ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Luonnonlintujen<br />
tuontikielto<br />
vaakalaudalla<br />
Papukaijojen ja muiden<br />
luonnonlintujen tuonti<br />
EU:hun kiellettiin<br />
lintuinfluenssan<br />
takia. Nyt on oikea<br />
hetki määrätä kielto<br />
pysyväksi, jotta<br />
tästä epäeettisestä<br />
bisneksestä päästäisiin<br />
vihdoin eroon.<br />
Kuva: World Parrot Trust<br />
TIINA NOTKO<br />
Vuosittain EU:hun on tuotu yli puoli<br />
miljoonaa luonnosta pyydystettyä<br />
papukaijaa ja muuta lintua eri puolilta<br />
maailmaa lemmikkieläinkaupan tarpeisiin.<br />
Tuonti kuitenkin kiellettiin tilapäisesti<br />
vuosi sitten syksyllä lintuinfluenssan<br />
takia, ja kieltoa on jatkettu tämän vuoden<br />
loppuun saakka.<br />
Päätös tuontikiellon jatkamisesta tehdään<br />
siten <strong>Suomen</strong> puheenjohtajuuskaudella,<br />
joka loppuu vuodenvaihteessa. Lokakuussa<br />
Véronique Schmit Euroopan<br />
eläinsuojelujärjestöjen lobbausjärjestöstä<br />
Eurogroup for Animalsista kävi maa- ja<br />
metsätalousministeriössä keskustelemassa<br />
lintujen tuontikiellon jatkamisesta.<br />
Elintarvike- ja terveysosaston eläinsuojeluvirkamiehet<br />
eivät kuitenkaan lämmenneet<br />
eläinsuojelijoiden ehdotukselle, vaan<br />
olivat sitä mieltä, että EU:n lainsäädäntö<br />
ei anna mahdollisuuksia lintujen tuonnin<br />
kieltämiseen. Tästä asiasta Eurogroup ei<br />
ole vakuuttunut.<br />
Luonnosta pyydystettyjä lintuja myydään usein vankeudessa kasvatettuina. Jos lintu on<br />
otettu pesästä poikasena, se voi kesyyntyä niin, että on mahdotonta tehdä päätelmiä<br />
sen alkuperästä. Myöskään minkäänlainen rengas tai mikrosiru ei todista, että lintu<br />
olisi tarha-alkuperää.<br />
Pyyntimaassa kuolee<br />
valtaosa<br />
Jo vuonna 1991 Euroopan parlamentti vaati<br />
luonnosta pyydystettyjen lintujen tuonnin<br />
kieltämistä EU:hun. Kauppapoliittisten<br />
syiden ja eläinsuojelunäkökohtien vähättelyn<br />
takia tuonti kuitenkin on jatkunut.<br />
Papukaijoja tuodaan noin 150 000 yksilöä<br />
vuodessa. Muita lintuja, enimmäkseen erilaisia<br />
trooppisia peippoja ja muita pienehköjä<br />
lintuja, tuodaan EU:hun noin puoli<br />
miljoonaa joka vuosi.<br />
Maailmanlaajuisesta kaupasta EU:n<br />
osuus on 90 %. Vain pieni osa pyydystetyistä<br />
linnuista päätyy eläinkauppaan saakka.<br />
Linnuista 40–70 % kuolee jo pyyntimaassaan<br />
ennen kuljetusta muualle, ja lisää<br />
kuolee matkalla sekä kuljetuksen ja säilytyksen<br />
eri vaiheissa Euroopassa. Kysyntää<br />
tyydyttämään on tämän takia pyydystettävä<br />
joka vuosi useita miljoonia lintuja.<br />
Poikaset saadaan pesistä joko kiipeämällä,<br />
kaatamalla puu tai onkimalla ne<br />
pesäkolosta kepin ja liiman avulla. Osalla<br />
pyydystäjistä on tapana sitoa poikaset<br />
kiinni pesään ja jättää ne kasvamaan emon<br />
ruokinnassa.<br />
Lähes 90 % linnuista pyydystetään Afrikasta,<br />
enimmäkseen Länsi-Afrikan maista.<br />
Niistä tulevat mm. harmaapapukaijat<br />
ja kaikkien yleisimmät, hinnaltaan halvat<br />
pyynnin uhrit, senegalinkaijat. Näitä harmaapäisiä,<br />
vihreä-oransseja papukaijoja ei<br />
juuri lainkaan kasvateta tarhoissa.<br />
Etelä-Amerikasta on peräisin vajaat 10 %<br />
12<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
linnuista. Sieltä tulevat mm. amatsonit ja<br />
arat. Lähes puolet linnuista saapuu EU:<br />
hun Hollannin lentokenttien kautta. Muita<br />
suuria tullausmaita ovat Ranska, Iso-Britannia<br />
ja Belgia. Tullista linnut matkaavat<br />
usein suoraan muihin maihin karanteeniin<br />
ja välivarastointiin. Suomeen ei tuoda lintuja<br />
suoraan pyyntimaista ollenkaan, vaan<br />
kaikki tulevat Keski-Euroopan kautta.<br />
Yhdysvallat jo kieltänyt<br />
tuonnin<br />
Yhdysvallat kielsi jo vuonna 1992 luonnosta<br />
pyydystettyjen lintujen tuonnin. Sitä<br />
ennen sen osuus luonnonlintujen maailmankaupasta<br />
oli lähes puolet. Kiellon ansiosta<br />
jo yli 9 miljoonaa lintua on säästynyt<br />
pyynnin aiheuttamalta kärsimykseltä.<br />
Papukaijojen hinnat vaihtelevat lajeittain<br />
erittäin paljon. Tarhassa kasvatetun linnun<br />
hinta on keskimäärin lähes kaksi kertaa<br />
korkeampi kuin luonnosta pyydystetyn.<br />
Siksi luonnosta pyydystettyjen kysyntä on<br />
taattu. Papukaijat kuuluvat luontoon, eivät<br />
häkkiin tai istuinpuun nenään. Pyydystäjät<br />
saavat kuitenkin vain murto-osan linnun<br />
hinnasta.<br />
Pyydystyksen jälkeen alkaa lintujen monivaiheinen<br />
tie pyydystäjältä ostajan kotiin.<br />
Pyyntimaassa niitä kuljetetaan jopa tuhannen<br />
kilometrin matkoja mm. kasseissa tai<br />
bussin katolle sidotuissa laatikoissa.<br />
Linnut voivat viettää kuukausia välittäjän<br />
hallussa ennen kuljetusta seuraavaan<br />
paikkaan. Niitä säilytetään usein suuressa<br />
ahtaudessa ja luonnottomissa sosiaalisissa<br />
<strong>ry</strong>hmissä sekä yhteensopimattomia<br />
lajeja yhdessä. Ruokinta on usein pahasti<br />
virheellistä ja juomavesi likaista. Linnut<br />
sairastuvat helposti, ja niiden alkeellisimmatkin<br />
tarpeet voivat jäädä täyttämättä.<br />
Esimerkiksi niitä voidaan säilyttää auringon<br />
armoilla ja ilman mitään piiloutumismahdollisuutta,<br />
jolloin suuri osa linnuista<br />
kuolee. Tällaisia tappioita pidetään normaaleina.<br />
Lemmikkilinnun ostajille saakka päätyy<br />
vain pieni osa kaupan uhreista. Pyynnistä,<br />
säilytyksestä ja kuljetuksista hengissä<br />
säilyneitä lintuja odottaa ankea elämä<br />
luonnottomissa oloissa vailla kaikkia niiden<br />
luonnonmukaiseen elämään kuuluvia<br />
asioita. Häkkilinnuilla hyvin yleinen omien<br />
höyhenten repiminen jopa kaljuuteen<br />
saakka on luonnossa tuntematon ilmiö. ■<br />
Lähteitä:<br />
Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSAn<br />
raportti luonnosta pyydystettyjen lintujen tuonnin<br />
terveys- ja hyvinvointiriskeistä: http://www.efsa.<br />
europa.eu/en/science/ahaw/ahaw_opinions/ahaw_<br />
op_ej410_captive_birds.html<br />
RSPCA:n ja Eurogroupin raportti luonnosta pyydystettyjen<br />
lintujen kaupasta: http://www.eurogroupforanimals.org/policy/pdf/birdsreport0606.pdf<br />
226 järjestön yhteinen vetoomus luonnonvaraisten<br />
lintujen tuonnin kieltämiseksi: http://www.eurogroupforanimals.org/policy/pdf/wbdec.pdf<br />
Kuva: Jan Rodts, Bird Protection Belgium<br />
Lähetä kortti<br />
tuontikiellon<br />
jatkamiseksi<br />
<strong>SEY</strong> on mukana Eurogroupin postikorttikampanjassa<br />
pysyvän luonnonlintujen<br />
tuontikiellon saamiseksi.<br />
Lintujen pyynti on julmaa ja turhaa.<br />
Suurin osa linnuista kuolee matkan eri<br />
vaiheissa, ja hengissä säilyneitä odottaa<br />
ankea elämä luonnottomissa oloissa.<br />
Kerro sinäkin mielipiteesi lintubisneksestä<br />
ja lähetä kortti EU:n kuluttajaasioista<br />
vastaavalle komissaarille Markos<br />
Kyprianoulle!<br />
Kortteja voit tilata <strong>SEY</strong>:n toimistosta<br />
numeroista (09) 7206 8412 tai 050 557<br />
2463, faksilla (09) 877 1206 tai sähköpostiosoitteella<br />
sey@sey.fi. Korttiin tarvitaan<br />
1. lk:n postimerkki sekä nimesi.<br />
Kortissa on valmiiksi painettu teksti:<br />
Hyvä komissaari<br />
Joka vuosi Euroopan unioniin tuodaan<br />
satoja tuhansia luonnosta pyydystettyjä<br />
lintuja lemmikkieläinkauppaa varten.<br />
Tämä täysin turha kaupankäynti aiheuttaa<br />
suurta kärsimystä linnuille. Kolme<br />
neljästä linnusta kuolee ennen kuin tulee<br />
perille. Asiasta hyvin huolestuneena EUkansalaisena<br />
pyydän Teitä toimimaan<br />
sen puolesta, että EU:n alueelle määrätään<br />
pysyvä luonnonvaraisten lintujen<br />
tuontikielto.<br />
Muistathan myös lähettää kortin heti!<br />
Harmaapapukaijat kuuluvat suosituimpiin lemmikkilintuihin matkimistaitonsa ja<br />
älykkyytensä takia. Aikuisia lintuja pyydetään muun muassa lentoreiteille viritetyillä<br />
verkoilla tai oksaan sidottujen houkutuslintujen avulla. Yleinen pyyntikeino on myös<br />
oksiin sivelty liima. Naruansat ovat myös suosittuja.<br />
Lähetä tekstiviesti<br />
eläinsuojelun hyväksi!<br />
Haluatko tukea <strong>SEY</strong>:n eläinsuojelutyötä?<br />
Lahjoita 2 € lähettämällä<br />
tekstiviesti numeroon 16350. Palvelu<br />
toimii TeliaSoneran, Elisan, Saunalahden,<br />
DNA:n ja TeleFinlandin liittymissä.<br />
Kiitos tuestasi! ■<br />
Rahankeräyslupa OKU 1518A<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6<br />
13
PAKINANURKKA<br />
Jouluisin paikka<br />
AURA KOIVISTO<br />
Meidän huushollissamme joulun<br />
määrittäminen voisi tuottaa vaikeuksia,<br />
sillä asetelmat lienevät<br />
samat kuin vappuna ja juhannuksena. Ainakin<br />
kotona sisätiloissa.<br />
Jouluista hartautta on parempi etsiä piharakennuksesta.<br />
Mielestäni tämä järjestely<br />
on myös perusteltavissa. Jos kerran<br />
joulun päivänsankari syntyi eläinsuojassa,<br />
vietettäköön juhlaa siellä!<br />
Jouluevankeliumin antamien tietojen mukaan<br />
Maria laittoi vastasyntyneen lapsensa<br />
seimeen. Seimi eli soimi on taas sanakirjan<br />
mukaan ”hevosen pilttuussa oleva syöttökaukalo”.<br />
Jeesus siis syntyi talliin, mutta<br />
oliko syöttökaukalon omistaja itse paikalla?<br />
Ja oliko se hevosen sijasta aasi, joka noilla<br />
seuduin taisi olla yleisempi heinänpurija?<br />
Entä muut eläimet? Paimenten kerrotaan<br />
olleen tapahtumahetkellä virantoimituksessa,<br />
Luukkaan todistuksen mukaan<br />
”kedolla yöllä vartioimassa laumaansa”.<br />
Lauma koostui oletettavasti lampaista ja<br />
vuohista. Enkeleiden ilmoituksen jälkeen<br />
paimenet kiiruhtivat Jeesus-lasta katsomaan,<br />
mutta tarina ei kerro, kuinka lauman<br />
kanssa meneteltiin. Paimennettiinko<br />
eläimet mukaan – mikä olisi tahtia kovasti<br />
hidastanut – vai suostuiko joku paimenista<br />
jäämään niiden luokse? Vai otettiinko riski<br />
ja lauma jätettiin ilman valvontaa?<br />
Oli miten oli, ilman eläimiä karjasuoja<br />
tuntuisi kovin autiolta, ja niinpä kaikissa<br />
kuvitelmissa eläimet ovat paikalla ympäröiden<br />
tuoretta perheidylliä. Siellä lepäilevät<br />
villavat lampaat ja silkkiturpaiset aasit,<br />
joskus myös härät, jotka raukeasti nuokuttelevat<br />
muhkeita päitään.<br />
Kaikki lepäilevät paksulla, kullankeltaisella<br />
olkipatjalla, ja tunnelma on rauhaisa.<br />
Lampaat, vuohet ja härät pulauttelevat<br />
märepallojaan ja veivaavat leukojaan, aasit<br />
torkkuvat; välillä kuuluu heinän kahahtelua,<br />
kun joku näykkii purtavaa, ja kanojen<br />
orrelta kuuluu vaimeata kotkotusta, kun<br />
joku puoliunessa astuu toisen varpaille...<br />
Eläinten ystävästä talli tuntuukin juuri<br />
oikealta paikalta syntyä tähän maailmaan.<br />
Tietysti sillä edellytyksellä, että synnytys<br />
Kuvat: Risto Sauso<br />
sujuu ilman ongelmia. Tallissa hygienia ei<br />
toki voi olla samaa tasoa kuin sairaalassa<br />
tai edes saunassa, mutta toisaalta ehkei<br />
yletön steriiliyskään ole hyväksi. Jos kerran<br />
lapsuus karjataloutta harjoittavassa maatalossa<br />
antaa suojaa astmaa ja allergioita<br />
vastaan, ehkä tallissa syntyminen on lähes<br />
rokotuksen veroinen etu? Vai oletteko kuulleet,<br />
että Jeesus olisi kärsinyt astmasta tai<br />
eläin- ja siitepölyallergiasta?<br />
En siis näe vaivaa loihtiakseni joulua<br />
kotiini, sillä kun illan hämärtyessä kävelen<br />
pihan poikki talliin, siellä se on. Ulkona<br />
myllertää lumimyrsky tai rähmii räntää,<br />
tai kirkkaan tähtitaivaan alla napsahtelee<br />
kireä pakkanen, mutta tallissa vallitsee<br />
lämpimän lempeä tunnelma...<br />
Täytyy myöntää, että talliin suuntautuva<br />
joulunviettoni johtuu paljolti laiskuudestani.<br />
Keittiössä yritän aina päästä mahdollisimman<br />
vähällä, joten ruokapöytämme ei<br />
voi koskaan olla kovin juhlava.<br />
Paitsi kun on kyse eläinten syömisistä.<br />
Kanojen pöperöitä, koirien puuroja tai<br />
hevosen herkkuvatia laittelen sydämeni<br />
kyllyydestä. Näitä aterioita kehitellessäni,<br />
kypsytellessäni ja tarjoille asetellessani<br />
tunnen itseni suorastaan gourmet-kokiksi.<br />
Ainakin näiden ruokien vastaanotto on<br />
kiihkeän innostunut. Koirat plossottavat<br />
keskittyneesti, kanat <strong>ry</strong>ntäävät juoksujalkaa<br />
minua vastaan, ja Hoolek-hevonen<br />
hörähtelee ja tanssahtelee ympärilläni sen<br />
näköisenä, että joulu tai ei, kyseessä on<br />
aina juhlaillallinen! ■<br />
14<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
Puheenjohtajalta<br />
Outi Vainio<br />
Kuinka toimia<br />
eläinten hyväksi?<br />
<strong>Suomen</strong> Eläinsuojeluyhdistys<br />
Osoite: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki<br />
Toimisto, jäsenasiat ja osoitteenmuutokset:<br />
Puh. 09-877 1200, faksi 09-877 1206<br />
Sähköposti: sey@sey.fi tai etunimi.sukunimi@sey.fi<br />
Kotisivut: www.sey.fi<br />
Toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö 720 68 411<br />
Toiminnanjohtajan sihteeri Ulla Björkén 720 68 410<br />
Järjestösihteeri Leena Glans 720 68 417<br />
Taloussihteeri Erja Peltola 720 68 415<br />
Eläinsuojelusihteeri Tiina Notko 720 68 413<br />
Valvojasihteeri Anne Skogberg 720 68 412<br />
Hallitus: Professori Outi Vainio (puheenjohtaja),<br />
johtaja Jaana Kiljunen Kerava (1. varapuheenjohtaja),<br />
oikeustiet.kand. Heidi Nieminen Korpilahti (2. varapuheenjohtaja),<br />
terveystarkastaja Tauno Kähkönen Lapinlahti, arkkitehti Antti<br />
Mustonen Savonlinna, eläinlääkäri Tapani Parviainen Helsinki,<br />
kasvatustiet.maist. Marika Salin Loppi, yo-merkonomi Tiina<br />
Ahokas Haukipudas (varajäsen), eläinsuojeluvalvoja Eija<br />
Saavalainen Rovaniemi (varajäsen) ja toimittaja Juha Valste<br />
Nummi (varajäsen).<br />
<strong>SEY</strong>:n lahjoitustili: Leonia 800019-1061763<br />
Finlands Djurskyddsförening<br />
Adress: Kotkagatan 9, 00510 Helsingfors<br />
Kontor, medlemsärenden och adressförändringar:<br />
Tel. 09-877 1200, fax 09-877 1206<br />
E-post: sey@sey.fi eller förnamn.släktnamn@sey.fi<br />
Hemsidorna: www.sey.fi<br />
Verksamhetsledare Helinä Ylisirniö 720 68 411<br />
Verksamhetsledarens sekreterare Ulla Björkén 720 68 410<br />
Medlemsföreningssekreterare Leena Glans 720 68 417<br />
Ekonomisekreterare Erja Peltola 720 68 415<br />
Djurskyddssekreterare Tiina Notko 720 68 413<br />
Övervakarsekreterare Anne Skogberg 720 68 412<br />
Styrelse: Professor Outi Vainio (ordförande), direktör Jaana Kiljunen<br />
Kervo (1. viceordförande), jur.kand. Heidi Nieminen Korpilahti<br />
(2. viceordförande), hälsoinspektör Tauno Kähkönen Lapinlahti,<br />
arkitekt Antti Mustonen Nyslott, veterinär Tapani Parviainen<br />
Helsingfors, ped.mag. Marika Salin Loppis, studentmerkonom<br />
Tiina Ahokas Haukipudas (suppleant), djurskyddsöverv. Eija<br />
Saavalainen Rovaniemi (suppleant) och redaktör Juha Valste<br />
Nummi (suppleant).<br />
Finlands Djurskyddsförenings konto,<br />
donationer: Leonia 800019-1061763<br />
Monet haluaisivat tehdä jotain eläinten hyväksi, mutta eivät oikein tiedä mitä. Siksi<br />
Eläinten viikon teemaksi oli valittu ”eläinsuojelu on tekoja ja toimintaa”. Tarkoituksena<br />
oli tuoda julki, miten monin eri tavoin eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua<br />
voidaan edistää. Nämä eläinsuojeluteot voivat olla suuria tai pieniä.<br />
Julkisista kirjoituksista ja niiden kommenteista on viime aikoina saanut vaikutelman, että<br />
uskottava eläinten ystävä on vain sellainen, joka ei hyväksy lautaselleen kuolleen eläimen osia.<br />
Kasvissyöjäksi <strong>ry</strong>htyminen on voimakas henkilökohtainen kannanotto tuotantoeläinten puolesta,<br />
mutta se ei ole menestyksellisen eläinsuojelutyön edellytys.<br />
Keskimääräinen <strong>SEY</strong>:n jäsen on noin kolmikymppinen kaupunkilainen nainen. Hänen ruokailutavoistaan<br />
ei ole tietoa. Liittovaltuusto on kuitenkin linjannut, että <strong>SEY</strong> tukee kotimaista<br />
lihantuotantoa, joka tapahtuu lähellä kuluttajia. Sen perusteella voisi olettaa, että ainakin<br />
osassa <strong>SEY</strong>:n jäseniä yhdistyy eläinsuojeluaktivismi ja lihansyönnin hyväksyminen. Pääasiana<br />
pidetään, että tuotantotiloissa jokaiselle eläinyksilölle tarjotaan elinolot, joissa se ei kärsi.<br />
Lajina ihminen on sekasyöjä. Hampaistomme ja suolistomme muistuttavat toisen sekasyöjälajin,<br />
sian, vastaavia elimiä. Biologinen tosiasia on, että eläinperäinen ruoka kuuluu<br />
ihmisen lajinmukaiseen ravintoon. Moraalisina olentoina voimme toimia toisin, mutta silloin<br />
meidän pitäisi muistaa moniarvoisuus. Erilaiset arvot ja toisistaan poikkeavat toimintatavat<br />
eivät vähennä kenenkään työn merkitystä, kun tavoite kuitenkin on sama: eläinten hyvinvoinnin<br />
edistäminen.<br />
Lihalla mässääminen tai siitä kokonaan kieltäytyminen ovat ruokailutottumusten ääripäitä,<br />
joiden väliin mahtuu muitakin vaihtoehtoja. Jos korvaa joka toisen lihapitoisen aterian kasviksilla<br />
tai kaloilla, niin lihankulutus puolittuu. Se vähentää tuotannossa tarvittavien eläinten<br />
määrää, on usein halvempaa ja edistää terveyttä. Tässä kohdin myönnän, etten tiedä, miten<br />
eläinsuojelulain tarkoitus toteutuu kalateollisuudessa.<br />
Pieniä eläinsuojelutekoja ei aina sellaisiksi mielletä. Sadeveden mukana asfaltille huuhtoutuneen<br />
kastemadon nostaminen pensaan juurelle piiloon on pieni vaiva. Lierot pitävät maan<br />
kuohkeana, joten niitä kannattaa suojella. Nopea kumarrus ja pari askelta ovat vähäinen vaiva,<br />
joka kuitenkin saattaa pelastaa eläimen hengen. Lieron kannalta kyse on ainutkertaisesta teosta.<br />
Suomalaiset ovat valmiita tekemään vapaaehtoistyötä hyväksi katsomiensa asioiden puolesta.<br />
Hyviä asioita vain on kovin monia. Kilpailutilanteessa eläinsuojelujärjestön haasteena on<br />
kiinnittää tiedostavien ihmisten huomio ja saada heidät kiinnostumaan. Kiinnostuneille pitää<br />
olla tarjolla helppoja osallistumiskeinoja. Yksinkertainen tapa on liittyä <strong>SEY</strong>:n jäseneksi. Myös<br />
”vanha” jäsen, joka kokee osallistumismahdollisuutensa rajallisiksi, voi aktivoitua hankkimalla<br />
uuden jäsenen. Jos meistä jokainen tuo <strong>SEY</strong>:hyn yhden uuden jäsenen, lukumäärämme<br />
kaksinkertaistuu nopeasti.<br />
Eläinsuojelu yksinkertaisimmillaan on arkisia tekoja eläinten puolesta. Jokaisella suomalaisella<br />
on niihin tarvittava kyky ja mahdollisuus. Meidän <strong>SEY</strong>:läisten osana on omalla esimerkillämme<br />
osoittaa, miten toimitaan yhdessä eläinten parhaaksi. ■<br />
Turussa 4.11.2006<br />
Outi Vainio<br />
101. vuosikerta/Årgång 101<br />
<strong>Suomen</strong> Eläinsuojeluyhdistyksen jäsenlehti/Finlands Djurskyddsförenings tidskrift<br />
Päätoimittaja/Chefredaktör: Juha Valste<br />
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Pekka Hänninen<br />
Ulkoasu/Layout: Gita Lindgren/Ekenäs T<strong>ry</strong>ckeri, Tammisaaren Kirjapaino<br />
Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Pekka Hänninen, Tiina Notko, Marika Salin, Outi Vainio,<br />
Juha Valste<br />
Käännökset/Översättningar: Ija Rönnqvist<br />
Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä. Lehdessä julkaistuja artikkeleitä saa kopioida<br />
ja jakaa opetus- ja valistustarkoituksiin, kunhan lähde ja kirjoittajan nimi mainitaan.<br />
Skribenterna ansvarar själva för artiklarna. Artiklar som publicerats i tidningen får kopieras<br />
och utdelas för undervisnings- och upplysningsändamål om källan och skribentens namn<br />
anges.<br />
Ilmoitusmyynti/Annonsförsäljning: Erja Peltola, puh. 09-720 68 415<br />
Paino/T<strong>ry</strong>ckeri: Ekenäs T<strong>ry</strong>ckeri Ab, Tammisaaren Kirjapaino. ISSN 0789-1857<br />
Eläinten ystävän toimitus/Djurvännens redaktion:<br />
Kotkankatu 9, 00510 Helsinki/ Kotkagatan 9, 00510 Helsingfors<br />
Puh./tel. 09-877 1200, faksi/fax 09-877 1206, sähköposti/E-post: ellu@sey.fi<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6<br />
15
Turkissomisteet eivät<br />
synny jätepaloista<br />
Suomalaiset turkiseläinten nahat tekevät<br />
hyvin kauppansa, kehuvat alan<br />
ammattilaiset. Turkistuottajat Oy:n<br />
syyskuisessa huutokaupassa myytiin kaikki<br />
tarjolla olleet 400 000 minkinnahkaa<br />
ja 670 000 ketunnahkaa. Siniketun nahat<br />
ostettiin ennen kaikkea Venäjälle, Turkkiin<br />
sekä Hongkongiin ja sitä kautta Kiinaan.<br />
Venäjän markkinoille haluttiin varsinkin<br />
kaulusmateriaaliksi soveltuvia kevyitä<br />
nahkoja. Turkistuottajien mukaan ketunnahkojen<br />
hyvä menekki kertoo siitä, että<br />
turkissomisteteollisuus uskoo somistemyynnin<br />
yhä lisääntyvän lähitulevaisuudessa.<br />
Myös Turkiskaupan <strong>liitto</strong> uskoo turkisten<br />
menekin kasvavan. Turkisten käyttö<br />
muotituotteissa on yhä monipuolisempaa.<br />
Uudenlaisia turkispukineita kehitetään<br />
AJANKOHTAISIA<br />
ahkerasti, ja somisteita ja oheistuotteita<br />
on jos jonkinlaisia näyttävistä kauluksista<br />
kenkien koristeisiin. Jakut ja puolipitkät takit<br />
ovat tulleet täyspitkien turkkien tilalle.<br />
Liiton mukaan nuoret ovat entistä ennakkoluulottomampia<br />
ja kiinnostuneempia<br />
turkiksista. Liiton käsityksen mukaan<br />
nuorten mielestä turkis on vain materiaali<br />
muiden joukossa.<br />
Jos turkisalan käsitys nuorten asenteista<br />
pitää paikkansa, täytyy eläinsuojelijoiden<br />
keksiä uusia keinoja vaikuttaa nousevaan<br />
sukupolveen. Vaikka osa nuorista tiedostaa<br />
voimakkaasti eläintuotannon ongelmat,<br />
osalla on varsin pinnallinen ja itsekeskeinen<br />
maailmankuva. ■<br />
TN<br />
(Lähde: Maaseudun Tulevaisuus)<br />
Saksassa<br />
tiukat määräykset<br />
turkistarhoille<br />
Saksan <strong>liitto</strong>neuvosto hyväksyi marraskuussa<br />
turkistarhoille määräykset,<br />
jotka todennäköisesti tekevät lopun<br />
tarhauksesta Saksassa. Viiden vuoden kuluttua<br />
häkkien on oltava vähintään kolmen<br />
neliömetrin kokoisia ja minkeillä on oltava<br />
neliömetrin kokoinen uima-allas. Kymmenen<br />
vuoden kuluttua häkeissä on oltava<br />
lisäksi kiipeilytelineet ja ketuilla maapohja.<br />
Saksan osavaltioiden on vielä otettava<br />
käyttöön uudet määräykset. Saksassa on<br />
28 turkistarhaa. ■<br />
TN<br />
(Lähde: Maaseudun Tulevaisuus)<br />
Tavarataloketju lopettaa<br />
turkistuotteiden myynnin<br />
Saksalainen vaatetustaloketju Peek &<br />
Cloppenburg Hamburg lopettaa kaikkien<br />
turkistuotteiden myynnin ensi<br />
talvesta lähtien. Yhtiö teki päätöksen asiasta<br />
jo viime kesänä, mutta tämän talven<br />
myyntituotteet oli tilattu sitä ennen.<br />
Yritys on saanut tarpeekseen tavaratalojensa<br />
edessä pidetyistä turkisten vastaisista<br />
mielenosoituksista eikä halua itselleen<br />
enää kielteistä julkisuutta. Ilmoituksensa<br />
mukaan yritys ei ensi vuonna ota myyntiin<br />
enää mitään tuotteita, joissa on turkissomisteita,<br />
koko turkeista puhumattakaan.<br />
Peek & Cloppenburg Hamburgilla on<br />
Saksassa 27 vaatetustaloa, ja Puolassa kaksi.<br />
■<br />
TN<br />
Saksassa minkeille on luvassa uima-altaat<br />
ja iso häkki.<br />
Kuva: Tiina Notko<br />
<strong>SEY</strong> myy pehmoeläimiä<br />
<strong>SEY</strong> myy tänäkin vuonna Kaisa Moilasen<br />
huovuttamia pehmoeläimiä, käsinmaalattuja<br />
silkkihuiveja ja solmioita<br />
sekä uutuutena käsintehtyjä joulukortteja.<br />
Kaikki tuotteet ovat erilaisia. Huopaeläimet<br />
maksavat 7–25 € ja huivit 25–30 €<br />
hieman koosta riippuen. Niitä myydään<br />
<strong>SEY</strong>:n tilaisuuksissa ja toimistolta. Lisäksi<br />
niitä voi tiedustella <strong>SEY</strong>:N toimistolta Anne<br />
Skogbergiltä 09-720 68 412 tai sähköpostitse<br />
anne.skogberg@sey.fi. Tuotteisiin voi<br />
tutustua myös <strong>SEY</strong>::n kotisivuilla. ■<br />
Pekka Hänninen<br />
16<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
JÄSENYHDISTYKSIÄ<br />
Hyvinkään Eläinsuojeluyhdistys esittäytyy<br />
Hyvinkään Eläinsuojeluyhdistys <strong>ry</strong><br />
on vapaaehtoisvoimin toimiva,<br />
paikallista eläinsuojelutyötä tekevä<br />
yhdistys. Eläinsuojelutyö Hyvinkäällä<br />
on alkanut jo vuonna 1947, jolloin yhdistys<br />
on perustettu. Tuolloin hevosten huono<br />
kohtelu sai silloiset eläinten ystävät perustamaan<br />
yhdistyksen.<br />
Yhdistyksen tärkein toimintamuoto nykyään<br />
on Kytäjän löytöeläintalon ylläpito.<br />
Talo tunnettiin ennen Kytäjän terveystalona,<br />
ja Hyvinkään kaupunki luovutti sen<br />
käyttöömme vuonna 1994. Löytöeläintaloon<br />
tulee enimmäkseen kissoja, joskus<br />
muitakin pieniä lemmikkieläimiä. Myös<br />
Nurmijärven kissat tulevat Kytäjälle kunnan<br />
kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.<br />
Hyvinkään löytökoirat taas menevät Riihimäelle<br />
Kennel Lagooniin.<br />
Eläinsuojelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan<br />
alueensa löytöeläimistä viidentoista<br />
vuorokauden ajan. Jos tänä aikana<br />
eläimen omistajaa ei löydy, Hyvinkäällä<br />
eläin siirtyy yhdistyksen haltuun. Kissat<br />
madotetaan, rokotetaan sekä steriloidaan<br />
tai kastroidaan. Nyt on suunnitteilla lisäksi<br />
sirutus. Tämän jälkeen kissat ovat valmiit<br />
siirtymään uusiin koteihin. Vuosittain talolla<br />
on hoidettu noin 150 eläintä.<br />
Toiminnan rahoittamiseksi Hyvinkään ja<br />
Nurmijärven kunnat myöntävät vuosittain<br />
pienen avustuksen. Varoja saadaan jäsenmaksuista<br />
ja eläinten luovutuksista sekä<br />
järjestämällä arpajaisia ja pitämällä kirpputoria.<br />
Yksityiset lahjoitukset ovat suureksi<br />
avuksi, sillä esimerkiksi tänä vuonna<br />
Kissa vieköön -ruokakeräys paikallisissa<br />
marketeissa tuotti <strong>21</strong> 000 kg murkinaa.<br />
Kissanystävän ajantieto 2007 eli seinäkalenterimme<br />
ilmestyi lokakuussa kolmannen<br />
kerran. Sen aineisto koostuu Kytäjän<br />
löytöeläintalon asukeista viimeksi<br />
kuluneen vuoden ajalta. Kalenterin tekoon<br />
on saatu sponsorirahaa, joten siitä saatavat<br />
myyntitulot menevät kokonaan löytöeläinten<br />
hyväksi. ■<br />
Kalenteria voi tilata suoraan tekijöiltä:<br />
Arja Nykänen, p. 0500-511 659,<br />
arja_nykanen@hotmail.com tai<br />
Minna Leino, 040-722 6225,<br />
minna.leino@kuusakoski.com.<br />
Kalenterin hinta on 6 € + postimaksu.<br />
Etelä-pohjanmaalla elvytettiin vanha yhdistys<br />
Seinäjoen Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen<br />
toiminta pyöräytettiin käyntiin<br />
uudestaan kesällä 2004 noin 20<br />
vuoden tauon jälkeen. Alun perin yhdistys<br />
on perustettu 1949, ja se toimii Etelä-Pohjanmaalla<br />
22 kunnan alueella. Nykyinen<br />
puheenjohtajamme Terttu Vapalahti näki,<br />
että jotain tarttis tehrä ja alkoi toimia. Väliaikainen<br />
hallitus saatiin nopeasti kokoon<br />
ja muutamien sääntömuutosten jälkeen<br />
toiminta alkoi toden teolla.<br />
Vapalahden lisäksi hallituksessa toimivat<br />
varapuhenjohtajana Hanna-Kaisa Malo,<br />
sihteerinä Hanna-Maija Tuuri, rahastonhoitajana<br />
Tarja Kytömäki ja muita hallituksen<br />
jäseniä ovat Anneli Hautamäki ja<br />
Kari Maukonen. Jäseniä yhdistyksessämme<br />
on noin 150. Konkreettinen toiminta on<br />
ainakin vielä täysin hallituksen harteilla,<br />
niin kuin varmasti aluksi joka yhdistyksessä.<br />
Pikkuhiljaa koetetaan saada muitakin<br />
yhdistysläisiä mukaan työhön.<br />
Ensi töikseen yhdistys hankki päivystyskännykän,<br />
joka kiertää hallituslaisilla<br />
vuoronperään. Se onkin ollut tärkeä neuvonta-<br />
ja auttamiskanava isolla 22 kunnan<br />
toimialueellamme. Lisäksi olemme etsineet<br />
koteja huonoista oloista pois saaduille<br />
tai löydetyille eläimille. Luonnonvaraisia<br />
eläimiä kuten siilejä ja oravia on myös autettu.<br />
Kissojen loukutus on kuulunut myös<br />
toimintaan – maalla villiintyneitä kissoja<br />
piisaa.<br />
Yhdistys on varojensa kartuttamiseksi<br />
järjestänyt kaksi match showta koirille.<br />
Toisen se järjesti yhteistyössä Rottweile<strong>ry</strong>hdistyksen<br />
paikallisen alaosaston kanssa<br />
ja toisen itsenäisesti. Lipas- ja listakeräys<br />
on myös pidetty. Keväällä pidettiin<br />
menestyksekäs kissojen leikkuutempaus<br />
yhdessä Etelä-Pohjanmaan Kissayhdistyksen<br />
kanssa. Vähän aikaa sitten saatiin<br />
valmiiksi yhdistyksen oma seinäkalenteri<br />
vuodelle 2007. Yhdistys myy myös Heikki<br />
Laaksosen maalaamia kauniita joulukortteja.<br />
Kuvia ja tilausohjeet korteista ja kalenterista<br />
löytyy yhdistyksen kotisivuilta.<br />
Varoja kerätään toiminnan ylläpitämiseksi<br />
ja toiveissa siintävän eläinten löytö- ja hoitokodin<br />
perustamiseksi.<br />
Paljon on tehtävää, mutta intoa piisaa. ■<br />
Hanna-Kaisa Malo<br />
Seinäjoenseudun Eläinsuojeluyhdistys<br />
www.ssesy.com<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6<br />
17
Kissan- ja koirannahkojen tuontikielto toteutumassa<br />
EU:n komissio hyväksyi marraskuun<br />
lopulla ehdotuksen koiran- ja kissannahkojen<br />
tuonnin, viennin ja<br />
myynnin kieltämisestä EU:ssa. Pelkästään<br />
Saksaan tuodaan vuosittain noin miljoona<br />
kissannahkaa. Lähes kaikki kissan- ja<br />
koirannahat tuodaan EU:n ulkopuolelta,<br />
varsinkin Kiinasta, jossa koiria ja kissoja<br />
kasvatetaan laajamittaisesti turkiksiksi.<br />
EU-markkinoille nahat tuodaan yleensä<br />
joko keksityillä nimikkeillä, muiden turkisten<br />
nimillä tai keinoturkiksina.<br />
Saksalainen dokumentintekijä Manfred<br />
Karremann paljasti Kaukoidän kissa- ja<br />
koiraturkisten tuotannon julmuudet ensimmäisen<br />
kerran 1990-luvun lopulla ja<br />
uusin filmein nelisen vuotta sitten. Filmit<br />
aiheuttivat kohun joka maassa, jossa niitä<br />
näytettiin.<br />
Useat EU-maat ovat asettaneet omia<br />
kieltojaan koiran- ja kissannahkojen kaupalle<br />
kuluttajien vaatimuksesta. Mutta<br />
koska rajoitukset ovat erilaisia eri maissa,<br />
ne voivat aiheuttaa hankaluuksia vapaaksi<br />
tarkoitetulle kaupalle EU:n sisämarkkinoilla.<br />
Tämä on yksi syy ehdotukseen täydellisestä<br />
tuontikiellosta.<br />
Uusi ehdotus on vastaus EU-kansalaisten<br />
huoleen ja samalla se yhtenäistää<br />
näiden tuotteiden kohtelun eri maissa. Se<br />
kieltää kokonaan koiran- ja kissannahan<br />
tuottamisen, markkinoimisen, tuonnin ja<br />
viennin koko EU:ssa.<br />
Ehdotuksen mukaan EU:hun perustetaan<br />
tiedonvaihtojärjestelmä kissan- ja<br />
koirannahkatuotteiden tunnistusmenetelmien<br />
tehostamiseksi. Nahkojen tunnistamiseksi<br />
otetaan käyttöön muun muassa<br />
dna-testit ja massaspektrometria.<br />
Seuraavaksi ehdotus menee Euroopan<br />
parlamentin käsittelyyn ja sieltä EU:n ministerineuvostoon<br />
hyväksyttäväksi.<br />
Ehdotuksen taustalla on EU:n terveysja<br />
kuluttaja-asioista vastaava komissaari,<br />
kyproslainen Markos Kyprianou, joka<br />
on ottanut vakavasti EU-kansalaisten protestit.<br />
Ehdotuksella on laaja poliittinen<br />
kannatus, ja Kyprianou uskoo, että parlamentti<br />
ja ministerineuvosto hyväksyvät<br />
tuontikiellon ensi tilassa.<br />
Koiran- ja kissannahkaa on turkistuotteiden<br />
lisäksi monissa asusteissa, lasten<br />
leluissa, käsilaukuissa, lompakoissa, vahvikkeissa,<br />
huonekaluissa, auton istuimissa<br />
ym. Tunnistaminen on hyvin vaikeaa, jos<br />
nahka on käsiteltyä ja värjättyä.<br />
Kolme vuotta sitten <strong>SEY</strong> ja Kennel<strong>liitto</strong><br />
keräsivät yli 54 000 nimeä koiran- ja kissannahkatuotteiden<br />
myynnin kieltämiseksi<br />
Suomessa. Nimilistat luovutettiin maa- ja<br />
metsätalousministeri Juha Korkeaojalle,<br />
joka kuitenkaan ei ole missään vaiheessa<br />
kannattanut tuontikieltoa sen enempää<br />
koko EU:hun kuin Suomeenkaan. ■<br />
Taustatietoa (englanniksi)<br />
http://europa.eu/rapid/pressReleases<br />
TN<br />
Professori Outi Vainio<br />
jatkaa <strong>SEY</strong>:n puheenjohtajana<br />
Professori, eläinlääkäri Outi Vainio<br />
valittiin yksimielisesti jo neljättä<br />
kertaa jatkamaan puheenjohtajana<br />
<strong>SEY</strong>:n <strong>liitto</strong>valtuuston syyskokouksessa Jyväskylässä<br />
18. marraskuuta. Outi Vainio on<br />
eläinlääketieteellisen farmakologian professori<br />
Helsingin yliopistossa.<br />
Uudeksi jäseneksi <strong>liitto</strong>hallitukseen valittiin<br />
filosofian ylioppilas Sonja Nurmi<br />
Helsingistä. Erovuorossa ollut kasvatustieteiden<br />
maisteri Marika Salin Lopelta<br />
valittiin hallitukseen uudelleen. Hallituksessa<br />
jatkavat kolmivuotiskauttaan johtaja<br />
Jaana Kiljunen Keravalta, terveystarkastaja<br />
Tauno Kähkönen Lapinlahdelta, arkkitehti<br />
Antti Mustonen Savonlinnasta ja<br />
oikeustieteen kandidaatti Heidi Nieminen<br />
Korpilahdelta.<br />
Uudeksi varajäseneksi hallitukseen valittiin<br />
mielenterveyshoitaja Antti Heiska-<br />
<strong>SEY</strong>:lle nuorisotoimintaa<br />
Vuoden 2007 aikana on tarkoitus kehittää<br />
<strong>SEY</strong>:lle nuorisotoimintaa. Uusien<br />
aktiivisten nuorisotoimijoiden saaminen<br />
mukaan paikallisyhdistysten toimintaan<br />
on jatkuvuuden kannalta elintärkeää. Jos<br />
nen Pieksämäeltä. Varajäseninä jatkavat<br />
yo-merkonomi Tiina Ahokas Haukiputaalta<br />
ja pieneläinhoitaja Eija Saavalainen<br />
Rovaniemeltä.<br />
Sonja Nurmi, Tauno Kähkönen, Antti<br />
Mustonen ja Tiina Ahokas ovat myös eläinsuojeluvalvojia,<br />
Marika Salin ja Eija Saavalainen<br />
taas eläinsuojeluneuvojia. Oman<br />
alueensa eläinsuojeluyhdistysaktiiveja on<br />
melkein joka iikka hallituksessa.<br />
<strong>SEY</strong>:ssä on tällä hetkellä 8000 jäsentä,<br />
joten se on <strong>Suomen</strong> suurin eläinsuojelujärjestö.<br />
<strong>SEY</strong> on 36 paikallisen tai alueellisen<br />
jäsenyhdistyksen <strong>liitto</strong>. <strong>SEY</strong>:n tärkeimmät<br />
toimintamuodot ovat eläinsuojeluvalvonta,<br />
tiedotus sekä eläinsuojelua koskevaan<br />
päätöksentekoon ja viranomaisiin vaikuttaminen.<br />
■<br />
TN<br />
sinulla on ideoita tai toiveita nuorisotoimintaan<br />
liittyen, ota yhteyttä toiminnanjohtajaan<br />
ja jaa ajatuksesi! ■<br />
HY<br />
Mäyräkoirakerho<br />
tempaisi<br />
Tammermaan Mäyräkoirakerho <strong>ry</strong> järjesti<br />
6.9.2006 Tampereella hyväntekeväisyys<br />
match shown, jonka tuotto 1.600<br />
€ lahjoitettiin lyhentämättömänä <strong>SEY</strong>:<br />
lle. Lahjoituksen vastaanotti 10.10.2006<br />
Tampereen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja<br />
Hilkka Brander. <strong>SEY</strong> kiittää<br />
lahjoituksesta! ■<br />
HY<br />
Eurogroupin nimi<br />
EU:n eläinsuojelujärjestöjen yhteinen<br />
lobbausjärjestö otti tänä syksynä käyttöön<br />
uuden nimen Eurogroup for Animals.<br />
<strong>SEY</strong> on yhdessä Animalian kanssa mukana<br />
järjestössä, jonka kautta eläinsuojelunäkemyksiä<br />
saadaan kuuluville myös EU:n<br />
päättävissä elimissä. Järjestön vanha nimi<br />
oli Eurogorup for Animal Welfare. ■<br />
HY<br />
<strong>SEY</strong>-paitoja<br />
<strong>SEY</strong>:n tekstiilituotteita saa joulukuusta<br />
lähtien ostaa osoitteesta www.treshotdogs.com.<br />
Jokaisesta myydystä tuotteesta lahjoitetaan<br />
vähintään 20% <strong>SEY</strong>:n toiminnan tukemiseen.<br />
Tuotevalikoima tulee kasvamaan reippaasti<br />
vuodenvaihteen jälkeen. ■<br />
18<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
Puhelin soi, Salon valvoja soittaa.<br />
Poliisi on ilmoittanut hänelle, että<br />
Kiskon Toijassa makaa koira parkkipaikalla<br />
jo toista vuorokautta. Hiukseni<br />
nousevat pystyyn. Hyppään vauhdilla<br />
autoon ja suuntaan kohti Toijaa. Matkalla<br />
selvitän päivystävät eläinlääkärit ja yritän<br />
kuumeisesti miettiä, millä keinoin saan<br />
koiran lämpöiseksi. Onkohan filttejä riittävän<br />
monta?<br />
Yöllä on ollut muutamia asteita pakkasta,<br />
ja jos koira on maannut paikoillaan koko<br />
yön, niin sen on pakko olla pahasti alilämpöinen.<br />
Onneksi nyt ei enää ole pakkasta,<br />
vaan lämpötila on kohonnut jo plussan<br />
puolella. Sitä vastoin tienpinta on hyvin<br />
liukas, ja saan ajella kieli keskellä suuta.<br />
Umpijäässä oleva koiraparka mielessäni<br />
painelen niin kovaa kuin uskallan.<br />
Pääsen vihdoin Toijaan ja ajan kyseisen<br />
kerrostalon parkkipaikalle. En näe missään<br />
koiraa. Etsiskelen sitä hetken ja koetan<br />
katsella, jos se olisi mennyt suojaan auton<br />
alle tai jonnekin lähistölle. Soitan poliisille,<br />
mutta hekään eivät ole koiraa noutaneet.<br />
Alan huolestua minne se ressu hävinnyt.<br />
Talosta tulee ulos nainen. Hän kertoo<br />
olevansa se henkilö, joka oli ilmoittanut<br />
koirasta poliisille. Koiria oli lisäksi hänen<br />
mukaansa ollut edellisenä päivänä kaksi.<br />
Ne olivat peuhanneet parkkipaikalla, jonka<br />
jälkeen toinen koirista oli jäänyt paikalle<br />
VALVOJATARINA<br />
Lumiveistoksia<br />
LEENA AHO<br />
makaamaan. Koska koira oli ollut siinä vielä<br />
aamulla, niin nainen oli päättänyt soittaa<br />
poliisille.<br />
Kyselen naiselta, onko hän huomannut,<br />
milloin koira on parkkipaikalta hävinnyt.<br />
”Miten niin, tuossahan se makaa ihan samassa<br />
asennossa, kuin on maannut koko<br />
ajan”, hän sanoo ja osoittaa mustaa lumikasaa.<br />
Yritän olla hymyilemättä kun sanon<br />
hänelle: ”Kyllä tuo tuossa on nyt pelkkä lumikasa.”<br />
Nainen ihmettelee, että minnekä<br />
se koira sitten on kadonnut.<br />
Pihalla on muitakin asukkaita ja kyselen<br />
vielä heiltä, onko kukaan mahdollisesti<br />
huomannut pihalla koiraa. Kukaan ei ole<br />
nähnyt sitä. Lumessa ei näy uusia koiranjälkiä.<br />
Vanhojen jälkien päälle on satanut<br />
yöllä pakkaslunta. Eli yhtään koiraa ei ole<br />
pihalla aamun aikana liikkunut. Arvaan,<br />
että pieni näköharha on tainnut tehdä naiselle<br />
kepposen, mutta en raaski sitä hänelle<br />
sanoa. Lohduttelen häntä, että koira on<br />
varmaan lähtenyt kotiinsa, ja että hän teki<br />
aivan oikein soittaessaan poliisille. Annan<br />
hänelle vielä käyntikorttini, jotta hän voi<br />
ottaa vastaisuudessa yhteyttä suoraan minuun.<br />
Ajellessani rauhallisemmin kotiinpäin<br />
mietin, että onneksi pihalla oli lumiveistos<br />
eikä alilämpöinen koira. Parempi näin<br />
päin. ■<br />
Muista maksaa jäsenmaksusi, kun<br />
jäsenmaksukirje alkuvuodesta<br />
sinulle lähetetään! Voit antaa<br />
jäsenyyden myös joululahjaksi,<br />
jolloin lahjan saaja saa Eläinten<br />
ystävä -lehden ensi vuodeksi.<br />
Samalla tuet eläinsuojelutyötä.<br />
10 kysymystä<br />
Miten hyvin luit viime lehden? Vastaukset näihin kysymyksiin<br />
löytyvät Eläinten ystävän numerosta 3/2006 tai<br />
alta.<br />
1. Mikä oli tämän vuoden Eläinten viikon teema?<br />
2. Milloin järjestettiin ensimmäinen eläinsuojeluvalvojien<br />
peruskurssi?<br />
3. Lokeista Helsingin Kauppatorilla nousi viime kesänä<br />
kohu. Minkä lajien lokkiyksilöitä Kauppatorilla<br />
käy?<br />
4. Kuka kasvatti rusakonpoikaset, jotka ”näyttelivät”<br />
Risto Jarvan elokuvassa Jäniksen vuosi?<br />
5. Montako eläinkoelupaa Suomessa on viime aikoina<br />
vuosittain myönnetty?<br />
6. <strong>SEY</strong>:läiset Risto Rydman Helsingistä, Maylis Spiik<br />
Turusta, Tiina Ahokas Haukiputaalta ja Tauno Kähkönen<br />
Lapinlahdelta on nimitetty erääseen valtioneuvoston<br />
asettamaan lautakuntaan. Mihin?<br />
7. Kuka on Eläinsuojelu<strong>liitto</strong> Animalian nykyinen toiminnanjohtaja?<br />
8. Milloin alkaa vuosittain sorsanmetsästyskausi?<br />
9. Mitä tekee eläinsuojelujärjestö Pro Animals Finland<br />
eli PAFi <strong>ry</strong>?<br />
10. Paljonko tuli maksamaan Riihimäen Eläinten Auttajat<br />
-yhdistyksen uusi löytöeläinkoti?<br />
Vastaukset:<br />
1. Eläinten viikon teema oli tänä vuonna ”Eläinsuojelu<br />
on tekoja ja toimintaa”.<br />
2. Ensimmäinen eläinsuojeluvalvojien peruskurssi<br />
järjestettiin Turussa vuonna 1986.<br />
3. Kauppatorilla käy etupäässä harmaa-, kala- ja naurulokkeja,<br />
mutta myös meri- ja selkälokkeja.<br />
4. Jäniksen vuosi -elokuvan rusakot kasvatti Aura Koivisto.<br />
5. Suomessa on myönnetty vuosittain noin 800 eläinkoelupaa.<br />
6. Heidät nimitettiin uuteen viisivuotiseen eläinkoelautakuntaan,<br />
joka aloitti työnsä elokuun alussa.<br />
7. Animalian toiminnanjohtajana on helmikuusta asti<br />
toiminut Kati Pulli.<br />
8. Sorsastuskausi alkaa 20. elokuuta.<br />
9. PAFi <strong>ry</strong> avustaa löytökoiratarhaa Tg-Jiun kaupungissa<br />
Romaniassa. Romanian kulkukoiraongelma<br />
on valtava.<br />
10. Riihimäen löytöeläinkoti maksoi 400 000 euroa. Rahat<br />
saatiin yksityisiltä, valtiolta, kunnalta ja EU:lta.<br />
Löytöeläintilojen lisäksi talossa on karanteeni- ja<br />
hoitoeläinosastot, kokoustilat, varasto- ja huoltotiloja,<br />
päivystäjän asunto sekä vuokrattava liiketila.<br />
Edellisien numeron eläimet<br />
Edellisessä Eläinten ystävän lukijatehtävässä arvuutettiin,<br />
kuinka montako eläinlajia lehden sivuilta<br />
löytyy. Eläimiä oli kuvissa 19 ja tekstissä 4 lisää. Eniten<br />
eläimiä löysi Tarja Ryhänen Joensuusta. Tarjalle<br />
toimitetaan <strong>SEY</strong>-pyyhe palkinnoksi. ■<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6<br />
19
Eläinten<br />
hyvinvointi<br />
Suurin osa navetoistamme on perinteisiä<br />
parsinavetoita, joissa lehmät ovat kytkettyinä<br />
kiinni kaulastaan ja seisovat lyhytparressa<br />
eli pää ruokintapöydän päällä.<br />
Pihatot, joissa lehmät ovat vapaana, lisääntyvät<br />
koko ajan, ja nyt niitä on arviolta noin<br />
20 % navetoistamme. Uusien pihattojen<br />
tyypillisin keskilehmäluku on 60 päätä tai<br />
jokin luvun kerrannainen, sillä yksi lypsymaidontuotantot<br />
LAURA KULKAS<br />
Eläinten ystävän sivuilla on viime aikoina käyty keskustelua lehmien<br />
hyvinvoinnista. Nyt voimme lukea Valion neuvontaeläinlääkärin Laura<br />
Kulkkaan katsauksen suomalaisesta lehmänpidosta.<br />
Lehmiä on Suomessa runsaat 300 000<br />
jakautuneena noin 14 000 maidontuotantotilalle.<br />
Keskimääräinen<br />
lehmäluku on noin 20 tilaa kohden. Tanskassa<br />
vastaava luku on 100 ja Ruotsissa 50.<br />
Suurimmat karjat maailmassa ovat noin<br />
20 000 lehmää. Pienimmät karjat Suomessa<br />
koostuvat vain muutamasta lehmästä ja<br />
suurimmissa on noin 300 lehmää.<br />
Karjat ovat vähentyneet 50-luvulta asti<br />
siten, että karjalukumäärä on karkeasti<br />
puolittunut joka kymmenes vuosi. Tämä<br />
kehitys jatkuu edelleen, ja kymmenen vuoden<br />
kuluttua meillä lienee noin 7000 karjaa<br />
keskilehmäluvun ollessa noin 40. Lehmien<br />
lisäksi karjoissa on yleensä kaikki hiehovasikat<br />
ja hiehot, mutta sonnivasikat välitetään<br />
usein lihakasvattamoihin jo pieninä.<br />
Parsinavetta vai pihatto?<br />
robotti kykenee yleensä lypsämään noin 60<br />
lehmää.<br />
Parsinavetoilla on historiallinen tausta.<br />
Muinoin kotieläimet ja ihmiset elivät saman<br />
katon alla. Eläimet laitettiin kiinni, jotta<br />
ne eivät olisi tallanneet ihmisiä. Parsinavettojen<br />
hyvä puoli on ollut se, että eläimiä<br />
on voitu hoitaa yksilöllisesti. Kiinnipito on<br />
kuitenkin monella tavalla estänyt lehmien<br />
luonnonmukaisen käyttäytymisen kuten<br />
liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.<br />
Nykyään katsotaan, että hyvin suunniteltu,<br />
tilava ja toimiva pihatto on lehmille<br />
ja nuorkarjalle erinomainen ympäristö,<br />
kunhan <strong>ry</strong>hmäkoko ei tule liian suureksi.<br />
Käytännössä lähes kaikki uudet navettamme<br />
on pihattoja.<br />
Pihatot yleistyvät<br />
Karjakoon suureneminen merkitsee sitä,<br />
että on varaa rakentaa pihattoja. Pihatoissa<br />
hoitajan työtä on rationalisoitu koneiden<br />
avulla. Lannanpoisto, parsien siivous, rehunjako<br />
ja lypsy voidaan pitkälle koneellistaa<br />
ja osin automatisoida, mikä merkitsee<br />
hoitajan fyysisen työn kevenemistä.<br />
Hoitajalle jää paremmin aikaa eläinten<br />
valvontaan. Aikaa ja voimia jää myös hoitaa<br />
esimerkiksi poikimisia ja erilaisia poikkeustapauksia<br />
kuten hiehon opettamista<br />
lypsylle tai sairastapauksia.<br />
Pihattojen eläimiä ei tarvitse laiduntaa,<br />
mutta se olisi kyllä hyvin suotavaa eläinten<br />
hyvinvoinnin kannalta. Suurin osa pihattojen<br />
lehmistä käy kesäisin onneksi laitumella<br />
edelleen. Parsinavetoiden lehmiä ja<br />
hiehoja on kesäisin laidunnettava.<br />
Olemme tällä hetkellä Suomessa vasta<br />
opettelemassa pihaton käyttöä ja tietotaitomme<br />
on vielä karttumassa. Ei riitä, että<br />
matkimme pihattorakentamista ja pihatoiden<br />
hoitorutiineja ulkomailta, vaan meidän<br />
on tehtävä navettarakentamisemme ja<br />
karjanhoitorutiinimme omien suomalaisten<br />
arvojemme ja tavoitteidemme mukaisiksi.<br />
Oppia ja ideoita saamme toki hakea<br />
ulkomailta.<br />
Suomessa on ollut meneillään erinomainen<br />
pihattotutkimusprojekti, jonka tulokset<br />
ja tietokertymä auttavat suuntamaan<br />
navettarakentamista ja eläinten hoitorutiineja<br />
eläinten ja ihmisten hyvinvointia<br />
ajatellen. ”Cow comfort” eli lehmien hyvinvointi<br />
on viime aikoina noussut tärkeäksi<br />
navettarakentamisen ja eläinten hoidon<br />
ohjenuoraksi. Se koskee myös muita eläimiä<br />
navetassa.<br />
20<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
Kuva: Pekka Hänninen<br />
iloilla<br />
Jalostuksen seurauksena lehmien maidontuotto on kasvanut, mutta samalla<br />
lehmäyksilöiden olo on usein käynyt tukalaksi ylisuurien utareiden takia.<br />
Ruokinta<br />
Lehmien ruokinta perustuu korsirehulle eli<br />
sisäruokintakaudella säilörehulle ja kesällä<br />
nurmelle. Jonkin verran annetaan myös heinää<br />
edelleen. Lisäksi lehmille annetaan kauraa<br />
tai ohraa, <strong>ry</strong>psi- tai soijarouhetta, melassileikettä<br />
sekä kivennäisiä. Ruokintamenetelmät<br />
koneellistuvat kaiken aikaa, mikä<br />
helpottaa hoitajien työtä. Koneiden valvonta<br />
ja kalibrointi on tärkeä osa karjanhoitotyötä<br />
nykyaikana. Tiloilla käyville lomittajille<br />
koneiden valvonta on usein haasteellista,<br />
koska he eivät välttämättä ole perehtyneet<br />
erilaisiin koneisiin kovin hyvin. Onkin erityisen<br />
tärkeää perehdyttää ulkopuolinen<br />
aputyövoima paitsi eläinten hoitoon myös<br />
kaikkien laitteiden toimintaan.<br />
Kun lehmien maidontuotanto jalostuksen<br />
seurauksena koko ajan hieman lisääntyy,<br />
alamme pikku hiljaa lähestyä tilannetta,<br />
jossa lehmä ei kykene enää syömään<br />
enempää, koska ruoansulatuskanavan<br />
kapasiteetti ei riitä. Mikäli maidontuotanto<br />
kuitenkin lisääntyy, on lehmän pakko<br />
laihtua kyetäkseen lypsämään enemmän.<br />
Kuinka paljon lehmämme voivat tuottaa<br />
maitoa ja kuinka paljon lehmiä voidaan<br />
poikimisen jälkeen laihduttaa, ilman että<br />
ne voivat huonosti? Ennemmin tai myöhemmin<br />
joudumme jalostuksessa ottamaan<br />
kantaa maitotuotoksen jatkuvaan<br />
lisäämiseen. Asiallinen keskustelu on jo<br />
käynnistynyt, mikä on hyvä asia.<br />
Lypsykarjojen hoito<br />
Suomessa lypsykarjojen hoito on keskimäärin<br />
erinomaisella tasolla. Kansainvälisessä<br />
vertailussa voi sanoa, että suomalaisilla<br />
lehmillä menee hyvin. Lehmät ovat<br />
suhteellisen terveitä ja tuottajien ammattitaito<br />
on hyvä. Perheviljelmäpohjaisessa<br />
tuotannossa etiikka säilyy hyvänä. Niin<br />
kauan kuin edes yksi omistajaperheen jäsen<br />
on päivittäin mukana karjanhoitotyössä,<br />
välittyvät hyväksi todetut suomalaiset<br />
eettiset arvot toimintaan.<br />
Tahallinen eläinten hoidon laiminlyönti<br />
on äärimmäisen harvinaista, mutta toki<br />
joskus esiintyy vakaviakin ongelmia. Kun<br />
hoitajalla menee huonosti esimerkiksi alkoholismin<br />
tai mielenterveyshäiriöiden takia,<br />
heijastuu se nopeasti eläimiin: hoitaja ei<br />
kerta kaikkiaan jaksa hoitaa niitä. Näiden<br />
tapausten soisi tulevan nopeasti esille, jotta<br />
sekä hoitajia että eläimiä voitaisiin auttaa.<br />
Eläinten terveys<br />
Lehmien ja nuorkarjan terveys on suhteellisen<br />
hyvä. Esimerkiksi lehmien utareterveys<br />
on parinkymmenen viime vuoden<br />
aikana selvästi parantunut, ja tilanteen<br />
parantamiseen panostetaan edelleen.<br />
Sorkkaongelmien pelätään lisääntyvän<br />
pihatoissa, jos lattiat ovat liian likaiset.<br />
Lattioiden puhtaanapidon onnistumiseen<br />
panostetaan tällä hetkellä merkittävästi.<br />
Vasikoiden hengitystieongelmat ovat lisääntyneet<br />
suurissa eläinhalleissa, mutta<br />
nyt ohjeistetaan rakentamaan vasikoille<br />
oma tilansa tartuntapaineen vähentämiseksi<br />
ja lämmöntarpeen tyydyttämiseksi.<br />
Vasikoiden tila yhdistetään usein nykyään<br />
poikimaosaston kanssa, jolloin eläimet voidaan<br />
kääriä ns. ”pumpuliin” tällä osastolla.<br />
Taloudellinen todellisuus<br />
Lypsykarjojen eläinten hyvinvoinnin paras<br />
tae on maidontuottajien kohtuullinen<br />
toimeentulo ja hyvinvointi. Toimeentulon<br />
heiketessä koko ajan piilee riskinä tuottajien<br />
jaksamisen heikkeneminen. Toki käynnissä<br />
oleva rakennerationalisointi auttaa<br />
taloudellista toimeentuloa, mutta mitään<br />
takeita kohtuulliselle toimentulolle globalisoituvassa<br />
maailmankaupan temmellyksessä<br />
ei ole. ■<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6<br />
<strong>21</strong>
Change language