Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
26.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki

Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki

Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
hyvinkaa.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Hyvinkään kaupungin<br />

<strong>Palvelustrategia</strong><br />

vuoteen 2017

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 1<br />

SISÄLTÖ<br />

1. JOHDANTO 3<br />

2. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 4<br />

2.1 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA 4<br />

2.2 KESKEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6<br />

2.2.1 TALOUDELLINEN TILANNE 6<br />

2.2.2 VÄESTÖ JA PALVELUTARPEET 6<br />

2.2.3 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ 7<br />

2.2.4 LAKIUUDISTUKSET JA VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 8<br />

3. PALVELUTUOTANNON NYKYTILA 9<br />

3.1 LÄHIPALVELU – KESKITETTY PALVELU – SEUDULLINEN PALVELU 9<br />

3.2 OMAN TUOTANNON JA OSTOPALVELUIDEN SUHDE 11<br />

3.3 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN KUNTAYHTYMÄMALLILLA 16<br />

3.4 YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA 18<br />

3.5 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 19<br />

3.6 PALVELUKYKY JA LAATU 24<br />

4. STRATEGISEN SUUNNAN VALINTA 27<br />

5. PALVELUTUOTANNON JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA 31<br />

5.1 MUUTOKSET PALVELUTUOTANNOSSA 31<br />

5.2 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI TULEVAISUUDESSA 38<br />

5.3 SEUTUYHTEISTYÖ TULEVAISUUDESSA 39<br />

5.4 ASUMISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 40<br />

6. TIIVISTELMÄ PALVELUTUOTANNON MUUTOKSISTA 42<br />

6.1 KAUPUNGIN OMAN TUOTANNON KEHITTÄMINEN JA KOTIUTTAMINEN 42<br />

6.2 SEUTUYHTEISTYÖNÄ JÄRJESTETTÄVÄT PALVELUT 43<br />

6.3 OSTOPALVELUT JA ULKOISTAMINEN 43<br />

6.4 YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA 44<br />

7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 46<br />

1

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 2<br />

LIITTEET<br />

Liite 1. Toimialojen nykytilannekuvaukset ja linjaukset tulevasta palvelujen järjestämistavasta<br />

Liite 2. Perusturvan ja järjestöjen yhteistyö<br />

Liite 3. Perusturvan palvelukyvyn ja laadun arviointi<br />

Liite 4. Palveluasumiskohteiden omistamista, investointia/rakennuttamista ja hallinnointia koskeva<br />

nykytilan kuvaus ja eri vaihtoehtojen vertailu<br />

2

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 3<br />

1. JOHDANTO<br />

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2010 palvelustrategian laadintatyön<br />

käynnistämisestä. <strong>Palvelustrategia</strong>n lähtökohtana on Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia, jossa on<br />

määritelty strategiset suuntaviivat kaupungin ja sen tarjoamien palvelujen kehittämiselle vuoteen<br />

2017. Strategian mukaan Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen<br />

myös palveluiden osalta. Nämä päämäärät toteutuvat kaikkien toimialojen strategisissa<br />

tavoitteissa ja toimenpiteissä. <strong>Palvelustrategia</strong>ssa määritellään pääpiirteissään, kuinka<br />

kaupungin palvelutuotanto järjestetään vuosina 2011 – 2017. <strong>Palvelustrategia</strong> ohjaa<br />

kuntapalvelujen järjestämistä Hyvinkäällä, kaupungin kaikissa toiminnoissa.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>n laatiminen on edellyttänyt Hyvinkään kaupungin toimintaympäristön arviointia.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>n avulla varaudutaan muutoksiin, jotka liittyvät hyvinkääläisten elinolojen ja<br />

palvelutarpeiden kehittymiseen, kaupungin käytettävissä olevien taloudellisten resurssien<br />

kehittymiseen ja henkilöstön saatavuuteen, yhteistyömahdollisuuksiin muiden kuntien, yritysten<br />

ja kolmannen sektorin kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehtoihin ja markkinoiden<br />

kehitysnäkymiin. Keskeiset toimintaympäristön muutokset liittyvät väestön ikääntymiseen ja<br />

palvelutuotannon muutokset henkilöstön eläköitymiseen. Niukkenevien resurssien ja kasvavan<br />

palvelukysynnän tilanteessa palveluprosesseja ja toimintatapoja täytyy uudistaa, jotta<br />

kuntalaisille voidaan taata laadukkaat ja hyvin saavutettavissa olevat palvelut tulevina vuosina.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>ssa kuvataan, mitkä palvelut on tarpeen säilyttää lähellä asukkaita, mitkä<br />

voidaan hakea kauempaa, esim. keskitetystä palvelupisteestä. Tavoitteena on tuottaa palvelut<br />

entistä joustavammin ja kustannustehokkaammin, ilman että palvelujen saatavuus ja laatu<br />

heikkenevät. <strong>Palvelustrategia</strong> antaa tietoa mm. siitä, mitä toimintoja ja palveluja Hyvinkään<br />

<strong>kaupunki</strong> aikoo kehittää omana toimintanaan ja mitkä toiminnot avataan ulkopuolisille<br />

markkinoille – joko kokonaan tai osittain ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi. Sen avulla<br />

asukkaat, palveluyritykset ja kaupungin henkilöstö voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin.<br />

Samanaikaisesti palvelustrategian kanssa on laadittu kaupungin palveluverkon kehittämissuunnitelmat<br />

kouluverkon ja perusturvan palveluiden osalta. Palveluverkkosuunnitelmat yhdessä<br />

tänä vuonna valmistuvan keskustaajaman osayleiskaavan uudistamistyön kanssa ohjaavat<br />

omalta osaltaan palvelutuotannon kehittämistä. Toimialat ovat mallintaneet ja mallintamassa<br />

palveluprosessejaan, jolloin saadaan yksityiskohtaista tietoa palveluketjuista toimintojen<br />

kehittämisen pohjaksi.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>ssa tehdyt linjaukset ovat perusta vuosittaiselle talousarviolle ja<br />

taloussuunnitelmalle. <strong>Palvelustrategia</strong>n toteutumista seurataan vuosittain talousraportoinnin<br />

yhteydessä ja se päivitetään vuonna 2017 <strong>kaupunki</strong>strategian tarkistamisen yhteydessä.<br />

Strategiaa on valmisteltu toimialojen yhteistyönä poikkihallinnollisessa työryhmässä. Kaupungin<br />

johtoryhmä ja kaupunginhallitus ovat ohjanneet työryhmän työtä ja sopineet tärkeimmistä<br />

linjauksista.<br />

3

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 4<br />

2. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT<br />

2.1 Hyvinkään kaupungin strategiaperusta<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia vuosille 2009–2012 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.6.2009<br />

ja toimialojen strategiat 22.3.2010. Kaupunkistrategia on tehty valtuustokaudeksi, mutta sen<br />

tähtäin on vuodessa 2017. Strategioissa on kuvattu tahtotila, strateginen suunta, vuoteen 2017<br />

asti. <strong>Palvelustrategia</strong> 2017 täsmentää <strong>kaupunki</strong>strategian palvelutuotannon linjauksia ja asettuu<br />

henkilöstöstrategian kanssa <strong>kaupunki</strong>strategian ja toimialastrategioiden väliin. Hyvinkäällä on<br />

yhtä aikaa palvelustrategian kanssa valmisteltu sivistystoimen kouluverkkosuunnitelmaa ja<br />

perusturvan palveluverkkosuunnitelmaa. <strong>Palvelustrategia</strong> ja palveluverkkoa koskevat<br />

suunnitelmat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.<br />

Kuva 1. Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategian suhde muihin kaupungin strategioihin. Lähde: Hyvinkään<br />

<strong>kaupunki</strong><br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategian suhde muihin strategioihin<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia 2017<br />

Elinkeinostrategia<br />

Henkilöstöstrategia<br />

<strong>Palvelustrategia</strong><br />

Toimintasuunnitelmat ja -ohjelmat<br />

Perusturvan<br />

toimialastrategia<br />

Sivistystoimen<br />

toimialastrategia<br />

Tekniikan ja<br />

ympäristön<br />

toimialastrategia<br />

PricewaterhouseCoopers<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> edistää asukkaidensa hyvinvointia<br />

ja elinkeinoelämän menestystä.<br />

lokakuu 2009<br />

Strategiansa mukaan Hyvinkää haluaa olla vuonna 2017 metropolialueella kasvava,<br />

vetovoimainen ja viihtyisä Pohjois-Uudenmaan keskus. Hyvinkään kaupungin toiminnan<br />

perustehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin<br />

kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen, yritysten hyviin toimintaedellytyksiin ja<br />

monipuolisiin asumisen ja työnteon vaihtoehtoihin. Palvelutuotannon osalta päämääränä on<br />

palveluiden uudistuminen ja kehittyminen. Toimivat palvelut helpottavat arjen sujumista ja<br />

lisäävät kaupungin vetovoimaa. Työnantajana Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on kilpailukykyinen ja<br />

henkilöstöään arvostava, mikä houkuttelee <strong>kaupunki</strong>in osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.<br />

Kaupunki edistää elinkeinoelämän, julkisten palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin yhteistyötä.<br />

Hyvinkää toimii tiiviissä yhteistyössä naapurikuntien ja seudun kanssa, verkottuu ja kehittää<br />

uusia yhteistyön muotoja. Kaupunkistrategian päämäärät ja tavoitteet toteutuvat käytännössä<br />

toimialojen strategioiden toimeenpanon kautta.<br />

4

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 5<br />

Perusturvan toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />

Asukaslähtöinen kehitys palveluiden järjestämisessä<br />

o Tarvevastaavuus ja valinnanmahdollisuus palveluissa<br />

o Elinkaariajattelun mukainen toiminta<br />

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kaupungin asiaksi<br />

o Yksilön vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista<br />

o Ehkäisevä toiminta ja varhainen tuki<br />

Keskittyminen toiminnan kustannusvaikuttavuutta lisäävään yhteistyöhön<br />

o Tuotteistetut ydintoiminnat ja palveluvalinnat vaikuttavuuden ja tuottavuuden<br />

mukaan<br />

o Seutukunnallisen yhteistyön etujen saavuttaminen<br />

Kehittyminen omaleimaiseksi ja houkuttelevaksi työnantajaksi ja työyhteisöksi<br />

o Koko henkilökunnan asiantuntemus työ- ja toimintamallien kehittämisessä<br />

o Palaute-, arviointi- ja kannustinjärjestelmät<br />

Sivistystoimen toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />

Lasten ja nuorten opetus- ja harrastuspalvelut profiloituvat laadultaan alueelliseksi<br />

vetovoimatekijäksi.<br />

Paikkakunnan tunnettuustekijöitä vahvistetaan ja nostetaan esiin.<br />

Sivistyspalvelut ja sivistys-palvelujen palvelurakenne luovat turvallisuutta.<br />

Opetuspalvelujen ja muun sivistyspalvelujen yhteistyö innostaa luovuuteen ja<br />

oppimiseen, jotka jatkuvat oppi-velvollisuusiän jälkeenkin.<br />

Vapaan sivistystyön palvelut, kulttuuripolku, taiteen perusopetus ja kirjasto tarjoavat<br />

kaiken ikäisille mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja kulttuurista ja taiteesta<br />

nauttimiseen.<br />

Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan kokonaisuutena ja tarpeellisia palveluja<br />

tuodaan moniammatillisen yhteistyön avulla lasten ja nuorten luonnollisiin<br />

kehitysympäristöihin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti.<br />

Palvelurakenne on tehokas ja itse tuottaminen ja muu järjestäminen ovat järkevässä<br />

suhteessa toisiinsa. Palveluja kehitetään saadun palautteen pohjalta.<br />

Tekniikan ja ympäristön toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />

Asiakastarpeet palvelujen lähtökohtana<br />

Palveluiden järjestäminen toteutetaan innovatiivisessa ja tuloksellisessa ympäristössä<br />

Kustannustehokkaat ja tuotteistetut palvelut<br />

Luotettavat viranomaispalvelut<br />

Kuntayhteistyön kehittäminen<br />

Konserni- ja tukipalvelut –palvelualueen keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset<br />

päämäärät ovat<br />

Yritystoiminnalle suotuisan toimintaympäristön järjestäminen yhteistyössä muiden<br />

toimijoiden kanssa<br />

Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaus<br />

Kaupungin toimialojen ja hallinnon toiminta- ja kehittämisedellytysten parantaminen<br />

tukipalvelujen avulla<br />

5

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 6<br />

2.2 Keskeiset toimintaympäristön muutokset<br />

2.2.1 Taloudellinen tilanne<br />

Pitkään vakaasti kehittynyt maailmantalous ajautui syvään lamaan vuonna 2009, kääntyi 2010<br />

parempaan suuntaan, ja suhdannenäkymät ovat kirkastumassa. Talouden nousu on kuitenkin<br />

epävarmaa ja vaikka taantuman syvin vaihe on ohitettu, tuleva kehitys on pitkälle tulevaisuuteen<br />

hyvin epävarmaa. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan lähivuodet hidasta. Hyvinkäällä<br />

talouskriisin vaikutukset ovat näkyneet työttömien määrän kasvuna vuoden 2009 alusta lähtien,<br />

mutta työllisyystilanne on pysynyt kohtalaisena.<br />

Kaupungin talous on toteutetuista veronkorotuksista huolimatta epävakaa, vaikka vuoden 2010<br />

tilinpäätös onkin ylijäämäinen. Kasvavaa menopaineita aiheuttaa väestön ikääntyminen ja siitä<br />

aiheutuva palvelutarpeiden kasvu. Toimintamenot tulevat jatkossa kasvamaan enemmän kuin<br />

tulot, mikäli palvelutuotantoa ei pystytä tehostamaan. Valtion peruspalvelubudjetissa kuntien<br />

verotulojen arvioidaan kasvavan seuraavalla nelivuotiskaudella keskimäärin 3,2 prosenttia ja<br />

toimintamenojen keskimäärin 3,7 prosenttia. Lisäpaineita tuo valtion aikomus siirtää kunnille<br />

uusia tehtäviä, joihin se ei osoita varoja täysimääräisesti. Pääosa uusista tehtävistä liittyy<br />

sosiaali- ja terveyspalveluihin, muun muassa neuvolatoimintaan, kouluterveydenhoitoon,<br />

vammaispalveluihin ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin.<br />

Jotta <strong>kaupunki</strong> selviytyy tulevina vuosina palvelutuotantovastuustaan, toiminnan tuottavuutta<br />

tulee nostaa ja menojen kasvua hillitä. Toiminnan suunnittelussa tulee panostaa sellaisiin<br />

kehittämishankkeisiin ja palvelurakenneuudistuksiin, joissa voidaan ainakin pitkällä aikavälillä<br />

saavuttaa säästöjä. Tavoitteeksi tulee asettaa luonnollisen poistuman hyödyntäminen sekä<br />

palvelutarpeen kysynnän kasvuun vastaaminen ilman lisäresursointia. Jotta toimintakatteen<br />

kasvua saadaan hillittyä, myös toimintatuottojen kasvattamiseen tulee kiinnittää huomiota.<br />

Maksujen ja myyntihintojen korottamismahdollisuudet on tarpeen selvittää.<br />

2.2.2 Väestö ja palvelutarpeet<br />

Vuoden 2010 lopussa Hyvinkäällä oli 45 487 asukasta. Väestöennusteen mukaan Hyvinkään<br />

väestömäärä kasvaa vuoteen 2017 mennessä noin 2 700 henkilöllä. Hyvinkää on muuttovoittokunta,<br />

jossa ja väestönkasvu on viimeiset 10 vuotta ollut keskimäärin 0,7 % vuodessa. Viime<br />

vuosina maan sisäinen muuttoliike on supistunut, syntyvyys on pysynyt tasaisena, jopa hieman<br />

noussut, ja ulkomainen muuttovoitto kasvanut. Väestörakenteessa suurin muutos on vanhuuseläkeikäisen<br />

väestön määrän nopea kasvu lähimmän 15 vuoden aikana. Ikääntyneiden<br />

asukkaiden määrä ja väestöosuus tulee kasvamaan suhteessa nuoriin ja työikäiseen väestöön.<br />

Työikäisten osuus väestöstä on jo lähtenyt laskuun suuriin ikäluokkiin kuuluvien poistuessa<br />

työmarkkinoilta. Positiivinen muuttovirta ylläpitää luonnollista väestönkasvua ja hidastaa<br />

ikärakenteen vanhenemista.<br />

65 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan nykyisestä 7 100 henkilöstä 2700 henkilöllä<br />

eli 38 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. 65 -74 -vuotiaiden määrä kasvaa eniten, noin 1900<br />

henkilöllä eli 50 prosenttia nykyisestä vuoteen 2017 mennessä. 75 - 84 -vuotiaiden määrä<br />

kasvaa noin 400 henkilöllä eli 17 prosenttia nykyisestä vuoteen 2017 mennessä ja 85 vuotta<br />

täyttäneiden määrä lähes saman verran, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin 85 vuotta<br />

täyttäneiden määrä vuonna 2010. Kaikkiaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä<br />

3 300 henkilöstä 800 henkilöllä vuoteen 2017 mennessä. Edellä sanottu merkitsee vanhusten<br />

hoidon tarpeen merkittävää kasvua. Valtionvarainministeriön laatiman peruspalveluohjelman<br />

mukaan kysyntä kasvaa vanhusten palveluissa 30 – 40 % noin kymmenen vuoden aikajänteellä.<br />

6

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 7<br />

Alle kouluikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan tasaisesti. Lasten määrä kasvaa noin 230<br />

lapsella (7 prosenttia) vuoteen 2017 mennessä. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa noin 160<br />

lapsella (5 prosenttia), yläkouluikäisten lasten ja lukioikäisten määrä pienenee noin 130 lapsella<br />

(- 8 prosenttia) vuoteen 2017 mennessä. Kokonaisuutena kouluikäisten määrä pysyy likipitäen<br />

nykyisellä tasolla (n.0,5 prosenttia kasvu/vuosi) 2017 mennessä. Nuorten 16 - 19 -vuotiaiden<br />

määrän on arvioitu vähenevän noin 240 henkilöllä eli 10 prosenttia nykyisestä.<br />

Kuva 2. Arvioitu väestömäärän muutos ikäryhmittäin vuodesta 2009 vuoteen 2017. Lähde:<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong><br />

0-6<br />

7-12<br />

13-15<br />

16-18<br />

19-24<br />

-132<br />

-135<br />

120<br />

234<br />

156<br />

25-39<br />

724<br />

40-64<br />

65-74<br />

-997<br />

1896<br />

75-84<br />

85-<br />

414<br />

370<br />

-1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500<br />

2.2.3 Kaupungin henkilöstö<br />

Kunta-alalla työskentelee keski-iältään työmarkkinoiden iäkkäintä työvoimaa. Kuntien eläkevakuutuksen<br />

mukaan noin kolmannes kuntatyöntekijöistä tulee siirtymään eläkkeelle kymmenen<br />

vuoden kuluessa ja noin puolet vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan<br />

vuosina 2013 – 2017, mutta jatkuu korkeana vielä kymmenen vuotta siitä eteenpäin. Kilpailu<br />

työvoimasta tulee kiristymään, kun työvoiman määrä samaan aikaan vähenee.<br />

Hyvinkään kaupungin palveluksessa on n. 2 800 henkilöä, joista 83,6 % on naisia. Henkilöstön<br />

keski-ikä on vuoden 2010 lopussa 46,6 vuotta. Kaupungin työvoiman supistuminen on<br />

eläköitymisen kautta jo toteutumassa. Seuraavan viiden vuoden aikana kaupungin henkilöstöstä<br />

arvioidaan jäävän eläkkeelle keskimäärin 100 henkilöä vuodessa, eli 3,5 % vuosittain. Aikavälillä<br />

2011-2016 eläkkeelle siirtyy arviolta 620 henkilöä, eli 21 % henkilöstöstä arvioidaan jäävän<br />

eläkkeelle vuoteen 2017 mennessä. Henkilöstöstrategiassa vastataan osaltaan henkilöstön<br />

rekrytoinnin, osaamisen ja työhyvinvoinnin haasteisiin.<br />

7

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 8<br />

Kuva 3. Eläkepoistuma 2010-2030 Hyvinkäällä, %. Lähde: Kuntien eläkevakuutus<br />

4<br />

Eläkepoistuma Hyvinkäällä, %<br />

Koko kunta.ala,%<br />

Eläkepoistuma yht. Hyvinkäällä<br />

% Hlöä<br />

120<br />

3,5<br />

3<br />

2,5<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030<br />

0<br />

2.2.4 Lakiuudistukset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet<br />

Vuoden 2010 loppupuolella eletään tilanteessa, jossa eri ministeriöissä on valmisteilla useita<br />

lakiuudistuksia, joilla on vaikutusta kunnalliseen palvelutuotantoon. Kuntalaki uudistuu<br />

todennäköisesti vuoteen 2017 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla useita<br />

terveydenhuollon rakenteisiin ja rahoitukseen vaikuttavia lakiuudistuksia, muun laki sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon järjestämisestä sekä sosiaalihuoltolain uudistus. Sivistystoimen osalta<br />

muutoksia on tulossa perusopetuslakiin, päivähoitolakiin, nuorisolakiin sekä teknisen toimen<br />

osalta vesihuoltolakiin. Vuonna 2011 voimaan tulevia lakimuutoksia, joiden kautta kuntien<br />

tehtävät ja palvelujen tasovaatimukset tulevat kasvamaan, ovat mm. seuraavat:<br />

‣‣ Neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun<br />

terveydenhuoltoa koskeva asetus, siirtymäaika päättyy 1.1.2011<br />

‣‣ Vammaispalvelulaki; oikeus henkilökohtaiseen apuun laajenee 1.1.2011.<br />

‣‣ Kotikuntalaki, muutos 1.1.2011<br />

‣‣ Terveydenhuoltolaki 1.5.2011<br />

‣‣ Lastensuojelulaki, muutos 1.1.2011<br />

Monen esitetyn lakiuudistuksen sisältö on vielä valmisteluvaiheessa, joten tässä vaiheessa on<br />

vielä hankalaa tarkemmin arvioida, kuinka merkittäviä muutoksia ne voimaantullessaan<br />

aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle.<br />

8

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 9<br />

3. PALVELUTUOTANNON NYKYTILA<br />

Edellä on esitelty palvelustrategian lähtökohtia keskittyen erityisesti toimintaympäristön<br />

muutoksiin. Tässä luvussa kuvataan palvelutuotannon nykytilaa. Tarkastelu liittyy niin<br />

palveluiden saavutettavuuteen kuin siihen, kuka palvelun tuottamisesta vastaa. Myös palveluiden<br />

tuottamisen kustannuksia ja laatua sivutaan.<br />

3.1 Lähipalvelu – keskitetty palvelu – seudullinen palvelu<br />

Palvelut luokitellaan tässä lähipalveluihin, keskitettyihin palveluihin ja seudullisiin<br />

erityispalveluihin. Lähipalvelut tuodaan asiakkaittensa luo tai nimensä mukaisesti lähelle heitä,<br />

kaupungin eri alueita palveleviin yksiköihin. Keskitetty palvelu järjestetään yhdessä<br />

toimipisteessä kaupungin rajojen sisällä. Seudullinen erityispalvelu voi sijaita myös lähikunnassa.<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Lähipalvelua perusturvassa on kolmessa eri pisteessä tuotettu neuvolatoiminta samoin kuin<br />

asiakkaiden kotiin tuotavat varhaisen tuen ja lastensuojelun perhetyön palvelut. Koulu- ja<br />

opiskelijaterveydenhuolto on myös luonteeltaan lähipalvelua. Hammashuollon palveluita on<br />

keskitetty Rentton keskushammashoitolaan, mutta työtä tehdään edelleen kolmessa eri<br />

toimipisteessä ja sitä voidaan luonnehtia lähipalveluksi. Vanhusten kotihoito tukipalveluineen on<br />

lähipalveluna tuotettua, samoin päiväkeskuspalvelu, jota on tarjolla kahdessa, kolmessa eri<br />

toimipisteessä. Vanhainkoteja ja asumispalveluyksiköitä on eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a. Vammaisten<br />

henkilökohtainen apu tuodaan asiakkaan kotiin samoin kuin asumista tukevat muut palvelut.<br />

Keskitettyjä palveluita ovat terveyskeskuspäivystys sekä terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan<br />

palvelut, terveyskeskussairaalahoito, psykososiaaliset palvelut, perheneuvolatoiminta,<br />

aikuissosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön palvelut, työterveyshuolto, kuntoutuspalvelut,<br />

vanhusten palveluohjaus ja muistipoliklinikka sekä vanhusten ja vammaisten sosiaalityö ja<br />

kehitysvammahuollon ohjaus. Vammaisten työ- ja päiväkeskustoiminta on myös osin keskitetty.<br />

Seudullisesti järjestettyjä palveluita Hyvinkään perusturvassa ovat tällä hetkellä mm.<br />

sosiaalipäivystys, seudullinen perheoikeudellinen yksikkö, työvoiman palvelukeskus sekä<br />

ensihoito- ja sairaankuljetus ja erikoissairaanhoito. Myös perusturvatoimialaan kuuluvia<br />

maaseututoimen palveluita tuotetaan seutuyhteistyönä.<br />

Merkittäviä tarpeita muuttaa palveluiden tuottamisen tapaa akselilla lähipalvelut – keskitetyt<br />

palvelut – seudulliset erityspalvelut ei ole. Ainoastaan hammashuollon ja neuvoloiden palveluissa<br />

esiintyy tarvetta siirtyä lähipalvelun luonteisesta toiminnasta keskitetympään palveluun. Tätä<br />

koskevat muutosehdotukset sisältyvät palveluverkkoselvitykseen.<br />

Perusturva pyrkii kustannusvaikuttavuutta parantavaan yhteistyöhön kumppaneittensa kanssa.<br />

Tavoitteena on hakea seutukunnallisen yhteistyön etuja jatkuvasti. Seudullista yhteistyötä on<br />

aikomus lisätä tai laajentaa mm. maaseututoimen palveluissa, lastensuojelun perhehoidossa ja<br />

perheoikeudellisen yksikön palveluissa.<br />

9

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 10<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Sivistystoimen varhaiskasvatuspalveluissa lähipalvelua on eri pisteissä tuotettu päivähoitopalvelu<br />

(kunnallisena tai yksityisenä). Avoimia varhaiskasvatuspalveluita tuotetaan päiväkotien<br />

yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a ja perhepäivähoitoa hoitajien<br />

kotona tai lapsen omassa kodissa perheiden valinnan mukaan. Lisäksi tuetaan kotona hoitamista<br />

lakisääteisen kotihoidon tuen ja kuntalisän ns. Hyvinkää-lisän turvin.<br />

Perusopetus on pääosin lähipalvelua. Keskitetysti tarjotaan opetuspalveluja, joiden järjestäminen<br />

lähipalveluna ei ole mahdollista tai järkevää: esimerkiksi joidenkin kielten opetus ja<br />

musiikkiluokkaopetus. Perusopetuksen järjestämisessä noudatetaan lähikouluperiaatetta, oppilas<br />

voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu.<br />

Hyvinkäällä on ruotsinkielinen alakoulu, yläkoulussa ruotsinkieliset oppilaat käyvät pääosin<br />

Vantaalla. Lasten aamu- ja Iltapäivätoiminta tuotetaan pääosin kolmannen sektorin toimesta joko<br />

koulujen tiloissa tai niiden läheisyydessä.<br />

Lukiokoulutus on seudullinen palvelu, jota tarjotaan Hyvinkäällä keskitetysti kahdessa lukiossa.<br />

Vapaan sivistystyön palveluja tarjoaa Hyvinkään Opisto pääosin keskitetysti. Opisto järjestää<br />

opetusta myös muissa tiloissa, koska kaikkea opetusta ei voida toiminnallisesti toteuttaa<br />

Hyvinkään Opiston omissa tiloissa. Erilaiset liikunta- ja käsityökurssit ovat esimerkkejä vapaan<br />

sivistystyön opetuksesta, jota järjestetään eri tiloissa eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a.<br />

Nuorten työpajatoiminta on tällä hetkellä pääosin luonteeltaan keskitetty palvelu, sillä eri työpajat<br />

sijaitsevat kukin yhdessä toimipaikassa. Nuorten työpajatoiminta on muuttumassa seudulliseksi.<br />

Taidemuseon ydinpalvelut – näyttelytoiminta, kokoelmapalvelut/ tallennus ja tutkimus,<br />

asiantuntijapalvelut ja museopedagogiikka, tuotetaan pääosin keskitetysti. Taidemuseon palvelut<br />

tuotetaan tällä hetkellä keskitetysti yhdessä toimipisteessä. Taidemuseo tuottaa keskitettynä<br />

palveluna taidemuseon tiloissa mm. museopedagogiikkaa päiväkodeille, kouluille (mm.<br />

Kulttuuripolku) sekä aikuisryhmille ja senioreille. Kaupunginmuseon ydinpalvelut, kokoelmatyö ja<br />

tutkimus sekä niistä johdetut palvelut eli näyttely- ja julkaisutoiminta sekä museo-opetuspalvelut<br />

tuotetaan keskitetysti ja ne palvelevat paikallisväestöä, mutta myös joiltain osin koko maata.<br />

Hyvinkään yleisen kulttuuripalvelun lähipalveluja ovat kulttuuriavustukset, tapahtumat ja<br />

tilaisuudet, kulttuurikävelyt, yhdistyksien tieto- ja neuvontapalvelut sekä yhdistys- ja näyttelytilan<br />

hoito. Hyvinkääsalin tilat ja tapahtumat tarjoillaan asiakkaille keskitetysti lähipalveluna ja<br />

seudullisena palveluna (=laaja alueellinen markkinointialue). Sivistystoimen kirjastopalveluita on<br />

keskitetty pääkirjastoon. Lisäksi kirjastopalveluita tarjotaan lähipalveluina Hakalan ja Paavolan<br />

lähikirjastoissa sekä Hausjärven ja Lopen kunnilta ostettuina kirjastoautopalveluina. Hakalan<br />

lähikirjasto toimii aamupäivisin koulukirjastona ja iltapäiväsin sekä iltaisin alueen asukkaiden<br />

kirjastona. Lähipalveluna voidaan pitää myös kirjaston kotipalvelutoimintaa. Seudullista palvelua<br />

Hyvinkään kirjastopalvelut tarjoavat Ratamo-kirjastojen yhteisen verkkokirjaston välityksellä sekä<br />

Ratamo-kirjastojen ja Kirkes-kirjastojen järjestämien seutulainakuljetusten avulla.<br />

Nuorisopalvelut tuottavat ohjauspalveluja lähinnä 13 – 18 -vuotiaille nuorille. Ohjaustoiminta on<br />

pääasiassa kohdennettu keskustan nuorisotaloon ja alakoululaisten toiminta kaupunginosissa<br />

sijaitseviin nuorisotiloihin. Nuorisotalotoiminta on lähipalvelu, johon on kaikilla kantakaupungin<br />

nuorilla mahdollisuus osallistua. Nuorisopalveluilla on käytössään 5 nuorisotilaa ja leirikeskus.<br />

Keskustan nuorisotilan ollessa pääosin nuorisopalvelujen oman toiminnan keskuksena muut 4<br />

nuorisotilaa ovat aktiivisesti Hyvinkääläisten yhdistysten käytettävissä.<br />

10

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 11<br />

Liikuntapalvelut tuotetaan pääasiassa keskitetysti. Liikuntalaitosten (uimala, jääliikuntakeskus)<br />

tilavaraukset hoidetaan lähipalveluna ao. laitoksissa. Liikuntakasvatus, -valistus, ohjauspalvelut<br />

ja yhteistyö tuotetaan pääosin lähipalveluina. Osa ohjaustoimintaa on keskitettyä palvelua omiin<br />

tiloihin (uimahalli, urheilupuiston sali). Liikuntalaitosten (Sveitsin uimala ja jääliikuntakeskus)<br />

palvelut ovat keskitettyjä palveluja ja ne tuotetaan pääosin omana työnä. Olosuhdepalvelujen<br />

palveluverkostosta ja tuottamistavasta käydään keskustelua eri tahojen kanssa. Iso palveluiden<br />

käyttäjäryhmä on myös päiväkodit ja koulut. Seudulliset palvelut liittyvät ulkoiluun, retkeilyyn ja<br />

uimarantoihin. Niissä tehdään yhteistyötä myös naapurikuntien kanssa.<br />

Seudullinen ammatti- ja aikuisopetuksen ylläpitäjä on Hyria Koulutus Oy, jossa Hyvinkää on yksi<br />

omistajista n. 1/3 omistusouudella. Hyvinkää omistaa myös osuuden Laurea-ammattikorkeakoulu<br />

Oy:stä (4,32 %).<br />

Selkeitä tarpeita muuttaa tuottamistapaa akselilla lähipalvelut – keskitetyt palvelut – seudulliset<br />

palvelut ei sivistyspalveluissa ole. Kouluja koskevat ratkaisut on käsitelty kouluverkkoselvityksessä,<br />

jossa yksi tärkeä tavoite on lukiokoulutuksen keskittäminen yhteen keskuslukioon.<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Kaupunki tuottaa vesihuollon ja katujen kunnossapidon sekä virkistysaluepalvelut lähipalveluina<br />

kaikille asemakaava-alueen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Asemakaava-alueiden<br />

ulkopuolella <strong>kaupunki</strong> ei pääsääntöisesti tuota vesihuolto-, katu- ja viherpalveluja.<br />

Jätehuoltopalvelut tuotetaan kiinteistöille seudullisen toimijan tuottamana. Osa viranomaistoiminnoista<br />

tehdään asiakkaan luona (esimerkiksi ympäristöterveyden ja rakennusvalvonnan<br />

tarkastukset ja katselmukset). Toimialan muu asiakaspalvelu hoidetaan keskitetysti.<br />

Paikallisliikenne ja kaukolämpö tuotetaan lähipalveluina toimintaa varten perustettujen<br />

osakeyhtiöiden toimesta.<br />

Merkittäviä tarpeita muuttaa palvelujen tuotantotapaa ei ole. Oleellisin muutos tulee olemaan<br />

asemakaava-alueiden ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuollon parantaminen omistajien<br />

perustamien vesiosuuskuntien toimesta. Joitakin viranomaispalveluja voidaan tuottaa<br />

seudullisesti. Palvelujen toteuttaminen seudullisena ratkaistaan erikseen tapauskohtaisesti.<br />

Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />

Konserni- ja tukipalveluiden nykytilaa ei ole tarkasteltu kuntalaisen ja palveluiden<br />

saavutettavuuden kannalta niiden luonteen vuoksi: Ne palvelevat pääosin <strong>kaupunki</strong>organisaation<br />

sisäisiä asiakkaita.<br />

3.2 Oman tuotannon ja ostopalveluiden suhde<br />

Edellä on käsitelty palveluiden tuottamistapaa siitä näkökulmasta, tuotetaanko ne asiakkaille<br />

lähipalveluna, keskitettynä palveluna vai seudullisena erityispalveluna. Seuraavassa<br />

tarkastellaan sitä, kuka tai mikä taho palvelut tuottaa. Tuotammeko palvelut itse, hankimmeko ne<br />

ostopalveluna vai järjestämmekö ne jollakin muulla tavoin?<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoja tehdään Hyvinkäällä likimain samalla osuudella kuin<br />

muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Palveluryhmittäin ostopalveluiden osuus kuitenkin vaihtelee<br />

kuntajoukon kesken. Perusturvan toimialan toimintakatteesta runsaat 48 % on palvelunostoja.<br />

Erikoissairaanhoidon palveluita hankitaan noin 30 %:n osuudella toimintamenoista.<br />

11

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 12<br />

Palvelutuotannon nykytilaa on kuvattu liitteellä 1:<br />

Palvelutuotanto ja sitä koskeva tulevaisuudensuunnitelma yksityiskohtaisesti<br />

tulosyksiköittäin<br />

Nykyisen palvelutuotannon resurssit<br />

Asiakaspalveluiden ostojen osuus kokonaismenoista<br />

Ostopalveluiden osuus kokonaismenoista on kaikista suurin erikoissairaanhoidossa sekä<br />

lastensuojelun laitos- ja perhehoidon palveluissa, runsaat 96 % (tähän sisältyy myös<br />

toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito). Runsaasti ostetaan myös vammaisten laitos- ja<br />

muita palveluita. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon palveluissa ostopalveluiden osuus on<br />

myös merkittävä. Perusterveydenhuollon ja hammashuollon sekä kotihoidon palvelut tuotetaan<br />

lähes kokonaisuudessaan kaupungin omana toimintana.<br />

Asiakaspalvelunostoista suurin osa tehdään palvelutilauksina kuntayhtymiltä (HUS, Eteva).<br />

Yksityisiltä palveluntuottajilta tehtyjen asiakaspalvelunostojen osuus on noin 12 %.<br />

Taulukko 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot Hyvinkäällä vuonna 2009 ilman<br />

erikoissairaanhoitoa.<br />

Lastensuojelun<br />

laitos- ja<br />

perhehoito<br />

Muut<br />

lasten ja<br />

perheiden<br />

palvelut<br />

Vanhusten<br />

laitospalvelut<br />

Vammaisten<br />

laitospalvelut<br />

Kotipalvelut<br />

Muut<br />

vanhusten<br />

ja<br />

vammaisten<br />

palvelut<br />

Päihdehuolto<br />

Vammaisten<br />

työllistämistoiminta<br />

Perusterveyden<br />

huolto<br />

OSTOT % 96,1 15,0 0,0 100,0 62,2 1,8 67,1 29,5 19,4 0,7 6,7<br />

VALTIOLTA 2,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />

KUNNILTA 0,0 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,5 6,6<br />

KUNTA-<br />

YHTYMILTÄ 10,7 0,1 0,0 24,6 38,0 0,0 21,8 12,2 18,0 0,2 0,1<br />

MUILTA 82,7 12,6 0,0 75,3 24,1 1,8 45,2 17,3 0,7 0,0 0,0<br />

Hammashuolto<br />

Vuodeosastot<br />

Verorahoituksen osuus heijastaa muun tulorahoituksen osuutta palveluiden rahoituksessa.<br />

Verorahoituksen osuus koko sosiaali- ja terveystoimen palveluissa Hyvinkäällä oli vuonna 2009<br />

90,01 %. Verorahoituksen osuus on pienin toimeentulotuessa, sillä valtio korvaa erikseen puolet<br />

perustoimeentulotuen kustannuksista kunnille. Terveydenhuolto- ja vanhuspalveluita katetaan<br />

osin asiakasmaksutuotoilla. Alla on esitetty verorahoituksen osuus palveluittain.<br />

terveydenhuolto 85,9 %<br />

koti- ja vanhuspalvelut 82,4 %<br />

sosiaalityö 93,1 %<br />

erikoissairaanhoito 99,9 %<br />

toimeentulotuki 52,0 %<br />

Johtopäätökset<br />

Perusturvan tavoitteena on perustaa palveluiden tuottamistapaa koskevat ratkaisut<br />

vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Tuotteistamalla palveluita luodaan edellytyksiä<br />

tarkoituksenmukaisten valintojen tekemiselle vertailemalla palveluiden sisältöä ja kustannuksia<br />

eri tuotantotavoilla. Perusturvan palveluita koskevia muutosaikeita esitellään luvuissa 5 ja 6.<br />

Joissakin palveluissa nähdään järkeväksi ulkoistaa palveluita ja toisissa taas mielekkääksi<br />

kotiuttaa niitä. Palvelusetelin käyttöalaa ollaan laajentamassa.<br />

12

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 13<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Perusopetuspalvelut tuotetaan omana toimintana. Tukipalvelut kuten ruokahuolto ja siivous on<br />

mahdollista tuottaa ostopalveluina.<br />

Varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä eräänlainen päivähoidon palvelusetelijärjestelmä.<br />

Vanhemmilla on oikeus valita, tuovatko he lapsensa kunnalliseen päivähoitoon vai valitsevatko<br />

yksityisen hoidon tuen ja yksityisesti tuotetun päivähoitopaikan. Yksityisen hoidon tuen lisäksi<br />

maksetaan kuntalisää ns. Hyvinkää-lisää. Lisäksi maksetaan yksityisen päivähoidon<br />

palveluntuottajille (ei kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon) avustusta. Pääosa yksityisestä<br />

päivähoidosta tuotetaan edellä mainitulla tavalla. Ostopalvelua on n. 4,3 % Hyvinkään<br />

päivähoitopalveluista. Äidinkielenään ruotsia puhuville lapsille päivähoito on järjestetty<br />

ostopalveluna. Lisäksi Hyvinkäällä on puitesopimus vuoteen 2017 asti n. 100 hoitopaikan<br />

ostamisesta vastaavin ehdoin kuin kunnallinen toiminta, ja sen ohella ostetaan joitakin yksittäisiä<br />

hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta.<br />

Taidemuseon ydinpalvelut tuotetaan pääsääntöisesti omana tuotantona. Yleisen<br />

kulttuuripalvelun ostopalveluiden tuottamistapa koskee lähinnä lähi- ja keskitettyjä palveluita.<br />

Palveluita ostetaan kolmannelta sektorilta ja eri kulttuurin tuottajilta ja toimijoilta.<br />

Toimintaresurssit säätelevät ja rajoittavat palveluiden ostopalveluja.<br />

Hyvinkääsalin tilamarkkinointi ja asiantuntijapalvelut tuotetaan salin omasta toimesta.<br />

Ohjelmistotuotanto syntyy moninaisesti mm. omatuotantoisena, kolmannen sektorin toimesta ja<br />

sekä erilaisina yhteistuotantoina yksityissektorin kanssa. Lipunmyyntipalvelu ostetaan<br />

Lippupisteeltä. Kirjastoautopalvelut ostetaan Hausjärven ja Lopen kunnilta.<br />

Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen palvelut tuotetaan pääosin omana työnä. Siivous- ja<br />

kahviopalvelut ostetaan ulkoa. Olosuhdepalveluista (kentät ja alueet, luontoliikunta) suurin osa<br />

tuotetaan omana palveluna, ostopalveluihin on pyritty etenkin haja-asutusalueiden<br />

liikuntapaikkojen hoidossa sekä niissä tilanteissa joissa omat resurssit eivät riitä.<br />

Johtopäätökset<br />

Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on perustaa palveluiden tuottamistapaa koskevat<br />

ratkaisut vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Tuotteistamalla palveluita luodaan edellytyksiä<br />

tarkoituksenmukaisten valintojen tekemiselle vertailemalla palveluiden sisältöä ja kustannuksia<br />

eri tuotantotavoilla. Vanhemmille on tavoitteena antaa mahdollisuus valita joko kunnallisen tai<br />

yksityisen päivähoidon välillä. Mikäli yksityinen toiminta laajenee, voidaan kunnallista toimintaa<br />

tarvittaessa supistaa.<br />

Taidemuseon ja kirjastopalveluiden osalta tällä hetkellä ei ole tarvetta muuttaa oman tuotannon<br />

ja ostopalveluiden suhdetta. Liikuntapaikkojen ja -olosuhteiden kehittämistä koskevat ehdotukset<br />

esitellään luvuissa 5 ja 6.<br />

13

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 14<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Teknisiä ja ympäristöpalveluja tuotetaan monella tavalla. Hyvinkään Vesi toimii taloudellisesti<br />

itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena. Tekninen keskus, jossa hoidetaan kaavoitus,<br />

maapolitiikka, kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnossapito, on normaali kunnallinen<br />

budjettiyksikkö. Ympäristökeskus, jonka päätehtävänä ovat viranomaistoiminnot, käsittää<br />

ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, asuntotoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä<br />

elintarvike- ja ympäristölaboratorion. Sekin on normaali budjettiyksikkö. Tuotantoryhmä, johon<br />

kuuluvat kiinteistöjen hoito- ja kunnossapito- ja sähköyksiköt sekä konekeskus, on tilaaja-tuottaja<br />

mallin mukainen yksikkö, joka talous toimii nettoperiaatteella. Osa teknisen sektorin palveluista<br />

tuotetaan osakeyhtiöissä, joissa <strong>kaupunki</strong> on joko omistajana tai tekee yhteistyötä yhtiön kanssa.<br />

Taulukko 2. Tekniikan ja ympäristön toimialan palvelut<br />

Palvelu<br />

Vesihuolto<br />

(puhdas vesi ja jäteveden puhdistaminen)<br />

Kaavoitus, maapolitiikka,<br />

kunnallistekniikan suunnittelu,<br />

rakentaminen ja kunnossapito<br />

Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito,<br />

sähkö- ja konepalvelut<br />

Ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta,<br />

ympäristöterveydenhuolto, laboratorio,<br />

eläinlääkintähuolto<br />

Raakaveden hankinta<br />

Jätehuolto<br />

Kaukolämmön tuotanto<br />

Joukkoliikenne<br />

Järjestämistapa<br />

Kunnallinen liikelaitos<br />

Kunnallinen budjettiyksikkö<br />

Kunnallinen nettoyksikkö<br />

(tuottaja)<br />

Kunnallinen budjettiyksikkö<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun Vesi Oy/<br />

osakeyhtiö, jossa <strong>kaupunki</strong><br />

osaomistajana<br />

Kiertokapula Oy/ osakeyhtiö,<br />

jossa <strong>kaupunki</strong> osaomistajana<br />

Hyvinkään Lämpövoima Oy/<br />

osakeyhtiö, <strong>kaupunki</strong> omistaa<br />

100 %<br />

Hyvinkään Liikenne Oy/<br />

yksityinen osakeyhtiö, ei<br />

kaupungin omistusta<br />

Johtopäätökset<br />

Toimialalla on tärkeää, että palveluiden tuotantomuoto voidaan valita kunkin palvelun<br />

tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

jatketaan nettoyksiköiden kehittämistä siten, että rakentamis- ja kunnossapitotoiminnot sekä<br />

eräät erityistoiminnot muodostettaisiin uudeksi tekniseksi palvelukeskukseksi. Tämä<br />

mahdollistaa palvelujen tuotteistamisen, lisää henkilö- ja laiteresurssien käytön tehokkuutta ja<br />

tehostaa muutoinkin toimintaa.<br />

Ostopalveluita käytetään merkittävimmin kunnallistekniikan rakentamisessa. Investointien<br />

määrästä riippuen kunnallistekniikkaa tehdään omana työnä n. 40 - 70 % ja urakoina toteutetaan<br />

30 – 70 %. Konekeskus tuottaa sekä kaupungin omien koneiden palveluja että hoitaa yksityisten<br />

konepalvelujen välittämisen kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotöihin. Ulkoisten palveluiden<br />

käyttö on n. 70 % koneiden kokonaiskäytöstä. Kunnallistekniikan suunnittelussa 25 - 50 % on<br />

ulkoista työtä. Hyvinkään Veden laitosten rakentamisessa käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita.<br />

14

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 15<br />

Tekniikan ja ympäristön toimialan tavoitteena on pitää oman palvelutuotannon volyymi nykyisellä<br />

tasolla. Kaupungin infrastruktuurin kasvun aiheuttama palvelutarpeiden lisääntyminen on<br />

tarkoitus hoitaa kasvattamalla ostopalveluita.<br />

Kasvavassa kaupungissa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla on tärkeä merkitys ja kaavojen<br />

laatiminen tulee jatkossakin säilymään pääosin kaupungilla. Hankkeiden kehittelyn osalta<br />

vuorovaikutusta yksityisen sektorin kanssa on tarpeen jatkaa ja ostopalveluita käytetään<br />

erityisesti kaavoitukseen liittyvien selvitysten osalta. Kaupunkimittauksen osalta kaupungin<br />

kasvun ja toimintaympäristön muuttumisen edellyttämä toiminnan kasvu hoidetaan teknisiä<br />

menetelmiä kehittämällä ja käyttämällä tarvittaessa ostopalveluita. Kunnallistekniikan palveluja<br />

ostetaan ulkopuolisilta täyttämään akuutti resurssivaje ja erikoistehtäviin.<br />

Ympäristön tilan seurannalla tuotetaan tietoa ympäristön tilan muutoksista ja muutosten syistä<br />

päätöksenteon, toimenpiteiden kohdentamisen ja suunnittelun tueksi. Tietoa tuotetaan<br />

ostopalveluin tai valtion ja muiden kuntien kanssa teetettävillä tutkimuksilla ja selvityksillä.<br />

Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />

Konserni- ja tukipalveluissa yritysneuvonta hankitaan ostopalveluna Yritysvoimala Oy:ltä ja<br />

terveyskeskuksen ruokapalvelut Hus Ravioli liikelaitokselta. Kaupunki edistää elinkeinoelämän<br />

toimintaedellytyksiä osallistumalla kuntarahoitusosuuksilla TechVilla Oy:n projektitoimintaan ja<br />

yrityshautomotoimintaan, KOKO ja -ohjelmaan, Leader–ohjelmaan sekä erillishankkeisiin.<br />

Useimmat tukipalvelut vaikuttavat kaikkien toimialojen toimintaedellytyksiin. Ateria- ja puhtauspalveluyksikkö<br />

vastaa kaupungin koulujen, päiväkotien ja hoivapalveluiden ruokailusta ja<br />

kaupungin kiinteistöjen tilojen siisteydestä. Osa palveluista on ollut hajautettuna perusturvan ja<br />

sivistystoimen toimialoille. Vuonna 2010 nämä palvelut keskitettiin ateria- ja puhtauspalveluorganisaatioon,<br />

jonne siirtyi 69,5 henkilöä. Ateria- ja puhtaus-palvelut ovat saatavilla päiväkotien,<br />

koulujen ja vanhainkotien yhteydessä sekä muissa kaupungin kiinteistöissä.<br />

Hankintapalvelut on järjestetty tarvikekilpailutuksia ja varastopalveluita lukuun ottamatta<br />

kokonaan kaupungin omana tuotantona. Hankintapalveluiden tarvikekilpailutuksista n. 4 %<br />

toteutetaan yhteishankintayhtiö KL-Kuntahankinnat Oyn kautta. Hoitotarvikkeiden varastointi<br />

toteutetaan HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimesta.<br />

Tietohallinnossa ostopalveluja käytetään erityisesti tietoliikenteessä ja verkonvalvonnassa sekä<br />

joidenkin tietojärjestelmien käyttöpalveluissa. Muut tietotekniikkapalvelut tuotetaan ja<br />

tietohallintoa kehitetään pääasiassa kaupungin omana toimintana. Tietohallintoa ja it-palvelujen<br />

operatiivista tuotantoa ei ole organisatorisesti erotettu toisistaan.<br />

Tilapalvelu järjestää kaupungin toimialoille tarvittavat tilat ja vastaa rakennusomaisuuden<br />

hallinnasta. Tilapalvelu hoitaa taloussuunnitelman mukaisten kohteitten rakennuttamisen itse.<br />

Tilapalvelu vuokraa tilat toimialoille ja vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta. Tilapalvelujen<br />

suunnittelu hankitaan ostopalveluina. Kustannussuunnittelu ja valvonta tehdään omana työnä.<br />

Rakennuttamispalveluita on myyty myös KOY Wanhalle Villatehtaalle. Tilapalveluista<br />

ostopalvelujen osuus on suurin kiinteistönpitopalveluissa, joista 50 % ostetaan ulkopuolelta.<br />

Sähkö- ja lvi- teknisiä palveluista n. 20 % ostetaan Hyvinkään Vedeltä ja Lämpövoima Oy:ltä.<br />

15

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 16<br />

Johtopäätökset<br />

Kaupunginhallitus on päättänyt, että vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuus luoda<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>in tukipalveluiden yhteinen liikelaitos tai palvelukeskus. Ellei edellä mainittu<br />

selvitystyö tuota muuta johtopäätöstä, muodostetaan ruoka- ja siivouspalveluyksiköstä<br />

kunnallinen liikelaitos. Jatkossa ateria- ja puhtauspalvelun tuotannosta ulkoistetaan enintään n.<br />

15 %. Ulkoistamisella mahdollistetaan vertailu oman ja yksityisen palvelutuotannon välillä.<br />

Tietohallinnossa ostopalvelujen osuuden lisääminen on väistämätöntä. Osa palveluista voidaan<br />

jatkossa järjestää Kuntien Tiera Oy:n kautta. Lisäksi etenkin perustietotekniikkapalveluja<br />

ehdotetaan mahdollisuuksien mukaan siirrettäväksi seudullisen kuntayhteistyön keinoin<br />

tuotettavaksi tai järjestettäväksi. On silti tarkoituksenmukaista jättää myös kaupungin omaan<br />

organisaatioon riittävästi tietohallinnollista ja -teknistä osaamista.<br />

Tilapalvelulla tulee olla oma vahva asiantuntemus sekä tilahankkeiden ohjauksessa että<br />

kiinteistöjen hallinnan tehtävissä. Budjettirahoituksella toteutettavien kohteitten johto ja valvonta<br />

on tarkoituksenmukaista pitää pääsääntöisesti kaupungin käsissä. Rakennushankkeitten<br />

vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteuttamistapoja (esim. yksityisrahoitusmallit) selvitetään.<br />

Rakennuttamis- ja valvontapalveluita ostetaan edelleen ulkoa tarvittaessa. Tilapalvelun<br />

kiinteistönpidon toiminnan pääpaino on kiinteistöjen kehityksessä sekä niihin liittyvän toiminnan<br />

operatiivisessa ohjauksessa. Tilahallinta on järjestetty kaupungin tilastrategian mukaisesti.<br />

Kiinteistönpitoyksikkö tilaa kiinteistöjen tarvitsemat vuosittaiset kunnossapito- ja muut<br />

kiinteistöpalvelut kaupungin eri yksiköiltä sekä yksityisiltä yrityksiltä. Töiden työnjohtovastuu on<br />

siirretty palveluntuottajille.<br />

Palvelut keskushallinnossa<br />

Keskushallinnon hallintopalvelut tuotetaan sosiaalimiestoimintaa lukuun ottamatta kaupungin<br />

omana toimintana. Sosiaaliasiamiestoiminta hankitaan ostopalveluna Sosiaalitaito Oy:ltä.<br />

3.3 Palveluiden järjestäminen kuntayhtymämallilla<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Tämän luvun tekstejä on lainattu soveltuvin osin Kaksiportaista seutuhallintoa koskevasta<br />

selvityksestä (sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmän loppuraportista).<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut käytössä seudullisten/alueellisten<br />

tuotantotapojen mallina kuntayhtymämalli. Kuntayhtymämallissa esimerkiksi osa<br />

vammaispalveluista, kehitysvammahuollosta, mielenterveyspalveluista tai erikoissairaanhoidosta<br />

on tuotettu alueellisen erityishuolto- tai sairaanhoitopiirin toimesta ja laitokset ovat usein olleet<br />

sijoitettuina kunta- / <strong>kaupunki</strong>taajamien ulkopuolelle. Toiminta on ollut aiemmin laitospainotteista,<br />

ja kunnista, sen strategioista ja muusta yhteiskunnasta erillään olevaa.<br />

16

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 17<br />

Hyvinkää kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, 26 kunnan omistamaan HUSkuntayhtymään,<br />

jolta se ostaa pääosan erikoissairaanhoidon palveluista. Vuonna 2011<br />

palveluidenostoihin HUS-kuntayhtymältä on varattu noin 43 miljoonaa euroa. HUS-kuntayhtymä<br />

jakautuu sairaanhoitoalueisiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen tuottaessa palveluita ensisijaisesti<br />

Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien asukkaille. HUS-alueen<br />

kunnat pyrkivät hillitsemään terveydenhuollon, erityisesti erikoissairaanhoidon käytön kasvua ja<br />

kustannuskehitystä. Samalla halutaan säilyttää yliopistollisen opetus- ja tutkimustoiminnan<br />

edellytykset. Tarkoituksena on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen ja<br />

erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen terävöittäminen. Tavoitteena on löytää ratkaisu<br />

omistajakuntien vahvan tilaajaroolin ja erityisvastuualueen oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.<br />

Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja HUS ovat perustaneet Kiljavan Sairaala Oy:n<br />

tuottamaan alueellisia kuntoutuspalveluja. Nummi-Pusula on liittynyt osakkaaksi vuonna 2010.<br />

Sairaala myy palveluja ainoastaan jäsenkunnilleen, mutta myös muiden kuntien on mahdollista<br />

liittyä Kiljavan Sairaala Oy:n jäseneksi ja ostaa kuntoutuspalveluja sairaalalta. Kiljavan Sairaalan<br />

vaativasta kuntoutuksesta vastaava toiminta sijoittuu perusterveydenhuollon ja<br />

erikoissairaanhoidon välimaastoon. Se edustaa uutta julkisten terveydenhuoltopalvelujen<br />

tuottamistapaa. Sairaalaosakeyhtiö ei tuota itse palveluja, vaan palvelut hankitaan<br />

kilpailuttamalla alan erityisosaajia. Alihankkijoiden tuottamista palveluista yhtiö kokoaa<br />

palvelupaketin, jota se tarjoaa omistajatahojensa käyttöön.<br />

52 eteläsuomalaisen kunnan omistama Eteva-kuntayhtymä tuottaa vammaishuollon palveluita<br />

Hyvinkään kaupungille vuosittain runsaalla 3 miljoonalla eurolla. Omistajakuntien tulee vahvistaa<br />

ohjaustaan kuntayhtymässä. Asumisyksiköiden sijainti kaukana muista palveluista ja<br />

kuntakeskittymistä ei vastaa nykytarpeisiin. Kuntayhtymämallia on myös hyvä arvioida uudelleen.<br />

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistaa 22 eteläsuomalaista kuntaa, ja sillä on<br />

päihdehoitokeskus Hyvinkäällä. Päihdehuollon osalta kuntien tulee muodostaa yhteinen<br />

näkemys päihdepalvelujen kokonaisuuden strategisesta kehittämisestä ja edetä yksittäisten<br />

palveluntuottajien palvelujen kehittämisessä tämän näkemyksen mukaisesti.<br />

Hyvinkään, Nurmijärven ja Vihdin kuntien omistama Nikinharjun kuntayhtymä on tuottanut<br />

lastensuojelupalveluita pääasiassa omistajakunnilleen. Kuntayhtymä purkautuu<br />

lähitulevaisuudessa ja uusi muoto lastensuojelupalvelujen tuottamiseen on valmistelussa.<br />

Johtopäätökset<br />

Hallintomallina kuntayhtymämalli on loitontunut kuntien kehittämislinjauksista ja kustannusvastuusta,<br />

ja omistajakuntien mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymien toimintaan on kaventunut.<br />

Tällä hetkellä suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on tarkoitus järjestää ja tuottaa<br />

mahdollisimman lähellä asukkaiden arkielämää siten, että laitoshoidon osuus vähenee ja<br />

erilaisten päivä-, lyhytaikaispalvelujen sekä tuki- ja avopalvelujen osuus kokonaisuudesta<br />

kasvaa. Esimerkiksi vammaisten ja päihdeongelmaisten asiakkaitten palvelut integroidaan<br />

entistä tiiviimmin kotikuntaan ja sen paikallisiin palveluihin. Mikäli hoidossa tai palvelussa<br />

tarvitaan laitos- tai sairaalapalvelua, pyritään sen kesto saamaan mahdollisimman lyhyeksi.<br />

17

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 18<br />

3.4 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tarvevastaavasti asettaa suuria haasteita<br />

kuntataloudelle. Huoltosuhde heikkenee lähivuosina voimakkaasti. Sosiaali- ja terveyspolitiikka<br />

saa painotuksia, joissa korostetaan kuntalaisten omavastuuta sekä vertaistuen, vapaaehtoisen<br />

palvelutoiminnan, kansalaisvaikuttamisen ja järjestötoiminnan merkitystä. Yleishyödyllinen<br />

toiminta näyttäytyy julkisia hyvinvointipalveluita täydentävänä toimintana. Kolmannen sektorin<br />

toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa nähdään kunnan<br />

järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />

Hyvinkäällä toimii useita erityyppisiä sosiaali- ja terveysalaan liittyviä järjestöjä ja yhdistyksiä:<br />

Edunvalvontajärjestöjä esim. eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöt<br />

Vapaaehtois-/palvelutoimintaa ylläpitävä järjestöjä esim. Leijonat, uskonnolliset<br />

yhdistykset yms.<br />

Vertaistoimintajärjestöjä esim. Omaisten ja läheisten liitto ym.<br />

Asiantuntijajärjestöjä esim. lastensuojelujärjestöt<br />

Palvelutuotantojärjestöjä esim. Asumispalveluita tuottavat järjestöt<br />

Vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa:<br />

Hyvinkään eläkeläistuki hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä vanhusneuvoston<br />

tehtävää<br />

Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry hoitaa vammaisneuvoston tehtävää<br />

Veteraanijärjestöjen edustajista koostuu Veteraaniasiaintoimikunta<br />

Perusturvan toimiala ostaa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta yli 3,6 miljoonalla eurolla<br />

vuosittain. Merkittävin palvelukokonaisuus on asumispalvelut, mutta myös työllistymistä tukeva<br />

toiminta, kriisityön palvelut sekä ensisuojatoiminta ovat rahamääräisesti tuntuvia.<br />

Järjestöavustuksista, joita myönnetään lähes 200 000 eurolla, suurin on järjestökeskus<br />

Onnensillan ylläpitokulu, mikä katsotaan epäsuoraksi avustukseksi tilan ylläpitäjille ja käyttäjille.<br />

Mielenterveystyöhön, kehitysvammaisten lasten leiritoimintaan ja sotainvalidien tukeen<br />

myönnetään myös merkittäviä avustuksia. Pienempiä avustussummia jaetaan Eskolan<br />

rahastosta lukuisille eri sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoille. Järjestöjen ja yhdistysten<br />

toiminta on vireää eikä niiden työn arvo ole useinkaan rahassa mitattavaa.<br />

Perusturvan ja järjestöjen yhteistyö sekä avustamiseen ja ostopalveluun käytetyt voimavarat on<br />

esitetty yksityiskohtaisesti erillisellä liitteellä 2.<br />

Johtopäätökset<br />

Perusturvassa ehkäistään palvelutarpeiden kasvua usein eri tavoin ja palveluita kehitetään<br />

varhaisen tuen periaatteita noudattaen. Palveluketjujen ja -prosessien sujuvuutta parannetaan<br />

jatkuvasti. Kolmannen sektorin toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa<br />

nähdään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Kolmas sektori tuottaa lähes kaiken lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Kolmannen sektorin<br />

toimintaan osallistuu päivittäin n. 450 oppilasta. Lisäksi koulujen kerhotoiminnassa kolmannen<br />

sektorin osuus on lisääntymässä.<br />

18

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 19<br />

Varhaiskasvatuspalveluissa kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö rajoittuu seurakunnan<br />

ja MLL:n kanssa tehtävään avoimen toiminnan tuottamiseen. Seurakunnan lapsiperhetyö ja MLL<br />

osallistuvat Perhekeskus Pikku-Veturin toimintaan, lisäksi puitesopimuksen turvin Kenttäkadun<br />

päiväkodilta ostetaan avoimen toiminnan palveluita n. 40 lapselle. Seurakunnan päiväkerhot<br />

ovat merkittävä osa Hyvinkäällä tuotettavista leikkitoimintapalveluista. Lisäksi pienille lapsille on<br />

tarjolla yksityisiä kerhoja (musiikki, kuvataide, liikunta yms.).<br />

Varhaiskasvatuspalveluille kolmannen sektorin tuottama yleishyödyllinen toiminta näyttäytyy<br />

julkisia palveluita täydentävänä toimintana, yhteistyössä toimitaan varhaisen tuen periaatteita<br />

noudattaen. Kolmannen sektorin toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa<br />

nähdään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana. Yhteistyötä<br />

on mahdollista lisätä siten, että varhaiskasvatuksen avointa toimintaa tuotettaisiin jatkossa myös<br />

kolmannen sektorin turvin.<br />

Taidemuseolla on yhteistyötä kolmannen sektorin, mm. Hyvinkään taiteilijaseuran ja Hyvinkään<br />

taidekillan sekä valtakunnallisten kuvataiteilijajärjestöjen kanssa: näyttelyt, teoshankinnat ja<br />

lahjoitukset. Hyvinkään taidekoulun kanssa on tehty museopedagogista yhteistyötä.<br />

Kaupunginmuseolla ei ole yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä on ollut Hyvinkää-<br />

Seuran kanssa ja Hyvinkään Leijonien kanssa Vuosikalenterin tuottamisessa. Kolmas sektori<br />

toimii Hyvinkääsalin käyttäjänä / tilavuokraajana tuottaen ohjelmistopalveluja. Hyvinkääsali tekee<br />

myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toteuttamalla yksittäisiä yhteistuotantoja.<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Tekniikan ja ympäristön toimialalla ei tällä hetkellä ole yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa<br />

järjestettyjä palveluita. Yhteistyötä on tehty siten, että <strong>kaupunki</strong> on vuokrannut maa-alueita<br />

yhdistysten käyttöön. Esimerkkeinä mainittakoon ratsastus, moottoriurheilu, ampumaurheilu,<br />

golf, 4H-toiminta, siirtolapuutarha ja eri tyyppiset koiratoiminnat. Jotkin asukasyhdistykset ovat<br />

kunnostaneet tempaus-tyyppisesti lähiympäristöään yhteistyössä puistoyksikön kanssa.<br />

Johtopäätökset<br />

Yhteistoimintaa maa-alueiden käytön suhteen on syytä jatkaa ja kehittää. Kaupunki voi<br />

maanomistuksen kautta luoda edellytyksiä monimuotoiselle harrastustoiminnalle. Kolmas sektori<br />

hoitaa itse toiminnan järjestämisen. Viheralueiden hoidossa on syytä selvittää asukasyhdistysten<br />

yms. mahdollisuudet ja kiinnostus asuinympäristönsä hoitoon omatoimisesti. Erityisesti<br />

hakkuutähteiden hyödyntäminen ja sitä kautta saavutettava lähimetsien siistiytyminen voisi olla<br />

yksi tapa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa.<br />

3.5 Seudullinen yhteistyö<br />

Kuuma-yhteistyö ja Helsingin seudun yhteistyö<br />

Helsingin seudun yhteistyö on 14 kunnan yhteistyötä, jossa tehtävät on käytännössä järjestetty<br />

kuntaryhmien kautta. Kuntaryhmiä on ollut kolme:<br />

a) Pää<strong>kaupunki</strong>seutu, johon kuuluvat Helsinki, Espoo Vantaa ja Kauniainen<br />

b) KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ja<br />

c) Kuntaryhmä Neloset; Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti.<br />

Vuonna 2011 KUUMA-yhteistyö on laajentunut kaikkien neljän Neloskunnan liityttyä mukaan<br />

KUUMA-yhteistyöhön. Hyvinkää on KUUMA-yhteistyön puheenjohtajakunta vuonna 2012.<br />

19

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 20<br />

a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />

Sosiaali- ja terveystoimen Kuuma-yhteistyö toteutuu SOTE–neuvottelukunnassa, joka vastaa<br />

yhteisen palvelutuotannon valmistelusta ja ohjauksesta sekä yhteistyöhankkeiden etenemisestä.<br />

Neuvottelukunnalla on alatyöryhmiä, joiden tehtävänä on laatia selvityksiä ja esityksiä yhteistyön<br />

tiivistämiseksi sekä palveluiden asiakaslähtöisyyden, laadun ja saatavuuden parantamiseksi.<br />

KUUMA -yhteistyön tavoitteena on kehittää kuntarajat ylittäviä yhteisiä palveluja. Asiakas- ja<br />

palvelukriteerien yhtenäistäminen on eräs tärkeimmistä yhteistyön tavoitteista. Kuntien välisessä<br />

työryhmäyhteistyössä hyödynnetään muiden työryhmien osaamista sekä levitetään tietoa hyvistä<br />

käytännöistä. Lisäksi kunnat esimerkiksi kilpailuttavat hankintoja yhdessä. Tavoitteena on, että<br />

vuoteen 2015 mennessä palvelut ovat asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.<br />

Palveluyhteistyö on perusteltua, kun se lisää tuottavuutta, vähentää kustannuksia, parantaa<br />

laatua tai turvaa pienten ryhmien erityispalvelut.<br />

Yhteisiä SOTE-palveluja ja toimintoja Kuuma-kunnilla on mm.<br />

Sosiaalipäivystyspalvelut (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Hyvinkää, Kerava,<br />

Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula),<br />

Sosiaaliasiamiestoiminta (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Järvenpää ja Kerava),<br />

Sosiaaliasiamiestoiminta (Sosiaalitaito järjestää, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Lohja,<br />

Nummi-Pusula, Vihti, Siuntio, Mäntsälä, Pornainen)<br />

Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö (isäntäkunta Hyvinkää, jäsenkuntina<br />

Nurmijärvi ja Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi)<br />

Alueellinen perhehoidon erityisyksikkö (isäntäkunta Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,<br />

Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula, Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo, Vihti,<br />

Karkkila, Nummi-Pusula)<br />

Kanta-hanke<br />

b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />

Perusopetuksen palvelualueiden johtajien tapaamiset ovat Kuuma-yhteistyön merkittävin muoto.<br />

Tapaamisissa luodaan linjauksia ja menettelytapoja toimintojen kehittämiseksi. Hyvinkää on<br />

mukana Kuuma-kuntien kanssa Osaava-hankkeessa, jonka avulla pyritään lisäämään alueen<br />

opettajien ja koulujohdon täydennyskoulutus-mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Raja-alueilla<br />

oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus hakea lapselleen naapurikunnasta koulupaikkaa.<br />

Maahanmuuttajaopetusta kehitetään yhdessä Keravan, Järvenpää, Tuusulan ja Järvenpään<br />

kanssa. Maahanmuuttajaopetukset opetussuunnitelmat on laadittu yhteistyössä ja alueella on<br />

mm. yhteisiä oman äidinkielen opettajia. Varhaiskasvatuspalveluiden Kuuma-yhteistyö toteutuu<br />

varhaiskasvatuspalveluiden esimiesten säännöllisillä tapaamisilla, tähän mennessä SOTE–<br />

neuvottelukunnan alaryhmänä.<br />

Kaupunginmuseolla on tiivistä yhteistyötä Keravan, Nurmijärven ja Mäntsälän museoiden<br />

kanssa. Nuorisopalvelut on mukana Kuuma-yhteistyössä ja Helsingin seutukunnan<br />

nuorisotiedotushankkeessa.<br />

c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />

Maankäytönsuunnittelu-, liikenne- ja asuntoasioissa (MAL) yhteistyötä on tehty Helsingin seudun<br />

14 kunnan kanssa. Työn tuloksena on tehty yhteinen MAL-2050 strategia ja Helsingin seudun<br />

kuntien ja valtion välillä vuonna 2008 allekirjoitettu aiesopimus, jossa on sovittu mm.<br />

asuntotuotannon tavoitteista.<br />

20

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 21<br />

Helsingin seudun yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on juuri valmistunut. Siinä<br />

käsitellään seudun liikennejärjestelmää yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat ihmisten<br />

liikkumistarve, liikenneverkko ja verkkoon liittyvät palvelut. Suunnitelma kattaa kaikki<br />

liikkumismuodot, kuten joukkoliikenteen, ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn. HLJ 2011<br />

määrittelee yhteiset tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Siinä laaditaan<br />

liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. MALasioiden<br />

valmistelussa ovat kaavoittajat ja liikennesuunnittelijat tehneet tiivistä yhteistyöstä<br />

kehyskuntien (Kuuma ja neloset) kesken. Matkalippuja koskeva yhteistyö on jatkunut seudulla<br />

pitkään ja lippujen käyttöä eri liikennevälineissä on tarkoitus yksinkertaistaa uudella<br />

yhteistyösopimuksella Helsingin seudun liikenteen kanssa.<br />

Hyvinkään Vesi toimittaa vettä Mäntsälään ja ostaa vesihuoltopalveluja Tuusulalta Takojalla.<br />

Hyvinkää on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka<br />

tarkoituksena vesiensuojelun ja virkistyskäytön edistäminen, jäteveden puhdistamoiden tarkkailu<br />

ja vesistön tilan seuranta. Alueellinen ilmanlaadun seuranta toteutetaan yhteistyössä<br />

Uudenmaan alueen kuntien kanssa (poislukien pää<strong>kaupunki</strong>seutu).<br />

Kiertokapula Oy vastaa yhdyskuntajätehuollosta 12 kunnan alueella. Hyvinkään lisäksi yhtiöön<br />

kuluu osakaskuntia Kuuma-alueelta ja Hämeestä.<br />

Uusi yhteistyön muoto on energianeuvojan palvelujen tarjoaminen kuntien rakennusvalvonnassa.<br />

Tässä toiminnassa ovat mukana Hyvinkään lisäksi Nurmijärvi, Riihimäki ja Uudenmaan liitto.<br />

d) Tukipalveluissa ja keskushallinnossa<br />

Yhteisiä palveluja ja toimintoja ovat Kuuma-kunnissa tällä hetkellä mm.<br />

Taloushallintopalvelukeskus (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Nurmijärvi, Järvenpää<br />

ja Mäntsälä)<br />

Hankintapalvelukeskus (isäntäkunta Nurmijärvi, jäsenkunnat Mäntsälä, Nurmijärvi ja<br />

Tuusula),<br />

Tietohallinnon palvelukeskus, Tipake (isäntäkunta Kerava, jäsenenä Järvenpää,),<br />

Resina -sijaishenkilövälitys (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Kerava, Mäntsälä ja<br />

Pornainen)<br />

Yhteistyö laajentuneella KUUMA-alueella tulee lähivuosina lisääntymään etenkin tukipalveluissa.<br />

Hyvinkään – Riihimäen talousalueyhteistyö<br />

a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />

Hyvinkään - Riihimäen talousalueella kokoontuu nk. Sote–ryhmä. Riihimäen seutuun kiinnittyviä<br />

yhteisiä palvelutoimintoja ovat olleet mm. maaseututoimen palvelut, viikonlopun hammaspäivystysrinki<br />

(Riihimäki, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Hyvinkää), joka on toiminut jo vuosia, sekä<br />

seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Lisäksi nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä<br />

alueellisesti Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön toimesta on päätetty.<br />

b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />

Taidemuseolla on ollut seudullista yhteistyötä näyttelyprojekteissa esim. Riihimäen taidemuseon<br />

kanssa. Riihimäen ja Tuusulan taidemuseoiden kokoelmien kultakauden naistaiteilijoiden teoksia<br />

on esitetty yhteisnäyttelyssä. Hyvinkääsalin tapahtumia ja muuta tarjontaa markkinoidaan<br />

Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi -alueella.<br />

21

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 22<br />

Hausjärven, Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen kirjastot muodostivat vuonna 2003 Ratamokirjastoverkon,<br />

jolla on käytössä yhteinen aineisto- ja asiakastietokanta. Ratamo-kirjastot tekevät<br />

tiivistä yhteistyötä Lopen kirjaston kanssa. Lopen kirjaston on tarkoitus liittyvä Ratamokirjastoihin<br />

siinä vaiheessa, kun Ratamo-kirjastot ottavat päivitetyn kirjastojärjestelmän<br />

käyttöönsä. Seutulainakuljetusten osalta Ratamo-kirjastot ja Lopen kirjasto tekevät yhteistyötä<br />

Kirkes-kirjastojen kanssa, joihin kuuluvat Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastot.<br />

Asiakkaille Ratamo-kirjastojen yhteistyö näkyy selkeimmin yhtenä kirjastokorttina ja<br />

mahdollisuutena lainata aineistoa kaikista kirjastoista. Ratamo-kirjastoissa on käytössä myös<br />

yhteiset käyttösäännöt ja maksut. Lisäksi Ratamo-kirjastot ja Lopen kirjasto kilpailuttavat<br />

yhdessä suuret hankinnat esim. aineistohankinnat ja kuljetuspalvelut.<br />

Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä Riihimäen nuorisoyksikön kanssa.<br />

c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />

Hyvinkää Vesi vastaa Hikiän tekopohjavesilaitoksen toiminnasta yhteistyössä Riihimäen ja<br />

Hausjärven vesilaitosten kanssa. Laitos on tärkeä Päijännetunnelista saatavan veden<br />

jalostamiseksi talousvesikäyttöön. Monnin alueen vesihuolto on kytketty Hyvinkään<br />

vesihuoltoverkostoon. Hausjärven kunnan kanssa on sopimus puhtaan veden toimittamisesta ja<br />

jäteveden vastaanottamisesta.<br />

Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti kuntien<br />

raja-alueilla. Konkreettisimmat hankkeet liittyvät risteysalue- ja kevyen liikenteen järjestelyihin<br />

Monnin suunnalla. Koko-ohjelman yhteydessä selvitetään kuntien kuljetusten<br />

synergiamahdollisuuksia. Ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeet liittyvät ympäristön tilan<br />

seurantaan (mm. pintavesien seuranta) sekä eläinlääkintähuollon palveluiden järjestämiseen.<br />

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen yhdessä omistama YritysVoimala tarjoaa<br />

maksutonta perusneuvontaa kaikille talousalueen yrityksille.<br />

Seudullisen kehittämistoiminnan tukirakenteita<br />

a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />

Sosiaalitaito on Järvenpäässä sijaitseva ja Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella toimiva<br />

sosiaalialan osaamiskeskus. Sosiaalitaitoon kuuluvat alueen 17 kuntaa (Hanko, Hyvinkää, Inkoo,<br />

Järvenpää, Raasepori, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-<br />

Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vihti). Osaamiskeskukset ovat kunkin alueen<br />

kehittämistarpeista ja voimavaroista liikkeelle lähteneitä verkosto-organisaatioita.<br />

Aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä vastaa Uudenmaan liitto. Maakuntasuunnitelma sisältää<br />

kehittämisen päätavoitteet, ja maakuntaohjelmaan kootaan Uudenmaan kehittämisen linjaukset.<br />

Maakuntaohjelman pohjalta laadittavalla vuosittaisella toteuttamis-suunnitelmalla ohjataan<br />

valtion talousarvion aluekehittämisvarat tarpeisiin. Maakuntajohtajan nimeämä sosiaali- ja<br />

terveysalan asiantuntijatyöryhmä seuraa alan kehitystä ja tekee aloitteita kannanotoiksi ja<br />

toimenpiteiksi sekä osallistuu maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman valmisteluun.<br />

Sosiaalipalveluiden seudullinen perhepankki-hanke saa rahoitusta Uudenmaan liitolta.<br />

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallisiksi ovat<br />

muodostuneet erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet, jotka ovat vakiintuneet<br />

eräänlaisiksi paikallisen kehittämistoiminnan sateenvarjoiksi. Tarkoituksena on vastata väestön<br />

tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen<br />

yhdenvertaisuuden haasteita.<br />

22

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 23<br />

Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2008 –<br />

2011. Ohjelmassa määritellään hallituskauden sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet,<br />

kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteutumista tukevat uudistus- ja<br />

lainsäädäntöhankkeet. Etelä-Suomen alueellinen johtoryhmä on määrittänyt kehittämisen<br />

painopistealueiksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, pitkäaikaisasunnottomuuden<br />

vähentämisen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisen, perusterveydenhuollon<br />

vahvistamisen, terveyserojen kaventamisen sekä uudenlaiset palvelukokonaisuudet.<br />

Painopistealueilla työskennellään koko alueen kattavissa kehittämisohjelmissa. Ne ovat Lapsen<br />

ääni, Kaakon SOTE-INTO 1 ja 2, Hyvä vastaanotto - Bra mottagning, Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

pitkäaikaisasunnottomuusohjelma sekä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelma.<br />

Hyvinkää on mukana Lapsen ääni -hankkeessa, Hyvä vastaanotto -hankkeessa sekä<br />

mielenterveyspalveluiden kehittämishankkeessa. Euroopan Sosiaalirahaston tuki perusturvan<br />

hankkeille (WAY) on euroina vielä suurempaa kuin Kaste-hankkeiden saama rahoitus.<br />

b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />

Varhaiskasvatuspalvelut ovat saaneet uusia toimintamalleja ja seudullista koulutusta<br />

Sosiaalitaidon kanssa tehtävissä yhteistyöhankkeissa. Nuorisopalvelut ovat mukana<br />

valtakunnallisissa verkkopalveluissa: Netari ja Aloitekanava. Nuorisokanuuna on<br />

<strong>kaupunki</strong>maisen nuorisotyön hanke, jonka verkostoon kuuluvat yli 40 000 asukkaan kunnat.<br />

Kansainvälisyystoimintaa ja tiedotusta nuorisopalvelut toteuttaa yhteistyössä mm. Cimon ja<br />

Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssin kanssa.<br />

c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />

Uudenmaan liitto on keskeinen seudullinen toimija maankäytönsuunnittelussa. Maakuntakaava<br />

on lakisääteinen, kuntakaavoitusta ohjaava seudullinen suunnitelma. Sen työstämisen<br />

yhteydessä tehdään paljon ympäristön tilaan, asumiseen, liikenteeseen, kaupan rakenteeseen,<br />

palveluverkkoihin, kulttuurihistoriaan yms. liittyviä selvityksiä, joiden laatimiseen osallistuvat<br />

myös kunnan edustajat.<br />

Helsingin seudun yhteistyökokous on 14 kunnan yhteinen toimintaelin, jonka toiminta on<br />

keskittynyt maakäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiin. Yhteistyökokouksen yhtenä<br />

valmisteluelimenä toimii MAL-neuvottelukunta, jossa jokaisella kunnalla on edustus. Helsingin<br />

seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu Helsingin seudun liikenteen (HSL)<br />

toimesta. Valmistelua on johtanut HLJ-toimikunta, jossa kuntaryhmä nelosilla on ollut yhteinen<br />

edustaja.<br />

Johtopäätökset kuntayhteistyön nykytilanteesta<br />

a) Perusturvan palveluiden osalta<br />

Hyvinkään-Riihimäen talousalueen konkreettinen yhteistyö on vähäistä johtuen mm. <strong>kaupunki</strong>en<br />

kuulumisesta eri sairaanhoitopiireihin. Kuuma-alueella kuuden kunnan yhteisiä<br />

asiakaspalvelukriteerejä ja maksukäytäntöjä koskevia asioita on tuotu lopulliseen<br />

päätöksentekoon asti varsin vähän. Siksi asiointimahdollisuuden toteutumiselle yli kuntarajojen ei<br />

ole vielä kyetty luomaan edellytyksiä.<br />

23

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 24<br />

Hyvinkään perusturvan strategiassa on asetettu tavoitteeksi kuntayhteistyön etujen saavuttaminen.<br />

Odotuksena on palveluiden saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantuminen<br />

yhteistyöllä. Yhteistyötä isäntäkuntamallilla on toteutettu erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa<br />

Hyvinkää toimii vuoden alusta perustetun perheoikeudellisen yksikön isäntäkuntana, Järvenpää<br />

sosiaalipäivystyksen isäntäkuntana ja Sosiaalitaito sosiaaliasiamies-toiminnan ”isäntänä”.<br />

Viikonlopun hammaspäivystysrinki on järjestetty yhdessä Riihimäen seudun kuntayhtymän,<br />

Nurmijärven ja Mäntsälän kanssa. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä on yhteinen Pohjois-Uudenmaan<br />

työvoiman palvelukeskus. Perheoikeudellisen yksikön toiminta laajentui Hausjärven ja Lopen<br />

kuntien päätettyä liittyä mukaan siihen. Lisäksi selvitellään alueellisen yhteistyön mahdollisuutta<br />

perhehoidon erityisyksikön perustamiseksi Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien kesken.<br />

b) Sivistystoimen palveluiden osalta<br />

Perusopetuksen osalta lähialueyhteistyön suurin merkitys on yhteisten periaatteiden luomisessa.<br />

Varhaiskasvatuspalveluiden osalta kuntayhteistyössä merkittävä etu on ollut päivähoitomaksujen<br />

periaatteiden yhdenmukaistaminen ja palveluverkkoselvitys. Kulttuuripalveluissa tulisi seudullista<br />

yhteistyötä talousalueella tiivistää ja löytää yhteisiä imagollisia hankkeita ja yhteistyömuotoja,<br />

joihin voi luoda yhteisiä toimintamalleja sekä hakea rahoitusta.<br />

c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden osalta<br />

Nykyinen Helsingin seudulla tapahtuva yhteistyö, jossa lakisääteisen kaavoituksen ja<br />

liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi tehdään laajaa vapaaehtoista MAL-yhteistyötä, ja useita<br />

aiesopimuksia valtion kanssa, sisältää päällekkäisyyksiä ja vaatii kunnilta huomattavia<br />

henkilöresursseja. Poliittiselle päätöksenteolle nykyinen järjestelmä ei ole selkeä eikä läpinäkyvä.<br />

Koska yhteistyö kuntien kesken on MAL-asioissa välttämätöntä, tulee päätöksentekoa ja<br />

valmistelua selkeyttää.<br />

Hyviä kokemuksia pitkäaikaisesta kuntayhteistyöstä on saatu vesihuollosta, jossa on sovittu<br />

käytännön toiminnoista sopimusperusteisesti. Yhteinen toiminta tuottaa kaikille osapuolille<br />

selkeää hyötyä eikä se edellytä uusien toimielinten perustamista. Jätehuollon järjestäminen on<br />

myös hyvä esimerkki siitä, miten kaikkia asukkaita palveleva toiminta on ollut järkevää<br />

organisoida usean kunnan yhteistoimintana. Myös ympäristöntilan seurantaan liittyvästä<br />

alueellisesta yhteistyöstä saadut kokemukset ovat myönteisiä mm. tulosten luotettavuuden ja<br />

vertailtavuuden parantumisen kautta.<br />

3.6 Palvelukyky ja laatu<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kattavuutta koskevia vertailutietoja on saatavilla mm. Sotkanetindikaattoripalvelusta.<br />

Saatavuutta koskevia vertailutietoja on käytettävissä huomattavasti<br />

vähäisemmin muusta laadullisesta vertailutiedosta puhumattakaan. Asiakaspalautekyselyistä<br />

raportoidaan perusturvalautakunnalle säännöllisesti, ja tulosten perusteella toimintaa kehitetään.<br />

Asiakaspalaute- ja laatujärjestelmiä on käytössä monipuolisesti.<br />

Perusturvan palveluiden laatua on arvioitu liitteellä 3 siten, että taustatietona on käytetty<br />

valittujen vertailukuntien kattavuustietoja, omia kattavuus- ja saatavuustietoja sekä viranomaissuosituksia.<br />

Näiden pohjalta on muodostettu itsearvio nykytilanteesta asteikolla huono –<br />

kohtalainen – tyydyttävä - hyvä. Lopuksi on muodostettu käsitys pääkehittämiskohteista.<br />

24

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 25<br />

On todettava, että arvioinnin tuloksena ei ole yhtään huonoa arvosanaa. Kohtalaisen arvosanan<br />

saavat päivystyspalvelut, jossa tavoiteltavana pidetään sosiaali- ja terveysministeriön<br />

päivystyssuosituksen mukaista tilannetta. Nykyisellään odotusajat HUS-kuntayhtymän<br />

tuottamassa terveyskeskuspäivystyksessä vaihtelevat 0 – 6 tuntiin. Tyydyttävänä palvelun<br />

kattavuutta pidetään päiväkeskustoiminnassa ja saatavuutta ympärivuorokautisessa hoidossa,<br />

terveyskeskussairaalahoidossa, erikoissairaanhoidossa eräiden palveluiden osalta sekä<br />

perheneuvolassa. Hyvätasoisiksi arvioidaan kotihoidon, vammaispalveluiden, terveyskeskuspalveluiden,<br />

kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden, työterveyshuollon, psykososiaalisten<br />

palveluiden, hammashuollon palveluiden, työvoiman palvelukeskuksen, aikuissosiaalityön,<br />

neuvolapalveluiden, lastensuojelun sosiaalityön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä<br />

perheoikeudellisen yksikön palvelut.<br />

Hyvinkää on voimavarojen käytöltään terveys- ja vanhuspalvelupainotteinen (Keskisuurten<br />

kuntien kustannusvertailu vuodelta 2009). Kaikissa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon<br />

yksiköissä henkilöstömitoitus on saatu vähimmäissuosituksen mukaiselle tasolle.<br />

Lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi aiheellista<br />

panostaa nykyistä enemmän, mikäli pitkällä aikavälillä halutaan säästää sosiaali- ja<br />

terveydenhuollon menoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä ehkäisevän päihdeja<br />

mielenterveystyön ohjelmien toimeenpano olisivat hyvä alku myönteiselle kehityssuunnalle.<br />

Parannuskohteiksi vuoteen 2017 mennessä ovat tarkentuneet seuraavat:<br />

‣‣ Kotihoidon kattavuus kohoaa 13 %:n tasolle.<br />

‣‣ Omaishoidon tuen kattavuus paranee.<br />

‣‣ Ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa laitosvaltaisuus vähenee ja asumispalvelun<br />

saatavuus paranee.<br />

‣‣ Ns. siirtoviiveiden määrä pienenee ja sairaalahoidon aika lyhenee.<br />

‣‣ Palvelun saatavuus terveyskeskuspäivystyksessä paranee.<br />

‣‣ Ei-kiireellisen lääkärin vastaanottopalvelun saatavuus paranee.<br />

‣‣ Ikääntyneiden lääkäripalveluiden saatavuus paranee.<br />

‣‣ Hoitotakuu erikoissairaanhoidon kaikissa palveluissa toteutuu.<br />

‣‣ Perheneuvolapalveluiden ja lastensuojelun avohuollon palveluiden saatavuus paranee.<br />

Edellä mainituilla keinoilla tavoitellaan rakennemuutosta ja myös kustannusten kasvun hillintää.<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Hyvinkään opetuspalveluista on tehty seutukunnallinen kouluarviointi, joka toteutettiin<br />

talousalueen kunnissa vuoden 2008 syksyllä. Vanhempien ja oppilaiden antama yleisarvosana<br />

opetuksesta Hyvinkäällä oli 8,0, mikä oli liki sama kuin kaikkien vastanneiden antama arvosana<br />

(asteikko 4 - 10). Yleisesti vanhemmat pitivät opetuspalveluissa parhaana tiedonkulkua kodin ja<br />

koulun välillä sekä koulun juhlia ja tapahtumia. Kehitettävää vanhempien mielestä oli koulun<br />

tiloissa sekä koulun julkisuuskuvassa ja toimivuudessa. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen<br />

suhteen vanhempien mielestä parasta Hyvinkäällä oli poissaolojen seuranta sekä tieto lapsen<br />

edistymisestä. Kehitettävää oli tukiopetuksen järjestämisessä ja opetusryhmien koossa.<br />

Opetuksen ja oppimisen suhteen vanhemmat näkivät parhaana vanhempien roolin oppimisen<br />

tukena sekä oppilaiden viihtymisen koulussa. Kehitettävää oli koulukiusaamisen ehkäisemisessä<br />

sekä oppilaan tuki- ja ohjaustoiminnassa.<br />

Opettajille tehdyn kyselyn mukaan kehitettävää on oppilashuollon resursoinnissa, erityisopetuksessa,<br />

luokka-/ryhmäkoon pienentämisessä, yhteistyön lisäämisessä ja opettajien työssä<br />

jaksamisessa.<br />

25

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 26<br />

Varhaiskasvatuksen saralla Hyvinkäällä on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vuodesta 2006<br />

alkaen. Kyselyssä on kartoitettu 3 - 5 -vuotiaiden päivähoitolasten sekä esiopetusoppilaiden<br />

näkemyksiä oppimisympäristöön, vuorovaikutukseen ja leikkiin liittyvistä asioista. Vuonna 2009<br />

haastateltiin 840 lasta, ja vastausprosentti oli 58. Kyselyyn vastanneista lapsista oli 88 %<br />

tyytyväisiä oppimisympäristöön liittyviin seikkoihin. Vuorovaikutuksen laatuun oli tyytyväisiä 92<br />

prosenttia ja leikkiin liittyviin seikkoihin 78 prosenttia vastanneista lapsista.<br />

Taidemuseon palveluiden laatua on arvioitu vuonna 2002 Schjerfbeck -näyttelyn ja vuonna 2006<br />

Sallisen -näyttelyn yhteydessä teetetyillä kävijäkyselyillä. Molempien kyselyiden palaute oli<br />

myönteistä ja taidemuseon tuottamia palveluja asiakkaille pidettiin laadukkaina. Hyvinkääsalille<br />

on tehty v. 2002 salin 15-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen salin tunnettuudesta ja ohjelmistosta<br />

puhelinhaastattelu ja kävijähaastattelututkimukset. Vuonna 2007 tehtiin asiakastyytyväisyys ja<br />

imagotutkimus kohteena salin tapahtumien yleisö ja tutkimus asiakastyytyväisyydestä salin<br />

tilavuokraajille ja –käyttäjille. Kaikissa asiakastutkimuksissa palaute on ollut positiivista.<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Tekniikan ja ympäristön toimialalla on eri yksiköissä suoritettu asiakastyytyväisyystutkimuksia<br />

sekä omien kyselyiden että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.<br />

Taloustutkimus Oy on tehnyt tutkimusta Hyvinkään Vedessä vuodesta 2000 lähtien. Tulokset<br />

kaikkien tutkittujen ominaisuuksien kohdalla, lukuun ottamatta veden hintaa, ovat olleet<br />

suhteellisen hyviä. Erot Hyvinkään Veden ja kaikkien laitosten tuloksissa yleensä eivät ole<br />

suuria. Tutkimuksessa haastatellut antoivat Hyvinkään Vedelle vesilaitosten keskiarvoon<br />

verrattuna parempia arvosanoja veden jakelun katkottomuudessa, veden toimitusvarmuudessa,<br />

vesikatkosten pituudessa, vesikatkosten lukumäärässä, viemäreiden hajuttomuudessa ja<br />

toimivuudessa. Erityisen hyväksi asiakkaat arvioivat Hyvinkään Veden uskottavuuden. Samaa<br />

tasoa kuin muilla laitoksilla olevia tuloksia todettiin vastauksien perusteella veden hajun ja veden<br />

värin kohdalla. Keskiarvoa heikommin menestyttiin veden maun, veden paineen, veden hinnan,<br />

vesilaitoksen asiakaspalvelun, veden hinnoittelun, vesilaitoksen tiedotustoiminnan ja<br />

suhtautumisen tiedusteluihin kohdalla. Veden laskutus-käytäntö sai Hyvinkäällä tutkituista 11<br />

vesilaitoksesta huonoimman arvosanan. Laitosten toimintaa kokonaisuutena voidaan arvioida<br />

kaikista tuloksista lasketun asiakastyytyväisyys-indeksin avulla. Hyvinkään Veden laadun<br />

asiakastyytyväisyysindeksi verrattuna kaikkien laitosten keskiarvoon on sama ja toiminnan<br />

asiakastyytyväisyysindeksi Hyvinkään osalta selvästi keskiarvoa parempi.<br />

Ympäristökeskuksessa tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus vuonna 2010. Tutkimuksen mukaan<br />

Ympäristökeskuksen imago on positiivinen, imagoväittämistä parhaimmat arviot annettiin<br />

asiantuntevuudesta ja ammattitaitoisuudesta. Vahvuuksia olivat elintarvike- ja ympäristölaboratorio<br />

sekä eläinlääkintähuolto, joihin vastaajat olivat tyytyväisimpiä. Ympäristökeskuksen<br />

haasteiksi nousivat viestintä ja tiedottaminen, erityisesti tiedottaminen tuotteista ja palveluista<br />

sekä esitteet. Kehittämiskohteiksi nousivat myös palvelun ystävällisyys, yhteistyön toimivuus,<br />

erikoissuunnitelmien esittelyn toimivuus sekä lupa-asioiden käsittelynopeus. Hyvinkään Veden<br />

toimittaman talousveden laatua sekä jätevedenpuhdistamojen toimintaa seurataan säännöllisesti<br />

sekä terveysviranomaisten että valtion viranomaisten toimesta.<br />

26

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 27<br />

Elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminnan laatua valvotaan erityisen tarkasti. Ulkopuolinen<br />

testauslaboratorio valvoo, että Hyvinkään Elintarvike- ja ympäristölaboratorio täyttää alan<br />

kansainvälisen standardin vaatimukset. Lainsäädäntö ja valtion viranomaiset edellyttävät<br />

ympäristöterveydenhuollon toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tiettyä valvonnan laadullista ja<br />

määrällistä vähimmäistasoa. Molempien em. palveluyksiköiden toiminnot ovat arvioinneissa<br />

täyttäneet niille asetetut laadulliset vaatimukset.<br />

Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />

Ateria- ja puhtauspalveluyksikössä on järjestetty vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyjä.<br />

Ateriapalveluissa asiakastyytyväisyyttä on jo useamman vuoden ajan kysytty koululaisilta.<br />

Koululaiset ovat antaneet koululounaan yleisarvosaksi 8. Vuonna 2010 kysyttiin ensimmäisen<br />

kerran päiväkotilasten huoltajien mielipidettä päiväkotiruokailusta. Arvosana oli 8, mutta kyselyn<br />

vastausprosentti jäi pieneksi. Myös vuonna 2010 järjestettiin ikäihmiselle asiakastyytyväisyyskysely<br />

vanhainkotien ateriapalvelusta. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun.<br />

Puhtauspalveluyksikkö on myös vuosittain kysynyt asiakastyytyväisyyttä kaupungin kiinteistöjen<br />

tilojen siisteydestä. Tulosten mukaan käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kiinteistöjen siivoukseen.<br />

Tietohallinto tekee vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn.<br />

4. STRATEGISEN SUUNNAN VALINTA<br />

4.1 Kriittiset menestystekijät<br />

Strategisen suunnan valitsemiseksi on tunnistettava ne kriittiset menestystekijät, joiden avulla<br />

voidaan saavuttaa <strong>kaupunki</strong>strategiassa määritelty päämäärä ”Palvelut uudistuvat ja kehittyvät”.<br />

”Hyvinkään palvelut perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen.<br />

Hyvät ja toimivat palvelut ovat osa Hyvinkään vetovoimaa. Hyvinkää kehittää uusia ja tehokkaita<br />

palvelujen järjestämistapoja, jotka takaavat monipuolisen palveluvalikoiman kaupungin<br />

asiakkaille. Valitun palvelutavan tulee aina olla kokonaistaloudellisesti koko kaupungin<br />

kokonaisedun kannalta tehokkain ja tuottavin.”<br />

Jotta palvelut säilyisivät hyvinä ja toimivina toimintaympäristön haasteista (palvelutarpeiden<br />

kasvu yhdistettynä voimavarojen niukkuuteen) huolimatta, kriittisiä menestystekijöitä ovat:<br />

1. Uusien toimintamallien kehittely ja käyttöönottaminen tuottavuuden parantamiseksi<br />

(teknologiset ratkaisut, asiakkaiden omavastuun tukeminen, sähköinen asiointi jne.)<br />

2. Palvelurakenteen kehittämissuunnitelmien toteuttaminen (keventäminen)<br />

3. Toimialarajat ylittävän yhteistyön ja seudullisen yhteistyön etujen saavuttaminen<br />

4. Kokonaisedun arvioimisen tapojen kehittäminen päätöksenteossa<br />

5. Prosessien kuvaaminen ja niiden johtaminen<br />

6. Kannustinjärjestelmien luominen (sekä budjetointi että palkkaus – organisaatioiden<br />

ja yksilöiden taso)<br />

7. Organisaation voimavarojen ja osaamisen muuttaminen palvelemaan lisääntyvää<br />

palveluiden ostamista (hankintaosaaminen, tuotteistaminen, kustannuslaskenta,<br />

palveluohjaus-/palveluintegrointi jne.)<br />

8. Yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa<br />

9. Yhteistyö kansainvälisessä rekrytoinnissa<br />

27

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 28<br />

Luvussa kolme on kuvattu palveluiden erilaisia tuottamistapoja nykyhetkellä. Yhteenvetona<br />

voidaan todeta tuotantotapoja olevan käytössä monipuolisesti.<br />

Kaupungin kustannusyksikkö palveluntuottajana<br />

Kunnan nettobudjetoitu yksikkö palvelujen tuottajana<br />

Kunnan nettobudjetoitu ”kannustava” yksikkö palvelujen tuottajana<br />

Kunnan liikelaitos palvelun tuottajana<br />

Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana<br />

Kuntayhtymä<br />

Palvelujen ostaminen toiselta kunnalta<br />

Palvelujen järjestäminen seutusopimuksella ja/tai isäntäkuntamallilla<br />

Tuottajana henkilöstöyritys<br />

Tuottajana kolmannen sektorin toimija<br />

Tuottajana yksityinen palveluntuottaja (yksityistetty tai ulkoistettu palvelu tai<br />

palveluseteli)<br />

Tuettu vapaaehtoistyö palvelujen tuottajana<br />

4.2 Tuotantotavan olennainen muuttaminen<br />

Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan ratkaisuvalta palvelutuotannon olennaisten<br />

muutosten osalta on kaupunginvaltuustolla.<br />

1. Organisaation perustehtävän kannalta kriittinen ja ydinosaamisalueelle kuuluva toiminta on<br />

tarkoituksenmukaista tehdä itse ja kehittää sisäisenä toimintana. Osaamista ja päätöksentekoa<br />

ei ydintoiminnan osalta voida luovuttaa ulkopuolisille. Palveluiden suunnittelussa olennaista on<br />

kuntalaisten tarpeiden, demografisten tekijöiden, poliittisten linjausten ja paikallisten olosuhteiden<br />

tunteminen – palvelutason ja palvelukokonaisuuden hallinnassa kustannustehokkuuden<br />

varmistaminen. Ydintoimintaa on viranomaistoiminta eli tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa.<br />

Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus sekä palvelupäätöksen teko, palvelun järjestäminen,<br />

palvelutason ja palveluiden hallinta ja valvonta on kunnan ydintoimintaa. Tehtävät, joissa<br />

toimitaan portinvartijoina muihin palveluihin nähden, ovat ydintoiminnan luonteista toimintaa.<br />

2. Perustehtävän kannalta kriittistä, mutta ei ydinosaamista, on palveluiden tuottaminen, jossa<br />

ulkoistaminen voi olla järkevää huolellisesti valitulle sopimuskumppanille. Ulkoistamalla voidaan<br />

vastata kasvavaan palveluiden kysyntään toimintaympäristössä, jossa on kilpailu osaavista<br />

resursseista, vaatimukseen kustannustehokkuudesta sekä innovatiivisuuteen palveluiden<br />

tuottamisen tavoissa. Ulkoistamisen haasteena on se, että palveluiden hajautettu tuotantotapa<br />

tekee järjestelmästä palveluiden tilaajan ja käyttäjän kannalta vaikeaselkoisen.<br />

Palveluseteli on täydentävä vaihtoehto julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen<br />

yksityisten palveluntuottajien avulla. Palvelusetelimallissa kunta antaa palveluiden järjestäjänä<br />

asiakkaalle palvelusetelin, jolla asiakas maksaa osan palvelun hinnasta. Asiakas maksaa<br />

omavastuuosuutena setelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen ostaessaan palvelun<br />

kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta. Palvelujen tuottaja saa kunnalta korvauksena<br />

asiakkaalle antamastaan palvelusta palvelusetelin arvon mukaisen summan. Palvelusetelin<br />

vahvuudet liittyvät asiakkaan valinnanvapauden lisääntymiseen, palvelutuotannon<br />

tehostumiseen ja joustavuuden lisääntymiseen sekä palveluiden saatavuuden parantumiseen.<br />

Sen heikkoutena on osapuolten vastuusuhteiden muuttuminen monimutkaisemmiksi.<br />

28

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 29<br />

3. Ne toiminnot, jotka eivät ole perustehtävän kannalta kriittisiä eivätkä ne myöskään ole<br />

ydinosaamista, voidaan ulkoistaa helpoiten. Tämä mahdollistaa kustannustehokkuuden jatkuvan<br />

parantamisen, hinta-laatu – suhteen säilymisen riittävän hyvänä sekä automaation lisäämisen.<br />

Muutosta koskevaa päätöstä valmisteltaessa sitä olisi tarkasteltava edellä sanotun lisäksi ainakin<br />

seuraavista näkökulmista:<br />

Asiakasnäkökulma<br />

‣‣ Palvelujen saatavuuden tulee olla mielellään parempi kuin nykytilanteessa.<br />

‣‣ Kaupungin asukkaan tulee saada palvelu samoilla kustannuksilla kuin kaupungin<br />

tuottama palvelu.<br />

‣‣ Laadun ja vaikuttavuuden tulee olla vähintään sama kuin kunnallisten vastaavien<br />

palvelujen. Yleensä tämä tarkoittaa, että kunnan itsensäkin tulee tuottaa vastaavaa<br />

palvelua, jotta vertailu voidaan tehdä. Laatu tarkoittaa myös sitä, että palveluntuottaja<br />

ei jatkuvasti vaihdu.<br />

Prosessinäkökulma<br />

‣‣ Kaupungin organisaatiolle ei tule syntyä merkittäviä hallinnoinnin lisätehtäviä palvelun<br />

soveltamisesta kaupungin oman tuotannon rinnalle.<br />

‣‣ Palvelujen tuotannon jatkuvuus on voitava varmistaa.<br />

‣‣ Ulkoistamispäätöksen yhteydessä arvioidaan sekä riskit että hyödyt (esim.<br />

ulkoistettavan palvelun osuus vs. oma palvelutuotanto).<br />

‣‣ Arvioidaan vaikutukset yritystoimintaan ja kolmanteen sektoriin.<br />

Henkilöstönäkökulma<br />

‣‣ Tarvittavan osaamisen saatavuus omaan organisaatioon on arvioitava (ostopalvelun<br />

käyttö erityisosaamista vaativiin/harvoin tarvittaviin tehtäväalueisiin).<br />

‣‣ Nykyisille työntekijöille pyritään takaamaan työtä jatkossakin. Tarvittaessa tehdään<br />

sopimus siitä, että kaupungin henkilöstö siirtyy uuden palveluntuottajan palvelukseen.<br />

Talousnäkökulma<br />

‣‣ Taloudellisuus on voitava varmistaa pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää palvelun tuottajan<br />

vakauden tarkkaa arviointia ja pitkäkestoisten puitesopimusten käyttämistä.<br />

‣‣ Palvelun tulee olla enemmän kuin vain marginaalisesti edullisempaa kuin kaupungin<br />

oma tuotanto, tavoitteena voi pitää 10 %:n pysyvää taloudellista etua.<br />

‣‣ Edullisuutta voidaan arvioida myös siitä näkökulmasta, että palvelu tuotetaan erilailla<br />

ja siitä on opittavaa myös omassa toiminnassa tai että markkinoiden luominen,<br />

osaava ulkoistaminen luo mahdollisuuden yritystoiminnan kehittämiseen ja<br />

lisäämiseen Hyvinkäällä ja lähialueella.<br />

Edellä mainittujen kriteerien avulla on tarkoitus varmistua siitä, että muutoshankkeella pyritään<br />

kokonaistaloudellisesti järkevään lopputulokseen.<br />

29

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 30<br />

4.3 Uusia toimintamalleja<br />

Hyvinkäällä aiemmin käytössä olevien toimintamallien rinnalla on mahdollista kokeilla esimerkiksi<br />

seuraavia vaihtoehtoja parhaiden toimintatapojen arvioimiseksi:<br />

1.. Kannustava nettobudjetoitu yksikkö tai muu taseyksikkö toimintamallina oman<br />

tuotannon kehittämiseksi<br />

• Yksikkö toimii sisäisessä hallinnossaan varsin itsenäisesti. Lautakunta<br />

asettaa tavoitteet. Talousohjaus toteutuu nettobudjetointina valtuustoon<br />

nähden sitovasti.<br />

• Mahdollisen budjetin alittumisesta aiheutuvan säästön jakamisesta sovitaan<br />

yksikön ja kunnan kesken. Se jaetaan esim. kolmeen yhtä suureen osaan<br />

siten, että kunta saa säästöstä kolmanneksen, yksikön hankintoihin tai<br />

kalustamiseen käytetään kolmannes ja henkilöstön tulospalkkiona jaetaan<br />

kolmannes kaikille työntekijöille.<br />

2.. Kunnallinen liikelaitos toimintamallina nykyistä laajemmin sekä pidättäytyminen<br />

säätiöiden perustamisesta<br />

• Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten<br />

periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Kunnallisen liikelaitoksen<br />

toimintaa kilpailluilla markkinoilla on rajoitettu.<br />

• Yhtiöittämisellä tarkoitetaan sitä, että kunta luopuu toiminnan harjoittamisesta<br />

joko myymällä toiminnot perustettavalle yhteisölle tai perustamalla toiminnan<br />

suoraan yhtiömuotoiseksi. Hallintomalli muuttuu tällöin osakeyhtiöksi, asuntoosakeyhtiöksi,<br />

asunto-osuuskunnaksi, yhdistykseksi tai säätiöksi. Säätiössä<br />

kunnan ohjausvalta on heikko ja hallintomallina siihen suhtaudutaan jatkossa<br />

pidättyvästi.<br />

3.. Asiakkaan henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto uutena palvelumuotona<br />

• Asiakkaan henkilökohtainen budjetti tarkoittaa sitä, että tällä on mahdollisuus<br />

saada käyttöönsä rahaa tarpeellisen avun ja tuen ostamiseen. Asiakas<br />

suunnittelee tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet yhdessä kunnan työntekijän<br />

ja läheistensä kanssa.<br />

• Henkilökohtainen budjetti sisältää julkisesti rahoitettavat palvelut. Niiden<br />

lisäksi asiakas voi hankkia myös yksityisten tuottamia palveluja omalla<br />

rahalla.<br />

• Henkilökohtaisen budjetin etuina pidetään muun muassa sitä, että se lisää<br />

valinnanvapautta ja päätösvaltaa omista palveluista. Henkilökohtainen budjetti<br />

tarjoaa omaisille uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhempiaan ja läheisiään.<br />

4.. Kaupungin henkilöstön tukeminen sellaisissa hankkeissa, joissa he päättävät<br />

perustaa yhteisen yrityksen ja ryhtyä yrittäjinä tuottamaan kaupungin ostamia<br />

palveluita.<br />

• ”Henkilöstöyrityksessä” kyseessä on aiempi kunnan yksikkö, joka on muutettu<br />

henkilöstön omistamaksi, yleensä osakeyhtiömuotoiseksi tai<br />

osuuskuntamuotoiseksi yritykseksi, jolta kunta ostaa ennen itse tuottamansa<br />

palvelut. Kunnalla ei ole enää mitään hallinnollista roolia tuottajan suhteen.<br />

Usein kunta kuitenkin omistaa toimitilat ja vuokraa ne henkilöstöyrityksille.<br />

• Kunta voi tukea hankkeita esimerkiksi tarjoamalla riittävän pitkiä (vähintään 3<br />

vuotta) palkattomia virkavapauksia.<br />

30

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 31<br />

5. Kaupungin oman tuotannon kehittäminen yritysmäiseen suuntaan mm. kannustavaa<br />

palkkausta hyödyntämällä (tulospalkkaus).<br />

5. PALVELUTUOTANNON JÄRJESTÄMINEN<br />

TULEVAISUUDESSA<br />

Luvussa neljä kuvattiin niitä kriittisiä menestystekijöitä, joiden avulla on mahdollista saavuttaa<br />

uudistuva ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto vaativassa toimintaympäristössä pidemmälle<br />

tulevaisuuteen ja jotka olisi aiheellista ottaa työn alle omina kokonaisuuksinaan.<br />

Tässä luvussa kuvataan muutosaikeita vuoteen 2017. Moni näistä kehitystoimenpiteistä on jo<br />

valmisteilla tarkasteluvälin ollessa viiden, kuuden vuoden mittainen.<br />

5.1 Muutokset palvelutuotannossa<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Ydintoimintojen tulevaa järjestämistapaa on hahmoteltu perusturvan strategiassa kuvan 4<br />

mukaisesti. Kuvan sisin osa esittää kunnan omaa palvelutuotantoa, ulompi kerros yhteistyössä<br />

toisen toimijan kanssa tuotettua palvelua, sitä seuraava kerros kokonaan muun toimijan kuin<br />

kunnan tuottamaa palvelua ja kaikista uloin kerros uutta palveluiden järjestämistapaa –<br />

palveluseteliä. Sinisellä merkityt toiminnot oletetaan kutakuinkin paikallaan pysyviksi. Punaisella<br />

merkittyjen toimintojen osalta on odotettavissa muutosta palveluiden tuottamistapaan.<br />

Kuva 4. Ennakoitu muutos palveluiden järjestämisessä perusturvan toimialalla<br />

PALVELUSETELI OMAN TUOTANNON LISÄKSI JA VAIHTOEHDOKSI<br />

KOKONAAN YKSITYISTETTY TAI ULKOISTETTU PALVELU<br />

YHTEISTYÖSSÄ TUOTETTU TAI OSIN OMA JA OSIN ULKOISTETTU PALVELU<br />

OMA PALVELUTUOTANTO<br />

Erikoissairaanhoito<br />

Tehostettu asumispalvelu<br />

Kotihoito<br />

Perhetyö<br />

Viranomaistoiminta Perheneuvola<br />

Sosiaalityö ja palveluohjaus Laitoshuolto<br />

Asiakkuuksien ja Kunnallinen<br />

palveluprosessin päivähoito<br />

hallinta<br />

Esiopetus<br />

Avoterveydenhuolto Perhepäivähoito<br />

Hammashuolto ml. sen Erityispäivähoito<br />

kuvantaminen ja<br />

välinehuolto<br />

Psykososiaaliset palvelut<br />

Terveyskeskussairaalahoito<br />

Vanhainkotihoito<br />

Hyvinkäälisä<br />

Kotihoidontuki<br />

Tilapäishoito<br />

Unikoulu<br />

Perhehoito<br />

Omaishoito<br />

Hammaspäivystyksen<br />

jatkohoito<br />

Lapsiperheiden kotipalvelu<br />

Kuvantaminen<br />

Isot apuvälineet<br />

Työterveyshuolto<br />

Välinehuolto<br />

Työtoiminta<br />

Työvalmennuspajat<br />

Tulkkipalvelut<br />

Henkilöstö‐,<br />

talous‐ ja atkhallintopalvelut<br />

Leikkitoiminta<br />

Lapsiparkki<br />

Perhekerho<br />

Puistotoiminta<br />

Avoin päiväkoti<br />

Erikoishammaslääkäripalvelut<br />

Ammatilliset perhekodit<br />

Lastensuojelun<br />

laitoshoito<br />

Lääkehuolto<br />

Ruokahuolto<br />

Kiinteistönhuolto<br />

Kuljetuspalvelut<br />

Päiväkeskustoiminta<br />

Kotihoidon tukipalvelut<br />

Kevyt asumispalvelu<br />

Ensiapu<br />

Kuljetukset<br />

Vaatehuolto<br />

Siivous<br />

Laboratorio<br />

Psykososiaalisen yksikön<br />

ostopalvelut<br />

Erikoislääkäripalvelut<br />

Omalääkäripalveluiden täydennys<br />

Hoitotarvikkeiden hankinta<br />

Valvotut tapaamiset<br />

Ensi‐ ja turvakotitoiminta<br />

Yksityinen päivähoito yksityisen<br />

hoidon tuella<br />

Ruotsinkielinen päivähoito<br />

31

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 32<br />

Kaupunkistrategiasta johdettuna kokonaistavoitteena voidaan kaupungin oman palvelutuotannon<br />

uudistumisen ja asiakaslähtöisyyden parantamisen lisäksi pitää Hyvinkään sairaalan aseman<br />

vakauden ja vahvuuden tukemista, sillä sen olemassaololla on kaupungille terveyspoliittisten<br />

tavoitteiden lisäksi erittäin suuri työvoima- ja elinkeinopoliittinen merkitys.<br />

Alla esitellään suunnitellut palveluiden tuotantotapojen muutokset palveluryhmittäin vuoteen<br />

2017.<br />

‣‣ Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta tuotetaan jatkossa<br />

kaupungin omana tuotantona ja/tai osin kuntayhtymä tuottamana; perustetaan<br />

kaupungin oma nuorisokoti.<br />

Tuotetaan alueellisena tai seudullisena yhteistyönä erityisosaamista vaativa<br />

sijaishuollon sosiaalityö. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan lastensuojelun<br />

perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki. Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö<br />

laajenee, kun Loppi ja Hausjärvi ovat päättäneet tulla siihen mukaan vuoden 2012<br />

alusta. Selvitellään valvottujen tapaamisten järjestämistä seutuyhteistyönä.<br />

‣‣ Perustetaan kaupungin oma mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.<br />

‣‣ Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään. Nuorten<br />

työpajatoiminta tuotetaan seudullisesti Hyvinkään-Riihimäen Ammattikoulutussäätiön<br />

toimesta.<br />

‣‣ Huumepotilaiden korvaushoitojen aloitukset järjestetään omana palvelutuotantona<br />

nykyisen ostopalvelun sijaan.<br />

‣‣ HUS-kuntayhtymän ulkopuolelta hankittavia erikoissairaanhoidon palveluita<br />

kilpailutetaan myös Hyvinkään kaupungin ulkopuolelta (esimerkiksi ihotaudit,<br />

sappikivi-, lonkka- ja kaihileikkaukset, allergia- ja astmatutkimukset)<br />

‣‣ Työterveyshuollon järjestämisen mahdollisuus seudullisena yhteistyönä esim.<br />

isäntäkunta-, liikelaitos- tms. mallilla selvitetään.<br />

‣‣ Hammashuollossa otetaan käyttöön palveluseteli, mikäli hoitotakuun aikarajat<br />

uhkaavat ylittyä.<br />

‣‣ Palvelusetelin käyttöä lisätään omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyissä.<br />

‣‣ Palvelusetelin käyttöä laajennetaan tilapäiseen ja kevyeen kotihoitoon, pitkäaikaiseen<br />

tehostettuun asumispalveluun sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun<br />

sijaisjärjestelyihin. Palveluohjausta vahvistetaan.<br />

‣‣ Palvelusetelillä järjestettävien palveluiden tulee vastata tasoa, jota edellytetään<br />

kunnan omilta palveluilta. Kaikilta palveluntuottajilta on vaadittava yhtäläiset<br />

vaatimukset henkilöstön mitoituksen ja ammattitaidon suhteen. Palvelusetelien käyttö<br />

ei saa heikentää kunnan oman palvelutuotannon järjestämistä ja kehittämistä.<br />

‣‣ Vanhusten kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamista jatketaan (mm. ateriapalvelut ja<br />

kuljetuspalvelut).<br />

32

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 33<br />

‣‣ Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa oman tuotannon ja<br />

yksityisen palvelutuotannon suhteena pidetään pitkällä aikavälillä oma toiminta 40 %,<br />

ostopalvelu 60 % (sairaala- ja vanhainkotihoito omaa palvelutuotantoa,<br />

asumispalveluita ostetaan). Nykyinen suhde on 55:45.<br />

Perusteet esitetyille muutoksille<br />

Vanhusten asumispalveluiden ostojen lisäyksen taustalla toimivat ainakin seuraavat vaikuttimet:<br />

Palvelurakennetta kevennetään lisäämällä nimenomaan asumispalveluiden osuutta. Kasvaviin<br />

palvelutarpeisiin voidaan vastata sitoutumatta uusiin investointeihin. Toisaalta voidaan lisätä<br />

joustavuutta ja reagointikykyä samalla muuntaen muutoin kiinteitä kustannuksia muuttuviksi<br />

kustannuksiksi. Riskienhallinnan kannalta on tarkoituksenmukaista rajata, ettei ostopalvelun<br />

ja/tai palvelusetelin osuus ympärivuorokautisessa hoidossa saa ylittää 60:ta prosenttia.<br />

Tarve korvata ostettuja lastensuojelun sijaishuollon palveluita sekä mielenterveyskuntoutujien<br />

asumispalveluita perustamalla kaupungin omia yksiköitä perustuu yhtäältä sen riskin<br />

realisoitumiseen että syntyy ”myyjän markkinat”. Hinnat ovat nousseet yli sietorajan. Taantuma<br />

on kuitenkin ainakin väliaikaisesti muuttanut tilannetta ostajan kannalta suotuisammaksi.<br />

Nuorten oma vastaanotto- ja arviointilaitos omalla paikkakunnalla tekee mahdolliseksi<br />

intensiivisen työskentelyn lapsen kehitysympäristössä. Tällöin sijoitusten kesto lyhenee ja<br />

kustannukset pienentyvät. Mielenterveyspotilaiden kuntoutuminen omalla paikkakunnalla tukee<br />

tukitoimien jatkuvuutta ja tavoitetta palata kotiin sekä mahdollistaa yhteydenpidon läheisiin.<br />

Palvelusetelin käyttöönottoa perustellaan sekä asiakkaan valinnanvapauden, palveluiden<br />

paremman saatavuuden että joustavuuden kautta. Lisäksi tavoitellaan kustannustehokkuutta<br />

kevyissä palveluissa, jolloin tuottavuuden lisäys voidaan hyödyntää suuntaamalla niukkenevat<br />

voimavarat vaativahoitoisemmille asiakkaille.<br />

Kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamisen pontimena toimivat pääosin strategiset valinnat (ei<br />

ydintoimintaa) sekä osaamisvaikuttimet. Aterioiden valmistuksen ja logistiikan voidaan olettaa<br />

toimivan paremmin erikoisosaajan toimesta, kunhan tiedonkulun haasteet saadaan hallittua.<br />

Palveluohjauksen työpanos tukipalveluiden organisoinnista säästyy ulkoistamisen myötä ja on<br />

käytettävissä varsinaiseen palveluohjaukseen.<br />

Eräiden sairaanhoidon palveluiden odotetaan saavutettavan kustannushyötyjä ja joustavuuden<br />

paranemista. Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja lisäämällä voidaan monipuolistaa<br />

palvelutarjontaa vastaamaan paremmin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Huumepotilaiden<br />

korvaushoitojen kotiuttamisella tavoitellaan palveluiden järjestämistä nykyistä edullisemmin.<br />

Seudullisen perhehoidon yksikön valmistelun tärkeimpänä perusteluna on se, että riittävän<br />

suurella väestöpohjalla kyetään tuottamaan laadukkaammin ja kustannustehokkaammin<br />

erityisasiantuntemusta vaativat palvelut. Alueellinen asiantuntijayksikkö kykenee turvaamaan<br />

asiakkaalle laadukkaat palvelut. Riittävän suurella väestöpohjalla tuotettu palvelu lisää myös<br />

sosiaalityöntekijän tehtävien houkuttelevuutta ja vähentää yksikköjen haavoittuvuutta. Samoilla<br />

perusteilla selvitetään myös perheoikeudellisen yksikön laajentamismahdollisuuksia.<br />

Vaikutukset paikalliseen elinkeinotoimintaan<br />

Palveluiden tuottamistapaa koskevat muutosaikeet on valmisteltu sosiaali- ja terveyspoliittisista<br />

lähtökohdista käsin. Perusturvan toimintaa on tarkasteltu vasta toissijaisesti elinkeinopolitiikan<br />

näkökulmasta. Joka tapauksessa palveluiden tuottamistapaa koskevien muutosaikeiden voidaan<br />

nähdä luovan hyviä edellytyksiä elinkeinotoiminnan vilkastumiselle Hyvinkään alueella.<br />

33

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 34<br />

Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminnan tuottaminen jatkossa<br />

kaupungin omana toimintana ei vähennä palvelunostoja yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta<br />

Hyvinkäällä. Palveluiden ostot muualta Suomesta tulevat vähenemään. Palvelut pyritään<br />

tuottamaan nuorille arviointi- ja kuntoutusvaiheessa lähellä heidän omaa kotiaan, omassa<br />

tutussa kasvuympäristössä ja verkostossa. Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön<br />

perustaminen Hyvinkäälle vähentäisi palvelunostoja muualta Suomesta ja mahdollistaisi kotiin<br />

kuntouttavien palveluiden tuottamisen lähellä asiakkaiden omaa kotia ja palveluverkostoa.<br />

Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään työssäkäyntialueella.<br />

Myös erikoissairaanhoidon palvelunostoja laajennetaan Hyvinkään ulkopuolelle.<br />

Palvelusetelien käyttö laajenee säännölliseen kevyeen kotihoitoon sekä pitkäaikaiseen<br />

asumispalveluun. Tilapäisen kotihoidon setelin arvoa korotetaan. Hammashuollon palvelusetelin<br />

käyttöönotto toteutetaan taloudellisten voimavarojen puitteissa.<br />

Ympärivuorokautisen hoidon yksityisen palvelutuotannon osuus (ostopalvelu ja palveluseteli)<br />

kasvaa nykyisestä 45 prosentin tasosta n. 60 prosenttiin. Vanhusten kotihoitoa tukevia palveluita,<br />

kuten kotiin kuljettavien aterioiden hankintaa sekä kuljetuspalveluita, ulkoistetaan edelleen<br />

mahdollisuuksien mukaan.<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksen palveluissa kehitetään edelleen vanhempien mahdollisuutta<br />

valita kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmää kehitetään. Lisätään yksityisen hoidon<br />

tuella tuotettua päivähoitopalvelua siten, että kustannustehokkuus säilyy. Kehitetään<br />

edelleen tasavertaista hoitomaksua kunnalliseen hoitomaksuun verrattuna siten, että<br />

perheiden maksamat hoitomaksut ovat lähempänä toisiaan.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksen palveluohjausta kehitetään, lisätään avoimen varhaiskasvatuspalveluiden<br />

käyttäjien määrää ja lisätään kolmannen sektorin tuottajien määrää.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksessa selvitetään voidaanko palvelusetelillä tuottaa myös sellaisia<br />

korvaavia palveluita, että kunnallisen päivähoidon käyttäjämäärä laskee. Tavoitteena,<br />

että perheet hoitaisivat lapsia kotona, mikäli jompikumpi vanhemmista on kotona.<br />

Käytetään avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja panostetaan varhaiseen tukeen.<br />

‣‣ Perusopetuksessa tarkastellaan yksiköiden määrää ja sijaintia toimintaympäristön<br />

muutosten mukaisesti. Sivistystoimen tulee esittää uuden koulun perustamista, kun<br />

tiedossa on sellaisen asuinalueen syntyminen, jonka oppilaat eivät mahdu muihin<br />

lähialueen kouluihin.<br />

‣‣ Perusopetuksessa kehitetään edellytyksiä ylikunnalliseen palvelutuotantoon.<br />

Kehittämisen lähtökohta on sopimusperusteinen yhteistyö valikoitujen kuntien kesken.<br />

‣‣ Taiteen perusopetuksessa tutkitaan, onko mahdollista luovuttaa Lasten ja nuorten<br />

kuvataidekoulun toiminta Lasten ja nuorten kuvataidesäätiön toiminnaksi.<br />

34

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 35<br />

‣‣ Lukiokoulutus keskitetään sivistystoimen strategian mukaisesti yhteen keskuslukioon,<br />

jossa pyritään säilyttämään Sveitsin lukion erityistehtävä. Lukiokoulutus on alueellinen<br />

palvelu, ja sen saavutettavuudesta on pidettävä huolta myös koulutustakuun takia. On<br />

myös huolehdittava lukion vetovoimasta, koska palveluita käytetään yli kuntarajojen<br />

vapaasta hakeutumisoikeudesta johtuen. Erityistehtävän saaneilla lukioilla on<br />

seudullinen ja valtakunnallinen tehtävä. Lukiokoulutuksen ylläpitäjät voivat muuttua<br />

tulevaisuudessa.<br />

‣‣ Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen osalta selvitetään vaihtoehtoisia toiminnan<br />

organisointitapoja ja järjestämismuotoja. Yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin<br />

toimijoiden kanssa lisätään.<br />

‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuotanto-organisaatiota selvitetään tavoitteena<br />

sisältötuotannon saaminen kaupungin tasolla yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />

‣‣ Terveet ja hyvinvoivat hyvinkääläiset ovat toiminnan tavoite riippumatta<br />

palvelutuotannon organisointimuodosta. Vapaa-aikapalveluita kehitetään kaupungin<br />

vetovoimaa lisäävään ja kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan.<br />

‣‣ Liikunnan olosuhdepalveluita tuotetaan teknisen palvelukeskuksen kautta tilaaja -<br />

tuottajaperiaatteella. Palveluja voidaan tuottaa myös entistä enemmän ulkopuolisen<br />

tahon toimesta, tällöinkin liikuntapalveluille jää tilaajan rooli. Seudullista yhteistyötä<br />

voidaan tulevaisuudessa tiivistää.<br />

‣‣ Liikuntapaikkoja ja – olosuhteita rakennettaessa tulee tapauskohtaisesti selvittää<br />

mahdollisuus, jossa rakennuttamisesta, toiminnan ylläpidosta ja hoidosta vastaa<br />

kolmas sektori tai yritys. Esimerkkeinä tällaisesta voivat olla mm. Villa Park Oy<br />

(lämmitettävä jalkapallokenttä), Sveitsin Hiihtokeskus Oy (rinnetoiminta, pipe),<br />

tenniksen klubirakennus tai curlinghalli.<br />

‣‣ Kulttuuritoimintojen osalta tavoite on keskittää ne Vanhalle Willatehtaalle<br />

taloudellisten realiteettien salliessa.<br />

‣‣ Museotoimen eri yksiköt, taidemuseo ja kaupunginmuseo on toiminnan joustavuuden,<br />

palveluiden saavutettavuuden ja synergian ja palvelun laadun parantamiseksi<br />

tarkoituksenmukaista saada samaan paikkaan Villatehtaalle. Myös taide- ja<br />

kaupunginmuseon näyttely-, opetus-, arkisto- ja varastotilat tulisi sijaita fyysisesti<br />

samassa paikassa. Kaupungin kulttuuritapahtumatuotannon ja tilamarkkinoinnin<br />

organisointi selvitetään.<br />

‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sivistystoimen yleisiä harkinnanvaraisia avustuksia<br />

kehitetään tukemaan nykyistä enemmän kumppanuutta.<br />

‣‣ Sivistystoimi osallistuu oman palvelutuotantonsa osalta kaupungin tukipalveluiden<br />

uudelleenorganisointihankkeisiin. Tukipalvelujen organisoinnin kehittämisessä<br />

lähtökohta on se, että kehittäminen tapahtuu kaupungin kokonaisedun mukaisesti.<br />

35

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 36<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden kasvu edellyttää uusien asuinalueiden<br />

käyttöönottamista. Uudet asuinalueet voivat sijoittua olemassa olevaa <strong>kaupunki</strong>rakennetta<br />

täydentämään (esim. Hangon ratapiha) tai laajentamaan (esim. Metsäkalteva). Yhdyskuntarakenteen<br />

täydentäminen tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon. Rakennetta täydentäville<br />

alueille tarvitaan palveluja. Olennaista on, että rakentamisen ajoitus sekä palvelujen toteutus<br />

sovitetaan yhteen. Infrastruktuurin toteuttaminen työpaikka-alueille on otettava huomioon.<br />

Maankäytön suunnittelun painopisteenä ovat taajaman laajentuminen Metsäkaltevan ja Kehä V:n<br />

varrelle, keskustarakenteen eheyttäminen (esim. Hangon ratapiha) sekä kyläkeskusten<br />

kehittäminen. Hyvinkään Veden verkosto laajenee uusille asemakaava-alueille ja vanhat<br />

erillispuhdistamot korvataan runkolinjoilla. Asemakaava-alueiden ulkopuolisesta<br />

jakeluverkostosta vastaavat vesiosuuskunnat tai yksityiset maanomistajat.<br />

‣‣ Oma osaaminen turvataan kaupungin kehityksen kannalta strategisissa toiminnoissa;<br />

maankäytön suunnittelussa, maapolitiikassa, kunnallistekniikan ja liikenteen<br />

yleissuunnittelussa, tietovarastojen ylläpidossa ja keskeisissä viranomaistoiminnoissa<br />

‣‣ Oma tekeminen säilytetään nykyisen laajuisena perustuotannossa. Tekeminen<br />

organisoidaan tekniseen palvelukeskukseen, joka toimii nettoyksikköperiaatteella.<br />

Toiminnan laajeneminen ja erikoispalvelut hoidetaan ostopalveluina. Viranomaistoiminnoissa<br />

lisätään mahdollisuuksien mukaan kuntayhteistyötä mahdollisuuksia.<br />

Kuva 5. Palvelujen tuleva järjestämistapa tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

TOIMIALAJOHTAJA<br />

Prosessien ohjaus<br />

Taloushallinto<br />

Lakiasiat<br />

HYVINKÄÄN VESI<br />

asiakaspalvelu<br />

laitosten ja verkostojen<br />

hallinta<br />

raakaveden hankinta ja<br />

veden myynti<br />

vedenottamot ja jäteveden<br />

puhdistamot<br />

laitosten ja verkostojen<br />

saneeraukset<br />

laadunvalvonta<br />

TEKNINEN KESKUS<br />

asiakaspalvelu<br />

katujen ja yleisten alueiden hallinta<br />

raakamaan hankinta ja maaomaisuuden hallinta<br />

maankäytön suunnittelu ja luvat<br />

tonttien muodostaminen ja myynti tai vuokraus<br />

kiinteistöinsinöörin palvelut<br />

kunnallistekninen suunnittelu<br />

rakennuttaminen ja valvonta<br />

rekisterit ja tietovarastot<br />

YMPÄRISTÖ-<br />

KESKUS<br />

asiakaspalvelu<br />

viranomaispalvelut<br />

neuvonta, ohjaus ja seuranta<br />

peruseläinlääkintähuolto<br />

laboratoriopalvelut<br />

kestävän kehityksen edistäminen<br />

asuntopalvelut<br />

TEKNINEN PALVELUKESKUS<br />

asiakaspalvelupiste<br />

liikennealueiden, viheralueiden ja liikunta-alueiden rakentaminen<br />

kiinteistöjen kunnossapitorakentaminen ja hoito<br />

kunnallisteknisten järjestelmien ja verkostojen uudisrakentaminen talotekniikan huolto ja korjaukset<br />

liikennealueiden, viheralueiden ja liikunta-alueiden<br />

maastomittauspalvelut (ja maaperätutkimukset)<br />

kunnossapito ja hoito<br />

kone- ja kuljetuspalvelut<br />

sähköasennukset ja -korjaukset<br />

36

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 37<br />

Tekninen palvelukeskus muodostetaan siten, että palvelukeskuksessa toimintoina on<br />

tuotantoryhmä kokonaisuudessaan, kunnallistekniikan rakentamis- ja hoitoyksiköt sekä<br />

<strong>kaupunki</strong>mittauksen mittausryhmä. Toimialan ulkopuolelta palvelukeskukseen tulee myös<br />

liikuntatoimen ulkoliikuntapaikkojen hoito. Ympäristökeskus jää nykyiseksi.<br />

Palvelukeskusvaihtoehto ei aiheuta muutoksia luottamuselimissä.<br />

Tekninen palvelukeskus<br />

‣‣ on teknistä osaamista ja resursseja vaativien toimintayksiköiden<br />

muodostama yhtymä, joka varmistaa <strong>kaupunki</strong>yhteisön palvelujen saannin<br />

tuottamalla osan palvelutarpeesta itse ja ostamalla loput yksityisiltä<br />

markkinoilta.<br />

‣‣ toimii sopimussuhteessa tilaajaorganisaatioiden kanssa ja kehittää itse<br />

kilpailukykyään, resurssejaan ja osaamistaan.<br />

‣‣ kehittää itselleen kyvyn tuottaa tai/ja ostaa kaikki kaupungin tarvitsemat<br />

tekniset palvelut.<br />

‣‣ toimintaa ohjataan vuosittain tavoiteasetannalla ja palvelusopimuksilla<br />

Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />

‣‣ Hankintapalveluiden osalta tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan joko<br />

KL-Kuntahankinnoille ja/tai alueelliselle usean kunnan yhteistyöelimelle.<br />

Hankintatoimen paikka organisaatiossa ja kuntayhteistyön mahdollisuus koko<br />

hankintatoimen osalta selvitetään.<br />

‣‣ Varastopalveluissa tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />

‣‣ Puheluidenvälitys ja kaupungintalon asiakasneuvonta siirretään Kiinteistö Oy Wanhan<br />

Villatehtaan hoidettavaksi.<br />

‣‣ Monistamon toiminta lakkautetaan ja palvelut kilpailutetaan.<br />

‣‣ Ateria- ja puhtauspalvelun toiminnasta osa (max 15 %) ulkoistetaan. Tulisi myös<br />

kokeilla parhaiden toimintatapojen löytämiseksi seuraavia asioita; kannustava muu<br />

taseyksikkö tai kunnallinen liikelaitos, kannustavan palkkauksen hyödyntäminen.<br />

‣‣ Tietohallinnon ja it-palvelutuotannon toiminnot eriytetään it-palvelujen tuotteistamisen<br />

yhteydessä. Palvelutuotannossa varaudutaan ostopalvelujen osuuden hallittuun<br />

kasvuun, ja pyritään muodostamaan muiden KUUMA-alueen kuntien kanssa<br />

seudullinen palvelukeskus, joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset<br />

tietotekniikan palvelut.<br />

‣‣ Hyvinkää on liittynyt Kuntien Tiera Oy:hyn, ja alkaa aktiivisesti hyödyntää yhtiön<br />

tuottamia tai järjestämiä palveluja. Palveluostojen sisällölliset tavoitteet ja aikataulut<br />

täsmennetään vuoden 2011 aikana tehtävässä asiakkuussuunnitelmassa.<br />

‣‣ Tilapalvelu selvittää uusia toimitilojen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen<br />

toteutusmuotoja. Kyseessä voivat olla mm. erilaiset rakentamisen ja ylläpidon<br />

kokonaisurakat. Käynnissä olevan kaupungin toimitilastrategiatyön pohjalta tehdään<br />

esitys kiinteistöomaisuuden ja toimitilojen hankinnan ja niiden hallinnan järjestelyistä.<br />

37

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 38<br />

Palvelut keskushallinnossa<br />

‣‣ Talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään kaupungin omaksi palvelukeskukseksi.<br />

‣‣ Kaupungin lakimiespalvelut keskitetään keskushallintoon ja mahdollisesti<br />

hankintatoimi liitetään samaan yksikköön kuitenkin niin, että tekniikan ja ympäristön<br />

toimialalla on oma lakimies.<br />

5.2 Kolmannen sektorin rooli tulevaisuudessa<br />

Kunnat suhtautuvat monesti vapaaehtoisjärjestöihin annettuina toimijoina, joita perinteen vuoksi<br />

avustetaan taloudellisesta tilanteesta riippuen joko suuremmalla tai pienemmällä summalla<br />

vuosittain. Avustusten kohteina olevat järjestöt vaihtuvat harkinnan tai uusien<br />

vapaaehtoistoimijoiden ilmaannuttua mukaan. Tämä voi johtaa kunnan vallan vahvistumiseen<br />

tekemällä järjestöistä riippuvaisia kunnan avustuspolitiikasta. Viime aikoina vapaaehtoisjärjestöt<br />

on usein nähty vain ulkoisina toimijoina ja palvelutuottajina. Kunta arvioi vapaaehtoisjärjestöt sen<br />

mukaan, tuottavatko ne kunnalle järjestettäväksi kuuluvia palveluja edullisemmin kuin kunta itse.<br />

Moni kolmannen sektorin toimija harjoittaa sekä yleishyödyllistä toimintaa että liiketoimintaa.<br />

Ostettaessa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta on varmistuttava siitä, että hankinta<br />

toteutuu markkinahinnoilla ilman piilotukea. Avustuksista päätettäessä tulee aina selvittää myös<br />

valtiontukisäännösten soveltuminen, ja asiaan tulee ottaa kantaa avustuspäätöstä tehtäessä.<br />

Osallisuutta ja demokratiaa korostava näkemys pitää vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa arvona<br />

sinänsä sekä järjestöjä oleellisina elementteinä demokratialle ja sen oppimisille. Tätä tulee<br />

rohkaista kansalaisosallistumisen edistämiseksi.<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Perusturvan strateginen linjaus suhteessa kolmanteen sektoriin edustaa ”hyvinvointiyhteiskunnallista”<br />

näkemystä. Siinä julkisella ja kolmannella sektorilla on omat tehtävänsä ja lisäksi<br />

yhteinen tehtäväalue, jossa korostuvat järjestöjen muutkin kuin palvelutuotantotehtävät. Kunta<br />

näkee järjestöt tasavertaisina yhteistyökumppaneina – ei vain palvelujen tuottajina. Järjestöjen<br />

toivotaan näkevän kunnan kanssa tehtävä yhteistyö hyvinvointipoliittisena tehtävänä – ei vain<br />

jäsenistönsä edunvalvontatehtävänä.<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä<br />

kolmannen sektorin osuus tulee säilymään suurena ja todennäköisesti vahvistumaan.<br />

Taidemuseon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistuu, ja kaupunginmuseo haluaa jatkaa<br />

ja syventää yhteistyötä nykyisten yhteistyökumppaneiden, museokonsortion museoiden kanssa.<br />

Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan liikuntakasvatus-, valistus- ja ohjauspalveluihin sekä<br />

toiminnan koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen kolmannen sektorin kanssa. Samalla<br />

lisätään yhteistyötä terveysvaikutuksiltaan ennalta ehkäisevän liikunnan suuntaan.<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Kolmannen sektorin toimijat ovat osallisina valmisteltaessa kaavoja ja niihin liittyviä selvityksiä<br />

sekä ympäristöön vaikuttavia lupapäätöksiä. Paikallisista olosuhteista saadaan suunnittelua<br />

varten tärkeää tietoa mm. ympäristö-, kulttuuri-, asukasyhdistyksiltä. Kevyen liikenteen<br />

suunnittelusta hyödynnetään pyöräilyharrastajien sekä vammaisjärjestöjen kokemuksia jne.<br />

38

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 39<br />

Tekniikka ja ympäristö tuottaa kuntalaisille tarkoitetut palvelut entistä useammin koneiden ja<br />

latteiden avulla. Ihmistyön osuus tulee pienenemään. Asukkaiden lähiympäristön<br />

kunnossapidossa ja ympäristön hoitotoimissa yhteistyötä asukkaiden kanssa lisätään.<br />

Maa-alueiden vuokrausta erilaisten yhdistysten toimintaa varten jatketaan. Kaupunki voi tarjota<br />

edellytykset ja yhdistys vastaa varsinaisesta toiminnasta.<br />

5.3 Seutuyhteistyö tulevaisuudessa<br />

Pohjois-Uudenmaan keskuksena Hyvinkää suuntautuu palvelutuotannon järjestämiseen<br />

liittyvässä yhteistyössä enenevässä määrin etelään ja on mahdollisimman laajasti mukana<br />

Helsingin seudun yhteistyössä, aina kun se on järkevää. Hyvinkää toimii aktiivisesti Kuumayhteistyössä,<br />

ja pyrkii kehittämään tätä yhteistyötä omia näkökohtiaan tukevaksi etenkin<br />

vuodesta 2012 alkaen, jolloin Hyvinkää on KUUMA-puheenjohtajakunta. Yhteistyön lähtökohtana<br />

on edunvalvonta sekä alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Hyvinkää jatkaa<br />

palvelutuotannon kehittämistä yhteistyössä myös Riihimäen kaupungin ja sen lähinaapureiden<br />

kanssa.<br />

Palvelut perusturvan toimialalla<br />

Seudullista yhteistyötä on aikomus lisätä tai laajentaa mm. lastensuojelun perhehoidossa ja<br />

perheoikeudellisen yksikön palveluissa. Myös työterveyshuollon järjestäminen seudullisena<br />

yhteistyönä esim. isäntäkunta-, liikelaitos- tms. mallilla selvitetään.<br />

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitystyön tuloksena todettiin mm., että seuraavat<br />

asiakokonaisuudet tulisi suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä ja<br />

yhdenmukaisesti selvityksessä mukana olevien kuntien kesken:<br />

yhteinen ja yhdenmukainen ohjeistus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin,<br />

yhdenmukaiset kriteerit sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuuksille,<br />

yhtenevät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut koko alueella,<br />

seudullisten kuntayhtymien omistajaohjauksen terävöittäminen ja kuntayhtymien<br />

toiminnan integroiminen tiiviimmin kuntien järjestämään palvelutuotantoon sekä<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen yhteisten suuntaviivojen<br />

mukaisesti ja seudullisen yhteistyön lisääminen<br />

Toiminnan kehittämisessä vahva asiakasnäkökulma ja ketterät, yli kuntarajojen menevät<br />

seudulliset verkostot saavat aikaan parhaat tulokset ihmiskeskeisiksi palvelukokonaisuuksiksi.<br />

Seudullisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarve on merkittävä, mutta sen tulee perustua<br />

joustavasti verkostoituvaan yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen.<br />

Hyvinkää on yhdessä sairaanhoitoalueen ja muiden Kuuma-kuntien kanssa hakeutumassa<br />

sosiaali- ja terveydenhuoltoaluekokeiluun. Tavoitteena ovat 1) kustannustehokkaasti ja<br />

asiakkaan näkökulmasta saumattomasti toimivat huippuluokan terveydenhuolto ja<br />

sosiaalipalvelut 2) sairaanhoitoalueen ja kunnallisen omistajaohjauksen vahvistaminen 3)<br />

KUUMA-yhteistyön tehostaminen. Tavoitteena ei ole yhdistää kuntien sote-palveluja.<br />

Terveydenhuoltolaki tulee lisäämään merkittävästi asiakkaiden/potilaiden valinnanvapautta.<br />

Aluksi asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Vuonna<br />

2014 valinnanvapaus tulee mahdollistamaan terveysaseman valitsemisen myös oman kunnan<br />

ulkopuolelta ja hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksikön koko valtakunnassa.<br />

Valinnanvapauden ulottaminen koko maan kattavaksi edellyttää toimivaa kuntien välistä<br />

kustannusten korvausmekanismia, jota perusterveydenhuollossa ei vielä ole.<br />

39

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 40<br />

Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />

Sivistystoimen palveluissa seutuyhteistyötä syvennetään ja yhteistyö suuntautuu<br />

palvelukohtaisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.<br />

Varhaiskasvatuspalveluissa on tarkoituksenmukaista, että yhteistyötä järjestetään rajatummilla<br />

alueilla kuin kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen käsittelemällä 14 kunnan Helsingin seudulla.<br />

Päivähoidon kysynnän ja tarjonnan yhteensovitustyö on nopeatempoista johtuen työelämän<br />

vaihteluista. Mahdollisella alueellisella hallintomallilla ei ole vaadittavaa reagointinopeutta.<br />

Varhaiskasvatuspalveluissa kunnat voisivat sopia alueellisesti rajatusti päivähoitopalvelujen<br />

järjestämisestä. Sopimukset solmittaisiin kahden tai useamman kunnan välisinä<br />

ostopalvelusopimuksina. Lisäksi jatkettaisiin yksittäisten kuntien tai useamman kunnan välistä<br />

maksusitoumuskäytäntöä päivähoitopalvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti. Seudullisen<br />

yhteistyön mahdollinen kehittämiskohde on vuorohoito sisältäen ilta-, viikonloppu- ja<br />

ympärivuorokautisen hoidon. Erityisesti on lisättävä mahdollisuuksia vuorohoitoon<br />

työpaikkakeskittymissä.<br />

Perusopetuksen kansainväliset alakoululuokat perustetaan seudullisen yhteistyön perustalle.<br />

Yläkoulupalvelut turvataan jonkin toisen opetuksenjärjestäjän oppilaitoksessa. Vapaan<br />

sivistystyön palveluissa selvitetään mahdollisuus järjestää tuotanto seudullisena yhteistyönä.<br />

Nuorten työpaja siirtyy seudulliseen organisaatioon vuoden 2012 alusta.<br />

Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta palvelutuotanto säilyy<br />

seudullisena. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen kuntien ja oppilaitosten seutuyhteistyönä<br />

mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.<br />

Museoiden osalta seutuyhteistyö vahvistuu; Yhteistyötä kokoelmien digitoinnissa lisätään (mm.<br />

hakemalla yhteistä rahoitusta ja palkkaamalla yhdessä digitointihenkilökuntaa), ja yhteisiä<br />

näyttelyprojekteja järjestetään lähikuntien taidemuseoiden kanssa.<br />

Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />

Uudenmaan liiton toimesta jatkuva maakuntakaavoitus on maankäytön suunnittelun keskeinen<br />

seutuyhteistyön muoto myös tulevaisuudessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmän<br />

toteuttaminen ja MAL-yhteistyö tulee jatkumaan. Kehyskuntien yhteistyön tiivistäminen on<br />

tärkeää sekä kuntien välisessä edunvalvonnassa että suhteessa valtioon.<br />

5.4 Asumispalveluiden järjestäminen<br />

Asuntopoliittisessa ohjelmassa linjattiin palvelustrategiassa ratkaistavaksi eräiden<br />

palveluasumiskohteiden omistamista, investointia/rakennuttamista ja hallinnointia koskeva<br />

menettelytapa tulevaisuudessa. Nykytilan kuvaus on erillisenä liitteenä 4.<br />

Tarve etenkin vanhusten asumispalveluyksiköille on ilmeinen, mikäli kotona asuminen säilyy<br />

ensisijaisena vaihtoehtona. Ratkaistava on, haetaanko uudiskohteiden toteuttamiseksi<br />

yhteistyökumppanit jatkossakin hankekohtaisesti vai keskitetäänkö kaupungin vastuita nykyistä<br />

selkeämmin? Mikä on esim. Hyvinkään Vuokra-asuntojen rooli ikääntyville/vammaisille<br />

suunnattujen palveluasuntojen rakennuttamisessa? Tarkoitukseen soveltuvien kiinteistöjen<br />

rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi on mahdollistaa toteuttaa monin eri tavoin.<br />

40

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 41<br />

Paikallisesti ratkaisuja on tällä hetkellä neljänlaisia:<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kaupungin omistamat ja tilapalvelun perusturvalle vuokraamat tilat (esim. Hoivakoti<br />

Kotirinne), jossa perusturva toimii itse palveluntuottajana.<br />

Yksityiset palveluntuottajat, jotka rakennuttavat/ostavat ja omistavat itse kiinteistön tai<br />

toimivat kiinteistössä vuokralaisena palveluntuottajana.<br />

Säätiön tai yhdistyksen rakennuttamat, omistamat ja hallinnoimat tilat, joissa<br />

harjoitetaan omistajatahon omaa palvelutoimintaa ja joista <strong>kaupunki</strong> ostaa<br />

palveluasumista (esim. palvelutalot Lepovilla, Mäntykoto ja Veteraanitalo). Kaupunki<br />

on säätiön tai yhdistyksen perustajana/jäsenenä, ja siihen liittyy taloudellisia vastuita.<br />

Kiinteistöyhtiön ARA:n tuella rakennuttamat ja omistamat tilat, joihin järjestetään<br />

palvelua asukkaiden tarpeiden mukaan. Kaupunki on yhtiön osakkaana ja vuokraa<br />

itselleen palvelutoiminnan tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Palvelun tuottaa<br />

<strong>kaupunki</strong> tai palvelu ostetaan.<br />

Eri vaihtoehtoja on vertailtu vahvuuksineen ja heikkouksineen liitteessä 4. Vertailun perusteella<br />

tarkoituksenmukaisinta olisi käyttää näkökulmasta riippuen joko<br />

1. yksityistä investoijaa<br />

koska se on kaupungin kannalta selkeä ja yksinkertainen eikä vaadi siltä erillistä<br />

hankeorganisaatiota eikä takausvastuita tms.<br />

tai<br />

2. joko perustaa tarkoitusta varten oma yhtiö tai osoittaa siihen kaupungin nykyinen yhtiö<br />

koska silloin yhdistyisivät yhtiömuotoisen toiminnan edut ja vastuiden keskittyminen<br />

sekä ammattimainen toimijuus valmiissa hankeorganisaatiossa<br />

tai<br />

3. sitä vaihtoehtoa, joka on saatavilla olevat rahoitustukimuodot hyödyntäen<br />

kokonaistaloudellisesti asumispalvelun tarvitsijalle ja kunnalle edullisin vaihtoehto.<br />

Valmisteluprosessissa tulisi vastata aina seuraaviin kysymyksiin:<br />

‣‣ Miksi valittu toimintatapa on tarkoituksenmukainen ja mitä sillä tavoitellaan?<br />

‣‣ Mitä siitä seuraa tai voi seurata, ts. millaisia vaikutuksia sillä on?<br />

‣‣ Pitääkö toimija kilpailuttaa?<br />

‣‣ Mikä vaihtoehto on edullisin asujalle ja kaupungille?<br />

‣‣ Miten rahoitus järjestetään? Tarvitaanko takaussitoumusta?<br />

‣‣ Mitä ovat hankkeen riskit?<br />

‣‣ Millaisia lainsäädännöllisiä seikkoja hankkeeseen liittyy?<br />

‣‣ Miten ulkoistussuhdetta hoidetaan jatkossa, kuka on prosessin omistaja?<br />

41

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 42<br />

6. TIIVISTELMÄ PALVELUTUOTANNON MUUTOKSISTA<br />

Tässä luvussa kootaan edellä toimialoittain esitetyt muutosaikeet yhteen neljän otsikon alle:<br />

Muutokset<br />

‣‣ omassa palvelutuotannossa ja kotiuttaminen<br />

‣‣ seutuyhteistyössä<br />

‣‣ ostopalveluissa ja ulkoistaminen<br />

‣‣ yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa<br />

6.1 Kaupungin oman tuotannon kehittäminen ja kotiuttaminen<br />

‣‣ Talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään kaupungin omaksi palvelukeskukseksi.<br />

‣‣ Palveluhankinnat keskitetään.<br />

‣‣ Kaupungin lakimiespalvelut keskitetään keskushallintoon ja mahdollisesti<br />

hankintatoimi liitetään samaan yksikköön kuitenkin niin, että tekniikan ja ympäristön<br />

toimialalla on oma lakimies.<br />

‣‣ Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto erotetaan toisistaan.<br />

‣‣ Varastopalveluissa tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />

‣‣ Tekniikan ja ympäristön toimialalla tuotantoryhmän, kunnallistekniikan rakentamis- ja<br />

hoitoyksiköiden sekä <strong>kaupunki</strong>mittauksen mittausryhmän toiminta organisoidaan<br />

perustettavaan tekniseen palvelukeskukseen.<br />

‣‣ Perusopetuksessa yksiköiden määrää ja sijaintia tarkastellaan toimintaympäristön<br />

muutosten mukaisesti:<br />

Sivistystoimen tulee esittää uuden koulun perustamista, kun tiedossa on sellaisen<br />

asuinalueen syntyminen, jonka oppilaat eivät mahdu muihin lähialueen kouluihin.<br />

‣‣ Lukiokoulutus keskitetään yhteen keskuslukioon.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksessa lisätään avoimen varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien<br />

määrää.<br />

‣‣ Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen osalta selvitetään vaihtoehtoisia toiminnan<br />

organisointitapoja ja järjestämismuotoja. Yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin<br />

toimijoiden kanssa lisätään.<br />

‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuotanto-organisaatio selvitetään tavoitteena<br />

sisältötuotannon organisointi kaupungin tasolla yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />

‣‣ Vapaa-aikapalveluita kehitetään kaupungin vetovoimaa lisäävään ja kuntalaisten<br />

terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan.<br />

‣‣ Liikunnan olosuhdepalvelut tuotetaan teknisen palvelukeskuksen kautta (tai<br />

ulkopuolisen tahon toimesta), jolloin liikuntapalveluille jää tilaajan rooli.<br />

42

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 43<br />

‣‣ Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta perustetaan<br />

kaupungin omana tuotantona.<br />

‣‣ Perustetaan kaupungin oma mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.<br />

‣‣ Huumepotilaiden korvaushoitojen aloitukset otetaan omaksi palvelutuotannoksi<br />

nykyisen ostopalvelun sijaan.<br />

6.2 Seutuyhteistyönä järjestettävät palvelut<br />

‣‣ Hyvinkää on osakas Kuntien Tiera Oy:ssä, ja vuoden 2011 kuluessa täsmennetään,<br />

mitä palveluja kaupungin kannattaa järjestää tätä kautta.<br />

‣‣ Kanta-hankkeeseen osallistuminen on lakisääteinen velvoite. Alueellista yhteistyötä<br />

ohjaa HUS.<br />

‣‣ Tavoitteena on lähinnä muiden KUUMA-kuntien kanssa perustaa yhteinen seudullinen<br />

palvelukeskus, joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset<br />

perustietotekniikan palvelut.<br />

‣‣ Perusopetuksessa luodaan edellytyksiä ylikunnalliseen palvelutuotantoon.<br />

Kehittämisen lähtökohta on sopimusperusteinen yhteistyö.<br />

‣‣ Erityisosaamista vaativa sijaishuollon sosiaalityö järjestetään alueellisena tai<br />

seudullisena yhteistyönä. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan myös lastensuojelun<br />

perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki.<br />

‣‣ Valvottujen tapaamisten järjestäminen seutuyhteistyönä selvitetään.<br />

‣‣ Maaseututoimen palvelut järjestetään siten, että Mäntsälä toimii yhteistoiminta-alueen<br />

isäntäkuntana.<br />

‣‣ Työterveyshuollon järjestämisen mahdollisuus seudullisena yhteistyönä selvitetään.<br />

6.3 Ostopalvelut ja ulkoistaminen<br />

‣‣ Puheluidenvälitys ja kaupungintalon asiakasneuvonta siirretään Kiinteistö Oy Wanhan<br />

Villatehtaan hoidettavaksi.<br />

‣‣ Monistamon toiminta lakkautetaan ja palvelut kilpailutetaan.<br />

‣‣ Hankintapalveluiden osalta tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan.<br />

‣‣ Ateria- ja puhtauspalvelun toiminnasta osa (max 15 %) ulkoistetaan.<br />

‣‣ Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään.<br />

‣‣ Nuorten työpajatoiminta tuotetaan seudullisesti HRAKS-säätiön toimesta.<br />

43

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 44<br />

‣‣ HUS-kuntayhtymän ulkopuolelta hankittavia erikoissairaanhoidon palveluita<br />

kilpailutetaan myös Hyvinkään ulkopuolelta.<br />

‣‣ Vanhusten kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamista jatketaan (mm. ateriapalvelut ja<br />

kuljetuspalvelut).<br />

‣‣ Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa yksityisen palvelutuotannon<br />

osuutta kasvatetaan nykyisestä n. 45 %:sta 55 – 60 %:iin (sairaala- ja<br />

vanhainkotihoito omaa palvelutuotantoa, asumispalveluita ostetaan).<br />

‣‣ Hammashuollossa palveluseteli otetaan käyttöön päivystyksen jatkohoitoihin, mikäli<br />

hoitotakuun aikarajat uhkaavat ylittyä.<br />

‣‣ Palvelusetelin käyttöä omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyissä lisätään.<br />

‣‣ Palvelusetelin käyttö laajennetaan tilapäiseen ja kevyeen kotihoitoon, pitkäaikaiseen<br />

tehostettuun palveluasumiseen sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun<br />

sijaistusjärjestelyihin. (Palveluohjausta vahvistetaan.)<br />

‣‣ Palvelusetelillä järjestettävien palveluiden tulee vastata tasoa, jota edellytetään<br />

kunnan omilta palveluilta. Kaikilta palveluntuottajilta on vaadittava yhtäläiset<br />

vaatimukset henkilöstön mitoituksen ja ammattitaidon suhteen. Palvelusetelien käyttö<br />

ei saa heikentää kunnan oman palvelutuotannon järjestämistä ja kehittämistä.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tuen turvin tuotettuja palveluita lisätään,<br />

mikäli palveluntuottajien/yrittäjien tai yhdistysten määrä kasvaa.<br />

‣‣ Museopalveluissa ostopalveluiden osuuden lisääminen näyttelyiden tuottamisessa<br />

‣‣ Infrastruktuurin laajentumisesta aiheutuva palvelutarpeen lisääntyminen hoidetaan<br />

ostopalveluilla.<br />

‣‣ Kiinteistöjen omistajien muodostamat vesiosuuskunnat tuottavat vesihuoltopalvelut<br />

Hyvinkään Veden toiminta-alueen ulkopuolella.<br />

6.4 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa<br />

‣‣ Perusturvan ja varhaiskasvatuksen tavoitteena vuonna 2011 on laatia yhdessä<br />

kolmannen sektorin toimijoiden kanssa suunnitelma yhteisen hyvinvointipoliittisen<br />

tehtäväalueen hoitamisesta.<br />

‣‣ Varhaiskasvatuksessa lisätään kolmannen sektorin tuottajien määrää.<br />

‣‣ Perusopetuksessa kolmannen sektorin rooli lasten aamu- ja iltapäivätoimintojen<br />

tuottamisessa ja koulujen kerhotyössä lisääntyy.<br />

44

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 45<br />

‣‣ Taiteen perusopetuksessa tutkitaan, onko mahdollista luovuttaa Lasten ja nuorten<br />

kuvataidekoulun toiminta Lasten ja nuorten kuvataidesäätiön toiminnaksi.<br />

‣‣ Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan liikuntakasvatus-, valistus- ja<br />

ohjauspalveluihin sekä toiminnan koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen<br />

kolmannen sektorin kanssa. Samalla lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä<br />

terveysvaikutuksiltaan ennalta ehkäisevän liikunnan suuntaan.<br />

‣‣ Liikuntapaikkoja ja – olosuhteita kehitettäessä / rakennettaessa selvitetään<br />

tapauskohtaisesti mahdollisuus jakaa vastuuta rahoituksen, rakennuttamisen,<br />

toiminnan ylläpidon ja hoidon osalta esim. kolmannen sektorin kanssa läpi.<br />

‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sivistystoimen yleisiä harkinnanvaraisia avustuksia<br />

kehitetään tukemaan nykyistä enemmän kumppanuutta.<br />

‣‣ Museopalveluissa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa vahvistetaan.<br />

‣‣ Lisätään asukasyhdistysten yms. mahdollisuuksia osallistua lähiympäristön hoitoon.<br />

‣‣ Hyödynnetään suunnittelussa entistä paremmin kolmannen sektorin toimijoiden<br />

paikallistuntemus ja muut tiedot.<br />

45

<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 46<br />

7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET<br />

Tämä Hyvinkään kaupungin palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kuntapalvelut<br />

Hyvinkäällä järjestetään vuoteen 2017 asti. <strong>Palvelustrategia</strong> nojaa pitkälle nykyiseen<br />

palvelutuotantotapaamme, eikä sisällä suuria muutoksia varsinkaan asiakasnäkökulmasta.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>an kirjoittamattomana toimintana kuntalaisten saamia palveluja pyritään<br />

parantamaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta samalla kehittäen. Mikäli taloudellinen<br />

kehitys on heikompi kuin mitä tällä hetkellä arvioidaan, joudutaan palvelutuotannossa<br />

voimakkaisiin supistustoimenpiteisiin, joita ei tässä palvelustrategiassa ole huomioitu.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>ssa kuvataan, mitkä palvelut aiotaan säilyttää lähellä asukkaita ja mitkä voidaan<br />

hakea keskitetystä palvelupisteestä. <strong>Palvelustrategia</strong> tähtää varovaiseen ja suhteellisen<br />

pienimuotoiseen palvelujen ulkoistamiseen, mutta sisältää myös päinvastaisia toimenpiteitä.<br />

Ulkoistamisesityksillä tavoitellaan niin kustannussäästöjä ja parempaa laatua kuin kuntalaisten<br />

valinnanvapauden lisäämistä. Samalla niillä pyritään edesauttamaan hyvinkääläisen<br />

elinkeinoelämän ja liiketoiminnan kehittymistä. Palvelutuotannon osien palauttamisella<br />

kaupungin omaksi toiminnaksi tavoitellaan kustannussäästöjä ja palvelun järjestämisen<br />

selkeyttämistä sekä pyritään varmistamaan palvelujen laatu. Kuntayhteistyön lisääminen on<br />

selkeä tavoite. <strong>Palvelustrategia</strong>sta päättää kaupunginvaltuusto yksittäisten toimenpiteiden<br />

valmistelun ja täytäntöönpanon jäädessä lautakunnille ja toimialoille.<br />

Samanaikaisesti palvelustrategian kanssa käsitellään Hyvinkään kaupungin palveluverkon<br />

kehittämissuunnitelmia. <strong>Palvelustrategia</strong> yhdessä palveluverkkosuunnitelmien ja meneillään<br />

olevan keskustaajaman osayleiskaavan uudistamistyön kanssa linjaa palvelutuotannon<br />

kehittämistä siten, että palvelustrategia ohjaa pääasiassa palvelutuotantoa ja palveluverkkosuunnitelmat<br />

pääasiassa kaupungin investointiohjelmaa. <strong>Palvelustrategia</strong>n tueksi mallinnamme<br />

samalla palveluprosesseja, jotta palvelutuotannon ohjaaminen parantuu. <strong>Palvelustrategia</strong>n<br />

toteuttaminen edellyttää kaupungin toimintaorganisaation tarkastelua ja mahdollisesti<br />

muuttamista. Tämä työ tehdään erillisessä työryhmässä.<br />

<strong>Palvelustrategia</strong>ssa tehdyt linjaukset ovat perusta talousarviolle ja taloussuunnitelmalle.<br />

Toteutumista seurataan vuosittain talousraportoinnin yhteydessä ja seuranta tapahtuu niin<br />

toimiala-, lautakunta-, hallitus- kuin valtuustotasollakin. Kokonaisuutena palvelustrategia<br />

päivitetään vuonna 2017 <strong>kaupunki</strong>strategian tarkistamisen yhteydessä, mutta jo aiemmin,<br />

vähintään vuosittain, tarkistetaan osia strategiasta taloudellisen tai muun voimakkaasti kysyntään<br />

tai palvelutuotantoon vaikuttavan tekijän niin vaatiessa. Lisäksi työskentelemme jatkuvasti<br />

saadaksemme sellaista tietoa omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä, että vielä paremman<br />

tilanteen aikaansaamiseksi olemme kykeneväisiä ottamaan käyttöön uusia ja parempia, ei vielä<br />

tässä palvelustrategiassa esille tulleita keinoja ja menetelmiä, hyvinkääläisten parhaaksi.<br />

46

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

11.3.2011<br />

Muu<br />

seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Konserni- ja tukipalvelut € hlöä<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />

Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />

osuus<br />

%<br />

osuus<br />

bruttokustannuksist<br />

a %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto Siivous- Asiakas<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaito<br />

Ostopalvel<br />

s<br />

tai oma<br />

Oy<br />

u<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoist<br />

yö<br />

urheiluseurat<br />

yms. Muu,<br />

osuus<br />

bruttokustannuksis<br />

ta % neliöt määrät mikä?<br />

Hankintapalvelut<br />

Johtaminen 1 100 100 %<br />

Tarvikekilpailutukset 1 100 94% *) 1% *) 1% *) 4% *) HUS, Kuumakunnat, KL-Kuntahankinnat *) kilpailutusten lukumäärästä<br />

Erillishankintojen kilpailutukset 1 100 100 %<br />

Palveluhankinnat 0 100<br />

Monistamopalvelut 1 100 100 %<br />

Varastopalvelut 2,5*) 100 51%*) 49% *)<br />

*) varaston liikevaihosta, Hoitotarvikevarastointi Hus<br />

*) Lisäksi 1 hlö työvoimatoimiston kautta<br />

470 000 €<br />

Ateria- ja puhtauspalvelu<br />

Johtaminen 458081 8,5 100 x<br />

Puhtauspalvelu<br />

Toimistot 282281 7,24 100 100 % 13769<br />

Koulut 2004911 50,9 100 95 % 71715 5 % Hyria oy:n kohteista Maaseutuopisto 5 kk<br />

Nuorisotilat 39048 0,74 100 100 % 1487<br />

Liikuntapaikat 287136 5,87 100 100 % 7306<br />

Sekalaiset 198694 5,01 100 100 % 11098<br />

Päiväkodit 22,5 100 95 % 18806 5 %<br />

Koti- ja laitospalvelut 28,5 100 100 % 24885<br />

Terveydenhuolto 11,5 100 98 % 10840 2 %<br />

Ateriapalvelu<br />

Alakoulu ja yläkoulu 1747625 47 100 100 % 52,43<br />

Lukio 215112 2 100 100 % 4<br />

Päiväkodit 2109331 19,5 100 100 % 17,27<br />

Vanhainkodit 1059526 23 100 100 % 3,89<br />

Kotipalveluateriat 259347 100 100 % 1,70<br />

Terveyskeskus 605000 100 136 100 %<br />

Ulkoinen myynti 512503 100<br />

Tietohallinto — HUOM. Palvelujen jaottelu on alustava ja saattaa muuttua, kun palvelujen tuotteistamistyö etenee.<br />

Johtaminen 0,5 100 %<br />

Alusta- ja käyttöpalvelut 1,5 100 % 50 % 50 % palvelinylläpito pääosin omaa työtä, verkonvalvonta/ylläpito ostettua<br />

Työasemapalvelut 3,0 100 % 95 % 5 % Hope<br />

Käyttäjätukipalvelut 2,6 100 % 95 % 5 %<br />

Telepalvelut 1,0 100 % 80 % 20 % Lisäksi puhelinvaihteen hoitamiseen liittyvä työ muissa yksiköissä n. 4htv<br />

Tietojärjestelmäpalvelut 1,5 100 % 50 % 50 % Lisäksi toimialoilla pääkäyttäjän työ arviolta noin 10 htv<br />

Projekti- ja asiantuntijapalvelut 1,0 100 % 95 % 5 %<br />

Tiedonhallinnan ohjaus 0,5 100 % 100 %<br />

Yhteensä 1 200 000 € 11,1 100 % sisältää vain tietohallintoyksikön käyttömenot ja työn<br />

Huom! Kaupungin it-toimintojen kokonaiskustannukset ovat kirjanpidon perusteella noin 4 milj. € / vuosi. Valtaosa menoista kohdentuu suoraan toimialoille.<br />

Tässä taulukossa on eritelty vain tietohallintoyksikön tekemää työtä sille määrätyissä tehtävissä.<br />

Konserni- ja tukipalvelut<br />

Johtaminen 3,0 100 % 100 %<br />

Konserniohjaus 1,0 100 % 100 %<br />

Yritystoiminnan edistäminen ja yrityspalvelut 100 % 65 % 45 % Techvilla, Koko, Kaupppakamari, Leader<br />

Yritysneuvonta 100 % 100 % YritysVoimala<br />

Pelastustoimi 100 % 100 % K-U pelastuslaitoksen kuntaosuus<br />

24-TTH 100 % 60 % 10 % 30 % K-U pelastuslaitos ja K-U poliisilaitos<br />

Johtokeskus ja valmiussuunnittelu 100 % 100 % Valmiusasioiden johto ja koordinointi<br />

4,0 100 %<br />

Tilapalvelu<br />

Johtaminen 249 000 € 2,0 100 %<br />

Rakennuttamispalvelut 474 000 € 4,0 100 %<br />

Rakennushankk. valvonta 1,0 90 % 10 % Valvontatehtäviä ostettu tarvittaessa osittain ulkoa.<br />

Kustannussuunnittelu 1,0 80 % 20 %<br />

Asiakirjapalvelut 2,0 100 % mm. piirustusarkisto, hankeasiakirjat, laskujen käsittely<br />

Kiinteistönpitopalvelut yht 8861000 2,0 35 % 15 % 50 % palvelujen tuottaja pääosin taloyksikkö<br />

Säh- ja lvi-tekn as.tunt.palv. 2,0 80 % 20 % lvi-teknistä palvelua ostettu ulkoa<br />

Yhteensä 9 558 000 € 14,0 väh. As.palvelut 776000 V. 2009

LIITE 1<br />

PALVELUTUOTANNON NYKYTILA JA EHDOTUS TILASTA VUONNA 2017<br />

Konserni- ja tukipalvelut<br />

2410<br />

2421<br />

Johtaminen ja hallinto<br />

Konserni- ja tukipalvelut –palvelualueen johto vastaa palvelualueen toiminnasta<br />

ja sen kehittämisestä. Sen tehtäviin kuuluu myös kaupungin elinkeinopolitiikan<br />

valmistelu ja täytäntöönpano, kansainvälinen toiminta, kuntayhteistyön valmistelu,<br />

tapaturmien torjunta ja turvallisuustyö, valmiussuunnittelu ja johtokeskuksen toimintavalmius<br />

sekä alueelliseen pelastustoimeen liittyvä edunvalvonta/yhteistyö.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Vuonna 2011 yritystoiminnan edistämiseen rekrytoidaan palvelualueelle yritysasiamies.<br />

Kaupunkiin sijoittuvat yritykset tuovat työpaikkoja ja kasvattavat yhteisöverotuloja.<br />

Muilta osin ei oleellisia muutoksia.<br />

2410 Konserniohjaus<br />

Liiketoimintajohtaja kuuluu <strong>kaupunki</strong>konsernin johtoon. Konserni- ja tukipalvelut –<br />

palvelualueen johto ohjaa <strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä hallinto-<br />

ja toimintasäännön puitteissa. Toiminta ei ole ulkoistettavissa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Perustettaessa <strong>kaupunki</strong>konsernin puitteissa uusia liikelaitoksia, yhtiöitä tai yhteisöjä<br />

ne sijoitetaan kt- palvelualueen ohjaukseen.<br />

2422 Yritystoiminnan edistäminen<br />

Kaupunki edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osallistumalla kuntarahoitusosuuksilla<br />

- Techvilla Oy:n projektitoimintaan (huomattava osa projekteista kuuluu<br />

valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan)<br />

- Techvilla Oy:n yrityshautomotoimintaan<br />

- KOKO-ohjelmaan (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma)<br />

- Leader –ohjelmaan (maaseudun kehittäminen)<br />

- muutamaan erillishankkeeseen<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toiminta jatkuu nykyisen tyyppisenä ja laajuisena.

2<br />

2422 Yritysneuvonta<br />

Perusneuvontaa yrittäjille antaa YritysVoimala Oy. Neuvontaa aloittaville yrittäjille<br />

antaa Uusyrityskeskus ry. Kaupunki osallistuu em. toimijoiden toiminnan rahoitukseen.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />

2427 Pelastustoimi<br />

Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä<br />

alueella (alueen pelastustoimi). Laissa säädetyt tehtävät koskevat alueellista<br />

pelastustointa. Hyvinkää kuuluu Keski-Uudenmaan pelastusalueeseen, jonka<br />

puitteissa toimii Vantaan kaupungin isännöimä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos,<br />

kunnallinen liikelaitos. Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> osallistuu sen päätöksentekoon pelastuslaitoksen<br />

johtokunnan kautta. Pelastuslaitoksen palveluista määrää johtokunta.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />

2426 24-TTH<br />

Turvallisuus on eräs <strong>kaupunki</strong>strategiassa mainituista perusarvoista, jonka hyväksi<br />

on haluttu resursoida kehittämistoimintaa. Resurssit on kanavoitu 24 Turvallista<br />

Tuntia –hankkeeseen, jonka avulla on saatu monipuolinen verkosto kehittämään<br />

toimenpiteitä asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Hyvinkää on<br />

Suomen ensimmäinen Safe Community –järjestöön hyväksytty kunta.<br />

Verkostomaisen toiminnan johtaminen ei ole ulkoistettavissa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toimintaa kehitetään edelleen nykyisen kaltaisen rakenteen puitteissa.

3<br />

2428 Johtokeskus ja valmiussuunnittelu<br />

Valmiussuunnittelu on kunnan lakisääteinen tehtävä, samoin kunnan johtokeskuksen<br />

ylläpito. Palvelualueen hallinto koordinoi kaupungin valmiussuunnittelua<br />

ja huolehtii kaupungin johtokeskuksen toimintavalmiudesta. Tehtävät eivät ole<br />

ulkoistettavissa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />

Hankintapalvelut<br />

2440 Hankintapalvelut Johtaminen ja hallinto<br />

Hankintapalvelut -yksikkö ohjaa, koordinoi ja kehittää hankintoja, konsultoi toimialoja<br />

hankintalain soveltamisessa ja kommentoi toimialojen palveluhankintojen<br />

tarjouspyyntöasiakirjoja.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Hankintapalvelut - yksikkö ohjaa, koordinoi ja kehittää hankintoja ja niihin liittyvien<br />

yhteistyösuhteiden hallintaa sekä vastaa hankintojen lakiasioiden hoitamisesta.<br />

Kaupunkiin perustetaan hankintojen johtoryhmä, johon kukin toimiala nimeää<br />

edustajansa.<br />

Hankintaorganisaatiossa on riittävä taloudellinen, juridinen ja muu osaaminen<br />

sekä resurssit tehtävien toimeenpanoon. Kehityshankkeet hoidetaan hankintaorganisaation<br />

ja palvelualueen yhteistyönä. Hankintojen lakiasiat hoidetaan omana<br />

toimintana tai asian laajuuden tai laadun niin edellyttäessä ulkopuolisena toimeksiantona.<br />

Hankintapalvelut on luonteeltaan poikkihallinnollinen ja sen luonteva paikka organisaatiossa<br />

on keskushallinto tai yhteinen palvelukeskus. Kaupungin sisällä olevan<br />

juridisen asiantuntemuksen keskittäminen samaan yksikköön mahdollistaisi<br />

nykyistä tehokkaamman resurssien käytön.<br />

2440 Hankintapalvelut Tarvikekilpailutukset<br />

Hankintapalvelut -yksikkö vastaa tarvikekilpailutuksista. Tällä hetkellä yli 90 %<br />

tarvikekilpailutuksista hoidetaan itse kilpailutusten määrän mukaan laskettuna.<br />

Hoitotarvikkeet hankitaan Hus-Logistiikka liikelaitoksen Hyvinkään sairaalan varastosta<br />

Husin kilpailuttamina.<br />

Hammastarvikkeet on kilpailutettu Kuuma-kuntien kanssa.<br />

Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on tällä hetkellä mukana neljässä KL-Kuntahankintojen tarvikekilpailutuksessa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan joko KL-Kuntahankinnoille<br />

ja/tai alueelliselle usean kunnan yhteistyöelimelle mukaan lukien isäntäkuntamalli.

4<br />

2440 Hankintapalvelut Erillishankintojen kilpailutukset<br />

Hankintapalvelut -yksikkö vastaa erillishankintojen kilpailutuksesta. Erillishankintoja<br />

ovat mm. autot, koneet ja laitteet sekä irtokalusteet uusia kouluja ja päiväkoteja<br />

varten.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Palveluhankintojen kilpailuttaminen keskitetään hankintapalveluihin. Palvelukilpailutukset<br />

hoidetaan jatkossa hankinnan asiantuntijoiden ja toimialan yhteistyönä. Kilpailuttamisesta<br />

vastaa hankintapalvelut -yksikkö toimialan nimetyn edustajan osallistuessa<br />

prosessiin kiinteästi substanssin asiantuntijan roolissa.<br />

Palveluhankintasopimusten ja yhteistyösuhteiden hallinta kuvataan ja siihen kehitetään<br />

toimivat ja turvalliset käytännöt. Samoja käytänteitä sovelletaan kaikilla toimialoilla.<br />

2440 Hankintapalvelut Palveluhankintojen kilpailutukset<br />

Palveluhankintojen kilpailutusta ei ole keskitetty hankintapalveluihin. Hankintapalvelut<br />

vain kommentoi toimialojen tarjouspyyntöasiakirjoja.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Rekrytoidaan lisäresurssiksi hankintajuristi ja keskitetään palveluhankintojen<br />

kilpailutus hankintapalveluihin.<br />

2441 Keskusvarasto Varastopalvelut<br />

Hoitotarvikkeet varastoidaan Hus-Logistiikka liikelaitoksen Hyvinkään sairaalan<br />

varastossa 17.5.2010 lähtien. Hoitotarvikkeiden osuus Hyvinkään keskusvaraston<br />

liikevaihdosta on ollut n. 49 %. Hoitotarvikkeiden siirto Hyvinkään sairaalan varastoon<br />

vähentää varastojakeluja n. kolmanneksella.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />

2442 Monistamo Monistamopalvelut<br />

Monistamo jatkaa toimintaansa perusturvan toimialalla.

5<br />

Ateria- ja puhtauspalvelut<br />

249<br />

Ateria- ja puhtauspalvelut<br />

Johtaminen ja hallinto<br />

Ateria- ja puhtauspalvelut tuottaa asiakkailleen laadukkaita ja terveellisiä ateriapalveluja<br />

sekä toimitilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisääviä puhtaanapitopalveluja.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Ateria- ja puhtauspalvelussa säilytetään jatkossakin riittävä osaaminen kehittämään<br />

ja valvomaan omia ja ulkoistettuja palveluja. Johdon tehtävänä on huolehtia laadukkaista,<br />

asiakaslähtöisestä palvelusta ja strategisesta johtamisesta.<br />

2490<br />

2495<br />

Ateria- ja puhtauspalvelut<br />

Koulut, päiväkodit ja hoivapalvelut<br />

Toimistot, nuorisotilat, liikuntapaikat sekä<br />

sekalaiset siivouskohteet.<br />

Ateriapalveluyksikkö vastaa Hyvinkään kaupungin koulujen, päiväkotien ja hoivapalveluiden<br />

joukkoruokailusta. Asiakaslähtöisyys, eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset ja<br />

toimintaan kohdistuva omavalvonta ohjaavat ruokapalvelun toimintaa.<br />

Puhtauspalvelu huolehtii Hyvinkään kaupungin koulujen, päiväkotien, toimistojen ja hoivapalveluiden<br />

toimitilojen siisteydestä.<br />

Hoivapalveluiden ja liikuntapaikkojen(uimalat) toimitilat luokitellaan puhdastilojen vaativiksi<br />

siivouskohteiksi.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Ateria- ja puhtauspalveluiden tukipalveluselvitystyössä ehdotetaan aloitettavaksi ulkoistamisen<br />

osuus maksimissaan 15 %. Osuus kohdistuu koulu- ja päiväkotiruokatuotantoon.<br />

Tavoitteena on, että lähempänä vuotta 2017 ulkoistamisen osuutta voidaan nostaa alla<br />

olevan suunnitelman mukaisesti.<br />

Ateria- ja puhtauspalveluiden koulu / päiväkotituotanto<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Vuoteen 2017 mennessä puhtaspalvelun koulutoiminnoista voidaan ulkoistaa 15 %. Ateriapalveluyksikön<br />

koulutuotannosta voidaan myös ulkoistaa 15 %. Siivouksen päiväkotiosuus<br />

on 20 % ja ateriapalvelun osuus 15 %. Lukion ateriapalvelu voidaan ulkoistaa kokonaan<br />

vuoteen 2017 mennessä, jos <strong>kaupunki</strong> rakentaa uuden keskuslukion. Näin kaupungin<br />

ateria- ja puhtauspalvelu saa vertailua oman tuotannon rinnalle.

6<br />

Hoivapalvelut / Ateria- ja puhtauspalvelut<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Puhtauspalveluyksikön koti- ja laitospalvelut sekä terveydenhuollon puhtauspalvelut pidetään<br />

kokonaan omana työnä myös vuonna 2017, koska tämä tuotantopalvelu vaatii korkeaa<br />

hygieniatasoa ja palvelun edellyttämä tieto-taito on syytä pitää kaupungin hallussa. Ateriapalvelun<br />

vanhainkotien ja terveyskeskuksen ruokatuotanto pidetään kokonaan kaupungin<br />

omana ruokapalvelutuotantona myös vuonna 2017. Tämä ruokatuotanto on osa ikäihmisten<br />

terveyttä ja hoitoa, mistä johtuen tämä palvelu pidetään kaupungin omana tuotantona. Osa<br />

kotiin kuljetettavista ateriapakkauksista (20 %) ulkoistetaan vuoteen 2017 mennessä. Näin<br />

saadaan vertailua oman tuotannon rinnalle.<br />

Muu palvelu / puhtauspalvelu<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Puhtauspalvelun toimisto- ja nuorisotilojen siivouksesta ulkoistetaan 15 % vuoteen 2017<br />

mennessä. Siivousyksikön liikuntapaikoista voidaan ulkoistaa 20 % ja muista pienistä sekalaisista<br />

siivouskohteista 30 % vuoteen 2017 mennessä. Näin saadaan vertailua oman tuotannon<br />

rinnalle.<br />

Tietohallinto<br />

2450 Tietohallinto Tietotekniikkapalvelut<br />

Nykytilanne:<br />

Valtaosa kaupungin ict-palvelutuotannon (lähinnä perustietotekniikkapalveluiden) vaatimasta<br />

henkilötyöstä tehdään tietohallintoyksikön omana työnä. Ulkoisilta palveluntuottajilta<br />

ostetaan sellaisia palveluja, joiden tuottaminen omana työnä ei ole nykyjärjestelyin<br />

mahdollista (kuten 24h/7d-valmiutta vaativat palvelut) tai jotka esimerkiksi<br />

osaamisvaatimuksiin liittyvistä syistä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ostaa.<br />

Suoranaiseen tietohallinnolliseen työhön sekä palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen<br />

tietohallintoyksikön työpanoksesta kohdistuu nykyisin yhteensä vain 5–10 %, kaiken<br />

muun sitoutuessa joko käyttäjäpalveluihin tai käytössä olevien it-järjestelmien ylläpitoon<br />

sekä (suhteellisen pieneltä osin) välttämättömään hallintoon.<br />

Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto on organisoitu samaan tietohallintoyksikköön, eikä<br />

tilaaja/tuottaja-mallia sovelleta. Palveluja ei ole tuotteistettu, eikä täsmällistä tietoa<br />

kustannusten jakautumisesta niiden kesken ole saatavissa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

YLEISTÄ<br />

1. Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto erotetaan kaupungin organisaatiossa eri toiminnoiksi<br />

tilaaja/tuottaja-periaatetta soveltaen.<br />

2. Kaupunki alkaa aktiivisesti hyödyntää Kuntien Tiera Oy:n tuottamia tai järjestämiä<br />

palveluja. Palvelujen osto painottuu tietohallinnollisiin asiantuntijapalveluihin sekä kunnille<br />

yhteisiksi tarkoitettuihin tietojärjestelmäpalveluihin. Yhteistyö Tieran kanssa sovitetaan<br />

mahdollisuuksien mukaan KUUMA-kuntien keskinäiseen it-yhteistyöhön.

7<br />

3. Muodostetaan lähiseudun (Uudenmaan) kuntien kanssa yhteinen seudullinen palvelukeskus,<br />

joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset perustietotekniikan<br />

palvelut KPK-ICT:n kunnille osoittamien arkkitehtuuri- ja palvelutasolinjausten pohjalta.<br />

Esikuvana nykyinen Keravan ja Järvenpään Tipake.<br />

TIETOHALLINNON OHJAUS, JOHTAMINEN JA HALLINTO<br />

Terävöitetään kaupungin omia tietohallintoprosesseja siten, että riittävä osaaminen<br />

säilyy ja kehittyy edelleen omassa organisaatiossa, ja täydennetään tätä Kuntien Tiera<br />

Oy:ltä ostettavilla asiantuntijapalveluilla.<br />

ALUSTA- JA KÄYTTÖPALVELUT<br />

Pidetään omassa organisaatiossa riittävä it-infrastruktuurin ja -arkkitehtuurien suunnitteluosaaminen<br />

ja -kapasiteetti, mutta ostetaan tuotantopalvelut ensisijaisesti seudullisesta<br />

palvelukeskuksesta (joka voi hyödyntää myös Kuntien Tiera Oy:n järjestämiä<br />

palveluja).<br />

TYÖASEMAPALVELUT JA KÄYTTÄJÄPALVELUT<br />

Järjestetään palvelut tuotettavaksi seudullisesta palvelukeskuksesta. Omaksi työksi jää<br />

tilaaja-roolissa palvelusisältöjen ja -tasojen määritys sekä palvelujen seuranta.<br />

TELEPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN<br />

Järjestetään tarvittavat operaattoripalvelut seudullisen palvelukeskuksen tai Kuntien<br />

Tiera Oy:n kautta; tilaaja-rooli pysyy omalla vastuulla.<br />

TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT SEKÄ PROJEKTI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT<br />

Käytetään ensisijaisesti hyväksi Kuntien Tiera Oy:N palveluja ja soveltuvin osin myös<br />

seudullisen palvelukeskuksen palveluja. Omana työnä pidetään hankkeiden koordinointi<br />

(priorisointi, strategianmukaisuuden varmistaminen jne.) ja yleinen seuranta.<br />

YHTEENVETO: Tietohallinto- ja it-palveluja siirretään soveltuvin osin tuotettavaksi<br />

ja/tai järjestettäväksi yhteistyössä lähiseudun muiden kuntien ja Kuntien Tiera<br />

Oy:n kanssa. Muilta osin varaudutaan it-ostopalvelujen lisäämiseen oman itorganisaation<br />

kasvattamisen sijasta. Kaupungin omaan organisaatioon jätetään kuitenkin<br />

riittävä määrä tietohallinnollista ja -teknistä osaamista, jotta em. palvelujen<br />

suunnittelu ja sovittaminen kaupungin tarpeisiin onnistuu kaupungin yleisen strategian<br />

ja toimialakohtaisten strategioiden edellyttämällä tavalla.<br />

2451 Tietohallinto Tietotekniikan kehittämishankkeet<br />

Nykytilanne:<br />

Kehittämisvastuut on pääosin hajautettu, mutta tietohallintoyksikkö pyrkii antamaan<br />

tietoteknistä asiantuntija-apua toimialoille näiden kehittämishankkeissa. Tietohallintopäällikkö<br />

koordinoi vuosittain toimialojen kehittämishanke-ehdotuksia talousarviovalmistelua<br />

varten.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Sisältyy edellä (vrt. 2450) esitettyihin kehittämislinjauksiin.

8<br />

248 Tilapalvelu<br />

2480 Tilapalvelu Johtaminen ja hallinto<br />

Tilapalvelu järjestää kaupungin toimialoille tarvittavat tilat ja vastaa kaupungin rakennusomaisuuden<br />

hallinnasta. Tähän osaan kuluvat yksikön johtaminen ja kehittäminen,<br />

yleiset toimistotehtävät sekä yksikön yhteiset toimistokulut.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Tilapalvelu vastaa jatkossakin kaupungin toimitiloista. Käynnissä olevan toimitilastrategiatyön<br />

tuloksena määritellään tilojen hankinnan ja käytön tulevat suuntaviivat.<br />

Henkilöstön vaihtuminen ja uusien vaatimusten oppiminen ovat lähivuosien haasteita.<br />

2482 Tilapalvelu Tilahankkeet ja rakennuttaminen<br />

Rakennuttaminen<br />

Rakennushankkeiden valvonta<br />

Kustannussuunnittelu<br />

Asiakirjapalvelut<br />

Tilapalvelun Tilahankkeet ja rakennuttaminen-yksikkö vastaa kaupungin talonrakennushankkeiden<br />

ja toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakennuttajan<br />

vastuu ja tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet uusien viranomaisvaatimusten myötä.<br />

Suunnittelu hankitaan ostopalveluina. Kustannussuunnittelu ja valvonta tehdään omana<br />

työnä. Ulkopuolisen rakennuttajan toteuttamissa kohteissa tilapalvelu valvoo kaupungin<br />

ja vuokralaisen etuja hankkeen aikana.<br />

Rakennuttamispalveluita on myyty myös KOY Wanhalle Villatehtaalle.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Kaupungin edun mukaista on, että budjettirahoituksella toteutettavien kohteitten johto<br />

ja valvonta on pääsääntöisesti kaupungin käsissä. Rakentamisen kausivaihtelut hyödynnetään<br />

panostamalla tulevien kohteitten tarve- ja hankesuunnitteluun. Hankkeitten<br />

vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteuttamistapoja selvitetään. Rakennuttamis- ja valvontapalveluita<br />

ostetaan edelleen ulkoa tarvittaessa.<br />

Rakennuttamispalvelut:<br />

Tilatarpeiden toteuttaminen vaihtoehtoisesti muuna kuin kaupungin omana rakennushankkeena<br />

muuttaa myös rakennuttajan vastuulla olevia tehtäviä.<br />

Rakennushankkeiden valvonta: Edelliseen liittyen tilaajan ja tulevan käyttäjän tarvitsema<br />

valvonta toteuttamisen laadusta voi korostua hankkeen toteutustavasta riippuen.<br />

Kustannussuunnittelu voidaan ostaa osittain ulkoa tarvittaessa, voi myös sisältyä<br />

toteuttajan vastuulle. Oma asiantuntemus on kuitenkin säilytettävä.<br />

2440 Tilapalvelu Kiinteistönpito<br />

Asiakirjapalvelut piirustusarkiston ja hankeasiakirjojen osalta tulevat muuttumaan<br />

sähköisten käsittelymenetelmien myötä.

9<br />

Kiinteistönpitopalvelut<br />

Peruskorjausten ja kunnossapidon ohjelmointi<br />

Sähkö- ja lvi-tekniset asiantuntijapalvelut<br />

Nykytilanne:<br />

Tilapalvelu ja sen kiinteistönpitoyksikkö toimii kaupungin kiinteistöjen omistajan edustajana<br />

kehittäen kaupungin kiinteistöliiketoimintaa siten, että se on kokonaistaloudellisesti<br />

edullista kaupungin eri yksiköiden palvelutuotannon tarpeisiin.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Kiinteistönpitoyksikkö toimii kiinteistöjen omistajan edustajana ja tilaa kiinteistöjen tarvitsemat<br />

kunnossapito- ja hoitopalvelut kaupungin omalta yksiköltä ja ulkopuolisilta palveluntuottajilta<br />

kilpailukykyisillä hinnoilla.<br />

Kiinteistönhoitopalveluiden työnjohtovastuu tulee olla palveluiden tuottajilla.<br />

Kiinteistönpidon toiminnan pääpaino on kiinteistöjen kehityksessä ja kiinteistöihin liittyvän<br />

toiminnan operatiivisessa ohjauksessa. Tämä edellyttää panostusta tilatarvehallintaan<br />

sekä peruskorjausten ja kunnossapidon ohjelmointiin.<br />

Sähkö- ja lvi-tekniset asiantuntijapalvelut: Tilapalvelulla tulee olla edelleenkin oma asiantuntemus<br />

sähkö- ja lvi-teknisten järjestelmien suunnittelun, valvonnan ja kunnossapidon<br />

osalta. Osa palveluista voidaan ostaa ulkoa tarvittaessa.

2009 Tulevaisuuden visioita<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Bruttokustannukseresurssit<br />

Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen oma tuotanto yhtymä yhteistyö tai oma Oy yrityksiltä urheiluseurat yms.<br />

Henkilöstö-<br />

Kunnan Kunta-<br />

Muu seutu-<br />

Liikelaitos Ostopalvelu Vapaaehtoistyö<br />

Sivistystoimi Muu,<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

% mikä?<br />

%<br />

bruttokustannuksista % Sivistystoimen yleiset avustukset 68 316 100 x Avustus<br />

Sivistystoimen hallintopalvelut 948 351 99,59 15 x<br />

Kunnallinen varhaiskasvatus ja 156 819 454,5 81,3 esiop 20 91,85 8,16 x x Sisältää päivähoidon ostopalvelut ja ostopalveluesiopetuks<br />

Yksityinen päivähoito ja yksityisen ho 1 408 085 1 Muut yhteisöt ja yritykset<br />

5,8 Ostopalvelut 1 079 956 4,3<br />

Kotihoidon tuet 3 212 681 ja Hyvinkää-lisä 0,5 12,9<br />

Peruskoulut 27 745 570 373 98,51 0,01 1,48<br />

Erityiskouluopetus 3 147 602 63,5 98,16 1,76 0,07<br />

Ruotsinkielinen opetus 419 572 6 99,75 0,25 x x<br />

Peruskoulujen oppilashuolto 339 585 6 100,00<br />

Maahanmuuttajaopetus 337 155 11 74,26 25,56<br />

Aamu- ja iltapäivätoiminta 545 622 1 80,24 19,76 x x<br />

Toiminnan koordinaatio ja laskutus kaupungin toimintaa,<br />

toiminnan toteuttavat yhdistykset avustuksen turvin<br />

Perusopetuksen avustukset 718 100 100<br />

Lukio-opetus 5 170 783 73 98,18 0,33 1,48 x<br />

Hyvinkään opisto 1 066 107 7,5 66,23 25,77 8,00 x<br />

Työpajatoiminta 724 010 13 28,68 0,047 71,26<br />

Luontokoulu 61 304 67,20 32,80 x x<br />

Nuorisopalvelut 816 221 18 89,62 10,38 x<br />

Nuorisoavustukset 23 770 100 x<br />

Poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön<br />

Vaihtoehtoisesti toimintaa voidaan myös<br />

uudelleenorganisoida esim yhtiöittämällä esim Jäähalli<br />

Liikuntalaitokset 2 106 775 22 64,95 21,62 13,43 x<br />

ja/tai Uimala.Kumppaneiksi voidaan kutsua 3 sektorin<br />

edustajat.<br />

Voidaan järjestää joko kunnan omana työnä tai<br />

Olosuhdepalvelut 889 243 15 95,45 4,55 x x x<br />

osittain/kokonaan ulkoistettuna jolloin kunnalle jäisi vain<br />

ns koordinointi/tilaajan rooli.<br />

Muut liikuntapalvelut-ohjaustoiminta 251 852 3 83,22 3,90 12,88 x x<br />

Vaihtoehtoisia järjestämistapoja on lukuisia.<br />

Vuokravapaus on koettu tärkeimmäksi.Suoranaiset rahaavustukset<br />

tulisi suunnata strategian mukaisesti<br />

Liikunta-avustukset 86 693 100 x<br />

ensisijaisesti lapsille ja nuorille.Jos raha-avustuksista<br />

luovutaan tulisi resurssi suunntata lajien eriarvoisen<br />

asseman korjaamiseksi.<br />

Oman toiminnan lisäksi kirjastoautopalvelut järjestetään<br />

yhteistoiminnassa Hausjärven kanssa.RATAMO<br />

Kirjastopalvelut 1 908 927 36 94,39 3,941 1,67 x x<br />

yhteistyön lisääminen vaatii jonkin verran investointeja<br />

järjestelmiin.Yhteistyön laajentaminen esim KIRKESkimppaan<br />

mahdollista.<br />

Museotoimi nyt hajautettu kahteen eri<br />

paikkaan.Ehdottomasti saatava toiminnot "saman katon<br />

Museopalvelut 714 419 9 92,12 2,44 5,43 x x<br />

alle".Onko paikka sitten Willatehdas vai Jussintori jää<br />

myöhemmin arvioitavaksi.<br />

Teatteritoiminta 103 639 95,73 4,27 x<br />

Teatteritoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tilaongelma<br />

on ratkaistava pian.<br />

Hyvinkääsalin tulevaisuuden organisointimalli arvioidaan<br />

toimialan sitovien tavoitteiden mukaan v 2011.Muut<br />

Kulttuurilaitokset 469 935 11 53,91 28,04 18,05 x x x<br />

kultturilaitokset ovat itsenäisiä toimijoita jotka saavat<br />

kaupungin avustuksia.<br />

Kaupungin yleinen kulttuuritoiminta rajoittuu tuotannon<br />

osalta muutamiin vuotuisiin tapahtumiin.Strategisia<br />

Muu kulttuuritoiminta 140 802 1 97,24 2,76 x x x x<br />

päätöksiä on tehtävä siitä onko kaupungin tehtävänä<br />

sisällöntuotannon jatkaminen ja kehittäminen vai<br />

ainoastaan olosuhteiden varmistaminen?<br />

Avustusten jakoperusteet yksinkertaistettava ja<br />

painopisteiden uudelleentarkistelu tehtävä.Lisäksi on<br />

Kulttuuriavustukset 633 231 100 x<br />

mietittävä (kuten liikunta-avustuksissa) kohderyhmät<br />

strategian mukaisiksi.

PERUSTURVA VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖKSEN TIEDOT<br />

MAKSTUTUOLOT MUUT TULOT Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Perhe- ja sosiaalipalvelut NETTO<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Veroraho<br />

ituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />

osuus<br />

bruttokustannuk<br />

sista %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

osuus<br />

bruttokustan<br />

nuksista % mikä?<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä osuus<br />

%<br />

Ikääntyneiden ja vammaisten<br />

YHT palvelut -39 207 4 474 839 -33 894 438,74 -11,41 -2,14<br />

Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut -7 855 1 240 472 -6 143 151,33 -15,79 -6,01 X x<br />

Päiväkeskustoiminta -407 80 5 -322 5 -19,66 -1,23 x x<br />

Vanhainkodit ja asumispalvelut -13 569 1 879 217 -11 473 149,82 -13,85 -1,60 x(1 x(2 1) Paavolan vk, Kauniston vk, Sahanmäen palv.keskus<br />

2) lukuisia yksityisiä<br />

Terveyskeskussairaala -9 154 1 246 15 -7 893 122,09 -13,61 -0,16 x<br />

Vammaispalvelut ja kehitysvammah. -8 222 29 130 -8 063 10,5 -0,35 -1,58 X (1 X (2 X (3 X (4 1) Sosiaalityö ja palveluohjaus sekä työtoiminta työkeskuksessa<br />

2) Eteva Ky, Kårkulla Sk ja Satakunnan Eshp<br />

3) Lukuisia yksityisiä, suurimpana Rinnekoti-Säätiö<br />

4) Kehitysvammaisten Tuki ry<br />

YHT Aikuisten palvelut -27 608 1 126 6 016 -20 466 220 -4,08 -21,79<br />

Terveyskeskuspäivystys -3 386 0 0 -3 386 0,00 0,00 x HUS<br />

Sairaankuljetus -658 0 0 -658 0,00 0,00 x Keski-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

Terveyskeskuspalvelut -7 310 268 642 -6 400 102 -3,67 -8,78 x<br />

Lääkinn. kunt. ostopalvelut -211 0 0 -211 0,00 0,00 x ostopalvelu yksityiseltä<br />

Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut -520 32 416 -72 0 -6,15 -80,00 x x HusLab<br />

Psykososiaaliset palvelut -1 747 13 82 -1 652 28 -0,74 -4,69 x<br />

Hammashuollon palvelut -3 317 808 26 -2 483 49 -24,36 -0,78 x<br />

Työterveyshuolto -1 332 4 1 357 29 17 -0,30 -101,88 x<br />

Työllisyyspalvelut (6260-6269) -3 464 0 1 064 -2 400 9 0,00 -30,72 x x x x<br />

Aikuissosiaalityö (6240-6252) -5 663 1 2 429 -3 233 15 -0,02 -42,89 x<br />

YHT Lapsiperheiden palvelut -10 576 352 390 -9 834 84,5 -3,33 -3,69<br />

Neuvolapalvelut -897 0 48 -849 16 0,00 -5,35 x<br />

Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan laitoshoitoa,<br />

ammatillista perhehoitoa, perhekuntoutusta, ensi- ja<br />

turvakotihoitoa ja perhetyötä. Nikinharjun ky:ltä ostetaan<br />

perhetyötä, perhekuntoutusta, nuorten tukiasumista ja<br />

Lastensuojelu (6203-6222) -8 052 352 227 -7 473 36 -4,37 -2,82 x x x<br />

laitoshoitoa.<br />

Perheneuvola (6225-6226) -568 0 1 -567 8,5 0,00 -0,18 x x Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan terapioita.<br />

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto -521 0 2 -519 16 0,00 -0,38 x<br />

Seudullinen perheoikeudellinen<br />

yksikkö (6229-6231) -538 0 112 -426 8 0,00 -20,82 x x<br />

YHT Erikoissairaanhoidon palvelut -44 770 42 0 -44 728<br />

HUS -41 729 0 0 -41 729 X<br />

Muu erikoissairaanhoito -3 041 42 0 -2 999 x<br />

Työvoiman palvelukeskus on yhteinen Nurmijärven<br />

kanssa. Yksityisiltä palveluntuottajilta osteaan<br />

kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa<br />

tuotetaan yhdessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa.<br />

Hyvinkää tuottaa myös Nurmijärven ja Riihimäen palvelut<br />

YHT Perusturvan hallintopalvelut -4 876 1 10 -4 865 38 -0,02 -0,21 x<br />

Kesk.palv. ja hallinto (kp 6010-6014) -1 695 0 0 -1 695 8 0,00 0,00 x<br />

Sos.palvelut (6201) -191 0 8 -183 4 0,00 -4,19 x<br />

Eläkeperusteinen maksu (6202) -148 0 0 -148 0,00 0,00<br />

Terv.huollon hallinto (6401) -543 1 1 -541 8 -0,18 -0,18 x<br />

Eläkeperusteinen maksu (6406) -353 0 0 -353 0,00 0,00<br />

Kola hallintopalv.(6710) -588 0 1 -587 12 0,00 -0,17 x<br />

Eläkeperusteinen maksu (6721) -1 052 0 0 -1 052 0,00 0,00<br />

6716 sijoitt.toim., 6718 muistiplk -182 0 0 -182 3 0,00 0,00 x<br />

Vammaispalv. hallinto (6780) -124 0 0 -124 3 0,00 0,00 x<br />

KAIKKI YHTEENSÄ -127 037 5 995 7 255 -113 787 781,24 -4,72 -5,71<br />

Perusturvan hallintopalvelut<br />

sisällytetään toimialan 600 hallinto ja kehittäminen, atk, ei järjestötoimintaa<br />

sisällytetään palvelualueiden hallinto ja kehittäminen, koulutus ja muu yhteinen<br />

600, 620, 640, 670 yht. -82 372 tarkistus: 5 924 7 282 -69 135<br />

(pois kp:t 6018-6040)

PALVELUTUOTANNON NYKYTILA<br />

Perusturvan hallintopalvelut<br />

6001 Hallinto ja 6010 Lautakunta<br />

kehittäminen<br />

6011 Yhteiset toiminnot<br />

6012 Hallintoyksikkö<br />

6013 ATK-menot<br />

6014 Kehittäminen<br />

Perusturvan keskitetyn hallinnon menoihin sisältyy koko toimialaa koskevia menoeriä, mm. tietohallintopalvelut,<br />

tele- ja postipalvelut.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toimialan keskitetyt hallintopalvelut tuottaa jatkossakin palvelualueita tukevia palveluita sekä toimii kehittävänä ja<br />

ohjaavana yksikkönä. Hallintopalveluita, jotka jo tässä muodossaan ovat vähäiset, ei ole mahdollista toteuttaa<br />

esim. ostopalveluina. Atk-palveluiden kehittämisessä tukeudutaan kaupungin tietohallintoyksikköön. Koko<br />

kaupungin tasoisesti suunniteltavia ovat myös palkanlaskennan ja kirjanpidon tuottaminen esim. palvelukeskusten<br />

toimesta.<br />

6005 Järjestötoiminta 6018 Avustukset<br />

6019 Järjestökeskus<br />

6020 Muu toiminta<br />

Tila-avustuksia myönnetään noin 10 000 euron edestä vuosittain 5-8 järjestölle niiden tapahtumien tai<br />

kokoontumisten aiheuttamiin kustannuksiin, joita ei voida toteuttaa perusturvan järjestämissä maksuttomissa<br />

tiloissa, mm. liikunta- yms. toiminta. Järjestökeskus Onnensillan toimintaa tuetaan n. 75 000 eurolla, ja toiminnan<br />

hallinnointi on annettu kolmelle yhdistykselle, jotka omalta osaltaan panostavat järjestökeskuksen toimintaan ja<br />

huolehtivat käytännön arjentoiminnoista.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Järjestötoiminnan tukeminen pidetään nykyisessä tasossa.<br />

6008 Maaseututoimi 6040 Maaseututoimi<br />

Hyvinkää tuottaa isäntäkuntana maaseututoimen palveluja, joita myydään Riihimäelle.<br />

Maaseututoimen kautta ja vastuulla on kulkenut n. 5 milj. € maa- ja metsätalousministeriön rahaa, em. summa ei ole<br />

kaupungin talousarviossa. Hakemuksia oli vuonna 2009 yhteensä 1981, josta Hyvinkään osuus 1392 ja Riihimäen<br />

589.<br />

Lakimuutoksen myötä Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on tiedustellut KUUMA-kuntien, Riihimäen seutukunnan kuntien, Vihdin,<br />

Karkkilan, Vantaan ja Helsingin halukkuutta selvitykseen ryhtymiseksi sellaisen yhteistoiminta-alueen<br />

muodostamiseksi, jossa Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> toimisi isäntäkuntana.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Neuvotteluja isäntäkuntamallin pohjalta jatketaan.<br />

1

Sosiaalipalvelut<br />

6200 Hallinto ja 6201 Hallinto ja kehittäminen<br />

kehittäminen<br />

Viranhaltijan ehdotus: Hallintopalvelut tuotetaan omana toimintana jatkossakin.<br />

6203 Lastensuojelun 6203 Avohuollon sosiaalityö<br />

avohuolto<br />

6204 Avohuollon tukitoimet<br />

6205 Päivystyspalvelut<br />

6206 Ensi- ja turvakodit<br />

6207 Perhekuntoutus<br />

6208 Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta<br />

Lastensuojelun sosiaalityön tuotetaan viranomaistoimintana itse. Avohuollon tukitoimia ovat mm. sosiaalityö,<br />

taloudellinen tuki, perhekuntoutus, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta, lomatoiminta ja asumisen tukeminen.<br />

Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys tuotetaan kuntien yhteistoimintana Järvenpään toimiessa isäntäkuntana.<br />

Ensi- ja turvakotitoiminta ja perhekuntoutus ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja Nikinharjun kuntayhtymältä.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Viranomaistoiminta tuotetaan omana toimintana, ja ensi- ja turvakotipalvelut ja perhekuntoutus ostetaan yksityisiltä<br />

palveluntuottajilta tai kuntayhtymästä. Lastensuojelun toimipisteet keskitetään yhteen yksikköön Hyvinkään<br />

keskustassa.<br />

6204 Sijaishuolto 6211 Sijaishuollon sosiaalityö<br />

6212 Perhehoito<br />

6213 Perheryhmäkodit<br />

6214 Nikinharju<br />

6215 Lastensuojelulaitokset<br />

6216 Tukiasunnot<br />

6217 Sijais- ja jälkihuollon muut<br />

tukitoimet<br />

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon menoista asiakaspalveluiden ostot muodostavat 96 prosenttia. Nikinharjun<br />

kuntayhtymän palvelunostojen osuus on noin 10 prosenttia ja palveluiden ostot yksityisiltä palveluntuottajilta ovat<br />

runsaat 80 prosenttia. Yksityisiä sopimuskumppaneita oli toukokuussa 2010 eri puolilla Suomea noin 12 ammatillista<br />

perhekotia ja n. 26 laitosta. Kaupungilla ei ole omia vastaanotto-, perhe- tai lastenkoteja.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten ja nuorten vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta tuotetaan jatkossa omana<br />

tuotantona tai osin kuntayhtymän tuottamana. Perustetaan kaupungin oma nuorisokoti. Yksityisiltä palveluntuottajilta<br />

ostetaan erityisosaamista vaativien lasten ja nuorten laitoshoito sekä pitkäaikaista hoitoa Hyvinkään ulkopuolella<br />

tarvitsevien lasten ja nuorten laitoshoito.<br />

Viranomaistoiminta tuotetaan Hyvinkään omana toimintana. Erityisosaamista vaativat sijaishuollon sosiaalityön<br />

tehtävät tuotetaan alueellisena tai seudullisena yhteistyönä. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan perhehoitajien<br />

rekrytointi-, valmennus ja tuki. Organisointia selvitetään osana Perhepankki-hanketta. Ensisijaisena vaihtoehtona<br />

selvitetään isäntäkuntamallia.<br />

2

6205 Perhetyö 6220 Varhaisen tuen<br />

perhetyö<br />

6221 Lastensuojelun perhetyö<br />

Perhetyö tuotetaan omana toimintana. Perhetyö sisältää sekä varhaisen tuen että lastensuojelun perhetyötä. Palvelu<br />

tuotetaan pääosin asiakkaiden kodeissa. Pieni osa perhetyön palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja<br />

Nikinharjun kuntayhtymältä. Lisäksi on avustettu MLL:n Uudenmaan piirin lastenhoitajavälitystä.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana ja omia palveluita täydennetään ostoilla yksityisiltä palveluntuottajilta ja<br />

kuntayhtymältä. Kaikki lastensuojelun palvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen Hyvinkään keskustaan.<br />

6207 Perheneuvola 6225 Perheneuvola<br />

6226 Emo-luokka<br />

Perheneuvolatoiminta tuotetaan kokonaisuudessaan omana toimintana, samoin kuin ns. Emo-luokka. Erityisosaamista<br />

vaativat terapiat ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Perheneuvolan palvelut tuotetaan jatkossa omana toimintana. Seudullisen yhteistyön edellytyksiä lastenpsykiatripalvelujen<br />

järjestämisessä selvitetään. Terapiat ostetaan jatkossakin yksityisiltä palveluntuottajilta, koska harvoin tarvittavaa<br />

erityisosaamista ei voida ylläpitää yksikössä.<br />

6208 Perheasiat 6229 Lastenvalvojapalvelut<br />

6230 Elatustuki<br />

6231 Muut perhepalvelut<br />

Perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Riihimäen ja Nurmijärven kanssa yhteisessä seudullisessa perheoikeudellisessa<br />

yksikössä Hyvinkäällä. Toiminta on pääosin viranomaistoimintaa. Adoptiopalvelut ostetaan Pelastakaa Lapset ry:ltä ja<br />

valvotut tapaamiset yksityiseltä palveluntuottajalta.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Palvelut tuotetaan jatkossa seudullisessa yksikössä ja yksikön laajentumismahdollisuuksia lähikuntiin selvitetään.<br />

Adoptiopalvelut ostetaan jatkossa Pelastakaa lapset ry:ltä. Valvottujen tapaamisten osalta selvitetään myös mahdollisuutta<br />

järjestää palvelut seudullisena yhteistyönä.<br />

3

6210 Aikuissosiaalityö<br />

Sosiaalikeskuksen yhteiset<br />

6240 palvelut<br />

6241 Maahanmuuttajatyö<br />

6242 Aikuissosiaalityö<br />

6243 Sosiaalinen luototus<br />

Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan viranomaistoimintana itse.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Viranomaistyö tuotetaan jatkossakin omana toimintana. Aikuissosiaalityön palvelut keskitetään muiden sosiaalipalveluiden kanssa<br />

yhteen toimipisteeseen Hyvinkään keskustaan.<br />

6220 Toimeentulotuki 6250 Perustoimeentulotuki<br />

6251 Täydentävä toimeentulotuki<br />

6252 Ehkäisevä toimeentulotuki<br />

Toimeentulotuen myöntäminen on viranomaistoimintaa ja palvelu tuotetaan itse.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Ei muutosta.<br />

6230 Työllisyyspalvelut<br />

6260 Työvoimanpalvelukeskus<br />

6261 Kuntouttava työtoiminta<br />

6262 Palkkatuki<br />

6263 Työmarkkinatuen kuntaosuus<br />

6264 Työllisyydenhoito<br />

6265 Way-hanke<br />

6267 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon<br />

kehittämishanke<br />

6268 Työkeskus EPA<br />

6269 Kierrätyskeskus<br />

Työvoiman palvelukeskus toimii Jussintorilla ja kierrätyskeskus Rentolla. Työvoiman palvelukeskus on yhteistyömalli, jossa on<br />

mukana Hyvinkään ja Nurmijärven kunnat ja työvoimatoimisto. Yhteistyömallissa kukin taho hallinnoi omaa toimintaansa.<br />

Sosiaalipalvelut ostaa työkeskus Epasta sosiaalisen työllistämisen palveluita.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Työvoiman palvelukeskuksen toiminta järjestetään edelleen seudullisen yhteistyön mallilla. Sosiaalisen työllistämisen palveluita<br />

ostetaan jatkossa yksityiseltä palveluntuottajalta.<br />

Työvoiman palvelukeskuksen palvelut keskitetään muiden sosiaalipalveluiden kanssa yhteen toimipisteeseen Hyvinkään<br />

keskustaan.<br />

4

Perusterveydenhuolto<br />

6400 Hallinto ja 6401 Hallinto ja kehittäminen<br />

kehittäminen<br />

6402 Varahenkilöstö<br />

Perusterveydenhuollon hallinnon tehtäviin kuuluu useat lakisääteiset tehtävät mm. tartuntatautilaista ja<br />

mielenterveyslaista johtuen. Tehtäviin kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäminen väestön tarpeet<br />

huomioiden.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Hallintopalvelut jatkavat keskitettynä henkilöstöltään pienenä yksikkönä. Palveluita ei ole mahdollista tuottaa<br />

ostopalveluina.<br />

6410 Yhteiset palvelut 6404 Ravintohuolto<br />

6405 Laitoshuolto<br />

Ravinto- ja laitoshuollon palvelut keskitetään kaupungin sisällä vuoden 2011 alussa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Tärkeää olisi, että muodostuva ravinto- ja laitoshuollon yksikkö pystyisi suorittamaan nykyiset tehtävät samaan hintaan,<br />

kuin ne nykyisin tuotetaan. Jo valmistelussa on ilmennyt, että kaikkia nykyisin tehtäviä toimintoja ei aiota tehdä, vaikka<br />

koko henkilöstö ollaan viemässä keskitettyyn yksikköön.<br />

6430 Tukipalvelut 6410 Lääkehuolto<br />

6411 Välinehuolto<br />

6412 Hoitotarvikejakelu<br />

6413 Laboratorio<br />

6414 Röntgen<br />

Laboratoriopalvelut hankintaan HUS-Labilta ja kuvantamispalvelut HUS-Röntgeniltä. Hoitotarvikejakelu on<br />

pääterveysasemalta hoidettua kaupungin omaa toimintaa, samoin kuin välinehuolto. Lääkehuollon palvelut tuotetaan<br />

itse pääterveysasemalla. Lääkehuolto on mukana HUS-apteekin kilpailutuskartellissa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Lääkehuolto ollaan siirtämässä 2012 koti- ja laitoshoidon palvelualueelle (koska siellä suurin lääkemenekki).<br />

Välinehuolto keskitetään hammashuollon yhteyteen 2011 Rentolle.<br />

Laboratorio- ja kuvantamispalvelut jatkuvat ulkoistettuna toimintana pääterveysasemalla.<br />

Hoitotarvikejakelu jatkuu keskitettynä omana toimintana pääterveysasemalla.<br />

5

6440 Kuntoutuspalvelut 6420 Fysioterapia<br />

6421 Ostopalvelut<br />

6422 Puheterapia<br />

6423 Toimintaterapia<br />

6424 Terveyskeskuspsykologit<br />

Fysioterapia tuotetaan itse, fysioterapia kuntouttaa myös osastoilla ja vanhainkodeissa. Lääkinnällistä kuntoutusta<br />

hankitaan myös ostopalveluna. Puheterapeutit toimivat keskitetysti Monninkadulla. Toimintaterapia ja<br />

terveyskeskuspsykologit toimivat keskitetysti Uudenmaankadulla.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Puheterapia, toimintaterapia ja terveyskeskuspsykologit olisi tärkeä saada muun terveyskeskuksen<br />

avosairaanhoidon yhteyteen Sandelininkadulle. Tämä olisi mahdollista pääterveysaseman laajennuksen myötä.<br />

Muutoin toiminta jatkuu itse tuotettuna. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on tärkeä saada riittävä<br />

määrärahavaraus (väestön vanhetessa mm. apuvälinetarve kasvaa).<br />

6450 Avohuolto 6430 Työterveyshuolto<br />

6431 Opiskeluterveydenhuolto<br />

6432 Neuvolat<br />

6433 Kouluterveydenhuolto<br />

6434 Vastaanottotoiminta<br />

Työterveyshuolto on kaupungin oma nettobudjetointiyksikkö ja sijaitsee Sandelininkadulla ja Sahanmäen<br />

palvelukeskuksessa. Neuvolatoiminta samoin kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on kaupungin omaa<br />

palvelutoimintaa. Neuvolat toimivat 3 eri pisteessä. Omalääkäri- ja omahoitajatoimintaa on pääterveysasemalla ja<br />

Paavolassa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Työterveyshuolto tarvitsee lisää tilaa, mielellään yhdessä paikassa (Pääterveysaseman laajennus, Renton<br />

laajennus). Neuvolat on syytä keskittää Hakalaa lukuun ottamatta Pääterveysemalle, samoin Paavolan<br />

vastaanottotoiminta.<br />

6460 Kiireellinen avo- 6440 Päivystys<br />

sairaanhoito<br />

6441 Ensihoito ja sairaankuljetus<br />

Terveyskeskuspäivystys ostetaan kokonaisuudessaan Hyvinkään sairaalalta (HUSilta). Ensi- ja<br />

sairaankuljetuksesta on voimassa ostopalvelusopimus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Jatketaan päivystyksen ulkoistusta – tarvittaessa kilpailutetaan päivystyspalvelut. Terveydenhuoltolain myötä<br />

vastuu ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta siirtynee HUS-kuntayhtymälle. Pyritään edelleen takaamaan hyvät,<br />

edulliset sairaankuljetuspalvelut.<br />

6

6470 Hammashuollon 6450 Hammashuolto<br />

palvelut<br />

Hammashuollossa asiakaspalveluita ostetaan vain hyvin vähäisessä määrin, alle prosentin osuudella<br />

täydentämään omaa palvelutuotantoa. Renton keskushammashoitolan lisäksi, alueellisia toimipisteitä on<br />

Sähkökadulla ja Kenttäkadulla.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Hammashuoltopalvelut tulisi keskittää Renton laajennuksen yhteydessä Suutarinkatu 2:een. Palvelusetelillä<br />

pyritään helpottamaan kysyntää hoitotakuussa pysymiseksi.<br />

6480 Päihdehuolto 6460 A-klinikka<br />

6461 Ehkäisevä päihdetyö<br />

6462 Päihdehuollon ostopalvelut<br />

A-klinikka toimii yhdessä palvelupisteessä. Päihdehuollon asiakaspalveluista ostetaan noin 30 %. Ridasjärven<br />

päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa palveluista 12 % ja yksityiset palveluntuottajat 17 %.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Pyritään järjestämään ns. huumepotilaiden korvaushoidot/hoidon arviot itse, jolloin ostopalveluiden tarve vähenee.<br />

Toiminta jatkuu pääsääntöisesti omana toimintana keskitetysti psykososiaalisessa yksikössä.<br />

6490 Psykiatriset 6465 Psykiatrian yksikkö<br />

palvelut<br />

6466 Muut palvelut<br />

Vastaanottotoiminta on omana toimintana 5 eri yksikössä.<br />

Psykiatrisen yksikön palveluista asumispalvelut ostetaan pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Sopimuskumppaneita<br />

on eri puolilla Suomea noin 15 kpl.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Koko psykososiaalinen yksikkö on saatava samoihin tiloihin siten, että tilat tukevat toimintaa. Ostopalvelua yksityisiltä<br />

palveluntuottajilta asumispalveluiden osalta jatketaan.<br />

7

Erikoissairaanhoito<br />

6500 HUS 6501 HUS<br />

Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluista 90 prosenttia tuotetaan HUS-kuntayhtymän toimesta.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

HUSin kanssa yhteistyössä pyritään luomaan hoitoketjut / hoitoprosessit, joilla hyvinkääläiset saisivat<br />

tarvitsemansa erikoissairaanhoidon kohtuullisilla kustannuksilla. Tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluita<br />

kilpailutetaan myös Hyvinkään kaupungin ulkopuolelta.<br />

6510 Muu erikois- 6530 Muut erityistason<br />

sairaanhoito<br />

palvelut<br />

Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluista noin 6 prosenttia ostetaan HUSin ulkopuolelta yksityisiltä<br />

palveluntuottajilta. Tähän asti on pitäydytty Hyvinkäällä edustettuina oleviin erikoisaloihin.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Jatkossa kilpailutetaan myös esim. pää<strong>kaupunki</strong>seudulla edustettuina olevia erikoisaloja tukemaan parempaa<br />

erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusta.<br />

8

Koti- ja laitospalvelut<br />

6700 Hallinto ja 6710 Hallinto ja kehittäminen<br />

kehittäminen<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

100 % omaa toimintaa.<br />

6710 Yhteiset palvelut 6715 Vanhusten palveluohjaus<br />

6716 Sijoittamis- ja kotiuttamistoiminta<br />

6717 Lääkäripalvelut<br />

6718 Muistipoliklinikka, kotisairaala<br />

6719 Varahenkilöstö<br />

6720 Laitoshuoltajat<br />

Yhteisiin palveluihin sisältyy palveluiden tarpeen arviointiin, palveluissa ohjaamiseen ja niiden koordinointiin<br />

liittyviä sekä viranomaistehtäviä. Siivouspalvelut ml. laitoshuollon palvelut keskistetään kaupungin sisällä<br />

vuoden 2011 alusta siivous- ja ruokapalveluyksikköön.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Lääkäripalvelut 100 % omaa, muistipoliklinikka 100 % omaa, kotiutusyksikkö 100 % omaa, vakituinen<br />

varahenkilöstö 100 % omaa, palveluohjaus omaa toimintaa 100 %.<br />

6730 Omaishoidon tuki 6730 Omaishoidontuki<br />

6731 Omhtuen palv.ostot<br />

Omaishoidon tuki on pääasiassa avustuksia kotitalouksille. Omaishoitajia tuetaan lisäksi tarjoamalla kaupungin<br />

työntekijää hoidettavan kotiin korvaamaan hoitajan työpanosta tämän vapaan aikana. Omien henkilöstökulujen<br />

osuus on 18 %, ja avustusten osuus 82 % määrärahasta.<br />

Omaishoidon tuen vapaapäiväjärjestelyissä on ollut käytössä palveluseteli kotihoitopalveluiden hankkimiseksi<br />

hoidettavan kotiin. Setelin käyttöön on kulunut määrärahoja noin 14 000 euroa vuodessa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Palvelusetelien käyttöä lisätään vapaapäiväjärjestelyissä. Palvelusetelin käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä.<br />

6735<br />

Kotihoidon<br />

tukipalvelut<br />

6736 Ateriapalvelut<br />

6737 Kylvetyspalvelut<br />

6738 Henkilöturvapalvelut<br />

6740 Siivouspalvelut<br />

6741 Kuljetuspalvelut<br />

6742 Muut tukipalvelut<br />

6743 Ostetut tukipalvelut<br />

Tukipalveluista ateriakuljetukset on ulkoistettu, samoin kuin henkilöturvapalvelut ja siivouspalvelut (kahta<br />

viimeksi mainittua palvelua on myös yksityistetty). Kaupungin keittiöt valmistavat yksittäispakatut ateriat,<br />

perusturva toimii niiden tilaajana. Kylvetystä hoidetaan kaupungin omana toimintana. Kuljetuspalveluita kuten<br />

päiväkeskus- ja työkeskuskuljetuksia järjestetään osin kaupungin omin inva-autoin. Ns. sosiaalihuoltolain<br />

mukaiset palvelut järjestetään taksikortein. Julkista palvelubussiliikennettä tuetaan. Kuljetuspalveluiden<br />

kustannukset ovat vuositasolla runsaat 80 000 euroa.<br />

Tukipalveluissa asiakasmaksutuotoilla katetaan verraten suuri osa palveluiden tuottamisen kustannuksista.<br />

Valtiokonttori korvaa lisäksi sotainvalidien palveluita. Ateriapalvelun nettokustannus kaupungille on 37 000<br />

euroa, henkilöturvapalveluiden 1000 euroa, siivouspalveluiden 25 000 euroa ja kylvetyspalveluiden 9 000<br />

euroa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Tukipalvelut ulkoistetaan 100 %:sti.<br />

9

6740 Kotihoito 6746 Yhteinen toiminta<br />

6747 Eteläinen kotihoitoalue<br />

6748 Itäinen kotihoitoalue<br />

6749 Läntinen kotihoitoalue<br />

6750 Pohjoinen kotihoitoalue<br />

6751 Yöhoito<br />

6752 Ostetut kotihoitopalvelut<br />

Kotihoito tuotetaan pääosin kaupungin omana palvelutuotantona. Vain pari prosenttia asiakaspalveluista<br />

ostetaan. Nämä ovat lähinnä palvelutalojen tuottamia kotihoitopalveluja sotainvalideille.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Palvelusetelin käyttöä lisätään tilapäisessä ja kevyessä kotihoidossa 10–20 %:n osuuteen, jolloin oman<br />

tuotannon osuus on noin 80–90 %.<br />

6750 Päiväkeskukset 6754 Kehrääjänkadun päiväkeskus<br />

6755 Sahanmäen päiväkeskus<br />

6756 Ostetut päiväkeskuspalvelut<br />

Päiväkeskuksista Kehrääjän päiväkeskustoiminta on lakkautettu. Sahamäen päiväkeskustoiminta on kaupungin omaa<br />

palvelutuotantoa kustannuksiltaan noin 190 000 euroa/vuosi. Veteraanitalolta ostetaan lisäksi päiväkeskustoimintaa<br />

suoritepäivinä 2257 arvoltaan 78 000 euroa/vuosi.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Päiväkeskuspalveluja omana tuotantona 70 %, 30 % palveluiden ostoina.<br />

6760 Kevyet asumis- 6759 Ryhmäkodit<br />

palvelut<br />

Ryhmäkodit ovat soluasuntotyyppisiä osakehuoneistoja, joihin tuodaan kaupungin itse tuottamat<br />

kotihoitopalvelut. Ylläpitokustannukset neljästä ryhmäkodista ovat hieman vajaat 9000 euroa vuodessa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

1-2 ryhmäkotia lisää, joissa 3-6 paikkaa (huomioitava, miten turvallisuusmääräykset muuttuvat sprinklauksen<br />

suhteen).<br />

6765 Terveyskeskus- 6763 Osasto 1<br />

sairaala 6764 Osasto 11<br />

6765 Osasto 12<br />

6766 Korvaukset muille terveyskeskuksille<br />

Vuodeosastotoimintaa on ostettu muilta kunnilta (Keravalta) noin 6 %:n osuudella. Muutoin toiminta on<br />

kaupungin itse tuottamaa.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Jatkossa omana toimintana 100 %:sti.<br />

10

6780 Tavallinen asumispalvelu<br />

6768 Veteraanitalo<br />

6769 Aleksi-koti (Kaunisto)<br />

Veteraanitalosta ostetaan runsaat 30 tavallisen asumispalvelun paikkaa. Kaupungin omia tavallisen<br />

asumispalvelun paikkoja on kolme.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Toiminta säilyy ennallaan.<br />

6782 Tehostettu asumispalvelu<br />

6770 Pikkuhovi (Paavola)<br />

6771 Kotirinne<br />

Puistolan asumispalvelu<br />

6772 (Kaunisto)<br />

6773 Ostetut asumispalvelut<br />

Tehostetun asumispalvelun paikkoja kaupungilla on omana palvelutuotantona 25: Kotirinteessä 10,<br />

Puistolassa 11 ja Pikkuhovissa 4. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan noin 110 paikkaa.<br />

Kauniston vanhainkodin muuttaminen asumispalveluyksiköksi (yhdessä Kotirinteen paikkojen lakkauttamisen<br />

kanssa) lisää oman toiminnan osuuden hetkellisesti asumispalveluissa yli 45 prosentin.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Omaa 40 %, ostettua hajautettua 60 %.<br />

6784 Vanhainkodit 6775 Kauniston vanhainkoti<br />

6776 Paavolan vanhainkoti<br />

6777 Sahanmäen palvelukeskus<br />

6778 Ostetut vanhainkotipalvelut<br />

Vanhainkotipalvelut tuotetaan itse kolmessa vanhainkodissa. Kauniston uudistamisen/muutoksen jälkeen jää<br />

kaksi vanhainkotia.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Jatkossakin omaa palvelutuotantoa 100 %.<br />

11

6790 Vammaiskeskus 6780 Hallinto<br />

Vammaisten sos.työ ja<br />

6781 sos.ohjaus<br />

Vammaisten sosiaalityö ja palveluohjaus tuotetaan viranomaistoimintana itse.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Sataprosenttisesti omaa toimintaa.<br />

6792 Lakimääräiset 6782 Lakimääräiset palvelut<br />

palvelut<br />

Lakimääräisiä palveluja ovat taksikorttien avulla järjestetyt vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, valtion vastuulle<br />

siirtymässä olevat tulkkipalvelut sekä asunnon muutostyöt ja palveluasuminen. Asumispalvelut ostetaan<br />

yksityisiltä palveluntuottajilta. Henkilökohtaisen avustajan palkkauskustannukset korvataan kaupungin toimesta<br />

työnantajana toimivalle vammaiselle henkilölle.<br />

Avustukset yksityistalouksille muodostavat kustannuksista 57 % (kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt,<br />

henkilökohtainen apu), ostot yksityisiltä 37 % (palveluasuminen, päivätoiminta), ostot kuntayhtymiltä 3 %<br />

(tulkkipalvelut), oman palvelutuotannon osuus 3 % (palveluasuminen kotihoidon avulla, sisäinen laskutus).<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Ostopalvelut ja palveluseteli henkilökohtaiseen apuun, tulkkipalvelut valtiolle > avustukset yksityistalouksille 50<br />

%, ostot yksityisiltä 50 %.<br />

6793 Lakisääteiset 6784 Lakisääteiset avustukset<br />

avustukset<br />

Lakisääteisiä avustuksia myönnetään määrärahojen puitteissa mm. välineisiin ja laitteisiin ja<br />

sopeutumisvalmennukseen. Avustukset yksityistalouksille muodostavat kustannuksista 85 % (välineet ja laitteet,<br />

muut avustukset), ostot kuntayhtymiltä 15 % (viittomien opetus sopeutumisvalmennuksena).<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Avustukset yksityistalouksille 100 %.<br />

6794 Kehitysvammahuolto 6786 Kaupungin työkeskus<br />

6787 Ostetut työtoimintapalvelut<br />

6788 Ostetut asumispalvelut<br />

6789 Ostetut laitoshoitopalvelut<br />

6790 Muut ostopalvelut<br />

Kaupungin työkeskuksessa tuotetaan vajaa puolet työtoimintapalveluiden kokonaisuudesta. Vammaisten<br />

työllistämiseen liittyvästä toiminnasta asiakaspalveluostojen osuus on 62 prosenttia (kuntayhtymät tuottavat 38<br />

prosenttia ja yksityiset palveluntuottajat 24 %). Työkeskuksen laajennushanke on suunnitteilla.<br />

Asumispalvelut kehitysvammaisille ostetaan, samoin laitoshoidon palvelut.<br />

Kehitysvammahuollon palveluista kuntayhtymä tuottaa noin 60 prosenttia. Jäljelle jäävä noin 40 prosenttia<br />

jakautuu seuraavasti: Yksityisiltä ostetaan 79 % (osa työtoimintapalveluista, asumispalvelut, laitoshoitopalvelut,<br />

muut palvelut), omaa toimintaa on noin 20 % (työkeskus), muilta kunnilta 1% (perhehoito).<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Ostetaan yksityisiltä 70 %, omaa palvelutuotantoa 30 %.<br />

6796 Kehitysvammahuollon 6796 Uudenmaan erityispalvelut<br />

erityishuoltopiirit 6797 Muut erityishuoltopiirit<br />

Eteva-kuntayhtymä tuottaa pääosan kehitysvammaisten erityishuollon palveluista.<br />

Viranhaltijan ehdotus:<br />

Kuntayhtymän osuus kehitysvammapalveluiden tuotannosta (noin 60 % koko kehitysvammahuollon<br />

palvelutuotannon kokonaisuudesta) säilyy ennallaan.<br />

12

TALOUSTILASTO<br />

OSTOPALVELUOSUUDET PERUSTURVASSA<br />

Lastensuojelun<br />

laitos- ja<br />

perhehoito<br />

Muut lasten ja<br />

perheiden palvelut<br />

Vanhusten<br />

laitospalvelut<br />

Vammaisten<br />

laitospalvelut<br />

Vammaisten<br />

työllistämistoi<br />

minta Kotipalvelut<br />

Muut<br />

vanhusten ja<br />

vammaisten<br />

palvelut Päihdehuolto<br />

Perusterveyden<br />

huolto hammashuolto vuodeosastot Erikoissairaanho<br />

Muu sosiaalija<br />

terveystoimi yhteensä<br />

tili 212 217 220 225 230 235 240 245 253 254 256 260 290<br />

Asiakaspalvelujen ostot<br />

* valtiolta 154 493,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 607,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 159 100,81<br />

* kunnilta 0,00 88 863,77 0,00 0,00 0,00 0,00 5 054,08 62,00 111 592,94 16 425,69 599 730,33 0,00 0,00 821 728,81<br />

* kuntayhtymiltä 618 908,82 6 390,00 0,00 81 906,07 608 762,00 0,00 2 957 565,77 88 158,04 3 240 828,06 8 183,51 5 608,82 39 970 462,59 0,00 47 586 773,68<br />

* muilta 3 4 777 847,00 502 572,55 0,00 249 962,83 386 997,39 119 003,74 6 118 170,53 124 538,65 128 752,10 1 014,60 0,00 2 471 559,78 1 190,62 14 881 609,79<br />

OSTOT YHTEENSÄ 5 551 249,13 597 826,32 0,00 331 868,90 995 759,39 119 003,74 9 085 397,88 212 758,69 3 481 173,10 25 623,80 605 339,15 42 442 022,37 1 190,62 63 449 213,09<br />

KOKONAISMENOT BRUTTO 5 772 874,63 3 968 578,89 8 890 940,88 331 868,90 1 600 249,76 6 542 635,09 13 531 820,70 721 941,90 17 985 650,00 3 391 449,89 9 077 834,98 44 209 029,26 7 361 443,77 123 386 318,65<br />

OSTOT % kokonaismenoist 96,16 15,06 0,00 100,00 62,23 1,82 67,14 29,47 19,36 0,76 6,67 96,00 0,02 51,42<br />

VALTIOLTA ostot % kokona 2,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,13<br />

KUNNILTA ostot % 0,00 2,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,01 0,62 0,48 6,61 0,00 0,00 0,67<br />

KUNTAYHTYMILTÄ ostot% 10,72 0,16 0,00 24,68 38,04 0,00 21,86 12,21 18,02 0,24 0,06 90,41 0,00 38,57<br />

MUILTA ostot % 82,76 12,66 0,00 75,32 24,18 1,82 45,21 17,25 0,72 0,03 0,00 5,59 0,02 12,06<br />

Elatusturva 6268,6786,6787<br />

sos.tt toiminto 4752<br />

lastens.av<br />

esni-ja turv<br />

perheneuvo

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Kuntayhtymä<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Tekymin hallinto ja kehittäminen Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

palvelu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

Tekymin hallinto ja kehittäminen 1 133 411 15,0 48,52 8,31 43,17<br />

Tekninen lautakunta 31 044 x x<br />

Hallinto 818 434 10,0 76,99 23,01 x x x<br />

Pysäköinti ja tori 181 930 4,0 217,23 x x x<br />

Tekymin yht.hankkeet 84 776 100,00 x x<br />

Asuntomessut 17 227 1,0 100,00 x x<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Muu seutu<br />

yhteistyö<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

- Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Kaavoitus Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

palvelu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

Asemakaavoitus 420 210 7 95,63 4,37<br />

- asemakaavojen laatiminen x x x Asemakaavamuutokset ja ranta-asemakaavat yksityisille<br />

- selvitykset x x - Asemakaavaluonnos myös hakijan kustamana<br />

- kaavatilanneaineiston ylläpito x x - Tarvittaessa hakija maksaa selvitykset<br />

- lausunnot x x - Ranta-asemakaavat kustantaa yksityinen taho<br />

- detaljisuunnittelu x x x<br />

- asiakaspalvelu x x<br />

- muut asiantuntijatehtävät x x x<br />

Yleiskaavoitus 221 837 3 96,37 3,63<br />

- yleiskaavojen laatiminen x x x Yksityisten hakemat osayleiskaavat<br />

- liikenneverkkosuunnittelu x x x - Pienialainen yleiskaava myös hakijan kustantamana<br />

- selvitykset x x - Tarvittaessa hakija maksaa selvityksen<br />

- lausunnot x x<br />

- aineiston ylläpito x x<br />

- asiakaspalvelu x x<br />

- muut asiantuntijatehtävät x x x<br />

- seutuyhteistyö x x x<br />

mikä?<br />

Huom! Henkilökunnan määrä yleiskaavoituksessa on aina ollut 3. Asemakaaavoituksessa täytettiin vuonna 2009 auki ollut kaava-arkkitehdin paikka. (aiemmin kaava-avustajan paikka)

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Kaupunkimittaus Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

palvelu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

Kaupunkimittaus 1 441 871 29 13,78 92,17<br />

- Yhteispalvelut 420 890 2<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?<br />

- Maastotietopalvelut 558 190 16<br />

Rakennusvalvontamittaukset X X rakennusten ja rakenteiden maastoon merkinnät ja sijaint<br />

Kartoitusmittaukset X X X kantakartan täydennykset<br />

Runkoverkkomittaukset X X X<br />

Maaperätutkimukset ja maastomallit X X kunnallistekniikan suunn. Mittaukset<br />

Kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset X X<br />

Kiinteistömittaus X X kiinteistötoimitusten maastotyöt<br />

Ulkopuoliset mittaustyöt X X esim. Hyvinkään Lämpövoima<br />

- Paikkatietopalvelut 167 028 4<br />

Pohjakartat X X X ilmakuv.<br />

Teemakartat X X X painotyöt<br />

Opaskartat X X X painotyöt<br />

Kartan käyttöoikeussopimukset X<br />

- Kiinteistöinsinööripalvelut 81 929 3<br />

Kiinteistönmuodostustehtävät X X MML<br />

Kiinteistörekisterinpito X X<br />

Osoiteasiat<br />

X X<br />

* Tonttijaot<br />

* Kaupungille kuuluvat KML:n ja KRL:n mukaiset<br />

kiinteistötoimitukset ja kiinteistörekisterin pitäjän<br />

päätökset<br />

* Toimituskartat<br />

Kiinteistörekisterin ylläpitäminen (KTJ ja oma<br />

kuntarekisteri)<br />

* Uudet osoitteet ja osoitteiden muutokset<br />

* Haja-asutusalueen tiennimeämiset<br />

- Maa- ja tonttipalvelut 213 834 4<br />

Maanhankinta X X<br />

Tonttien luovutus X X<br />

Maankäyttö- sekä muut maankäyttöön liittyvät sopimukset X X<br />

Kaupungin maaomaisuuden hallinta X X

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Kunnallistekniikka Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

palvelu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

KUNNALLISTEKNIIKKA 9 423 259 57,0 56,82 3,23 39,95<br />

Hallinto 297 112 4,5<br />

Yleisten alueiden hallinta ja kehittäminen<br />

Toiminnan suunnittelu ja seuranta<br />

Tiedon hallinta ja luovutus<br />

Tiedotus<br />

Tuet ja avustukset<br />

Kunnallistekniikan suunnitteluyksikkö<br />

Asiakaspalvelu ja hallinnollinen käsitt<br />

Dokumentointi<br />

1 407 059<br />

682 920 10,5<br />

x<br />

x<br />

x<br />

x<br />

x<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

x<br />

x<br />

x<br />

x<br />

x<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

ely<br />

x<br />

x<br />

x<br />

x<br />

Suunnitteluttaminen x x<br />

Yleissuunnittelu<br />

x<br />

x x<br />

Katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu<br />

x x<br />

x<br />

Vesihuoltosuunnittelu<br />

x x<br />

x<br />

Geotekninen suunnittelu<br />

x x<br />

Siltojen ja muiden taitorakenteiden suunnittelu<br />

x x<br />

Maastotutkimukset<br />

x x<br />

x<br />

Liikenneyksikk ö<br />

Asiakaspalvelu, tiedotus ja liikenneva listusasiat x<br />

x<br />

Joukkoliikenteen ostosopimukset ja tu ki x x<br />

Liikennejärjestelmäsuunnittelu<br />

x x<br />

Yleissuunnittelu<br />

x x x<br />

Liikennesuunnittelu<br />

x x x<br />

Liikenteenohjaussuunnitelmat<br />

x x x<br />

Joukkoliikennesuunnittelu x x x<br />

Rakennuttamisyksikkö 768 140 13,5<br />

Kustannuslaskenta ja -seuranta x<br />

Rakennuttaminen x<br />

Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen x<br />

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen x<br />

Siltojen ja taitorakenteiden rakentaminen x<br />

Liikuntapaikkojen, -kenttien ja -reittien rakentaminen x<br />

Kunnossapitoyksikk ö 3 657 105 8,5<br />

Asiakaspalvelu x x<br />

Hoitoalueiden ja laatutason määritys x x<br />

Liikennealueiden hoito x x x x<br />

Liikennealueiden kunnossapito x<br />

Pienet kadunrakennustyöt x<br />

Palvelut ulkopuolisille tahoille (tiekunnat) x<br />

Romuajoneuvojen siirto x x<br />

Puistoyksikkö 1 745 077 18,0<br />

Asiakaspalvelu<br />

x x<br />

Hoitoalueiden ja laatutason määritys<br />

x x<br />

Kustannuslaskenta ja -seuranta<br />

x x<br />

Rakennuttaminen ja suunnitteluttaminen x x<br />

Puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja hoito x x x x<br />

Raaka-ainetuotanto (multa) x x<br />

Metsien hoito x x x<br />

Sorakuoppa ja maankaatopaikka 842 947 2,0<br />

Soranotto ja jalostus x x<br />

Maan- ja lumenkaatopaikkojen hoito x x<br />

Jätteenkuljetus 22 899 0,0<br />

Jätehuollon järjestäminen (yhdyskuntajäte) x<br />

Jätekuljetusten hoito x<br />

mikä?

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Konekeskus kus Verorahoituksen<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle €<br />

Konekesku s<br />

2 415 855<br />

- Toimistopalvelut 68 072<br />

- Konepalvelut 1 616 588<br />

Bruttotannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

hlöä<br />

33,0<br />

2,0<br />

21,0<br />

maanrakennustyöt<br />

katujen-ja alueiden kunnossapito<br />

henkilökuljetukset<br />

henkilö-ja pakettiautojen vuokraus<br />

työmaasuojien vuokraus<br />

kuljetus-ja työkonekaluston<br />

kilpailutus-ja välitystoiminta<br />

- Korjaamopalvelut 731 195 10,0<br />

ajoneuvojen ja laitteiden<br />

korjaus ja huolto<br />

metallirakenteiden korjaus<br />

ja valmistus<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Maksutulojen<br />

Muiden tulojen<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

% bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

107,35<br />

Viranomais<br />

palvelu<br />

Muu<br />

Kunnan Kunta- Muu seutuoma<br />

tuotanto yhtymä yhteistyö<br />

X X X<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos Ostopalvel u V apaaehtoisty ö<br />

tai oma Oy yrityksiltä urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Sähköyksikkö Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

palvelu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle<br />

€<br />

hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

Sähköyksikkö<br />

842 111 17,5<br />

107,9<br />

x x<br />

Sähkö-ja teleurakointipalvelut<br />

elektroniikka<br />

kiinteistö- ja vesilaitosautomatiikka<br />

liikenne- ja katuvaloautomatiikka<br />

katuvalaistus<br />

kiinteistöt<br />

liikennevalot<br />

Suunnittelutehtävät<br />

Valvonta ja asiantuntijatehtävät<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvel<br />

yrityksiltä<br />

u Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

TEKYM<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Taloyksikkö Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

osuus<br />

%<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

palvelu<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Taloyksikkö 3 301 580 32,5 104,64<br />

- Rakentamispalvelut 1 528 657 13,5 100,44 X X X<br />

- Kiinteistönhoitopalvelut 1 772 923 19,0 108,25 X X X<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

osuus<br />

%<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

palvelu<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

Elintarvike- ja ympäristölab. 414 406 7,0 59,03 40,97<br />

Laboratorioanalyysipalvelut x x<br />

Asiantuntijapalvelut 0,3 x x x Mikrobiologian vastuuhenkilön palvelut (11<br />

Neuvonta x x ostetaan Riihimäen seudun tkk:lta<br />

mikä?

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Ympäristöpalvelu Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

osuus<br />

%<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Ympäristöpalvelu 457 795 7,0 85,61 12,96 1,43<br />

Ympäristöluvat ja valvonta 0,5 x x<br />

Maa-ainesluvat ja valvonta 0,5 x x<br />

Muu ympäristönsuojeluvalvonta 1,5 x x<br />

Ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen 0,5 x x<br />

Neuvonta, tiedotus ja koulutus 0,5 x x<br />

Ympäristön tilan seuranta ja tutkimus 0,5 x x x x<br />

Kestävän kehityksen edistäminen 0,5 x x<br />

Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen 0,5 x x<br />

Kansliapalvelut 2,0 x x<br />

palvelu<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?<br />

Maksutulot koostuvat lähinnä maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontamaksuista sekä ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja ilmoitusten käsittelymaksuista. Ympäristönsuojelun valvontatehtävistä ei voida nykyisen lainsäädännön perusteella periä maksuja.<br />

Ympäristöntilan seuranta ja tutkimukset on tehty valtaosin ostopalveluin sekä valtion että kuntien kanssa yhteistyössä teetettävin tutkimuksin ja selvityksin.<br />

Kansliapalvelut järjestty yhteistyössä toimialan hallinnon kanssa.

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Ympäristöterveydenhuolto Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

osuus<br />

%<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Ympäristöterveydenhuolto 331 576 6,0 84,51 12,06 3,43<br />

Elintarvikevalvonta x x<br />

Yleinen terveysvalvonta x x<br />

Tupakkalainvalvonta x x<br />

Kuluttajaturvallisuusvalvonta x x<br />

Kemikaalivalvonta x x<br />

Eläinlääkintähuolto<br />

-eläintautien valvonta x x<br />

-eläinsuojelu x x<br />

-peruseläinlääkäripalvelut x x x(1)<br />

palvelu<br />

Kuntayhtymä<br />

1) Eläinlääkäripäivystys yhdessä Riihimäenseudun tk ky:n ja Janakkalan kunnan kanssa<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

osuus<br />

osuus<br />

osuus<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

%<br />

bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />

Rakennusvalvonta 497 792 7,0 142,97 1,36 X<br />

Rakentamisen luvat X<br />

Viranomaistarkastukset X<br />

Rakennetun ympäristön valvonta X<br />

Neuvonta X<br />

palvelu<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?<br />

Asuntotoimi 765 813 2,0 107,49 X<br />

Korjausavustukset X valtion tukema<br />

Asukasvalinnat X ARA-kohteet<br />

Välivuokraus X Y-säätiön asunnot

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Hyvinkään vesi Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />

tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />

osuus<br />

%<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Vesilaitos 2 054 972 18 169,77 31,85 X X<br />

Viemarilaitos 1 877 252 15 258,25 5,23 X X<br />

Talousveden hankinta ja jakelu X X<br />

Jäteveden vastaanotto, poisjohtaminen ja puhdistus X X<br />

Sakokaivo- ja umpikaivolietteen vastaanotto X X<br />

Sade- ja kuivatusvesien poisjohtaminen X X<br />

Kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkkoon X X<br />

Liittyjien vesimittarien asennus ja ylläpito X X<br />

Teollisuusjätevesien laadun valvonta X X X<br />

Vesi- ja viemäriverkoston ylläpito X X<br />

Verkoston paikkatietojen ylläpito X X<br />

Vesijohtovuotojen korjaus X X X<br />

Viemärirottienmyrkytys X X<br />

Liitoslausunnot rakentajille X X<br />

Pohjaveden laadun seuranta X X X<br />

Lausunnot ympäristölupahakemuksiin X X<br />

LVI-asennukset kaupungin kiinteistöissä X X<br />

LVI-kunnossapitotyöt kaup. kiinteistöissä X X<br />

Viranomaisyhteydenpito X X<br />

palvelu<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

mikä?

Palvelujen nykytilakuvaus: Keskushallinto<br />

Hallintopalvelut<br />

Taulukon pohjana 31.12. 2009 tilanne<br />

HALLINTOPALVELUT<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Bruttokustannukset<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />

Verorahoituksen<br />

Maksutulojen Muiden tulojen<br />

€ hlöä osuus<br />

% osuus<br />

bruttokustannuksista<br />

%<br />

Henkilöstöpalvelut 2197778 20,8 78,0 22,0<br />

Hallintopalvelut 13628 1,0 100 X<br />

Palveluhdeasiat 245623 4,0 92,87 7,13 X<br />

Palkanlaskenta 542217 10,4 100 X<br />

Työsuojelu 171529 1,0 100 X<br />

Työterveyshuolto 1041610 55,4 44,6 X<br />

Rekrytointipalvelut 105062 3,4 100 X<br />

Henkilöstön kehittäminen 78109 1,0 100 X<br />

Kaupunginkanslian palvelut 737998 12,6 93,7 6,3<br />

KV ja KH valmistelu-+ täytäntöönpano, v<br />

Asianhallinta-j a arkistointipalvelut<br />

Lakipalvelut<br />

Erityispalvelut 624252 10,6 100 100 x<br />

x<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Muu<br />

seutuyhteistyö<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaeh<br />

toistyö<br />

urheilus<br />

eurat<br />

yms. Muu,<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista<br />

% mikä?<br />

sos.asiamies 18510 100 100 % 1.1.2009 lähtien ostettu Sosiaalitaito oy:ltä<br />

velkaneuvonta 95236 2,0 51,3 48,7 x<br />

Talous 934327 22,9 96,2 3,8<br />

Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut 563909 9,9 93,9 6,1 x<br />

Talousuunnittelu ja johdon raportointi 252358 4,0 100 x<br />

Riskienhallinta 118060 1,0 99,2 0,8 x<br />

Viestintäpalvelut 330989 4,0 98,7 1,3<br />

Kaupungin sisäinen viestintä 264791 3,0 x<br />

Matkailuviestintä 66198 1,0 x<br />

Velkaneuvonnan siirtämisestä valtion<br />

toiminnaksi on keskusteltu, mutta päätöksiä<br />

ei vielä ole.

Palvelujen nykytilakuvaus Hallintopalvelut<br />

Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />

Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />

Muu seutuyhteistyö<br />

Bruttokustannukset<br />

Henkilöstöresurssit<br />

Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />

HALLINTOPALVELUT Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />

Kunnan<br />

oma tuotanto<br />

Kuntayhtymä<br />

Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />

Liikelaitos<br />

tai oma Oy<br />

Ostopalvelu<br />

yrityksiltä<br />

Vapaaehtoistyö<br />

urheiluseurat yms. Muu,<br />

Henkilöstöpalvelut € hlöä<br />

Palkkaus-ja palveluhdeasiat<br />

Palkanlaskenta<br />

Työsuojelu<br />

Työterveyshuolto<br />

Rekrytointi<br />

Henkilöstön kehittäminen<br />

Kaupunginkanslian palvelut<br />

KV ja KH valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät<br />

Asianhallinta-j a arkistointipalvelut<br />

Lakipalvelut<br />

Vaaleihin liittyvät palvelut<br />

Erityispalvelut (sosiaaliasiamies, talous-ja velkaneuvonta)<br />

Talous<br />

Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut<br />

Talouden suunnittelu-, seuranta- ja raportointipalvelut<br />

Rahoitus-ja takauspalvelut<br />

Riskienhallinta<br />

Viestintäpalvelut<br />

Kaupungin sisäinen viestintä<br />

Matkailuviestintä<br />

osuus<br />

%<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista %<br />

osuus<br />

bruttokustannuksista % mikä?

Kaupunginhallitus<br />

Keskushallinto<br />

Nykytila<br />

Keskushallinto käsittää seuraavat pääosin sisäistä hallintoa olevat tehtävät: konsernin<br />

johtaminen, henkilöstöpalvelut, kaupunginkanslian palvelut, talousosaston palvelut sekä<br />

viestintäpalvelut. Henkilöstöpalveluiden keskeisiä toimintoja ovat hallinto-, palvelusuhde-,<br />

palkanlaskenta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja rekrytointipalvelut sekä henkilöstön<br />

kehittäminen. Kaupunginkanslian keskeiset tehtävät ovat valtuuston ja hallituksen asioiden<br />

valmistelu ja täytäntöönpano, vaaleihin liittyvät tehtävät, lakiasiat sekä asianhallinta- ja<br />

arkistotoimi. Kaupunginkanslian alaisuudessa on lisäksi suoraan kuntalaisille tuotettavat<br />

palvelut: velkaneuvonta ja sosiaaliasiamiestoiminta. Talousosasto vastaa taloussuunnittelusta<br />

ja -raportoinnista, kirjanpito- ja maksuliikennepalveluista sekä riskienhallinnasta.<br />

Palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana, lukuun ottamatta sosiaaliasiamiestoimintaa,<br />

joka on 1.1.2009 lähtien hankittu ostopalveluna Sosiaalitaito Oy:ltä.<br />

Tulevat linjaukset<br />

Kunnan sisäisen hallinnon palvelut eivät kasva lähivuosina. Kaupunginkanslian ja viestinnän<br />

palvelut järjestetään myös jatkossa kaupungin omana toimintana.<br />

Talous- ja henkilöstöpalvelut<br />

Kehittämisehdotukset<br />

Aikaväli 2011 – 2017<br />

Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tehostaminen, vaihtoehtoina<br />

<br />

a) Talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen kaupungin omaksi<br />

palvelukeskukseksi<br />

b) Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelujen sekä henkilöstöhallinnon<br />

palkanlaskentapalvelujen järjestäminen kuntayhteistyönä tai ostopalveluna<br />

ulkopuoliselta palveluntarjoajalta<br />

Kaupunginkanslia / asiakasneuvonta, puheluidenvälitys<br />

<br />

Kaupungin puheluidenvälityksen ja kaupungintalon asiakasneuvonnan siirtämistä Kiinteistö<br />

Oy Wanhan Villatehtaan hoidettavaksi valmistellaan parhaillaan. Asia ratkaistaan vuoden<br />

2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ PERUSTURVASSA<br />

KOTI- JA LAITOSPALVELUT<br />

Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />

Hyvinkään Työtuki Vammaisten ja vajaakuntoisten työl- 14 300<br />

listymistä tukeva sosiaalipalvelua ("Epa")<br />

Rinnekotisäätiö Kehitysvammahuollon palveluja (asu- 511 000<br />

mispalvelua, laitoshoitoa, työtoimintaa yms.)<br />

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten asumista<br />

Veteraanitalosäätiö Vanhusten asumispalvelua + demen- 718 155<br />

tiapäiväkeskustoimintaa + veteraanikuntoutusta<br />

Mäntykoto Vanhusten ja vammaisten palveluasumista 527 100<br />

Vapaaehtoistoiminnan tuki ry Vanhusten palveluasumista + 536 000<br />

(Lepovilla) kehitysvammaisten ryhmäasumista<br />

Kuurojen palvelusäätiö Aistivammaisten palveluasumista, 169 300<br />

päiväkeskustoimintaa yms.<br />

Vanhustyön keskusliitto Dementiahoitoyhdistys yms; koulutusta<br />

Uudenmaan vammaispalvelusäätiö Leiripalvelu, asumispalvelut, työtoiminta 106 000<br />

Aspa Palvelut Oy/asumispalv.säätiö Kuulovammaisten asumis- ja tukipalv. 18 417<br />

Invalidiliiton Asumispalvelut Vammaisten palveluasuminen 149 442<br />

Suomen MS-liitto ry Vammaisten asumispalvelut, päivätoiminta, sa 64 580<br />

Vammaisten lasten ja nuorten Vammaisten asumispalvelut 69 350<br />

tukisäätiö<br />

Hyvinkään kuulonhuoltoyhdistys ry Apuvälineiden asennustyöt 7 900 Asiakkaiden kuulo ja kuulolaiteasiat<br />

Kuurojen liitto ry Kuurojen tiedote 3 700<br />

Lounatuulen palvelusäätiö Kehitysvammaisten asumispalvelut 620 700<br />

Toimari ry Vanhusten palveluasumista 4 200<br />

Wisa-Koti ry Vanhusten ja vammaisten palveluasumista 24 600<br />

Eino Raunio Säätiö Kehitysvammaisten as.palvelut ja työtoiminta 115 705<br />

Järjestö Avustus TP 2009<br />

Kehitysvammaisten tuki ry Toiminta-avustus (leirit, 15 000<br />

kerhot yms.)<br />

Sotainvalidien veljesliiton Hyvinkääläisille sotainvalideille 10 920<br />

hyvinkään osasto ry tarkoitetun tuen järjestäminen<br />

Hyvinkään vammaisjärjestöjen Palveluiden/toiminnan järjestäminen 3 500<br />

yhteistyöelin Vaje ry<br />

Hyvinkään eläkeläistuki ry Vanhusneuvostotoiminta 3 500

Järjestö Muu yhteistyö<br />

Hyvinkään setlementtiyhdistys ry Ystäväpalvelu<br />

Dementiayhdistys ry Koulutukset<br />

Autismisäätiö konsultaatiota/koulutusta<br />

Kehitysvammaliitto konsultaatiota/koulutusta<br />

Kehitysvammaisten tukiliitto konsultaatiota/koulutusta<br />

CP-liitto konsultaatiota/koulutusta<br />

Autismi- ja aspergerliitto konsultaatiota/koulutusta<br />

SOSIAALIPALVELUT<br />

Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />

Hyvinkään työtuki ry/EPA Vammmaisten ja vajaakuntoisten 160 000<br />

työllistymistä tukeva toiminta<br />

Työ- ja toimintatoiminta ry. Vaikeasti työllistyvien työllistymistä n. 10 000<br />

tukeva toiminta<br />

Järjestö Avustus TP 2009<br />

Mannerheimin lastensuojelu- Lastenhoitajavälitys 5000<br />

liitto ry/Uudenmaan piiri<br />

Järjestö Muu yhteistyö<br />

n. 30 yhdistystä/järjestöä Yhdistyksiin sijoitettuna<br />

asiakkaita<br />

TERVEYDENHUOLTO<br />

Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />

Hyvinkään mielenterveysseura ry Kriisiapu 60 000<br />

Hyvinkään kuulonhuoltoyhdistys ry Kuulokojeopastus ja neuvonta 2 000<br />

Raivaajatalosäätiö Lääkinnällinen kuntoutus 10 000<br />

Toimari ry Ensisuojatoiminta 55 000<br />

Toimari ry Päihdeongelmaisten asuntola-, työ- distys saa<br />

paja-, ateria- ym. palvelut toimitilat<br />

Hyvinkään Mäntylä Päihdeongelmaisten asumispalvelut 25 000<br />

Järjestö Avustus TP 2009<br />

Mielenterveysyhdistys Hyvinkään mielenterveystyö 25 000<br />

Verso ry

HALLINTO<br />

Järjestö Avustus TP 2009<br />

Hyvinkään Eläkeläistuki ry Perusturva kattaa järjestökeskuksen 88 500 Kolme toimijaa ylläpitävät<br />

Hyvinkään Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry tilakustannukset epäsuorana järjestökeskus Onnensiltaa;<br />

Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry avustuksena käyttöoikeus myös muilla järjestöillä<br />

Hyvinkään Kuulonhuoltoyhdistys Tila-avustus n. 3500<br />

Hyvinkään Nökövammaiset Tila-avustus n. 3500<br />

Paavolan asukasyhdistys/Elokolo Tila-avustus n. 3500<br />

EERO ESKOLAN RAHASTO<br />

Järjestö Avustus TP 2009<br />

Hyvinkään Senioritanssijat Ry Tanssiohjaajien lisäkoulutus 700<br />

ja virkistysretki<br />

Hyvinkään eläkeläiset Ry Voimaa vanhuuteen 1 000<br />

Ohjatun kuntosaliliikunnan 660<br />

Painovyöt+uimalamaksut 500<br />

Hyvinkään kansalliset seniorit ry Kuntosaliharjoittelu 1 792<br />

Hyvinkään eläkkeensaajat ry Voimaa vanhuuteen 75+ 2 820<br />

Hyvinkään kunnalliset eläkeläiset ry Kuntoutus- ja virkistystoiminta 700<br />

Hyvinkään Paavolan asukasyhdistys Ry / Elokolo Ikääntyneiden liikuntahanke 550<br />

Hyvinkään seudun dementiayhdistys ry Kuntosaliharjoittelu ja virkistys 1 700<br />

Hyvinkään sydänyhdistys ry Tuki- ja neuvonta-aseman ylläpito 3 000<br />

ja kuntouttava kerhotoiminta<br />

Hyvinkään parkinsonkerho/Seniorijooga Seniorijooga Hyvinkäällä 800<br />

Joogamattoja 600<br />

Hyvinkään parkinsonkerho Kesälläkin kuntosalille 330<br />

Kuntosalitoiminnan ohjaus 380<br />

Eläkeliiton Hyvinkään yhdistys ry Liikunta, uinti, verenpainemittari 1 350<br />

Kuntoutus- ja virkistysloma omaishoit 2 000<br />

Hyvinkään reumayhdistys ry Ohjattu liikuntatoiminta 3 600<br />

Hyvinkään seudun omaishoitajat ja läheiset Luennot omaishoitajille 3 500<br />

Hierontatuoli+Kirkasvalolamppu 1 250<br />

Hyvinkään palvelukotisäätiö Potilasnosturi + nostoliinoja + 3 660<br />

palvelutalo Mäntykoto kohoasentosarja

Palvelu vuonna 2010 Kattavuus / peittävyys Saatavuus Laatu<br />

itsearviointina<br />

KOTIHOITO JA KOTIHOIDON<br />

TUKIPALVELU (ML.<br />

OMAISHOIDON TUKI)<br />

Säännöllisesti 10,09 %:lle<br />

75‐vuotiaista (alle<br />

suositellun 13 – 14 %:n<br />

tason)<br />

Omaishoidon tuki 2,4 %<br />

(alle suositellun 6 – 7 %:n<br />

tason)<br />

Odotusaika kotihoitoon<br />

pääsyyn n. 7 vrk:ta.<br />

Kiireelliset 1‐3 vrk:ta<br />

Omaishoidontuessa yhteys<br />

asiakkaaseen 7 vrk:n<br />

kuluessa, päätös 2 kk:n<br />

kuluessa.<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Tukipalveluiden kattavuus<br />

21,7 % (+ 75 v.)<br />

PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Odotusaika<br />

kuntoutusjaksolle 3kk:ta<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

VANHAINKODIT JA<br />

ASUMISPALVELUT<br />

8,2 %:lle yli 75‐vuotiaista<br />

(suosituksen mukainen)<br />

Tehostetun asumispalvelun<br />

kattavuus 2,7 (suositus 5<br />

%)<br />

Pitkäaikaisen laitoshoidon<br />

kattavuus 5,6 (suositus 3<br />

%)<br />

Ympärivuorokautisen hoidon<br />

järjestelyaika tarpeen<br />

havaitsemisesta hoitopaikan<br />

järjestymiseen 168,72 vrk:ta<br />

Hoitohenkilökunnan mitoitus<br />

on kaikissa yksiköissä<br />

suositellun<br />

vähimmäismitoituksen<br />

tasolla, joissakin yli sen ja<br />

jopa hyvällä tasolla.<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

TERVEYSKESKUSSAIRAALA Kuormitus 104,19<br />

Siirtoviivepäiviä 8 kk:lta 1655<br />

Hyvä<br />

Yli 75‐vuotiaita potilaita<br />

173,2/1000<br />

vastaavanikäistä<br />

Hoitoaika keskimäärin 36 pv.<br />

Hoitohenkilökunnan mitoitus<br />

on kaikilla osastoilla<br />

suositellun<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Mikä muuttuu vuoteen 2017<br />

Kattavuutta parannetaan säännöllisessä kotihoidossa 13 %:n tasolle.<br />

Kattavuutta parannetaan omaishoidontuessa 3 %:n tasolle. Omaishoidon<br />

tuen hakemuksen käsittelyaika saatetaan 14 vrk:een.<br />

‐ Säännöllisen kotihoidon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 7,3, Kerava<br />

6,0, Lohja 8,0, Porvoo 12,3.<br />

‐ Omaishoidon tuen kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 4,1, Kerava 2,1,<br />

Lohja 2, 0, Porvoo 4,0<br />

‐ Tukipalveluiden kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 25,1, Kerava 21,7,<br />

Lohja 14,5, Porvoo 42,7<br />

Kattavuutta parannetaan Kruununmaan päiväkeskuksen valmistuttua<br />

siten, että odotusaika on 1‐2 kk:ta.<br />

Tavoitteena 8 %:lle yli 75 – vuotiaista; Tehostetun asumispalvelun<br />

kattavuus on 5 % ja pitkäaikaisen vanhainkoti‐ tai<br />

terveyskeskussairaalahoidon kattavuus 3 %. Yli 75 vuotta täyttäneitä ei ole<br />

enää pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla vaan<br />

heidän hoitonsa tapahtuu vanhainkodeissa.<br />

Ympärivuorokautisen hoidon järjestelyaika tarpeen havaitsemisesta<br />

hoitopaikan järjestymiseen on alle 3 kk.<br />

‐ Pitkäaikaisen laitoshoidon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 2,7,<br />

Kerava 3,7, Lohja 3,4, Porvoo 7,9<br />

‐ Tehostetun asumispalvelun kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 8,7,<br />

Kerava 1,5, Lohja 3,7, Porvoo 2,6<br />

Siirtoviivepäivät alle 50/kk<br />

Hoitoaika keskimäärin 2 viikkoa.<br />

‐ Yli 75‐vuotiaita potilaita/1000 vastaavanikäistä Järvenpää 197,7, Kerava<br />

175,8, Lohja 141,8, Porvoo 145,7

vähimmäismitoituksen<br />

tasolla.<br />

Huono ‐ Hoitoaika keskimäärin vertailukunnissa Järvenpää 36,3, Kerava 50,5,<br />

Lohja 50,2, Porvoo 59,5<br />

VAMMAISPALVELUT 2,2 % kuntalaisista<br />

Kuljetuspalveluiden<br />

saajia/100 000 asukasta<br />

1782<br />

Hakemuksen käsittelyaika:<br />

3kk (sosiaalitakuu)<br />

Aika asian vireillepanosta<br />

palvelutarpeen arviointiin: 7<br />

arkipäivää (sosiaalitakuu)<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Kuljetuspalvelupäätöksistä 100 % vammaispalvelulain mukaisia alle 75‐<br />

vuotiaita.<br />

‐ Kuljetuspalveluiden saajia/100 000 asukasta vertailukunnissa Järvenpää<br />

640, Kerava 1288, Lohja 755, Porvoo 1041<br />

KEHITYSVAMMAHUOLTO 0,5 % kuntalaisista Erityishuollon<br />

palvelutarpeen arviointiaika<br />

n. 1kk, palvelusuunnitelman<br />

tekoaika 2 kk kuluessa<br />

Työkeskuksen kuormitus yli<br />

100 %<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Eteva kuntayhtymä/Rinnekotisäätiö tuottavat jatkossa vaativan<br />

erityisosaamisen palvelut ja kunta tuottaa itse/etsii palveluntarjoajan<br />

kevyempiin palveluihin. Esim. Kunta tuottaa itse osan erityishuoltona<br />

myönnetystä kehitysvammalääketieteestä siten, että 1 lääkäri vastaa<br />

kehitysvammaisten perusterveydenhuollosta.<br />

Työkeskuksen palveluissa 100 asiakasta, joista työkeskuksen tiloissa<br />

työtoiminnassa 80 asiakasta.<br />

‐ Kehitysvammahuollon asiakkaita vertailukunnissa: Järvenpää<br />

151,Tuusula 180, Kerava 122, Nurmijärvi 180<br />

TERVEYSKESKUSPÄIVYSTYS Päivystyskäyntien lkm<br />

vuodessa n. 24 000 eli n.<br />

533/1000 asukasta<br />

Odotusaika 0 – 6 tuntia Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

STM:n päivystyssuosituksen mukainen tilanne.<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

TERVEYSKESKUSPALVELUT Perusterveydenhuollon<br />

avohoidon lääkärin<br />

potilaat/1000 asukasta 440<br />

Avohoidon lääkärikäynnit<br />

päivävastaanotolla/1000<br />

asukasta 1053<br />

Perusterveydenhuollon<br />

muut käynnit/1000<br />

asukasta 909<br />

Hoidon tarpeen arviointi 3<br />

vrk:ssa toteutuu.<br />

Jonotusaika hoitajan<br />

vastaanotolle 4 – 7 päivää<br />

Jonotusaika lääkärin<br />

vastaanotolle 2 – 4 vkoa<br />

Lääkärin virkoja kokonaan<br />

täyttämättä alle 10 %<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Hoitotakuu toteutuu. Ei‐kiireellisen lääkärin vastaanottoajan saatavuus alle<br />

7 vrk.<br />

Ikääntyneiden lääkäripalveluiden kehittäminen osana Kauniston<br />

uudistamista.<br />

‐ Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat/1000 asukasta<br />

vertailukunnissa Järvenpää 597, Kerava 584, Lohja 803, Porvoo 689<br />

‐ Avohoidon lääkärikäynnit päivävastaanotolla/1000 asukasta<br />

vertailukunnissa Järvenpää 1319, Kerava 1939, Lohja 1411, Porvoo 1205

Avoterveydenhuollon<br />

käynnit 75 – 84 –<br />

vuotiailla/1000<br />

vastaavanikäistä 1887<br />

KUVANTAMIS‐ JA<br />

LABORATORIOPALVELUT<br />

ERIKOISSAIRAANHOITO Somaattisen avohoidon<br />

käynnit/1000 asukasta 988<br />

Psykiatrisen avohoidon<br />

käynnit/1000 asukasta 102<br />

Somaattisen laitoshoidon<br />

hoitopäivät/1000 asukasta<br />

623<br />

Psykiatrisen laitoshoidon<br />

hoitopäivät/1000 asukasta<br />

277<br />

Psykiatristen<br />

sairaalapalveluiden käyttö<br />

5,7/1000 (Hus, ilman Hkia<br />

4,7)<br />

TYÖTERVEYSHUOLTO Perusterveydenhuollon<br />

työterveyshuollon käynnit<br />

/ 1000 työikäistä 400<br />

PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Psykiatrian<br />

avohoitokäynnit/1000<br />

asukasta 102,9<br />

Virkoja, jotka täytetty<br />

vakinaisella viranhaltijalla,<br />

joka ei ole virkavapaalla 55 %<br />

0 – 40 min. Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Hoitotakuun aikarajat eivät<br />

täyty mm. silmäsairauksien<br />

että lasten ja<br />

nuorisopsykiatrisen hoidon<br />

osalta.<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Välitön hoitoon pääsy Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Jonotusaika psykiatrian<br />

yksikköön 0 ‐25 vrk.<br />

Hoitojakson pituus 37 pv<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

‐ Perusterveydenhuollon muut käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />

Järvenpää 1182, Kerava 0, Lohja 979, Porvoo 1055<br />

‐ Avoterveydenhuollon käynnit 75 – 84 –vuotiailla/1000 vastaavanikäistä<br />

1887 vertailukunnissa Järvenpää 3325, Kerava 3641, Lohja 3163, Porvoo<br />

2474<br />

Hoitotakuu täyttyy kaikilta osin.<br />

‐ Somaattisen avohoidon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />

Järvenpää 858, Kerava 885, Lohja 1068, Porvoo 1158<br />

‐ Psykiatrisen avohoidon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />

Järvenpää 457, Kerava 296, Lohja 336, Porvoo 344<br />

‐ Somaattisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta vertailukunnissa<br />

Järvenpää 660, Kerava 546, Lohja 588, Porvoo 586<br />

‐ Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta 277 vertailukunnissa<br />

Järvenpää 231, Kerava 301, Lohja 362, Porvoo 157<br />

‐ Perusterveydenhuollon työterveyshuollon käynnit / 1000 työikäistä<br />

vertailukunnissa Järvenpää 200, Kerava 15, Lohja 406, Porvoo 218<br />

Hoitotakuun toteutuminen.<br />

‐ Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta vertailukunnissa Järvenpää

Perusterveydenhuollon<br />

mielenterveyskäynnit/1000<br />

asukasta 149<br />

(Hus ilman Hkia 32)<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

HAMMASHUOLLON PALVELUT Suun terveydenhuollon<br />

käynnit/1000 asukasta 978<br />

Suun terveydenhuollon<br />

käynnit 18 vuotta<br />

täyttäneillä/1000 asukasta<br />

163<br />

Jonotusaika<br />

lääkärin/suuhygienistin<br />

vastaanotolle 22 – 90 päivää<br />

Jonon pituus 100<br />

keskisuuren hoidon<br />

tarpeessa ja 466 vähäisen<br />

hoidon tarpeessa olevaa<br />

potilasta<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Aktivointiaste 36 % Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

AIKUISSOSSIAALITYÖ 6,1 % väestöstä<br />

Toimeentulotukea saaneet<br />

lapsiperheet 7,8 %<br />

Toimeentulotukihakemuksen<br />

käsittelyaika 7 vrk<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Toimeentulotukea<br />

pitkäaikaisesti saaneet 18 –<br />

24 –vuotiaat 2,5 %<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

Toimeentulotukea<br />

pitkäaikaisesti saaneet 25 –<br />

64 –vuotiaat 1,9 %<br />

NEUVOLAPALVELUT Äitiysneuvolakäyntien<br />

peittävyys 1038<br />

Lastenneuvolakäyntien<br />

peittävyys 2865<br />

Perhesuunnittelukäyntien<br />

peittävyys 23<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

475, Kerava 296, Lohja 336, Porvoo 344.<br />

‐ Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit/1000 asukasta<br />

vertailukunnissa Järvenpää 71, Kerava 51, Lohja 0, Porvoo 0.<br />

‐ Suun terveydenhuollon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />

Järvenpää 1038, Kerava 1019, Lohja 1041, Porvoo 1057<br />

‐ Suun terveydenhuollon käynnit 18 vuotta täyttäneillä/1000 asukasta<br />

vertailukunnissa Järvenpää 137, Kerava 118, Lohja 159, Porvoo 160<br />

‐ Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet vertailukunnissa Järvenpää 6,2<br />

%, Kerava 7,9 %, Lohja 5,6 %, Porvoo 7,2 %<br />

‐ Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 – 24 –vuotiaat<br />

vertailukunnissa Järvenpää 2,3 %, Kerava 1,7 %, Lohja 1,4 %, Porvoo 1,6 %<br />

‐ Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 – 64 –vuotiaat<br />

vertailukunnissa Järvenpää 1,9 %, Kerava 1,6 %, Lohja 0,9 %, Porvoo 1,4 %<br />

Äitiysneuvolakäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 1054, Kerava<br />

1122, Lohja 1106, Porvoo 1085<br />

Lastenneuvolakäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 2823, Kerava<br />

2765, Lohja 2556, Porvoo 2347<br />

Perhesuunnittelukäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 70,<br />

Kerava 45, Lohja 0, Porvoo 90

LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO 7,3 % alle 18‐vuotiaista Lastensuojeluilmoitusten<br />

käsittelyaika lainmukainen<br />

Lastensuojelutarpeen<br />

selvittelyaika lainmukainen<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

LASTENSUOJELUN<br />

SIJAISHUOLTO<br />

1,6 % alle 18‐vuotiaista<br />

Perhehoidon osuus<br />

sijaishuollon<br />

hoitovuorokausista 47 %<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

PERHENEUVOLA 60,2/1000 alle 18‐vuotiasta Jonotusaika 3 kk<br />

Hyvä<br />

Jonon pituus 56 asiakasta<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

KOULU‐ JA OPISKELU‐<br />

TERVEYDENHUOLTO<br />

Kouluterveydenhuollon<br />

käynnit / 1000 7 – 18 v.<br />

Opiskeluterveydenhuollon<br />

käynnit /1000 16 – 25 v.<br />

Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

PERHEOIKEUDELLISEN YKSIKÖN<br />

PALVELUT<br />

Pääsy erinomainen Hyvä<br />

Tyydyttävä<br />

Kohtalainen<br />

Huono<br />

‐ Avohuollon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 7,0, Kerava 5,8, Lohja<br />

3,3, Porvoo 4,9<br />

‐ Kodin ulkopuolelle sijoitetut vertailukunnissa Järvenpää 1,2, Kerava 1,1,<br />

Lohja 1,1, Porvoo, 1,1<br />

‐ Kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 152,7, Kerava 44,8, Lohja 78,4,<br />

Porvoo 35,8<br />

‐ Vertailukuntiin nähden kaikkein eniten käyntejä. Suositusten mukainen<br />

henkilöstövahvuus.

PALVELUASUMISEN TOTEUTUSTAVAT<br />

Määrittely<br />

Kevyellä palveluasumisella tarkoitetaan Hyvinkäällä ryhmäkotityyppisiä asumisratkaisuja<br />

soluasunnoissa tai palvelutaloissa silloin kun asukkaat pystyvät toimimaan vielä melko itsenäisesti<br />

mutta heillä on tarve kotihoidon melko tiivisiin käynteihin. Asukkailla on kullakin oma vuokrasopimus, he<br />

saavat turvaa ja seuraa toisistaan ja kotihoidon resurssi voidaan käyttää ”keskittymään” tehokkaasti.<br />

Tuetulla palveluasumisella tarkoitetaan yksikköä, jossa asukkaat asuvat kukin omin vuokrasopimuksin<br />

ja jossa on päiväsaikaan hoitohenkilökunta paikalla ja lisäksi yöaikaan apu saatavilla<br />

turvapuhelinhälytyksellä.<br />

Kevyt ja tuettu palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseen.<br />

Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista melko raskasta hoitoa.<br />

Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan yksikköä, jossa asukkaat asuvat kukin omalla<br />

vuokrasopimuksellaan ja jossa on hoitohenkilökunta paikalla ja käytettävissä ympärivuorokautisesti.<br />

Tuotantotapa<br />

Tehostetun palveluasumisen paikkoja <strong>kaupunki</strong> ostaa puitesopimuskumppaneiltaan. Tämä on<br />

pääasiallinen asumispalveluiden järjestämistapa, ja asumispalveluiden ostot muodostavat myös koko<br />

ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudesta 45 %. Viime aikoina alalle on muodostunut markkinoita<br />

ja palveluntuottajia on useita. Kilpailutettuja puitesopimuskumppaneita on useita kymmeniä, ja<br />

ostopalveluyksiköissä asuu toistasataa hyvinkääläistä ikäihmistä.<br />

Seinät rakentuvat nykyisellään joko hoito- ja hoivapalvelun tuottajan omasta toimesta tai tämän<br />

käyttäessä apuna erillistä kiinteistöyhtiötä, jolta vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.<br />

Kaupunki ostaa kilpailutetun kokonaispalvelun asiakkailleen ja määrittelee palvelumaksun asiakkaan<br />

solmiessa vuokrasopimuksen palveluntuottajan kanssa. Palvelustrategisena linjauksena esitetään, että<br />

ympärivuorokautisessa hoidossa yksityisen palvelutuotannon (ostopalvelu ja palveluseteli)<br />

enimmäismäärä olisi 60 % kokonaisuudesta ja muu osuus tuotettaisiin kaupungin omana<br />

palvelutuotantona ja omina tilahankkeina.<br />

Kevyen palvelun osalta tilanne on erilainen ja monimutkaisempi. Kevyt palveluasuminen rinnastetaan<br />

kotona asumiseen. Tällaiseen tarkoitukseen seinät eivät kuitenkaan nykyisellään rakennu<br />

palveluntuottajien toimesta kuten tehostettuun asumispalveluun. Myöskään Hyvinkään kaupungin<br />

vuokra-asuntoyhtiö ei ole katsonut erityisryhmien (usein ARA-rahoitteisten) palveluasumiskohteiden<br />

kuuluvan toimialueelleen. Kohteissa on tyypillisesti asukkaiden yhteisesti käyttämiä tiloja ja lisäksi<br />

hoivatyöhön tarvittavia erityistiloja, joita jyvitetään osittain asukkaiden vuokriin. Tulevaisuudessa olisi<br />

tarpeen rakentaa kaikki palveluasumiskohteet niin, etteivät rakenteet estä vahvennettujen palveluiden<br />

tuomista koteihin.<br />

Kevyen palveluasumisen yksiköinä toimivat tämänhetkiset kotihoidon ryhmäasunnot, joita on<br />

muodostettu normaaleista osakehuoneistoista, ajetaan alas, sillä ne eivät täytä turvallisuusvaatimuksia<br />

(sprinklaus). Perusturva on toiminut asuntojen välivuokraajana ja on osoittanut asukkaat soluasuntoihin<br />

samoin kuin tuottanut sinne kotihoidon palvelut, mikä merkitsee paloviranomaisten näkökulmasta<br />

paloturvallisuusvastuiden siirtymistä perusturvalle.<br />

Hyvinkäällä on kolme palvelutaloa Mäntykoto, Lepovilla ja Veteraanitalo, jotka edustavat pääasiassa<br />

tuettua palveluasumista. Kaikki valitsevat asukkaansa itse ja tarjoavat asukkaille heidän<br />

tarvitsemansa palvelut. Palvelutaloja (sekä kiinteistöä että palvelutuotantoa) ylläpitävät säätiöt ja<br />

yhdistykset, joissa <strong>kaupunki</strong> on mukana takaussitoumusten kautta syntyvine taloudellisine vastuineen.<br />

Talot eivät ole syntyneet markkinaehtoisesti, ja ne ovat kärsineet talousahdingosta, joka on aiheutunut

sekä pienestä omasta pääomasta ja suurista velanhoitokustannuksista että myös arvioitua<br />

vähäisemmästä palveluiden käytöstä ja siitä aiheutuvista tuotoista.<br />

Kaupunki on ostanut jonkin verran yksittäisiä tehostetun asumispalvelun paikkoja kaikilta taloilta.<br />

Kaupungin ohjausvalta säätiöissä on erittäin vähäinen. Palveluita hankittaessa säätiöiden tuottamat<br />

palvelut ovat ostajakuntaan nähden samassa asemassa muiden palveluntuottajien kanssa.<br />

Kiinteistöyhtiömuotoa on sovellettu eräisiin uudishankkeisiin. Uuden toimintatavan haltuun ottaminen ei<br />

kuitenkaan ole ollut näissä helppoa. Siksi on koettu tarpeelliseksi selkeyttää toimintalinjaa jatkossa<br />

kevyen ja tuetun palveluiden yksiköiden sekä eräiden muiden kohteiden osalta.

PALVELUASUMISEN TOTEUTUSTAPOJEN VERTAILU<br />

Tuotantotapa<br />

kevyen tai tuetun<br />

palveluasumisen<br />

kohteisiin<br />

Kaupungin oma<br />

investointi<br />

Yksityinen<br />

investoija<br />

Säätiö, yhdistys<br />

Kiinteistöyhtiön<br />

osakkuus<br />

Tarkoitusta varten<br />

erikseen<br />

perustettu tai jo<br />

olemassa oleva<br />

kaupungin yhtiö<br />

Vahvuudet ja<br />

mahdollisuudet<br />

Hanke on kokonaan omassa<br />

hallussa.<br />

Vaivaton.<br />

Ei vaadi kaupungilta<br />

hankeorganisaatiota eikä<br />

takausvastuita tms.<br />

Ei suoraan kaupungin<br />

taseessa.<br />

Mahdollisuus esim. ARAn ja<br />

RAY:n avustuksiin.<br />

Toimiva tapa, joka<br />

mahdollistaa omistajaäänen<br />

käyttämisen.<br />

Ei kasvata kaupungin<br />

investointeja eikä<br />

velkamäärää.<br />

Mahdollistaa ARA:n<br />

rahoituksen osakkaittensa<br />

kautta.<br />

Kaikki edellä mainitut<br />

yhtiömuotoisen toiminnan<br />

edut, mutta keskittää<br />

vastuita.<br />

Ammattimainen toimija, jolla<br />

on valmis hankeorganisaatio.<br />

Heikkoudet ja uhat<br />

Rakentaminen ei ole ydintoimintaa.<br />

Vaikuttaa suoraan kaupungin talousarvioon ja<br />

tilinpäätökseen.<br />

Pääoman tuottovaatimus on suurempi kuin<br />

oman rahoituksen kustannukset. Hintaan eli<br />

tuottovaatimukseen vaikuttaa suoraan se,<br />

kuinka pitkäaikaisen vuokrasopimuksen<br />

<strong>kaupunki</strong> on valmis solmimaan. Eli kaupungin<br />

vapaus toimintatapojen muutokseen<br />

tarvittaessa ei kuitenkaan kovin hyvä.<br />

Takaus eli kaupungin sitoutuminen rahoituksen<br />

järjestämiseen vaaditaan. Kuitenkin<br />

vaikutusmahdollisuudet säätiön toimintaan<br />

ovat lainsäännöllisistä syistä vaatimattomat.<br />

Ei täytä kuitenkaan in‐house –aseman<br />

kriteerejäkään, koska lainsäädännöllisen<br />

taustan vuoksi täysin itsenäinen toimija.<br />

Jos useita erillisiä yhtiöitä, vastuut hajautuvat.<br />

Edellyttää aina uuden perustamispäätöksen ja<br />

hankeorganisaation pystyttämisen.<br />

Edellyttää kaupungin takausta ja riittävää oman<br />

pääoman järjestämistä eli kaupungin<br />

voimakasta panostusta rahoituksen<br />

järjestämiseen. (Markkinaehtoinen takaus,<br />

mikäli voi vaikuttaa markkinoihin.)<br />

Osakkuus luovutettavissa, ellei esim.<br />

rahoituslähteiden asettamia luovutusrajoituksia<br />

ole.<br />

Kaikki edellä mainitut yhtiömuotoisen<br />

toiminnan heikkoudet.<br />

Kilpailuilla markkinoilla toimiminen rajoitettua,<br />

jos <strong>kaupunki</strong> tukee yhtiön rahoitusasemaa<br />

huomattavasti.<br />

Vaatii pääomasijoitusta.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!