Me Rakentajat - Rakentaja.fi

Syksy 2004 

Hinta 5 € 

Rakentajan viisi viisautta 

1) Suunnittele tai suunnitteluta huolella 

2) Hanki hyvä vastaava työnjohtaja 

3) Tee kunnollinen, luotettava 

kustannusarvio 

4) Käytä hyviä tuotteita ja materiaaleja sekä 

alaurakoitsijoita 

5) Mieti ja suunnittele oma osaamisesi ja 

ajankäyttösi realistisesti

Asiantuntijana 

Valistus alkaa tokaluokkalaisista 

Jokainen pientalorakentaja tekee kodinrakentamishankkeensa 

kuluessa useita kauaskantoisia ratkaisuja, 

joista ensimmäinen on tietysti itse rakentamispäätös. 

Sen jälkeen on aika pian vuorossa rakennusmateriaaleista 

ja lämmitysjärjestelmistä päättäminen, ellei niitä 

ole jo alueen rakentamisohjeissa tiukasti määritelty. 

Motiva Oy:n tehtävänä on herättää rakentajat miettimään 

näitä asioita energiatalouden näkökulmasta ja niinpä tulevien 

rakentajien valistus alkaakin jo toista kouluvuottaan 

taapertavista. 

Motiva Oy:n asiakasryhmäpäällikkö Kari Vikström nostaa 

keskustelussa esille kaksi keskeistä teesiä. Yksi: Kannattaa rakentaa 

sellainen talo, joka kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa, 

jolloin valitun energiamuodon mahdolliset myöhemmät hinnanmuutokset 

vaikuttavat vähemmän. Kaksi: Niitä ratkaisuja, joita ei 

voi myöhemmin muuttaa tai muuttaminen on vaikeaa, kannattaa 

pohtia huolella; muut eivät ole tärkeitä. 

Kuluttajat valistuneita 

– Suomalainen pientalorakentaja on jo nyt melko tietoinen energiankulutukseen 

ja -säästöön liittyvistä mahdollisuuksista ja valinnoista. 

Myös pientalojen tuottajat ovat tässä ajan hermolla, sillä 

aika moni markkinoi erityisiä matalaenergia- ja Motivoittajataloja, 

sanoo Vikström. Keskeisiä asioitahan energiansäästössä ovat 

vaipan rakenne ikkunoineen ja ulko-ovineen, hyvä ilmanvaihtotekniikka 

lämmöntalteenottoineen ja itse lämmitysjärjestelmä säätötekniikoineen. 

Kuluttajien kiinnostus uusiin energiaratkaisuihin 

näkyy mm. kiinnostuksena maalämmitykseen ja aurinkoenergiaan, 

jatkaa Vikström. – Myös hyvän ilmanvaihdon 

tuoma asumismukavuus ja -viihtyvyys on noteerattu 

kuluttajatasolla. Energian hintojen nousun 

myötä kehitetään jatkuvasti uusia keinoja pienentää 

energiankulutusta, jotka puolestaan poikivat 

myös muita teknisiä parannuksia. Esimerkiksi 

erittäin hyvin eristettyjen talojen lämmöntarpeen 

ollessa pieni voidaan ilmanvaihto ja lämmönjako 

yhdistää. Eli energian kulutuksen pienetessä 

myös laitetekniikka yksinkertaistuu. On 

myös täysin mahdollista, että lähitulevaisuudessa 

uusilta pientaloilta tullaan vaatimaan tiiviyskoe. 

sa järjestettiin 30 tiedotustilaisuutta asuinkiinteistöjen energianhallinnasta 

ja siihen liittyvästä energiaeksperttitoiminnasta. – Hyvä 

toimintamalli pientalovaltaisille alueille olisi mielestäni sellainen, 

että esim. jokaisella omakoti- tai asukasyhdistyksellä olisi ikioma 

koulutettu energiaekspertti, jonka puoleen voisi kääntyä kaikissa 

energiakysymyksissä alkaen lampun valinnasta lämmitykseen ja 

tuuletukseen, heittää Vikström ajatuksen pientalokentälle. – Tällaisten 

asukkaiden kaikinpuolista etua vaalivien yhdistysten kokouksissahan 

voisi olla aina muutama energiansäästövinkki. Kuinkahan 

moni muuten laittaa suihkun kiinni saippuoinnin ajaksi, kysyy 

Vikström. Tarkoitan tällä myös sitä, että yhtälö ei toimi, jos 

rakentaa hyvän talon ja elää siinä kuin pellossa. 

Laskuri tulossa 

– Lähiaikoina avautuvia palvelujamme on rakentajille tarkoitettu 

lämmitysjärjestelmä laskuri, jolla voidaan vertailla eri ratkaisujen 

välisiä investointi- ja käyttökustannuksia. Vuonna 2004 on yli 

puolet Suomen energiankäytöstä Motivan toiminnan piirissä. – 

Nykyisin kerrostaloihin ja teollisuuteen tehtävät energiakatselmukset, 

joilla selvitetään ko. kohteiden energiankulutuksia ja arvioidaan 

korjaustoimenpiteiden takaisinmaksuaikaa, ovat pian arkipäivää 

myös pientaloissa. Oulun asuntomessutalojen kyljessä kesällä 

2005 tullaan näkemään ensimmäiset rakennusten energiatehokkuus 

direktiivin mukaiset energiatodistukset. Varsinainen 

energiatodistusten laadinta alkaa vuoden 2006 alusta lähtien. Energiatodistuksia 

tullaan vaatimaan esitettäväksi aina kun rakennus 

otetaan käyttöön, sitä myydään tai sitä vuokrataan. Energiatodistus 

tulee myös vaikuttamaan rakennusten hinnoitteluun, vakuuttaa 

Motiva Oy:n asiakasryhmäpäällikkö Kari Vikström. 

Energiaekspertti kummisetänä 

Motiva on mukana myös koulutushankkeissa, 

joita on suunnattu aktiivisille, energiansäästöstä 

kiinnostuneille asukkaille. Viime vuonna Suomes- 

2

Viisi viisautta 

O 

man kodin rakentaminen on 

iso juttu. Se on sitä henkisesti ja ennen kaikkea 

taloudellisesti. Henkinen jänne on lyhyempi 

ja useimmilla kestettävissä. Rahoituksen 

kanssa "painitaankin" sitten jopa 15- 

30 vuotta, mutta kun asuminen maksaa 

aina, niin tuskaa helpottaa vaikkapa vertailu 

edellisen asumismuodon kustannuskertymään. 

Useimmilla lienee ainakin jossain vaiheessa 

halu oman kodin rakentamiseen. Läheskään 

kaikilla se ei toteudu koskaan työ- tai 

elämäntilanteen muuttumisen vuoksi. Joillekin 

tulee uskonpuute, ei uskota omaan 

käteen tai omaan ohjauskykyyn. On myös 

paljon rakentajia, joiden ei koskaan olisi 

pitänyt hankkeeseen ryhtyä. Onneksi kui- 

Sisältö 

tenkin valtaosalla kaikki menee hyvin. Mutta 

ei kai koskaan niin hyvin, ettei paremminkin 

olisi voinut mennä. 

Nyt rakentamista harkitseville voisi antaa 

viisi viisautta, viisi ohjetta, joita noudattamalla 

onnistumis- ja tyytyväisyysprosentti 

nousee melkoisesti. Nämä ovat: 1) Suunnittele 

tai suunnitteluta huolella tilat, toiminnot 

ja käytettävyys (tekniikka). 2) Hanki 

hyvä, ammattitaitoinen vastaava työnjohtaja. 

3) Tee kunnollinen, luotettava kustannusarvio. 

4) Käytä hyviä, tunnettuja tuotteita 

ja kestäviä materiaaleja sekä nuhteettomasti 

toimivia alaurakoitsijoita. 5) Mieti 

ja suunnittele oma osaamisesi ja ajankäyttösi 

realistisesti, muista pitää vapaata sekä 

huolehtia perheestäsi. 

No, nämä viisi kohtaa käsittävät toki paljon 

laajemman kokonaisuuden kuin viisi 

rastia ruutuun ja juuri siksi näistä ei ole tingittävissä 

miltään osin, sillä lipsumiset joh- 

tavat oravanpyörään, joka vaikuttaa ensiksi 

aikatauluun ja siten kustannuksiin – ja siten 

myös henkisen kantin kestämiseen. 

Rakentamiseen kuitenkin kannustaen! 

Raimo Holopainen 

päätoimittaja 

Syksy 2004 

Julkaisija: 

Me Rakentajat yhteistyöryhmä 

Toimitus: 

Suorakanava Oy 

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori 

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449 

Päätoimittaja: 


raimo.holopainen@suorakanava.fi 

Toimituspäällikkö: 

Tapio Näslund 

tapio.naslund@suorakanava.fi 

Toimituskunta: 

Mirja Forsman 

Niina Haahkola 

Tord Holmlund 

Markku Mäenpää 

Anna Määttänen 

Tuula Nordberg 

Heikki Perkiö 

Taitto ja ulkoasu: 

Virve Rintasalo 

virve.rintasalo@suorakanava.fi 

Eija Kannisto-Setälä 

eija@suorakanava.fi 

Ilmoitusmyynti: 

Mediakastelli 

puh. 02-431 1321 

info@mediakastelli.fi 

Painopaikka: 

Punamusta 

Kansikuva: 


Hiekkalinna Lappeenrannassa 

4 

6 

8 

10 

12 

14 

15 

16 

17 

18 

20 

22 

23 

24 

26 

28 

31 

32 

34 

36 

38 

40 

42 

44 

45 

46 

48 

Ammattina hiekkalinnan teko 

Asunnon suunnittelu on elämän miettimistä 

Realismia kustannusarvion laadinnassa 

Riittävätkö rahasi rakentamiseen? 

Ohjausta energiansäästöön 

Energiatehokkuus korostuu rakentamisessa 

Rakennuksille energiamerkki v. 2006 

Pihamaan pohjustustyöt ja rakentaminen 

Lukijatutkimus 

Haja-asutusalueiden jäteveden käsittely 

Monipuolinen tuulensuojaeriste 

Lauran Voutilaisella lattialämmitys 

Voiko ilmanvaihtojärjestelmään yhdistää jäähdytyksen? 

Uponor-järjestelmät tuovat turvaa asumiselle 

Ennaltaehkäisevää paloturvallisuutta 

Testattua tietoa muuratuista savupiipuista 

Tiilirakenteet näkyvät terveysasemalla 

Ilmanvaihto käyttövalmiina suoraan talotehtaalta 

Koti kallellaan, oikaisu pulteilla 

Kivetyksellä tyylikäs kotipiha helposti 

1700-luvun navettarakennus sai uuden katon 

Vanha kivinavetta matalaenergiataloksi 

Uudenlainen laattamyymälä Vantaan Tammistossa 

Uuden kodin ilmanvaihto tuttu pintaa syvemmältä 

Uponorilta asuntoihin soveltuva sprinklerijärjestelmä 

Rakennammeko väärinpäin? 

Uusia tuulia 

3

okainen lienee tehnyt jos- 

Jsain lapsuutensa vaiheessa hiekkakakkuja 

uimarannalla. Aika moni tehnyt 

myös hiekkalinnoja – jos taitoa 

ja innovaatiota on riittänyt. Kimmo 

Frostilla tätä luomisvoimaa on, niinpä 

hän onkin kadehdittavan ammatin 

harjoittaja: päätoiminen jää- ja 

hiekkaveistosten tekijä. 

Lappeenrannan satamassa on saatu 

tänä kesänä ihailla mittavaa "tilataideteosta", 

sillä turismin vetonaulaksi tehty hiekkalinna 

on kooltaan peräti 20 x 50 x 8 m 

eli linnan korkein torni ulottuu jopa kahdeksan 

metrin korkeuteen. Viime matkamessujen 

aikaan esitettyyn ideaan eivät 

Lappeenrannassakaan kaikki uskoneet, 

Me Rakentajat 

Ammattina hiekkalinnan teko 

niinpä kaupungilta ei hankkeeseen juuri paikalla 22, joille Frost antoi tietyn taiteilijan 

vapauden yksityiskohtien muotoilussa. 

tukea herunut. Yritysmaailmasta löytyi kuitenkin 

myötämielisyyttä hankkeelle, mm. Työ kesti vain 11 päivää, joista seitsemän 

Lohja Rudus on tukenut veistoksen perusmateriaalin 

– hiekan – toimittamista. Han- 

viimeisteltiin liiman ja veden seoksella, joka 

käytettiin varsinaiseen muotoiluun. Teos 

ke on saanut myös EU-rahoitusta Etelä- ruiskutettiin valmiin veistoksen päälle. – Liimaseos 

muodosti hiekan pinnalle ohuen 

Karjalan Liiton kautta. 

kalvon, joka on suojannut pinnan rankoiltakin 

sadekuuroilta päästäen pienen mää- 

Miljoona kiloa hiekkaa 

rän vettä kuitenkin imeytymään hiekkaan, 

Koko veistokseen, taideteokseen, on kertoi Frosti. Hiekka on hyvä ja kestävä 

käytetty hiekkaa 660 000 m 3 eli noin 1,32 rakennusmateriaali, ainoa asia mille se on 

miljoonaa kiloa. Hiekkalinnan tekeminen herkkä, on tärinä. 

aloitettiin ylhäältä päin Kimmo Frostin linjaamien 

pääkohtien mukaisesti. Tarkkoja Uutta taiteenalaa 

yksityiskohtia vaativien osa-aiheiden kohdalla 

hiekka pakattiin vanerilaatikoihin, – Jää-, lumi- ja hiekkaveistosten tekeminen 

on varsin nuorta taidetta, sillä joissa se tiivistettiin. Kaikkiaan veistäjiä oli 

Eu- 

Lohja Rudus toimitti Suomen suurimman hiekkaveistoksen tekoon 

1280 m 3 “valikoitua hiekkalinnahiekkaa” ja 22 m 3 “seulottua 

hiekkalinnahiekkaa. Kaikkiaan hiekkaa toimitettiin 1696300 

kg. 

Tsaari Nikolai II. 

Hiekan taitava taitaja Kimmo Frosti 

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen 

4


Takasta huokuu lämpö. 

Villimies ja lohikäärme. 

roopassakin veistoksia on tehty vasta kymmenkunta 

vuotta ja Suomessa vasta muutamia, 

kertoo Frosti, jolla on meriittejä 

myös kilpailutasolla: jääveistämisen MMkisojen 

hopeaa ja pronssia ja hiekassa 

monia kansainvälisten kilpailujen voittoja. 

Jää-, lumi- ja hiekka ovat kaikki niin erilaisia 

materiaaleja, mikä tehkee niistä kaikista 

mielenkiintoisia. – Vielä kokeilematta 

ovat mm. juusto ja rasva, olisi jännä kokeilla 

esim. voita, joka vaatisi kantavaksi 

materiaaliksi vaikkapa uretaanin, sanoo 

Frosti. – Ihan omat jutut saa tuliveistoksesta, 

joka palaessaan luo jotain toimintaa, 

joku rakenne heilahtaa, kivi putoaa jne. 

– Minulta on tilattu myös jääveistos, joka 

romahtaa tietyllä hetkellä. Siinä onkin suurimpana 

haasteena oikea-aikaisuus, Frosti 

pohtii. No, maailmaa kiertelemällä oppii. 

Ensi vuonna viidakkoon 

Veisto- ja viimeistelytyökaluina 

käytetään muurarin ja hammaslääkärin 

instrumentteja. 

Lappeenrannan hiekkalinnaa on tänä 

kesänä käynyt katsomassa arviolta 50 000 

vierasta. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska 

näyttely on ollut ilmainen. Pääajatuksena 

on ollut sen suuntaaminen lapsiperheille, 

jonka osana on ollut hiekkalinnan sisällä 

toiminut lastenteatteri. Näytelmä Hiekkalinnan 

arvoitus on pyörinyt 1-2 kertaa päivässä 

ja se on ollut lähes aina loppuunmyyty. 

– Ensi vuonna teemana on viidakko, 

jossa seikkailee oma "Tarzan". Veistoksen 

sisälle tulee paljon kasveja ja eläimiä, 

Frosti valottaa. Käytämme saman 

hiekan uudestaan, periaatteessa linna voisia 

vaikka talvehtiakin tässä, mutta paikka 

on varattu laivojen talvisäilytykseen. 

Vaikka hiekkalinna olikin enemmän taidetta 

kuin rakentamista, vaati se kuitenkin 

rakennusluvan kaikkine asianmukaisine 

tarkistuksineen, kummasteli Kimmo 

Frosti, "jokapojan" toiveammatin maailmanluokan 

taitaja. 

Hiekkalinnan pituus on 50 metriä. 

5

VOman kodin suunnittelussa ovat 

rakentajaperheen ajatusmaailman 

"vaikeimpia" asioita rakennusarkkitehti 

Seppo Kokon mukaan tontin 

maaston ja ilmansuuntien oivaltaminen 

ja näiden hyödyntäminen, elämän 

ja asumisen tulevaisuuden liian 

lyhytnäköinen ajattelu ja myös se, 

että perhe miettii joidenkin asioiden 

kohdalla myös vieraiden toimintoja 

ja hyvinvointia. 


hyvin mietittyjä toiveitaan. Näihin suhtaudumme 

hyvin pidättyvästi, sillä on aivan 

välttämätöntä nähdä perhe ja keskustella 

toiveista saman pöydän ääressä, sanoo 

Kokko. -Emme näe perheenkään kannalta 

mielekkäänä aloittaa suunnittelua, jos 

tontista ei ole tietoakaan, vaikka asiakas 

sanoisikin "ei ilmansuunnilla ole mitään 

väliä." Jokaisella tontilla on vain omat piirteensä, 

johonkin päin maisema aukeaa 

parhaiten, näkymä ja valo on hyödynnettävä! 

Niinpä esim. Heinolan asuntomessualueella 

on tehty suunnittelussa paljon 

kompromisseja järvinäkymän ja ilmansuuntien 

suhteen, niin teimme mekin, sanoo 

Kokko. – Jos pääsemme avoimeen keskusteluyhteyteen, 

käymme toki lävitse asiakkaan 

toiveet, jotka ovat tietysti suunnittelun 

lähtökohtana. 

Kysyn mielelläni myös asumishistoriasta 

eli miten he ovat tottuneet elämään ja 

mitä haluavat "isojen" asioiden kohdalta; 

Asunnon suunnittelu on 

elämän miettimistä 

Rakennusarkkitehti Seppo Kokko 

Vantaalta on suunnitellut pientaloja jo yli 

30 vuotta. Hänen toimistonsa – Arkkitehtuuritoimisto 

Seppo Kokko Oy – on myynyt 

tai suunnitellut noin 1 500 pientaloa 

pääosin kolmen eri talotehtaan edustajana. 

Kokemusta ja näkemystä siis on. 

Suppea näkemys rajaa mahdollisuuksia 

– Mitä vähemmän rakentajaperhe on 

asunut, sen suppeampi heillä on näkemys 

jo siitä, miten tontti olisi ilmansuuntineen 

parhaiten hyödynnettävissä. Tilaratkaisujen 

osalta ajatukset on valitettavan usein 

haettu naistenlehdistä. Varsin usein suunnittelun 

pohjana on joku valmis pohjaratkaisu, 

johon perhe on mieltynyt jo ennen 

tontin hankintaa. Myös aiempien asuntojen 

ratkaisut ohjaavat ajatuksia. Hyvin yleinen 

piirre on myös se, että kun rakennetaan, 

rakennetaan isosti ja niinpä ajatuksissa 

on selviä ylimitoituksia mm. vaatehuoneen 

ja WC:n osalta, suhteet ovat hämärtyneet. 

– Tässä on tavallaan pähkinänkuoressa 

se alkutilanne, jolloin käännytään 

suunnittelijan puoleen, huokaa rakennusarkkitehti 

Seppo Kokko. 

Ei kiitos kirjallisena 

– Saamme melko paljon kirjallisia tarjouspyyntöjä, 

joissa perhe on ihan kiitettävästi 

listannut kolmelle A4-arkille varmaan 


6


umpi- vai avokeittiö, olohuoneen ja makuuhuoneiden 

sijainnit ja koot jne. Toivon 

kuitenkin ettei asiakkaan ainoa oikea ei ole 

"kuin ennen." Yritän siinä luonnostellessa 

sitten kääntää "huonot" ratkaisut pois, 

mutta jos perheen ajatukset ovat ihan toivottomia, 

emme edes aloita suunnittelua. 

Pääosin yhteinen sävel kuitenkin löytyy ja 

silloin aloitamme siten, että teemme ensin 

sisäratkaisuista luonnoksen ja sen pohjalta 

suunnittelutarjouksen. 

Entä kymmenen vuoden kuluttua? 

– Asumisessa – siis sitä edeltävässä suunnittelussa 

– tulisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen, 

ajatella jopa koko loppuelämää, se 

on eräs hyvän suunnittelun lähtökohtia, 

neuvoo Kokko. Jos lapset ovat tänään 

esim. 2-5 -vuoden ikäisiä, ovat he viiden 

vuoden päästä koululaisia ja kymmenen 

vuoden päästä teini-ikäisiä, jolloin Mikki 

Hiiri -tapetit eivät enää kiinnosta. On ihan 

luonnollista, että suunnitellaan kotia siten, 

että lapset ovat ympärillä, mutta jo ihan 

omankin kokemuksen kautta voin sanoa, 

että ei aikaakaan, kun tilanne on päinvastainen, 

naurahtaa Kokko. – Lapsiperhekodeissa 

onkin jo hyvin yleistä, että suunnitellaan 

tavallaan erilliset "lasten osastot", 

joissa eri elämänvaiheet luonnistuvat aina 

tietokonepeliaikaan ja musiikin kuunteluun 

asti. Silloin tietää tehneensä hyvän suunnitelman, 

kun talo näyttää väljemmältä kuin 

paperilla. Tässä on usein avaintekijänä visuaalinen 

näkymä. Asunto voi olla jopa ahdaskin, 

kuitenkin ilman turhaa lattiapintaa, 

mutta hyvät, avoimet näkymät avartavat. 

Suunnittele itsellesi, älä vieraillesi 

– Lapset ovat osa elämää ja osa asumista, 

mutta toki suunnittelussa on nähtävä 

ja mietittävä myös perheen muut arkija 

pyhäpäivien rutiinit ja juhlahetket. Ihan 

kaikessa ei silti tarvitse miettiä asioita vieraiden 

ehdoilla, joiden vierailuajat ovat 

kuitenkin vain murto-osa asunnon kokonaiskäytöstä. 

Tässäkin ovat asiat muuttuneet; 

ennen mentiin kyläreissulla aina saunaan, 

jolloin oli perusteltua miettiä mm. 

pukeutumistiloja. Nyt vierailut ovat enemmänkin 

illanistujaisia ruokailuineen ja jutteluineen, 

jolloin keittiö ja erillinen ruokailutila 

ovat tulleet tärkeiksi, kenties myös 

TV:n tai videoiden katselu, vertaa Kokko 

viime vuosikymmenien muutoksia. Tässä 

muutoksessa myös erilliset takkahuoneet 

ovat jääneet melkein tyystin pois. Muutosta 

ovat myös erilliset pesutilat vanhempien 

makuuhuoneen yhteydessä tai ainakin 

yhteys niihin. Samoin kodinhoitohuone 

on siirtynyt saunatiloista keittiön yhteyteen. 

– Korostankin aina kestävää kehitystä, 

asunnon toimivuutta vuosikymmenien 

ajan, johon liittyvät paitsi lasten varttuminen 

ja kotoa muuttaminen myös sukupolven 

toinen puoli, jolloin esim. jommankumman 

ikääntynyt äiti tai isä saattaa 

tulla uusi asukas. 

Oman kodin tärkeimpiä ominaisuuksia 

ovat kodikkuus ja inhimillisyys, johon kuuluu 

myös ylimitoituksen välttäminen; turhat 

kaapit keräävät turhaa tavaraa eikä 

olohuoneen ei tarvitse olla 30-40 m 2 kokoinen. 

Peilaan tietysti asioita myös omakohtaisiin 

kokemuksiini, sillä asunnon 

suunnittelu on kuin elämän miettimistä, 

kiteyttää rakennusarkkitehti Seppo Kokko. 

rakennusarkkitehti Seppo Kokko suunnitteli Tiilerin Helmen asuntomessuille Heinolaan. 

1875 

14870 

Tekn 

6,2 

Wc 

2,2 

Vh 

4,8 

Mh 

15,0 

485 

3910 

Tekn 

6,6 

Ph 

4,8 

S 

5,3 

Hissivaraus 

Apk 

Jk 

Pk 

K 

33,2 

Kph 

6,7 

Ppk Kvr 

Aula 

31,0 

Khh 

8,8 

Aula 

24,2 

Mh 

16,0 

Mh 

22,0 

6175 

Mh 

14,4 

Wc 

2,3 

Et 

6,4 

Oh 

27,0 

7

Sampo pankki 

Realismia kustannusarvion 

laadinnassa 

"Kaverit jeesaa hirveesti!" 

Oma koti on unelma, mutta yleensä myös rakentajaperheelle 

elämän suurin hanke. Ja jotta kaikki sujuisi 

hyvin, on muutaman perusasian oltava kohdallaan ennen 

ensimmäisen puun kaatamista, ennen ensimmäistä 

lapion pistoa tai kaivinkoneen kauhaisua. 

Kun rakentaminen maksaa vähintään 100 000 euroa, usein 

kaksin- tai kolminkertaisestikin, on rahoituksen ja sitä edeltävän 

kustannusarvion oltava kunnossa. Budjetointi koostuu tietyistä 

faktillisista asioista, mutta joiltain osin myös arvioinneista, kuten 

oman työn osuudesta. – Kun käyn läpi lainanhakijoiden kustannusarvioita, 

kiinnitän kyllä ensiksi huomiota rakentajaperheen 

oman työn arviointiin, sanoo Sampo Pankin Espoo Iso Omenan 

konttorijohtaja Leniita Ståhlhammar. – En niinkään kyseenalaista 

perheen kykyä tai osaamista, vaan sitä, että mistä ihmeestä 

he aikovat kaiken sen ajan irrottaa. Rakentamiseen tulee toki 

suhtautua positiivisesti ja iloisin odotuksin, mutta usein myös ystävien 

ja sukulaisten "jeesaamiselle" on asetettu aika korkeat odotusarvot. 

– Minusta nykyisillä rakentajaperheillä 

on rakentamisesta 

kuitenkin ihan 

kohtalaiset perustiedot, joita 

innostuneisuuden myötä 

on kartutettu ja tätä intoa 

katsellessa soisikin kaiken 

toki päättyvän aina 

onnellisesti, huokaa Ståhlhammar. 

– Itse juuri rakentaneena 

tiedän ja muistan 

kaikki ne sudenkuopat, jotka 

pitkässä, aikaa ja rahaa 

vievässä hankkeessa vaanivat. 

Niinpä joudun aika 

usein hieman toppuuttelemaan, 

varsinkin, jos huomaan 

heti, ettei kustannusarvio 

ole ajan tasalla. Ei se toki ole mukavaa, kun joutuu toisten 

ruusuisia unelmia siinä rikkomaan, mutta kun yhdessä on asiat 

käyty kunnolla lävitse, on myös rakentajaperhe tyytyväinen lähtiessään 

hankkeeseen varmemmalta pohjalta. 

– Yhtenä esimerkkinä puutteellisesta budjetoinnista korostaisin 

työkaluja, sanoo Stählhammar. Paljon on ajateltu tehdä itse, mutta 

kalut puuttuvat ja jos hankkii kunnolliset käsi- ja sähkötyökalut, 

on ne kyllä otettava huomioon myös kustannusarviossa. Samoin 

piharakentaminen kuitataan usein, että "me teemme sen sitten 

myöhemmin." Tämä myöhemmin on kuitenkin lähes aina lainan 

takaisinmaksuaikana ja joka tapauksessahan pihan osalta on hyvä 

tehdä joitain perustuksia ja muokkauksia silloin, kun koneet vielä 

mahtuvat tontilla liikkumaan. Lopullisen kustannusarvion laadimmekin 

usein niin, että sitä optimistisinta arviota korotetaan 10- 

20 % ja kymmenen vuoden keskikorko lasketaan jopa 7 %:n 

mukaan, vaikka mikään ei osoitakaan ainakaan tällä hetkellä tällaista 

korkotasoa. Tällöin ollaan kuitenkin jo varmemmalla pohjalla. 

Toisen unelman 

rikkominen ei ole 

mukavaa 


8


Sopimukset kuntoon 

– Nykyiset laskentaohjelmat antavat oikein hyvän kustannusarvion, 

jota on pankissakin hyvä käydä yhdessä lävitse, kiittelee Ståhlhammar. 

– Sen lisäksi neuvoisin rakentajia kuitenkin pyytämään, 

jos mahdollista, jo ennakkoon tarjoukset niistä ulkopuolista töistä, 

jotka joka tapauksessa on ajateltu teettää ammattilaisilla. Ja 

kun sopiva tarjous on saatu, tehdään sopimus kirjallisena. Tässä 

on tietysti käytettävä apuna vastaavan työnjohtajan kokemusta, 

neuvoo Ståhlhammar. – Tiukentunut rakennusvalvonta, pääsuunnittelijan 

rooli ja ammattitaitoinen vastaava työnjohtaja huolehtivat 

kyllä siitä, ettei virheratkaisuja ja huonoa laatua pääse syntymään. 

Olenkin sitä mieltä, että asuntojen taso on viime vuosina 

noussut kohisten; seuraamme läheltä mm. Kiinteistömaailman 

kautta isojen rakennusliikkeiden pientalokohteita, jotka on kyllä 

tehty laadukkaasti ja modernein tilaratkaisuin. 

Pankki on lähellä myös työmaalla 

Pankkien etääntymisen kuluttajasta Iso Omenan pankinjohtaja 

Leniita Ståhlhammar kumoaa ainakin omalta osaltaan. – Sampo 

Pankki on vastuuntuntoinen ja haluaa olla lähellä rakentajaa. Minä 

käyn itse usein työmailla tarkastamassa valmiusastetta jo senkin 

takia, että vakuusarvot olisivat kohdallaan ja peräänkuulutankin 

myös rakentajien rehellisyyttä valmiusasteen ilmoittamisessa. Loppujen 

lopuksi tämä on sekä pankin että rakentajan etu. Ihan aina 

kaikki ei sittenkään mene nappiin ja joskus joutuukin hajoavaa 

perhettä kannustamaan rakentamisen loppuun viemisessä ja myymään 

talo vasta sitten, jos myytävä on. 

Pääosin rankat rakennusprojektit päättyvät onnellisesti – unelmien 

koti on joskus muuttovalmis ja suo hetken hengähdystauon. 

– Kaikki me kerrankin rakentaneet tiedämme, että siinä vaiheessa 

on pienen rakentamiskrapulan aika ja sen vihoviimeisen listan 

kiinnittämiseen saattaa kulua sama aika kuin siihen saakka on jo 

käytetty. 

– Meillä Sampo Pankissa uskotaan elämään ja kannustamme 

ja autamme ihmisiä, jotka haluavat oman kodin. Ihan niin pitkälle 

emme silti jousta, että antaisimme 250 000 euron lainan 2 500 

euron bruttotuloilla. Vielä tänäkin päivänä asia konkretisoituu joskus 

parhaiten niin, että puhumme kustannuksista markkoina ja 

tuloista euroina. 

9

Kustannuslaskenta 

Riittävätkö rahasi rakentamiseen? 

Omakotitalojen rakentamiskustannukset ovat aina 

olleet eräänlaista salatiedettä ja omaa taloaan rakentamaan 

alkavan on niistä ollut hankalaa päästä selville. Jo 

talonsa rakentaneet tahtovat helposti vähätellä toteutuneita 

kustannuksia yrittäen näin ehkä saada itsensä tuntumaan 

tosi rakentajalta. Toisaalta esimerkiksi talokauppiaalle 

mikään ei ole niin helppoa ja houkuttelevaa kuin 

näyttää myytävän talopaketin toteutuvan asiakkaan toivomalla 

budjetilla. 80-luvun nousukaudella pankit antoivat 

rakentajille lainoja tarkempia kustannusarvioita kyselemättä 

ja rakentamaan lähdettiin samalla periaatteella. 

Soppa oli valmis, kun tekemättömät tai alimitoitetut 

kustannusarviot vaativat lisärahoitusta, jonka lyhentämiseen 

ja korkojen maksuun ei ollut varaa. Koti-Optimi kustannusarvio-ohjelman 

kehittäjä Pentti Teponoja Suorakanava 

Oy:stä perää pankkien vastuuta kustannusarvioiden 

teettämiselle. 

Lainan myöntäjän tehtävähän on huolehtia siitä, että lainan 

vakuus on kunnossa ja että lainan ottaja kykenee vastuustaan 

huolehtimaan. Ei ole kummankaan osapuolen etu - pankin eikä 

rakentajan - jos rahat loppuvat ennen rakennuksen valmistumista. 

Sen jälkeen tarvittavat ylimääräiset rahoitusjärjestelyt eivät ole 

ennalta suunniteltuja ja tuovat siten lisärasitusta perheen jo todennäköisesti 

muutenkin tiukkaan kulurakenteeseen. Luotettava 

kustannusarvio auttaa rakentajaa asettamaan tavoitteensa realistiselle 

tasolle, eikä ylilyöntejä pääse niin helposti tulemaan. Rakennusta 

rahoittavan pankin tulisikin aina vaatia selkeä ja eroteltu 

kustannusarvio rakennettavasta kohteesta, ruutupaperille kirjoitettua 

muutamaan kokonaisuuteen jaettua arviota ei tulisi hyväksyä. 

Kuinka tarkka kustannusarvio voi olla? 

Selväähän on, että mikäli kaksi eri henkilöä rakentaa täsmälleen 

samanlaisen talon täsmälleen samanlaiselle tontille ja vieläpä 

samaan kuntaan, muodostuu lopputuloksissa eroa. Kustannusten 

muodostumisessa oleellisia tekijöitä ovat työntekijöiden tehokkuus, 

tarvikkeista maksettu hinta sekä hankintojen oikea-aikaisuus ja 

luonnollisesti koko työmaan johtaminen. Runsas vuosi sitten teimme 

Suorakanavassa tutkimuksen Koti-Optimilla tekemiemme kustannusarvioiden 

toteutumistarkkuudesta. Tuolloin toteumakertoimeksi 

muodostui 0,97 eli keskimäärin kustannusarviot pystyttiin 

alittamaan kolmella prosentilla. 

Kysyimme myös mitkä rakentajan itsensä mielestä olivat suurimpia 

syitä kustannusarvion mahdolliseen ylitykseen tai vastaavasti 

alitukseen. Vastauksista erottuivat selkeät syyt molemmissa 

tapauksissa. Ylityksien suurin syy oli oman työn yliarviointi ja ali- 

Jämerä-kivitalo Preludi. 

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Jarno Kylmänen, H+H Siporex Oy 

10


Pentti Teponoja on 

uransa varrella nähnyt 

monen rakentajan sortuneen 

alimitoitettuun 

kustannusarvioon. Tässä 

hän perää myös pankkien 

vastuuta, sillä rahasta 

luotettavan kustannusarvion 

saanti ei 

ole kiinni. 

tuksien ansioksi nostettiin onnistuneet tavaranhankinnat. 

Tämän seurauksena uudessa 

kustannusarvio-ohjelmassa rakentaja 

ilmoittaa jokaisessa työvaiheessa erikseen 

omien töiden osuuden, niin aputöiden 

kuin ammattitöidenkin osalta. Tulostettava 

kustannusarvio kertoo omien töiden 

euromääräisen osuuden sekä kuinka 

paljon oma työ käytännössä vaatii tunteja. 

Kun arvio esittää omien töiden määräksi 

esimerkiksi 2.000 tuntia, on turha kuvitella 

saavansa rakennustaan valmiiksi aikatauluun 

merkityn puolen vuoden aikana. 

Kannattaako hankkia kustannusarvioohjelma? 

Rakentaja.fi-sivujen kautta tehdään rakentajille 

vuosittain yli 8.000 kustannusarviota 

ilmaiseksi. Tämä ilmainen kustannusarvio 

on täysin riittävä niille rakentajille, 

joilla suunnitelmat ja materiaalivalinnat 

ovat täysin selvillä. Muussa tapauksessa 

oman ohjelman hankinta on ehdottomasti 

suositeltavaa ja sen hankkiikin vuosittain 

noin 2.000 rakentajaa. Myytävä versio 

erottuu verkossa käytössä olevasta myös 

ohjelmallisesti, koska sen tehtävänä on toimia 

myös kustannussuunnittelun apuvälineenä. 

Oman ohjelman avulla rakentaja 

pystyy tekemään kustannusvertailua erilaisten 

materiaali- ja rakennustaparatkaisujen 

välillä. Eri ratkaisujen vaikutukset arvioon 

ovat heti nähtävillä ja näin koko hanke on 

alusta asti paremmin omissa hyppysissä. 

Ostamisen esteenä ei ole myöskään ohjelman 

hinta, sillä koko ohjelman saa omakseen 

jo 40 euron hintaan. 

Milloin ohjelma tulisi hankkia 

Jo suunnittelukulujen kannaltakin olisi 

sitä parempi mitä aikaisemmassa vaiheessa 

tehdään ensimmäiset kustannusarviot. 

Parasta on, jos edes talon muotoja tai kerroslukuja 

ei ole määritelty. Tällöin lähdetään 

liikkeelle huonetiloista ja kirjataan ylös 

ne tilat, jotka perheen kannalta ovat välttämättömiä. 

Ensimmäinen arvio näyttää, 

onko jostakin karsittava kustannuksia vai 

voidaanko esimerkiksi varustelutasoa nostaa. 

Näin jokaisen päätöksen merkitys tiedostuu 

ja erilaisten vaihtoehtojen vertailu 

helpottuu; esimerkiksi olohuoneen ylösnostettu 

katto voidaan vaihtaa tiiliverhoukseen 

tms. Pääasia on, että ellei rahaa ole rajattomasti 

käytössä, rakentamaan ei tule lähteä 

ilman luotettavaa kustannusarviota ja 

realistista aikataulua. 

11

Motiva 

VSuomalaisen kotitalouden suurin menoerä on yleensä asuminen. Maamme 

pohjoinen sijainti edellyttää jo rakentamisvaiheessa huomion kiinnittämistä 

talon lämmöneristävyyteen ja myös järkeviin lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuihin. 

Rakentamiskulut ovat kuitenkin vain osa – jopa pieni osa – asunnon 

ja asumisen elinkaaren aikana syntyvistä kuluista. Motiva Oy ohjaa toiminnallaan 

ja aineistollaan rakentajia, myös pientalorakentajia energiaa säästävien, 

hyvien talojen rakentamisessa, mutta antaa yhtä lailla ohjeita energiaa 

säästävään asumiseen ja elämiseen. 

Ohjausta 

energiansäästöön 

…ja miten se tehdään? 

– Rakentaminen alkaa aina suunnittelusta 

ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa 

eikä pohtia pelkästään tilaratkaisuita – vaikkakin 

huonetilaohjelma on tietysti peruslähtökohta 

– vaan myös talon toimivuutta 

ja sen mahdollista muunneltavuutta vuosien 

tai jopa vuosikymmenten päähän, neuvoo 

Vikström. Itse rakentamisessa on vain 

muutama keskeinen asia, jotka vaikuttavat 

hyvinkin merkittävästi, ei niinkään rakentamiskuluihin, 

vaan talon käyttö- ja ylläpitokuluihin. 

Näitä ovat: huolellinen ja reilu 

eristäminen, hyvin eristävät ikkunat, talon 

ilmanpitävyys ja lämmöntalteenotolla varustettu 

tulo- ja poistoilmanvaihto, listaa 

Motiva Oy on valtion omistamista yhtiöistä 

toiseksi pienin. Liikevaihtoa sillä on 

noin 4 miljoonaa euroa, henkilöstömäärä 

on tällä hetkellä 27. Motiva on toiminut 

nyt kymmenen vuotta. Sen olemassaolon 

tarkoitus kiteytyy kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, 

Suomen ilmastostrategiaan, 

uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan 

ja energiansäästöohjelmaan. 

Millainen on hyvä talo… 

– Hyvä talo on sen käyttäjille sopiva ja 

mukava asua ja se mukautuu myös asukkaidensa 

elämänmuutoksiin, tilat ovat sopivankokoisia 

ja asunnossa on hyvä asua 

kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa sääolosuhteissa, 

kiteyttää asiakasryhmäpäällikkö 

Kari Vikström Motivan filosofian hyvästä 

talosta. Hyvä talo syntyy mistä tahansa 

materiaalista ja se voidaan suunnitella käyttäjiensä 

toiveiden mukaisesti, kunhan vain 

huomioidaan tietyt tekniset ratkaisut, jotka 

varmistavat energiatalouden. Eivätkä 

nämä tekniset ratkaisut niihin liittyvine laitteineen 

ole mitään kalliita erityisratkaisuja, 

vaan alan liikkeistä löytyviä ja alan ammattilaisten 

asennettavissa. – Nämä asiat on 

vaan pohdittava ja päätettävä jo suunnitteluvaiheessa 

ja korostammekin Motivassa 

asiantuntevan suunnittelijan ja vastuuntuntoisen, 

hankkeeseen sitoutuvan vastaavan 

työnjohtajan käyttöä, painottaa Vikström. 

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Jarno Kylmänen ja Raimo Holopainen 

12


Vikström. Näillä ratkaisuilla ja toimenpiteillä 

voidaan jopa puolittaa energiankulutus. 

Toisaalta ylläpito- ja korjauskustannukset 

vähenevät, eikä vähäisimpänä; talossa 

on aina vedoton ja viihtyisä sisäilmasto, se 

on asumismukavuutta! 

Jopa 50 euroa viikossa 

– Pienillä asumistottumusten muutoksilla 

voidaan säästää yllättävänkin paljon, jopa 

50 euroa viikossa asumisviihtyvyyden ja 

elämän laadun siitä kuitenkaan kärsimättä, 

sanoo Vikström. Olemme tutkineet ja 

listanneet joitain "perusperheen" arkipäivän 

asumis- ja käyttötottumuksia sekä teknisiä 

ratkaisuita, joiden vaikutukset ovat 

kulutuksen osalta usein kaksin- jopa viisinkertaisia. 

Huoneiden lämpötilan pudottaminen 

24 asteesta 20-22 asteeseen, lämmityskauden 

tuuletukset ja loma-ajan lämmönpudotukset 

on yksi asia. Kodin koneet 

ja laitteet ovat kerta kaikkiaan niin vanhoja 

tai niitä käytetään tehottomasti. Ja niin 

mukava asia kuin saunominen onkin, niin 

on aivan eri asia, onko sauna päällä kerrallaan 

tunnin vain kaksi, saunotaanko viikossa 

kaksi tai viisi kertaa. Oikein suunnitellut 

ja mitoitetut valaisimet ja valon päällä 

olo tyhjissä huoneissa on, paitsi tekninen, 

myös hyvin pitkälle käyttötottumisasia. 

Hyvin paljon voidaan säästää myös auton 

lämmityksessä ohjaamalla sitä ajastimin, 

jos toki myös itse autoilussa kiihdytyksineen 

ja jarrutuksineen kuluu huomattava 

määrä turhaa energiaa – niin autossa 

kuin usein myös kuljettajallakin. 

Motiva Oy:n julkaisuissa ja kotisivuilla 

(www.motiva.fi) on kaikista näistä rakentamisen, 

asumisen ja elämisen energia-asioista 

ihan yksityiskohtaisia ohjeita, suosituksia 

ja vinkkejä rakentajan, asujan ja 

ympäristön eduksi, ohjaa asiakasryhmäpäällikkö 

Kari Vikström Motivasta. 

13

Lämmöneristys 

Energiatehokkuus korostuu 

rakentamisessa yhä enemmän 

Tarmo Ruotsalaisen perheen talossa lämmön 

riittävyys on varmistettu monin tavoin 

Teksti ja kuvat: Hannu Hotakainen 

"Lämmintä pitää olla" 

Tämän varsin ymmärrettävän toiveen 

esitti omakotitaloa Oulun Toppilansaareen 

rakentava Tarmo Ruotsalainen arkkitehdilleen 

Henry Metsille heti perheensä taloprojektin 

alkaessa. Huoli lämmön riittävyydestä 

oli noussut Ruotsalaisen mieleen, 

koska taloon näytti tulevan runsaasti isoja 

ikkunoita. 

Ruotsalainen muistaa hyvin Metsin kanssa 

käymänsä keskustelun. 

"Laajojen ikkunapintojen vuoksi lämpökompensaation 

kanssa saattaisi tulla ongelmia. 

Mutta ei tämä enää huoleta, asia 

on hoidettu kuntoon takuuvarmasti", hän 

toteaa. 

Lämpimyyteen ja energiatehokkuuteen 

onkin Ruotsalaisen perheen talossa panostettu 

tavallista enemmän. Sen energiatehokkuutta 

parantavat tavallista järeämpi 

eristys, hyvät ikkunat, laadukas koneellinen 

ilmanvaihto lämmön talteenottoineen 

sekä massiivinen tulisija. 

Tarmo Ruotsalainen uskoo pientalorakentajien 

kiinnittävän yleensäkin aina vain 

enemmän huomiota talojensa energiatehokkuuteen 

- jo pelkästään asumiskustannuksia 

pienentääkseen. 

Energiatodistus valmisteilla 

Energiatehokkuus on nousemassa myös 

muuten esille aikaisempaa vahvemmin. 

EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan 

tiukkoja vaatimuksia rakennusten 

energiankulutukselle. Vuoden 2006 alussa 

kunkin EU-maan lainsäädäntöön soveltaen 

sisällytettävä ja kussakin maassa konkreettisesti 

jalkautettava direktiivi edellyttää, 

että kunkin rakennuksen energiatehokkuuden 

taso mitataan ja luokitellaan, ja sille 

annetaan luokituksesta kertova todistus, ns. 

energiamerkki. Energiamerkin tarkoituksena 

on ohjata uudisrakentamista sekä kunnostusta 

ja korjausta mahdollisimman energiataloudelliseen 

suuntaan. 

Tarmo Ruotsalaisen talon kohdalla 

energiatehokkuus on tärkeä myös paikallisista 

syistä. Se on mukana kesällä 2005 

pidettävillä Oulun asuntomessuilla, joilla 

testataan Oulun kaupungin kehittämää rakentamisen 

laaturyhmätoimintaa. Ryhmän 

tarkoituksena on määritellä rakennuksille 

pisteet niiden teknisen laadun perusteella 

- ja yksi niihin vaikuttavista tekijöistä 

on juuri energiatehokkuus. Rakennusten 

saamat laatupisteet eivät jää kansioihin 

pölyttymään, vaan ne ovat julkisesti 

nähtävillä. 

Arkkitehti Henry Metsin mukaan 

nykyisin voimassa olevien 

rakennusnormien 

täyttämisestä saa laaturyhmän 

arvioin- 

Ruotsalaisen 

perheen talo on 

yksi vajaasta 

kolmestakymmenestä 

Oulun 

asuntomessuille 

nousevasta 

pientalosta. 

Tarmo Ruotsalainen 

osallistuu 

itsekin rakennuspuuhiin, 

vaikka onkin 

jättänyt työt 

pääosin ammattilaisten 

hoidettavaksi. 

14 

nissa yhden pisteen. Esimerkiksi energiatehokkuutta 

arvioitaessa Ruotsalaisten talolle 

ropisee pisteitä selvästi vähimmäismäärää 

enemmän. 

Asuntomessut merellisessä ympäristössä 

Oulun asuntomessut pidetään ensi kesänä 

merellisessä ympäristössä Toppilansaaren 

kärjessä. Messualueelle rakennetaan 

162 asuntoa, joista 

noin 50 on näytteillä 

messujen ai-

Lämmöneristys 

kana. Näyttelyasunnoista 28 on omakotitaloja. 

Tarmo Ruotsalaiselle ja hänen vaimolleen 

omakotitalon hankkiminen merkitsee 

lähes 20 vuotta eläneen unelman toteutumista. 

Uuteen taloon kolmihenkinen perhe 

muuttaa näillä näkymin helmikuussa. 

Odotukset niin uutta taloa kuin asuinaluettakin 

kohtaan ovat suuret. 

"Tästä tulee tietysti alueen paras talo", 

sanoo Ruotsalainen pilke silmäkulmassaan. 

"Meillä on kasassa hieno tiimi, hyvät 

suunnittelijat ja hyvät ammattimiehet. Ja 

alue on mahtava: lähellä merta, Nallikarin 

uimarantaa ja kaupungin keskustaa", hän 

jatkaa 

Asuntomessuilla kävijöinä Ruotsalaiset 

ovat jo veteraaneja. Tarmo Ruotsalainen 

muistelee, että he ovat vierailleet kaikilla 

messuilla ainakin viimeisen kymmenen 

vuoden ajan. Nyt perhe asettuu itse asumaan 

messualueelle. 

"Tosin asuntomessuilla sinänsä ei tässä 

ole merkitystä, koska tämä alue olisi kiin- 

Vuonna 2006 rakennukset saavat EU:n 

energiatehokkuusdirektiivin mukaisen 

energiamerkin, jonka odotetaan vaikuttavan 

merkittävästi asuntojen ja kiinteistöjen 

hintoihin ja vuokriin. Jatkossa kiinteistön 

ja asunnon arvo kulkee käsi kädessä 

energiankulutustason kanssa. 

Energiatodistuksessa rakennus luokitellaan 

tiettyyn energialuokkaan sen taloudellisuuden 

mukaan, jolloin hyvin rakennetussa 

asunnossa rahaa säästyy lämmityskustannuksissa, 

ja rakennuksen myyntiarvo 

nousee. Rakennusten energiankulutuksen 

taso määritellään tarkasti, ja uusille rakennuksille 

ja korjauskohteille asetetaan energiataloudellisuuden 

minimitasot kunkin EUmaan 

olosuhteiden mukaan. 

Energiamerkki tulee koskemaan suurta 

osaa kansalaisista, sillä energiatodistus on 

esitettävä aina asuntoa myytäessä tai ostettaessa. 

Suurissa julkisissa rakennuksisnostanut 

meitä joka tapauksessa. Sen verran 

messujen vaikutus kuitenkin tuntuu, 

että laatumääräykset ovat nyt tavallista tiukemmat 

ja rakentaminen monistakin syistä 

hieman työläämpää", hän myöntää. 

Arkkitehtien suunnittelemia 

Ensimmäistä kertaa asuntomessujen historiassa 

kaikki näyttelykohteet Oulussa 

ovat arkkitehtien suunnittelemia, yksilöllisiä 

taloja. Arkkitehtien kannalta messukohteiden 

suunnittelu on ollut haastavaa puuhaa. 

"Asuntomessut ja Oulun kaupunki ovat 

asettaneet hyvin tiukat kaupunkikuvalliset 

ja kaavalliset vaatimukset. Lisäksi suunnitelmissa 

on pitänyt ottaa erityisesti huomioon 

alueen merellisyys ja ympäristö", 

kertoo arkkitehti Henry Metsi. 

Messualueen tontit jaettiin kilpailun perusteella. 

Alueelle havittelevien oli toimitettava 

suunnitelmistaan luonnokset, joiden 

perusteella rakennuspaikat jaettiin. Haki- 

joista noin puolet jäi ilman tonttia. Metsi 

kehuu asuntomessukohteen suunnittelun 

olleen mielenkiintoista, mutta vaatineen 

myös tavallista enemmän aikaa ja työtä. 

Erilaisissa palavereissa, kokouksissa ja neuvotteluissa 

on kulunut tunti jos toinenkin. 

Valtaosa pientaloista Suomessa rakennetaan 

edelleen talotehtaiden paketeista, 

eivätkä rakentajat kovin usein käytä arkkitehtien 

palveluja. Syitä tähän löytyy niin 

rakentajista kuin arkkitehdeistä itsestäänkin. 

"Mehän emme saa mainostaa itseämme 

kuin ammattilehdissä ja siksi olemme vähän 

piilossa. Sitten ihmiset vielä pelkäävät, 

että meidän palvelustemme käyttäminen 

on kamalan kallista, mutta niin ei suinkaan 

ole asia", Metsi vakuuttaa. 

Tarmo Ruotsalainen kehuu yhteistyön 

Henry Metsin kanssa sujuneen täysin kitkatta. 

"Yhteinen punainen lanka löytyi heti ensimmäisessä 

tapaamisessa", hän kehuu. 

Rakennuksille energiamerkki v. 2006 

Energiatehokkaat rakennukset kasvussa 

sa energiatodistus on asetettava julkisesti 

nähtäville. 

Eristämällä parempaan energialuokkaan 

Energiamerkistä ilmenee kunkin rakennuksen 

energialuokka. Konkreettisesti 

tämä merkitsee sitä, että energiatehokkaissa 

taloissa lämmityskustannukset ovat pienet 

ja talon myyntiarvo on tavallista taloa 

parempi. Lisäksi asumismukavuus ja sisäilman 

laatu paranevat. Energiatodistus on 

esitettävä asunnon ostajalle ja samalla on 

kerrottava, miten energiatehokkuutta voidaan 

parantaa. 

Rakennuksen energiatehokkuuden mittaus 

kattaa muun muassa lämmöneristyksen 

sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän. 

Eristäminen on tehokas ja myös hyvin 

edullinen tapa parantaa rakennuksen 

energiatehokkuutta. 

Energiamerkki on tuttu mm. kodinkoneista, 

mutta on vielä avoinna, tullaanko 

rakennusten energiatodistuksissa käyttämään 

ABCDE-energiamerkintöjä kodinkoneiden 

tapaan. On mahdollista, että kulutuksen 

vertailuavoksi tulee esim. kWh/m 2 . 

Tavoitteena energiatehokkaampi 

rakennuskanta ja puhtaampi ympäristö 

EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena 

on pienentää energiankulutusta 

EU:n alueella ja sen myötä ympäristöhaittoja. 

Uusien määräysten taustalla on Kioton 

ilmastosopimus, joka velvoittaa eurooppalaiset 

vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 

kahdeksan prosenttia vuoden 

1990 tasosta vuosiin 2008-2012 mennessä. 

Direktiivi pyrkii myös parantamaan 

tuontienergiasta riippuvaisen Euroopan 

kilpailukykyä. 

15

Pihan valuvedet on saatava kulkemaan niin, 

että ne eivät laske rakennuksen sokkeliin päin, jää pihan 

kuoppiin makaamaan, liru tontille ja veden suuntaaminen 

naapuritontille on ehdottoman kiellettyä. 

Esivalmistelut 


Pihamaan pohjustustyöt ja rakentaminen 

Pohjamaan koostumus selviää pohjatutkimuksessa. Lähes jokaisella 

tontilla pohjatutkimus on suositeltavaa ellei maaperän laadusta 

ole varmaa tietoa. Tutkimuksella selvitetään perusmaan rakeisuus, 

kantavuus ja laatu, maakerrosten sijainti sekä paksuus, 

kallion sijainti ja pohjaveden korkeus. Erityisesti perustusratkaisua 

valittaessa pohjatutkimuksella on merkittävä painoarvo. 

Jos pohjatutkimus tehdään vain piha-alueella puutarhan perustamista 

varten, sorapiha- ja tiealueilla pohjatutkimus ulotetaan 2,0- 

2,5 m:n syvyyteen, mutta jos maaperä on pehmeikköä, on tutkimus 

vietävä syvemmälle. Kun tehdään kasvillisuusalueita, useimmiten 

riittää pohjaveden korkeuden mittaus sekä maalajimääritys. 

Valmiin pihan korkeus määräytyy vanhan maanpinnan korkeuden 

sekä rakentamisen yhteydessä syntyneiden uusien korkeusvaatimusten 

mukaan (sokkeli-, kynnys- ja ajoluiskien korkeudet). 

Kun korkeuserot ovat mittavia, on tasoerot yhdistettävä. Eroja 

yhdistellään täyttöjen, maanpinnan leikkausten ja viistämisten, penkereiden 

sekä luiskien avulla. 

Pihamaan muotoilu 

Pintamaan muotoilu lähtee jo perusmaan muotoilusta. Perusmaan 

pinta muotoillaan pintamaata vastaavaksi. Pinnan kaltevuus 

on noin 1-2 % rakennuksesta lähtien 3-5 m:n matkalla. Pintamaan 

taitekohtiin asennetaan pintakourut, joista tulevat vedet johdetaan 

sadevesiviemäreihin tai tontin reunojen avo-ojiin. Pintaveden 

poistoon voidaan myös tehdä sorasilmäkkeitä, joista vesi jatkaa 

matkaansa salaojiin tai vesien imeytys maahan voidaan hoitaa 

imeytyskaivoilla. 

Pihan ei tarvitse em. huolimatta olla tasaisen kalteva, vaan pihaan 

voidaan rakennella maavalleja tai kumpareita. Nämä ovat 

suositeltavia varsinkin sille puolelle tonttia, jossa tarvitaan suojaa 

(näköeste, meluvalli). 

Pihan pintaratkaisuja 

Pihatasanne: Tasaisen tai hyvin vähillä korkeuseroilla varustetun 

tontin ratkaisu on pihatasanne. Oleskelupiha perustetaan 

alueelle, jossa piha on tasainen tai viettää 1-3 %. Pihatasanteen 

koko määräytyy tontin koon sekä halutut pihatilat. Pihatasanteen 

koko on suosituksen mukaan 1,5-2 kertaa rakennuksen leveys. 

Luiskat: Luiska vie tilaa ja siksi vaatii isoa tonttia, jotta se voidaan 

toteuttaa. Jos luiskaan istutetaan nurmikko, on sen kaltevuus 

oltava alle 1:5, muuten kaltevuus voi vaihdella 1:2 ja 1:5 välillä. 

Luiskan maksimikaltevuus taas määräytyy maalajin lujuudesta (maalajin 

luonnollista kaltevuutta ei tule ylittää) sekä pinnan sidonnasta. 

Pinnan sidonta onnistuu parhaiten matalilla pensailla, kivikko- tai 

maata pitkin kasvavilla köynnöskasveilla. Jos luiska on yli 1:2 kaltevuudeltaan, 

pinta pitää sitoa tiheällä massaistutuksella pensaita. 

Tukimuuri: Muurit voidaan valaa tai koota valmiselementeistä, 

latoa kivimateriaaleista tai muurata. Hyvin matalat muurit voidaan 

tehdä puusta tai ruohoturpeista. Sitomattomat muurit (tehty ilman 

saumalaastia) ovat oltava korkeudeltaan alle 1m. 

Jos maaperä on routiva, poistetaan routiva maaperä muurin 

alta ja tehdään massanvaihto routimattomaan maaperään. Sen 

jälkeen tiivistetyn pohjamaan päälle laitetaan suodatinkangas ja 

tämän päälle asennushiekka. Kivien latomisen voi aloittaa. 

Muurin pintakuviointi muodostuu muuratuissa muurissa kivistä 

ja laastisaumoista. Betonimuureihin tehdään yleensä verhous kivillä. 

Olemassa olevan kasvillisuuden suojaus 

Kun pihaa uudistetaan, varsinkin pihassa olevat puut joutuvat 

kolhujen kohteiksi. Puusto pyritään suojaamaan pihatöiden yhteydessä. 

Varsinkin pintajuuriset puut ovat herkkiä vaurioille, 

joten maaleikkauksia ei pitäisi tehdä ollenkaan näiden puiden 

juuristoalueilla. Lisäksi toiset puut kärsivät pihan täytöstä enemmän 

kuin toiset. Täytön yhteydessä on huolehdittava siitä, että 

puun juuristo saa happea. Tästä huolehditaan niin, että puun 

juuriston leveydelle levitetään kevytsoraa (juuriston ulkoreunasta 

soraa lisätään niin, että puun rungon ympärille jää n. 10 cm:n 

rengas kevytsoraa ja kevytsoran pinta kohtaa tässä kohdin uuden 

maanpinnan korkeuden). Kevytsoran päälle asetetaan muovikelmu 

ja sen päälle täytemaa. Noin metrin etäisyydelle puun 

rungosta laitetaan ilmastusputket niin (4 kpl), että putki ulottuu 

maanpinnalta muutaman sentin syvyyteen kevytsoraan. 

Kun puiden juuristoa joudutaan katkomaan, aloitetaan kaivannon 

kaivamisella katkaisukohdan eteen. Juuret katkaistaan siististi 

kohtisuoraan, jotta leikkauspinta jäisi mahdollisimman pieneksi. 

Juuren leikkauspintoihin sivellään haavanhoitoainetta. Tämän 

jälkeen kaivanto täytetään mullan ja kasvuturpeen seoksella. 

Salaojat, kaapelit tms. pyritään tekemään niin, että puiden juuria 

katkotaan mahdollisimman vähän. Se onnistuu, kun kaivanto 

suunnataan suoraan puun runkoa kohti ja kaivantoon tuleva rakenne 

alittaa puun keskikohdalta. 

Teksti: Minna Nurmi Kuvat: Keijo Aulu 

16

Lukijatutkimus 

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua eniten tai mitkä 

olivat muuten vaan hyödyllistä tai mukavaa luettavaa? Merkitse 

rastilla kolme parasta juttua (ei järjestystä) ja lähetä valokopio 

tästä sivusta faksi numeroon 02-634 6449. 

Voit toki lähettää myös postikortin 

toimituksen osoitteeseen Suorakanava 

Oy/Me Rakentajat -lehti, 

Luotsinmäenpuistokatu 1, 

28100 Pori. Kaikkein helpoimmin 

vastaat Internetin kautta osoitteessa 

www.rakentaja.fi > Viikon tapahtumat 

ja aktiviteetit. 

Vastausaika on lokakuun loppuun 

asti. 

Ammattina hiekkalinnan teko ..................................... 4 

Asunnon suunnittelu on elämän miettimistä ................. 6 

Realismia kustannusarvion laadinnassa ........................ 8 

Riittävätkö rahasi rakentamiseen? ............................. 10 

Ohjausta energiansäästöön ....................................... 12 

Energiatehokkuus korostuu rakentamisessa ............... 14 

Rakennuksille energiamerkki v. 2006........................ 15 

Pihamaan pohjustustyöt ja rakentaminen ................... 16 

Lukijatutkimus ......................................................... 17 

Haja-asutusalueiden jäteveden käsittely ...................... 18 

Monipuolinen tuulensuojaeriste ................................. 20 

Lauran Voutilaisella lattialämmitys ............................. 22 

Voiko ilmanvaihtojärjestelmään yhdistää jäähdytyksen? .. 23 

Uponor-järjestelmät tuovat turvaa asumiselle ............. 24 

Ennaltaehkäisevää paloturvallisuutta .......................... 26 

Testattua tietoa muuratuista savupiipuista .................. 28 

Tiilirakenteet näkyvät terveysasemalla ....................... 31 

Ilmanvaihto käyttövalmiina suoraan talotehtaalta ........ 32 

Koti kallellaan, oikaisu pulteilla ................................. 34 

Kivetyksellä tyylikäs kotipiha helposti ........................ 36 

1700-luvun navettarakennus sai uuden katon ............ 38 

Vanha kivinavetta matalaenergiataloksi ..................... 40 

Uudenlainen laattamyymälä Vantaan Tammistossa ..... 42 

Uuden kodin ilmanvaihto tuttu pintaa syvemmältä ...... 44 

Uponorilta asuntoihin soveltuva sprinklerijärjestelmä .. 45 

Rakennammeko väärinpäin? .................................... 46 

Uusia tuulia ............................................................. 48 

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä. Kaikkien vastanneiden 

kesken arvomme kolme palkintoa. Voittajien nimet ja tutkimuksen 

tulokset julkaistaan Kevät 2005 numerossa. 

17

Jätevesijärjestelmät 

Taivutuskulman avulla kokoomaputkiin yhdistetään 

rei'ittämättömät tuuletusputket (ø 

110 mm). Tuuletusputkien päähän asennetaan 

rei'itetyt ilmastushatut. 

Kokoomaputket asennetaan 0,5-1 cm/m kaltevuuteen, 

kokoomakaivolle päin. 

Näin asennat Uponor Sako 

suodatusjärjestelmän 

Haja-asutusalueella tulee kiinnittää erityistä 

huomiota jäteveden käsittelyyn 

Porin Tuorsniemessä rakenteilla olevan omakotitalon jätevesijärjestelmäksi 

valittiin Uponor Sako -suodatusjärjestelmä. Järjestelmän avulla 

tulevan kodin vedet saadaan puhdistettua nopeasti ja tehokkaasti. "Valitsimme 

Uponor Sakon, koska mielestämme järjestelmä on luotettava, tehokas 

ja helppohoitoinen" Topi Agge kertoo. Rakennusalan ammattilaisena Topi 

osallistui tottuneesti itse asennustyöhön. Tämän mielenkiintoisen kohteen 

rakentamisvaiheiden etenemistä voivat lukijat seurata myös www.rakentaja.fi 

-sivuilla. Kohteen seuranta alkoi jo suunnitteluvaiheesta ja jatkuu aina valmistumiseensa 

asti. Uutta materiaalia julkaistaan viikoittain rakentamisen 

edistymisen mukaisesti. 

Putkien väli on n. 1500 mm. Kokoojaputket 

yhdistetään kokoomakaivoon. Kokoomakaivosta 

suodattunut vesi johdetaan purkuputkella 

(ø110 mm) avo-ojaan. 

Tiivis maaperä vaatii maasuodatuksen 

Tontilla tehdyn koekaivauksen mukaan 

maaperä on hyvin tiivistä. Tiivis maaperä 

vaatii maasuodatuksen. Yksivesijärjestelmässä 

kaikki jätevedet puhdistetaan maapuhdistamossa. 

Saostussäiliössä on kolme 

erillistä osastoa, joiden läpi jätevesi virtaa. 

Vesi virtaa mahdollisimman hitaasti, jotta 

kiinteät hiukkaset ehtivät erottua. Jäteveden 

läpäistyä viimeisenkin osaston, vesi 

johdetaan maasuodattimeen puhdistumaan. 

Maasuodatuksessa jäteveden puhdistamista 

varten rakennetaan vettä läpäisevä 

suodatuskerros. Kerroksessa jätevesi 

suodattuu ja puhdistuu, minkä jälkeen se 

kootaan kokoomaputkiin ja johdetaan kokoomakaivon 

kautta ojaan. 

Jakokerroksen levittäminen. Suodatinhiekka 

on tasattu ja tärytetty ennen jakokerrosta. 

Rei'itetyt putket on asennettu vihreä raita ylöspäin. 

Putket peitetään n. 50 mm:n sepelikerroksella. 

Kohteessa haluttiin varautua myös routaa vastaan. 

Routaeristeiden päälle asennettiin suodatinkangas, 

jonka jälkeen kaivanto täytettiin. 

Teksti: Susanna Tiljander Kuvat: Raimo Koivukorpi 

18

Jätevesijärjestelmät 

Kokoomakerroksen tasauksen jälkeen levitetään suodatinhiekkaa, raekoko 0-8 mm. Suodatinkerroksen 

kokonaispaksuus on n 800-850 mm. Suodatinhiekkakerros tiivistetään täryttämällä. 

Suodatuskerros 

Suodatuskerros on kokonaispaksuudeltaan 

n. 1100-1300 mm. Kerros koostuu 

kokoomasorasta ( raekoko ø 8-16 mm ) ja 

suodatinhiekasta (raekoko ø 0-8 mm). Kaivannon 

maapohjan pitää olla vaakasuora 

ja tasainen, mutta ei tiivistetty. Suodatuskerroksen 

alaosa koostuu 300 mm paksuisesta 

kokoomasorakerroksesta. Kerrokseen 

sijoitetaan kokoomaputket siten, että 

putkien päällä on n. 50-100 mm paksuinen 

kerros kokoomasoraa. Kokoomaputket 

ovat rei'itettyä tuplasalaojaputkea, ø 

110 mm. Niiden tehtävä on johtaa suodatinhiekkakerroksessa 

puhdistunut jätevesi 

kokoomakaivon kautta ojaan. Sorakerroksen 

päälle tulevan, vettä läpäisevän suodatinhiekkakerroksen 

paksuus on 800-850 

mm. Suodatinhiekkakerros tiivistetään 

täryttämällä, jotta jätevesi jakautuisi koko 

kentän alueelle. 

Jakokerros imeytysputkineen 

Suodatuskerroksen päälle tuleva jakokerros 

koostuu n. 300-400 mm paksuisesta 

kerroksesta sepeliä, jonka raekoko on 

16-32 mm. Rei'itetyt imeytysputket asennetaan 

vihreä raita ylöspäin siten, että 

putkien kaltevuus on 0,5-1 cm/m. Imeytysputkien 

tehtävänä on ottaa vastaan saostussäiliöstä 

tuleva jätevesi jakamalla se 

tasaisesti suodatinhiekkakerrokseen. Putkien 

alla ja loppupäässä on oltava sepeliä 

vähintään 50 mm. Imeytysputkien kauimmaisiin 

päihin liitetään taivutuskulmien 

avulla rei'ittämättömät tuuletusputket. Yhtenäiskaivannossa 

imeytysputkien väli on 

oltava vähintään 1500 mm. 

Uponor Sako -saostussäiliön asennus 

Virtaussäätimillä varustettua saostussäiliötä 

varten tehdään kaivanto, jonka pohja 

tasataan soralla tai hiekalla. Pohja tiivistetään 

täryttämällä. Saostussäiliö siirretään 

kaivantoon nostoliinoilla. Säiliön ympärys 

täytetään hiekalla ja tiivistetään täryttämällä, 

noin 150-200 mm kerroksina. 

Saostussäiliön ulostuloihin asennetaan 

kumirengastiivisteet ja taivutuskulmat. 

Rei'ittämättömät putket liitetään taivutuskulmiin 

ja asennetaan hiekkaan. Tämän 

jälkeen imeytysputket liitetään taivutuskulmilla 

rei'ittämättömiin putkiin. Taivutuskulmat 

mahdollistavat putkien suuntaamisen 

oikein. Rei'ittämättömät putket peitetään 

hiekalla. Talon viemäriputki (ø 110 mm ) 

liitetään saostussäiliöön kiinnitettyyn ø 110 

mm putkeen kaltevuudella 1-2 cm/m. Saostussäiliön 

suurin peitesyvyys maan pintaan 

on 1000 mm. Asennuksen jälkeen 

saostussäiliö täytetään puhtaalla vedellä. 

Täytön jälkeen säiliössä olevat virtaussäätimet 

säädetään, jotta imeytysputkiin virtaavat 

vesimäärät ovat yhtä suuret. 

Ennen ympäryksen täyttöä tarkistetaan vielä 

säiliön pystysuoruus. 

Saostussäiliön ulostuloihin on asennettu kumirengastiivisteet 

ja taivutuskulmat. Taivutuskulmiin 

on liitetty rei'ittämättömät putket, jotka on 

edelleen liitetty taivutuskulmilla imeytysputkiin. 

Liitoksien jälkeen putket peitetään hiekalla. 

Heti asennuksen jälkeen saostussäiliö on täytettävä 

puhtaalla vedellä. Täytön jälkeen säiliössä 

olevat virtaussäätimet säädetään, jotta imeytysputkiin 

virtaavat vesimäärät ovat yhtä suuret. 

Lisätietoja: 

Uponor Suomi Oy, puh 020 129 211 tai www.uponor.fi 

19

Tuulensuojaus 

Suomen rakentamismääräyskokoelman 

mukaan (1.10.03) rakenteiden 

tulee olla tuulitiiviitä. Riittävä 

tuulitiiviys saavutetaan Tyvek -pintaisella 

PAROC WPS -tuotteella. 

Erinomaisen lämmöneristyskyvyn omaava, 

jäykähkö ja paloturvallinen Paroc WPS 

3 on Vuorivillasta valmistettu tuulensuojaeriste, 

jossa yhdistyy useita hyviä ominaisuuksia. 

Eristelevy on pinnoitettu lujalla, 

tuulitiiviillä Tyvek -erikoispinnoitteella, joka 

läpäisee vesihöyryn, mutta suojaa tuulelta 

ja vedeltä. 

Tuulensuojaeristettä käytetään sekä puuettä 

kivirakenteisten seinien lämmöneristeenä 

ja tuulensuojana sekä puurakenteisten 

yläpohjien tuulensuojana. Tuulensuojaeriste 

toimii myös puurakenteisessa rossipohjassa 

eristeitä kantavana tuulensuojalevynä. 

Levykoot ovat 1200 x 1800 ja 1200 x 

3000. Pidemmän levyn pidemmissä sivuissa 

on tiivistä asennusta helpottava pontti. 

Levyvahvuuksia on kaksi, 30 ja 50 mm. 

Asennus on helppoa 

Tuulensuojaeristeen asentaminen on 

helppoa ja nopeaa. Eristelevy kiinnitetään 

lisäeristeeksi ja tuulensuojaksi ilman erillistä 

koolausta. Levy on mitoitettu kahden 

peruskoolausvälin mukaiseksi (1200 mm). 

Kiinnityksiin käytetään erityisiä Paroc 

Naulausvälikkeitä, jotka valitaan levyn paksuuden 

mukaan. Kiinnikkeitä tarvitaan n. 

4 kpl/m 2 . Levyssä olevien ponttien avulla 

levyt on helppo asentaa tiiviisti kiinni toisiinsa. 

Saumojen teippaus on syytä tehdä heti 

kiinnityksen jälkeen, sillä teippi tarttuu ja 

pysyy huonosti likaantuneessa pinnassa. 

Tuulensuojaeristeellä pinnoitettu pientalo 

voidaan jättää talveksi verhoamatta, kunhan 

helmojen suojauksesta ja teippauksesta 

huolehditaan. 

Monipuolinen tuulensuojaeriste 

Teksti: Susanna Tiljander Kuvat: Paroc Oy 

20

Tuulensuojaus 

Tuulensuojaeristeellä tuulitiiviit nurkat 

Ulkovuoraus tiilestä 

Nurkkaa tehtäessä on vältettävä kylmäsiltojen 

syntyminen. Ensimmäinen nurkkalevy 

kiinnitetään Paroc RSP -aluslevyillä ja 

sinkityillä nauloilla. Reuna leikataan tasaiseksi 

nurkan mukaan. Toista levyä asennettaessa 

jätetään levy 10 - 20 cm ylimittaa. 

Pintakangas irrotetaan ja leikataan 

nurkkaviivaa pitkin ja poistetaan eriste. 

Pintakerros käännetään nurkan yli ja 

sauma teipataan välittömästi nurkkaa tehtäessä. 

Huolellisella työllä saadaan tiiviit 

nurkat. 

Kun julkisivuna on tiilimuuraus, tehdään 

kiinnitys RSP-aluslevyillä ja sinkityillä nauloilla. 

Tiilisiteet naulataan tuulensuojaeristeen 

läpi runkotolppaan muurauksen yhteydessä 

niin, että naula jää tiilen saumaan. 

Ulkovuoraus laudasta 

Tuulensuojaeristeet kiinnitetään alustavasti 

Paroc RSP-aluslevyillä ja sinkityillä nauloilla. 

Julkisivun verhouksen kiinnityslautojen paikat 

suunnitellaan, työnnetään välike paikoilleen 

ja naulataan se kiinni runkotolppaan tai 

koolaukseen. Verhouksen taustalauta kiinnitetään 

naulaamalla välikkeen läpi. 

21

einolan asunto- 

Hmessujen oheiskohteena, Ala-Räävelin 

järven rannalla, noin kymmenen 

kilometriä varsinaiselta messualueelta, 

on Laura Voutilaisen ja Juha Heikkilän 

244-neliöinen hirsitalo. Talon 

lämmönjako-, käyttövesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät 

ovat Uponorin valmistamia. 

Putkitustekniikka 

Laura ja Juha hankkivat rauhallisella 

paikalla sijaitsevan rantatonttinsa vuonna 

2001. He ovat pyrkineet olemaan mahdollisimman 

paljon mukana rakentamisessa. 

Tontille valmistuu myöhemmin myös 

äänitysstudio, jonka jälkeen työ ja asuminen 

sulautuvat kätevästi yhteen. 

Lauran talon lämmönjako hoidetaan 

Uponor Wirsbo -lattialämmityksellä. Lattialämmityksessä 

lämpöä luovuttava pinta 

on laaja. Lattialämmitysputkistossa kiertävän 

veden lämpötila ei ole kuin muutaman 

asteen huonelämpötilaa korkeampi. Tästä 

syystä lattialämmitys sopii erittäin hyvin 

myös Lauran talon kaltaisiin lämpöpumpulla 

lämpiäviin taloihin. 

Lattialämmitys on ratkaisuna energiataloudellinen, 

sillä lämmön levitessä tasaisesti 

lattiapintaan ja noustessa ylöspäin, ei huonelämpöä 

tarvitse pitää turhan korkeana. 

Lauran talossa tämä merkitsee tuntuvia 

etuja lämmityskustannuksissa. 

Hirsiset seinäpinnat pääsevät 

oikeuksiinsa lattialämmityksessä 

Uponor Wirsbo -lattialämmitysputket 

olivat helppoja käsiteltäviä, joten Lauran 

talon lattialämmityksen asennustyö sujui 

ripeästi. Lattialämmityksen tarkan huonekohtaisen 

ohjaamisen mahdollistavat huonekohtaiset 

lattialämmityksen säätöanturit. 

Säädössä otetaan huomioon huonelämpötilan 

lisäksi myös lattioiden pintalämpötilat. 

Paitsi teknisten etujen takia Laura ja 

Juha valitsivat lattialämmön myös esteettisistä 

syistä. Vaikuttava hirsitalo järvenrantamaisemassa 

on edukseen, kun suomalaisen 

puun kauneutta ei peitetä patterein. 

Päätös lattialämmityksestä antoi lisää 

vapautta kaikkeen sisustamiseen ja tekee 

myös siivouksen helpommaksi. 

Lattialämmitys sopii hyvin lähes kaikkiin 

lattiamateriaaleihin, niin myös Lauran taloon, 

jossa lattiat on tehty paksusta lämpökäsitellystä 

koivulankusta. 

Lattialämmitys jättää 

Lauran talon kauniit hirret näkyviin 

Laura Voutilainen ja Juha Heikkilä osallistuivat 

itse mahdollisimman paljon Lauran 

talon rakentamiseen. Talon talotekniikan 

osalta he päätyivät ratkaisuun, jossa käytettiin 

Uponorin valmistamia järjestelmäkokonaisuuksia. 

Uponor valmisti talon käyttövesi-, 

lattialämmitys-, ilmanvaihto- ja jäte- ja sadevesiviemärijärjestelmät. 

Uponorin lattialämmityksen ansiosta 

ei Lauran talon kauniita seinähirsiä 

tarvinut peittää patterein 

ja suuret ikkunapinnat voitiin ulottaa 

lattianrajaan asti. Lattialämmitys 

sopii hyvin lähes kaikille lattiamateriaaleille 

– niin myös talon 

lämpökäsitellylle koivulankulle. 

Teksti: Uponor Kuvat: Reino Havumäki/Studio Havumäki Oy 

22

Ilmanvaihto 

Voiko 

ilmanvaihtojärjestelmään 

yhdistää jäähdytyksen? 

lmanvaihtojärjestelmästä 

Ipuhuttaessa esiin nousee usein kysymys, 

voisiko siihen yhdistää jäähdytysjärjestelmää, 

joka hyödyntäisi 

esim. maalämpöjärjestelmää? Tämä 

on mahdollista, mutta onko se kannattavaa? 

Kosteuden tiivistyminen 

Valloxin tai Uponor Ventin ilmanvaihtojärjesteelmään 

kuuluvissa digitaalisesti 

ohjatuissa ilmanvaihtolaitteissa on automaattinen 

lämmöntalteenoton ohitus, joka 

kytkeytyy päälle, kun ulkona on kylmempää 

kuin sisältä poistuva ilma on ja jälkilämmitys 

on kytkettynä pois toiminnasta. 

Jos tämän lisäksi halutaan kytkeä koneessa 

olevaan vesipatteriin kiertämään kylmää 

nestettä, se on mahdollista mutta tällöin 

pitää huomioida mahdollisen ulkoilman 

kosteuden tiivistyminen niin koneeseen 

kuin tuloilmakanavistoonkin. Sama koskee 

myös muita ratkaisuja, jotka liitetään ilmanvaihtokoneen 

yhteyteen tai kanavistoon. 

Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmissä 

käytettävän muovisen kanavan etuna on 

tavanomaista paksumpi seinämävahvuus 

sekä myös materiaalin "eristävyys" , jolloin 

kondensoimisen riski pienenee. Lähtökohta 

tietenkin on, että kondensoituminen 

tulee estää oikein mitoitetuilla lämpötiloilla 

ja kanaviston eristämisellä. Toisaalta, jos 

kaikesta huolimatta kosteutta tiivistyy muoviseen 

kanavaan, niin se ei ruostu, mutta 

hygienian kannalta – materiaalista riippumatta 

– se on pidettävä puhtaana. 

Onko jäähdytyksestä todellista hyötyä? 

Jäähdyttävä vaikutus, tällaisella maajäähdytyksellä 

tai muulla erillisellä ilmanvaihtoon 

liitettävällä kojeella, on varsin vähäinen, 

sillä normaalisti esimerkiksi kahden 

hengen makuuhuoneeseen tuodaan ilmaa 

10-15 l/s ja mikäli lämpötilaero huoneen 

ja ilman välillä on viisi astetta voidaan huonetta 

viilentää 60-90 Wattia tunnissa ja 

kymmenen asteen lämpötilaerolla 120- 

180 Wattia tunnissa. Koko ilmanvaihtokoneella, 

kun tuloilmamäärä on esimerkiksi 

100 l/s, voidaan jäähdyttää viiden asteen 

lämpötilaerolla 600 Wattia ja kymmenen 

asteen erolla vastaavasti 1200 Wattia tunnissa. 

Vertailuna mainittakoon, että yhden 

neliön kokoisesta, aurinkoon päin suuntautuvasta 

ikkunasta, tulee sisälle 800-1000 

Watin lämpöteho tunnissa. Toisaalta yksi 

ihminen tuottaa lämpöä 100-200 Wattia 

tunnissa riippuen vaatetuksesta ja aktiviteetista. 

Merkittävämpiä seikkoja 

Rakennettaessa tai pikemminkin jo 

suunniteltaessa taloa voidaan huomioida 

se, ettei aurinko pääse paistamaan suoraan 

sisätilaan. Lisäksi katto- ja muut rakenteet 

voidaan valita sellaisiksi (esim. vaaleat värisävyt), 

että ne eivät varaa liikaa auringon 

lämpöä. Ulkoilman sisäänoton pitää olla 

talon varjoisalla puolella, jotta seinärakenteiden 

lämpö ei pääse lämmittämään ulkoilmaa, 

joka on lähes vuoden ympäri Suomessa 

alle +20 asteista ja varsinkin aamuyöstä 

7-8 astetta kylmempää kuin iltapäivällä 

(Ilmatieteenlaitoksen pitkän aikavälin 

keskiarvot 1961-1990). On hyvä huomioida 

myös se, että Suomessa on varsin 

vähän aikoja, jolloin huoneilmaa pitäisi 

jäähdyttää, pikemminkin on syytä keskittyä 

lämmön talteen ottoon ja rakenteiden 

eristävyyteen. Ilman jäähdyttäminen tehokkaasti 

tapahtuukin parhaiten erillisellä jäähdytyslaitteella. 

23 

Teksti: Tapio Näslund


Uponor-järjestelmät 

tuovat turvaa asumiselle 

Rauno Romppaisen ja Marja Sirènin kodikseen rakennuttama 

omakotitalo sijaitsee Heinolan asuntomessualueella 1300 m 2 :n rantatontilla. 

Herrala-talojen 245 m 2 :n Tähtiherra on ekologinen, energiatehokas ja 

turvallinen pientalo. Samalla se on esimerkki uudenlaisesta pientalorakentamisesta, 

jossa talotekniikka on hankittu järjestelmäkokonaisuuksina. 

Tähtiherra on kaksikerroksinen, tyylissään 

ja sisustuksessaan amerikkalaisen 

pientalorakentamisen vaikutteita sisältävä 

puutalo. Pyrkimys laatuun näkyy sekä ulkoarkkitehtuurissa 

että suomalaiseen pientalorakentamiseen 

verrattuna runsaissa 

saniteettitiloissa. 

Tähtiherran tekninen tila on tilava ja siisti. 

Käyttövesiputket on tehty hyvin pinta-asennukseen 

sopiveltuvilla Uponor Unipipe -komposiittiputkella. 

Unipipe-järjestelmän asennuksessa 

ei tarvita tulitöitä. Putki on valmiiksi 

siististi valkoiseksi pintakäsitelty, mikä nopeuttaa 

asennusta ja parantaa lopputuloksen 

laatua. 

Tähtiherran lämmönjako-, käyttövesi- ja 

ilmanvaihtojärjestelmä- sekä salaoja-, sadevesi-, 

viemäri- ja radonputkistot ovat Uponorin 

valmistamia. Valmiiden tehdasvalmisteisten 

järjestelmäkokonaisuuksien käyttö 

selkeytti rakentamisprosessia ja varmisti rakentamisen 

keskeisten vaiheiden laadun. 

Käyttövesi – monipuolista turvallisuutta 

Tähtiherraan asennettiin Uponor Wirsbo 

-käyttövesiratkaisu. Se on ainoa markkinoilla 

oleva ratkaisu, joka muodostaa asennusvalmiin 

käyttövesijärjestelmän kaikkine 

komponentteineen. Siinä jokainen osa sopii 

yhteen toisten kanssa muodostaen vesitiiviin 

kokonaisuuden. Putkista ei irtoa metalleja 

tai muita epäpuhtauksia juomaveteen. 

Tähtiherrassa on runsaasti pesu- ja saniteettitiloja. 

Jokaiselle vesipisteelle on vedetty 

omat putkensa, joiden välillä ei ole 

liitoksia. Putket asennettiin suojaputkessa 

rakenteisiin. Suojaputki ohjaa mahdollisen 

vuotoveden vesitiiviin jakotukkikaapin kautta 

näkyville ja estää sen pääsyn rakenteisiin. 

Ylivuotoputki johtaa vuotoveden pois 

kaapista lattiakaivolliseen tilaan ja auttaa 

havaitsemaan vuodon. 

Loppuun asti ajateltua laatua osoittavat 

pienet yksityiskohdat. Asennuksessa käytettiin 

liitinteknologiaa, joka on suunniteltu 

nimenomaan Uponorin PEX-putkelle. 

Se perustuu putken omaan puristusvoimaan, 

varmistaa kestävät liitokset ja takaa 

nopean asennuksen. Järjestelmän hanakulmarasiat 

on suunniteltu siten, että virtaus- 

Tähtiherrassa käytettiin Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmää. 

Se on ensimmäinen koko rakennuksen käyttövesiverkoston 

jakotukilta vesipisteelle kattava kokonaisuus. Yhteensopiva 

järjestelmä antaa hyvän suojan kosteusvaurioita 

vastaan ja siinä käytetty pex-materiaali sopii juomaveden 

kuljettamiseen eikä juomaveteen pääse liukenemaan 

metalleja tai muita epäpuhtauksia. 

Teksti: Uponor Kuvat: Reino Havumäki/Studio Havumäki Oy 

24


putki voidaan vaihtaa hanakulmarasiaa ja vedeneristystä irrottamatta 

tai rikkomatta. 

Teknisessä tilassa, jossa asennukset tehtiin pinta-asennuksina, 

käytettiin Uponor Unipipe -komposiittiputkijärjestelmää. Komposiittirakenne 

yhdistää muovin syöpymättömyyden ja hygieenisyyden 

metallin lujuuteen. Tähtiherran viimeisteltyyn olemukseen sopii 

hyvin putken valmis valkoinen pintakäsittely, joten putkea ei enää 

työmaalla tarvinnut maalata. 

Lattialämmitys – mukavuutta ja energiatehokkuutta 

sisissa ikkunoissa. Tähtiherran ikkunat heijastavat takaisin suurimman 

osan sisälämmöstä, mutta suojaavat samalla sisällä olijoita 

liialliselta ultravioletti- ja lämpösäteilyltä. Ikkunat ovat myös itsepuhdistuvia. 

UV-säteily hajottaa lian ikkunan pinnalle, josta vesi 

huuhtelee sen pois. 

Ilmanvaihto – terveellistä sisäilmaa 

Tähtiherran ilmanvaihto toteutettiin Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmällä. 

Talo jaettiin kahteen erilliseen ilmanvaihtovyöhykkeeseen. 

Talossa on kaksi ilmanvaihtokonetta. Niistä toinen 

Tähtiherran energiatehokkuuden yhtenä kulmakivenä on vesikiertoinen 

Uponor Wirsbo -lattialämmitys. Lattialämmityksessä 

putkistossa kiertävän veden lämpötilaksi riittää +27 °C - +45 °C, 

riippuen välipohjan ja lattian tyypistä. Aurinkolämmityksen hyötysuhde 

paranee, kun 

lämmönjaon toimintalämpötila 

on 

alhainen. Tästä 

syystä matalalämpötilainen 

lattialämmitys 

soveltuukin 

erinomaisesti 

käytettäväksi aurinkolämmityksen 

kanssa. Tähtiherran 

betonirakenteinen 

välipohja varaa 

sekin itseensä lämpöä 

sopien näin 

hyvin yhteen lattialämmityksen 

kanssa. 

Lattialämmityksellä 

ohjaa alakerran ja toinen vähäisessä päiväkäytössä olevien yläkerran 

makuutilojen ilmanvaihtoa. 

Muoviset ilmanvaihtokanavat helpottivat ja nopeuttivat oleellisesti 

ilmanvaihtokanaviston asentamista. Antistaattiseen kanavistoon 

ei pääse kertymään 

epäpuhtauksia, 

jotka heikentäisivät 

sisäilman 

laatua. Ulkoilman 

epäpuhtaudet 

suodatetaan pois ilmanvaihdon 

hienosuodattimilla. 

Tähtiherran 

ilmanvaihto 

tehostuu automaattisesti, 

kun ilman 

kosteus nousee 

määritellyn tason 

yläpuolelle. Ilman 

kosteuspitoisuutta 

mitataan 

kosteisiin tiloihin sijoitetuin 

kosteusantureinmityksellä, 

ja aurinkoläm- 

jota nykyaikainen 

öljylämmitys 

Herralan Tähtiherra hyödyntää ekologisesti aurinkolämpöä. Matalalämpötilainen lattialämmitys 

sopii hyvin aurinkolämmityksen kumppaniksi, sillä aurinkolämmityksen hyötysuhde paranee, 

kun lämmönjaon toimintalämpötila on alhainen. 

Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmän 

täydentää, Tähtiherran lämmityskustannuksissa tavoitellaan 

25 prosentin säästöä. Käyttöveden valmistuskustannuksissa säästötavoite 

on peräti 50 prosenttia verrattuna perinteisiin, ilman 

aurinkolämmitystä toteutettuihin ratkaisuihin. 

Lattialämmityksen lämpö jakautuu huoneistoon tasaisesti ja 

kohdistuu jalkoihin, joilla ihminen herkimmin aistii vedon. Lattialämmitteisten 

talojen sisälämpötilaa voidaan usein pitää alhaisempana 

lämmöntalteenotto lämmittää poistoilmasta otetulla lämmöllä 

tuloilmaa noin 60 prosentin hyötysuhteella. Tähtiherrassa on erikoispiirteenä 

ilmanvaihtolaitteelle tulevan ulkoilman esilämmitys. 

Esilämmityksen ja lämmöntalteenoton yhteisvaikutus nostaa lämmöntalteenoton 

hyötysuhteen 80 prosenttiin. Esilämmitys voi 

toimia myös viilentäjänä, jonka avulla huoneiden lämpötiloja voidaan 

laskea useita asteita. 

kuin muilla lämmönjakotavoilla, eikä mukavuudesta silti tar- 

vitse tinkiä. Kahden asteen ero sisälämpötiloissa merkitsee 10 Radonputkisto – turvallista asumista 

prosentin säästöä lämmityskustannuksissa. 

Tähtiherran kaikkiin huoneisiin voidaan säätää tarkasti haluttu 

lämpötila. Makuuhuonetilat pysyvät miellyttävän viileinä ja kosteat 

tilat taas hieman lämpimämpinä, mikä nopeuttaa niiden kuivumista. 

Säätöjärjestelmä ottaa huomioon myös ulkolämpötilan 

muutokset, tällöin ei esimerkiksi turhaan lämmitä huonetta, johon 

auringon lämpösäteily jo vaikuttaa. 

Herrala-talon ulkovaippa on tiivis. Ikkunoiden lämmönläpäisyominaisuudet 

Heinolan messualueen maaperässä on radonkaasua. Sen pitäminen 

pois rakennuksen sisäilmasta vaatii oman putkistonsa. 

Ratkaisuna on Uponorin Radonputkistopaketti. Tähtiherrassa radonputkisto 

asennettiin alapohjan alapuolelle ja liitettiin tiiviillä 

putkella katolla olevaan poistoimuriin. Radonturva edellyttää putkiston 

lisäksi tiiviitä alapohjan saumoja ja putkiläpivientejä sekä 

maavastaisten seinien mahdollisimman hyvää tiivistämistä. 

ovat 1,5 kertaa paremmat kuin perinteisissä 

kolmila- 

25

Ennaltaehkäisevää 

paloturvallisuutta 


Asumisen paloturvallisuuteen liittyy rakennusaikana lakisääteisiä 

tarkastuksia mm. hormien ja öljylämmityslaitteiden osalta ja itse asumisajan 

osalta pakollinen palovaroitin. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa 

sitä kokonaisturvallisuutta, johon eniten pystyy viime kädessä vaikuttamaan 

rakennuttajan – mm. rakentajaperheen – omat ratkaisut ja vaatimukset. 

Suomessa rakentamisen valvonta kuuluu 

rakennusvalvontaviranomaisille, jotka 

valvovat ja ohjaavat rakentamista. Viranomaisten 

ja rakennuttajan välissä toimii 

kohteen vastaava työnjohtaja. Pelastuslaitoksen 

palotarkastusasiantuntijaa tarvitaan 

silloin, kun kysymykseen tulevat paloturvallisuuteen 

liittyvien määräysten mahdollinen 

soveltaminen tai valvontaviranomaisten 

resurssipula. 

Palotarkastaja asiantuntijaroolissa 

Kun alueellinen pelastustoimi astui voimaan 

tämän vuoden alusta, muuttuivat 

myös palotarkastajan ja rakennusvalvonnan 

roolit. – Pyrimme keskittymään asiantuntijatehtäviin. 

Lakisääteisesti paloviranomaisen 

tulee tarkastaa uudisrakennuksen 

öljylämmityslaitteistot, mutta olemme 

mielellämme mukana myös muissa keskuslämmitysjärjestelmien, 

kuten pellettiä ja haketta 

käyttävien laitteiden tarkastuksessa, 

sanoo Tampereen kaupungin aluepelastuslaitoksen 

johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen. 

– Meillä Tampereella on aika hyvä 

tilanne rakennusvalvonnan resurssien suhteen, 

mutta tiedän, että joissain pienemmissä 

kunnissa paloviranomaiset osallistuvat 

myös hormitarkastuksiin ja ilmanvaihtolaitteiston 

asennustarkastuksiin, jatkaa 

Mutikainen. 

Älä tyydy minimitasoon! 

– Lain vaatimukset paloturvallisuuden 

suhteen asettavat vain sen minimitason, 

josta nykyaikaisin laittein ja muutamin rakenteellisin 

ratkaisuin voidaan turvallisuustasoa 

nostaa helposti. Tosin jopa palovaroitintakaan 

ei ole löytynyt kaikista tulipalokohteista, 

vaikka tiedossa on, että suurin 

osa palokuolemista tapahtuu kotona, 

muistuttaa Mutikainen. -Markkinoilla on 

Johtava palotarkasta Pekka Mutikainen. 

palovaroittimia, jotka voidaan liittää suoraan 

sähköjärjestelmään, joten patterien 

vaihdostakaan ei tarvitse huolehtia. Pientaloihin 

soveltuvia sammutusjärjestelmiä on 

niin ikään aika pian tulossa myyntiin. – Valmistulisijoja 

ja elementtihormeja ostettaessa 

on hyvä tarkistaa, että vaikka niissä on 

CE-merkintä, niin vastaavatko tuotteet silti 

meidän rakennusmääräyksiämme, ohjaa 

Mutikainen. 

Jo suunnitteluvaiheessa 

– Paloturvallisuuteen liittyviä asioita on 

hyvä tarkastaa myös jo koko suunnitteluprosessin 

ajan, muistuttaa Mutikainen. 

Kaupunkialueelle rakennettaessa saattaa 

olla, ettei pieni tontti mahdollista kahdeksan 

metrin etäisyyttä naapuritaloon, mikä 

on sitten huomioitava rakenteissa. Erityisesti 

kehottaisin kiinnittämään huomiota 

nykyisin aika vallitsevan kaksikerroksisen 

pientalon tilasuunnitteluun; onko yläkerrassa 

mahdollisesti asuvat lapset ja vanhukset 

riittävän toimintakykyisiä onnettomuustilanteessa? 

Myös sähkösuunnitteluun on 

kiinnitettävä huomiota; pistorasioita on 

oltava riittävästi, jottei jatkojohtoja tarvita 

missään olosuhteissa, korostaa Mutikainen. 

Sisustusmateriaalien suhteen ei ole hirveän 

tiukkoja vaatimuksia, D-luokka on täytettävä 

(A = palamaton), palohan syttyy 

useimmiten laitteista tai kalusteista, mutta 

palon leviämiseen on sisustusmateriaaleilla 

vaikutus. 

Teksti: Suorakanava Oy Kuvat: Raimo Holopainen ja Keijo Aulu 

26


Pienillä asioilla 

– Vielä haluaisin korostaa osoitemerkintöjä. 

Kaikkien pitäisi ymmärtää, että on jo 

oman turvallisuuden kannalta tärkeätä, että 

sairas- ja paloauto saavat tarkan osoitteen 

heti hälytystilanteessa. Kattotikkaiden ja 

-siltojen suunnitteluun tulisi myös kiinnittää 

huomiota jo nuohoojankin työturvallisuuden 

kannalta. Sen sijaan piha-alueelle 

ei tarvitse varata paloautolle parkkipaikkaa. 

Jos muuttoauto pääsee pihalle, niin se riittää 

myös meille. – Muistuttaisin myös, että 

se perheen kaikkein pienin jäsen – kissa 

tai koira – saattaa uteliaisuudessaan tönäistä 

esim. pöytälampun vuoteelle, jolloin palovaara 

on jo olemassa, konkretisoi johtava 

palotarkasta Pekka Mutikainen. 

Luokitusjärjestelmän käyttö 

Rakennusosiin kohdistuvat vaatimukset 

kuvataan seuraavilla merkinnöillä: 

– R = kantavuus 

– E = tiiviys 

– I = eristävyys. 

Merkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeen 

ilmoitetaan palonkestävyysaika 

minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 

15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 

240. Näin muodostuva merkintä on 

rakennusosan paloluokka. 

Rakennustarvikkeiden luokat kuvataan 

merkinnöillä: A1, A2, B, C, D, 

E, F. Tarkempaa tietoa löytyy Suomen 

rakentamismääräyskokoelman osasta 

E1. 

Lisätietoa pieniin savuhormeihin liittyvästä 

paloturvallisuudesta löytyy Suomen 

Rakennusmääräyskokoelman 

osasta E3. 

Tulisijojen paloturvallisuutta käsitellään 

Suomen rakennusmääräyskokoelman 

osassa E8. 

Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen 

paloturvallisuudesta kerrotaan 

Suomen Rakennusmääräyskokoelman 

osassa E9. 

Suomen rakentamismääräyskokoelma 

löytyy Ympäristöministeriön Internet-sivuilta, 

www.ymparisto.fi, kohdasta 

Maankäyttö ja rakentaminen, otsikon 

Lainsäädäntö alta. 

Voit myös itse tehdä oman 

palotarkastuksen 

Palotarkastuksen tarkoituksena on ehkäistä 

ihmiselle, omaisuudelle tai ympäristölle 

tulipalosta tai muista onnettomuuksista 

aiheutuvaa vaaraa. Uudisrakentajan 

lisäksi myös vanhemmassa pientalossa 

asuvan kannattaa kiinnittää huomiota 

paloturvallisuuteen. Palotarkastuksen 

suorittaa viranomainen, mutta myös itse 

voi vaikuttaa kotinsa paloturvallisuuteen, 

tarkistamalla seuraavat asiat: 

– Palovaroitinvaroittimet on hankittu 

sekä asennettu oikeaan paikkaan. 

– Palovaroittimet ovat toimintakuntoisia. 

– Yläkerran huoneissa on kiinteät ja kunnossa 

olevat pelastustikkaat. 

– Kattotikkaat, kattosilta ja talotikkaat 

ovat kunnossa. 

– Tulisijat ja savuhormit ovat ehjät ja 

säännöllisesti nuohottuja. 

– Öljysäiliö on tarkastettu ja huollettu 

säännöllisesti. 

– Saunan kiuas on asennettu paloturvallisesti 

ja tukevasti. 

– Kiukaan suojaetäisyydet ovat määräysten 

mukaiset. 

– Kiukaan päällä ei pidetä pyykkejä kuivumassa. 

– Rakennuksen vierustoilla ei säilytetä 

helposti syttyviä tavaroita. 

– Ullakolla ja kellarissa ei turhaan säilytetä 

helposti syttyvää tavaraa. 

– Autotalli ei ole palovaaraa aiheuttava 

varastotila. 

– Palavat nesteet, nestekaasu ja muut 

vaaralliset aineet säilytetään määräysten 

mukaisesti. 

– Nestekaasua käyttävät laitteet ovat kunnossa 

ja paloturvallisia. 

– Sisätiloissa nestekaasua käytettäessä ilmanvaihto 

on riittävä. 

– Sähkölaitteet ja -asennukset on määräysten 

mukaiset ja kunnossa. 

– Alkusammutuskalusto on tarkastettu ja 

huollettu. 

– Koko perhe on opetellut sammutusvälineiden 

käytön ja pelastautumisen. 

– Mahdolliset palo-ovet ovat kiinni. 

– Uloskäytävillä ei ole poistumista estäviä 

tavaroita. 

– Talon osoitenumero on näkyvissä kadulle 

asti. 

– Helposti syttyvät aineet, kuten liuottimet, 

maalit, pesu- ja desinfiointiaineet 

samoin kuin myrkylliset tuotteet hyönteismyrkyt, 

lääkkeet ja myrkylliset kasvit, 

ovat lasten ulottumattomissa. 

27

Tiilirakentaminen 

Testattua tietoa muuratuista savupiipuista 

– paloturvallisuutta 

ja energiansäästöä 

Suoritettujen markkinatutkimusten mukaan 46 % uusien pientalojen 

piipuista muurattiin v. 2003 poltetuista tiilistä (Rakennustutkimus RTS Oy). 

Muuratun tiilipiipun suosion keskeisinä perusteina ovat tutkimuksen mukaan 

tunnettu, pitkäikäinen ratkaisu sekä hyvät lämmönvarausominaisuudet. Näiden 

sinänsä itsestään selvien perusteiden tueksi on Suomen Tiiliteollisuusliitto 

ry teettänyt mittavan koesarjan, jossa on selvitetty sekä tiilipiipun palonkestävyys- 

että lämpöteknisiä ominaisuuksia. 

osiin kertyneet jäämät aikaansaavat hallitsemattoman 

palon. Kokeessa savupiippuun 

johdetaan savukaasuja niin, että 

1000 °C lämpötila saavutetaan kymmenessä 

minuutissa kokeen alkamisesta. Testauslämpötilaa 

ylläpidetään 30 minuutin 

ajan. 

A. Muuratun savupiipun 

palonkestävyysominaisuudet 

Tiilipiipun palonkestävyysominaisuuksien 

selvittämiseksi muurattiin rakentamismääräyskokoelman 

ohjeen E3:n mukainen 

1/1 kiven tiilipiippu VTT:n palolaboratorion 

testaushalliin, jossa suoritettiin palonkestävyyskokeet 

8.–30.6.2004 välisenä 

aikana. Piippu testattiin standardiehdotuksen 

prEN13216-1:2003:Chimneys – Test 

methods for system chimneys – Part1: General 

test methods mukaan. 

Ennen palonkestävyyskokeita piipun 

ympärille rakennettiin 50 mm:n suojaetäisyydelle 

puuseinänurkkaus, jonka pintalämpötiloja 

mitattiin kokeen aikana yhteensä 

51:llä lämpötila-anturilla. Standardin 

mukaisia palonkestävyyskokeita tehtiin 

kolmessa eri lämpötilaluokassa (kts. 

taulukko 1). 

A1. Palonkestävyystestit 

Palonkestävyyskokeessa savupiippuun 

johdetaan kuumia savukaasuja, joiden nopeus 

ja lämpötila riippuvat testattavan piipun 

lämpötila- ja paineluokasta sekä savukanavan 

koosta. Testauslämpötilaa ylläpidetään, 

kunnes savupiipun ja sen ympäröivien 

rakenteiden lämpötilat ovat tasoittuneet 

tai saavutetaan kokeen maksimiaika 

6 tuntia. Suoritetuissa testeissä kaikissa 

lämpötilaluokissa jouduttiin koetta jatkamaan 

maksimiaikaan asti. 

A2. Nokipalokoe 

Nokipalokokeen tarkoituksena on simuloida 

piipussa tilannetta, että piipun sisä- 

Taulukko 2. Analysoitujen testijaksojen tietoja 

A3. Kaasutiiviyskokeet 

Taulukko 1. Palonkestävyys- ja kaasutiiviyskokeiden tulokset 

Piipun ilmatiiviyden tutkimiseksi suoritettiin 

kaikkiaan viisi kaasutiiviyskoetta tau- 

Mittaus EN 1443:2003 mukainen vaatimus Mittaustulos 

Kaasutiiviyskoe 1 ≤ 2,0 l/(sm 2 ) ≤ 0,2 l/(sm 2 ) 

T300 ≤ 85 °C 1 49 ° C 2 


T450 ≤ 85 °C 75 °C 


Nokipalokoe ≤ 100 °C 41 °C 


T400 ≤ 85 °C 67 °C 


1 

Palavatarvikkeisen rakennusosan maksimi pintalämpötila, kun alkulämpötila on 20 °C. 

2 

Maksimilämpötilakokeessa, kun alkulämpötila oli 23-24 °C. 

Muurattu tiilipiippu, Valmispiippu, 

testi n:o 3 testi n:o 5 

Testiajankohta 3.3.2004 19.3.2004 

Ulkolämpötila -5,1 °C -2,8 °C 

Sisälämpötila t=0 20,0 °C 21,2 °C 

Puun kosteus (%) 6,3 6,6 

Panoskoot (kg) 1. 2,44 2,34 

2. 2,26 2,4 

3. 1,98 2,00 

4. 2,00 1,88 

5. 1,60 1,64 

6. 1,76 1,76 

Yht. 12,04 12,02 

Kokonaispolttoaika 3 h 56 min 3 h 40 min 

Teksti: Jari Valtonen Kuvat: Tiileri 

28


lukko 1:n mukaisesti. Kokeessa savupiipun 

aukot suljetaan tiiviisti ja savupiippuun johdetaan 

paineilmaa siten, että standardin 

mukainen koepaine saavutetaan. Määritettävä 

arvo kertoo montako litraa sekunnissa 

piipun yhtä neliömetrin sisäpinta-alaa 

kohti vuotaa ilmaa (kts taul 1). 

A4. Koetulokset 

Suoritetuissa testeissä muurattu tiilipiippu 

täytti standardissa EN 1443:2003, 

Chimneys – General requirements kohdissa 

6.3.3.2, 6.3.3.3 ja 6.4.1 esitetyt palonkestävyys- 

ja tiiviysvaatimukset valituille 

lämpötilaluokille (T300, T400 ja T450) 

50 mm:n suojaetäisyydellä. Testattu tiilipiippu 

on lisäksi nokipalonkestävä sekä 

nuohouksen kestävä. 

B. Muuratun savupiipun lämpötekniset 

ominaisuudet 

Tulisijojen panospoltossa puusta vapautuva 

lämpöenergia siirtyy tulisijan rakenteiden 

kautta lämmitettävään tilaan. Puun kiihkeimmän 

palamisen aikana tulipesässä vapautuva 

lämmitysteho on tyypillisesti useita 

kymmeniä kilowatteja (20-50 kW), joten 

varaavissa tulisijoissa merkittävä osa tästä 

energiasta varastoituu polttoprosessin aikana 

tulisijan rakenteisiin pienentäen lämmityksenaikaista 

tehopiikkiä ja pidentäen yhden 

lämmityssyklin lämmitysaikaa. 

Massiivinen, muurattu savupiippu toimii 

vastaavana lämmönvaraajana. Tulisijan tyypistä 

ja rakennuksen arkkitehtuurista riippuen 

savupiipun varaavilla ominaisuuksilla 

on useita positiivisia ominaisuuksia: 

• varaavaan tulisijaan liitettynä muurattu 

piippu toimii tehokkaana lämmöntalteenottajana 

parantaen entisestään tulisijan 

hyötysuhdetta. 

• kevyen tulisijan parina massiivinen 

muurattu piippu muodostaa merkittävän 

lämpövaraston, joka parantaa paitsi puun 

polton hyötysuhdetta myös käyttömukavuutta, 

sillä lämmönluovutusajan pidentyessä 

pitenee myös polttamisjaksojen välinen 

aika. 

• useampikerroksisissa rakennuksissa 

muurattu piippu toimii tehokkaana lämmönjakajana 

ylemmissä kerroksissa lisäten 

tulisijalämmityksen kokonaisosuutta rakennuksen 

lämmityksestä. 

B1. Muuratun piipun ja valmispiipun 

testipoltot 

Eri piipputyyppien lämpöteknisten ominaisuuksien 

selvittämiseksi tehtiin laboratorio-olosuhteissa 

sarja polttokokeita, joissa 

mitattiin muuratun tiilipiipun ja valmispiipun 

3 pintalämpötilat polttojakson ja sitä 

seuranneen jäähtymisvaiheen aikana. Molemmilla 

piipputyypeillä tehtiin viiden eri 

polttokerran testi. Testien tulisijana käytettiin 

kamiinatyyppistä tulisijaa (kuva 1), jonka 

piippuun suuntautuvan säteilylämmön 

vaikutusta oli osittain eliminoitu suojapellillä. 

Testin tarkoituksena oli määrittää mitattavien 

pintalämpötilojen perusteella piipuista 

huonetilaan purkautuva energiamää- 

3 

Valmispiipputyyppinä testissä oli nk. 

kolmikerrospiippu, jossa sisäosan muodostaa 

keraaminen hormielementti , keskellä 

50 mm:n vuorivillaeriste ja ulkopinnassa 

kevytsoraelementti. 

Kuva 1. Testeissä käytetty tulisija. 

rä yhden testijakson aiheuttamana. Yhden 

testijakson aikana poltettiin tulisijassa yhteensä 

6 pesällistä vastaten n. 12 kg puumäärää. 

Molemmissa piipuissa oli asennettuna 

savupelti yhtäläiseen korkeuteen, 2,6 metriin 

Testissä kiinnitettiin molempien piippujen 

ulkopintoihin (vasen sivu, eteen) yhteensä 

20 pintalämpötila-anturia (kuva 2), 

jotka rekisteröivät eri korkeuksilla olevien 

antureiden lämpötilat minuutin välein. Näiden 

pintalämpötila-antureiden perusteella 

määritettiin piipun keskimääräinen pintalämpötila 

18 tuntia kestäneen rekisteröinnin 

aikana. 

Testi suoritettiin normaalia lämmityskäyttöä 

mukaellen. Ensimmäinen panos 

molemmissa kokeissa sytytettiin panoksen 

päältä pienin puin. Tätä seuraavat panokset 

(kts. taulukko 1) lisättiin, kun tulipesässä 

oli syttymisen kannalta sopiva hiillos. 

Viimeisen panoksen jälkeen, hiilloksen hiipuessa 

silmämääräisesti yhtäläiseksi, sul- 

29


jettiin pellit. Jatkotarkastelua varten valittiin 

molempien piipputyyppien testisarjoista 

mahdollisimman yhtäläiset poltot. 

B2. Testien tulokset 

Muuratun tiilipiipun ja valmispiipun pintalämpötilat 

eroavat selkeästi toisistaan. 

Edestä mitatuissa eri testijaksojen keskiarvojen 

mukaan tiilipiipun maksimilämpötilat 

ovat n. 75 °C, kun valmispiipussa vastaava 

lämpötila jää n. 30 °C alemmaksi. 

Vastaavissa vasemman sivun mittapisteissä 

lämpötilat jäävät viitisen astetta alemmiksi 

molemmissa piipputyypeissä, eron 

piippujen kesken jääden samaksi. 

Suoritetuissa laskelmissa on arvioitu 

mitattujen pintalämpötilojen perusteella 

Kuva 2. Pintalämpötila-anturien sijainnit valmispiipussa. 

1800 

1600 

1400 

Tiilipiippu, ka. 632 W 

1200 

W 1000 

800 

600 

Valmispiippu, ka. 202 W 

400 

200 

0 

0:00:00 2:24:00 4:48:00 7:12:00 9:36:00 12:00:00 14:24:00 16:48:00 19:12:00 

Kuva 3. Testissä mitattujen piipputyyppien lämmönluovutuskäyrät. 

kahden eri piipputyypin luovuttamaa lämpötehoa 

sekä kokonaisenergiamäärää 

koko jäähtymisjakson aikana. Laskelmat 

perustuvat vakiolämpöiseen (20 °C) huonetilaan, 

jonka korkeudeksi on oletettu 2,7 

metriä. 

Esitetyt lämmönluovutuskäyrät on laskettu 

SFS-EN 13240 A1-standardissa esitetyllä 

laskentamenetelmällä. Piippujen sisältämä 

jäännösenergiamäärä mittausjakson 

loputtua on määritetty Newtonin jäähtymislain 

perusteella lämmönluovutuskäyrän 

avulla. 

Piippujen lämmönluovutuskäyrät on esitetty 

kuvassa 3. Tiilipiipun maksimilämpöteho, 

n. 1500 W saavutetaan n. 4 tunnin 

jälkeen ensimmäisen panoksen sytyttämisestä 

ja suunnilleen samanaikaisesti saavuttaa 

valmispiippu maksiminsa n. 500 W. 

B3. Testitulosten käytännön merkitys 

18 tunnin mittausjakson aikainen keskimääräinen 

teho on tiilipiipulla 630 W, 

kun se valmispiipulla on 202 W. Jäännösenergiamäärä 

huomioiden saadaan tiilipiipun 

kautta kokonaisuudessaan huonetilaan 

luovutetuksi energiamääräksi 11,8 

kWh ja valmispiipulla 3,7 kWh. Valmispiippuun 

verrattuna massiivinen tiilipiippu pystyy 

siis varaamaan (ja luovuttamaan huonetilaan) 

yli kolminkertaisen energiamäärän 

kuumien savukaasujen sisältämästä 

energiasta. 

Mikäli testitulisijan tyyppistä tulisijaa 

käytetään aktiivisesti lämmitykseen ja sillä 

lämmitetään 4 kertaa viikossa lämmityskauden 

(lokakuusta huhtikuuhun) aikana, 

voidaan massiivisen tiilipiipun ansiosta 

säästää yli 90 €/lämmityskausi! 4 

Testissä käytetty tulisijatyyppi ei ominaisuuksiltaan 

(olematon varaavuus, lyhyehkö 

lämmönluovutusaika) ole soveliaimpia 

tyyppejä tasalämpöisten rakennusten lämmitykseen. 

Sen sijaan vapaa-ajan asunnoissa, 

joissa hetkellistä tehoa tarvitaan runsaasti 

kylmänä olevien tilojen lämmittämiseen, 

toimii itse tulisija nopean tehon lähteenä 

ja sen jatkeena oleva massiivinen 

piippu lämmönluovutusaikaa pidentävänä 

elementtinä. 

4 

Lämmitysenergian hintana on käytetty 

keskimääräistä, tyypillisen kotitalouskäyttäjän 

vuoden 2004 alussa maksamaa sähkön 

hintaa 10,1 cnt/kWh (Lähde: Energia-alan 

Keskusliitto ry Finergy). 

Yhteenveto 

Perinteinen muurattu savupiippu on laajassa 

testiohjelmassa osoittautunut maineensa 

ja velvoittavan perinteensä mukaiseksi. 

Muurattu savupiippu täyttää uusimpien 

eurooppalaisten savupiipuille laadittujen 

standardien vaatimukset niin T300, 

T400 ja T450 palonkestävyysluokissa kuin 

vaativassa nokipalotestissäkin. 

Varaavuus – niin tulisijoissa kuin myös 

savupiipuissa – on viime aikaisten tutkimusten 

mukaan noussut yhdeksi keskeisimmistä 

ominaisuuksista. Sen mukanaan 

tuomia konkreettisia hyötyjä ovat käyttömukavuus, 

asumisviihtyvyys sekä tässäkin 

selvityksessä osoitettu energiataloudellisuus. 

30

Uusi ja vanha lyövät 

kättä sopusoinnussa Porissa, jossa 

perinteikkään puuvillatehtaan miljööseen 

remontoidaan upouusi terveysasema. 


Tiilirakenteet näkyvät 

terveysasemalla 

Historiallisesti arvokkaassa miljöössä remontoitaessa 

yhtenä perusarvona voitanee 

pitää vanhojen rakennusratkaisujen kunnioittamista. 

Terveysaseman tiloja remontoitaessa 

lähtökohtana on ollut, että rakennuksen 

julkisivun ulkoasuun ei juurikaan kosketa. 

Sisäpuolelta tilat rakennetaan käytännössä 

kokonaan uusiksi, kuitenkaan unohtamatta 

rakennuksen arkkitehtuurista historiaa. 

Remontoitavien tilojen kokonaiskerrosala 

on 2577 neliötä. Työmaan vastaava 

mestari Juhani Karilainen kertoo, että ensimmäisenä 

vaiheena remontoitavista tiloista 

purettiin vanhat rakenteet. 

– Kun meidän remonttiporukkamme 

urakka alkoi, oli purkutyöt tehty ja edessämme 

oli käytännössä kaksi kerrosta tyhjiä 

tehdashalleja. Ainoastaan kantava runko 

oli jäljellä, kaikki väliseinätkin oli purettu 

pois. 

Vanha rakennus ei sinällään tuonut erityisratkaisuja 

rakentamiseen. Historiallisia 

rakenteita tuodaan kuitenkin esille. Seinän 

tiilirakenteet ovat iästään huolimatta edelleen 

hyvässä kunnossa, joten niitä ei haluta 

tasoittaa näkymättömiin. Tiiliseinä ainoastaan 

maalataan sisäpuolelta niin, että 

muuratun pinnan muodot tulevat esille. 

Terveysaseman sisärakenteissa tiilet ovat 

muutenkin vahvasti esillä. Väliseinissä käytetään 

paljon Tiilerin tiiliä sekä siporexharkkoa 

ja kertopuurunkoista kipsiväliseinää. 

Tuleva käyttötarkoitus asettaa huonetiloille 

omat vaatimuksensa. 

– Äänieristyksen pitää olla erityisen 

hyvä, sillä potilaiden ja lääkärien keskusteluthan 

eivät saa kuulua ulkopuolisille. 

31 

Tähän seikkaan pitää kiinnittää huomiota 

rakennusvaiheessa. Mitään mullistavaa tässä 

ei kuitenkaan ole. Muissa vastaavissa 

tiloissa on samat vaatimukset, selvittää 

Juhani Karilainen. 

Äänieristyksen varmistamiseksi huoneiden 

seinien rungon kummallekin puolelle 

asennetaan kaksi kipsilevykerrosta ja villa 

väliin. Lopuksi seinän ja lattian rajat kitataan 

akustomassalla. 

Kehittyvä "tehdasalue" 

Porin puuvillatehtaalla on takanaan vaiherikas 

historia. Vuonna 1899 pidettiin 

tehdasrakennuksen ensimmäisiä harjannostajaisia 

ja kehräämö sekä kutomo saatiin 

käyntiin vuoden 1900 lopulla. Pitkään 

jatkunut porilainen kutomateollisuus sai 

lamauttavan iskun, kun tehtaan kutomo 

tuhoutui täydellisesti tulipalossa vuonna 

1981. Tekstiilien tuotannon viimeiset rippeet 

ajettiin lopullisesti alas kymmenisen 

vuotta sitten. 

Puuvillatehtaan yli satavuotiset rakennukset 

jäivät pitkäksi aikaa vähälle käytölle, 

mutta elävät parhaillaan elpymisen ja 

vahvan kasvun kautta. Useat yritykset ja 

oppilaitokset ovat löytäneet tehdasrakennuksista 

uudet tilat. Tuoreimpien joukossa 

tulokaslistalla on Pohjois-Porin Terveysasema, 

jota varten remontoitavat tilat valmistuvat 

toukokuussa 2005. 

Teksti ja kuvat: Jarno Kylmänen

Ilmanvaihto 

Markkinointi- ja myyntipäällikkö Jouni Mäki Finndomolta sanoo valmistalojen suosion olevan kasvussa. -Ihmiset haluavat yhä valmiimpaa. 

Kodin ostajille valmistaloajattelun tarjoama budjetin ja aikataulun pitäminen sekä rakennusprojektin huolettomuus on tärkeää. Siksi haemme 

myös yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä, joihin varmasti voimme luottaa, Jouni Mäki kertoo. 

Ilmanvaihto käyttövalmiina 

almistalofilosofiam- 

Vme edellyttää turvallisia toimittajia ja 

luotettavia laitteita. Asiakkaamme 

etuoikeus on nauttia hyvin suunnitellusta 

kodista ja laadukkaasta sisäilmasta, 

eikä hänen pidä joutua miettimään 

minkä laitteen valitsisi", kertoo 

Suomen suurimman valmistalotoimittaja 

Finndomo Oy:n markkinointi- 

ja myyntipäällikkö Jouni Mäki. 

Finndomon Säynätsalossa sijaitsevan 

talotehtaan yhteistyökumppani ilmanvaihtojärjestelmien 

toimittajana 

on Vallox Oy. 

Suomessa on Jouni Mäen mukaan elänyt 

vahva itse tekemisen perinne, joka on 

rajoittanut valmistalojen myyntiä. Nyt näyttää 

kuitenkin siltä, että tilanne talomarkkinoilla 

on hiljalleen muuttumassa. 

suoraan talotehtaalta 

Yhteiskunnan ja elämäntapojen muuttuessa 

myös rakentajat hakevat yhä valmiimpia 

ratkaisuja. Valmistuvista pientaloista 

noin 60 prosenttia on talotehtaiden 

taloja. Valmistalojen osuus näistä on kohonnut 

näistä jo lähelle 10 prosenttia. 

Vain pihatyöt puuttuvat 

Ostaessaan valmistalon asiakas valitsee 

talon Finndomon mallistosta, tekee 

haluamansa valinnat liittyen tilankäyttöön, 

tekniikkaan ja materiaaleihin. Kun 

ratkaisut on tehty, talo toteutetaan tarkalleen 

niitä noudattaen. Talon kokoamiseen 

tehtaan linjalla kuluu kahdeksan 

päivää. 

Vastuu kaikista taloon liittyvistä materiaaleista 

ja asennuksista on selkeästi Finndomolla, 

eikä asennusvaiheessa käytetä 

mitään muita osia kuin niitä, jotka taloon 

on suunniteltu. 

– Kustannustaso pitää varmasti, eikä yllätyksiä 

synny. Talot kootaan ja talotekniikka 

asennetaan hyvissä tehdasolosuhteissa. 

Samat ihmiset vastaavat kaikista asennuksista 

ja hyviksi havaittuja ratkaisuja sovelletaan 

jokaisessa valmistamassamme talossa 

täsmälleen suunnitellun mukaisina, Jouni 

Mäki painottaa valmistaloajattelun etuja. 

Valmistalon ostaessaan asiakas saa tontilleen 

talon asennettuna niin, että periaatteessa 

vain pihatyöt jäävät tekemättä. Talo 

kuljetetaan talotehtaalta tontille kolmena 

tai neljänä lohkona, jotka työmaalla liitetään 

yhteen. Finndomo takaa talon valmistumisen 

neljässä viikossa siitä, kun se tuodaan 

tontille. 

Teksti: Vallox Oy Kuvat: Pekka Rötkönen, Tähtikuva Oy 

32

Ilmanvaihto 

Vallox-ilmanvaihdolla laadukas sisäilma 

Myös ilmanvaihdon asennukset tehdään 

Finndomolla täysin valmiiksi ennen talon 

kuljettamista tontille. Ilmanvaihtokone, kanavisto 

ja säätöautomatiikka ovat valmiina 

asennettuina. Ilmanvaihto on käyttökunnossa, 

kun lohkojen väliset kanavat liitetään 

yhteen. 

Jouni Mäki korostaa rakennuksen suunnittelun 

merkitystä. Lähtökohtana on asukkaan 

näkökulmasta tervetullut kokonaisajattelu, 

jossa rakennesuunnittelu, ilmanvaihdon 

suunnittelu, sähkösuunnittelu ja sisustussuunnittelu 

kulkevat käsi kädessä. Tämä merkitsee 

esimerkiksi sitä, että lämmön talteenotolla 

varustetun ilmanvaihdon rakennuksen 

energiatehokkuutta lisäävä vaikutus voidaan 

ottaa huomioon rakennesuunnittelussa. 

Mahdolliset ongelmat on ratkaistu jo 

suunnitteluvaiheessa. Yllätyksiin ja tilanteisiin, 

jossa ratkaisu "sävelletään" työmaalla, 

ei enää törmätä. Ratkaisujen toistuminen 

sadoissa taloissa antaa mahdollisuuden hioa 

niitä laitetoimittajien kanssa kuin formulaautoja, 

pienimpiäkin yksityiskohtia myöten 

yhä jalostuneemmiksi ratkaisuiksi. 

– Valmistaloajattelun hyödyt näkyvät 

myös ilmanvaihtoratkaisun laadussa. Käytämme 

varmaa ja laadukkaita tuotteita tarjoavaa 

toimittajaa. Valitsemme laitteen, 

joka varmasti sopii taloihimme ja on sekä 

energiatehokkuudeltaan että ääniominaisuuksiltaan 

korkeatasoinen. Sama asentaja 

vastaa kaikkien talojen ilmanvaihtoratkaisun 

asentamisesta. 

Asukkaille tarjotaan äänettömyyttä 

Finndomo on valinnut 

taloihinsa Vallox 

130 -ilmanvaihtokoneet 

painottaen toimittajan 

ja tekniikan 

luotettavuutta sekä 

koneen riittävää tehoa. 

Asiakas saa kotinsa 

tontilleen ilmanvaihtokoneet, 

kanavisto ja säätöautomatiikka 

valmiiksi 

asennettuna. Samat 

kokeneet asentajat 

vastaavat kaikista 

Finndomon ilmanvaihtoasennuksista. 

Finndomon valitsema Vallox 130 -ilmanvaihtokone 

ei Jouni Mäen mukaan ole 

mallisarjan halvin, mutta se on tehokas ja 

järkevä valinta. 

Ilmanvaihtokoneen teho riittää erilaisten 

talotyyppien ilmanvaihtotarpeisiin ja antaa 

asukkaille mahdollisuuden ilmanvaihdon 

kannalta vaativissakin tilanteissa varmistaa 

kotinsa sisäilman laatu. Haluttu ilmanvaihdon 

taso on säädettävissä neliportaisella 

tehonsäädöllä. 

Vallox 130 -ilmanvaihtokoneen energiatehokkuus 

ylittää selvästi sisäilmamääräysten 

(D2) 30 prosentin vaatimustason. Lämmöntalteenotto 

voidaan kesäaikana ohittaa, 

jolloin tarpeetonta raikkaan ilman lämmitystä 

ei tapahdu. Lämmöntalteenotto on 

varustettu myös huurtumisenestoautomatiikalla, 

joka pysäyttää tarvittaessa hetkellisesti 

koneen tuloilmapuhaltimen. Suodattimien 

puhtautta seuraava suodatinvahti on 

saatavissa koneeseen lisävarusteena. 

– Ilmanvaihtokoneen valinnan lisäksi sisäilman 

laatuun vaikuttaa oleellisesti kanavistoratkaisu. 

Ilmanvaihdon kanavistoratkaisumme 

ovat selkeitä ja yksinkertaisia ja 

niistä on karsittu kaikki ylimääräinen materiaali. 

Tämä on tärkeä osatekijä sisäilmaominaisuuksiltaan 

korkeatasoisen talon 

suunnittelussa. Asukas voikin olla varma, 

että rakennuksessa ei varmasti törmätä 

ongelmiin ääni- ja ilmamäärämittausten 

kanssa. 

Tulevan asumisen hygieenisyyttä lisää 

myös se, että ilmanvaihtokanavat säilytetään 

asianmukaisesti tulpattuna siisteissä 

sisätiloissa asentamiseen asti, eivätkä ne 

joudu turhaan seisomaan ulkotiloissa. 

Loppukäyttäjälle hyötyjä kehitystyöstä 

Vallox Oy:n ja Finndomon yhteistyöllä 

on jo toistakymmentä vuotta kestänyt historia. 

Finndomolla arvostetaan Valloxin 

kokemusta ja innovaatiokykyä, mikä on 

näkynyt lukuisissa pientalojen sisäilmatekniikkaa 

eteenpäin vieneissä ratkaisuissa. 

Vallox toi ensimmäisenä Suomessa 

markkinoille pientalojen huonetiloihin soveltuvat 

ilmanvaihtolaitteet ja oli Euroopan 

ensimmäinen digitaalitekniikkaa soveltavien 

ilmanvaihtolaitteiden valmistaja. Kehitystyön 

tulosta ovat myös lämmöntalteenoton 

energiatehokkuutta oleellisesti lisäävät 

uuden sukupolven lämmöntalteenottolaitteet. 

Luontevaa onkin, että uutta ajattelua 

edustava talotehdas ja ilmanvaihtojärjestelmien 

valmistaja ovat hakeneet myös yhteisellä 

ideoinnilla entistä kehittyneempiä 

ratkaisuja valmistalojen ilmanvaihtoon. 

Eräänä esimerkkinä tästä on ilmanvaihtokoneen 

päälle sijoitettava Valloxin äänenvaimenninelementti. 

Se on tilaa säästävä 

ja helposti asennettavissa. Asukkaan kannalta 

tärkeä yksityiskohta on se, että äänenvaimennin 

on helposti purettavissa ja 

puhdistettavissa ja parantaa näin koko ilmanvaihtoratkaisun 

hygieenisyyttä. 

33


Koti kallellaan 

Kun tällä hetkellä Vantaalla asuvat Timo ja Tuula Agge päättivät, että 

olisi aika vaihtaa pääkaupunkiseuden maisemat Porin ympäristöön, he ryhtyivät etsimään 

sopivaa taloa. Tuleva koti löytyikin kivalta paikalta ja vuonna 1930 rakennetun 

talon remontointi tuntui haasteelta, joka tahdottiin ottaa vastaan. Myös tontin 

suuruus ja kauneus ihastutti ja edesauttoi ostopäätöstä. 

Talon hankinta tehtiin vuoden 2003 syksyllä. 

Tavoitteena on saada kaikki viimeistä pihaistutusta 

myöten valmiiksi viiden vuoden kuluessa. 

Rauhallinen aikataulu ei aiheuta liikaa päänvaivaa 

eikä näin tule tehtyä tyypillisiä kiireestä 

johtuvia virheitä. Samalla ajan kuluessa nähdään, 

kuinka vanha talo elää ja mitkä ratkaisut 

ovat remontoinnissa parhaita niin rakennuksen 

kuin asukkaidenkin kannalta. 

Talo suoraksi 

Remonttia vanhassa talossa tietysti riittää ja 

talo oli vuosien saatossa vieläpä kallistunut toiselle 

sivulleen, joten ensimmäisten töiden joukossa 

oli talon suoristus. Timo käytti suoristamisprojektin 

eri vaiheiden tiedonhakuun puoli 

vuotta, tuloksetta. Mitään dokumenttia vastaavasta 

urakasta ei ole saatavilla ja tästäkin syystä 

hän päätti ryhtyä pitämään rakentamispäiväkirjaa 

omasta urakastaan. 

Talon suoristaminen alkoi nurkkien painumien 

mittauksella. Mittauksessa huomattiin että yksi 

kulma oli painunut 12 cm, toinen 10 cm, kolmas 

9 cm ja neljäs 4 cm. Talo oli siis selvästi kallellaan 

toisella sivulla. Kun painumien suuruudet oli sel- 

Teksti: Sonja Pohjanlehto Kuvat: Jarno Kylmänen ja Timo Agge 

34


vitetty, aloitettiin nosto-operaatio tunkkien avulla. 

Ryömintätilan vanhoja käyntiluukkuja hyödyntäen 

saatiin asennettua tunkit sokkelin ja alapohjan 

väliin ja kriittisimmät kohdat ympäri taloa tuettiin 

kiiloilla. Koska talon toisella sivulla ei käyntiluukkuja 

ollut, tarvittavat aukot tunkkeja varten 

tehtiin perinteisesti miesvoimalla ja lekalla. Tunkkien 

avulla rakennusta voitiin nostaa haluttu määrä 

kustakin nurkasta, jotta lopputuloksena saataisiin 

suorassa seisova talo. 

Antura ja sokkeli uusiksi 

Talon alkuperäinen antura oli tehty luonnonkivistä 

tyylillä "kaikki kivet kelpaavat", siispä anturakin 

oli syytä tehdä uudelleen, tällä kertaa kunnollisella 

betonivalulla. Anturan ja tulevan sokkelin 

väliin laitettiin vanerit ja kun nurkkien varsinainen 

nosto oli tehty, valettiin sokkeli. Talon 

suoristamiseen käytetyt nostopultit jäivät sokkelivalun 

väliin, valun antaessa niille lisätukea. 

Talo seisoo nyt 30 nostopultin varassa. Virallisia 

nostopultteja ei ollut markkinoilla, joten 

ne oli suunniteltava ja valmistettava itse. Yksi 

nostopultti kykenee nostamaan 2000 kg painon 

verran ja talon arvioitiin painavan noin 25 

000 kg. 30 nostopultin määrällä jää talon painoon 

vielä hieman pelivaraa. 

Työ tekijäänsä opettaa 

Nosto-urakan edetessä on Timon tieto ja taito 

karttunut: "Jos eteen vielä tulee vastaavanlainen 

urakka, työjärjestys muuttuisi ainakin anturan 

osalta. Parempi vaihtoehto olisi ensin valaa 

antura uudelleen ja vasta sen jälkeen aloittaa suoristus 

tunkkien avulla" hän kertoo oppimastaan. 

Seuraavaksi taloon asennetaan salaojat ja sadevesijärjestelmä. 

Ennen lumentuloa talon ulkovuori 

ja ikkunat uusitaan ja talven aikana aloitetaan 

sisäremontti. Muuttamaan on tarkoitus 

päästä noin kolmen vuoden kuluttua. 

35

Betonisten pihakivien ja -laattojen suosio kasvaa 

koko ajan. Eikä ihme: ne ovat helppoja asentaa, käytössä 

vaivattomia, viimeistelevät pihan ja jopa nostavat 

kiinteistön arvoa. Niiden hankkiminen on nyt myös entistä 

helpompaa, kun monipuolisen valikoiman kivi- ja 

betonituotteita tarjoava Abetoni avasi kesäkuussa pihakivien 

verkkokaupan ensimmäisen Suomessa. 

Lohja Rudus 

Kivetyksellä tyylikäs kotipiha helposti 

Kaunis ja kestävä pihakivetys on helppo toteuttaa, jos se perustuu 

hyvään suunnitteluun ja huolellisiin pohjatöihin. 

– Pihalaattojen alusrakenteeseen kannattaa pääsääntöisesti tehdä 

kiviaineksista kantavat rakenteet, joiden paksuus riippuu siitä, 

kuljetaanko kivetyksellä jalan vai autolla, markkinointipäällikkö 

Reijo Nieminen Lohja Ruduksen Kiviaines-yksiköstä toteaa. 

Routivat maalajit kuten savi ja hiesu korvataan hiekka- ja/tai 

sorapitoisella maa-aineksella, samoin turve- ja liejumaat vaihdetaan 

kantavaan maa-ainekseen. 

– Mitään yleispätevää ohjetta kivipinnoitteiden pohjatöiksi on 

vaikea antaa, koska jokainen piha on erilainen aivan kuten paikallinen 

pohjamaakin. Tärkeintä on pitää huoli siitä, että pohjamaa 

ei pääse routimaan. Tarvittaessa tulee käyttää routalevyjä ja 

salaojiakin, Reijo Nieminen jatkaa. 

Pihakiveysten pohjatöissä pääsee helpommalla, jos pohjamaa on 

hyvin vettä läpäisevää ja routimatonta, hiekkapitoista maata. Silloin 

riittää pelkän humuspitoisen pintamaan poistaminen ja korvaaminen 

raekooltaan esimerkiksi 0-16 mm:n murskeella. Ajoteillä kantavan 

kerroksen vahvuus on routimattomilla mailla yleensä 15-20 cm. 

Pelkästään jalan liikuttavilla alueilla vahvuudeksi riittää 10 cm. 

Etenkin routivan perusmaan ja sorakerrosten väliin kannattaa 

laittaa suodatinkangas, joka estää maakerrosten sekoittumisen toisiinsa 

ja lisää kantavuutta. 

Kantavan kerroksen maa-ainekset tasataan ja 

tiivistetään 20 cm:n kerroksiin täryttämällä. 

– Kiviaines valitaan siten, että sen raekoko on 

noin kolmannes kerrospaksuudesta. Liian isorakeinen 

kiviaines on vaikea kotikonstein tiivistää 

eli turhan järeää ainesta on syytä välttää. Pienempirakeisellakin 

kiviaineksella saadaan paksumpia 

kantavia rakenteita, kun kiviaines tiivistetään useammassa 

erässä, Reijo Nieminen neuvoo. 

Lohja Rudus toimittaa kivetysten perustamiseen 

tarvittavat kiviainekset helposti suoraan työmaalle. 

Kuljetusmahdollisuuksina on myös jopa 17 metriä 

pitkä hihnakuljetin, joka siirtää kiviaineksen siististi 

ja vaivattomasti tarvittavaan paikkaan. 

Kartano-kivi on yksi suosituimmista pihakivistä, sillä se sopii 

hyvin suomalaiseen maisemaan. 

Ruohokiviä on käytetty puistorakentamisessa ja nyt ne ovat löytäneet 

tiensä myös kotipihoihin. Abetonin Reikäle-ruohokivi antaa pihaan 

tasaisen pinnan ja jättää silti tilaa vihreydelle. 

Kivet eivät korjaa pohjan virheitä 

Ennen kivien latomisen aloittamista kantavan 

kerroksen päälle levitetään 2-3 sentin tasavah- 

Betonisilla pihakivillä saadaan kestävä ja näyttävä päällyste pihaan. Tässä on Klassikko-kivillä 

ladottu pyöreitä ja neliömäisiä kuvioita. 

Teksti: Leena-Kaisa Simola/Povitasku Kuvat: Lohja Rudus Oy Ab/Abetoni 

36

Pihan perustaminen 

vuinen asennushiekkakerros hienosta hiekasta 

tai kivituhkasta. Raekoko voi olla esimerkiksi 

0-8 mm. 

Betonikivet tehdään puristamalla eli ne 

eivät ole välttämättä tismalleen yhtä paksuja, 

vaan niissä saattaa olla kolmen millimetrin 

eroja. Asennushiekka tasaa näitä 

eroja ja sitoo kivet paikalleen 

– Pihan muodot ja kallistukset täytyy tehdä 

jo pohjarakenteeseen, sillä kivellä ei 

enää korjata niiden mahdollisia virheitä, 

Reijo Nieminen muistuttaa. 

Varsinkin kallistuksissa tulee olla tarkkana, 

jotta ne ovat riittävät ja ohjaavat sekä 

sade- että sulamisvedet haluttuun paikkaan 

aina rakennuksesta poispäin. Minimivaatimus 

on 1 %:n kallistus eli metrin matkalla 

maa kallistuu sentin verran. Suositeltavaa 

olisi kuitenkin jopa 2 %:n kallistukset. 

Hyvillä ohjeilla ja apuvälineillä pihakivien 

latominen onnistuu tavalliselta tee se itse - 

mieheltä ja -naiseltakin. Latominen aloitetaan 

kiinteästä rakenteesta ja asennus tehdään 

valmiin päällystepinnan päältä. Koko 

työn ajan on syytä käyttää apuna linjalankaa, 

joka varmistaa kiveyksen saumojen suoruuden. 

Pienikin vinouma kannattaa korjata 

heti. Kivien mahdollista leikkaamista varten 

voi ostaa tai vuokrata tiilileikkurin tai timanttiterällä 

varustetun kulmahiomakoneen. 

Reunatuki auttaa pitämään leikatut palat 

paikoillaan kivetyksen reunassa. Maahan 

upotettava reunatuki asennetaan paikoilleen 

heti ladonnan jälkeen ennen kiveyksen 

tärytystä. 

Valmis kiveys saumataan hienolla hiekalla, 

joka harjataan kiveyksen saumoihin. 

Lopuksi valmis kiveys tiivistetään vielä 

täryttämällä, jonka jälkeen saumoihin harjataan 

tarvittaessa lisää saumaushiekkaa. 

Laajalla valikoimalla yksilöllinen piha 

Pihakivetyksen tekemisessä yksi vaikea 

vaihe onkin kivien valinta – vaihtoehtoja 

ja mahdollisuuksia yhdistellä eri tuotteita 

on todella paljon. 

– Nykyisin kotipihoissa käytetään pääasiassa 

kuusi senttiä paksuja betonisia pihakiviä. 

Ne kestävät hyvin esimerkiksi autotallien 

luiskassa ja hyvin perustetuilla pihateillä. 

Raskaampi liikenne, kuten jäteautot, 

vaatii kahdeksan sentin paksuista kiveä, 

jota on myös saatavilla, markkinointipäällikkö 

Juha Saikkonen Abetonista sanoo. 

Juha Saikkosen mukaan nyt suositaan 

erityisesti suorakaiteen ja neliön muotoisia 

kiviä. Niitä käytetään myös yleisillä alueilla 

betonilaattojen asemasta. 

– Laatat olivat aikoinaan suosittuja kaupunkirakentamisessa. 

Iso laatta antaa rauhallisen 

ilmeen. Sen ongelmana vain on iso 

koko. Mitä isompi laatta, sen helpommin se 

taipuu ja lohkeaa esimerkiksi alueen kunnossapidon 

yhteydessä. Pienet betonilaatat sopivat 

hyvin käytäville, pihapoluille ja seinien 

vierustoille, mutta ajoneuvojen alle ei ohutta 

betonilaattaa suositella, Saikkonen sanoo. 

Pihakivien ostajalla on haluamansa kiven 

muoto jo usein selvillä kauppaan mennessään. 

Hän on jossain nähnyt mieleisensä 

kivet ja haluaa omaankin pihaan samantyyliset. 

Värin valinta onkin sitten toinen juttu. 

– Pihakiven väriin vaikuttavat ennen 

kaikkea rakennuksen värit, joista julkisivun 

värin lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat 

sokkelin ja katon väri. Useimmiten perhe 

tekee kuitenkin kompromissin ja valitsee 

turvallisen harmaan, Saikkonen sanoo. 

Yksilöllisyyskin olisi helppoa. Valittavana 

on myös mustaa, ruskeaa, punaista, keltaista… 

Natura-värisarjan eri värit ovat sävytetyt 

niin, että niitä voidaan latoa myös sekaisin, 

vaikka punaista ja vihreää vierekkäin. 

Kivetykseen saa vaihtelevaa ilmettä 

myös käyttämällä eri mallisia kiviä. Esimerkiksi 

Abetonin suositut Luostari-, Kartanoja 

Linna-kivet sekä Kartano-laatat sopivat 

mitoiltaan yhteen. 

Pihakiven hankinta entistä helpompaa 

Abetonin valmistamia pihakiviä voi nyt 

ostaa tehtaiden myyntipisteiden lisäksi internetin 

välityksellä. Abetoni avasi kesäkuussa 

verkkokaupan osoitteessa 

www.kivikauppa.fi. 

Www.kivikauppa.fi:n vastaanotto on ollut 

hyvä, mikä osoittaa sen palvelun tulleen 

tarpeeseen. Verkkokauppa on vapaa kaikille 

käyttäjille ilman erityistä rekisteröintiä. 

Ensimmäiseksi palvelussa tiedustellaan kuitenkin 

sen tontin postinumeroa, johon tuotteet 

mahdollisesti toimitetaan. Näin verkkokauppa 

etsii sitä lähimmän Abetonin tehtaan 

eli tavoitteena on kuljetuskustannusten 

minimointi asiakkaan parhaaksi. 

Netissä voi kaikessa rauhassa vertailla 

tuotteita, tutustua niiden ominaisuuksiin ja 

siirtää haluamansa tuotteet ostoskoriin. Se 

laskee koko ajan ostosten kokonaislaskua 

lavoineen ja rahteineen. Ostajalla pitävät 

siis budjetit kutinsa. Kun ostopäätös on tehty, 

tuotteet voi maksaa joko verkkopankkien 

kautta tai yleisimmillä luottokorteilla. 

Pihalaattojen ja -kivien pienin toimituserä 

on kuormalavallinen, jolla katetaan kivityypistä 

riippuen 8,5-10,5 neliötä. Toimitusajat 

ovat lyhyet. Varastosta tilatut tuotteet ovat 

kotipihalla jopa viiden työpäivän kuluessa. 

Helppohoitoinen, pitkäikäinen piha 

Huolella rakennettu pihakivetys on pitkäikäinen. 

– Se kestää normaalissa käytössä 45- 

50 vuotta. Kivetyksen hoitokin on helppoa. 

Pesu kerran vuodessa riittää, jos erikseen 

poistaa mahdolliset öljytahrat. Saumaushiekkaa 

voidaan tarvitessa lisätä, jotta 

kivien väliin ei mene muuta roskaa, Juha 

Saikkonen sanoo. 

Pihakivetys helpottaa kodin sisätilojen siivoojaa, 

kun pihalta ei kantaudu kenkien 

mukana hiekkaa ja soraa sisään. Se säästää 

myös kodin lattiapintoja. 

Jos kivetyksessä yksi kivi jostain syystä 

vaurioituu, se on helppo vaihtaa. 

– Vanhojakin kivimalleja on vielä tuotannossa 

eli uuden, samanlaisen kiven löytää 

melko varmasti. Jos vaihdettava kivi on keskellä 

kivetystä eikä uusi kivi jostain syystä 

sovikaan sen paikalle, otetaan kivetyksen 

reunasta yksi vanha kivi korjattavaan kohtaan 

ja laitetaan uusi kivi reunaan väljempään 

paikkaan, Juha Saikkonen neuvoo. 

Pihakivet myös mukautuvat pieneen 

maanpinnan liikkeeseen. Vaikka maapohja 

routiessaan hieman nousee, roudan sulaessa 

maa ja sen myötä myös kivet painuvat 

takaisin paikalleen. Toisin on asfaltin 

kanssa, joka liikkuessaan murtuu ikävästi. 

Pihakivet ja -laatat ovat ihanteellinen pintamateriaali 

patioille ja terasseille. Keväällä 

lumi sulaa kivetykseltä nopeasti ja syksylläkin 

kivipinta tuntuu pitkään lämpimältä. Sateen 

jälkeen kivetys kuivaa nopeasti. 

Pihaa voidaan joutua kaivamaan myös 

auki esimerkiksi uusia johdotuksia vedettäessä. 

Pihakivi- ja laattapäällysteen voi aina 

purkaa ja asentaa uudelleen. Se on paitsi 

helppoa, myös kustannuksia säästävää. 

Lisätietoja osoitteista www.lohjarudus.fi, 

www.abetoni.fi, www.kivikauppa.fi ja 

www.pihakivi.com. 

37

Vesikatto 

Saaren kartanon 50:stä rakennuksesta 

kasvojenkohotusvaiheessa 

oli kesän aikana aikoinaan ruokalaksi 

muutettu vanhin navettarakennus. Jo 

60-vuotias savitiilikatto vaihdettiin 

punaiseen Ormax-betonikattotiileen. 

Saaren kartanon mailla on viitisenkymmentä 

eri-ikäistä ja -kuntoista rakennusta. 

Useimpien käyttötarkoitus on muuttunut 

vuosien saatossa, joten korjauksia ja laajennuksia 

on tehty kulloisenkin ajankohdan 

käytäntöjen mukaan. Nykyisin alueen 

ilmettä valvoo Museovirasto. Päärakennuksen 

ulkoasu, siitä kauempana sijaitsevien 

rakennusten asteittain vaaleneva väritys ja 

Vanhat savitiilet purettiin katolla suoraan 

nosturin kannattelemaan siirtolavaan. 

Saaren kartanon rakennuskanta uudistuu 

1700-luvun navettarakennus 

sai kesällä uuden katon 

vanhimman entisen navettarakennuksen 

kivijalka ovat suojeltuja. 

Nykyinen omistaja, Keski-Uudenmaan 

ammattikoulutusyhtymä, pyrkii ylläpitämään 

rakennuskantaa järkiperäisesti ja uudistamaan 

sekä peruskorjaamaan sitä kartanon 

arvon mukaisesti. 

Saaren kartanossa 

opiskelee maatalous- 

ja puutarhaalojen 

oppilaita. 

Alueella on myös 

Eläinlääketieteellisen 

korkeakoulun 

tuotantoeläinasema 

ja eläinlääkäripäivystys. 

Opetusta an- 

netaan maatalous-, puutarha- sekä luonto- 

ja ympäristöalalla. Opiskelijat voivat 

toimia valmistuttuaan esimerkiksi maaseutuyrittäjänä, 

viljelijänä tai kotieläintenhoitajana, 

työskennellä puutarhalla tai kukkakaupassa. 

Koulutettu luontoyrittäjä opastaa 

luontomatkailijoita, rakentaa ulkoilureitistöjä 

ja hoitaa niitä. 

Ylläpitoa riittää 

Saaren kartano on myös toimiva maatila 

ja kauppapuutarha, joten alue ei ole tyhjä 

opiskelijoiden kesälomienkaan aikana. 

Saaren kartanon tilan koko on 500 ha, 

josta peltoa on viidennes. Puistoalueita on 

runsaasti. Kasvihuoneissa viljellään tomaat- 

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento 

Keski-Uudenmaan 

ammattikoulutusyhtymän 

kiinteistöpäällikkö 

Vesa Takko 

on paljon vartijana. 

Yksinomaan 

Saaren kartanon 

alueella on puolensataa 

eriikäistä 

rakennusta. 

Ruokalarakennuksen kerroksen korkea kivijalka on suojeltu. Edessä olevassa osassa on lasten 

päiväkoti. 

38

Vesikatto 

Valmiiksi katolle nostetuista nipuista latomalla 

työ käy nopeasti. 

tia, ruusuja, ryhmäkasveja ja joulutähtiä. 

Kartano on varsin omavarainen, sillä sen 

mailla on oma vedenottamo, jätevedenpuhdistamo 

ja kaukolämpölaitos. 

Kartanon 200 asuntolapaikkaa voidaan 

myös käyttää ulkomaisten vieraiden ja opiskelijoiden 

majoittamiseen. 

Saaren kartanon kaltaisen suuren kokonaisuuden 

ylläpito on omistajalle melkoinen 

haaste. Korjaustöihin ja muihin kiinteistöinvestointeihin 

varat on löydyttävä Keski- 

Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän kulloisestakin 

vuosibudjetista. – Koko kauden 

budjetti on noin 30 miljoonaa euroa ja rakennusinvestointeihin 

niistä käytetään vuosittain 

noin 3,5-4 miljoonaa euroa, kiinteistöpäällikkö 

Vesa Takko kertoo. 

Rakennusten peruskorjaustarpeet on 

kartoitettu ja ajoitettu pitkälle tulevaisuuteen. 

Yllättäviin menoihin on tietenkin 

myös varauduttava. Varsinainen peruskorjauskierros 

käynnistyi päärakennuksesta 

nelisen vuotta sitten. Ensi vuonna on vuorossa 

kartanon vanha talli, joka muutetaan 

opetustilaksi. 

Ulkoasu kuntoon 

Tänä kesänä vuorossa oli kartanon vanhimman 

navettarakennuksen julkisivun 

kunnostus. Alunperin 1700-luvulla rakennettu 

vanha kivinavetta sai 1940-luvulla 

päälleen toisen kerroksen, kun se otettiin 

ruokala- ja asuntolakäyttöön. Vanha savitiilikatto 

oli tänä kesänä vaihtovuorossa. 

Samalla korotusosa maalattiin uudestaan. 

– Noin kuusikymmentä vuotta vanhat 

savitiilet olivat vielä yllättävän hyvässä kunnossa, 

kiinteistöpäällikkö Vesa Takko kertoo. 

Koska viereiseen asuntolarakennukseen 

vaihdettiin edeltävänä kesänä betonitiilikatto, 

betonikattotiileen päädyttiin jo 

rakennusten yhtenäisen ilmeenkin vuoksi 

myös tämänkesäisessä remontissa. Lafarge 

Tekkinin tupapunainen Ormax-betonikattotiili 

sopii rakennukseen yhtä hyvin 

kuin savikattotiilikin. 

Urakan otti toteuttaakseen Lemminkäisen 

Kattourakointi. – Katto oli tullut kyllä 

vaihtoikään jo jonkin aikaa sitten, Ahti 

Laaksonen Lemminkäisen Kattourakoinnista 

naurahtaa. – Vaikka vain muutama 

tiili oli varsinaisesti rikkoutunut, vanha huopa 

savikattotiilien alla oli repeillyt läpivientien 

kohdalla. Myös räystäslinjalla huopa 

oli rikkoutunut. Rikkoutunut rakenne päästi 

jonkin verran sadevettä sisään. Yleisesti ottaen 

kattorakenne oli kuitenkin hyvässä 

kunnossa. 

Huolella ja turvallisesti 

Vanha savitiilikatto purettiin aluslaudoitukseen 

asti, tarkastettiin huolellisesti ja rakenteet 

korjattiin läpivientien ympäriltä. Myös 

ulkopuoliset räystäslinjat kunnostettiin. 

Kuten koulurakennuksia yleensäkin, 

myös Saaren kartanon rakennuksia pyritään 

parhaan mukaan korjaamaan juuri kesäloma-aikana, 

jolloin opiskelijoita on alueella 

mahdollisimman vähän. Ruokalan 

kattoa purettiin kuitenkin vielä opetuskauden 

aikana, joten työturvallisuudesta pidettiin 

erityisen tarkkaan huolta. Nosturi siirsi 

täydet lavalliset purkumateriaalia suoraan 

autoon, joka kuljetti ne välittömästi alueelta 

pois. Näin purkutyömaan ympäristö pysyi 

koko ajan paitsi turvallisena, myös erittäin 

siistinä. 

Uusi kattorakenne toteutettiin kevyellä 

aluskatteella. Kokonaisurakkaan kuuluivat 

myös katon pellitykset, sadevesikourut ja 

ylösnousutikkaat. 

– Sadekeleistä huolimatta urakka toteutettiin 

hyvällä tyylillä ja aivan aikataulussa, 

kiinteistöpäällikkö Vesa Takko kertoo huojentuneena. 

Rakennus saatiin myös maalattua 

aivan uuteen uskoon 

ennen kartanokierrossesongin 

käynnistymistä. 

Saaren kartano kun 

kuuluu Mäntsälän kartanokierrokseen. 

Ruokalarakennus läpikävi ulkoasukunnostuksen 

kesän aikana. Puuverhous maalattiin 

ja kattorakenteet korjattiin. 

– Kattotyön turvallisuuteen 

kiinnitettiin erityistä 

huomiota, 

kuten tämänkaltaisissa 

kattourakoissa 

yleensäkin, 

Ahti Laaksonen 

Lemminkäisen 

Kattourakoinnista 

kertoo. 

Lisätietoja: 

Lafarge Tekkin Oy, puh. 09 -2533 7200 tai internetsivuilta www.lafarge-tekkin.com. 

39

Eristys 

Vanha kivinavetta matalaenergiataloksi 

Luovuutta ja rohkeutta tarvitaan, 

kun lähes 100 vuotta vanhasta 

kivinavetasta rakennetaan nykyaikainen 

ja vähän energiaa kuluttava 

matalaenergiatalo. Imatralaisella pariskunnalla 

on myös urakan toteutuksessa 

tarvittavaa pitkäjänteisyyttä ja 

taitoa. 

Ulla Akkanen ja Stig Nyberg asuvat kolmekymmentä 

vuotta sitten tehdyssä puuelementtitalossa 

Imatralla. Talo tehtiin aikoinaan 

ajan vaatimusten ja ohjeiden mukaan. Nyt 

kun energian hinta on rajusti noussut ja tulee 

jatkossakin nousemaan, ei talo enää vastaa 

tämän päivän vaatimuksia. Rakennus 

vaatisi perusteellisen korjauksen. 

Järeä navetta pisti mielikuvituksen 

liikkeelle 

Stig päätyi runsaaseen 100.000 euron 

summaan arvioidessaan talonsa korjauskustannuksia. 

Uusi talo olisi maksanut vain noin 

puolet enemmän. Tässä vaiheessa heräsi 

ajatus kauniin pihapiirissä olevan 1908 rakennetun 

kivinavetan kunnostuksesta asuinrakennukseksi 

nykyisen kodin sijaan. 

Teksti ja kuvat: Pekka Rönkkö 

Navetan alakerros on järeää graniittia 

ja seinät ovat noin metrin paksuiset. Yläkerta 

on puurakenteinen ja toiminut aikoinaan 

kalusto- ja rehuvarastona. Tilaakin on 

molemmissa kerroksissa yhteensä lähes 

380 m 2 , josta osa toimii kylmänä varastona. 

Talon tilavuus on noin 700 m 3 . 

Rakennus on säilyttänyt ryhtinsä erittäin 

hyvin, eivätkä lähes satavuotiaan rakennuksen 

rakenteetkaan olleet haitallisesti painuneet 

tai kallistuneet. 

Näistä lähtökohdista Stig aloitti ideoinnin 

ja varsinaisen suunnittelun toteutti paikallinen 

rakennussuunnittelija. Myös Ulla 

innostui asiaan, koska pääsisi muuttamaan 

tilavaan ja nykyaikaiseen taloon. 

Norsunsyöntiurakka 

Miten voi mies syödä kokonaisen norsun? 

Pala kerrallaan ja samasta norsusta. 

Tämä kuvaa hyvin suuren rakennuksen 

erikoista muutosta, jonka Stig ja Ulla aloittivat 

pari vuotta sitten. "Kun tekemään aletaan, 

niin tehdään sitten kunnolla", voisi 

olla heidän mottonsa. 

Pelkkä uuden talon tekeminen on jo iso 

urakka, mutta kun kyseessä on 100 vuotta 

40 

vanha täysin eri käyttöön tehty kookas rakennus, 

on kyseessä aivan eri mittakaavan 

projekti. Koko ajan työn edetessä tulee eteen 

asioita, joihin on etsittävä sopiva ratkaisu. 

Työ aloitettiin poistamalla maat alakerrasta. 

Kaikki kivipinnat ja välipohjan betonilaatta 

hiekkapuhallettiin. Näin saatiin 

ominainen navetan haju täysin pois ja pinnat 

puhtaiksi. Stig ei luottanut rakennesuunnittelijan 

arvioon muutamien betonirakenteiden 

kantavuudesta, vaan vahvisti 

rakenteet varmuuden vuoksi. Alussa oli 

timpuri auttamassa vesikaton asennukseen 

saakka, mutta sitten isäntä päätti jatkaa 

hanketta omin voimin. 

Ulla pitää työmaan siistinä ja vastaa siitä, 

että huolto toimii. Rakentaminen on 

rankkaa fyysistä työtä. "Jos olisin tiennyt 

kuinka iso ja pitkäaikainen tämä työmaa on, 

niin tuskin olisin tähän suostunut", Ulla epäilee. 

"Nyt tuttavat kyselevät muutatteko jo 

jouluksi. Kyllä jouluksi muutetaan, mutta ei 

tiedetä minä vuonna", Ulla naurahtaa. 

Mitä "norsu" pitää sisällään? 

Rakennusprojektissa päätettiin, että iso 

talo täytyy rakentaa niin, etteivät sen yllä-

Eristys 

pito ja lämmitys tule kohtuuttoman kalliiksi. 

Talon seinissä on 225 mm paksu ja tehokas 

PAROC UNS 35 Vuorivillaeristys ja 

25 mm paksu tuulensuojalevy. Yläpohjaan 

tulee 100 mm Vuorivillalevy ja sen päälle 

400 mm PuhallusVuorivillaa. Kiviseiniä on 

eristetty polyuretaanilevyillä. Joissakin paikoissa 

on käytetty kevytsoraa valutettuna rakenteiden 

onteloihin. Löytyypä joistakin 

kohdin suulakepuristettua polystyreeniäkin. 

Sopivia tapoja tehokkaan eristyksen toteuttamiseksi 

on haettu aina rakenteen mukaan. 

Talon ikkunoissa on tehokkaat selektiivilasit 

kaasutäytteisinä. Rakennus tulee 

lämpeämään pääasiassa puulla. Lämpöä 

varataan suuren 3000 litran varaajaan. 

Varaaja on suunniteltu siten, että kesällä 

lämmin vesi voidaan tuottaa sähköllä vain 

pienellä vesimäärällä, jolloin koko suurta 

varaajaa ei tarvitse lämmittää. Lämpöä taloon 

tuovat myös kaksi varaavaa takkaa. 

"Kun itselleen tekee, niin huonoa ei kannata 

tehdä", toteaa Stig. "Järeät ulkoverhouksen 

ja terassin paneelit piti kerran 

vaihtaa, kun myyjä ei toimittanut sovittua 

sydänpuista laatua" hän jatkaa. 

"Navettatalo" on nyt ulkoapäin verrattain 

valmis, mutta sisätöissä vierähtää vielä 

reilusti aikaa. Nykyistä taloa ei näillä 

näkymin pureta, vaan myös sille yritetään 

keksiä jotain muuta hyödyllistä käyttöä. 

Mitä ei osata tehdä, se opetellaan 

Työmaahan tutustumispäivänä löytyy 

isäntä muuraamassa toista alakertaan tulevaa 

varaavaa takkaa. Jälki on mallikelpoista. 

"Neljään kuukauteen ei työmaa ole paljon 

edistynyt, sillä muurauskurssi vei suurimman 

osan ajasta", Sitg kertoo. "Laskin, 

että kahden takan muurauttaminen ammattilaisella 

maksaa sen verran paljon, että kannattaa 

opiskella muuraaminen itse ja tehdä 

työ silloin, kun se parhaiten minulle sopii", 

hän jatkaa. Stig vaikuttaakin hyvin määrätietoiselta 

kaverilta ja keskustelussa tulee 

selvästi esille, että mies on asioihin perehtynyt 

normaalia "tee se itse" -miestä selvästi 

syvemmin. Asioita ei päätetä uskomuksien 

varassa, vaan asiat on selvitettävä tutkimuksista 

ja teknisistä selvityksistä. 

Työn huolellinen laatu näkyy myös niissä 

rakenteissa, jotka jäävät aikanaan sisäverhousten 

alle. Tuulenohjaimet katon eristeiden 

suojana yläpohjan reuna-alueella on 

huolella asennettu, savupiipun läpivienti 

sisäkatossa on huolella sovitettu ja tiivistetty, 

puurakenteiden liitokset on vahvistettu 

sopivilla kulmaraudoilla, villoitustyö on 

kuin suoraan oppikirjasta jne. Työkaluja on 

kuin ammattimiehellä, sillä näin isoon urakkaan 

ei kannata paljain nyrkein ryhtyä. 

Jotain kuitenkin jää vielä käytössä testattavaksi. 

Nimittäin massiivinen kiviseinä johtaa 

hyvin lämpöä ja yksi poikkiseinä portaikossa 

kerroksien välillä jää toistaiseksi 

eristämättä ja käytössä sitten nähdään, "hikoileeko" 

seinä ja täytyykö sille tehdä jotain. 

Joka tapauksessa suurista graniittilohkareista 

tehty seinä on talossa persoonallinen 

yksityiskohta. 

41

Sisustus 

Myymälässä on esillä 

koko Pukkilan tuotevalikoima 

selattavissa 

katalogitelineissä. Telineiden 

alaosaan on 

sijoitettu lattialaatat, 

jotta sisustajan on helpompi 

vertailla seinäja 

lattialaattojen yhteensopivuutta. 

Uudessa Pukkila myymälässä 

on esillä runsaasti 

ideoita niin perinteisiin 

laatoitettuihin 

tiloihin, kuin uudenlaisiinkin 

ratkaisuihin. 

Kuvassa Pukkilan 

oman tuotannon Color 

-sarjan laatoilla toteutettu 

sohvapöytä. 

Kesäkuussa 2004 avattiin Vantaan Tammistoon täysin uudenlainen 

Pukkila -myymälä, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut helpottaa 

asiakasta löytämään itselleen sopivimmat ratkaisut laajasta tuotevalikoimasta. 

Myymälässä esitellään koko Pukkila Oy Ab:n laattamallisto sekä runsaasti 

uudenlaisia laatoittamisen ideoita. Uuden myymäläkonseptin tarkoituksena 

on palvella niin yksityisiä kuluttajia kuin ammattilaisasiakkaitakin. 

Uuteen myymälään tullessaan asiakas 

kohtaa erilaisia laatoitus- ja sisustusideoita 

sekä uusimpia laattauutuuksia perinteikkäämpien 

tuotteiden rinnalla. Miljöökokonaisuuksissa 

esitellään myös erilaisia keraamisten 

laattojen käyttökohteita, kuten keittiö-, 

kylpyhuone- ja oleskelutiloja sekä ulkolaatoitusideoita. 

Julkisivulaatoitusideoille 

on varattu oma seinänsä. 

Myymälässä sijaitsevia telineitä selaamalla 

asiakas pääsee tutustumaan koko Pukkilan 

valikoimaan. Erilaisia seinä- ja lattialaattasarjoja 

löytyy noin kaksisataa ja suurimmissa 

sarjoissa on jopa sata erilaista 

tuotetta. Pukkila -myymälän valikoimiin 

kuuluvat myös laatoitus- ja puhdistusaineet 

sekä laatoitustyökalut. 

Myymälästä on pyritty tekemään viihtyisä 

sisustusmyymälä perinteisen laattamyymälän 

sijaan. Tunnelmallisuutta on lisätty 

värimaailman harmonisuudella, avaralla tilan 

käytöllä sekä myymälään sijoitetuilla levähdys- 

ja oleskelutiloilla. Pöytäryhmän ää- 

ressä asiakas voi rauhassa tutustua laattojen 

ohella erilaisiin sisustusratkaisuihin sekä 

halutessaan hakea tietoa myös Internetistä 

pöydille sijoitettujen tietokonepäätteiden 

avulla tai selailemalla sisustuslehtiä. 

Uudessa myymälässä esitellään 

sisustamisen ja laatoittamisen 

uusimpia ideoita 

Suomalaisessakin sisustamisessa keraamiset 

laatat ovat vallanneet yhä enemmän 

märkätilojen ohella oleskelutiloja. Oleskelutiloissa 

laatoitetaan lähinnä lattiapintoja, 

joiden valikoimaa Pukkilassa on entuudestaan 

kasvatettu. Rohkeampi sisustaja käyttää 

kivimäisiä lattialaattoja myös seinäpintoihin. 

Erityisesti porcellanato -tyyppisten, niin 

yksityisiin kuin julkisiinkin tiloihin soveltuvien 

klinkkereiden, valikoima on laajentunut. 

Porcellanato -laatat soveltuvat hyvin 

myös ulkotilakäyttöön, julkisivuihin ja terasseille. 

Uusimmissa sarjoissa on runsaat 

koko- ja värivalikoimat sekä erilaisia pintastruktuureja. 

Mallistossa korostuu vahvasti myös suomalaisuus, 

Pukkilan ollessa pohjoismaiden 

ainoa keraamisten laattojen valmistaja. 

Yhteistyö toisen suomalaisen valmistajan, 

Finlaysonin, kanssa on tuottanut uudenlaisen 

suomalaisen kylpyhuonekokonaisuuden, 

jonka suunnittelijana on toiminut 

Jarkko Kallio. Kallion suunnittelemaan 

Tiima -sarjaan kuuluu Pukkilan keraamiset 

laatat sekä samaa kuosia toistavat Finlaysonin 

kylpyhuonetekstiilit. 

Uudessa myymälässä esitellään myös ulkomaalaisten 

designereiden kädenjälkeä. Kuvassa 

Patrizia Guzzin suunnittelemaa Essenza 

-sarjaa. 

Uudenlainen laattamyymälä 

Vantaan Tammistossa 

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab 

42

Sisustus 

Jarkko Kallio on suunnitellut Pukkilan laatoista 

ja Finlaysonin tekstiileistä yhteensopivan, 

suomalaisen kylpyhuonekokonaisuuden. 

Suurikokoisten seinälaattojen valikoima on laajentunut, esimerkiksi 

Eden -sarjan värivalikoimaan kuuluu nyt marmorikuvioitujen laattojen 

ohella myös tasaväriset, 32x55 cm:n kokoiset seinälaatat. 

Suurikokoisia lattialaattoja voi käyttää myös seinäpinnoille. 

Kuvassa Pukkila Top Stone -sarjan laattoja. 

Lisätietoja:: 

Pukkila Oy Ab 

Pitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turku 

puh. (02) 412 2600, fax (02) 412 2690 

www.pukkila.com 

Pukkila Myymälät:: 

• Hagelstamintie 31/Tammisto, Vantaa 

puh 09-7515 4260 

• Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa 

puh. (09) 4159 2770 

• Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja, Espoo 

puh. (09) 58400431 

43 

• Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku 

puh. (02) 412 2750 

• Lekatie 2, 90150 Oulu 

puh. (08) 882 1802 

• Viinikankatu 47, 33800 Tampere 

puh. (03) 389 9790

Ilmanvaihto 

Aunesluomien perhe, 

Jani, Mari, kuusivuotias Sanni ja kolmekesäinen 

Joonas, muutti uuteen 

kotiinsa Hyvinkäällä juhannuksena. 

Finndomon Venla-valmistalo oli nimensä 

mukaisesti sisäänmuuttokunnossa 

kolme viikkoa siitä, kun se tuli 

tontille. Vaikka asukkaiden ei tarvitse 

valmistaloa ostaessaan huolehtia 

talon teknisten laitteiden valinnasta, 

olivat Aunesluomat aktiivisia ja tutustuivat 

rakennusmessuilla Valloxin 

ilmanvaihtoratkaisuihin. Näin he tunsivat 

tulevan kotinsa etukäteen myös 

pintaa syvemmältä. 

– Oma tietotaito ei riitä paikalla rakentamiseen, 

eikä lapsiperheen elämä ja samanaikainen 

rakentaminen muutenkaan 

viehättänyt. Valmistalo tuntui laadukkaalta 

ja luontevalta ratkaisulta elämäntilanteeseemme, 

Jani Aunesluoma kertoo. 

Ilmanvaihdon asennus tapahtui Finndomon 

toimesta. Asentajan toiminta saa Aunesluomilta 

kiitoksen, sillä asentajan paneutuminen 

työhönsä oli kiitettävää ja käyttö- 

ja huolto-opastus pätevää. – Talomme sijaitsee 

taajaman reunalla hiekkaharjulla, joten 

uskon suodattimien jatkossa kaipaavan 

vaihtoa vain kerran tai pari vuodessa, Jani 

Aunesluoma pohtii tulevia huoltotarpeita. 

Uuden kodin ilmanvaihto 

tuttu pintaa syvemmältä 

Jani Auneluoma arvioi Vallox 130 -ilmanvaihtokoneen ulkoilman hienosuodattimien kaipaavan 

vaihtoa muutaman kerran vuodessa. Kellarin rakennusprojektin ollessa kesken voi rakennuspöly 

aiheuttaa tiheämpääkin suodatinvaihtotarvetta. Ilmanvaihtokoneen käyttöopastus oli 

pätevä, joten suodattimien vaihtotarpeen arviointi ja vaihto käy kätevästi. 

Mari Aunesluoma säätää ilmanvaihdon tehoa. Kakkosteho on riittänyt hyvin pitämään sisäilman 

miellyttävänä kesäkuumallakin. Lapsiperheessä kosteuskuormaa lisäävää kylpemistä riittää 

- silloin ilmanvaihtoa on hetkellisesti käytetty kolmosteholla. Vallox 130 -ilmanvaihtokoneen 

teho riittää kuitenkin hoitamaan myös kellariin valmistuvien työ- ja harrastustilojen ilmanvaihdon. 

Ilmanvaihtokoneen tehosta riittää myös 

lisäneliöille 

Valloxin neuvoja kaivattiin, kun Aunesluomat 

pohtivat kellariratkaisun ilmanvaihdon 

liittämistä valmistalon ilmanvaihtoon. 

Aunesluomat rakensivat taloon kellarin, 

joihin tulee muun muassa varasto- ja harrastetiloja. 

Oli tärkeää tietää, että valmistalon 

ilmanvaihtokoneen kapasiteetti riittää 

pitämään myös kellarin sisäilman laadukkaana. 

Ongelmia ei syntynyt, sillä talotehdas 

Finndomon valitseman Vallox 

130 -ilmanvaihtokoneen teho riittää hoitamaan 

myös lisäneliöiden ilmanvaihdon. 

Ilmanvaihtokone sijaitsee erillisessä teknisessä 

tilassa. Konetta ohjataan kodinhoitohuoneessa 

olevasta säätimestä. - Neliportainen 

säädin on ollut lähes koko ajan kakkosteholla. 

Joskus saunomisen yhteydessä 

olemme nostaneet tehon kolmostasolle. 

Teho tuntuu riittävän hyvin, vaikka lapsiperheen 

kanssa tulee vedellä lotrattua 

varmasti tavallista enemmän, Jani Aunesluoma 

miettii. 

Ensimmäisen asumiskesän hellepäivinä 

sisäilma lämpeni melkoisesti. Ilmanvaihdon 

lämmön talteenotto oli kesäaikana kytkettynä 

pois päältä, mikä säästi energiaa ja 

auttoi viilentämään sisäilmaa. Kun ilmanvaihto 

samaan aikaan vaihtoi ilmaa tehokkaasti, 

tuntui sisällä lämpimistä keleistä 

huolimatta varsin miellyttävältä. 

Teksti: Vallox Oy Kuvat: Olli Häkämies 

44

Uponor Suomi Oy täyttää 

aukkoa asuntojen palosuojauksessa 

tuomalla markkinoille omakoti- ja 

rivitaloille soveltuvan sprinklerijärjestelmän. 

Lisäaikaa pelastautumiseen 

tarjoava Uponor-sprinklerijärjestelmä 

on tekniseltä ratkaisultaan ainutlaatuinen, 

sillä se on liitetty osaksi talon 

käyttövesijärjestelmää. 

Vuonna 2003 palokuolemissa menehtyi 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan 

96 ihmistä. Tänä vuonna toukokuun 

loppuun mennessä palokuolemia oli jo 51 

kappaletta. Yleisin palojen syttymissyy on 

vuoteessa tai sohvalla tupakointi. Riskitekijöitä 

ovat myös kynttilät tai sähköiset kodinkoneet 

(televisio, sähköliesi, jääkaappipakastin, 

pesukone). Yhdysvalloissa asuntosprinklereiden 

käyttöönotto 1970-luvulla 

puolitti kymmenessä vuodessa asuntopaloissa 

menehtyneiden lukumäärän. 

Uusi järjestelmä on perinteisiä toimisto- 

ja teollisuustilojen sprinklereitä edullisempi. 

LVI-asentaja voi asentaa sen esimerkiksi 

käyttövesijärjestelmän asennuksen 

yhteydessä. Uponor-sprinkleri liitetään 

asunnon käyttövesijärjestelmään. Kiertävä 

vesi estää epäpuhtauksien kertymisen putkiin. 

Kun esimerkiksi WC liitetään sprinkleriputkistoon, 

järjestelmä testaa itsensä automaattisesti, 

kun WC huuhdotaan. 


Uponorilta asuntoihin 

soveltuva sprinklerijärjestelmä 

Sprinklerijärjestelmässä käytetään vuotosuojattua 

suojaputkessa olevaa Wirsbo 

PEX-putkea (16x1,8 mm). Wirsbon 

Quick&Easy-liitostekniikka varmistaa tiiviit 

liitokset. Ratkaisujen ansiosta Uponorsprinkleri 

on helposti käsiteltävä, asennettava 

ja taloudellinen turvajärjestelmä. 

Sprinkleriverkko rakennetaan siten, että 

jokaiseen sprinkleriin tulee useita pieniä putkia, 

mikä varmistaa riittävän vesimäärän. 

Palotilanteessa vesi viilentää pex-putkia, jotka 

asennetaan alakaton yläpuolelle, peitelevyn 

taakse tai valetaan rakenteiden sisään. 

Järjestelmän kaikki osat ovat helposti vaihdettavissa, 

eivätkä ne vaadi huoltoa. Koska 

järjestelmä on helppo asentaa, sillä voidaan 

kattaa koko asunto tai vain osa siitä. 

Uponor-sprinkleri laukeaa palotilanteessa 

ilman lämpötilan ylittäessä 68 °C, jolloin 

sulkuventtiilinä toimiva nestetäytteinen 

lasikapseli rikkoutuu. Järjestelmä reagoi 

vain lämpöön. Savu, tupakansavu tai ruuankäry 

eivät käynnistä sprinkleriä. 

Sprinklerijärjestelmän kanssa onkin aina 

käytettävä myös palovaroitinta. 

Uponor-sprinkleri on patentoitu Yhdysvalloissa 

Aqua Safe -nimellä ja siitä on jätetty 

Eurooppa -patenttihakemus. Sprinkleri 

täyttää Ruotsin palontorjuntajärjestön 

(Svenska Brandförsvarsförening) asuntosprinklereiden 

asennuksesta annetut suositukset. 

Yhdysvalloissa Underwriters Laboratories 

Inc. on testannut ja 

hyväksynyt sprinklerijärjestelmän. 

Kanadan 

National 

Research Council 

on testannut järjestelmän erittäin 

hyvin tuloksin vuonna 

2001. 

Lisätietoja 

Uponor Suomi Oy 

markkinointipäällikkö Tord Holmlund 

puh. 020 129 2657, gsm 0400 600 830 

tuotepäällikkö Pekka Jalonen 

puh. 020 129 2282, gsm 040 778 6542 

45


Rakennammeko väärinpäin? 

stuin vastavalmistuneen omakotitaloni takapihalla kädessäni 

Ihuoltoasemalta viimeisillä euroilla ostettu vuorimännyn tarjoustaimi. Katselin 

hävityksen kauhistusta, lautapinoja, tiilenpalasia, muovisuikaleita ja muuta 

roinaa. Mietiskelin, että mikähän tässä mättää, kun vuosi sitten samalla paikalla 

kasvoi kieloja ja luonnon omia männyntaimia. Ja yht`äkkiä oivalsin, 

että koko prosessihan menee ihan väärin päin. 

Entäpä jos aloittaisitkin homman istumalla 

kannon nokassa, kellastunut mänden 

niistä kelpo korvauksen. Päivä päiväl- 

koja vieden tavaraa milloin mihinkin ja saanyntaimi 

kädessä. Hyppäisit siitä vanhaan tä olosi kohenisi, nukkuisit paremmin ja 

autoosi, ajaisit huoltoasemalle ja myisit taimen 

yhdeksällä eurolla paikalliseen Es- 

vaimosi kanssa. 

ennen pitkää olisit jälleen puheväleissä 

soon. Palaisit siitä työmaallesi, purkaisit Muutaman viikon ja kuukauden kuluttua 

piipunpellitykset, poistaisit maalit räystäslaudoista, 

tunkisit ne maalipurkkiin ja vei- 

olisi enää kuin pommin jäljiltä. Betonin, 

pankkitililläsi olisi hurjasti rahaa, autosi ei 

sit koko takakontillisen rautakauppaan. puukon, kirveen, sahan ja vasaran aiheuttamat 

vauriot käsistäsi korjaantuisivat Seuraavina päivinä tekisit vastaavia keik- 

ja 

kohta voisit soittaa viimeisen puhelun muurarille 

ja huomata jälleen huomattavan 

summan palanneen käteisenä omaan käteesi 

jonkun toisen harmaasta taskusta. 

Pian voisit kävellä takaperin pois rakennusvalvontavirastosta 

ja muista ikävistä 

paikoista, kuten pankista, jonne voisit viedä 

vähintään 100.000 euroa ja pyytää niistä 

kolmen prosentin korkoa. Sen jälkeen 

voisit ajaa omakotitontillesi käsi vaimosi 

kaulalla, katsella ja ihailla tonttisi neitseellistä 

luontoa. Voisit kenties ottaa yhden 

valkovuokon tai kielon vaimosi hiuksista ja 

yrittää istuttaa sitä sen saman puun juurelle, 

jonka kannon nokassa istuit vuotta aiemmin 

huonotuulisena, köyhänä ja kaiken 

maailman vastoinkäymiset kokeneena. 

Teksti: Aimo Paine Kuvat: Keijo Aulu 

46


Rakkautenne hurmiossa päättäisitte 

myydä tontin takaisin myyjälle, jonka jälkeen 

voisittekin palata kaksioonne, palauttaa 

talotehtaiden talokirjat postiin tai rakennusalan 

messuille, josta olitte lähteneet 

hakemaan apua elämänlaatunne parantamiseksi. 

Niin, miksei se voisi mennä näin? No 

siksi ei, koska kaikki tässä yhteiskunnassa 

tehdään jo nyt kaikin tavoin väärinpäin ja 

takaperoisesti eli miinus x miinus onkin 

plussaa. Ja siksi ei, koska tosi tyhmyys ja 

tosi älykkyys kohtaavat jossain kohtaa eikä 

kukaan tiedä kumpaa puolta olisi. Yhtä 

hyvin voisi kysyä miksi autossa on peruutusvaihde 

tai miksi eduskunta äänesti ydinvoimasta 

ainakin melkein fifty-fifty. 

No mikä on tarinan opetus Sinulle, suomalainen 

mies? Rakenna vaan ihan oikeinpäin, 

rakasta vaimoasi ennen ja jälkeen 

rakentamisen, istuttakaa se vuorimännyn 

taimi yhdessä ja uskokaa sen nousuun tulevana 

keväänä. Ihan itseksesi voit uskoa, 

että jonain päivänä Suomi tekee jääkiekon 

MM-finaalin viimeisen maalin. 

Kirjoituskilpailu 

– kerro oma tarinasi 

Oheinen tarinahan ei ole tosi. Pelle Pelottoman aikakonetta ei ole vielä keksitty, joten 

maan kiertosuuntaa eikä maailmankelloa voi siis kääntää, on elettävä arkitodellisuuden 

vauhdissa, oikeiden kokemuksien tahdissa. Kun Suomessa rakennetaan vuositasolla lähes 

15.000 pientaloa enemmän tai vähemmän omatoimisesti, mahtuu joukkoon monenlaisia 

kokemuksia. Vanhaa TV-sarjaa lainaten voisi siis todeta: "Tässä maassa on 

15.000 tarinaa ja Sinun on yksi niistä." Kerro se kaikille lukijoille! 

Tarinasi voi kosketella koko rakentamisprosessiasi tai vaikka vain yhtä mieleen jäänyttä 

tapahtumaa, hauskaa tai läheltä piti -tilannetta. Voit myös kuvailla suomalaisen rakentamisen 

byrokratiaa hyvinkin kriittisin silmin tai osoittaa avoimen kirjeen päättäjille. Yhtenä 

vaihtoehtona voit kirjoittaa myös kuvitteellisen tarinan esim. omien unelmiesi täyttymisestä 

tai täyttymättä jäämisestä. 

Lähetä siis 1-2 arkin pituinen tarina vapaalla tyylillä kirjoitettuna toimitukseemme vuoden 

loppuun mennessä. Voit käyttää omaa nimeäsi tai nimimerkkiä. Osoitteemme on Suorakanava 

Oy/Me Rakentajat -lehti, Luotsinmäenpuistokatu 

1, 28100 PORI. Julkaisemme 

parhaat tarinat seuraavissa lehdissämme 

ja palkitsemme julkaistujen tarinoiden 

kirjoittajat. Me Rakentajat -lehti pidättää oikeuden 

käyttää kilpailukirjoituksia lehdessään 

kolmen vuoden ajan kilpailun palkintoa 

vastaan. Laita vasara pois ja tartu kynään! 

47

Uusia tuulia 

Minsteriä myös punaisena 

Soranottoalueesta 

järvi 

Länsi-Suomessa Mellilässä kuivan 

alueen asukkaat nauttivat kesän 

hellepäivinä uudesta virkistysmahdollisuudesta. 

Lapset pulikoivat vedessä ja 

vanhemmat loikoilivat hiekalla, kuin Espanjan 

aurinkorannikolla oltaisiin. Sudenkorennot 

lentelevät, linnut pyrähtelevät etsimässä 

hyönteisiä ja pikkupojat kääntelevät 

kiviä – ties mitä aarteita niiden alta löytyi. 

Kauempana taustalla jatkui uimareille 

häiriötä tuottamatta Lohja Ruduksen kiviainesten 

ottotoiminta. 

Lohja Rudus teki kaksi vuotta sitten sopimuksen 

Mellilän kunnan kanssa muitten 

yritysten 30 vuotta sitten hyödyntämän, 

maisemoimattoman kymmenen hehtaarin 

soramontun muuttamisesta järveksi. Hankkeen 

ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa 

2004 ja järvi rantoineen luovutettiin 

kuntalaisten käyttöön. Kukat ja puut 

reunustavat jo hiekkatörmää. Voi vain kuvitella 

miten viehättävältä alue näyttää 

maisemoinnin jälkeen, kun mongolianvaahterat, 

koivut ja ruusupensaat kaunistavat 

rantaa. Kokonaan valmistuttuaan alue 

on monipuolinen virkistyspaikka järvenrantasaunoineen, 

kuntopolkuineen ja hiihtolatuineen. 

Järvestä poistettava kolmen miljoonan 

tonnin soramäärä riittää läheisen Turun 

kaupungin kiviainestarpeisiin kymmeneksi 

vuodeksi kertoo yksikön päällikkö Matti 

Tähtinen. Kunnostus pohjautuu alueen 

kuntien, Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen 

ja Varsinais-Suomen liiton alulle 

panemaan vanhojen sora-alueiden kunnostusprojektiin. 

Heinolan Asuntomessuilla teki suomalaisen muotoilun parhaat piirteet. 

Herrala-talojen Niemenherran Siitä onkin tullut nopeasti juuri arkkitehtien 

suosikki. 

katolla ensiesiintymisensä savitiilen 

punainen laattakattotiili Ormax Minster. 

Arkkitehtien suosikki grafiitinharmaa- 

suosituksi, mutta suomalaiset rakastavat 

Grafiitinharmaa väri on osoittautunut 

na Minster esiteltiin jo Laukaan Asuntomessuilla 

viime vuonna. 

Uutuutta onkin kyselty jo kovasti. 

silti eniten perinteisen punaista kattotiiltä. 

Lafarge Tekkinin Ormax Minster on siitä 

tyypillinen betonikattotiili, että se on niin laajin betoni- ja savikattotiilivalikoima. Tek- 

Lafarge Tekkin Oy:tä löytyy maamme 

taloudellinen kuin erittäin kestävä. Siihen kinin betonikattotiilimalleja ovat Ormax, 

Minsterin tyypillisyys betonikattona päättyykin. 

Ormax Minster ei 

nit. Savikattotiilimallit 

Natur, Ormax Minster sekä Ormax Gra- 

muistuta mitään perinteistä 

kattotiiltä, sillä se 

ge, Rubin ja Achat. 

ovat nimeltään Vittin- 

on täysin erilainen, sileä 

Ormax-betonikattotiili 

seitsemine värivaih- 

ja tietoisen pelkistetty 

laattakattotiili. Tiilen väri 

toehtoineen on yhä 

ja muoto antavat talolle 

Suomen suosituin kattotiili. 

selkeän ja persoonallisen 

ilmeen, joten se soveltuukin 

erinomaisesti motään 

messujen ajaksi si- 

Niemenherra jätedernien, 

vaaleiden talojen 

katteeksi. Ormax 

Sen savitiilenpunainen 

sältä keskeneräiseksi. 

Minster tuo mieleen nimenomaan 

nykyaikaisen 

on kuitenkin valmis. 

Minster-betonitiilikatto 

Lisätietoa asiakaspalvelusta, puh: 09 2533 7200 tai www.lafarge-tekkin.com 

Seuraava Me Rakentajat -lehti 

Me Rakentajat kevät 

Aineiston viim. jättö 31.1.2005 Lehden tilaus: 

Ilmestyminen vko 10 www.merakentajat.fi tai 

puh. 02-634 6400 

Ilmoitushinnat 

Irtonumero 5 € 

• Aukeama, A3 5.300 € + alv Vuosikerta (3 nroa) 10 € 

• 1/1, A4 + ylitykset 2.950 € + alv 

• 1/2 

1.650 € + alv 

pysty 102x297 mm 

vaaka 210x145 mm 

Ilmoitusvaraukset 

Mediakastelli 

puh. 02-431 1321 

info@mediakastelli.fi 

Materiaalin toimitus 

Sähköpostitse: 

virve.rintasalo@suorakanava.fi 

Postitse: 

Suorakanava Oy, Virve Rintasalo 

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori 

48

Uusia tuulia 

Yksilöllinen ilmanvaihto kaikkeen asumiseen 

VALLOX 90 -ilmanvaihtokone täydentää sarjaa 

Vallox esittelee tänä syksynä mallistonsa 

uutuutena normaalikokoisten 

omakotitalojen Vallox 90 

-ilmanvaihtokoneen. Mahdollisuus tarpeenmukaiseen 

käyttöön ja tehokas lämmön talteenotto 

tekevät uutuudesta erityisen energiatehokkaan. 

Vallox 90:n ja suurien omakotitalojen 

Vallox 180 -mallin suunnittelun lähtökohtana 

ovat olleet tiukentuneet sisäilma-, 

energiatehokkuus- ja äänitasovaatimukset. 

Sarjan täydentää vastaavalla digitaalisella 

ohjaustekniikalla varustettu Vallox Digit SE 

-malli. 

Vallox 90 ja -180 -ilmanvaihtokoneiden 

poistoilman lämmön talteenoton vuosihyötysuhde 

on VTT:n mittausten mukaan noin 

60 prosenttia, mikä ylittää selvästi määräysten 

vaatimustason. Vallox 90 -ilmanvaihtokoneelle 

on haettu VTT:n tuotesertifikaatti, 

jollainen Vallox 180 -koneella jo on. 

Sertifikaatti on todistus ilmanvaihtokoneen 

energiatehokkuudesta eli poistoilman läm- 

Ormax Minster 

-tiilikatto nyt 

kätevästi 

katopakettina! 

Kun valitset modernin Ormax 

Minster -betonitiilikaton valmiina 

pakettina, sinun ei tarvitse muistaa 

erikseen tiivisteitä, läpivientejä tai kattoturvatarvikkeita. 

Me huolehdimme niistä 

puolestasi. Riittää, kun valitset kattosi 

värin, pinnoitteen ja toimitustavan. Saat 

uuden tiilikaton todella helposti ja paljon 

edullisemmin kuin arvaatkaan! 

Nyt saat täydellisen Ormax Minster -tiilikaton 

pakettina alkaen n. 25 e/m 2 *. Pyydä 

tarkka tarjous lähimmästä rautakaupasta. 

Meiltä saat lisätietoja täydellisestä kattopaketista 

osoitteesta www.lafargetekkin.com 

tai asiakaspalvelustamme puh. 

09 2533 7200. Vastaamme mielellämme 

kaikkiin kattoa koskeviin kysymyksiisi. 

*Hinta perustuu 180 m 2 :n harjakattoon, johon 

on laskettu mukaan aluskate, lapetiilet, 

harjatiilet, päätyräystäspellit, naulat ja kiinnikkeet, 

tiivisteet ja kattoturvatuotteet. 

mön talteenoton vuosihyötysuhteesta ja 

ominaissähkötehosta. Se osoittaa myös, 

että koneen lämpö-, virtaus-, tiiviys, suodatus- 

ja äänitekniset ominaisuudet täyttävät 

sertifioinnin vaatimukset. 

Vallox 90 -koneen voi valita vaihtovirta- 

tai tasavirtapuhaltimilla. Tasavirtapuhaltimella 

varustettuna se kuluttaa normaaliilmanvaihdolla 

noin puolet vähemmän sähköenergiaa 

kuin vaihtovirtapuhaltimilla. 

Koneen maksimi-ilmavirta on noin 85 dm3 

sekunnissa 50 Pa:n kanavistopaineella. 

Ilmanvaihtokoneissa on kahdeksan 

käyntinopeutta, joita voidaan säätää käsin 

ohjaimesta tai antaa sisäilman hiilidioksidipitoisuuden 

ja suhteellisen kosteuden 

mukaan toimivien antureiden hoitaa asia 

automaattisesti. 

Digitaalisesti ohjatuissa koneissa on vakiona 

automaattisesti toimiva lämmön talteenoton 

ohitus. Takkakytkintoiminto luo 

rakennukseen hetkellisen lievän ylipaineen 

helpottamaan esimerkiksi tulisijan sytyttä- 

Perinteisen tiilitakan 

hyvät ominaisuudet 

on nyt myös saatavana 

modernina kokonaisuutena. 

Valkoisella antiikkilaastipinnoitteella 

saadaan 

uutta modernia ilmettä, joka 

mukautuu paremmin nykyaikaiseen 

pelkistettyyn sisustukseen. 

Harmooniset kaakelit ja 

sävyteräsluukut tuovat vaihtoehtoja 

juuri sinun kotiisi. 

Tiilerin Funkkis takkapaketti 

sisältää normaalin Tiileri-tulisija 

takkapaketin, 

antiikkilaastipinnoitteen, 

kaakelit, saumauslaastin 

sekä tulisijaluukut. 

49 

Vallox 90 on normaalikokoisiin omakotitaloihin 

tarkoitettu ilmanvaihtokone. Sen energiatehokkuuden 

perustana ovat mahdollisuus 

tarpeenmukaiseen käyttöön sekä erittäin tehokas 

lämmön talteenotto. 

mistä. Sen käyttöönotto edellyttää vain 

erillisen kytkimen hankintaa. 

Vallox 90 -ilmanvaihtokoneen vakioominaisuuksia 

ovat sähkökäyttöiset etuja 

jälkilämmityspatterit, kokonaisilmamäärien 

mittausyhteet ja huoltomuistutin. Vallox 

90-koneessa ovat F7-luokan ulkoilman hienosuodattimet. 

Tiileri Funkkis takkamallit 

Kulma-Lauri luonnonvärisellä 

kaakelilla ja satiinikromiluukulla. 

Muita malleja ovat Pikku-Lassi 

ja Lassi.

Uudet Tuulet 

Ympäristöseloste Ormax-betonikattotiilille 

RT-Ympäristöselostetoimikunta on 

myöntänyt Lafarge Tekkin Oy:n 

Ormax-betonikattotiilelle ensimmäisen 

uuden menetelmäohjeen mukaisesti 

tehdyn RT-Ympäristöselosteen. RT-Ympäristöselostetta 

haetaan Rakennustietosäätiö 

RTS:ltä ja ympäristöselostetunnuksen 

käyttöoikeus antaa yritykselle oikeuden 

merkitä hyväksytty tuote RT-Ympäristöselostelogolla. 

Lafarge Tekkin Oy on jo yli kymmenen 

vuoden ajan paneutunut mahdollisimman 

ympäristöystävällisen betonikattotiilen ja 

sen tuotantotavan kehittämiseen. Ympäristönäkökohdat 

on otettu huomioon yrityksen 

kaikessa toiminnassa tuotteiden 

valmistuksesta markkinointiin ja toimituksiin 

saakka. 

– Ympäristöasiat ovat osa toimintaamme 

ja kattavat tuotteiden ja palveluiden 

koko elinkaaren tuotekehityksestä loppusijoitukseen. 

Olemme keskittyneet erityisesti 

tuotekehitykseen, tuotannon prosesseihin 

ja logistiikkaan, joiden ympäristövaikutukset 

ovat suurimmat. Pyrimme säästämään 

energiaa ja materiaaleja niin paljon 

kuin se on mahdollista sekä lisäämään 

jätteiden hyötykäyttöä, tuotantojohtaja 

Tuula Råman kertoo 

Lafarge Tekkin Oy:n ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä 

sertifioitiin vuonna 1997 

ja on integroitu osaksi johtamisjärjestelmää. 

Yrityksen ympäristöraportti julkaistiin 

ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. 

Betonikattotiilten ensimmäinen elinkaariarvio 

laadittiin vuonna 1993, minkä jälkeen 

tiedot on päivitetty lähes vuosittain. 

– Ympäristötyö on pitkäjänteistä toimintaa, 

pieniä askelia ja koko toiminnan jokaisen 

osan arviointia ympäristönäköhdat 

huomioon ottaen yhä uudestaan ja uudestaan 

muuttuvien olosuhteiden, uusien mahdollisuuksien 

ja lisääntyvän tiedon perusteella. 

Tämän varsin arkisen aherruksen 

tulosten välittämiseen asiakkaille ja yhteiskunnalle 

on onneksi kehitetty erilaisia keinoja, 

joista Ympäristöselostelogo on yksi, 

Tuula Råman korostaa. 

Lisätietoa Kattolinjalta, puh: 08001-67629 tai www.lafarge-tekkin.com, www.rts.fi/ymparistoseloste 

Historiaa – 3 020 kuution 

yhtämittainen valu 

Lohja Ruduksen tähän asti suurin yhtäjaksoinen 

valu, 3 020 kuutiota, 

alkoi Helsinki - Lahti välille rakennettavan 

Oikoradan Kytömaan sillan työmaalla 

maanantaina 28.6. klo 9 ja päättyi 

perjantaiyönä 2.7. klo yksi. – Silta on Suomessa 

ainoa laatuaan, kertoi tuotepäällikkö 

Ari Mantila. Sen ensimmäiseksi valettu 

osa on 550 metriä pitkä kotelo, joka on 

kaareva sekä vino. Seinämien tehtävä on 

vaimentaa melua ja toimia samalla kannen 

reunapalkkeina. Vaativa muotti tehtiin irtotavarasta. 

– Koko ajan painettiin betonia kahdella 

pumpulla. Kannen valu oli helppoa, mut- 

Lohja Ruduksessa on istutettu "Työturvallisuuskoulun" 

penkille jo yli 

700 henkilöä, kertoo henkilöstöjohtaja 

Pekka Selimaa. Ilman työturvallisuuskorttia 

ei Suomessa ole ainakaan isoille 

työmaille enää menemistä. Vuonna 2003 

käyttöön otettu valtakunnallinen työturvallisuuskortti 

osoittaa, että sen haltija on saanut 

yleisen perehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin 

ja suorittanut kurssikokeen. 

Koulutusohjelma on kehitetty yhteis- 

ta ahtaisiin seinämiin betoni oli syötettävä 

valuputkilla, kertoo aluemyyntipäällikkö 

Aulis Aaltonen. Työ sujui hyvin; tuntivauhdiksi 

tuli 35 kuutiota suunnitellun 32 kuution 

sijaan. 

Työturvallisuuskortti käyttöön 

työssä Työturvallisuuskeskuksen, työmarkkinajärjestöjen, 

teollisuuden ja vakuutusalan 

kanssa. Korttitutkinnon tarkoituksena 

on antaa perustiedot työsuojelusta ja 

Paroc Panel System 

julkistaa 

kansainvälisen 

Award 2004 

-suunnittelukilpailun 

voittajat 1.10.2004. 

Award 2004 on arkkitehdeille, 

rakennesuunnittelijoille ja ura 

koitsijoille suunnattu suunnittelukilpailu, 

jonka tarkoituksena on kehittää 

edelleen Paroc-rakennuselementtien 

monipuolista käyttöä. Award 2004 -pääpalkinto 

on 10 000 euroa ja se annetaan 

yhdelle ehdokasprojektien joukosta 

valitulle työlle. Tämän lisäksi tilaisuudessa 

palkitaan neljä muuta projektia 1000 

euron palkinnolla. 

Paroc Panel System järjesti vastaavan 

kilpailun vuonna 2000. Tuolloin pääpalkinnon 

voitti lontoolainen Geoffrey Reid 

Associates, joka oli käyttänyt Paroc- elementtejä 

BAA Ceasar-projektissa Lontoon 

Heathrown lentokentällä. 

lisätä riskitietoisuutta, oppia tunnistamaan 

vaarat jo etukäteen sekä ennalta ehkäisemään 

ne. 

50

Me Rakentajat - Rakentaja.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?