MaaseutuMatkailu kevat10 - Maaseutupolitiikka
MaaseutuMatkailu kevat10 - Maaseutupolitiikka
MaaseutuMatkailu kevat10 - Maaseutupolitiikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
maaseutu&<br />
Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti<br />
Kevät 2010<br />
Teemana<br />
Maaseutumatkailuseminaari<br />
tulee taas<br />
matkailun<br />
kehittäminen<br />
Luontomatkailu<br />
tukee muitakin elinkeinoja<br />
Saunassa on vetovoimaa<br />
Mitä ovat Green Care -palvelut?<br />
Vain kehittäminen takaa tulokset
Teemana<br />
Sisältö<br />
matkailun<br />
kehittäminen<br />
3<br />
4<br />
7<br />
8<br />
12<br />
16<br />
18<br />
21<br />
23<br />
25<br />
Pääkirjoitus<br />
Hankkeita<br />
Kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä<br />
Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas<br />
Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset<br />
Saunassa on vetovoimaa<br />
Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla<br />
Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua<br />
Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja<br />
Esittelyssä: Kimmo Aalto<br />
Julkaisija<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
Päätoimittaja<br />
Pirjo Räsänen<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
gsm. 0400 1850 69<br />
pirjo.rasanen@laurea.fi<br />
Ulkoasu<br />
peak press<br />
Laivurinkatu 2, Loviisa<br />
toimitus@peakpress.net<br />
www.peakpress.net<br />
Maaseutu & Matkailu -lehti<br />
ilmestyy 3 kertaa vuodessa<br />
14. vuosikerta<br />
Kannen kuva: MEK
Maaseutu & Matkailu | 3<br />
Pääkirjoitus<br />
Yhteistyössä on voimaa<br />
Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryhmän<br />
palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkeessä<br />
itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakunnan.<br />
Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli<br />
ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta.<br />
Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuotta<br />
aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Pyhätunturin<br />
kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin.<br />
Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Järvenpäässä.<br />
Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja<br />
into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen.<br />
Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikka<br />
ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseudun<br />
kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian<br />
olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland<br />
-kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä.<br />
Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä<br />
roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllätti<br />
minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä<br />
kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes<br />
kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin<br />
pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa<br />
hedelmää.<br />
tärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvinvointi-teemaryhmän<br />
kanssa löysimme yhteistä Green<br />
Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin<br />
mukana.<br />
On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden<br />
kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammattikorkeakoulu,<br />
Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun<br />
ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän<br />
kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä<br />
vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä,<br />
mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kuluneesta<br />
vuodesta.<br />
Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden päätapahtumaan,<br />
valtakunnalliseen Maaseutumatkailuseminaariin<br />
Imatralle 23.–24.3. 2010. Sen jälkeen ja osin jo<br />
sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen<br />
niitä, tavataan Imatralla!<br />
Pirjo Räsänen<br />
Matkailun teemaryhmän pääsihteeri<br />
Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien<br />
kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut<br />
esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti<br />
Lisätietoja aiheesta saat painamalla tästä
4 | Maaseutu & Matkailu<br />
Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla<br />
Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa.<br />
Hankkeita<br />
Lehdot suojeluun Nilsiässä<br />
Teksti: Timo Toivanen<br />
Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilometriä<br />
Siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla<br />
suuri rinnealue, Kinahmin selänne. Pohjois-<br />
Savon Metsäkeskuksen ja METSOn uusi yhteistoimintaverkostohanke<br />
kohdistuu juuri<br />
tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin lehtokohteisiin.<br />
Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat<br />
suojeltuja metsälain perusteella. Metsäkeskuksen<br />
Kinahmin hankkeessa kartoitetaan<br />
lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet.<br />
Metsänomistajien kanssa sopimalla luodaan<br />
verkosto, jossa arvokohteita säilytetään.<br />
Maanomistajille kerrotaan korvausmahdollisuuksista.<br />
Lehtoverkostoa voidaan<br />
myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen<br />
luonnontiedon opetuksessa tai luontomatkailussa.<br />
Paikallisille työmahdollisuuksia<br />
Verkoston ytimen muodostavat Kinahmin ja<br />
Tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Niiden<br />
hyödyntämiselle matkailussa on hyvät<br />
edellytykset, sillä alueella on valmis polkuverkosto.<br />
Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti<br />
keväällä. Huomio kohdistetaan alussa lehtokohteiden<br />
tunnistamiseen ja rajaamiseen.<br />
Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mietitään<br />
tarvittavat hoitotoimenpiteet. Infrastruktuuria<br />
suunnitellaan. Lehtokohteet vaativat<br />
usein pitkospuurakennelmia maaston kulumisen<br />
takia. Myös alueen pienvesistöjen<br />
kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapukantojen<br />
parantamiseksi tutkitaan. Hanke<br />
kestää vuodet 2009–2012.<br />
Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyritään<br />
käyttämään paikallista työvoimaa. Matkailuyrittäjien<br />
kesäajan ohjelmatarjontaan<br />
verkostohanke voi tuoda uuden luontoulottuvuuden<br />
ja luoda lisää työllistymismahdollisuuksia.<br />
Tammikuun lopussa maisema Kinahmilla on valkoinen<br />
ja hiljainen. Kevään koittaessa, virtaavan veden<br />
ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. Monet<br />
lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.
Maaseutu & Matkailu | 5<br />
Verkossa on voimaa<br />
Teksti: Tuula Sundberg-Komppa<br />
?<br />
Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille:<br />
Onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja?<br />
Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteistyötä?<br />
Kumpi voittaa asenteissa: negatiivinen<br />
vai positiivinen kateus?<br />
Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia<br />
Etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueella<br />
toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. VoimaVerkon<br />
ideana on se, että yrittäjät verkostoituvat<br />
toisten toimijoiden ja sidosryhmien<br />
kanssa. Keinoina käytetään opintomatkoja<br />
kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asioista<br />
pidetään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia.<br />
Suunnitteilla on myös seminaareja<br />
ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä<br />
aiheista.<br />
VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille<br />
suunnatun sähköisen tarvekartoituksen toteuttamisella.<br />
Hankkeessa on mukana jo 35<br />
yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen<br />
kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnostuneille.<br />
Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti<br />
pienyrittäjille. Muut oman alan toimijat tukevat<br />
liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uusia<br />
mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuotteistamisessa.<br />
Kun yrittäjille avataan kanavia<br />
maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnallisiin<br />
kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle<br />
hankkeen jälkeenkin uutta osaamista.<br />
*Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli<br />
Mitä odotuksia sinulla on<br />
VoimaVerkon suhteen?<br />
Mitä VoimaVerkko on jo nyt<br />
saanut mielestäsi aikaan?<br />
“<br />
”Odotukseni kohdistuvat Järviseudun<br />
alueen matkailun edistämiseen<br />
ja esille tuomiseen. Odotan, että myös<br />
kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat<br />
vakuutetaan matkailun ja sen kehittämisen<br />
tärkeydestä. Haluan tehostaa<br />
omaa toimintaa uusilla, hankkeen<br />
kautta saatavilla, ideoilla.<br />
Hankkeen kautta olen jo tutustunut<br />
moniin matkailualan yrittäjiin ja yrityksiin.<br />
Olen saanut tietoa alueella<br />
toimivista hankkeista ja nähnyt toimintamalleja,<br />
jotka ovat laajentaneet<br />
kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailussa<br />
voi toteuttaa. Hanke on antanut<br />
jo nyt mahdollisuuden paikalliseen<br />
yhteistoimintaan eri tahojen kanssa<br />
sekä hankkeiden rahoituksen selvittämiseen<br />
ja toteuttamiseen.”<br />
Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä<br />
Vimpelin Lakeaharjulta<br />
“<br />
”Toivon yhteistyön vahvistamista erilaisten<br />
matkailualan yritysten kesken.<br />
Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yhteistyötä,<br />
joka pohjautuu vankkaan<br />
luottamukseen ja ammattitaitoon.<br />
Alueellisten päättäjien ja rahoittajien<br />
kanssa yhteistyön kehittyminen pysyväksi<br />
toimintamalliksi on tärkeää.<br />
Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty.<br />
Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä<br />
pidempää. Hanke on niin alussa, että<br />
pian valmistuva kartoitus antaa varmasti<br />
tarkemmat suuntaviivat. ”<br />
Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän<br />
Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Härmänmaan<br />
matkailuyrittäjäyhdistyksen<br />
puheenjohtaja
6 | Maaseutu & Matkailu<br />
hankkeita<br />
KALASTAJILLE OMA SIVUSTO<br />
Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari<br />
Visitfinland.com/fishing perussivusto esittelee<br />
Suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit<br />
ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa<br />
helpottamaan kalastusloman suunnittelua.<br />
Kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi<br />
varata suoraan sivustolta. Portaalin Our<br />
Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan<br />
jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin,<br />
missä päin Suomea tuli paras tärppi tai kenties<br />
karkasi se elämän isoin vonkale.<br />
Sivusto avautuu suomeksi, englanniksi<br />
ja venäjäksi. Jatkossa Suomen kalastustarjonta<br />
esittäytyy yhteensä 10 kielellä. Sivusto<br />
kertoo Suomesta vetovoimaisena kalastus-<br />
kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille<br />
sekä kalastuksen harrastajille.<br />
Kalastusportaalista voi etsiä palveluja alueittain,<br />
vesistöittäin sekä aihealueiden mukaan.<br />
Portaaliin voi lähettää:<br />
• Kalastusohjelmat ja -paketit<br />
• Kalastusoppaan palvelut<br />
• Kartoitetut KalaMökit sekä majoituskohteet,<br />
joilla on kalastuspalveluja<br />
• Kalastusvälineliikkeet<br />
• Kalatapahtumia (markkinat, messut, kilpailut)<br />
• Ongintalammikot<br />
LisätieDOT:<br />
Minna Myyrinmaa<br />
Matkailun edistämiskeskus<br />
minna.myyrinmaa@visitfinland.com<br />
+358 40-5478454<br />
Marjo Ranta-Irwin<br />
Matkailun edistämiskeskus<br />
marjo.ranta-irwin@visitfinland.com<br />
+358 40-5695 558<br />
Varmistathan omien<br />
kalastusmatkailupalvelujesi<br />
näkymisen portaalissa.
Maaseutu & Matkailu | 7<br />
kolumni | Reijo Martikainen<br />
Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä<br />
Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä<br />
moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta<br />
valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta<br />
saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla<br />
tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista.<br />
Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivätkä<br />
suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikuttavia<br />
vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan<br />
oppien ja yhteistyötä tehden.<br />
Voimaa verkostoista<br />
Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle.<br />
Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors<br />
Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä lehdessä.<br />
Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista<br />
kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin.<br />
Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämiskokonaisuus.<br />
Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana<br />
toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita.<br />
Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa verkostoa<br />
ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty.<br />
Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi<br />
on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli<br />
tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran.<br />
Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii.<br />
Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tieto<br />
on aina käytettävissä.<br />
Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain<br />
uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat<br />
ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi<br />
rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä.<br />
Edes naapurin näkemys ei riitä.<br />
Yritysosaamistakin kehitetään<br />
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu<br />
väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmentamista<br />
ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta.<br />
Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa<br />
palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentautua<br />
myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia.<br />
Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen<br />
saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on<br />
käytössä myös yrityskohtaisia välineitä.<br />
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutusaikaa<br />
on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnistää<br />
vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa<br />
vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista<br />
verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämiskokonaisuuksien<br />
käynnistämiseen.<br />
Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämisessä<br />
on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella<br />
maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuoden<br />
2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraavat<br />
vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten<br />
aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän aikaan.<br />
Reijo Martikainen<br />
Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja<br />
ylitarkastaja, Maaseutuvirasto
8 | Maaseutu & Matkailu<br />
Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva<br />
Maaseutumatkailuseminaari<br />
tulee taas<br />
Maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä<br />
valtakunnalliseen seminaariin Imatralle, tällä kertaa teemalla Saimaan sylis –<br />
Venäjän vieres. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien<br />
menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.
Maaseutu & Matkailu | 9<br />
”Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee<br />
olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen<br />
kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa.<br />
Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja<br />
ymmärretään toisen yrittäjän murheita!”<br />
Paula Okkola, matkailuyrittäjä,<br />
Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit<br />
Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä<br />
Imatralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien<br />
valtakunnallisen seminaarin teemana on ”Saimaan<br />
sylis – Venäjän vieres”. Kolmen päivän aikana<br />
saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien kokemuksia<br />
alueelta.<br />
Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkoiskulmalla,<br />
lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä.<br />
Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia<br />
venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin perhematkailijoihin.<br />
– Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia<br />
Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtaudesta<br />
ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin<br />
kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittäjät<br />
myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maaseutumatkailuyrittäjien<br />
hallituksen jäsen Virpi Kivinen.<br />
Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan<br />
yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu<br />
matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita.<br />
Retki Svetogorskiin<br />
Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Svetogorskiin,<br />
entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan<br />
kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohteisiin,<br />
keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan,<br />
paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen<br />
pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös<br />
presidentti Urho Kekkonen on saunonut.<br />
– Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen,<br />
millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkailuyrityksiltä.<br />
Saimaa on mahdollisuus kalastustuotteille<br />
Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja kalastus-<br />
ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää.<br />
Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastustuotteille?<br />
Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa.<br />
– Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautuneet<br />
kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina,<br />
sanoo Kivinen.<br />
Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa.<br />
Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiömestari<br />
Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja<br />
herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuhlassa<br />
on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista monet<br />
ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita.<br />
uusimmat kuulumiset yrittäjille<br />
Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon<br />
edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset<br />
merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa<br />
sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien<br />
määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman?<br />
Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiinnostaa<br />
monia, joten seminaarissa käsitellään myös sähköisen<br />
opastamisen kehittymistä.<br />
Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia<br />
on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemusten<br />
vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden<br />
yrittäjien kesken.<br />
– Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme!<br />
Aika 22.-24.3.2010<br />
Paikka: Imatran kylpylä<br />
Tilaisuus: 36. Valtakunnallinen<br />
maaseutumatkailuyrittäjien<br />
seminaari<br />
Tausta: Seminaari on<br />
osa projektia Elämyksiä<br />
Etelä-Karjalasta<br />
Lisätietoja:
10 | Maaseutu & Matkailu<br />
1.<br />
Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten<br />
yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan<br />
asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja<br />
tarkastella ja kehittää omaa työtään.<br />
puhujaesittelyt<br />
2.<br />
Lappeenrantalaissyntyinen Topiantti Äikäs (1.) on Oulun yliopiston<br />
kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. Äikkään tutkimuskohteet<br />
liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä<br />
mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä.<br />
Äikäs on myös kokenut Saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan<br />
laiva- ja veneilypalveluiden parissa.<br />
4.<br />
Jukka Laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja Marie<br />
Louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla Saimaan<br />
aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen<br />
he perustivat vuonna 1997. Nykyisin yritys on osa SaimaaHolidayverkostoa.<br />
Laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa<br />
kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita.<br />
3.<br />
Maaseutuyrittäjä Paula Okkolan (4.) ”Okkolan Lomamökit” aloitti<br />
vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä.<br />
Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut<br />
pääelinkeino. Merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee<br />
Venäjältä. Kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla<br />
kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan<br />
joka vuosi jouheammin.<br />
5.<br />
Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut<br />
safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta<br />
sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta<br />
tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin<br />
Salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin<br />
ohjelmapalveluyrityksiin.<br />
Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla
Maaseutu & Matkailu | 11<br />
”Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea<br />
Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa:<br />
matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä<br />
ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa<br />
niin ilot kuin surutkin.”<br />
Pekka Sopanen<br />
Yritysneuvoja Business Advisor<br />
Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStart<br />
ProAgria Etelä-Karjala<br />
Tervetuloa Etelä-Karjalaan Imatralle<br />
Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun<br />
tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli.<br />
– Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ollut<br />
paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet.<br />
Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on<br />
odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri<br />
Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imatran<br />
Seudun Kehitysyhtiöstä.<br />
Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin<br />
osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseutumatkailuyrittäjien<br />
Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä,<br />
ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaana<br />
Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita<br />
tahoja arvokkaasta avusta.<br />
– Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin<br />
teeman ”Saimaan sylis - Venäjän vieres” mukaisesti. Tiistaina<br />
ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat<br />
kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja<br />
Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista<br />
luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin<br />
Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento.<br />
Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityksiin<br />
avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämiseen.<br />
– Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin<br />
”karjalaisee viisii” ja päästään nauttimaan mukavan ohjelman<br />
lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suomen<br />
Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen<br />
loihtimia karjalaisia herkkuruokia.<br />
Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuotetorilla<br />
tapaamassa ”paikallissii tuottajii myymäs herkku-<br />
ja kästyötuotteitaa”.<br />
– Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukaisesti<br />
Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen matkailun<br />
syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa valmiina<br />
ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella<br />
vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikainen<br />
ja Maarit Turunen vakuuttavat. •
12 | Maaseutu & Matkailu<br />
Järjestelmällinen<br />
kehittäminen<br />
takaa tulokset<br />
Kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot<br />
ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy<br />
parhaiten. Tänä vuonna maaseutumatkailussa<br />
otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa<br />
tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen<br />
tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa.<br />
Hanke: kulttuurin ketju<br />
Teksti: Anne Karsikas-Järvinen<br />
Kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä<br />
Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitystä.<br />
Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun kehittämisohjelmaa.<br />
Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja<br />
tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa.<br />
Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteistyöverkostoja<br />
kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuotekehityksen<br />
välineitä.<br />
Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmäen<br />
käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi<br />
valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen<br />
pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin<br />
kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gösta<br />
ja Gustaf.<br />
Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN® -laadunkehittämisohjelman<br />
pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa<br />
viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuksilla,<br />
niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi.<br />
Valmennuksia, verkkopalvelua ja verkostoja<br />
Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita >>
Maaseutu & Matkailu | 13<br />
Hanke: kylämatkailu<br />
Teksti: Susanna Kulmala<br />
Kylämatkailu valtakunnalliseksi<br />
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12<br />
pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi<br />
kylien kehittämishanketta ja useita uusia hankkeita<br />
suunnitellaan.<br />
Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii<br />
Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi<br />
Paavolainen kertoo kylämatkailun olevan<br />
Ypäjälle väylä kehittyä.<br />
– Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumaiseen<br />
kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet<br />
merkittäviä matkailukohteita kuten Hevosopisto,<br />
LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tunnettu<br />
Ypäjän kesäteatteri.<br />
Paavolainen kertoo, että sijainti keskellä<br />
kolmiota Turku–Helsinki–Tampere on sekin<br />
selkeä etu.<br />
– Koska kylämatkailu on Suomessa vasta kehitysvaiheessa,<br />
on ihmisten saaminen mukaan<br />
uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista.<br />
Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudellisesti<br />
hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä<br />
kylämatkailun kehittämiselle mitään – vielä!<br />
Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolainen<br />
mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuotteiden<br />
paremman tuotteistamisen. Rakennettuja<br />
hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilometrejä,<br />
mutta selkeitä hevosvaellustuotteita<br />
on vain vähän tarjolla.<br />
Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saataisiin<br />
viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen.<br />
Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoituskapasiteetin<br />
kasvattamiseksi.<br />
Inspiraatiota maailmalta<br />
Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää<br />
opintomatkan Irlannin Ballyhouraan 20.–<br />
24.4.2010. Matkan tarkoituksena on tutustua<br />
alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakunnan,<br />
alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka<br />
on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja<br />
voi tiedustella projektipäälliköltä.<br />
Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuseminaari<br />
järjestetään kaksipäiväisenä Vuonislahdella<br />
Lieksassa 18.–19.5.2010. Seminaarin<br />
yhteydessä testataan Vuonislahden matkailukylän<br />
palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa.<br />
Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen<br />
Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumalleista.<br />
Aineisto on saatavilla osoitteesta www.<br />
lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tieto<br />
kylämatkailun kehittämisestä. •<br />
Lisätiedot:<br />
Susanna Kulmala, projektipäällikkö<br />
Kylämatkailun koordinaatiohanke<br />
susanna.kulmala@lomalaidun.fi<br />
+358 50 5960 901<br />
Kuvateksti (kuva Ypäjä): Kylämatkailun kehittäminen<br />
on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja<br />
Hannu Paija sekä projektipäällikkö Olavi Paavilainen<br />
(toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin<br />
haasteisiin tarttumista.<br />
>><br />
halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhenkilöistä<br />
kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimatkailun<br />
edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin<br />
näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilökunnat<br />
ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset.<br />
Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutettavien<br />
mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010<br />
ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta.<br />
Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen matkailu-<br />
ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun.<br />
Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun<br />
osoite on www.kulmat.fi.<br />
Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa kokemuksiaan,<br />
tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia<br />
yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa 2010.<br />
Lisätiedot:<br />
Anne Karsikas-Järvinen, projektipäällikkö<br />
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM<br />
Kulttuurien ketju -hanke<br />
Hallinnoija: Turku Touring • anne.karsikas-jarvinen@turku.fi, +358 40 5523848
14 | Maaseutu & Matkailu<br />
aellus<br />
Teksti: Terhi Hook<br />
pastettu vaellus<br />
. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa<br />
nglanninkielisessä (tai kohdemarkkinan<br />
ieli) tuotekuvauksessa:<br />
reitin pituus (km), kesto (h), ympyräai<br />
janareitti<br />
soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus,<br />
psiperheille, aloittelijalle, jonkin verran<br />
aeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaeltalle<br />
“ Ulkomaa-<br />
reitin haasteellisuustaso: Suomen Laun<br />
ulkoilureittien luokitus ja kuvaushjeen<br />
mukaisesti laisia kiinnostaa,<br />
mitkä ovat<br />
suomalaisia<br />
erityispiirteitä<br />
ympäröivässä<br />
opastuksen palvelukielet<br />
tarvittavat varusteet: tuotteeseen sisltyvät,<br />
asiakkaan omat<br />
markkinoinnillinen ja elämyksellinen<br />
äiväohjelman<br />
luonnossa.<br />
kuvaus: eläimistö, kasviso,<br />
maaperä, ilmasto, vesistö, “ luonnonähtävyydet,<br />
kiinnostuksen kohteet<br />
Hanke: outdoors finland<br />
Outdoors Finland kehittää kesäaktiviteetteja<br />
l tuotteeseen sisältyvien majoituskohteiden<br />
tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli<br />
l matkapuhelimen kuuluvuus<br />
Outdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteettien<br />
kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalveluyritykset<br />
tekemään yhdessä entistä parempia palveluita.<br />
l reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit:<br />
aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteykset<br />
Esimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja hevosmatkailu<br />
saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alueellisten<br />
kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla.<br />
Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälineitä<br />
ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää<br />
paikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen<br />
markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan parhaillaan<br />
muun muassa Lappiin.<br />
Outdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesäaktiviteetteja<br />
tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne<br />
toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määriteltyjä<br />
teemoja.<br />
2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluontoinen,<br />
englanniksi.<br />
3. Ohjaaja on eräopaskoulutuksen tai<br />
vastaavat tiedot useamman vuoden<br />
kokemuksen kautta omaava henkilö.<br />
4. Tuote toteutetaan reittisuositukset<br />
täyttävällä reitillä.<br />
Työkaluksi tuotesuositus<br />
Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, teemakohtaisten<br />
tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä<br />
tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa<br />
tuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on<br />
laadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella.<br />
Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuositukset<br />
on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimisiin<br />
ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin.<br />
Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailijan<br />
kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä<br />
ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuustaso.<br />
Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin<br />
turvallisuus.<br />
Tärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen<br />
”Poluista reiteiksi” tekemät ohjeet ulkoilureittien luokituksiin<br />
ja kuvauksiin. Niiden toteutumista edistää nyt<br />
myös Outdoors Finland -hanke.<br />
Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuvauksen<br />
tulee sisältää.<br />
Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etukäteen<br />
esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen<br />
arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia<br />
erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä
Vaativa pyörätuolireitti<br />
Maaseutu & Matkailu | 15<br />
Hanke: matkailun alueelliset tietovarannot<br />
Teksti: Outi-Maaria Palo-oja<br />
Vaellus<br />
Esteettömän reitin suositukset<br />
Lisätiedot:<br />
Terhi Hook, projektipäällikkö<br />
Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman<br />
kansallinen koordinointi<br />
Matkailun edistämiskeskus<br />
terhi.hook@visitfinland.com<br />
+358 50 597 0999<br />
Jos tuotetta markkinoidaan esteettömänä,<br />
tulee se olla luokiteltu seuraavasti:<br />
Pyörätuolireitti<br />
l reitti kovapintainen, reitillä ei saa olla<br />
esteitä eikä kuoppia<br />
l pyörätuolireitin pituuskaltevuus enint.<br />
1:20, eli 5 %<br />
l sivuttaiskaltevuus enintään 2 %<br />
l reitin leveys vähintään 2 m<br />
l reitillä on mahdollista liikkua itsenäi-<br />
sesti pyörätuolilla kelaten<br />
VAELLUS<br />
l reitillä vaikeakulkuisia osia tai suurempia<br />
kaltevuuksia kuin normaalilla<br />
pyörätuolireitillä<br />
l tasaisella osuudella voi olla pienehköjä<br />
kuoppia tai pehmeähköjä osia<br />
l jonossa kuljettava polku vähintään 1,5<br />
metrin levyinen - näillä kapeilla poluilla<br />
voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja<br />
l rinnakkain kuljettavien polkujen leveys<br />
on 2-4 metriä<br />
l sivuttaiskaltevuus saa olla enint. 2 %<br />
l reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan<br />
kanssa tai sähköpyörätuolilla<br />
l itsenäisesti liikkuville näkövammaisille<br />
tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen<br />
reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia<br />
näkövammaisten orientoitumista<br />
helpottavia rakennelmia<br />
varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse.<br />
Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja<br />
vaativuus.<br />
Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille<br />
reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkittävässä<br />
roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edellä<br />
mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin<br />
yleiset vientikelpoisuuden kriteerit.<br />
Nettiportaali vaellusreittien rinnalle<br />
Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on<br />
kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFinlandTutorial.<br />
Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttäminen<br />
VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman<br />
helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita.<br />
Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty erityisesti<br />
ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opastavat<br />
selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.comportaaliin.<br />
Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seuraa<br />
yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota.<br />
Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä<br />
malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta.<br />
5<br />
Tieto matkailusta talteen<br />
Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa<br />
käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke.<br />
Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan<br />
tilastollisesta tutkimuksesta.<br />
Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja<br />
Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.<br />
Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin<br />
tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallentamaan.<br />
Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia<br />
mittareita.<br />
Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunniteltu<br />
toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen integroidaan<br />
osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia<br />
testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo<br />
syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät-<br />
Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä.<br />
Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on<br />
keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta<br />
hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen<br />
kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja<br />
ravitsemispalvelut.<br />
Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietovarannot<br />
-hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimintaympäristöstä.<br />
Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan<br />
avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun<br />
työllistävyys.<br />
Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka. •<br />
Katso opetusvideot internetistä:<br />
1. ”Aloita tästä” -VisitFinlandTutorial yritystietojen<br />
lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille):<br />
2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen<br />
VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset):<br />
3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland<br />
portaaliin (eTuote Maksuttomat perustiedot):<br />
Lisätiedot:<br />
Outi-Maaria Palo-oja, projektipäällikkö<br />
Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke<br />
outi-maaria.palo-oja@joensuu.fi<br />
+358 50 589 0070<br />
TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita<br />
Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta. •
16 | Maaseutu & Matkailu<br />
Saunassa<br />
on vetovoimaa<br />
Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK<br />
Sauna ja talvi-illan sininen hetki. Sauna ja keskikesän yötön yö. Lenkille ja<br />
saunaan. Saunaan, ja sitten baanalle. Suomalaisille sauna on jokapäiväistä<br />
elämää. Ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. Oikein<br />
tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.
Maaseutu & Matkailu | 17<br />
“<br />
Saunassa hiljentymisellä on tärkeä<br />
merkitys myös mielen hyvinvoinnille.<br />
“<br />
Suomessa saunaan mennään arkena ja juhlana.<br />
Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöissä<br />
kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen saunaseuran<br />
johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itseään<br />
tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa<br />
tosiaan saunotaan.<br />
– Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain<br />
noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen<br />
asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin houkuttelukeinona.<br />
Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa<br />
käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa hämmentävä<br />
kokemus, Tommila toteaa.<br />
Eri taustat, samat löylyt<br />
Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset<br />
voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan arvion<br />
mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen hämmennyksen<br />
jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista<br />
saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi.<br />
Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailuhankkeesta<br />
vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä.<br />
Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulkomaalaisissa<br />
kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on<br />
yleensä pelkästään positiivinen.<br />
– He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista terveydelle.<br />
Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuuma,<br />
kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja<br />
miellyttäväksi, hän kertoo.<br />
Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös<br />
mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomasti<br />
korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin<br />
enemmän.<br />
Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen<br />
rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunassa.<br />
Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunojien<br />
elämää, joille alastomuus ei ole luontaista.<br />
– Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen<br />
tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellavakankaasta<br />
valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miellyttävät<br />
yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä.<br />
Suomalaisuus kunniaan<br />
Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteistaa<br />
hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen<br />
kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea<br />
huone.<br />
Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaalaisia<br />
asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä.<br />
– Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa<br />
lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin<br />
kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti.<br />
Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi saunomiseen<br />
voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja<br />
monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii.<br />
Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laajemmin<br />
suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen<br />
historiasta.<br />
– Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole<br />
osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä.<br />
Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoinnissaan<br />
suomalaisuutta, eksotiikkaa.<br />
Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan<br />
aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalaisen<br />
saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten<br />
makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät.<br />
– Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta<br />
saunasta ei saa tehdä keinotekoista. •<br />
Suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteistamiseksi.<br />
Esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö<br />
JYKESissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuotekehittelyä.<br />
Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä<br />
alueen yrittäjiä. Teossa on muun muassa ulkomaalaisille<br />
suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suomalaisille<br />
eräänlainen kehon ja mielen temppeli.
18 | Maaseutu & Matkailu<br />
Creen Care -palvelut<br />
tervehdyttävät<br />
luonnon voimalla<br />
Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva<br />
Saun<br />
on veto<br />
Kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan<br />
luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin<br />
kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. Uudet hankkeet selvittävät<br />
Green Care -toiminnan mahdollisuuksia Suomessa.<br />
Hoitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja<br />
on sijoitettu aina maaseutuympäristöön,<br />
sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maaseudun<br />
arkirutiinien on todettu vaikuttavan<br />
positiivisesti ihmisen terveydentilaan.<br />
Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että<br />
luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen<br />
stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenvetotutkimus<br />
lopussa)<br />
– Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu<br />
käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoitteellisesti,<br />
terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana<br />
työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo.<br />
– Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta<br />
Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on<br />
käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän<br />
henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja ylläpitoon,<br />
Ilmarinen kuvailee.<br />
Mukaan kaikilla kyvyillä<br />
Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten<br />
työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia<br />
tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mukaisesti.<br />
Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kuntoutujaa<br />
ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluottamusta.<br />
Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maaseudulla<br />
tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja sosiaali-<br />
ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa.<br />
Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>
assa<br />
voimaa<br />
Maaseutu & Matkailu | 19
20 | Maaseutu & Matkailu<br />
“ Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. “<br />
LisätieDOT:<br />
Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta<br />
-julkaisu (MTT, 2009)<br />
Walsh, F. (2009). Human-Animal Bonds I: The<br />
Relational Significance of Companion Animals.<br />
Family Process (4), 462–480.<br />
Katja Ilmarinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/<br />
Hyvinvointipalvelut<br />
lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta Euroopassa<br />
toiminnasta on kokemusta.<br />
– Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Lyhyessä<br />
ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Elävästä<br />
olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen<br />
eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneilla<br />
vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitumista,<br />
Ilmarinen sanoo.<br />
Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaamiset<br />
ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä<br />
ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi<br />
kivunlievityksessä.<br />
Työtä yrittäjälle ja kuntoutujalle<br />
Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green<br />
Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia<br />
rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoitusmuotoja.<br />
Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja<br />
tuottavat palveluja yhdessä.<br />
– Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määritellään<br />
tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvarjokäsite<br />
menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavusteista<br />
kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai<br />
terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastusterapia<br />
ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo.<br />
Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mahdollisuuksille<br />
Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n<br />
hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona:<br />
asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan<br />
vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee<br />
vielä suomenkielistä muotoa.<br />
Green Caresta brändi<br />
CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suomea<br />
neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoontuivat<br />
Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi<br />
asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana sosiaali-<br />
ja terveydenhuoltoa.<br />
– Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palveluita<br />
maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun<br />
luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin<br />
lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen.<br />
Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilliseen<br />
käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate.<br />
– Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä<br />
palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka<br />
toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaalija<br />
terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat<br />
olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja<br />
sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa. •
Maaseutu & Matkailu | 21<br />
Leader-toimintaryhmät<br />
tukevat maaseutumatkailua<br />
Teksti: Maritta Lindqvist Kuva Joutsentenreitti ry<br />
Maaseudulla toimivat matkailualan mikroyritykset voivat hakea rahallista<br />
tukea Leader-toimintaryhmiltä. Tukea saa investointeihin, kehittämiseen<br />
ja toiminnan alussa tapahtuvan vieraan työvoiman palkkaamiseen.<br />
Matkailusta ennustetaan tulevan maailman<br />
suurin vientiteollisuusala ja yksi<br />
tärkeimmistä tulevaisuuden sosioekonomisista<br />
aloista. Matkailulle ennustetaan<br />
keskimäärin muutaman prosentin jatkuvaa<br />
vuotuista kasvua. Kotimaan matkailu on kymmenkertaista<br />
ulkomaan matkailuun verrattuna. Sen suuruisena<br />
sen odotetaan säilyvän tulevaisuudessakin. Siksi myös<br />
yksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman<br />
2007–2013 keskeinen painopistealue on matkailuelinkeinon<br />
kehittäminen.<br />
Suomessa toimii 55 Leader-toimintaryhmää, jotka toteuttavat<br />
maaseudun kehittämisohjelmaa rahoittamalla<br />
hankkeita, jotka ovat lähtöisin maaseudun asukkaiden<br />
omista tarpeista ja toiveista. Toimintaryhmien käytössä<br />
olevan julkisen rahan määrä on koko ohjelmakautena<br />
yhteensä 242 miljoonaa euroa.<br />
Leader-rahoitusta maaseudun yrityksille<br />
Matkailualan maaseudulla toimivat mikroyritykset voivat<br />
hakea Leader-toimintaryhmiltä tukea investointeihin,<br />
kehittämiseen ja ensimmäisen vieraan työvoiman palkkaamiseen.<br />
Lisäksi sellaiset elinkeinon kehittämisorganisaatiot,<br />
joiden tehtäviin tai toiminta-ajatukseen kuuluu<br />
palvelujen tuottaminen yrityksille, voivat hakea tukea yritysryhmähankkeisiin.<br />
Toimintaryhmä-verkosto on koko maan kattava. Vain suurimmat<br />
kaupunkitaajamat (yli 24 000 asukasta) on rajattu tukialueen ulkopuolelle.<br />
Kuluva hankekausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Haku on jatkuvaa.<br />
Oman alueesi toimintaryhmän yhteystiedot löytyvät sivuilta<br />
Mitä on tehty, mitä ollaan tekemässä?<br />
Rahoituskehys<br />
matkailuun<br />
Pohjois-Suomessa<br />
Toiminnanjohtaja Reija Viinanen<br />
Kyläkulttuuria tuntureitten<br />
maassa ry:stä kertoo lähes<br />
kaikkien alueensa hankkeiden<br />
sivuavan matkailua.<br />
– Julkisella rahoituksella<br />
tuetaan vuosittain toimintaalueellamme<br />
matkailun kehittämistä<br />
liki 400 000 eurolla,<br />
hän toteaa.<br />
Alueen matkailua kehitetään<br />
monipuolisesti. Matkailun<br />
merkitys Tunturi-Lapin<br />
asukkaille on suuri, lasketaanhan<br />
välittömäksi matkailutuloksi<br />
16 500 euroa jokaista<br />
alueen asukasta kohti<br />
vuodessa.<br />
Virkistys, kulttuuri ja matkailu<br />
yhdessä Pirkanmaalla<br />
Pirkanmaalainen toimintaryhmä Pomoottori<br />
tukee maaseutumatkailua. Sen välillisten ja<br />
välittömien maaseutumatkailua edistävien<br />
hankkeiden yhteenlaskettu julkinen tuki oli<br />
viime ohjelmakaudella (2000–2006) noin<br />
puoli miljoonaa euroa. Pomoottorin edustaja<br />
Mikko Rissanen uskoo tukisumman kohoavan<br />
tälläkin ohjelmakaudella samanlaiseksi.<br />
Pomoottorin kautta on haettu yritys- ja hanketukia.<br />
– Tuemme etupäässä hankkeita, joissa<br />
paikallinen virkistyskäyttö sekä kulttuuri ja<br />
matkailu kytkeytyvät toisiinsa, kertoo Rissanen.<br />
Hän mainitsee esimerkkinä tältä rahoituskaudelta<br />
Kukkilan järvimatkailun kehittämisen,<br />
Sappeen matkailukeskuksen yhteyteen<br />
rakennetun kesäteatterin sekä matkailuyrityksen<br />
saaman ensimmäisen vieraan työntekijän<br />
palkkatuen.<br />
>>
22 | Maaseutu & Matkailu<br />
Investointitukea myönnetään aloittaville ja jo toiminnassa<br />
oleville yrityksille muun muassa uusien rakennusten<br />
rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, toimitilojen laajentamiseen<br />
sekä muutostöihin. Myös erilaisten koneiden<br />
ja laitteiden hankinnat ovat tukikelpoisia investointeja.<br />
Vaara-Karjalassa<br />
yhdeksän matkailua<br />
tukevaa hanketta<br />
Kehittämistukea voidaan myöntää yrityksille sellaiseen Toiminnanjohtaja Jouni<br />
asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen<br />
ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella<br />
toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleen<br />
suuntaamista. Tukikelpoisia ovat myös yritystoiminnan<br />
edellytysten selvittäminen ennen yrityksen toiminnan<br />
aloittamista.<br />
Käynnistystukea voidaan myöntää ensimmäisen vieraan<br />
Korhonen Vaara-Karjalan<br />
toimintaryhmästä kertoo<br />
myönnettyjen tukien jakautuvan<br />
omalla alueellaan tasaisesti<br />
yritys- ja yleishyödyllisiin<br />
hanketukiin.<br />
– Alueemme tunnettujen<br />
matkailukeskittymien, Kolin<br />
ja Bomban, suuret yrittäjät<br />
työntekijän palkkaukseen 24 kuukauden ajalta.<br />
Toimintaryhmien hallitukset käyttävät mieluusti<br />
hakevat rahoituksensa pääsääntöisesti<br />
muualta kuin<br />
rahoitettujen kohteiden palveluja. Kuvassa<br />
Työsuhteen tulee olla jatkuvaksi tarkoitettu ja työtuntien meiltä. Tosin näiden kärkituotteiden<br />
Joutsentenreitin hallitus koolla Herra Hakkaraivat<br />
hanketyypistä riippuen 40 ja 80 prosentin välillä. •<br />
määrä vähintään 25 tuntia viikossa.<br />
vaikutuspiirissä sen talolla, Sir Arthurin kissaritareiden pyöre-<br />
Yritysryhmähankkeessa voidaan tuottaa kullekin osallistujayritykselle<br />
on ollut useita pieniä Leader-rahoitukseen<br />
sopivia<br />
ässä pöydässä.<br />
räätälöityjä kehittämistoimenpiteitä ku-<br />
kohteita, toteaa Korhonen.<br />
Verkottuminen ykkösasia<br />
ten esimerkiksi tuotteistamista, yhteisiä markkinointitoimenpiteitä<br />
tai järjestää kaikille osallistujayrityksille yh-<br />
– Tällä hankekaudella<br />
Joutsentenreitillä<br />
mielenkiintoinen rahoituskohde<br />
on Möhkön ruukkialue.<br />
Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan<br />
teisiä valmennustilaisuuksia tai kehittämistoimenpiteitä.<br />
Yrityksille tarkoitettujen tukien tukiprosentit vaihtelevat<br />
Vanhoja rakenteita<br />
on kunnostettu ympäristökeskuksen<br />
kunnissa työskentelee toimintaryhmä<br />
Joutsentenreitti. Sen toiminnanjohtaja Petri Rinne<br />
20–50 % välillä, poikkeuksena yritystoiminnan<br />
tuella ja Leader-<br />
pitää matkailualan verkostohankkeita tärkeimpi-<br />
rahoituksella tuotetaan nä rahoituskohteina.<br />
edellytysten selvittäminen, jonka tuen määrä on 90%<br />
kohteeseen sisältöä, kertoo Joutsenreitti on mukana rahoittamassa myös<br />
enintään 1500 € kustannuksista.<br />
Korhonen. Hän pitää Möhkön<br />
kehittämistä hyvänä<br />
kansainvälisiä hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena<br />
on vaihtaa kokemuksia hyvistä käytännöistä.<br />
Hanketukia moneen lähtöön<br />
esimerkkinä usean matkailutoimijan<br />
yhteistyöstä.<br />
kohde on kohonnut jopa alueemme matkailun<br />
– Muutama yksittäinen Leader-tukea saanut<br />
Yhdistysten, säätiöiden ja muiden julkisoikeudellisten<br />
yhteisöjen haettavissa olevilla hanketuilla voidaan tehdä<br />
Kuluvalla ohjelmakaudella<br />
Vaara-Karjalassa on<br />
kärkituotteeksi, toteaa Rinne ja mainitsee Kunnaksen<br />
Hakkaraisen talon, Otamussilan virkistysalueen<br />
myös monia välittömiä ja välillisiä toimenpiteitä maaseutumatkailun<br />
Mouhijärvellä sekä F.E. Sillanpään synty-<br />
myönnetty matkailuhankkeille<br />
julkista rahoitusta jo mämaisemat.<br />
edistämiseksi.<br />
Yleishyödylliset investointituet sopivat erinomaisesti<br />
matkailuun liittyvän infrastruktuurin parantamiseen.<br />
runsaat 200 000 euroa.<br />
Hän laskee Joutsentenreitti ry:n myöntäneen<br />
vuodesta 2001 lähtien matkailuhankkeille julkista<br />
tukea noin 550 000 euroa.<br />
Esimerkkinä voidaan mainita yhteisessä käytössä olevien<br />
rakennusten, nähtävyys- ja maisemakohteiden, reitistöjen<br />
ja virkistysalueiden kunnostaminen.<br />
Yleishyödyllisiä kehittämistukia voivat hakea esimerkiksi<br />
matkailu-, kotiseutu- ja opasyhdistykset vaikkapa<br />
paikallisen perimätiedon keräämiseen ja taltioimiseen.<br />
Hankerahoitusta voidaan hyödyntää myös osaamisen lisäämiseen<br />
Matkailuelinkeino nousuun Pohjois-Satakunnassa<br />
Osin Leader-rahoituksen ansiosta tilanne on muuttumassa Pohjois-Satakunnassa<br />
siten, ettei Ikaalisten Kylpylä ole enää ainut alueen tunnettu matkailukohde.<br />
– Uudet matkailukeskittymät ovat vetäneet viime vuosina koko seudun toimialan<br />
nousuun, toteaa toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto toimintaryhmä Aktiivisesta<br />
Pohjois-Satakunnasta.<br />
sekä erilaisten verkostojen rakentamiseen ja<br />
yhteistyömallien toteuttamiseen.<br />
Tuen saamisen edellytyksenä on muun muassa se, että<br />
hanke hyödyttää mahdollisimman suurta edunsaajajoukkoa.<br />
Yleishyödyllisten hankkeiden tukiprosentit vaihtele-<br />
– Yleishyödyllisistä hankkeista pidän merkittävimpänä Luoteis-Pirkanmaan<br />
matkailun kehittämishanketta. Merikarvialla on käynnissä matkailuyritysten koulutushanke,<br />
Ikaalisten kaupungilla sekä Karvian Matkailu ry:llä kehittämishankkeita.<br />
Yritystuet ovat kohdistuneet pääsääntöisesti investointeihin, kertoo Vanhapaasto.<br />
Vanhapaasto arvioi Aktiivisen Pohjois-Satakunnan myöntäneen välittömiin matkailuhankkeisiin<br />
tukea meneillään olevalla ohjelmakaudella noin 300 000 euroa.
Maaseutu & Matkailu | 23<br />
Luontomatkailu<br />
tukee muitakin elinkeinoja<br />
Teksti: Maija Huhtala ja Liisa Kajala Kuvat: MEK<br />
”Valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat eurot<br />
palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Se tapahtuu<br />
paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina”, kirjoittavat<br />
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Maija Huhtala ja Metsähallituksen<br />
luontopalveluiden erikoissuunnittelija Liisa Kajala.<br />
Vuoden 2009 tietojen perusteella kansallispuistojen<br />
käyttäjien rahankäytöstä syntyy<br />
vuosittain 85,7 miljoonan euron tulojen ja<br />
1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus lähialueille.<br />
Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut ovat 17,9<br />
miljoonaa euroa ja 230 henkilötyövuotta. Tulokset tarkentuvat<br />
sitä mukaa, kun uutta kävijätutkimustietoa kerätään.<br />
Tutkimustulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen<br />
ja Metsähallituksen yhteistyössä kehittämään menetelmään,<br />
jolla kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden<br />
kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikalliset tulo- ja<br />
työllisyysvaikutukset voidaan arvioida. Arviointi voidaan<br />
tehdä ensimmäistä kertaa luotettavasti ja vertailukelpoisesti.<br />
Menetelmän taustalla on Metsähallituksen säännöllinen<br />
ja standardoitu kävijäseuranta, joka mahdollistaa<br />
vaikutusten vuosittaisen laskennan.<br />
Menetelmällä voidaan laskea myös puistokohtaiset tulo-<br />
ja työllisyysvaikutukset. Kesäkauden matkailusta suurimmat<br />
vaikutukset syntyvät Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,<br />
jossa 419 000 vuosittaista käyntiä synnyttää<br />
lähes 18 miljoonan euron tulo- ja 234 henkilötyövuoden<br />
työllisyysvaikutukset. Monessa puistossa vaikutukset jäävät<br />
kuitenkin huomattavasti vähäisemmiksi.<br />
apua luontomatkailun kehittämiseen<br />
Puistokohtaisten vaikutusten tarkastelu osoittaa, että suuri<br />
kävijämäärä ei yksin riitä tulovirtojen syntymiseen lähialueelle.<br />
Lähialueella on oltava palveluita, joita luonnossa<br />
liikkujat voivat ostaa. Siten pelkät valtion investoinnit<br />
luontoalueen palvelurakenteisiin eivät riitä, vaan tarvitaan
24 | Maaseutu & Matkailu<br />
“<br />
Vertaamalla samantyyppisiä alueita<br />
päästään käsiksi menestystekijöihin.<br />
“<br />
myös lähialueen yrittäjien tuottamia maksullisia palveluita<br />
kuten kahviloita, majoituspalveluita ja ohjelmapalveluja.<br />
Vertaamalla samantyyppisiä alueita päästään käsiksi<br />
menestystekijöihin, jotka selittävät, miksi sama käyntimäärä<br />
synnyttää erisuuruisia vaikutuksia eri alueilla ja<br />
sen, miksi käyntimäärät samantyyppisillä alueilla eroavat.<br />
Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös<br />
kansallispuistojen lähialueiden kehittämisessä. Kokonaisvaikutusten<br />
lisäksi menetelmällä lasketaan ulkomaisten,<br />
kotimaisten ja paikallisten kävijöiden rahankäytöstä<br />
syntyvät vaikutukset, kuten myös majoittujien<br />
ja päiväkävijöiden rahankäytön vaikutukset.<br />
Lisäksi vaikutuksia voidaan tarkastella menolajeittain.<br />
Näin nähdään, millaiset matkailijat tuovat paikallistalouteen<br />
eniten rahaa ja työpaikkoja ja mitkä toimialat tuottavat<br />
suurimmat vaikutukset. Tietoja voidaan hyödyntää<br />
markkinoinnin kohdentamisessa tai kun perustetaan uusia<br />
yrityksiä vastaamaan kysyntään.<br />
Vaikutusarvioiden taustalla uusi työkalu<br />
Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kehittämä<br />
menetelmä mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten<br />
vuosittaisen arvioinnin luontokohteittain ja koko maan<br />
tasolla. Menetelmä on vertailukelpoinen ja kustannustehokas.<br />
Kehitystyön mallina on toiminut amerikkalainen<br />
kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten<br />
arviointiin kehitetty Money Generation Model 2. Siinä<br />
kerrotaan tulosten saamiseksi keskenään käyntimäärä,<br />
kävijätutkimuksista saatava keskimääräinen rahankäyttö<br />
luontokohteen lähialueella sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa<br />
kuvaavat kertoimet.<br />
Jatkossa vaikutukset arvioidaan vuosittain<br />
Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi nyt kehitetyllä<br />
menetelmällä on kustannustehokasta, koska se<br />
perustuu Metsähallituksen säännölliseen kävijäseurantaan.<br />
Erillisiä tapaustutkimuksia ei tarvita, vaan vaikutukset<br />
arvioidaan jatkossa vuosittain osana normaalia<br />
toimintaa. Lisäksi standardoitu kävijäseuranta takaa<br />
tulosten vertailukelpoisuuden. Käyntimäärien seurata<br />
alueilla on jatkuvaa ja kävijätutkimuksia tehdään viiden<br />
vuoden välein.<br />
Metsähallitus on kehittänyt asiakasseurantoja pitkäjänteisesti<br />
jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana<br />
on muun muassa rakennettu asiakastietojärjestelmä<br />
ASTA. Metsähallitus on myös vienyt kävijäseuranta-asioita<br />
aktiivisesti eteenpäin pohjoismaisessa yhteistyössä.<br />
Kehitystyön tuloksena on syntynyt Pohjoismaiden<br />
ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas ”Kävijäseuranta<br />
luontoalueilla”.<br />
Kansainvälisen yhteistyön tärkein tavoite on pyrkiä<br />
tuottamaan maiden välistä vertailukelpoista tilastotietoa,<br />
mutta kokemus on osoittanut, että maiden sisälläkin<br />
on tällä saralla vielä paljon tehtävää. •<br />
Lisätiedot:<br />
Kajala et al. (2009). Kävijäseuranta luontoalueilla<br />
– Pohjoismaiden ja Baltian maiden<br />
kokemuksiin perustuva opas. Metsähallituksen<br />
luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 116.<br />
Money Generation Model 2.
Maaseutu & Matkailu | 25<br />
Esittelyssä<br />
Ympäri Suomen, ympäri vuoden<br />
Teksti: Kimmo Aalto<br />
MTK ry, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ovat<br />
yhdessä lukuisten muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden<br />
kanssa kehittämässä ja Suomen laajinta matkailupalveluverkostoa,<br />
muistuttaa Lomalaidun ry:n uusi toiminnanjohtaja Kimmo Aalto.<br />
kuka<br />
Matkailunäkökulmaa ja sen ponnekasta<br />
esilletuomista tarvitaan edunvalvonnassa,<br />
päätöksenteossa, yrittämisen<br />
edellytyksiin vaikuttavissa viranomaistoiminnassa<br />
sekä lainsäädännöllisissä ja rahoituksellisissa<br />
kysymyksissä.<br />
Maaseutumatkailu on Suomen kattavin matkailupalveluverkosto,<br />
joka toimii ympärivuotisesti joka puolella<br />
maata.<br />
MTK:ssa maaseutumatkailu nähdään keskeisenä, kehittyvänä<br />
ja kasvavana maaseutuyrittäjyyden muotona.<br />
Yhtenä toiminnan työhevosena on MTK:n maaseutuyrittäjyyden<br />
linjalla perustettu, maaseutumatkailuun ja palveluyrittäjyyteen<br />
keskittyvä, asiantuntijan tehtävä, jossa<br />
olen aloittanut joulukuussa 2009 osana vahvaa MTKorganisaatiota.<br />
Siirryin tehtävään Ulvilan kaupungin<br />
matkailuasiamiehen toimesta.<br />
Edunvalvonnan lisäksi nykyiseen toimenkuvaani kuuluvat<br />
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n yhteyshenkilönä<br />
toimiminen ja osa-aikaisen toiminnanjohtajan<br />
tehtävät Lomalaidun ry:ssä.<br />
Lomalaidun ry toimii osaltaan maaseudun matkailun<br />
kehitysalustana. Kentältä saadun palautteen mukaan<br />
sen yksi keskeinen tehtäväalue on saranoida maaseudun<br />
matkailutuotteet markkinointi- ja myyntikumppanuuksiin.<br />
Tällöin tärkeää on toimia kannustajana, partnerina<br />
ja generoijana, kun maaseudun monipuolisia matkailutuotteita<br />
kootaan valittuihin jakelukanaviin.<br />
Matkailuyrittäjä ei lepää laakereilla<br />
Maaseudun matkailupalveluja tarjoava laadukas ja ammattimainen<br />
verkosto on syntynyt vuosien työllä ja yrittäjyydellä.<br />
Kilpailutilanne pitää huolen siitä, ettei laakereille<br />
voi jäädä lepäämään. Tekemisen ja työnteon kivijalka on<br />
maaseudun matkailuyrityksissä, usein perheyrittäjyydessä.<br />
Uusi vuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Matka2010-<br />
messuilla maaseutumatkailu oli esillä Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät<br />
ry:n osastolla. Messuosallistumisen<br />
tavoitteena oli tuoda näkyvästi esiin www.smmy.fi -hakupalvelua,<br />
joka vastaa osaltaan maaseutumatkailun<br />
yritys- ja tuotetiedon kasvavaan kysyntään ja tarpeeseen<br />
syventää yhteistyöverkostoja.<br />
Saimme messuilta arvokasta asiakaspalautetta: Tarvitaan<br />
maaseudun matkailuyrityksiä ja niiden matkailutuotteita<br />
kokoavia markkinointi- ja kauppapaikkoja,<br />
mielellään sähköisiä. Tarvitaan valmiita, tuotteistettuja ja<br />
hinnoiteltuja kiertomatkatuotteita maaseudun kohteisiin.<br />
Palvelujen tuotteistamisessa, markkinointi- ja myyntitoimintojen<br />
terävöittämisessä, maaseutumatkailun<br />
imagon ja arvostuksen sekä liiketoimintaosaamisen kehittämisessä<br />
työsarkaa riittää meille kaikille. Tulokset<br />
syntyvät työtä yhdessä tekemällä. •<br />
Nimi: Kimmo Aalto<br />
AMMATTI: Asiantuntija,<br />
palveluyrittäjyys ja<br />
maaseutumatkailu<br />
(MTK ry) / toiminnanjohtaja<br />
(Lomalaidun ry)<br />
Kotipaikka: Tampere<br />
Ikä: 43<br />
Perhe: Vaimo,<br />
poika 11 v. ja tytär 8 v.<br />
Harrastukset:<br />
Talviset lajit lumella<br />
ja jäällä, kesällä<br />
matkailu ja mökkeily,<br />
lukeminen<br />
Mieluisin kotimaan<br />
matkakohde:<br />
Mökki ja sauna/järvi/<br />
hiihtomaastot ympäri<br />
Suomen<br />
Motto: Muista<br />
monipuolisuus<br />
– keskity olennaisiin<br />
Kumpi: Tappara<br />
(tamperelaislähtöiseltä<br />
se aina kysytään)
maaseutu&<br />
-lehden Linkkilista<br />
Maaseutupolitiikan teemaryhmät:<br />
www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat<br />
Maaseutu & Matkailu -lehti:<br />
www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti<br />
Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi<br />
Maaseutumatkailu-seminaari: www.kehy.fi<br />
http://keyeast.imatra.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=155&Itemid=71<br />
Opetusvideot:<br />
”Aloita tästä” -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille):<br />
http://www.youtube.com/watch?v=ei_ENl0Z_tM<br />
2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset):<br />
http://www.youtube.com/watch?v=Zg78rCaat5c<br />
3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (eTuote Maksuttomat perustiedot):<br />
http://www.youtube.com/user/VisitFinlandTutorial#p/a/u/0/L8eB5n-rkUY<br />
Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke:<br />
www.uef.fi/mot/matkailun-alueelliset-tietovarannot<br />
Leader-toimintaryhmien yhteystiedot: www.maaseutu.fi<br />
Metsähallitus, suojelualueiden merkitys paikallistaloudelle:<br />
www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle<br />
Amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty Money Generation Model 2.:<br />
http://web4.msue.msu.edu/mgm2/default.htm<br />
Aurinkoista kevättä toivottaa maaseutu &
Change language