Ionisoiva säteily - STUK
Ionisoiva säteily - STUK
Ionisoiva säteily - STUK
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Ionisoiva</strong>sta<br />
<strong>säteily</strong>stä lyhyesti<br />
SÄTEILY VAURIOITTAA<br />
SOLUJA<br />
Elävissä soluissa ionisaatio<br />
voi vaurioittaa solujen<br />
perimäainesta, DNAmolekyyliä.<br />
Pahimmassa<br />
tapauksessa vauriot johtavat<br />
syöpään tai muuhun<br />
terveyshaittaan.<br />
Aineen perusosa on atomi. Atomiydin<br />
koostuu protoneista ja neutroneista.<br />
Protonien määrä on tietyllä<br />
alkuaineella aina sama. Neutronien<br />
lukumäärä saattaa vaihdella,<br />
jolloin puhutaan alkuaineen eri<br />
isotoopeista.<br />
Atomin ydin voi olla virittyneessä<br />
tilassa. Usein tällaisessa ytimessä on<br />
liian paljon tai liian vähän neutroneja.<br />
Aineet, joissa on virittyneitä<br />
ytimiä, ovat radioaktiivisia. Lähes<br />
jokaisella alkuaineella on sekä pysyviä<br />
että radioaktiivisia isotooppeja.<br />
Isotooppi ilmaistaan aineen<br />
lyhenteen perässä olevalla massaluvulla,<br />
esimerkiksi strontium<br />
-90. Massaluku on ytimessä olevien<br />
protonien ja neutronien lukumäärien<br />
summa. Ytimen viritys<br />
purkautuu itsestään ennemmin tai<br />
myöhemmin, jolloin ytimestä irtoaa<br />
jokin hiukkanen sekä energiaa.<br />
Tällöin aine säteilee. Alkuperäistä<br />
atomia, nuklidia, sanotaan emonuklidiksi<br />
ja syntyvää uutta nuklidia<br />
tytärnuklidiksi.<br />
Radioaktiiviset isotoopit käyttäytyvät<br />
luonnossa samoin kuin<br />
saman aineen pysyvät isotoopit.<br />
Molemmat kulkeutuvat esimerkiksi<br />
luonnon ravintoketjuissa ja elimistössä<br />
samalla tavalla.<br />
<strong>Ionisoiva</strong> <strong>säteily</strong> on <strong>säteily</strong>ä,<br />
jolla on riittävästi energiaa irrottamaan<br />
<strong>säteily</strong>n kohteeksi joutuvan<br />
aineen atomeista elektroneja tai<br />
rikkomaan aineen molekyylejä.<br />
Radioaktiiviset aineet lähettävät<br />
ionisoivaa <strong>säteily</strong>ä. <strong>Ionisoiva</strong>a <strong>säteily</strong>ä<br />
tuottavat myös muun muassa<br />
röntgenlaitteet.<br />
Alfa-, beeta- ja gamma<strong>säteily</strong><br />
Alfa- ja beeta<strong>säteily</strong> ovat hiukkas<strong>säteily</strong>ä.<br />
Atomin ytimestä lähtee<br />
suurella nopeudella alfa- tai beetahiukkanen.<br />
Alfahiukkanen (α)<br />
muodostuu kahdesta protonista ja<br />
kahdesta neutronista. Alfahajoaminen<br />
on yleistä raskailla nuklideilla.<br />
Luonnossa esiintyvät uraani<br />
ja torium ovat alfasäteilijöitä.<br />
Beetahiukkaset voivat olla elektroneja<br />
tai positroneja. Elektronit<br />
ovat negatiivisesti varautuneita (β−)<br />
ja positronit positiivisesti varautuneita<br />
(β+). Esimerkkejä beetasäteilijöistä<br />
ovat tritium, hiili-14 ja strontium-90.<br />
Alfahiukkaset ovat raskaampia<br />
kuin beetahiukkaset. Alfahiukkanen<br />
ei pysty läpäisemään ihmisen<br />
Radioaktiivinen hajoaminen<br />
Alfa- ja beeta<strong>säteily</strong><br />
ovat hiukkas<strong>säteily</strong>ä,<br />
kun taas gamma<strong>säteily</strong><br />
on sähkömagneettista<br />
<strong>säteily</strong>ä.<br />
2
Change language