syksy 2012 - Porin yksikkÃ¶

1 

Avoimen lähdekoodin järjestelmät 

TLTP-5120 

3 op 

03.09.2012 – Harri Brandt 

Porin yksikkö 

17.9.2012

2 

Kurssin sisältö 

• Luennoitsijat Harri Brandt ja Matti Monnonen 

• Osa 1: Käsitteet, tausta, työpöytäkäyttö, komennot (4 * 4h) - Harri 

• Osa 2: Palvelinympäristö (4 * 4h) – Matti 

• Osa 3: Harjoitukset (ATK-luokka, Tietoliikennelaboratorio – 

H256A) 

• Luennot koostuvat teoriaosuudesta sekä työasemilla tehtävistä 

harjoituksista 

• Harjoitustehtävät noudetaan verkkolevyltä tai jaetaan tunnin 

alkaessa 

• Lisäksi kurssiin sisältyy tietoliikennelaboratoriossa/kotona/töissä 

tehtävä harjoitus. 



3 

Harjoitukset 

• Harjoituksen voi tehdä parityönä (työmäärä) 

• Aihe varataan luennoitsijoilta kurssin aikana, takaraja 

viimeinen luentokerta 

• Harjoitustyö tehdään joko tietoliikennelaboratoriossa 

(työpisteet) tai vaihtoehtoisesti kotona/työpaikalla 

• Raportti palautetaan ennen tenttiä paperimuodossa 

• Raportti koostuu seuraavista osista: 

• Taustateoria 

• Asennuksen eteneminen (ongelmat, huomiot) 

• Konfiguroinnit (muutokset, tiedostot liitteeksi, kommentointi!) 

• Asennusohjeen kaltainen raportti 

• Harjoitustyötä voi käyttää pohjana muilla kursseilla 

(Tietoliikenteen erityiskysymyksiä, dataverkkojen työkurssi) 



4 

Harjoitukset 



5 

Harjoitukset 

• BB2 (PHP) + Moodle 

• Verkko-opetusympäristö 

• Ympäristön totetutus ja esimerkkikurssin luonti 

• Varmuuskopiointi ja levykuvapalvelin (Disk Image) 

• Palvelimen kiintolevyn varmuuskopiointi ja levykuvan teko 

• Lisänä esimerkiksi RAID5 

• Video Streaming 

• Videon streemaus verkkoon 

• Palvelimen toteutus ja testaus 

• Esim. MYTH-TV tai vastaava 

• VPN-palvelin 

• Turvallisen etäyhteyden toteuttaminen 

• Liikenteen tunnelointi turvattoman verkon yli (kaikki tai ainoastaan 

halutut protokollat) 

• OpenVPN 



6 

Harjoitukset 

• Lokien keräys 

• Keskitetty lokien keräys palvelimilta 

• Syslog 

• Squid Proxy 

• Välimuistipalvelimen totetus 

• Nopeuttaa palveluiden käyttöä 

• HTTP, HTTPS, FTP 

• Toteutus ja testaus 

• Virtualisointi 

• Virtualisoinnin totetus esim. KVM:llä tai XEN:llä 

• Alustana jokin Linux-jakelu, testaus Windows + jokin muu Linux 

• Verkkolevy + tulostinpalvelin 

• NFS ja CUPS 

• Levyjaon ja tulostinpalvelimen toteutus 



7 

Harjoitukset 

• Radius 

• Käyttäjän tunnistaminen langattomaan verkkoon kirjauduttaessa 

• WPA2 + langaton tukiasema, käyttäjätiedot Radius-palvelimella 

• Zappix 

• Mail 

• Verkonvalvontapalvelin 

• Palvelimien tilan monitorointi 

• Nagios myös mahdollinen 

• Sähköpostipalvelimen toteutus ja konfigurointi 

• Tietoturva 

• Live-cd/dvd 

• Oman jakeluversion toteutus 

• Pohjana haluamasi linux, josta muokattu live-jakelu 



8 

Harjoitukset 

• NTP 

• AD 

• Network time protocol 

• NTP-palvelimen toteutus 

• Muut ympäristön koneet synkronoivat kellonsa kyseiseltä palvelimelta 

• Toimialueiden hallinnointi 

• Debian-pohjaisen ratkaisun testaus ja dokumentointi 

• Oma idea 

• Vapaasti ehdotettavissa oleva idea 

• Hyväksyntä kurssin vetäjältä ennen aloitusta 



9 

Avoin lähdekoodi – Open Source (2. tunti) 

• Avoin lähdekoodi 

• Tapa jaella ja kehittää tietokoneohjelmistoja 

• Kirjoitettu ohjelma käännetään suoritettavaan muotoon 

• Toiminta ei tämän jälkeen tulkittavissa 

• Ilman lähdekoodia ohjelman toiminnan tutkiminen ja kehittäminen vaikeaa 

tai mahdotonta 

• Suljetussa ohjelmistossa lähdekoodi yrityksen hallussa ja sitä ei anneta 

ulkopuolisille 

• Avoimeen lähdekoodin perustuva toteutus on tarkastettavissa ja 

muutettavissa joko käyttäjän tai kolmannen osapuolen toimesta 

• Näkökulma, joka kattaa ohjelmistojen suunnittelun, toteutuksen ja 

jakelun 

• Korostaa lähdekoodin helppoa saatavuutta 

• Suomessa toimintaa koordinoi Suomen avoimen lähdekoodin keskus 

(COSS, Centre for Open Source Solutions), perustettu 2003, 

www.coss.fi 

• Jäseninä yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja 



10 

Avoin lähdekoodi – Open Source 

• Avoimen lähdekoodin ohjelmat – Open Source Software 

• Vapaus käyttää, muuttaa, kehittää, levittää ohjelmaa ja lähdekoodia 

• Tavoitteita (Open Source Initiative – OSI, perustettu 1998) 

• korkea laatu ja luotettavuus, joustavuus, edullisuus sekä valmistajien ns. vendor lockin 

käytännön ehkäiseminen (vaikeus vaihtaa toimittajaa ilman suuria kustannuksia) 

• Aloituskynnyksen madaltuminen – helppo tutustua koodiin tai uusiin ohjelmistoihin 

• Hyviä puolia 

• Helpompi tulla markkinoille, riippuu tuotteen laadukkuudesta 

• Kehitystyö yleensä nopeaa, päivitykset ja korjaukset kaikkien saatavilla 

• Teknisten vaatimusten korostuminen esim. tietoturvan kehittäminen 

• Kaupallisen paineen vähyys 

• Voidaan luoda uusia markkinoita maksullisille palveluille 

– asennus- ja ylläpitopalvelut 

• Voidaan käyttää ponnahduslautana maksullisen version käyttämiselle 

– OpenOffice.org vs. StarOffice 

• Voidaan jakaa kustannukset osapuolten kesken 

– Apache, X Window System 

• Tietoturva, edullisuus, helppous sekä luotettavuus 

• Ohjelmiston hankkija ei ole sidottu yhteen toimittajaan esim. tuen tai jatkokehityksen 

osalta 



11 

Avoin lähdekoodi 

• Huonoja puolia 

• Määrittelyiden ja dokumentoinnin puute pienissä projekteissa 

• Onko lopputuote sitä mitä käyttäjät haluavat? Teknisen toteutuksen 

korostuminen markkinoiden tarpeiden kustannuksella 

• Vastuu ohjelmistosta ja sen toimivuudesta, yleensä kaupalliset 

yrityksetkään eivät ota vastuuta 

• Välillä kiistoja mm. toteutustavoista, organisoinnista, 

nimeämiskäytännöistä 

• Linux yksi avoimen lähdekoodin tuloksista 

• Avoin lähdekoodi (Torvalds) vs. vapaa ohjelmisto (Stallman) 

• Avoin lähdekoodi – yritysten näkökulmasta helpompi luovuttaa lähdekoodi 

eteenpäin 

• Painotuserot – Avoin/vapaa ohjelmisto (Free – ilmainen ja/vai vapaa?) 



12 

Suljettu lähdekoodi ja ohjelmisto 

• Suljettu lähdekoodi 

• Avoimen lähdekoodin vastakohta 

• Lähdekoodi pidetään liikesalaisuutena eikä lisenssin ostajalle anneta 

pääsyä tai oikeutta lähdekoodiin 

• Suljettu ohjelmisto (closed source tai proprietary software) 

• Käyttäjällä ei ole pääsyä lähdekoodiin 

• Lisenssiehdot eivät salli ohjelman muokkaamista ja niiden julkaisua 

• Reverse engineering kielletty 

• Reverse engineering - Pyritään ohjelman toimintaa tutkimalla selvittämään 

ne menetelmät, periaatteet sekä tekniikat, joita ohjelman teossa on 

käytetty 

• Alihankkijalla tai yhteistyökumppanilla pääsy lähdekoodiin 

• Sopimusten allekirjoitukset mm. NDA (non-disclosure agreement), salassa 

pidettävää tietoa 

• Korjaukset valmistajan vastuulla – Miten käy vanhan tuotteen? 

• Korjausehdotuksia voi lähettää ainoastaan valmistajalle – uusien 

ominaisuuksien saaminen voi olla hankalaa 

• Tuotteen vaihtamisesta syntyvät ongelmat ja kustannukset 



13 

Avoin lähdekoodi – Open Source 

• Avoimen lähdekoodin määrittelyn pääkohdat (OSI) 

1. Ohjelman tulee olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. 

2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa. 

3. Johdettujen teosten luominen ja levitys täytyy sallia. 

4. Lähdekoodin suora muokkaaminen voidaan kuitenkin kieltää, jolloin muutokset ja 

korjaukset on toimitettava erillisinä lisäyksinä. Voidaan myös vaatia, ettei johdettua 

teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta. 

5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. 

6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa. 

7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet. 

8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka 

osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se 

irrotettaisiin kokonaisuudesta. 

9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä 

sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa. 

10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa 

liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla. 

Lähde: www.opensource.org/docs/osd, fi.wikipedia.org/Avoinlähdekoodi 



14 

Avoin standardi 

• Avoin standardi mahdollistaa ohjelmistojen ja järjestelmien 

yhteensopivuuden 

• Avointa standardia käyttävät ohjelmistot ovat 

yhteensopivia keskenään ja asiakas voi vaihtaa 

järjestelmää tai toimittajaa menettämättä ominaisuuksia tai 

tietoja 

• Ehdot (European Interoperability Framework-EIF) 

• Ylläpitäjänä voittoa tavoittelematon organisaatio ja kehitys on 

kaikille sidosryhmille avointa ja tasapuolista 

• Standardi on julkaistu ja sen määrittelydokumentti on tarjolla 

ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan 

• Voidaan käyttää pysyvästi ilman teollisoikeudellisia 

korvauksia (patentit, tavaramerkit yms.) 

• Uudelleen käyttöä ei ole rajoitettu 



15 

Lisenssit 

• Lisenssi on ohjelmiston tai muun immateriaalioikeuden alaisen materiaalin 

käyttöön oikeuttava sopimus 

• Immateriaalioikeus jaetaan tekijänoikeuksiin sekä teollisuusoikeuksiin 

• Tekijänoikeudet 

• Taideteos, valokuva yms. 

• Teollisuusoikeudet 

• Yksinoikeuteen perustuvat 

• Patentti-, hyödyllisyysmalli-, malli-, tavaramerkki- ja toiminimioikeus 

• Määrittelee kuinka ohjelmistoa saa käyttää, muunnella tai kopioida 

• Voidaan vaatia esimerkiksi, että muokattua tuotetta on levitettävä edelleen 

samalla lisenssillä -> alkuperäinen tekijä voi hyötyä muokkauksista 

• Lisenssimaksu on em. oikeuksien alaisten tuotteiden tai teosten käytöstä 

oikeuksien omistajalle maksettava korvaus eli tekijänpalkkio 

• Tietokoneohjelmat 

• Lisenssejä tällä hetkellä n. 70 

• Yleinen suositus on käyttää jotain olemassa olevaa lisenssiä 

• Vakiintunut lisenssi helpottaa koodin lainaamista projektien välillä 

• Ei tarvitse miettiä onko jokin ohjelmisto riittävän vapaa 

• Jälkikäteen lisenssin muuttaminen on vaikeaa 



16 

Lisenssit 

• Ero suhtautumisessa teosten muunteluun ja yhdistämiseen sekä 

tästä seuranneen ohjelman jakeluun 

• Copyleft-lisenssit vaativat, että levittäminen (alkuperäinen tai 

muokattu versio) tapahtuu alkuperäisillä ehdoilla eli samalla 

lisenssillä. 

• Ehdot koskevat levittämistä ja uudelleenjulkaisua 

• Omaan käyttöön voi tehdä muutoksia ilman julkaisupakkoa 

• Tunnetuin GNU General Public License (GPL) 

• Mozilla-lisenssi (MPL) 

• Tunnus käännetty copyright-merkki 

• GNU Lesser General Public License (LGPL) yhdistää GPL- ja BSD/MIT-lisenssien 

määrityksiä 

– LGPL –ohjelmistoja voi käyttää osana GPL:n alaista kokonaisuutta 

– LGPL ei vaadi esim. lähdekodin levittämistä osana kaupallista julkaisua 

• Ei-Copyleft-lisenssit eivät aseta vaatimuksia muokattujen versioiden 

julkaisulle 

• Muokatulle ohjelmalle voi asettaa rajoituksia niin halutessaan 

• Rajoitus voi olla esimerkiksi kopiointikielto 

• Kategoriaan kuuluvat mm. MIT, BSD- ja X11-lisenssit 

• BSD –lisenssi ei vaadi lähdekoodin julkaisemista levitettäessä lisensoitua ohjelmaa 

eteenpäin 


http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa_ohjelmisto 


17 

GNU Yleinen lisenssi 

• GNU General Public License (GNU GPL) 

• Alkuaan Richard Stallmanin käsialaa 

• Yhdisti aikaisemmat ohjelmakohtaiset lisenssit yhdeksi 

kokonaisuudeksi 

• Pohjana mm. Emacsin ja GNU C –kääntäjän lisenssit 

• Versio 1 vuonna 1989 

• Versio 2 vuonna 1991 

• Tällä hetkellä eniten käytetty versio 

• GNU GPL versio 3 julkaistiin 2007 

• Versio 3 sallii mm. ohjelman jakamisen P2P-verkossa 

• Valmistaja, jonka laite sisältää vapaita ohjelmia ei voi 

kieltää ohjelmiston vaihtoa 

• Käyttö digisovittimessa, matkapuhelimessa, tai muussa 

vastaavassa laitteessa edellyttää, että ohjelman mukana 

seuraa lähdekoodin lisäksi myös asennusohjeet 



18 

GNU Yleinen lisenssi 

• Yleisin käytössä oleva lisenssi (n.60%) 

• Ohjelmaa saa vapaasti käyttää ja tutkia 

• Ohjelmaa saa jakaa edelleen, kunhan lähdekoodi ja lisenssi annetaan 

mukaan 

• Ohjelmaan saa tehdä muutoksia ja näitä muutoksia levittää edelleen 

• Muutoksista tulee ilmoittaa selvästi (changelog) 

• GPL-ilmoituksia ei saa poistaa 

• Muunnettu lähdekoodi ja lisenssi annettava mukaan uutta versiota levitettäessä 

• Ohjelmasta voi ottaa osia ja käyttää muissa ohjelmissa, jotka käyttävät 

GPL-lisenssin samaa versiota, 

• Tekijät mainittava asianmukaisesti 

• Ohjelma, joka täyttää GNU GPL –määritykset on vapaa ohjelmisto 

(Free software) 



19 

Apache-lisenssi 

• Apache-lisenssi v. 2.0 julkaistu vuonna 2004 

• BSD-tyyppinen ei-copyleft lisenssi 

• Muokattua teosta saa levittää eri lisenssillä 

• Johdannaisessa ei saa käyttää alkuperäisen ohjelman nimeä 

tai muita tietoja 

• Johdannaisen mukana toimitettava alkuperäinen lisenssiteksti 

sekä NOTICE-tiedostot 

• NOTICE-tiedostoissa lisäinformaatiota 

• Apache [PRODUCT_NAME] Copyright [yyyy] 

The Apache Software Foundation 

This product includes software developed at The Apache Software Foundation 

(http://www.apache.org/). 

• Muokatuissa tiedostoissa oltava selkeät merkinnät tehdyistä 

muutoksista 

Lähde: http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0 



20 

MIT-lisenssi 

• Lähtöisin MIT:stä 

• Esitelty vuonna 1988 

• Salliva lisenssi, joka ei estä ohjelman käyttöä kaupallisesti/suljetun 

ohjelman osana 

• Alkuperäiset tekijänoikeustiedot säilytettävä 

• Voidaan käyttää osana suljettua ohjelmaa 

• Kaupallinen hyödyntäminen mahdollista 

• Alkuperäistä tekijää ”muistettava” copyright-ilmoituksella 

• MIT-lisenssiä käyttäviä ohjelmia 

• Putty, Ruby on Rails, X Window System 



21 

Lisenssiesimerkki (MIT) 

• The MIT License 

Copyright (c) 

Permission is hereby granted, free of charge, to any person obtaining a copy 

of this software and associated documentation files (the "Software"), to deal 

in the Software without restriction, including without limitation the rights 

to use, copy, modify, merge, publish, distribute, sublicense, and/or sell 

copies of the Software, and to permit persons to whom the Software is 

furnished to do so, subject to the following conditions: 

The above copyright notice and this permission notice shall be included in all copies or substantial 

portions of the Software. 

THE SOFTWARE IS PROVIDED "AS IS", WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EXPRESS 

OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO THE WARRANTIES OF MERCHANTABILITY, 

FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE AND NONINFRINGEMENT. IN NO EVENT SHALL 

THE AUTHORS OR COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY CLAIM, DAMAGES OR 

OTHER LIABILITY, WHETHER IN AN ACTION OF CONTRACT, TORT OR OTHERWISE, 

ARISING FROM, OUT OF OR IN CONNECTION WITH THE SOFTWARE OR THE USE OR 

OTHER DEALINGS IN THE SOFTWARE. 

Lähde: http://www.opensource.org/licenses/mit-license.html 



22 

Monilisensointi 

• Yritys osallistuu ohjelmiston kehittämiseen ja haluaa 

hyödyntää tuloksia kaupallisesti 

• Copyleft –lisenssi estää kaupallisen hyödyntämisen 

• Moni/kaksoislisensointi tarjoaa mahdollisuuden julkaista 

samasta ohjelmasta kaksi versiota 

• Ilmainen esim. GPL-lisenssin alainen versio 

• Maksullinen kaupallisen lisenssin alainen versio 

• Ostaja voi käyttää tuotetta vapaammin esimerkiksi osana omaa 

suljettua ohjelmistoaan 

• Etuja mm. mahdollisuus ohjelmiston testaukseen ennen 

ostoa, uusien ominaisuuksien testaus (OS-versio), yhteisön 

tuki- ja jakokanavat 

• Haasteena käyttäjien siirtäminen maksaviksi asiakkaiksi 



23 

Monilisensointi – dual license 

• Monilisensointia käytetään yleensä tilanteessa, jossa halutaan antaa mahdollisuus luoda suljettuja 

ohjelmistoja/sovelluksia käyttäen hyödyksi avoimen lähdekoodin pohjaa. Monilisensoinnin toinen lisenssi 

on jokin avoimen lähdekoodin lisenssi, joka vaatii saman lisenssin käyttöä levitettäessä muokattua 

teosta. 

• Oikeuksien (copyright) haltija levittää yleensä avointa versiona ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan ja 

saa voittoa myymällä suljettua/proprieatary lisenssiä kaupallisille toimijoille. Nämä voivat käyttää 

ohjelmistoa osana omaa liiketoimintaansa. 

• Yleensä ainoastaan oikeuksien omistajalla on oikeus muuttaa ohjelmiston lisenssiehtoja, joten 

ulkopuolisen osapuolen tekemien lisäyksien kanssa voi tulla ongelmia, mikäli he ovat käyttäneet 

sallivampaa lisenssiä - > virallisen koodin haltija ei voi sisällyttää lisäystä omaan rajoittavampaa lisenssiä 

käyttävään tuotteeseensa. Ongelman välttämiseksi yritykset voivat vaatia ulkopuolisilta kehittäjiltä 

sopimuksen, ennen työn hyväksymistä viralliseen lähdekoodiin. 

• Monilisensointia käyttävä taho voi hyötyä ohjelmiston jaosta copyleft –lisenssin alla mm. saamalla 

käyttöönsä muiden kehittäjien panoksen sovellusta kehitettäessä. Kontribuutio voi olla mm. 

käyttäjäyhteisön tuki (keskustelupalstat jne), yhteisössä leviävä “ilmainen” mainostus ja muutokset, joita 

on voitu tehdä copyleft-lisenssin alla. 

• Monilisensointia käyttävät mm, MySQL, Asterisk, Oracle, QT. 



24 

Red Hat Linux – esimerkkinä lisensoinnista 

• Red Hat Enterprise Linux 

• Kaupallinen linux-jakelu, ilmainen versio Fedora/CentOS Linux 

• ”Enterprise –version perusta ja tuotekehityslaboratorio. Asiakkaat 

voivat ladata käyttöjärjestelmän, leikkiä sillä ja antaa palautetta. Tapa 

sitouttaa asiakkaita ja Linux-yhteisöä, kehittää ohjelmistoja sekä 

toimintamallimme ydin”, (Whitehurst, Tietokone elokuu/2010) 

• ”Nopea muuttuminen, innovointi ja edelläkävijyys etuja. Suuryritysten 

tuotantoympäristöjä varten Fedoran koodin jäädytys muutaman 

vuoden välein ja uuden RHEL:n version luonti. Sertifioitu versio, jolle 

mahdollista tehdä palvelutasosopimuksia. Kyse ns. vakaista biteistä” 

(Whitehurst, Tietokone elokuu/2010) 

• Tavoitteena tuottaa uuden sukupolven 

tietotekniikkaratkaisuja ns. pilvipalveluja 

• Sisältää virtualisointi-, käyttöjärjestelmä- ja sovelluskerrokset sekä 

sovelluspalvelut ja hallintatyökalut 

Lähde: Tietokone elokuu 2010 



25 

Creative Commons 

• Perustettu 2001, voittoa tavoittelematon organisaatio 

• Pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden levittämistä 

laillisessa muodossa 

• Tavoitteena yksinkertaiset ja helposti ymmärrettävät 

lisenssiehdot, lisänä graafiset kuvakkeet 

• Vuonna 2008 noin 130 miljoonaa lisensoitua työtä 

• Kuusi keskeistä lisenssiä 

• Nimi mainittava 

• Nimi mainittava + sama lisenssi 

• Nimi mainittava + ei jälkiperäisiä (ei muutoksia) 

• Nimi mainittava + ei kaupallinen 

• Nimi mainittava + ei kaupallinen + sama lisenssi 

• Nimi mainittava + ei kaupallinen + ei jälkiperäisiä 



26 


• Tarjoaa useita lisenssejä, muodostuvat ehdoista 

• Nimi mainittava 

Annat oikeuden muille käyttää 

• Attribution (By) tuotostasi, mutta heidän on mainittava 

sinut alkuperäiseksi tekijäksi 

• Ei kaupalliseen käyttöön 

Esimerkiksi valokuvaa voi käyttää 

• Non Commercial (NC) julisteessa, mutta ei myydä ilman 

alkuperäisen omistajan lupaa 

• Ei jälkiperäisiä 

Tekijä ei salli muutosten tekemistä 

• Non Derivate (ND) alkuperäiseen tuotokseen 

• Sama lisenssi 

Muiden julkaistava tuotoksensa 

• ShareAlike (SA) samalla lisenssillä 

• Lisenssi 

”Nimi mainittava + Ei kaupalliseen 

käyttöön” 



27 


• Nimi mainittava –lisenssi 

• Antaa oikeudet jakaa ja muokata tuotosta myös kaupalliseen 

käyttöön, kunhan alkuperäisen tekijän nimi mainitaan 

• Mukaan liitettävä 

• Copyright –merkinnät 

• Viittaukset alkuperäiseen tekijään - linkki kotisivulle 

• Viittaukset työn nimeen – linkki työhön/julkaisuun 

• Viittaukset CC-lisenssiin, jonka alla työ on julkaistu – linkki 

kyseiseen lisenssiin CC:n verkkosivuilla 

• Maininta, jos työ on muokattu versio alkuperäisestä – maininta 

”Tämä on käännös Aku Ankan työstä Ankkalinna 



Avoin & suljettu formaatti (3. tunti) 

• Avoin formaatti (open format) 

• Määritelmä digitaalisen datan tallennukselle 

• Yleensä hyvin dokumentoitu ja yleisesti saatavilla 

• Ei aseta rajoituksia loppukäyttäjälle 

• Jpeg 2000, png, open document, pdf 

• Ei-avoin formaatti (proprietary format) tai suljettu formaatti 

• Kehitetty yrityksen ohjelmiston tiedostomuodoksi 

• Patentti- tai tekijänoikeuksien alainen 

• Tarkoituksena suojata tiedostomuoto ja pitää hallinta omissa käsissä 

• Dwg (Autocad), psd (photoshop) 

• Osa siirtynyt avoimelle puolelle (pdf, 6/2008) 

Porin yksikkö

29 

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja 

• OpenOffice.org 

• Toimisto-ohjelmistopaketti vrt. Microsoft Office 

• Yhteensopivuus Microsoftin kanssa paranee koko ajan 

• Saatavilla useille käyttöjärjestelmille (Windows, Linux, Mac, Solaris) 

• Viimeisin versio 3.3 (8/2011) 

• www.openoffice.org 

• Gimp 

• Kuvankäsittelyyn tarkoitettu ohjelmisto 

• Linux ja Windows –käyttöjärjestelmille 

• Mukana useissa Linux –jakeluversioissa 

• www.gimp.org 

• Empathy 

• Usealla alustalla toimiva pikaviestinohjelmisto (Instant Messaging Client, IM) 

• Tukee mm. IRC, ICQ, MSN jne. 

• live.gnome.org/empathy 



30 


• Freeradius 

• Avoimen lähdekoodin RADIUS –palvelin (Remote Authentication Dial In User Service) 

• Tarkoitettu käyttäjien tunnistamiseen ja liikennöinnin seurantaan (laskutus) 

• AAA – Authorization, Authentication & Accounting 

• www.freeradius.org 

• Nagios 

• Verkon ja palvelimien valvontaan 

• Lähettää hälytyksen ongelmatilanteessa ja kuittauksen verkon/palvelimen palautuessa 

normaalitilaan 

• Valvottavia palveluita mm. POP3, ICMP, HTTP, SSH, FTP 

• Voidaan monitoroida myös lämpötilaa, prosessorikuormaa, levytilaa ja lokien tilaa 

• Lisäosien määrä kasvaa jatkuvasti 

• www.nagios.org 

• Asterisk 

• Avoimen lähdekoodin puhelinvaihde 

• Voidaan toteuttaa tavallisella työasemalla, johon on lisätty esim. ISDN-kortti puhelinverkon 

liitynnäksi 

• Toteuttaa mm. vastaajapalvelun, soitonsiirron, soittosuunnitelmat ja VoiceMail –palvelun 

• Omien palveluiden toteuttamisessa mielikuvitus rajana… (Yyterin sää, vitsipalvelu, 

lukujärjestys) 

• www.asterisk.org 



31 


• Apache 

• HTTP –palvelinohjelma 

• Käytössä n. 50% maailman palvelimista (n. 83 miljoonaa palvelinta) 

• HTTP –palvelun tarjoaminen ja lokin keräys (tilastotietoa ylläpitäjälle) 

• Muita ominaisuuksia mm. autentikointi, https, virtual hosting 

• www.apache.org 

• MySQL 

• Tietokantaohjelmisto 

• Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1995 

• Kehittäjä MySQL AB (Ruotsi), tammikuussa 2008 osaksi Sun Microsystems:iä 

• Komentorivipohjainen, saatavilla työkaluja helpottamaan konfigurointia (esim. MySQL 

Administrator, phpMyAdmin) 

• www.mysql.com 

• Wireshark 

• Verkkoliikenteen analysointiin tarkoitettu ohjelmisto 

• Tunnettiin ennen nimellä Ethereal 

• Tehokas ja monipuolinen ohjelmisto käytetään verkkoliikenteen kaappaamiseen ja 

analysointiin 

• Näyttää mm. lähettäjän ja vastaanottajan osoitteet (MAC, IP), käytetyt protokollat 

• Kykenee VoIP (SIP) –puheluiden nauhoittamiseen, analysointiin ja toistamiseen 

• www.wireshark.org 



32 

Unix-historiaa 

• Multics –projektin tavoitteena käyttöjärjestelmän kehittäminen 

GE-645 –alustalle. 

• Mukana MIT, AT&T Bell Labs ja General Electric. 

• AT&T Bell Labs – Ken Thompson & Dennis Richie kehittivät 

käyttöjärjestelmää PDP-7:lle (Space Travel –peli) 

• Unics sai alkunsa 1969 

• 70 –luvun alussa projektille uusi nimi: UNIX 

• Alkuaan assemblyllä (PDP-11/20), 1973 uudelleen C –kielellä 

(Richie) 

• 1970 –luvun aikana useita versioita 

• System 7 (versio 7) Unix vuonna 1979 

• AT&T lisensoi kaupallisen UNIX System III:n 1982 ja UNIX System 

V:n vuonna 1983 

• Berkeleyn yliopisto jatkoi mm. yliopistojen käyttöön tarkoitetun 

ilmaisen BSD Unix –käyttöjärjestelmän kehittämistä (v. 1977). 



33 

Unix-historiaa 

• BSD:n pohjalta 1990 –luvulla FreeBSD, OpenBSD ja 

NetBSD 

• FreeBSD keskittynyt luotettavuuteen ja suorituskykyyn 

• www.freebsd.org 

• OpenBSD keskittynyt turvallisuuteen 

• www.openbsd.org 

• NetBSD keskittynyt skaalautuvuuteen ja toimivuuteen useilla 

alustoilla 

• www.netbsd.org 

• Unix –sukuisilla käyttöjärjestelmillä kaksi kehityshaaraa 

• BSD –perhe 

• System III & System V -perhe 



34 

Unix-sukupuu 

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Unix_wars 



35 

Unix(-like) -käyttöjärjestelmät 

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Unix-like 



36 

Unix vai Unix-like? 

• UNIX on rekisteröity tavaramerkki, jonka oikeudet omistaa Open 

Group –järjestö 

• Aiemmin järjestö on julkaissut Single Unix Specification (SUS) – 

määritelmän 

• POSIX (Portable Operating System Interface for Unix), 1988 

• SUS versio 3 uusin versio (2002) 

• Kokoelma standardeja 

• Nykyään hallinnoi Austin Group 

• Useimmat kaupallisista tuotteista täyttävät määritelmän 

• Lisenssimaksu 

• Unix-like käyttöjärjestelmä 

• Muistuttaa UNIX-järjestelmää 

• Ei ole virallisesti SUS –määritelmän mukainen 

• Ei täytä määrityksiä ja/tai ei halua maksaa lisenssimaksua 

• Suurin osa nykyisistä jakeluista 



37 

GNU/Linux 

• GNU/Linux 

• GNU –projekti alkoi vuonna 1983 (Richard Stallman) 

• GNU GPL 1989 

• Tavoitteena täysin vapaan käyttöjärjestelmän luominen 

• Projekti perustuu Unix –käyttöjärjestelmään, mutta ei ole UNIX (GNU 

is Not Unix) 

• Korostaa ohjelmiston vapautta – Vapaa ohjelmisto/Free Software 

• Miten ymmärrät käsitteet Free speech/Free beer? 

• Nykyään projektia hallinnoi Free Software Foundation (www.fsf.org, 

www.gnu.org) 

• 25. syntymäpäivä syyskuussa 2008, www.gnu.org/fry 

• Käyttää Linux-ydintä 

• GNU/Hurd käyttää Hurd –ydintä -> ei ole Linux 

• Hurd kehitys aloitettu 1990, nykyään saatavilla Hurd-jakeluversioita. Ei 

suositella vielä tuotantokäyttöön (kriittisiin tehtäviin) 

• Esimerkiksi Debian korostaa vapauttaa, josta nimi Debian GNU/Linux 



38 

Linux-ydin 

• Linux-ydin 

• Linus Torvalds kehitti ensimmäisen ytimen vuonna 1991 

• Linus + UNIX = Linux, tosin Torvalds itse ei ollut aluksi innostunut nimestä (nimi Funetin 

FTP-palvelimen ylläpitäjältä) 

• Linux-ydin sai nopeasti kannatusta ja muodostui GNU/Linuxin keskeiseksi osaksi. Hurdin 

kehitys hidastui. 

• Ydin on käyttöjärjestelmän keskeinen osa tarjoten mm. laitteet ohjelmien käyttöön, sekä 

huolehtii käyttöoikeuksista ja resurssien jaosta ohjelmien kesken. 

• Linux –käyttöjärjestelmä koostuu 

• Linux- ytimestä (GNU GPL v.2) 

• Ydin toimii sovellusten ja laitteiston välillä 

• GNU-projektin käyttöjärjestelmäalustasta 

• Muista vapaista ohjelmista 

CPU 

Sovellukset 

Ydin 

Muisti Laitteet 

• Ilmainen/Vapaa 

• Torvaldsin mukaan termi avoin lähdekoodi sopii yritysten käyttöön paremmin kuin vapaa 

ohjelmisto (free software) 

• Voidaan kopioida, lähdekoodi seuraa jakelun mukana 

• Maksullisia versioita löytyy, yhteisö/yritys kokoaa ohjelmistopaketin ja tarjoaa sitä levitykseen 

asennusmedian ja/tai ohjekirjojen kanssa 



39 

Käyttökohteita 

• Palvelimet, työasemat ja muut ympäristöt (sulautetut 

järjestelmät) 

• Nimi-, sähköposti- ja www-palvelimet sekä palomuurit 

• Yritys- ja kotikäyttö 

• Harrastajien, yhteisöjen ja pienten yritysten tuotteet, kuten 

palomuurit, tukiasemien muokkaus (Linksys) 

• Matkapuhelimet (esim. Android) 

• Saatavilla useina eri jakeluversioina 



40 

Jakeluversiot 

• Jakeluversio, jakelu, jakelupaketti, levitysversio, 

distribuutio, distro (eng. distribution) 

• Tuotteistettu kokonaisuus, joka sisältää käyttöjärjestelmän, 

ohjelmistopaketin ja käyttöohjeet 

• Tukipalvelut ovat osana maksullisia jakeluita, ilmaisilla 

versioilla yleensä hyvin toimivat keskustelupalstat tai wikisivustot 

• Maksullisista versioista usein saatavilla maksuton jakelu, 

jolloin tukipalvelu ja/tai muu osa järjestelmää ei kuulu 

pakettiin 

• Fedora Core (testiversio) ja Red Hat Enterprise (yritysten 

käyttöön) 

• Eri Linux-jakeluversioita saatavilla useita kymmeniä 

• Ubuntu, Gentoo, RedHat, Fedora, Debian yms. 



41 

Jakeluversiot 

• RedHat Linux 

• Yleisin kaupallinen jakeluversio (Enterprise) 

• Kehitys alkoi 1994 

• Työpöytäympäristöt KDE ja GNOME 

• Maksullisia lisäpalveluita saatavilla yrityksille (tukipalvelut) 

• Käyttää ainoastaan ”pitkään” testattuja ohjelmaversioita 

• RPM –paketinhallintajärjestelmä (RPM/RedHat Package Manager) 

• Fedora Core Linux 

• Perustuu RedHat Linuxiin 

• Redhatin ja Linux-yhteisön ylläpitämä ilmainen versio 

• Uusimmat ominaisuudet ns. testialusta RedHatille 

• CentOS 

• RedHat Enterprise Linuxiin perustuva ilmainen versio 

• Sisältää lähes kaikki RedHat-sovellukset 

• Samat päivitykset kuin RH Enterprisessa, mutta pienellä viiveellä 



42 

Jakeluversiot 

• Debian GNU/Linux 

• GNU-lisenssiä käyttävä 

• Turvapäivitykset tulevat nopeasti 

• Debian paketinhallintajärjestelmä (deb –paketit) 

• Ubuntu perustuu Debianiin 

• Gentoo Linux 

• Käännetään lähdekoodeista ainoastaan tarvittavat ohjelmat 

• Optimoitu järjestelmä 

• Skriptit apuna ylläpitoon 

• Live-CD –jakelut 

• Ei vaadi asennusta kovalevylle 

• Useat jakelut kykenevät käsittelemään levyjä (ongelmatilanteissa tai uuden 

järjestelmän asennusvaiheessa apuna) 

• Voi käyttää esimerkiksi USB-muistia käyttäjän asetusten tallentamiseen 

• Ei tuhoa alla olevaa käyttöjärjestelmää – voidaan testata esimerkiksi Windowstyöasemassa 

• Usein uuden Linux-käyttäjän ensimmäinen askel 

• Hyvä tapa tutustua käyttöjärjestelmän ominaisuuksiin 



43 

Jakeluversiot 

• Uuden Linux-käyttäjän kannattaa aloittaa laajasti käytössä 

olevalla jakeluversiolla 

• Vaikeuksien sattuessa kohdalle ongelmiin löytyy apu 

(keskustelupalstat, kaverit yms.) 

• Laitteistoyhteensopivuus yleensä hyvä (näytönohjaimet, 

verkkokortit yms.) 

• Tutustu ”omaan” jakeluusi hyvin – päivittäinen käyttö 

helpottuu 

• Osaamisen karttuessa kannattaa etsiä omaan käyttöön 

sopivin jakelu 

• Ratkaisussa voi painottaa mm. asennuksen helppoutta, 

vakautta, tietoturvaa, yksinkertaisuutta, räätälöitävyyttä 



44 

Linux-käyttöjärjestelmä (4. tunti) 

• Komentorivi/kehote keskeinen osa käyttöjärjestelmää 

• Monipuolinen ja nopea, vaatii opettelua (vrt. MS-DOS) 

• Pääsy käyttöjärjestelmän kaikkiin ominaisuuksiin 

• Ei tarvitse klikkailla OK ja seuraava -nappeja 

• Palveluiden hallinta nopeaa 

• Palvelimissa usein ainoa tapa hallintaan 

• Graafinen käyttöliittymä 

• Windowsissa yksi graafinen käyttöliittymä, Linuxille saatavilla 

useita eri vaihtoehtoja 

• Rajattu mahdollisuus käyttöjärjestelmän hallintaan 

• Useimmiten jakeluversion mukana tulee GNOME ja/tai KDE 

• Ubuntun mukana GNOME, Kubuntun mukana KDE 

• Valintaan vaikuttavia tekijöitä mm. monipuolisuus, vakaus, 

nopeus ja ulkonäkö 



45 

X Window System – X11 

• Linuxin graafisen ympäristön pohja on X Windows System (X11R7.7, 

kesäkuu 2012), www.x.org 

• Vuodesta 1984 kehitys MIT:n toimesta (ennen nimellä W) 

• 1997 kehitys The Open Group:lle, 2004 X.org-säätiö 

• Kutsutaan myös nimillä: X, X Window System, X11 tai X Version 11 

• Käytössä myös kaupallisissa järjestelmissä 

• Tarjoaa mm. ikkunan piirto, siirto ja lomituspalvelun sekä tukee 

syöttölaitteita kuten hiiri ja näppäimistö 

• Client - Server tyyppinen ratkaisu 

• Palvelin keskustelee asiakasohjelmistojen kanssa 

• Näkökulma sovelluksen kannalta, ei käyttäjän 

• Käyttäjän pääte on palvelin ja ohjelma on asiakas 

• X tarjoaa palvelut (näyttö, I/O-toiminnot) -> palvelin 

• Sovellus käyttää palveluita -> asiakas 

• Suunniteltu etäkäyttöä varten 

• Komponentit toimivat verkkoläpinäkyvästi 

• Voivat olla samassa koneessa tai olla yhteydessä verkon ylitse 



46 


• X11:n rakenne 

Käyttäjän työasema 

Näppäimistö Hiiri Näyttö 

X palvelin 

X asiakas 

(selain) 

X asiakas 

(xterm) 

Verkko 

X asiakas 

(up2date) 

Etätyöasema 

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/X_Window_System 



47 


• X11 ei itsessään sisällä työpöytäympäristöä 

• Ikkunamanagerin (Window manager) avulla voidaan käyttöliittymä muokata 

omaan makuun sopivaksi 

• Usein integroitu osaksi työpöytäympäristöä 

• Käsittelee mm. uuden ikkunan piirtopyynnöt ja päättää sijainnista 

• Näyttömanagerin (Display manager) tehtäviä 

• Graafisen sisäänkirjautumisikkunan toiminnot ja ulkoasu 

• Käyttäjän tunnistaminen 

• Käyttäjän valitseman ikkunamanagerin tai työpöytäympäristön käynnistäminen 

• Näyttömanagereita mm. xdm (X Display Manager), kdm (KDE) ja gdm (GNOME) 

– Xsession, oletusskriptit sisäänkirjautumiseen (~/.xsession kotihakemistossa) 

– Xservers, etä- ja paikallisten palvelimien lista 

– Xaccess, säännöt asiakkaan pääsynhallintaa varten 

• Istuntomanageri (Session manager) tallentaa istunnon tilan 

• Avoinna olevat ikkunat (sovellukset) ovat samalla paikalla seuraavan 

sisäänkirjautumisen jälkeen 

• Työpöydän tila tietyllä ajanhetkellä 

• Oletuksena xsm, KDE:ssä ksmserver 



48 

Työpöytäympäristöt 

• Työpöytäympäristöistä yleisimpiä ovat KDE ja GNOME 

• Tarjoavat yhdenmukaisen ja helppokäyttöisen 

käyttöliittymän 

• KDE –ohjelmia voi ajaa GNOME –ympäristössä (ja 

päinvastoin), mikäli järjestelmässä on tarvittavat kirjastot 

• Tukevat teemoja, molemmissa mukana 

konfigurointityökalut ulkoasun ja käyttäytymisen 

muokkaamiseen 

• KDE:n uusin versio 4.7 ja GNOME:n 3.4 



49 

Työpöytäympäristöt 

• Muita yleisesti käytössä olevia työpöytäympäristöjä ovat 

mm. XFCE4 ja Fluxbox 

• Etuina keveys ja muokattavuus, toimii vanhemmissakin 

koneissa 

• XFCE4:n uusin versio 4.10 

• Tavoitteena nopeus ja keveys, unohtamatta 

käyttäjäystävällisyyttä ja muokattavuutta 

• www.xfce.org 

• Fluxboxin uusin versio 1.3.2 

• Nopea, kevyt, muokattava 

• Esimerkkinäkymiä: www.fluxbox.org 



50 

Linuxiin kirjautuminen (Luento 2) 

• Käyttäjätunnus/salasana case-sensitive (isoilla ja pienillä 

kirjaimilla eri merkitys) 

• Graafisessa sisäänkirjautumisessa voidaan valita 

• Kieli 

• Käytettävä työpöytäympäristö (KDE, GNOME…) 

• Sammutus tai uudelleenkäynnistys 

• Ulkoasua voi muokata haluamakseen 

• Perinteisellä tavalla kirjautuminen 

• Käyttäjätunnus + salasana, jonka jälkeen olet 

komentokehotteessa 

• Voit käyttää työasemaa normaalisti 

• Halutessasi käynnistää graafisen käyttöliittymän 

• startx (muokkaamalla konfigurointitiedostoa voit valita haluamasi 

ympäristön) 



51 

Työpöytäkäyttö 

• Ylälaidasta löytyvät valikot, alalaidassa olevassa palkissa näkyvät 

avoinna olevat sovellukset sekä työpöydän valinta 

• Yleisimmät ohjelmat 

• Sovellukset (Applications) 

• Apuohjelmat, pelit, grafiikka, internet, toimisto, äänet ja video 

• Lisää/Poista sovelluksia (Ubuntu Software Center) 

• Tiedostonhallinta (Places) 

• Kotihakemisto, dokumentit, videot, verkkolevyt 

• Järjestelmä (System) 

• Järjestemän asetukset – näppäimistö, hiiri, tulostin, palvelut 

• Asetusten muuttaminen 

• Lisää työasemasi kieleksi suomi (vaatii uudelleen käynnistämisen) 

• System -> Administration -> Language Support 

• Valitse käynnistyksen yhteydessä kieleksi suomi (Options) 

• Pidä vanhat asetukset – This session only (kieli) 

• Pidä vanhat hakemiston nimet (Desktop vs. työpöytä) 

• Tutustu suomenkieliseen käyttölittymään 

• Omalla koneella (kotona) voit valita em. asetukset pysyväksi 

• Kirjaudu ulos ja vaihda kieleksi englanti 




• Alkuasetukset 

• Päivitykset ajantasalle 

• Muut ajurit (esimerkiksi näytönohjain) 

• Restricted drivers – sisältävät ei-vapaata koodia 

• Terminal –kuvakkeen lisääminen paneeliin 

• Kellonaika 24h –muotoon 

• Sää 

• Sijainniksi Pori 

• Lämpötilayksiköksi Celsius 

• Tuulen nopeudeksi m/s 



• Selaimet 

• Firefox – vaihda aloitussivuksi www.google.fi (Preferences) 

• Halutessasi voit vaihtaa tallennushakemistoksi oman 

kotihakemistosi (/home/xxx) 

• Ota työkalupalkissa (toolbar) käyttöön pienet kuvakkeet ja 

teksti ja lisää Uusi välilehti- (New Tab) ja Tulostus (Print) – 

painikkeet palkkiin 

• Voit poistaa myös kirjanmerkkipalkin (Bookmarks Toolbar) 

halutessasi 



• Tulostimen asentaminen 

• Lisätään uusi tulostin (HP Laserjet 5M) 

• Käytetään HP JetDirect –muotoa 

• Tulostimen osoite (Host –kenttä) 193.167.92.73 (tarkista 

luokan tulostimen osoite luennoitsijalta) 

• Käytetty portti 9100 

• Valitse tulostimeksi HP Laserjet P3005 

• Vinkki: Mikäli kotitulostintasi ei löydy listalta, voit asentaa 

tulostimen käyttämällä PPD-tiedostoa. Tiedosto löytyy Windowsajuripaketista 

valmistajan kotisivulta. 

• Anna tulostimen nimeksi HP3005P-Testi 

• Listaan ilmestyy uusi tulostin, vaihda tulostimen paperikooksi 

A4 (oletuksena usein Letter) 



• Pikaviestimet 

• Empathy –sovellukseen voit lisätä useiden pikaviestimien 

tilejä (ICQ, MSN…) 

• Lisäys tapahtuu valitsemalla haluttu sovellus/protokolla ja 

antamalla käyttäjätunnus ja salasana. 

• MSN – kayttajatunnus@hotmail.com 

• Muut sovellukset vastaavalla tavalla 



• Sähköposti 

• Webmail yksinkertaisin tapa sähköpostien hallinnointiin 

• Evolution mukana jakelussa 

• Thunderbird laajalle levinnyt, myös Windows-versio 

• Asetukset 

• Nimi, sähköpostiosoite, vastaustiedot (reply-to) ja organisaatio 

• Palvelimen tyyppi, yleensä IMAP (POP3) 

• Palvelimen nimi (imap.ankkalinna.fi) 

• Käyttäjänimi 

– Oma käyttäjätunnus 

• Tietoturva-asetukset 

– TLS, portti 143 

– SSL, portti 993 

• Yleiset asetukset (tarkista sähköposti 10 minuutin välein jne) 

• Lähettävän postipalvelimen asetukset, yleensä SMTP 

• Palvelimen osoite 

• Tietoturva-asetukset 

• Aikavyöhyke 


57 

Järjestelmän päivitys - Ubuntu 

• Käyttöjärjestelmän päivitys 

• Uudet versiot yleensä 1-2 kertaa vuodessa 

• Kevät/syksy (Ubuntu, OpenBSD) 

• Ubuntussa kaksi versiota 

• LTS – pitkäaikainen versio 

• Tuki 3 vuotta työpöytäkäytössä, 5 vuotta 

palvelinkäytössä 

• Puolivuosittainen julkaisu 

• Tuki 18 kuukautta 

• Suositellaan LTS-version käyttöä 

• Ubuntussa ”Päivitysten hallinta -> Uusi jakeluversio 

saatavilla” 

• Varmuuskopiot ennen päivitystä 



58 

Ohjelmien asentaminen 

• Windows –ympäristöissä yleensä yksi asennustiedosto 

esimerkiksi setup.exe tai install.exe 

• Asennuslevy tai lataus internetistä 

• Linux-ympäristöissä pyritty keskitettyihin 

ohjelmakirjastoihin 

• Automatisoitu asennustiedostojen haku verkosta 

• Uusimmat versiot helposti saatavilla 

• Yleensä valmis paketti, joka ainoastaan puretaan ja 

kopioidaan oikeaan paikkaan 



59 


• Asennus yleensä lähdekoodeista kääntämällä tai käyttäen 

jotain jakeluversion omaa paketinhallintajärjestelmää 

• Lähdekoodeista kääntö yleensä vähemmän käytettyjä 

ohjelmia tai asetusten muokkaamista vaativia ohjelmia 

• Paketinhallintajärjestelmien avulla asennus helppoa ja 

nopeaa 

• Yhtenäinen ja selkeä tapa asentaa ja poistaa ohjelmia yhdellä 

käskyllä 

• Graafinen tai komentokehoitepohjainen käyttöliittymä 

• Automatisointi helppoa - ei interaktiivisen asennuksen ongelmia 

(”next-next-ok”, turha odotus) 



60 

Ohjelmien asentaminen - ongelmia 

• Pakettia ei löydy 

• Tarkista nimi 

• Pakettia voit etsiä paketinhallintajärjestelmän työkaluilla 

• Graafisen käyttöliittymän haulla 

• apt-cache search ”ohjelma” (Debian-perhe) 

• yum search ”ohjelma” (RedHat-perhe) 

• Riippuvuusongelmat eli ”Dependency hell” 

• Riippuvuusongelmat erityisesti vanhoja 

paketinhallintajärjestelmiä käytettäessä 

• Uusissa järjestelmissä pyritty ottamaan huomioon 

riippuvuudet ja niiden ratkaisu automaattisesti 



61 

Ohjelmien asentaminen - ongelmia 

• Ohjelman asennus ei onnistu, koska tietty versio 

kirjastosta, ohjelmasta yms. puuttuu järjestelmästä 

• Useita riippuvuuksia – pieni ohjelma saattaa vaatia useiden 

komponenttien asennuksen 

• Pitkät riippuvuusketjut – A vaatii B:n, joka vaatii C:n jne. 

• Riippuvuuskonfliktit - Sovellus A vaatii kirjasto1.2:n ja sovellus B 

kirjasto1.3:n, jotka eivät voi olla yhtä aikaa asennettuna 

• ”Ympyräriippuvuudet” – Sovelluksen A versio 1.2 vaatii 

sovelluksen B, joka vaatii sovelluksen A versio 1.1:n 

• Ongelmaan ratkaisuna 

• Versionumerointi 

• Uudet paketinhallintajärjestelmät (yum/Fedora, YaST/SUSE…) 

• Asennusohjelman optiot 

• Nk. Stand-alone ohjelmat 




• Yksinkertaisin tapa asentaa ohjelmapaketteja on käyttää 

Ubuntun mukana tulevaa Synaptic Package Manager – 

paketinhallintaa (muihin tapoihin palataan myöhemmin) 

• Ohjelmapaketit haetaan keskitetyistä ohjelmalähteistä 

• Ohjelmien asennusjärjestyksenä suositellaan 

1. Ohjelmavarastot 

2. Yksittäiset Ubuntulle tehdyt paketit 

3. Lähdekoodeista kääntäminen 

• Kaikki tiedostot eivät toistu oletuksena (video/ääni) 

• Asennetaan tarvittavat paketit (koodekit, kirjastot, ohjelmat) 

• Usein tarvitaan mm. ubuntu-restricted-extras –paketti, jonka avulla 

käyttäjä voi katsella ja kuunnella useita ei-vapaita tiedostomuotoja (mm. 

mp3, flash) sekä käyttää muualta tuttuja kirjasintyyppejä (Arial, Times 

New Roman jne.) 


Ohjelmalähteet 

• Oletuksena käytettävissä on tärkeimmät ohjelmalähteet 

• Vakaat ohjelmaversiot 

• Vapaita ohjelmia (ei tekijänoikeusongelmia) 

• Jakeluversioilla omat ohjelmalähteensä, toteutus vaihtelee 

• Ubuntulle voidaan lisätä uusia ohjelmalähteitä, jolloin käyttöön saadaan selvästi 

laajempi ohjelmavalikoima 

• Uusi ohjelmalähde lisätään paketinhallintaan lisäämällä uusi osoite 

• Medibuntu – Multimedia, Entertainment & Distractions In Ubuntu 

• Viralliset ohjelmavarastot varmistavat vakaan ympäristön 

• Main – pääohjelmavarasto, ainoastaan vapaita ohjelmia 

• Restricted – yleisiä ohjelmia joiden lisenssi ei ole täysin vapaa, mutta ovat 

Ubuntun kehittäjäryhmän tukemia 

• Universe – vapaita ohjelmia, ei suoraa tukea, käyttäjäyhteisön ylläpitämiä ja 

tekemiä 

• Multiverse – ei-vapaita ohjelmia, ei suoraa tukea, käyttäjäyhteisön ylläpitämiä 

• Backports – versiot, jotka ovat ilmestyneet Ubuntun julkaisujen välillä, versiot 

eivät tuettuja 

• Partner – yhteistyökumppaneiden ohjelmia, eivät vapaita ohjelmia 


Ohjelmien asentaminen komentoriviltä 

• Komentoriviltä asentaminen ei vaadi graafista puolta 

(palvelimet) 

• Komentorivin avulla voit asentaa ohjelmia etänä 

esimerkiksi ssh-yhteyden ylitse 

• Ubuntulla/Debianilla useita mahdollisuuksia 

• apt-get 

• aptitude 

• dkpg 

• Ohjelmalähteiden lisääminen 

• /etc/apt/sources.list 

• apt-get update –komennolla lisätyt lähteet käyttöön 

• apt-key - varmistetaan ohjelmalähteen luotettavuus 


Ohjelmien asentaminen komentoriviltä 

(Red Hat) 

65 

• Red Hat –pohjaiset käyttöjärjestelmät 

• Ohjelmat paketoitu .rpm –tiedostoiksi 

• Asennus rpm –komennolla (Rpm Package Manager) 

• Optioita mm. –i install, -u update, 

• Lisäksi kannattaa käyttää 

• –v verbose näyttää tietoa asennuksesta 

• –h näyttää etenemisen ”####” 

• hyödyllisiä erityisesti suurten pakettien yhteydessä 

• Ei osaa ratkaista riippuvuuksia 

• Asennuksen helpottamiseen yum –työkalu 

• YellowDog Updater, Modified 

• Osaa hakea riippuvuudet eli asentaa esim. puuttuvat kirjastot 

• Voidaan käyttää päivitysten automatisointiin 

• yum install ”paketin nimi”, yum search ”paketin nimi” 



66 

Ohjelmien testiasennus 

• Asennetaan komentokehotetta käyttäen Wireshark – 

analysaattoriohjelmisto 

• Mitä tiedostoja asennetaan? 

• Mitä komentoja tarvitaan asennuksen aikana? 

• sudo aptitude update 

• sudo aptitude install wireshark 

• Varmistu, että ohjelman kuvake ilmestyi Internet-valikon alle 

• Muokkaa käyttöliittymä haluamaksesi 

• Esimerkiksi kuvakkeisiin nimet näkyviin (Start, Stop jne) 



Linuxin käynnistyminen 

• Tietokoneen ja käyttöjärjestelmän käynnistyminen 


• BIOS (Basic Input Output System) käynnistyy 

• Testaa mm. emolevyn, näytönohjaimen toiminnan (POST, Power On Self Test) 

• Alustaa kiintolevyn ja muut laitteet käyttöä varten 

• Tärkein toiminto on käynnistyslataimen (GRUB tai LILO) etsiminen kiintolevyn alusta 

• Käynnistyslatain aloittaa työnsä 

• Sijaitsee yleensä levyn alussa (MBR) 

• Lataa Initrd:n (Initial RAM Disk image), joka sisältää pakattuina käynnistyksen kannalta oleellisia moduuleita. 

• Initrd ei pakollinen käytettäessä itse käännettyä ydintä (kernel), joka sisältää tarpeelliset ajurit 

• Lataa ytimen käyttöön 

• Ydin ottaa järjestelmän haltuunsa 

• Alustaa järjestelmälaitteet ja liittää esimerkiksi levyosiot järjestelmään 

• Käynnistää Init-ohjelman, yleensä /sbin/init 

• Init määrää käynnistysjärjestyksen ja mitä käynnistetään (Ubuntussa upstart) 

• Lukee konfiguraation inittab-tiedostosta, yleensä /etc/inittab 

• Inittab-tiedostossa mm. ajotaso, käytetyt terminaalit, käytetyt skriptit 

• Init-skriptit /etc/ínit.d –hakemistossa (System V -tyyli) tai /etc/rc.d –hakemistossa (BSD -tyyli) 

• Voidaan käyttää palveluiden hallintaan 

– esim. apachen uudelleen käynnistäminen(/etc/init.d/apache restart) 

• Lopullinen järjestelmän käynnistymien Initin avulla 

• Sisäänkirjautuminen ja mahdollisesti graafinen käyttöliittymä 

• Sammutusvaiheessa Init hoitaa vaaditut prosessit

Ajotasot 

• Ajotaso (runlevel) on tila, jolla järjestelmä on kyseisellä 

ajanhetkellä tai taso, jolle järjestelmä voidaan siirtää 

• Yleinen tapa on kaksi ajotasoa – käynnissä ja 

pysähdyksissä 

• Linux (UNIX) –ympäristöissä ajotasoja on useita 

• Kukin ajotaso tarjoaa määrättyjä palveluita 

• Ei tarkoita käynnistysjärjestystä (1,2,3…) 

• Yleensä numeroitu 0-6 (7 kpl) 

• 0 = shutdown, S = single user mode (lähes aina 1), 6 = reboot 

• Muita tasoja 

• usean käyttäjän tila verkkotuella / ilman verkkotukea 

• graafisella käyttöliittymällä / ei graafista käyttöliittymää 


Ajotasot 

• Komennolla init voidaan ajotasoa muuttaa 

• init 6 – järjestelmä käynnistyy uudelleen (vaatii pääkäyttäjän 

oikeudet) 

• init 0 – järjestelmä mm. kirjoittaa avoimet tiedostot levylle ja 

siirrytään tilaan, jossa virran katkaisu on turvallista 

• /sbin/runlevel –komento näyttää edellisen ja nykyisen 

ajotason 

• N 2 = edellistä ajotasoa ei ole, nykyinen taso on 2 

• Inittab –tiedostossa on määritetty eri ajotasoilla 

suoritettavat komennot 

• Muutokset tulevat voimaan komennolla init q tai seuraavan 

käynnistyksen yhteydessä 

• Ubuntussa ajotasoja voidaan muokata /etc/event.d – 

hakemistossa (upstart) 


Komentotulkki 

• Komentotulkki eli shell on UNIX- ja Linuxkäyttöjärjestelmien 

tärkein yksittäinen osa-alue 

• Komentotulkki on komentorivipohjainen käyttöliittymä 

• Vastaanottaa komentoja ja tulkkaa ne ytimelle 

• Käynnistää komentoja ja välittää tulokset käyttäjälle 

• Osaa putkituksen eli edellisen komennon tulos ohjataan 

seuraavan komennon syötteeksi 

• cat /var/log/auth.log | grep ankka 

• Komentohistoria – edelliset komennot käyttöön (nuoli ylös) 

• Sanatäydennys – TAB –näppäin täydentää komennon, 

hakemiston tai tiedoston nimen 

• Aliakset eli komennon kutsuminen toisella nimellä (dir->ls) 


71 

Komentotulkki 

• Ensimmäinen komentotulkki oli Bourne Shell (sh) 

• Mukana Unix Version 7:ssä 

• Jokaisessa Unix-like järjestelmässä mukana vähintään yksi 

sh-yhteensopiva komentotulkki 

• C Shell (csh) kehitettiin 1970-luvun lopulla 

• Nykyään korvautunut tcsh:lla 

• Yleisin komentotulkki on bash (Bourne Again Shell) 

• Muita komentotulkkeja mm. Almquist Shell (ash), Debian 

Almquist Shell (dash) sekä Korn Shell (ksh) OpenBSD - 

järjestelmissä 

• Eroja mm. monipuolisuudessa, ympäristömuuttujissa ja 

skripteissä 



Tiedostojärjestelmä 

• Tiedostojärjestelmä tarkoittaa 

• Juurihakemistosta (/) alkavaa hakemistorakennetta 

• Tietyllä osiolla sijaitsevaa hakemistorakennetta 

• Teknistä toteutustapaa, kuten ext4, ext3, reiserfs 

• Linux –ympäristössä hakemistot sijaitsevat usein omalla 

kiintolevyosiolla 

• Osiointi asennusvaiheessa, myöhempi muokkaus vaatii työtä 

• Yleisimmät osiot ovat /boot, / ja swap (virtuaalimuisti) 

• Jokaiselle osiolle voidaan valita oma tekninen toteutus esim. 

ext3 


Tiedostojärjestelmät - hakemistorakenne 

• / -hakemisto 

• Linuxin hakemistorakenteen alku 

• Tiedoston tai hakemiston sijainti ilmaistaan polkuna, jonka ensimmäinen komponentti on / 

• Pakollinen osio asennuksen yhteydessä, jonka alle muut hakemistot voidaan luoda 

• /bin –hakemisto 

• Sisältää järjestelmäohjelmat (binaries), joilla järjestelmää käytetään (vrt. ipconfig.exe) 

• Kaikkien käyttäjien käytössä olevat ohjelmat 

• /boot –hakemisto 

• Sisältää tiedostot, joita käytetään järjestelmän käynnistyksen yhteydessä (ydin, 

käynnistyslataajat, konfigurointitiedostoja) 

• Jätetään usein liittämättä käynnissä olevaan järjestelmään (ei ”mountattu”) 

• /dev –hakemisto 

• Hakemistossa sijaitsevat laitetiedostot, joita käytetään laitekomponenttien hallitsemiseen 

• Kiintolevyt, kaiuttimet, cd-rom -asemat ovat laitetiedostoja 

• Kiintolevyyn (SATA) viitataan /dev/sda ja PATA-levyyn /dev/hda, osiot fyysisellä levyllä taas 

/dev/sda1, /dev/sda2 jne. 



• /etc –hakemisto 

• Järjestelmän konfigurointitiedostot, joita käytetään alustukseen, verkon sekä useiden 

palveluiden konfigurointiin 

• Usein kaikki käyttäjät näkevät hakemiston sisällön, mutta siellä sijaitseviin tiedostoihin on 

oikeudet vain pääkäyttäjällä (root) 

• Esimerkkinä /etc/fstab, joka sisältää tiedot kiintolevyn osioinnista 

• /home –hakemisto 

• Hakemistossa sijaitsevat kaikkien käyttäjien kotihakemistot (ei pääkäyttäjä) 

• Käyttäjän harri kotihakemisto on /home/harri 

• Kotihakemistossa sijaitsevat kunkin käyttäjän henkilökohtaiset konfigurointiedostot, jotka 

vaikuttavat mm. ssh-ohjelman toimintaan ja komentokehotteen ulkoasuun 

• /lib –hakemisto 

• Komentojen (ohjelmien) tarvitsemat kirjastot 

• /mnt –hakemisto 

• Hakemisto, johon ulkoiset tiedostojärjestelmät (laitteet) liitetään, alun perin mm. CD-ROM - 

asemat 

• CD-ROM –asema sijaitsee /mnt/cdrom –hakemistossa 

• Hakemiston alle voidaan tehdä omia lisäyksiä esim. USB-muistille (/mnt/usbimuisti) tai 

toisella palvelimella olevaan hakemistoon 



• /media –hakemisto 

• Uusi hakemisto siirrettäville medioille 

• USB-muistit, CD-ROM-asemat 

• /opt –hakemisto 

• Lisäohjelmille tarkoitettu hakemisto, joita ei haluta (esim. suljetut ohjelmat) sijoittaa usr – 

hakemiston alle 

• Asennettavat ohjelmat luovat tänne alihakemiston, johon ne asentuvat (/opt/ohjelma1) 

• /proc –hakemisto 

• Dynaamisesti luotava ns. virtuaalitiedostojärjestelmä 

• Käyttöjärjestelmä luo tiedoston sisällön ns. lennossa 

• Sisältää tietoa mm. ytimestä, muistista, prosesseista ja verkon laitteista 

• Prosessit näkyvät hakemistoina 

• Ytimen parametrien säätäminen /proc/sys –hakemistossa 

• echo ”1” > /proc/sys/net/ipv4/ip_forward asettaa IP -uudelleen ohjauksen päälle (reititys) 

• Osa tiedostoista ihmisen luettavissa olevaa selkeää tietoa, osa ei 

• Ohjelma voi lukea dataa virtuaalitiedostosta ja näyttää sen käyttäjälle ymmärrettävässä muodossa (top, 

lspci, apm, free) 



• /root –hakemisto 

• Pääkäyttäjän kotihakemisto 

• Varo sekoittamasta asennusvaiheessa juuriosioon (root filesystem) 

• /sbin –hakemisto 

• Ylläpitoon tarkoitettujen suoritettavien tiedostojen (komentojen) 

sijaintipaikka 

• Monia järjestelmän käynnistyksessä tarvittavia komentoja/tiedostoja 

• /tmp –hakemisto 

• Tilapäistiedostoille tarkoitettu paikka 

• Tyhjennetään usein sammutuksen tai uudelleen käynnistyksen 

yhteydessä 

• Useat ohjelmat käyttävät hakemistoa tilapäiseen sijoitukseen (helppo 

hallita, tiedostojen lukumäärä pysyy rajallisena) 



• /usr –hakemisto 

• Laaja hakemisto, jonka alihakemistoilla on useita toimintoja 

• Fedora 17 asentuu tämän hakemiston alle (mm. /bin ja /sbin symbolisia 

linkkejä) 

• /usr/X** X-ympäristön hakemistot 

• /usr/bin 

• /usr/sbin 

• /usr/lib & 

• /usr/include 

• /usr/man 

• /usr/src 

• /usr/local/src 

Järjestelmän kannalta ei kriittiset (binääri)tiedostot 

Ylläpitäjän käyttöön tarkoitetut ylläpitotiedostot, helpottavat 

järjestelmän hallintaa, eivät kriittisiä 

kääntäjä ja kirjastohakemistoja 

manuaalisivut 

ytimien lähdekoodin sijainti (/usr/src/linux – linkki käytössä 

olevaan versioon) 

paikalliset, omien ohjelmien lähdekoodit 

• /var –hakemisto 

• /var/log 

• /var/lock 

• /var/run 

• /var/spool 

sisältää järjestelmän lokitiedostot (alihakemistoja voi luoda 

omille lokeille) 

järjestelmäprosessien lukitustiedostot 

nykyistä ajotasoa varten luodut tiedostot 

”spoolatut” tiedot esim. tulostukset (tulostusjono) 


Levyosiot ja tiedostojärjestelmät (3. luento) 

• Jokaiselle hakemistolle voidaan määrittää kiintolevyltä oma osio 

• Kullekin osiolle määritetään tiedostojärjestelmän tekninen 

toteutus, valinta ominaisuuksien perusteella 

• Journaloiva järjestelmä pitää kirjaa muutoksista levyllä omaan 

journalointitiedostoon 

• Äkillisen tilanteen, kuten virran katkeamisen tai järjestelmän 

kaatumisen jälkeen tiedostojärjestelmän eheys kyetään ylläpitämään 

• Yleisimmät tavat ext3 ja reiserfs (hyvä pienten tiedostojen kanssa, 

mahdollisesti poistumassa) 

• Uusin versio ext4 (ytimet 2.6.28 ->) 

• Eheytystuki (defragment), jota ei ole ext3:ssa 

• Alihakemistojen määrää lisätty (32000 -> 64000) 

• Levyosion maksimikoko 1 exatavu (Tera->Peta->Exa) 

• Tiedoston maksimikoko 16 teratavua 

• Taaksepäin yhteensopiva 

• Vaihto uudempaan versioon harkitusti 

• Google 1/2010 ext2 -> ext4 


Fstab -tiedosto 

• /etc/fstab –tiedostossa sijaitsee tieto käynnistyksen yhteydessä 

järjestelmään liitettävistä tiedostojärjestelmistä 

• Fstabin asetukset ovat 

• Liitettävä laite – usein kiintolevyn osio tai cd-rom asema. Voi olla verkko-osoite 

• Liitoskohde – hakemisto, johon laite liitetään (/, /boot, swap:lla none) 

• Tiedostojärjestelmä – tiedostojärjestelmän tyyppi, kuten ext2, ext3, swap, 

iso9660 tai auto 

• Liitosasetukset – useita eri vaihtoehtoja 

• defaults (oletusasetukset) 

• async – kirjoitetaan tieto levylle, kun prosessoriaikaa on vapaana 

• sync – kirjoitetaan välittömästi 

• noauto - ei liitetä automaattisesti, hyvä tapa cd-asemien kanssa 

• ro – vain lukuoikeus, rw – luku- ja kirjoitusoikeus 

• user – tavallisilla käyttäjillä oikeus liittämiseen 

• users – tavallinen käyttäjä voi liittämisen lisäksi poistaa muiden tekemiä liitoksia 

(vaihtaa cd-levyn asemaan) 

• Lisäksi useita muita – man-sivu auttaa 

• Dump-parametri – varmuuskopionnin määritys (vanha tapa) 

• Tarkistus – tehdäänkö tarkistus sähkökatkon tai järjestelmän kaatumisen 

jälkeen. 0 = ei tehdä, 1,2 = tehdään 

• Juurelle (/) yleensä 1, muille osiolle 2 



• Tiedostoon voi tehdä asetukset valmiiksi ja käyttää noauto 

–parametria 

• Helpottaa laitteen liittämistä jatkossa 

• /dev/sda2 /boot reiserfs noauto 0 2 

• Komento mount /boot liittää boot –osion järjestelmään 

• Muutokset tulevat käyttöön 

• komennolla mount –a 

• uudelleenkäynnistyksen yhteydessä 

• /proc –hakemiston laite none (virtuaalinen osio) 



• Esimerkki fstab-tiedostosta 

/dev/hda2 /boot ext3 noauto,noatime 1 2 

/dev/hda7 / reiserfs noatime 0 1 

/dev/hda3 none swap sw 0 0 

/dev/cdrom /mnt/cdrom auto noauto,user,ro 0 0 

/dev/hda6 /mnt/windows vfat auto,user 0 0 

#/dev/fd0 /mnt/floppy auto noauto 0 0 

none /proc auto defaults 0 0 

shm /dev/shm tmpfs nodev,nosuid,noexec 0 0 


Käyttäjät ja käyttöoikeudet 

• Linux/Unix –käyttöjärjestelmien suunnittelun lähtökohtana usean 

käyttäjän ympäristö 

• Käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään 

• Tavallinen käyttäjä 

• Kirjoitusoikeudet kotihakemistoon ja /tmp -hakemistoon 

• Ei voi asentaa ohjelmia 

• Voi käyttää useimpia ohjelmia (selain, sähköposti jne.) 

• Ei voi muuttaa järjestelmän keskeisiä asetuksia 

• Verkkoasetukset, tulostimien lisääminen, palveluiden käynnistäminen/sammuttaminen 

• Prosessit/ohjelmat suoritetaan tietyn käyttäjän mukaisilla oikeuksilla 

• Oletuksena sisäänkirjautuneen käyttäjän oikeudet 

• Voi olla muun käyttäjän oikeudet esim. apache, tietoturvan lisäämisen vuoksi 

• Hyökkääjä/haittaohjelmalla ei näin oikeuksia koko järjestelmään 

hyökkäämiseen 

• Pääkäyttäjä on root 


Pääkäyttäjä - root 

• Unix –sukuisissa käyttöjärjestelmissä ylintä valtaa pitää 

pääkäyttäjä eli root 

• Pääkäyttäjän kotihakemisto on /root 

• Kirjaudu ensin tavallisena käyttäjänä ja tarvittaessa vaihda 

pääkäyttäjäksi 

• Ubuntussa sudo -komento ja käyttäjän (tai rootin) salasana 

• Yleensä komento su – vaihtaa pääkäyttäjäksi ja kysyy pääkäyttäjän 

salasanan 

• Anna tarvittavat komennot (tiedoston muokkaus, palvelun 

käynnistäminen/pysäyttäminen) 

• Poistu pääkäyttäjätilasta komennolla exit (ei tarvetta Ubuntussa) 

• Tarkista ainakin kolme kertaa mitä olet ”roottina” tekemässä 

• Huolimattomuus johtaa suureen suruun 


Käyttöoikeudet 

• Komentoja mm. chmod, chown, chgroup 

• ls –la näet käyttäjän, ryhmän ja oikeudet 

• r – lukuoikeudet (read), w – kirjoitusoikeudet (write), 

x – suoritusoikeudet (execute) 

• Oikeudet ilmaistaan kolmella numerolla, jotka koskevat kolmea 

ryhmää 

• ”ugo” – user, group, others 

• Käyttäjän oikeudet, käyttäjän ryhmään kuuluvien oikeudet, kaikki muut 

• 421 muoto 4=luku, 2=kirjoitus, 1=suoritus (0 = ei oikeuksia) 

• 4+2+1=7, kaikki oikeudet, 4+1=5, luku- ja suoritusoikeudet 

• 755 = käyttäjällä kaikki, ryhmän jäsenillä sekä kaikilla muilla luku- ja 

suoritusoikeudet 

• 777 kaikilla kaikki oikeudet… 

• ”sticky bit”, esim. /tmp –hakemistossa (ainoastaan 

tiedoston/hakemiston omistajalla ja rootilla oikeudet muokkaukseen) 


85 

Peruskomennot 

• Hiirellä voi maalata halutun kohdan, keskimmäinen 

näppäin liittää tekstin 

• Pitkässä listauksessa (usean ruudullisen) voit liikkua 

edestakaisin 

• Shift + PageUp/PageDown 

• Shift + nuoli ylös/nuoli alas 

• Komentojen yleinen syntaksi 

• Komento [optiot] [kohteet] 

• Optioiden eteen yleensä viiva – 

• Pitkien optioiden eteen kaksi viivaa ”- - pitkäoptio” 

• Optioita voi yhdistellä –r –f = -rf 

• Kohteet erotellaan välilyönnillä 



Peruskomennot 

Manuaalisivut näkyviin 

• man ”komento”, esimerkiksi man man tai man ls 

• Hakemistoissa liikkuminen 

• cd – change directory, 

• cd kohdehakemisto esim. ”cd /etc” 

• cd Käyttäjän kotihakemistoon siirtyminen mistä tahansa 

• cd .. Yksi hakemisto ylöspäin hakemistopuussa 

• Listaus hakemiston sisällöstä 

• ls 

• ls –l 

• ls –a 

lyhyt muoto hakemiston sisällöstä 

pitkä muoto hakemiston sisällöstä 

tulosta myös pisteellä alkavat tiedostot 

(piilotiedostot) 


Peruskomennot 

• Tiedoston kopiointi - cp 

• cp tiedosto kohdehakemisto/nimi 

• cp –i lähde kohde 

vahvistus ylikirjoittamiselle 

• cp –r lähdehak. kohdehak. kopioidaan sisältöineen 

rekursiivisesti 

• cp –a lähde kohde 

säilytetään attribuutit (omistaja 

yms.) 

• Tiedoston siirtäminen / uudelleen nimeäminen - mv 

• Kirjoittaa olemassa olevan tiedoston päälle! 

• mv tiedosto uusihakemisto/tiedostonimi 

• mv vanhanimi uusinimi 

• mv –i vanhanimi uusinimi 

vahvistus nimeämiselle 


Peruskomennot 

• Tiedoston tai hakemiston poistaminen - rm 

• rm tiedosto 

• rm –i tiedosto 

• rm –f tiedosto 

• rm –r tiedosto 

(ole tarkkana poistamisen kanssa) 

kysy vahvistus poistamiselle 

Poista ilman vahvistusta 

Poista hakemisto rekursiivisesti 

(alihakemistoineen) 

• Uuden hakemiston luonti 

• mkdir hakemiston nimi 

• mkdir /tmp/testihakemisto 

• Uuden tyhjän tiedoston luonti 

• touch tiedostonimi 

• Jos tiedosto on jo olemassa, komento päivittää tiedoston muokkausja 

käsittelypäivämäärän 


Peruskomennot 

• Eksyttyäsi lukemattomien alihakemistojen sekaan 

• Komento pwd (print working directory) näyttää sijaintisi 

• Komentokehotteesta ei aina selviä käyttäjätunnus, jolla 

olet kirjautunut 

• Komento whoami näyttää käyttäjätunnuksesi 


Peruskomennot - tiedostojen etsintä 

• Tiedostojen etsintä komentokehotteessa 

• locate 

• Yksinkertainen ja nopea 

• Haku perustuu tietokantaan (päivitetään esim. kerran vuorokaudessa) 

• Ei löydä uusia, tietokannan päivityksen jälkeen lisättyjä tiedostoja 

• Tietokannan päivitys komennolla updatedb (pääkäyttäjänä) 

• locate bash 

etsii tiedostot, joiden nimessä tai polussa 

esiintyy bash 

• locate –i TieDOsto ei ota kantaa isoihin tai pieniin kirjaimiin 

• Huomioitavaa! 

• whereis 

– Ei hae tiedostoja esim. /tmp –hakemistosta tai kryptausta 

käytettäessä /home –hakemistoista, asetukset löytyvät 

/etc/updatedb.conf –tiedosta. 

– PRUNEPATHD/PRUNEFS –asetukset tärkeitä 

• Hakee nimen perusteella myös lähdekoodit, ohjelmat ja manuaalisivut 


Peruskomennot - tiedostojen etsintä 

• Find 

• Monipuolinen 

• Ei käytä tietokantaa, vaan etsii hakemistopuusta (kokonaan tai osittain) 

• Komennolle voidaan antaa lisäparametreja eli ns. loogisia operaattoreita 

• find –name koe 

• find –name koe.* 

• find /var -type d –name www 

• find / -size +250k 

• Lisäoptioita paljon 

etsii tiedostoa koe 

etsii koe. alkuisia 

tiedostoja 

etsii hakemistoa www 

/var –hakemistosta 

etsii yli 250kt:n 

tiedostoja 


Peruskomennot 

• Grep 

• Pääkäyttäjän usein käyttämä komento 

• Komentoa käytetään merkkijonon etsimiseen tiedoston sisältä 

• grep ntp /var/log/daemon 

Etsitään merkkijonoa ntp 

lokitiedostosta 

• Yhdistetään usein muihin komentoihin putken avulla 

• Perusidea Unix-käyttöjärjestelmissä on, että yksi komento osaa 

yhden asian hyvin. Yhdistelemällä käskyjä saadaan suoritettua 

monimutkaisia komentoja. 

• komento | grep root 

Etsitään root merkkijonoa 

komennon tulosteesta 


Jokerimerkit 

• Komentotulkin suorittama jokerimerkin laajennus sopivaksi 

merkiksi 

• Jokerimerkkejä voidaan käyttää apukeinoina erilaisissa hauissa, 

järjestelmätiedostojen päivityksessä sekä varmuuskopioiden 

tekemisessä 

• ? 

• * 

• [abc] 

• [a-c] 

• [!abc] 

• ~ 

• ~aku 

• ls *.{cc,h} 

mikä tahansa yksi merkki (ei koske pistettä nimen 

alussa) 

mikä tahansa merkki ja kuinka monta tahansa (ei koske 

pistettä alussa) 

mikä tahansa yksi merkki listasta 

mikä tahansa yksi merkki annetulta väliltä 

mikä tahansa yksi merkki, paitsi listatut 

käyttäjän kotihakemisto 

käyttäjän aku kotihakemisto 

aaltosulkuihin voidaan listata vaihtoehtoja (pilkuilla erotettuna) 


Säännölliset lausekkeet - Regular 

expressions 

94 

• Säännölliset lausekkeet mahdollistavat tehokkaiden 

hakujen tekemisen eri tilanteissa 

• Perusmerkinnät 

• Merkkijono 

• [abc] 

• [^abc] 

• ^ 

• $ 

• \ 

• \< 

• \> 

• a|b 

• {N} 

• {N,} 

merkkijonon tulee esiintyä tässä muodossa 

jokin merkeistä abc tulee esiintyä tässä kohdassa 

mikä tahansa merkki paitsi luetellut 

haku rivin alusta 

haku rivin lopusta 

peittää erikoismerkin merkityksen haussa 

haku sanan alusta 

haku sanan lopusta 

merkki a tai b 

ab{5}c, merkki b täsmälleen 5 kertaa ”abbbbbc” 

merkki vähintään N kertaa 



Peruskomennot - Editorit 

• Komentokehotteessa voidaan käyttää useita tekstieditoreita 

• Käytetään mm. konfigurointitiedostojen muokkamiseen 

• Muista kommentoida (pvm, tekijä, syy yms.) 

• Alkuperäinen asetus kannattaa jättää tiedostoon poiskommentoituna (# tai ;) ja 

lisätä alapuolelle uusi asetus 

• Yleisimmin käytössä ovat nano ja vi 

• Nano on helppokäyttöinen ja nopea 

• nano tiedosto –komennolla avataan uusi tyhjä tiedosto tai muokataan 

olemassa olevaa tiedostoa 

• Alareunassa näkyvät yleisimmät komennot, komennossa näkyvä ^ tarkoittaa 

CTRL-painiketta (CTRL+X = exit) 

• nano –w tiedosto ei rivitä pitkiä rivejä automaattisesti 

• SUS määrittelee myös vi:n, joten SUS –käyttöjärjestelmissä on oltava vi. 

• Kehittyneempi versio on vim (VI iMproved) 

• Vi(m) perustuu kahteen tilaan 

• Muokkaustila (insert mode) – näppäilyt siirtyvät dokumenttiin 

• Normaalitila (normal/command mode) – näppäilyt ovat komentoja 


Vi(m) -editori 

• Komento vim tiedosto avaa tiedoston normaalitilaan 

• Muokkaustilaan siirrytään komennolla i (a,o) 

• Muokkaustilassa voit poistaa ja lisätä tekstiä tavalliseen 

tapaan 

• Muokkaustilasta päästään pois Esc-näppäimellä 

• Tallennus 

• :w 

• :wq 

• Poistuminen 

• :q 

• :q! 

tallentaa muutokset 

tallenna ja lopeta 

Jos muokkasit tiedostoa, vi ei päästä pois 

Lopeta nyt vain… ! pakottaa poistumaan 


Vi(m) -editori 

• Liikkuminen vi(m):ssä 

• Normaalitila 

• Nuolinäppäimin 

• hjkl (←↑↓→), muisto vanhasta näppäinkartasta 

• w yksi sana oikealle 

• b sanan alkuun 

• e sanan loppuun 

• 0(nolla) rivin alkuun 

• $ rivin loppuun 

• Muokkaustila 

• Nuolinäppäimin 


Vi(m) –editori 

• Vi(m):ssä on kolme vaihtoehtoa tekstin lisäykseen 

• a(ppend) 

• A(ppend) 

Lisäys kursorin oikealle puolelle 

Lisäys rivin loppuun 

• i(insert) 

• I(nsert) 

Lisäys kursorin vasemmalle puolelle 

Lisäys rivin alkuun 

• o(pen) 

• O(pen) 

Lisäys seuraavan rivin alkuun (uusi rivi) 

Lisäys edellisen rivin alkuun (uusi rivi) 


Vi(m)-editori 

• Merkkien ja rivien poistaminen 

• x 

poista tämä merkki (kursorin kohdalta) 

• 4x poista neljä merkkiä oikealle 

• dd poista tämä rivi (cut) 

• 3dd poista kolme riviä 

• D poista loppurivi 

• dw poista tämä sana 

• Muita komentoja 

• p liitä (paste) muistissa oleva (merkki, rivi, rivit) 

• u undo 

• J 

liitä (join) tämä ja seuraava rivi yhteen 

• 4J liitä tämä ja kolme seuraavaa riviä yhteen 


Tiedoston sisällön listaus ja selaaminen 

• less 

• Monipuolinen tapa katsella tiedostoa 

• Selaus edestakaisin nuolinäppäimillä 

• less tiedosto avaa tiedoston sisällön näytölle 

• /merkkijono etsii merkkijonon seuraavan esiintymän 

• ”less is more” 

• ohjelmasta poistutaan komennolla q 

• more 

• Perinteinen tapa 

• Ei osaa selausta nuolinäppäimillä 

• cat 

• Lukee yhden tai useamman tiedoston ja tulostaa ns. 

standardiulostuloon (yleensä näytölle) 

• cat /proc/sys/net/ipv4/ip_forward näyttää tiedoston sisällön 0 tai 1 

(ip uudelleenohjaus päällä tai pois) 


101 

Standardivirrat 

• Standardivirta (standard stream) tarkoittaa Unix/Linux – 

ohjelmien syöttö- ja tulostusvirtoja, joilla ohjelma 

kommunikoi ajoympäristönsä kanssa 

• Kolme tyyppiä 

• Standardisyöttö (standard input, stdin), #1 

• Oletussijainti, josta syöttötiedo saadaan 

• Standarditulostus (standard output, stdout) #2 

• Oletuskohde, johon tulostus ohjautuu 

• Standardivirhe (standard error, stderr) #3 

• Oletussijainti, johon virheilmoitukset ohjataan 

Lähde: Linux-sertifikaatti, IT-Press 



102 


• Perustilanteessa ohjelma käynnistetään päätteeltä, jolloin 

näppäimistö on standardisyöttö ja 

näyttö standarditulostuksen kohde. 

Näppäimistö 

#0 stdin 

#1 stdout Ohjelma 

Näyttö 

#2 stderr 

• Valikosta tai kuvakkeesta käynnistettäessä virheilmoitukset 

yleensä piilotiedostoon (ohjelma-errors) tai laitetiedostoon 

/dev/null 

• /dev/null on erikoistiedosto, johon lähetetty data poistetaan 

ohjaamatta sitä millekään ohjelmalle 

• ”Kurssipalautteen kohde /dev/null” 



103 


• Esimerkkejä 

• cat alj2010.txt 

• cat < ajl2010.txt 

• cat ajl2010.txt > /tmp/tiedosto 

• cat ajl2010.txt >> /tmp/tiedosto 

• cat ajl2010.txt 1> /tmp/tiedosto 

• cat ajl2010.txt 2> /tmp/errors 

lukee tiedoston sisällön ja kopioi 

sen standarditulosteelle (näyttö) 

sama kuin edellinen, mutta 

tiedoston sisältö ohjataan cat – 

komennon standardisyötteelle ja 

cat kopioi syötteen tulosteelle 

cat lukee tiedoston ja ohjaa 

sisällön stdoutin kautta tiedostoon 

sama kuin edellinen, mutta 

tiedoston loppuun (ei kirjoita 

päälle) 

sama kuin > ”ohjaus tiedostoon” 

virheet ohjataan tiedostoon, esim. 

tiedostoa ei ole olemassa 



Ympäristömuuttujat 

• Ympäristömuuttujilla voidaan muokata järjestelmän (komentotulkin) toimintaa 

• Muuttujia käytetään mm. kotihakemiston, hakemistopolkujen, käyttäjätunnuksen ja 

komentokehotteen ulkoasun määritykseen 

• Esimerkiksi muuttuja ”HOME” mahdollistaa käyttäjän omaan kotihakemistoon siirtymisen cd 

–komennolla. Arvoa vaihtamalla voidaan määrittää uusi hakemisto. 

• Muuttujat kirjoitetaan yleensä isoilla kirjaimilla 

• Määritykset (ns. login shell) 

• /etc/profile luetaan ensimmäisenä, kaikkia koskevat 

määritykset 

• ~/.bash_profile käyttäjän omat määritykset (1.) 

• ~/.bash_login käyttäjän omat määritykset (2.) 

• ~/.profile käyttäjän omat määritykset (3.) 

• Huomaa, että asetukset luetaan vain ensimmäisestä kotihakemistosta löytyvästä tiedostosta! 

Jos hakemistossa on .bash_profile ja .bash_login tiedostot, ainoastaan .bash_profilen 

asetukset tulevat voimaan. 

• ~/.bash_logout poistuttaessa luettavat asetukset 

• Määritykset (ns. non-login shell, alikomentotulkki) 

• Alikomentotulkki on uusi, aikaisemmasta komentokehotteesta käynnistetty komentotulkki 

(esim. komennolla bash) 

• ~/.bashrc käyttäjän asetukset 



• Bash –komentotulkkia käytettäessä komennot env ja export 

näyttävät kaikki ympäristömuuttujat 

• Voimassa oleva arvo selvitetään komennolla echo 

• echo $MUUTTUJA $=nykyinen arvo 

• Muuttujia ovat mm. 

• PATH 

• PS1 

• SHELL 

• LOGNAME 

• TERM 

polkumuuttuja eli hakemistot, joista 

komentoja etsitään 

komentokehotteen ulkonäkömuuttuja 

käytössä oleva komentotulkki 

käyttäjätunnus, jolla olet kirjautuneena 

käytettävän päätteen (24*80) tyyppi 

(vt100, xterm, terminal) 



• Käyttäjä voi asettaa arvoja ympäristömuuttujalle 

• export MUUTTUJA=uusiarvo Kumoaa olemassa 

olevan arvon! 

• export PATH=$PATH:/uusipolku Lisää uuden 

hakemiston vanhan 

polkumuuttujan perään 

• PATH – muuttujassa ei ole nykyistä työhakemistoa oletuksena 

• Ohjelma ei käynnisty, vaikka olet oikeassa hakemistossa 

• Kyseinen hakemisto PATH-muuttujaan yllä olevalla tavalla 

• Nykyinen työhakemisto PATH-muuttujaan lisäämällä . muuttujaan 

• export PATH=$PATH:. 

• Ei suositella käytettäväksi! 

• PS1 –muuttujalla voit vaihtaa esimerkiksi koneen nimen 

pitkään muotoon ”atk215.pori.tut.fi” 

• PS1=”\u@\H# ” 



Käyttäjät ja ryhmät (4. luento) 

• Käyttäjät 

• Jokaisella käyttäjällä henkilökohtaiset oikeudet 

• Tavallinen käyttäjä ei voi muuttaa järjestelmän kriittisiä 

asetuksia 

• Oikeudet räätälöidään tarpeen mukaan 

• Ryhmät 

• Ryhmien avulla käyttäjille voidaan antaa samat oikeudet 

nopeasti 

• Samoja oikeuksia tarvitsevat käyttäjät samaan ryhmään 

• Oikeuksien muokkaaminen nopeaa ryhmittäin 

• root –käyttäjä ylläpitäjä 

• Muut käyttäjät voivat muokata ainoastaan tiettyjä asetuksia 


Käyttäjät 

• Lisääminen Gnome (Ubuntu) –ympäristössä 

• Käyttäjien lisääminen tapahtuu Users and Groups –ohjelmalla 

(System->Administration) 

• Oletuksena voit muuttaa ainoastaan omia asetuksiasi 

• Lisää uusi käyttäjä 

• Käyttäjänimi (yleensä pienellä kirjoitettu ”aankka”) 

• Koko nimi ”Aku Ankka” 

• Profiili (Ubuntussa) 

– Administrator (pääkäyttäjä) – Ei tavallisille käyttäjille 

– Desktop user (tavallinen käyttäjä) – yleensä paras vaihtoehto 

– Advanced Settings: 

» Kotihakemisto (/home/tunnus) 

» Komentotulkki (yleensä bash) 

» UID (User Identification) yleensä automaattinen (1000, 

1001...) 

– User privileges (laitteiden käyttöoikeudet, tulostimet yms.) 


Käyttäjät 

• Lisääminen komentokehotteessa 

• (sudo) adduser käyttäjätunnus 

• Lisää automaattisesti käyttäjän 

• Antaa käyttäjän id:n (UID) 

• Luo uuden ryhmän (sama kuin käyttäjätunnus) ja antaa ryhmätunnisteen 

(GID) 

• Luo kotihakemiston (/home/tunnus) 

• Kopioi yleiset muuttujat /etc/skel –hakemistosta 

• Pyytää antamaan salasanan (kaksi kertaa) 

• Lisää muut mahdolliset yhteystiedot 

• Tallentaa asetukset (Is this information correct y/n) 

• Wheel –ryhmä 

• Useissa Linux-käyttöjärjestelmissä on wheel-ryhmä, jonka jäsenet 

voivat antaa su –komennon eli vaihtaa pääkäyttäjäksi. Mikäli su – 

komento ei toimi tarkista, että olet kyseisen ryhmän jäsen. 


Käyttäjät 

• Käyttäjän ankka ja root erot (ympäristömuuttujat) 

• su 

• su – 

pääkäyttäjä, mutta käyttää samoja 

ympäristömuuttujia kuin alkuperäinen käyttäjä 

pääkäyttäjänä käyttäen omia ympäristömuuttujia 

• Ubuntussa sudo –i (ja sudo –s), ei suositella käytettäväksi 

• Huomaa ympäristömuuttujien erot eri käyttäjien välillä 

• Kaikki komennot eivät ole käytettävissä kaikilla käyttäjillä 

• Komento ei toimi? Oletko kirjautunut oikeana käyttäjänä? 


Laitteiden liittäminen 

• Laitteet liitetään järjestelmään (mount) 

• Fstab-tiedoston määritysten mukaan 

• Käsin antamalla tarvittavat parametrit 

• Komento mount näyttää liitetyt laitteet 

• Laitteet poistetaan/irrotetaan järjestelmästä (umount) 

• Komento umount /hakemisto/alihakemisto tai /dev/laite 

irrottaa laitteen järjestelmästä 

• Usein data kirjoitetaan esim. usb-muistille vasta 

poisto/irrotusvaiheessa 

• Aina umount /hakemisto/liitospiste tai graafisesti (Unmount 

volume) ennen laitteen irrottamista 

• Cd-levyä poistaminen asemasta ei usein onnistu ilman 

irrotusta 



Peruskomennot – levytilan selvittäminen 

• Vapaa levytila 

• df 

• df –h 

näyttää vapaan levytilan jokaisesta 

liitospisteestä (mounttauksesta) 

näyttää tilan helpommin 

ymmärrettävässä muodossa (kilot, 

megat, gigat…) 

• Tietyn hakemiston käyttämä tila 

• du 

• du –h hakemisto 

näyttää käytetyn tilan hakemistoittain 

näyttää tietyn hakemiston viemän tilan 

(kilo/mega/giga) 



Prosessit 

• Ympäristössäsi on käynnissä jatkuvasti useita prosesseja, jotka 

hoitavat eri tehtäviä 

• Käyttäjän on ongelmatilanteissa hyvä tietää mm. prosessien 

käyttämä prosessoriaika (kuormitus), käytetty muisti jne. 

• ps 

• top 

• kill, pkill 

• pkill firefox 

näyttää käynnissä olevat prosessit ja niiden 

käyttämän prosessinumeron 

näyttää reaaliaikaisesti eniten prosessoriaikaa tai 

muistia käyttävät prosessit (ydinkohtaisesti ”1”) 

voit lopettaa epätoivotun prosessin, kuten 

”kaatuneen” ohjelman 

• kill -9 prosessinumero 

• kill prosessinumero 

lopettaa firefox-nimiset prosessit 

(ystävällisesti…, SIGTERM) 

lopettaa prosessin (aina!, SIGKILL) 

lopettaa prosessit (SIGTERM) 



Tar -komento 

• Tar (TapeARchiver) –komennolla luodaan nk. tar-palloja (tar-ball) 

• Tar tekee yhdestä hakemistosta (tiedostot + alihakemistot) yhden .tar 

-tiedoston 

• tar cvf tiedostonimi.tar /hakemisto 

• c = pakkaa, v=näytä eteneminen, f=tiedosto 

• f –option perässä täytyy olla tiedostonimi 

• Tar ei pakkaa, mutta pakkaus saadaan tehtyä ohjaamalla tar-pallo 

pakkausohjelmalle 

• tar cvzf tiedosto.tar.gz /hakemisto 

• z= käytä gzip-ohjelmaa (vaihtoehtoisesti j=bzip2) 

• Purku vastaavasti 

• tar xvzf paketti.tar.gz x = pura käyttäen gunzip-ohjelmaa 

• tar xvzf paketti.tar.gz –C /tmp purkaa paketin /tmp -hakemistoon 


Verkkoasetukset 

• Linux- ympäristössä verkkoasetuksien muokkaus ei vaadi 

järjestelmän uudelleenkäynnistämistä 

• Asetuksia voidaan tarkastella komentokehotteessa 

• ifconfig 

• ifconfig laite up/down 

ifup/ifdown laite 

• ifconfig laite osoite maski gw 

näyttää nykyisten 

verkkolaitteiden tilan 

laitteen käynnistys tai 

sammuttaminen 

ip-osoitteiden 

määritys 

• ”ifconfig eth0 add 192.168.0.10 netmask 255.255.255.0 (bc 192.168.0.255)” 


Verkkoasetukset 

• Jokaisella laitteella on olemassa reititystaulu 

• Taulussa tiedot IP-pakettien välitykseen 

• Kohde, yhdyskäytävä, (ali)verkkopeite, laite yms. 

• Reititysasetuksia voi muokata komentokehotteesta route – 

komennolla 

• Komentoa käytetään yleensä staattisten reittien luomiseen tietylle 

isäntäkoneelle tai tiettyyn verkkoon 

• Käytetään yleensä ifconfig –komennolla luotujen verkkolaitteiden 

liikenteen hallintaan (manuaalinen tapa) 

• route 

• route add/del 

näyttää nykyisen reititystaulun 

lisää/poistaa reittejä 

• route add –net 192.168.10.0 netmask 255.255.255.0 gw 10.10.10.254 

• IP -uudelleenohjaus päälle, jotta reititys onnistuu 



Linkit 

• Linkkejä käytetään tiedostoihin tai hakemistoihin viittaamiseen 

• Voidaan viitata useilla nimillä useista eri paikoista 

• Läpinäkyviä käyttäjän kannalta 

• Linkkityyppejä kova ja pehmeä 

• Kova linkki 

• Osiokohtaisia, vain pääkäyttäjä voi luoda 

• Luodaan komennolla ln tiedosto 

• Pehmeä eli symbolinen linkki 

• Voidaan viitata toiselle osiolle 

• Voidaan viitata hakemistoihin 

• Näkyy listauksessa l –tunnisteella 

• Alkuperäisen tiedoston poistaminen tai siirtäminen rikkoo linkin 

– Linkki jäljellä, mutta viittaus väärin 

• Esimerkiksi /usr/src/linux on linkki nykyisen ytimen hakemistoon 

• Luodaan komennolla ln –s tiedosto nimi (ei pakollinen) 

• Linkin poistaminen ei vaikuta alkuperäiseen tiedostoon 


Järjestelmäkomentoja 

• Järjestelmän käynnistyessä prosessit tuottavat erilaisia 

diagnostiikka- ja informaatioviestejä 

• dmesg -komennolla voidaan kyseisiä viestejä tutkia jälkikäteen 

(järjestelmän ollessa käynnissä) 

• Komennon tuloste kannattaa suuren tietomäärän vuoksi ohjata 

esim. tail tai grep –komennoille 

• Muita hyödyllisiä komentoja 

• lspci 

• lsusb 

• uname 

Listaa tietoja pci-väylästä ja laitteista 

Listaa tietoja usb-väylästä ja laitteista 

Näyttää järjestelmätietoja, kuten ytimen 

versio, prosessorityyppi, koneen nimi 



Järjestelmäkomentoja 

• Järjestelmän käyttämien moduulien hallintaan on useita 

komentoja 

• lsmod 

Listaa käytössä olevat moduulit 

• modprobe 

• modinfo 

(/proc/modules –hakemistosta) 

(korvaa insmod ja rmmod –komennot) 

Lisää, poistaa ja asettaa moduuleita 

Näyttää tietoja moduulista 

• Käynnistyksen yhteydessä ladattavien moduulien hallinta 

/etc/modprobe.conf tai /etc/modules.conf (conf.modules) 



Ohjelmien kääntäminen 

• Ohjelmien kääntäminen lähdekoodista 

• Asenna tarvittavat kääntäjät (gcc) 

• Lataa ja pura lähdekoodipaketti 

• Siirry purkuhakemistoon ja lue README ja/tai INSTALLtiedostot 

• Aja komento ./configure, joka luo makefile -tiedoston. 

• Tiedosto voi olla valmiina 

• Tiedoston perusteella make kääntää ohjelman 

• (make config, make menuconfig tai ./install.sh) 

• Käännä ohjelma komennolla make 

• Vaihda pääkäyttäjäksi ja asenna binäärit komennolla make 

install 

• Ohjelma on valmis käytettäväksi 



Kernelin kääntäminen 

• Kernelin eli ytimen kääntämisen etuja 

• Räätälöity ydin tiettyä laitekokoonpanoa varten 

• Voidaan ladata ainoastaan tarvittavat ajurit ja ominaisuudet 

• Koko pysyy pienenä 

• Voidaan ottaa käyttöön ominaisuuksia, joita ei valmiissa 

kernelissä ole 

• Uusi ajuri, ominaisuus, toiminto 

• Kääntäminen ei välttämätöntä 

• Yleensä jakelun mukana tullut ydin toimii usealla 

laitekokoonpanolla 



Kernelin kääntäminen 

• Lataus jakelun paketinhallintajärjestelmän kautta 

• Lähdekoodi löytyy myös 

• www.kernel.org 

• ftp://ftp.funet.fi/pub/linux/kernel/ 

• Konfigurointi esimerkiksi make menuconfig –komennolla 

• Tekstipohjainen käyttöliittymä 

• Valintoja mm. prosessori, verkkokortit, tiedostojärjestelmät 

• Tuloksena .config –tiedosto, jota käytetään seuraavien 

konfigurointien pohjana 



SSH & SCP 

• SSH (Secure Shell) 

• Tatu Ylönen, 1995 

mahdollistaa turvallisen 

etäyhteyden verkon yli 

• Asiakas- ja palvelinohjelmisto (openssh) saatavilla useille 

käyttöjärjestelmille 

• ssh käyttäjä@palvelin 

• exit/logout sulkee yhteyden 

• SCP (Secure CoPy) 

mahdollistaa tiedostojen turvallisen 

siirtämisen verkon yli 

• scp tiedosto käyttäjä@palvelin:/kohdehakemisto/tiedostonimi 

• scp xxx.divx aankka@omaservu:/elavakuva/xxx.divx 


SSHFS 

• SSHFS on kehitetty levyjakojen liittämiseen verkon yli 

• Komento 

• sshfs remoteuser@remotehost:/path/to/remote_dir local_mountpoint 

• Voidaan lisätä valmiiksi /etc/fstab -tiedostoon 

• sshfs#user@server:/share /hakemisto fuse user,allow_other 0 0 



Screen 

• Screen –komennolla voidaan luoda virtuaaliterminaaleja, joita 

käyttäjä voi hyödyntää mm. järjestelmän päivityksen yhteydessä 

• Virtuaaliterminaalissa toimiva ohjelma ei tarvitse toimiakseen 

näkyvää pääteikkuna 

• Ohjelma toimii taustalla 

• Peruskomentoja 

• screen –S 

• screen –S istunto 

• ctrl+a d 

• screen –x istunto 

• exit 

• screen –ls 

Virtuaaliterminaalin luonti 

Virtuaaliterminaalin luonti ja nimeäminen 

Poistuminen sammuttamatta terminaalia 

Virtuaaliterminaalin ”istunto” siirtyminen 

Virtuaaliterminaalin sulkeminen 

Listaa käynnissä olevat virtuaaliterminaalit 



Screen - esimerkki 

12 

6 

• Screen –komentoa voit käyttää esimerkiksi järjestelmän 

päivityksen tai muun aikaa vievän operaation yhteydessä 

• Kotona prosesin käynnistys: 

• screen –S istuntonimi 

• Anna haluamasi komento, kuten kernelin kääntämien 

• Poistu virtuaaliterminaalista komennolla ”ctrl+a d” 

• Töissä prosessin jatkaminen: 

• Ota ssh –yhteys kotipalvelimeen 

• Takaisin virtuaaliterminaaliin pääset komennolla screen –x istuntonimi 

• Kopioi uusi kerneli oikeaan paikkaan ja jatka ylläpitokomennoilla 

• Poistu ”ctrl+a d” ja sulje ssh-yhteys. Jatka päivitystä taas kotona. 



Lokitiedostot 

• Lokitiedostot sisältävät tietoa 

• Järjestelmän ytimestä 

• Järjestelmän tarjoamista palveluista 

• Järjestelmässä olevista sovelluksista 

• Lokitiedostoja käytetään apuna 

• Ongelmanratkaisussa 

• Järjestelmän ylläpidossa 

• Tietoturvan hallinnassa 

• Logien kierrätys ja ajastus, työkalut 

• Lokitiedostoja kannattaa kierrättää esimerkiksi viikottain 

• logrotate ja cron -työkalut 

• head ja tail –komennoilla voit seurata lokien tilannetta 


Palvelimien kellonajan synkronointi 

• Palvelimen kellonaika on oltava samassa synkronissa mm. 

lokitietojen ja varmuuskopioinnin toimivuuden varmistamiseksi 

• Tarkan ajan asettaminen käsin vaikeaa tai mahdotonta 

• Network time protocol (ntp) mahdollistaa automaattisen kellonajan 

päivityksen 

• Prosessi, joka hoitaa palvelun on ntpd (ntp daemon) 

• Konfigurointitiedosto /etc/ntpd.conf tai ntp.conf 

• server ntp.ubuntu.com tai vastaava 

• Stratum 0=”the atomikello”, 1=tarkistaa ajan 0:lta, 2= aika 1:ltä… 

• Lokitiedosto oletuksena /var/log/daemon.log 

• dtpq –p näyttää tilanteen 

• date –komennolla ensin koneen aika lähes oikeaksi 

• ntpd –q –g pakottaa kellonajan synkroniin

syksy 2012 - Porin yksikkÃ¶

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?