Liitä kaukoputki kannettavaan - MikroPC
Liitä kaukoputki kannettavaan - MikroPC
Liitä kaukoputki kannettavaan - MikroPC
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tähtiharrastus<br />
Liitä <strong>kaukoputki</strong><br />
<strong>kannettavaan</strong><br />
Ajan hermolla oleva tähtiharrastaja liittää kaukoputkeensa<br />
myös oman kannettavan tietokoneensa ja digikameran.<br />
TEKSTI: JORMA KOSKI | KUVAT: OTTO LAOSMAA, JORMA KOSKI<br />
Mikroprosessorit luikertelevat<br />
vaivihkaa<br />
pesukoneisiin, kahvinkeittimiin<br />
ja jopa<br />
<strong>kaukoputki</strong>in.<br />
Tiedättehän niihin<br />
koristeellisiin, messinkisiin linssiputkiin –<br />
kuten ne ainakin akin<br />
aikoinaan olivat. Nippelihullulle<br />
tämä avaa mahdollisuuksien<br />
universumin valloittavien avien ohjauskapuloiden<br />
ja helppokäyttöisten tähtikarttaohjelmien<br />
t kautta.<br />
Jotta kaukoputken ylipäänsä voi liittää<br />
omaan rakkaaseen <strong>kannettavaan</strong>, on ensin<br />
hankittava sopiva tähtikarttaohjelma – josta<br />
ilmaisiakin löytyy verkosta useita.<br />
Itse olen valinnut tähtikarttaohjelmaksi<br />
MegaStarin. Sillä suunnittelen etukäteen<br />
havaintokohteita sekä tarkistan kentällä nii-<br />
den sijainteja ja ominaisuuksia, kuten kokoa<br />
ja kirkkautta. MegaStarilla voi myös helposti<br />
komentaa kaukoputken osoittamaan kohti<br />
näytöltä valittua kohdetta.<br />
Tarvitaan vain johto<br />
– periaatteessa<br />
Toinen välttämätön asia on kaapeli. Liitäntäjohtoja<br />
on eri <strong>kaukoputki</strong>lle monenlaisia.<br />
ia.<br />
38 <strong>MikroPC</strong> 1/2010<br />
WWW.MIKROPC.NET<br />
.NET
Tähtikarttaohjelma MegaStar pyörii pc:llä<br />
ja haluttaessa komentaa kaukoputkea.<br />
Ohjelma auttaa kohteen löytämisessä ja<br />
kertoo sen ominaisuuksista.<br />
Yleensä tietokoneeseen tarvitaan sarjaportti.<br />
Niitä ei kuitenkaan nykyisissä kannettavissa<br />
enää näe, vaan on hankittava usb:hen kytkeytyvä<br />
sarjaporttiemulaattori.<br />
Vakavammin otettavat jalustanvalmistajat<br />
eivät onneksi käytä heppoisia rj11-<br />
liittimiä, jotka joutaisivat jo historioitaviksi<br />
kunnioitettuun Tekniikan museoon.<br />
Jotkut lisälaitteet vaativat jopa rinnakkaisportin,<br />
joka on vieläkin harvinaisempi<br />
kannettavissa, mutta emulaattori pelastaa<br />
jälleen tilanteen. Toiset <strong>kaukoputki</strong>valmistajat<br />
noudattelevat omia standardejaan.<br />
Esimerkiksi edistyneen harrastajan<br />
<strong>kaukoputki</strong> Meade LX200 tahtoo kaapelin,<br />
jossa 9-pinnisen sarjaliittimen pinnit 2, 3<br />
ja 5 on kytketty kaukoputkeen tulevan rj11-<br />
liittimen pinneihin 3, 5 ja 2. Meade ETX-70<br />
-tavaratalomallin kytkentä pc:hen sisältää<br />
puolestaan niin sanotun mustan laatikon,<br />
jonka vuoksi liitos maksaa pelkkää kaapelia<br />
enemmän.<br />
Kannettava ohjaa kaukoputkea<br />
Yksi <strong>kaukoputki</strong>stani on 25 senttimetrin<br />
peilillä varustettu Meade LX200. Mallistosta<br />
olen valinnut valovoimaisemman eli<br />
f/6,3:n. Kaukoputken moottoreita ohjaa<br />
tietokone, joka pitää kohteen paikallaan<br />
näkökentässä. Tämän varmistamiseksi<br />
laitteelle voidaan vielä opettaa akseliston<br />
hienoiset epätarkkuudet kädestä pitäen.<br />
Kaukoputken kanssa seurustelu hoituu<br />
ohjauskapulalla, jossa siinäkin on oma<br />
tietokoneensa ja kymmenien tuhansien<br />
kohteiden tietokanta. Muutamia kalvonäppäimiä<br />
painelemalla saadaan kohteet<br />
nopsasti näkökenttään tai ainakin lähelle<br />
sitä.<br />
Lähes mikä tahansa tähtikarttaohjelma<br />
kannettavassa pystyy myös kääntelemään<br />
putkea. Kannettavassa ajan myös<br />
kameran valmistajan kuvausohjelmaa,<br />
joka ohjaa sekä kameran että kaukoputken<br />
toimintoja.<br />
Koko arsenaali pihalle<br />
Havaintosession aikana sähköä arvatenkin<br />
tarvitaan sinne sun tänne. Jos pistorasiaa<br />
ei ole maastossa näkyvillä, voin ottaa pari<br />
pientä akkua mukaan.<br />
Kolmijalkainen jalusta siis osoittelemaan<br />
noin pohjoiseen ja jalustan omalla<br />
vesivaa’alla vaateriin. Sitten möhkälemäinen<br />
putki olalle vie ja jalustalle varovaisesti<br />
istuta. Vedän esiin nipun kuusiokulmaavaimia<br />
ja kiinnitän putken jalustaan.<br />
Seuraavaksi löysään korkeuden ja vaakatason<br />
kiristysruuvit odottamaan Pohjantähden<br />
ilmestymistä tummenevalle taivaalle.<br />
Seurantamoottorin johdon kytken keskusyksikköön<br />
ja ohjaimen rj11-plugin myös.<br />
Sitten sähköä akusta ja ei kun käyntiin.<br />
Katson vielä kaukoputken asetuksista,<br />
että sijainti maapallolla on annettu oikein<br />
samoin kuin päivämäärä ja kellonaika.<br />
Nostan tietokoneen pöydälle ja napsautan<br />
käyntiin. Virtajohto on piakkoin<br />
liitettävä akkuun, sillä Vaio-koneeni oma,<br />
kovia kokenut akku jaksaa tuottaa virtasia<br />
vain muutamia tunteja – pakkasessa sitäkin<br />
vähemmän.<br />
Tähtikameran eli jäähdytetyn ccd-kameran<br />
johtoja tarvitaan nyt koko nippu: virtajohto<br />
akkuun, yksi johto tietokoneen usbrinnakkaisporttiemulaattorin<br />
ja kameran<br />
väliin, yksi usb-sarjaporttiemulaattorista<br />
kameraan, siitä puhelinkaapelia kaukoputkeen<br />
ja siinäkös ne jo olivatkin?<br />
Nyt Pohjantähti on jo näkösällä.<br />
Poistan putken suojuksen ja kiinnitän<br />
makuualustasta kierretyn huurresuojan<br />
sen tilalle. Valitsen ohjaimesta seurantatyypiksi<br />
ekvatoriaalisen eli Maan akselin<br />
suuntaisen, asetan itse putken osoittamaan<br />
asteikkojen mukaan pohjoiseen ja<br />
painan kaukoputken ohjaimen maagista<br />
Enter-nappulaa. Asetelma alkaa miellyttävästi<br />
surista ja kiertyy hissukseen<br />
osoittamaan tähteä.<br />
Tähtäimen ja parin okulaarin avulla<br />
suuntaan kaukoputken tarkasti Pohjantähteen,<br />
vetäisen loput kuusiomutterit<br />
kiinni ja kerron laitteistolle suuntauksen<br />
olevan kunnossa. Putki alkaa taas<br />
vääntelehtiä ja kääntelehtiä. Lopulta laite<br />
osoittaa kirkkaaseen Enif-tähteen, jonka<br />
se pyytää keskittämään okulaariin.<br />
Vaikka kaukoputkea ohjattaisiin<br />
sen omalla ohjauskapulalla,<br />
tähtikarttaohjelmasta on apua.<br />
Havainnointi sujuu leikiten<br />
Puoli tuntia havaintopaikan lumien<br />
potkiskelusta on koko arsenaali valmiina<br />
hämmästyttäviin suorituksiin. Kokeilen<br />
WWW.MIKROPC.NET <strong>MikroPC</strong> 1/2010 39
Tähtiharrastus<br />
vielä, onko kaikki kunnossa, eli valitsen sattumanvaraisen<br />
kohteen ja tarkistan, tuleeko<br />
se käskemällä näkökenttään.<br />
Näppäilen putken ohjausyksiköstä M,<br />
8, 1, Enter, GoTo ja kas: tuttu sikarimainen<br />
Messier-luettelon galaksi numero 81 eli<br />
lyhyesti M81 piirtyy okulaarin reunamille.<br />
Siirrän kohteen aivan keskelle ja painan<br />
pitkälti Enteriä, johon <strong>kaukoputki</strong> vastaa<br />
”Coordinates matched” eli hän on suorittanut<br />
etsintää parantavan hienosäätönsä.<br />
Tähtikuvioiden ja paljain silmin havaittavien<br />
kohteiden oppiminen on ensiarvoisen<br />
tärkeää myös tietokoneistetun kaukoputken<br />
käyttäjälle. Suuntaustähdet on joka tapauksessa<br />
tunnettava, ja joskus saattaa tulla<br />
eteen tilanne, jossa <strong>kaukoputki</strong> huolellisista<br />
asetuksista huolimatta eksyy ohi kohteiden.<br />
Jollei silloin ole yötaivaan perustuntemusta<br />
hankittuna, alkaa sen opettelu kantapään<br />
kautta tähtikartta ja lamppu kädessä.<br />
Normaalisti kohteiden haku onnistuu<br />
kuitenkin muutamalla näpäyksellä,<br />
joten sitten vaan nauttimaan niistä. Siispä<br />
galakseja ja niiden pölyjuovia ihailemaan.<br />
Pompöösissä Andromedan galaksissa (M31)<br />
riittää ihmettelemistä hyväksi toviksi. Muistot<br />
ovat kuitenkin haihtuvaisia, ja mieleni<br />
minun tekevi kuvata.<br />
Universumi haltuun digikuvilla<br />
Valokuvaus on nykyään suosittu osa-alue<br />
tähtiharrastuksessa. Helppoa sekään ei ole.<br />
Nykyaikaisen elektronisesti ohjattavan eli GoTo-kaukoputken liittäminen pc:hen on<br />
yksinkertaista: sopiva kaapeli väliin ja menoksi, kunhan sopiva tähtikarttaohjelma on valittu.<br />
Opettelua riittää ohjauksen, valotuksen ja<br />
kuvankäsittelyn saroilla vuosiksi eteenpäin –<br />
sillä minkä eilen kuvasit, voit aina huomenna<br />
käsitellä tietokoneellasi paremmin ja<br />
kehittyneemmillä menetelmillä.<br />
Netissä on alkanut ilmestyä harrastajien<br />
hämmästyttäviä tuotoksia tähtitaivaan<br />
kohteista. Otosten valotusajat saattavat olla<br />
jopa kokonaisen yön mittaisia.<br />
Nämä digikuvat on tosin alun perin<br />
otettu useampana lyhyenä valotuksena ja<br />
yhdistetty kuvankäsittelyssä monenmoisin<br />
menetelmin. Tässä ”lyhyt” tarkoittaa jopa<br />
viittä minuuttia, mikä vanhaan hyvään<br />
aikaan oli pitkä valotus tuskallisen käsinseurannan<br />
säestyksellä.<br />
Valokuvaus vaatii siis maapallon liikkeen<br />
tuottamaa yötaivaan kiertymisen seurantaa.<br />
Nykyään se onnistuu helpoiten sopivalla<br />
ohjelmalla ja ccd-kameralla, joka ohjaa<br />
kaukoputken liikkeitä tietokoneavusteisesti.<br />
Ccd-kameraksi olen valinnut vuosia<br />
sitten aloittelijallekin hyvin sopivan englantilaisen<br />
Starlight Xpress MX5-C -kolmivärilaitteen,<br />
jolla saa ilman erillisiä suodattimia<br />
510 x 290 pikselin värikuvia. Nykyään saa<br />
Mitä tarvitaan<br />
TÄHTIHARRASTUKSEN aloittamiseen ei tarvita juuri muuta<br />
kuin tähtikirkas yö ja lämpimät vaatteet. Mutta jos tähtiä<br />
halutaan valokuvata tietokoneohjatusti, tarvitaan kunnon<br />
kalusto:<br />
Kaukoputki, jossa on niin sanottu GoTo-ominaisuus, siis<br />
tietokoneohjaus. Jalusta sisältyy yleensä samaan kokonaisuuteen.<br />
Hinnat viidestäsadasta eurosta alkaen – ylärajaa ei ole.<br />
Tavarataloissakin<br />
myytävä pikku<br />
Meade vaatii hintavan<br />
lisäpalikan (ei<br />
kuvassa) suostuakseen<br />
seurustelemaan<br />
tietokoneen<br />
kanssa.<br />
Ccd- eli digikamera, joka sopii havaintolaitteeseen. Tähtitieteellinen<br />
ccd-kamera on sangen kallis jäähdytetty erikoislaite<br />
vain tähän yhteen käyttöön. Jäähdytys vähentää kuvan<br />
kohinaa.<br />
Tähtikarttaohjelma maksaa nollasta jopa tuhanteen euroon.<br />
Tähtikarttaohjelman ja kannettavan käyttäminen helpottaa<br />
putken ohjausta olennaisesti.<br />
Kuvankäsittelyohjelma, joko tähtikuvaukseen erikoistunut<br />
tai mikä tahansa muukin kelpaa ainakin alkuun pääsemiseksi.<br />
40<br />
<strong>MikroPC</strong> 1/2010<br />
WWW.MIKROPC.NET
tietysti parempia halvemmalla.<br />
Kameran lisälaitteina käytän kuvien<br />
latausta nopeuttavaa yksikköä ja S.T.A.R<br />
2000 -moduulia, joka mahdollistaa yhtäaikaisen<br />
kuvauksen ja kohteen pikselintarkan<br />
seurannan. Ccd-kameraan kierrän vielä<br />
infrapunasuodattimen, joka estää tähtien<br />
siroamisen utuläikiksi.<br />
Sitten vaan kuvia, kuvia ja kuvia, sillä<br />
pikselit ovat halpoja. Alle minuutin valotuksella<br />
näkee jo, onko kohde sijoiteltu<br />
somasti. Napsin useita muutaman minuutin<br />
valotuksia, jotka yhdistelen myöhemmin<br />
yhdeksi otokseksi. Yön aikana tallentuu<br />
syvän taivaan kohteista useita kymmeniä ja<br />
planeetoista jopa useita satoja kuvia.<br />
Kuvankäsittely vaatii aikaa<br />
Hyödyllisiä tähtiharrastusohjelmia<br />
MegaStar, www.willbell.com/software/megastar/index.htm. Monipuolinen tähtikarttaohjelma,<br />
joka sopii mainiosti kaukoputken ja kannettavan yhteistyöhön. 129,95<br />
dollaria.<br />
MaxIM DL, www.cyanogen.com. Tähtikuvien käsittelyssä loistava MaxIM DL löytyy<br />
Cyanogenin sivuilta. Paketteja on hintahaitarissa 199–665 dollaria.<br />
Kumpaakin ohjelmaa päivitetään, ja uudet versiot voi hakea internetistä. Ongelmatilanteissa<br />
virkeät koodarit myös vastaavat ilahduttavan pikaisesti sähköposteihin.<br />
Cartes du Ciel, www.stargazing.net. Erinomainen ja vieläpä ilmainen tähtikarttaohjelma.<br />
Gimp, www.gimp.org. Avoimen koodin kuvankäsittelijä windows-, Mac- ja Unixjärjestelmille.<br />
Kotiin palattuani työ jatkuu neliprosessorisella<br />
vauhtikoneella. Siirrän kuvaraakileet<br />
kannettavasta pöytäkoneeseen kotiverkkoa<br />
pitkin. Vähintään havaintoretken pituinen<br />
kuvankäsittelyvaihe voi alkaa.<br />
Kuvatiedostot on hyvä pitää hakemistorakenteessa<br />
järjestyksessä siten, että ylemmän<br />
tason hakemistonimi on vaikkapa kuvauksen<br />
päivämäärä ja seuraava taso kohteen nimi.<br />
Ilman järjestelyjä on kovalevy pian täynnä<br />
tuhansia tiedostoja, joista on toivotonta enää<br />
saada tolkkua. Varmuuskopioiden ottamista<br />
esimerkiksi dvd-levyille ei voi korostaa<br />
liikaa.<br />
Kanadalainen Cyanogen on kehittänyt<br />
tähtikuvien käsittelyyn ylivertaisen MaxIM<br />
DL -ohjelman, jonka moninaisilla säädöillä<br />
ja suotimilla saa revitettyä viimeisenkin<br />
fotonin jättämän elektronivarauksen esille ja<br />
pinottua saman kohteen kuvat yhdeksi.<br />
Vingutettuani hiirtä muutaman tunnin<br />
ajan kymmenkunta kuvaa on käsitelty.<br />
Virheet ovat paljastuneet tai avaruustaidetta<br />
on ihailtavissa.<br />
ARTIKKELI ON TOTEUTETTU yhteishankkeena<br />
Tähdet ja avaruus -lehden kanssa.<br />
Tähdet ja avaruus 7/2009:ssä on laajempi<br />
versio artikkelista.<br />
Isoon Meadeen on liitetty kaksi saman<br />
valmistajan tähtitieteellistä ccd-kameraa:<br />
mustavalkoinen versio ohjauskaukoputkeen<br />
ja värikamera kuvaukseen<br />
pääkaukoputken polttotasolta.<br />
WWW.MIKROPC.NET<br />
<strong>MikroPC</strong> 1/2010<br />
41
Change language