23.10.2014 Views

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

2/2013 - ProAgria Oulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

lyhyet<br />

Katse peltojen kasvukuntoon!<br />

Viljelyn kustannukset nousivat<br />

viime satokaudella lähes<br />

150 euroa hehtaarilta<br />

verrattuna edelliseen vuoteen. Kun<br />

kustannukset kohosivat jo vuonna<br />

2011 runsaat 100 euroa hehtaarilta,<br />

viljantuotannossa koettiin<br />

toista kertaa peräkkäin merkittävä<br />

kustannusten nousu.<br />

Tulokset käyvät ilmi <strong>ProAgria</strong>n<br />

Lohkotietopankista, jonne viljelyn<br />

talousseurannan tuloksia on<br />

tähän mennessä analysoitu runsaalta<br />

20 000 hehtaarilta ja 300<br />

tilalta painottuen vilja- ja öljykasvien<br />

tietoihin.<br />

”Suurimpana syynä viime vuoden<br />

kustannusten nousuun olivat<br />

merkittävästi lisääntyneet polttoainekulut.<br />

Erittäin sateinen korjuukausi<br />

ja korkea puintikosteus lähes<br />

kaksinkertaistivat viljan kuivauskulut.<br />

Myös lannoitekustannus oli<br />

noin viidenneksen edellisvuotta<br />

korkeampi. Lisääntynyt kasvinsuojelun<br />

tarve nosti kustannuksia<br />

liki 20 prosenttia”, kertoo <strong>ProAgria</strong><br />

Kasvin palveluryhmäpäällikkö<br />

Sari Peltonen.<br />

Viljelyn haasteena on jatkossa<br />

kustannusten hallinta ja käytetyille<br />

tuotantopanoksille saatava<br />

riittävä vastine eli sadon määrä<br />

ja hinta.<br />

”<strong>ProAgria</strong>n viljelysuunnittelupalveluissa<br />

tehdään yhä enemmän ennakkolaskelmia<br />

tulevalle sadolle ja<br />

selvitetään yhdessä asiantuntijan<br />

kanssa, millaista sadon määrää ja<br />

hintaa tilan tuotantokustannustasoilla<br />

tulee tavoitella kannattavaan<br />

tulokseen pääsemiseksi.”<br />

MÄRKYYDESTÄ pahimmin kärsineillä<br />

lohkoilla kannattaa viljanviljelyn<br />

sijaan satsata perusparannustoimiin,<br />

kuten maan vesitalouden<br />

ja ojituksen kunnostamiseen.<br />

Tämän jälkeen lohkot on hyvä kylvää<br />

maata kuohkeuttavilla, syväjuurisilla<br />

kasveilla, esimerkiksi viherlannoitusnurmena<br />

maan kasvukunnon<br />

parantamiseksi.<br />

”Vaikka viljan hinnat ovat nyt suhteellisen<br />

hyvät, kannattaa tilakohtaisesti<br />

laskea, mikä sadon määrä<br />

viljasta vaaditaan, jotta se olisi kannattavampi<br />

vaihtoehto kuin esimerkiksi<br />

viherlannoitusnurmi. Peltojen<br />

kasvukuntoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen<br />

kannattaa panostaa,<br />

jotta maaperä kestäisi yhä yleisemmäksi<br />

käyvät sään ääri-ilmiöt,<br />

Sari Peltonen muistuttaa.<br />

Näin saadaan myös parhain<br />

hyöty markkinoilta, kun sadon<br />

määrä ja laatu vastaavat ostajan<br />

tarvetta.<br />

Kitkan viisas<br />

sai EU:n nimisuojan<br />

Kitkan viisas -muikku on ensimmäinen<br />

suomalainen alkuperäsuojattu<br />

kala EU:ssa.<br />

Kitkan viisas on lisätty Euroopan<br />

komission asetuksella niiden tuotteiden<br />

joukkoon, joilla suojattu<br />

alkuperänimitys (SAN).<br />

Kitkan viisas -nimitystä käytetään<br />

Koillismaan eli Kuusamon ja<br />

Posion kuntien ylänköalueen järvistä<br />

pyydetyistä muikuista.<br />

Alueen arktisten olosuhteiden<br />

ja vesistöjen vähäravinteisuuden<br />

takia Kitkan viisas on useita muita<br />

makean veden muikkukantoja<br />

huomattavasti pienempi, noin<br />

kahdeksan sentin pituinen ja neljästä<br />

viiteen grammaa painava<br />

kala. Pienen koon takia sen ruoto<br />

ei kovetu, vaan se säilyy pehmeänä.<br />

Kitkan viisaalle on ominaista<br />

kotipaikkauskollisuus. Alueen vesistöjen<br />

korkeus- ja virtaamavaihtelut<br />

ovat pienet ja veden happitilanne<br />

hyvä myös talvella, minkä<br />

takia muikku ei vaella alapuolisiin<br />

vesistöihin.<br />

EU:n nimisuojajärjestelmän<br />

tarkoituksena on suojata elintarvikkeita<br />

ja maataloustuotteita vakiintuneen<br />

nimen väärinkäytöltä ja<br />

6 maaviesti 2/<strong>2013</strong><br />

Ella Karttimo<br />

Kitkan viisasta pyydetään Kuusamossa ja Posiolla läpi vuoden<br />

nuottaamalla.<br />

huokeammilta väärennöksiltä.<br />

Kuluttajalle suojaus on tae siitä,<br />

että tuotteen alkuperä tunnetaan.<br />

Suojausjärjestelmiä on kolme:<br />

suojattu alkuperänimitys<br />

(SAN) ja suojattu maantieteellinen<br />

merkintä (SMM) suojaavat<br />

tuotteen tuotannon ja valmistuksen<br />

sen perinteisellä maantieteellisellä<br />

alueella. Kolmas<br />

järjestelmä (APT) suojaa tuotteen<br />

perinteisen valmistusmenetelmän.<br />

Tähän mennessä EU:n alueella<br />

on nimisuojauksen saanut yli<br />

1 100 tuotetta. Vastaavan suojauksen<br />

kuin Kitkan viisas on<br />

saanut muun muassa Ruotsin<br />

Kalix Löjrom eli Kalixin muikunmäti.<br />

Suomalaisia tuotteita<br />

on rekisteröity yhdeksän, joista<br />

viisi on suojattuja alkuperänimityksiä.<br />

Auringonkukat<br />

itämään!<br />

Maa- ja kotitalousnaiset<br />

järjestävät syyskesällä 80-<br />

vuotisjuhlavuotensa kunniaksi<br />

tempauksen, jonka pääosissa<br />

ovat auringonkukat. Maaseudun<br />

naiset jakavat tervehdyksenä auringonkukkia<br />

kaupunkien ja taajamien<br />

sisarille.<br />

Yhdistyksien toivotaan kasvattavan<br />

kesän aikana auringonkukkia.<br />

Siemeniksi suositellaan mataliin<br />

lajikkeisiin kuuluvaa Dwarfia.<br />

Muutkin hyväksi havaitut lajikkeet<br />

käyvät.<br />

Auringonkukka on erinomainen<br />

maisema- ja suojakasvi. Sitä suositellaan<br />

kylvettäväksi ojien ja peltoteiden<br />

varsille, metsänreunoihin<br />

ja myös avoimille pelloille.<br />

Varsinaista tempausta ja kukkien<br />

jakamista varten yhdistykset<br />

saavat käyttöönsä valmiin viestin,<br />

johon voi muokata oman yhdistyksen<br />

nimen.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!