Lehti 4/2006 pdf-muodossa - Helsingin psykologiyhdistys
Lehti 4/2006 pdf-muodossa - Helsingin psykologiyhdistys
Lehti 4/2006 pdf-muodossa - Helsingin psykologiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MITÄ HYÖTYÄ TYÖ- JA<br />
ORGANISAATIOPSYKOLOGIASTA ON?<br />
Miljoonia ja miljoonia euroja maksetaan organisaatioiden kehittämisestä, kun<br />
yritykset, yhteisöt, valtio ja kunnat panostavat toimintansa tehostamiseen ja<br />
työhyvinvoinnin parantamiseen. Työ- ja organisaatiopsykologiasta järjestetään<br />
workshoppeja ja seminaareja Suomessa ja maailmalla. Alan ammattilaiset käyvät<br />
siitä lukemattomia keskusteluja. Aiheesta tehdään tieteellistä tutkimusta, ja kirjoja<br />
ja artikkeleita julkaistaan. Työpaikoilla täytetään lomakkeita ja osallistutaan<br />
kehittämishankkeisiin. Mutta onko siitä mitään hyötyä?<br />
Hyvä työpaikka menestyy<br />
Kysymystä voidaan lähestyä ainakin kahdella tavalla. Ensimmäisen näkökulman<br />
mukaan kysymykseksi nousee: onko työ- ja organisaatiopsykologisesta osaamisesta<br />
hyötyä organisaatioiden tuottavuuden, taloudellisen tuloksen ja työhyvinvoinnin<br />
kannalta?<br />
TYÖASIOITA<br />
Tutkimustiedon perusteella voi nähdä, että psykologit osaavat parantaa työtehoa,<br />
työtyytyväisyyttä ja jopa taloudellista tulosta (esim. Paauwe 2004). Hyvä<br />
henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja oikeiden ihmisten saaminen oikeisiin<br />
työtehtäviin lisäävät tuottavuutta. Panostaminen rekrytointiin ja<br />
henkilöarviointeihin vähentää irtisanoutumisia. Mahdollisuudet ylennyksiin ovat<br />
yhteydessä työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.<br />
Esimerkiksi tuotekehitystä, tuotteiden laatua, myyntiä ja asiakastyytyväisyyttä<br />
voidaan parantaa pitämällä huoli työntekijöiden palkitsemisesta. Hyvä palkkataso<br />
lisää motivaatiota ja työtyytyväisyyttä sekä sitouttaa organisaatioon vähentäen<br />
irtisanoutumisaikomuksia. Se parantaa myös johdon ja henkilöstön välisiä suhteita.<br />
Kun työntekijöiden annetaan osallistua päätöksentekoon, työpaikan sosiaalinen<br />
ilmapiiri on parempi, ja työntekijät ovat tyytyväisempiä ja sitoutuneempia<br />
organisaatioon. Toimiva tiimityöskentely parantaa työn laatua ja tuottavuutta.<br />
Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa puolestaan sairauspoissaoloja, irtisanoutumisia<br />
ja tuottavuuden laskua (Hoel, Einarsen & Cooper 2003). Lähiesimiehen tuki ja<br />
hyvä tiedonkulku ovat yhteydessä parempaan työtyytyväisyyteen ja vähäisempiin<br />
eroaikomuksiin.<br />
Tarjoamalla työntekijöille kouluttautumismahdollisuuksia voidaan parantaa muun<br />
muassa tuotteiden laatua, tuotekehitystä, myyntiä ja katetta. Myös johdon ja<br />
henkilöstön väliset suhteet paranevat, samoin kuin sisäinen työmotivaatio.<br />
Organisaatioissa, joissa toteutetaan kehittämistoimenpiteitä työntekijöiden parissa,<br />
luotetaan enemmän johdon päätöksentekokykyyn eikä pelätä niin paljon työpaikan<br />
menetystä. Luottamus työpaikan pysyvyyteen on yhteydessä työntekijöiden<br />
lisääntyneeseen sitoutuneisuuteen ja tuottavuuteen.<br />
4 HEPSY 4/<strong>2006</strong>