Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien ... - Liikennevirasto

3 Muiden sulkukanavien liikenne
Sisävesillä Liikenneviraston hoitamia sulkukanavia on kaikkiaan 31 (kuva 2, sivu 8) Saimaan kanavan
kahdeksan sulun lisäksi. 1990-luvulla alkoi kanavien automatisointi itsepalveluohjaukselle ja nykyisin 60 – 65
% sulutuksista tehdään itsepalveluna. Sulutukset tilastoidaan itsepalvelu- ja palvelusulutuksina.
Itsepalvelusuluilla on sulutusten määrän laskemiseksi sulutusmittarit.
Itsepalvelusulkuja ovat Lastukoski (vuodesta 1985 alkaen), Herraskoski (1986), Neituri, Kiesimä ja
Kerkonkoski (1994), Kolu (1995), Nerkoo, Ahkiolahti ja Konnus (1996), Pilppa, Vihovuonne, Karvio ja Kerma
(1998), Valkeakoski ja Lempäälä (1999), Kalkkinen ja Taivallahti (2001) Karjalankoski ja Juankoski (2002).
Konnuksen kanava on rahtiliikennettä varten kuitenkin kauko-ohjauksessa Taipaleen kanavalta, mutta
veneilijät käyttävät itsepalvelusulutusta. Varistaipaleen sululta on Taivallahden kanavan
kaukokäyttömahdollisuus. Pielisjoen kanavien käyttö automatisoitiin vuonna 2006 siten, että Joensuun
kaukokäyttökeskuksesta hoidetaan Joensuun, Kuurnan ja Kaltimon kanavien käyttö. Joensuun kanavan läpi
on mahdollista kulkea myös itsepalvelusulutuksella. Vuodesta 2009 Vääksystä on ollut Kalkkisten kanavan
kaukokäyttömahdollisuus.
Pitkän aikajakson tilastot kanavien sulutusmäärien kehittymisestä eivät ole vertailukelpoisia, koska
itsepalvelukanavien yhdessä sulutuksessa voi vilkkaimpanakin veneilykautena olla vain 1 – 2 venettä, kun
taas aiemmin kanavanvartija saattoi koota samaan sulutukseen suuremman määrän veneitä.
Tavaraliikennetiedot sekä palvelu- että itsepalvelukanavilta saadaan eri lähteistä. Saimaan syväväylällä
olevien Taipaleen ja Konnuksen kanavien ulkomaan liikenteen tavaraliikennetiedot saadaan aluksen
edustajalta ja Saimaan sisäisen liikenteen tiedot satamilta ja liikennöitsijöiltä. Tavaraliikennettä aluksilla ei
ole tällä hetkellä enää muualla kuin Saimaan vesistön kanavilla, sillä Kymijoen vesistön proomuliikenne
loppui vuonna 2004. Kanavakohtaiset uittotiedot saadaan Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä uittokauden
loputtua. Uittoa on enää Saimaan vesistön kanavilla Iisalmen ja Varkauden välillä sekä Pielisjoen kanavilla.
Vuonna 2011 Vuoksen vesistössä uittoa oli kaikkiaan 572 000 tonnia, 64 000 tonnia edellisvuotta enemmän.
Kanavien henkilöliikenne matkustaja-aluksissa ja huvialuksissa tilastoidaan vain palvelusulkukanavilla, joita
ovat Vääksy, Murole, Taipale, Varistaipale, Joensuu, Kuurna, Kaltimo ja Paatela (vuodesta 2007
palvelusulkukanava) Keiteleen kanavalla. Lisäksi tilastoidaan matkustaja-alusten ilmoittamat henkilömäärät
Kalkkisten, Lempäälän, Valkeakosken, Konnuksen ja Taivallahden sulkukanavilla sekä Keiteleen kanavan
neljällä sululla.
Palvelusulkukanavien alusliikenne rekisteröidään aluslajeittain.
Venemäärien kehityksen suuntaa voidaan arvioida viidellä sulkukanavalla, Vääksy, Murole, Taipale,
Varistaipale ja Joensuu, viimeisen viidentoista vuoden aikana sulutettujen veneiden määrän perusteella.
Vuonna 1995 näiden kanavien läpi kulki yhteensä 22 200 venettä ja vuonna 2000 18 650 venettä. Vuonna
2008 osittain sateisen ja kolean kesän vuoksi kanavien yhteenlaskettu venemäärä oli vain 15 300, kun taas
vuonna 2009 aurinkoisen kesän venemäärä oli 16 600 eli kasvua 1 300 venettä vuoteen 2008 verrattuna.
2010 helteisen kesän aikana veneitä kulki 17 063, noin 500 venettä enemmän kuin 2009. Vuonna 2011
veneiden määrä oli 15 562. Polttoaineen korkea hinta lienee myös osaltaan vähentänyt veneilyä. Kanavien
yhteenlaskettu venemäärä on laskenut noin 30 % kyseisellä jaksolla. Kun tarkastellaan kanavakohtaisia
venemääriä, niin ne ovat olleet myös laskevia. Suomen vilkkaimman veneilysulun, Vääksyn läpi on kulkenut
2000-luvulla 7 000 – 9 000 venettä vuodessa. Vääksyn läpi kulki vuonna 2011 6 727 venettä, mikä on 654
venettä vähemmän kuin vuonna 2010.
Liikennevirasto 27