Ionisoiva säteily - STUK
Ionisoiva säteily - STUK
Ionisoiva säteily - STUK
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Säteilyannos ja annosnopeus<br />
Säteilyannos on suure, jolla kuvataan<br />
ihmiseen kohdistuvan <strong>säteily</strong>n<br />
haitallisia vaikutuksia. Säteilyannoksen<br />
yksikkö on sievert (Sv).<br />
Päinvastoin kuin aktiivisuuden<br />
yksikkö becquerel, sievert on hyvin<br />
suuri yksikkö. Siksi annoksista<br />
puhuttaessa käytetään yleensä joko<br />
millisievertejä (mSv) tai mikrosievertejä<br />
(µSv). Yksi sievert on 1000<br />
millisievertiä eli 1 000 000 mikrosievertiä.<br />
Säteilyannosta kutsutaan<br />
usein lyhyesti annokseksi.<br />
Esimerkiksi keuhkojen röntgentutkimuksesta<br />
aiheutuu noin<br />
0,1 mSv:n annos ja nenän sivuonteloiden<br />
röntgentutkimuksesta noin<br />
0,03 mSv:n annos.<br />
Ulkoisella <strong>säteily</strong>annoksella<br />
tarkoitetaan kehon ulkopuolella<br />
olevasta <strong>säteily</strong>lähteestä aiheutuvaa<br />
annosta ja sisäisellä annoksella<br />
kehossa olevista radioaktiivisista<br />
aineista aiheutuvaa annosta.<br />
Sisäisen <strong>säteily</strong>annoksen suuruuteen<br />
vaikuttavat radioaktiivisen<br />
aineen määrä ja sen lähettämän<br />
<strong>säteily</strong>n ominaisuudet. Lisäksi annokseen<br />
vaikuttaa se, mihin elimiin<br />
tai kudoksiin radioaktiivinen<br />
aine kulkeutuu.<br />
Annosnopeus ilmaisee, kuinka<br />
suuren <strong>säteily</strong>annoksen ihminen saa<br />
tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö<br />
on sievertiä tunnissa (Sv/h).<br />
Yleensä on järkevää käyttää millitai<br />
mikrosievertejä eli puhua yksiköillä<br />
millisievertiä tunnissa (mSv/h)<br />
tai mikrosievertiä tunnissa (µSv/<br />
h). Yksi sievert tunnissa on siis<br />
1 000 millisievertiä tunnissa eli<br />
1 000 000 mikrosievertiä tunnissa.<br />
Suomalaisen keskimääräinen<br />
<strong>säteily</strong>annos eri <strong>säteily</strong>lähteistä on<br />
noin 3,7 mSv vuodessa. Tästä noin<br />
2 mSv aiheutuu sisäilman radonista.<br />
Kehossa olevista luonnon radioaktiivisista<br />
aineista aiheutuu noin<br />
0,3 mSv:n ja röntgentutkimuksista<br />
noin 0,5 mSv:n vuosiannos. Tshernobylin<br />
laskeumasta arvioidaan<br />
aiheutuvan noin 0,04 mSv:n <strong>säteily</strong>annos<br />
vuodessa.<br />
Annosnopeutta käytetään yleensä<br />
kuvaamaan, kuinka vaarallista on<br />
oleskelu tietyssä paikassa tietynlaisen<br />
<strong>säteily</strong>n kohteena. Jos annosnopeus<br />
on suuri, lyhyessäkin ajassa<br />
saa suuren <strong>säteily</strong>annoksen. Tausta<strong>säteily</strong>stä<br />
johtuva annosnopeus<br />
vaihtelee Suomessa välillä 0,04–<br />
0,30 µSv/h.<br />
Becquerelistä sievertiin<br />
Jos ruoan mukana elimistöön joutuu<br />
63 000 Bq cesium-137:ää, aiheutuu<br />
siitä aikuiselle yhden mSv:n<br />
<strong>säteily</strong>annos. Tämä suhde pätee vain<br />
cesium-137:lle, ei muille radioaktiivisille<br />
aineille.<br />
Esimerkiksi poronlihan cesium-<br />
137 -pitoisuus on keskimäärin<br />
500 Bq/kg. Ateriasta, johon sisältyy<br />
500 grammaa poronlihaa, aiheutuu<br />
noin 0,004 mSv:n (4 mikrosievertin)<br />
sisäinen <strong>säteily</strong>annos.<br />
Jos ilman jodi-131 -pitoisuus<br />
on 10 000 Bq/m 3 , siitä aiheutuu<br />
1 mSv:n annos hengitettäessä sitä<br />
noin kymmenen tunnin ajan.<br />
Ulkoisen <strong>säteily</strong>annoksen aiheuttajia<br />
ovat maaperä, rakennukset, avaruudesta<br />
tuleva <strong>säteily</strong> sekä keinotekoiset<br />
<strong>säteily</strong>lähteet.<br />
6
Change language