupunkeja yksioikoiseen 

paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan jokaista kaupunkia on tarkasteltu omassa toimintaympäristössään 

ja omien tavoitteidensa valossa siltä osin kuin ulkoapäin tarkasteltaessa ja tutkimuksen 

puitteissa on ollut mahdollista. Tutkimuksessa luotiin kymmenen kaupungit profiilit, jotka kiistatta 

edustavat Euroopan korkeakoulutuksen kärkeä. Muutamat kaupungeista edustavat kilpailuvoimaa 

myös globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kilpailukyky perustuu yhteen tai useampaan seuraavista 

tekijöistä: vahva kansallinen koulutusjärjestelmä, sidosryhmäyhteistyöllä saavutettu koulutus- ja 

palvelukokonaisuus, vahva asiakasorientoitunut tuoteviestintä, erikoistunut maailman huipputasoa 

edustava koulutuksen sisältö. 

Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kannalta brändäyksen mittakaava kattaa koulutusohjelman, 

yliopiston/korkeakoulun, kaupungin, maan, makroalueen, ja maanosan. Brändäyksen näkökulmasta 

kaupungit olivat kirjo. Kaupunkibrändäyksen alalla kohderyhmänä esiintyivät tyypillisesti matkailijat. 

Opiskelijat kohderyhmänä esiintyivät tyypillisemmin tiedon jakamisen kuin brändäyksen 

kohteena. Toisaalta maabrändäyksen alalla nousi esiin useamman kaupungin kohdalla tietoyhteiskuntaan 

liittyviä arvoja, joihin kansainvälisten osaajien houkutteleminen selkeästi sisältyy. Opiskelijoihin 

ja osaajiin kohdistetun brändäyksen tarve on tiedostettu vähintään implisiittisesti, mutta 

vielä vain harvoin eksplisiittisesti. 

6.1 Helsingin metropolialueen SWOT-analyysi 

Seuraavassa arvioidaan benchmarking-tutkimuksen perusteella Helsingin metropolialueen vahvuuksia, 

heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. SWOT-analyysissa nostetaan esiin avainseikkoja, 

jotka ovat oleellisia kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa toteutettavan markkinoinnin 

ja brändäyksen kannalta. 

Vahvuudet 

Kansainvälistä opiskelijarekrytointia tukee innovaatio- ja kilpailukykystrategiatyö kansallisella, alueellisella 

ja kaupunkitasolla. 

77

Kansainvälisten opiskelijapalveluiden kehittäminen tapahtuu aidosti laajana triple helix – 

yhteistyönä (kaupungit, alueorganisaatiot, korkeakoulut, HERA, CIMO). 

Heikkoudet 

Kaupunkiorganisaatiossa tuotteen (koulutusohjelmat ja palvelut) viestintä kohdemarkkinoille on 

vielä heikkoa: Viestintästrategia ja työnjako määriteltävä. 

Triple helix –yhteistyön resursointi on kansainvälisessä vertailussa vaatimatonta, esim. HERA. 

Mahdollisuudet 

Onnistunut ja innostunut triple helix –yhteistyö on toteutunut tuotteistamisen alalla. Yhteistyön 

tuloksena tuotteen laatu on aidosti parantunut. 

Ruotsi ja Tanska ovat monin osin samankaltaisen viestintätehtävän edessä. Yhteistyötä ja synergiaetuja 

on mahdollisuus hakea. 

Ulkomaalaisten osaajien määrä metropolialueella kasvaa jatkuvasti. 

Uhkatekijät 

Koulutusohjelmien maksullisuuden vaikutuksia Euroopan ulkopuolisille opiskelijoille ei vielä tunneta. 

Osittain vielä jäsentymätön tilanne yliopistouudistuksen jälkeen luo epävarmuutta. 

6.2 Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi 

Tutkimuksen perusteella esitämme viittä tehtäväkokonaisuutta, joiden avulla voidaan nostaa Helsingin 

metropolialueen kilpailukykyä kansainvälisillä opiskelijamarkkinoilla. 

• Brändiviestintä. Helsingin metropolialueen koulutustuotteet (brändituote) muodostuvat 

kokonaisuudesta: koulutusohjelma, opiskelijapalvelut, asuminen, liikenne, vapaa-ajan toiminta, 

jne. Tämän koulutustuote- ja palvelukokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen 

osallistuu useita organisaatioita ja yksilöitä kaikista sidosryhmätahoista, ja yhteistyön 

laajuus on kansainvälisesti tarkasteltuna huippuluokkaa. Tuote- ja palvelukokonaisuuteen 

liittyvä yhteistyössä toteutettava viestintätehtävä ei kuitenkaan ole samassa laajuudessa 

toteutunut. Esitämme kaupunkiorganisaatioon työstettäväksi kansainvälisiin opiskelijapalveluihin 

liittyvää viestintätehtävää: strategia, työnjako, toimenpiteet, yhteistyö sidosryhmien 

kanssa. 

• Tuotekokonaisuuden hahmottaminen. Helsingin metropolialueen koulutus- ja palvelutuote 

on korkealaatuinen ja monipuolinen, mutta kansainvälinen opiskelija ei välttämättä löydä 

kaikkia palvelun osia. Tämä liittyy suoranaisesti tuote- ja brändiviestintään, jonka merkitystä 

alleviivaamme. 

78

• ’Next generation internet sites’. Helsingin metropolialueen koulutustuotteisiin liittyvä Internet-tiedottaminen 

on hyvällä tasolla. Koska Internetissä jaettu tieto on yhä oleellisempaa 

opiskelijoiden päätöksenteossa, eri sivustoilla jaettavan tiedon syvyyttä ja laajuutta 

kannattaisi edelleen kehittää. Esitämme eri sivustoille tehtäväksi päivitystyötä, jossa sisältöä 

päivitetään simuloiden vaativien käyttäjien kokemuksia ja etsien parhaita käytänteitä. 

• Kansainvälinen triple helix –yhteistyö. Suomalainen kansainvälisten opiskelijapalveluiden 

triple helix –yhteistyö on kypsä etsimään yhä uusia kansainvälisiä yhteistyökanavia ja verkostoja. 

Lähimmät vertaiskumppanit löytyisivät muista Pohjoismaista, joissa on tehty saman 

tyyppisiä innovaatio- ja kilpailukykystrategioita. Myös uusia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita 

olisi hyödyllistä etsiä, ja näille voi mahdollisesti hakea EU-rahoitusta. 

• Korkeakoulusektorin sisäinen koheesio. Yliopistouudistuksen jälkitilassa monet korkeakoulut 

työstävät vielä strategioitaan, ja yhteistyön kenttä hioutuu uudelleen. Triple helix – 

yhteistyön kautta ja sitä edelleen tiivistämällä on mahdollista ylläpitää tehokkaimmin korkeakoulusektorin 

sisäistä koheesiota. Toivomme, että Helsingin metropolialueen kansainvälisesti 

korkeatasoinen triple helix –yhteistyö jatkaisi positiivista kasvuaan alueen kilpailukyvyn 

kohottamiseksi ja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi. Yksittäiset panostukset 

ovat tärkeitä tässä ja nyt, mutta yhteistyö on metropolialueen sijoitus tulevaisuuteen. 

79

7 Lähteet 

Anholt, S. (2007). Competitive identity: the new brand management for nations, cities and regions. 

Palgrave Macmillan. 

Anholt, S. (2009). Places: Identity, Image and Reputation. Palgrave Macmillan. 

Andersson, M. (2007). Region branding: The case of the Baltic Sea Region. Place Branding and Public 

Diplomacy, Vol. 3, 2, pp. 120–130. Palgrave Macmillan Ltd. 

Bourke A. (2000). A Model of the Determinants of International Trade in Higher Education. The 

Service Industries Journal. Vol. 20, No. 1, pp. 110-138. 

Böhm, A., Follari, M., Hewett, A., Jones, S., Kemp, N., Meares, D., Pearce, D. & Van Cauter, K. 

(2004). Vision 2020 – Forecasting international student mobility a UK perspective. British Council. 

http://www.britishcouncil.org/eumd_-_vision_2020.pdf 

Chapleo, C. (2007). Barriers to brand building in UK universities? Intemational Joumal of Nonprofit 

and Voluntary Sector Marketing, February 2007, 12, pp. 23-32. John Wiley & Sons, Ltd. 

Cooley, V. (2008): An Analysis of International Student Recruitment for UK Business Schools: A Chinese 

and Indian Cultural Perspective. A Dissertation for the degree of MSc International Business, 

University of Nottingham. 

Cubillo, J.M., Sánchez, J. & Cerviño, J.(2006). International students’ decision-making process. International 

Journal of Educational Management, Vol. 20 No. 2, 2006 pp. 101-115. Emerald Group 

Publishing Limited. 

Culminatum Innovation Oy Ltd. (2005). Yhdessä huipulle – Helsingin Seudun Innovaatiostrategia. 

http://www.culminatum.fi/content_files/Yhdessahuipulle.pdf 

Danish Agency for International Education (2010). English summary: Mobility Statistics for Higher 

Education 2008/09. http://www.iu.dk/publikationer/2010-1/english-summary-student-mobilityin-danish-higher-education-2008-09/student-mobility-0809-English%20Summary%20.pdf 

Danish Ministry of education (2004). Enhanced Internationalization of Danish Education and Training. 

Policy Paper for Parliament, April. http://pub.uvm.dk/2004/internationalisation/ 

De Chernatony, L. & Segal-Horn S. (2001). The Criteria for Successful Service Brands. European 

Journal of Marketing 37(7/8): 1095-1118. 

Kaplan, M.D., Yurt, O., Guneri, B. & Kurtulus, K. (2010). Branding places: applying brand personality 

concept to cities. European Journal of Marketing, Vol. 44 No. 9/10, 2010, pp. 1286-1304. Emerald 

Group Publishing Limited. 

Economist-ranking (full-time MBA): http://www.economist.com/whichmba/2010/europe-ranking 

80

EUROCITIES (2010): A Shared Vision on City Branding in Europe. 

Euroopan komissio (2007): State of European Cities Report – Adding Value to the European Urban 

Audit. European Union Regional Policy. 

Filatov, D. & Räsänen, R-S. (2010). The interest of St. Petersburg school pupils in doing Bachelor’s 

level business studies in the Helsinki Metropolitan Area. Study report. Aalto University, School of 

Economics, Center for Markets in Transition. 

Financial Times (FT) ranking: http://rankings.ft.com/businessschoolrankings/european-businessschool-rankings-2010 

Garam, I. (2010). Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009. CIMO 

Tietoa ja Tilastoja raportti 2/2010, 

http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/179 

67_kv-liikkuvuus_korkeakouluissa_2009.pdf 

Government of Ireland - Department of Education and Skills. Investing in global relationships – 

Ireland’s international Education Strategy 2010-15. Report of the High-Level Group on International 

Education to the Tánaiste and Minister for Education and Skills, September 2010, 

http://www.education.ie/servlet/blobservlet/pub_international_education_strategy_2010_main_ 

english.pdf 

Government of Ireland - Department of Education and Skills (2011). National Strategy for Higher 

Education to 2030. Report of the Strategy Group, January. 

http://www.education.ie/servlet/blobservlet/he_national_strategy_2030_report.pdf 

Helsingin kaupunki (2008). Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia. Helsingin kaupungin hallintokeskuksen 

julkaisuja 2/2008. 

Helsingin kaupunki (2009). Menestyvä metropoli – Metropolialueen kilpailukykystrategia. Hallintokeskus, 

Julkaisuja. http://www.hel2.fi/Helsinginseutu/Pks/PKS_kilpailukykystrategia_020609.pdf 

Helsingin kaupungin Tietokeskus (2010). PKS-KOKO - Pääkaupunkiseudun yhteinen koheesio- ja 

kilpailukykyohjelma: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. Muistioita 2010/1. 

Hospers, G.J. (2003). Creative Cities: Breeding Places in the Knowledge Economy. Knowledge, Tecnology 

& Policy, Fall 2003, Vol. 16, No. 3 pp. 143-162. 

Hou, Y. (2008): One step forward – The Student Market in China. Market analysis. Helsinki Education 

and Research Area HERA. 

Kavaratzis, M. (2004). From city marketing to city branding: Towards a theoretical framework for 

developing city brands. Place Branding, Vol. 1, 1, pp. 58–73. Henry Stewart Publications. 

Landry, C. (2000). The creative city: A toolkit for urban innovators. Earthscan, London; Sterling, VA. 

81

Liiten, M. (2011). Ulkomaalaisista harvalle maksu. Helsingin Sanomat, 30.1.2011, A5. 

Merimaa, M & Oilinki, I. (2010) Haven without a brand – Baltic Sea Region seen by Asian Students 

and Professionals. Study reports 2010/8. City of Helsinki, Urban Facts. 

Mohamme, N. & Tossavainen, S. (2007): Awareness and Co-operation – Keys to the Student Market 

of the St Petersburg. Market analysis. Helsinki Education and Research Area HERA. 

Mohammed, N. (2009). The Indian Student Market – An in-depth study on ICT and life science aspirants. 

Market analysis. Helsinki Education and Research Area HERA. 

Moilanen, T. (2008). Network Brand Management: Study of Competencies of Place branding Ski 

Destinations. Doctoral dissertation. Helsinki School of Economics. A-325. 

Moilanen, T.& Rainisto, S. (2009). How to brand nations, cities and destinations: a planning book 

for place branding. Palgrave Macmillan. 

Netherlands organization for international cooperation in higher education Nuffic (2010). Mapping 

Mobility 2010 - International Mobility in Dutch Higher Education. 

http://www.nuffic.nl/international-organizations/docs/keyfigures/mib2010-online-english.pdf 

Netherlands organization for international cooperation in higher education Nuffic (2009). Internationalization 

of Higher Education in the Netherlands. http://www.nuffic.nl/nederlandseorganisaties/docs/kerncijfers/key-figures-mobility-2009.pdf 

O'Brien, A., Webb, P., Page, S. & Proctor, T. (2008). A study into the factors influencing the choicemaking 

process of Indian students when selecting an international university for graduate studies 

using Grounded Theory. University of Chester. 

http://chesterrep.openrepository.com/cdr/handle/10034/6471. 

Paajanen, M. (23.6.2010). BaltMet Promo. Conference presentation. EUROCITIES Branding management 

Working Group meeting - Branding Management and City Attractiveness. Tampere. 

Rainisto, S.K. (2003). Success Factors of Place Marketing: A Study of Place Marketing Practices in 

Northern Europe and the United States. Doctoral dissertation. Helsinki University of Technology. 

Institute of Strategy and International Business. 

Srikatanyoo, N. & Gnoth, J. (2002) Nation Branding - Country image and international tertiary education. 

Journal of Brand Management, Nov. 2002, 10, 2, pp. 139-144. Henry Stewart Publications. 

Stockholms Academiska Forum. Verksamhetsplan för 2010. 

http://www.staforum.se/LinkClick.aspx?fileticket=PUWlg8JwRE0%3d&tabid=136 

Stockholms läns landsting (2008). Regional utvecklingsplan för Stockholmsregionen - RUFS 2010. 

Samrådsförslag. Regionplane- och trafikkontoret. http://www.regionplanekontoret.sll.se/MOSSdokument/Publikation/Publikationer_Samradsforslaget_RUFS2010_sid1_8_innehall.pdf 

82

Trueman, M.M., Klemm, M., Giroud, A. & Lindley, T. (2001). Bradford in the premier league? A 

multidisciplinary approach to branding and re-positioning a city. Working paper 01/04, Bradford 

University, School of Management, Bradford, UK. 

Työ ja elinkeinoministeriö (2008). Kansallinen innovaatiostrategia. 

http://www.tem.fi/files/19704/Kansallinen_innovaatiostrategia_12062008.pdf 

UK Higher Education International and Europe Unit (2009): UK Universities and Europe: Competition 

and Internationalisation. Research Series/3, 

http://www.international.ac.uk/resources/UK%20Universities%20and%20Europe%20Competition 

%20and%20Internationalisation.pdf 

UNESCO (2009). Global Education Digest 2009 – Comparing Education Statistics Across the World. 

http://www.uis.unesco.org/template/pdf/ged/2009/GED_2009_EN.pdf 

83

8 Liitteet 

LIITE 1: Opiskelijakysely (webropol-lomake) 

LIITE 2: Kaupunkiprofiilit 

LIITE 3: Taulukko: Asiantuntijakyselyn kohderyhmä, organisaatiot 

AMSTERDAM, NETHERLANDS 

BARCELONA, SPAIN 

COLOGNE, GERMANY 

DENMARK, COPENHAGEN 

DUBLIN, IRELAND 

EDINBURGH, SCOTLAND 

Nuffic 

City of Amsterdam 

Amsterdam Business School 

Hogeschool van Amsterdam 

Sandberg Institute 

City of Barcelona 

ESADE Business School, Barcelona Campus 

European University Barcelona 

IESE Business School, Barcelona Campus 

Universitat de Barcelona 

Escola Superior de Disseny Elisava 

Fundació Privada Elisava Escola Universitaria 

Escola Superior de Disseny ESDi Barcelona 

City of Cologne 

Cologne Business School /Maastricht Uni 

University of Cologne (WiSo faculty) 

Köln International School of Design (KISD), University of Applied Science 

Cologne 

City of Copenhagen 

Copenhagen Capacity 

Ministry of Science, Technology and Innovation, Danish Agency for International 

Education 

Danmarks Designskole 

"School of Architecture (RASA) 

Royal Danish Academy of Fine Arts" 

Copenhagen Business School 

City of Dublin 

University of Dublin Trinity College 

UCD Michael Smurfit Graduate Business School 

School of Art, Design and Printing, Faculty of Applied Arts, Dublin Institute 

of Technology 

The National College of Art and Design Dublin 

Destination Edinburg Marketing Alliance (DEMA)/The City of Edinburgh 

Council/City Development Department 

Edinburgh council/city 

Heriott-Watt University – Edinburgh Business School EBS 

University of Edinburgh Business School 

School of Arts and Creative Industries, Edinburgh Napier University 

University of Edinburgh 

84

HELSINKI, FINLAND 

MILAN, ITALY 

PARIS, FRANCE 

STOCKHOLM, SWEDEN 

City of Helsinki 

Aalto University 

Helsinki Education and Research Area 

City of Milan 

SDA Bocconi School of Management 

MIP Politecnico di Milano 

Facoltà del Design, Politecnico di Milano 

Istituto Europeo di Design 

NABA Nuova Accademia di Belle Arti Milano 

City of Paris 

CampusFrance 

HEC 

INSEAD, Paris 

ENSCI 

ENSAD Ecole Nationales des Arts Decoratif Paris 

Ecole Supérieure dÁrte Appliques Boulle 

Ecole dÁrchitecture Paris Malaquais 

Ecole Nationale Supérieure dÁrchitecture de Paris La Villette 

Paris Institute of Art adn Design - Ecole Duperre Paris 

OLIVIER DE SERRES _ PARIS (École Nationale Supérieure des Arts Appliqués 

et des Métiers d’Arts) 

City of Stockholm 

Visit Sweden 

Stockholm Convention Bureau, Capital of Scandinavia 

Study in Stockholm 

Swedish Institute / SwedenInTouch 

Stockholm School of Economics 

Beckmans College of Design 

Konstfack- University College of Arts, Crafts and Design 

85

Metropolialue ja muut - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?