Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Palvelustrategia - Hyvinkaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hyvinkään kaupungin<br />
<strong>Palvelustrategia</strong><br />
vuoteen 2017
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 1<br />
SISÄLTÖ<br />
1. JOHDANTO 3<br />
2. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 4<br />
2.1 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA 4<br />
2.2 KESKEISET TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6<br />
2.2.1 TALOUDELLINEN TILANNE 6<br />
2.2.2 VÄESTÖ JA PALVELUTARPEET 6<br />
2.2.3 KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ 7<br />
2.2.4 LAKIUUDISTUKSET JA VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET 8<br />
3. PALVELUTUOTANNON NYKYTILA 9<br />
3.1 LÄHIPALVELU – KESKITETTY PALVELU – SEUDULLINEN PALVELU 9<br />
3.2 OMAN TUOTANNON JA OSTOPALVELUIDEN SUHDE 11<br />
3.3 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN KUNTAYHTYMÄMALLILLA 16<br />
3.4 YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA 18<br />
3.5 SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 19<br />
3.6 PALVELUKYKY JA LAATU 24<br />
4. STRATEGISEN SUUNNAN VALINTA 27<br />
5. PALVELUTUOTANNON JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA 31<br />
5.1 MUUTOKSET PALVELUTUOTANNOSSA 31<br />
5.2 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI TULEVAISUUDESSA 38<br />
5.3 SEUTUYHTEISTYÖ TULEVAISUUDESSA 39<br />
5.4 ASUMISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 40<br />
6. TIIVISTELMÄ PALVELUTUOTANNON MUUTOKSISTA 42<br />
6.1 KAUPUNGIN OMAN TUOTANNON KEHITTÄMINEN JA KOTIUTTAMINEN 42<br />
6.2 SEUTUYHTEISTYÖNÄ JÄRJESTETTÄVÄT PALVELUT 43<br />
6.3 OSTOPALVELUT JA ULKOISTAMINEN 43<br />
6.4 YHTEISTYÖ KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA 44<br />
7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 46<br />
1
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 2<br />
LIITTEET<br />
Liite 1. Toimialojen nykytilannekuvaukset ja linjaukset tulevasta palvelujen järjestämistavasta<br />
Liite 2. Perusturvan ja järjestöjen yhteistyö<br />
Liite 3. Perusturvan palvelukyvyn ja laadun arviointi<br />
Liite 4. Palveluasumiskohteiden omistamista, investointia/rakennuttamista ja hallinnointia koskeva<br />
nykytilan kuvaus ja eri vaihtoehtojen vertailu<br />
2
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 3<br />
1. JOHDANTO<br />
Hyvinkään kaupunginhallitus päätti toukokuussa 2010 palvelustrategian laadintatyön<br />
käynnistämisestä. <strong>Palvelustrategia</strong>n lähtökohtana on Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia, jossa on<br />
määritelty strategiset suuntaviivat kaupungin ja sen tarjoamien palvelujen kehittämiselle vuoteen<br />
2017. Strategian mukaan Hyvinkään kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen<br />
myös palveluiden osalta. Nämä päämäärät toteutuvat kaikkien toimialojen strategisissa<br />
tavoitteissa ja toimenpiteissä. <strong>Palvelustrategia</strong>ssa määritellään pääpiirteissään, kuinka<br />
kaupungin palvelutuotanto järjestetään vuosina 2011 – 2017. <strong>Palvelustrategia</strong> ohjaa<br />
kuntapalvelujen järjestämistä Hyvinkäällä, kaupungin kaikissa toiminnoissa.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>n laatiminen on edellyttänyt Hyvinkään kaupungin toimintaympäristön arviointia.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>n avulla varaudutaan muutoksiin, jotka liittyvät hyvinkääläisten elinolojen ja<br />
palvelutarpeiden kehittymiseen, kaupungin käytettävissä olevien taloudellisten resurssien<br />
kehittymiseen ja henkilöstön saatavuuteen, yhteistyömahdollisuuksiin muiden kuntien, yritysten<br />
ja kolmannen sektorin kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehtoihin ja markkinoiden<br />
kehitysnäkymiin. Keskeiset toimintaympäristön muutokset liittyvät väestön ikääntymiseen ja<br />
palvelutuotannon muutokset henkilöstön eläköitymiseen. Niukkenevien resurssien ja kasvavan<br />
palvelukysynnän tilanteessa palveluprosesseja ja toimintatapoja täytyy uudistaa, jotta<br />
kuntalaisille voidaan taata laadukkaat ja hyvin saavutettavissa olevat palvelut tulevina vuosina.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>ssa kuvataan, mitkä palvelut on tarpeen säilyttää lähellä asukkaita, mitkä<br />
voidaan hakea kauempaa, esim. keskitetystä palvelupisteestä. Tavoitteena on tuottaa palvelut<br />
entistä joustavammin ja kustannustehokkaammin, ilman että palvelujen saatavuus ja laatu<br />
heikkenevät. <strong>Palvelustrategia</strong> antaa tietoa mm. siitä, mitä toimintoja ja palveluja Hyvinkään<br />
<strong>kaupunki</strong> aikoo kehittää omana toimintanaan ja mitkä toiminnot avataan ulkopuolisille<br />
markkinoille – joko kokonaan tai osittain ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi. Sen avulla<br />
asukkaat, palveluyritykset ja kaupungin henkilöstö voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin.<br />
Samanaikaisesti palvelustrategian kanssa on laadittu kaupungin palveluverkon kehittämissuunnitelmat<br />
kouluverkon ja perusturvan palveluiden osalta. Palveluverkkosuunnitelmat yhdessä<br />
tänä vuonna valmistuvan keskustaajaman osayleiskaavan uudistamistyön kanssa ohjaavat<br />
omalta osaltaan palvelutuotannon kehittämistä. Toimialat ovat mallintaneet ja mallintamassa<br />
palveluprosessejaan, jolloin saadaan yksityiskohtaista tietoa palveluketjuista toimintojen<br />
kehittämisen pohjaksi.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>ssa tehdyt linjaukset ovat perusta vuosittaiselle talousarviolle ja<br />
taloussuunnitelmalle. <strong>Palvelustrategia</strong>n toteutumista seurataan vuosittain talousraportoinnin<br />
yhteydessä ja se päivitetään vuonna 2017 <strong>kaupunki</strong>strategian tarkistamisen yhteydessä.<br />
Strategiaa on valmisteltu toimialojen yhteistyönä poikkihallinnollisessa työryhmässä. Kaupungin<br />
johtoryhmä ja kaupunginhallitus ovat ohjanneet työryhmän työtä ja sopineet tärkeimmistä<br />
linjauksista.<br />
3
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 4<br />
2. PALVELUSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT<br />
2.1 Hyvinkään kaupungin strategiaperusta<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia vuosille 2009–2012 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.6.2009<br />
ja toimialojen strategiat 22.3.2010. Kaupunkistrategia on tehty valtuustokaudeksi, mutta sen<br />
tähtäin on vuodessa 2017. Strategioissa on kuvattu tahtotila, strateginen suunta, vuoteen 2017<br />
asti. <strong>Palvelustrategia</strong> 2017 täsmentää <strong>kaupunki</strong>strategian palvelutuotannon linjauksia ja asettuu<br />
henkilöstöstrategian kanssa <strong>kaupunki</strong>strategian ja toimialastrategioiden väliin. Hyvinkäällä on<br />
yhtä aikaa palvelustrategian kanssa valmisteltu sivistystoimen kouluverkkosuunnitelmaa ja<br />
perusturvan palveluverkkosuunnitelmaa. <strong>Palvelustrategia</strong> ja palveluverkkoa koskevat<br />
suunnitelmat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.<br />
Kuva 1. Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategian suhde muihin kaupungin strategioihin. Lähde: Hyvinkään<br />
<strong>kaupunki</strong><br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategian suhde muihin strategioihin<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>strategia 2017<br />
Elinkeinostrategia<br />
Henkilöstöstrategia<br />
<strong>Palvelustrategia</strong><br />
Toimintasuunnitelmat ja -ohjelmat<br />
Perusturvan<br />
toimialastrategia<br />
Sivistystoimen<br />
toimialastrategia<br />
Tekniikan ja<br />
ympäristön<br />
toimialastrategia<br />
PricewaterhouseCoopers<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> edistää asukkaidensa hyvinvointia<br />
ja elinkeinoelämän menestystä.<br />
lokakuu 2009<br />
Strategiansa mukaan Hyvinkää haluaa olla vuonna 2017 metropolialueella kasvava,<br />
vetovoimainen ja viihtyisä Pohjois-Uudenmaan keskus. Hyvinkään kaupungin toiminnan<br />
perustehtävä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Kaupungin<br />
kehitys perustuu asukaslähtöisyyteen ja uudistumiseen, yritysten hyviin toimintaedellytyksiin ja<br />
monipuolisiin asumisen ja työnteon vaihtoehtoihin. Palvelutuotannon osalta päämääränä on<br />
palveluiden uudistuminen ja kehittyminen. Toimivat palvelut helpottavat arjen sujumista ja<br />
lisäävät kaupungin vetovoimaa. Työnantajana Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on kilpailukykyinen ja<br />
henkilöstöään arvostava, mikä houkuttelee <strong>kaupunki</strong>in osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.<br />
Kaupunki edistää elinkeinoelämän, julkisten palveluntarjoajien ja kolmannen sektorin yhteistyötä.<br />
Hyvinkää toimii tiiviissä yhteistyössä naapurikuntien ja seudun kanssa, verkottuu ja kehittää<br />
uusia yhteistyön muotoja. Kaupunkistrategian päämäärät ja tavoitteet toteutuvat käytännössä<br />
toimialojen strategioiden toimeenpanon kautta.<br />
4
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 5<br />
Perusturvan toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />
Asukaslähtöinen kehitys palveluiden järjestämisessä<br />
o Tarvevastaavuus ja valinnanmahdollisuus palveluissa<br />
o Elinkaariajattelun mukainen toiminta<br />
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen koko kaupungin asiaksi<br />
o Yksilön vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista<br />
o Ehkäisevä toiminta ja varhainen tuki<br />
Keskittyminen toiminnan kustannusvaikuttavuutta lisäävään yhteistyöhön<br />
o Tuotteistetut ydintoiminnat ja palveluvalinnat vaikuttavuuden ja tuottavuuden<br />
mukaan<br />
o Seutukunnallisen yhteistyön etujen saavuttaminen<br />
Kehittyminen omaleimaiseksi ja houkuttelevaksi työnantajaksi ja työyhteisöksi<br />
o Koko henkilökunnan asiantuntemus työ- ja toimintamallien kehittämisessä<br />
o Palaute-, arviointi- ja kannustinjärjestelmät<br />
Sivistystoimen toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />
Lasten ja nuorten opetus- ja harrastuspalvelut profiloituvat laadultaan alueelliseksi<br />
vetovoimatekijäksi.<br />
Paikkakunnan tunnettuustekijöitä vahvistetaan ja nostetaan esiin.<br />
Sivistyspalvelut ja sivistys-palvelujen palvelurakenne luovat turvallisuutta.<br />
Opetuspalvelujen ja muun sivistyspalvelujen yhteistyö innostaa luovuuteen ja<br />
oppimiseen, jotka jatkuvat oppi-velvollisuusiän jälkeenkin.<br />
Vapaan sivistystyön palvelut, kulttuuripolku, taiteen perusopetus ja kirjasto tarjoavat<br />
kaiken ikäisille mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja kulttuurista ja taiteesta<br />
nauttimiseen.<br />
Lasten ja nuorten palveluja tarkastellaan kokonaisuutena ja tarpeellisia palveluja<br />
tuodaan moniammatillisen yhteistyön avulla lasten ja nuorten luonnollisiin<br />
kehitysympäristöihin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti.<br />
Palvelurakenne on tehokas ja itse tuottaminen ja muu järjestäminen ovat järkevässä<br />
suhteessa toisiinsa. Palveluja kehitetään saadun palautteen pohjalta.<br />
Tekniikan ja ympäristön toimialan keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset päämäärät ovat<br />
Asiakastarpeet palvelujen lähtökohtana<br />
Palveluiden järjestäminen toteutetaan innovatiivisessa ja tuloksellisessa ympäristössä<br />
Kustannustehokkaat ja tuotteistetut palvelut<br />
Luotettavat viranomaispalvelut<br />
Kuntayhteistyön kehittäminen<br />
Konserni- ja tukipalvelut –palvelualueen keskeiset palvelutuotantoon liittyvät strategiset<br />
päämäärät ovat<br />
Yritystoiminnalle suotuisan toimintaympäristön järjestäminen yhteistyössä muiden<br />
toimijoiden kanssa<br />
Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaus<br />
Kaupungin toimialojen ja hallinnon toiminta- ja kehittämisedellytysten parantaminen<br />
tukipalvelujen avulla<br />
5
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 6<br />
2.2 Keskeiset toimintaympäristön muutokset<br />
2.2.1 Taloudellinen tilanne<br />
Pitkään vakaasti kehittynyt maailmantalous ajautui syvään lamaan vuonna 2009, kääntyi 2010<br />
parempaan suuntaan, ja suhdannenäkymät ovat kirkastumassa. Talouden nousu on kuitenkin<br />
epävarmaa ja vaikka taantuman syvin vaihe on ohitettu, tuleva kehitys on pitkälle tulevaisuuteen<br />
hyvin epävarmaa. Suomen talouskasvun arvioidaan olevan lähivuodet hidasta. Hyvinkäällä<br />
talouskriisin vaikutukset ovat näkyneet työttömien määrän kasvuna vuoden 2009 alusta lähtien,<br />
mutta työllisyystilanne on pysynyt kohtalaisena.<br />
Kaupungin talous on toteutetuista veronkorotuksista huolimatta epävakaa, vaikka vuoden 2010<br />
tilinpäätös onkin ylijäämäinen. Kasvavaa menopaineita aiheuttaa väestön ikääntyminen ja siitä<br />
aiheutuva palvelutarpeiden kasvu. Toimintamenot tulevat jatkossa kasvamaan enemmän kuin<br />
tulot, mikäli palvelutuotantoa ei pystytä tehostamaan. Valtion peruspalvelubudjetissa kuntien<br />
verotulojen arvioidaan kasvavan seuraavalla nelivuotiskaudella keskimäärin 3,2 prosenttia ja<br />
toimintamenojen keskimäärin 3,7 prosenttia. Lisäpaineita tuo valtion aikomus siirtää kunnille<br />
uusia tehtäviä, joihin se ei osoita varoja täysimääräisesti. Pääosa uusista tehtävistä liittyy<br />
sosiaali- ja terveyspalveluihin, muun muassa neuvolatoimintaan, kouluterveydenhoitoon,<br />
vammaispalveluihin ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin.<br />
Jotta <strong>kaupunki</strong> selviytyy tulevina vuosina palvelutuotantovastuustaan, toiminnan tuottavuutta<br />
tulee nostaa ja menojen kasvua hillitä. Toiminnan suunnittelussa tulee panostaa sellaisiin<br />
kehittämishankkeisiin ja palvelurakenneuudistuksiin, joissa voidaan ainakin pitkällä aikavälillä<br />
saavuttaa säästöjä. Tavoitteeksi tulee asettaa luonnollisen poistuman hyödyntäminen sekä<br />
palvelutarpeen kysynnän kasvuun vastaaminen ilman lisäresursointia. Jotta toimintakatteen<br />
kasvua saadaan hillittyä, myös toimintatuottojen kasvattamiseen tulee kiinnittää huomiota.<br />
Maksujen ja myyntihintojen korottamismahdollisuudet on tarpeen selvittää.<br />
2.2.2 Väestö ja palvelutarpeet<br />
Vuoden 2010 lopussa Hyvinkäällä oli 45 487 asukasta. Väestöennusteen mukaan Hyvinkään<br />
väestömäärä kasvaa vuoteen 2017 mennessä noin 2 700 henkilöllä. Hyvinkää on muuttovoittokunta,<br />
jossa ja väestönkasvu on viimeiset 10 vuotta ollut keskimäärin 0,7 % vuodessa. Viime<br />
vuosina maan sisäinen muuttoliike on supistunut, syntyvyys on pysynyt tasaisena, jopa hieman<br />
noussut, ja ulkomainen muuttovoitto kasvanut. Väestörakenteessa suurin muutos on vanhuuseläkeikäisen<br />
väestön määrän nopea kasvu lähimmän 15 vuoden aikana. Ikääntyneiden<br />
asukkaiden määrä ja väestöosuus tulee kasvamaan suhteessa nuoriin ja työikäiseen väestöön.<br />
Työikäisten osuus väestöstä on jo lähtenyt laskuun suuriin ikäluokkiin kuuluvien poistuessa<br />
työmarkkinoilta. Positiivinen muuttovirta ylläpitää luonnollista väestönkasvua ja hidastaa<br />
ikärakenteen vanhenemista.<br />
65 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan nykyisestä 7 100 henkilöstä 2700 henkilöllä<br />
eli 38 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. 65 -74 -vuotiaiden määrä kasvaa eniten, noin 1900<br />
henkilöllä eli 50 prosenttia nykyisestä vuoteen 2017 mennessä. 75 - 84 -vuotiaiden määrä<br />
kasvaa noin 400 henkilöllä eli 17 prosenttia nykyisestä vuoteen 2017 mennessä ja 85 vuotta<br />
täyttäneiden määrä lähes saman verran, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin 85 vuotta<br />
täyttäneiden määrä vuonna 2010. Kaikkiaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä<br />
3 300 henkilöstä 800 henkilöllä vuoteen 2017 mennessä. Edellä sanottu merkitsee vanhusten<br />
hoidon tarpeen merkittävää kasvua. Valtionvarainministeriön laatiman peruspalveluohjelman<br />
mukaan kysyntä kasvaa vanhusten palveluissa 30 – 40 % noin kymmenen vuoden aikajänteellä.<br />
6
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 7<br />
Alle kouluikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan tasaisesti. Lasten määrä kasvaa noin 230<br />
lapsella (7 prosenttia) vuoteen 2017 mennessä. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa noin 160<br />
lapsella (5 prosenttia), yläkouluikäisten lasten ja lukioikäisten määrä pienenee noin 130 lapsella<br />
(- 8 prosenttia) vuoteen 2017 mennessä. Kokonaisuutena kouluikäisten määrä pysyy likipitäen<br />
nykyisellä tasolla (n.0,5 prosenttia kasvu/vuosi) 2017 mennessä. Nuorten 16 - 19 -vuotiaiden<br />
määrän on arvioitu vähenevän noin 240 henkilöllä eli 10 prosenttia nykyisestä.<br />
Kuva 2. Arvioitu väestömäärän muutos ikäryhmittäin vuodesta 2009 vuoteen 2017. Lähde:<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong><br />
0-6<br />
7-12<br />
13-15<br />
16-18<br />
19-24<br />
-132<br />
-135<br />
120<br />
234<br />
156<br />
25-39<br />
724<br />
40-64<br />
65-74<br />
-997<br />
1896<br />
75-84<br />
85-<br />
414<br />
370<br />
-1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500<br />
2.2.3 Kaupungin henkilöstö<br />
Kunta-alalla työskentelee keski-iältään työmarkkinoiden iäkkäintä työvoimaa. Kuntien eläkevakuutuksen<br />
mukaan noin kolmannes kuntatyöntekijöistä tulee siirtymään eläkkeelle kymmenen<br />
vuoden kuluessa ja noin puolet vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle siirtyminen on suurimmillaan<br />
vuosina 2013 – 2017, mutta jatkuu korkeana vielä kymmenen vuotta siitä eteenpäin. Kilpailu<br />
työvoimasta tulee kiristymään, kun työvoiman määrä samaan aikaan vähenee.<br />
Hyvinkään kaupungin palveluksessa on n. 2 800 henkilöä, joista 83,6 % on naisia. Henkilöstön<br />
keski-ikä on vuoden 2010 lopussa 46,6 vuotta. Kaupungin työvoiman supistuminen on<br />
eläköitymisen kautta jo toteutumassa. Seuraavan viiden vuoden aikana kaupungin henkilöstöstä<br />
arvioidaan jäävän eläkkeelle keskimäärin 100 henkilöä vuodessa, eli 3,5 % vuosittain. Aikavälillä<br />
2011-2016 eläkkeelle siirtyy arviolta 620 henkilöä, eli 21 % henkilöstöstä arvioidaan jäävän<br />
eläkkeelle vuoteen 2017 mennessä. Henkilöstöstrategiassa vastataan osaltaan henkilöstön<br />
rekrytoinnin, osaamisen ja työhyvinvoinnin haasteisiin.<br />
7
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 8<br />
Kuva 3. Eläkepoistuma 2010-2030 Hyvinkäällä, %. Lähde: Kuntien eläkevakuutus<br />
4<br />
Eläkepoistuma Hyvinkäällä, %<br />
Koko kunta.ala,%<br />
Eläkepoistuma yht. Hyvinkäällä<br />
% Hlöä<br />
120<br />
3,5<br />
3<br />
2,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
0,5<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030<br />
0<br />
2.2.4 Lakiuudistukset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet<br />
Vuoden 2010 loppupuolella eletään tilanteessa, jossa eri ministeriöissä on valmisteilla useita<br />
lakiuudistuksia, joilla on vaikutusta kunnalliseen palvelutuotantoon. Kuntalaki uudistuu<br />
todennäköisesti vuoteen 2017 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla useita<br />
terveydenhuollon rakenteisiin ja rahoitukseen vaikuttavia lakiuudistuksia, muun laki sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon järjestämisestä sekä sosiaalihuoltolain uudistus. Sivistystoimen osalta<br />
muutoksia on tulossa perusopetuslakiin, päivähoitolakiin, nuorisolakiin sekä teknisen toimen<br />
osalta vesihuoltolakiin. Vuonna 2011 voimaan tulevia lakimuutoksia, joiden kautta kuntien<br />
tehtävät ja palvelujen tasovaatimukset tulevat kasvamaan, ovat mm. seuraavat:<br />
‣‣ Neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun<br />
terveydenhuoltoa koskeva asetus, siirtymäaika päättyy 1.1.2011<br />
‣‣ Vammaispalvelulaki; oikeus henkilökohtaiseen apuun laajenee 1.1.2011.<br />
‣‣ Kotikuntalaki, muutos 1.1.2011<br />
‣‣ Terveydenhuoltolaki 1.5.2011<br />
‣‣ Lastensuojelulaki, muutos 1.1.2011<br />
Monen esitetyn lakiuudistuksen sisältö on vielä valmisteluvaiheessa, joten tässä vaiheessa on<br />
vielä hankalaa tarkemmin arvioida, kuinka merkittäviä muutoksia ne voimaantullessaan<br />
aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle.<br />
8
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 9<br />
3. PALVELUTUOTANNON NYKYTILA<br />
Edellä on esitelty palvelustrategian lähtökohtia keskittyen erityisesti toimintaympäristön<br />
muutoksiin. Tässä luvussa kuvataan palvelutuotannon nykytilaa. Tarkastelu liittyy niin<br />
palveluiden saavutettavuuteen kuin siihen, kuka palvelun tuottamisesta vastaa. Myös palveluiden<br />
tuottamisen kustannuksia ja laatua sivutaan.<br />
3.1 Lähipalvelu – keskitetty palvelu – seudullinen palvelu<br />
Palvelut luokitellaan tässä lähipalveluihin, keskitettyihin palveluihin ja seudullisiin<br />
erityispalveluihin. Lähipalvelut tuodaan asiakkaittensa luo tai nimensä mukaisesti lähelle heitä,<br />
kaupungin eri alueita palveleviin yksiköihin. Keskitetty palvelu järjestetään yhdessä<br />
toimipisteessä kaupungin rajojen sisällä. Seudullinen erityispalvelu voi sijaita myös lähikunnassa.<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Lähipalvelua perusturvassa on kolmessa eri pisteessä tuotettu neuvolatoiminta samoin kuin<br />
asiakkaiden kotiin tuotavat varhaisen tuen ja lastensuojelun perhetyön palvelut. Koulu- ja<br />
opiskelijaterveydenhuolto on myös luonteeltaan lähipalvelua. Hammashuollon palveluita on<br />
keskitetty Rentton keskushammashoitolaan, mutta työtä tehdään edelleen kolmessa eri<br />
toimipisteessä ja sitä voidaan luonnehtia lähipalveluksi. Vanhusten kotihoito tukipalveluineen on<br />
lähipalveluna tuotettua, samoin päiväkeskuspalvelu, jota on tarjolla kahdessa, kolmessa eri<br />
toimipisteessä. Vanhainkoteja ja asumispalveluyksiköitä on eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a. Vammaisten<br />
henkilökohtainen apu tuodaan asiakkaan kotiin samoin kuin asumista tukevat muut palvelut.<br />
Keskitettyjä palveluita ovat terveyskeskuspäivystys sekä terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan<br />
palvelut, terveyskeskussairaalahoito, psykososiaaliset palvelut, perheneuvolatoiminta,<br />
aikuissosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön palvelut, työterveyshuolto, kuntoutuspalvelut,<br />
vanhusten palveluohjaus ja muistipoliklinikka sekä vanhusten ja vammaisten sosiaalityö ja<br />
kehitysvammahuollon ohjaus. Vammaisten työ- ja päiväkeskustoiminta on myös osin keskitetty.<br />
Seudullisesti järjestettyjä palveluita Hyvinkään perusturvassa ovat tällä hetkellä mm.<br />
sosiaalipäivystys, seudullinen perheoikeudellinen yksikkö, työvoiman palvelukeskus sekä<br />
ensihoito- ja sairaankuljetus ja erikoissairaanhoito. Myös perusturvatoimialaan kuuluvia<br />
maaseututoimen palveluita tuotetaan seutuyhteistyönä.<br />
Merkittäviä tarpeita muuttaa palveluiden tuottamisen tapaa akselilla lähipalvelut – keskitetyt<br />
palvelut – seudulliset erityspalvelut ei ole. Ainoastaan hammashuollon ja neuvoloiden palveluissa<br />
esiintyy tarvetta siirtyä lähipalvelun luonteisesta toiminnasta keskitetympään palveluun. Tätä<br />
koskevat muutosehdotukset sisältyvät palveluverkkoselvitykseen.<br />
Perusturva pyrkii kustannusvaikuttavuutta parantavaan yhteistyöhön kumppaneittensa kanssa.<br />
Tavoitteena on hakea seutukunnallisen yhteistyön etuja jatkuvasti. Seudullista yhteistyötä on<br />
aikomus lisätä tai laajentaa mm. maaseututoimen palveluissa, lastensuojelun perhehoidossa ja<br />
perheoikeudellisen yksikön palveluissa.<br />
9
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 10<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Sivistystoimen varhaiskasvatuspalveluissa lähipalvelua on eri pisteissä tuotettu päivähoitopalvelu<br />
(kunnallisena tai yksityisenä). Avoimia varhaiskasvatuspalveluita tuotetaan päiväkotien<br />
yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a ja perhepäivähoitoa hoitajien<br />
kotona tai lapsen omassa kodissa perheiden valinnan mukaan. Lisäksi tuetaan kotona hoitamista<br />
lakisääteisen kotihoidon tuen ja kuntalisän ns. Hyvinkää-lisän turvin.<br />
Perusopetus on pääosin lähipalvelua. Keskitetysti tarjotaan opetuspalveluja, joiden järjestäminen<br />
lähipalveluna ei ole mahdollista tai järkevää: esimerkiksi joidenkin kielten opetus ja<br />
musiikkiluokkaopetus. Perusopetuksen järjestämisessä noudatetaan lähikouluperiaatetta, oppilas<br />
voi käydä lähikouluaan eli sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu.<br />
Hyvinkäällä on ruotsinkielinen alakoulu, yläkoulussa ruotsinkieliset oppilaat käyvät pääosin<br />
Vantaalla. Lasten aamu- ja Iltapäivätoiminta tuotetaan pääosin kolmannen sektorin toimesta joko<br />
koulujen tiloissa tai niiden läheisyydessä.<br />
Lukiokoulutus on seudullinen palvelu, jota tarjotaan Hyvinkäällä keskitetysti kahdessa lukiossa.<br />
Vapaan sivistystyön palveluja tarjoaa Hyvinkään Opisto pääosin keskitetysti. Opisto järjestää<br />
opetusta myös muissa tiloissa, koska kaikkea opetusta ei voida toiminnallisesti toteuttaa<br />
Hyvinkään Opiston omissa tiloissa. Erilaiset liikunta- ja käsityökurssit ovat esimerkkejä vapaan<br />
sivistystyön opetuksesta, jota järjestetään eri tiloissa eri puolilla <strong>kaupunki</strong>a.<br />
Nuorten työpajatoiminta on tällä hetkellä pääosin luonteeltaan keskitetty palvelu, sillä eri työpajat<br />
sijaitsevat kukin yhdessä toimipaikassa. Nuorten työpajatoiminta on muuttumassa seudulliseksi.<br />
Taidemuseon ydinpalvelut – näyttelytoiminta, kokoelmapalvelut/ tallennus ja tutkimus,<br />
asiantuntijapalvelut ja museopedagogiikka, tuotetaan pääosin keskitetysti. Taidemuseon palvelut<br />
tuotetaan tällä hetkellä keskitetysti yhdessä toimipisteessä. Taidemuseo tuottaa keskitettynä<br />
palveluna taidemuseon tiloissa mm. museopedagogiikkaa päiväkodeille, kouluille (mm.<br />
Kulttuuripolku) sekä aikuisryhmille ja senioreille. Kaupunginmuseon ydinpalvelut, kokoelmatyö ja<br />
tutkimus sekä niistä johdetut palvelut eli näyttely- ja julkaisutoiminta sekä museo-opetuspalvelut<br />
tuotetaan keskitetysti ja ne palvelevat paikallisväestöä, mutta myös joiltain osin koko maata.<br />
Hyvinkään yleisen kulttuuripalvelun lähipalveluja ovat kulttuuriavustukset, tapahtumat ja<br />
tilaisuudet, kulttuurikävelyt, yhdistyksien tieto- ja neuvontapalvelut sekä yhdistys- ja näyttelytilan<br />
hoito. Hyvinkääsalin tilat ja tapahtumat tarjoillaan asiakkaille keskitetysti lähipalveluna ja<br />
seudullisena palveluna (=laaja alueellinen markkinointialue). Sivistystoimen kirjastopalveluita on<br />
keskitetty pääkirjastoon. Lisäksi kirjastopalveluita tarjotaan lähipalveluina Hakalan ja Paavolan<br />
lähikirjastoissa sekä Hausjärven ja Lopen kunnilta ostettuina kirjastoautopalveluina. Hakalan<br />
lähikirjasto toimii aamupäivisin koulukirjastona ja iltapäiväsin sekä iltaisin alueen asukkaiden<br />
kirjastona. Lähipalveluna voidaan pitää myös kirjaston kotipalvelutoimintaa. Seudullista palvelua<br />
Hyvinkään kirjastopalvelut tarjoavat Ratamo-kirjastojen yhteisen verkkokirjaston välityksellä sekä<br />
Ratamo-kirjastojen ja Kirkes-kirjastojen järjestämien seutulainakuljetusten avulla.<br />
Nuorisopalvelut tuottavat ohjauspalveluja lähinnä 13 – 18 -vuotiaille nuorille. Ohjaustoiminta on<br />
pääasiassa kohdennettu keskustan nuorisotaloon ja alakoululaisten toiminta kaupunginosissa<br />
sijaitseviin nuorisotiloihin. Nuorisotalotoiminta on lähipalvelu, johon on kaikilla kantakaupungin<br />
nuorilla mahdollisuus osallistua. Nuorisopalveluilla on käytössään 5 nuorisotilaa ja leirikeskus.<br />
Keskustan nuorisotilan ollessa pääosin nuorisopalvelujen oman toiminnan keskuksena muut 4<br />
nuorisotilaa ovat aktiivisesti Hyvinkääläisten yhdistysten käytettävissä.<br />
10
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 11<br />
Liikuntapalvelut tuotetaan pääasiassa keskitetysti. Liikuntalaitosten (uimala, jääliikuntakeskus)<br />
tilavaraukset hoidetaan lähipalveluna ao. laitoksissa. Liikuntakasvatus, -valistus, ohjauspalvelut<br />
ja yhteistyö tuotetaan pääosin lähipalveluina. Osa ohjaustoimintaa on keskitettyä palvelua omiin<br />
tiloihin (uimahalli, urheilupuiston sali). Liikuntalaitosten (Sveitsin uimala ja jääliikuntakeskus)<br />
palvelut ovat keskitettyjä palveluja ja ne tuotetaan pääosin omana työnä. Olosuhdepalvelujen<br />
palveluverkostosta ja tuottamistavasta käydään keskustelua eri tahojen kanssa. Iso palveluiden<br />
käyttäjäryhmä on myös päiväkodit ja koulut. Seudulliset palvelut liittyvät ulkoiluun, retkeilyyn ja<br />
uimarantoihin. Niissä tehdään yhteistyötä myös naapurikuntien kanssa.<br />
Seudullinen ammatti- ja aikuisopetuksen ylläpitäjä on Hyria Koulutus Oy, jossa Hyvinkää on yksi<br />
omistajista n. 1/3 omistusouudella. Hyvinkää omistaa myös osuuden Laurea-ammattikorkeakoulu<br />
Oy:stä (4,32 %).<br />
Selkeitä tarpeita muuttaa tuottamistapaa akselilla lähipalvelut – keskitetyt palvelut – seudulliset<br />
palvelut ei sivistyspalveluissa ole. Kouluja koskevat ratkaisut on käsitelty kouluverkkoselvityksessä,<br />
jossa yksi tärkeä tavoite on lukiokoulutuksen keskittäminen yhteen keskuslukioon.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Kaupunki tuottaa vesihuollon ja katujen kunnossapidon sekä virkistysaluepalvelut lähipalveluina<br />
kaikille asemakaava-alueen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Asemakaava-alueiden<br />
ulkopuolella <strong>kaupunki</strong> ei pääsääntöisesti tuota vesihuolto-, katu- ja viherpalveluja.<br />
Jätehuoltopalvelut tuotetaan kiinteistöille seudullisen toimijan tuottamana. Osa viranomaistoiminnoista<br />
tehdään asiakkaan luona (esimerkiksi ympäristöterveyden ja rakennusvalvonnan<br />
tarkastukset ja katselmukset). Toimialan muu asiakaspalvelu hoidetaan keskitetysti.<br />
Paikallisliikenne ja kaukolämpö tuotetaan lähipalveluina toimintaa varten perustettujen<br />
osakeyhtiöiden toimesta.<br />
Merkittäviä tarpeita muuttaa palvelujen tuotantotapaa ei ole. Oleellisin muutos tulee olemaan<br />
asemakaava-alueiden ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuollon parantaminen omistajien<br />
perustamien vesiosuuskuntien toimesta. Joitakin viranomaispalveluja voidaan tuottaa<br />
seudullisesti. Palvelujen toteuttaminen seudullisena ratkaistaan erikseen tapauskohtaisesti.<br />
Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />
Konserni- ja tukipalveluiden nykytilaa ei ole tarkasteltu kuntalaisen ja palveluiden<br />
saavutettavuuden kannalta niiden luonteen vuoksi: Ne palvelevat pääosin <strong>kaupunki</strong>organisaation<br />
sisäisiä asiakkaita.<br />
3.2 Oman tuotannon ja ostopalveluiden suhde<br />
Edellä on käsitelty palveluiden tuottamistapaa siitä näkökulmasta, tuotetaanko ne asiakkaille<br />
lähipalveluna, keskitettynä palveluna vai seudullisena erityispalveluna. Seuraavassa<br />
tarkastellaan sitä, kuka tai mikä taho palvelut tuottaa. Tuotammeko palvelut itse, hankimmeko ne<br />
ostopalveluna vai järjestämmekö ne jollakin muulla tavoin?<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostoja tehdään Hyvinkäällä likimain samalla osuudella kuin<br />
muissa Keski-Uudenmaan kunnissa. Palveluryhmittäin ostopalveluiden osuus kuitenkin vaihtelee<br />
kuntajoukon kesken. Perusturvan toimialan toimintakatteesta runsaat 48 % on palvelunostoja.<br />
Erikoissairaanhoidon palveluita hankitaan noin 30 %:n osuudella toimintamenoista.<br />
11
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 12<br />
Palvelutuotannon nykytilaa on kuvattu liitteellä 1:<br />
Palvelutuotanto ja sitä koskeva tulevaisuudensuunnitelma yksityiskohtaisesti<br />
tulosyksiköittäin<br />
Nykyisen palvelutuotannon resurssit<br />
Asiakaspalveluiden ostojen osuus kokonaismenoista<br />
Ostopalveluiden osuus kokonaismenoista on kaikista suurin erikoissairaanhoidossa sekä<br />
lastensuojelun laitos- ja perhehoidon palveluissa, runsaat 96 % (tähän sisältyy myös<br />
toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito). Runsaasti ostetaan myös vammaisten laitos- ja<br />
muita palveluita. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon palveluissa ostopalveluiden osuus on<br />
myös merkittävä. Perusterveydenhuollon ja hammashuollon sekä kotihoidon palvelut tuotetaan<br />
lähes kokonaisuudessaan kaupungin omana toimintana.<br />
Asiakaspalvelunostoista suurin osa tehdään palvelutilauksina kuntayhtymiltä (HUS, Eteva).<br />
Yksityisiltä palveluntuottajilta tehtyjen asiakaspalvelunostojen osuus on noin 12 %.<br />
Taulukko 1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostot Hyvinkäällä vuonna 2009 ilman<br />
erikoissairaanhoitoa.<br />
Lastensuojelun<br />
laitos- ja<br />
perhehoito<br />
Muut<br />
lasten ja<br />
perheiden<br />
palvelut<br />
Vanhusten<br />
laitospalvelut<br />
Vammaisten<br />
laitospalvelut<br />
Kotipalvelut<br />
Muut<br />
vanhusten<br />
ja<br />
vammaisten<br />
palvelut<br />
Päihdehuolto<br />
Vammaisten<br />
työllistämistoiminta<br />
Perusterveyden<br />
huolto<br />
OSTOT % 96,1 15,0 0,0 100,0 62,2 1,8 67,1 29,5 19,4 0,7 6,7<br />
VALTIOLTA 2,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0<br />
KUNNILTA 0,0 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,5 6,6<br />
KUNTA-<br />
YHTYMILTÄ 10,7 0,1 0,0 24,6 38,0 0,0 21,8 12,2 18,0 0,2 0,1<br />
MUILTA 82,7 12,6 0,0 75,3 24,1 1,8 45,2 17,3 0,7 0,0 0,0<br />
Hammashuolto<br />
Vuodeosastot<br />
Verorahoituksen osuus heijastaa muun tulorahoituksen osuutta palveluiden rahoituksessa.<br />
Verorahoituksen osuus koko sosiaali- ja terveystoimen palveluissa Hyvinkäällä oli vuonna 2009<br />
90,01 %. Verorahoituksen osuus on pienin toimeentulotuessa, sillä valtio korvaa erikseen puolet<br />
perustoimeentulotuen kustannuksista kunnille. Terveydenhuolto- ja vanhuspalveluita katetaan<br />
osin asiakasmaksutuotoilla. Alla on esitetty verorahoituksen osuus palveluittain.<br />
terveydenhuolto 85,9 %<br />
koti- ja vanhuspalvelut 82,4 %<br />
sosiaalityö 93,1 %<br />
erikoissairaanhoito 99,9 %<br />
toimeentulotuki 52,0 %<br />
Johtopäätökset<br />
Perusturvan tavoitteena on perustaa palveluiden tuottamistapaa koskevat ratkaisut<br />
vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Tuotteistamalla palveluita luodaan edellytyksiä<br />
tarkoituksenmukaisten valintojen tekemiselle vertailemalla palveluiden sisältöä ja kustannuksia<br />
eri tuotantotavoilla. Perusturvan palveluita koskevia muutosaikeita esitellään luvuissa 5 ja 6.<br />
Joissakin palveluissa nähdään järkeväksi ulkoistaa palveluita ja toisissa taas mielekkääksi<br />
kotiuttaa niitä. Palvelusetelin käyttöalaa ollaan laajentamassa.<br />
12
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 13<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Perusopetuspalvelut tuotetaan omana toimintana. Tukipalvelut kuten ruokahuolto ja siivous on<br />
mahdollista tuottaa ostopalveluina.<br />
Varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä eräänlainen päivähoidon palvelusetelijärjestelmä.<br />
Vanhemmilla on oikeus valita, tuovatko he lapsensa kunnalliseen päivähoitoon vai valitsevatko<br />
yksityisen hoidon tuen ja yksityisesti tuotetun päivähoitopaikan. Yksityisen hoidon tuen lisäksi<br />
maksetaan kuntalisää ns. Hyvinkää-lisää. Lisäksi maksetaan yksityisen päivähoidon<br />
palveluntuottajille (ei kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon) avustusta. Pääosa yksityisestä<br />
päivähoidosta tuotetaan edellä mainitulla tavalla. Ostopalvelua on n. 4,3 % Hyvinkään<br />
päivähoitopalveluista. Äidinkielenään ruotsia puhuville lapsille päivähoito on järjestetty<br />
ostopalveluna. Lisäksi Hyvinkäällä on puitesopimus vuoteen 2017 asti n. 100 hoitopaikan<br />
ostamisesta vastaavin ehdoin kuin kunnallinen toiminta, ja sen ohella ostetaan joitakin yksittäisiä<br />
hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta.<br />
Taidemuseon ydinpalvelut tuotetaan pääsääntöisesti omana tuotantona. Yleisen<br />
kulttuuripalvelun ostopalveluiden tuottamistapa koskee lähinnä lähi- ja keskitettyjä palveluita.<br />
Palveluita ostetaan kolmannelta sektorilta ja eri kulttuurin tuottajilta ja toimijoilta.<br />
Toimintaresurssit säätelevät ja rajoittavat palveluiden ostopalveluja.<br />
Hyvinkääsalin tilamarkkinointi ja asiantuntijapalvelut tuotetaan salin omasta toimesta.<br />
Ohjelmistotuotanto syntyy moninaisesti mm. omatuotantoisena, kolmannen sektorin toimesta ja<br />
sekä erilaisina yhteistuotantoina yksityissektorin kanssa. Lipunmyyntipalvelu ostetaan<br />
Lippupisteeltä. Kirjastoautopalvelut ostetaan Hausjärven ja Lopen kunnilta.<br />
Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen palvelut tuotetaan pääosin omana työnä. Siivous- ja<br />
kahviopalvelut ostetaan ulkoa. Olosuhdepalveluista (kentät ja alueet, luontoliikunta) suurin osa<br />
tuotetaan omana palveluna, ostopalveluihin on pyritty etenkin haja-asutusalueiden<br />
liikuntapaikkojen hoidossa sekä niissä tilanteissa joissa omat resurssit eivät riitä.<br />
Johtopäätökset<br />
Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on perustaa palveluiden tuottamistapaa koskevat<br />
ratkaisut vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Tuotteistamalla palveluita luodaan edellytyksiä<br />
tarkoituksenmukaisten valintojen tekemiselle vertailemalla palveluiden sisältöä ja kustannuksia<br />
eri tuotantotavoilla. Vanhemmille on tavoitteena antaa mahdollisuus valita joko kunnallisen tai<br />
yksityisen päivähoidon välillä. Mikäli yksityinen toiminta laajenee, voidaan kunnallista toimintaa<br />
tarvittaessa supistaa.<br />
Taidemuseon ja kirjastopalveluiden osalta tällä hetkellä ei ole tarvetta muuttaa oman tuotannon<br />
ja ostopalveluiden suhdetta. Liikuntapaikkojen ja -olosuhteiden kehittämistä koskevat ehdotukset<br />
esitellään luvuissa 5 ja 6.<br />
13
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 14<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Teknisiä ja ympäristöpalveluja tuotetaan monella tavalla. Hyvinkään Vesi toimii taloudellisesti<br />
itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena. Tekninen keskus, jossa hoidetaan kaavoitus,<br />
maapolitiikka, kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnossapito, on normaali kunnallinen<br />
budjettiyksikkö. Ympäristökeskus, jonka päätehtävänä ovat viranomaistoiminnot, käsittää<br />
ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, asuntotoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä<br />
elintarvike- ja ympäristölaboratorion. Sekin on normaali budjettiyksikkö. Tuotantoryhmä, johon<br />
kuuluvat kiinteistöjen hoito- ja kunnossapito- ja sähköyksiköt sekä konekeskus, on tilaaja-tuottaja<br />
mallin mukainen yksikkö, joka talous toimii nettoperiaatteella. Osa teknisen sektorin palveluista<br />
tuotetaan osakeyhtiöissä, joissa <strong>kaupunki</strong> on joko omistajana tai tekee yhteistyötä yhtiön kanssa.<br />
Taulukko 2. Tekniikan ja ympäristön toimialan palvelut<br />
Palvelu<br />
Vesihuolto<br />
(puhdas vesi ja jäteveden puhdistaminen)<br />
Kaavoitus, maapolitiikka,<br />
kunnallistekniikan suunnittelu,<br />
rakentaminen ja kunnossapito<br />
Kiinteistöjen hoito ja kunnossapito,<br />
sähkö- ja konepalvelut<br />
Ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta,<br />
ympäristöterveydenhuolto, laboratorio,<br />
eläinlääkintähuolto<br />
Raakaveden hankinta<br />
Jätehuolto<br />
Kaukolämmön tuotanto<br />
Joukkoliikenne<br />
Järjestämistapa<br />
Kunnallinen liikelaitos<br />
Kunnallinen budjettiyksikkö<br />
Kunnallinen nettoyksikkö<br />
(tuottaja)<br />
Kunnallinen budjettiyksikkö<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun Vesi Oy/<br />
osakeyhtiö, jossa <strong>kaupunki</strong><br />
osaomistajana<br />
Kiertokapula Oy/ osakeyhtiö,<br />
jossa <strong>kaupunki</strong> osaomistajana<br />
Hyvinkään Lämpövoima Oy/<br />
osakeyhtiö, <strong>kaupunki</strong> omistaa<br />
100 %<br />
Hyvinkään Liikenne Oy/<br />
yksityinen osakeyhtiö, ei<br />
kaupungin omistusta<br />
Johtopäätökset<br />
Toimialalla on tärkeää, että palveluiden tuotantomuoto voidaan valita kunkin palvelun<br />
tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
jatketaan nettoyksiköiden kehittämistä siten, että rakentamis- ja kunnossapitotoiminnot sekä<br />
eräät erityistoiminnot muodostettaisiin uudeksi tekniseksi palvelukeskukseksi. Tämä<br />
mahdollistaa palvelujen tuotteistamisen, lisää henkilö- ja laiteresurssien käytön tehokkuutta ja<br />
tehostaa muutoinkin toimintaa.<br />
Ostopalveluita käytetään merkittävimmin kunnallistekniikan rakentamisessa. Investointien<br />
määrästä riippuen kunnallistekniikkaa tehdään omana työnä n. 40 - 70 % ja urakoina toteutetaan<br />
30 – 70 %. Konekeskus tuottaa sekä kaupungin omien koneiden palveluja että hoitaa yksityisten<br />
konepalvelujen välittämisen kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotöihin. Ulkoisten palveluiden<br />
käyttö on n. 70 % koneiden kokonaiskäytöstä. Kunnallistekniikan suunnittelussa 25 - 50 % on<br />
ulkoista työtä. Hyvinkään Veden laitosten rakentamisessa käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita.<br />
14
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 15<br />
Tekniikan ja ympäristön toimialan tavoitteena on pitää oman palvelutuotannon volyymi nykyisellä<br />
tasolla. Kaupungin infrastruktuurin kasvun aiheuttama palvelutarpeiden lisääntyminen on<br />
tarkoitus hoitaa kasvattamalla ostopalveluita.<br />
Kasvavassa kaupungissa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla on tärkeä merkitys ja kaavojen<br />
laatiminen tulee jatkossakin säilymään pääosin kaupungilla. Hankkeiden kehittelyn osalta<br />
vuorovaikutusta yksityisen sektorin kanssa on tarpeen jatkaa ja ostopalveluita käytetään<br />
erityisesti kaavoitukseen liittyvien selvitysten osalta. Kaupunkimittauksen osalta kaupungin<br />
kasvun ja toimintaympäristön muuttumisen edellyttämä toiminnan kasvu hoidetaan teknisiä<br />
menetelmiä kehittämällä ja käyttämällä tarvittaessa ostopalveluita. Kunnallistekniikan palveluja<br />
ostetaan ulkopuolisilta täyttämään akuutti resurssivaje ja erikoistehtäviin.<br />
Ympäristön tilan seurannalla tuotetaan tietoa ympäristön tilan muutoksista ja muutosten syistä<br />
päätöksenteon, toimenpiteiden kohdentamisen ja suunnittelun tueksi. Tietoa tuotetaan<br />
ostopalveluin tai valtion ja muiden kuntien kanssa teetettävillä tutkimuksilla ja selvityksillä.<br />
Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />
Konserni- ja tukipalveluissa yritysneuvonta hankitaan ostopalveluna Yritysvoimala Oy:ltä ja<br />
terveyskeskuksen ruokapalvelut Hus Ravioli liikelaitokselta. Kaupunki edistää elinkeinoelämän<br />
toimintaedellytyksiä osallistumalla kuntarahoitusosuuksilla TechVilla Oy:n projektitoimintaan ja<br />
yrityshautomotoimintaan, KOKO ja -ohjelmaan, Leader–ohjelmaan sekä erillishankkeisiin.<br />
Useimmat tukipalvelut vaikuttavat kaikkien toimialojen toimintaedellytyksiin. Ateria- ja puhtauspalveluyksikkö<br />
vastaa kaupungin koulujen, päiväkotien ja hoivapalveluiden ruokailusta ja<br />
kaupungin kiinteistöjen tilojen siisteydestä. Osa palveluista on ollut hajautettuna perusturvan ja<br />
sivistystoimen toimialoille. Vuonna 2010 nämä palvelut keskitettiin ateria- ja puhtauspalveluorganisaatioon,<br />
jonne siirtyi 69,5 henkilöä. Ateria- ja puhtaus-palvelut ovat saatavilla päiväkotien,<br />
koulujen ja vanhainkotien yhteydessä sekä muissa kaupungin kiinteistöissä.<br />
Hankintapalvelut on järjestetty tarvikekilpailutuksia ja varastopalveluita lukuun ottamatta<br />
kokonaan kaupungin omana tuotantona. Hankintapalveluiden tarvikekilpailutuksista n. 4 %<br />
toteutetaan yhteishankintayhtiö KL-Kuntahankinnat Oyn kautta. Hoitotarvikkeiden varastointi<br />
toteutetaan HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimesta.<br />
Tietohallinnossa ostopalveluja käytetään erityisesti tietoliikenteessä ja verkonvalvonnassa sekä<br />
joidenkin tietojärjestelmien käyttöpalveluissa. Muut tietotekniikkapalvelut tuotetaan ja<br />
tietohallintoa kehitetään pääasiassa kaupungin omana toimintana. Tietohallintoa ja it-palvelujen<br />
operatiivista tuotantoa ei ole organisatorisesti erotettu toisistaan.<br />
Tilapalvelu järjestää kaupungin toimialoille tarvittavat tilat ja vastaa rakennusomaisuuden<br />
hallinnasta. Tilapalvelu hoitaa taloussuunnitelman mukaisten kohteitten rakennuttamisen itse.<br />
Tilapalvelu vuokraa tilat toimialoille ja vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta. Tilapalvelujen<br />
suunnittelu hankitaan ostopalveluina. Kustannussuunnittelu ja valvonta tehdään omana työnä.<br />
Rakennuttamispalveluita on myyty myös KOY Wanhalle Villatehtaalle. Tilapalveluista<br />
ostopalvelujen osuus on suurin kiinteistönpitopalveluissa, joista 50 % ostetaan ulkopuolelta.<br />
Sähkö- ja lvi- teknisiä palveluista n. 20 % ostetaan Hyvinkään Vedeltä ja Lämpövoima Oy:ltä.<br />
15
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 16<br />
Johtopäätökset<br />
Kaupunginhallitus on päättänyt, että vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuus luoda<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>in tukipalveluiden yhteinen liikelaitos tai palvelukeskus. Ellei edellä mainittu<br />
selvitystyö tuota muuta johtopäätöstä, muodostetaan ruoka- ja siivouspalveluyksiköstä<br />
kunnallinen liikelaitos. Jatkossa ateria- ja puhtauspalvelun tuotannosta ulkoistetaan enintään n.<br />
15 %. Ulkoistamisella mahdollistetaan vertailu oman ja yksityisen palvelutuotannon välillä.<br />
Tietohallinnossa ostopalvelujen osuuden lisääminen on väistämätöntä. Osa palveluista voidaan<br />
jatkossa järjestää Kuntien Tiera Oy:n kautta. Lisäksi etenkin perustietotekniikkapalveluja<br />
ehdotetaan mahdollisuuksien mukaan siirrettäväksi seudullisen kuntayhteistyön keinoin<br />
tuotettavaksi tai järjestettäväksi. On silti tarkoituksenmukaista jättää myös kaupungin omaan<br />
organisaatioon riittävästi tietohallinnollista ja -teknistä osaamista.<br />
Tilapalvelulla tulee olla oma vahva asiantuntemus sekä tilahankkeiden ohjauksessa että<br />
kiinteistöjen hallinnan tehtävissä. Budjettirahoituksella toteutettavien kohteitten johto ja valvonta<br />
on tarkoituksenmukaista pitää pääsääntöisesti kaupungin käsissä. Rakennushankkeitten<br />
vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteuttamistapoja (esim. yksityisrahoitusmallit) selvitetään.<br />
Rakennuttamis- ja valvontapalveluita ostetaan edelleen ulkoa tarvittaessa. Tilapalvelun<br />
kiinteistönpidon toiminnan pääpaino on kiinteistöjen kehityksessä sekä niihin liittyvän toiminnan<br />
operatiivisessa ohjauksessa. Tilahallinta on järjestetty kaupungin tilastrategian mukaisesti.<br />
Kiinteistönpitoyksikkö tilaa kiinteistöjen tarvitsemat vuosittaiset kunnossapito- ja muut<br />
kiinteistöpalvelut kaupungin eri yksiköiltä sekä yksityisiltä yrityksiltä. Töiden työnjohtovastuu on<br />
siirretty palveluntuottajille.<br />
Palvelut keskushallinnossa<br />
Keskushallinnon hallintopalvelut tuotetaan sosiaalimiestoimintaa lukuun ottamatta kaupungin<br />
omana toimintana. Sosiaaliasiamiestoiminta hankitaan ostopalveluna Sosiaalitaito Oy:ltä.<br />
3.3 Palveluiden järjestäminen kuntayhtymämallilla<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Tämän luvun tekstejä on lainattu soveltuvin osin Kaksiportaista seutuhallintoa koskevasta<br />
selvityksestä (sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmän loppuraportista).<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut käytössä seudullisten/alueellisten<br />
tuotantotapojen mallina kuntayhtymämalli. Kuntayhtymämallissa esimerkiksi osa<br />
vammaispalveluista, kehitysvammahuollosta, mielenterveyspalveluista tai erikoissairaanhoidosta<br />
on tuotettu alueellisen erityishuolto- tai sairaanhoitopiirin toimesta ja laitokset ovat usein olleet<br />
sijoitettuina kunta- / <strong>kaupunki</strong>taajamien ulkopuolelle. Toiminta on ollut aiemmin laitospainotteista,<br />
ja kunnista, sen strategioista ja muusta yhteiskunnasta erillään olevaa.<br />
16
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 17<br />
Hyvinkää kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, 26 kunnan omistamaan HUSkuntayhtymään,<br />
jolta se ostaa pääosan erikoissairaanhoidon palveluista. Vuonna 2011<br />
palveluidenostoihin HUS-kuntayhtymältä on varattu noin 43 miljoonaa euroa. HUS-kuntayhtymä<br />
jakautuu sairaanhoitoalueisiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen tuottaessa palveluita ensisijaisesti<br />
Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien asukkaille. HUS-alueen<br />
kunnat pyrkivät hillitsemään terveydenhuollon, erityisesti erikoissairaanhoidon käytön kasvua ja<br />
kustannuskehitystä. Samalla halutaan säilyttää yliopistollisen opetus- ja tutkimustoiminnan<br />
edellytykset. Tarkoituksena on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen ja<br />
erikoissairaanhoidon omistajaohjauksen terävöittäminen. Tavoitteena on löytää ratkaisu<br />
omistajakuntien vahvan tilaajaroolin ja erityisvastuualueen oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.<br />
Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat ja HUS ovat perustaneet Kiljavan Sairaala Oy:n<br />
tuottamaan alueellisia kuntoutuspalveluja. Nummi-Pusula on liittynyt osakkaaksi vuonna 2010.<br />
Sairaala myy palveluja ainoastaan jäsenkunnilleen, mutta myös muiden kuntien on mahdollista<br />
liittyä Kiljavan Sairaala Oy:n jäseneksi ja ostaa kuntoutuspalveluja sairaalalta. Kiljavan Sairaalan<br />
vaativasta kuntoutuksesta vastaava toiminta sijoittuu perusterveydenhuollon ja<br />
erikoissairaanhoidon välimaastoon. Se edustaa uutta julkisten terveydenhuoltopalvelujen<br />
tuottamistapaa. Sairaalaosakeyhtiö ei tuota itse palveluja, vaan palvelut hankitaan<br />
kilpailuttamalla alan erityisosaajia. Alihankkijoiden tuottamista palveluista yhtiö kokoaa<br />
palvelupaketin, jota se tarjoaa omistajatahojensa käyttöön.<br />
52 eteläsuomalaisen kunnan omistama Eteva-kuntayhtymä tuottaa vammaishuollon palveluita<br />
Hyvinkään kaupungille vuosittain runsaalla 3 miljoonalla eurolla. Omistajakuntien tulee vahvistaa<br />
ohjaustaan kuntayhtymässä. Asumisyksiköiden sijainti kaukana muista palveluista ja<br />
kuntakeskittymistä ei vastaa nykytarpeisiin. Kuntayhtymämallia on myös hyvä arvioida uudelleen.<br />
Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistaa 22 eteläsuomalaista kuntaa, ja sillä on<br />
päihdehoitokeskus Hyvinkäällä. Päihdehuollon osalta kuntien tulee muodostaa yhteinen<br />
näkemys päihdepalvelujen kokonaisuuden strategisesta kehittämisestä ja edetä yksittäisten<br />
palveluntuottajien palvelujen kehittämisessä tämän näkemyksen mukaisesti.<br />
Hyvinkään, Nurmijärven ja Vihdin kuntien omistama Nikinharjun kuntayhtymä on tuottanut<br />
lastensuojelupalveluita pääasiassa omistajakunnilleen. Kuntayhtymä purkautuu<br />
lähitulevaisuudessa ja uusi muoto lastensuojelupalvelujen tuottamiseen on valmistelussa.<br />
Johtopäätökset<br />
Hallintomallina kuntayhtymämalli on loitontunut kuntien kehittämislinjauksista ja kustannusvastuusta,<br />
ja omistajakuntien mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymien toimintaan on kaventunut.<br />
Tällä hetkellä suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on tarkoitus järjestää ja tuottaa<br />
mahdollisimman lähellä asukkaiden arkielämää siten, että laitoshoidon osuus vähenee ja<br />
erilaisten päivä-, lyhytaikaispalvelujen sekä tuki- ja avopalvelujen osuus kokonaisuudesta<br />
kasvaa. Esimerkiksi vammaisten ja päihdeongelmaisten asiakkaitten palvelut integroidaan<br />
entistä tiiviimmin kotikuntaan ja sen paikallisiin palveluihin. Mikäli hoidossa tai palvelussa<br />
tarvitaan laitos- tai sairaalapalvelua, pyritään sen kesto saamaan mahdollisimman lyhyeksi.<br />
17
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 18<br />
3.4 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tarvevastaavasti asettaa suuria haasteita<br />
kuntataloudelle. Huoltosuhde heikkenee lähivuosina voimakkaasti. Sosiaali- ja terveyspolitiikka<br />
saa painotuksia, joissa korostetaan kuntalaisten omavastuuta sekä vertaistuen, vapaaehtoisen<br />
palvelutoiminnan, kansalaisvaikuttamisen ja järjestötoiminnan merkitystä. Yleishyödyllinen<br />
toiminta näyttäytyy julkisia hyvinvointipalveluita täydentävänä toimintana. Kolmannen sektorin<br />
toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa nähdään kunnan<br />
järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />
Hyvinkäällä toimii useita erityyppisiä sosiaali- ja terveysalaan liittyviä järjestöjä ja yhdistyksiä:<br />
Edunvalvontajärjestöjä esim. eläkeläis-, potilas- ja vammaisjärjestöt<br />
Vapaaehtois-/palvelutoimintaa ylläpitävä järjestöjä esim. Leijonat, uskonnolliset<br />
yhdistykset yms.<br />
Vertaistoimintajärjestöjä esim. Omaisten ja läheisten liitto ym.<br />
Asiantuntijajärjestöjä esim. lastensuojelujärjestöt<br />
Palvelutuotantojärjestöjä esim. Asumispalveluita tuottavat järjestöt<br />
Vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa:<br />
Hyvinkään eläkeläistuki hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä vanhusneuvoston<br />
tehtävää<br />
Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry hoitaa vammaisneuvoston tehtävää<br />
Veteraanijärjestöjen edustajista koostuu Veteraaniasiaintoimikunta<br />
Perusturvan toimiala ostaa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta yli 3,6 miljoonalla eurolla<br />
vuosittain. Merkittävin palvelukokonaisuus on asumispalvelut, mutta myös työllistymistä tukeva<br />
toiminta, kriisityön palvelut sekä ensisuojatoiminta ovat rahamääräisesti tuntuvia.<br />
Järjestöavustuksista, joita myönnetään lähes 200 000 eurolla, suurin on järjestökeskus<br />
Onnensillan ylläpitokulu, mikä katsotaan epäsuoraksi avustukseksi tilan ylläpitäjille ja käyttäjille.<br />
Mielenterveystyöhön, kehitysvammaisten lasten leiritoimintaan ja sotainvalidien tukeen<br />
myönnetään myös merkittäviä avustuksia. Pienempiä avustussummia jaetaan Eskolan<br />
rahastosta lukuisille eri sosiaali- ja terveysalan järjestötoimijoille. Järjestöjen ja yhdistysten<br />
toiminta on vireää eikä niiden työn arvo ole useinkaan rahassa mitattavaa.<br />
Perusturvan ja järjestöjen yhteistyö sekä avustamiseen ja ostopalveluun käytetyt voimavarat on<br />
esitetty yksityiskohtaisesti erillisellä liitteellä 2.<br />
Johtopäätökset<br />
Perusturvassa ehkäistään palvelutarpeiden kasvua usein eri tavoin ja palveluita kehitetään<br />
varhaisen tuen periaatteita noudattaen. Palveluketjujen ja -prosessien sujuvuutta parannetaan<br />
jatkuvasti. Kolmannen sektorin toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa<br />
nähdään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Kolmas sektori tuottaa lähes kaiken lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Kolmannen sektorin<br />
toimintaan osallistuu päivittäin n. 450 oppilasta. Lisäksi koulujen kerhotoiminnassa kolmannen<br />
sektorin osuus on lisääntymässä.<br />
18
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 19<br />
Varhaiskasvatuspalveluissa kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö rajoittuu seurakunnan<br />
ja MLL:n kanssa tehtävään avoimen toiminnan tuottamiseen. Seurakunnan lapsiperhetyö ja MLL<br />
osallistuvat Perhekeskus Pikku-Veturin toimintaan, lisäksi puitesopimuksen turvin Kenttäkadun<br />
päiväkodilta ostetaan avoimen toiminnan palveluita n. 40 lapselle. Seurakunnan päiväkerhot<br />
ovat merkittävä osa Hyvinkäällä tuotettavista leikkitoimintapalveluista. Lisäksi pienille lapsille on<br />
tarjolla yksityisiä kerhoja (musiikki, kuvataide, liikunta yms.).<br />
Varhaiskasvatuspalveluille kolmannen sektorin tuottama yleishyödyllinen toiminta näyttäytyy<br />
julkisia palveluita täydentävänä toimintana, yhteistyössä toimitaan varhaisen tuen periaatteita<br />
noudattaen. Kolmannen sektorin toimijoihin suhtaudutaan yhteistyöhakuisesti ja heidän roolinsa<br />
nähdään kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden täydentäjänä ja tukijana. Yhteistyötä<br />
on mahdollista lisätä siten, että varhaiskasvatuksen avointa toimintaa tuotettaisiin jatkossa myös<br />
kolmannen sektorin turvin.<br />
Taidemuseolla on yhteistyötä kolmannen sektorin, mm. Hyvinkään taiteilijaseuran ja Hyvinkään<br />
taidekillan sekä valtakunnallisten kuvataiteilijajärjestöjen kanssa: näyttelyt, teoshankinnat ja<br />
lahjoitukset. Hyvinkään taidekoulun kanssa on tehty museopedagogista yhteistyötä.<br />
Kaupunginmuseolla ei ole yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä on ollut Hyvinkää-<br />
Seuran kanssa ja Hyvinkään Leijonien kanssa Vuosikalenterin tuottamisessa. Kolmas sektori<br />
toimii Hyvinkääsalin käyttäjänä / tilavuokraajana tuottaen ohjelmistopalveluja. Hyvinkääsali tekee<br />
myös yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toteuttamalla yksittäisiä yhteistuotantoja.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Tekniikan ja ympäristön toimialalla ei tällä hetkellä ole yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa<br />
järjestettyjä palveluita. Yhteistyötä on tehty siten, että <strong>kaupunki</strong> on vuokrannut maa-alueita<br />
yhdistysten käyttöön. Esimerkkeinä mainittakoon ratsastus, moottoriurheilu, ampumaurheilu,<br />
golf, 4H-toiminta, siirtolapuutarha ja eri tyyppiset koiratoiminnat. Jotkin asukasyhdistykset ovat<br />
kunnostaneet tempaus-tyyppisesti lähiympäristöään yhteistyössä puistoyksikön kanssa.<br />
Johtopäätökset<br />
Yhteistoimintaa maa-alueiden käytön suhteen on syytä jatkaa ja kehittää. Kaupunki voi<br />
maanomistuksen kautta luoda edellytyksiä monimuotoiselle harrastustoiminnalle. Kolmas sektori<br />
hoitaa itse toiminnan järjestämisen. Viheralueiden hoidossa on syytä selvittää asukasyhdistysten<br />
yms. mahdollisuudet ja kiinnostus asuinympäristönsä hoitoon omatoimisesti. Erityisesti<br />
hakkuutähteiden hyödyntäminen ja sitä kautta saavutettava lähimetsien siistiytyminen voisi olla<br />
yksi tapa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa.<br />
3.5 Seudullinen yhteistyö<br />
Kuuma-yhteistyö ja Helsingin seudun yhteistyö<br />
Helsingin seudun yhteistyö on 14 kunnan yhteistyötä, jossa tehtävät on käytännössä järjestetty<br />
kuntaryhmien kautta. Kuntaryhmiä on ollut kolme:<br />
a) Pää<strong>kaupunki</strong>seutu, johon kuuluvat Helsinki, Espoo Vantaa ja Kauniainen<br />
b) KUUMA-kunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ja<br />
c) Kuntaryhmä Neloset; Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti.<br />
Vuonna 2011 KUUMA-yhteistyö on laajentunut kaikkien neljän Neloskunnan liityttyä mukaan<br />
KUUMA-yhteistyöhön. Hyvinkää on KUUMA-yhteistyön puheenjohtajakunta vuonna 2012.<br />
19
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 20<br />
a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />
Sosiaali- ja terveystoimen Kuuma-yhteistyö toteutuu SOTE–neuvottelukunnassa, joka vastaa<br />
yhteisen palvelutuotannon valmistelusta ja ohjauksesta sekä yhteistyöhankkeiden etenemisestä.<br />
Neuvottelukunnalla on alatyöryhmiä, joiden tehtävänä on laatia selvityksiä ja esityksiä yhteistyön<br />
tiivistämiseksi sekä palveluiden asiakaslähtöisyyden, laadun ja saatavuuden parantamiseksi.<br />
KUUMA -yhteistyön tavoitteena on kehittää kuntarajat ylittäviä yhteisiä palveluja. Asiakas- ja<br />
palvelukriteerien yhtenäistäminen on eräs tärkeimmistä yhteistyön tavoitteista. Kuntien välisessä<br />
työryhmäyhteistyössä hyödynnetään muiden työryhmien osaamista sekä levitetään tietoa hyvistä<br />
käytännöistä. Lisäksi kunnat esimerkiksi kilpailuttavat hankintoja yhdessä. Tavoitteena on, että<br />
vuoteen 2015 mennessä palvelut ovat asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta.<br />
Palveluyhteistyö on perusteltua, kun se lisää tuottavuutta, vähentää kustannuksia, parantaa<br />
laatua tai turvaa pienten ryhmien erityispalvelut.<br />
Yhteisiä SOTE-palveluja ja toimintoja Kuuma-kunnilla on mm.<br />
Sosiaalipäivystyspalvelut (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Hyvinkää, Kerava,<br />
Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula),<br />
Sosiaaliasiamiestoiminta (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Järvenpää ja Kerava),<br />
Sosiaaliasiamiestoiminta (Sosiaalitaito järjestää, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Lohja,<br />
Nummi-Pusula, Vihti, Siuntio, Mäntsälä, Pornainen)<br />
Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö (isäntäkunta Hyvinkää, jäsenkuntina<br />
Nurmijärvi ja Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi)<br />
Alueellinen perhehoidon erityisyksikkö (isäntäkunta Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi,<br />
Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula, Lohja, Siuntio, Karjalohja, Inkoo, Vihti,<br />
Karkkila, Nummi-Pusula)<br />
Kanta-hanke<br />
b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />
Perusopetuksen palvelualueiden johtajien tapaamiset ovat Kuuma-yhteistyön merkittävin muoto.<br />
Tapaamisissa luodaan linjauksia ja menettelytapoja toimintojen kehittämiseksi. Hyvinkää on<br />
mukana Kuuma-kuntien kanssa Osaava-hankkeessa, jonka avulla pyritään lisäämään alueen<br />
opettajien ja koulujohdon täydennyskoulutus-mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Raja-alueilla<br />
oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus hakea lapselleen naapurikunnasta koulupaikkaa.<br />
Maahanmuuttajaopetusta kehitetään yhdessä Keravan, Järvenpää, Tuusulan ja Järvenpään<br />
kanssa. Maahanmuuttajaopetukset opetussuunnitelmat on laadittu yhteistyössä ja alueella on<br />
mm. yhteisiä oman äidinkielen opettajia. Varhaiskasvatuspalveluiden Kuuma-yhteistyö toteutuu<br />
varhaiskasvatuspalveluiden esimiesten säännöllisillä tapaamisilla, tähän mennessä SOTE–<br />
neuvottelukunnan alaryhmänä.<br />
Kaupunginmuseolla on tiivistä yhteistyötä Keravan, Nurmijärven ja Mäntsälän museoiden<br />
kanssa. Nuorisopalvelut on mukana Kuuma-yhteistyössä ja Helsingin seutukunnan<br />
nuorisotiedotushankkeessa.<br />
c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />
Maankäytönsuunnittelu-, liikenne- ja asuntoasioissa (MAL) yhteistyötä on tehty Helsingin seudun<br />
14 kunnan kanssa. Työn tuloksena on tehty yhteinen MAL-2050 strategia ja Helsingin seudun<br />
kuntien ja valtion välillä vuonna 2008 allekirjoitettu aiesopimus, jossa on sovittu mm.<br />
asuntotuotannon tavoitteista.<br />
20
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 21<br />
Helsingin seudun yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on juuri valmistunut. Siinä<br />
käsitellään seudun liikennejärjestelmää yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat ihmisten<br />
liikkumistarve, liikenneverkko ja verkkoon liittyvät palvelut. Suunnitelma kattaa kaikki<br />
liikkumismuodot, kuten joukkoliikenteen, ajoneuvoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn. HLJ 2011<br />
määrittelee yhteiset tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Siinä laaditaan<br />
liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. MALasioiden<br />
valmistelussa ovat kaavoittajat ja liikennesuunnittelijat tehneet tiivistä yhteistyöstä<br />
kehyskuntien (Kuuma ja neloset) kesken. Matkalippuja koskeva yhteistyö on jatkunut seudulla<br />
pitkään ja lippujen käyttöä eri liikennevälineissä on tarkoitus yksinkertaistaa uudella<br />
yhteistyösopimuksella Helsingin seudun liikenteen kanssa.<br />
Hyvinkään Vesi toimittaa vettä Mäntsälään ja ostaa vesihuoltopalveluja Tuusulalta Takojalla.<br />
Hyvinkää on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka<br />
tarkoituksena vesiensuojelun ja virkistyskäytön edistäminen, jäteveden puhdistamoiden tarkkailu<br />
ja vesistön tilan seuranta. Alueellinen ilmanlaadun seuranta toteutetaan yhteistyössä<br />
Uudenmaan alueen kuntien kanssa (poislukien pää<strong>kaupunki</strong>seutu).<br />
Kiertokapula Oy vastaa yhdyskuntajätehuollosta 12 kunnan alueella. Hyvinkään lisäksi yhtiöön<br />
kuluu osakaskuntia Kuuma-alueelta ja Hämeestä.<br />
Uusi yhteistyön muoto on energianeuvojan palvelujen tarjoaminen kuntien rakennusvalvonnassa.<br />
Tässä toiminnassa ovat mukana Hyvinkään lisäksi Nurmijärvi, Riihimäki ja Uudenmaan liitto.<br />
d) Tukipalveluissa ja keskushallinnossa<br />
Yhteisiä palveluja ja toimintoja ovat Kuuma-kunnissa tällä hetkellä mm.<br />
Taloushallintopalvelukeskus (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Nurmijärvi, Järvenpää<br />
ja Mäntsälä)<br />
Hankintapalvelukeskus (isäntäkunta Nurmijärvi, jäsenkunnat Mäntsälä, Nurmijärvi ja<br />
Tuusula),<br />
Tietohallinnon palvelukeskus, Tipake (isäntäkunta Kerava, jäsenenä Järvenpää,),<br />
Resina -sijaishenkilövälitys (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Kerava, Mäntsälä ja<br />
Pornainen)<br />
Yhteistyö laajentuneella KUUMA-alueella tulee lähivuosina lisääntymään etenkin tukipalveluissa.<br />
Hyvinkään – Riihimäen talousalueyhteistyö<br />
a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />
Hyvinkään - Riihimäen talousalueella kokoontuu nk. Sote–ryhmä. Riihimäen seutuun kiinnittyviä<br />
yhteisiä palvelutoimintoja ovat olleet mm. maaseututoimen palvelut, viikonlopun hammaspäivystysrinki<br />
(Riihimäki, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Hyvinkää), joka on toiminut jo vuosia, sekä<br />
seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Lisäksi nuorten työpajatoiminnan järjestämisestä<br />
alueellisesti Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön toimesta on päätetty.<br />
b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />
Taidemuseolla on ollut seudullista yhteistyötä näyttelyprojekteissa esim. Riihimäen taidemuseon<br />
kanssa. Riihimäen ja Tuusulan taidemuseoiden kokoelmien kultakauden naistaiteilijoiden teoksia<br />
on esitetty yhteisnäyttelyssä. Hyvinkääsalin tapahtumia ja muuta tarjontaa markkinoidaan<br />
Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi -alueella.<br />
21
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 22<br />
Hausjärven, Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen kirjastot muodostivat vuonna 2003 Ratamokirjastoverkon,<br />
jolla on käytössä yhteinen aineisto- ja asiakastietokanta. Ratamo-kirjastot tekevät<br />
tiivistä yhteistyötä Lopen kirjaston kanssa. Lopen kirjaston on tarkoitus liittyvä Ratamokirjastoihin<br />
siinä vaiheessa, kun Ratamo-kirjastot ottavat päivitetyn kirjastojärjestelmän<br />
käyttöönsä. Seutulainakuljetusten osalta Ratamo-kirjastot ja Lopen kirjasto tekevät yhteistyötä<br />
Kirkes-kirjastojen kanssa, joihin kuuluvat Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastot.<br />
Asiakkaille Ratamo-kirjastojen yhteistyö näkyy selkeimmin yhtenä kirjastokorttina ja<br />
mahdollisuutena lainata aineistoa kaikista kirjastoista. Ratamo-kirjastoissa on käytössä myös<br />
yhteiset käyttösäännöt ja maksut. Lisäksi Ratamo-kirjastot ja Lopen kirjasto kilpailuttavat<br />
yhdessä suuret hankinnat esim. aineistohankinnat ja kuljetuspalvelut.<br />
Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä Riihimäen nuorisoyksikön kanssa.<br />
c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />
Hyvinkää Vesi vastaa Hikiän tekopohjavesilaitoksen toiminnasta yhteistyössä Riihimäen ja<br />
Hausjärven vesilaitosten kanssa. Laitos on tärkeä Päijännetunnelista saatavan veden<br />
jalostamiseksi talousvesikäyttöön. Monnin alueen vesihuolto on kytketty Hyvinkään<br />
vesihuoltoverkostoon. Hausjärven kunnan kanssa on sopimus puhtaan veden toimittamisesta ja<br />
jäteveden vastaanottamisesta.<br />
Maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä erityisesti kuntien<br />
raja-alueilla. Konkreettisimmat hankkeet liittyvät risteysalue- ja kevyen liikenteen järjestelyihin<br />
Monnin suunnalla. Koko-ohjelman yhteydessä selvitetään kuntien kuljetusten<br />
synergiamahdollisuuksia. Ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeet liittyvät ympäristön tilan<br />
seurantaan (mm. pintavesien seuranta) sekä eläinlääkintähuollon palveluiden järjestämiseen.<br />
Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen yhdessä omistama YritysVoimala tarjoaa<br />
maksutonta perusneuvontaa kaikille talousalueen yrityksille.<br />
Seudullisen kehittämistoiminnan tukirakenteita<br />
a) Perusturvan palveluiden järjestämisessä<br />
Sosiaalitaito on Järvenpäässä sijaitseva ja Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella toimiva<br />
sosiaalialan osaamiskeskus. Sosiaalitaitoon kuuluvat alueen 17 kuntaa (Hanko, Hyvinkää, Inkoo,<br />
Järvenpää, Raasepori, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-<br />
Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vihti). Osaamiskeskukset ovat kunkin alueen<br />
kehittämistarpeista ja voimavaroista liikkeelle lähteneitä verkosto-organisaatioita.<br />
Aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä vastaa Uudenmaan liitto. Maakuntasuunnitelma sisältää<br />
kehittämisen päätavoitteet, ja maakuntaohjelmaan kootaan Uudenmaan kehittämisen linjaukset.<br />
Maakuntaohjelman pohjalta laadittavalla vuosittaisella toteuttamis-suunnitelmalla ohjataan<br />
valtion talousarvion aluekehittämisvarat tarpeisiin. Maakuntajohtajan nimeämä sosiaali- ja<br />
terveysalan asiantuntijatyöryhmä seuraa alan kehitystä ja tekee aloitteita kannanotoiksi ja<br />
toimenpiteiksi sekä osallistuu maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman valmisteluun.<br />
Sosiaalipalveluiden seudullinen perhepankki-hanke saa rahoitusta Uudenmaan liitolta.<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallisiksi ovat<br />
muodostuneet erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet, jotka ovat vakiintuneet<br />
eräänlaisiksi paikallisen kehittämistoiminnan sateenvarjoiksi. Tarkoituksena on vastata väestön<br />
tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen<br />
yhdenvertaisuuden haasteita.<br />
22
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 23<br />
Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2008 –<br />
2011. Ohjelmassa määritellään hallituskauden sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet,<br />
kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteutumista tukevat uudistus- ja<br />
lainsäädäntöhankkeet. Etelä-Suomen alueellinen johtoryhmä on määrittänyt kehittämisen<br />
painopistealueiksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, pitkäaikaisasunnottomuuden<br />
vähentämisen, päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämisen, perusterveydenhuollon<br />
vahvistamisen, terveyserojen kaventamisen sekä uudenlaiset palvelukokonaisuudet.<br />
Painopistealueilla työskennellään koko alueen kattavissa kehittämisohjelmissa. Ne ovat Lapsen<br />
ääni, Kaakon SOTE-INTO 1 ja 2, Hyvä vastaanotto - Bra mottagning, Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
pitkäaikaisasunnottomuusohjelma sekä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelma.<br />
Hyvinkää on mukana Lapsen ääni -hankkeessa, Hyvä vastaanotto -hankkeessa sekä<br />
mielenterveyspalveluiden kehittämishankkeessa. Euroopan Sosiaalirahaston tuki perusturvan<br />
hankkeille (WAY) on euroina vielä suurempaa kuin Kaste-hankkeiden saama rahoitus.<br />
b) Sivistystoimen palveluiden järjestämisessä<br />
Varhaiskasvatuspalvelut ovat saaneet uusia toimintamalleja ja seudullista koulutusta<br />
Sosiaalitaidon kanssa tehtävissä yhteistyöhankkeissa. Nuorisopalvelut ovat mukana<br />
valtakunnallisissa verkkopalveluissa: Netari ja Aloitekanava. Nuorisokanuuna on<br />
<strong>kaupunki</strong>maisen nuorisotyön hanke, jonka verkostoon kuuluvat yli 40 000 asukkaan kunnat.<br />
Kansainvälisyystoimintaa ja tiedotusta nuorisopalvelut toteuttaa yhteistyössä mm. Cimon ja<br />
Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssin kanssa.<br />
c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden järjestämisessä<br />
Uudenmaan liitto on keskeinen seudullinen toimija maankäytönsuunnittelussa. Maakuntakaava<br />
on lakisääteinen, kuntakaavoitusta ohjaava seudullinen suunnitelma. Sen työstämisen<br />
yhteydessä tehdään paljon ympäristön tilaan, asumiseen, liikenteeseen, kaupan rakenteeseen,<br />
palveluverkkoihin, kulttuurihistoriaan yms. liittyviä selvityksiä, joiden laatimiseen osallistuvat<br />
myös kunnan edustajat.<br />
Helsingin seudun yhteistyökokous on 14 kunnan yhteinen toimintaelin, jonka toiminta on<br />
keskittynyt maakäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksiin. Yhteistyökokouksen yhtenä<br />
valmisteluelimenä toimii MAL-neuvottelukunta, jossa jokaisella kunnalla on edustus. Helsingin<br />
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valmisteltu Helsingin seudun liikenteen (HSL)<br />
toimesta. Valmistelua on johtanut HLJ-toimikunta, jossa kuntaryhmä nelosilla on ollut yhteinen<br />
edustaja.<br />
Johtopäätökset kuntayhteistyön nykytilanteesta<br />
a) Perusturvan palveluiden osalta<br />
Hyvinkään-Riihimäen talousalueen konkreettinen yhteistyö on vähäistä johtuen mm. <strong>kaupunki</strong>en<br />
kuulumisesta eri sairaanhoitopiireihin. Kuuma-alueella kuuden kunnan yhteisiä<br />
asiakaspalvelukriteerejä ja maksukäytäntöjä koskevia asioita on tuotu lopulliseen<br />
päätöksentekoon asti varsin vähän. Siksi asiointimahdollisuuden toteutumiselle yli kuntarajojen ei<br />
ole vielä kyetty luomaan edellytyksiä.<br />
23
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 24<br />
Hyvinkään perusturvan strategiassa on asetettu tavoitteeksi kuntayhteistyön etujen saavuttaminen.<br />
Odotuksena on palveluiden saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantuminen<br />
yhteistyöllä. Yhteistyötä isäntäkuntamallilla on toteutettu erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa<br />
Hyvinkää toimii vuoden alusta perustetun perheoikeudellisen yksikön isäntäkuntana, Järvenpää<br />
sosiaalipäivystyksen isäntäkuntana ja Sosiaalitaito sosiaaliasiamies-toiminnan ”isäntänä”.<br />
Viikonlopun hammaspäivystysrinki on järjestetty yhdessä Riihimäen seudun kuntayhtymän,<br />
Nurmijärven ja Mäntsälän kanssa. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä on yhteinen Pohjois-Uudenmaan<br />
työvoiman palvelukeskus. Perheoikeudellisen yksikön toiminta laajentui Hausjärven ja Lopen<br />
kuntien päätettyä liittyä mukaan siihen. Lisäksi selvitellään alueellisen yhteistyön mahdollisuutta<br />
perhehoidon erityisyksikön perustamiseksi Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien kesken.<br />
b) Sivistystoimen palveluiden osalta<br />
Perusopetuksen osalta lähialueyhteistyön suurin merkitys on yhteisten periaatteiden luomisessa.<br />
Varhaiskasvatuspalveluiden osalta kuntayhteistyössä merkittävä etu on ollut päivähoitomaksujen<br />
periaatteiden yhdenmukaistaminen ja palveluverkkoselvitys. Kulttuuripalveluissa tulisi seudullista<br />
yhteistyötä talousalueella tiivistää ja löytää yhteisiä imagollisia hankkeita ja yhteistyömuotoja,<br />
joihin voi luoda yhteisiä toimintamalleja sekä hakea rahoitusta.<br />
c) Tekniikan ja ympäristön palveluiden osalta<br />
Nykyinen Helsingin seudulla tapahtuva yhteistyö, jossa lakisääteisen kaavoituksen ja<br />
liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi tehdään laajaa vapaaehtoista MAL-yhteistyötä, ja useita<br />
aiesopimuksia valtion kanssa, sisältää päällekkäisyyksiä ja vaatii kunnilta huomattavia<br />
henkilöresursseja. Poliittiselle päätöksenteolle nykyinen järjestelmä ei ole selkeä eikä läpinäkyvä.<br />
Koska yhteistyö kuntien kesken on MAL-asioissa välttämätöntä, tulee päätöksentekoa ja<br />
valmistelua selkeyttää.<br />
Hyviä kokemuksia pitkäaikaisesta kuntayhteistyöstä on saatu vesihuollosta, jossa on sovittu<br />
käytännön toiminnoista sopimusperusteisesti. Yhteinen toiminta tuottaa kaikille osapuolille<br />
selkeää hyötyä eikä se edellytä uusien toimielinten perustamista. Jätehuollon järjestäminen on<br />
myös hyvä esimerkki siitä, miten kaikkia asukkaita palveleva toiminta on ollut järkevää<br />
organisoida usean kunnan yhteistoimintana. Myös ympäristöntilan seurantaan liittyvästä<br />
alueellisesta yhteistyöstä saadut kokemukset ovat myönteisiä mm. tulosten luotettavuuden ja<br />
vertailtavuuden parantumisen kautta.<br />
3.6 Palvelukyky ja laatu<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kattavuutta koskevia vertailutietoja on saatavilla mm. Sotkanetindikaattoripalvelusta.<br />
Saatavuutta koskevia vertailutietoja on käytettävissä huomattavasti<br />
vähäisemmin muusta laadullisesta vertailutiedosta puhumattakaan. Asiakaspalautekyselyistä<br />
raportoidaan perusturvalautakunnalle säännöllisesti, ja tulosten perusteella toimintaa kehitetään.<br />
Asiakaspalaute- ja laatujärjestelmiä on käytössä monipuolisesti.<br />
Perusturvan palveluiden laatua on arvioitu liitteellä 3 siten, että taustatietona on käytetty<br />
valittujen vertailukuntien kattavuustietoja, omia kattavuus- ja saatavuustietoja sekä viranomaissuosituksia.<br />
Näiden pohjalta on muodostettu itsearvio nykytilanteesta asteikolla huono –<br />
kohtalainen – tyydyttävä - hyvä. Lopuksi on muodostettu käsitys pääkehittämiskohteista.<br />
24
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 25<br />
On todettava, että arvioinnin tuloksena ei ole yhtään huonoa arvosanaa. Kohtalaisen arvosanan<br />
saavat päivystyspalvelut, jossa tavoiteltavana pidetään sosiaali- ja terveysministeriön<br />
päivystyssuosituksen mukaista tilannetta. Nykyisellään odotusajat HUS-kuntayhtymän<br />
tuottamassa terveyskeskuspäivystyksessä vaihtelevat 0 – 6 tuntiin. Tyydyttävänä palvelun<br />
kattavuutta pidetään päiväkeskustoiminnassa ja saatavuutta ympärivuorokautisessa hoidossa,<br />
terveyskeskussairaalahoidossa, erikoissairaanhoidossa eräiden palveluiden osalta sekä<br />
perheneuvolassa. Hyvätasoisiksi arvioidaan kotihoidon, vammaispalveluiden, terveyskeskuspalveluiden,<br />
kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden, työterveyshuollon, psykososiaalisten<br />
palveluiden, hammashuollon palveluiden, työvoiman palvelukeskuksen, aikuissosiaalityön,<br />
neuvolapalveluiden, lastensuojelun sosiaalityön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä<br />
perheoikeudellisen yksikön palvelut.<br />
Hyvinkää on voimavarojen käytöltään terveys- ja vanhuspalvelupainotteinen (Keskisuurten<br />
kuntien kustannusvertailu vuodelta 2009). Kaikissa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon<br />
yksiköissä henkilöstömitoitus on saatu vähimmäissuosituksen mukaiselle tasolle.<br />
Lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi aiheellista<br />
panostaa nykyistä enemmän, mikäli pitkällä aikavälillä halutaan säästää sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon menoissa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä ehkäisevän päihdeja<br />
mielenterveystyön ohjelmien toimeenpano olisivat hyvä alku myönteiselle kehityssuunnalle.<br />
Parannuskohteiksi vuoteen 2017 mennessä ovat tarkentuneet seuraavat:<br />
‣‣ Kotihoidon kattavuus kohoaa 13 %:n tasolle.<br />
‣‣ Omaishoidon tuen kattavuus paranee.<br />
‣‣ Ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa laitosvaltaisuus vähenee ja asumispalvelun<br />
saatavuus paranee.<br />
‣‣ Ns. siirtoviiveiden määrä pienenee ja sairaalahoidon aika lyhenee.<br />
‣‣ Palvelun saatavuus terveyskeskuspäivystyksessä paranee.<br />
‣‣ Ei-kiireellisen lääkärin vastaanottopalvelun saatavuus paranee.<br />
‣‣ Ikääntyneiden lääkäripalveluiden saatavuus paranee.<br />
‣‣ Hoitotakuu erikoissairaanhoidon kaikissa palveluissa toteutuu.<br />
‣‣ Perheneuvolapalveluiden ja lastensuojelun avohuollon palveluiden saatavuus paranee.<br />
Edellä mainituilla keinoilla tavoitellaan rakennemuutosta ja myös kustannusten kasvun hillintää.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Hyvinkään opetuspalveluista on tehty seutukunnallinen kouluarviointi, joka toteutettiin<br />
talousalueen kunnissa vuoden 2008 syksyllä. Vanhempien ja oppilaiden antama yleisarvosana<br />
opetuksesta Hyvinkäällä oli 8,0, mikä oli liki sama kuin kaikkien vastanneiden antama arvosana<br />
(asteikko 4 - 10). Yleisesti vanhemmat pitivät opetuspalveluissa parhaana tiedonkulkua kodin ja<br />
koulun välillä sekä koulun juhlia ja tapahtumia. Kehitettävää vanhempien mielestä oli koulun<br />
tiloissa sekä koulun julkisuuskuvassa ja toimivuudessa. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen<br />
suhteen vanhempien mielestä parasta Hyvinkäällä oli poissaolojen seuranta sekä tieto lapsen<br />
edistymisestä. Kehitettävää oli tukiopetuksen järjestämisessä ja opetusryhmien koossa.<br />
Opetuksen ja oppimisen suhteen vanhemmat näkivät parhaana vanhempien roolin oppimisen<br />
tukena sekä oppilaiden viihtymisen koulussa. Kehitettävää oli koulukiusaamisen ehkäisemisessä<br />
sekä oppilaan tuki- ja ohjaustoiminnassa.<br />
Opettajille tehdyn kyselyn mukaan kehitettävää on oppilashuollon resursoinnissa, erityisopetuksessa,<br />
luokka-/ryhmäkoon pienentämisessä, yhteistyön lisäämisessä ja opettajien työssä<br />
jaksamisessa.<br />
25
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 26<br />
Varhaiskasvatuksen saralla Hyvinkäällä on toteutettu asiakastyytyväisyyskysely vuodesta 2006<br />
alkaen. Kyselyssä on kartoitettu 3 - 5 -vuotiaiden päivähoitolasten sekä esiopetusoppilaiden<br />
näkemyksiä oppimisympäristöön, vuorovaikutukseen ja leikkiin liittyvistä asioista. Vuonna 2009<br />
haastateltiin 840 lasta, ja vastausprosentti oli 58. Kyselyyn vastanneista lapsista oli 88 %<br />
tyytyväisiä oppimisympäristöön liittyviin seikkoihin. Vuorovaikutuksen laatuun oli tyytyväisiä 92<br />
prosenttia ja leikkiin liittyviin seikkoihin 78 prosenttia vastanneista lapsista.<br />
Taidemuseon palveluiden laatua on arvioitu vuonna 2002 Schjerfbeck -näyttelyn ja vuonna 2006<br />
Sallisen -näyttelyn yhteydessä teetetyillä kävijäkyselyillä. Molempien kyselyiden palaute oli<br />
myönteistä ja taidemuseon tuottamia palveluja asiakkaille pidettiin laadukkaina. Hyvinkääsalille<br />
on tehty v. 2002 salin 15-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen salin tunnettuudesta ja ohjelmistosta<br />
puhelinhaastattelu ja kävijähaastattelututkimukset. Vuonna 2007 tehtiin asiakastyytyväisyys ja<br />
imagotutkimus kohteena salin tapahtumien yleisö ja tutkimus asiakastyytyväisyydestä salin<br />
tilavuokraajille ja –käyttäjille. Kaikissa asiakastutkimuksissa palaute on ollut positiivista.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Tekniikan ja ympäristön toimialalla on eri yksiköissä suoritettu asiakastyytyväisyystutkimuksia<br />
sekä omien kyselyiden että ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.<br />
Taloustutkimus Oy on tehnyt tutkimusta Hyvinkään Vedessä vuodesta 2000 lähtien. Tulokset<br />
kaikkien tutkittujen ominaisuuksien kohdalla, lukuun ottamatta veden hintaa, ovat olleet<br />
suhteellisen hyviä. Erot Hyvinkään Veden ja kaikkien laitosten tuloksissa yleensä eivät ole<br />
suuria. Tutkimuksessa haastatellut antoivat Hyvinkään Vedelle vesilaitosten keskiarvoon<br />
verrattuna parempia arvosanoja veden jakelun katkottomuudessa, veden toimitusvarmuudessa,<br />
vesikatkosten pituudessa, vesikatkosten lukumäärässä, viemäreiden hajuttomuudessa ja<br />
toimivuudessa. Erityisen hyväksi asiakkaat arvioivat Hyvinkään Veden uskottavuuden. Samaa<br />
tasoa kuin muilla laitoksilla olevia tuloksia todettiin vastauksien perusteella veden hajun ja veden<br />
värin kohdalla. Keskiarvoa heikommin menestyttiin veden maun, veden paineen, veden hinnan,<br />
vesilaitoksen asiakaspalvelun, veden hinnoittelun, vesilaitoksen tiedotustoiminnan ja<br />
suhtautumisen tiedusteluihin kohdalla. Veden laskutus-käytäntö sai Hyvinkäällä tutkituista 11<br />
vesilaitoksesta huonoimman arvosanan. Laitosten toimintaa kokonaisuutena voidaan arvioida<br />
kaikista tuloksista lasketun asiakastyytyväisyys-indeksin avulla. Hyvinkään Veden laadun<br />
asiakastyytyväisyysindeksi verrattuna kaikkien laitosten keskiarvoon on sama ja toiminnan<br />
asiakastyytyväisyysindeksi Hyvinkään osalta selvästi keskiarvoa parempi.<br />
Ympäristökeskuksessa tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus vuonna 2010. Tutkimuksen mukaan<br />
Ympäristökeskuksen imago on positiivinen, imagoväittämistä parhaimmat arviot annettiin<br />
asiantuntevuudesta ja ammattitaitoisuudesta. Vahvuuksia olivat elintarvike- ja ympäristölaboratorio<br />
sekä eläinlääkintähuolto, joihin vastaajat olivat tyytyväisimpiä. Ympäristökeskuksen<br />
haasteiksi nousivat viestintä ja tiedottaminen, erityisesti tiedottaminen tuotteista ja palveluista<br />
sekä esitteet. Kehittämiskohteiksi nousivat myös palvelun ystävällisyys, yhteistyön toimivuus,<br />
erikoissuunnitelmien esittelyn toimivuus sekä lupa-asioiden käsittelynopeus. Hyvinkään Veden<br />
toimittaman talousveden laatua sekä jätevedenpuhdistamojen toimintaa seurataan säännöllisesti<br />
sekä terveysviranomaisten että valtion viranomaisten toimesta.<br />
26
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 27<br />
Elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminnan laatua valvotaan erityisen tarkasti. Ulkopuolinen<br />
testauslaboratorio valvoo, että Hyvinkään Elintarvike- ja ympäristölaboratorio täyttää alan<br />
kansainvälisen standardin vaatimukset. Lainsäädäntö ja valtion viranomaiset edellyttävät<br />
ympäristöterveydenhuollon toiminnalta suunnitelmallisuutta ja tiettyä valvonnan laadullista ja<br />
määrällistä vähimmäistasoa. Molempien em. palveluyksiköiden toiminnot ovat arvioinneissa<br />
täyttäneet niille asetetut laadulliset vaatimukset.<br />
Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />
Ateria- ja puhtauspalveluyksikössä on järjestetty vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyjä.<br />
Ateriapalveluissa asiakastyytyväisyyttä on jo useamman vuoden ajan kysytty koululaisilta.<br />
Koululaiset ovat antaneet koululounaan yleisarvosaksi 8. Vuonna 2010 kysyttiin ensimmäisen<br />
kerran päiväkotilasten huoltajien mielipidettä päiväkotiruokailusta. Arvosana oli 8, mutta kyselyn<br />
vastausprosentti jäi pieneksi. Myös vuonna 2010 järjestettiin ikäihmiselle asiakastyytyväisyyskysely<br />
vanhainkotien ateriapalvelusta. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun.<br />
Puhtauspalveluyksikkö on myös vuosittain kysynyt asiakastyytyväisyyttä kaupungin kiinteistöjen<br />
tilojen siisteydestä. Tulosten mukaan käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä kiinteistöjen siivoukseen.<br />
Tietohallinto tekee vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn.<br />
4. STRATEGISEN SUUNNAN VALINTA<br />
4.1 Kriittiset menestystekijät<br />
Strategisen suunnan valitsemiseksi on tunnistettava ne kriittiset menestystekijät, joiden avulla<br />
voidaan saavuttaa <strong>kaupunki</strong>strategiassa määritelty päämäärä ”Palvelut uudistuvat ja kehittyvät”.<br />
”Hyvinkään palvelut perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimiseen.<br />
Hyvät ja toimivat palvelut ovat osa Hyvinkään vetovoimaa. Hyvinkää kehittää uusia ja tehokkaita<br />
palvelujen järjestämistapoja, jotka takaavat monipuolisen palveluvalikoiman kaupungin<br />
asiakkaille. Valitun palvelutavan tulee aina olla kokonaistaloudellisesti koko kaupungin<br />
kokonaisedun kannalta tehokkain ja tuottavin.”<br />
Jotta palvelut säilyisivät hyvinä ja toimivina toimintaympäristön haasteista (palvelutarpeiden<br />
kasvu yhdistettynä voimavarojen niukkuuteen) huolimatta, kriittisiä menestystekijöitä ovat:<br />
1. Uusien toimintamallien kehittely ja käyttöönottaminen tuottavuuden parantamiseksi<br />
(teknologiset ratkaisut, asiakkaiden omavastuun tukeminen, sähköinen asiointi jne.)<br />
2. Palvelurakenteen kehittämissuunnitelmien toteuttaminen (keventäminen)<br />
3. Toimialarajat ylittävän yhteistyön ja seudullisen yhteistyön etujen saavuttaminen<br />
4. Kokonaisedun arvioimisen tapojen kehittäminen päätöksenteossa<br />
5. Prosessien kuvaaminen ja niiden johtaminen<br />
6. Kannustinjärjestelmien luominen (sekä budjetointi että palkkaus – organisaatioiden<br />
ja yksilöiden taso)<br />
7. Organisaation voimavarojen ja osaamisen muuttaminen palvelemaan lisääntyvää<br />
palveluiden ostamista (hankintaosaaminen, tuotteistaminen, kustannuslaskenta,<br />
palveluohjaus-/palveluintegrointi jne.)<br />
8. Yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa<br />
9. Yhteistyö kansainvälisessä rekrytoinnissa<br />
27
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 28<br />
Luvussa kolme on kuvattu palveluiden erilaisia tuottamistapoja nykyhetkellä. Yhteenvetona<br />
voidaan todeta tuotantotapoja olevan käytössä monipuolisesti.<br />
Kaupungin kustannusyksikkö palveluntuottajana<br />
Kunnan nettobudjetoitu yksikkö palvelujen tuottajana<br />
Kunnan nettobudjetoitu ”kannustava” yksikkö palvelujen tuottajana<br />
Kunnan liikelaitos palvelun tuottajana<br />
Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana<br />
Kuntayhtymä<br />
Palvelujen ostaminen toiselta kunnalta<br />
Palvelujen järjestäminen seutusopimuksella ja/tai isäntäkuntamallilla<br />
Tuottajana henkilöstöyritys<br />
Tuottajana kolmannen sektorin toimija<br />
Tuottajana yksityinen palveluntuottaja (yksityistetty tai ulkoistettu palvelu tai<br />
palveluseteli)<br />
Tuettu vapaaehtoistyö palvelujen tuottajana<br />
4.2 Tuotantotavan olennainen muuttaminen<br />
Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan ratkaisuvalta palvelutuotannon olennaisten<br />
muutosten osalta on kaupunginvaltuustolla.<br />
1. Organisaation perustehtävän kannalta kriittinen ja ydinosaamisalueelle kuuluva toiminta on<br />
tarkoituksenmukaista tehdä itse ja kehittää sisäisenä toimintana. Osaamista ja päätöksentekoa<br />
ei ydintoiminnan osalta voida luovuttaa ulkopuolisille. Palveluiden suunnittelussa olennaista on<br />
kuntalaisten tarpeiden, demografisten tekijöiden, poliittisten linjausten ja paikallisten olosuhteiden<br />
tunteminen – palvelutason ja palvelukokonaisuuden hallinnassa kustannustehokkuuden<br />
varmistaminen. Ydintoimintaa on viranomaistoiminta eli tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa.<br />
Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus sekä palvelupäätöksen teko, palvelun järjestäminen,<br />
palvelutason ja palveluiden hallinta ja valvonta on kunnan ydintoimintaa. Tehtävät, joissa<br />
toimitaan portinvartijoina muihin palveluihin nähden, ovat ydintoiminnan luonteista toimintaa.<br />
2. Perustehtävän kannalta kriittistä, mutta ei ydinosaamista, on palveluiden tuottaminen, jossa<br />
ulkoistaminen voi olla järkevää huolellisesti valitulle sopimuskumppanille. Ulkoistamalla voidaan<br />
vastata kasvavaan palveluiden kysyntään toimintaympäristössä, jossa on kilpailu osaavista<br />
resursseista, vaatimukseen kustannustehokkuudesta sekä innovatiivisuuteen palveluiden<br />
tuottamisen tavoissa. Ulkoistamisen haasteena on se, että palveluiden hajautettu tuotantotapa<br />
tekee järjestelmästä palveluiden tilaajan ja käyttäjän kannalta vaikeaselkoisen.<br />
Palveluseteli on täydentävä vaihtoehto julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen<br />
yksityisten palveluntuottajien avulla. Palvelusetelimallissa kunta antaa palveluiden järjestäjänä<br />
asiakkaalle palvelusetelin, jolla asiakas maksaa osan palvelun hinnasta. Asiakas maksaa<br />
omavastuuosuutena setelin arvon ja palvelun hinnan välisen erotuksen ostaessaan palvelun<br />
kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta. Palvelujen tuottaja saa kunnalta korvauksena<br />
asiakkaalle antamastaan palvelusta palvelusetelin arvon mukaisen summan. Palvelusetelin<br />
vahvuudet liittyvät asiakkaan valinnanvapauden lisääntymiseen, palvelutuotannon<br />
tehostumiseen ja joustavuuden lisääntymiseen sekä palveluiden saatavuuden parantumiseen.<br />
Sen heikkoutena on osapuolten vastuusuhteiden muuttuminen monimutkaisemmiksi.<br />
28
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 29<br />
3. Ne toiminnot, jotka eivät ole perustehtävän kannalta kriittisiä eivätkä ne myöskään ole<br />
ydinosaamista, voidaan ulkoistaa helpoiten. Tämä mahdollistaa kustannustehokkuuden jatkuvan<br />
parantamisen, hinta-laatu – suhteen säilymisen riittävän hyvänä sekä automaation lisäämisen.<br />
Muutosta koskevaa päätöstä valmisteltaessa sitä olisi tarkasteltava edellä sanotun lisäksi ainakin<br />
seuraavista näkökulmista:<br />
Asiakasnäkökulma<br />
‣‣ Palvelujen saatavuuden tulee olla mielellään parempi kuin nykytilanteessa.<br />
‣‣ Kaupungin asukkaan tulee saada palvelu samoilla kustannuksilla kuin kaupungin<br />
tuottama palvelu.<br />
‣‣ Laadun ja vaikuttavuuden tulee olla vähintään sama kuin kunnallisten vastaavien<br />
palvelujen. Yleensä tämä tarkoittaa, että kunnan itsensäkin tulee tuottaa vastaavaa<br />
palvelua, jotta vertailu voidaan tehdä. Laatu tarkoittaa myös sitä, että palveluntuottaja<br />
ei jatkuvasti vaihdu.<br />
Prosessinäkökulma<br />
‣‣ Kaupungin organisaatiolle ei tule syntyä merkittäviä hallinnoinnin lisätehtäviä palvelun<br />
soveltamisesta kaupungin oman tuotannon rinnalle.<br />
‣‣ Palvelujen tuotannon jatkuvuus on voitava varmistaa.<br />
‣‣ Ulkoistamispäätöksen yhteydessä arvioidaan sekä riskit että hyödyt (esim.<br />
ulkoistettavan palvelun osuus vs. oma palvelutuotanto).<br />
‣‣ Arvioidaan vaikutukset yritystoimintaan ja kolmanteen sektoriin.<br />
Henkilöstönäkökulma<br />
‣‣ Tarvittavan osaamisen saatavuus omaan organisaatioon on arvioitava (ostopalvelun<br />
käyttö erityisosaamista vaativiin/harvoin tarvittaviin tehtäväalueisiin).<br />
‣‣ Nykyisille työntekijöille pyritään takaamaan työtä jatkossakin. Tarvittaessa tehdään<br />
sopimus siitä, että kaupungin henkilöstö siirtyy uuden palveluntuottajan palvelukseen.<br />
Talousnäkökulma<br />
‣‣ Taloudellisuus on voitava varmistaa pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää palvelun tuottajan<br />
vakauden tarkkaa arviointia ja pitkäkestoisten puitesopimusten käyttämistä.<br />
‣‣ Palvelun tulee olla enemmän kuin vain marginaalisesti edullisempaa kuin kaupungin<br />
oma tuotanto, tavoitteena voi pitää 10 %:n pysyvää taloudellista etua.<br />
‣‣ Edullisuutta voidaan arvioida myös siitä näkökulmasta, että palvelu tuotetaan erilailla<br />
ja siitä on opittavaa myös omassa toiminnassa tai että markkinoiden luominen,<br />
osaava ulkoistaminen luo mahdollisuuden yritystoiminnan kehittämiseen ja<br />
lisäämiseen Hyvinkäällä ja lähialueella.<br />
Edellä mainittujen kriteerien avulla on tarkoitus varmistua siitä, että muutoshankkeella pyritään<br />
kokonaistaloudellisesti järkevään lopputulokseen.<br />
29
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 30<br />
4.3 Uusia toimintamalleja<br />
Hyvinkäällä aiemmin käytössä olevien toimintamallien rinnalla on mahdollista kokeilla esimerkiksi<br />
seuraavia vaihtoehtoja parhaiden toimintatapojen arvioimiseksi:<br />
1.. Kannustava nettobudjetoitu yksikkö tai muu taseyksikkö toimintamallina oman<br />
tuotannon kehittämiseksi<br />
• Yksikkö toimii sisäisessä hallinnossaan varsin itsenäisesti. Lautakunta<br />
asettaa tavoitteet. Talousohjaus toteutuu nettobudjetointina valtuustoon<br />
nähden sitovasti.<br />
• Mahdollisen budjetin alittumisesta aiheutuvan säästön jakamisesta sovitaan<br />
yksikön ja kunnan kesken. Se jaetaan esim. kolmeen yhtä suureen osaan<br />
siten, että kunta saa säästöstä kolmanneksen, yksikön hankintoihin tai<br />
kalustamiseen käytetään kolmannes ja henkilöstön tulospalkkiona jaetaan<br />
kolmannes kaikille työntekijöille.<br />
2.. Kunnallinen liikelaitos toimintamallina nykyistä laajemmin sekä pidättäytyminen<br />
säätiöiden perustamisesta<br />
• Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten<br />
periaatteiden mukaisesti hoidettavia tehtäviä varten. Kunnallisen liikelaitoksen<br />
toimintaa kilpailluilla markkinoilla on rajoitettu.<br />
• Yhtiöittämisellä tarkoitetaan sitä, että kunta luopuu toiminnan harjoittamisesta<br />
joko myymällä toiminnot perustettavalle yhteisölle tai perustamalla toiminnan<br />
suoraan yhtiömuotoiseksi. Hallintomalli muuttuu tällöin osakeyhtiöksi, asuntoosakeyhtiöksi,<br />
asunto-osuuskunnaksi, yhdistykseksi tai säätiöksi. Säätiössä<br />
kunnan ohjausvalta on heikko ja hallintomallina siihen suhtaudutaan jatkossa<br />
pidättyvästi.<br />
3.. Asiakkaan henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto uutena palvelumuotona<br />
• Asiakkaan henkilökohtainen budjetti tarkoittaa sitä, että tällä on mahdollisuus<br />
saada käyttöönsä rahaa tarpeellisen avun ja tuen ostamiseen. Asiakas<br />
suunnittelee tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet yhdessä kunnan työntekijän<br />
ja läheistensä kanssa.<br />
• Henkilökohtainen budjetti sisältää julkisesti rahoitettavat palvelut. Niiden<br />
lisäksi asiakas voi hankkia myös yksityisten tuottamia palveluja omalla<br />
rahalla.<br />
• Henkilökohtaisen budjetin etuina pidetään muun muassa sitä, että se lisää<br />
valinnanvapautta ja päätösvaltaa omista palveluista. Henkilökohtainen budjetti<br />
tarjoaa omaisille uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhempiaan ja läheisiään.<br />
4.. Kaupungin henkilöstön tukeminen sellaisissa hankkeissa, joissa he päättävät<br />
perustaa yhteisen yrityksen ja ryhtyä yrittäjinä tuottamaan kaupungin ostamia<br />
palveluita.<br />
• ”Henkilöstöyrityksessä” kyseessä on aiempi kunnan yksikkö, joka on muutettu<br />
henkilöstön omistamaksi, yleensä osakeyhtiömuotoiseksi tai<br />
osuuskuntamuotoiseksi yritykseksi, jolta kunta ostaa ennen itse tuottamansa<br />
palvelut. Kunnalla ei ole enää mitään hallinnollista roolia tuottajan suhteen.<br />
Usein kunta kuitenkin omistaa toimitilat ja vuokraa ne henkilöstöyrityksille.<br />
• Kunta voi tukea hankkeita esimerkiksi tarjoamalla riittävän pitkiä (vähintään 3<br />
vuotta) palkattomia virkavapauksia.<br />
30
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 31<br />
5. Kaupungin oman tuotannon kehittäminen yritysmäiseen suuntaan mm. kannustavaa<br />
palkkausta hyödyntämällä (tulospalkkaus).<br />
5. PALVELUTUOTANNON JÄRJESTÄMINEN<br />
TULEVAISUUDESSA<br />
Luvussa neljä kuvattiin niitä kriittisiä menestystekijöitä, joiden avulla on mahdollista saavuttaa<br />
uudistuva ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto vaativassa toimintaympäristössä pidemmälle<br />
tulevaisuuteen ja jotka olisi aiheellista ottaa työn alle omina kokonaisuuksinaan.<br />
Tässä luvussa kuvataan muutosaikeita vuoteen 2017. Moni näistä kehitystoimenpiteistä on jo<br />
valmisteilla tarkasteluvälin ollessa viiden, kuuden vuoden mittainen.<br />
5.1 Muutokset palvelutuotannossa<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Ydintoimintojen tulevaa järjestämistapaa on hahmoteltu perusturvan strategiassa kuvan 4<br />
mukaisesti. Kuvan sisin osa esittää kunnan omaa palvelutuotantoa, ulompi kerros yhteistyössä<br />
toisen toimijan kanssa tuotettua palvelua, sitä seuraava kerros kokonaan muun toimijan kuin<br />
kunnan tuottamaa palvelua ja kaikista uloin kerros uutta palveluiden järjestämistapaa –<br />
palveluseteliä. Sinisellä merkityt toiminnot oletetaan kutakuinkin paikallaan pysyviksi. Punaisella<br />
merkittyjen toimintojen osalta on odotettavissa muutosta palveluiden tuottamistapaan.<br />
Kuva 4. Ennakoitu muutos palveluiden järjestämisessä perusturvan toimialalla<br />
PALVELUSETELI OMAN TUOTANNON LISÄKSI JA VAIHTOEHDOKSI<br />
KOKONAAN YKSITYISTETTY TAI ULKOISTETTU PALVELU<br />
YHTEISTYÖSSÄ TUOTETTU TAI OSIN OMA JA OSIN ULKOISTETTU PALVELU<br />
OMA PALVELUTUOTANTO<br />
Erikoissairaanhoito<br />
Tehostettu asumispalvelu<br />
Kotihoito<br />
Perhetyö<br />
Viranomaistoiminta Perheneuvola<br />
Sosiaalityö ja palveluohjaus Laitoshuolto<br />
Asiakkuuksien ja Kunnallinen<br />
palveluprosessin päivähoito<br />
hallinta<br />
Esiopetus<br />
Avoterveydenhuolto Perhepäivähoito<br />
Hammashuolto ml. sen Erityispäivähoito<br />
kuvantaminen ja<br />
välinehuolto<br />
Psykososiaaliset palvelut<br />
Terveyskeskussairaalahoito<br />
Vanhainkotihoito<br />
Hyvinkäälisä<br />
Kotihoidontuki<br />
Tilapäishoito<br />
Unikoulu<br />
Perhehoito<br />
Omaishoito<br />
Hammaspäivystyksen<br />
jatkohoito<br />
Lapsiperheiden kotipalvelu<br />
Kuvantaminen<br />
Isot apuvälineet<br />
Työterveyshuolto<br />
Välinehuolto<br />
Työtoiminta<br />
Työvalmennuspajat<br />
Tulkkipalvelut<br />
Henkilöstö‐,<br />
talous‐ ja atkhallintopalvelut<br />
Leikkitoiminta<br />
Lapsiparkki<br />
Perhekerho<br />
Puistotoiminta<br />
Avoin päiväkoti<br />
Erikoishammaslääkäripalvelut<br />
Ammatilliset perhekodit<br />
Lastensuojelun<br />
laitoshoito<br />
Lääkehuolto<br />
Ruokahuolto<br />
Kiinteistönhuolto<br />
Kuljetuspalvelut<br />
Päiväkeskustoiminta<br />
Kotihoidon tukipalvelut<br />
Kevyt asumispalvelu<br />
Ensiapu<br />
Kuljetukset<br />
Vaatehuolto<br />
Siivous<br />
Laboratorio<br />
Psykososiaalisen yksikön<br />
ostopalvelut<br />
Erikoislääkäripalvelut<br />
Omalääkäripalveluiden täydennys<br />
Hoitotarvikkeiden hankinta<br />
Valvotut tapaamiset<br />
Ensi‐ ja turvakotitoiminta<br />
Yksityinen päivähoito yksityisen<br />
hoidon tuella<br />
Ruotsinkielinen päivähoito<br />
31
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 32<br />
Kaupunkistrategiasta johdettuna kokonaistavoitteena voidaan kaupungin oman palvelutuotannon<br />
uudistumisen ja asiakaslähtöisyyden parantamisen lisäksi pitää Hyvinkään sairaalan aseman<br />
vakauden ja vahvuuden tukemista, sillä sen olemassaololla on kaupungille terveyspoliittisten<br />
tavoitteiden lisäksi erittäin suuri työvoima- ja elinkeinopoliittinen merkitys.<br />
Alla esitellään suunnitellut palveluiden tuotantotapojen muutokset palveluryhmittäin vuoteen<br />
2017.<br />
‣‣ Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta tuotetaan jatkossa<br />
kaupungin omana tuotantona ja/tai osin kuntayhtymä tuottamana; perustetaan<br />
kaupungin oma nuorisokoti.<br />
Tuotetaan alueellisena tai seudullisena yhteistyönä erityisosaamista vaativa<br />
sijaishuollon sosiaalityö. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan lastensuojelun<br />
perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki. Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö<br />
laajenee, kun Loppi ja Hausjärvi ovat päättäneet tulla siihen mukaan vuoden 2012<br />
alusta. Selvitellään valvottujen tapaamisten järjestämistä seutuyhteistyönä.<br />
‣‣ Perustetaan kaupungin oma mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.<br />
‣‣ Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään. Nuorten<br />
työpajatoiminta tuotetaan seudullisesti Hyvinkään-Riihimäen Ammattikoulutussäätiön<br />
toimesta.<br />
‣‣ Huumepotilaiden korvaushoitojen aloitukset järjestetään omana palvelutuotantona<br />
nykyisen ostopalvelun sijaan.<br />
‣‣ HUS-kuntayhtymän ulkopuolelta hankittavia erikoissairaanhoidon palveluita<br />
kilpailutetaan myös Hyvinkään kaupungin ulkopuolelta (esimerkiksi ihotaudit,<br />
sappikivi-, lonkka- ja kaihileikkaukset, allergia- ja astmatutkimukset)<br />
‣‣ Työterveyshuollon järjestämisen mahdollisuus seudullisena yhteistyönä esim.<br />
isäntäkunta-, liikelaitos- tms. mallilla selvitetään.<br />
‣‣ Hammashuollossa otetaan käyttöön palveluseteli, mikäli hoitotakuun aikarajat<br />
uhkaavat ylittyä.<br />
‣‣ Palvelusetelin käyttöä lisätään omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyissä.<br />
‣‣ Palvelusetelin käyttöä laajennetaan tilapäiseen ja kevyeen kotihoitoon, pitkäaikaiseen<br />
tehostettuun asumispalveluun sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun<br />
sijaisjärjestelyihin. Palveluohjausta vahvistetaan.<br />
‣‣ Palvelusetelillä järjestettävien palveluiden tulee vastata tasoa, jota edellytetään<br />
kunnan omilta palveluilta. Kaikilta palveluntuottajilta on vaadittava yhtäläiset<br />
vaatimukset henkilöstön mitoituksen ja ammattitaidon suhteen. Palvelusetelien käyttö<br />
ei saa heikentää kunnan oman palvelutuotannon järjestämistä ja kehittämistä.<br />
‣‣ Vanhusten kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamista jatketaan (mm. ateriapalvelut ja<br />
kuljetuspalvelut).<br />
32
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 33<br />
‣‣ Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa oman tuotannon ja<br />
yksityisen palvelutuotannon suhteena pidetään pitkällä aikavälillä oma toiminta 40 %,<br />
ostopalvelu 60 % (sairaala- ja vanhainkotihoito omaa palvelutuotantoa,<br />
asumispalveluita ostetaan). Nykyinen suhde on 55:45.<br />
Perusteet esitetyille muutoksille<br />
Vanhusten asumispalveluiden ostojen lisäyksen taustalla toimivat ainakin seuraavat vaikuttimet:<br />
Palvelurakennetta kevennetään lisäämällä nimenomaan asumispalveluiden osuutta. Kasvaviin<br />
palvelutarpeisiin voidaan vastata sitoutumatta uusiin investointeihin. Toisaalta voidaan lisätä<br />
joustavuutta ja reagointikykyä samalla muuntaen muutoin kiinteitä kustannuksia muuttuviksi<br />
kustannuksiksi. Riskienhallinnan kannalta on tarkoituksenmukaista rajata, ettei ostopalvelun<br />
ja/tai palvelusetelin osuus ympärivuorokautisessa hoidossa saa ylittää 60:ta prosenttia.<br />
Tarve korvata ostettuja lastensuojelun sijaishuollon palveluita sekä mielenterveyskuntoutujien<br />
asumispalveluita perustamalla kaupungin omia yksiköitä perustuu yhtäältä sen riskin<br />
realisoitumiseen että syntyy ”myyjän markkinat”. Hinnat ovat nousseet yli sietorajan. Taantuma<br />
on kuitenkin ainakin väliaikaisesti muuttanut tilannetta ostajan kannalta suotuisammaksi.<br />
Nuorten oma vastaanotto- ja arviointilaitos omalla paikkakunnalla tekee mahdolliseksi<br />
intensiivisen työskentelyn lapsen kehitysympäristössä. Tällöin sijoitusten kesto lyhenee ja<br />
kustannukset pienentyvät. Mielenterveyspotilaiden kuntoutuminen omalla paikkakunnalla tukee<br />
tukitoimien jatkuvuutta ja tavoitetta palata kotiin sekä mahdollistaa yhteydenpidon läheisiin.<br />
Palvelusetelin käyttöönottoa perustellaan sekä asiakkaan valinnanvapauden, palveluiden<br />
paremman saatavuuden että joustavuuden kautta. Lisäksi tavoitellaan kustannustehokkuutta<br />
kevyissä palveluissa, jolloin tuottavuuden lisäys voidaan hyödyntää suuntaamalla niukkenevat<br />
voimavarat vaativahoitoisemmille asiakkaille.<br />
Kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamisen pontimena toimivat pääosin strategiset valinnat (ei<br />
ydintoimintaa) sekä osaamisvaikuttimet. Aterioiden valmistuksen ja logistiikan voidaan olettaa<br />
toimivan paremmin erikoisosaajan toimesta, kunhan tiedonkulun haasteet saadaan hallittua.<br />
Palveluohjauksen työpanos tukipalveluiden organisoinnista säästyy ulkoistamisen myötä ja on<br />
käytettävissä varsinaiseen palveluohjaukseen.<br />
Eräiden sairaanhoidon palveluiden odotetaan saavutettavan kustannushyötyjä ja joustavuuden<br />
paranemista. Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja lisäämällä voidaan monipuolistaa<br />
palvelutarjontaa vastaamaan paremmin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Huumepotilaiden<br />
korvaushoitojen kotiuttamisella tavoitellaan palveluiden järjestämistä nykyistä edullisemmin.<br />
Seudullisen perhehoidon yksikön valmistelun tärkeimpänä perusteluna on se, että riittävän<br />
suurella väestöpohjalla kyetään tuottamaan laadukkaammin ja kustannustehokkaammin<br />
erityisasiantuntemusta vaativat palvelut. Alueellinen asiantuntijayksikkö kykenee turvaamaan<br />
asiakkaalle laadukkaat palvelut. Riittävän suurella väestöpohjalla tuotettu palvelu lisää myös<br />
sosiaalityöntekijän tehtävien houkuttelevuutta ja vähentää yksikköjen haavoittuvuutta. Samoilla<br />
perusteilla selvitetään myös perheoikeudellisen yksikön laajentamismahdollisuuksia.<br />
Vaikutukset paikalliseen elinkeinotoimintaan<br />
Palveluiden tuottamistapaa koskevat muutosaikeet on valmisteltu sosiaali- ja terveyspoliittisista<br />
lähtökohdista käsin. Perusturvan toimintaa on tarkasteltu vasta toissijaisesti elinkeinopolitiikan<br />
näkökulmasta. Joka tapauksessa palveluiden tuottamistapaa koskevien muutosaikeiden voidaan<br />
nähdä luovan hyviä edellytyksiä elinkeinotoiminnan vilkastumiselle Hyvinkään alueella.<br />
33
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 34<br />
Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminnan tuottaminen jatkossa<br />
kaupungin omana toimintana ei vähennä palvelunostoja yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta<br />
Hyvinkäällä. Palveluiden ostot muualta Suomesta tulevat vähenemään. Palvelut pyritään<br />
tuottamaan nuorille arviointi- ja kuntoutusvaiheessa lähellä heidän omaa kotiaan, omassa<br />
tutussa kasvuympäristössä ja verkostossa. Mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön<br />
perustaminen Hyvinkäälle vähentäisi palvelunostoja muualta Suomesta ja mahdollistaisi kotiin<br />
kuntouttavien palveluiden tuottamisen lähellä asiakkaiden omaa kotia ja palveluverkostoa.<br />
Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään työssäkäyntialueella.<br />
Myös erikoissairaanhoidon palvelunostoja laajennetaan Hyvinkään ulkopuolelle.<br />
Palvelusetelien käyttö laajenee säännölliseen kevyeen kotihoitoon sekä pitkäaikaiseen<br />
asumispalveluun. Tilapäisen kotihoidon setelin arvoa korotetaan. Hammashuollon palvelusetelin<br />
käyttöönotto toteutetaan taloudellisten voimavarojen puitteissa.<br />
Ympärivuorokautisen hoidon yksityisen palvelutuotannon osuus (ostopalvelu ja palveluseteli)<br />
kasvaa nykyisestä 45 prosentin tasosta n. 60 prosenttiin. Vanhusten kotihoitoa tukevia palveluita,<br />
kuten kotiin kuljettavien aterioiden hankintaa sekä kuljetuspalveluita, ulkoistetaan edelleen<br />
mahdollisuuksien mukaan.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksen palveluissa kehitetään edelleen vanhempien mahdollisuutta<br />
valita kunnallisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmää kehitetään. Lisätään yksityisen hoidon<br />
tuella tuotettua päivähoitopalvelua siten, että kustannustehokkuus säilyy. Kehitetään<br />
edelleen tasavertaista hoitomaksua kunnalliseen hoitomaksuun verrattuna siten, että<br />
perheiden maksamat hoitomaksut ovat lähempänä toisiaan.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksen palveluohjausta kehitetään, lisätään avoimen varhaiskasvatuspalveluiden<br />
käyttäjien määrää ja lisätään kolmannen sektorin tuottajien määrää.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksessa selvitetään voidaanko palvelusetelillä tuottaa myös sellaisia<br />
korvaavia palveluita, että kunnallisen päivähoidon käyttäjämäärä laskee. Tavoitteena,<br />
että perheet hoitaisivat lapsia kotona, mikäli jompikumpi vanhemmista on kotona.<br />
Käytetään avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja panostetaan varhaiseen tukeen.<br />
‣‣ Perusopetuksessa tarkastellaan yksiköiden määrää ja sijaintia toimintaympäristön<br />
muutosten mukaisesti. Sivistystoimen tulee esittää uuden koulun perustamista, kun<br />
tiedossa on sellaisen asuinalueen syntyminen, jonka oppilaat eivät mahdu muihin<br />
lähialueen kouluihin.<br />
‣‣ Perusopetuksessa kehitetään edellytyksiä ylikunnalliseen palvelutuotantoon.<br />
Kehittämisen lähtökohta on sopimusperusteinen yhteistyö valikoitujen kuntien kesken.<br />
‣‣ Taiteen perusopetuksessa tutkitaan, onko mahdollista luovuttaa Lasten ja nuorten<br />
kuvataidekoulun toiminta Lasten ja nuorten kuvataidesäätiön toiminnaksi.<br />
34
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 35<br />
‣‣ Lukiokoulutus keskitetään sivistystoimen strategian mukaisesti yhteen keskuslukioon,<br />
jossa pyritään säilyttämään Sveitsin lukion erityistehtävä. Lukiokoulutus on alueellinen<br />
palvelu, ja sen saavutettavuudesta on pidettävä huolta myös koulutustakuun takia. On<br />
myös huolehdittava lukion vetovoimasta, koska palveluita käytetään yli kuntarajojen<br />
vapaasta hakeutumisoikeudesta johtuen. Erityistehtävän saaneilla lukioilla on<br />
seudullinen ja valtakunnallinen tehtävä. Lukiokoulutuksen ylläpitäjät voivat muuttua<br />
tulevaisuudessa.<br />
‣‣ Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen osalta selvitetään vaihtoehtoisia toiminnan<br />
organisointitapoja ja järjestämismuotoja. Yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin<br />
toimijoiden kanssa lisätään.<br />
‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuotanto-organisaatiota selvitetään tavoitteena<br />
sisältötuotannon saaminen kaupungin tasolla yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />
‣‣ Terveet ja hyvinvoivat hyvinkääläiset ovat toiminnan tavoite riippumatta<br />
palvelutuotannon organisointimuodosta. Vapaa-aikapalveluita kehitetään kaupungin<br />
vetovoimaa lisäävään ja kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan.<br />
‣‣ Liikunnan olosuhdepalveluita tuotetaan teknisen palvelukeskuksen kautta tilaaja -<br />
tuottajaperiaatteella. Palveluja voidaan tuottaa myös entistä enemmän ulkopuolisen<br />
tahon toimesta, tällöinkin liikuntapalveluille jää tilaajan rooli. Seudullista yhteistyötä<br />
voidaan tulevaisuudessa tiivistää.<br />
‣‣ Liikuntapaikkoja ja – olosuhteita rakennettaessa tulee tapauskohtaisesti selvittää<br />
mahdollisuus, jossa rakennuttamisesta, toiminnan ylläpidosta ja hoidosta vastaa<br />
kolmas sektori tai yritys. Esimerkkeinä tällaisesta voivat olla mm. Villa Park Oy<br />
(lämmitettävä jalkapallokenttä), Sveitsin Hiihtokeskus Oy (rinnetoiminta, pipe),<br />
tenniksen klubirakennus tai curlinghalli.<br />
‣‣ Kulttuuritoimintojen osalta tavoite on keskittää ne Vanhalle Willatehtaalle<br />
taloudellisten realiteettien salliessa.<br />
‣‣ Museotoimen eri yksiköt, taidemuseo ja kaupunginmuseo on toiminnan joustavuuden,<br />
palveluiden saavutettavuuden ja synergian ja palvelun laadun parantamiseksi<br />
tarkoituksenmukaista saada samaan paikkaan Villatehtaalle. Myös taide- ja<br />
kaupunginmuseon näyttely-, opetus-, arkisto- ja varastotilat tulisi sijaita fyysisesti<br />
samassa paikassa. Kaupungin kulttuuritapahtumatuotannon ja tilamarkkinoinnin<br />
organisointi selvitetään.<br />
‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sivistystoimen yleisiä harkinnanvaraisia avustuksia<br />
kehitetään tukemaan nykyistä enemmän kumppanuutta.<br />
‣‣ Sivistystoimi osallistuu oman palvelutuotantonsa osalta kaupungin tukipalveluiden<br />
uudelleenorganisointihankkeisiin. Tukipalvelujen organisoinnin kehittämisessä<br />
lähtökohta on se, että kehittäminen tapahtuu kaupungin kokonaisedun mukaisesti.<br />
35
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 36<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Väestön kasvun lisäksi asumisväljyyden kasvu edellyttää uusien asuinalueiden<br />
käyttöönottamista. Uudet asuinalueet voivat sijoittua olemassa olevaa <strong>kaupunki</strong>rakennetta<br />
täydentämään (esim. Hangon ratapiha) tai laajentamaan (esim. Metsäkalteva). Yhdyskuntarakenteen<br />
täydentäminen tukeutuu olemassa olevaan palveluverkkoon. Rakennetta täydentäville<br />
alueille tarvitaan palveluja. Olennaista on, että rakentamisen ajoitus sekä palvelujen toteutus<br />
sovitetaan yhteen. Infrastruktuurin toteuttaminen työpaikka-alueille on otettava huomioon.<br />
Maankäytön suunnittelun painopisteenä ovat taajaman laajentuminen Metsäkaltevan ja Kehä V:n<br />
varrelle, keskustarakenteen eheyttäminen (esim. Hangon ratapiha) sekä kyläkeskusten<br />
kehittäminen. Hyvinkään Veden verkosto laajenee uusille asemakaava-alueille ja vanhat<br />
erillispuhdistamot korvataan runkolinjoilla. Asemakaava-alueiden ulkopuolisesta<br />
jakeluverkostosta vastaavat vesiosuuskunnat tai yksityiset maanomistajat.<br />
‣‣ Oma osaaminen turvataan kaupungin kehityksen kannalta strategisissa toiminnoissa;<br />
maankäytön suunnittelussa, maapolitiikassa, kunnallistekniikan ja liikenteen<br />
yleissuunnittelussa, tietovarastojen ylläpidossa ja keskeisissä viranomaistoiminnoissa<br />
‣‣ Oma tekeminen säilytetään nykyisen laajuisena perustuotannossa. Tekeminen<br />
organisoidaan tekniseen palvelukeskukseen, joka toimii nettoyksikköperiaatteella.<br />
Toiminnan laajeneminen ja erikoispalvelut hoidetaan ostopalveluina. Viranomaistoiminnoissa<br />
lisätään mahdollisuuksien mukaan kuntayhteistyötä mahdollisuuksia.<br />
Kuva 5. Palvelujen tuleva järjestämistapa tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
TOIMIALAJOHTAJA<br />
Prosessien ohjaus<br />
Taloushallinto<br />
Lakiasiat<br />
HYVINKÄÄN VESI<br />
asiakaspalvelu<br />
laitosten ja verkostojen<br />
hallinta<br />
raakaveden hankinta ja<br />
veden myynti<br />
vedenottamot ja jäteveden<br />
puhdistamot<br />
laitosten ja verkostojen<br />
saneeraukset<br />
laadunvalvonta<br />
TEKNINEN KESKUS<br />
asiakaspalvelu<br />
katujen ja yleisten alueiden hallinta<br />
raakamaan hankinta ja maaomaisuuden hallinta<br />
maankäytön suunnittelu ja luvat<br />
tonttien muodostaminen ja myynti tai vuokraus<br />
kiinteistöinsinöörin palvelut<br />
kunnallistekninen suunnittelu<br />
rakennuttaminen ja valvonta<br />
rekisterit ja tietovarastot<br />
YMPÄRISTÖ-<br />
KESKUS<br />
asiakaspalvelu<br />
viranomaispalvelut<br />
neuvonta, ohjaus ja seuranta<br />
peruseläinlääkintähuolto<br />
laboratoriopalvelut<br />
kestävän kehityksen edistäminen<br />
asuntopalvelut<br />
TEKNINEN PALVELUKESKUS<br />
asiakaspalvelupiste<br />
liikennealueiden, viheralueiden ja liikunta-alueiden rakentaminen<br />
kiinteistöjen kunnossapitorakentaminen ja hoito<br />
kunnallisteknisten järjestelmien ja verkostojen uudisrakentaminen talotekniikan huolto ja korjaukset<br />
liikennealueiden, viheralueiden ja liikunta-alueiden<br />
maastomittauspalvelut (ja maaperätutkimukset)<br />
kunnossapito ja hoito<br />
kone- ja kuljetuspalvelut<br />
sähköasennukset ja -korjaukset<br />
36
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 37<br />
Tekninen palvelukeskus muodostetaan siten, että palvelukeskuksessa toimintoina on<br />
tuotantoryhmä kokonaisuudessaan, kunnallistekniikan rakentamis- ja hoitoyksiköt sekä<br />
<strong>kaupunki</strong>mittauksen mittausryhmä. Toimialan ulkopuolelta palvelukeskukseen tulee myös<br />
liikuntatoimen ulkoliikuntapaikkojen hoito. Ympäristökeskus jää nykyiseksi.<br />
Palvelukeskusvaihtoehto ei aiheuta muutoksia luottamuselimissä.<br />
Tekninen palvelukeskus<br />
‣‣ on teknistä osaamista ja resursseja vaativien toimintayksiköiden<br />
muodostama yhtymä, joka varmistaa <strong>kaupunki</strong>yhteisön palvelujen saannin<br />
tuottamalla osan palvelutarpeesta itse ja ostamalla loput yksityisiltä<br />
markkinoilta.<br />
‣‣ toimii sopimussuhteessa tilaajaorganisaatioiden kanssa ja kehittää itse<br />
kilpailukykyään, resurssejaan ja osaamistaan.<br />
‣‣ kehittää itselleen kyvyn tuottaa tai/ja ostaa kaikki kaupungin tarvitsemat<br />
tekniset palvelut.<br />
‣‣ toimintaa ohjataan vuosittain tavoiteasetannalla ja palvelusopimuksilla<br />
Palvelut konserni- ja tukipalveluissa<br />
‣‣ Hankintapalveluiden osalta tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan joko<br />
KL-Kuntahankinnoille ja/tai alueelliselle usean kunnan yhteistyöelimelle.<br />
Hankintatoimen paikka organisaatiossa ja kuntayhteistyön mahdollisuus koko<br />
hankintatoimen osalta selvitetään.<br />
‣‣ Varastopalveluissa tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />
‣‣ Puheluidenvälitys ja kaupungintalon asiakasneuvonta siirretään Kiinteistö Oy Wanhan<br />
Villatehtaan hoidettavaksi.<br />
‣‣ Monistamon toiminta lakkautetaan ja palvelut kilpailutetaan.<br />
‣‣ Ateria- ja puhtauspalvelun toiminnasta osa (max 15 %) ulkoistetaan. Tulisi myös<br />
kokeilla parhaiden toimintatapojen löytämiseksi seuraavia asioita; kannustava muu<br />
taseyksikkö tai kunnallinen liikelaitos, kannustavan palkkauksen hyödyntäminen.<br />
‣‣ Tietohallinnon ja it-palvelutuotannon toiminnot eriytetään it-palvelujen tuotteistamisen<br />
yhteydessä. Palvelutuotannossa varaudutaan ostopalvelujen osuuden hallittuun<br />
kasvuun, ja pyritään muodostamaan muiden KUUMA-alueen kuntien kanssa<br />
seudullinen palvelukeskus, joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset<br />
tietotekniikan palvelut.<br />
‣‣ Hyvinkää on liittynyt Kuntien Tiera Oy:hyn, ja alkaa aktiivisesti hyödyntää yhtiön<br />
tuottamia tai järjestämiä palveluja. Palveluostojen sisällölliset tavoitteet ja aikataulut<br />
täsmennetään vuoden 2011 aikana tehtävässä asiakkuussuunnitelmassa.<br />
‣‣ Tilapalvelu selvittää uusia toimitilojen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen<br />
toteutusmuotoja. Kyseessä voivat olla mm. erilaiset rakentamisen ja ylläpidon<br />
kokonaisurakat. Käynnissä olevan kaupungin toimitilastrategiatyön pohjalta tehdään<br />
esitys kiinteistöomaisuuden ja toimitilojen hankinnan ja niiden hallinnan järjestelyistä.<br />
37
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 38<br />
Palvelut keskushallinnossa<br />
‣‣ Talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään kaupungin omaksi palvelukeskukseksi.<br />
‣‣ Kaupungin lakimiespalvelut keskitetään keskushallintoon ja mahdollisesti<br />
hankintatoimi liitetään samaan yksikköön kuitenkin niin, että tekniikan ja ympäristön<br />
toimialalla on oma lakimies.<br />
5.2 Kolmannen sektorin rooli tulevaisuudessa<br />
Kunnat suhtautuvat monesti vapaaehtoisjärjestöihin annettuina toimijoina, joita perinteen vuoksi<br />
avustetaan taloudellisesta tilanteesta riippuen joko suuremmalla tai pienemmällä summalla<br />
vuosittain. Avustusten kohteina olevat järjestöt vaihtuvat harkinnan tai uusien<br />
vapaaehtoistoimijoiden ilmaannuttua mukaan. Tämä voi johtaa kunnan vallan vahvistumiseen<br />
tekemällä järjestöistä riippuvaisia kunnan avustuspolitiikasta. Viime aikoina vapaaehtoisjärjestöt<br />
on usein nähty vain ulkoisina toimijoina ja palvelutuottajina. Kunta arvioi vapaaehtoisjärjestöt sen<br />
mukaan, tuottavatko ne kunnalle järjestettäväksi kuuluvia palveluja edullisemmin kuin kunta itse.<br />
Moni kolmannen sektorin toimija harjoittaa sekä yleishyödyllistä toimintaa että liiketoimintaa.<br />
Ostettaessa palveluita kolmannen sektorin toimijoilta on varmistuttava siitä, että hankinta<br />
toteutuu markkinahinnoilla ilman piilotukea. Avustuksista päätettäessä tulee aina selvittää myös<br />
valtiontukisäännösten soveltuminen, ja asiaan tulee ottaa kantaa avustuspäätöstä tehtäessä.<br />
Osallisuutta ja demokratiaa korostava näkemys pitää vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa arvona<br />
sinänsä sekä järjestöjä oleellisina elementteinä demokratialle ja sen oppimisille. Tätä tulee<br />
rohkaista kansalaisosallistumisen edistämiseksi.<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Perusturvan strateginen linjaus suhteessa kolmanteen sektoriin edustaa ”hyvinvointiyhteiskunnallista”<br />
näkemystä. Siinä julkisella ja kolmannella sektorilla on omat tehtävänsä ja lisäksi<br />
yhteinen tehtäväalue, jossa korostuvat järjestöjen muutkin kuin palvelutuotantotehtävät. Kunta<br />
näkee järjestöt tasavertaisina yhteistyökumppaneina – ei vain palvelujen tuottajina. Järjestöjen<br />
toivotaan näkevän kunnan kanssa tehtävä yhteistyö hyvinvointipoliittisena tehtävänä – ei vain<br />
jäsenistönsä edunvalvontatehtävänä.<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä<br />
kolmannen sektorin osuus tulee säilymään suurena ja todennäköisesti vahvistumaan.<br />
Taidemuseon yhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistuu, ja kaupunginmuseo haluaa jatkaa<br />
ja syventää yhteistyötä nykyisten yhteistyökumppaneiden, museokonsortion museoiden kanssa.<br />
Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan liikuntakasvatus-, valistus- ja ohjauspalveluihin sekä<br />
toiminnan koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen kolmannen sektorin kanssa. Samalla<br />
lisätään yhteistyötä terveysvaikutuksiltaan ennalta ehkäisevän liikunnan suuntaan.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Kolmannen sektorin toimijat ovat osallisina valmisteltaessa kaavoja ja niihin liittyviä selvityksiä<br />
sekä ympäristöön vaikuttavia lupapäätöksiä. Paikallisista olosuhteista saadaan suunnittelua<br />
varten tärkeää tietoa mm. ympäristö-, kulttuuri-, asukasyhdistyksiltä. Kevyen liikenteen<br />
suunnittelusta hyödynnetään pyöräilyharrastajien sekä vammaisjärjestöjen kokemuksia jne.<br />
38
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 39<br />
Tekniikka ja ympäristö tuottaa kuntalaisille tarkoitetut palvelut entistä useammin koneiden ja<br />
latteiden avulla. Ihmistyön osuus tulee pienenemään. Asukkaiden lähiympäristön<br />
kunnossapidossa ja ympäristön hoitotoimissa yhteistyötä asukkaiden kanssa lisätään.<br />
Maa-alueiden vuokrausta erilaisten yhdistysten toimintaa varten jatketaan. Kaupunki voi tarjota<br />
edellytykset ja yhdistys vastaa varsinaisesta toiminnasta.<br />
5.3 Seutuyhteistyö tulevaisuudessa<br />
Pohjois-Uudenmaan keskuksena Hyvinkää suuntautuu palvelutuotannon järjestämiseen<br />
liittyvässä yhteistyössä enenevässä määrin etelään ja on mahdollisimman laajasti mukana<br />
Helsingin seudun yhteistyössä, aina kun se on järkevää. Hyvinkää toimii aktiivisesti Kuumayhteistyössä,<br />
ja pyrkii kehittämään tätä yhteistyötä omia näkökohtiaan tukevaksi etenkin<br />
vuodesta 2012 alkaen, jolloin Hyvinkää on KUUMA-puheenjohtajakunta. Yhteistyön lähtökohtana<br />
on edunvalvonta sekä alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Hyvinkää jatkaa<br />
palvelutuotannon kehittämistä yhteistyössä myös Riihimäen kaupungin ja sen lähinaapureiden<br />
kanssa.<br />
Palvelut perusturvan toimialalla<br />
Seudullista yhteistyötä on aikomus lisätä tai laajentaa mm. lastensuojelun perhehoidossa ja<br />
perheoikeudellisen yksikön palveluissa. Myös työterveyshuollon järjestäminen seudullisena<br />
yhteistyönä esim. isäntäkunta-, liikelaitos- tms. mallilla selvitetään.<br />
Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitystyön tuloksena todettiin mm., että seuraavat<br />
asiakokonaisuudet tulisi suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä ja<br />
yhdenmukaisesti selvityksessä mukana olevien kuntien kesken:<br />
yhteinen ja yhdenmukainen ohjeistus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin,<br />
yhdenmukaiset kriteerit sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuuksille,<br />
yhtenevät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut koko alueella,<br />
seudullisten kuntayhtymien omistajaohjauksen terävöittäminen ja kuntayhtymien<br />
toiminnan integroiminen tiiviimmin kuntien järjestämään palvelutuotantoon sekä<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen yhteisten suuntaviivojen<br />
mukaisesti ja seudullisen yhteistyön lisääminen<br />
Toiminnan kehittämisessä vahva asiakasnäkökulma ja ketterät, yli kuntarajojen menevät<br />
seudulliset verkostot saavat aikaan parhaat tulokset ihmiskeskeisiksi palvelukokonaisuuksiksi.<br />
Seudullisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarve on merkittävä, mutta sen tulee perustua<br />
joustavasti verkostoituvaan yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen.<br />
Hyvinkää on yhdessä sairaanhoitoalueen ja muiden Kuuma-kuntien kanssa hakeutumassa<br />
sosiaali- ja terveydenhuoltoaluekokeiluun. Tavoitteena ovat 1) kustannustehokkaasti ja<br />
asiakkaan näkökulmasta saumattomasti toimivat huippuluokan terveydenhuolto ja<br />
sosiaalipalvelut 2) sairaanhoitoalueen ja kunnallisen omistajaohjauksen vahvistaminen 3)<br />
KUUMA-yhteistyön tehostaminen. Tavoitteena ei ole yhdistää kuntien sote-palveluja.<br />
Terveydenhuoltolaki tulee lisäämään merkittävästi asiakkaiden/potilaiden valinnanvapautta.<br />
Aluksi asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Vuonna<br />
2014 valinnanvapaus tulee mahdollistamaan terveysaseman valitsemisen myös oman kunnan<br />
ulkopuolelta ja hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksikön koko valtakunnassa.<br />
Valinnanvapauden ulottaminen koko maan kattavaksi edellyttää toimivaa kuntien välistä<br />
kustannusten korvausmekanismia, jota perusterveydenhuollossa ei vielä ole.<br />
39
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 40<br />
Palvelut sivistystoimen toimialalla<br />
Sivistystoimen palveluissa seutuyhteistyötä syvennetään ja yhteistyö suuntautuu<br />
palvelukohtaisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.<br />
Varhaiskasvatuspalveluissa on tarkoituksenmukaista, että yhteistyötä järjestetään rajatummilla<br />
alueilla kuin kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen käsittelemällä 14 kunnan Helsingin seudulla.<br />
Päivähoidon kysynnän ja tarjonnan yhteensovitustyö on nopeatempoista johtuen työelämän<br />
vaihteluista. Mahdollisella alueellisella hallintomallilla ei ole vaadittavaa reagointinopeutta.<br />
Varhaiskasvatuspalveluissa kunnat voisivat sopia alueellisesti rajatusti päivähoitopalvelujen<br />
järjestämisestä. Sopimukset solmittaisiin kahden tai useamman kunnan välisinä<br />
ostopalvelusopimuksina. Lisäksi jatkettaisiin yksittäisten kuntien tai useamman kunnan välistä<br />
maksusitoumuskäytäntöä päivähoitopalvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti. Seudullisen<br />
yhteistyön mahdollinen kehittämiskohde on vuorohoito sisältäen ilta-, viikonloppu- ja<br />
ympärivuorokautisen hoidon. Erityisesti on lisättävä mahdollisuuksia vuorohoitoon<br />
työpaikkakeskittymissä.<br />
Perusopetuksen kansainväliset alakoululuokat perustetaan seudullisen yhteistyön perustalle.<br />
Yläkoulupalvelut turvataan jonkin toisen opetuksenjärjestäjän oppilaitoksessa. Vapaan<br />
sivistystyön palveluissa selvitetään mahdollisuus järjestää tuotanto seudullisena yhteistyönä.<br />
Nuorten työpaja siirtyy seudulliseen organisaatioon vuoden 2012 alusta.<br />
Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta palvelutuotanto säilyy<br />
seudullisena. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen kuntien ja oppilaitosten seutuyhteistyönä<br />
mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.<br />
Museoiden osalta seutuyhteistyö vahvistuu; Yhteistyötä kokoelmien digitoinnissa lisätään (mm.<br />
hakemalla yhteistä rahoitusta ja palkkaamalla yhdessä digitointihenkilökuntaa), ja yhteisiä<br />
näyttelyprojekteja järjestetään lähikuntien taidemuseoiden kanssa.<br />
Palvelut tekniikan ja ympäristön toimialalla<br />
Uudenmaan liiton toimesta jatkuva maakuntakaavoitus on maankäytön suunnittelun keskeinen<br />
seutuyhteistyön muoto myös tulevaisuudessa. Helsingin seudun liikennejärjestelmän<br />
toteuttaminen ja MAL-yhteistyö tulee jatkumaan. Kehyskuntien yhteistyön tiivistäminen on<br />
tärkeää sekä kuntien välisessä edunvalvonnassa että suhteessa valtioon.<br />
5.4 Asumispalveluiden järjestäminen<br />
Asuntopoliittisessa ohjelmassa linjattiin palvelustrategiassa ratkaistavaksi eräiden<br />
palveluasumiskohteiden omistamista, investointia/rakennuttamista ja hallinnointia koskeva<br />
menettelytapa tulevaisuudessa. Nykytilan kuvaus on erillisenä liitteenä 4.<br />
Tarve etenkin vanhusten asumispalveluyksiköille on ilmeinen, mikäli kotona asuminen säilyy<br />
ensisijaisena vaihtoehtona. Ratkaistava on, haetaanko uudiskohteiden toteuttamiseksi<br />
yhteistyökumppanit jatkossakin hankekohtaisesti vai keskitetäänkö kaupungin vastuita nykyistä<br />
selkeämmin? Mikä on esim. Hyvinkään Vuokra-asuntojen rooli ikääntyville/vammaisille<br />
suunnattujen palveluasuntojen rakennuttamisessa? Tarkoitukseen soveltuvien kiinteistöjen<br />
rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi on mahdollistaa toteuttaa monin eri tavoin.<br />
40
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 41<br />
Paikallisesti ratkaisuja on tällä hetkellä neljänlaisia:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kaupungin omistamat ja tilapalvelun perusturvalle vuokraamat tilat (esim. Hoivakoti<br />
Kotirinne), jossa perusturva toimii itse palveluntuottajana.<br />
Yksityiset palveluntuottajat, jotka rakennuttavat/ostavat ja omistavat itse kiinteistön tai<br />
toimivat kiinteistössä vuokralaisena palveluntuottajana.<br />
Säätiön tai yhdistyksen rakennuttamat, omistamat ja hallinnoimat tilat, joissa<br />
harjoitetaan omistajatahon omaa palvelutoimintaa ja joista <strong>kaupunki</strong> ostaa<br />
palveluasumista (esim. palvelutalot Lepovilla, Mäntykoto ja Veteraanitalo). Kaupunki<br />
on säätiön tai yhdistyksen perustajana/jäsenenä, ja siihen liittyy taloudellisia vastuita.<br />
Kiinteistöyhtiön ARA:n tuella rakennuttamat ja omistamat tilat, joihin järjestetään<br />
palvelua asukkaiden tarpeiden mukaan. Kaupunki on yhtiön osakkaana ja vuokraa<br />
itselleen palvelutoiminnan tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Palvelun tuottaa<br />
<strong>kaupunki</strong> tai palvelu ostetaan.<br />
Eri vaihtoehtoja on vertailtu vahvuuksineen ja heikkouksineen liitteessä 4. Vertailun perusteella<br />
tarkoituksenmukaisinta olisi käyttää näkökulmasta riippuen joko<br />
1. yksityistä investoijaa<br />
koska se on kaupungin kannalta selkeä ja yksinkertainen eikä vaadi siltä erillistä<br />
hankeorganisaatiota eikä takausvastuita tms.<br />
tai<br />
2. joko perustaa tarkoitusta varten oma yhtiö tai osoittaa siihen kaupungin nykyinen yhtiö<br />
koska silloin yhdistyisivät yhtiömuotoisen toiminnan edut ja vastuiden keskittyminen<br />
sekä ammattimainen toimijuus valmiissa hankeorganisaatiossa<br />
tai<br />
3. sitä vaihtoehtoa, joka on saatavilla olevat rahoitustukimuodot hyödyntäen<br />
kokonaistaloudellisesti asumispalvelun tarvitsijalle ja kunnalle edullisin vaihtoehto.<br />
Valmisteluprosessissa tulisi vastata aina seuraaviin kysymyksiin:<br />
‣‣ Miksi valittu toimintatapa on tarkoituksenmukainen ja mitä sillä tavoitellaan?<br />
‣‣ Mitä siitä seuraa tai voi seurata, ts. millaisia vaikutuksia sillä on?<br />
‣‣ Pitääkö toimija kilpailuttaa?<br />
‣‣ Mikä vaihtoehto on edullisin asujalle ja kaupungille?<br />
‣‣ Miten rahoitus järjestetään? Tarvitaanko takaussitoumusta?<br />
‣‣ Mitä ovat hankkeen riskit?<br />
‣‣ Millaisia lainsäädännöllisiä seikkoja hankkeeseen liittyy?<br />
‣‣ Miten ulkoistussuhdetta hoidetaan jatkossa, kuka on prosessin omistaja?<br />
41
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 42<br />
6. TIIVISTELMÄ PALVELUTUOTANNON MUUTOKSISTA<br />
Tässä luvussa kootaan edellä toimialoittain esitetyt muutosaikeet yhteen neljän otsikon alle:<br />
Muutokset<br />
‣‣ omassa palvelutuotannossa ja kotiuttaminen<br />
‣‣ seutuyhteistyössä<br />
‣‣ ostopalveluissa ja ulkoistaminen<br />
‣‣ yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa<br />
6.1 Kaupungin oman tuotannon kehittäminen ja kotiuttaminen<br />
‣‣ Talous- ja henkilöstöhallinto keskitetään kaupungin omaksi palvelukeskukseksi.<br />
‣‣ Palveluhankinnat keskitetään.<br />
‣‣ Kaupungin lakimiespalvelut keskitetään keskushallintoon ja mahdollisesti<br />
hankintatoimi liitetään samaan yksikköön kuitenkin niin, että tekniikan ja ympäristön<br />
toimialalla on oma lakimies.<br />
‣‣ Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto erotetaan toisistaan.<br />
‣‣ Varastopalveluissa tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />
‣‣ Tekniikan ja ympäristön toimialalla tuotantoryhmän, kunnallistekniikan rakentamis- ja<br />
hoitoyksiköiden sekä <strong>kaupunki</strong>mittauksen mittausryhmän toiminta organisoidaan<br />
perustettavaan tekniseen palvelukeskukseen.<br />
‣‣ Perusopetuksessa yksiköiden määrää ja sijaintia tarkastellaan toimintaympäristön<br />
muutosten mukaisesti:<br />
Sivistystoimen tulee esittää uuden koulun perustamista, kun tiedossa on sellaisen<br />
asuinalueen syntyminen, jonka oppilaat eivät mahdu muihin lähialueen kouluihin.<br />
‣‣ Lukiokoulutus keskitetään yhteen keskuslukioon.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksessa lisätään avoimen varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjien<br />
määrää.<br />
‣‣ Sveitsin uimalan ja Jääliikuntakeskuksen osalta selvitetään vaihtoehtoisia toiminnan<br />
organisointitapoja ja järjestämismuotoja. Yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin<br />
toimijoiden kanssa lisätään.<br />
‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tuotanto-organisaatio selvitetään tavoitteena<br />
sisältötuotannon organisointi kaupungin tasolla yhdeksi kokonaisuudeksi.<br />
‣‣ Vapaa-aikapalveluita kehitetään kaupungin vetovoimaa lisäävään ja kuntalaisten<br />
terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan.<br />
‣‣ Liikunnan olosuhdepalvelut tuotetaan teknisen palvelukeskuksen kautta (tai<br />
ulkopuolisen tahon toimesta), jolloin liikuntapalveluille jää tilaajan rooli.<br />
42
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 43<br />
‣‣ Lastensuojelun sijaishuollon vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta perustetaan<br />
kaupungin omana tuotantona.<br />
‣‣ Perustetaan kaupungin oma mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö.<br />
‣‣ Huumepotilaiden korvaushoitojen aloitukset otetaan omaksi palvelutuotannoksi<br />
nykyisen ostopalvelun sijaan.<br />
6.2 Seutuyhteistyönä järjestettävät palvelut<br />
‣‣ Hyvinkää on osakas Kuntien Tiera Oy:ssä, ja vuoden 2011 kuluessa täsmennetään,<br />
mitä palveluja kaupungin kannattaa järjestää tätä kautta.<br />
‣‣ Kanta-hankkeeseen osallistuminen on lakisääteinen velvoite. Alueellista yhteistyötä<br />
ohjaa HUS.<br />
‣‣ Tavoitteena on lähinnä muiden KUUMA-kuntien kanssa perustaa yhteinen seudullinen<br />
palvelukeskus, joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset<br />
perustietotekniikan palvelut.<br />
‣‣ Perusopetuksessa luodaan edellytyksiä ylikunnalliseen palvelutuotantoon.<br />
Kehittämisen lähtökohta on sopimusperusteinen yhteistyö.<br />
‣‣ Erityisosaamista vaativa sijaishuollon sosiaalityö järjestetään alueellisena tai<br />
seudullisena yhteistyönä. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan myös lastensuojelun<br />
perhehoitajien rekrytointi, valmennus ja tuki.<br />
‣‣ Valvottujen tapaamisten järjestäminen seutuyhteistyönä selvitetään.<br />
‣‣ Maaseututoimen palvelut järjestetään siten, että Mäntsälä toimii yhteistoiminta-alueen<br />
isäntäkuntana.<br />
‣‣ Työterveyshuollon järjestämisen mahdollisuus seudullisena yhteistyönä selvitetään.<br />
6.3 Ostopalvelut ja ulkoistaminen<br />
‣‣ Puheluidenvälitys ja kaupungintalon asiakasneuvonta siirretään Kiinteistö Oy Wanhan<br />
Villatehtaan hoidettavaksi.<br />
‣‣ Monistamon toiminta lakkautetaan ja palvelut kilpailutetaan.<br />
‣‣ Hankintapalveluiden osalta tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan.<br />
‣‣ Ateria- ja puhtauspalvelun toiminnasta osa (max 15 %) ulkoistetaan.<br />
‣‣ Sosiaalisen työllistämisen palveluostoja yksityisiltä palveluntuottajilta lisätään.<br />
‣‣ Nuorten työpajatoiminta tuotetaan seudullisesti HRAKS-säätiön toimesta.<br />
43
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 44<br />
‣‣ HUS-kuntayhtymän ulkopuolelta hankittavia erikoissairaanhoidon palveluita<br />
kilpailutetaan myös Hyvinkään ulkopuolelta.<br />
‣‣ Vanhusten kotihoidon tukipalveluiden ulkoistamista jatketaan (mm. ateriapalvelut ja<br />
kuljetuspalvelut).<br />
‣‣ Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudessa yksityisen palvelutuotannon<br />
osuutta kasvatetaan nykyisestä n. 45 %:sta 55 – 60 %:iin (sairaala- ja<br />
vanhainkotihoito omaa palvelutuotantoa, asumispalveluita ostetaan).<br />
‣‣ Hammashuollossa palveluseteli otetaan käyttöön päivystyksen jatkohoitoihin, mikäli<br />
hoitotakuun aikarajat uhkaavat ylittyä.<br />
‣‣ Palvelusetelin käyttöä omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyissä lisätään.<br />
‣‣ Palvelusetelin käyttö laajennetaan tilapäiseen ja kevyeen kotihoitoon, pitkäaikaiseen<br />
tehostettuun palveluasumiseen sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun<br />
sijaistusjärjestelyihin. (Palveluohjausta vahvistetaan.)<br />
‣‣ Palvelusetelillä järjestettävien palveluiden tulee vastata tasoa, jota edellytetään<br />
kunnan omilta palveluilta. Kaikilta palveluntuottajilta on vaadittava yhtäläiset<br />
vaatimukset henkilöstön mitoituksen ja ammattitaidon suhteen. Palvelusetelien käyttö<br />
ei saa heikentää kunnan oman palvelutuotannon järjestämistä ja kehittämistä.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tuen turvin tuotettuja palveluita lisätään,<br />
mikäli palveluntuottajien/yrittäjien tai yhdistysten määrä kasvaa.<br />
‣‣ Museopalveluissa ostopalveluiden osuuden lisääminen näyttelyiden tuottamisessa<br />
‣‣ Infrastruktuurin laajentumisesta aiheutuva palvelutarpeen lisääntyminen hoidetaan<br />
ostopalveluilla.<br />
‣‣ Kiinteistöjen omistajien muodostamat vesiosuuskunnat tuottavat vesihuoltopalvelut<br />
Hyvinkään Veden toiminta-alueen ulkopuolella.<br />
6.4 Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa<br />
‣‣ Perusturvan ja varhaiskasvatuksen tavoitteena vuonna 2011 on laatia yhdessä<br />
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa suunnitelma yhteisen hyvinvointipoliittisen<br />
tehtäväalueen hoitamisesta.<br />
‣‣ Varhaiskasvatuksessa lisätään kolmannen sektorin tuottajien määrää.<br />
‣‣ Perusopetuksessa kolmannen sektorin rooli lasten aamu- ja iltapäivätoimintojen<br />
tuottamisessa ja koulujen kerhotyössä lisääntyy.<br />
44
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 45<br />
‣‣ Taiteen perusopetuksessa tutkitaan, onko mahdollista luovuttaa Lasten ja nuorten<br />
kuvataidekoulun toiminta Lasten ja nuorten kuvataidesäätiön toiminnaksi.<br />
‣‣ Liikuntapalveluissa resursseja suunnataan liikuntakasvatus-, valistus- ja<br />
ohjauspalveluihin sekä toiminnan koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen<br />
kolmannen sektorin kanssa. Samalla lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä<br />
terveysvaikutuksiltaan ennalta ehkäisevän liikunnan suuntaan.<br />
‣‣ Liikuntapaikkoja ja – olosuhteita kehitettäessä / rakennettaessa selvitetään<br />
tapauskohtaisesti mahdollisuus jakaa vastuuta rahoituksen, rakennuttamisen,<br />
toiminnan ylläpidon ja hoidon osalta esim. kolmannen sektorin kanssa läpi.<br />
‣‣ Kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sivistystoimen yleisiä harkinnanvaraisia avustuksia<br />
kehitetään tukemaan nykyistä enemmän kumppanuutta.<br />
‣‣ Museopalveluissa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa vahvistetaan.<br />
‣‣ Lisätään asukasyhdistysten yms. mahdollisuuksia osallistua lähiympäristön hoitoon.<br />
‣‣ Hyödynnetään suunnittelussa entistä paremmin kolmannen sektorin toimijoiden<br />
paikallistuntemus ja muut tiedot.<br />
45
<strong>Palvelustrategia</strong> vuoteen 2017 46<br />
7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Tämä Hyvinkään kaupungin palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kuntapalvelut<br />
Hyvinkäällä järjestetään vuoteen 2017 asti. <strong>Palvelustrategia</strong> nojaa pitkälle nykyiseen<br />
palvelutuotantotapaamme, eikä sisällä suuria muutoksia varsinkaan asiakasnäkökulmasta.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>an kirjoittamattomana toimintana kuntalaisten saamia palveluja pyritään<br />
parantamaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta samalla kehittäen. Mikäli taloudellinen<br />
kehitys on heikompi kuin mitä tällä hetkellä arvioidaan, joudutaan palvelutuotannossa<br />
voimakkaisiin supistustoimenpiteisiin, joita ei tässä palvelustrategiassa ole huomioitu.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>ssa kuvataan, mitkä palvelut aiotaan säilyttää lähellä asukkaita ja mitkä voidaan<br />
hakea keskitetystä palvelupisteestä. <strong>Palvelustrategia</strong> tähtää varovaiseen ja suhteellisen<br />
pienimuotoiseen palvelujen ulkoistamiseen, mutta sisältää myös päinvastaisia toimenpiteitä.<br />
Ulkoistamisesityksillä tavoitellaan niin kustannussäästöjä ja parempaa laatua kuin kuntalaisten<br />
valinnanvapauden lisäämistä. Samalla niillä pyritään edesauttamaan hyvinkääläisen<br />
elinkeinoelämän ja liiketoiminnan kehittymistä. Palvelutuotannon osien palauttamisella<br />
kaupungin omaksi toiminnaksi tavoitellaan kustannussäästöjä ja palvelun järjestämisen<br />
selkeyttämistä sekä pyritään varmistamaan palvelujen laatu. Kuntayhteistyön lisääminen on<br />
selkeä tavoite. <strong>Palvelustrategia</strong>sta päättää kaupunginvaltuusto yksittäisten toimenpiteiden<br />
valmistelun ja täytäntöönpanon jäädessä lautakunnille ja toimialoille.<br />
Samanaikaisesti palvelustrategian kanssa käsitellään Hyvinkään kaupungin palveluverkon<br />
kehittämissuunnitelmia. <strong>Palvelustrategia</strong> yhdessä palveluverkkosuunnitelmien ja meneillään<br />
olevan keskustaajaman osayleiskaavan uudistamistyön kanssa linjaa palvelutuotannon<br />
kehittämistä siten, että palvelustrategia ohjaa pääasiassa palvelutuotantoa ja palveluverkkosuunnitelmat<br />
pääasiassa kaupungin investointiohjelmaa. <strong>Palvelustrategia</strong>n tueksi mallinnamme<br />
samalla palveluprosesseja, jotta palvelutuotannon ohjaaminen parantuu. <strong>Palvelustrategia</strong>n<br />
toteuttaminen edellyttää kaupungin toimintaorganisaation tarkastelua ja mahdollisesti<br />
muuttamista. Tämä työ tehdään erillisessä työryhmässä.<br />
<strong>Palvelustrategia</strong>ssa tehdyt linjaukset ovat perusta talousarviolle ja taloussuunnitelmalle.<br />
Toteutumista seurataan vuosittain talousraportoinnin yhteydessä ja seuranta tapahtuu niin<br />
toimiala-, lautakunta-, hallitus- kuin valtuustotasollakin. Kokonaisuutena palvelustrategia<br />
päivitetään vuonna 2017 <strong>kaupunki</strong>strategian tarkistamisen yhteydessä, mutta jo aiemmin,<br />
vähintään vuosittain, tarkistetaan osia strategiasta taloudellisen tai muun voimakkaasti kysyntään<br />
tai palvelutuotantoon vaikuttavan tekijän niin vaatiessa. Lisäksi työskentelemme jatkuvasti<br />
saadaksemme sellaista tietoa omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä, että vielä paremman<br />
tilanteen aikaansaamiseksi olemme kykeneväisiä ottamaan käyttöön uusia ja parempia, ei vielä<br />
tässä palvelustrategiassa esille tulleita keinoja ja menetelmiä, hyvinkääläisten parhaaksi.<br />
46
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
11.3.2011<br />
Muu<br />
seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Konserni- ja tukipalvelut € hlöä<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />
Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />
osuus<br />
%<br />
osuus<br />
bruttokustannuksist<br />
a %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto Siivous- Asiakas<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaito<br />
Ostopalvel<br />
s<br />
tai oma<br />
Oy<br />
u<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoist<br />
yö<br />
urheiluseurat<br />
yms. Muu,<br />
osuus<br />
bruttokustannuksis<br />
ta % neliöt määrät mikä?<br />
Hankintapalvelut<br />
Johtaminen 1 100 100 %<br />
Tarvikekilpailutukset 1 100 94% *) 1% *) 1% *) 4% *) HUS, Kuumakunnat, KL-Kuntahankinnat *) kilpailutusten lukumäärästä<br />
Erillishankintojen kilpailutukset 1 100 100 %<br />
Palveluhankinnat 0 100<br />
Monistamopalvelut 1 100 100 %<br />
Varastopalvelut 2,5*) 100 51%*) 49% *)<br />
*) varaston liikevaihosta, Hoitotarvikevarastointi Hus<br />
*) Lisäksi 1 hlö työvoimatoimiston kautta<br />
470 000 €<br />
Ateria- ja puhtauspalvelu<br />
Johtaminen 458081 8,5 100 x<br />
Puhtauspalvelu<br />
Toimistot 282281 7,24 100 100 % 13769<br />
Koulut 2004911 50,9 100 95 % 71715 5 % Hyria oy:n kohteista Maaseutuopisto 5 kk<br />
Nuorisotilat 39048 0,74 100 100 % 1487<br />
Liikuntapaikat 287136 5,87 100 100 % 7306<br />
Sekalaiset 198694 5,01 100 100 % 11098<br />
Päiväkodit 22,5 100 95 % 18806 5 %<br />
Koti- ja laitospalvelut 28,5 100 100 % 24885<br />
Terveydenhuolto 11,5 100 98 % 10840 2 %<br />
Ateriapalvelu<br />
Alakoulu ja yläkoulu 1747625 47 100 100 % 52,43<br />
Lukio 215112 2 100 100 % 4<br />
Päiväkodit 2109331 19,5 100 100 % 17,27<br />
Vanhainkodit 1059526 23 100 100 % 3,89<br />
Kotipalveluateriat 259347 100 100 % 1,70<br />
Terveyskeskus 605000 100 136 100 %<br />
Ulkoinen myynti 512503 100<br />
Tietohallinto — HUOM. Palvelujen jaottelu on alustava ja saattaa muuttua, kun palvelujen tuotteistamistyö etenee.<br />
Johtaminen 0,5 100 %<br />
Alusta- ja käyttöpalvelut 1,5 100 % 50 % 50 % palvelinylläpito pääosin omaa työtä, verkonvalvonta/ylläpito ostettua<br />
Työasemapalvelut 3,0 100 % 95 % 5 % Hope<br />
Käyttäjätukipalvelut 2,6 100 % 95 % 5 %<br />
Telepalvelut 1,0 100 % 80 % 20 % Lisäksi puhelinvaihteen hoitamiseen liittyvä työ muissa yksiköissä n. 4htv<br />
Tietojärjestelmäpalvelut 1,5 100 % 50 % 50 % Lisäksi toimialoilla pääkäyttäjän työ arviolta noin 10 htv<br />
Projekti- ja asiantuntijapalvelut 1,0 100 % 95 % 5 %<br />
Tiedonhallinnan ohjaus 0,5 100 % 100 %<br />
Yhteensä 1 200 000 € 11,1 100 % sisältää vain tietohallintoyksikön käyttömenot ja työn<br />
Huom! Kaupungin it-toimintojen kokonaiskustannukset ovat kirjanpidon perusteella noin 4 milj. € / vuosi. Valtaosa menoista kohdentuu suoraan toimialoille.<br />
Tässä taulukossa on eritelty vain tietohallintoyksikön tekemää työtä sille määrätyissä tehtävissä.<br />
Konserni- ja tukipalvelut<br />
Johtaminen 3,0 100 % 100 %<br />
Konserniohjaus 1,0 100 % 100 %<br />
Yritystoiminnan edistäminen ja yrityspalvelut 100 % 65 % 45 % Techvilla, Koko, Kaupppakamari, Leader<br />
Yritysneuvonta 100 % 100 % YritysVoimala<br />
Pelastustoimi 100 % 100 % K-U pelastuslaitoksen kuntaosuus<br />
24-TTH 100 % 60 % 10 % 30 % K-U pelastuslaitos ja K-U poliisilaitos<br />
Johtokeskus ja valmiussuunnittelu 100 % 100 % Valmiusasioiden johto ja koordinointi<br />
4,0 100 %<br />
Tilapalvelu<br />
Johtaminen 249 000 € 2,0 100 %<br />
Rakennuttamispalvelut 474 000 € 4,0 100 %<br />
Rakennushankk. valvonta 1,0 90 % 10 % Valvontatehtäviä ostettu tarvittaessa osittain ulkoa.<br />
Kustannussuunnittelu 1,0 80 % 20 %<br />
Asiakirjapalvelut 2,0 100 % mm. piirustusarkisto, hankeasiakirjat, laskujen käsittely<br />
Kiinteistönpitopalvelut yht 8861000 2,0 35 % 15 % 50 % palvelujen tuottaja pääosin taloyksikkö<br />
Säh- ja lvi-tekn as.tunt.palv. 2,0 80 % 20 % lvi-teknistä palvelua ostettu ulkoa<br />
Yhteensä 9 558 000 € 14,0 väh. As.palvelut 776000 V. 2009
LIITE 1<br />
PALVELUTUOTANNON NYKYTILA JA EHDOTUS TILASTA VUONNA 2017<br />
Konserni- ja tukipalvelut<br />
2410<br />
2421<br />
Johtaminen ja hallinto<br />
Konserni- ja tukipalvelut –palvelualueen johto vastaa palvelualueen toiminnasta<br />
ja sen kehittämisestä. Sen tehtäviin kuuluu myös kaupungin elinkeinopolitiikan<br />
valmistelu ja täytäntöönpano, kansainvälinen toiminta, kuntayhteistyön valmistelu,<br />
tapaturmien torjunta ja turvallisuustyö, valmiussuunnittelu ja johtokeskuksen toimintavalmius<br />
sekä alueelliseen pelastustoimeen liittyvä edunvalvonta/yhteistyö.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Vuonna 2011 yritystoiminnan edistämiseen rekrytoidaan palvelualueelle yritysasiamies.<br />
Kaupunkiin sijoittuvat yritykset tuovat työpaikkoja ja kasvattavat yhteisöverotuloja.<br />
Muilta osin ei oleellisia muutoksia.<br />
2410 Konserniohjaus<br />
Liiketoimintajohtaja kuuluu <strong>kaupunki</strong>konsernin johtoon. Konserni- ja tukipalvelut –<br />
palvelualueen johto ohjaa <strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluvia yhtiöitä ja yhteisöjä hallinto-<br />
ja toimintasäännön puitteissa. Toiminta ei ole ulkoistettavissa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Perustettaessa <strong>kaupunki</strong>konsernin puitteissa uusia liikelaitoksia, yhtiöitä tai yhteisöjä<br />
ne sijoitetaan kt- palvelualueen ohjaukseen.<br />
2422 Yritystoiminnan edistäminen<br />
Kaupunki edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osallistumalla kuntarahoitusosuuksilla<br />
- Techvilla Oy:n projektitoimintaan (huomattava osa projekteista kuuluu<br />
valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan)<br />
- Techvilla Oy:n yrityshautomotoimintaan<br />
- KOKO-ohjelmaan (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma)<br />
- Leader –ohjelmaan (maaseudun kehittäminen)<br />
- muutamaan erillishankkeeseen<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toiminta jatkuu nykyisen tyyppisenä ja laajuisena.
2<br />
2422 Yritysneuvonta<br />
Perusneuvontaa yrittäjille antaa YritysVoimala Oy. Neuvontaa aloittaville yrittäjille<br />
antaa Uusyrityskeskus ry. Kaupunki osallistuu em. toimijoiden toiminnan rahoitukseen.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />
2427 Pelastustoimi<br />
Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä<br />
alueella (alueen pelastustoimi). Laissa säädetyt tehtävät koskevat alueellista<br />
pelastustointa. Hyvinkää kuuluu Keski-Uudenmaan pelastusalueeseen, jonka<br />
puitteissa toimii Vantaan kaupungin isännöimä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos,<br />
kunnallinen liikelaitos. Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> osallistuu sen päätöksentekoon pelastuslaitoksen<br />
johtokunnan kautta. Pelastuslaitoksen palveluista määrää johtokunta.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />
2426 24-TTH<br />
Turvallisuus on eräs <strong>kaupunki</strong>strategiassa mainituista perusarvoista, jonka hyväksi<br />
on haluttu resursoida kehittämistoimintaa. Resurssit on kanavoitu 24 Turvallista<br />
Tuntia –hankkeeseen, jonka avulla on saatu monipuolinen verkosto kehittämään<br />
toimenpiteitä asukkaiden turvallisuuden edistämiseksi. Hyvinkää on<br />
Suomen ensimmäinen Safe Community –järjestöön hyväksytty kunta.<br />
Verkostomaisen toiminnan johtaminen ei ole ulkoistettavissa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toimintaa kehitetään edelleen nykyisen kaltaisen rakenteen puitteissa.
3<br />
2428 Johtokeskus ja valmiussuunnittelu<br />
Valmiussuunnittelu on kunnan lakisääteinen tehtävä, samoin kunnan johtokeskuksen<br />
ylläpito. Palvelualueen hallinto koordinoi kaupungin valmiussuunnittelua<br />
ja huolehtii kaupungin johtokeskuksen toimintavalmiudesta. Tehtävät eivät ole<br />
ulkoistettavissa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.<br />
Hankintapalvelut<br />
2440 Hankintapalvelut Johtaminen ja hallinto<br />
Hankintapalvelut -yksikkö ohjaa, koordinoi ja kehittää hankintoja, konsultoi toimialoja<br />
hankintalain soveltamisessa ja kommentoi toimialojen palveluhankintojen<br />
tarjouspyyntöasiakirjoja.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Hankintapalvelut - yksikkö ohjaa, koordinoi ja kehittää hankintoja ja niihin liittyvien<br />
yhteistyösuhteiden hallintaa sekä vastaa hankintojen lakiasioiden hoitamisesta.<br />
Kaupunkiin perustetaan hankintojen johtoryhmä, johon kukin toimiala nimeää<br />
edustajansa.<br />
Hankintaorganisaatiossa on riittävä taloudellinen, juridinen ja muu osaaminen<br />
sekä resurssit tehtävien toimeenpanoon. Kehityshankkeet hoidetaan hankintaorganisaation<br />
ja palvelualueen yhteistyönä. Hankintojen lakiasiat hoidetaan omana<br />
toimintana tai asian laajuuden tai laadun niin edellyttäessä ulkopuolisena toimeksiantona.<br />
Hankintapalvelut on luonteeltaan poikkihallinnollinen ja sen luonteva paikka organisaatiossa<br />
on keskushallinto tai yhteinen palvelukeskus. Kaupungin sisällä olevan<br />
juridisen asiantuntemuksen keskittäminen samaan yksikköön mahdollistaisi<br />
nykyistä tehokkaamman resurssien käytön.<br />
2440 Hankintapalvelut Tarvikekilpailutukset<br />
Hankintapalvelut -yksikkö vastaa tarvikekilpailutuksista. Tällä hetkellä yli 90 %<br />
tarvikekilpailutuksista hoidetaan itse kilpailutusten määrän mukaan laskettuna.<br />
Hoitotarvikkeet hankitaan Hus-Logistiikka liikelaitoksen Hyvinkään sairaalan varastosta<br />
Husin kilpailuttamina.<br />
Hammastarvikkeet on kilpailutettu Kuuma-kuntien kanssa.<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on tällä hetkellä mukana neljässä KL-Kuntahankintojen tarvikekilpailutuksessa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Tarvikekilpailutukset ulkoistetaan asteittain kokonaan joko KL-Kuntahankinnoille<br />
ja/tai alueelliselle usean kunnan yhteistyöelimelle mukaan lukien isäntäkuntamalli.
4<br />
2440 Hankintapalvelut Erillishankintojen kilpailutukset<br />
Hankintapalvelut -yksikkö vastaa erillishankintojen kilpailutuksesta. Erillishankintoja<br />
ovat mm. autot, koneet ja laitteet sekä irtokalusteet uusia kouluja ja päiväkoteja<br />
varten.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Palveluhankintojen kilpailuttaminen keskitetään hankintapalveluihin. Palvelukilpailutukset<br />
hoidetaan jatkossa hankinnan asiantuntijoiden ja toimialan yhteistyönä. Kilpailuttamisesta<br />
vastaa hankintapalvelut -yksikkö toimialan nimetyn edustajan osallistuessa<br />
prosessiin kiinteästi substanssin asiantuntijan roolissa.<br />
Palveluhankintasopimusten ja yhteistyösuhteiden hallinta kuvataan ja siihen kehitetään<br />
toimivat ja turvalliset käytännöt. Samoja käytänteitä sovelletaan kaikilla toimialoilla.<br />
2440 Hankintapalvelut Palveluhankintojen kilpailutukset<br />
Palveluhankintojen kilpailutusta ei ole keskitetty hankintapalveluihin. Hankintapalvelut<br />
vain kommentoi toimialojen tarjouspyyntöasiakirjoja.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Rekrytoidaan lisäresurssiksi hankintajuristi ja keskitetään palveluhankintojen<br />
kilpailutus hankintapalveluihin.<br />
2441 Keskusvarasto Varastopalvelut<br />
Hoitotarvikkeet varastoidaan Hus-Logistiikka liikelaitoksen Hyvinkään sairaalan<br />
varastossa 17.5.2010 lähtien. Hoitotarvikkeiden osuus Hyvinkään keskusvaraston<br />
liikevaihdosta on ollut n. 49 %. Hoitotarvikkeiden siirto Hyvinkään sairaalan varastoon<br />
vähentää varastojakeluja n. kolmanneksella.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Tavoitteena ovat jatkossa suoratoimitukset toimittajilta käyttäjille.<br />
2442 Monistamo Monistamopalvelut<br />
Monistamo jatkaa toimintaansa perusturvan toimialalla.
5<br />
Ateria- ja puhtauspalvelut<br />
249<br />
Ateria- ja puhtauspalvelut<br />
Johtaminen ja hallinto<br />
Ateria- ja puhtauspalvelut tuottaa asiakkailleen laadukkaita ja terveellisiä ateriapalveluja<br />
sekä toimitilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta lisääviä puhtaanapitopalveluja.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Ateria- ja puhtauspalvelussa säilytetään jatkossakin riittävä osaaminen kehittämään<br />
ja valvomaan omia ja ulkoistettuja palveluja. Johdon tehtävänä on huolehtia laadukkaista,<br />
asiakaslähtöisestä palvelusta ja strategisesta johtamisesta.<br />
2490<br />
2495<br />
Ateria- ja puhtauspalvelut<br />
Koulut, päiväkodit ja hoivapalvelut<br />
Toimistot, nuorisotilat, liikuntapaikat sekä<br />
sekalaiset siivouskohteet.<br />
Ateriapalveluyksikkö vastaa Hyvinkään kaupungin koulujen, päiväkotien ja hoivapalveluiden<br />
joukkoruokailusta. Asiakaslähtöisyys, eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset ja<br />
toimintaan kohdistuva omavalvonta ohjaavat ruokapalvelun toimintaa.<br />
Puhtauspalvelu huolehtii Hyvinkään kaupungin koulujen, päiväkotien, toimistojen ja hoivapalveluiden<br />
toimitilojen siisteydestä.<br />
Hoivapalveluiden ja liikuntapaikkojen(uimalat) toimitilat luokitellaan puhdastilojen vaativiksi<br />
siivouskohteiksi.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Ateria- ja puhtauspalveluiden tukipalveluselvitystyössä ehdotetaan aloitettavaksi ulkoistamisen<br />
osuus maksimissaan 15 %. Osuus kohdistuu koulu- ja päiväkotiruokatuotantoon.<br />
Tavoitteena on, että lähempänä vuotta 2017 ulkoistamisen osuutta voidaan nostaa alla<br />
olevan suunnitelman mukaisesti.<br />
Ateria- ja puhtauspalveluiden koulu / päiväkotituotanto<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Vuoteen 2017 mennessä puhtaspalvelun koulutoiminnoista voidaan ulkoistaa 15 %. Ateriapalveluyksikön<br />
koulutuotannosta voidaan myös ulkoistaa 15 %. Siivouksen päiväkotiosuus<br />
on 20 % ja ateriapalvelun osuus 15 %. Lukion ateriapalvelu voidaan ulkoistaa kokonaan<br />
vuoteen 2017 mennessä, jos <strong>kaupunki</strong> rakentaa uuden keskuslukion. Näin kaupungin<br />
ateria- ja puhtauspalvelu saa vertailua oman tuotannon rinnalle.
6<br />
Hoivapalvelut / Ateria- ja puhtauspalvelut<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Puhtauspalveluyksikön koti- ja laitospalvelut sekä terveydenhuollon puhtauspalvelut pidetään<br />
kokonaan omana työnä myös vuonna 2017, koska tämä tuotantopalvelu vaatii korkeaa<br />
hygieniatasoa ja palvelun edellyttämä tieto-taito on syytä pitää kaupungin hallussa. Ateriapalvelun<br />
vanhainkotien ja terveyskeskuksen ruokatuotanto pidetään kokonaan kaupungin<br />
omana ruokapalvelutuotantona myös vuonna 2017. Tämä ruokatuotanto on osa ikäihmisten<br />
terveyttä ja hoitoa, mistä johtuen tämä palvelu pidetään kaupungin omana tuotantona. Osa<br />
kotiin kuljetettavista ateriapakkauksista (20 %) ulkoistetaan vuoteen 2017 mennessä. Näin<br />
saadaan vertailua oman tuotannon rinnalle.<br />
Muu palvelu / puhtauspalvelu<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Puhtauspalvelun toimisto- ja nuorisotilojen siivouksesta ulkoistetaan 15 % vuoteen 2017<br />
mennessä. Siivousyksikön liikuntapaikoista voidaan ulkoistaa 20 % ja muista pienistä sekalaisista<br />
siivouskohteista 30 % vuoteen 2017 mennessä. Näin saadaan vertailua oman tuotannon<br />
rinnalle.<br />
Tietohallinto<br />
2450 Tietohallinto Tietotekniikkapalvelut<br />
Nykytilanne:<br />
Valtaosa kaupungin ict-palvelutuotannon (lähinnä perustietotekniikkapalveluiden) vaatimasta<br />
henkilötyöstä tehdään tietohallintoyksikön omana työnä. Ulkoisilta palveluntuottajilta<br />
ostetaan sellaisia palveluja, joiden tuottaminen omana työnä ei ole nykyjärjestelyin<br />
mahdollista (kuten 24h/7d-valmiutta vaativat palvelut) tai jotka esimerkiksi<br />
osaamisvaatimuksiin liittyvistä syistä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ostaa.<br />
Suoranaiseen tietohallinnolliseen työhön sekä palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen<br />
tietohallintoyksikön työpanoksesta kohdistuu nykyisin yhteensä vain 5–10 %, kaiken<br />
muun sitoutuessa joko käyttäjäpalveluihin tai käytössä olevien it-järjestelmien ylläpitoon<br />
sekä (suhteellisen pieneltä osin) välttämättömään hallintoon.<br />
Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto on organisoitu samaan tietohallintoyksikköön, eikä<br />
tilaaja/tuottaja-mallia sovelleta. Palveluja ei ole tuotteistettu, eikä täsmällistä tietoa<br />
kustannusten jakautumisesta niiden kesken ole saatavissa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
YLEISTÄ<br />
1. Tietohallinto ja ict-palvelutuotanto erotetaan kaupungin organisaatiossa eri toiminnoiksi<br />
tilaaja/tuottaja-periaatetta soveltaen.<br />
2. Kaupunki alkaa aktiivisesti hyödyntää Kuntien Tiera Oy:n tuottamia tai järjestämiä<br />
palveluja. Palvelujen osto painottuu tietohallinnollisiin asiantuntijapalveluihin sekä kunnille<br />
yhteisiksi tarkoitettuihin tietojärjestelmäpalveluihin. Yhteistyö Tieran kanssa sovitetaan<br />
mahdollisuuksien mukaan KUUMA-kuntien keskinäiseen it-yhteistyöhön.
7<br />
3. Muodostetaan lähiseudun (Uudenmaan) kuntien kanssa yhteinen seudullinen palvelukeskus,<br />
joka tuottaa osakaskunnille niiden tarvitsemat keskeiset perustietotekniikan<br />
palvelut KPK-ICT:n kunnille osoittamien arkkitehtuuri- ja palvelutasolinjausten pohjalta.<br />
Esikuvana nykyinen Keravan ja Järvenpään Tipake.<br />
TIETOHALLINNON OHJAUS, JOHTAMINEN JA HALLINTO<br />
Terävöitetään kaupungin omia tietohallintoprosesseja siten, että riittävä osaaminen<br />
säilyy ja kehittyy edelleen omassa organisaatiossa, ja täydennetään tätä Kuntien Tiera<br />
Oy:ltä ostettavilla asiantuntijapalveluilla.<br />
ALUSTA- JA KÄYTTÖPALVELUT<br />
Pidetään omassa organisaatiossa riittävä it-infrastruktuurin ja -arkkitehtuurien suunnitteluosaaminen<br />
ja -kapasiteetti, mutta ostetaan tuotantopalvelut ensisijaisesti seudullisesta<br />
palvelukeskuksesta (joka voi hyödyntää myös Kuntien Tiera Oy:n järjestämiä<br />
palveluja).<br />
TYÖASEMAPALVELUT JA KÄYTTÄJÄPALVELUT<br />
Järjestetään palvelut tuotettavaksi seudullisesta palvelukeskuksesta. Omaksi työksi jää<br />
tilaaja-roolissa palvelusisältöjen ja -tasojen määritys sekä palvelujen seuranta.<br />
TELEPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Järjestetään tarvittavat operaattoripalvelut seudullisen palvelukeskuksen tai Kuntien<br />
Tiera Oy:n kautta; tilaaja-rooli pysyy omalla vastuulla.<br />
TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT SEKÄ PROJEKTI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT<br />
Käytetään ensisijaisesti hyväksi Kuntien Tiera Oy:N palveluja ja soveltuvin osin myös<br />
seudullisen palvelukeskuksen palveluja. Omana työnä pidetään hankkeiden koordinointi<br />
(priorisointi, strategianmukaisuuden varmistaminen jne.) ja yleinen seuranta.<br />
YHTEENVETO: Tietohallinto- ja it-palveluja siirretään soveltuvin osin tuotettavaksi<br />
ja/tai järjestettäväksi yhteistyössä lähiseudun muiden kuntien ja Kuntien Tiera<br />
Oy:n kanssa. Muilta osin varaudutaan it-ostopalvelujen lisäämiseen oman itorganisaation<br />
kasvattamisen sijasta. Kaupungin omaan organisaatioon jätetään kuitenkin<br />
riittävä määrä tietohallinnollista ja -teknistä osaamista, jotta em. palvelujen<br />
suunnittelu ja sovittaminen kaupungin tarpeisiin onnistuu kaupungin yleisen strategian<br />
ja toimialakohtaisten strategioiden edellyttämällä tavalla.<br />
2451 Tietohallinto Tietotekniikan kehittämishankkeet<br />
Nykytilanne:<br />
Kehittämisvastuut on pääosin hajautettu, mutta tietohallintoyksikkö pyrkii antamaan<br />
tietoteknistä asiantuntija-apua toimialoille näiden kehittämishankkeissa. Tietohallintopäällikkö<br />
koordinoi vuosittain toimialojen kehittämishanke-ehdotuksia talousarviovalmistelua<br />
varten.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Sisältyy edellä (vrt. 2450) esitettyihin kehittämislinjauksiin.
8<br />
248 Tilapalvelu<br />
2480 Tilapalvelu Johtaminen ja hallinto<br />
Tilapalvelu järjestää kaupungin toimialoille tarvittavat tilat ja vastaa kaupungin rakennusomaisuuden<br />
hallinnasta. Tähän osaan kuluvat yksikön johtaminen ja kehittäminen,<br />
yleiset toimistotehtävät sekä yksikön yhteiset toimistokulut.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Tilapalvelu vastaa jatkossakin kaupungin toimitiloista. Käynnissä olevan toimitilastrategiatyön<br />
tuloksena määritellään tilojen hankinnan ja käytön tulevat suuntaviivat.<br />
Henkilöstön vaihtuminen ja uusien vaatimusten oppiminen ovat lähivuosien haasteita.<br />
2482 Tilapalvelu Tilahankkeet ja rakennuttaminen<br />
Rakennuttaminen<br />
Rakennushankkeiden valvonta<br />
Kustannussuunnittelu<br />
Asiakirjapalvelut<br />
Tilapalvelun Tilahankkeet ja rakennuttaminen-yksikkö vastaa kaupungin talonrakennushankkeiden<br />
ja toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Rakennuttajan<br />
vastuu ja tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet uusien viranomaisvaatimusten myötä.<br />
Suunnittelu hankitaan ostopalveluina. Kustannussuunnittelu ja valvonta tehdään omana<br />
työnä. Ulkopuolisen rakennuttajan toteuttamissa kohteissa tilapalvelu valvoo kaupungin<br />
ja vuokralaisen etuja hankkeen aikana.<br />
Rakennuttamispalveluita on myyty myös KOY Wanhalle Villatehtaalle.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Kaupungin edun mukaista on, että budjettirahoituksella toteutettavien kohteitten johto<br />
ja valvonta on pääsääntöisesti kaupungin käsissä. Rakentamisen kausivaihtelut hyödynnetään<br />
panostamalla tulevien kohteitten tarve- ja hankesuunnitteluun. Hankkeitten<br />
vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteuttamistapoja selvitetään. Rakennuttamis- ja valvontapalveluita<br />
ostetaan edelleen ulkoa tarvittaessa.<br />
Rakennuttamispalvelut:<br />
Tilatarpeiden toteuttaminen vaihtoehtoisesti muuna kuin kaupungin omana rakennushankkeena<br />
muuttaa myös rakennuttajan vastuulla olevia tehtäviä.<br />
Rakennushankkeiden valvonta: Edelliseen liittyen tilaajan ja tulevan käyttäjän tarvitsema<br />
valvonta toteuttamisen laadusta voi korostua hankkeen toteutustavasta riippuen.<br />
Kustannussuunnittelu voidaan ostaa osittain ulkoa tarvittaessa, voi myös sisältyä<br />
toteuttajan vastuulle. Oma asiantuntemus on kuitenkin säilytettävä.<br />
2440 Tilapalvelu Kiinteistönpito<br />
Asiakirjapalvelut piirustusarkiston ja hankeasiakirjojen osalta tulevat muuttumaan<br />
sähköisten käsittelymenetelmien myötä.
9<br />
Kiinteistönpitopalvelut<br />
Peruskorjausten ja kunnossapidon ohjelmointi<br />
Sähkö- ja lvi-tekniset asiantuntijapalvelut<br />
Nykytilanne:<br />
Tilapalvelu ja sen kiinteistönpitoyksikkö toimii kaupungin kiinteistöjen omistajan edustajana<br />
kehittäen kaupungin kiinteistöliiketoimintaa siten, että se on kokonaistaloudellisesti<br />
edullista kaupungin eri yksiköiden palvelutuotannon tarpeisiin.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Kiinteistönpitoyksikkö toimii kiinteistöjen omistajan edustajana ja tilaa kiinteistöjen tarvitsemat<br />
kunnossapito- ja hoitopalvelut kaupungin omalta yksiköltä ja ulkopuolisilta palveluntuottajilta<br />
kilpailukykyisillä hinnoilla.<br />
Kiinteistönhoitopalveluiden työnjohtovastuu tulee olla palveluiden tuottajilla.<br />
Kiinteistönpidon toiminnan pääpaino on kiinteistöjen kehityksessä ja kiinteistöihin liittyvän<br />
toiminnan operatiivisessa ohjauksessa. Tämä edellyttää panostusta tilatarvehallintaan<br />
sekä peruskorjausten ja kunnossapidon ohjelmointiin.<br />
Sähkö- ja lvi-tekniset asiantuntijapalvelut: Tilapalvelulla tulee olla edelleenkin oma asiantuntemus<br />
sähkö- ja lvi-teknisten järjestelmien suunnittelun, valvonnan ja kunnossapidon<br />
osalta. Osa palveluista voidaan ostaa ulkoa tarvittaessa.
2009 Tulevaisuuden visioita<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Bruttokustannukseresurssit<br />
Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen oma tuotanto yhtymä yhteistyö tai oma Oy yrityksiltä urheiluseurat yms.<br />
Henkilöstö-<br />
Kunnan Kunta-<br />
Muu seutu-<br />
Liikelaitos Ostopalvelu Vapaaehtoistyö<br />
Sivistystoimi Muu,<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
% mikä?<br />
%<br />
bruttokustannuksista % Sivistystoimen yleiset avustukset 68 316 100 x Avustus<br />
Sivistystoimen hallintopalvelut 948 351 99,59 15 x<br />
Kunnallinen varhaiskasvatus ja 156 819 454,5 81,3 esiop 20 91,85 8,16 x x Sisältää päivähoidon ostopalvelut ja ostopalveluesiopetuks<br />
Yksityinen päivähoito ja yksityisen ho 1 408 085 1 Muut yhteisöt ja yritykset<br />
5,8 Ostopalvelut 1 079 956 4,3<br />
Kotihoidon tuet 3 212 681 ja Hyvinkää-lisä 0,5 12,9<br />
Peruskoulut 27 745 570 373 98,51 0,01 1,48<br />
Erityiskouluopetus 3 147 602 63,5 98,16 1,76 0,07<br />
Ruotsinkielinen opetus 419 572 6 99,75 0,25 x x<br />
Peruskoulujen oppilashuolto 339 585 6 100,00<br />
Maahanmuuttajaopetus 337 155 11 74,26 25,56<br />
Aamu- ja iltapäivätoiminta 545 622 1 80,24 19,76 x x<br />
Toiminnan koordinaatio ja laskutus kaupungin toimintaa,<br />
toiminnan toteuttavat yhdistykset avustuksen turvin<br />
Perusopetuksen avustukset 718 100 100<br />
Lukio-opetus 5 170 783 73 98,18 0,33 1,48 x<br />
Hyvinkään opisto 1 066 107 7,5 66,23 25,77 8,00 x<br />
Työpajatoiminta 724 010 13 28,68 0,047 71,26<br />
Luontokoulu 61 304 67,20 32,80 x x<br />
Nuorisopalvelut 816 221 18 89,62 10,38 x<br />
Nuorisoavustukset 23 770 100 x<br />
Poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön<br />
Vaihtoehtoisesti toimintaa voidaan myös<br />
uudelleenorganisoida esim yhtiöittämällä esim Jäähalli<br />
Liikuntalaitokset 2 106 775 22 64,95 21,62 13,43 x<br />
ja/tai Uimala.Kumppaneiksi voidaan kutsua 3 sektorin<br />
edustajat.<br />
Voidaan järjestää joko kunnan omana työnä tai<br />
Olosuhdepalvelut 889 243 15 95,45 4,55 x x x<br />
osittain/kokonaan ulkoistettuna jolloin kunnalle jäisi vain<br />
ns koordinointi/tilaajan rooli.<br />
Muut liikuntapalvelut-ohjaustoiminta 251 852 3 83,22 3,90 12,88 x x<br />
Vaihtoehtoisia järjestämistapoja on lukuisia.<br />
Vuokravapaus on koettu tärkeimmäksi.Suoranaiset rahaavustukset<br />
tulisi suunnata strategian mukaisesti<br />
Liikunta-avustukset 86 693 100 x<br />
ensisijaisesti lapsille ja nuorille.Jos raha-avustuksista<br />
luovutaan tulisi resurssi suunntata lajien eriarvoisen<br />
asseman korjaamiseksi.<br />
Oman toiminnan lisäksi kirjastoautopalvelut järjestetään<br />
yhteistoiminnassa Hausjärven kanssa.RATAMO<br />
Kirjastopalvelut 1 908 927 36 94,39 3,941 1,67 x x<br />
yhteistyön lisääminen vaatii jonkin verran investointeja<br />
järjestelmiin.Yhteistyön laajentaminen esim KIRKESkimppaan<br />
mahdollista.<br />
Museotoimi nyt hajautettu kahteen eri<br />
paikkaan.Ehdottomasti saatava toiminnot "saman katon<br />
Museopalvelut 714 419 9 92,12 2,44 5,43 x x<br />
alle".Onko paikka sitten Willatehdas vai Jussintori jää<br />
myöhemmin arvioitavaksi.<br />
Teatteritoiminta 103 639 95,73 4,27 x<br />
Teatteritoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tilaongelma<br />
on ratkaistava pian.<br />
Hyvinkääsalin tulevaisuuden organisointimalli arvioidaan<br />
toimialan sitovien tavoitteiden mukaan v 2011.Muut<br />
Kulttuurilaitokset 469 935 11 53,91 28,04 18,05 x x x<br />
kultturilaitokset ovat itsenäisiä toimijoita jotka saavat<br />
kaupungin avustuksia.<br />
Kaupungin yleinen kulttuuritoiminta rajoittuu tuotannon<br />
osalta muutamiin vuotuisiin tapahtumiin.Strategisia<br />
Muu kulttuuritoiminta 140 802 1 97,24 2,76 x x x x<br />
päätöksiä on tehtävä siitä onko kaupungin tehtävänä<br />
sisällöntuotannon jatkaminen ja kehittäminen vai<br />
ainoastaan olosuhteiden varmistaminen?<br />
Avustusten jakoperusteet yksinkertaistettava ja<br />
painopisteiden uudelleentarkistelu tehtävä.Lisäksi on<br />
Kulttuuriavustukset 633 231 100 x<br />
mietittävä (kuten liikunta-avustuksissa) kohderyhmät<br />
strategian mukaisiksi.
PERUSTURVA VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖKSEN TIEDOT<br />
MAKSTUTUOLOT MUUT TULOT Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Perhe- ja sosiaalipalvelut NETTO<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Veroraho<br />
ituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />
osuus<br />
bruttokustannuk<br />
sista %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
osuus<br />
bruttokustan<br />
nuksista % mikä?<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä osuus<br />
%<br />
Ikääntyneiden ja vammaisten<br />
YHT palvelut -39 207 4 474 839 -33 894 438,74 -11,41 -2,14<br />
Kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut -7 855 1 240 472 -6 143 151,33 -15,79 -6,01 X x<br />
Päiväkeskustoiminta -407 80 5 -322 5 -19,66 -1,23 x x<br />
Vanhainkodit ja asumispalvelut -13 569 1 879 217 -11 473 149,82 -13,85 -1,60 x(1 x(2 1) Paavolan vk, Kauniston vk, Sahanmäen palv.keskus<br />
2) lukuisia yksityisiä<br />
Terveyskeskussairaala -9 154 1 246 15 -7 893 122,09 -13,61 -0,16 x<br />
Vammaispalvelut ja kehitysvammah. -8 222 29 130 -8 063 10,5 -0,35 -1,58 X (1 X (2 X (3 X (4 1) Sosiaalityö ja palveluohjaus sekä työtoiminta työkeskuksessa<br />
2) Eteva Ky, Kårkulla Sk ja Satakunnan Eshp<br />
3) Lukuisia yksityisiä, suurimpana Rinnekoti-Säätiö<br />
4) Kehitysvammaisten Tuki ry<br />
YHT Aikuisten palvelut -27 608 1 126 6 016 -20 466 220 -4,08 -21,79<br />
Terveyskeskuspäivystys -3 386 0 0 -3 386 0,00 0,00 x HUS<br />
Sairaankuljetus -658 0 0 -658 0,00 0,00 x Keski-Uudenmaan pelastuslaitos<br />
Terveyskeskuspalvelut -7 310 268 642 -6 400 102 -3,67 -8,78 x<br />
Lääkinn. kunt. ostopalvelut -211 0 0 -211 0,00 0,00 x ostopalvelu yksityiseltä<br />
Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut -520 32 416 -72 0 -6,15 -80,00 x x HusLab<br />
Psykososiaaliset palvelut -1 747 13 82 -1 652 28 -0,74 -4,69 x<br />
Hammashuollon palvelut -3 317 808 26 -2 483 49 -24,36 -0,78 x<br />
Työterveyshuolto -1 332 4 1 357 29 17 -0,30 -101,88 x<br />
Työllisyyspalvelut (6260-6269) -3 464 0 1 064 -2 400 9 0,00 -30,72 x x x x<br />
Aikuissosiaalityö (6240-6252) -5 663 1 2 429 -3 233 15 -0,02 -42,89 x<br />
YHT Lapsiperheiden palvelut -10 576 352 390 -9 834 84,5 -3,33 -3,69<br />
Neuvolapalvelut -897 0 48 -849 16 0,00 -5,35 x<br />
Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan laitoshoitoa,<br />
ammatillista perhehoitoa, perhekuntoutusta, ensi- ja<br />
turvakotihoitoa ja perhetyötä. Nikinharjun ky:ltä ostetaan<br />
perhetyötä, perhekuntoutusta, nuorten tukiasumista ja<br />
Lastensuojelu (6203-6222) -8 052 352 227 -7 473 36 -4,37 -2,82 x x x<br />
laitoshoitoa.<br />
Perheneuvola (6225-6226) -568 0 1 -567 8,5 0,00 -0,18 x x Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan terapioita.<br />
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto -521 0 2 -519 16 0,00 -0,38 x<br />
Seudullinen perheoikeudellinen<br />
yksikkö (6229-6231) -538 0 112 -426 8 0,00 -20,82 x x<br />
YHT Erikoissairaanhoidon palvelut -44 770 42 0 -44 728<br />
HUS -41 729 0 0 -41 729 X<br />
Muu erikoissairaanhoito -3 041 42 0 -2 999 x<br />
Työvoiman palvelukeskus on yhteinen Nurmijärven<br />
kanssa. Yksityisiltä palveluntuottajilta osteaan<br />
kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa<br />
tuotetaan yhdessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa.<br />
Hyvinkää tuottaa myös Nurmijärven ja Riihimäen palvelut<br />
YHT Perusturvan hallintopalvelut -4 876 1 10 -4 865 38 -0,02 -0,21 x<br />
Kesk.palv. ja hallinto (kp 6010-6014) -1 695 0 0 -1 695 8 0,00 0,00 x<br />
Sos.palvelut (6201) -191 0 8 -183 4 0,00 -4,19 x<br />
Eläkeperusteinen maksu (6202) -148 0 0 -148 0,00 0,00<br />
Terv.huollon hallinto (6401) -543 1 1 -541 8 -0,18 -0,18 x<br />
Eläkeperusteinen maksu (6406) -353 0 0 -353 0,00 0,00<br />
Kola hallintopalv.(6710) -588 0 1 -587 12 0,00 -0,17 x<br />
Eläkeperusteinen maksu (6721) -1 052 0 0 -1 052 0,00 0,00<br />
6716 sijoitt.toim., 6718 muistiplk -182 0 0 -182 3 0,00 0,00 x<br />
Vammaispalv. hallinto (6780) -124 0 0 -124 3 0,00 0,00 x<br />
KAIKKI YHTEENSÄ -127 037 5 995 7 255 -113 787 781,24 -4,72 -5,71<br />
Perusturvan hallintopalvelut<br />
sisällytetään toimialan 600 hallinto ja kehittäminen, atk, ei järjestötoimintaa<br />
sisällytetään palvelualueiden hallinto ja kehittäminen, koulutus ja muu yhteinen<br />
600, 620, 640, 670 yht. -82 372 tarkistus: 5 924 7 282 -69 135<br />
(pois kp:t 6018-6040)
PALVELUTUOTANNON NYKYTILA<br />
Perusturvan hallintopalvelut<br />
6001 Hallinto ja 6010 Lautakunta<br />
kehittäminen<br />
6011 Yhteiset toiminnot<br />
6012 Hallintoyksikkö<br />
6013 ATK-menot<br />
6014 Kehittäminen<br />
Perusturvan keskitetyn hallinnon menoihin sisältyy koko toimialaa koskevia menoeriä, mm. tietohallintopalvelut,<br />
tele- ja postipalvelut.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toimialan keskitetyt hallintopalvelut tuottaa jatkossakin palvelualueita tukevia palveluita sekä toimii kehittävänä ja<br />
ohjaavana yksikkönä. Hallintopalveluita, jotka jo tässä muodossaan ovat vähäiset, ei ole mahdollista toteuttaa<br />
esim. ostopalveluina. Atk-palveluiden kehittämisessä tukeudutaan kaupungin tietohallintoyksikköön. Koko<br />
kaupungin tasoisesti suunniteltavia ovat myös palkanlaskennan ja kirjanpidon tuottaminen esim. palvelukeskusten<br />
toimesta.<br />
6005 Järjestötoiminta 6018 Avustukset<br />
6019 Järjestökeskus<br />
6020 Muu toiminta<br />
Tila-avustuksia myönnetään noin 10 000 euron edestä vuosittain 5-8 järjestölle niiden tapahtumien tai<br />
kokoontumisten aiheuttamiin kustannuksiin, joita ei voida toteuttaa perusturvan järjestämissä maksuttomissa<br />
tiloissa, mm. liikunta- yms. toiminta. Järjestökeskus Onnensillan toimintaa tuetaan n. 75 000 eurolla, ja toiminnan<br />
hallinnointi on annettu kolmelle yhdistykselle, jotka omalta osaltaan panostavat järjestökeskuksen toimintaan ja<br />
huolehtivat käytännön arjentoiminnoista.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Järjestötoiminnan tukeminen pidetään nykyisessä tasossa.<br />
6008 Maaseututoimi 6040 Maaseututoimi<br />
Hyvinkää tuottaa isäntäkuntana maaseututoimen palveluja, joita myydään Riihimäelle.<br />
Maaseututoimen kautta ja vastuulla on kulkenut n. 5 milj. € maa- ja metsätalousministeriön rahaa, em. summa ei ole<br />
kaupungin talousarviossa. Hakemuksia oli vuonna 2009 yhteensä 1981, josta Hyvinkään osuus 1392 ja Riihimäen<br />
589.<br />
Lakimuutoksen myötä Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> on tiedustellut KUUMA-kuntien, Riihimäen seutukunnan kuntien, Vihdin,<br />
Karkkilan, Vantaan ja Helsingin halukkuutta selvitykseen ryhtymiseksi sellaisen yhteistoiminta-alueen<br />
muodostamiseksi, jossa Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> toimisi isäntäkuntana.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Neuvotteluja isäntäkuntamallin pohjalta jatketaan.<br />
1
Sosiaalipalvelut<br />
6200 Hallinto ja 6201 Hallinto ja kehittäminen<br />
kehittäminen<br />
Viranhaltijan ehdotus: Hallintopalvelut tuotetaan omana toimintana jatkossakin.<br />
6203 Lastensuojelun 6203 Avohuollon sosiaalityö<br />
avohuolto<br />
6204 Avohuollon tukitoimet<br />
6205 Päivystyspalvelut<br />
6206 Ensi- ja turvakodit<br />
6207 Perhekuntoutus<br />
6208 Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta<br />
Lastensuojelun sosiaalityön tuotetaan viranomaistoimintana itse. Avohuollon tukitoimia ovat mm. sosiaalityö,<br />
taloudellinen tuki, perhekuntoutus, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta, lomatoiminta ja asumisen tukeminen.<br />
Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys tuotetaan kuntien yhteistoimintana Järvenpään toimiessa isäntäkuntana.<br />
Ensi- ja turvakotitoiminta ja perhekuntoutus ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja Nikinharjun kuntayhtymältä.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Viranomaistoiminta tuotetaan omana toimintana, ja ensi- ja turvakotipalvelut ja perhekuntoutus ostetaan yksityisiltä<br />
palveluntuottajilta tai kuntayhtymästä. Lastensuojelun toimipisteet keskitetään yhteen yksikköön Hyvinkään<br />
keskustassa.<br />
6204 Sijaishuolto 6211 Sijaishuollon sosiaalityö<br />
6212 Perhehoito<br />
6213 Perheryhmäkodit<br />
6214 Nikinharju<br />
6215 Lastensuojelulaitokset<br />
6216 Tukiasunnot<br />
6217 Sijais- ja jälkihuollon muut<br />
tukitoimet<br />
Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon menoista asiakaspalveluiden ostot muodostavat 96 prosenttia. Nikinharjun<br />
kuntayhtymän palvelunostojen osuus on noin 10 prosenttia ja palveluiden ostot yksityisiltä palveluntuottajilta ovat<br />
runsaat 80 prosenttia. Yksityisiä sopimuskumppaneita oli toukokuussa 2010 eri puolilla Suomea noin 12 ammatillista<br />
perhekotia ja n. 26 laitosta. Kaupungilla ei ole omia vastaanotto-, perhe- tai lastenkoteja.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten ja nuorten vastaanotto- ja arviointilaitostoiminta tuotetaan jatkossa omana<br />
tuotantona tai osin kuntayhtymän tuottamana. Perustetaan kaupungin oma nuorisokoti. Yksityisiltä palveluntuottajilta<br />
ostetaan erityisosaamista vaativien lasten ja nuorten laitoshoito sekä pitkäaikaista hoitoa Hyvinkään ulkopuolella<br />
tarvitsevien lasten ja nuorten laitoshoito.<br />
Viranomaistoiminta tuotetaan Hyvinkään omana toimintana. Erityisosaamista vaativat sijaishuollon sosiaalityön<br />
tehtävät tuotetaan alueellisena tai seudullisena yhteistyönä. Alueellisena yhteistyönä tuotetaan perhehoitajien<br />
rekrytointi-, valmennus ja tuki. Organisointia selvitetään osana Perhepankki-hanketta. Ensisijaisena vaihtoehtona<br />
selvitetään isäntäkuntamallia.<br />
2
6205 Perhetyö 6220 Varhaisen tuen<br />
perhetyö<br />
6221 Lastensuojelun perhetyö<br />
Perhetyö tuotetaan omana toimintana. Perhetyö sisältää sekä varhaisen tuen että lastensuojelun perhetyötä. Palvelu<br />
tuotetaan pääosin asiakkaiden kodeissa. Pieni osa perhetyön palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta ja<br />
Nikinharjun kuntayhtymältä. Lisäksi on avustettu MLL:n Uudenmaan piirin lastenhoitajavälitystä.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana ja omia palveluita täydennetään ostoilla yksityisiltä palveluntuottajilta ja<br />
kuntayhtymältä. Kaikki lastensuojelun palvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen Hyvinkään keskustaan.<br />
6207 Perheneuvola 6225 Perheneuvola<br />
6226 Emo-luokka<br />
Perheneuvolatoiminta tuotetaan kokonaisuudessaan omana toimintana, samoin kuin ns. Emo-luokka. Erityisosaamista<br />
vaativat terapiat ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Perheneuvolan palvelut tuotetaan jatkossa omana toimintana. Seudullisen yhteistyön edellytyksiä lastenpsykiatripalvelujen<br />
järjestämisessä selvitetään. Terapiat ostetaan jatkossakin yksityisiltä palveluntuottajilta, koska harvoin tarvittavaa<br />
erityisosaamista ei voida ylläpitää yksikössä.<br />
6208 Perheasiat 6229 Lastenvalvojapalvelut<br />
6230 Elatustuki<br />
6231 Muut perhepalvelut<br />
Perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Riihimäen ja Nurmijärven kanssa yhteisessä seudullisessa perheoikeudellisessa<br />
yksikössä Hyvinkäällä. Toiminta on pääosin viranomaistoimintaa. Adoptiopalvelut ostetaan Pelastakaa Lapset ry:ltä ja<br />
valvotut tapaamiset yksityiseltä palveluntuottajalta.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Palvelut tuotetaan jatkossa seudullisessa yksikössä ja yksikön laajentumismahdollisuuksia lähikuntiin selvitetään.<br />
Adoptiopalvelut ostetaan jatkossa Pelastakaa lapset ry:ltä. Valvottujen tapaamisten osalta selvitetään myös mahdollisuutta<br />
järjestää palvelut seudullisena yhteistyönä.<br />
3
6210 Aikuissosiaalityö<br />
Sosiaalikeskuksen yhteiset<br />
6240 palvelut<br />
6241 Maahanmuuttajatyö<br />
6242 Aikuissosiaalityö<br />
6243 Sosiaalinen luototus<br />
Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan viranomaistoimintana itse.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Viranomaistyö tuotetaan jatkossakin omana toimintana. Aikuissosiaalityön palvelut keskitetään muiden sosiaalipalveluiden kanssa<br />
yhteen toimipisteeseen Hyvinkään keskustaan.<br />
6220 Toimeentulotuki 6250 Perustoimeentulotuki<br />
6251 Täydentävä toimeentulotuki<br />
6252 Ehkäisevä toimeentulotuki<br />
Toimeentulotuen myöntäminen on viranomaistoimintaa ja palvelu tuotetaan itse.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Ei muutosta.<br />
6230 Työllisyyspalvelut<br />
6260 Työvoimanpalvelukeskus<br />
6261 Kuntouttava työtoiminta<br />
6262 Palkkatuki<br />
6263 Työmarkkinatuen kuntaosuus<br />
6264 Työllisyydenhoito<br />
6265 Way-hanke<br />
6267 Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon<br />
kehittämishanke<br />
6268 Työkeskus EPA<br />
6269 Kierrätyskeskus<br />
Työvoiman palvelukeskus toimii Jussintorilla ja kierrätyskeskus Rentolla. Työvoiman palvelukeskus on yhteistyömalli, jossa on<br />
mukana Hyvinkään ja Nurmijärven kunnat ja työvoimatoimisto. Yhteistyömallissa kukin taho hallinnoi omaa toimintaansa.<br />
Sosiaalipalvelut ostaa työkeskus Epasta sosiaalisen työllistämisen palveluita.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Työvoiman palvelukeskuksen toiminta järjestetään edelleen seudullisen yhteistyön mallilla. Sosiaalisen työllistämisen palveluita<br />
ostetaan jatkossa yksityiseltä palveluntuottajalta.<br />
Työvoiman palvelukeskuksen palvelut keskitetään muiden sosiaalipalveluiden kanssa yhteen toimipisteeseen Hyvinkään<br />
keskustaan.<br />
4
Perusterveydenhuolto<br />
6400 Hallinto ja 6401 Hallinto ja kehittäminen<br />
kehittäminen<br />
6402 Varahenkilöstö<br />
Perusterveydenhuollon hallinnon tehtäviin kuuluu useat lakisääteiset tehtävät mm. tartuntatautilaista ja<br />
mielenterveyslaista johtuen. Tehtäviin kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäminen väestön tarpeet<br />
huomioiden.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Hallintopalvelut jatkavat keskitettynä henkilöstöltään pienenä yksikkönä. Palveluita ei ole mahdollista tuottaa<br />
ostopalveluina.<br />
6410 Yhteiset palvelut 6404 Ravintohuolto<br />
6405 Laitoshuolto<br />
Ravinto- ja laitoshuollon palvelut keskitetään kaupungin sisällä vuoden 2011 alussa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Tärkeää olisi, että muodostuva ravinto- ja laitoshuollon yksikkö pystyisi suorittamaan nykyiset tehtävät samaan hintaan,<br />
kuin ne nykyisin tuotetaan. Jo valmistelussa on ilmennyt, että kaikkia nykyisin tehtäviä toimintoja ei aiota tehdä, vaikka<br />
koko henkilöstö ollaan viemässä keskitettyyn yksikköön.<br />
6430 Tukipalvelut 6410 Lääkehuolto<br />
6411 Välinehuolto<br />
6412 Hoitotarvikejakelu<br />
6413 Laboratorio<br />
6414 Röntgen<br />
Laboratoriopalvelut hankintaan HUS-Labilta ja kuvantamispalvelut HUS-Röntgeniltä. Hoitotarvikejakelu on<br />
pääterveysasemalta hoidettua kaupungin omaa toimintaa, samoin kuin välinehuolto. Lääkehuollon palvelut tuotetaan<br />
itse pääterveysasemalla. Lääkehuolto on mukana HUS-apteekin kilpailutuskartellissa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Lääkehuolto ollaan siirtämässä 2012 koti- ja laitoshoidon palvelualueelle (koska siellä suurin lääkemenekki).<br />
Välinehuolto keskitetään hammashuollon yhteyteen 2011 Rentolle.<br />
Laboratorio- ja kuvantamispalvelut jatkuvat ulkoistettuna toimintana pääterveysasemalla.<br />
Hoitotarvikejakelu jatkuu keskitettynä omana toimintana pääterveysasemalla.<br />
5
6440 Kuntoutuspalvelut 6420 Fysioterapia<br />
6421 Ostopalvelut<br />
6422 Puheterapia<br />
6423 Toimintaterapia<br />
6424 Terveyskeskuspsykologit<br />
Fysioterapia tuotetaan itse, fysioterapia kuntouttaa myös osastoilla ja vanhainkodeissa. Lääkinnällistä kuntoutusta<br />
hankitaan myös ostopalveluna. Puheterapeutit toimivat keskitetysti Monninkadulla. Toimintaterapia ja<br />
terveyskeskuspsykologit toimivat keskitetysti Uudenmaankadulla.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Puheterapia, toimintaterapia ja terveyskeskuspsykologit olisi tärkeä saada muun terveyskeskuksen<br />
avosairaanhoidon yhteyteen Sandelininkadulle. Tämä olisi mahdollista pääterveysaseman laajennuksen myötä.<br />
Muutoin toiminta jatkuu itse tuotettuna. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluihin on tärkeä saada riittävä<br />
määrärahavaraus (väestön vanhetessa mm. apuvälinetarve kasvaa).<br />
6450 Avohuolto 6430 Työterveyshuolto<br />
6431 Opiskeluterveydenhuolto<br />
6432 Neuvolat<br />
6433 Kouluterveydenhuolto<br />
6434 Vastaanottotoiminta<br />
Työterveyshuolto on kaupungin oma nettobudjetointiyksikkö ja sijaitsee Sandelininkadulla ja Sahanmäen<br />
palvelukeskuksessa. Neuvolatoiminta samoin kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on kaupungin omaa<br />
palvelutoimintaa. Neuvolat toimivat 3 eri pisteessä. Omalääkäri- ja omahoitajatoimintaa on pääterveysasemalla ja<br />
Paavolassa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Työterveyshuolto tarvitsee lisää tilaa, mielellään yhdessä paikassa (Pääterveysaseman laajennus, Renton<br />
laajennus). Neuvolat on syytä keskittää Hakalaa lukuun ottamatta Pääterveysemalle, samoin Paavolan<br />
vastaanottotoiminta.<br />
6460 Kiireellinen avo- 6440 Päivystys<br />
sairaanhoito<br />
6441 Ensihoito ja sairaankuljetus<br />
Terveyskeskuspäivystys ostetaan kokonaisuudessaan Hyvinkään sairaalalta (HUSilta). Ensi- ja<br />
sairaankuljetuksesta on voimassa ostopalvelusopimus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Jatketaan päivystyksen ulkoistusta – tarvittaessa kilpailutetaan päivystyspalvelut. Terveydenhuoltolain myötä<br />
vastuu ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta siirtynee HUS-kuntayhtymälle. Pyritään edelleen takaamaan hyvät,<br />
edulliset sairaankuljetuspalvelut.<br />
6
6470 Hammashuollon 6450 Hammashuolto<br />
palvelut<br />
Hammashuollossa asiakaspalveluita ostetaan vain hyvin vähäisessä määrin, alle prosentin osuudella<br />
täydentämään omaa palvelutuotantoa. Renton keskushammashoitolan lisäksi, alueellisia toimipisteitä on<br />
Sähkökadulla ja Kenttäkadulla.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Hammashuoltopalvelut tulisi keskittää Renton laajennuksen yhteydessä Suutarinkatu 2:een. Palvelusetelillä<br />
pyritään helpottamaan kysyntää hoitotakuussa pysymiseksi.<br />
6480 Päihdehuolto 6460 A-klinikka<br />
6461 Ehkäisevä päihdetyö<br />
6462 Päihdehuollon ostopalvelut<br />
A-klinikka toimii yhdessä palvelupisteessä. Päihdehuollon asiakaspalveluista ostetaan noin 30 %. Ridasjärven<br />
päihdehuollon kuntayhtymä tuottaa palveluista 12 % ja yksityiset palveluntuottajat 17 %.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Pyritään järjestämään ns. huumepotilaiden korvaushoidot/hoidon arviot itse, jolloin ostopalveluiden tarve vähenee.<br />
Toiminta jatkuu pääsääntöisesti omana toimintana keskitetysti psykososiaalisessa yksikössä.<br />
6490 Psykiatriset 6465 Psykiatrian yksikkö<br />
palvelut<br />
6466 Muut palvelut<br />
Vastaanottotoiminta on omana toimintana 5 eri yksikössä.<br />
Psykiatrisen yksikön palveluista asumispalvelut ostetaan pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Sopimuskumppaneita<br />
on eri puolilla Suomea noin 15 kpl.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Koko psykososiaalinen yksikkö on saatava samoihin tiloihin siten, että tilat tukevat toimintaa. Ostopalvelua yksityisiltä<br />
palveluntuottajilta asumispalveluiden osalta jatketaan.<br />
7
Erikoissairaanhoito<br />
6500 HUS 6501 HUS<br />
Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluista 90 prosenttia tuotetaan HUS-kuntayhtymän toimesta.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
HUSin kanssa yhteistyössä pyritään luomaan hoitoketjut / hoitoprosessit, joilla hyvinkääläiset saisivat<br />
tarvitsemansa erikoissairaanhoidon kohtuullisilla kustannuksilla. Tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluita<br />
kilpailutetaan myös Hyvinkään kaupungin ulkopuolelta.<br />
6510 Muu erikois- 6530 Muut erityistason<br />
sairaanhoito<br />
palvelut<br />
Erikoissairaanhoidon asiakaspalveluista noin 6 prosenttia ostetaan HUSin ulkopuolelta yksityisiltä<br />
palveluntuottajilta. Tähän asti on pitäydytty Hyvinkäällä edustettuina oleviin erikoisaloihin.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Jatkossa kilpailutetaan myös esim. pää<strong>kaupunki</strong>seudulla edustettuina olevia erikoisaloja tukemaan parempaa<br />
erikoissairaanhoidon kokonaiskustannusta.<br />
8
Koti- ja laitospalvelut<br />
6700 Hallinto ja 6710 Hallinto ja kehittäminen<br />
kehittäminen<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
100 % omaa toimintaa.<br />
6710 Yhteiset palvelut 6715 Vanhusten palveluohjaus<br />
6716 Sijoittamis- ja kotiuttamistoiminta<br />
6717 Lääkäripalvelut<br />
6718 Muistipoliklinikka, kotisairaala<br />
6719 Varahenkilöstö<br />
6720 Laitoshuoltajat<br />
Yhteisiin palveluihin sisältyy palveluiden tarpeen arviointiin, palveluissa ohjaamiseen ja niiden koordinointiin<br />
liittyviä sekä viranomaistehtäviä. Siivouspalvelut ml. laitoshuollon palvelut keskistetään kaupungin sisällä<br />
vuoden 2011 alusta siivous- ja ruokapalveluyksikköön.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Lääkäripalvelut 100 % omaa, muistipoliklinikka 100 % omaa, kotiutusyksikkö 100 % omaa, vakituinen<br />
varahenkilöstö 100 % omaa, palveluohjaus omaa toimintaa 100 %.<br />
6730 Omaishoidon tuki 6730 Omaishoidontuki<br />
6731 Omhtuen palv.ostot<br />
Omaishoidon tuki on pääasiassa avustuksia kotitalouksille. Omaishoitajia tuetaan lisäksi tarjoamalla kaupungin<br />
työntekijää hoidettavan kotiin korvaamaan hoitajan työpanosta tämän vapaan aikana. Omien henkilöstökulujen<br />
osuus on 18 %, ja avustusten osuus 82 % määrärahasta.<br />
Omaishoidon tuen vapaapäiväjärjestelyissä on ollut käytössä palveluseteli kotihoitopalveluiden hankkimiseksi<br />
hoidettavan kotiin. Setelin käyttöön on kulunut määrärahoja noin 14 000 euroa vuodessa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Palvelusetelien käyttöä lisätään vapaapäiväjärjestelyissä. Palvelusetelin käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä.<br />
6735<br />
Kotihoidon<br />
tukipalvelut<br />
6736 Ateriapalvelut<br />
6737 Kylvetyspalvelut<br />
6738 Henkilöturvapalvelut<br />
6740 Siivouspalvelut<br />
6741 Kuljetuspalvelut<br />
6742 Muut tukipalvelut<br />
6743 Ostetut tukipalvelut<br />
Tukipalveluista ateriakuljetukset on ulkoistettu, samoin kuin henkilöturvapalvelut ja siivouspalvelut (kahta<br />
viimeksi mainittua palvelua on myös yksityistetty). Kaupungin keittiöt valmistavat yksittäispakatut ateriat,<br />
perusturva toimii niiden tilaajana. Kylvetystä hoidetaan kaupungin omana toimintana. Kuljetuspalveluita kuten<br />
päiväkeskus- ja työkeskuskuljetuksia järjestetään osin kaupungin omin inva-autoin. Ns. sosiaalihuoltolain<br />
mukaiset palvelut järjestetään taksikortein. Julkista palvelubussiliikennettä tuetaan. Kuljetuspalveluiden<br />
kustannukset ovat vuositasolla runsaat 80 000 euroa.<br />
Tukipalveluissa asiakasmaksutuotoilla katetaan verraten suuri osa palveluiden tuottamisen kustannuksista.<br />
Valtiokonttori korvaa lisäksi sotainvalidien palveluita. Ateriapalvelun nettokustannus kaupungille on 37 000<br />
euroa, henkilöturvapalveluiden 1000 euroa, siivouspalveluiden 25 000 euroa ja kylvetyspalveluiden 9 000<br />
euroa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Tukipalvelut ulkoistetaan 100 %:sti.<br />
9
6740 Kotihoito 6746 Yhteinen toiminta<br />
6747 Eteläinen kotihoitoalue<br />
6748 Itäinen kotihoitoalue<br />
6749 Läntinen kotihoitoalue<br />
6750 Pohjoinen kotihoitoalue<br />
6751 Yöhoito<br />
6752 Ostetut kotihoitopalvelut<br />
Kotihoito tuotetaan pääosin kaupungin omana palvelutuotantona. Vain pari prosenttia asiakaspalveluista<br />
ostetaan. Nämä ovat lähinnä palvelutalojen tuottamia kotihoitopalveluja sotainvalideille.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Palvelusetelin käyttöä lisätään tilapäisessä ja kevyessä kotihoidossa 10–20 %:n osuuteen, jolloin oman<br />
tuotannon osuus on noin 80–90 %.<br />
6750 Päiväkeskukset 6754 Kehrääjänkadun päiväkeskus<br />
6755 Sahanmäen päiväkeskus<br />
6756 Ostetut päiväkeskuspalvelut<br />
Päiväkeskuksista Kehrääjän päiväkeskustoiminta on lakkautettu. Sahamäen päiväkeskustoiminta on kaupungin omaa<br />
palvelutuotantoa kustannuksiltaan noin 190 000 euroa/vuosi. Veteraanitalolta ostetaan lisäksi päiväkeskustoimintaa<br />
suoritepäivinä 2257 arvoltaan 78 000 euroa/vuosi.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Päiväkeskuspalveluja omana tuotantona 70 %, 30 % palveluiden ostoina.<br />
6760 Kevyet asumis- 6759 Ryhmäkodit<br />
palvelut<br />
Ryhmäkodit ovat soluasuntotyyppisiä osakehuoneistoja, joihin tuodaan kaupungin itse tuottamat<br />
kotihoitopalvelut. Ylläpitokustannukset neljästä ryhmäkodista ovat hieman vajaat 9000 euroa vuodessa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
1-2 ryhmäkotia lisää, joissa 3-6 paikkaa (huomioitava, miten turvallisuusmääräykset muuttuvat sprinklauksen<br />
suhteen).<br />
6765 Terveyskeskus- 6763 Osasto 1<br />
sairaala 6764 Osasto 11<br />
6765 Osasto 12<br />
6766 Korvaukset muille terveyskeskuksille<br />
Vuodeosastotoimintaa on ostettu muilta kunnilta (Keravalta) noin 6 %:n osuudella. Muutoin toiminta on<br />
kaupungin itse tuottamaa.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Jatkossa omana toimintana 100 %:sti.<br />
10
6780 Tavallinen asumispalvelu<br />
6768 Veteraanitalo<br />
6769 Aleksi-koti (Kaunisto)<br />
Veteraanitalosta ostetaan runsaat 30 tavallisen asumispalvelun paikkaa. Kaupungin omia tavallisen<br />
asumispalvelun paikkoja on kolme.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Toiminta säilyy ennallaan.<br />
6782 Tehostettu asumispalvelu<br />
6770 Pikkuhovi (Paavola)<br />
6771 Kotirinne<br />
Puistolan asumispalvelu<br />
6772 (Kaunisto)<br />
6773 Ostetut asumispalvelut<br />
Tehostetun asumispalvelun paikkoja kaupungilla on omana palvelutuotantona 25: Kotirinteessä 10,<br />
Puistolassa 11 ja Pikkuhovissa 4. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan noin 110 paikkaa.<br />
Kauniston vanhainkodin muuttaminen asumispalveluyksiköksi (yhdessä Kotirinteen paikkojen lakkauttamisen<br />
kanssa) lisää oman toiminnan osuuden hetkellisesti asumispalveluissa yli 45 prosentin.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Omaa 40 %, ostettua hajautettua 60 %.<br />
6784 Vanhainkodit 6775 Kauniston vanhainkoti<br />
6776 Paavolan vanhainkoti<br />
6777 Sahanmäen palvelukeskus<br />
6778 Ostetut vanhainkotipalvelut<br />
Vanhainkotipalvelut tuotetaan itse kolmessa vanhainkodissa. Kauniston uudistamisen/muutoksen jälkeen jää<br />
kaksi vanhainkotia.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Jatkossakin omaa palvelutuotantoa 100 %.<br />
11
6790 Vammaiskeskus 6780 Hallinto<br />
Vammaisten sos.työ ja<br />
6781 sos.ohjaus<br />
Vammaisten sosiaalityö ja palveluohjaus tuotetaan viranomaistoimintana itse.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Sataprosenttisesti omaa toimintaa.<br />
6792 Lakimääräiset 6782 Lakimääräiset palvelut<br />
palvelut<br />
Lakimääräisiä palveluja ovat taksikorttien avulla järjestetyt vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, valtion vastuulle<br />
siirtymässä olevat tulkkipalvelut sekä asunnon muutostyöt ja palveluasuminen. Asumispalvelut ostetaan<br />
yksityisiltä palveluntuottajilta. Henkilökohtaisen avustajan palkkauskustannukset korvataan kaupungin toimesta<br />
työnantajana toimivalle vammaiselle henkilölle.<br />
Avustukset yksityistalouksille muodostavat kustannuksista 57 % (kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt,<br />
henkilökohtainen apu), ostot yksityisiltä 37 % (palveluasuminen, päivätoiminta), ostot kuntayhtymiltä 3 %<br />
(tulkkipalvelut), oman palvelutuotannon osuus 3 % (palveluasuminen kotihoidon avulla, sisäinen laskutus).<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Ostopalvelut ja palveluseteli henkilökohtaiseen apuun, tulkkipalvelut valtiolle > avustukset yksityistalouksille 50<br />
%, ostot yksityisiltä 50 %.<br />
6793 Lakisääteiset 6784 Lakisääteiset avustukset<br />
avustukset<br />
Lakisääteisiä avustuksia myönnetään määrärahojen puitteissa mm. välineisiin ja laitteisiin ja<br />
sopeutumisvalmennukseen. Avustukset yksityistalouksille muodostavat kustannuksista 85 % (välineet ja laitteet,<br />
muut avustukset), ostot kuntayhtymiltä 15 % (viittomien opetus sopeutumisvalmennuksena).<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Avustukset yksityistalouksille 100 %.<br />
6794 Kehitysvammahuolto 6786 Kaupungin työkeskus<br />
6787 Ostetut työtoimintapalvelut<br />
6788 Ostetut asumispalvelut<br />
6789 Ostetut laitoshoitopalvelut<br />
6790 Muut ostopalvelut<br />
Kaupungin työkeskuksessa tuotetaan vajaa puolet työtoimintapalveluiden kokonaisuudesta. Vammaisten<br />
työllistämiseen liittyvästä toiminnasta asiakaspalveluostojen osuus on 62 prosenttia (kuntayhtymät tuottavat 38<br />
prosenttia ja yksityiset palveluntuottajat 24 %). Työkeskuksen laajennushanke on suunnitteilla.<br />
Asumispalvelut kehitysvammaisille ostetaan, samoin laitoshoidon palvelut.<br />
Kehitysvammahuollon palveluista kuntayhtymä tuottaa noin 60 prosenttia. Jäljelle jäävä noin 40 prosenttia<br />
jakautuu seuraavasti: Yksityisiltä ostetaan 79 % (osa työtoimintapalveluista, asumispalvelut, laitoshoitopalvelut,<br />
muut palvelut), omaa toimintaa on noin 20 % (työkeskus), muilta kunnilta 1% (perhehoito).<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Ostetaan yksityisiltä 70 %, omaa palvelutuotantoa 30 %.<br />
6796 Kehitysvammahuollon 6796 Uudenmaan erityispalvelut<br />
erityishuoltopiirit 6797 Muut erityishuoltopiirit<br />
Eteva-kuntayhtymä tuottaa pääosan kehitysvammaisten erityishuollon palveluista.<br />
Viranhaltijan ehdotus:<br />
Kuntayhtymän osuus kehitysvammapalveluiden tuotannosta (noin 60 % koko kehitysvammahuollon<br />
palvelutuotannon kokonaisuudesta) säilyy ennallaan.<br />
12
TALOUSTILASTO<br />
OSTOPALVELUOSUUDET PERUSTURVASSA<br />
Lastensuojelun<br />
laitos- ja<br />
perhehoito<br />
Muut lasten ja<br />
perheiden palvelut<br />
Vanhusten<br />
laitospalvelut<br />
Vammaisten<br />
laitospalvelut<br />
Vammaisten<br />
työllistämistoi<br />
minta Kotipalvelut<br />
Muut<br />
vanhusten ja<br />
vammaisten<br />
palvelut Päihdehuolto<br />
Perusterveyden<br />
huolto hammashuolto vuodeosastot Erikoissairaanho<br />
Muu sosiaalija<br />
terveystoimi yhteensä<br />
tili 212 217 220 225 230 235 240 245 253 254 256 260 290<br />
Asiakaspalvelujen ostot<br />
* valtiolta 154 493,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 607,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 159 100,81<br />
* kunnilta 0,00 88 863,77 0,00 0,00 0,00 0,00 5 054,08 62,00 111 592,94 16 425,69 599 730,33 0,00 0,00 821 728,81<br />
* kuntayhtymiltä 618 908,82 6 390,00 0,00 81 906,07 608 762,00 0,00 2 957 565,77 88 158,04 3 240 828,06 8 183,51 5 608,82 39 970 462,59 0,00 47 586 773,68<br />
* muilta 3 4 777 847,00 502 572,55 0,00 249 962,83 386 997,39 119 003,74 6 118 170,53 124 538,65 128 752,10 1 014,60 0,00 2 471 559,78 1 190,62 14 881 609,79<br />
OSTOT YHTEENSÄ 5 551 249,13 597 826,32 0,00 331 868,90 995 759,39 119 003,74 9 085 397,88 212 758,69 3 481 173,10 25 623,80 605 339,15 42 442 022,37 1 190,62 63 449 213,09<br />
KOKONAISMENOT BRUTTO 5 772 874,63 3 968 578,89 8 890 940,88 331 868,90 1 600 249,76 6 542 635,09 13 531 820,70 721 941,90 17 985 650,00 3 391 449,89 9 077 834,98 44 209 029,26 7 361 443,77 123 386 318,65<br />
OSTOT % kokonaismenoist 96,16 15,06 0,00 100,00 62,23 1,82 67,14 29,47 19,36 0,76 6,67 96,00 0,02 51,42<br />
VALTIOLTA ostot % kokona 2,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,13<br />
KUNNILTA ostot % 0,00 2,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,01 0,62 0,48 6,61 0,00 0,00 0,67<br />
KUNTAYHTYMILTÄ ostot% 10,72 0,16 0,00 24,68 38,04 0,00 21,86 12,21 18,02 0,24 0,06 90,41 0,00 38,57<br />
MUILTA ostot % 82,76 12,66 0,00 75,32 24,18 1,82 45,21 17,25 0,72 0,03 0,00 5,59 0,02 12,06<br />
Elatusturva 6268,6786,6787<br />
sos.tt toiminto 4752<br />
lastens.av<br />
esni-ja turv<br />
perheneuvo
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Kuntayhtymä<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Tekymin hallinto ja kehittäminen Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
palvelu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
Tekymin hallinto ja kehittäminen 1 133 411 15,0 48,52 8,31 43,17<br />
Tekninen lautakunta 31 044 x x<br />
Hallinto 818 434 10,0 76,99 23,01 x x x<br />
Pysäköinti ja tori 181 930 4,0 217,23 x x x<br />
Tekymin yht.hankkeet 84 776 100,00 x x<br />
Asuntomessut 17 227 1,0 100,00 x x<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Muu seutu<br />
yhteistyö<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
- Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Kaavoitus Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
palvelu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
Asemakaavoitus 420 210 7 95,63 4,37<br />
- asemakaavojen laatiminen x x x Asemakaavamuutokset ja ranta-asemakaavat yksityisille<br />
- selvitykset x x - Asemakaavaluonnos myös hakijan kustamana<br />
- kaavatilanneaineiston ylläpito x x - Tarvittaessa hakija maksaa selvitykset<br />
- lausunnot x x - Ranta-asemakaavat kustantaa yksityinen taho<br />
- detaljisuunnittelu x x x<br />
- asiakaspalvelu x x<br />
- muut asiantuntijatehtävät x x x<br />
Yleiskaavoitus 221 837 3 96,37 3,63<br />
- yleiskaavojen laatiminen x x x Yksityisten hakemat osayleiskaavat<br />
- liikenneverkkosuunnittelu x x x - Pienialainen yleiskaava myös hakijan kustantamana<br />
- selvitykset x x - Tarvittaessa hakija maksaa selvityksen<br />
- lausunnot x x<br />
- aineiston ylläpito x x<br />
- asiakaspalvelu x x<br />
- muut asiantuntijatehtävät x x x<br />
- seutuyhteistyö x x x<br />
mikä?<br />
Huom! Henkilökunnan määrä yleiskaavoituksessa on aina ollut 3. Asemakaaavoituksessa täytettiin vuonna 2009 auki ollut kaava-arkkitehdin paikka. (aiemmin kaava-avustajan paikka)
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Kaupunkimittaus Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
palvelu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
Kaupunkimittaus 1 441 871 29 13,78 92,17<br />
- Yhteispalvelut 420 890 2<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?<br />
- Maastotietopalvelut 558 190 16<br />
Rakennusvalvontamittaukset X X rakennusten ja rakenteiden maastoon merkinnät ja sijaint<br />
Kartoitusmittaukset X X X kantakartan täydennykset<br />
Runkoverkkomittaukset X X X<br />
Maaperätutkimukset ja maastomallit X X kunnallistekniikan suunn. Mittaukset<br />
Kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset X X<br />
Kiinteistömittaus X X kiinteistötoimitusten maastotyöt<br />
Ulkopuoliset mittaustyöt X X esim. Hyvinkään Lämpövoima<br />
- Paikkatietopalvelut 167 028 4<br />
Pohjakartat X X X ilmakuv.<br />
Teemakartat X X X painotyöt<br />
Opaskartat X X X painotyöt<br />
Kartan käyttöoikeussopimukset X<br />
- Kiinteistöinsinööripalvelut 81 929 3<br />
Kiinteistönmuodostustehtävät X X MML<br />
Kiinteistörekisterinpito X X<br />
Osoiteasiat<br />
X X<br />
* Tonttijaot<br />
* Kaupungille kuuluvat KML:n ja KRL:n mukaiset<br />
kiinteistötoimitukset ja kiinteistörekisterin pitäjän<br />
päätökset<br />
* Toimituskartat<br />
Kiinteistörekisterin ylläpitäminen (KTJ ja oma<br />
kuntarekisteri)<br />
* Uudet osoitteet ja osoitteiden muutokset<br />
* Haja-asutusalueen tiennimeämiset<br />
- Maa- ja tonttipalvelut 213 834 4<br />
Maanhankinta X X<br />
Tonttien luovutus X X<br />
Maankäyttö- sekä muut maankäyttöön liittyvät sopimukset X X<br />
Kaupungin maaomaisuuden hallinta X X
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Kunnallistekniikka Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
palvelu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA 9 423 259 57,0 56,82 3,23 39,95<br />
Hallinto 297 112 4,5<br />
Yleisten alueiden hallinta ja kehittäminen<br />
Toiminnan suunnittelu ja seuranta<br />
Tiedon hallinta ja luovutus<br />
Tiedotus<br />
Tuet ja avustukset<br />
Kunnallistekniikan suunnitteluyksikkö<br />
Asiakaspalvelu ja hallinnollinen käsitt<br />
Dokumentointi<br />
1 407 059<br />
682 920 10,5<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
ely<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
Suunnitteluttaminen x x<br />
Yleissuunnittelu<br />
x<br />
x x<br />
Katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu<br />
x x<br />
x<br />
Vesihuoltosuunnittelu<br />
x x<br />
x<br />
Geotekninen suunnittelu<br />
x x<br />
Siltojen ja muiden taitorakenteiden suunnittelu<br />
x x<br />
Maastotutkimukset<br />
x x<br />
x<br />
Liikenneyksikk ö<br />
Asiakaspalvelu, tiedotus ja liikenneva listusasiat x<br />
x<br />
Joukkoliikenteen ostosopimukset ja tu ki x x<br />
Liikennejärjestelmäsuunnittelu<br />
x x<br />
Yleissuunnittelu<br />
x x x<br />
Liikennesuunnittelu<br />
x x x<br />
Liikenteenohjaussuunnitelmat<br />
x x x<br />
Joukkoliikennesuunnittelu x x x<br />
Rakennuttamisyksikkö 768 140 13,5<br />
Kustannuslaskenta ja -seuranta x<br />
Rakennuttaminen x<br />
Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen x<br />
Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen x<br />
Siltojen ja taitorakenteiden rakentaminen x<br />
Liikuntapaikkojen, -kenttien ja -reittien rakentaminen x<br />
Kunnossapitoyksikk ö 3 657 105 8,5<br />
Asiakaspalvelu x x<br />
Hoitoalueiden ja laatutason määritys x x<br />
Liikennealueiden hoito x x x x<br />
Liikennealueiden kunnossapito x<br />
Pienet kadunrakennustyöt x<br />
Palvelut ulkopuolisille tahoille (tiekunnat) x<br />
Romuajoneuvojen siirto x x<br />
Puistoyksikkö 1 745 077 18,0<br />
Asiakaspalvelu<br />
x x<br />
Hoitoalueiden ja laatutason määritys<br />
x x<br />
Kustannuslaskenta ja -seuranta<br />
x x<br />
Rakennuttaminen ja suunnitteluttaminen x x<br />
Puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja hoito x x x x<br />
Raaka-ainetuotanto (multa) x x<br />
Metsien hoito x x x<br />
Sorakuoppa ja maankaatopaikka 842 947 2,0<br />
Soranotto ja jalostus x x<br />
Maan- ja lumenkaatopaikkojen hoito x x<br />
Jätteenkuljetus 22 899 0,0<br />
Jätehuollon järjestäminen (yhdyskuntajäte) x<br />
Jätekuljetusten hoito x<br />
mikä?
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Konekeskus kus Verorahoituksen<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle €<br />
Konekesku s<br />
2 415 855<br />
- Toimistopalvelut 68 072<br />
- Konepalvelut 1 616 588<br />
Bruttotannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
hlöä<br />
33,0<br />
2,0<br />
21,0<br />
maanrakennustyöt<br />
katujen-ja alueiden kunnossapito<br />
henkilökuljetukset<br />
henkilö-ja pakettiautojen vuokraus<br />
työmaasuojien vuokraus<br />
kuljetus-ja työkonekaluston<br />
kilpailutus-ja välitystoiminta<br />
- Korjaamopalvelut 731 195 10,0<br />
ajoneuvojen ja laitteiden<br />
korjaus ja huolto<br />
metallirakenteiden korjaus<br />
ja valmistus<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Maksutulojen<br />
Muiden tulojen<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
% bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
107,35<br />
Viranomais<br />
palvelu<br />
Muu<br />
Kunnan Kunta- Muu seutuoma<br />
tuotanto yhtymä yhteistyö<br />
X X X<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos Ostopalvel u V apaaehtoisty ö<br />
tai oma Oy yrityksiltä urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
Palvelujen nykytilakuvaus toimialoittain: ryhmittele toiminnat<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Sähköyksikkö Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
palvelu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle<br />
€<br />
hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
Sähköyksikkö<br />
842 111 17,5<br />
107,9<br />
x x<br />
Sähkö-ja teleurakointipalvelut<br />
elektroniikka<br />
kiinteistö- ja vesilaitosautomatiikka<br />
liikenne- ja katuvaloautomatiikka<br />
katuvalaistus<br />
kiinteistöt<br />
liikennevalot<br />
Suunnittelutehtävät<br />
Valvonta ja asiantuntijatehtävät<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvel<br />
yrityksiltä<br />
u Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
TEKYM<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Taloyksikkö Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
osuus<br />
%<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
palvelu<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Taloyksikkö 3 301 580 32,5 104,64<br />
- Rakentamispalvelut 1 528 657 13,5 100,44 X X X<br />
- Kiinteistönhoitopalvelut 1 772 923 19,0 108,25 X X X<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Elintarvike- ja ympäristölaboratorio Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
osuus<br />
%<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
palvelu<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
Elintarvike- ja ympäristölab. 414 406 7,0 59,03 40,97<br />
Laboratorioanalyysipalvelut x x<br />
Asiantuntijapalvelut 0,3 x x x Mikrobiologian vastuuhenkilön palvelut (11<br />
Neuvonta x x ostetaan Riihimäen seudun tkk:lta<br />
mikä?
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Ympäristöpalvelu Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
osuus<br />
%<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Ympäristöpalvelu 457 795 7,0 85,61 12,96 1,43<br />
Ympäristöluvat ja valvonta 0,5 x x<br />
Maa-ainesluvat ja valvonta 0,5 x x<br />
Muu ympäristönsuojeluvalvonta 1,5 x x<br />
Ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen 0,5 x x<br />
Neuvonta, tiedotus ja koulutus 0,5 x x<br />
Ympäristön tilan seuranta ja tutkimus 0,5 x x x x<br />
Kestävän kehityksen edistäminen 0,5 x x<br />
Ympäristöjärjestelmän toteuttaminen 0,5 x x<br />
Kansliapalvelut 2,0 x x<br />
palvelu<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?<br />
Maksutulot koostuvat lähinnä maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontamaksuista sekä ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja ilmoitusten käsittelymaksuista. Ympäristönsuojelun valvontatehtävistä ei voida nykyisen lainsäädännön perusteella periä maksuja.<br />
Ympäristöntilan seuranta ja tutkimukset on tehty valtaosin ostopalveluin sekä valtion että kuntien kanssa yhteistyössä teetettävin tutkimuksin ja selvityksin.<br />
Kansliapalvelut järjestty yhteistyössä toimialan hallinnon kanssa.
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Ympäristöterveydenhuolto Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
osuus<br />
%<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Ympäristöterveydenhuolto 331 576 6,0 84,51 12,06 3,43<br />
Elintarvikevalvonta x x<br />
Yleinen terveysvalvonta x x<br />
Tupakkalainvalvonta x x<br />
Kuluttajaturvallisuusvalvonta x x<br />
Kemikaalivalvonta x x<br />
Eläinlääkintähuolto<br />
-eläintautien valvonta x x<br />
-eläinsuojelu x x<br />
-peruseläinlääkäripalvelut x x x(1)<br />
palvelu<br />
Kuntayhtymä<br />
1) Eläinlääkäripäivystys yhdessä Riihimäenseudun tk ky:n ja Janakkalan kunnan kanssa<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
osuus<br />
osuus<br />
osuus<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
%<br />
bruttokustannuksista % bruttokustannuksista %<br />
Rakennusvalvonta 497 792 7,0 142,97 1,36 X<br />
Rakentamisen luvat X<br />
Viranomaistarkastukset X<br />
Rakennetun ympäristön valvonta X<br />
Neuvonta X<br />
palvelu<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?<br />
Asuntotoimi 765 813 2,0 107,49 X<br />
Korjausavustukset X valtion tukema<br />
Asukasvalinnat X ARA-kohteet<br />
Välivuokraus X Y-säätiön asunnot
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Hyvinkään vesi Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen Viranomais Muu<br />
tarvittavat avataan tarkemmalle tasolle € hlöä<br />
osuus<br />
%<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan? Palvelun luonne<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Vesilaitos 2 054 972 18 169,77 31,85 X X<br />
Viemarilaitos 1 877 252 15 258,25 5,23 X X<br />
Talousveden hankinta ja jakelu X X<br />
Jäteveden vastaanotto, poisjohtaminen ja puhdistus X X<br />
Sakokaivo- ja umpikaivolietteen vastaanotto X X<br />
Sade- ja kuivatusvesien poisjohtaminen X X<br />
Kiinteistöjen liittäminen vesi- ja viemäriverkkoon X X<br />
Liittyjien vesimittarien asennus ja ylläpito X X<br />
Teollisuusjätevesien laadun valvonta X X X<br />
Vesi- ja viemäriverkoston ylläpito X X<br />
Verkoston paikkatietojen ylläpito X X<br />
Vesijohtovuotojen korjaus X X X<br />
Viemärirottienmyrkytys X X<br />
Liitoslausunnot rakentajille X X<br />
Pohjaveden laadun seuranta X X X<br />
Lausunnot ympäristölupahakemuksiin X X<br />
LVI-asennukset kaupungin kiinteistöissä X X<br />
LVI-kunnossapitotyöt kaup. kiinteistöissä X X<br />
Viranomaisyhteydenpito X X<br />
palvelu<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
mikä?
Palvelujen nykytilakuvaus: Keskushallinto<br />
Hallintopalvelut<br />
Taulukon pohjana 31.12. 2009 tilanne<br />
HALLINTOPALVELUT<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Bruttokustannukset<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />
Verorahoituksen<br />
Maksutulojen Muiden tulojen<br />
€ hlöä osuus<br />
% osuus<br />
bruttokustannuksista<br />
%<br />
Henkilöstöpalvelut 2197778 20,8 78,0 22,0<br />
Hallintopalvelut 13628 1,0 100 X<br />
Palveluhdeasiat 245623 4,0 92,87 7,13 X<br />
Palkanlaskenta 542217 10,4 100 X<br />
Työsuojelu 171529 1,0 100 X<br />
Työterveyshuolto 1041610 55,4 44,6 X<br />
Rekrytointipalvelut 105062 3,4 100 X<br />
Henkilöstön kehittäminen 78109 1,0 100 X<br />
Kaupunginkanslian palvelut 737998 12,6 93,7 6,3<br />
KV ja KH valmistelu-+ täytäntöönpano, v<br />
Asianhallinta-j a arkistointipalvelut<br />
Lakipalvelut<br />
Erityispalvelut 624252 10,6 100 100 x<br />
x<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Muu<br />
seutuyhteistyö<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaeh<br />
toistyö<br />
urheilus<br />
eurat<br />
yms. Muu,<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista<br />
% mikä?<br />
sos.asiamies 18510 100 100 % 1.1.2009 lähtien ostettu Sosiaalitaito oy:ltä<br />
velkaneuvonta 95236 2,0 51,3 48,7 x<br />
Talous 934327 22,9 96,2 3,8<br />
Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut 563909 9,9 93,9 6,1 x<br />
Talousuunnittelu ja johdon raportointi 252358 4,0 100 x<br />
Riskienhallinta 118060 1,0 99,2 0,8 x<br />
Viestintäpalvelut 330989 4,0 98,7 1,3<br />
Kaupungin sisäinen viestintä 264791 3,0 x<br />
Matkailuviestintä 66198 1,0 x<br />
Velkaneuvonnan siirtämisestä valtion<br />
toiminnaksi on keskusteltu, mutta päätöksiä<br />
ei vielä ole.
Palvelujen nykytilakuvaus Hallintopalvelut<br />
Palvelujen nykytilan arvioinnissa käytetään alla olevia taulukoita.<br />
Taulukoiden lisäksi valmistellaan ja raportoidaan sanalliset perustelut ja näkemykset.<br />
Muu seutuyhteistyö<br />
Bruttokustannukset<br />
Henkilöstöresurssit<br />
Millä resursseilla palvelut tuotetaan?<br />
HALLINTOPALVELUT Verorahoituksen Maksutulojen Muiden tulojen<br />
Kunnan<br />
oma tuotanto<br />
Kuntayhtymä<br />
Mikä on palvelun järjestämistapa? Tarkempi kuvaus tarvittaessa<br />
Liikelaitos<br />
tai oma Oy<br />
Ostopalvelu<br />
yrityksiltä<br />
Vapaaehtoistyö<br />
urheiluseurat yms. Muu,<br />
Henkilöstöpalvelut € hlöä<br />
Palkkaus-ja palveluhdeasiat<br />
Palkanlaskenta<br />
Työsuojelu<br />
Työterveyshuolto<br />
Rekrytointi<br />
Henkilöstön kehittäminen<br />
Kaupunginkanslian palvelut<br />
KV ja KH valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät<br />
Asianhallinta-j a arkistointipalvelut<br />
Lakipalvelut<br />
Vaaleihin liittyvät palvelut<br />
Erityispalvelut (sosiaaliasiamies, talous-ja velkaneuvonta)<br />
Talous<br />
Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelut<br />
Talouden suunnittelu-, seuranta- ja raportointipalvelut<br />
Rahoitus-ja takauspalvelut<br />
Riskienhallinta<br />
Viestintäpalvelut<br />
Kaupungin sisäinen viestintä<br />
Matkailuviestintä<br />
osuus<br />
%<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista %<br />
osuus<br />
bruttokustannuksista % mikä?
Kaupunginhallitus<br />
Keskushallinto<br />
Nykytila<br />
Keskushallinto käsittää seuraavat pääosin sisäistä hallintoa olevat tehtävät: konsernin<br />
johtaminen, henkilöstöpalvelut, kaupunginkanslian palvelut, talousosaston palvelut sekä<br />
viestintäpalvelut. Henkilöstöpalveluiden keskeisiä toimintoja ovat hallinto-, palvelusuhde-,<br />
palkanlaskenta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja rekrytointipalvelut sekä henkilöstön<br />
kehittäminen. Kaupunginkanslian keskeiset tehtävät ovat valtuuston ja hallituksen asioiden<br />
valmistelu ja täytäntöönpano, vaaleihin liittyvät tehtävät, lakiasiat sekä asianhallinta- ja<br />
arkistotoimi. Kaupunginkanslian alaisuudessa on lisäksi suoraan kuntalaisille tuotettavat<br />
palvelut: velkaneuvonta ja sosiaaliasiamiestoiminta. Talousosasto vastaa taloussuunnittelusta<br />
ja -raportoinnista, kirjanpito- ja maksuliikennepalveluista sekä riskienhallinnasta.<br />
Palvelut tuotetaan kaupungin omana toimintana, lukuun ottamatta sosiaaliasiamiestoimintaa,<br />
joka on 1.1.2009 lähtien hankittu ostopalveluna Sosiaalitaito Oy:ltä.<br />
Tulevat linjaukset<br />
Kunnan sisäisen hallinnon palvelut eivät kasva lähivuosina. Kaupunginkanslian ja viestinnän<br />
palvelut järjestetään myös jatkossa kaupungin omana toimintana.<br />
Talous- ja henkilöstöpalvelut<br />
Kehittämisehdotukset<br />
Aikaväli 2011 – 2017<br />
Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tehostaminen, vaihtoehtoina<br />
<br />
a) Talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen kaupungin omaksi<br />
palvelukeskukseksi<br />
b) Kirjanpito- ja maksuliikennepalvelujen sekä henkilöstöhallinnon<br />
palkanlaskentapalvelujen järjestäminen kuntayhteistyönä tai ostopalveluna<br />
ulkopuoliselta palveluntarjoajalta<br />
Kaupunginkanslia / asiakasneuvonta, puheluidenvälitys<br />
<br />
Kaupungin puheluidenvälityksen ja kaupungintalon asiakasneuvonnan siirtämistä Kiinteistö<br />
Oy Wanhan Villatehtaan hoidettavaksi valmistellaan parhaillaan. Asia ratkaistaan vuoden<br />
2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ PERUSTURVASSA<br />
KOTI- JA LAITOSPALVELUT<br />
Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />
Hyvinkään Työtuki Vammaisten ja vajaakuntoisten työl- 14 300<br />
listymistä tukeva sosiaalipalvelua ("Epa")<br />
Rinnekotisäätiö Kehitysvammahuollon palveluja (asu- 511 000<br />
mispalvelua, laitoshoitoa, työtoimintaa yms.)<br />
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten asumista<br />
Veteraanitalosäätiö Vanhusten asumispalvelua + demen- 718 155<br />
tiapäiväkeskustoimintaa + veteraanikuntoutusta<br />
Mäntykoto Vanhusten ja vammaisten palveluasumista 527 100<br />
Vapaaehtoistoiminnan tuki ry Vanhusten palveluasumista + 536 000<br />
(Lepovilla) kehitysvammaisten ryhmäasumista<br />
Kuurojen palvelusäätiö Aistivammaisten palveluasumista, 169 300<br />
päiväkeskustoimintaa yms.<br />
Vanhustyön keskusliitto Dementiahoitoyhdistys yms; koulutusta<br />
Uudenmaan vammaispalvelusäätiö Leiripalvelu, asumispalvelut, työtoiminta 106 000<br />
Aspa Palvelut Oy/asumispalv.säätiö Kuulovammaisten asumis- ja tukipalv. 18 417<br />
Invalidiliiton Asumispalvelut Vammaisten palveluasuminen 149 442<br />
Suomen MS-liitto ry Vammaisten asumispalvelut, päivätoiminta, sa 64 580<br />
Vammaisten lasten ja nuorten Vammaisten asumispalvelut 69 350<br />
tukisäätiö<br />
Hyvinkään kuulonhuoltoyhdistys ry Apuvälineiden asennustyöt 7 900 Asiakkaiden kuulo ja kuulolaiteasiat<br />
Kuurojen liitto ry Kuurojen tiedote 3 700<br />
Lounatuulen palvelusäätiö Kehitysvammaisten asumispalvelut 620 700<br />
Toimari ry Vanhusten palveluasumista 4 200<br />
Wisa-Koti ry Vanhusten ja vammaisten palveluasumista 24 600<br />
Eino Raunio Säätiö Kehitysvammaisten as.palvelut ja työtoiminta 115 705<br />
Järjestö Avustus TP 2009<br />
Kehitysvammaisten tuki ry Toiminta-avustus (leirit, 15 000<br />
kerhot yms.)<br />
Sotainvalidien veljesliiton Hyvinkääläisille sotainvalideille 10 920<br />
hyvinkään osasto ry tarkoitetun tuen järjestäminen<br />
Hyvinkään vammaisjärjestöjen Palveluiden/toiminnan järjestäminen 3 500<br />
yhteistyöelin Vaje ry<br />
Hyvinkään eläkeläistuki ry Vanhusneuvostotoiminta 3 500
Järjestö Muu yhteistyö<br />
Hyvinkään setlementtiyhdistys ry Ystäväpalvelu<br />
Dementiayhdistys ry Koulutukset<br />
Autismisäätiö konsultaatiota/koulutusta<br />
Kehitysvammaliitto konsultaatiota/koulutusta<br />
Kehitysvammaisten tukiliitto konsultaatiota/koulutusta<br />
CP-liitto konsultaatiota/koulutusta<br />
Autismi- ja aspergerliitto konsultaatiota/koulutusta<br />
SOSIAALIPALVELUT<br />
Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />
Hyvinkään työtuki ry/EPA Vammmaisten ja vajaakuntoisten 160 000<br />
työllistymistä tukeva toiminta<br />
Työ- ja toimintatoiminta ry. Vaikeasti työllistyvien työllistymistä n. 10 000<br />
tukeva toiminta<br />
Järjestö Avustus TP 2009<br />
Mannerheimin lastensuojelu- Lastenhoitajavälitys 5000<br />
liitto ry/Uudenmaan piiri<br />
Järjestö Muu yhteistyö<br />
n. 30 yhdistystä/järjestöä Yhdistyksiin sijoitettuna<br />
asiakkaita<br />
TERVEYDENHUOLTO<br />
Järjestö Ostopalvelu TP 2009<br />
Hyvinkään mielenterveysseura ry Kriisiapu 60 000<br />
Hyvinkään kuulonhuoltoyhdistys ry Kuulokojeopastus ja neuvonta 2 000<br />
Raivaajatalosäätiö Lääkinnällinen kuntoutus 10 000<br />
Toimari ry Ensisuojatoiminta 55 000<br />
Toimari ry Päihdeongelmaisten asuntola-, työ- distys saa<br />
paja-, ateria- ym. palvelut toimitilat<br />
Hyvinkään Mäntylä Päihdeongelmaisten asumispalvelut 25 000<br />
Järjestö Avustus TP 2009<br />
Mielenterveysyhdistys Hyvinkään mielenterveystyö 25 000<br />
Verso ry
HALLINTO<br />
Järjestö Avustus TP 2009<br />
Hyvinkään Eläkeläistuki ry Perusturva kattaa järjestökeskuksen 88 500 Kolme toimijaa ylläpitävät<br />
Hyvinkään Vammaisjärjestöjen yhteistyöelin Vaje ry tilakustannukset epäsuorana järjestökeskus Onnensiltaa;<br />
Hyvinkään Setlementtiyhdistys ry avustuksena käyttöoikeus myös muilla järjestöillä<br />
Hyvinkään Kuulonhuoltoyhdistys Tila-avustus n. 3500<br />
Hyvinkään Nökövammaiset Tila-avustus n. 3500<br />
Paavolan asukasyhdistys/Elokolo Tila-avustus n. 3500<br />
EERO ESKOLAN RAHASTO<br />
Järjestö Avustus TP 2009<br />
Hyvinkään Senioritanssijat Ry Tanssiohjaajien lisäkoulutus 700<br />
ja virkistysretki<br />
Hyvinkään eläkeläiset Ry Voimaa vanhuuteen 1 000<br />
Ohjatun kuntosaliliikunnan 660<br />
Painovyöt+uimalamaksut 500<br />
Hyvinkään kansalliset seniorit ry Kuntosaliharjoittelu 1 792<br />
Hyvinkään eläkkeensaajat ry Voimaa vanhuuteen 75+ 2 820<br />
Hyvinkään kunnalliset eläkeläiset ry Kuntoutus- ja virkistystoiminta 700<br />
Hyvinkään Paavolan asukasyhdistys Ry / Elokolo Ikääntyneiden liikuntahanke 550<br />
Hyvinkään seudun dementiayhdistys ry Kuntosaliharjoittelu ja virkistys 1 700<br />
Hyvinkään sydänyhdistys ry Tuki- ja neuvonta-aseman ylläpito 3 000<br />
ja kuntouttava kerhotoiminta<br />
Hyvinkään parkinsonkerho/Seniorijooga Seniorijooga Hyvinkäällä 800<br />
Joogamattoja 600<br />
Hyvinkään parkinsonkerho Kesälläkin kuntosalille 330<br />
Kuntosalitoiminnan ohjaus 380<br />
Eläkeliiton Hyvinkään yhdistys ry Liikunta, uinti, verenpainemittari 1 350<br />
Kuntoutus- ja virkistysloma omaishoit 2 000<br />
Hyvinkään reumayhdistys ry Ohjattu liikuntatoiminta 3 600<br />
Hyvinkään seudun omaishoitajat ja läheiset Luennot omaishoitajille 3 500<br />
Hierontatuoli+Kirkasvalolamppu 1 250<br />
Hyvinkään palvelukotisäätiö Potilasnosturi + nostoliinoja + 3 660<br />
palvelutalo Mäntykoto kohoasentosarja
Palvelu vuonna 2010 Kattavuus / peittävyys Saatavuus Laatu<br />
itsearviointina<br />
KOTIHOITO JA KOTIHOIDON<br />
TUKIPALVELU (ML.<br />
OMAISHOIDON TUKI)<br />
Säännöllisesti 10,09 %:lle<br />
75‐vuotiaista (alle<br />
suositellun 13 – 14 %:n<br />
tason)<br />
Omaishoidon tuki 2,4 %<br />
(alle suositellun 6 – 7 %:n<br />
tason)<br />
Odotusaika kotihoitoon<br />
pääsyyn n. 7 vrk:ta.<br />
Kiireelliset 1‐3 vrk:ta<br />
Omaishoidontuessa yhteys<br />
asiakkaaseen 7 vrk:n<br />
kuluessa, päätös 2 kk:n<br />
kuluessa.<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Tukipalveluiden kattavuus<br />
21,7 % (+ 75 v.)<br />
PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Odotusaika<br />
kuntoutusjaksolle 3kk:ta<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
VANHAINKODIT JA<br />
ASUMISPALVELUT<br />
8,2 %:lle yli 75‐vuotiaista<br />
(suosituksen mukainen)<br />
Tehostetun asumispalvelun<br />
kattavuus 2,7 (suositus 5<br />
%)<br />
Pitkäaikaisen laitoshoidon<br />
kattavuus 5,6 (suositus 3<br />
%)<br />
Ympärivuorokautisen hoidon<br />
järjestelyaika tarpeen<br />
havaitsemisesta hoitopaikan<br />
järjestymiseen 168,72 vrk:ta<br />
Hoitohenkilökunnan mitoitus<br />
on kaikissa yksiköissä<br />
suositellun<br />
vähimmäismitoituksen<br />
tasolla, joissakin yli sen ja<br />
jopa hyvällä tasolla.<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
TERVEYSKESKUSSAIRAALA Kuormitus 104,19<br />
Siirtoviivepäiviä 8 kk:lta 1655<br />
Hyvä<br />
Yli 75‐vuotiaita potilaita<br />
173,2/1000<br />
vastaavanikäistä<br />
Hoitoaika keskimäärin 36 pv.<br />
Hoitohenkilökunnan mitoitus<br />
on kaikilla osastoilla<br />
suositellun<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Mikä muuttuu vuoteen 2017<br />
Kattavuutta parannetaan säännöllisessä kotihoidossa 13 %:n tasolle.<br />
Kattavuutta parannetaan omaishoidontuessa 3 %:n tasolle. Omaishoidon<br />
tuen hakemuksen käsittelyaika saatetaan 14 vrk:een.<br />
‐ Säännöllisen kotihoidon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 7,3, Kerava<br />
6,0, Lohja 8,0, Porvoo 12,3.<br />
‐ Omaishoidon tuen kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 4,1, Kerava 2,1,<br />
Lohja 2, 0, Porvoo 4,0<br />
‐ Tukipalveluiden kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 25,1, Kerava 21,7,<br />
Lohja 14,5, Porvoo 42,7<br />
Kattavuutta parannetaan Kruununmaan päiväkeskuksen valmistuttua<br />
siten, että odotusaika on 1‐2 kk:ta.<br />
Tavoitteena 8 %:lle yli 75 – vuotiaista; Tehostetun asumispalvelun<br />
kattavuus on 5 % ja pitkäaikaisen vanhainkoti‐ tai<br />
terveyskeskussairaalahoidon kattavuus 3 %. Yli 75 vuotta täyttäneitä ei ole<br />
enää pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastoilla vaan<br />
heidän hoitonsa tapahtuu vanhainkodeissa.<br />
Ympärivuorokautisen hoidon järjestelyaika tarpeen havaitsemisesta<br />
hoitopaikan järjestymiseen on alle 3 kk.<br />
‐ Pitkäaikaisen laitoshoidon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 2,7,<br />
Kerava 3,7, Lohja 3,4, Porvoo 7,9<br />
‐ Tehostetun asumispalvelun kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 8,7,<br />
Kerava 1,5, Lohja 3,7, Porvoo 2,6<br />
Siirtoviivepäivät alle 50/kk<br />
Hoitoaika keskimäärin 2 viikkoa.<br />
‐ Yli 75‐vuotiaita potilaita/1000 vastaavanikäistä Järvenpää 197,7, Kerava<br />
175,8, Lohja 141,8, Porvoo 145,7
vähimmäismitoituksen<br />
tasolla.<br />
Huono ‐ Hoitoaika keskimäärin vertailukunnissa Järvenpää 36,3, Kerava 50,5,<br />
Lohja 50,2, Porvoo 59,5<br />
VAMMAISPALVELUT 2,2 % kuntalaisista<br />
Kuljetuspalveluiden<br />
saajia/100 000 asukasta<br />
1782<br />
Hakemuksen käsittelyaika:<br />
3kk (sosiaalitakuu)<br />
Aika asian vireillepanosta<br />
palvelutarpeen arviointiin: 7<br />
arkipäivää (sosiaalitakuu)<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Kuljetuspalvelupäätöksistä 100 % vammaispalvelulain mukaisia alle 75‐<br />
vuotiaita.<br />
‐ Kuljetuspalveluiden saajia/100 000 asukasta vertailukunnissa Järvenpää<br />
640, Kerava 1288, Lohja 755, Porvoo 1041<br />
KEHITYSVAMMAHUOLTO 0,5 % kuntalaisista Erityishuollon<br />
palvelutarpeen arviointiaika<br />
n. 1kk, palvelusuunnitelman<br />
tekoaika 2 kk kuluessa<br />
Työkeskuksen kuormitus yli<br />
100 %<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Eteva kuntayhtymä/Rinnekotisäätiö tuottavat jatkossa vaativan<br />
erityisosaamisen palvelut ja kunta tuottaa itse/etsii palveluntarjoajan<br />
kevyempiin palveluihin. Esim. Kunta tuottaa itse osan erityishuoltona<br />
myönnetystä kehitysvammalääketieteestä siten, että 1 lääkäri vastaa<br />
kehitysvammaisten perusterveydenhuollosta.<br />
Työkeskuksen palveluissa 100 asiakasta, joista työkeskuksen tiloissa<br />
työtoiminnassa 80 asiakasta.<br />
‐ Kehitysvammahuollon asiakkaita vertailukunnissa: Järvenpää<br />
151,Tuusula 180, Kerava 122, Nurmijärvi 180<br />
TERVEYSKESKUSPÄIVYSTYS Päivystyskäyntien lkm<br />
vuodessa n. 24 000 eli n.<br />
533/1000 asukasta<br />
Odotusaika 0 – 6 tuntia Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
STM:n päivystyssuosituksen mukainen tilanne.<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
TERVEYSKESKUSPALVELUT Perusterveydenhuollon<br />
avohoidon lääkärin<br />
potilaat/1000 asukasta 440<br />
Avohoidon lääkärikäynnit<br />
päivävastaanotolla/1000<br />
asukasta 1053<br />
Perusterveydenhuollon<br />
muut käynnit/1000<br />
asukasta 909<br />
Hoidon tarpeen arviointi 3<br />
vrk:ssa toteutuu.<br />
Jonotusaika hoitajan<br />
vastaanotolle 4 – 7 päivää<br />
Jonotusaika lääkärin<br />
vastaanotolle 2 – 4 vkoa<br />
Lääkärin virkoja kokonaan<br />
täyttämättä alle 10 %<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Hoitotakuu toteutuu. Ei‐kiireellisen lääkärin vastaanottoajan saatavuus alle<br />
7 vrk.<br />
Ikääntyneiden lääkäripalveluiden kehittäminen osana Kauniston<br />
uudistamista.<br />
‐ Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat/1000 asukasta<br />
vertailukunnissa Järvenpää 597, Kerava 584, Lohja 803, Porvoo 689<br />
‐ Avohoidon lääkärikäynnit päivävastaanotolla/1000 asukasta<br />
vertailukunnissa Järvenpää 1319, Kerava 1939, Lohja 1411, Porvoo 1205
Avoterveydenhuollon<br />
käynnit 75 – 84 –<br />
vuotiailla/1000<br />
vastaavanikäistä 1887<br />
KUVANTAMIS‐ JA<br />
LABORATORIOPALVELUT<br />
ERIKOISSAIRAANHOITO Somaattisen avohoidon<br />
käynnit/1000 asukasta 988<br />
Psykiatrisen avohoidon<br />
käynnit/1000 asukasta 102<br />
Somaattisen laitoshoidon<br />
hoitopäivät/1000 asukasta<br />
623<br />
Psykiatrisen laitoshoidon<br />
hoitopäivät/1000 asukasta<br />
277<br />
Psykiatristen<br />
sairaalapalveluiden käyttö<br />
5,7/1000 (Hus, ilman Hkia<br />
4,7)<br />
TYÖTERVEYSHUOLTO Perusterveydenhuollon<br />
työterveyshuollon käynnit<br />
/ 1000 työikäistä 400<br />
PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Psykiatrian<br />
avohoitokäynnit/1000<br />
asukasta 102,9<br />
Virkoja, jotka täytetty<br />
vakinaisella viranhaltijalla,<br />
joka ei ole virkavapaalla 55 %<br />
0 – 40 min. Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Hoitotakuun aikarajat eivät<br />
täyty mm. silmäsairauksien<br />
että lasten ja<br />
nuorisopsykiatrisen hoidon<br />
osalta.<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Välitön hoitoon pääsy Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Jonotusaika psykiatrian<br />
yksikköön 0 ‐25 vrk.<br />
Hoitojakson pituus 37 pv<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
‐ Perusterveydenhuollon muut käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />
Järvenpää 1182, Kerava 0, Lohja 979, Porvoo 1055<br />
‐ Avoterveydenhuollon käynnit 75 – 84 –vuotiailla/1000 vastaavanikäistä<br />
1887 vertailukunnissa Järvenpää 3325, Kerava 3641, Lohja 3163, Porvoo<br />
2474<br />
Hoitotakuu täyttyy kaikilta osin.<br />
‐ Somaattisen avohoidon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />
Järvenpää 858, Kerava 885, Lohja 1068, Porvoo 1158<br />
‐ Psykiatrisen avohoidon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />
Järvenpää 457, Kerava 296, Lohja 336, Porvoo 344<br />
‐ Somaattisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta vertailukunnissa<br />
Järvenpää 660, Kerava 546, Lohja 588, Porvoo 586<br />
‐ Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta 277 vertailukunnissa<br />
Järvenpää 231, Kerava 301, Lohja 362, Porvoo 157<br />
‐ Perusterveydenhuollon työterveyshuollon käynnit / 1000 työikäistä<br />
vertailukunnissa Järvenpää 200, Kerava 15, Lohja 406, Porvoo 218<br />
Hoitotakuun toteutuminen.<br />
‐ Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta vertailukunnissa Järvenpää
Perusterveydenhuollon<br />
mielenterveyskäynnit/1000<br />
asukasta 149<br />
(Hus ilman Hkia 32)<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
HAMMASHUOLLON PALVELUT Suun terveydenhuollon<br />
käynnit/1000 asukasta 978<br />
Suun terveydenhuollon<br />
käynnit 18 vuotta<br />
täyttäneillä/1000 asukasta<br />
163<br />
Jonotusaika<br />
lääkärin/suuhygienistin<br />
vastaanotolle 22 – 90 päivää<br />
Jonon pituus 100<br />
keskisuuren hoidon<br />
tarpeessa ja 466 vähäisen<br />
hoidon tarpeessa olevaa<br />
potilasta<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Aktivointiaste 36 % Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
AIKUISSOSSIAALITYÖ 6,1 % väestöstä<br />
Toimeentulotukea saaneet<br />
lapsiperheet 7,8 %<br />
Toimeentulotukihakemuksen<br />
käsittelyaika 7 vrk<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Toimeentulotukea<br />
pitkäaikaisesti saaneet 18 –<br />
24 –vuotiaat 2,5 %<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
Toimeentulotukea<br />
pitkäaikaisesti saaneet 25 –<br />
64 –vuotiaat 1,9 %<br />
NEUVOLAPALVELUT Äitiysneuvolakäyntien<br />
peittävyys 1038<br />
Lastenneuvolakäyntien<br />
peittävyys 2865<br />
Perhesuunnittelukäyntien<br />
peittävyys 23<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
475, Kerava 296, Lohja 336, Porvoo 344.<br />
‐ Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit/1000 asukasta<br />
vertailukunnissa Järvenpää 71, Kerava 51, Lohja 0, Porvoo 0.<br />
‐ Suun terveydenhuollon käynnit/1000 asukasta vertailukunnissa<br />
Järvenpää 1038, Kerava 1019, Lohja 1041, Porvoo 1057<br />
‐ Suun terveydenhuollon käynnit 18 vuotta täyttäneillä/1000 asukasta<br />
vertailukunnissa Järvenpää 137, Kerava 118, Lohja 159, Porvoo 160<br />
‐ Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet vertailukunnissa Järvenpää 6,2<br />
%, Kerava 7,9 %, Lohja 5,6 %, Porvoo 7,2 %<br />
‐ Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 – 24 –vuotiaat<br />
vertailukunnissa Järvenpää 2,3 %, Kerava 1,7 %, Lohja 1,4 %, Porvoo 1,6 %<br />
‐ Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 – 64 –vuotiaat<br />
vertailukunnissa Järvenpää 1,9 %, Kerava 1,6 %, Lohja 0,9 %, Porvoo 1,4 %<br />
Äitiysneuvolakäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 1054, Kerava<br />
1122, Lohja 1106, Porvoo 1085<br />
Lastenneuvolakäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 2823, Kerava<br />
2765, Lohja 2556, Porvoo 2347<br />
Perhesuunnittelukäyntien peittävyys vertailukunnissa Järvenpää 70,<br />
Kerava 45, Lohja 0, Porvoo 90
LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO 7,3 % alle 18‐vuotiaista Lastensuojeluilmoitusten<br />
käsittelyaika lainmukainen<br />
Lastensuojelutarpeen<br />
selvittelyaika lainmukainen<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
LASTENSUOJELUN<br />
SIJAISHUOLTO<br />
1,6 % alle 18‐vuotiaista<br />
Perhehoidon osuus<br />
sijaishuollon<br />
hoitovuorokausista 47 %<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
PERHENEUVOLA 60,2/1000 alle 18‐vuotiasta Jonotusaika 3 kk<br />
Hyvä<br />
Jonon pituus 56 asiakasta<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
KOULU‐ JA OPISKELU‐<br />
TERVEYDENHUOLTO<br />
Kouluterveydenhuollon<br />
käynnit / 1000 7 – 18 v.<br />
Opiskeluterveydenhuollon<br />
käynnit /1000 16 – 25 v.<br />
Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
PERHEOIKEUDELLISEN YKSIKÖN<br />
PALVELUT<br />
Pääsy erinomainen Hyvä<br />
Tyydyttävä<br />
Kohtalainen<br />
Huono<br />
‐ Avohuollon kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 7,0, Kerava 5,8, Lohja<br />
3,3, Porvoo 4,9<br />
‐ Kodin ulkopuolelle sijoitetut vertailukunnissa Järvenpää 1,2, Kerava 1,1,<br />
Lohja 1,1, Porvoo, 1,1<br />
‐ Kattavuus vertailukunnissa Järvenpää 152,7, Kerava 44,8, Lohja 78,4,<br />
Porvoo 35,8<br />
‐ Vertailukuntiin nähden kaikkein eniten käyntejä. Suositusten mukainen<br />
henkilöstövahvuus.
PALVELUASUMISEN TOTEUTUSTAVAT<br />
Määrittely<br />
Kevyellä palveluasumisella tarkoitetaan Hyvinkäällä ryhmäkotityyppisiä asumisratkaisuja<br />
soluasunnoissa tai palvelutaloissa silloin kun asukkaat pystyvät toimimaan vielä melko itsenäisesti<br />
mutta heillä on tarve kotihoidon melko tiivisiin käynteihin. Asukkailla on kullakin oma vuokrasopimus, he<br />
saavat turvaa ja seuraa toisistaan ja kotihoidon resurssi voidaan käyttää ”keskittymään” tehokkaasti.<br />
Tuetulla palveluasumisella tarkoitetaan yksikköä, jossa asukkaat asuvat kukin omin vuokrasopimuksin<br />
ja jossa on päiväsaikaan hoitohenkilökunta paikalla ja lisäksi yöaikaan apu saatavilla<br />
turvapuhelinhälytyksellä.<br />
Kevyt ja tuettu palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseen.<br />
Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista melko raskasta hoitoa.<br />
Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan yksikköä, jossa asukkaat asuvat kukin omalla<br />
vuokrasopimuksellaan ja jossa on hoitohenkilökunta paikalla ja käytettävissä ympärivuorokautisesti.<br />
Tuotantotapa<br />
Tehostetun palveluasumisen paikkoja <strong>kaupunki</strong> ostaa puitesopimuskumppaneiltaan. Tämä on<br />
pääasiallinen asumispalveluiden järjestämistapa, ja asumispalveluiden ostot muodostavat myös koko<br />
ympärivuorokautisen hoidon kokonaisuudesta 45 %. Viime aikoina alalle on muodostunut markkinoita<br />
ja palveluntuottajia on useita. Kilpailutettuja puitesopimuskumppaneita on useita kymmeniä, ja<br />
ostopalveluyksiköissä asuu toistasataa hyvinkääläistä ikäihmistä.<br />
Seinät rakentuvat nykyisellään joko hoito- ja hoivapalvelun tuottajan omasta toimesta tai tämän<br />
käyttäessä apuna erillistä kiinteistöyhtiötä, jolta vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.<br />
Kaupunki ostaa kilpailutetun kokonaispalvelun asiakkailleen ja määrittelee palvelumaksun asiakkaan<br />
solmiessa vuokrasopimuksen palveluntuottajan kanssa. Palvelustrategisena linjauksena esitetään, että<br />
ympärivuorokautisessa hoidossa yksityisen palvelutuotannon (ostopalvelu ja palveluseteli)<br />
enimmäismäärä olisi 60 % kokonaisuudesta ja muu osuus tuotettaisiin kaupungin omana<br />
palvelutuotantona ja omina tilahankkeina.<br />
Kevyen palvelun osalta tilanne on erilainen ja monimutkaisempi. Kevyt palveluasuminen rinnastetaan<br />
kotona asumiseen. Tällaiseen tarkoitukseen seinät eivät kuitenkaan nykyisellään rakennu<br />
palveluntuottajien toimesta kuten tehostettuun asumispalveluun. Myöskään Hyvinkään kaupungin<br />
vuokra-asuntoyhtiö ei ole katsonut erityisryhmien (usein ARA-rahoitteisten) palveluasumiskohteiden<br />
kuuluvan toimialueelleen. Kohteissa on tyypillisesti asukkaiden yhteisesti käyttämiä tiloja ja lisäksi<br />
hoivatyöhön tarvittavia erityistiloja, joita jyvitetään osittain asukkaiden vuokriin. Tulevaisuudessa olisi<br />
tarpeen rakentaa kaikki palveluasumiskohteet niin, etteivät rakenteet estä vahvennettujen palveluiden<br />
tuomista koteihin.<br />
Kevyen palveluasumisen yksiköinä toimivat tämänhetkiset kotihoidon ryhmäasunnot, joita on<br />
muodostettu normaaleista osakehuoneistoista, ajetaan alas, sillä ne eivät täytä turvallisuusvaatimuksia<br />
(sprinklaus). Perusturva on toiminut asuntojen välivuokraajana ja on osoittanut asukkaat soluasuntoihin<br />
samoin kuin tuottanut sinne kotihoidon palvelut, mikä merkitsee paloviranomaisten näkökulmasta<br />
paloturvallisuusvastuiden siirtymistä perusturvalle.<br />
Hyvinkäällä on kolme palvelutaloa Mäntykoto, Lepovilla ja Veteraanitalo, jotka edustavat pääasiassa<br />
tuettua palveluasumista. Kaikki valitsevat asukkaansa itse ja tarjoavat asukkaille heidän<br />
tarvitsemansa palvelut. Palvelutaloja (sekä kiinteistöä että palvelutuotantoa) ylläpitävät säätiöt ja<br />
yhdistykset, joissa <strong>kaupunki</strong> on mukana takaussitoumusten kautta syntyvine taloudellisine vastuineen.<br />
Talot eivät ole syntyneet markkinaehtoisesti, ja ne ovat kärsineet talousahdingosta, joka on aiheutunut
sekä pienestä omasta pääomasta ja suurista velanhoitokustannuksista että myös arvioitua<br />
vähäisemmästä palveluiden käytöstä ja siitä aiheutuvista tuotoista.<br />
Kaupunki on ostanut jonkin verran yksittäisiä tehostetun asumispalvelun paikkoja kaikilta taloilta.<br />
Kaupungin ohjausvalta säätiöissä on erittäin vähäinen. Palveluita hankittaessa säätiöiden tuottamat<br />
palvelut ovat ostajakuntaan nähden samassa asemassa muiden palveluntuottajien kanssa.<br />
Kiinteistöyhtiömuotoa on sovellettu eräisiin uudishankkeisiin. Uuden toimintatavan haltuun ottaminen ei<br />
kuitenkaan ole ollut näissä helppoa. Siksi on koettu tarpeelliseksi selkeyttää toimintalinjaa jatkossa<br />
kevyen ja tuetun palveluiden yksiköiden sekä eräiden muiden kohteiden osalta.
PALVELUASUMISEN TOTEUTUSTAPOJEN VERTAILU<br />
Tuotantotapa<br />
kevyen tai tuetun<br />
palveluasumisen<br />
kohteisiin<br />
Kaupungin oma<br />
investointi<br />
Yksityinen<br />
investoija<br />
Säätiö, yhdistys<br />
Kiinteistöyhtiön<br />
osakkuus<br />
Tarkoitusta varten<br />
erikseen<br />
perustettu tai jo<br />
olemassa oleva<br />
kaupungin yhtiö<br />
Vahvuudet ja<br />
mahdollisuudet<br />
Hanke on kokonaan omassa<br />
hallussa.<br />
Vaivaton.<br />
Ei vaadi kaupungilta<br />
hankeorganisaatiota eikä<br />
takausvastuita tms.<br />
Ei suoraan kaupungin<br />
taseessa.<br />
Mahdollisuus esim. ARAn ja<br />
RAY:n avustuksiin.<br />
Toimiva tapa, joka<br />
mahdollistaa omistajaäänen<br />
käyttämisen.<br />
Ei kasvata kaupungin<br />
investointeja eikä<br />
velkamäärää.<br />
Mahdollistaa ARA:n<br />
rahoituksen osakkaittensa<br />
kautta.<br />
Kaikki edellä mainitut<br />
yhtiömuotoisen toiminnan<br />
edut, mutta keskittää<br />
vastuita.<br />
Ammattimainen toimija, jolla<br />
on valmis hankeorganisaatio.<br />
Heikkoudet ja uhat<br />
Rakentaminen ei ole ydintoimintaa.<br />
Vaikuttaa suoraan kaupungin talousarvioon ja<br />
tilinpäätökseen.<br />
Pääoman tuottovaatimus on suurempi kuin<br />
oman rahoituksen kustannukset. Hintaan eli<br />
tuottovaatimukseen vaikuttaa suoraan se,<br />
kuinka pitkäaikaisen vuokrasopimuksen<br />
<strong>kaupunki</strong> on valmis solmimaan. Eli kaupungin<br />
vapaus toimintatapojen muutokseen<br />
tarvittaessa ei kuitenkaan kovin hyvä.<br />
Takaus eli kaupungin sitoutuminen rahoituksen<br />
järjestämiseen vaaditaan. Kuitenkin<br />
vaikutusmahdollisuudet säätiön toimintaan<br />
ovat lainsäännöllisistä syistä vaatimattomat.<br />
Ei täytä kuitenkaan in‐house –aseman<br />
kriteerejäkään, koska lainsäädännöllisen<br />
taustan vuoksi täysin itsenäinen toimija.<br />
Jos useita erillisiä yhtiöitä, vastuut hajautuvat.<br />
Edellyttää aina uuden perustamispäätöksen ja<br />
hankeorganisaation pystyttämisen.<br />
Edellyttää kaupungin takausta ja riittävää oman<br />
pääoman järjestämistä eli kaupungin<br />
voimakasta panostusta rahoituksen<br />
järjestämiseen. (Markkinaehtoinen takaus,<br />
mikäli voi vaikuttaa markkinoihin.)<br />
Osakkuus luovutettavissa, ellei esim.<br />
rahoituslähteiden asettamia luovutusrajoituksia<br />
ole.<br />
Kaikki edellä mainitut yhtiömuotoisen<br />
toiminnan heikkoudet.<br />
Kilpailuilla markkinoilla toimiminen rajoitettua,<br />
jos <strong>kaupunki</strong> tukee yhtiön rahoitusasemaa<br />
huomattavasti.<br />
Vaatii pääomasijoitusta.
Change language