ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey064s12-21 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eläinten<br />
hyvinvointi<br />
Suurin osa navetoistamme on perinteisiä<br />
parsinavetoita, joissa lehmät ovat kytkettyinä<br />
kiinni kaulastaan ja seisovat lyhytparressa<br />
eli pää ruokintapöydän päällä.<br />
Pihatot, joissa lehmät ovat vapaana, lisääntyvät<br />
koko ajan, ja nyt niitä on arviolta noin<br />
20 % navetoistamme. Uusien pihattojen<br />
tyypillisin keskilehmäluku on 60 päätä tai<br />
jokin luvun kerrannainen, sillä yksi lypsymaidontuotantot<br />
LAURA KULKAS<br />
Eläinten ystävän sivuilla on viime aikoina käyty keskustelua lehmien<br />
hyvinvoinnista. Nyt voimme lukea Valion neuvontaeläinlääkärin Laura<br />
Kulkkaan katsauksen suomalaisesta lehmänpidosta.<br />
Lehmiä on Suomessa runsaat 300 000<br />
jakautuneena noin 14 000 maidontuotantotilalle.<br />
Keskimääräinen<br />
lehmäluku on noin 20 tilaa kohden. Tanskassa<br />
vastaava luku on 100 ja Ruotsissa 50.<br />
Suurimmat karjat maailmassa ovat noin<br />
20 000 lehmää. Pienimmät karjat Suomessa<br />
koostuvat vain muutamasta lehmästä ja<br />
suurimmissa on noin 300 lehmää.<br />
Karjat ovat vähentyneet 50-luvulta asti<br />
siten, että karjalukumäärä on karkeasti<br />
puolittunut joka kymmenes vuosi. Tämä<br />
kehitys jatkuu edelleen, ja kymmenen vuoden<br />
kuluttua meillä lienee noin 7000 karjaa<br />
keskilehmäluvun ollessa noin 40. Lehmien<br />
lisäksi karjoissa on yleensä kaikki hiehovasikat<br />
ja hiehot, mutta sonnivasikat välitetään<br />
usein lihakasvattamoihin jo pieninä.<br />
Parsinavetta vai pihatto?<br />
robotti kykenee yleensä lypsämään noin 60<br />
lehmää.<br />
Parsinavetoilla on historiallinen tausta.<br />
Muinoin kotieläimet ja ihmiset elivät saman<br />
katon alla. Eläimet laitettiin kiinni, jotta<br />
ne eivät olisi tallanneet ihmisiä. Parsinavettojen<br />
hyvä puoli on ollut se, että eläimiä<br />
on voitu hoitaa yksilöllisesti. Kiinnipito on<br />
kuitenkin monella tavalla estänyt lehmien<br />
luonnonmukaisen käyttäytymisen kuten<br />
liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.<br />
Nykyään katsotaan, että hyvin suunniteltu,<br />
tilava ja toimiva pihatto on lehmille<br />
ja nuorkarjalle erinomainen ympäristö,<br />
kunhan <strong>ry</strong>hmäkoko ei tule liian suureksi.<br />
Käytännössä lähes kaikki uudet navettamme<br />
on pihattoja.<br />
Pihatot yleistyvät<br />
Karjakoon suureneminen merkitsee sitä,<br />
että on varaa rakentaa pihattoja. Pihatoissa<br />
hoitajan työtä on rationalisoitu koneiden<br />
avulla. Lannanpoisto, parsien siivous, rehunjako<br />
ja lypsy voidaan pitkälle koneellistaa<br />
ja osin automatisoida, mikä merkitsee<br />
hoitajan fyysisen työn kevenemistä.<br />
Hoitajalle jää paremmin aikaa eläinten<br />
valvontaan. Aikaa ja voimia jää myös hoitaa<br />
esimerkiksi poikimisia ja erilaisia poikkeustapauksia<br />
kuten hiehon opettamista<br />
lypsylle tai sairastapauksia.<br />
Pihattojen eläimiä ei tarvitse laiduntaa,<br />
mutta se olisi kyllä hyvin suotavaa eläinten<br />
hyvinvoinnin kannalta. Suurin osa pihattojen<br />
lehmistä käy kesäisin onneksi laitumella<br />
edelleen. Parsinavetoiden lehmiä ja<br />
hiehoja on kesäisin laidunnettava.<br />
Olemme tällä hetkellä Suomessa vasta<br />
opettelemassa pihaton käyttöä ja tietotaitomme<br />
on vielä karttumassa. Ei riitä, että<br />
matkimme pihattorakentamista ja pihatoiden<br />
hoitorutiineja ulkomailta, vaan meidän<br />
on tehtävä navettarakentamisemme ja<br />
karjanhoitorutiinimme omien suomalaisten<br />
arvojemme ja tavoitteidemme mukaisiksi.<br />
Oppia ja ideoita saamme toki hakea<br />
ulkomailta.<br />
Suomessa on ollut meneillään erinomainen<br />
pihattotutkimusprojekti, jonka tulokset<br />
ja tietokertymä auttavat suuntamaan<br />
navettarakentamista ja eläinten hoitorutiineja<br />
eläinten ja ihmisten hyvinvointia<br />
ajatellen. ”Cow comfort” eli lehmien hyvinvointi<br />
on viime aikoina noussut tärkeäksi<br />
navettarakentamisen ja eläinten hoidon<br />
ohjenuoraksi. Se koskee myös muita eläimiä<br />
navetassa.<br />
20<br />
E L Ä I N T E N Y S T Ä V Ä 4 / 2 0 0 6
Change language