liitteet 2-25

alueelle. Kasvimaantieteellisesti kaava-alue sijoittuu keskiboreaaliselle havumetsävyöhykkeelle.
Kasvukauden pituus eli jakso, jonka kuluessa vuorokauden keskilämpötila ylittää + 5° C, on alueella
noin 150 vuorokautta. Vuotuinen sademäärä on noin 500 mm.
Tervajoen alueen maiseman ytimenä voidaan pitää laajoja peltolakeuksia, Kyrönjoen jokilaaksoa sekä
loivasti kumpuilevia metsä- ja suoalueita. Viljelyalueet levittäytyvät jokilaakson kummallekin puolelle ja
ovat kaava-alueen rajauksesta riippuen 1 km – 2,5 km leveitä. Suurin osa peltoalueista on salaojitettuja,
avonaisia pelto-ojia on vain harvassa. Pieniä metsäsaarekkeita löytyy pääasiassa peltoalueiden koillis- ja
kaakkoisosista. Ladot ovat täällä, kuten muuallakin Pohjanmaalla, katoavaa rakennusperinnettä.
Kyrönjoki virtaa alueen läpi rauhallisesti selväpiirteisessä uomassaan, mutta lisävaihtelua tuovat
muutamat pienet koskipaikat kaava-alueen itäosassa. Asutus seuraa jokea lähes katkeamattomana
nauhana joen eteläisellä puolella, joen pohjoispuolella asutus on harvempaa varsinkin itäosassa ja monet
peltoalueet ulottuvat täällä Kyrönjokeen asti. Kyrönjoen pohjoispuolella oleva kapea maantie seurailee
jokea melko tarkasti ja tältä tieltä aukeavat komeat maisemat sekä pelloille että Kyrönjoelle. Kaavaalueen
eteläpuolella olevalta isolta maantieltä ei juuri näe Kyrönjoelle, mutta laajat peltolakeudet
maisemoittavat tätä tietä. Kyrönjokea ylittäviä siltoja on kaava-alueella vain yksi. Silta ylittää Kyrönjoen
maisemallisesti kauniin Myllykosken kohdalta.
Kyrönjoen etelänpuoleisia peltoaukeita halkoo rautatie. Tervajoen rautatieasema on kaava-alueen
länsiosassa. Aseman ympäristöön on noussut melko paljon uutta asutusta ja tämä osa kaava-alueesta
onkin selvästi tiheimmin asuttua.
Varsinaisia soita ei alueella ole, mutta ojitettuja suoalueita on melko runsaasti. Suurin osa näistä sijaitsee
kaava-alueen keskustassa, molemmin puolin rautatietä. Suo-alueet ovat muuttuneet ojitusten myötä
puuta kasvaviksi rämeiksi.
Kumpuilevaa metsämaastoa on kaava-alueen etelä- ja itäosissa eniten, mutta myös pohjoisosassa on yksi
isompi metsäalue. Suurin osa metsämaasta on nuorta tai keski-ikäistä mustikkatyypin kuusi- tai
havusekametsää.
Kaava-alueella ei ole perustettuja luonnonsuojelualueita tai alueita, jotka ovat Natura 2000-
suojeluohjelmassa mukana. Kaava-alueella oleva Kyrönjokilaakso kuuluu arvokkaisiin
kulttuurimaisemakohteisiin (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1986).
Maa- ja kallioperä
Kaava-alue kuuluu Pohjanmaan svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa
vuotta sitten. Alueen kallioperässä esiintyy mm. kiilleliusketta, kiillegneissiä ja kvartsimaasälpää (Rautio
& Ilvessalo 1998). Pieniä kallioalueita on esillä vain Peippostenpappilan vesitornin vieressä,
Kiikanmäellä ja Martosessa.
Kaava-alueen maaperä jakautuu moreeni- ja savikkoalueisiin. Alueen kallioperää verhoavista
kivennäismaalajeista moreeni on laajimmalle levinnyt. Moreenipeite ei ole kovin paksu ja siksi
maanpinta noudattelee kallioperän korkokuvaa. Kyrönjoen uoman kummallekin puolelle on
levittäytyneet laajat savikkoalueet. Kyrönjokilaakso on aikoinaan, Itämeren eri kehitysvaiheiden aikana,
täyttynyt savikerrostumilla ja moreeni on jäänyt sen alle (Rautio & Ilvessalo 1998).
Vesistöt ja pohjavesialueet
Kaava-alueen läpi virtaa Etelä-Pohjanmaan suurin joki, Kyrönjoki. Pääuoman pituus on 127 km ja joen
valuma-alue ulottuu 23 kunnan alueelle. Tervajoenalueella Kyrönjoki on noin 100 metriä leveä ja virtaa
syvässä uomassa. Virtaamavaihtelut Kyrönjoessa ovat hyvin suuria, koska valuma-alueen järvisyys on