Radan päällysrakenne - Liikennevirasto

RATAHALLINTO-KESKUSBANFÖRVALTNINGS-CENTRALEN2.7.2002 921/731/02RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEETRatahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne.YlijohtajaOssi NiemimuukkoTurvallisuusyksikön päällikköKari AlppivuoriEsitetään hyväksyttäväksiKunnossapitoyksikön päällikköMarkku NummelinKorvaa RAMOn osan 3 ”Radan rakenne” 1.4.2000.Voimassa 15.8.2002 lukien ehdollisena siten, että sitä voidaan Euroopan yhteisöjen vaatimuksestatarvittaessa muuttaa notifiointimenettelyn aikana.

1RAMO 11 SisältöSisältö11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE........................................ 511.1 Määritelmät ...................................................... 511.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan ....................... 911.2.1 Jatkuvakiskoraide .......................................... 911.2.2 Pitkäkiskoraide ............................................ 911.2.3 Lyhytkiskoraide ........................................... 1011.2.4 Jatkuvakiskovaihde ........................................ 1011.2.5 Pitkäkiskovaihde .......................................... 1011.2.6 Lyhytkiskovaihde ......................................... 1011.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet .............................. 1111.3.1 Radan rakenteen kuormat ................................... 1111.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminen ...................... 1211.3.3 Raiteen mitoitus .......................................... 1311.3.3.1 Pystysuorat kuormat ................................ 1311.3.3.2 Pitkittäiskuormat .................................. 1511.3.4 Tukikerroksen mitoitus ..................................... 1511.4 Ratapölkyt ...................................................... 1911.4.1 Ratapölkkyjen valinta ...................................... 1911.4.1.1 Raiteen stabiliteetti ................................ 1911.4.1.2 Pölkyn vaihto ..................................... 1911.4.1.3 Tukikerros ....................................... 2011.4.2 Puuratapölkyt ............................................ 2011.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitat ............................. 2111.4.2.2 Käyttö ........................................... 2111.4.2.3 Poraus ........................................... 2111.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminen ............... 2211.4.2.5 Varastoiminen .................................... 2211.4.2.6 Kovapuuratapölkyt ................................. 2311.4.3 Puuvaihdepölkyt .......................................... 2311.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitat .............................. 2311.4.3.2 Poraus ........................................... 2311.4.3.3 Pituuden merkitseminen ............................ 2411.4.3.4 Varastoiminen .................................... 2411.4.3.5 Kovapuuvaihdepölkyt .............................. 2411.4.4 Puiset siltapölkyt .......................................... 2411.4.4.1 Siltapölkkyjen mitat ................................ 2411.4.4.2 Käyttö ........................................... 2411.4.4.3 Poraus ........................................... 2511.4.4.4 Varastointi ....................................... 2511.4.5 Betoniratapölkyt .......................................... 2511.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnitykset ............ 2511.4.5.2 Suojakiskopölkyt .................................. 2611.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkyt ........................... 2711.4.5.4 Käyttö ........................................... 2811.4.5.5 Poraus ........................................... 2811.4.5.6 Varastoiminen .................................... 2811.4.6 Betonivaihdepölkyt ........................................ 2811.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitat .............................. 28RAMO 2002–08

2RAMO 11 Sisältö11.4.6.2 Käyttö ........................................... 2911.4.6.3 Poraus ........................................... 2911.4.6.4 Varastoiminen .................................... 2911.4.7 Ratapölkkyjako ........................................... 2911.4.8 Vaihdepölkkyjako ......................................... 3111.4.9 Siltapölkkyjako ........................................... 3111.4.10 Ratapölkkyjen asento ..................................... 3111.5 Ratakiskot ...................................................... 3311.5.1 Ratakiskojen päämitat ...................................... 3411.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainot .................... 3411.5.3 Kiskomerkinnät ........................................... 3411.5.4 Kiskopituudet ............................................ 3511.5.5 Kaarrekiskot ............................................. 3511.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet ...... 3611.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät ........................... 3611.5.5.3 Kiskojen taivutus .................................. 3611.5.5.4 Urakiskojen taivutus ............................... 3711.5.6 Kiskojen käyttö ........................................... 3711.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskot ........................ 3811.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskot ................... 3811.5.6.3 Kiskojen kierrätys ................................. 3911.5.7 Kiskojen käsittely ......................................... 3911.5.7.1 Kiskojen nostaminen ............................... 3911.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminen ............. 4111.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementti ...................... 4111.5.7.4 Kiskojen siirto maassa .............................. 4211.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokittelu ............................ 4311.5.9 Liityntäkiskot ............................................ 4311.5.10 Kiskoankkurit ........................................... 4311.6 Kiskonkiinnitykset ................................................ 4511.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyyn ................................ 4511.6.1.1 Kiinnityksen valinta ................................ 4611.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys) ............ 4711.6.1.3 K-kiinnitys ....................................... 4811.6.1.4 Ratanaulakiinnitys ................................. 4911.6.1.5 Jousinaulakiinnitys ................................. 5011.6.1.6 JT-kiinnitys ...................................... 5211.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys ............................ 5311.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn ................................ 5411.6.2.1 K-kiinnitys ....................................... 5411.6.2.2 Skl 12 -kiinnitys ................................... 5411.6.2.3 Ratanaulakiinnitys ................................. 5411.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitys ............................ 5511.6.2.5 JTR-kiinnitys ..................................... 5511.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyyn .............................. 5511.6.3.1 Kiinnityksen valinta ................................ 5511.6.3.2 Fist ............................................. 5611.6.3.3 RN ............................................. 5711.6.3.4 Pandrol e-clip ..................................... 5811.6.3.5 Vossloh Skl 1 ..................................... 60RAMO 2002–08

3RAMO 11 Sisältö11.6.3.6 Vossloh Skl 14 .................................... 6111.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaan ....................... 6211.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariin ....................... 6211.6.5 Kiinnitykset silloilla ....................................... 6311.6.5.1 Tukikerroksettomat sillat ............................ 6311.6.5.2 Tukikerrokselliset sillat ............................. 6311.6.6 Kiinnitykset teräkseen ...................................... 6311.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaan .......................... 6411.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytään .......................... 6411.6.7 Kallistusvälilevy .......................................... 6411.7 Kiskon jatkossovitukset ............................................ 6511.7.1 Sähköä johtavat jatkokset .................................. 6511.7.1.1 Jatkossovituksen rakenne ............................ 6511.7.1.2 Jatkosraot ........................................ 6711.7.1.3 Kiskon päiden rei'itys ............................... 6711.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminen ...... 6811.7.1.5 Tilapäisjatkokset .................................. 6811.7.2 Eristysjatkokset ........................................... 7111.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliin ............. 7111.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypit ............................ 7211.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkos ........................... 7211.7.3.2 Åssa-eristysjatkos .................................. 7211.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkos ............................ 7311.7.4 Jatkuvakiskoeristysjatkokset ................................. 7311.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkos ............................ 7311.7.4.2 MT-eristysjatkokset ................................ 7511.7.4.3 PE-eristysjatkos ................................... 7711.7.4.4 S-eristysjatkos .................................... 7711.7.4.5 IVG30-eristysjatkos ................................ 7711.8 Erikoisrakenteet .................................................. 7911.8.1 Kiskon voitelulaitteet ...................................... 7911.8.1.1 Sijoitus .......................................... 7911.8.1.2 Käyttö ........................................... 7911.8.2 Raidepuskimet ........................................... 7911.8.2.1 Kiinteät raidepuskimet .............................. 8011.8.2.2 Liukuvat raidepuskimet ............................. 8011.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimet ........................... 8211.8.3 Suojakiskot .............................................. 8311.8.3.1 Suojakiskorakenne ................................. 8311.8.3.2 Muototeräsrakenne ................................. 8411.8.4 Urakiskoraide ............................................ 8411.8.4.1 Urakiskoraiderakenne .............................. 8411.8.4.2 Urakiskoprofiilit ................................... 86Viitteet ............................................................. 87RAMO 2002–08

4RAMO 11 LiiteluetteloLiiteluettelo1 Tukikerroksen normaalipoikkileikkaukset2 Betoniratapölkkymallit3 Luettelo liityntäkiskopiirustuksista4 Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeet5 Jatkosrakojen ohjearvotRAMO 2002–08

11 RADAN PÄÄLLYSRAKENNE5RAMO 11.1 Määritelmät”Ratatekniset määräykset ja ohjeet” (RAMO) osassa ”Radan päällysrakenne” esitetäänradan päällysrakenteen rakenneosat ja niiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet.Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EYmukaisesti. Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia jamuuttaa määräykset ja ohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua.11.1 MääritelmätAlusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatinkerroksestaja routalevyistä.Jatkosrako on kiskon jatkossovituksessa kiskon päiden välillä kulkusuunnassa olevarako.Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 300 metriä.Jatkuvakiskovaihde (Jk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on jatkoshitsattuja eristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiintarkoitettuja lujitemuovisilla eristyssidekiskoilla varustettuja eristysjatkoksia kohdan 11.7mukaisesti, sekä vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty Jk-raiteeseen.Kaarrekisko on normaalipituutta lyhempi ratakisko, jolla tasoitetaan kaarteen ulko- jasisäpuolisen kiskojonon pituusero Lk- ja Pk-raiteissa.Korkeusviiva (Kv) on määritelty RAMOn osassa 2 ”Radan geometria” /12/.Kulkusuunta on junan kulkusuunta raiteella. Raideteknisesti kulkusuunta on kiskonpituussuunta.Lyhytkiskoraide (Lk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l < 25 metriä. Liitteen 5mukaiset jatkosraot estävät toiminnallaan lämpötilavaihteluiden aiheuttamien haitallistenpitkittäisvoimien syntymisen raiteeseen.Lyhytkiskovaihde (Lk-vaihde) on vaihde, jonka kiskonjatkoksia ei ole jatkoshitsattu. Lkvaihdettaei saa suoraan liittää Jk-raiteeseen, vaan välissä tulee olla vähintään yksi Lkraide-elementti.Palle on raiteen tukikerroksen reunaan tehty korotus, jonka tarkoituksena on lisätä tukikerroksenkykyä ottaa vastaan raiteesta siihen kohdistuvat voimat.Pengerleveys on radan alusrakenteen, normaalisti välikerroksen, yläpinnan leveys.Pengerpohja on pengertäytteen alla olevan pohjamaan pinta.Pitkäkiskoraide (Pk-raide) on raide, jossa kiskon pituus l > 25 metriä, mutta l < 50metriä.RAMO 2002–08

6RAMO 11.1 MääritelmätPitkäkiskovaihde (Pk-vaihde) on vaihde, jossa kaikki kiskonjatkokset on hitsattu jaeristetyt kiskonjatkokset liimattu tai on käytetty erityisesti jatkuvakiskoraiteisiintarkoitettuja lujitemuovisia eristysjatkoksia kohdan 11.7 mukaisesti, mutta vaihdetta ei oleliitetty hitsaamalla Jk-raiteeseen.Päällysrakenne on radan rakenneosa, johon kuuluu tukikerros ja raide.Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososista sekävaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista.Raidesepeli on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset, lujuusluokat ja niitä koskevatvaatimukset liikennemäärittäin on esitetty ohjeessa ”Raidesepelin tekniset toimitusehdot”/9/.Raidesora on tukikerrosmateriaali, jonka laatuvaatimukset on esitetty julkaisun Päällysrakennetöidenyleiset laatuvaatimukset (PYL) kohdassa ”Raidesoran laatuvaatimukset”/8/.Raideväli on vierekkäisten raiteiden keskilinjojen välinen lyhin etäisyys.Rakennekerrokset ovat tuki-, väli-, eristys- ja suodatinkerros.Ratapenger koostuu radan rakennekerroksista ja mahdollisesta pengertäytteestä.Sepeliraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesepeli.Soraraide on raide, jonka tukikerroksena on raidesora.Suurnopeusjunaliikenne on junaliikennettä, joka on määritetty Euroopan parlamentin janeuvoston direktiivissä 96/48. Suurnopeusjunaliikenteen nopeus on yleensä vähintään200 km/h.Tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaa kuormiaalusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Tukikerroksenmateriaalina käytetään raidesepeliä tai raidesoraa. Tukikerroksen materiaalienlaatuvaatimukset on esitetty julkaisuissa Raidesepelin tekniset toimitusehdot /9/ ja Päällysrakennetöidenyleiset laatuvaatimukset (PYL) /8/.Radan rakenteeseen liittyvät nimitykset on esitetty kuvassa 11.1:1.RAMO 2002–08

7RAMO 11.1 MääritelmätKuva 11.1:1 Radan rakenteen nimityksiä.RAMO 2002–08

8RAMO 11RAMO 2002–08

RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaanRaiteet ja vaihteet jaetaan kiskon pituuden mukaan:Raiteet:— Jatkuvakiskoraide eli Jk-raide— Pitkäkiskoraide eli Pk-raide— Lyhytkiskoraide eli Lk-raideVaihteet:— Jatkuvakiskovaihteet eli Jk-vaihteet— Pitkäkiskovaihteet eli Pk-vaihteet— Lyhytkiskovaihteet eli Lk-vaihteetTermit on määritelty kohdassa 11.1 ”Määritelmät”.Suunniteltaessa rataa Jk-, Pk- tai Lk-raiteiseksi on otettava huomioon seuraavatvalintaperusteet:11.2.1 JatkuvakiskoraideJatkuvakiskoraide mahdollistaa nopeuden V > 120 km/h ja akselipainojen P 0 > 225 kNsäännöllisen käytön.Uuden Jk-raiteisen radan suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoitteena, ettei raiteeseensynny Jk-raiteelle haitallisia painumia. Jk-raiteen on kuuluttava vähintään RAMOn osan3 ”Radan rakenne” mukaiseen alusrakenneluokkaan 1 /12/.Jk-raidetta suositellaan käytettäväksi raiteilla, joissa liikenteen nopeus V > 50 km/h taikuormitus on erityisen raskasta sekä kaikilla betoniratapölkkyraiteilla.Tarkemmat määräykset ja ohjeet Jk-raiteen rakentamisesta on esitetty RAMOn osassa 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/.11.2.2 PitkäkiskoraidePk-raide on erikoisratkaisu, jota voidaan käyttää tilapäisratkaisuna ennen kiskojenjatkuvaksi hitsausta. Pk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h, RHK:n antamalla poikkeusluvalla120 < V < 140 km/h. Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää silloilla vähentämäänkiskonjatkosten sillalle aiheuttamaa sysäyskuormaa.Pitkäkiskoraidetta voidaan käyttää myös vajaalla sepelitukikerroksella olevilla radoillasilloin, kun kiskonkiinnitykset ovat Jk-raiteisiin soveltuvia.Pitkäkiskoraide tehdään aina sidekiskoin ja kohdassa 11.4 esitettyä ratapölkkyjakoanoudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta neljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä jamutterilla.9RAMO 2002–08

10RAMO 11.2 Raiteiden ja vaihteiden jako kiskopituuden mukaan11.2.3 LyhytkiskoraideLk-raiteiseksi rakennetaan vähäliikenteinen raide, tai raide, jolla esiintyy Jk-raiteellehaitallisia painumia. Lk-raiteella suurin nopeus V < 120 km/h. Kaikki soratukikerroksellisetraiteet rakennetaan Lk-raiteisiksi. Myös K30- tai K43-kiskon valssausmenetelmäsaattaa aiheuttaa raiteen rakentamisen Lk-raiteiseksi. Tämä on määritetty tarkemminRAMOn osassa 12 ”Päällysrakennehitsaus” /12/.Lyhytkiskoraide tehdään aina sidekiskoin kiskon pituuden mukaista, kohdassa 11.4esitettyä ratapölkkyjakoa noudattaen. Sidekiskot kiinnitetään poikkeuksetta vähintäänneljällä sideruuvilla, jousialuslevyllä ja mutterilla.11.2.4 JatkuvakiskovaihdeJk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Jk-raiteeseen.11.2.5 PitkäkiskovaihdePk-vaihdetta käytetään sepelitukikerroksellisen K-, Skl 3 tai Skl 12 -kiskonkiinnitteisenvaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen.11.2.6 LyhytkiskovaihdeLk-vaihdetta käytetään soraraiteen yhteydessä tai käytettäessä Lk-kierrätysvaihteitasepelitukikerroksellisen vaihteen liittyessä Pk- tai Lk-raiteeseen.RAMO 2002–08

11RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetMääräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että julkaisussa Junaturvallisuussääntöönliittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) /2/ sallittuja nopeuksia jastaattisia akselipainoja voidaan käyttää lukuun ottamatta radan geometriastajohtuvia rajoituksia.Määräys: Rakennettavat raiteet on mitoitettava siten, että ne kestävät junaliikenteestäsyntyvät vaakasuuntaiset voimat Y (2m) [kN], jotka voivat suuruudeltaan ollaΣY (2m)10 11×P 0, missä P 0 on Jtt:n mukainen kullekin rataluokalle sallittu3nimellinen staattinen akselipaino [t].Määräys: Raiteet on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettäraide kantaa sille tulevan liikennekuorman ja että raiteen vakaus ei vaarannu.11.3.1 Radan rakenteen kuormatSuurin sallittu dynaaminen pyöräkuorma on 200 kN (LIMO 1 ”Liikkuvan kaluston yleisetmääräykset”) /4/. Dynaamisen pyöräkuorman kussakin tapauksessa käytettävä raja-arvoriippuu radan päällysrakenteesta taulukon 11.3:1 mukaisesti /10/.Taulukko 11.3:1 Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot.RataluokkaKiskopaino Pölkytys tukikerros DynaaminenpyöräkuormaQ max [kN]A K30 puu raidesora,raidesepeli100B 1 K43, K60,54 E1puu raidesora 140B 2 K43, K60 kaikki raidesepeli 150C 1 54 E1 puu, betoni ennen vuotta1987 valmistetutC 2 54 E1 betoni vuonna 1987 jamyöhemmin valmistetutraidesepeli 170raidesepeli 185D 60 E1 betoni raidesepeli 200Kun nopeus on yli 200 km/h, D-rataluokan raja-arvot ovat seuraavat /15/:201–250 km/h = 180 kN251–300 km/h = 170 kN301– km/h = 160 kN.RAMO 2002–08

12RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetDynaamisen kuorman oletetaan vaihtelevan hyväkuntoisella radalla staattisen kuormankertoimena välillä 1,5 × akselipaino (V < 60 km/h) ... 2 × akselipaino (V=250 km/h).Kullekin kalustotyypille soveltuvuus pyöräkuormien raja-arvoihin varmistetaan tyyppihyväksyntämenettelynyhteydessä koeajoin. Tyyppihyväksyntämenettely on kuvattuLIMOn osassa 7 ”Liikkuvan kaluston hyväksyminen liikenteeseen” /4/.11.3.2 Radan rakenteen kuormien jakaantuminenLiikennekuorman jakautuminen ratapölkkyjen kautta tukikerrokseen otaksutaan kuvan11.3:1 mukaiseksi.Kuva 11.3:1 Pystysuorien kuormien jakaantuminen pölkyistä tukikerrokseen.Radan kallistuksen avulla tasapainottamatta jäävästä keskipakoisvoimasta, tuulikuormastasekä junasta raiteeseen kohdistuvista sysäyksistä aiheutuvan radan poikittaissuuntaisenkuorman oletetaan olevan enintään nk. Prudhommen kaavan mukainen. Prudhommenkaavan mukaisesti radan poikittaissuuntaiset voimat ovat enintään:ΣY (2m)(10 P 03 )[kN] (11.3:1)Y (2m) on suurin poikittaissuuntainen voima, joka kohdistuu raiteeseenkahden metrin matkallaα=1 vetokalustolle ja henkilövaunuilleα=0,85 tavaravaunuilleP 0 on akselipaino [kN].Laskelmissa mitoittavana akselipainona P 0 käytetään taulukkojen 11.3:2 ja 11.3:3mukaisia suurimpia staattisia akselipainoja tai RAMOn osan 3 ”Radan rakenne” mukaistenkuormakaavioiden mitoittavia akselipainoja /12/.RAMO 2002–08

13RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteet11.3.3 Raiteen mitoitus11.3.3.1 Pystysuorat kuormatRaiteen mitoituksessa merkittävin tekijä on kiskon jalkaan kohdistuvat jännitykset. Suurinsallittu arvo on 130 MPa, poikkeustapauksessa 160 MPa, kun kiskolaatu on 220 ja160 MPa, poikkeustapauksessa 180 MPa, kun kiskolaatu on 260, ”AM”, ”Imatra +” taikovuudeltaan suurempi. Jännitykset ovat sallittuja myös RAMOn osan 13 ”Radantarkastus” /12/ mukaisesti kuluneelle 3 luokan kiskolle. Kiskoille sallittu suurin kuormituson esitetty taulukoissa 11.3:2 ja 11.3:3.Taulukko 11.3:2. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot janopeudet 2-akselisille tavaravaunuille (250 kN akselipainolla neliakselinen vaunu).RatakiskontunnusSuurin sallittu Suurin sallittu Suurin sallittunopeus V akselipain nopeus V akselipain[km/h] o P [kN] [km/h] o P [kN]akselipainoP [kN]nopeus V[km/h]K30 * 225 20 200 40 160 50K33 * 225 20 200 40K43,K43S250 *25010 *20225 *22550 *80200 *20060 *90K60 250 30 225 5054 E1 250 80 225 120 200 16060 E1 250 100 225 140 200 200* soratukikerrosTaulukko 11.3:3. Eri päällysrakenteille sallitut suurimmat staattiset akselipainot janopeudet neliakselisille henkilövaunuilleRatakiskontunnusSuurin sallittuakselipaino[kN]Suurin sallittunopeus V[km/h]Suurin sallittuakselipaino[kN]Suurin sallittunopeus V[km/h]K30 * 180 50 160 70K33 * 180 50K43, K43S 200 *20080 *100180 *180100 *110K60 200 5054 E1 200 160 180 20060 E1 200 200 180 250* soratukikerrosRAMO 2002–08

14RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetMitoituksessa on otettava huomioon myös kiskon ratapölkkyyn kohdistama kuormitus.Mäntyratapölkylle sallittu suurin kuormitus on ohjeellisesti esitetty taulukossa 11.3:4Betoniratapölkyille sallittu suurin kuormitus on esitetty taulukossa 11.3:5. Ratapölkyntukikerrokseen kohdistama kuormitus on tarkistettava.Taulukko 11.3:4. Mäntypuuratapölkyillesallitut nopeudet ja akselipainotsepeliradoilla.Taulukko 11.3:5. Betoniratapölkyillesallitut suurimmat nopeudet ja akselipainot.Nopeus K30* K43 54 E1 60 E1160 – – 205 215150 – – 205 215140 – – 210 220130 – – 215 225120 – 205 215 225110 – 210 220 230100 – 215 225 23590 100 220 225 24080 120 225 230 25070 160 230 240 26060 180 235 250 26550 200 235 250 26540 200 240 255 26530 210 245 260 26520 225 250 265 265* sorarataSuurinnopeuskm/hB75 javanhemmatSuurin akselipaino (t)B86B88, BP89,B97, BP9954 E1 54 E1 K43 54 E1 60 E1250 — — — — 200240 — — — — 205230 — — — — 205220 — — — — 210210 — — — — 210200 190 200 — 200 215190 195 205 — 205 220180 195 205 — 205 220170 200 210 — 210 225160 205 215 — 215 230150 205 215 — 215 230140 210 220 — 220 235130 215 225 — 225 240120 215 225 215 225 240110 220 230 215 230 245100 225 235 220 235 25090 225 240 225 240 25580 230 250 230 250 26070 235 250 230 250 26560 250 255 235 255 265RAMO 2002–08

15RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetEdellä esitetyn perusteella määrääviä tekijöitä ovat liikkuvan kaluston nopeus, akselipainoja metripaino. Eri rataluokille sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty julkaisussa”Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt)” /2/ ja RAMOnosassa 1 ”Yleiset perusteet” /12/.Mitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- jaakselipainotavoitteet.Uusia raiteita rakennettaessa on otettava huomioon eräille komponenteille asetetutkäyttörajoitukset.11.3.3.2 PitkittäiskuormatPitkittäiskuormat raiteessa syntyvät lämpövoimista ja junan jarrutuksen tai kiihdytyksen jamäen nousun aiheuttamista voimista ja kulkuvastuksesta.Raiteet on mitoitettava taulukon 11.3:6 mukaiselle kahden kiskon tuottamalle lämpövoimalle.Taulukko 11.3:6 Raiteessa vaikuttavat suurimmat lämpövoimat.Kiskopituus Kiskoprofiili vetoa (talvi) [kN] puristusta (kesä) [kN]Lk-raide K43 91 9154 E1 114 114Pk-raide K43 350 35054 E1 437 43760 E1 485 485Jk-raide K43 1502 113354 E1 1872 141260 E1 2077 1567Jarrutusvoima p on tasaisella radalla noin 25 % staattisesta painosta eli enintään noin20 kN/m. Radan mitoituksessa ei toistaiseksi oteta huomioon suuritehoisten ja raiteeseenlämpöä tuottavien, esimerkiksi pyörrevirtajarrujen käyttöä. Kulkuvastus on esitettyRAMOn osassa 2 ”Radan geometria” /12/.11.3.4 Tukikerroksen mitoitusTukikerroksen mitat määräytyvät sallitun nopeuden, kiskonpituuden sekä tukikerrosmateriaalinja ratapölkkytyypin perusteella.Tukikerroksen mitoitusperusteet on esitetty taulukossa 11.3:7 ja tukikerroksennormaalipoikkileikkaukset liitteessä 1.RAMO 2002–08

16RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetTukikerroksen paksuus mitataan Kv-tasosta alaspäin. Kallistetussa raiteessa tukikerroksenpaksuus mitataan alemman kiskon kohdalta. Ratapölkkyjen päiden ulkopuolella mahdollisestiolevaa palletta lukuun ottamatta tukikerroksen pinta saa olla korkeintaanratapölkkyjen yläpinnan tasossa.Vaihdealueella tukikerroksen paksuus on aina 550 mm lukuun ottamattaasetinpölkkyväliä, joka jätetään tankojen kohdalta sepelöimättä pölkyn alapinnan tasoonasti. Tukikerroksen yläpinnan tulee olla kielisovitusalueella noin 60 mm pölkkyjenyläpinnan alapuolella riittävän lumitilan varmistamiseksi. Tukikerros ei saa olla vaihteenpituudella vaihdepölkkyjen yläpinnan yläpuolella.Jk-raiteessa käytetään ratapölkkyjen päiden ulkopuolella palletta (korotus), jonkakaltevuus raiteeseen päin on noin 1:5 ja jonka leveys on pölkyn yläpinnan tasossavähintään 400 mm, kun sallittu nopeus V < 160 km/h ja vähintään 500 mm kunV > 160 km/h. Palletta ei käytetä, jos suurin sallittu nopeus V < 120 km/h tai tukikerros onyhtenäinen raiteiden välissä tai jos tukikerros rajoittuu kiinteään tai jatkuvaan esteeseen.Pk-raiteessa tukikerroksen tulee ulottua ratapölkkyjen yläpinnan tasossa vähintään400 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle. Pk- ja Lk-raiteessa vajaata sepelitukikerrostakäytettäessä tulee tukikerroksen ulottua vähintään 300 mm pölkyn pään ulkopuolelle. Rataon ominaisuuksiltaan tällöin sorarata. Lk-raiteessa sepelitukikerroksen tulee ulottua ratapölkkyjenyläpinnan tasossa vähintään 300 mm ratapölkkyjen päiden ulkopuolelle.Raidesoratukikerrosta käytettäessä vastaavan mitan on oltava vähintään 600 mm.Raiteen tukikerroksen materiaalina käytetään pääsääntöisesti raidesepeliä. Rataluokkiin B 1ja A kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla tukikerroksen materiaalina voidaan kuitenkinkäyttää myös raidesoraa.Vaihteiden kohdalla tukikerroksen materiaalina käytetään aina raidesepeliä. Raidesoraavoidaan käyttää ainoastaan täydentämään olemassa olevien vaihteidenraidesoratukikerrosta.RAMO 2002–08

Taulukko 11.3:7 Tukikerroksen mitoitusperusteet.17RAMO 11.3 Radan päällysrakenteen mitoitusperusteetRaiteen ja tukikerroksentyyppiTukikerroksenpaksuusTukikerroksen leveys pölkynpäiden ulkopuolellaJk-raide jaraidesepeliV< 160 km/hlinja450 mm(puuratapölkyt)550 mm(betoniratapölkyt)400 mm(palle, ei kuitenkaan raiteidenvälissä tai kun raide rajoittuukiinteään esteeseen tai kunV 120 km/h)vaihde 550 mm 400 mm(ei palletta)V > 160 km/hlinja550 mm(betoniratapölkyt)500 mm(palle, ei kuitenkaan raiteidenvälissä tai kun raide rajoittuukiinteään esteeseen)vaihde 550 mm 500 mm(ei palletta)Pk-raide jaraidesepelilinja350 mm 1)(puuratapölkyt)450 mm(puuratapölkyt)550 mm(betoniratapölkyt)300 mm 1)(ei palletta)400 mm(ei palletta)vaihde 550 mm 400 mm(ei palletta)Lk-raide jaraidesepelilinja 350 mm 1)(puuratapölkyt)450 mm(puuratapölkyt)550 mm(betoniratapölkyt)300 mm(ei palletta)vaihde 550 mm 300 mm(ei palletta)Lk-raide jaraidesoralinja 450 mm 600 mm(ei palletta)vaihde 550 mm 600 mm(ei palletta)1) Vajaa tukikerros. Päällysrakenne vastaa ominaisuuksiltaan soratukikerroksellista Lk-raidetta. Suurinsallittu nopeus on V < 110 km/h.RAMO 2002–08

18RAMO 11RAMO 2002–08

19RAMO 11.4 Ratapölkyt11.4 RatapölkytMääräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on oltava vähintään1600 ratapölkkyä kiinnikkeineen ratakilometriä kohden /15/.Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten rakennettavilla tukikerroksisillaradoilla on käytettävä vähintään 220 kg massaisia ja 2,25 m pitkiä betoniratapölkkyjälukuun ottamatta enintään 10 m pitkiä osuuksia, jotka sijaitsevat vähintään 50 mpäässä toisistaan. /15/Rataverkolla on käytössä lähes yksinomaan betoni- ja mäntypuuratapölkkyjä. Teknisestion hyväksyttävissä myös kovapuuratapölkyt, joista tammesta, pyökistä, azobésta taivastaavasta materiaalista valmistetuista pölkyistä on usean vuoden kokemukset.Liikenteen radalle asettamien vaatimuksien, kiskopainon, radan rakenteen, ratapölkkyjenominaisuuksien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella määritetään eriratapölkkyjen käyttöalueet.Sisätiloissa ratapölkkyjä ei yleensä käytetä.Koivu-, kovapuu- ja teräspölkkyjen käyttö edellyttää erikoistarkastelua niiden käytönvähäisyyden vuoksi.11.4.1 Ratapölkkyjen valintaRatapölkkyjen yleiset tehtävät ja vaatimukset ovat:— antaa kestävä alusta kiskon kiinnityksille ja kiskon jalalle— antaa mahdollisimman tasalaatuinen alusta kiskoille ja yhdessä kiskon kiinnityksenkanssa antaa riittävän sivujäykkyyden sekä poikittais- että pituussuunnassa— suurentaa tukikerrosta kuormittavaa pinta-alaa— kestää mekaaniset rasitukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä— antaa edellytykset riittävälle sähköiselle eristykselle kiskojen sekä tukikerroksen jakiskon välillä.11.4.1.1 Raiteen stabiliteettiBetoniratapölkkyraiteen sivuttaisvastus on noin 50...80 % puuratapölkkyraidetta suurempi.Betoniratapölkky on muotoiltu siten, että se vastustaa liikettä tehokkaasti tukikerroksessa,joten se pysyy paremmin paikoillaan. Lisäksi betoniratapölkyn metripaino on noin2,5-kertainen puuratapölkkyyn nähden. Betoniratapölkyt soveltuvat siten teknisestiparemmin kuin puuratapölkyt jatkuvaksi hitsatuille 54 E1 ja 60 E1 -raiteille.11.4.1.2 Pölkyn vaihtoPuuratapölkkyjen ja B63 ... B 75 -betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on noin 30 vuotta.Vuoden 1982 jälkeen tehtyjen betoniratapölkkyjen käyttöikätavoite on 40 vuotta.RAMO 2002–08

20RAMO 11.4 RatapölkytMitoituksessa ja käytössä on otettava huomioon junien pitkän aikavälin nopeus- jaakselipainotavoitteet.Yksittäistä puuratapölkkyä ei voi yleensä vaihtaa betoniratapölkyksi eikä päinvastoin, sillätällöin raiteen tukeminen hankaloituu, koska pölkyt ovat eri korkuisia ja levyisiä.Ratapölkkyjen tuenta ja liikenteen kuormitus kohdistuu molempiin päihin reilulle ratapölkynkolmasosapituudelle, kuva11.4:1.Kuva 11.4:1 Kuormituksen jakautuminen ratapölkyllä.11.4.1.3 TukikerrosPuuratapölkkyä voidaan käyttää kaikkien tukikerrosmateriaalien yhteydessä. Betoniratapölkkyjävoidaan käyttää vain sepeliraiteilla. Puuratapölkkyjä on käytettävä senbetoniratapölkkyjä suuremman elastisuuden takia, jos sepelitukikerros on erityisen huono,raiteessa on epätasaisia painumia tai stabiliteettiongelmia.Betoniratapölkkyraide vaatii tukikerroksen paksuudeksi 550 mm, puuratapölkkyraide450 mm. Tarvittavan tukikerrosmateriaalin tilavuuksien suhde raidemetriä kohden on noin1,3:1.Tukikerroksettomilla terässilloilla on käytettävä puusiltapölkkyjä kohdan 11.4.4mukaisesti.11.4.2 PuuratapölkytPuuratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Mäntypuisten ratapölkkyjentekniset toimitusehdot” /6/.Soraraiteella on aina käytettävä puuratapölkkyjä. Sepeliraiteilla puuratapölkkyjä voidaankäyttää kaikkien kiskopituuksien kanssa.K30-raiteissa on käytettävä puuratapölkkyjä. 60 E1 -raiteissa puuratapölkkyjä käytetäänvain erikoistarkoituksiin, esimerkiksi suojakiskorakenteen yhteydessä. Muiden kiskojenkanssa käytetään joko puu- tai betoniratapölkkyjä.Käytöstä poistettu kyllästetty puuratapölkky on ongelmajätettä /14/. Käytöstä poistetutrataan kelpaamattomat kyllästetyt puuratapölkyt on hävitettävä ympäristöviranomaistenhyväksymässä polttolaitoksessa.RAMO 2002–08

21RAMO 11.4 Ratapölkyt11.4.2.1 Puuratapölkkyjen mitatKaikki mitat koskevat puuratapölkkyjä niiden kosteuden ollessa alle 25 %. Puuratapölkynpituus on 2700 ± 20 mm. Niiden poikkileikkausmitat on esitetty kuvassa 11.4:2.ca>160ca >160b >200b >160B= 240+15-5B=+15220 -5Luokka 1 Luokka 2Kuva 11.4:2 Puuratapölkyn poikkileikkaus.Puuratapölkyt jaetaan poikkileikkausmittojen mukaan luokkiin 1 ja 2. Mitta c saa ollakiskonkiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm.Jatkuvakiskoraiteissa on käytettävä aina 1. luokan puuratapölkkyjä.11.4.2.2 KäyttöPuuratapölkyille sallitut suurimmat nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukossa 11.3:4.11.4.2.3 PorausRatakiskojen kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaan kuvan 11.4:3mukaisia mittoja. Radalla tehdyissä porauksissa toleranssi on ± 1 mm. Tällöin pölkytsoveltuvat Hey Back -kiskonkiinnitykselle 54 E1 -kiskolla. Muille kiinnityksille onkäytettävä soveltuvia mittoja.RAMO 2002–08

22RAMO 11.4 RatapölkytKuva 11.4:3 Puuratapölkyn poraus.11.4.2.4 Raideleveyden levityksen merkitseminenPienisäteisiin kaarteisiin sijoitettavissa ratapölkyissä käytetään kuvan 11.4:4 mukaistaalumiinista valmistettua merkintänaulaa osoittamaan raideleveyden levitystämillimetreissä. Tieto raideleveyden levityksestä on tarpeellinen radan tarkastustuloksiaarvioitaessa ja raiteen tukemistöissä. Merkintänaula lyödään pölkyn keskelle yläpintaanporauksen yhteydessä. Raideleveyden levitys suoritetaan RAMOn osan 2 ”Radangeometria” mukaisesti /12/.Kuva 11.4:4 Raideleveyden levitystä ilmaiseva naula.11.4.2.5 VarastoiminenPölkyt on pinottava painumattomalle ja tasaiselle alustalle. Pölkkyjen välissä on käytettävävälipuita siten, että pölkyissä mahdollisesti olevat kiskonkiinnitystarvikkeet eivät kosketatoisiin pölkkyihin.RAMO 2002–08

23RAMO 11.4 RatapölkytTyömaalla tapahtuva lyhytaikainen varastointi ei vaadi erityistoimenpiteitä. Suurienmäärien ja pitkäaikaisen varastoinnin ollessa kyseessä, on otettava yhteyttä paikallisenkunnan ympäristöviranomaisiin.11.4.2.6 KovapuuratapölkytTammesta, pyökistä ja azobésta tai muusta vastaavasta puusta valmistetut ratapölkyt ovatteknisesti hyväksyttäviä ja niitä on rataverkolla käytössä. Käyttöominaisuuksiltaan ne ovatlähellä betoniratapölkkyjä.Ympäristönsuojelullisista syistä sademetsäpuita (azobé ja vastaavat) ei hankita uusina.11.4.3 PuuvaihdepölkytPuuvaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Rautatievaihteidentekniset toimitusehdot” /13/.11.4.3.1 Vaihdepölkkyjen mitatVaihdepölkkyjen pituudet ovat 3,00; 3,25; 3,50; 3,75; 4,00; 4,25; 4,50; 4,75; 5,00; 6,00 ja7,50 m. Pölkkyjen pituustoleranssit ovat ± 20 mm. Vaihdepölkkyjen poikkileikkauskuvaon esitetty kuvassa 11.4:5.ca>160b >200B= 240 +15-5Kuva 11.4:5 Puuvaihdepölkyn poikkileikkaus.Kaikki mitat koskevat pölkkyjä kosteuden ollessa alle 25 % kuivapainosta laskettuna.Pölkkyjen päät eivät saa poiketa kohtisuorasta tasosta yli 20 mm. Muista mitoista onhuomattava seuraavaa:— Yläpinnan mitta a (160 mm) on kiskon kiinnitysalueella vähimmäismitta.— Mitta c on kiskon kiinnitysalueella enintään 40 mm ja muualla enintään 60 mm.— Päästä päähän ulottuvaa leikattua sivupintaa tulee olla yli 50 %.— Alapinnan mitta b (200 mm) on vähimmäismitta koko pölkyn pituudella.11.4.3.2 PorausTeräsosien kiinnitystä varten tarvittavien reikien porauksessa noudatetaanvaihdealuslevyjen määräämiä mittoja kuvan 11.4:6 mukaisesti. Radalla porattaessakäytetään toleranssina ± 1 mm.RAMO 2002–08

24RAMO 11.4 RatapölkytKuva 11.4:6 Puuvaihdepölkyn poraus.11.4.3.3 Pituuden merkitseminenVaihdepölkyn pituus on merkitty pölkyn päähän yläpinnan puolelle maalilla cm:inä.11.4.3.4 VarastoiminenPuuvaihdepölkyt varastoidaan noudattaen puuratapölkkyjen varastointiohjetta (kohta11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät vaihdepölkyt pääse haitallisestitaipumaan.11.4.3.5 KovapuuvaihdepölkytRataverkolla on käytössä azobé-puisia niin sanottuja kovapuuvaihdepölkkyjä. Käyttöominaisuuksiltaanne ovat lähellä betonivaihdepölkkyjä, mutta niitä ei hankita uusina.Mitoiltaan ne lähes vastaavat mäntyvaihdepölkkyjä; leveys on 260 mm.11.4.4 Puiset siltapölkytPuisten siltapölkkyjen hankinnassa noudatetaanjulkaisua ”Puisten rata-, silta- ja vaihdepölkkyjentekniset toimitusehdot”. /7/11.4.4.1 Siltapölkkyjen mitatSiltapölkkyjen mitat on esitetty kuvassa11.4:7. Pölkkyjen pituus on 3,0 tai 5,7 m.Käytettävä pituus määräytyy sillan suunnitelmienmukaan.Kuva 11.4:7 Puusiltapölkyn poikkileikkaus.11.4.4.2 KäyttöPuisia siltapölkkyjä käytetään tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joissa kiskoja ei voidakiinnittää suoraan sillan kansirakenteisiin. Tällaisia siltoja ovat mm. terässillat.RAMO 2002–08

25RAMO 11.4 Ratapölkyt11.4.4.3 PorausSiltapölkkyjen porauksessa noudatetaan ratapölkkyjen ohjetta ottaen kuitenkin huomioonsiltatekniset erityispiirteet, kuten suojakiskot.11.4.4.4 VarastointiPuisten siltapölkkyjen varastoinnissa noudatetaan puuratapölkkyjen varastointiohjetta(kohta 11.4.2.5). Erityisesti on huolehdittava, etteivät pitkät siltapölkyt pääse haitallisestitaipumaan.11.4.5 BetoniratapölkytBetoniratapölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Betoniratapölkkyjentekniset toimitusehdot” /1/.Betoniratapölkkyjä käytetään sepeliraiteissa kaikkien kiskopituuksien kanssa. Lk- ja Pkraiteillaon käytettävä BP89-, B97- tai BP99- betoniratapölkkyä ja kumivälilevyä.Betoniratapölkkyraiteesta on poistettava ennen talvea kaikki normaalilla 610 mmpölkkyvälillä olevat sidekiskojatkokset.Betoniratapölkkyjä käytettäessä pienin kaarresäde on 200 m.11.4.5.1 Betoniratapölkyt ja niiden kiskonkiinnityksetBetoniratapölkkyjen tyyppikuvat on esitetty liitteessä 2.Kaikkia tässä mainittuja betoniratapölkkyjä voidaan kierrättää vastaavien vaurioituneidenpölkkyjen tilalle kaikilla raiteilla.Kiskonkiinnitykset on esitetty tarkemmin kohdassa 11.6.VR101-betoniratapölkky, Fist-kiinnitys, K43 tai 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää.B63-betoniratapölkky, RN-, Fist- tai Pandrol e -kiinnitys. 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjäei enää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kuin Pandrol e -kiinnitteisinäkierrättää raiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akselipainoon tällöin enintään 250 kN.BJ66-betoniratapölkky, RN- tai Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä eienää hankita eikä niitä radasta poiston jälkeen saa kierrättää kuin Pandrol e -kiinnitteisinäraiteisiin, joissa suurin sallittu nopeus on V < 50 km/h. Suurin sallittu akselipaino ontällöin enintään 250 kN.B75-, BV69- ja BV75-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43- tai 54 E1 -kisko.Näitä ratapölkkyjä ei enää hankita.RAMO 2002–08

26RAMO 11.4 RatapölkytB82-betoniratapölkky, Vossloh Skl 1 -kiinnitys, K43-kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita.B86-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, 54 E1 -kisko. Näitä ratapölkkyjä ei enäähankita.B88-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko. Näitäratapölkkyjä ei enää hankita.BP89-betoniratapölkky, Pandrol e -kiinnitys, K43-, K60-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.B97-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot.BP99-betoniratapölkky, Vossloh Skl 14 -kiinnitys, K43-, 54 E1 tai 60 E1 -kisko.Tilapäisasennuksena ja sivuraiteilla myös K60- (60 E1 -kiskojen kulmakappaleilla) kiskot.11.4.5.2 SuojakiskopölkytBetoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty suojakiskojen ja muiden ratalaitteidenkiinnitykseen tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on raideruuviholkit taulukon 11.4:1 mukaisestisuojakiskojen kiinnittämistä varten valmiina.RAMO 2002–08

27RAMO 11.4 RatapölkytTaulukko 11.4:1 Suojakiskoratapölkkyjen raideruuvien paikat ja korokepalanpituus.PölkkytyyppiSisimpienreikien välia [mm]Ulompienreikien välib [mm]Suojakiskojen etäisyysc [mm]Korokepalan pituus L [mm]BP 89 B97, BP 99S1 196 – – 600 600S2 272 – – 600 600S3 348 – – 600 600S4 88 168 256 600 600S5 164 168 332 800 800S6 240 168 408 800 800S7 316 168 484 800 800S8* 384 168 552 800 800SX8* 392 168 560 800 800SX9 468 168 636 1300 1270SX10 544 168 712 1300 1270SX11 620 168 788 1300 1270SX12 696 168 864 1300 1270SX13 772 168 940 1300 1270SX14 842 168 1010 1300 1270* Käytettäessä SX-sarjaa, ei S8-pölkkyä käytetä vaan käytössä on SX8.Kuva 11.4:8 Suojakiskoratapölkky.11.4.5.3 Kaapelien läpivientipölkytBetoniratapölkyistä BP89, B97 ja BP99 on tehty kaapelien läpivientiin ja kiskon viereenvientiin tarkoitettuja pölkkyjä, joissa on sisähalkaisijaltaan 16 mm kaapeliputkitus liitteen2 mukaisesti. Pölkyt merkitään S- ja SX-kirjaimilla. Suojakiskopölkystä S8 (taulukko11.4:1) on tehty tukikerroksellisilla silloilla käytettäväksi tarkoitettu pölkky, jossa on myöskaapeliputkitus.RAMO 2002–08

28RAMO 11.4 Ratapölkyt11.4.5.4 Käyttö60 E1 -pää- ja -sivuraiteissa käytetään betoniratapölkkyjä joitakin poikkeustapauksialukuun ottamatta. 54 E1 -raiteissa betoniratapölkkyjä pyritään käyttämään niin paljon kuintaloudellisesti on järkevää. K60- ja K43-raiteissa betoniratapölkkyjä voidaan käyttääsivuraiteissa tai tilapäisratkaisuna esimerkiksi ennen kiskonvaihtoa raskaampiin kiskoihin.Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi betoniratapölkkyjä.Lyhyt- ja pitkäkiskoraiteissa on vältettävä muiden kuin BP89- , B97- tai BP99-pölkkyjenkäyttöä. Jatkokset on tehtävä Lk-raiteen mukaan kuten kohdassa 11.4.7 on esitetty.Jatkosalueen tukikerroksen laadusta on huolehdittava erityisesti betoniratapölkkyisessäLk- tai Pk-raiteessa.11.4.5.5 PorausBetoniratapölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ulkopuolelta siten, ettäjänneteräksiä ei vaurioiteta. Sallitut porausalueet on esitetty asianomaisissapölkkytyyppikohtaisissa piirustuksissa. Suurin sallittu porareiän halkaisija on 16 mm.Ylimääräiset porareiät aiheuttavat aina ratapölkyn halkeamisvaaran. Vaara on suurinkäytettäessä kiila-ankkurityyppisiä kiinnitysratkaisuja.Kiinnitettäessä betoniratapölkkyihin laitteita on suositeltavaa käyttää aina jokosuojakiskoratapölkkyjä (kuva 11.4:8) tai puristusliitoksia ratapölkyn ympäri.11.4.5.6 VarastoiminenRatapölkkypinojen perustukset on tehtävä siten, että haitallisia painumia ei pääsesyntymään.Betoniratapölkyt on varastoitava siten, että pölkyt tuetaan kiskonkiinnitysalueeltaan. Eriratapölkkykerrosten väliin on asetettava niin korkeat välipuut, etteivät pölkyt kosketatoisiaan. Välipuiden on oltava riittävän pitkiä, etteivät pinot pääse kallistumaan.Ratapölkkypinoissa ei saa olla yli 20 ratapölkkyä päällekkäin.11.4.6 BetonivaihdepölkytBetonivaihdepölkkyjen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Rautatievaihteidentekniset toimitusehdot /13/.11.4.6.1 Vaihdepölkkyjen mitatBP 92 -betonivaihdepölkyt ovat normaalitapauksessa pituudeltaan vaihteen linjakuvionmukaisia. Poikkileikkaukseltaan pölkyt ovat kuvan 11.4:9 mukaisia.Betonivaihdepölkkyjä voi tilata kaapelien läpivientiputkituksella varustettuina. Kaapelienpäät voidaan saada halutulle kohtaa pölkkyä.RAMO 2002–08

29RAMO 11.4 RatapölkytKuva 11.4:9 B92-betonivaihdepölkky sallittuine porausalueineen.11.4.6.2 KäyttöBetonivaihdepölkkyjä käytetään RAMOn osan 4 ”Vaihteet” mukaisesti /12/.11.4.6.3 PorausBetonivaihdepölkkyjen poraus on sallittu kiskonkiinnitysalueen ja jänneterästenulkopuolelta kuvan 11.4:9 mukaisesti.11.4.6.4 VarastoiminenBetonivaihdepölkyt on varastoitava tasaiselle alustalle siten, että ne ovat normaalissakäyttöasennossaan ja kannatus on noin 0,5 m pölkkyjen päistä.11.4.7 RatapölkkyjakoRatapölkkyjakoon vaikuttaa raiteen liikenteen määrän ja laadun ohella kiskon pituus jatukikerroksen laatu. Joissakin tapauksissa otetaan lisäksi huomioon raiteen geometria.Taulukossa 11.4:2 on esitetty ratapölkkyjako ja ratapölkkyjen lukumäärä raidekilometriäkohden eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla.Jk-raidetta rakennettaessa on yksittäisen ratapölkkyvälin oltava 590...630 mm.Nimellismitta on 610 mm. Tarvittavissa ratapölkkyjen siirroissa on otettava huomioon,että kiskon raiteessa tehtävä jatkoshitsi tulee ratapölkkyjen välille siten, että jatkoshitsinkeskikohdan etäisyys aluslevyn tai välilevyn reunasta on > 100 mm RAMOn osan 12”Päällysrakennehitsaus” mukaisesti /12/).Vaihteiden yhteydessä olevissa kaarteissa R < 400 m ja S-kaarteissa (R < 450 m) onnormaalisti käytettävä ratapölkkyjakoa: K30-raiteessa 1800 kpl/km ja K43-raiteessa1636 kpl/km. Yleensä vaihteiden vastakaarteet on tehtävä vähintään samallakiskoprofiililla kuin vaihde.Muita kuin taulukossa 11.4:2 esitettyjä kiskopituuksia käytettäessä jatkosratapölkytsijoitetaan taulukon 11.4:2 mukaisesti ja jatkosratapölkkyjen välinen osuus jaetaan tasantaulukossa 11.4:2 esitetyn lukumäärän mukaisesti.RAMO 2002–08

30RAMO 11.4 RatapölkytTaulukko 11.4:2 Ratapölkkyjako eri kiskoprofiileilla ja -pituuksilla.Kiskonpituus[m]KäyttöRatapölkkyjenlukumääräkpl/km kpl/kiskoRatapölkkyjen sijoituskaavio[mm]K30, puuratapölkyt20 RHK:n erityisluvalla 1800 36 225 + 535 + 33 × 560 + 535 + 22520 pääraiteet 1650 33 225 + 565 + 600 + 28 × 615 + 600 + 565 + 225K43, puu- ja betoniratapölkyt, Lk-raide22 pääraiteet 1636 36 120 + 567,5 + 33 × 625 + 567,5 + 12054 E1 ja 60 E1, puuratapölkytJk-raide pää- ja sivuraiteet 1640 *) n × 61050 pää- ja sivuraiteet 1640 82 200 + 507,5 + 79 × 615 + 507,5 + 20049 pää- ja sivuraiteet 1633 80 200 + 507 + 77 × 618 + 507 + 20049 vähäliikenteisetradat1265 62 200 + 700 + 59 × 800 + 700 + 20030 pää- ja sivuraiteet 1633 49 200 + 540 + 46 × 620 + 540 + 20025 pää- ja sivuraiteet 1640 41 200 + 520 + 38 × 620 + 520 + 20025 vähäliikenteisetradat1280 32 200 + 700 + 29 × 800 + 700 +20054 E1 ja 60 E1, betoniratapölkytJk-raide pää- ja sivuraiteet 1640 *) n × 61050 pää- ja sivuraiteet 1640 82 225 + 482,5 + 79 × 615 + 482,5 + 22549 pää- ja sivuraiteet 1653 80 225 + 482 + 77 × 618 + 482 + 22549 vähäliikenteisetradat, RHK:nerityisluvalla1265 62 225 + 700 + 59 × 800 + 700 + 22530 pää- ja sivuraiteet 1633 49 225 + 515 + 46 × 620 + 515 + 22525 pää- ja sivuraiteet 1640 41 225 + 495 + 38 × 620 + 495 + 22525 vähäliikenteisetradat, RHK:nerityisluvalla1280 32 225 + 675 + 29 × 800 + 675 +225K60, puu- tai betoniratapölkyt32 pää- ja sivuraiteet 1625 52 170 + 517,5 + 49×625 + 517,5 + 170* Vaihteiden välisellä lyhyellä alueella ja portaalinosturilla tehdyillä raiteilla 1667 kpl/km, pölkkyväli600 mm.RAMO 2002–08

31RAMO 11.4 Ratapölkyt11.4.8 VaihdepölkkyjakoVaihdepölkkyjako tehdään vaihteen linjakuvion mukaisesti. Tarkemmat määräykset onesitetty RAMOn osassa 4 ”Vaihteet” /12/.11.4.9 SiltapölkkyjakoSiltapölkkyjako tehdään erikseen kullekin sillalle siltapiirustusten mukaisesti.11.4.10 Ratapölkkyjen asentoRatapölkkyjen on oltava kohtisuorassa raidetta vastaan. Rataa rakennettaessa onratapölkyn suurin sallittu vinous 30 mm kiskon kohdalta mitattuna kuvan 11.4:10mukaisesti.Kuva 11.4:10 Ratapölkkyjen vinouden mittaus.Ratapölkkyjen lopulliset paikat merkitään ennen uusien pölkkyjen asennusta molempiinkiskojonoihin maalilla, mikäli käytettävällä työmenetelmällä ei voida varmistua, ettäratapölkyt tulevat kohtisuoraan ja oikeille etäisyyksille toisistaan.RAMO 2002–08

32RAMO 11RAMO 2002–08

33RAMO 11.5 Ratakiskot11.5 RatakiskotMääräys: Rakennettavilla raiteilla ratakiskot on asetettava 1:40 kallistukseen raiteenkeskilinjaa kohti, vaihteissa ja kääntöpöydillä kiskot voidaan asettaa myöspystysuoraan.Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla radoilla on käytettävästandardin EN 13674-1 mukaisia kiskoja, joiden massa on vähintään 53 kg/m.Vaihteissa näillä radoilla on käytettävä samoja kiskoja ja niihin liittyviä kieli- jatäyskiskoja. /15/Raiteessa käytetään leveäjalkaista eli Vignole-kiskoprofiilia (kuva11.5:1) japoikkeustapauksissa esimerkiksi kuormauskentillä urakiskoprofiilia (kuva 11.8:12).Eurooppalaisen standardointijärjestön CEN:nstandardoimia kiskoprofiileja merkitäänkiskon massan kokonaisina kilogrammoinametriä kohden ilmoittavalla luvulla,kirjaimella ”E” ja asianomaisen standardinmäärittävällä versioluvulla, esim 60 E1.Muita kuin CEN:n standardoimiakiskoprofiileita merkitään K-kirjaimella janumerolla, joka ilmoittaa kiskon massan [kg]metriä kohden pyöristettynäkokonaisluvuksi, esim. K43.Pääraiteessa käytetään K30-, K43-, 54 E1 ja60 E1 -kiskoja. Näiden profiilimitat onesitetty kunkin profiilin piirustuksessa.Kuva 11.5:1 Ratakisko 60 E1.Ratakiskojen hankinnassa noudatetaan RHK:n julkaisua ”Ratakiskojen teknisettoimitusehdot” /11/.RAMO 2002–08

34RAMO 11.5 Ratakiskot11.5.1 Ratakiskojen päämitatRatakiskojen tunnukset ja päämitat on esitetty taulukossa 11.5:1.Taulukko 11.5:1 Ratakiskojen päämitat.Ratakiskontunnuskorkeus[mm]hamaranleveys[mm]jalanleveys[mm]varrenpaksuus[mm]massa[kg/m]poikkipinta-ala[mm 2 ]hitausmomentti[10 4 mm 4 ]taivutusvastus[10 3 mm 3 ]K30 120 56 100 11,5 30,00 3817 734 121K33 128 60 110 12 33,48 4275 968 147K43,K43S140 70 125 14 43,57 5564 1469 20754 E1 159 70 140 16 54,43 6934 2346 279K60 165 78 150 16 59,74 7610 2784 32860 E1 172 72 150 16,5 60,34 7686 3055 335K60-kisko on profiililtaan ja ominaisuuksiltaan erilainen kuin 60 E1 -kisko. K43S-kiskovastaa ominaisuuksiltaan K43-kiskoa. Ainoastaan sen hamaran muotoa on muutettusamanmuotoiseksi 54 E1 -kiskon kanssa.K30-, K33- ja K60-kiskoja saa kierrättää rikkoutuneiden vastaavien kiskojen tilalle. K43-,K43S-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja saadaan kierrättää rajoituksetta. Uusina kiskoina hankitaanvain 54 E1 ja 60 E1 -kiskoja.11.5.2 Eri kiskoille sallitut nopeudet ja akselipainotEri kiskojen suurimmat sallitut nopeudet ja akselipainot on esitetty taulukoissa 11.3:2 ja11:3.3.11.5.3 KiskomerkinnätKiskon varteen on valssattu > 0,8 mm paksuin ja 20...30 mm korkuisin kohomerkinnöinseuraavat tunnukset:— Valmistavan tehtaan tunnus.— Valmistusvuosiluvun kaksi viimeistä numeroa.— Valmistuskuukausi roomalaisin numeroin (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeenhankituissa kiskoissa).— Kiskon profiili (ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa).— Valmistusmenetelmää osoittava tunnus RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus”mukaisesti (ei kaikissa vuoden 1996 jälkeen hankituissa kiskoissa,valmistusmenetelmä on happipuhallus; eikä ennen 1966 valssatuissa,valmistusmenetelmä yleensä Bessemer tai Thomas) /12/.RAMO 2002–08

35RAMO 11.5 Ratakiskot— Teräksen laatua osoittava tunnus RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus” mukaisesti(ei välttämättä ennen vuotta 1966 valssatuissa kiskoissa, joissa yleensä 220-laatu) /12/.— Nuoli, joka osoittaa valanteen yläpään suunnan (ei kaikissa jatkuvavalumenetelmällävalssatuissa kiskoissa).Kiskon varteen on kuumana leimattu 10...20 mm korkuisin merkinnöin noin 1,5 metäisyydelle toisesta päästä sulatusnumero. Sulatusnumero on kiskon takuuaikanasiirrettävä kaikkiin osiin kiskoja katkaistaessa.Kaarrekiskoja koskevat merkinnät on esitetty kohdassa 11.5.5.Hitsauslaitoksessa osakiskoista jatkoshitsaamalla hitsatussa kiskossa on kulkureunaaosoittava maalimerkintä kuvan 11.5.2 mukaisesti.Kuva 11.5.2 Kiskon kulkureunaa osoittava maalimerkki.11.5.4 KiskopituudetKäytettävät kiskopituudet ovattyyppikohtaisia. Taulukossa 11.5:2 onesitetty käytössä olevat normaalipituudeteri kiskoprofiileille lämpötilassa + 16 ...+ 18 °C. Näitä voidaan tarpeen mukaanhitsata pidemmiksi RAMOn osan 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”rajoituksin /12/.11.5.5 KaarrekiskotKaarrekiskoja käytetään Lk- ja Pk-raiteissatasaamaan kaarteen ulko- ja sisäpuolisenkiskojonon pituuseroa. Normaalimittaisiakiskoja käytetään ulkokiskojonolla janormaalia lyhempiä kaarrekiskojasisemmällä kiskojonolla.Taulukko 11.5:2 Ratakiskojen normaalipituudet.Ratakiskon pituus [m]K30 K43 54 E1 K60 60 E112 16 25 16 3014 18 30 32 5016 20 49 1) ~ 100 2)18 22 5020 2424 441) vain kierrätyskiskot2) valmistajasta riippuenRAMO 2002–08

36RAMO 11.5 RatakiskotKaarrekiskot on asetettava tasaisesti koko kaarteen pituudelle siten, että vierekkäistenkiskojen siirtymä (jatkosrakojen kohdakkuus) on < 50 mm.11.5.5.1 Eri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudetEri ratakiskopituuksia vastaavat kaarrekiskopituudet on esitetty taulukossa 11.5:3.Merkintä R min on pienin kaarresäde, jolloin kyseistä kaarrekiskoa voidaan käyttää.Taulukossa 11.5:3 mainittujen kaarrekiskojen lisäksi voidaan käyttää erikoiskaarrekiskoja,joiden pituus määritellään tarpeen mukaan.Taulukko 11.5:3 Kaarrekiskojen normaalipituudet.Ratakiskonpituus[m]Kaarrekiskonpituus[m]Pituusero[mm]R min [m]Ratakiskonpituus[m]Kaarrekiskonpituus[m]Pituusero[mm]R min [m]16 15,870 130 197 30 29,960 40 110018 17,860 140 205 29,920 80 57020 19,840 160 200 29,840 160 28522 21,910 90 391 44 43,820 180 39021,820 180 196 43,640 360 19624 23,800 200 192 50 49,960 40 200025 24,960 40 1000 49,920 80 100024,920 80 500 49,840 160 50024,840 160 25011.5.5.2 Kaarrekiskojen merkinnät (ehdolla)Kaarrekiskoihin merkitään kiskon pituus ja kaarresäde valkoisella maalimerkinnällä (esim.29 920 – R = 400) kiskon varteen 1000–1500 mm päähän kiskon päästä. Merkintä tehdääntaivutussuunnassa kiskon ulkopuolelle.11.5.5.3 Kiskojen taivutusKaarteessa, jonka säde R < 450 m, on K43-, 54 E1 ja 60 E1 -kiskot taivutettava kaarteenvaatimalla tavalla mekaanisesti tai lämmittämällä. Taivutus voidaan tehdä myöspelkästään kiskon päiden alueelle, jolloin on varmistuttava siitä, että kiskon jatkonkohdalle ei synny haitallista kulmaa vaan kaari jatkuu tasaisena. Taivutuksen suuruuslasketaan kaavan 11.5:1 mukaanRAMO 2002–08

37RAMO 11.5 Ratakiskotp l 28R(11.5:1)missäp = taivutuksen nuolikorkeus kiskon keskikohdalla tai taivutusetäisyyden puolivälissä [m]l = kiskon pituus [m]R = kaarteen säde [m]11.5.5.4 Urakiskojen taivutusUrakiskot on yleensä taivutettava lämmittämällä koko kiskon pituudelta. Kaarteen sisäkiskonpituus ja välitankojen rei’itys määräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskojenpituutta laskiessa voidaan käyttää 15 tai 16 m normaalin kiskon pituutta.Kaarteen kiskojen lukumäärä ja pituudet lasketaan kaavojen 11.5:2 ... 11.5:4 mukaan.n 1600LaR(11.5:2)R min 1600La(11.5:3)k L l(11.5:4)missän = kaarrekiskojen lukumääräL = kaarteen teoreettinen pituus (mahdollisen siirtymäkaaren keskeltä siirtymäkaarenkeskelle) [m]a = normaalipituisen kaarrekiskon ja vastaavan kaarrekiskon pituusero [mm]R = kaarteen säde [m]l = ratakiskon normaalipituus [m]k = kaarteeseen tarvittavien normaalipituisten ratakiskojen lukumääräKaarrekiskojen lukumäärä n pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.Kaavan (11.5:3) tai taulukon 11.5:3 avulla tarkistetaan, että R > Rmin.11.5.6 Kiskojen käyttöJos rataan asennettaessa kiskoissa on hitsejä, niihin on merkittävä kulkureuna maalillakuvan 11.5:2 mukaisesti.Kiskon kallistuksena käytetään betonipölkkyraiteissa sekä Hey-Back-, aluslevyllisissäPandrol e-clip ja Skl 12 -kiinnitteisissä puupölkkyraiteissa 1:40. Muissa raiteissa kiskonkallistus on 1:20.RAMO 2002–08

38RAMO 11.5 RatakiskotYleensä on käytettävä samaa profiilia ja teräslaatua olevia kiskoja. Erikoislaatua oleviakiskoja käytetään RHK:n antamien erikoisohjeiden mukaisesti. Kiskojen teräslaadut jasallitut työlämpötilat on esitetty RAMOn osassa 12 ”Päällysrakennehitsaus” /12/. Jos onennakoitavissa, tai on havaittu kiskojen poikkeuksellisen nopeaa kulumista esimerkiksikaarregeometrian vuoksi, on perusteltua käyttää hienoperlitisöityjä 350HT-laadun kiskoja.Kiskon kulumista voidaan joissakin tapauksissa pienentää kohdan 11.6.7 mukaisillakallistusvälilevyillä tai kohdan 11.8.1 mukaisella kiskon voitelulaitteella.Kiskojen luokitus on esitetty RAMOn osassa 13 ”Radan tarkastus” sekä RHK:njulkaisussa ”Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot” /3/. Kiskojen päiden suoruus jakunto on oltava RAMOn osan 12 ”Päällysrakennehitsaus” mukainen /12/.11.5.6.1 Jk-raiteessa käytettävät kiskotKiskotettaessa pääraiteita on käytettävä uusia tai luokan 1 mukaisia käytettyjä 60 E1 tai54 E1 -kiskoja. Mikäli ratapihalla suurin sallittu nopeus V < 80 km/h, saadaan sillä käyttäämyös luokan 2 mukaisia 60 E1 tai 54 E1 -kiskoja. Mikäli suurin paikallinenliikennöintinopeus V > 160 km/h, saadaan asennukseen käyttää vain uusia 60 E1 tai 54 E1-kiskoja.Kiskot tulee vaihtaa koko kaarteen pituudelle kerrallaan. Mikäli suurin paikallinen liikennöintinopeusV > 140 km/h, on sivukulumisen takia tapahtuva kiskojen kääntö taikiskojonon vaihto kielletty.Sidereiät viistetään 1 mm 45° kaltevuuteen. Rataan asennetussa ratakiskossa sidereiän onoltava yli 100 mm päässä kiskon päästä tai hitsistä.Jk-raiteeseen saa yhdistää vain joustokielisiä tai joustokiskokielisiä vaihteita. Vaihdesaadaan jatkoshitsata vasta, kun tarvittavat kohdan 11.7.4 mukaiset eristysjatkokset onasennettu.Sivuraiteissa kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 60 E1, 54 E1 tai K43-ratakiskoja.11.5.6.2 Lk- ja Pk-raiteissa käytettävät kiskotKiskojen on oltava vähintään RAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”mukaisia lyhimpiä sallittuja kiskopituuksia paikallisen suurimman sallitunliikennöintinopeuden mukaan /12/.Kiskojen on oltava vähintään luokan 2 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Uusien K30-raiteiden rakentaminen on kielletty. Luokan 2 mukaisia kiskoja voidaan asentaa vain,mikäli paikallinen liikennöimisnopeus on V < 110 km/h.Sivuraiteisiin voidaan asentaa myös luokan 3 mukaisia 54 E1 tai K43-kiskoja. Tällöinsuurin sallittu nopeus on V < 50 km/h /3/.RAMO 2002–08

39RAMO 11.5 Ratakiskot11.5.6.3 Kiskojen kierrätysKiskojen kierrätyksen pääperiaatteena on, että kiskoja kierrätetään pääraiteiltaheikommille raiteille ja siten vahvistetaan koko rataverkon päällysrakenteen tasoa.Ehdot kiskojen kierrätykselle on julkaistu RHK:n julkaisussa ”Kierrätyskiskojen teknisettoimitusehdot” /3/.Yleensä kiskot kunnostetaan kunnostuslaitoksessa ennen niiden uudelleen asennusta.Kiskoja voidaan myös siirtää suoraan ilman laitoksessa tehtyä kunnostusta rataosuuksille,joilla suurin sallittu nopeus on V < 110 km/h. /3/11.5.7 Kiskojen käsittely11.5.7.1 Kiskojen nostaminenKiskoja nostettaessa tai laskettaessa niiden on oltava pystyasennossa. Nostoapuvälineeteivät saa vahingoittaa kiskoa. Kiskojen käsittelyssä on pysyvien muodonmuutostenvälttämiseksi noudatettava taulukon 11.5:4 maksimitaipumien arvoja.Taulukko 11.5:4 Kiskojen suurimmat sallitut taipumat.KiskoprofiiliSuurin taipumapystysuunnassa [mm/m]Suurin taipumasivusuunnassa [mm/m]60 E1 22 13054 E1 26 140K43 25 130Kiskojen nostopisteiden minimilukumäärä (n min ), näitä vastaavat edullisimmatsijoituspaikat a, b ja c kuvan 11.5:3 mukaisesti sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa) onesitetty eri kiskopituuksille (l) taulukoissa 11.5:5–11.5:7. Taulukoissa mainitsemattomillekiskoille käytetään lähinnä sopivia raskaamman kiskon nostopisteitä.Kuva 11.5:3 Kiskojen nosto- ja laskupisteiden sijainti.RAMO 2002–08

40RAMO 11.5 RatakiskotTaulukko 11.5:5 60 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet.l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m]30 2 6,75 (6,5...7,5) 16,5 (15.....17) = b60 4 5,25 (5......6) 16,5 (16.....16,5) = b108 7 6,0 (4,5...7,5) 16,0 (15,5...16,5) = b120 8 4,0 (2......6) 16,0 (15.....16,5) = b150 10 3,0 (1......7,5) 16,0 (15.....16,5) = b> 150 < 7,5 < 16,5Taulukko 11.5:6 54 E1 -kiskojen nosto- ja laskupisteet.l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m]25 2 6,25 (5,25...8,5) 12,5 ( 8...14,5) = b30 2 6,5 (6,25...7,5) 17,0 (15.....17,5) = b50 3 8,0 (7,5...8,5) 17,0 (16,5...17,5) = 2b 1)100 6 7,5 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b 1)120 8 7,5 (5...8,0) 15,0 (14,8...15,7) = b150 9 7,0 (7...8,5) 17,0 (16,5...17) = 2b 1)>150 < 8,50 < 17,01) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan.Kuva 11.5:4 Nostopuomissa 3 nostopistettä.Kuva 11.5:5 Raide-elementtien nostojalaskupisteet.RAMO 2002–08

41RAMO 11.5 RatakiskotTaulukko 11.5:7 K43-kiskojen nosto- ja laskupisteet.l [m] n min [kpl] a [m] b [m] c [m]16 2 4 (2,75...7,5) 8 (1...10,5) = b18 2 4,5 (3,5...7,5) 9 (3...11) = b20 2 5,0 (4...7,5) 10 (5...12) = b22 2 5,5 (4,75...7,5) 11 (7...12,5) = b24 2 6,0 (5,25...7,5) 12 (9...13,5) = b44 3 7,0 (6,5...7,5) 15 (14,5...15,5) = 2b 1)1) nostopuomissa 3 nostopistettä kuvan 11.5:4 mukaan.11.5.7.2 Puuratapölkkyraide-elementtien nostaminenPuuratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (n min ),näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa)kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukossa 11.5:8.Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä.Taulukko 11.5:8 Puuratapölkkyraide-elementtien nosto- ja laskupisteet/kisko.l [m] n min [kpl] a [m] b [m]25 2 6,25 (3 ...9,5) 12,5 (6 ...16)30 2 7,0 (5,5...7,5) 16,0 (15 ...19)50 3 7,25 (5 ...9,5) 17,75 (15,5...20)100 5 9 (8,5...9,5) 20,5 (20 ...21)>100 < 9,5 < 2011.5.7.3 Betoniratapölkkyraide-elementtiBetoniratapölkkyraide-elementtien nostopisteiden minimilukumäärät kiskoa kohden (n min ),näitä vastaavat edullisimmat sijoituspaikat a ja b sekä etäisyyksien raja-arvot (suluissa)kuvan 11.5:5 mukaisesti on esitetty eri raide-elementtipituuksille (l) taulukoissa 11.5:9 ja11.5:10. Nostoapuvälineet eivät saa vahingoittaa raide-elementtejä.RAMO 2002–08

42RAMO 11.5 RatakiskotTaulukko 11.5:9 54 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- jalaskupisteet/kisko.l [m] n min [kpl] a [m] b [m]25 2 6,25 (6 ...6,5) 12,5 (12 ...13)30 3 5 (4,5...5,5) 10 ( 9,5...10,5)50 4 6 (5,5...6,5) 12,5/13 (12 ...13)100 8 6 (2,5...6,5) 12/12,5/13 (12 ...13,5)>100 < 6,5 < 13Taulukko 11.5:10laskupisteet/kisko.60 E1 -betoniratapölkkyraide-elementtien nosto- jal [m] n min [kpl] a [m] b [m]30 3 5 (4,5...5,5 ) 10 (9,5...10,5)60 6 5,5 (5 .....6 ) 9,8 (9,6...10 )120 10 7 (6 .....7,25) 11,8 (11,7...12 )>120 < 7,0 12,511.5.7.4 Kiskojen siirto maassaRaiteeseen asennettavien, maassa olevien kiskojen siirtelyyn tai kaatuneen kiskon pystyynnostoon on käytettävä sellaisia soveltuvia tartuntavälineitä, että kiskoon ei synny pintavaurioita(naarmuja, koloja) eikä pysyviä muodonmuutoksia (taipumia). Suositeltavin tapakäsitellä kiskoja on nostaa niitä RAMOn kohdan 11.5.7 mukaisesti.Mikäli kiskoja joudutaan siirtämään pituussuuntaansa vetämällä, niin tartunta, mieluitenpuristava, on oltava siten, että kisko pysyy pystyasennossa koko siirron ajan. Kiskoavoidaan siirtää vetämällä kohtuullisen matkan, kuitenkin niin, että kisko ei saa vedonaikana metallista kosketusta.Kiskojen asennus sivusuunnassa paikoilleen on sallittu vain tarkoitukseen soveltuvillakiskonsiirtolaitteilla.RAMO 2002–08

43RAMO 11.5 Ratakiskot11.5.8 Käytettyjen ratakiskojen luokitteluKiskojen käytettävyyttä arvioitaessa onotettava huomioon niiden kuluneisuusRAMOn osan 13 ”Radan tarkastus”mukaan /12/, korroosio sekä pinta- jasisäiset viat.Käytettyjen ratakiskojen luokittelukriteeriton esitetty RHK:n julkaisussa”Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot”/3/. Uudelleen käytettävien kiskojen onoltava vähintään RAMOn osan 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/ jakierrätyskiskojen teknisissäK4354 E1K6060 E1150300200450toimitusehdoissa /3/ esitettyjenvähimmäiskiskopituuksien mukaisia. Lisäksi on otettava huomioon kiskojen ylikulkeneiden bruttotonnien määrä pääraiteiden kiskoilla perusparannusta suunniteltaessa.Vaihtorajat ovat ohjeellisesti taulukon 11.5:11 mukaiset.11.5.9 LiityntäkiskotEri kiskopainojen välissä on käytettävä asianomaisen piirustuksen mukaista liityntäkiskoa,joka on valmistettu RAMO 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” mukaistenvähimmäiskiskopituuksien mukaisista osakiskopituuksista /12/. Liityntäkiskot onehdottomasti sijoitettava kummallekin kiskojonolle samalle kohdalle. Luetteloliityntäkiskopiirustuksista on esitetty liitteessä 3.60 E1 ja 54 E1 -kiskojen välinen liityntä voidaan tehdä myös tarkoitukseen suunnitellullatermiittihitsillä.Liityntäkiskojen valmistuksessa on huomioitava liityntähitsien suoruustoleranssit;kulkupinta –0,0/+0,6mm, kulkureuna +0,0/–0,3mm, epäsuoruuksien loivennus 1:500(2 mm/m). Liityntäkiskojen kulkureuna on merkittävä maalilla kuvan 11.5.2 mukaisesti.Lisäksi kiskonvaihtotyömaiden käyttöön on hyväksytty liitteessä 3 esitettyjenasianomaisten piirustusten mukaisesti valmistettavat jalan alapinnan tasoltaan vakiot(korkeusviiva vakio) tilapäiset liityntäkiskot 60 E1/54 E1/K43, jota käytettäessä suurinpaikallinen nopeus on V < 80km/h. Kulkupinnan loivuus tässä liityntäkiskossa on 1:200(5 mm/m). Samoin kiskojen 60 E1 /54 E1 välille on vastaava korkeusviivaltaan vakioliityntäkisko, jota käytettäessä suurin paikallinen nopeus on V < 100 km/h. Kulkupinnanloivuus tässä liityntäkiskossa on 1:300 (3,33 mm/m).11.5.10 KiskoankkuritTaulukko 11.5:11 Kiskojen ohjeellisetvaihtorajat.Kiskoprofiili MbrtK30 30Kiskoankkureiden ensisijaisena tehtävänä on vähentää kiskojen vaellusta, joka syntyyliikenteen aiheuttamana. Niitä käytetään myös kiskonkiinnitysten apuna vähentämäänkiskojen lämpötilamuutoksesta aiheutuvaa kiskojen pituuden muutosta Jk- ja Pk-raiteissa.Käytössä olevat Fair V, Fair T ja Mathée-kiskoankkurit on esitetty kuvissa 11.5:6 – 11.5:8.Uusina hankitaan vain Mathée-kiskoankkureita.RAMO 2002–08

44RAMO 11.5 RatakiskotTarkemmat ohjeet kiskoankkureiden käytöstä on esitetty RHK:n julkaisussa ”Mathéeankkureidenkäyttö- ja asennusohje”. Julkaisussa on myös esitetty luettelo eri kisko- jaratapölkkytyypeillä tarvittavista Mathée-kiskoankkurimalleista./5/Kuva 11.5:6 Fair V -ankkuri.Kuva 11.5:7 Fair T -ankkuri.Kuva 11.5:8 Mathée-ankkuri.RAMO 2002–08

45RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6 KiskonkiinnityksetMääräys: Rakennettavilla Jk-raiteilla on käytettävä kiskon kiinnityksiä, joidenläpivetovastus on vähintään 9 kN kiskon tukipistettä kohden lukuun ottamattasilloilla ja vastaavissa rakenteissa käytettäviä ns. liukuvia kiskon kiinnityksiä./15/Määräys: Suurnopeusjunaliikennettä varten olevilla tukikerroksisilla raiteilla eivälilevyn dynaaminen jousivakio saa olla enempää kuin 600 MN/m./15/Määräys: Kiinnitysten tulee olla siten eristettyjä, että kiskojen välissä on vähintään5 kΩ resistanssi / pölkky /15/.Kiskon kiinnityksen tehtävänä on kiinnittää kisko ratapölkkyyn. Aluslevyn tehtävänä onantaa kiskolle oikea kallistus ja jakaa ratapölkkyyn kohdistuvat voimat riittävän suurellepinta-alalle. Välilevyn tehtävänä on lisätä kiinnityksen läpivetovastusta ja joustavuuttasekä jakaa aluslevylle kohdistuvat voimat koko kiskon lepopinnalle.Kiinnitysten avulla kiskoon tulevat voimat siirretään pölkyille ja siitä edelleentukikerrokseen.Kiskon kiinnityksen vääntövastus jäykistää lisäksi raidetta. Jk-raiteen kiinnitykseltävaaditaan suurta läpiveto- ja vääntövastusta. Läpivetovastuksen tulee olla niin suuri, ettäse pystyy suurimmalla kiskossa esiintyvällä vetovoimalla (60 E1: –1040 kN) rajoittamaankiskon murtuma-aukon suuruuden 40 mm (kiskon liike 2 × 20 mm) mittaiseksi.Jk-raiteen vaatimat arvot on esitetty RAMOn osassa 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet”/12/.Betoniratapölkyissä ei erillisiä aluslevyjä ole, vaan pölkky itsessään on valmistettu siten,että kiskolle tulee oikea kallistus ja voimat jakautuvat pölkkyyn riittävän tasaisesti.Kiskonkiinnitykset koestetaan standardin EN 13146 mukaan.11.6.1 Kiinnitykset puuratapölkkyynPuuratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat joko erillisiä tai yhdistettyjä.Erillisiä kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys, K-kiinnitys ja kiilakiinnitys. Näissäaluslevy kiinnitetään raideruuvin avulla ratapölkkyyn ja kisko kiinnitetään aluslevyynerillisten kiinnitysosien avulla. Ratapölkkyjen poraus on esitetty kuvassa 11.4:3.Yhdistettyjä kiinnityksiä ovat ratanaula-, jousinaula-, suora raideruuvi- ja JT-kiinnitys.Kiinnitysosat ovat aluslevy ja ratakiskonaulat, jousinaulat tai JT-ruuvi-jousi-yhdistelmät,jotka kiinnittävät kiskon aluslevyyn ja samalla aluslevyn pölkkyyn.Kiinnitykset puuratapölkkyihin on esitelty seuraavilla sivuilla.RAMO 2002–08

46RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.1 Kiinnityksen valinta60 E1 -kiskon yhteydessä normaaleja mäntypuuratapölkkyjä voidaan käyttääerikoiskohteissa kohdan 11.6.2.2 mukaisin Skl 12 tai kohdan 11.6.3.4 mukaisinaluslevyllisin Pandrol e-clip -kiinnityksin.54 E1 -kiskon yhteydessä käytetään raiteessa Hey Back-kiinnitystä.K43-kiskon yhteydessä voidaan käyttää raskaimmin kuormitetuilla raiteilla Hey BackkiinnitystäAJR43-aluslevyin tai AJR54-aluslevyin erillistä sovituspalaa käyttäen. K43-raiteilla voidaan käyttää myös JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä.K60- ja K30-raiteilla voidaan käyttää JT- tai suoraa raideruuvikiinnitystä.Uudet raiteet on tehtävä käyttäen muita tässä esitettyjä kiskonkiinnityksiä kuin rata- taijousinaulakiinnityksiä.RAMO 2002–08

11.6.1.2 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey Back -kiinnitys)47RAMO 11.6 KiskonkiinnityksetKuva 11.6:1 Jousi- ja ruuvikiinnitys (Hey-Back).Hey Back -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja K43-kiskojen yhteydessä myös Jk-raiteella.Hey Back -kiinnitteisiin ratapölkkyihin kiinnitetään aluslevyt kyllästämisen yhteydessä taimuussa työpajassa. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä lisäämään niidenvälistä kitkaa. Kisko kiinnitetään aluslevyyn kiinnitysjousien avulla kuvan 11.6:1osoittamalla tavalla. Jousia on olemassa erilaisia ja ne antavat eri suuruisenläpivetovastuksen (Kuvassa tyyppi J9). Hankittavat jouset ovat tyyppiä J9 ja J7.Routivilla raideosuuksilla voidaan käyttää kolmea Rb 160-M raidemutteriruuvia ja yhtäR150-raideruuvia tai vaihtoehtoisesti neljää Rb 160-M -raidemutteriruuvia.Raidemutteriruuvin yläosa (kierre) suojataan vaseliinilla.Tukikerroksettomilla silloilla voidaan liukuvana kiinnityksenä käyttää J7-jousta ilmanvälilevyä kohdan 11.6.5.1 mukaisesti.Kiskon kallistuksen siirtymäalueilla on käytettävä AJR43–30 (1:30), AJR43–60 (1:60) taiAJR54–80 (1:80) siirtymäaluslevyjä erillisen suunnitelman mukaan.RAMO 2002–08

48RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.3 K-kiinnitysKuva 11.6:2 K-kiinnitysUusia K-kiinnityksiä ei hankita, vaan ne korvataan kohdan 11.6.2.2 mukaisella Skl 12-kiinnityksellä. K-kiinnitystä käytetään raiteessa vain erikoistapauksissa, esimerkiksikiinnityksessä betoniin. Kiinnitystä käytetään myös vanhoissa K43- ja 54 E1 -vaihteissa.K-kiinnityksessä kisko on pystysuorassa.Kisko kiinnitetään aluslevyyn puristuslaattojen ja erikoiskantaruuvien avulla kuvassa11.6:2 esitetyllä tavalla. Raideruuvien ja erikoiskantaruuvien kanssa käytetäänkaksinkertaisia jousirenkaita. Ruuvien kireys on oikea, kun jousirenkaiden välissä on1 mm rako. Kiskon ja aluslevyn välissä käytetään välilevyä.K-kiinnitys sopii käytettäväksi Lk-, Pk- ja Jk-raiteessa.RAMO 2002–08

49RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.4 RatanaulakiinnitysKuva 11.6:3 Ratanaulakiinnitys.Uusia ratanaulakiinnityksiä ei hankita. Ratanaulakiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla. Kiinnitys tapahtuu kolmella ratakiskonaulallakuvan 11.6:3 mukaisesti.Kunnostuksen yhteydessä pienemmät kuin 150 × 300 mm aluslevyt on vaihdettavasuurempikokoisiin.Uusia ratanaulakiinnitteisiä raiteita ei saa rakentaa ja vanhoja tulee mahdollisuuksienmukaan vähentää esimerkiksi siirtymällä JT- tai suoraan raideruuvikiinnitykseen.Ratanaulakiinnitteisillä sivuraiteilla ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä. Kuljetettaessasivuraiteilla venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja tai vaunuja, joiden akselipainoon yli 225 kN, suurin sallittu nopeus on V < 20 km/h.RAMO 2002–08

50RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.5 JousinaulakiinnitysKuva 11.6:4 Suora jousinaulakiinnitys.Uusia jousinaulakiinnityksiä ei hankita ja poistettaessa radasta ne on hylättävä.Jousinaulakiinnitystä käytetään K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhytkiskoraiteilla.Kiinnitys tapahtuu joko kolmella vinolla tai suoralla jousinaulalla kuvien 11.6:4 ja 11.6:5mukaisesti. Oikea tiukkuus saavutetaan, kun naulaa lyödään vielä 10 mm syvemmälle senjälkeen, kun naula koskettaa kiskon jalkaan.Jousinaulakiinnitteisellä sivuraiteella ei sallita säännöllistä VAK-liikennettä.Kuljetettaessa venäläisen standardin mukaisia kuormattuja tavaravaunuja tai vaunuja,joiden akselipaino on yli 225 kN, suurin sallittu nopeus on sivuraiteilla V < 20 km/h.RAMO 2002–08

51RAMO 11.6 KiskonkiinnityksetKuva 11.6:5 Vino jousinaulakiinnitys.RAMO 2002–08

52RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.6 JT-kiinnitysKuva 11.6:6 JTR-kiinnitys.JT-kiinnityksestä on olemassa kaksi eri versiota: JT-kiinnitys, jossa käytetään ohutta JTruuvia( 17 mm) ja JTR-kiinnitys, jossa käytetään raideruuvia R 162 Kkp ( 24 mm).JTR-kiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessä lyhyt- ja pitkäkiskoraiteilla.Kiinnitystä voidaan käyttää myös raiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä.JTR-kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisen standardinmukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h.JTR-kiinnitys koostuu kuvan 11.6:6 mukaisista JTR-puristuslevystä, raideruuvistaR162 Kkp (ks. kohta 11.6.1.7) ja aluslevystä AN30, AN43 tai AN60 käytettävän kiskonmukaan. Aluslevyn ratanaulojen reiät täytyy suurentaa raideruuville R 162 Kkp sopiviksi( 27 mm) ennen kuin aluslevy soveltuu JTR-kiinnitykselle. Tällöin muodostuvataluslevyt AR30, AR43 tai AR60.JT-kiinnityksessä voidaan käyttää koneistamattomia AN-aluslevyjä, mutta samalla kiinnityksenominaisuuksista menetetään osa.RAMO 2002–08

53RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.1.7 Suora raideruuvikiinnitys121. Kisko K43 K60 K302. Raideruuvi R162 Kkp3. Aluslevy AR30, AR43 AR603PuuratapölkkyKuva 11.6:7 Suora raideruuvikiinnitys.Suoraa raideruuvikiinnitystä käytetään K30-, K43- ja K60-kiskojen yhteydessälyhytkiskoraiteilla. Ratanaulakiinnitteisiä raiteita voidaan vahvistaa varustamalla nekokonaan tai osittain suoralla raideruuvikiinnityksellä. Kiinnitystä voidaan käyttää myösraiteilla, joilla on säännöllistä VAK-liikennettä.Suora raideruuvi -kiinnitteisellä sivuraiteella voidaan kuljettaa kuormattuja venäläisenstandardin mukaisia tavaravaunuja nopeudella V < 35 km/h.Suora raideruuvikiinnitys koostuu kuvan 11.6:7 mukaisesti raideruuvista R162 Kkp jaaluslevystä AN30, AN43 tai AN60, joiden ratanaulojen reiät on koneistettu raideruuvilleR162 Kkp sopiviksi ja siten muutettu aluslevyiksi AR30, AR43 tai AR60.Jatkosratapölkyillä on käytettävä matalakantaista ruuvia R 162 Kp.RAMO 2002–08

54RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.2 Kiinnitykset vaihdepölkkyyn11.6.2.1 K-kiinnitysK-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.2 mukainen kiinnityspuuratapölkkyyn.11.6.2.2 Skl 12 -kiinnitysSkl 12-kiinnitystä käytetään kaikissa uusissa vaihteissa. Kiskot kiinnitetään ripaaluslevyynSkl 12 -jousella kuvan 11.6:8 mukaisesti. Betonivaihdepölkkyyn Skl 12 -kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään pölkkyyn valettuihin holkkeihin. Pölkyn ja ripaaluslevynväliin asennetaan 4 mm paksu korkkikumivälilevy. Puuvaihdepölkkyyn Skl 12-kiinnityksen ripa-aluslevy kiinnitetään porareikään ilman korkkikumivälilevyä.Skl 12 -kiinnitystä on olemassa kahta lajia, sekä 1:40 kallistetulle että pystysuorallekiskolle. Pystysuorien ja 1:40-kallistettujen kiskojen välissä on käytettävä 1:80-kallistettuja siirtymäaluslevyjä. Siirtymäaluslevyjen sijoitus on esitetty vaihteenlinjakuviossa.Kuva 11.6:8 Skl 12 -kiinnitys betonivaihdepölkkyyn.11.6.2.3 RatanaulakiinnitysRatanaulakiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.4 mukainenkiinnitys puuratapölkkyyn. Poistettaessa ratanaulakiinnityksiä vaihteista kiinnitykset onhylättävä tai muutettava suora raideruuvi- tai JTR-kiinnitykseksi.Vaihteissa, joissa on ratanaulakiinnitys, poikkeavan raiteen suurin sallittu nopeus onV < 20 km/h kuljetettaessa kuormattuja venäläisen standardin mukaisia tavaravaunuja taivaunuja, joiden akselipaino on yli 225 kN.RAMO 2002–08

55RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.2.4 Suora raideruuvikiinnitysSuora raideruuvikiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.7mukainen kiinnitys puuratapölkkyyn.11.6.2.5 JTR-kiinnitysJTR-kiinnitys puuvaihdepölkkyyn on samanlainen kuin kohdan 11.6.1.6 mukainenkiinnitys puuratapölkkyyn11.6.3 Kiinnitykset betoniratapölkkyynBetoniratapölkkyjen yhteydessä käytetään Fist-, RN-, Pandrol e-clip, Vossloh Skl 1 jaSkl 14 -kiinnityksiä. Näistä Fist-, RN- ja Skl 1 -kiinnityksiä ei enää hankita uusia.Betoniratapölkkyjen yhteydessä käytettävät kiinnitykset ovat yhdistettyjä kiinnityksiä.11.6.3.1 Kiinnityksen valintaBetoniratapölkkyjä käytettäessä kiinnitys määräytyy ratapölkkytyypin mukaan.RAMO 2002–08

56RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.3.2 Fist1. Kisko2. Eristetty tappi3. Fist-jousi4. VälilevyKuva 11.6:9 Fist-kiinnitys betoniratapölkkyyn.Uusia Fist-kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitys muodostuu Fist-jousesta ja eristetystä tapista.Tappi sijaitsee betoniratapölkyn läpi kiskon suunnassa menevässä hylsyssä ja Fist-jousitukeutuu paikoilleen tapin avulla kuvan 11.6:9 mukaisesti.Fist-kiinnitystä voidaan käyttää 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Myös K43-raiteellaFist-kiinnitystä voidaan käyttää. Radasta poistettaessa Fist-kiinnitteiset ratapölkyt onhylättävä.RAMO 2002–08

57RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.3.3 RNKuva 11.6:10 RN-kiinnitys betoniratapölkyllä.Uusia RN-kiinnityksiä ei hankita.RN-kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu ankkurilevyt ja RN-erikoisruuvit.Eristetyt RN-kiinnitysjouset kiinnittävät kiskon ratapölkkyyn ruuvi-mutteriyhdistelmälläkuvan 11.6:10 mukaisesti. RN-jousen kireys on oikea, kun se koskettaa kiskon jalkaanjousen kärjestä ja läheltä kiskon jalan reunaa.RN-kiinnitystä käytetään 54 E1 -kiskolla myös Jk-raiteella. Radasta poistettaessa RNkiinnitteisetratapölkyt on hylättävä.RAMO 2002–08

58RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.3.4 Pandrol e-clipKuva 11.6:11 Pandrol e-clip-kiinnitys betoniratapölkyllä.Pandrol-jousikiinnittimet valetaan betoniratapölkkyyn. E-clip-jouset väännetään kiinnijousikiinnittimiin kuvan 11.6:11 osoittamalla tavalla siten, että jousen jousikiinnittimessäoleva pää on jousikiinnittimen reunan tasossa. Jousen ja ratakiskon jalan välissä käytetäänsivueristintä.Pandrol e-clip-kiinnityksestä on olemassa monta eri versiota eri kiskoprofiileille ja myöseri raideleveyksille. Mikäli jostain komponentista löytyy versio raideleveydelle 1524 mm,sitä on käytettävä, mikäli raideleveyden muutosnopeus ei ylitä arvoa 1 mm/m. Erikomponentit on lueteltu liitteessä 4.Rataan asennettavien välilevyjen nimellispaksuuden tulee olla vähintään 7 mm.Jousia on pyrittävä käyttämään siten, että ne kiinnitetään vain kerran. Esimerkiksijatkuvakiskoraidetta neutraloitaessa on syytä käyttää erillisiä asennus- ja neutralointijousiaja kiinnittää lopulliset jouset vasta neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen.RAMO 2002–08

59RAMO 11.6 KiskonkiinnityksetPandrol e-clip -kiinnitystä käytetään betoniratapölkyillä 54 E1 ja 60 E1 -kiskojenyhteydessä myös Jk-raiteella. K43- ja K60-kiskojen yhteydessä kiinnitystä käytetään Lkraiteilla.Kierrätettäessä Pandrol e-clip -kiinnityksiä jouset ja kumivälilevyt on vaihdettava uusiin.Pandrol e-clip -kiskonkiinnityksestä on käytössä myös aluslevyllinen versiopuuratapölkkyjä varten, ja sitä käytetään kovapuupölkkyjen yhteydessä kuvan 11.6:12mukaisesti.Kuva 11.6:12 Pandrol e-clip -kiinnitys puuratapölkkyyn.RAMO 2002–08

60RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.3.5 Vossloh Skl 1Kuva 11.6:13 Vossloh Skl 1 -kiinnitys betoniratapölkyllä.Uusia Skl 1 -kiinnityksiä ei hankita. Kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valetturaideruuvin holkit. Skl 1 -kiinnitys esiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Välilevyn jakiskon asennuksen jälkeen Skl 1 -jousi käännetään 180° ja raideruuvi kiristetään noin200–250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys on tehty oikein, jousen keskiosakoskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan 11.6:13 mukaisesti.Skl 1 -kiinnitystä käytetään K43-kiskolla myös Jk-raiteella.RAMO 2002–08

61RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.3.6 Vossloh Skl 14Skl 14 -kiinnitystä varten betoniratapölkkyyn on valettu raideruuvin holkit. Skl 14 -kiinnitysesiasennetaan betoniratapölkkytehtaassa. Esiasennukseen sisältyvät välilevy,kulmakappaleet, raideruuvit, aluslaatat ja Skl 14 -jouset. Kiskon asennuksen jälkeenraideruuvit löysätään, Skl 14 -jousi asetetaan lopulliselle paikalleen kiskon jalan päälle jaraideruuvit kiristetään noin 200–250 Nm:n vääntömomentilla. Kun asennus ja kiristys ontehty oikein, jousen keskiosa koskettaa kulmakappaleen (ohjauslevyn) reunaan kuvan11.6:14 mukaisesti.Skl 14 -kiinnitystä käytetään 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla myös Jk-raiteella. K43-kiskoilla sitävoidaan käyttää pääraiteessa tilapäisasennuksena ja sivuraiteissa.Vahvistettujen eristyssidekiskojen kohdalla on joissakin tapauksissa, kun normaali Skl 14-jousi ei mahdu, käytettävä Skl 1 K -jousta.Kierrätettäessä Skl 14 -kiinnityksiä kumivälilevyt on vaihdettava uusiin.Kuva 11.6:14 Vossloh Skl 14 -kiinnitys betoniratapölkyllä.RAMO 2002–08

62RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.4 Kiinnitykset betoniinTeräsbetonilaatan tai -pilarin yhteydessä käytetään K-kiinnitystä tai sen muunnelmaa,taikka Skl 12 -kiinnitystä. Betoniin valetaan kiinnityksiä varten raideruuviholkit. Edellämainittujen sijasta voidaan valmiisiin rakenteisiin asennusta tehtäessä käyttää betoniinporattua reikää ja siihen lyötyä kiila-ankkuriruuvia tai betoniin valettuaharjatankoankkuriruuvia.11.6.4.1 Kiinnitykset teräsbetonilaattaanKäytettäessä 60 E1 tai 54 E1 -kiskoa käytetään Skl 12 -kiinnitystä, joka on samanlainenkuin vaihteissa käytetty kuvan 11.6:8 mukainen kiinnitys. Muilla kiskoilla voidaan käyttääK-kiinnitystä.Suurin sallittu nopeus on V < 120 km/h, kun kiskot on kiinnitetty suoraanteräsbetonilaattaan. Suoraan teräsbetonilaattaan kiinnitetty kiinnitys saattaa olla meluisa,joten erikoiskiinnitysratkaisujen käyttö on tutkittava tapauskohtaisesti.Betonin ja aluslevyn väliin sijoitettavan korkkikumivälilevyn paksuus on 6 mm.Ennen kiinnitysjärjestelmän asentamista on varmistuttava esimerkiksi tasoitettakäyttämällä, että pinta, johon aluslevyt kiinnitetään, on suora. Kiinnityksien välin onoltava normaali kiskopituuden mukaisen pölkkyjaon mukainen.11.6.4.2 Kiinnitykset teräsbetonipilariinKiskon kiinnitys teräsbetonipilariin tehdään K-kiinnityksellä tai Skl 12 -kiinnityksellä.Kiinnitys on esitetty kuvassa 11.6:15. Kiskojen kiinnittäminen pilarien varaan onmahdollista vain purku- ja huoltopaikoilla. Rakenteet on aina mitoitettava erikseenkuormituksen ja käytettävän kiskon mukaan.Kuva 11.6:15 Periaatekuva K-kiinnityksestä betonipilariin.RAMO 2002–08

63RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.5 Kiinnitykset silloilla11.6.5.1 Tukikerroksettomat sillatSillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa alle 50 mkäytetään normaaleja puuratapölkkykiinnityksiä kohdan 11.6.1 mukaisesti.Kuva 11.6:16 J7-kiinnitys tukikerroksettomalla sillalla.Sillan samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituuden ollessa 50...100 m onkäytettävä kiinnitystä, jossa läpivetovastus on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Vaatimustulee täyttää myös Jk-raiteilla. Suurin sallittu läpivetovastuksen arvo on 3,5 kN/kiinnitys.Sallittuja kiinnityksiä ovat jousi- ja ruuvikiinnitys J7-jousin ilman välilevyä (kuva 11.6:16)tai Skl U12 -kiinnitys ilman välilevyä. Jousi- ja ruuvikiinnitystä J7-jousin käytetään K43-ja 54 E1 -kiskoilla. Skl U12 -kiinnitystä käytetään 60 E1 -kiskoilla.Skl U12 on kuvan 11.6:9 mukaisen Skl 12 -kiinnityksen versio, jossa kiinnitysjousenSkl U12 (punainen) ja ripa-aluslevyn väliin asennetaan 5,5 mm paksu rajoitinlevy Udi 5,joka yhdessä Skl U12 -jousen kanssa rajoittaa läpivetovastuksen noin 3,5 kN:iinkiinnitystä kohden.11.6.5.2 Tukikerrokselliset sillatTukikerroksisilla silloilla käytetään kiskon kiinnityksiä RAMOn osan 8 ”Sillat” mukaisesti/12/.11.6.6 Kiinnitykset teräkseenErikoistapauksissa, kuten esim. terässillan yhteydessä, käytetään muutettua K-kiinnitystä,joka kiinnitetään teräskanteen esim. hitsaamalla. Pääraiteille muutettua K-kiinnitystä eisuositella, koska se on meluisa. Tapauskohtaisesti on valittava teknistaloudellisesti paraskiinnitys.RAMO 2002–08

64RAMO 11.6 Kiskonkiinnitykset11.6.6.1 Kiinnitykset vaunuvaakaanEsimerkki kiinnityksestä teräksiseen vaunuvaakaan on esitetty kuvassa 11.6:17 käyttäenK-kiinnitystä. Myös Skl 12 -kiinnityksen käyttäminen on mahdollista. Raiteen toisenkiskojonon kiinnitykset on eristettävä.Kiinnitys betoniseen vaunuvaakaan on samanlainen kuin kiinnitys betoniin yleensä.Kuva 11.6:17 K-kiinnitys teräksisessä vaunuvaa’assa tai kääntöpöydässä.11.6.6.2 Kiinnitykset kääntöpöytäänKääntöpöytään kiinnitykset voidaan tehdä kuvan 11.6:17 osoittamalla tavalla mukaillullaK-kiinnityksellä. Kiinnityksessä kiskot ovat pystysuorassa.11.6.7 KallistusvälilevyKaarteissa, joissa todetaan voimakastaulkokiskon kulumista, voidaan käyttääkallistettua lisävälilevyä pölkyn ja kiskonvälissä. Välilevyllä molempia kiskojakallistetaan ulkokaarteen suuntaan, jolloinulkokiskon kallistus muuttuu pystysuoraksija sisäkiskon 1:20 -kallistukseen.Välilevyjä voidaan käyttää B63- ja B75-betoniratapölkyillä ja Hey Back -kiinnitteisillä puuratapölkyillä.Kuva 11.6:18 Kallistusvälilevy betoniratapölkyilleB63 ja B75.Kuvan 11.6:18 mukaisia kallistusvälilevyjävoidaan käyttää kaarteissa, joiden kaarresäde R < 1500 m. Suurin sallittu nopeuskallistusvälilevyjä käytettäessä on V < 140 km/h.RAMO 2002–08

65RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7.1 Sähköä johtavat jatkoksetKiskon jatkossovituksen tehtävänä Pk-ja Lk-raiteilla on mahdollistaa lämpötilanmuutoksista aiheutuvat kiskon pituuden muutokset määrätyissä rajoissa. Jatkossovitusyhdistää kiskojen päät pitäen ne kohdakkain ja estäen kulmien muodostumisenkiskojonoon vaaka- ja pystytasossa.Kiskon jatkoksia käytetään Lk- ja Pk-raiteilla. Suurin sallittu nopeus V < 120 km/h.11.7.1.1 Jatkossovituksen rakenneKiskojen päät on liitetty toisiinsa sidekiskojen ja jousirenkailla tai aluslaatoillavarustettujen sideruuvien avulla kuvien 11.7:1...11.7:4 mukaisesti.K60-, K43- ja K30-kiskoille on olemassa joukko erilaisia vanhoja jatkosrakenteita.Yleisimmät on esitetty kuvissa 11.7:2–11.7:4.1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:1 54 E1 -jatkossovitus, puuratapölkky,Hey Back -kiinnitys1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:2 K43-jatkossovitus, puuratapölkky,ratanaulakiinnitysRAMO 2002–08

66RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:3 K30-jatkossovitus, puuratapölkky,ratanaulakiinnitys1 Sidekisko, 2 Sideruuvi, 3 JousirengasKuva 11.7:4 K60-jatkossovitus, puuratapölkky,ratanaulakiinnitysLk- ja Pk-raiteilla sidekiskojen kiskoa vasten tulevat pinnat, kiskojen sidekiskosijat jasideruuvien kierreosat on voideltava veteen liukenemattomalla vaseliinilla asennuksenyhteydessä.54 E1 ja 60 E1 -jatkossovitustenlujuusluokkaa 10.9 olevien sideruuvienkiristysvääntömomentti on 900 Nm. K43-jatkossovituksen lujuusluokkaa 10.9olevien sideruuvienkiristysvääntömomentti on 600 Nm. Muutsideruuvit on kiristetty oikein, kunjousirenkaiden välissä on 1 mm rako.Jousirenkaita on aina ehdottomastikäytettävä.Vierekkäisten kiskojonojen jatkosrakojenon oltava samalla kohdalla. Kaarteessasuurin sallittu poikkeama on 50 mm(RAMO 11.5.5).Jatkosratapölkkyjen välinen etäisyyskeskeltä keskelle eri kiskoilla on taulukon11.7:1 mukainen.K30-kiskojen jatkosratapölkyt onjatkossovituksen kohdalla lovettavakaltevuuteen 1:20.Taulukko 11.7:1 Jatkospölkkyjen välinenetäisyys pölkyn keskeltä keskelle.KiskoprofiiliJatkospölkkyjenvälinenetäisyys[mm]Huom.54 E1 400 Lk- ja Pk-raide,puuratapölkyt54 E1 450 Lk- ja Pk-raide,betoniratapölkyt60 E1,54 E1K43 240K60 340K30 450610 Jk-raideRAMO 2002–08

67RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7.1.2 JatkosraotJatkosrako aikaansaadaan kiskotettaessa sijoittamalla kiskojen päiden väliin rakolevy,jonka paksuuden määräävät liitteen 5 taulukoissa annetut ohjearvot. Kunnossapidossatarkistetaan jatkosraot mittauskiiloilla RAMOn osan 13 ”Radan tarkastus” mukaan /12/.Raidealustan on kiskotettaessa oltava mahdollisimman tasainen. Jos raidealusta on epätasainentai jos pengertä korotetaan huomattavasti kiskotuksen jälkeen, käytetäänkiskotettaessa jonkun verran ohjearvoja paksumpia rakolevyjä. Kun raide on nostettulopulliseen asemaansa, jatkosraot on korjattava ohjearvojen mukaisiksi.Kiskon lämpötilamittausKiskon lämpötila mitataan vähintään kahdella kiskon lämpömittarilla kiskon varren varjonpuoleiselta, puhtaalta ja sileältä pinnalta. Mittausajan tulee olla yli 10 minuuttia, mikälikiskon lämpömittarin käyttöohjeissa ei ole toisin mainittu. Lämpötilan ja/tai säänvaihdellessa työvuoron aikana on kiskon lämpötila mitattava noin tunnin välein. Äkillisetsään vaihtelut, esimerkiksi sadekuurot, voivat aiheuttaa nopean lämpötilan muutoksen,joten sääolosuhteita on seurattava jatkuvasti. Vastaavasti eroja voi olla auringonpaisteistenja varjoisien mittauspaikkojen välillä.Kiskon lämpötila on mitattava samalla lailla sekä kiskotettaessa että jatkosrakojentarkistusmittauksissa.Jatkosrakojen ohjearvotEri kiskoilla käytettävät jatkosrakojen ohjearvot ja rakolevyjen paksuudet on esitettyliitteessä 5.Jatkosrakojen teoreettiset maksimiarvot ja kiskon päiden rei'itysJatkosraon nimellinen maksimiarvo sekätämän arvon ja rakenneosille sallittujentoleranssien summa (nimellinen +toleranssi) on esitetty taulukossa 11.7:2.11.7.1.3 Kiskon päiden rei'itysKiskon päiden normaalin sidekiskorei'ityksenmitoitus ja purseen poisto on esitettykuvassa 11.7:5 ja taulukossa 11.7:3.Mitoitus koskee myös Lk- ja Pk-raiteeneristysjatkosten reikämitoitusta. Jk-raiteeneristysjatkosten mitoitus on tyyppikohtainenja esitetty kohdassa RAMO 11.7.2.Taulukko 11.7:2 Jatkosrakojen teoreettisetmaksimiarvot.Kisko Jatkosraon maksimiarvo[mm]Nimellinen Nimellinen+ toleranssiK30 18 23K43 18 2354 E1 21 2660 E1 21 23K60 18 24RAMO 2002–08

68RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetKuva 11.7:5 Kiskon päiden rei’itysTaulukko 11.7:3 Kiskon päiden rei'itys ja purseen poisto.Kisko a [mm] b [mm] c [mm] d [mm]K30 52 ± 0,5 51 ± 0,5 221 ± 0,5 30 ± 0,5K43S,K43 60,5 ± 0,5 51 ± 0,5 226 ± 0,5 30 ± 0,554 E1 70 ± 0,5 65 ± 0,5 265 ± 0,5 34 ± 0,5K60 72,6 56 ± 1 226 ± 1,0 35 ± 160 E1 76,25± 0,5 65 ± 0,5 230 ± 0,5 33 ± 0,5P 37 1) 75 ± 0,5 90 ± 0,5 210 ± 0,5 30 ± 0,51) Urakiskon P 37 (ks. RAMO 11.8.4.2) päissä on kolme sidekiskoreikää.Kolmannen reiän keskipiste on 330 ± 0,5 mm etäisyydellä kiskon päästä.11.7.1.4 Kiskojen välisen sähkönjohtavuuden varmistaminenRaidevirtapiirin ja turvalaitejärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi sähköä johtavatkiskonjatkokset on varustettava johdinlenkityksin. Lenkitykset tehdääntappijuotosmenetelmällä sidekiskosta kiskoon. Liitoskohta kiskossa on neutraaliakseli.Kiskon jatkoksen johdinlenkitys on esitetty kuvassa 11.7:6.11.7.1.5 TilapäisjatkoksetRadan rakentamisen ja kunnossapidonyhteydessä työn ollessa kesken tarvitaantilapäisjatkoksia. Jotta kiskon päät ja muutpäällysrakennekomponentit eivät vaurioituisiennen jatkoksen hitsaamista taiRAMOn kohdan 11.7.4 mukaisen jatkoksenvalmistamista, on tilapäisjatkoksenkuormitus rajoitettu 100 000 Brt:iinRAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” mukaan /12/).1 Sidekisko, 2 2 kpl johdinlenkkejäKuva 11.7:6 Kiskon jatkoksen johdinlenkitysRAMO 2002–08

69RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetTilapäisjatkokset ovat sidekiskojatkoksia, joissa ei ole neljää sideruuvia kiinnitettynä.Sideruuveja on oltava kiinnitettynä kuitenkin vähintään yksi molemmissa kiskonpäissä.Tämän lisäksi on suositeltavaa käyttää sidekiskopuristimia. Eri tilapäisjatkosperiaatteet onesitetty kuvissa 11.7:7–11.7:9. Jk-raiteilla myös neljällä sideruuvilla varustettu jatkos voiolla tilapäinen (tilapäinen sovituskisko, RAMO 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/),kuva 11.7:9. Tällöin ei jatkoksella kuitenkaan ole kuormitusrajoitusta, koska tilapäisensovituskiskon poistamisen yhteydessä on poistettava vähintään sidekiskoalueen verrankiskoa.ROBEL-sidekiskopuristin soveltuu suoraan 54 E1, 60 E1 ja K60-kiskoille. Puristimenkynsiä lyhentämällä se soveltuu myös K43-kiskolle.1 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-ratakisko, 2 K43-, 54 E1, 60 E1 tai K60-sidekisko, 3 Puutaibetoniratapölkky, normaali pölkkyväli, 4 sidekiskopuristin, jolloin V < 120 km/h(lukittava ROBEL-puristin) tai V < 100 km/h (ROBEL-puristin ilman lukitusmahdollisuutta)tai V < 80 km/h sidekiskopuristin kuten kuvassa 11.7:8 tai V < 50 km/h ilmansidekiskopuristintaKuva 11.7:7 Tilapäisjatkos.RAMO 2002–08

70RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetKuvassa 11.7:8 on esitetty tilapäinen liityntäjatkos 54 E1 ja 60 E1 -kiskojen välillä.Tällöin on käytettävä vastaavaa liityntäsidekiskoa.1 Liityntäsidekisko 54 E1/60 E1, 2 Puu- tai betoniratapölkky, normaali pölkkyväli,3 Sidekiskopuristin, jolloin V < 80 km/h, tai V < 120 km/h, kun käytetään 2 kpl lukittaviapuristimia, V < 100 km/h, kun 2 kpl puristimia ilman lukitusmahdollisuutta,V < 50 km/h (ilman sidekiskopuristinta)Kuva 11.7:8 Tilapäinen liityntäjatkos 54 E1/60 E1.1 54 E1 tai 60 E1 -ratakisko, 2 54 E1 tai 60 E1 -sidekisko, 3 Puu- tai betoniratapölkky,normaalipölkkyväliKuva 11.7:9 Tilapäisen sovituskiskon jatkos Jk-raiteella, V < 140km/h.RAMO 2002–08

71RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7.2 EristysjatkoksetEristetyn kiskonjatkoksen tehtävänä on erottaa raidevirtapiirit toisistaan taijännitteettömästä raiteenosasta. Eristetyn jatkoksen on täytettävä asetetut vaatimuksetkiskonlämpötila-alueella –40 ... +55°C.Eristysjatkoksen sähköiset ominaisuudet:— Eristysmateriaali ei saa olla hygroskooppinen eli vettä imevä.— Eristysmateriaalin on siedettävä auringonvaloa, liuoksia, happoja ja emäksiä, eikä sesaa sisältää sellaisia aineksia, jotka muodostavat veden kanssa elektrolyyttejä.— Eristyskyky aina vähintään 10 kΩ / 500 V DC.11.7.2.1 Eristysjatkoksen sijoittaminen pölkkyväliinEristysjatkos on aina sijoitettava pölkkyväliin. 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla eristysjatkoksensijoittaminen pölkkyväliin on esitetty kuvassa 11.7.10. Lk- ja Pk-raiteilla, joissa on 54 E1-kiskot, on suositeltavaa tehdä jatkokset Jk-raidejatkoksin normaalista kiskonjatkoksestapoikkeavaan kohtaan. Muutoin Lk- ja Pk-raiteilla eristysjatkokset sijoitetaan normaaliinkiskojatkokseen.Kuva 11.7:10 54 E1 ja 60 E1 -eristysjatkosten asennus pölkkyväliin.Eristysjatkokset asennetaan vaihteen sisällä ja vaihdealueilla RAMOn osassa 19”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” määriteltyihin paikkoihin.Eristyksen molemmin puolin on oltava vähintään kolme saman kaltevuuksista aluslevyä.Valmiin eristysjatkoksen suoruustoleranssit ovat:— kulkupinta: –0,0 mm, +0,6 mm— kulkureuna: –0,3 mm, +0,0 mmRAMO 2002–08

72RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7.3 Lk- ja Pk-raide-eristysjatkostyypitLk- ja Pk- raiteilla käytettävissä eristysjatkoksissa rakenne on sellainen, että kiskonpitkittäinen liike on mahdollista ja kiskon lämpölaajeneminen jatkosrakoon mahdollistuu.Lk- ja Pk-eristysjatkoksissa kiskonpäissä on normaali sidekiskorei'itys (RAMO 11.7.1.3).11.7.3.1 Puu-Permali-eristysjatkosPuu-Permali-eristysjatkoksessa käytetään pyökkilaminaattia olevia sidekiskoja (kuva11.7:11). Puu-Permali-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enäähankita uusia.1 K30-, K43-, 54 E1 tai K60-ratakisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri,5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta, 7 PäätyeristinKuva 11.7:11 Puu-Permali-eristysjatkos.11.7.3.2 Åssa-eristysjatkosÅssa-eristysjatkoksessa käytetään muovilla päällystettyjä sidekiskoja (kuva 11.7:12).Åssa-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankita uusia.1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Lukkolaatta,7 PäätyeristinKuva 11.7:12 Åssa-eristysjatkos.RAMO 2002–08

73RAMO 11.7 Kiskon jatkossovitukset11.7.3.3 EXEL (Lk) -eristysjatkosEXEL (Lk) -eristysjatkos koostuu lujitemuovirakenteisista sidekiskoista. Päätyeristyksenvahvuus Lk-mallissa on 6 mm. EXEL (Lk) -eristysjatkoksen poikkileikkaus on esitettykuvassa 11.7:13.1 K30-, K43- tai 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Aluslaatta, 4 Mutterin aluslaatta M22/27, 5Sideruuvi 22 mm (K30), 22 mm (K43), 27 mm (54 E1), 6 LukkomutteriKuva 11.7:13 EXEL (Lk) -eristysjatkoksen rakenne.11.7.4 JatkuvakiskoeristysjatkoksetJatkuvakiskoraiteilla tulee eristetyn kiskonjatkoksen estää lämpötilan vaihteluiden jaliikennekuorman aiheuttamat kiskonpäiden keskinäiset liikkeet sekä kiskon pituus- ettämyös pysty- ja sivusuunnassa eristyskyvyn kärsimättä, jolloin raide on katsottava myöseristysjatkoksen osalta jatkuvakiskoiseksi.Jatkuvakiskoraiteille eristys voidaan asentaa sovituskiskoelementtinä, joka koostuu vähintäänRAMOn osan 19 ”Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet” /12/ mukaisistaosakiskopituuksista, tai se voidaan koota raideolosuhteissa.Jk-raiteessa eristetty jatkos on tyypistä riippumatta aina valmistettava katkaisemalla kisko,jolloin kiskoprofiilille sallitut toleranssivaihtelut jatkoksessa voidaan välttää.Eristetyn jatkoksen kiskonpäät on hienoperlitisöitävä, kun kiskot ovat 260-laatua tai kovapäällehitsattava,kun ne ovat 220-, 240- tai 260Mn-laatua. Eristyselementeissä voidaankäyttää koko pituudeltaan hienoperlitisöityjä kiskoja (350HT) tai 320Cr-teräslaadunkiskoja, jolloin erillistä lämpökäsittelyä tai päällehitsausta ei tarvita.Eristysjatkoksen rei'itys on tehtävä nelireikäistä poraohjainta käyttäen.11.7.4.1 EXEL (Jk) -eristysjatkosEXEL (Jk) -eristysjatkoksen sidekiskot ovat lujitemuovirakenteiset. Sideruuveina onvaarnaruuvit. Erona EXEL (Lk) -eritysjatkokseen on sideruuvirakenne ja päätyeristyksenvahvuus. Koska Jk-raiteen lämpövoimat siirtyvät ruuvikuormina sidekiskoon, ruuvienRAMO 2002–08

74RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetsovitus kiskon reikiin on oltava tarkka. EXEL (Jk) -eristyksen rakenne on esitetty kuvassa11.7:14. Toleranssi kiskon reikien sijainnille on ±0,5 mm. Kiskon reikäkoot ovat:— 54 E1 EXEL (Jk) ... 34,0 mm— 60 E1 EXEL (Jk) ... 36,0 mmReiät porataan nelireikäporaohjaimella, minkä jälkeen katkaistaan kisko katkaisumerkinkohdalta laikkakatkaisukoneella käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa(=päätyeristyksen paksuus).Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kiskoon tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituudenetäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi tai käytettävä jatkoksessa hydraulistavetolaitetta asennuksen ajan.1 54 E1 tai 60 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko, 3 Pitkät aluslevyt, 5 Vaarnaruuvi: 34mm(54 E1), 36mm (60 E1), 6 LukitusmutteriKuva 11.7:14 EXEL (Jk) -eristysjatkosten rakenne.Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan ennen muttereiden kiristystä viivoittimella (1 m)sekä kulkupinnalta että kulkureunasta, jolloin suoruuden on oltava kohdassa RAMO11.7.2.1. esitetyn mukainen.Mutterit kiristetään asteittain kuvan 11.7:15 mukaisessa järjestyksessä niin, että sideruuvitpysyvät keskeisesti kiskon varteen nähden. Tämä on välttämätöntä varsinkin 54 E1 EXELeristystäasennettaessa.Sidekiskojen asettumista tiiviisti paikoilleen voidaan auttaa koputtamalla pitkiä aluslevyjä(osa 3 kuvassa 11.7:14) kevyesti vasaralla tai käyttämällä niin sanottua tärykiristintäloppukiristyksessä.RAMO 2002–08

75RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetKuva 11.7:15 EXEL-eristysjatkoksen muttereiden kiristysjärjestys.Lopullinen muttereiden kiristysmomentti on 800 Nm, joka on kiristettävä momenttiavaintakäyttäen.Jatkos viimeistelyhiotaan noudattaen em. suoruustoleransseja ja virheiden vähimmäisloivuutta1:500 (2 mm/m).11.7.4.2 MT-eristysjatkoksetMT-eristysjatkoksissa on eristävät sidekiskot. 54 E1 -kiskoilla on ollut käytössä kaksi erisidekiskoprofiilia: normaalieristyssidekisko ja vahvistettu eristyssidekisko. Uusia MTeristysjatkoksianormaalisidekiskoin ei enää hankita. 60 E1 -kiskolla on käytetty aina vainvahvistettua sidekiskorakennetta. Sidekiskoissa on terässydän, jonka päälle on liimattueristysmateriaalikerrokset ja kiskon vartta vasten tulevat suojapellit. MT-eristysjatkoskootaan suorittamalla liimaus erityisellä kitkamassalla. MT-eristysjatkosten rakenne onesitetty kuvissa 11.7:16–11.7:18.MT-eristysjatkoksen asennuspaikka pölkkyvälissä ja kiskon päiden käsittely määräytyykohdan 11.7.2 mukaisesti.Kuva 11.7:16 Vahvistettu MT-eristysjatkos.RAMO 2002–08

76RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetKiskoon tulevat reiät porataan käyttäen nelireikäporaohjainta, ja kisko katkaistaanohjaimen katkaisumerkin kohdalta käyttäen 4 mm:n vahvuista katkaisulaikkaa.MT-eristysjatkoksen vaatima reikäkoko kiskoon on 30.0 mm.Kiskonpäistä poistetaan jäyste ympäriinsä ja hamaraosa sekä sideruuvinreiät viistetään1 mm/45.Kuva 11.7:17 54 E1 ja 60 E1 vahvistetun MT-eristysjatkoksen rakenne ja osat.Asennuksen aikana eristykseen ei saa kohdistua puristus- tai vetojännityksiä. Siksi kiskoon tarvittaessa joko katkaistava vähintään eristyselementin osakiskon minimipituudenetäisyydeltä eristysjatkoksesta asennuksen ajaksi, tai käytettävä jatkoksessa hydraulistavetolaitetta asennuksen ajan.MT-liimaeristysjatkoksessa kitkamassa välittää pääasiallisesti raiteen pitkittäisetlämpövoimat. Sideruuvien kiristysmomentti on 1000 Nm.1 54 E1 -kisko, 2 Eristyssidekisko koottuna (2.1 Terässidekisko, 2.2 Eristysmateriaali,2.3 Suojapelti), 3 Sideruuvi, 4 Mutteri, 5 Aluslaatta, 6 Eristysholkki, 7 Kitkamassa, 8PäätyeristysKuva 11.7:18 54 E1 MT-eristysjatkoksen rakenne, normaalieristyssidekisko.RAMO 2002–08

77RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetEristysjatkoksen jälkikiristyksen jälkeen jatkoksen eristyskyky tarkastetaanvastusmittarilla.Eristysjatkoksen suoruus tarkastetaan viivoittimella (1 m) sekä kulkupinnalta että kulkureunastaja viimeistelyhiotaan, jolloin suoruusvaatimus on kohdan RAMO 11.7.2.1mukainen.11.7.4.3 PE-eristysjatkosPE-eristysjatkoksessa liimamassa toimii eristävänä ja yhdistävänä osana kiskon ja sidekiskonvälillä. PE-eristysjatkos on raiteesta poistettaessa hylättävä, eikä niitä enää hankitauusia. Rakenne on esitetty kuvassa 11.7:19.Kuva 11.7:19 PE-liimaeristysjatkos.11.7.4.4 S-eristysjatkosS-eristysjatkos on liimaeristysjatkos. S-jatkoksia on 54 E1 -kiskolla sekänormaalisidekiskolla että vahvistetulla sidekiskolla varustettuja malleja. Kaikissa 60 E1 -kiskojen S-eristysjatkoksissa on vahvistetut sidekiskot. S-jatkoksia ei voi liiman hitaastakuivumisesta johtuen koota raideolosuhteissa, vaan valmis eristyselementti asennetaansovituskiskon hitsauksena. Erona kuvassa 11.7:16 esitettyyn vahvistetun MTeristysjatkoksenja kuvassa 11.7:18 esitetyn normaalisidekiskolla varustetun MTeristysjatkoksenrakenteeseen ovat sidekiskot ja liima. S-eristysjatkoksessa sidekisko onvaluteräsrakenteinen ja eristävä materiaali asennetaan kokoamisen yhteydessä sidekiskonja kiskon varren väliin. Liimana käytetään metalliliimaa.11.7.4.5 IVG30-eristysjatkosIVG30-eristysjatkos on sidekiskorakenteeltaan vastaava kuin S-eristysjatkos vahvistetuinsidekiskoin. Erona on kiskon pään leikkaaminen hamarasta 30 kulmaan kulkusuuntaannähden. Tällä rakenteella pyöräkerran aiheuttama isku jatkoksen kohdalla minimoituu.Lämpöjännitysten hallitsemiseksi kisko on kuitenkin leikattava jalkaosasta kohtisuoraan.Leikkaukset yhdistyvät kiskon neutraaliakselille poratussa reiässä. IVG30-eristysjatkoksenRAMO 2002–08

78RAMO 11.7 Kiskon jatkossovituksetrakenne on esitetty kuvassa 11.7:20. IVG30-eristysjatkoksia käytetään 54 E1 ja 60 E1 -kiskoilla.Kuva 11.7:20 IVG30-eristysjatkoksen rakenne.RAMO 2002–08

79RAMO 11.8 Erikoisrakenteet11.8 Erikoisrakenteet11.8.1 Kiskon voitelulaitteetKiskon voitelulaitteen tehtävänä on estää kaarteen ulkokiskon kulkureunan ja pyöränlaipan kulumista.11.8.1.1 SijoitusKiskojen voitelulaitteita voidaan käyttää kaarteissa, joissa havaitaan voimakastaulkokiskon kulumista ja joissa käytettävät nopeudet ovat suhteellisen pieniä.Kiskon voitelulaite sijoitetaan siirtymäkaarteen alueelle joko kaarteen molempiin päihintai pääliikennesuunnan mukaan kaarteen alkuun.11.8.1.2 KäyttöKiskon voitelulaitteen käytössä, huollossa ja asennuksessa on noudatettava laitteenvalmistajan antamia ohjeita.Kiskonvoitelulaitteissa on pyrittävä käyttämään luonnossa biologisesti hajoavaavoiteluainetta.11.8.2 RaidepuskimetRaidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossatörmätessään menemästä raiteen pään yli.Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla onodotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla,joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAKkuljetukset)pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia.Raidepuskimen taakse noin 30 metriin asti ei saa sijoittaa mitään laitteita, jotkarikkoutuessaan saattavat aiheuttaa häiriötä muulle liikenteelle. Tällaisia laitteita ovatesimerkiksi sähköratalaitteet ja turvalaitekaapit.Turvaraiteessa oleva raidepuskin on pyrittävä sijoittamaan siten, että liikkuva kalustopuskimeen törmätessään ei ohjaudu pääraiteelle.Varmuutta raidepuskimen rikkoutumista vastaan voidaan tietyissä tapauksissa lisätäsijoittamalla raidepuskin ja siihen liittyvä raideosuus niin, että lähestyvälle liikkuvallekalustolle muodostuu ylämäki.Raiteen rikkoutumista ehkäisemään ja raidepuskimen pysäyttävää vaikutusta lisäämäänvoidaan raidepuskimen alla ja etupuolella oleva raide vahvistaa sekä kulkukiskojen sisäettäulkopuolelle suojakiskojen tapaan kiinnitettävillä lisäkiskoilla. Kiskot asennetaan noin15–20 m matkalle.RAMO 2002–08

80RAMO 11.8 Erikoisrakenteet11.8.2.1 Kiinteät raidepuskimetTavallinen kiinteä K30-kiskoinen raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:1. Sisätiloissavoidaan käyttää esimerkiksi seinäpalkkiin kiinnitettyjä kumipuskimia.Kiinteää raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, joissa liikkuvan kaluston törmääminenraidepuskimeen on epätodennäköistä.Kuva 11.8:1 Kiinteä K30-kulkukiskoinen raidepuskin.11.8.2.2 Liukuvat raidepuskimetLiukuvat raidepuskimet liikkuvat törmäyksessä raidetta pitkin samalla jarruttaen ja saadenraidepuskimeen ajaneen liikkuvan kaluston vähitellen pysähtymään. Jarrutusaikaansaadaan raidepuskimen jarrutuselementtien ja ratakiskojen välisen kitkan avulla.Jarrutusvaikutusta voidaan lisätä asteittain raidepuskimen takana olevien erillistenlisäjarrulaitteiden avulla.Liukuvia raidepuskimia käytetään paikoissa, joissa on vaara, että liikkuva kalusto törmääraidepuskimeen. Liukuvat raidepuskimet voidaan asentaa joko K43- tai 54 E1 -raiteelle.RAMO 2002–08

81RAMO 11.8 ErikoisrakenteetKuva 11.8:2 Liukuva raskas raidepuskin.Raskas raidepuskin on esitetty kuvassa 11.8:2 ja kevyt kuvassa 11.8:3. SA3-automaattikytkimillä varustettuja vaunuja varten voidaan käyttää kuvan 11.8:4 mukaistaraidepuskinta. Tällaisen puskimen paikallaan pysyminen on varmistettava puuratapölkyillätai sorakasalla.SuojausvuosiAA-AKiristysvääntömomenttiA2430 1000 400Kuva 11.8:3 Kevyt liukuva raidepuskin.Ruosteenestokäsittelyn vuosiluku merkitään raidepuskimiin. Liukuvan raidepuskimen jalisäjarrulaitteiden paikat merkitään kiskoon esimerkiksi maalilla.RAMO 2002–08

82RAMO 11.8 ErikoisrakenteetKuva 11.8:4 SA3-kytkimellisten vaunujen kanssa käytettävä liukuva raidepuskin.11.8.2.3 Hydrauliset raidepuskimetHydraulisella raidepuskimella (kuva 11.8:5) saadaan juna pysähtymään pienestänopeudesta pehmeästi itse puskimen liikkumatta paikaltaan. Pysäyttäminen tapahtuukahden hydraulisen sylinterin avulla. Puskin alkaa liikkua, kun törmäysenergia ylittääarvon, joka 120 t junalla vastaa törmäysnopeutta 6 km/h.Törmäyksen jälkeen on hydraulisylinterit vedettävä takaisin ulkoasentoonsa.Kuva 11.8:5 Hydraulinen puskin.RAMO 2002–08

83RAMO 11.8 ErikoisrakenteetHydraulista raidepuskinta voidaan käyttää paikoissa, missä liukuva raidepuskin käyttääliikaa raiteen hyötypituutta. Raidepuskin asennetaan 54 E1 -raiteelle.11.8.3 SuojakiskotSuojakiskojen tehtävänä on suojata liikkuvaa kalustoa, sillan alla olevia rakenteita jaliikkujia ja siltaa tms. suistumisonnettomuuksissa estämällä suistunutta kalustoakulkeutumasta sillalta tai radalta, tai törmäämästä kiinteään esteeseen.Suojakiskojen käyttö rautatiesilloilla on esitetty RAMOn osassa 8 ”Sillat”. Muualla suojakiskojavoidaan käyttää:— tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästä tunnelin seiniin ja kaksi- taiuseampiraiteisten ratojen tunneleissa estämään suistunutta kalustoa törmäämästävastaantulevaan junaan— raiteissa, joiden kaarresäde R < 250 m, suojaamaan raiteilta suistumisen aiheuttamiltavahingoilta ja vaaroilta paikallisten olosuhteiden vaatiessa esimerkiksi• vilkasliikenteisillä rataosuuksilla• vaikeissa radan geometrisissä olosuhteissa• jyrkissä laskuissa• jyrkissä, pienen pyöristyssäteen omaavissa kaltevuustaitteissa• kallioleikkauksissa— siltojen ja rakennustelineiden alla— turvalaitteiden, rakennusten ym. rakenteiden kohdalla, jos suistuminen aiheuttaisierityistä vaaraa tai vaurioita rakenteille— liukuvien raidepuskinten yhteydessä jäykistämään raidetta— alusrakenteen ollessa erityisen heikko jäykistämään raidetta11.8.3.1 SuojakiskorakenneSuojakiskorakenteessa raiteen keskelle asetetaan ylimääräinen kiskopari kuvan 11.8:6mukaisesti. Tarvittaessa, kuten esimerkiksi jyrkässä kaarteessa, suojakisko voi olla myöstoispuoleisesti vain toisen kiskon vieressä. Suojakiskot kiinnitetään puusiltapölkkyihinsuoralla raideruuvikiinnityksellä kohdan 11.6.1.7 mukaisesti. Betonisiinsuojakiskopölkkyihin (S- ja SX-) suojakiskot kiinnitetään raideruuveilla pölkyissä oleviinholkkeihin. Käytettäessä betoniratapölkkyraiteella toispuoleista suojakiskorakennettabetoniratapölkyissä olevat ylimääräiset raideruuvireiät on tulpattava.RAMO 2002–08

84RAMO 11.8 ErikoisrakenteetKuva 11.8:6 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin.11.8.3.2 MuototeräsrakenneMuototeräsrakenteen suurin etu on se, että se sitoo siltapölkyt toisiinsa pitäen ne oikeillapaikoillaan. Lisäksi hyvin suunnitellulla muototeräsrakenteella estetään, ettei suistunutpyörä riko kulkukiskon kiinnityksiä, pölkkyjä, eikä putoa pölkkyjen väliin. Esimerkkimuototeräsrakenteesta on esitetty kuvassa 11.8:7.Kuva 11.8:7 Suojakiskon kiinnitys puusiltapölkkyihin. Suojakiskona muototeräs.11.8.4 UrakiskoraidePäällystetyillä kentillä, joilla liikennöidään autoilla, trukeilla tms. voidaan käyttääurakiskorakennetta.11.8.4.1 UrakiskoraiderakenneUrakiskoraide rakennetaan yleensä käyttäen puuratapölkkyjä tai erikoisvalmisteisiabetoniratapölkkyjä. Ratapölkkyjako on n × 600 mm. Ratapölkyt jaetaan tiivistetylle sepeli-RAMO 2002–08

85RAMO 11.8 Erikoisrakenteettai murskekerrokselle ja ratapölkkyjen välit täytetään päällysteen alapintaan saakkamurskeella tai sepelillä. Päällyste valetaan urakiskoon kiinni.Urakiskoraiteessa ei aina kuitenkaan käytetä ratapölkkyjä. Tällöin kiskot kiinnitetääntoisiinsa välitankojen avulla kuvan 11.8:8 mukaisesti.Normaali urakiskopituus on 15 m. Kaarteen sisäkiskon pituus ja välitankojen rei’itysmääräytyy kaarresäteen mukaan. Kaarrekiskot on yleensä taivutettava konepajassalämmitettyinä.Kuva 11.8:8 P37-urakiskoraiteen välitankosovitus.Kiskonjatkoksissa käytetään 6 sideruuvia ja mutteria kuvan 11.8:9 mukaisesti.Urakiskoraiteen ratapölkytön päällysrakenne on esitetty kuvassa 11.8:10.Kuva 11.8:9 Urakiskoraiteen jatkosrakenne.RAMO 2002–08

86RAMO 11.8 Erikoisrakenteet11.8.4.2 UrakiskoprofiilitUrakiskona käytetään profiilia P37. Sen päämitat on esitetty taulukossa 11.8:1 ja kuvassa11.8:11.Taulukko 11.8:1 Urakiskoprofiilien päämitat.Ratakiskontunnuskorkeusmmhamaranleveys mmjalanleveysmmvarrenpaksuusmmmassakg/mpoikkipinta-alamm 2hitausmomentti 10 4mm 4taivutusvastus 10 3mm 3P37 182 52,5 150 11 56,4 7185 3077 311150Kuva 11.8:10 Ratapölkyttömän urakiskoraiteenrakenne.Kuva 11.8:11 Urakisko P37.RAMO 2002–08

87RAMO 11 ViitteetViitteet/1/ Betoniratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1635/731/2000./2/ Junaturvallisuussääntöön liittyvä tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt),Ratahallintokeskus 2001./3/ Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot RHK 1406/731/2001, Ratahallintokeskus2001./4/ Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet, LIMO. Ratahallintokeskus,Helsinki/5/ Mathée-kiskoankkurin asennus ja käyttö, RHK 1172/731/2001, Ratahallintokeskus2001./6/ Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot, RHK 1281/731/97./7/ Puisten rata-, vaihde- ja siltapölkkyjen tekniset toimitusehdot Rty 3012/94./8/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset, PYL. Ratahallintokeskus, Helsinki./9/ Raidesepelin tekniset toimitusehdot. RHK:n julkaisuja D11 (RHK1671/731/2001), Ratahallintokeskus 2001./10/ Raiteen sallittu kuormitus, muistio, RHK:n kunnossapitoyksikkö 20.12.2001./11/ Ratakiskojen tekniset toimitusehdot, RHK 932/731/2000, Ratahallintokeskus2000./12/ Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO), Ratahallintokeskus 1995–2002./13/ Rautatievaihteiden tekniset toimitusehdot, RHK 406/731/99./14/ Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteidenluettelosta 1129/2001./15/ Suurnopeusjunaliikenteen yhteentoimivuuden tekniset eritelmät –infrastruktuuriosajärjestelmä, luonnosversio 12bis, AEIF 15.1.2002.RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 1/1 (17)Tukikerroksen normaalipoikkileikkauksetNormaalipoikkileikkauksentyyppiTukikerros jaratapölkkytyyppiNopeus[km/h]Raideväli[mm]RaidetyyppiSivunumeroYksiraiteinen rataKaksiraiteinen rataVaihdealueVajaa raidesepeli japuuratapölkytRaidesora japuuratapölkytRaidesepeli japuuratapölkytRaidesepeli jabetoniratapölkytRaidesepeli japuuratapölkytRaidesepeli jabetoniratapölkytRatapengervaihteen alueellaV 110 Lk/Pk 2V 100 Lk 3V 120 Lk/Pk 4V 160 Jk 5V 120 Lk/Pk 6V 160 Jk 7V > 160 Jk 8V 140 Jk 4100 9V 160 Jk 4300 10V 160 Jk 4500 11V 140 Jk 4100 12V 160 Jk 4300 13V > 160 Jk 4300 14V > 160 Jk 4500 15V 250 Jk 4700 1617RAMO 2002–08

4 ) EEJA % 5 K H= =! % ! #! # #" " 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # % ! ! #! # # # # " " " $ #8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 8 = = = I A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I =F EJ = O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 8 E@ = = O JJ = E = I J= = F = H= A JJ= L E= I H= H= @ E= 5 = EEEE A E JE F A K @ A D 4 ) ` &

4 ) EEJA ! % 5 K H= =$ % $ #" # ## ! 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $ % $ #" # $ # # $ # ! # ! # # #8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 H= JK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I =O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A D4 ) ` &

4 ) EEJA " % 5 K H= =! % ! #" # #" % 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # % ! ! # #" # ! # ! # % " % " ' 8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I =O D O J EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A D4 ) ` &

4 ) EEJA # % 5 K H= =" % " #" # # #" ' 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # % " " # #" # " # ! " # & " ' # #8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I == J K L = EI EI A I I = F K K H= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) ` &

4 ) EEJA $ % 5 K H= =! $ ! ## # #" ' 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $ ! ! # ## # " # " # ' " ' # 8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I =O D O J EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A D4 ) ` &

4 ) EEJA % % 5 K H= =" $ " ## # # ## 8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # $ " " # ## # ## # ! # # ! # # ! 8 E A HH I6 K E A HH I 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I == J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) ` &

4 ) EEJA & % 5 K H= =# $ # ## # # ! # #8 E A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # # $ # # ## # $ # " $ # ! # ! # # 8 E A HH I6 K E A HH I #4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I == J K L = EI EI A I I = > A J EH= J= F O H= EJA A I I = = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) ` &

4 ) ` &" % 5 K H= =% " #" # " # #" # " " # ' 6 K E A HH I 8 E A HH I" % " = = HJA A I I = = EI JK I # " % " # #" # " # # " # ! 4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " " ! " ' ' 6 K E A HH I 8 E A HH I" # & I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I =F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A " D4 ) EEJA ' %

4 ) ` &" % 5 K H= =% " #" # " # # #" # " ! " # ' 6 K E A HH I8 E A HH I" % " = = HJA A I I = = EI JK I # " % " # # #" # " # #" # ! " ! ' ' " " # & 6 K E A HH I8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I =F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " ! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) EEJA %

4 ) ` &" % 5 K H= =% " #" # " # " # " # 6 K E A HH I' " " # 8 E A HH I # #" % " = = HJA A I I = = EI JK I # #" % " # #" # " # #" # ! " # ' " ' $ " # & 6 K E A HH I8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I =F K K H= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " # = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) EEJA %

4 ) ` &" $ 5 K H= =$ " ## # # # ## # " # # ' 8 E A HH I6 K E A HH I" $ " = = HJA A I I = = EI JK I # " $ " # ## # # # # # # ! 4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " " ! " ' ' " 6 K E A HH I 8 E A HH I# # ! I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I => A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A " D4 ) EEJA %

4 ) ` &" $ 5 K H= =$ " ## # # # " ! # # " $ " 6 K E A HH I' " = = HJA A I I = = EI JK I # ## # 8 E A HH I" $ " # # # ## # ! # # # # 6 K E A HH I" ! ' " ' $ 8 E A HH I# # ! # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I => A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " ! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) EEJA ! %

4 ) ` &# $ 5 K H= =$ # ## # $ # " ! $ # 6 K E A HH I# $ # ' $ # # 8 E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # # $ # # # # #$ # " 6 K E A HH I ## # # # " ! ' $ ' & 8 E A HH I$ # ! # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I => A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " ! = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) EEJA " %

4 ) ` &# $ 5 K H= =$ # ## # $ # " # $ # # $ # 6 K E A HH I' & = = HJA A I I = = EI JK I # ## # 8 E A HH I# $ # # # # ## # # # #$ # " " # ' & $ # ! 6 K E A HH I8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I => A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " # = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A $ D4 ) EEJA # %

4 ) ` &# $ 5 K H= =$ # ## # $ # " % $ # # $ # 6 K E A HH I = = HJA A I I = = EI JK I # ## # 8 E A HH I# $ # # # # ## # # # #$ # " " % $ # ! 6 K E A HH I8 E A HH I I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = # 5 A F A EJK E A HH I I K H= = = = = HJA A I I = = J K L = EI EI A I I => A J EH= J= F O H= EJA A I I = K H= E@ A L E " % = = HJA A I I = H= EJA A = EI JK I A = O JA JJO = EI JK I J= # 5 = EEEE A E JE F A K @ A # D4 ) EEJA $ %

4 ) ` & # #"!! # #! H= E@ A # K 8 $ D2 H= E@ A " K 8 $ D H= E@ A = I A F A E! H= E@ A = I H= $ J F K # ! 4 = J= F A C A HL EEI JA J E = = A L = = F A C A HA L A O JA A L = ED JA A K F K A =" A L EJO I EA EI L EJK I A = K A A = 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - 4 = J= F A C A HL = ED JA A = K A A = EJJ= = = L = 4 ) EEJA % %

RAMO 11 Liite 2/1 (3)Hyväksytyt betoniratapölkytKuva 1 Betoniratapölkky B63, Pandrol e -kiinnitys.Kuva 2 Betoniratapölkky B75, Pandrol e -kiinnitys.Kuva 3 Betoniratapölkky B86, Pandrol e-clip -kiinnitys.RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 2/2 (3)Kuva 4 Betoniratapölkky BP89, Pandrol e-clip kiinnitys.Kuva 5 Betoniratapölkky B97, Skl 14 -kiinnitys.Kuva 6 Betoniratapölkky BP 99, Skl 14-kiinnitys.RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 2/3 (3)Kuva 7 Kaapelien vientiin tarkoitetun betoniratapölkyn periaatekuva. Mallina onBp89-pölkky. Tyypeistä B97 ja Bp 99 on vastaavat versiot.RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 3 /1 (1)Luettelo liityntäkiskopiirustuksistaLiityntäkiskoPiirustusnumeroLiityntäkisko K43/K30 185144Liityntäkisko K43/SJ43 4022-184-132Liityntäkisko S49/K43 4022-184-280Liityntäkisko 54E1/K43 4022-1-017Liityntäkisko 54E1/K43 (leimuhitsaus) 4022-1-033Liityntäkisko 54E1/K43 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-058Liityntäkisko 54E1/K43/K30 (ennen leimuhitsausta) 4022-1-063Liityntäkisko 60E1/54E1 4022-161-020Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 4022-161-058Liityntäkisko 60E1/54E1/K43 (vakio korkeusviiva) 4022-161-152Liityntäkisko 60E1/54E1 (vakio korkeusviiva) 4022-161-153Liityntäkisko 60E1/P37 4022-161-154Liityntäsidekisko K43/P37Liityntäsidekisko K30/P374022-1-527A4022-1-528ARAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 4/1 (2)Pandrol e-clip -kiinnitystarvikkeetEristimetPölkky Nimellis- piirustusnumero Eristimen väri Huom.kisko raideleveys[mm]B88/89:60E1 ulko 1524 4022 161-119 vaalean vihreä60E1 sisä 1524 4022 161-120 väritön (luonnon)60E1 1522 4022 161-089 B vihreäK60 ulko 1522 4022 284-143 A violettiK60 sisä 1522 4022 284-142 A oranssi54E1 ulko 1524 4022 1-614 F sininen 1996 alkaen54E1 ulko 1522 4022 1-614 D sininen 1995 ja aikaisemmin54E1 sisä 1524 4022 1-613 F punainen 1996 alkaen54E1 sisä 1522 4022 1-613 D punainen 1995 ja aikaisemminK43 ulko 1522 4022 184-299 harmaaK43 sisä 1522 4022 184-300 ruskea54E1 ulko 1524 4022 1-684 keltainen (käytetään kallistus-54E1 sisä 1524 4022 1-683 beige välilevyn kanssa)60E1 ulko 1524 4022 161-168 musta (käytetään kallistus-60E1 sisä 1524 4022 161-167 punainen välilevyn kanssa)B86:54E1 1522 4022 1-583 A musta 1995 ja aikaisemmin54E1 ulko 1524 4022 1-669 vaalean punainen 1996 alkaen54E1 sisä 1524 4022 1-670 vaalean sininen 1996 alkaenB63/66/69/75:54E1 1522 4022 1-627A keltainen54E1 sisä 1524 4022 1-689B sininen 1996 alkaen54E1 ulko 1524 4022 1-588B punainen 1996 alkaenK43 1522 4022 184-185B vaaleanpunainen”ulko” tarkoittaa kiskon ulkopuolta eli raiteen ulkopuolella olevaa osaa, ”sisä” tarkoittaa kiskonsisäpuolta eli raiteen keskellä olevaa osaa.VälilevytPölkky piirustusnumero Huom.B88/89 4022-161-065 CB86 4022 1-653 kumiB63/66/69/75 4022 1-395 EVAB63/66/69/75 4022 1-691 kumiRAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 4/2 (2)JousetPölkky piirustusnumero Huom.E 1817 4022 161-059 B B86/88/89 -pölkyt, vihreäE 2039/1 4022 161-088 A B86/88/89 -pölkyt, kaarresädeR < 1500 m ja nopeusV > 120 km/h, sininenE 2097 4022 184-301 BP89 ja K43-kiskotPR 401A 4022 1-295A B63/66/69/75 -pölkytRAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 5/1 (3)Jatkosrakojen ohjearvotL= Kiskon pituusTaulukko 1. K30-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliätai -soraa, ratakiskonaulakiinnitys, suora raideruuvikiinnitys tai JT-kiinnitys.Kiskon lämpötila [°C]L = 12 m L = 14 m L = 16 m L = 18 m L = 20 mAlaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja+45+38+30+23+16+ 9+ 1– 6–13–21–28–32—————+48+44+37+29+22+15+ 8± 0– 7–14–22–29—————+43+37+31+25+18+12+ 6± 0– 7–13–19–25–29————+46+42+36+30+24+17+11+ 5– 1– 8–14–20–26————+42+36+30+25+19+13+ 8+ 2– 3– 9–15–20–26–32–35——+44+41+35+29+24+18+12+ 7+ 1– 4–10–16–21–27–33——+38+33+28+23+19+14+ 9+ 4– 1– 6–11–15–20–25–30–33—+40+37+32+27+22+18+13+ 8+ 3– 2– 7–12–16–21–26–31—+38+34+30+25+21+16+12+ 8+ 3– 1– 5–10–14–19–23–27–30+40+37+33+29+24+20+15+11+ 7+ 2– 2– 6–11–15–20–24–28Rakolevynpaksuus[mm]012345678910111213141516Taulukko 2. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesoraatai -sepeliä, ratakiskonaula- tai jousinaulakiinnitys tai suora raideruuvikiinnitys.Kiskon lämpötila [°C]L = 10 m L = 12 m L = 18 m L = 20 m L = 22 mAlaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja+46+37+29+20+11+ 2– 7–15–24–29———————+50+45+36+28+19+10+ 1– 8–16–25———————+45+38+30+23+16+ 9+ 1– 6–13–21–28–32—————+48+44+37+29+22+15+ 8± 0– 7–14–22–29—————+38+33+28+23+19+14+ 9+ 4– 1– 6–11–16–20–25–30–35–38+40+37+32+27+22+18+13+ 8+ 3– 2– 7–12–17–21–26–31–36+38+34+30+25+21+16+12+ 8+ 3– 1– 5–10–14–19–23–27–30+40+37+33+29+24+20+15+11+ 7+ 2– 2– 6–11–15–20–24–28+38+34+30+26+22+18+14+10+ 5+ 1– 3– 7–11–15–19–23–26+40+37+33+29+25+21+17+13+ 9+ 4± 0– 4– 8–12–16–20–24Rakolevynpaksuus[mm]012345678910111213141516RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 5/2 (3)Taulukko 3. K43-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä,jousi- ja ruuvikiinnitys , JT-kiinnitys tai K-kiinnitys.Kiskon lämpötila [°C]L = 22 m L = 32 m L = 36 m L =40 m L = 44 mAlaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja YlärajaRakolevynpaksuus[mm]+33+29+25+21+17+13+ 9+ 5+ 1– 2– 6–10–14–18–22–26–30——+36+32+28+24+20+16+12+ 8+ 4± 0– 3– 7–11–15–19–23–27——+31+28+25+23+20+17+14+11+ 8+ 6+ 3± 0– 3– 6– 9–11–14–17–19+32+30+27+24+22+19+16+13+10+ 7+ 5+ 2– 1– 4– 7–10–12–15–18+31+29+26+24+21+19+16+14+11+ 9+ 6+ 4+ 1– 1– 4– 6– 9–11–13+32+30+28+25+23+20+18+15+13+10+ 8+ 5+ 3± 0– 2– 5– 7–10–12+29+27+25+23+20+18+16+14+11+ 9+ 7+ 5+ 2± 0– 2– 4– 7– 9–11+30+28+26+24+22+19+17+15+13+10+ 8+ 6+ 4+ 1– 1– 3– 5– 8–10+29+27+25+23+21+19+17+15+13+11+ 9+ 7+ 5+ 3+ 1– 1– 3– 5– 7+30+28+26+24+22+20+18+16+14+12+10+ 8+ 6+ 4+ 2± 0– 2– 4– 60123456789101112131415161718Taulukko 4. 54E1-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä,jousi- ja ruuvikiinnitys tai K-kiinnitys.Kiskon lämpötila [°C]L = 25 m L = 30 m L = 50 mAlaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja+40+37+33+30+26+23+20+16+13+ 9+ 6+ 2– 1– 5– 8–12–15–19–22–26–29+43+39+36+32+29+25+22+19+15+12+ 8+ 5+ 1– 2– 6– 9–13–16–20–23–27+32+29+27+24+22+19+17+14+11+9+6+4+1–1–4–6–9–11–14–16–19+34+31+28+26+23+21+18+16+13+10+8+5+3+0–2–5–7–10–12–15–17+24+22+20+19+17+15+13+12+10+ 8+ 6+ 5+ 3+ 1+ 0– 2– 4– 6– 7– 9–11+25+23+21+20+18+16+14+13+11+ 9+ 7+ 6+ 4+ 2+ 1– 1– 3– 5– 6– 8–10Rakolevynpaksuus[mm]01234567891011121314151617181920RAMO 2002–08

RAMO 11 Liite 5/3 (3)Taulukko 5. K60-kiskojen jatkoksien rakolevyjen paksuudet, tukikerros raidesepeliä,ratanaulakiinnitys tai JT-kiinnitys.Kiskon lämpötila [°C]L = 16 m L = 32 mAlaraja Yläraja Alaraja Yläraja+48+43+37+31+26+21+15+10+ 4– 1– 7–12–17–23–28–34–37+50+47+42+36+30+25+20+14+ 9+ 3– 2– 8–13–18–24–29–35+27+24+22+19+16+13+11+ 8+5+ 2± 0– 3– 6– 9–11–14–16+28+26+23+21+18+15+12+10+ 7+ 4+ 1– 1– 4– 7–10–12–15Rakolevynpaksuus[mm]012345678910111213141516RAMO 2002–08