12.07.2015 Views

Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) - Liikennevirasto

Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) - Liikennevirasto

Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) - Liikennevirasto

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

1 • 2012LIIKENNEVIRASTONOHJEITA<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong>(<strong>TURO</strong>)


Kannen kuva: Markku NummelinISSN-L 1798-663XISSN 1798-663XISBN 978-952-255-080-4Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)ISSN-L 1798-663XISSN 1798-6648ISBN 978-952-255-081-1Kopijyvä OyKuopio 2012Julkaisua myy/saatavanapaino.kuopio@kopijyva.fi<strong>Liikennevirasto</strong>PL 3300521 HELSINKIPuhelin 020 637 373


4 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Esipuhe<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>) on päivitetty vastaamaan uudistuneita määräyksiä.Samalla ohjeistusta on kehitetty saatujen kokemusten perusteella.Työ on tehty vuoden 2011 aikana kommentointikierroksineen, joihin ovat osallistuneetuseat radanpidon yritykset. Päivityksessä <strong>TURO</strong>sta on irrotettu erityistyötä koskevaosuus omaksi ohjeekseen (Ohje erityistyöstä rautatiealueella, Dnro4281/065/2011). <strong>TURO</strong>on on sisällytetty ohjeiden Ratatyöilmoituksen ja liikenteenrajoite -ilmoituksen laadinta (Dnro RHK/2042/1000/2010) sekä Työskentely rautatiealueellailman Ratatyöturvallisuuspätevyyttä (Dnro RHK/2491/040/2009) asiat.Uuden <strong>TURO</strong>n myötä 23.9.2008 annetussa Ratahallintokeskuksen päätöksessä mainitutradanpidon turvallisuuspätevyyksien siirtymäajat päättyvät.Helsingissä, tammikuussa 2012<strong>Liikennevirasto</strong>Kunnossapitotoimiala, väylätekniikkaosastoPäivitys (26.6.2012)Ohjeen muutos, joka tehtiin 27.3.2012, on sisällytetty ohjeen tekstiin.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 5<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)SisällysluetteloMÄÄRITELMIÄ ............................................................................................................................. 9SOVELTAMISALA ...................................................................................................................... 131 YLEINEN OSA .................................................................................................................... 141.1 Liikkuminen ja työskentely rautatiealueella ................................................................ 141.1.1 Työntekijöiden liikkuminen ja työskentely jalan ........................................... 141.1.2 Liikkuminen ja työskentely työkoneella .......................................................... 141.2 Liikkuminen ja työskentely sähkö- tai turvalaitetiloissa ........................................... 151.2.1 Sähkölaitetilat ...................................................................................................... 151.2.2 Turvalaitetilat ....................................................................................................... 151.3 Henkilökohtaiset varusteet ............................................................................................ 161.3.1 Henkilötunniste .................................................................................................. 161.3.2 Varoitusvaatetus.................................................................................................. 171.3.3 Muut henkilönsuojaimet .................................................................................... 171.4 Sähkörata ja sähköturvallisuus ..................................................................................... 181.4.1 Sähkörataohjeet ................................................................................................. 181.4.2 Pienin työskentelyetäisyys sähköradan jännitteisistä osista .................... 181.4.3 Ilmoitus sähkötyöstä ......................................................................................... 191.5 Sijainnin määrittely rautatiealueella ............................................................................ 201.5.1 Pistemäinen sijainti ........................................................................................... 201.5.2 Tunnusväli ........................................................................................................... 201.6 Rautatieliikenteen tahallinen vaarantaminen ............................................................. 211.7 Toiminta vaaratilanteessa ............................................................................................... 212 TURVALLISUUSJOHTAMINEN ...................................................................................... 222.1 <strong>Liikennevirasto</strong>n yleiset turvallisuusvaatimukset ...................................................... 222.2 Turvallisuussuunnittelu ja riskienhallinta ................................................................... 222.3 Turvallisuusjohtaminen .................................................................................................. 232.4 <strong>Liikennevirasto</strong>n valvojien pitämät turvallisuuspalaverit ........................................ 242.5 Turvallisuusseuranta ....................................................................................................... 242.6 Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja tilastointi .............................................. 252.7 Onnettomuusvarautuminen ........................................................................................... 253 PÄTEVYYDET JA PEREHDYTTÄMINEN ....................................................................... 273.1 Yleistä ................................................................................................................................. 273.2 Pätevyydet ja myöntäminen ........................................................................................... 273.3 Pätevyyksien voimassaolo .............................................................................................. 283.4 Pätevyyksien valvonta ja seuranta ................................................................................ 283.5 Yleiset pätevyysvaatimukset rautatiealueella työskentelevillä .............................. 283.6 Yksityiskohtaiset pätevyysvaatimukset ....................................................................... 293.6.1 Ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva) .............................................................. 293.6.2 Laiturityöpätevyys (Laituri) .............................................................................. 303.6.3 Turvamiespätevyys (T-mies) ............................................................................. 313.6.4 Hiontapätevyys (Hionta) ................................................................................... 323.6.5 Hitsauspätevyys (Hitsaus) ................................................................................ 333.6.6 Hitsausmestarin pätevyys (Hitsm) .................................................................. 343.6.7 Kiskomateriaalin ultraäänitarkastajan pätevyys (Ultra) ............................. 353.6.8 Maarakennuspätevyys (Maa) ........................................................................... 36


6 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.9 Päällysrakennepätevyys (Pääl) ........................................................................ 373.6.10 Sillanrakennuspätevyys (Silta) ........................................................................ 383.6.11 Turvalaitepätevyys (Tur/as) ............................................................................. 393.6.12 Turvalaitetarkastajan pätevyys (Tur/tark) ..................................................... 403.6.13 Vaihdepätevyys (Vaihde) .................................................................................. 413.6.14 Ratatyöstä vastaavan osaamisvaatimukset valtion rataverkolla ............... 423.7 Perehdyttäminen .............................................................................................................. 433.8 Poikkeusluvat ja korvaavuudet ...................................................................................... 433.8.1 Liikenteenohjaajat ja junahenkilökunta ......................................................... 433.8.2 Vierailijat .............................................................................................................. 433.8.3 Tavarantoimittajat .............................................................................................. 433.8.4 Työkokemuksen ja tehtävien vaikutus pätevyyden muodostumiseen ...... 443.8.5 Ulkomailla hankittu pätevyys ja työkokemus ................................................ 443.8.6 Metsätyöt, vesakoiden raivaus, kiinteistöjen ylläpito ym. .......................... 444 RATATYÖ ........................................................................................................................... 454.1 Yleistä ratatyöstä ............................................................................................................. 464.1.1 Ennalta suunniteltu ratatyö .............................................................................. 464.1.2 Kiireellinen ratatyö ............................................................................................. 464.2 Ratatyöstä tehtävät ilmoitukset .................................................................................... 474.2.1 Ennakkoilmoitus ................................................................................................. 474.2.2 Ratatyöilmoitus ................................................................................................... 484.2.3 Liikenteen rajoite -ilmoitus............................................................................... 544.3 Ratatyöstä vastaava ......................................................................................................... 564.3.1 Työn kuvaus ......................................................................................................... 564.3.2 Ratatyöstä vastaavan vaihtaminen ................................................................. 574.4 Ratatyön suorittaminen .................................................................................................. 574.4.1 Lupa ratatyöhön .................................................................................................. 574.4.2 Ratatyön yksilöivä tunnus ................................................................................. 584.4.3 Ratatyön myöhästyminen, keskeyttäminen tai peruuttaminen ................. 584.4.4 Ratatyön päättymisestä ilmoittaminen .......................................................... 584.5 Ratatyön suojaaminen ..................................................................................................... 594.5.1 Nopeusrajoitus .................................................................................................... 594.5.2 Ratatyöalueen erottaminen .............................................................................. 604.5.3 Oikosulkujohtimet .............................................................................................. 604.5.4 Seis-baliisi ja Seis-levy ..................................................................................... 604.5.5 Yleinen varoitusmerkki ...................................................................................... 604.5.6 Ratatyöalueen näkyvyys ja valot ...................................................................... 604.6 Työskentely ja ajaminen laiturialueella ....................................................................... 614.6.1 Matkustajien turvallisuus .................................................................................. 614.6.2 Ajaminen ja pysäköinti laiturialueella ............................................................ 614.7 Tulityöt ............................................................................................................................... 614.8 Räjäytystyöt ....................................................................................................................... 625 TYÖKONEIDEN TURVALLISUUS ................................................................................... 645.1 Työkoneiden liikkuminen ja työskentely ratatyöalueella ......................................... 645.1.1 Nouseminen radalle ........................................................................................... 645.1.2 Liikkuminen ratatyöalueen raiteilla ................................................................ 645.1.3 Työkoneiden käyttäminen ja työskentely liikennöidyn raiteen vieressä . 655.1.4 <strong>Radanpidon</strong> kaluston suurin nopeus .............................................................. 665.2 Työkoneiden käytön turvallisuus .................................................................................. 675.2.1 Koneiden tarkastukset ....................................................................................... 67


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 7<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)5.2.2 Turvallisuuteen liittyvät varusteet .................................................................. 675.2.3 Työkoneen maadoittaminen ............................................................................. 685.3 Kaivutyöt rautatiealueella .............................................................................................. 685.3.1 Yleistä kaivutöistä rautatiealueella ................................................................ 685.3.2 Vahingot tai vauriot kaivutöissä ...................................................................... 685.3.3 Tuntematon esine............................................................................................... 685.4 Nostureiden ja telineiden käyttö rautatie alueella ja sen läheisyydessä .............. 695.4.1 Yleistä nostureiden käytöstä ............................................................................ 695.4.2 Nosturin tai telineen pystytys ja purkaminen ............................................... 695.4.3 Nosturin ja telineen käyttö ............................................................................... 706 TURVAMIESMENETTELY ................................................................................................. 716.1 Yleistä .................................................................................................................................. 716.1.1 Turvamiesmenettely ........................................................................................... 716.1.2 Turvamiehen varustus ........................................................................................ 716.1.3 Turvamiehen nimeäminen ................................................................................ 726.2 Työskentely turvamiesmenettelyä käyttäen ............................................................... 736.3 Usean turvamiehen käyttö .............................................................................................. 736.3.1 Turvamiesten sijoittaminen ............................................................................. 736.3.2 Varmistettu viestien välittäminen ................................................................... 747 TASORISTEYKSET ........................................................................................................... 757.1 Varoituslaitoksen tilapäinen käytöstä poistaminen .................................................. 757.1.1 Lyhytaikainen käytöstä poistaminen .............................................................. 757.1.2 Pidempiaikainen käytöstä poistaminen ......................................................... 757.2 Tilapäinen nopeusrajoitus .............................................................................................. 757.3 Turvamiehen käyttäminen tieliikenteen ohjaajana tasoristeyksessä .................... 777.3.1 Usean tieliikenteen ohjaajan käyttäminen tasoristeyksessä ..................... 778 NOPEUSRAJOITUKSEN ASETTAMINEN JKV:LLA VARUSTETULLE RAITEELLE . 798.1 Pysyvän nopeusrajoituksen asettaminen .................................................................... 808.1.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät............................................................... 808.1.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 808.1.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävät ..................................................... 818.1.4 Liikenteenohjauksen tehtävät .......................................................................... 828.2 Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksen asettaminen ............................................. 828.2.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät............................................................... 828.2.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 828.2.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävät ..................................................... 838.2.4 Liikenteenohjauksen tehtävät .......................................................................... 838.3 Ketjuttamattoman tilapäisen nopeusrajoituksen asettaminen ............................... 848.3.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät............................................................... 848.3.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 858.3.3 Kunnossapitäjän tehtävät ................................................................................. 868.3.4 Liikenteenohjauksen tehtävät .......................................................................... 868.4 Pysyvän nopeusrajoituksen poistaminen .................................................................... 868.4.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät............................................................... 868.4.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 868.4.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävät ..................................................... 878.5 Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksen poistaminen ............................................. 878.5.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät............................................................... 878.5.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 87


8 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.5.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävät ..................................................... 888.6 Ketjuttamattoman tilapäisen nopeusrajoituksen poistaminen ............................... 888.6.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävät ............................................................... 888.6.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävät ................................................ 888.6.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävät ..................................................... 898.7 Menettely äkillisesti tarvittavan nopeusrajoituksen asettamisessa japoistamisessa JKV:lla varustetulla raiteella ........................................................................ 89VIITELUETTELO ........................................................................................................................ 90LIITTEETLiite 1Liite 2Liite 3Liite 4Liite 5Liite 6RSURt-ilmoitusLr-ilmoitusEnnakkosuunnitelmaTurvamiesmääräysNopeusrajoitussuunnitelma


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 9<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)MääritelmiäTässä ohjeessa:Aukean tilan ulottuma (ATU) on se pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisällä ei saaolla kiinteitä rakenteita tai laitteita. ATU on kuvattu <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeessa RATO2, Radan geometria.Baliisi on JKV-ratalaite, joka lähettää veturin JKV-veturilaitteen antennilta saamallaanenergialla muistiinsa ohjelmoidun tai tiedonsiirtokaapelin kautta lähetetynbaliisisanoman JKV-veturilaitteen antennille.Baliisiryhmä on kahden baliisin muodostama kokonaisuus.Baliisisanoma on viesti, joka välitetään JKV-veturilaitteelle ja joka sisältää JKV:nkannalta tärkeää tietoa muun muassa suurimmasta sallitusta nopeudesta.Ennakkoilmoitus on ennakkoilmoitusjärjestelmässä (ETJ) annettava ilmoitus, jollailmoitetaan ennalta suunnitelluista ratatöistä, sekä liikennöintiin vaikuttavista muutostiedoista,joista muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoitus.Ennakkoilmoitusjärjestelmä (ETJ) on järjestelmä, jossa ylläpidetään ratatyön ennakkosuunnitelmiasekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettavaliikenteenohjauksen ilmoituksella.Ennalta suunniteltu ratatyö on ratatyötä, josta on laadittu ennakkoilmoitus ja annettuRt-ilmoitus.Huoltotasoristeys on vain huoltoajoneuvoille tarkoitettu tasoristeys, joka on suljettuyleiseltä liikenteeltä portilla, puomilla tai vastaavalla rakenteella.JKV on junien kulunvalvontajärjestelmä.Ketjutus on järjestely, jolla varmistetaan, että JKV-veturilaite havaitsee pysyvästirataan asennetun baliisiryhmän puuttumisen. Baliisiryhmät on ketjutettu ohjelmoimallabaliisisanomaan etäisyys, jolla seuraava pysyvästi rataan asennettu informaatiopistesijaitsee, sekä seuraavan pysyvästi rataan asennetun baliisiryhmän tunnussilloin, kun se voidaan yksiselitteisesti määritellä.Kiireellinen ratatyö on luonteeltaan sellaista työtä, josta ei ole ilmoitettu ennakkoilmoituksella,ja joka on suoritettava liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksimahdollisimman nopeasti.Laiturialue on matkustajalaituri tai tavarankuormaukseen tarkoitettu laituri rautatiealueellaolevine kulkureitteineen.Laituripolku on laiturialueella sijaitseva tai sinne johtava kulkureitti, joka on samassatasossa radan kanssa ja on avoin liikenteelle.


10 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Liikennöinti on rautatiellä tapahtuvaa liikennettä. Liikennöinti jaetaan junaliikenteeseenja vaihtotyöhön.Liikenteen rajoite -ilmoitus (Lr-ilmoitus) on ratatyöstä vastaavan tai kunnossapitäjänliikenteenohjaukselle antama ilmoitus radan normaalista poikkeavasta tilasta jasiitä johtuvasta rajoitteesta radan liikennöinnille.Liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan muuta kuin ratatyössä käytettävää kiskoilla liikkuvaakalustoa.Nopeusrajoitus on kaikille yksiköille tai tietyillä ominaisuuksilla varustetulle yksiköllemäärätty suurin nopeus määrätyllä matkalla. Määrätty suurin nopeus voi johtuaradan tai yksikön ominaisuuksista.Nopeusrajoitussuunnitelma on suunnitelma, jossa on esitetty nopeusrajoituksensijainti sekä sen baliisi- ja nopeusmerkkivarustus.Nosturi on puomi- tai torninosturi tai raskas nosturiajoneuvo. Ei kuitenkaan ratatyökalustoontai ajoneuvoon kiinnitetty tai erillinen kevyt nosturi.Opastettu henkilö on henkilö, joka ei ole saanut tehtävän edellyttämää virallista koulutusta,mutta on koulutetun henkilön toimesta opastettu toimimaan tilapäisesti tietyssätehtävässä. Opastettua henkilöä saa käyttää vain niissä tehtävissä, joissa se onerikseen sallittu.Palveluntuottaja on <strong>Liikennevirasto</strong>n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti palveluitatuottava yritys.Radanpito on radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden, sekäradanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden ylläpitoa ja rakentamista.Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososistasekä vaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista.RAILI (Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) on GSM-R-tekniikkaanperustuva viestintäverkko, jota käytetään rautatiejärjestelmän viestinnässä.Rakennuttaja on henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muutaho, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja.(VNa 205/2009)Rata on rakenne, johon kuuluvat raide, tukikerros, penkere, turvalaitteet, sähköistys jamahdolliset erikois- ja taitorakenteet. Kts. RATO 1, 1.12.Ratatyö on rautatiealueella tapahtuvaa kunnossapito- ja rakennustyötä.Ratatyöalue on kulloinkin tehtävään ratatyöhön tarvittava alue.Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) on liikenteenohjaukselle annettava kirjallinen ilmoitusratatyöstä.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 11<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Ratatyökalustolla tarkoitetaan ratatyössä käytettävää kiskoilla liikkuvaa kalustoa(vaunut, vetokoneet, työkoneet ja hinattavat laitteet).Ratatyöstä vastaava on henkilö, joka vastaa ratatyön liikenneturvallisuudesta ja luvanhankkimisesta ratatyöhön sekä ratatyön päättymisen ilmoittamisesta.Ratatyön suojaulottuma (RSU) se pitkin raidetta ulottuva tila, jonka sisällä ei saatyöskennellä ilman ratatyölupaa tai turvamiesmenettelyä. RSU on kuvattu liitteessä 1.RATO on Ratatekniset ohjeetRautatiealue on sellainen <strong>Liikennevirasto</strong>n hallinnoima alue rakennuksineen ja rakennelmineen,jota käytetään rautatieliikenteen hoitamiseen, kuten rata, liikenteenohjaus-ja turvalaitetilat, sekä muut rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavillelaitteille tarkoitetut tilat.Sähkölaitetila on sähkökeskustila, muuntamo, ohjaustila, akkuhuone, syöttöasematai muu tila, jossa on rautatiejärjestelmän toiminnan kannalta keskeisiä sähkölaitteistoja.Sähkörata on rakenne, joka koostuu syöttö- ja välikytkinasemista, ratajohdon johtimistaja niiden kannatusrakenteista (pylväät, portaalit, kääntöorret), imumuuntajista,radanvarsisäästömuuntajista, erottimista ja eristimistä. Rakenteeseen kuuluvat lisäksisähköradan läheisyydessä sijaitsevien metallirakenteiden suojamaadoitusjohtimet,sähköistettyjen raiteiden kiskot jne.Tilaaja ks. RakennuttajaTunnusväli on kahden tai useamman tunnuksella varustetun liikenteenohjauksessanäkyvän ja maastossa olevan rakenteen väli (raiteiden numerot, opastimien tunnukset,vaihteiden numerot ja liikennepaikan raja -merkit). Tunnuksen ja tunnusvälinavulla ratatyö voidaan paikantaa ja tarvittaessa suojata.Tilapäinen nopeusrajoitus on tietylle alueelle määräaikaisesti raiteen suurimmaksinopeudeksi määrätty nopeusrajoitus. Tilapäisen nopeusrajoituksen saa määrätä enintäänkuuden kuukauden ajaksi, jonka jälkeen rajoitusta on käsiteltävä raiteen suurimpananopeutena (pysyvänä nopeusrajoituksena).Turvalaitetila on asetinlaitteen rele-, logiikka- tai virransyöttötila, akkuhuone, varoituslaiterakennus,ohjauskaappi tai vastaava turvalaitejärjestelmän osia sisältävä rakenne.Turvamies on turvamiespätevyyden saanut henkilö, joka on kirjallisesti (esimerkiksipaperi, sähköposti tai faksi) määrätty toimimaan turvamiestehtävissä.Työkone on omalla konevoimalla kulkeva ratatyössä käytettävä laite. Työkoneellavoidaan tarkoittaa sekä radanpitoon liittyvää liikkuvaa kalustoa että kiskopyöräkaivinkoneitaja muita myös kumipyörillä varustettuja koneita ja muita ajoneuvoja.Urakoitsija on <strong>Liikennevirasto</strong>on urakkasopimuksen kautta sopimussuhteessa olevayritys.


12 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Vaara-alue on laiturin reunan suuntaisesti kulkeva alue, joka on merkitty laituriinmaalauksella tai erilaisella pintamateriaalilla. Mikäli vaara-alueen raja ei ole selkeästinähtävissä, vaara-alueena pidetään 1 metrin matkaa laiturin ulkoreunasta.Valvoja toimii työmaalla rakennuttajan edustajana ja valvoo rakennustyön toteutusta.Väistöalue on aukean tilan ulottuman ulkopuolinen vapaa alue, jonne ratatyöntekijätvoivat esteettömästi radalta poistua.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 13<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)SoveltamisalaTätä ohjetta sovelletaan rautatiealueella tehtäviin radanpitoon ja -rakentamiseenliittyviin töihin sekä <strong>Liikennevirasto</strong>n luvan tarvitseviin töihin.Rautatiealueella tapahtuviin töihin tarvitaan <strong>Liikennevirasto</strong>n lupa tai sopimus <strong>Liikennevirasto</strong>nkanssa tai työn tilaajana on <strong>Liikennevirasto</strong>.Ohjetta on noudatettava kaikissa <strong>Liikennevirasto</strong>n tilaamissa tai hyväksymissä rautatiealueellatehtävissä töissä.Luvan tästä ohjeesta poikkeamiseen voi antaa vain <strong>Liikennevirasto</strong>n väylätekniikkaosasto.


14 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)1 Yleinen osa1.1 Liikkuminen ja työskentelyrautatiealueellaRautatiealueella saavat liikkua ja työskennellä vain rautatieympäristöön koulutetut,asianomaisen pätevyydet omaavat henkilöt.Rautatiealueella liikkuminen on sallittua ainoastaan työtehtävien niin edellyttäessä.Edellytettävät pätevyydet on lueteltu kohdassa 3, ”Pätevyydet ja perehdyttäminen”.1.1.1 Työntekijöiden liikkuminen ja työskentely jalanLiikkumisen ja työskentelyn tulee aina ensisijaisesti tapahtua Ratatyön suojaulottuman(liite 1) ulkopuolella, kuten esimerkiksi huoltotiellä tai merkittyjä kävelyreittejäpitkin. Radan ylittämiseen tulee ensisijaisesti käyttää eritasoristeyksiä.Jos eritasoristeystä ei ole käytettävissä, on radan ylittäminen tasossa sallittu raiteensuurimmasta nopeudesta riippumatta ilman turvamiesmenettelyä tai lupaa ratatyöhön.Radan ylityksen tulee tapahtua erityistä varovaisuutta noudattaen.Työskentely ratatyön suojaulottumassa on sallittu vain, kun liikenteenohjaus on antanutluvan ratatyöhön tai turvamiesmenettelyä käyttäen. Turvamiesmenettelyä eisaa käyttää raiteen suurimman nopeuden ollessa yli 140 km/h.Matkapuhelimen, muiden viestivälineiden ja erilaisten tietojen tallentimien käyttöratatyön suojaulottumassa on kielletty, ellei työtehtävän suorittaminen sitä erikseenvaadi. Tällöin turvallisuutta varmistetaan ko. henkilön lähellä toimivalla turvamiehellä.Liikkuminen ja työskentely sellaisissa tunneleissa, silloilla ja muissa paikoissa, joissaei ole riittävää väistö- tai näkemäaluetta, on sallittu vain kun liikenteenohjaus on antanutluvan ratatyöhön.Ratatyön suojaulottumassa työntekijän on käsimerkillä ilmoitettava havainneensa: lähestyvän liikkuvan kaluston turvamiehen antaman varoituksen liikkuvasta kalustostaKäsimerkki annetaan nostamalla toinen käsi pystyyn.1.1.2 Liikkuminen ja työskentely työkoneellaLiikkumisen tulee ensisijaisesti tapahtua ratatyön suojaulottuman ulkopuolella, kutenesimerkiksi huoltotiellä tai merkittyjä siirtymäreittejä pitkin. Radan saa ylittää vaintaso- ja eritasoristeyksissä.Liikkuminen ja työskentely työkoneella ratatyön suojaulottumassa on sallittu vain kunliikenteenohjaus on antanut luvan ratatyöhön.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 15<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Työkoneista on ohjeistettu tarkemmin mm. tämän ohjeen kohdassa 5, ”Työkoneidenturvallisuus”.1.2 Liikkuminen ja työskentely sähkö- taiturvalaitetiloissa1.2.1 SähkölaitetilatSähkölaitetiloilla tarkoitetaan tässä sähkökeskustiloja, muuntamoita, ohjaustiloja,akkuhuoneita, syöttöasemia ja vastaavia.Sähkötiloissa työskentely ja liikkuminen ovat luvanvaraisia. Kulkuluvan sähkötiloihinantaa sähkölaitteiston omistajan edustajana toimiva käytönjohtaja.<strong>Liikennevirasto</strong>n sähkölaitetilat ovat lukittuna <strong>Liikennevirasto</strong>n lukolla ja avaimetovat käytönjohtajan tai alueisännöitsijän hallinnassa. Kyseisten sähkötilojen käytönjohtajienyhteystiedot löytyvät <strong>Liikennevirasto</strong>n internet-sivuilta.Muiden kuin sähkölaitteiston kunnossapitäjän sähköalan henkilöiden täytyy saadalupa sähkölaitetilassa työskentelyyn tai siellä liikkumiseen laitteiston haltijalta taialueisännöitsijältä.Tehtävän työn turvallisuuden varmistamisesta on aina neuvoteltava sähkölaitteistonkäytönjohtajan kanssa.Muiden kuin sähköalan henkilöiden työskentelyssä sähkötiloissa on noudatettavastandardin SFS 6002 /1/ liitteen Z kohdan Z.2.3 - 2.4 vaatimuksia.Automaattisulakkeiden palautuksen, kuten sulakkeiden vaihto muutenkin, katsotaankuuluvaksi sähkötöihin kun virta-arvo ylittää 25A. Ennen toimenpiteen suoritustatäytyy kuitenkin olla selvää, mihin toimenpide vaikuttaa ja ettei juna- tai henkilöturvallisuusvoi mitenkään vaarantua sähköjen palauttamisen vuoksi.Ilmastointikoneiden kunnossapitäjät on opastettava/perehdytettävä standardin SFS6002 liitteen Z kohdan Z.2.3 - 4 mukaisesti tiloissa työskentelyyn. Tämä ei kuitenkaanoikeuta muuhun kuin ilmastointilaitteisiin ja niiden suoraan sähkösyöttöön liittyviintöihin.Jos määräaikaiset siivoustyöt teetetään sähkötiloissa ns. maallikolla, pitää hänetopastaa työn suorittamiseen standardin SFS 6002 liitteen Z kohdan Z.2.4 mukaan jatarvittaessa teettää siivoustyö sähköalan ammattihenkilön valvonnassa.1.2.2 TurvalaitetilatTurvalaitetiloilla tarkoitetaan tässä asetinlaitteen rele-, logiikka- ja virransyöttötilojasekä akkuhuoneita, varoituslaitekoppeja, ohjauskaappeja ja vastaavia.Turvalaitetiloissa työskentely ja liikkuminen ovat luvanvaraisia. Kyseisissä tiloissa ontyö-, sähkö- ja rautatieturvallisuuteen liittyviä vaaroja.


16 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Turvalaitetiloissa työskenteleminen kuuluu turvalaite- tai sähkökunnossapitäjän perehdytetyilleja opastetuille ammattihenkilöille. Muiden henkilöiden pääsystä turvalaitetilaanpäättää laitteiston haltija tai alueisännöitsijä.Turvalaitteisiin tehtäviin töihin edellytetään turvalaitepätevyyttä.Muiden kuin sähköalan henkilöiden työskentely sähkötiloissa on tehtävä standardinSFS 6002 liitteen Z kohdan Z.2.3 - 2.4 puitteissa.Jos määräaikaiset siivoustyöt teetetään laitetiloissa ns. maallikolla, pitää hänet opastaatyön suorittamiseen standardin SFS 6002 liitteen Z kohdan Z.2.4 mukaan sekätarvittaessa siivoustyö pitää suorittaa sähköalan ammattihenkilön valvonnassa.Laitteiden resetointioikeudet (laitetiloissa suoritettava) määrittää <strong>Liikennevirasto</strong>seuraavasti: Mikäli resetointitoimenpide on tehtävissä ilman mitään laiterakenteiden purkamista,tulee tehtävän suorittajalla olla vähintään turvalaitepätevyys.Kunnossapitäjän on toimitettava <strong>Liikennevirasto</strong>lle ja tarvittaessa päivitettävä henkilöpätevyydetkuvaava dokumentti, josta näkyy myös ohjeet eri resetointeihin sekämerkintä, kenellä turvalaitepätevistä henkilöistä on kyseiseen tehtävään annettu koulutusja opastus. Etänä suoritettavaan resetointiin pätee sama toimintatapa, pois lukien netoimenpiteet jotka on liikenteenohjaukselle valtuutettu kunkin järjestelmänosalta erikseen. Turvalaitejärjestelmäkohtaisen koulutuksen (dokumentoitu, joko kurssitetustitai työssäoppimisen kautta) saaneella turvalaitepätevällä henkilöllä on oikeudetkaikkeen turvalaitetyöhön tässä järjestelmässä.1.3 Henkilökohtaiset varusteet1.3.1 HenkilötunnisteJokaisella rautatiealueella työskentelevällä tulee olla näkyvillä henkilön yksilöiväkuvallinen tunniste (henkilökortti/henkilön tunniste). Tunnisteesta on käytävä ilmi,onko henkilö työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja.Henkilötunnisteessa tulee olla vähintään seuraavat tiedot: yrityksen nimi työntekijän nimi voimassa oleva ratatyöturvallisuuspätevyys Turva-tarralla tai vastaavallamerkinnälläRakennustyömaalla ja kunnossapitokohteessa työskentelevällä tulee lisäksi olla henkilötunnisteessaanhenkilökohtainen veronumero.Veronumeron tulee olla merkittynä henkilötunnisteeseen Työturvallisuuslain muutoksentultua voimaan siten, että ennen työturvallisuuslain muutoksen voimaantuloaaloitetuilla työmailla on kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa veronumeronsisältävä henkilötunniste voidaan ottaa käyttöön. Työturvallisuuslain muutoksenvoimaantulon jälkeen alkavilla työmailla veronumero on oltava tunnistekortissa hetityöskentelyn alkaessa


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)171.3.2 VaroitusvaatetusRautatiealueella tulee käyttää standardin SFS-EN 471 /3/ mukaista, CE-merkittyä,luokan 2 tai 3 varoitusvaatetusta.1.4.2013 alkaen oranssia väriä saa käyttää ainoastaan turvamiestehtävään määrätynhenkilön varoitusvaatetuksessa. Muissa tehtävissä oranssia vaatetusta ei 1.4.2013alkaen saa käyttää.1.3.3 Muut henkilönsuojaimetRatatyössä tulee kaikilla rautatiealueella liikkuvilla olla tehtävän edellyttämät vaatimuksettäyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet. Ratatyössä noudetaanhenkilönsuojaimien käytössä rakentamisen työturvallisuusmääräyksien mukaisia (VNa205/2009) /6/ vaatimuksia henkilönsuojainten käytössä.Työnantaja on vastuussa siitä, että sen henkilöstö käyttää työssään asianmukaisiahenkilönsuojaimia.<strong>Liikennevirasto</strong>lla on oikeus antaa sopimus-, lupa- tai urakkakohtaisia vaatimuksiahenkilönsuojainten käytöstä.© PohjoisrantaKuva: Jokaisella rautatiealueella työskentelevällä tulee olla henkilön yksilöivä kuvallinentunniste, varoitusvaatetus ja tehtävän edellyttämät vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaisethenkilönsuojaimet.


18 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)1.4 Sähkörata ja sähköturvallisuus1.4.1 SähkörataohjeetSuomessa <strong>Liikennevirasto</strong>n hallitsemalla sähköradalla käytössä oleva sähköistysjärjestelmäon 25 kV tai 2x25 kV.Sähköradalla työskentelevät henkilöt on perehdytettävä sähkörataan ja sitä koskeviinsähköturvallisuusmääräyksiin. Ratatyöturvallisuuskoulutuksessa annetaan perehdytyssähkölaitteistoon, jonka lisäksi urakoitsijan on annettava kohdekohtaista perehdytystätyöehtävien edellyttämässä laajuudessa.Sähkörataa koskevat ohjeet löytyvät <strong>Liikennevirasto</strong>n julkaisusta B22 ”Sähkörataohjeet”/2/.1.4.2 Pienin työskentelyetäisyys sähköradan jännitteisistä osistaTaulukko 1.Työntekijän pienin työskentelyetäisyys sähköradan jännitteisistä osistaTyöntekijäPienin työskentelyetäisyys25 kV jännitteisistä osistaPienin työskentelyetäisyyspaluujohtimestasivulla alapuolella sivulla alapuolellaSähköalan ammattihenkilöTehtävään opastettu henkilö1,5 m2,0 m1,0 m2,0 m0,5 m2,0 m 1)0,5 m2,0 m 1)1) Työskentely alle 2,0 m etäisyydellä paluujohtimesta on kielletty ilman sähkölaitteiston käytönjohtajan lupaa.Taulukko 2.Työkoneiden pienin työskentelyetäisyys sähköradan jännitteisistä osista.TyökonePienin työskentelyetäisyys25 kV jännitteisistäosistaPienin työskentelyetäisyyspaluujohtimestasivulla alapuolella sivulla alapuolellaNostokorkeuden rajoittimellavarustettu kiskoilla kulkevatyökone 1)2)4)5)6)3,0 m1,0 m2,0 m1,0 mNostokorkeuden rajoittimellavarustettu liikkuva tai siirrettäväkone 2)3)4)5)6)3,0 m1,5 m2,0 m1,5 mMuu liikkuva tai siirrettäväkone ilman nostokorkeudenrajoitinta 2)4)5)3,0 m2,0 m2,0 m2,0 mTarvittaessa työskentelyalue on rajattava tai merkittävä selvästi. Etäisyydet koskevatmyös kaikkia työssä käytettäviä välineitä ja taakkoja.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)19Taulukossa 2 mainittujen ehtojen on oltava samanaikaisesti voimassa.1) Kiskoilla kulkeva työkone, jonka liikkuvien osien (nosturi tms.) toiminta onviranomaisten hyväksymällä tavalla rajoitettu enintään 5,0 m korkeuteenkiskon selästä.2) Ennen työskentelyn aloittamista urakoitsijan on annettava työntekijöilleriittävä opastus, josta on kirjattu merkintä työmaapöytäkirjassa taivastaavassa.3) Rajoittimella varustetun työkoneen, joka ei kulje kiskoilla, ylintoimintakorkeus on 4,5 m kiskon selästä.4) Jos joissakin sähkörataan kohdistuvissa erityistöissä joudutaan alittamaantaulukon 2 vähimmäisetäisyydet 25 kV jännitteisistä osista japaluujohtimesta, tähän tulee saada kyseisen sähkölaitteiston käytönjohtajanlupa. Käytönjohtaja antaa tarkemmat ohjeet työn suorittajalle.5) Alueet, joilla ajolangan ripustuskorkeus on normaalia pienempi, merkitäänpylvääseen kiinnitettävällä kilvellä, jossa on teksti: ”Ajolangan korkeus alle6,0 m”.6) Rajoittimen toiminta on tarkastettava ennen työn aloittamista. Työkoneenhaltija vastaa siitä, että rajoitin on oikein mitoitettu, ja työstä vastaavanhenkilön on tarkistettava, että se on käytössä.1.4.3 Ilmoitus sähkötyöstäKaikista yli 1 kV sähköjärjestelmiin liittyvistä sähkötöistä (myös maadoituksiin liittyvistä)on ilmoitettava ennen töiden aloittamista käytönjohtajalle. Ilmoituksesta onselvittävä urakoitsijan sähkötöidenjohtajan yhteystiedot.Kuva: Esimerkki liikenteenohjauksen käyttöliittymästä: Miso TCS Haapamäki–Seinäjoki(osa). Sijainnin määrittelyssä on käytettävä liikenteenohjauksen käyttöliittymässänäkyviä tunnuksia.


20 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)1.5 Sijainnin määrittely rautatiealueellaSijainnin määrittelyä käsitellään tässä yhteydessä turvallisuuden kannalta ratatyöalueenja työntekijöiden paikantamiseen liittyen.Sijainnin oikealla määrittelyllä on rautatiejärjestelmän ja ratatyön turvallisuudenkannalta suuri merkitys. Määrittelyn onnistumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.Sijainti määritellään ilmoittamalla liikennepaikka tai liikennepaikkaväli, jota tarkennetaanratakilometritiedolla, sekä käyttäen liikenteenohjauksen käyttöliittymässänäkyviä tunnuksia, kuten vaihdeiden ja opastimien tunnuksia tai raidenumeroita..Esimerkiksi ” välillä Larvakytö–Syrjämäki, ratakilometri 338” tai"Opastimien E444 ja P494 välillä"Suunnan määrittelyssä on käytettävä liikennepaikkojen nimiä. Ilmansuuntia ei saakäyttää.Esimerkiksi ”Parkanosta Seinäjoen suuntaan”, ei ”Parkanosta pohjoiseen”.Sijainnin määrittämiseen ei saa käyttää matkustajille tarkoitettuja opasteita, kutenlaiturinumeroita.Sijainti on määriteltävä pistemäisesti ja/tai tunnusväliin perustuen.1.5.1 Pistemäinen sijaintiPistemäinen sijainti ilmoitetaan yhdellä liikenteenohjauksen käyttöliittymässä näkyvällätunnuksella tai ratakilometrillä. Pistemäisen sijainnin määrittelyssä pyritäänmahdollisimman suureen tarkkuuteen.Esimerkiksi:”Helsingin liikennepaikalla, vaihde V211””välillä Haapamäki-Pihlajavesi, ratakilometri 301+420".1.5.2 TunnusväliSijainti ilmoitetaan kahdella liikenteenohjauksen käyttöliittymässä näkyvällä tunnuksellatai kilometrimerkeillä.Esimerkiksi:”vaihteen V211 ja opastimen E702 välillä” tai”päättyvällä raiteella 704, rajana opastin E704”.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 21<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)1.6 Rautatieliikenteen tahallinenvaarantaminenRautatieliikenteen tahallista vaarantamista ovat: luvaton työskentely työkoneella tai ajoneuvolla liikennöidyn raiteen ratatyönsuojaulottumassa turvamiestehtävässä tapahtuva ohjeiden vastainen menettely työkoneen tai ajoneuvon liikkuminen tai työskentely ratatyön suojaulottumanvälittömässä läheisyydessä, siten että se aiheuttaa työkohdetta lähestyvänjunan hätäjarrutuksen rakentamiseen liittyvien materiaalien tai työvälineiden jättäminen liikennöidylleradalle rakentamiseen liittyvien materiaalien tai työvälineiden jättäminen radan läheisyyteensiten, että niitä käytetään liikennetuhotyöhön radan rakenteen tai varusteiden vaurioittaminen ja siitä ilmoittamatta jättäminen turvalaitteeseen tai muuhun rautatieliikennettä ohjaavaan laitteeseen muutoksentekeminen tai ko. laitteen ottaminen käytöstä pois ilman asiamukaistalupaa tai menettelyä radan jättäminen työn jälkeen rautatieliikennettä vaarantavaan kuntoon jaluovuttaminen takaisin liikenteelle turvallisuusmääräysten tai -ohjeiden toistuva vakava laiminlyöntiRakentamiseen liittyvien materiaalien tai työvälineiden jättämiseksi liikennöidylleradalle katsotaan myös ko. tarvikkeiden poiskuljetuksen ja varastoinnin laiminlyöntisiten, että niitä voidaan käyttää liikennetuhotyöhön.Lupa- ja sopimusehdoissa voidaan määrittää lisää rautatieliikennettä tahallisestivaarantavia tapauksia.Rautatieliikenteen tahallinen vaarantaminen oikeuttaa <strong>Liikennevirasto</strong>n taholta sopimuksenpurkamiseen tai luvan perumiseen. Jos rautatieliikenteen tahallisen vaarantamisenon aiheuttanut ratatyöstä vastaava tai turvamies, on <strong>Liikennevirasto</strong>lla oikeusmääräajaksi tai toistaiseksi kieltää kyseistä henkilöä toimimasta näissä tehtävissä.<strong>Liikennevirasto</strong>lla on myös oikeus näissä tapauksissa vaihtaa palveluntuottajan taimuun tahon (tai tämän aliurakoitsijan) turvallisuudesta vastuullinen henkilö kohteestatai poistaa rautatieliikennettä tahallisesti vaarantanut henkilö välittömästi työmaalta.1.7 Toiminta vaaratilanteessaMikäli henkilö havaitsee rautatiejärjestelmän turvallisuutta vaarantavan tekijän, hänenon ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vaaran torjumiseksi. Henkilön on myösryhdyttävä toimiin lisävahinkojen estämiseksi ja varoitettava muita alueella olevia.Liikennöinnin turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa on välittömästi otettava yhteysliikenteenohjaukseen ja keskeytettävä liikenne.


22 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)2 Turvallisuusjohtaminen2.1 <strong>Liikennevirasto</strong>n yleiset turvallisuusvaatimuksetTöissä on noudatettava <strong>Liikennevirasto</strong>n antamia turvallisuusohjeita sekä tarjouspyyntö-ja sopimusasiakirjoissa tai lupaehdoissa määriteltyjä turvallisuusvaatimuksia.<strong>Liikennevirasto</strong>n hankkeissa laadittaviin tilaajaan turvallisuuteen liittyviin asiakirjoihinon liitettävä rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavia tietoja ja turvallisuusvaatimuksia.Asiakirjojen laadinnassa on otettava huomioon hankkeiden aiheuttamatriskit rautatiejärjestelmän turvallisuudelle.Hankkeiden riskienarvioinneissa on otettava huomioon hankkeen aiheuttamat riskitrautatiejärjestelmän turvallisuudelle.Edellä mainitut velvoitteet on liitettävä mukaan myös ns. kolmannen osapuolen töidenlupaehtoihin.Hankkeen turvallisuuskoordinaattorin on huolehdittava osaltaan rautatiejärjestelmänturvallisuudesta toimeksiannon mukaisesti.Rautatiealueella tehtävissä töissä on osallistuttava <strong>Liikennevirasto</strong>n järjestämiin riskienhallinta-,turvallisuussuunnittelu- ja yhteensovituspalavereihin.2.2 Turvallisuussuunnittelu ja riskienhallintaPalvelutuottajan on ennen töiden aloittamista laadittava kirjallinen turvallisuussuunnitelma<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeen ”Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelmanlaatimisesta ja sisällöstä” /4/ mukaisesti. Turvallisuussuunnitelman osana tulee ollarautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma.Tähän turvallisuussuunnitelmaan liittyy myös keskeisten rautatieturvallisuutta uhkaavienriskien tunnistaminen. Rautatieturvallisuutta uhkaavia riskejä arvioidaan<strong>Liikennevirasto</strong>n turvallisuusriskien tunnistusmenetelmällä, joka on kuvattu mm.Tiehallinnon sisäisessä julkaisussa 38/2008 "Riskienarviointi rakennushankkeissaosana turvallisuuden varmistamista. Turvallisuusriskien tunnistamismenetelmä" /5/.Tehty riskienarviointi liitetään osaksi turvallisuussuunnitelmaa.Palveluntuottajan on osallistuttava <strong>Liikennevirasto</strong>n tai kohteen päätoteuttajan järjestämiinriskienhallinta- ja turvallisuussuunnittelupalavereihin.Turvallisuussuunnitelmissa, vaarallisten töiden ja työvaiheiden suunnittelussa (VNa205/2009, liite 2, /6/) ja muissa turvallisuuteen liittyvissä suunnitelmissa on otettava


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 23<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)huomioon rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen; sekä työn vaarat rautatiejärjestelmälleettä rautatieliikenteen aiheuttamat vaarat itse työnteolle.Työmaa-alueen käyttöä koskevassa työmaasuunnitelmassa on kuvattava kuinka työmaantoiminnot ja työt erotetaan liikennöidyistä raiteista ja kuinka turvalliset työskentelyetäisyydetsähköradasta varmistetaan. Työmaasuunnitelmassa esitetään keskeistentyökoneiden ja laitteiden turvalliset työskentely- ja liikkumisetäisyydet liikennöidyistäraiteista. Työmaasuunnitelmassa on esitettävä työmaan materiaalien jajätteiden varastojärjestelyt, ottaen huomioon riski materiaalin käyttämisestä ilkivallanvälineenä.Rautatieturvallisuutta koskevassa suunnitelmassa pitää soveltuvin osin esittää yleisetrautatieliikenteen turvallisuusjärjestelyt ja -toimenpiteet.Turvalaitokseen kytkemättömien ja sen normaaleista toiminnoista ja ilmaisuistapoikkeavien ratarakenteiden ja turvalaitteiden käytöstä on laadittava kirjallinen liikenneturvallisuussuunnitelma,jossa kuvataan kohteen rakenne, vaikutukset liikenteeseenja käytössä olevaan järjestelmään, kohteen käyttöä koskevat ohjeet ja muut menettelyt.Suunnitelmassa kuvattavia asioita voivat olla esim. työnaikaiset raide- javaihdenumerot, kohteen avainten säilytys ja luovutus ym. Liikenneturvallisuussuunnitelmastaon ennen töiden aloittamista saatava lausunto ko. alueen liikenteenohjaukselta.2.3 TurvallisuusjohtaminenPalveluntuottajan tulee laatia työntekijöilleen työtä koskeva turvallisuusohje, jossa onotettu huomioon myös rautatiejärjestelmän turvallisuus.Turvallisuusohje on toimitettava <strong>Liikennevirasto</strong>n valvojille tiedoksi.Turvallisuuspalavereissa on käsiteltävä rautatieliikennettä koskevat turvallisuus- jariskienhallinta-asiat.Rakennushankkeessa tai muussa toimeksiannossa tulee olla ajan tasalla oleva luetteloratatyömaalla työskentelevistä yrityksistä ja heidän työntekijöistään. Luettelostatulee ilmetä myös henkilöstön pätevyydet ja työmaahan perehdyttämisen toteuttaminen(ajankohta ja toteutustapa).Työssä käytettävien koneiden ja laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeissa on tarvittaessaannettava ohjeita myös rautatiealueella työskentelyyn.Ratatyökaluston hyväksymis- ja määräaikaiskatsastusasiakirjojen on oltava käytettävissätyömaalla. Työkoneiden osalta tulee olla saatavilla konekohtaiset tiedot turvallisestatyöskentelyetäisyydestä liikennöidystä raiteesta.


24 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)2.4 <strong>Liikennevirasto</strong>n valvojien pitämätturvallisuuspalaverit<strong>Liikennevirasto</strong>n edustaja pitää palveluntuottajan kanssa ennen turvallisuuspalaverin(turvallisuuden aloituspalaveri) ennen toimeksiannon aloittamista. Palaverissa <strong>Liikennevirasto</strong>nedustaja varmistaa, että palveluntuottaja on tehnyt riittävät turvallisuussuunnitelmatja -ohjeet, sekä muut valmistelut turvallisuuden suhteen ja ettätyöt voidaan aloittaa vaarantamatta rautatiejärjestelmän tai työmaalla työskentelevienturvallisuutta.<strong>Liikennevirasto</strong>n edustajilla on oikeus pitää toimeksiannon aikana turvallisuuspalavereja(turvallisuuden valvontapalaverit) palveluntuottajan kanssa.<strong>Liikennevirasto</strong>n edustaja pitää ennen toimeksiannon loppumista palveluntuottajankanssa turvallisuuspalaverin (turvallisuuden päätöspalaveri), jossa käydään läpi toimeksiannonriskienhallinta- ja turvallisuustoiminta. Palaverissa käydään läpi turvallisuuspoikkeamatja toteutuneet rautatieturvallisuusriskit sekä mahdolliset jäännösriskitrautatiejärjestelmän turvallisuudelle.<strong>Liikennevirasto</strong>n edustaja laatii päätöspalaverin ja toimeksiannon aikana saatujenturvallisuustietojen perusteella turvallisuus- ja riskienhallintayhteenvedon. Tämäyhteenveto liitetään toimeksiannon vastaanottopöytäkirjan tai vastaavan asiakirjanliitteeksi. Yhteenveto toimitetaan myös <strong>Liikennevirasto</strong>n rautatietoimintojen turvallisuuspäällikölleja toimialan turvallisuusvastaavalle.Turvallisuuden päätöspalaveriin on palveluntuottajan toimitettava kirjallinen yhteenvetourakassa sattuneista turvallisuuspoikkeamista sekä niihin liittyneistä turvallisuustoimenpiteistä,listauksen turvallisuuteen liittyneistä riskeistä sekä tiedot MVRmittaustentuloksista. Yhteenvedossa voi esittää myös turvallisuustoimintaan liittyviäparannus- ja kehitysehdotuksia.<strong>Liikennevirasto</strong>n edustaja antaa turvallisuuden päätöspalaverissa palveluntuottajalletarvittaessa palautetta turvallisuustehtävien hoitamisesta.2.5 Turvallisuusseuranta<strong>Liikennevirasto</strong>n nimeämät valvojat ja turvallisuusorganisaatio tekevät työmailla jatyökohteissa turvallisuusvalvontaa ja -kierroksia. <strong>Liikennevirasto</strong>n valvojilla ja turvallisuusorganisaatiollaon myös oikeus osallistua työmaalla tapahtuviin muihin turvallisuustarkastuksiinja -kierroksiin.<strong>Liikennevirasto</strong>n valvojilla ja turvallisuusorganisaatiolla on oikeus pyytää nähtäväksikohteeseen liittyvät turvallisuusdokumentit, kuten esimerkiksi turvallisuussuunnitelmatja -ohjeet, muut turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, tarkastuspöytäkirjat, pätevyys-ja henkilöluettelot, Rt- ja Lr-ilmoitukset, turvallisuuspoikkeamatiedot ja riskienarvioinnitsekä työmaapäiväkirjat.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 25<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)<strong>Liikennevirasto</strong>n valvojilla ja turvallisuusorganisaatiolla on oikeus tarkistaa henkilöidenturvallisuus- ja työpätevyydet, sekä kelpoisuudet ja tehdä sopimustenmukaistapäihdevalvontaa.Päätoteuttaja vastaa työturvallisuuteen liittyvästä tarkastustoiminnasta työmaalla jatyökohteissa. Työmaalla tehtävissä turvallisuuteen liittyvissä tarkastuksissa on seurattavamyös rautatieturvallisuutta sekä mahdollisia vaaroja rautatiejärjestelmälle.Työmaan turvallisuustason mittaukseen (MVR-mittaukseen) kuuluu tarvittaessa rautatieturvallisuuttakoskeva lisäosio. Tästä menettelystä sovitaan erikseen urakka- taityömaakohtaisesti.Työmaapäiväkirjaan on kirjattava keskeiset rautatieturvallisuuteen liittyvät tiedot jatapahtumat, kuten turvallisuuspoikkeamat.2.6 Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen jatilastointi<strong>Liikennevirasto</strong> edellyttää, että rautatiealueella työskentelevä palveluntuottaja seuraaja käsittelee urakkaan liittyviä turvallisuuspoikkeamia. Turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisessanoudatetaan <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjetta ”Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminenja käsittely rautatietoiminnoissa”. /7/Palveluntuottajan on ilmoitettava vakavista turvallisuuspoikkeamista (kuten onnettomuus,tapaturma) tai rautatiejärjestelmälle sattuneista turvallisuuspoikkeamista<strong>Liikennevirasto</strong>n edustajalle (rakennushankkeissa turvallisuuskoordinaattorille)mahdollisimman nopeasti.Rautatieliikenteelle kohdistuneesta turvallisuuspoikkeamasta on välittömästi ilmoitettavaliikenteenohjaukseen ja laadittava <strong>Liikennevirasto</strong>n edustajan sitä pyytäessäkirjallinen selvitys ohjeen ”Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely rautatietoiminnoissa”mukaisesti.Vastaavat velvoitteet turvallisuuspoikkeamien ilmoittamisesta kuuluvat myös yrityksilletai yhteisöille, jotka työskentelevät rautatiealueella <strong>Liikennevirasto</strong>n myöntämälläluvalla. Lupaehdoissa voidaan antaa tarkempia ohjeita ja määritellään se taho, jolleturvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan.2.7 OnnettomuusvarautuminenPalveluntuottajan on varauduttava onnettomuus- ja vaaratilanteita varten ja huolehdittavariittävästä ensiapu- ja pelastusvalmiudesta.Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä kouluttamisesta, ohjeistamisesta japerehdyttämisestä onnettomuustilanteiden varalle.


26 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Tämän lisäksi palveluntuottajaa voidaan velvoittaa ylläpitämään kunnossapito- jamuiden sopimusten mukaista valmiutta, kalustoa ja materiaalia sekä päivystys- jahälytysjärjestelmiä.


28 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessäon oltava opastettuja tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin säädöksiin,vaatimuksiin ja ohjeisiin standardin SFS 6002 mukaisesti.Ratatyöstä vastaavan kelpoisuuden määrittelee Liikenteen turvallisuusvirasto määräyksessä”Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat” /8/.3.3 Pätevyyksien voimassaoloPätevyyksille määritellyt voimassaoloajat sekä toimenpiteet pätevyyksien vanhennuttuakerrotaan pätevyyksien tarkempien määrittelyiden yhteydessä.Pätevyydet, joille on määritelty määräaikainen voimassaolo, ovat voimassa vanhenemisvuodenloppuun. Pätevyys on kerrattava (esim. kertauskoulutuksella) viimeisenvoimassaolovuoden aikana.Jos henkilö on ollut poissa yli vuoden pätevyyden oikeuttamista tehtävistä eikä pätevyysole vanhentunut, työnantajan tai koulutuslaitoksen järjestämä perehdyttäminentehtäviin riittää pätevyyden ylläpitämiseen. Perehdyttämisestä on laadittava dokumentti.3.4 Pätevyyksien valvonta ja seuranta<strong>Liikennevirasto</strong>n nimeämillä valvojilla ja turvallisuusorganisaatiolla on oikeus valvoapätevyyksiä ja pyytää selvityksiä pätevyyksien voimassaolosta.Työnantajan tulee huolehtia oman henkilöstönsä ja alihankkijoiden pätevyyksistä.Päätoteuttajan tulee valvoa pätevyyksien voimassaoloa.Työnantajan tulee pitää yllä rekisteriä henkilöstönsä turvallisuuskoulutuksesta jamyönnetyistä pätevyyksistä ja antaa tarvittaessa rekisteritietoja <strong>Liikennevirasto</strong>lle.Työnantajan tehtäviin kuuluu myös pätevyyksien voimassaolon seuranta ja kertauskoulutuksienjärjestäminen. Työnantajan tehtävänä on myös huolehtia terveydentilanseurannasta ja määräaikaisen terveystarkastuksen järjestämisestä niiden pätevyyksienosalta, joihin liittyy näitä vaatimuksia.3.5 Yleiset pätevyysvaatimukset rautatiealueellatyöskentelevilläRautatiealueella työskentelevällä tulee olla työn edellyttämä terveydentila, pätevyydetja ammattitaito.Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla tässä ohjeessa mainittujen tehtävien edellyttämienpätevyyksien lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston ja muiden viranomaistenvaatimat kelpoisuudet ja pätevyydet.Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla voimassa oleva työturvallisuuskortti.Tie- ja katualueella sekä muilla vastaavilla tieliikennealueilla tehtävissä töissä palveluntuottajanhenkilöstöllä tulee olla tarvittavat Tieturva-pätevyydet 1.4.2013 mennessä.Tie- ja katualueella tehtäviksi töiksi luetaan tasoristeyksen kunnossapito, tasoristeyskannenvaihto ja lumityöt sekä muut vastaavat tehtävät.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 29<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Tieturva-pätevyysvaatimus toimittaessa tieliikenteen ohjaajana tasoristeyksessä (ks.<strong>TURO</strong> 7.3) on voimassa 16.4.2012 alkaen.Tulitöitä tekevillä henkilöillä tulee olla työn edellyttämä tulityökortti.<strong>Liikennevirasto</strong>lla on oikeus perua tässä ohjeessa kohdassa 3.6 mainitut pätevyydetjos: pätevyyden myöntämiseen liittyvät tiedot ovat olleet virheellisiä tai puutteellisia pätevyyksiä on myönnetty <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeiden vastaisesti pätevyyden myöntäjällä ei ole ollut myöntämisoikeutta pätevyyden saanut henkilö on toiminnallaan aiheuttanut rautatieliikenteeseenkohdistuneen onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen henkilö on rikkonut toistuvasti <strong>Liikennevirasto</strong>n turvallisuusohjeitaTieturva-pätevyysvaatimukset on kuvattu <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeessa Liikenne tietyömaalla- Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet (<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita1/2011).3.6 Yksityiskohtaiset pätevyysvaatimukset3.6.1 Ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva)Tehtävät, joissa edellytetään ratatyöturvallisuuspätevyyttä: liikkuminen radalla ratatyö rautatiejärjestelmän turvallisuuteen tai liikenteenohjaukseen liittyviin laitteisiinja rakenteisiin kohdistuvat työtPeruskoulutus: ei peruskoulutustaTyökokemus: ei työkokemustaSuunnattu koulutusRatatyöturvallisuuspätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettavakoulutuslaitoksen järjestämä ratatyöturvallisuuskoulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: perustiedot rautatiejärjestelmästä perustiedot sähköradasta rautatiealueella tapahtuvan työskentelyn vaarat ja työskentelyolosuhteet oman ja muiden turvallisuuden varmistaminen työskentelyssä rautatiealueella liikkumisesta ja työskentelystä annetut turvallisuusmääräyksetja -ohjeet toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissaVoimassaoloRatatyöturvallisuuspätevyys on voimassa viisi vuotta. Pätevyyden ylläpito tapahtuukertauskoulutuksella viiden vuoden välein. Pätevyyden ylläpitämiseksi on työskenneltäväradanpitoon liittyvissä tehtävissä vähintään 14 vuorokautena kalenterivuodenaikana.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 31<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.3 Turvamiespätevyys (T-mies)Tehtävät, joissa edellytetään turvamiespätevyyttä: toiminta turvamiehenä tasoristeyksen turvaamistyöPeruskoulutus: ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva) tasoristeyksessä tieliikenteen ohjaamisen yhteydessä Tieturva 1 -pätevyysTyökokemus: vähintään kolmen kuukauden työkokemus ratatyöstäSuunnattu koulutusTurvamiespätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava koulutuslaitoksenjärjestämä turvamieskoulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: turvamiestyöskentelystä annetut määräykset ja ohjeet keskeiset turvallisuusmenettelyt työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen turvaamistyö vaaratilanteissa tasoristeyksen turvaaminenTerveydentilaLiikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräyksen ”Terveydentilavaatimuksetja terveystarkastukset (TEV)" /9/ mukainen terveydentila.VoimassaoloTurvamiespätevyys on voimassa viisi vuotta. Pätevyyden ylläpito tapahtuu kertauskoulutuksellaviiden vuoden välein. Pätevyyden ylläpitämiseksi on työskenneltäväturvamiestehtävissä vähintään seitsemänä vuorokautena kalenterivuoden aikana.


32 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.4 Hiontapätevyys (Hionta)Tehtävät, joissa edellytetään hiontapätevyyttä: kiskomateriaalin ja vaihteiden hiontatyötPeruskoulutus: levyseppähitsaajan ammattitutkinto tai vastaava koulutus tulityökorttiTyökokemus: vähintään kuuden kuukauden työkokemus ja ohjattua harjoittelua radan päällysrakennetöissäkohdistuen kiskoihin ja/tai vaihteisiinSuunnattu koulutusHiontakelpoisuuden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava koulutus,joka sisältää seuraavat asiat: perustiedot radan rakenteista perustiedot kiskomateriaaleista perustiedot vaihdetekniikasta kiskohiontaa koskevat määräykset ja ohjeetVoimassaoloHiontapätevyys on voimassa toistaiseksi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 33<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.5 Hitsauspätevyys (Hitsaus)Tehtävät, joissa edellytetään hitsauspätevyyttä: kiskojen hitsaustehtävätHitsauspätevyys tulee olla erikseen: kunnostushitsaukseen kaarijatkoshitsaukseen termiittihitsaukseen leimuhitsaukseenPeruskoulutus: levyseppähitsaajan ammattitutkinto tai vastaava koulutus tulityökorttiTyökokemus: vähintään kuuden kuukauden työkokemus ja ohjattua harjoittelua radan päällysrakennetöissäkohdistuen kiskoihin ja vaihteisiinSuunnattu koulutusHitsauspätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava koulutus,joka sisältää seuraavat asiat: perustiedot radan rakenteista kiskomateriaalien perustiedot, kiskohitsauksen ja vaihdetekniikan teoriatiedot koulutus kunnostus-, kaarijatkos- ja termiittijatkoshitsaukseen sekä leimuhitsaukseen näyttökoe, jonka vastaanottaa hitsausluokkakokeiden valvojan pätevyydenomaava henkilöVoimassaoloPätevyys on voimassa kaksi vuotta. Pätevyyden ylläpito tapahtuu hitsaajan pätevyyskokeellakahden vuoden välein. Pätevyyden ylläpitämiseksi ei hitsaajan työssä saaolla yli kuuden kuukauden yhtäjaksoista taukoa.


34 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.6 Hitsausmestarin pätevyys (Hitsm)Tehtävät, joissa edellytetään hitsausmestarin pätevyyttä: raiteiden ja vaihteiden hitsausteknisestä työstä vastaaminen, työn tarkastaminenja liikennekelpoisuuden toteaminen.Peruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan tutkinto (vähintään teknikko) tulityökorttiTyökokemus: vähintään kahden vuoden työkokemus radan ja vaihteiden kunnossapito- jarakennustöistä. Työkokemuksen tulee sisältää ohjattua harjoittelua eri hitsausmenetelmillä.Henkilöllä, jolla ei ole edellä mainittua peruskoulutusta, on oltava vähintään neljänvuoden monipuolinen työkokemus radan päällysrakenteen rakennus- ja kunnossapitohitsaustöistä.Suunnattu koulutusHitsausmestarikelpoisuuden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettavahitsaustöihin suunnattu koulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: kiskoja sekä muuta päällysrakennetta koskevat määräykset ja ohjeet ratatöissä käytettävät hitsausmenetelmät ja kiskojen hitsaustekniset ominaisuudetVoimassaoloHitsausmestarin pätevyys on voimassa toistaiseksi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 35<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.7 Kiskomateriaalin ultraäänitarkastajan pätevyys (Ultra)Tehtävät, joissa edellytetään kiskomateriaalin ultraäänitarkastajan pätevyyttä: raiteen ja vaihteiden ultraäänitarkastusPeruskoulutus: tehtävään soveltuva alan perustutkintoTyökokemus: vähintään kuuden kuukauden työkokemus ja ohjattua harjoittelua kokeneenultraäänitarkastajan valvonnassaSuunnattu koulutusKiskomateriaalin ultraäänitarkastajakelpoisuuden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästisuoritettava koulutus, joka sisältää seuraavat asiat: raiteen ja vaihteiden materiaalin ja tyypillisten vikojen tunteminen kiskomateriaalin ultraäänitarkastusta koskevat määräykset ja ohjeet laitekoulutusVoimassaoloPätevyys on voimassa viisi vuotta. Pätevyyden ylläpito tapahtuu menetelmäkohtaisellapätevyyskokeella viiden vuoden välein. Pätevyyden ylläpitämiseksi ei ultraäänitarkastuksessasaa olla yli kuuden kuukauden yhtäjaksoista taukoa.


36 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.8 Maarakennuspätevyys (Maa)Tehtävät, joissa edellytetään Maarakennuspätevyyttä: radan alus - ja pohjarakennetyöstä vastaaminen ja työn tarkastaminenPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan tutkinto (vähintään rakennusmestari).Työkokemus: vähintään kahden vuoden monipuolinen työkokemus ja ohjattua harjoitteluaradan alus- ja pohjarakenteen maarakennustöistä.Henkilöllä, jolla ei ole edellä mainittua peruskoulutusta, on oltava vähintään neljänvuoden monipuolinen työkokemus radan maarakennustöistä.Suunnattu koulutusMaarakennuspätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava maarakennustöihinsuunnattu koulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: perustiedot raiteista, sähköradasta ja turvalaitteista rautateiden maarakennusohjeet ja määräykset maarakennustyön vaikutus raiteen liikennöimiskelpoisuuteenVoimassaoloMaarakennuspätevyys on voimassa toistaiseksi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 37<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.9 Päällysrakennepätevyys (Pääl)Tehtävät, joissa edellytetään Päällysrakennepätevyyttä: radan päällysrakennetöistä vastaaminen radan päällysrakenteen liikennekelpoisuuden arviointi, tarkastaminen ja hyväksyminenrakennus-, asennus- tai huoltotyön jälkeen käyttöön otettavaksiPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan tutkinto (vähintään teknikko tai rakennusmestari)Työkokemus: vähintään kolmen vuoden monipuolinen ratatyökokemus ja ohjattua harjoitteluapäällysrakennetöissäTyökokemuksen tulee sisältää vaihteiden asennustöitä sekä jatkuvakiskorakenteeseenliittyviä rakentamis- tai kunnossapitotöitä. Henkilöllä, jolla ei ole edellämainittua peruskoulutusta, on oltava vähintään kuuden vuoden monipuolinen työkokemusratatöistä.Suunnattu koulutusPäällysrakennepätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava päällysrakennetöihinsuunnattu koulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: radan päällysrakennetta koskevat määräykset ja ohjeet perustiedot raiteesta ja sen komponenteista, tukikerroksesta, raiteen geometriastasekä päällysrakenteen merkityksestä liikenneturvallisuudelle raiteen ja liikkuvan kaluston vuorovaikutus päällysrakenteen rakentamisessa ja kunnossapidossa sallitut työmenetelmät päällysrakenteen, tukikerroksen ja geometrian kunnossapitotoimenpiteet vaihteiden rakenneosat, varusteet ja asennus päällysrakennetöihin liittyvät turvalaite- ja sähköratatöiden yleiset perusteetVoimassaoloPäällysrakennepätevyys on voimassa toistaiseksi.


38 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.10 Sillanrakennuspätevyys (Silta)Tehtävät, joissa edellytetään Sillanrakennuspätevyyttä: rautateihin liittyvien siltojen rakennustyöstä vastaaminen ja työn tarkastaminenPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan tutkinto (vähintään rakennusmestari)Työkokemus: vähintään kahden vuoden työkokemus ja ohjattua harjoittelua rautateihin liittyviensiltojen rakennus- tai tarkastustyössäHenkilöllä, jolla ei ole edellä mainittua peruskoulutusta, on oltava vähintään neljänvuoden monipuolinen työkokemus rautatiesiltojen rakennus- tai tarkastustöistä.Suunnattu koulutusSillanrakennuspätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava rautateihinliittyvien siltojen rakennus- ja tarkastustöihin suunnattu koulutus.Koulutuksen tulee sisältää seuraavat asiat: perustiedot raiteista, sähköradasta ja turvalaitteista rautateihin liittyvien siltojen rakentamiseen ja tarkastamiseen liittyvät määräyksetja ohjeet rautateihin liittyvien siltojen rakentamistöiden vaikutus raiteen liikennekelpoisuuteenVoimassaoloSillanrakennuspätevyys on voimassa toistaiseksi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 39<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.11 Turvalaitepätevyys (Tur/as)Tehtävät, joissa edellytetään Turvalaitepätevyyttä: käytössä olevien turvalaitteiden asennustyöt turvalaitteisiin kohdistuvat huollot ja viankorjauksetPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan perustutkinto tai kiskoliikenteen turvalaiteasentajanammattitutkintoTyökokemus: vähintään kahden vuoden työkokemus ja ohjattua harjoittelua turvalaitetöissä sähköisten turvalaitteiden osalta noudatetaan sähköturvallisuuslakia410/1996 ja sen alaista kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 516/1996muutoksineenSuunnattu koulutusTurvalaitepätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava koulutus,joka sisältää seuraavat asiat: radan turvalaitteita koskevat määräykset ja ohjeet töiden vaikutus laitteiden toimintaan ja liikennöintiin käytännön asennustyön, vianetsinnän ja -korjauksen valmius kohdelaitteissaVoimassaoloTurvalaitepätevyys on voimassa toistaiseksi.


40 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.12 Turvalaitetarkastajan pätevyys (Tur/tark)Tehtävät, joissa edellytetään Turvalaitetarkastajan pätevyyttä: turvalaitteiden rakentamistöiden ja laajojen muutostöiden käyttöönottotarkastusja hyväksyntäPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan perustutkinto tai Kiskoliikenteen turvalaiteasentajanammattitutkintoTyökokemus: vähintään kahden vuoden työkokemus hyväksytysti suoritetun suunnatunkoulutuksen jälkeen turvalaitteiden suunnittelu-, asennus-, tai kunnossapitotöistä.Suunnattu koulutusTurvalaitetarkastajan pätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettavakoulutus, joka sisältää seuraavat asiat: radan turvalaitteita koskevat määräykset ja ohjeet töiden vaikutus laitteiden toimintaan ja liikennöintiin käytännön asennustyön, vianetsinnän ja -korjauksen valmius kohdelaitteissa turvalaitteiden toimintalogiikka, komennot ja ilmaisut yksityiskohtaisestiVoimassaoloTurvalaitetarkastajan pätevyys on voimassa toistaiseksi.Pätevyys on laite- tai järjestelmäkohtainen. Työnantaja määrittelee ja kirjaa pätevyydetlaite- tai järjestelmäosakohtaisesti.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 41<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.13 Vaihdepätevyys (Vaihde)Tehtävät, joissa edellytetään Vaihdepätevyyttä: vaihteiden korjaus ja tarkastusPeruskoulutus: tehtävään soveltuva teknisen alan perustutkintoTyökokemus: vähintään kahden vuoden työkokemus ja ohjattua harjoittelua vaihteisiin liittyvissärakennus- tai kunnossapitotöissä sähköisten vaihteen osien osalta noudatetaan sähköturvallisuuslakia410/1996 ja sen alaista kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 516/1996muutoksineenSuunnattu koulutusVaihdepätevyyden saamiseksi henkilön on hyväksyttävästi suoritettava koulutus, jokasisältää seuraavat asiat: vaihteita ja niiden asennusta koskevat määräykset ja ohjeet töiden vaikutus laitteiden toimintaan ja rautatieliikenteeseen käytännön asennustyön, vianetsinnän ja -korjauksen valmius kohdelaitteissaVoimassaoloVaihdepätevyys on voimassa toistaiseksi.


42 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.6.14 Ratatyöstä vastaavan osaamisvaatimukset valtion rataverkollaSen lisäksi, mitä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä ”Rautatiejärjestelmänliikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat” määrätään, on valtion rataverkollatyöskentelevän ratatyöstä vastaavan täytettävä seuraavat vaatimukset:Osaaminen: Voimassa oleva Ratatyöturvallisuuspätevyys ennen koulutusta.Suunnattu koulutus:1. Ratatyön suunnitteluprosessi ja siihen liittyvät menettelyt turvallisuussuunnitelmat ja riskienarvioinnit ennakkosuunnitelma ja ETJ-järjestelmä Ratatyö- ja Liikenteen rajoite -ilmoitukset2. Viestintä ratatyössä Raili-järjestelmä Viestintäohje3. Ratatyön suojaaminen liikenteenohjauksen piirissä ratatyöalueen rajaaminen ja merkitseminen ratatyöalueen suojaaminen4. Työskentely sähköradalla varoetäisyydet työkoneiden työskentely sähköradan läheisyydessä toiminta sähköradan vaurio- ja onnettomuustilanteessa yleistiedot jännitekatkomenettelyssä5. Työkoneiden liikkuminen ja käyttö ratatyöalueella turvalliset nousupaikat työpaikan sisäiset liikennöintisäännöt radan ylittäminen työkoneiden työskentelyalueiden määrittäminen työkoneiden turvallinen etäisyys liikennöidyn raiteen ratatyön suojaulottumasta turvamiesmenettely työkoneiden käytön yhteydessä6. Turvamiesmenettely turvamiesmenettelyn käyttö turvamiehen nimeäminen tehtäväänKoulutuksessa on varmistettava edellä mainittujen tehtävien osaaminen käytännönharjoituksissa.Edellä mainittu suunnatun koulutuksen asiasisältö on esitetty yleisellä tasolla. Ratatyöstävastaavan koulutusta antavien oppilaitosten on toimitettava tarkempi kuvauskoulutuksen sisällöstä <strong>Liikennevirasto</strong>lle. Oppilaitoksen antamassa todistuksessa onoltava erillinen maininta tämän asiasisällön opetuksesta ja pätevyydestä toimia ratatyöstävastaavana valtion rataverkolla.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 43<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.7 PerehdyttäminenPalveluntuottajan tai muun rautatiealueella työskentelevän tahon tulee perehdyttäähenkilökuntansa ja muut työmaalla työskentelevät työmaahan ja työmaan olosuhteisiinliittyviin vaaroihin ennen töiden aloittamista. Perehdyttämisen aiheisiin kuuluvattällöin mm. rautatiealueen työskentelyolosuhteet ja rautatiealueella työskentelynriskit sekä työskentelyyn liittyvät <strong>turvallisuusohjeet</strong>. Perehdyttämisen yhteydessäkäydään läpi työtä tai työmaata varten laaditut turvallisuussuunnitelmat, riskienarvioinnitsekä työvaihesuunnitelmat. Samalla on huolehdittava työn aikana tarvittavastalisäperehdyttämisestä.Perehdyttämisestä tulee tehdä kirjallinen dokumentti, josta ilmenee perehdyttämisenlaajuus, laatu, ajankohta sekä perehdyttämiseen osallistuneet. Perehdyttämiseenliittyvät dokumentit on oltava työmaalla.Palveluntuottajan henkilökunnan on osallistuttava tilaajan tai päätoteuttajan järjestämiinperehdyttämistilaisuuksiin.3.8 Poikkeusluvat ja korvaavuudet3.8.1 Liikenteenohjaajat ja junahenkilökuntaLiikenneturvallisuustehtävissä toimivat henkilöt saavat liikkua rautatiealueella työtehtävienniin edellyttäessä.3.8.2 VierailijatRautatiealueella saa vierailla vain työtehtäviin liittyvissä asioissa. Vierailijalla onoltava isäntä, joka vastaa vieraan turvallisuusperehdyttämisestä ja huolehtii hänenturvallisuudestaan.Vierailijoilla pitää olla määräystenmukaiset varoitusvaatteet ja muut henkilönsuojaimet.Isäntä vastaa suojaimien hankinnasta ja käytöstä.3.8.3 TavarantoimittajatKertaluontoisessa työtehtävässä, kuten tavarantoimituksissa tai nosturin tekemässäyksittäisessä nostotyössä ei kuljettajalta vaadita Turva- tai Laituri-pätevyyttä.Kuljetuksen tai työn tilaaja vastaa kuljettajan perehdyttämisestä työkohteen olosuhteisiinja rautatiealueella noudatettaviin turvallisuuskäytäntöihin. Tilaaja vastaa siitä,että työssä noudatetaan turvallisuusvaatimuksia ja -menettelyjä eikä vaaranneta rautatieliikenteenturvallisuutta.Kuljetus- ja työtapahtuman yhteydessä kone tai ajoneuvo tai mikään niiden osa ei saajoutua liikennöidyn raiteen ratatyön suojaulottuman sisään.


44 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)3.8.4 Työkokemuksen ja tehtävien vaikutus pätevyyden muodostumiseen<strong>Liikennevirasto</strong>n Väylätekniikkaosasto voi myöntää hakemuksen perusteella kirjallisenpoikkeusluvan tämän ohjeen vaatimuksiin.Poikkeusluvan kohteita ovat mm: peruskoulutuksen korvaaminen työkokemuksella tai muulla koulutuksella pakollisen työkokemusajan lyhentäminen suunnatun koulutuksen korvaaminen työkokemuksella ja muulla koulutuksella pätevyysvaatimusten lieventäminen työ- tai työmaakohtaisesti3.8.5 Ulkomailla hankittu pätevyys ja työkokemus<strong>Liikennevirasto</strong> arvioi tapauskohtaisesti ulkomailla hankitun työpätevyyden ja työkokemuksenvastaavuuden <strong>Liikennevirasto</strong>n työpätevyysvaatimuksiin.3.8.6 Metsätyöt, vesakoiden raivaus, kiinteistöjen ylläpito ym.<strong>Liikennevirasto</strong>a edustava vastuullinen rataisännöitsijä tai <strong>Liikennevirasto</strong>n kunnossapidonaluepäällikkö voi myöntää kirjallisen luvan suorittaa yksittäinen metsätyö,vesakonraivaus, kiinteistön korjaus- tai ylläpitotyö ilman kohdan 3.6.1 ratatyöturvallisuuspätevyyttä,jos työ ei ole kohdan 4 mukaista ratatyötä työskentely tapahtuu kokonaisuudessaan radan ulkopuolella ja työ ei voi millään tavoin vaarantaa rautatiejärjestelmän turvallisuutta.Lupa voidaan antaa vain yksittäistä työtä tai työkokonaisuutta varten.Luvassa on yksiselitteisesti kerrottava: kenelle lupa on myönnetty mitä työtä lupa koskee milloin työn saa suorittaa työn valvoja muut rajoitukset tai ehdotLuvan hakijalle on toimitettava perehdytysmateriaali. Myönnetyistä luvista on toimitettavakopio <strong>Liikennevirasto</strong>n rautatietoimintojen turvallisuuspäällikölle.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)454 RatatyöRATATYÖPROSESSIMitä olen tekemässä? Missä olen tekemässä? Mitä lupia tarvitsen?Liikenteenohjauksen lupa?(Trafi määräys ja <strong>TURO</strong> 4.4.1)KYLLÄEiTyö ratatyön suojaulottumassa?(<strong>TURO</strong>, liite 1)KYLLÄEiEi ole ratatyötä.Raiteen sn yli 140 km/h?(<strong>TURO</strong> 4.5.1)KYLLÄEiTURVAMIESMENETTELY(<strong>TURO</strong> 6)Nopeusrajoituksen ≤ 140 km/h asettaminenKiireellinen ratatyö?(<strong>TURO</strong> määritelmät ja 4.1.2)KYLLÄEnnalta suunniteltu ratatyö(<strong>TURO</strong> määritelmät ja 4.1.1)EiTurvallisuussuunnittelu(<strong>TURO</strong> 2.2)Ennakkosuunnitelma → ETJ(<strong>TURO</strong> 4.2.1)Ratatyöilmoituksen laadinta(<strong>TURO</strong> 4.2.2)KYLLÄLupa ratatyöhön(<strong>TURO</strong> 4.4.1 ja Viestintäohje)RATATYÖKirjautuminen Railijärjestelmään(<strong>TURO</strong> 4.4.2 ja Viestintäohje)Voidaan lisäksi käyttää turvamiehiäIlmoitus ratatyön päättymisestä.Jäikö rajoitteita?(<strong>TURO</strong> 4.4.4)KYLLÄLiikenteen rajoite –ilmoitus(<strong>TURO</strong> 4.2.3)EiKirjautuminen ulosRaili‐järjestelmästä(Viestintäohje)Ratatyö päättynyt


46 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.1 Yleistä ratatyöstäRatatyöt jaetaan ennalta suunniteltuun ratatyöhön ja kiireelliseen ratatyöhön.Ratatyöt on aina ensisijaisesti tehtävä ennalta suunniteltuna ratatyönä.Kiireellistä ratatyötä tehdään vain, kun ratatyön suunnittelu ennakkoon ei ole ollutmahdollista. Kiireellisiä ratatöitä ovat esimerkiksi vika- tai häiriötilanteiden korjaaminen.Siltä osin, kun kiireelliseen ratatyöhön voidaan kuitenkin ennakolta varautua,on ko. työ suunniteltava ennakkoon, vaikka varsinainen ratatyö tehtäisiin kiireellisenä.Tällaista ratatyötä on esim. lumenauraus.4.1.1 Ennalta suunniteltu ratatyöRatatyö on suunniteltava ennakkoon siten, että työlle on olemassa riittävät turvallisuus-ja työmaasuunnitelmat ja -ohjeet.Ennalta suunnitellusta ratatyöstä laaditaan ennakkosuunnitelma yhdessä liikennesuunnittelunkanssa siten, että työlle tarvittavat työajat, liikennöinnin keskeytykset jamuut poikkeukselliset järjestelyt on huomioitu.4.1.2 Kiireellinen ratatyöKiireellisestä ratatyöstä laaditaan vain Rt-ilmoitus.Kiireellisessä ratatyössä, mikäli Rt-ilmoituksen välittäminen liikenteenohjaukseenkirjallisessa muodossa ei ole olosuhteiden puolesta mahdollista, voidaan Rt-ilmoitusantaa liikenteenohjaukselle suullisesti ennen kuin pyydetään lupa ratatyöhön. Tietojenoikeellisuus on tällöin tarkastettava toistamalla tiedot huolellisesti.Ratatyöstä vastaava määrittää yhdessä ratatyöntekijöiden kanssa työhön tarvittavanratatyöalueen rajat, työn liikenteelliset vaikutukset sekä työn alustavan aikataulun.Tarvittava ratatyöalue on rajattava siten, että ratatyön suojaaminen onnistuu liikennettätarpeettomasti haittaamatta. Ratatyöalue on pyrittävä rajaamaan käyttäen niitäliikenteenohjauksessa näkyviä ja maastossa olevia rakenteita, joilla on tunnus, jajoiden avulla ratatyö voidaan paikantaa ja tarvittaessa suojata.Ratatyöstä vastaavan on välitettävä liikenteenohjaukselle tieto ratatyön aikataulustasekä muista sellaisista asioista, jotka voivat auttaa liikenteenohjausta poikkeustilanteenhoidossa. Liikenteenohjaukselle annettavaa tietoa on tarkennettava aina,kun tarkempaa tietoa on käytettävissä. Työssä ilmenneistä poikkeamista ja työn valmistumisestaon annettava tieto liikenteenohjaukselle välittömästi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 47<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.2 Ratatyöstä tehtävät ilmoitukset4.2.1 EnnakkoilmoitusEnnalta suunnitellusta ratatyöstä on tehtävä kirjallinen ennakkosuunnitelma, jokalähetetään liikennesuunnitteluun. Ennakkosuunnitelman perusteella liikennesuunnittelijalaatii ennakkoilmoituksen (ETJ-ilmoitus).Ennakkosuunnitelma tulee laatia kaikista ratatöistä, myös radan sivussa tehtävistä,jos työkone tai sen osa saattaa ulottua ratatyön suojaulottumaan.Niistä ratatöistä, joilla on vaikutusta ratakapasiteetin jakamiseen ja käyttöön, on oltavayhteydessä liikennesuunnitteluun vähintään 2 kk, muista vähintään 14 vrk ennenratatyön suunniteltua alkamisajakohtaa. Liikennesuunnittelija ja palveluntuottajasopivat ennakkosuunnitelman toimittamisesta liikennesuunnittelijalle. Liikennesuunnittelijalaatii ennakkosuunnitelmasta ennakkoilmoituksen viimeistään viisi vuorokauttaennen työn aloittamista.Kiireellisestä ratatyöstä tehdään ennakkosuunnitelma vain siinä tapauksessa, ettätyön aiheuttamien liikenteellisten vaikutusten arvioidaan kestävän niin pitkään, ettämerkintä ennakkoilmoitusjärjestelmään voidaan tehdä ottaen huomioon järjestelmäntarvitsema lukitusaika.Ennakkosuunnitelmassa tulee mainita seuraavat tiedot: liikennepaikka tai liikenneväli, mitä ilmoitus koskee liikennepaikan tai liikennevälin ratakilometritieto sadan metrin tarkkuudella asia- tai nopeustieto raidetiedot virallisina niminä tai numeroina opastintiedot virallisina opastintunnuksina alkamisaika päättymisaika kun se on tiedossa muut selventävät ja tarkentavat tiedotEnnakkosuunnitelman tekijän tulee olla perehtynyt rautatieturvallisuuteen, ilmoittamaansaratatyöhön ja tuntea siitä aiheutuvat vaikutukset, jotta tarvittavat tiedot annetaanoikein ja riittävällä tarkkuudella.Muutoksista ennakkosuunnitelmaan on ilmoitettava välittömästi liikennesuunnitteluun.Ennakkoilmoituksen laadinnasta on annettu ohjeet <strong>Liikennevirasto</strong>n julkaisussa”Laadintaohjeet ennakkoilmoitusjärjestelmän VEK-tietona annettavien ilmoitustenlaadinnasta” /10/. Ennakkosuunnitelmalomake on liitteenä 4 ja saatavissa sähköisessämuodossa <strong>Liikennevirasto</strong>n ratatiedon extranet-palvelusta.4.2.1.1 ETJ-ilmoituksen tarkastaminenEnnakkosuunnitelman tekijän on tarkistettava ennakkoilmoituksen tietojen oikeellisuushyvissä ajoin ennen ratatyön aloittamista. Virheelliset tiedot on korjattava.Ratatyöstä vastaavalla on oltava suorittajan (urakoitsijan) reittilista ja hänen on tarkastettavaennakkoilmoituksen sisältö ennen kuin hän pyytää lupaa ratatyöhön.


48 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.2.1.2 Ennakkoilmoitusjärjestelmässä käytettävät symbolit= Sähkövetoiset junat! = HuomioEi vek = Ilmoitus ei näy vek-tietonaEnnakkoilmoitusjärjestelmässä käytettävät lyhenteet:JKVkm/hSnmrjunien kulunvalvontajärjestelmäkilometriä tunnissasuurin nopeus km/hmetriraideIKRitäinen keskiraideLKR läntinen keskiraideEKR eteläinen keskiraidePKR pohjoinen keskiraideKRkeskimmäinen raideItäinen itäinen raideItäisin itäisin raideLäntinenLäntisinEteläinenEteläisinPohjoinenPohjoisinKaikkiläntinen raideläntisin raideeteläinen raideeteläisin raidepohjoinen raidepohjoisin raidekaikki raiteet4.2.2 RatatyöilmoitusRatatyöstä on annettava Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) sille liikenteenohjaukselle,jonka alueella ratatyö tehdään. Ilmoitus on annettava kirjallisesti (esimerkiksi paperi,sähköposti tai faksi) RAILI-puhelinluettelossa olevaa yhteystietoa käyttäen.Kiireellisessä ratatyössä, mikäli Rt-ilmoituksen välittäminen liikenteenohjaukseenkirjallisessa muodossa ei ole olosuhteiden puolesta mahdollista, voidaan Rt-ilmoitusantaa liikenteenohjaukselle suullisesti ennen kuin pyydetään lupa ratatyöhön. Tietojenoikeellisuus on tällöin tarkastettava toistamalla tiedot huolellisesti.Rt-ilmoitus on täytettävä tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman kattavasti, jottase tarjoaisi käyttäjilleen tarkat tiedot tehtävästä työstä tai rajoitteista, liikenteellisistävaikutuksista ja turvallisuuden varmistamisesta.Rt-ilmoituksen voi täyttää ja lähettää liikenteenohjaukseen myös muu kuin ratatyöstävastaava. Ilmoituksen tekijän tulee olla perehtynyt Rt-ilmoituksen täyttöohjeisiin,ilmoittamaansa ratatyöhön ja tuntea siitä aiheutuvat vaikutukset, jotta tarvittavattiedot annetaan oikein ja riittävällä tarkkuudella. Lähettäjän on varmistettava vastaanottajansaaneen lähetetyn Rt-ilmoituksen.Rt-ilmoitus on lähetettävä liikenteenohjaukseen ennen kuin pyydetään lupaa ratatyöhön,kuitenkin enintään 7 vuorokautta aikaisemmin.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 49<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Rt-ilmoitus saa olla voimassa enintään 7 vuorokautta.Rt-ilmoituksen lähettäminen ei oikeuta aloittamaan ratatyötä.Rt-ilmoituksen on oltava välittömästi saatavilla ratatyöalueella ja ratatyöstä vastaavalla.Voimassa olevia, tulevia ja vanhoja ilmoituksia tulee säilyttää erillään toisistaan.Vanhoja Rt-ilmoituksia on säilytettävä vähintään yksi kuukausi.Ilmoituksia tulee käsitellä ja säilyttää siten, että ne pysyvät luettavina voimassaolojasäilytysajan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Rt-ilmoituksen käsittelyyn maastossa.Jos ratatyössä tapahtuu onnettomuus tai vaaratilanne, on Rt-ilmoitus toimitettavaturvallisuuspoikkeamailmoituksen liitteenä <strong>Liikennevirasto</strong>lle ja tarvittaessa muilletutkintaviranomaisille.Rt-ilmoituslomake on liitteenä 2 ja saatavissa sähköisessä muodossa <strong>Liikennevirasto</strong>nratatiedon extranet-palvelusta.4.2.2.1 Ennakkoon täytettävät kentätIlmoituksen laatijan on ennakkoon täytettävä seuraavat kentät: Sijainti Voimassaoloaika Työn kuvaus Ratatyöstä vastaava Ratatyön suojaus (maastossa tehtävät toimenpiteet, suunnitelma) Allekirjoitus ja päiväys Työhön liittyvät asiakirjat ja merkinnät


50<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong>t (<strong>TURO</strong>)SijaintiKuva: Esimerkki liikenteenohjauksen käyttöliittymistä:Miso TCS Haapamäki–SHSeinäjoki(osa). Sijainnin määrittelyssää on käytettävä liikenteenohjauksen käyttöliittymäkässä nä-kyviätunnuksia.Sijainnin määrittelyssä on ilmoitettava ratatyöhön tarvittavan alueen a sijainti piste-välinä.mäisesti ja/tai kahden liikenteenohjauksen käyttöliittymässänäkyvän tunnuksenEsimerkiksi:Liikennepaikka tai liikennepaikkaväli:: ”Tikkurila– Hanala”Tunnus tai tunnusväli:”E263 – P263”Raide:”r. 263, Itäinen keskiraide”Ratakilometri:”17+630””Esimerkiksi:Liikennepaikka tai liikennepaikkaväli:: ”(Kirkkonummi) – (Karjaa)”Tässää kohdassa käytettäviä tunnuksia ovat: raiteiden numerot opastimien tunnuksett vaihteiden numerotLisäksi voidaan tarpeen mukaan käyttää seuraavia tunnuksia: liikennepaikan raja -merkki junakulkutien päätekohta -merkkiiLiikennepaikka tai liikennepaikkaväli on ilmoitettavaaina. Jos työ tehdään radan ul-Joskopuolella (esimerkiksi turvalaitetilassa),, ilmoitetaan se alue, johon työ vaikuttaa.ratatyö on liikennepaikkavälillä eikä liikennepaikka kuuluu ratatyöalueeseen, merki-tään liikennepaikka sulkuihin.Kaksi- tai useampiraiteisillarataosilla ja liikennepaikoilla merkitään käytettävät rai-teet.Ratakilometrin tai ratakilometrivälin lisäksi voidaan käyttää myöss Liikenteen kilomet-rimerkkien väliä.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 51<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Muu tarkenne -kentässä voidaan antaa sijainnista lisätietoja. Esimerkiksi ”turvalaitetila”tai ”varoituslaitos”.VoimassaoloaikaIlmoituksen laatija merkitsee ratatyön suunnitellut alkamis- ja päättymisajat.Ratatyötä ei saa aloittaa ilman liikenteenohjauksen antamaa lupaa ratatyöhön. Ratatyönpäättymisestä on aina ilmoitettava erikseen liikenteenohjaukseen.Työn kuvausTyön kuvauksessa on selvitettävä ne asiat, jotka vaikuttavat liikenteenhoidollisiintoimenpiteisiin tai aiheuttavat liikenteellisiä rajoitteita, kuten: tehtävä työ (kiskonvaihto, vaihteen rasvaus, kävelytarkastus vast.) käytettävä liikkuva kalusto ja työkoneet (ratakuorma-auto, kiskopyöräkaivinkonevast.)Ratatyön suojaus (maastossa)Ilmoituksen laatijan on tehtävä lomakkeeseen merkintä, jos ratatyöalueelle ei saaajaa liikkuvalla kalustolla.Jos ratatyö edellyttää liikennöinnin keskeyttämisen, ratatyö on suojattava tarkoituksenmukaisestiniin maastossa kuin liikenteenohjauksen toimenpitein.Ilmoituksen laatija merkitsee ne suojaustoimenpiteet, jotka on suunniteltu tehtäväksiratatyöalueella (maastossa).Esimerkiksi: ”Oikosulkujohdin r. 263””Yleinen varoitusmerkki r. 262, 600 m ratatyöalueesta”Työhön liittyvät muut asiakirjatEnnalta suunnitellussa ratatyössä Rt-ilmoitukseen on liitettävä ratatyöaluetta kuvaavakaavio, johon on merkitty raiteet, vaihteet, opastimet ja muut sellaiset paikkaansidotut tiedot, joita liikenteenohjaus pystyy hyödyntämään paikantamisessa ja työnliikenteellisiä vaikutuksia arvioidessaan. Kaavion pohjana voi olla esimerkiksi otelinja- tai raiteistokaaviosta. Ryhmityskaaviota ei saa käyttää.Jos kyseessä on työkoneen (vast.) siirtyminen liikennepaikkojen välillä tai ratatyöalueon pitkä, voidaan kaavioon merkitä vain ratatyönalueen alku- ja loppupisteet.”Ennakkoilmoitus”-merkintä täytetään, jos työstä on tehty ETJ-ilmoitus.”Jännitekatkoilmoitus”-merkintä täytetään, jos työhön liittyy jännitekatkoilmoitus.”Liikenteen rajoite -ilmoitus” merkitään, jos ratatyön aikana on voimassa tai ratatyönjälkeen radalle jää liikenteen rajoite, josta ilmoitetaan Lr-ilmoituksella.”Ratatyöstä vastaavien vuorolista”-merkintä täytetään jos vuorolista liitetään Rtilmoitukseen.


52 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Ratatyöstä vastaavaYritys-kenttään merkitään ratatyötä tekevän yrityksen nimi. Jos ratatyöstä vastaavantehtävät on annettu toiselle yritykselle, merkitään kenttään molempien yritysten nimetmuodossa ”Ratatyöstä vastaavan yritys (Ratatyötä tekevä yritys)”.Yrityksen nimi tulee kirjoittaa kokonaisuudessaan tai käyttäen yleisesti tunnettuanimilyhennettä. Henkilönimet tulee kirjoittaa muodossa Etunimi Sukunimi.Ratatyössä on käytettävä RAILI-puhelinta. RAILI-yhteys-kenttään täytetään ratatyöstävastaavan suora RAILI-numero.Varayhteytenä on ensisijaisesti GSM-puhelin.Jos ratatyö kestää pidempään kuin kahden työvuoron ajan (ilmoituksessa on tilaakahden ratatyöstä vastaavan tiedoille), on ilmoitukseen liitettävä ratatyöstä vastaavienvuorolista. Vuorolista ei poista velvoitetta ilmoittaa ratatyöstä vastaavan vaihtumisestatämän ohjeen kohdan 4.3.2 ”Ratatyöstä vastaavan vaihtaminen” mukaisesti.Merkintä ratatyöstä vastaavan vaihtumisesta voidaan kuitenkin Rt-ilmoituksen sijastatäyttää vuorolistaan.Allekirjoitus ja päiväysIlmoituksen laatija merkitsee laadintapäivämäärän, allekirjoituksen ja nimenselvennyksen.4.2.2.2 Ennen lupaa ratatyöhön täytettävät kentätLiikenteenohjaus ilmoittaa tai sopii ratatyöstä vastaavan kanssa seuraavat tiedotennen kuin myöntää luvan ratatyöhön: Ratatyön yksilöivä tunnus Ratatyön suojaus (liikenteenohjauksessa) Ratatyön suojaus maastossa (varmennus) Tarkennukset muihin kenttiinRatatyöstä vastaavan ja liikenteenohjauksen on täydennettävä tiedot Rt-ilmoitukseen.Ratatyön yksilöivä tunnusLiikenteenohjaus ilmoittaa ratatyön yksilöivän tunnuksen ratatyöstä vastaavan ilmoittautuessaliikenteenohjaukselle. Ratatyöstä vastaava merkitsee ratatyön yksilöiväntunnuksen Rt-ilmoitukseen ja kirjautuu RAILI-verkkoon ennen kuin pyytää luvanratatyöhön.Ratatyön suojaus (liikenteenohjauksessa)Jos ratatyö vaatii liikenteen keskeyttämisen, liikenteenohjaus omalta osaltaan suojaaratatyön ennen kuin myöntää luvan ratatyöhön. Liikenteenohjaus ja ratatyöstä vastaavamerkitsevät liikenteenohjauksen tekemät suojaustoimenpiteet Rt-ilmoitukseen.Esimerkiksi: ”Ajonesto r. 263”


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 53<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Ratatyön suojaus maastossa (varmistus)Ratatyöstä vastaava varmistaa liikenteenohjaukselle, että ilmoitukseen ennalta merkitytsuojaustoimenpiteet maastossa on tehty tai ne tehdään välittömästi kun luparatatyöhön on myönnetty. Mahdolliset muutokset suojaustoimenpiteisiin merkitäänliikenteenohjauksen ja ratatyöstä vastaavan Rt-ilmoituksiin ennen kuin lupa ratatyöhönmyönnetään.Tarkennukset muihin kenttiinRatatyöstä vastaavan ja liikenteenohjauksen on varmistettava tietojen oikeellisuus jailmoitettava tietojen muutoksista toisilleen ennen kuin lupa ratatyöhön myönnetään.4.2.2.3 Lupa ratatyöhönRatatyöstä vastaava merkitsee ratatyön alkamisajan ratatyön yksilöivän tunnuksenalapuolelle, kun ratatyöstä vastaava on kirjautunut RAILI-verkkoon, pyytää lupaaratatyöhön ja liikenteenohjaus myöntää luvan. Merkintää ei saa täyttää etukäteen.Ratatyöstä vastaava merkitsee ratatyön päättymisajan alkamisajan alapuolelle ilmoittaessaanliikenteenohjaukselle ratatyön päättyneeksi ja merkittyään mahdolliset liikenteenrajoitteet Liikenteen rajoite -lomakkeeseen.Alkamis- ja päättymismerkintöihin on kellonajan lisäksi merkittävä päivämäärä, joslupa ratatyöhön myönnetään samalle ratatyölle kahden tai useamman vuorokaudenaikana. Työn tapahtuessa lyhyissä pätkissä, ns. työraoissa, merkitään alkamisajaksiliikenteenohjauksen myöntämä ensimmäinen lupa ratatyöhön ja päättymisajaksi viimeisenluvan päättymisaika.Esimerkiksi:Yksilöivä tunnus”Vantaan työ 803”Lupa ratatyöhön alkoi1.5.2011 3.5.2011 3.5.201123:47 01:31 23:56päättyi päättyi päättyi2.5.2011 05:54 4.5.201102:25 12:27


54 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Liikenteen rajoiteRatatyöstä vastaavan on ratatyön päättymisestä ilmoittaessaan kerrottava radallejäävistä liikenteen rajoitteista. Liikenteenohjaus täyttää Lr-ilmoituksen ratatyöstävastaavan antamien tietojen mukaisesti. Alkuperäinen Rt-ilmoitus siirretään Lrilmoituksenliitteeksi.4.2.2.4 Virheellinen tai puutteellinen Rt-ilmoitusVastuu Rt-ilmoituksen sisällöstä on ilmoitukseen merkityllä ratatyöstä vastaavalla.Liikenteenohjauksella on oikeus kieltäytyä antamasta lupaa ratatyöhön, kun Rtilmoituson virheellinen tai se on täytetty puutteellisesti tai epäselvästi. Liikenteenohjauksenon virheen tai puutteen huomatessaan viipymättä ilmoitettava asiastailmoitukseen merkitylle ratatyöstä vastaavalle.Liikenteenohjaus ei anna lupaa ratatyöhön silloin, kun: Sijaintimerkinnät ovat epäselvät tai niin puutteelliset, että ratatyöalueen sijaintiaei voida yksiselitteisesti määrittää. Työn tai rajoitteen kuvauksesta ei riittävällä tarkkuudella selviä tehtävä työ jasen liikenteelliset vaikutukset. Ratatyöstä vastaavan tiedot puuttuvat tai ovat virheelliset Muu ratatyön turvallisen toteuttamisen kannalta olennainen tieto puuttuu taion virheellinen.Ensisijaisesti ratatyöstä vastaavan on korjattava virheet tai puutteet lähettämällä Rtilmoituksestakorjattu versio liikenteenohjaukseen. Korjatussa versiossa tai sen saatteestaon yksiselitteisesti kerrottava, minkä ilmoituksen uusi versio korvaa ja mitätietoja ilmoitukseen on korjattu.Ratatyöstä vastaava voi korjata yksittäisen vähäisen virheen Raili-puhelimen kauttasuullisella ilmoituksella.4.2.3 Liikenteen rajoite -ilmoitusLiikenteen rajoite -ilmoitusta (Lr-ilmoitus) käytetään radan liikennöitävyyteen vaikuttavienrajoitteiden ilmoittamiseen.Rajoite voi syntyä esimerkiksi luonnonilmiöiden seurauksena (routavauriot, penkan sortuminen, salamavauriot,myrskytuhot jne.) ratatyön aikana tai sen seurauksena (ratatyö viereisellä raiteella, tulityö, ajolanganväärä asema, JKV ei käytössä, painuma radassa jne.)Silloin kun rajoite on voimassa ratatyön aikana tai se jää voimaan ratatyön päättymisenjälkeen, lomake on täytettävä ja lähetettävä Rt-ilmoituksen liitteenä.Muissa tapauksissa lomake täytetään ja lähetetään liikenteenohjaukseen, kun liikenteenrajoite havaitaan. Liikenteenohjaus voi myös täyttää Lr-ilmoituksen ilmoittajanpuhelimitse antamien tietojen perusteella.Lr-ilmoituksen täyttämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin Rt-ilmoituksessa.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 55<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Lr-ilmoituslomake on liitteenä 3 ja saatavissa sähköisessä muodossa <strong>Liikennevirasto</strong>nratatiedon extranet-palvelusta.SijaintiSijainnin määrittelyssä on ilmoitettava rajoitteen sijainti pistemäisesti ja/tai kahdenliikenteenohjauksen käyttöliittymässä näkyvän tunnuksen välinä.Esimerkiksi:Liikennepaikka tai liikennepaikkaväli: ”Korkeakoski - Vilppula”Ratakilometri: ”252+390”Tunnusväli: -Muu: ”Liikenteen kilometrimerkit 251 – 253”Liikennepaikka tai liikennepaikkaväli on ilmoitettava aina. Jos liikenteen rajoite onliikennepaikkavälillä eikä liikennepaikka kuuluu liikenteen rajoitteeseen, merkitäänliikennepaikka sulkuihin.Esimerkiksi:Liikennepaikka tai liikennepaikkaväli:”(Kirkkonummi) – (Karjaa)”Ratakilometrin tai ratakilometrivälin lisäksi voidaan käyttää myös Liikenteen kilometrimerkkienväliä. Kun ilmoitetaan pistemäinen sijainti ratakilometrinä, merkitäänliikenteen kilometrimerkkien väli kohtaan ”Muu tarkenne”.Kaksi- tai useampiraiteisilla rataosilla ja liikennepaikoilla merkitään raide tai raiteet,joilla on rajoite.Tunnusvälillä tarkoitetaan niitä liikenteenohjauksessa näkyviä ja maastossa oleviarakenteita, joilla on tunnus ja joiden avulla liikenteen rajoite voidaan paikantaa.Tässä kohdassa käytettäviä tunnuksia ovat: raiteiden numerot opastimien tunnukset vaihteiden numerotLisäksi voidaan tarpeen mukaan käyttää seuraavia tunnuksia: liikennepaikan raja -merkki junakulkutien päätekohta -merkkiMuu tarkenne -kentässä voidaan antaa sijainnista lisätietoja.Esimerkiksi:”Tasoristeys” tai ”Turvalaitetila”


56 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)VoimassaoloaikaRajoite alkaa -kohtaan merkitään rajoitteen alkamisaika.Lr-ilmoituksen voimassaolo päättyy, kun rajoite ilmoitetaan päättyneeksi tai rajoiteilmoitetaan ETJ-järjestelmässä.Lr-ilmoituksen rajoite päättynyt -kohtaan merkitään rajoitteen päättymisaika ja rajoitteenpäättymisestä ilmoittanut henkilö. Jos rajoite siirtyy ilmoitettavaksi ETJjärjestelmässä,tehdään Lr-ilmoitukseen lisäksi merkintä ”ETJ”.RajoiteKohtaan merkitään rajoitteen tyyppi.LisätiedotKohtaan merkitään rajoitteen lisätiedot, kuten rajoitteen tarkempi syy ja kuvaus, liikenteellisetvaikutukset ja muut liikenteenohjauksen kannalta oleelliset tiedot.NopeusrajoituksetKohtaan merkitään suurin nopeus ja tarvittaessa raide.Ratakilometri merkitään, jos se poikkeaa Sijainti-kohdassa annetusta tiedosta tai jossijainteja on useita eri raiteilla.Ei merkkejä ja Ei baliiseja -merkinnät täytetään, jos rajoitetta ei ole ehditty merkitämaastoon.4.3 Ratatyöstä vastaava4.3.1 Työn kuvausRatatyötä tekevän yrityksen on nimettävä ratatyölle ratatyöstä vastaava. Ratatyöstävastaavalle kuuluvat ratatyön rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät.Ratatyöstä vastaava huolehtii viestinnästä oman ratatyöalueensa ja liikenteenohjauksenkanssa.Ratatyöstä vastaavan tulee olla ratatyöalueella tai sen läheisyydessä. Ratatyöstä vastaavanon arvioitava tilanteen mukaan oman sijaintinsa vaikutus ratatyön turvallisensuorittamisen kannalta.Ratatyö työvaiheineen on suunniteltava siten, että ratatyön rautatiejärjestelmän turvallisuuteenvaikuttavat asiat ovat ratatyöstä vastaavan hallinnassa myös silloin, kunratatyöalueella työskentelee useita työryhmiä tai urakoitsijoita.Ratatyöstä vastaavalla tulee olla ratayöalueella mukana ajantasaiset liikenteenohjauksenyhteystiedot, suorittajan reittilista (ETJ), Rt-ilmoitus ja Raili-puhelin.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 57<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.3.2 Ratatyöstä vastaavan vaihtaminenJos ratatyöstä vastaavaa vaihdetaan, on Rt-ilmoitukseen kirjatun ratatyöstä vastaavanotettava yhteys liikenteenohjaukseen ja ilmoitettava muutoksesta.Rt-ilmoitukseen on merkittävä uuden ratatyöstä vastaavan henkilön nimi, yhteystiedotja vaihtumisaika siten, että Rt-ilmoituksesta käy yksikäsitteisesti selville, kuka onkyseisen työn nykyinen ratatyöstä vastaava henkilö. Ratatyöstä vastaavan henkilönvaihtamista ei saa ilmoittaa ennakkoon, vaan vaihtumisajan tulee olla sama kuin ilmoittamisaika.4.4 Ratatyön suorittaminen4.4.1 Lupa ratatyöhönRatatyöhön on oltava liikenteenohjauksen lupa, kun työ estää tai vaarantaa liikennöinnin tehdään koneellisesti siten, että kone tai sen osa saattaa ulottua aukean tilanulottumaan vaikuttaa radan rakenteeseen kohdistuu käytössä olevaan turvalaitokseen tehdään työkoneella tai ajoneuvolla matkustajalaiturilla edellyttää liikennöinnin keskeyttämistä työturvallisuuden takiaLuvan ratatyöhön pyytää ratatyöstä vastaava RAILI-puhelimella.Ratatyöstä vastaavan on lupaa ratatyöhön pyytäessään varmistettava onko samallaalueella muita ratatöitä ja käytetäänkö ratatyöalueella liikkuvaa kalustoa tai työkoneita.Ratatyöalueelle ei saa ajaa liikkuvalla kalustolla tai työkoneella sopimatta kyseisenratatyöalueen ratatyöstä vastaavan kanssa.<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeessa "Rautatiejärjestelmän viestintäohje" /11/ on tarkemmatohjeet koskien ratatyön yksilöivän tunnuksen ja luvan pyytämistä liikenteenohjaukselta.4.4.1.1 TurvamiesmenettelyMuuta, kuin kohdassa 4.4.1 ”Lupa ratatyöhön” mainitut ehdot täyttävää ratatyötä saatehdä ainoastaan turvamiesmenettelyä käyttäen. Turvamiesmenettelystä on ohjeistettutämän ohjeen kohdassa 6, ”Turvamiesmenettely”.4.4.1.2 Ratatyö liikenteenohjauksen ulkopuolisilla alueillaLiikenteenohjauksen ulkopuolisilla alueilla tehtävässä ratatyössä noudatetaan soveltuvinosin niitä ohjeita, jotka on annettu ratatyöstä liikenteenohjauksen piirissä.Liikenteenohjauksen ulkopuolisilla alueilla vastuu ratatyön suojaamisesta on ratatyöstävastaavalla.


58 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.4.2 Ratatyön yksilöivä tunnusRatatyön yksilöivää tunnusta ja viestintää koskevat ohjeet löytyvät kokonaisuudessaanViestintäohjeesta.Ennen työn aloittamista on ratatyöstä vastaavan rekisteröidyttävä RAILI-verkkoonkäyttäen liikenteenohjauksen antamaa ratatyön yksilöivää tunnusta.Ratatyön yksilöivä tunnus on liikenteenohjauksen vastuualueen nimi ja vaihtuva RAI-LI-verkon ratatyön ryhmänumero. Yksilöivä tunnus on esimerkiksi "Saimaan työ 801".Yksilöivä tunnus on samalla myös ratatyöstä vastaavan rooli RAILI-verkossa. Ratatyöstävastaava kirjautuu tätä tunnusta vastaavalla toimintanumerolla RAILIverkkoon.Ratatyön yksilöivä tunnus on aina luvan antavan liikenteenohjauksen mukainen. Tunnusei muutu, vaikka ratatyö siirtyisi viereisen liikenteenohjauksen alueelle.Ratatyön yksilöivän tunnuksen voimassaoloaika on sovittava aina erikseen. Tunnusvoi olla voimassa korkeintaan Rt-ilmoituksen voimassaoloajan.4.4.3 Ratatyön myöhästyminen, keskeyttäminen tai peruuttaminenRatatyöstä vastaavan on ilmoitettava välittömästi liikenteenohjaukseen ratatyönmyöhästymisestä tai peruuntumisesta.<strong>Liikennevirasto</strong>n Rataliikennekeskus voi poikkeustilanteessa tai sellaiseen varauduttaessakeskeyttää tai peruuttaa ratatyön.Luvan keskeytyneen ratatyön jatkamiseen antaa Rataliikennekeskus.4.4.4 Ratatyön päättymisestä ilmoittaminenRatatyöstä vastaavan on ilmoitettava liikenteenohjaukselle ratatyön päättymisestä.Ennen ratatyön päättymisestä ilmoittamista on radan kunto ja liikennöitävyys tarkastettavariittävän pätevyyden omaavan henkilön toimesta. Esimerkiksi päällysrakennetöidenosalta tarkastuksen tekee päällysrakennepätevyyden omaava henkilö. Ratatyöstävastaavan on varmistettava ennen ratatyön päättymistä, että tämä tarkastuson tehty.Ratatyöstä vastaavan on ilmoitettava täsmällisesti radan liikennekelpoisuuteen jaliikennöitävyyteen vaikuttavista poikkeavista asioista. Tarvittaessa asiasta tehdäänLiikenteen rajoite -ilmoitus (ks. 4.2.3).Mikäli ratatyöalueella työskentelee useita työryhmiä (esimerkiksi päällysrakenne-,sähkö- ja turvalaitetyöryhmät) tai urakoitsijoita samaan aikaan, ratatyöstä vastaavanon varmistuttava, että kaikki työryhmät ovat lopettaneet työskentelyn ennen kuin hänvoi ilmoittaa ratatyön päättyneeksi.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 59<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.5 Ratatyön suojaaminenRatatyöalue on aina suojattava.Vastuu ratatyön suojaamisesta on sekä ratatyöstä vastaavalla että liikenteenohjauksella.Ratatyö on suojattava sekä ratatyöalueella että liikenteenohjauksessa tehtävintoimenpitein.Ratatyöstä vastaavan on omalta osaltaan varmistettava ratatyön suojaaminen käyttäentarkoituksenmukaisia välineitä ja suojaustapoja. Käytettävistä suojaustoimenpiteistäon sovittava aina liikenteenohjauksen kanssa.Liikenteenohjaus voi myös erikseen vaatia ratatyöalueella tehtäväksi suojaustoimenpiteitäennen kuin myöntää luvan ratatyöhön.Ratatyöstä vastaavan on: selvitettävä miten liikenteenohjaus on suojannut ratatyön järjestettävä ratatyön suojaaminen ratatyöalueellaLiikenteenohjauksen ulkopuolisilla alueilla ratatyö suojataan Liikenteen turvallisuusvirastoTrafin määräysten mukaisesti.4.5.1 Nopeusrajoitus4.5.1.1 Ratatyöalueen raiteetRatatyöalueella nopeus on sovitettava siten, että liike on pysäytettävissä puolellanäkemämatkasta.4.5.1.2 Ratatyöalueen viereiset raiteetRatatyön turvallisuussuunnittelussa tulee huomioida radan ja/tai raiteen suurin nopeusja tarvittaessa asettaa tarkoituksenmukainen nopeusrajoitus.Ratatyöalueen viereisen raiteen suurin nopeus saa olla enintään 140 km/h, jos työskentelytapahtuu ko. raiteen ratatyön suojaulottumassa.Nopeusrajoituksen käyttö on aina ilmoitettava Lr-ilmoituksessa ja ennalta suunnitellussaratatyössä myös ETJ-ilmoituksella.Mikäli turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää nopeusrajoituksen asettamista välittömästiesimerkiksi ratavaurion seurauksena, on asiasta ilmoitettava ensin liikenteenohjaukselle.JKV-järjestelmällä varustetulla radalla nopeusrajoitukset tulee varustaa baliiseilla janopeusmerkeillä. Varustaminen tulee tehdä <strong>TURO</strong>n osan 8 ”Nopeusrajoituksen asettaminenJKV:lla varustetulle raiteelle” mukaisesti. Mikäli nopeusrajoitusta käytetäänvain tiettynä aikana, voidaan nopeusmerkit peittää ja baliisit poistaa käytöstä sijoittamallaniiden päälle ne kokonaan peittävä metallinen suojalevy.


60 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.5.2 Ratatyöalueen erottaminenRatatyöalue on erotettava liikennöidystä raiteesta ja merkittävä käyttäen suoja-aitaatai muuta sopivaa rakennetta. Lippusiimaa (vast.) saa käyttää vain jos suoja-aidankäyttäminen ei jonkin työvaiheen tai työtavan vuoksi ole mahdollista.Erottamista ei tarvitse tehdä, jos työ on luonteeltaan lyhytkestoinen tai ratatyöalue onliikkuva.Kuva: Ratatyöalueen erottamiseen on käytettävä suoja-aitaa, kuten verkkoaitaa taivastaavaa rakennetta. Lippusiimaa saa käyttää vain jos suoja-aidan käyttäminen ei olemahdollista.2 500 mm4.5.3 OikosulkujohtimetOikosulkujohtimia on käytettävä aina kun se ratatyöalue ja työskentelytapa huomioidenon mahdollista. Oikosulkujohtimien toiminta on varmennettava ennen työn aloittamista.4.5.4 Seis-baliisi ja Seis-levyJKV-järjestelmällä varustetulla radalla voidaan ratatyöalueelle johtaville raiteilleasentaa kiinteästi pääopastimen seis-tietoa lähettävät baliisit. Lisäksi tai erikseenvoidaan ratatyöalueelle johtaville raiteille asentaa Seis-levyt (T-151A).4.5.5 Yleinen varoitusmerkkiRatatyöalueelle johtaville tai sen ohi kulkeville raiteille voidaan asentaa Yleinen varoitusmerkki(T-308).Yleistä varoitusmerkkiä on käytettävä sellaisissa paikoissa joissa näkemämatkat ovatoleellisesti heikentyneet, esimerkiksi kaarteen, tunnelin tai sääolosuhteiden vuoksi.© PohjoisrantaYleinen varoitusmerkki on asetettava riittävän etäälle ratatyöalueesta, jotta työntekijöillejää riittävästi aikaa reagoida annettuun opasteeseen.4.5.6 Ratatyöalueen näkyvyys ja valotRatatyöalue on valaistava siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja ratatyöalueenrajat ovat selvästi nähtävillä.Valaistus ei saa häikäistä liikkuvan kaluston kuljettaa tai estää opasteiden ja opastimiennäkyvyyttä.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 61<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)4.6 Työskentely ja ajaminen laiturialueella4.6.1 Matkustajien turvallisuusLaiturialueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta siten, ettärautatiejärjestelmän turvallisuutta tai matkustajien turvallisuutta ei vaaranneta missääntilanteessa.Palveluntuottajan on huolehdittava ratatyöalueella olevien matkustajalaiturien valaistuksesta,matkustajainformaatiosta ja -opastuksesta (kuten opasteet, viitoitukset,tiedotteet), väliaikaisista kulkureiteistä sekä poistumis- ja pelastusjärjestelyistä. Matkustajilleei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa esimerkiksi tukkimalla kulkureittejäjunaan tai laiturialueelle.Ratatyöalue on erotettava muusta laiturialueesta esimerkiksi suoja-aitaa käyttäenaina, kun työstä voi olla vaaraa laiturialueella liikkuville. Tällaisia töitä ovat esimerkiksikaivutyöt, raskaiden rakenteiden asennustyöt ja työt joissa on rakenteiden putoamisvaara.Matkustajilla ei saa olla pääsyä työkoneiden liikkumis- ja työskentelyalueille.4.6.2 Ajaminen ja pysäköinti laiturialueellaAjettaessa laiturialueella on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvon nopeuson sovitettava siten, että sen liikkumisesta ei aiheudu vaaraa laiturialueella olevillehenkilöille tai rautatieliikenteelle.Ajoneuvon valaisimien ja varoitusvalaisimien käytöllä ei saa haitata opasteiden taimerkkien näkyvyyttä, junalle annettavan käsiopasteen havaittavuutta, häikäistä veturinkuljettajaatai estää veturinkuljettajaa tähystämästä. Ajoneuvon pysäköinnissä onotettava huomioon samat näkyvyystekijät.Huoltotasoristeyksen ja laituripolun saa ylittää ajoneuvolla vain liikenteenohjauksenluvalla.Ajoneuvon liikkumista ja pysäköintiä laiturialueelle tulee välttää. Laiturialueella pysäköintion sallittu vain työn sitä edellyttäessä. Työn päätyttyä ajoneuvo on siirrettävävälittömästi asianmukaiseen pysäköintipaikkaan.Pysäköitäessä laiturialueelle ajoneuvo on aina pysäköitävä laituriin merkityn vaaraalueenulkopuolelle, kuitenkin vähintään metrin etäisyydelle laiturin reunasta.Ajoneuvo tulee ensisijaisesti pysäköidä laiturin suuntaisesti.4.7 TulityötTulitöiden osalta noudatetaan Standardia SFS 5900 ”Tulitöiden paloturvallisuusasennus-, huolto- ja korjaustöissä” /12/ ja Finanssialan keskusliiton ohjetta "Tulityöt- Suojeluohje 2011" /13/.


62 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Palveluntuottajalla on oltava kirjallinen tulityösuunnitelma. Tulityösuunnitelma pitäälaatia työ- tai projektikohtaisesti. Suunnitelmassa on otettava työturvallisuusmääräystenlisäksi huomioon rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen.Tulityöhön on tilapäisellä tulityöpaikalla aina hankittava tulityösuunnitelman mukainenkirjallinen tulityölupa. Tulityöluvan voimassaoloaika ja alue tulee rajata työkohtaisesti.Lisäksi tulitöitä tekevillä henkilöillä on oltava voimassaoleva tulityökortti.Tulityöluvan myöntäjällä tulee olla tulityökortti sekä tiedot rautatiealueella tehtävientulitöiden erityispiirteistä.Tulityön vaara-alue on 7 metriä mitattuna työstettävästä kohteesta. Raiteen katsotaanolevan vaara-alueen ulkopuolella, jos sen lähin kisko on yli seitsemän metrinetäisyydellä työstettävästä kohteesta. Vaara-alue voidaan määrittää myös laajemmaksi,mikäli tulityö aiheuttaa vaaraa edellä mainittua vaara-aluetta laajemmallealueelle.Tulityöstä on tehtävä merkintä ennakkoilmoitusjärjestelmään kaikkien vaaraalueeseenkuuluvien raiteiden osalta myös silloin, kun työ tehdään ratatyön suojaulottumanulkopuolella. Tulityöstä on tehtävä Rt-ilmoitus. Lisäksi on tehtävä Lrilmoitusniille raiteille, joilla ovat vaara-alueella.Työn aikana vaara-alueella ei saa olla eikä sen läpi saa kuljettaa VAK-kalustoa eikämuuta helposti syttyvää materiaalia.4.8 RäjäytystyötRäjäytystyöstä on ohjeistettu <strong>Liikennevirasto</strong>n julkaisussa ”Louhintatyöt rautatienläheisyydessä” /14/. Räjäytystyön vaikutukset radan rakenteeseen on arvioitava ennentyön aloittamista.Räjäytystöihin liittyvät suunnitelmat on toimitettava <strong>Liikennevirasto</strong>n edustajalleennen räjäytystöiden aloittamista. Suunnitelmissa on otettava työturvallisuusmääräystenlisäksi huomioon rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen räjäytystöidenaikana.Radan ulkopuolella tapahtuva räjäytystyö on ratatyötä, jos sillä voi olla vaikutustaradan rakenteisiin ja jos työtä varten hankitaan liikenteenohjauksen lupa rautatieliikenteenkeskeyttämiseen räjäytyksen ajaksi.Räjäytystyöstä tulee tehdä erillinen merkintä ennakkoilmoitusjärjestelmään sen liikenteellistenvaikutusten osalta. Lisäksi Rt-ilmoitukseen on tehtävä erillinen merkintäräjäytystyöstä.Louhintaurakoitsijan on osaltaan selvitettävä räjäytystyökohteen läheisyydessä rautatiehenliittyvät tärinäherkät rakenteet ja laitteet sekä arvioitava räjäytystöiden aiheuttamattärinävaikutukset näille rakenteille ja laitteille. Tarvittaessa louhintaurakoitsijanon suunniteltava toimenpiteet tärinävaikutusten pienentämiseksi.Jos räjäytystyön havaitaan aiheuttaneen vauriota radalle tai ratalaitteille, ratatyöstävastaavan henkilön on otettava välittömästi yhteys liikenteenohjaukseen sekä sähköistetylläradalla sähköradan käyttökeskukseen, eikä ratatyötä saa ilmoittaa päätty-


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 63<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)neeksi ennen kuin radan kunto on tarkastettu tähän työhön pätevän henkilön toimesta.Jos sähköradan rakenteissa arvioidaan olevan vaurioita, ei jännitekatkoa saa päättääennen kuin sähköradan rakenteet on tarkastettu.Louhintaurakoitsijan tulee huolehtia siitä, että räjäytystyön aikana työkohteessa onhenkilö, jolla on pätevyys tarkastaa radan kunto ja liikennöitävyys räjäytyksen jälkeen.Räjähdysaineiden käytössä, kuljetuksessa ja varastoinnissa tulee huolehtia siitä, ettäräjähdysaineita ei ole mahdollista käyttää rautatieliikenteeseen kohdistuvaan tuhotyöhön.


64 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)5 Työkoneiden turvallisuus5.1 Työkoneiden liikkuminen ja työskentelyratatyöalueellaJos työkone tai sen osa voi joutua liikennöidyn raiteen ratatyön suojaulottuman sisäpuolelle,on työhön oltava liikenteenohjauksen lupa (katso 4.4.1 ”Lupa ratatyöhön”).Jokaiselle työkoneelle on määriteltävä konekohtainen turvallinen työskentelyetäisyysliikennöidystä raiteesta. Etäisyyden arvioinnissa pitää ottaa huomioon työskentelyolosuhteet,työympäristö (maaston muoto, korkeuserot), tehtävät työt ja käytettävätlisälaitteet. Turvallinen työskentelyetäisyys on huomioitava työn suunnittelussa jamerkittävä turvallisuussuunnitelmaan.Vaikka työkoneen turvallinen työskentelyetäisyys liikennöidystä raiteesta ei alitu, ontilanteita, jossa työskentelyn turvallisuutta pitää varmistaa turvamiesmenettelyllä.Tämä tarve arvioidaan turvallisuussuunnitelmaan liittyvässä riskienarvioinnissa.Riskienarvioinnissa arvioidaan myös se, miltä työkoneen liikkeet ja työskentely näyttävätlähestyvän junan- tai vaihtotyöyksikön kuljettajan kannalta. Tarvittaessa liikennöidynraiteen vieressä työskenneltäessä on rautatieliikenteen lähestyessä työkoneenkeskeytettävä työskentely ja lopetettava näkyvästi liikkeet, esimerkiksi laskettavakauhat maahan.5.1.1 Nouseminen radalleTyökone saa nousta radalle vain ratatyöstä vastaavan luvalla.Radalle nouseminen on sallittua vain tien, työmaan ja ratapihan tasoristeyksestä erillisestä radallesiirtymispaikasta (kts. RATO 9.8) nousemista varten erikseen rakennetusta väliaikaisesta nousupaikastaRataosilla, joilla on käytössä akselinlaskentaan perustuva turvalaitejärjestelmä, onnousupaikat valittava tai rakennettava laskentapisteen ratatyömaan puolelle, jottavältytään laskentalaitteiden ohi ajamiselta.Radalle nouseminen pengertä pitkin on ehdottomasti kielletty.Jos työkone liikkuu kiskojen yli, ei ylityskohdalla saa olla ratalaitteita. Kiskot, kaapelikourutja muut ratarakenteet on suojattava ylityksen ajaksi.5.1.2 Liikkuminen ratatyöalueen raiteillaTyökoneiden turvallista liikkumista valvoo ja ohjaa ratatyöstä vastaava. Työkone eisaa ajaa ratatyöalueelle ilman kyseisen ratatyöalueen ratatyöstä vastaavan lupaa.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)65Työkonekuljettaja vastaa työkoneensa liikkumisesta ratatyöalueella. Työkonekuljettajantulee työkonetta liikuttaessaan noudattaa tarpeellista varovaisuutta jahuolellisuutta sekä varoittaa muita alueella työskenteleviä.Työkoneen kuljettajalla tulee olla tiedossa ratatyö- ja liikkumisalueensa rajat.Kalustoa työnnettäessä tai peruutettaessa on kulkusuuntaan oltava tähystys, elleinäkyvyys ohjaamosta kulkusuuntaan ole riittävä.Rataosilla, joilla on käytössä akselinlaskentaan perustuva turvalaitejärjestelmä, onakselinlaskentalaitteiden ohi ajamista vältettävä. Jos työkoneella ajetaan akselinlaskentalaitteenyli, on työkone pyrittävä ajamaan työskentelyn jälkeen takaisin lähtöpaikalleen,pois laskentaosuudelta.5.1.3 Työkoneiden käyttäminen ja työskentely liikennöidyn raiteen vieressäTyöskenneltäessä siten, että työkone voi yltää viereisen raiteen RSU:aan, mutta ko.raiteen liikennöintiä ei tarvitse normaalin työskentelyn takia keskeyttää, on:• Työkoneelle määrättävä turvamies ja• Työkoneen keskeytettävä liike rautatieliikenteen ohituksen ajaksi2 500 mmKuva 1: Työskenneltäessä liikennöidyn raiteen vieressä siten, että työkone voi yltääliikennöidyn raiteen RSU:aan, on koneella oltava turvamies ja koneen on keskeytettävätyöskentely rautatieliikenteen ohituksen ajaksi. Kuvassa RSU on sama kuin aukean tilanulottuma (ATU), koska ollaan raiteiden välissä.


66<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong>t (<strong>TURO</strong>)Kuva2: Työskenneltäessä liikennöidyn raiteen vieressäsiten, että työkone voi yltää lii-työskentely rautatie-liikenteenn ohituksen ajaksi. Kuvassa RSU onn 2,5 m lähimmästäkiskosta, koska ollaan yksiraiteisella radalla.kennöidyn raiteenRSU:aan, on koneella oltava turvamies ja koneen on keskeytettävä5.1.4<strong>Radanpidon</strong> kaluston suurin nopeus<strong>Radanpidon</strong> kaluston, joka ei täytä LIMOO 6 ”Ratatyökoneet” /15// vaatimuksia, suurinnopeus saa olla enintään 35 km/h.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 67<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)5.2 Työkoneiden käytön turvallisuus5.2.1 Koneiden tarkastuksetKoneille ja työvälineille on tehtävä työturvallisuusmääräyksissä vaaditut tarkastukset.Päätoteuttaja vastaa työmailla ja työkohteissa, että koneille ja työvälineille on tehtyvastaanotto- tai käyttöönottotarkastukset. Koneiden ja työvälineiden kuntoa ja turvallisuuttaseurataan myös viikoittaisissa kunnossapitotarkastuksissa ja normaalin valvonnanyhteydessä. Muissa työkohteissa tarkastuksista vastaa koneen tai työvälineenomistaja.Vastaanotto- ja käyttöönottotarkastuksissa tarkastetaan muiden tarkastuskohteidenlisäksi koneiden rajoittimet, varoituslaiteet, valaisimet sekä maadoitukset. Valaisimienosalta tarkastetaan, että koneen valot ja vilkut eivät häiritse rautatieliikennettä.Tarkastuksissa varmistetaan, että koneessa on mukana alkusammutin ja ensiapulaukku.Käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksista pitää olla tarkastuspöytäkirjat työmaallatai työkohteessa.Koneissa tulee olla CE-merkintä ja työkoneen mukana pitää olla käyttöohjeet (<strong>turvallisuusohjeet</strong>).Koneiden ja työvälineiden päivittäiset toimintakokeilut on tehtävä sen käyttöohjeidenmukaisesti.5.2.2 Turvallisuuteen liittyvät varusteetRautatiealueella käytettävien ajoneuvojen, koneiden ja työvälineiden tulee olla käyttötarkoitukseensopivia ja turvallisia käyttää.Sähköistetyllä radalla tai sen läheisyydessä työskentelevässä ajoneuvossa tai koneessaon oltava nostokorkeuden rajoitin.Nostokorkeuden rajoittimen on oltava lukittava, varmatoiminen ja luotettava, mieluitenmekaaninen tai hydraulismekaaninen. Sähköisen nostokorkeuden rajoittimentulee olla sähköalan asiantuntijan tarkastama. Sähköiseen nostokorkeuden rajoittimeenon liitettävä summeri, joka vikatilanteessa varoittaa nostokorkeuden ylityksestä.Ajoneuvoa tai konetta, jossa ei ole nostokorkeuden rajoitinta, voidaan käyttää väliaikaisesti,jos työkone maadoitetaan asianmukaisesti ja sille määrätään sähköturvallisuushenkilö,joka on vastuussa suojaetäisyyden säilymisestä.Ajoneuvossa ja koneessa on oltava varoituskilvet tai tarrat, joissa kielletään sen päällenouseminen jännitteisen ajojohtimen alla ja varoitetaan sähkön aiheuttamastahengenvaarasta.Varoituslaitteiden, valaisimien ja muiden varusteiden osalta noudatetaan Tiehallinnonohjetta 5 F Tienpitoajoneuvot. /16/


68 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Valaisimet eivät saa häikäistä, eikä muistuttaa opasteita. Koneen liikkuessa junanatai vaihtotyönä valaisimien tulee täyttää näitä koskevat määräykset.Jokaisessa ajoneuvossa ja koneessa tulee olla vähintään ensiapulaukku ja alkusammutin.5.2.3 Työkoneen maadoittaminenJos työkone tai sen taakka voi työkoneen rikkoutumisen, kaatumisen, vaijerin katkeamisentms. syyn vuoksi ulottua vähimmäisetäisyyksiä lähemmäksi sähköradanjännitteisiä osia, työkoneen runko on maadoitettava työn ajaksi paluukiskoon vähintäänyhdellä 25 mm2 Cu-johtimella.Maadoituksen teko kuuluu tehtävään opastetulle henkilölle tai sähköalan ammattilaiselle.5.3 Kaivutyöt rautatiealueella5.3.1 Yleistä kaivutöistä rautatiealueellaRautatiealueella tehtävissä kaivutöissä on noudatettava erityistä huolellisuutta niistärautatiejärjestelmälle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.Kaivutöistä rautatiealueella on aina laadittava kirjallinen kaivusuunnitelma ennenkaivutöiden aloittamista. Kaivusuunnitelma voi olla osa työmaasuunnitelmaa. Kaivusuunnitelmaon toimitettava <strong>Liikennevirasto</strong>n edustajalle.Kaivusuunnitelmaan on merkittävä alueella olevat kaivuesteet ja rajoitteet, kutenkaapelit, johdot ja ratalaitteet. Jännitteisiä sähkökaapeleita saa siirtää ja suojata ainoastaansähköalan ammattihenkilö.Kaivusuunnitelmassa on esitettävä kaivantojen turvallisuuteen liittyvät keskeisettekijät rautatieliikenteen turvallisuuden kannalta: toimenpiteet, joilla estetään liikennöidyn raiteen osalta painumat, sortumattai muut turvallisuutta vaarantavat tapahtumat mahdollisten painumien seuranta materiaalien ja kaivumassojen varastointi ja siirrot kaapelien, johtojen ja muiden rakenteiden työnaikainen suojaaminen toimintaohjeet kaapeli- ja johtovaurion tai muun vahingon sattuessa5.3.2 Vahingot tai vauriot kaivutöissäKaivutöissä rautatiejärjestelmälle tapahtuneista vaurioista on ilmoitettava välittömästiradan kunnossapitäjälle. Liikennöinnille aiheutuvasta rajoitteesta tai vaarastaon lisäksi ilmoitettava liikenteenohjaukselle ja sähköradalla sähköradan käyttökeskukseen.5.3.3 Tuntematon esineKaivutyön tai muun työn johdosta esille tullut maaperään tai rakenteeseen selkeästikuulumaton ja tunnistamaton esine on aina tarkastettava ennen työn jatkamista. Tar-


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 69<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)kastuksessa on noudatettava varovaisuutta, eikä esinettä pidä käsitellä millään tavoin.Jos löydetyn esineen epäillään olevan räjähde tai se on tunnistettu räjähteeksi, on työt välittömästi keskeytettävä alue evakuoitava ja alueelle pääsy estettävä tehtävä ilmoitus työmaan työnjohdolle, turvallisuuskoordinaattorille ja poliisillesekä rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvien asioiden osalta alueenliikenteenohjaukselleRäjähde on mahdollisuuksien mukaan merkittävä merkkikartiota, lippusiimaa taimuuta sopivaa tapaa käyttäen.Evakuoitavan alueen laajuus riippuu räjähteen koosta. Suojaetäisyyden tulee ollavähintään 300 metriä.5.4 Nostureiden ja telineiden käyttö rautatiealueellaja sen läheisyydessä5.4.1 Yleistä nostureiden käytöstäRautatiealueella nosturilla tehtävistä nostoista on esitettävä kirjallinen nostosuunnitelma.Se voi olla osa työmaasuunnitelmaa.Suunnitelmassa on arvioitava nostojen riskit rautatieliikenteelle ja kartoitettava mahdollisetjännitekatkotarpeet, liikennöinnin rajoitukset ja suunniteltava riskejä pienentävättoimenpiteet ennen nostoja. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet myösnostoissa tapahtuvan vahingon tai vaaratilanteen varalta.Sähköistetyn radan läheisyydessä tehtäviin nostotöihin on nostoista toteuttavan tahonnimettävä sähköturvallisuushenkilö vastaamaan sähköturvallisuudesta ja senvalvomisesta.5.4.2 Nosturin tai telineen pystytys ja purkaminenNosturin tai telineen pystytys, käyttö tai purkaminen on tehtävä siten, että siitä eiaiheudu vaaraa rautatiejärjestelmälle tai -liikenteelle.Telineestä on laadittava kirjallinen käyttösuunnitelma, jossa otetaan huomioon myöstelineen aiheuttamat vaarat rautatiejärjestelmälle. Telineen käyttösuunnitelma voiolla osa työmaasuunnitelmaa.Jos nosturin tai telineen työskentelyalue ulottuu 5,0 metriä lähemmäksi sähköistetynradan jännitteisiä rakenteita tai paluujohdinta, on sen käytölle haettava lupa käytönjohtajalta.Luvassa voi olla rautatieliikenteestä ja paikallisista olosuhteista johtuviasekä työalueen rajaamista koskevia ohjeita ja rajoituksia.Nosturin tai telineen pystyttäjän on ennen käyttöönottoa pyydettävä turvallisuustarkastus<strong>Liikennevirasto</strong>n nimeämältä edustajalta, joka on mainittu lupaehdoissa.


70 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Nosturille ja telineelle tulee tehdä myös työturvallisuusmääräyksissä vaadittavatkäyttöönottotarkastukset, jossa tarkastetaan:– nosturin liikeradat– että nosturin vastapaino on luotettavasti kiinnitetty.– nosturin tai telineen osia ei ole ratatyön suojaulottuman sisällä– maadoitusten kunto ja etäisyydet sähköradan rakenteista.5.4.3 Nosturin ja telineen käyttöNosturin taakkoja ei saa viedä jännitteisen sähköradan tai liikennöidyn raiteen yläpuolelle.Torninostureiden osalta puomilla tarkoitetaan puomin nosto-osaa, ei vastapainoja.Nosturin puomi ei saa kääntyä niin, että nostoissa vaarannetaan rautatieliikennettätai voidaan osua sähköradan rakenteisiin. Nosturi on tarvittaessa varustettava liikerajoittimellaja telineet kosketussuojilla.Nosturin liikeradat ja työskentelyalueet, taakat mukaan luettuna, eivät saa ulottua 3metriä lähemmäksi sähköradan jännitteistä osaa eivätkä 2 metriä lähemmäksi paluujohdinta.Nosturin tai telineen sivusuuntaisen etäisyyden sähköradasta tulee olla vähintään 3metriä. Nosturi tai teline on maadoitettava sähköradan paluukiskoon vähintään yhdellä25 mm 2 CU-johtimella.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 71<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)6 Turvamiesmenettely6.1 Yleistä6.1.1 TurvamiesmenettelyNiissä ratatyön suojaulottumassa tehtävissä töissä, joita ei ole mainittu kohdassa4.4.1, on käytettävä turvamiesmenettelyä.Turvamiesmenettelyä käyttäen tehtävästä työstä ei anneta Rt-ilmoitusta tai ennakkoilmoitusta.Turvamiesmenettelyä ei saa käyttää raiteen suurimman nopeuden ollessa yli 140km/h.Turvamiesmenettelyä ei saa käyttää tunneleissa, silloilla tai muissa paikoissa, joissaei ole riittävää väistö- tai näkemäaluetta.Työssä saa käyttää vain sellaisia käsityökaluja, jotka ovat nopeasti siirrettävissä poisradalta.Turvamiehenä voi toimia vain henkilö, jolla on turvamiespätevyys.Turvamiehen hyvän toimintakyvyn säilyminen on otettava huomioon työn suunnittelussaja valvonnassa. Vuorokaudenaika, sää, lämpötila ja muut työskentelyolosuhteeton otettava huomioon työskentelytaukoja määritettäessä.Turvamiehen käyttö ratatyöalueellaTurvamiestä voidaan käyttää myös alueella jolla on lupa ratatyöhön. Esimerkiksi kaksi-tai useampiraiteisilla rataosilla voidaan turvamiestä käyttää varoittamaan ohikulkevastarautatieliikenteestä.Tällöin turvamiehen tehtävänä on valvoa, että ratatyöalueella työskentelevät työntekijät ja työkoneet pysyvätturvallisen matkan päässä liikennöidyn raiteen ratatyön suojaulottumasta varoittaa lähestyvästä rautatieliikenteestäTurvamies ei samanaikaisesti voi toimia ratatyöstä vastaavana.6.1.2 Turvamiehen varustusTurvamiehellä tulee olla: 1.4.2013 alkaen oranssin värinen varoitusvaatetus, jonka selkäosassa on teksti”TURVAMIES”. äänimerkinantolaite, jonka äänenvoimakkuus on riittävä ottaen huomioonympäröivän melun, kuitenkin vähintään 110 dB(A) metrin etäisyydeltä mitattuna RAILI-puhelin tai matkapuhelin, johon on tallennettu yleinen hätänumero sekätarvittavat liikenteenohjauksen ja käyttökeskuksen puhelinnumerot Tilapäisessä tieliikenteen pysäytyksessä käsiliikennemerkki nro 311 ”Ajoneuvollaajo kielletty”, joka tulee olla pimeän aikaan valaistu


72<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong>t (<strong>TURO</strong>)Tehtävän mukaan voidaan määrätä myös muita varusteita. Varustus on pidettävähuollettuna ja toimintakuntoisena.Kuva: Turvamiehen varustukseen kuuluvat oranssi varoitusvaatetus, äänimerkinanto-ä on olta-laite, käsiliikennemerkki 311 ja RAILI-puhelin tai matkapuhelin. Turvamiehelläva mukanaan myös nimeämisasiakirja.6.1.3Turvamiehen nimeäminenTurvamies on nimettävä tehtäväänsä kirjallisesti ennen työn aloittamista. Turva-työnmiehen nimeäjänn on varmistettava turvamieheksi nimettävän pätevyys.Nimeämisasiakirjasta tulee selvitä s turvamiehen nimi, työaika, työalue ja muutsuorittamisen kannalta tarvittavat lisätiedot. Nimeämisen vahvistavat allekirjoituk-omaasellaan turvamiehen nimeäjä ja turvamies.Nimeämisasiakirja on pidettävä mukana turvamiestyöskentelyn ajan.Turvamiesmääräys saa olla voimassa enintään viikon kerrallaan.Nimeämisasiakirjan malli on liitteessä 5. Palveluntuottajat voivatt käyttää myöslomakepohjaa, kunhan siinä on esitetty em. tiedot.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 73<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)6.2 Työskentely turvamiesmenettelyäkäyttäenTurvamiehen tehtävänä on: varoittaa lähestyvästä rautatieliikenteestä huolehtia turvattavien henkilöiden ja työvälineiden siirtymisestä väistöalueelleYhden turvamiehen vastuulla saa olla enintään kymmenen turvattavaa henkilöä taikaksi työkonetta.Turvamies ei saa tehtävää hoitaessaan osallistua muuhun työntekoon tai toimintaan,kuten esimerkiksi toimia työnjohtajana.Ennen työn aloittamista turvamiehen on: selvitettävä ja osoitettava turvattaville henkilöille ratatyöalueen rajat sekäväistöalue, jolle väistäminen rautatieliikenteen lähestyessä tapahtuu kerrottava turvattaville henkilöille, miten lähestyvästä rautatieliikenteestä varoitetaanja miten tämän jälkeen on toimittava sijoituttava siten, että hän havaitsee lähestyvän rautatieliikenteen riittävänaikaisinVäistöaluetta ei saa osoittaa paikkaan, jonne pääseminen voi olla hidasta vaikeakulkuisenmaaston, esteen tai alueen etäisen sijainnin vuoksi. Väistöalue voi olla ratatyönsuojaulottumassa, mutta se ei saa olla ATU:ssa.Työskentelyä ei saa aloittaa ennen kuin turvamies antaa siihen luvan.Työntekijöiden on keskeytettävä työskentely ja siirryttävä väistöalueelle turvamiehennäin käskiessä.Turvamies ei saa poistua turvaamispaikaltaan, ennen kuin turvattava työ on lopetettutai hänelle on määrätty sijainen.6.3 Usean turvamiehen käyttö6.3.1 Turvamiesten sijoittaminenJos yksittäinen turvamies ei kykene tähystämään riittävän pitkää matkaa esimerkiksisään tai näköesteiden takia, turvaamistehtävään on nimettävä useampia turvamiehiä.Turvamiesten tulee sijoittua siten, että he havaitsevat lähestyvän rautatieliikenteen riittävän aikaisin pystyvät havaitsemaan ja toistamaan annetut opasteetPitkällä ratatyöalueella on turvamiehiä oltava vähintään 200 metrin välein.


74 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)TähystyssektoriNäköesteTURVAMIES 3TyöalueNäköesteTURVAMIES 2TURVAMIES 1TähystyssektoriNäköesteKuva: Usean turvamiehen sijoittuminen© Pohjoisranta6.3.2 Varmistettu viestien välittäminenTurvamiestoimintaan liittyvässä viestin välityksessä on oltava käytettävissä vähintäänkaksi toisistaan riippumatonta tapaa seuraavissa tilanteissa:• kahden turvamiehen välittäessä toisilleen rautatieliikenteen lähestymistäkoskevia viestejä• tasoristeyksessä tieliikenteen ohjaajana toimivan turvamiehen jatievaroituslaitoksen maastossa olevia ohjauspainikkeita käyttävän henkilönvälilläEsimerkiksi radiopuhelimella annettavan viestin lisäksi voidaan sopia käytettäväksiäänimerkinantolaitetta, mikäli viestin välittäjä ei saa välittömästi kuittausta vastaanottajalta.Käytettävistä viestien välitystavoista on sovittava ennen työskentelyn aloittamista.Viestien välittämiseen kuluva aika on huomioitava lähestyvästä rautatieliikenteestävaroitettaessa siten, että vaihtoehtoiselle viestin välitystavalle jää tarvittaessa riittävästiaikaa.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 75<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)7 TasoristeyksetTilapäisen tasoristeyksen osalta noudatetaan aina ensisijaisesti tasoristeysluvanehtoja.7.1 Varoituslaitoksen tilapäinen käytöstäpoistaminen7.1.1 Lyhytaikainen käytöstä poistaminenJos tasoristeyksen varoituslaitos joudutaan ottamaan hetkellisesti tai lyhytaikaisestipois käytöstä ratatyön tai toimintahäiriön seurauksena, liikenteenohjaus määrää tasoristeykseenenintään 30 km/h nopeusrajoituksen, kunnes kunnossapitäjä määräätasoristeykseen turvamiehen, joka voi tarvittaessa pysäyttää tieliikenteen tai kunmenetellään kohtien 7.1.2 ja 7.2 mukaisesti tehden tasoristeyksestä käytännössä vartioimaton.7.1.2 Pidempiaikainen käytöstä poistaminenJos varoituslaitos poistetaan käytöstä niin pitkäksi ajaksi, että turvamiesmenettelynkäyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista, on varoituslaitos poistettava käytöstä seuraavasti: tasoristeysmerkkiin ja ensimmäiseen tasoristeyksen varoitusmerkkiin onasennettava ”Varoituslaitos ei toimi” -kilpi puomit on irrotettava tieopastimien valoyksiköt on peitettävä kokonaisuudessaanLisäksi rautatieliikenteelle on asennettava Yleinen varoitusmerkki 200 m etäisyydelletasoristeyksestä. Yleisen varoitusmerkin asettamisesta on ilmoittava ETJ:ssä. Tällöintasoristeykseen ei tarvitse määrätä turvamiestä tai jo aloitetun tasoristeyksen vartioinninvoi lopettaa.7.2 Tilapäinen nopeusrajoitusTasoristeykseen, jonka varoituslaitos on tilapäisesti poistettu käytöstä kohdan 7.1.2mukaisesti, on asetettava tasoristeyksen näkemävaatimuksiin perustuva nopeusrajoitusrautatieliikenteelle.Nopeusrajoitus lasketaan Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen näkemäalueista(65/2011) mukaisesti /17/.


76 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)tienäkemäalueL RL RLsLsrataL RL RL R = TasoristeysnäkemäL S= Etäisyys lähimmän kiskon reunastaRadansuurinnopeus(km/h)TientasoristeysVaroituslaitteellavarustettutientasoristeysRajoitetunliikenteentasoristeys1)Varoituslaitteellavarustetturajoitetunliikenteentasoristeys 1)KevyenliikenteenväyläntasoristeysVaroituslaitteellavarustettukevyenliikenteentasoristeysLs (m) Ls (m) Ls (m) Ls (m) Ls (m) Ls (m)8 6 8 6 6 6LR (m) LR (m) LR (m) LR (m) LR (m) LR (m)30 180 (160) 120 (110) 100 (90)50 300 (270) 180 200 (180) 120 170 (155) 10080 480 (430) 180 320 (290) 120 270 (245) 100100 600 (540) 180 400 (360) 120 340 (305) 100120 720 (650) 180 480 (430) 120 410 (365) 100140 840 (755) 180 560 (505) 120 475 (430) 1001)Tasoristeyksen liikennettä rajoitetaan niin, että sen ylittäminen on kielletty yli 15 majoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmilläKunnossapidosta vastaava organisaatio voi ja sen tulee ilmoittaa liikenteenohjaukselleLiikenteen turvallisuusviraston määräyksen "Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä",RVI/1092/412/2009, /18/ kohdan 7.4 mukaisen tilapäisen 30 km/h nopeusrajoituksenja vihellinopasteen määräämisen lopettamisesta kun: tasoristeykseen on määrätty turvamies, varoituslaitos on poistettu käytöstä kohdan 7.1.2 mukaisesti tai varoituslaitos toimii jälleen normaalisti


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 77<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)7.3 Turvamiehen käyttäminen tieliikenteenohjaajana tasoristeyksessäTieliikenteen ohjauksesta tasoristeyksissä noudatetaan <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjetta ”Liikennetietyömaalla, Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet” /19/.Tasoristeyksessä tieliikenteen ohjaajana toimivalla turvamiehellä on oltava Turvamiespätevyydenlisäksi Tieturva 1 -pätevyys, ajokortti ja perehdytys kyseiseen tehtävään.Varoitusvaatetuksen osalta tasoristeyksen turvaamistyö rinnastetaan satunnaiseenliikenteen käsiohjaukseen, jossa tieliikenteen ohjaajalla voi olla luokan 2 varoitusvaatetus.Tasoristeykseen on määrättävä tieliikenteen ohjaaja: varoituslaitoksen häiriötilanteessa jos tasoristeyksen varoituslaitos joudutaan ottamaan lyhytaikaisesti pois käytöstä vartioimattomassa tasoristeyksessä silloin, kun tien liikennemäärät ovat tilapäisestisuurentuneet, esimerkiksi rakennustyömaan johdosta kun junien nopeudet ovat tilapäisesti radan suurinta nopeutta suuremmat,esimerkiksi koeajoissa <strong>Liikennevirasto</strong>n erikseen määrittämissä muissa tapauksissaTieliikenteen pysäyttäminen on tehtävä riittävän ajoissa siten, ettei tie- tai rautatieliikennettävaaranneta.Tieliikenteen pysäyttäminen voi tapahtua käsiliikennemerkillä tai kytkemällä varoituslaitoskäsikäyttöisesti hälytystilaan.Vain sellaisten ohjauskytkimien- ja painikkeiden käyttäminen on sallittua, jotka eivätvaikuta pääopastimien opasteisiin tai mahdollisuuteen turvata junakulkutietä. Tarvittaessavaroituslaitoksen toiminta on varmistettava käyttöohjeesta ennen ohjauskytkimienja painikkeiden käyttämistä.7.3.1 Usean tieliikenteen ohjaajan käyttäminen tasoristeyksessäMaantien tasoristeyksen turvaamisessa on käytettävä kahta tai useampaa turvamiestä,jos tieliikenne ylittää tasoristeyksessä useamman kuin yhden liikennöidyn raiteen tasoristeykseen kuuluu ajoneuvoliikenteen tasoristeyksen lisäksi yksi tai useampiakevyen liikenteen väylän tasoristeyksiä tasoristeyksen kohdalla on ajoneuvoliikenteen käytössä neljä tai useampiaajokaistoja tieliikenne on vilkasta joko jatkuvasti tai hetkellisesti (ruuhka-ajat) turvaamistyötä ei voida suorittaa turvallisesti yhdellä tasoristeyksen turvaajalla


78 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Yksi turvamies riittää, mikäli tieliikenne voidaan pysäyttää kytkemällä turvattavantasoristeyksen varoituslaitos käsikäyttöisesti varoitustilaan.Varoituslaitoksen ohjauspainikkeiden käyttäjänä voi toimia tehtävään opastettu henkilö.Tällöin turvamies vastaa tähystämisestä ja tekee päätöksen varoituksen kytkemisestä.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)798 Nopeusrajoituksen asettaminen JKV:llavarustetulle raiteelleTässä osassaNopeusrajoituksen tilaajalla tarkoitetaan tahoa, joka on sopimussuhteessa <strong>Liikennevirasto</strong>onja joka joutuu rajoittamaan raiteen suurinta nopeutta toimintansa vuoksi.Esimerkiksi rakennus- tai kunnossapitourakoitsija toimii nopeusrajoituksen tilaajanajoutuessaan rajoittamaan raiteen suurinta nopeutta työmaansa kohdalla.Turvalaitesuunnittelusta vastaavalla tarkoitetaan suunnittelukonsulttia, joka ontehnyt <strong>Liikennevirasto</strong>n kanssa sopimuksen tilapäisiin nopeusrajoituksiin liittyviensuunnitelmien tekemisestä.Turvalaitteiden kunnossapitäjällä tarkoitetaan urakoitsijaa, joka toimii <strong>Liikennevirasto</strong>nkanssa tekemänsä sopimuksen perusteella alueen, jolle nopeusrajoitus asetetaan,turvalaitteiden kunnossapitäjänä.Liikenteenohjauksella tarkoitetaan alueesta, jolle nopeusrajoitus asetetaan, vastaavaaliikenteenohjausta.Nopeusrajoituksen suunniteltu kestoaika ja nopeusrajoituksen nopeus suhteessaraiteen suurimpaan nopeuteen määräävät toteutukselle asetetut ohjeet ja vaatimukset.Tämä <strong>TURO</strong>n osa on jaettu alalukuihin sen mukaisesti toteutetaanko nopeusrajoitussuunniteltuna pysyvänä nopeusrajoituksena, ketjutettuna tilapäisenä nopeusrajoituksena,ketjuttamattomana tilapäisenä nopeusrajoituksena vai onko kyseessääkillinen tarve nopeusrajoitukselle (kuva). Radan rakenteen routimisesta johtuva nopeusrajoitusvoidaan toteuttaa nopeusrajoituksen arvioidusta kestoajasta ja nopeudestariippumatta ketjuttamattomana tilapäisenä nopeusrajoituksena.NopeusrajoitussuunniteltuNopeusrajoituksensuunniteltukestoaikayli 6 kkPysyvänopeusrajoitus;asettaminenkohdassa 8.1,poistaminenkohdassa 8.4äkillinentarveToimenpiteet kohdassa8.7, muuttaminensuunnitelluksi, joskestoaika on yli 24 hyli 24 hNopeusrajoituksensuunniteltukestoaikaenintään 6 kkenintään 3kkyli 3 kkNopeuseronormaaliinraiteensuurimpaannopeuteenenintään30 km/hyli 30km/hKetjutettutilapäinennopeusrajoitus;asettaminenkohdassa 8.2,poistaminenkohdassa 8.5Ketjuttamatontilapäinennopeusrajoitus;asettaminenkohdassa 8.3,poistaminenkohdassa 8.6Kuva: Nopeusrajoituksen toteuttamistavan valinta.


80 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.1 Pysyvän nopeusrajoituksen asettaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava asetettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle nopeusrajoitus, jonka suunniteltu ajallinen kesto on yli kuusi kuukautta.Pysyvä nopeusrajoitus on varustettava JKV:lla siten, että kaikki siihen liittyvät baliisiton ketjutettu. Pysyvän nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustus on esitettäväturvalaitteiden käyttöohjeiden liitteenä olevissa piirustuksissa ja JKVtunnuslukutaulukoissa.Pysyvän nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustuson esitettävä nopeusrajoitussuunnitelmassa siihen saakka, kunnes se on esitetty turvalaitteidenkäyttöohjeiden liitteenä olevissa piirustuksissa ja JKV-tunnuslukutaulukoissa.8.1.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on tilattava nopeusrajoitussuunnitelmaturvalaitesuunnittelusta vastaavalta vähintään kaksi viikkoa ennen suunnitellun nopeusrajoituksenvoimaan tuloa.8.1.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelusta vastaavan on laadittava nopeusrajoituksen tilauksen perusteellasuunnitelma nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustuksesta. Suunnitelmanon sisällettävä ohjeet nopeusrajoitukseen liittyvien baliisien liittämisestä ketjutukseensekä ohjeet nopeusrajoitukseen liittyvien baliisien asennusjärjestyksestä jatarkastamisesta. Esimerkki nopeusrajoitussuunnitelmasta on esitetty liitteessä 6.Nopeusrajoitussuunnitelmassa on esitettävä vähintään suunnitelman mukaisten nopeusrajoitusten suuruus, sijainti ja suunniteltukestoaika, tieto siitä, että suunnitelmaan liittyy pysyvien baliisien ketjutuksen muutos, suunnitelma-alueen periaatteellinen raidekaavio tarvittavilta osin, suunnitelman mukaiset lisättävät baliisit, niiden ID-tunnukset ja sijainti, suunnitelman mukaiset lisättävät nopeus- ja etumerkit ja niiden sijainti, tiedot pysyville baliisiryhmille tehtävistä baliisisanomapäivityksistä, suunnitelman alueella olevien rautatieliikennepaikkojen nimet, suunnitelman alueen viereisten rautatieliikennepaikkojen nimet, vaihteet, jotka liittyvät suunnitelmassa esitettyihin raiteisiin ja joiden etäisyyssuunnitelman mukaisesti asennettavasta baliisista on enintään 100 msekä suunnitelman tekijä yhteystietoineen, suunnitelman tarkastaja ja suunnitelmantilaaja yhteystietoineen.Nopeusrajoitussuunnitelmassa on oltava taulukko, jossa on esitetty baliisiryhmien ID-tunnukset, esitetty baliisiryhmien käyttöönotto- ja käytöstäpoistojärjestys, esitetty tarvittaessa vaatimukset baliisiparien tarkastuksessa käytettäville junille, tila suunnitelman toteuttamisessa tarvittavien baliisien sarja-numeroille, tila merkinnälle baliisiryhmän käyttöönotosta, tila merkinnälle junalla tehdystä baliisiryhmän tarkastuksesta sekä


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 81<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)tila baliisien ohjelmointiin, luovutukseen, vastaanottoon ja palauttamiseenliittyville tiedoille.Turvalaitesuunnittelijan on ohjelmoitava tarvittavat baliisisanomat sekä ketjutuksenaiheuttamat muutokset pysyvien baliisien baliisisanomiin.Nopeusrajoitussuunnitelma on yksilöitävä.Suunnitelma, siihen liittyvät ohjeet ja laaditut baliisisanomat on tarkastettava. Tarkastajaei saa olla suunnitelman laatinut turvalaitesuunnittelija.Turvalaitesuunnittelijan on toimitettava tarkastettu nopeusrajoitussuunnitelma, ohjeetsekä ohjelmoidut ja päivitetyt baliisisanomat nopeusrajoituksen tilaajalle ja turvalaitteidenkunnossapitäjälle. Turvalaitesuunnittelijan on lisäksi toimitettava nopeusrajoitussuunnitelmasen alueen liikenteenohjaukselle, jolle nopeusrajoitus asetetaan.Turvalaitesuunnittelijan on päivitettävä tarvittavassa laajuudessa turvalaitteidenkäyttöohjeiden liitteenä olevat piirustukset ja JKV-tunnuslukutaulukot lisäämälläniihin nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustus.Turvalaitesuunnittelijan on lisättävä nopeusrajoitusta varten ohjelmoidut ja päivitetytbaliisisanomatiedostot niiden arkistointiin käytettävään järjestelmään nopeusrajoituksentullessa käyttöön.8.1.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on ohjelmoitava nopeusrajoitussuunnitelman mukaisetbaliisit. Baliisiin on merkittävä baliisisanoman ID-tunnus, jolla baliisi on ohjelmoitu,sekä tieto baliisin sijainnista baliisiryhmässä (A- tai B-baliisi). Ohjelmoinnin jälkeenbaliisi on luettava ja varmistettava, että baliisi on ohjelmoitu oikealla baliisisanomatiedostollaja että baliisi toimii.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on asennettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisitja nopeusmerkit nopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä siten,että ne ovat asennettuna nopeusrajoituksen tullessa voimaan. Asennukset voidaantehdä ennakolta siten, että nopeusmerkit peitetään ja baliisit poistetaan käytöstäsijoittamalla niiden päälle metallinen baliisin kokonaan peittävä suojalevy. Turvalaitteidenkunnossapitäjän on paljastettava nopeusmerkit ja baliisit sekä tehtävä tarvittavatpysyvien baliisisanomien päivitykset nopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssäjärjestyksessä nopeusrajoituksen tullessa voimaan, jos asennukset on tehty ennakkoon.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on peitettävä nopeusrajoitusalueelle jäävätsuurempaa nopeutta osoittavat nopeusmerkit nopeusrajoituksen tullessa voimaan.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on ilmoitettava liikenteenohjaukselle jokaisen nopeusrajoitukseenliittyvän baliisiparin käyttöön ottamisesta, jotta liikenteenohjaus voitarkastuttaa kyseisen baliisiparin nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeidenmukaisesti.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on huolehdittava, että nopeusrajoitussuunnitelma onturvalaitteiden kunnossapitoa tekevän henkilökunnan käytettävissä nopeusrajoituksentultua voimaan siihen saakka, kunnes turvalaitteiden käyttöohjeiden liitteenä


82 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)olevat piirustukset ja JKV-tunnuslukutaulukot on päivitetty nopeusrajoituksen baliisijanopeusmerkkivarustuksen osalta.8.1.4 Liikenteenohjauksen tehtävätLiikenteenohjauksen on tarkastettava jokainen nopeusrajoitus-suunnitelmassa esitettybaliisipari nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuson tehtävä pyytämällä ensimmäistä mahdollista junaa, jonka JKV-veturilaiteon käytössä ja joka täyttää nopeusrajoitussuunnitelmassa esitetyt ehdot, tarkastamaan,että JKV näyttää ja valvoo nopeusrajoitusta oikein nopeusrajoituksen suuruudestaja sijainnista annettuihin tietoihin nähden. Liikenteenohjauksen on dokumentoitavatehdyt tarkastukset nopeusrajoitussuunnitelmaan ja säilytettävä nopeusrajoitussuunnitelmasiihen saakka, että jokaisen asennetun baliisiparin toiminta on tarkastettu.8.2 Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksenasettaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava asetettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle nopeusrajoitus, jonka suunniteltu ajallinen kesto on yli kolme ja enintäänkuusi kuukautta ja jonka mukainen nopeus on yli 30 km/h pienempi kuin raiteensuurin nopeus kyseisellä kohdalla normaalisti.Ketjutettu tilapäinen nopeusrajoitus on varustettava JKV:lla siten, että siihen liittyvätetumerkkibaliisit pois lukien nopeusrajoituksen toistavat etumerkkibaliisit on ketjutettu.Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustus onesitettävä nopeusrajoitussuunnitelmassa. Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksenbaliisi- ja nopeusmerkkivarustusta ei saa esittää turvalaitteiden käyttöohjeiden liitteenäolevissa piirustuksissa ja JKV-tunnuslukutaulukoissa.8.2.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on tilattava nopeusrajoitussuunnitelmaturvalaitesuunnittelusta vastaavalta vähintään kahta viikkoa ennen suunnitellun nopeusrajoituksenvoimaan tuloa. Nopeusrajoituksen tilaajan on tehtävä rajoituksestaennakkosuunnitelma, joka lähetetään alueen liikennesuunnitteluun. Nopeusrajoituksentilaajan on varmistettava, että rajoitus säilyy ETJ:ssä koko rajoituksen voimassaoloajan.8.2.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelusta vastaavan on laadittava nopeusrajoituksen tilauksen perusteellasuunnitelma nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustuksesta. Suunnitelmanon sisällettävä ohjeet nopeusrajoitukseen liittyvien baliisien liittämisestä ketjutukseentarvittavilta osin sekä ohjeet nopeusrajoitukseen liittyvien baliisien asennusjärjestyksestäja tarkastamisesta. Esimerkki nopeusrajoitussuunnitelmasta onesitetty liitteessä 6.Nopeusrajoitussuunnitelman sisällön on täytettävä nopeusrajoitussuunnitelman sisällöstäkohdassa 8.1.2 esitetyt vaatimukset.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 83<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Turvalaitesuunnittelijan on ohjelmoitava tarvittavat baliisisanomat sekä ketjutuksenaiheuttamat muutokset pysyvien baliisien baliisisanomiin.Nopeusrajoitussuunnitelma on yksilöitävä.Suunnitelma, siihen liittyvät ohjeet ja laaditut baliisisanomat on tarkastettava. Tarkastajaei saa olla suunnitelman laatinut turvalaitesuunnittelija.Turvalaitesuunnittelijan on toimitettava tarkastettu nopeusrajoitussuunnitelma, ohjeetsekä ohjelmoidut ja päivitetyt baliisisanomat nopeusrajoituksen tilaajalle ja turvalaitteidenkunnossapitäjälle viikon kuluessa nopeusrajoitussuunnitelman tilauksesta.Turvalaitesuunnittelijan on lisäksi toimitettava nopeusrajoitussuunnitelma senalueen liikenteenohjaukselle, jolle nopeusrajoitus asetetaan.Turvalaitesuunnittelijan on lisättävä nopeusrajoitusta varten ohjelmoidut ja päivitetytbaliisisanomatiedostot niiden arkistointiin käytettävään järjestelmään.8.2.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on ohjelmoitava nopeusrajoitus-suunnitelman mukaisetbaliisit. Baliisiin on merkittävä baliisisanoman ID-tunnus, jolla baliisi on ohjelmoitu,sekä tieto baliisin sijainnista baliisiryhmässä (A- tai B-baliisi). Ohjelmoinninjälkeen baliisi on luettava ja varmistettava, että baliisi on ohjelmoitu oikealla baliisisanomatiedostollaja että baliisi toimii.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on asennettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisitja nopeusmerkit nopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä siten,että ne ovat asennettuna nopeusrajoituksen tullessa voimaan. Asennukset voidaantehdä ennakolta siten, että nopeusmerkit peitetään ja baliisit poistetaan käytöstäsijoittamalla niiden päälle metallinen baliisin kokonaan peittävä suojalevy. Turvalaitteidenkunnossapitäjän on paljastettava nopeusmerkit ja baliisit sekä tehtävä tarvittavatpysyvien baliisisanomien päivitykset nopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssäjärjestyksessä nopeusrajoituksen tullessa voimaan, jos asennukset on tehty ennakkoon.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on peitettävä nopeusrajoitusalueelle jäävätsuurempaa nopeutta osoittavat nopeusmerkit nopeusrajoituksen tullessa voimaan.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on ilmoitettava liikenteenohjaukselle jokaisen nopeusrajoitukseenliittyvän baliisiparin käyttöön ottamisesta, jotta liikenteenohjaus voitarkastuttaa kyseisen baliisiparin nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeidenmukaisesti.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on huolehdittava, että nopeusrajoitussuunnitelma onturvalaitteiden kunnossapitoa tekevän henkilökunnan käytettävissä nopeusrajoituksentultua voimaan siihen saakka kunnes nopeusrajoitus poistetaan.8.2.4 Liikenteenohjauksen tehtävätLiikenteenohjauksen on tarkastettava jokainen nopeusrajoitussuunnitelmassa esitettybaliisipari nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuson tehtävä pyytämällä ensimmäistä mahdollista junaa, jonka JKV-veturilaiteon käytössä ja joka täyttää nopeusrajoitussuunnitelmassa esitetyt ehdot, tarkastamaan,että JKV näyttää ja valvoo nopeusrajoitusta oikein nopeusrajoituksen suuruu-


84 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)desta ja sijainnista annettuihin tietoihin nähden. Liikenteenohjauksen on dokumentoitavatehdyt tarkastukset nopeusrajoitussuunnitelmaan ja säilytettävä nopeusrajoitussuunnitelmasiihen saakka, että jokaisen asennetun baliisiparin toiminta on tarkastettu.8.3 Ketjuttamattoman tilapäisennopeusrajoituksen asettaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava asetettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle nopeusrajoitus, jonka suunniteltu ajallinen kesto on enintään kolmekuukautta tai yli kolme ja enintään kuusi kuukautta ja jonka mukainen nopeus onenintään 30 km/h pienempi kuin raiteen suurin nopeus kyseisellä kohdalla normaalisti.Ketjuttamaton tilapäinen nopeusrajoitus on varustettava JKV:lla siten, että siihenliittyviä baliiseja ei ole ketjutettu. Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksen baliisi- janopeusmerkkivarustus on esitettävä nopeusrajoitussuunnitelmassa. Ketjutetun tilapäisennopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustusta ei saa esittää turvalaitteidenkäyttöohjeiden liitteenä olevissa piirustuksissa ja JKV-tunnuslukutaulukoissa.8.3.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on tilattava nopeusrajoitussuunnitelmaturvalaitesuunnittelusta vastaavalta vähintään kaksi viikkoa ennen suunnitellun nopeusrajoituksenvoimaan tuloa.Nopeusrajoituksen tilaajan on asennettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit janopeusmerkit nopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä siten, ettäne ovat asennettuna nopeusrajoituksen tullessa voimaan. Asennukset voidaan tehdäennakolta siten, että nopeusmerkit peitetään ja baliisit poistetaan käytöstä sijoittamallaniiden päälle metallinen baliisin kokonaan peittävä suojalevy. Nopeusrajoituksentilaajan on paljastettava nopeusmerkit ja baliisit nopeusrajoitussuunnitelmassamääritetyssä järjestyksessä nopeusrajoituksen tullessa voimaan, jos asennukset ontehty ennakkoon. Nopeusrajoituksen tilaajan on peitettävä nopeusrajoitusalueellejäävät suurempaa nopeutta osoittavat nopeusmerkit nopeusrajoituksen tullessa voimaan.Nopeusrajoituksen tilaajan on ilmoitettava liikenteenohjaukselle jokaisen nopeusrajoitukseenliittyvän baliisiparin käyttöön ottamisesta, jotta liikenteenohjaus voi tarkastuttaakyseisen baliisiparin nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeidenmukaisesti.Tässä kohdassa mainitun ketjuttamattoman tilapäisen nopeusrajoituksen baliisienasennuksen saa tehdä tehtävään perehdytetty henkilöstö, jolta ei vaadita kohdan2.6.12 mukaista turvalaitepätevyyttä.Nopeusrajoituksen tilaajan on tehtävä rajoituksesta ennakkosuunnitelma, joka lähetetäänalueen liikennesuunnitteluun. Nopeusrajoituksen tilaajan on varmistettava,että rajoitus säilyy ETJ:ssä koko rajoituksen voimassaoloajan.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 85<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.3.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelusta vastaavan on laadittava nopeusrajoituksen tilauksen perusteellasuunnitelma nopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustuksesta. Suunnitelmanon sisällettävä ohjeet nopeusrajoitukseen liittyvien baliisien asennusjärjestyksestäja tarkastamisesta. Esimerkki nopeusrajoitussuunnitelmasta on esitettyliitteessä 6.Nopeusrajoitussuunnitelmassa on esitettävä vähintään: suunnitelman mukaisten nopeusrajoitusten suuruus, sijainti ja suunniteltukestoaika, tieto siitä, että suunnitelmaan ei liity pysyvien baliisien ketjutuksen muutosta, suunnitelma-alueen periaatteellinen raidekaavio tarvittavilta osin, suunnitelman mukaiset lisättävät baliisit, niiden ID-tunnukset ja sijainti, suunnitelman mukaiset lisättävät nopeus- ja etumerkit ja niiden sijainti, suunnitelman alueella olevien rautatieliikennepaikkojen nimet, suunnitelman alueen viereisten rautatieliikennepaikkojen nimet, vaihteet, jotka liittyvät suunnitelmassa esitettyihin raiteisiin ja joiden etäisyyssuunnitelman mukaisesti asennettavasta baliisista on enintään 100 msekä suunnitelman tekijä yhteystietoineen, suunnitelman tarkastaja ja suunnitelmantilaaja yhteystietoineen.Nopeusrajoitussuunnitelmassa on oltava taulukko, jossa on esitetty baliisiryhmien ID-tunnukset, esitetty baliisiryhmien käyttöönotto- ja käytöstäpoistojärjestys, esitetty tarvittaessa vaatimukset baliisiparien tarkastuksessa käytettäville junille, tila suunnitelman toteuttamisessa tarvittavien baliisien sarja-numeroille, tila merkinnälle baliisiryhmän käyttöönotosta, tila merkinnälle junalla tehdystä baliisiryhmän tarkastuksesta sekä tila baliisien ohjelmointiin, luovutukseen, vastaanottoon ja palauttamiseenliittyville tiedoille.Turvalaitesuunnittelijan on ohjelmoitava tarvittavat baliisisanomat.Nopeusrajoitussuunnitelma on yksilöitävä.Suunnitelma, siihen liittyvät ohjeet ja laaditut baliisisanomat on tarkastettava. Tarkastajaei saa olla suunnitelman laatinut turvalaitesuunnittelija.Turvalaitesuunnittelijan on toimitettava tarkastettu nopeusrajoitussuunnitelma, ohjeetsekä ohjelmoidut baliisisanomat nopeusrajoituksen tilaajalle ja turvalaitteidenkunnossapitäjälle viikon kuluessa nopeusrajoitussuunnitelman tilauksesta. Turvalaitesuunnittelijanon lisäksi toimitettava nopeusrajoitussuunnitelma sen alueen liikenteenohjaukselle,jolle nopeusrajoitus asetetaan.Turvalaitesuunnittelijan on lisättävä nopeusrajoitusta varten ohjelmoidut ja päivitetytbaliisisanomatiedostot niiden arkistointiin käytettävään järjestelmään.


86 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.3.3 Kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on ohjelmoitava nopeusrajoitussuunnitelman mukaisetbaliisit. Baliisiin on merkittävä baliisisanoman ID-tunnus, jolla baliisi on ohjelmoitu,sekä tieto baliisin sijainnista baliisiryhmässä (A- tai B-baliisi). Ohjelmoinninjälkeen baliisi on luettava ja varmistettava, että baliisi on ohjelmoitu oikealla baliisisanomatiedostollaja että baliisi toimii.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on huolehdittava, että nopeusrajoitussuunnitelma onturvalaitteiden kunnossapitoa tekevän henkilökunnan käytettävissä nopeusrajoituksentultua voimaan siihen saakka kunnes nopeusrajoitus poistetaan.8.3.4 Liikenteenohjauksen tehtävätLiikenteenohjauksen on tarkastettava jokainen nopeusrajoitussuunnitelmassa esitettybaliisipari nopeusrajoitussuunnitelmassa määritettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuson tehtävä pyytämällä ensimmäistä mahdollista junaa, jonka JKV-veturilaiteon käytössä ja joka täyttää nopeusrajoitussuunnitelmassa esitetyt ehdot, tarkastamaan,että JKV näyttää ja valvoo nopeusrajoitusta oikein nopeusrajoituksen suuruudestaja sijainnista annettuihin tietoihin nähden. Liikenteenohjauksen on dokumentoitavatehdyt tarkastukset nopeusrajoitussuunnitelmaan ja säilytettävä nopeusrajoitussuunnitelmasiihen saakka, että jokaisen asennetun baliisiparin toiminta on tarkastettu.8.4 Pysyvän nopeusrajoituksen poistaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava poistettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle asetettu urakoitsijan tilaama pysyvä nopeusrajoitus.Liikenteenohjauksella ei ole tässä kohdassa esitettäviä nopeusrajoituksen poistamiseenliittyviä tehtäviä.8.4.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on ilmoitettava tilaamansa pysyvän nopeusrajoituksenpoistamisesta turvalaitesuunnittelusta vastaavalle vähintään kaksiviikkoa ennen nopeusrajoituksen suunniteltua poistoa.8.4.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelijan on ohjelmoitava nopeusrajoituksen poistamisen aiheuttamatmuutokset pysyvien baliisien baliisisanomiin.Tehdyt baliisisanomien muutokset on tarkastettava. Tarkastaja ei saa olla suunnitelmanlaatinut turvalaitesuunnittelija.Turvalaitesuunnittelijan on päivitettävä tarvittavassa laajuudessa turvalaitteidenkäyttöohjeiden liitteenä olevat piirustukset ja JKV-tunnuslukutaulukot poistamallanopeusrajoituksen baliisi- ja nopeusmerkkivarustus niistä.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 87<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Turvalaitesuunnittelijan on päivitettävä muutetut baliisisanomatiedostot niiden arkistointiinkäytettävään järjestelmään nopeusrajoituksen poistuessa.8.4.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on paljastettava poistettavan nopeusrajoituksenalueella olevat peitetyt nopeusmerkit nopeusrajoituksen poistamisen alkaessa. Turvalaitteidenkunnossapitäjän on poistettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit ja nopeusmerkitnopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä nopeusrajoituksenpoistuessa.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on varmistettava, että turvalaitteiden kunnossapitoatekevällä henkilökunnalla on tieto turvalaitteiden käyttöohjeiden liitteenä olevissapiirustuksissa esitetystä poikkeavasta JKV-varustuksesta, kunnes turvalaitteidenkäyttöohjeiden liitteenä olevat piirustukset on päivitetty.8.5 Ketjutetun tilapäisen nopeusrajoituksenpoistaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava poistettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle asetettu ketjutettu tilapäinen nopeusrajoitus.Liikenteenohjauksella ei ole tässä kohdassa esitettäviä nopeusrajoituksen poistamiseenliittyviä tehtäviä.8.5.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on ilmoitettava tilaamansa ketjutetun tilapäisennopeusrajoituksen poistamisesta turvalaitesuunnittelusta vastaavalle vähintäänkaksi viikkoa ennen nopeusrajoituksen suunniteltua poistoa. Nopeusrajoituksentilaajan tulee varmistaa, että rajoitus poistuu ETJ:stä.8.5.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelijan on ohjelmoitava nopeusrajoituksen poistamisen aiheuttamatmuutokset pysyvien baliisien baliisisanomiin.Tehdyt baliisisanomien muutokset on tarkastettava. Tarkastaja ei saa olla suunnitelmanlaatinut turvalaitesuunnittelija.Turvalaitesuunnittelijan on päivitettävä muutetut baliisisanomatiedostot niiden arkistointiinkäytettävään järjestelmään nopeusrajoituksen poistuessa.


88 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.5.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on paljastettava poistettavan nopeusrajoituksenalueella olevat peitetyt nopeusmerkit nopeusrajoituksen poistamisen alkaessa. Turvalaitteidenkunnossapitäjän on poistettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit ja nopeusmerkitnopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä nopeusrajoituksenpoistuessa.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on huolehdittava, että turvalaitteiden kunnossapitoatekevällä henkilökunnalla on tieto nopeusrajoituksen poistumisesta.8.6 Ketjuttamattoman tilapäisennopeusrajoituksen poistaminenTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava poistettaessa JKV:lla varustetulleraiteelle asetettu ketjuttamaton tilapäinen nopeusrajoitus.Liikenteenohjauksella ei ole tässä kohdassa esitettäviä nopeusrajoituksen poistamiseenliittyviä tehtäviä.8.6.1 Nopeusrajoituksen tilaajan tehtävätNopeusrajoitusta tarvitsevan urakoitsijan on ilmoitettava tilaamansa ketjuttamattomantilapäisen nopeusrajoituksen poistamisesta turvalaitesuunnittelusta vastaavalle.Nopeusrajoituksen tilaajan on paljastettava poistettavan nopeusrajoituksen alueellaolevat peitetyt nopeusmerkit nopeusrajoituksen poistamisen alkaessa. Nopeusrajoituksentilaajan on poistettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit ja nopeusmerkitnopeusrajoitussuunnitelmassa määritetyssä järjestyksessä nopeusrajoituksenpoistuessa.Nopeusrajoituksen tilaajan on palautettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit turvalaitteidenkunnossapitäjälle.Tässä kohdassa mainitun ketjuttamattoman tilapäisen nopeusrajoituksen baliisienpoistamisen saa tehdä tehtävään perehdytetty henkilöstö, jolta ei vaadita kohdan2.6.12 mukaista turvalaitepätevyyttä.Nopeusrajoituksen tilaajan tulee varmistaa, että rajoitus poistuu ETJ:stä.8.6.2 Turvalaitesuunnittelusta vastaavan tehtävätTurvalaitesuunnittelijan on poistettava nopeusrajoitukseen liittyvät baliisisanomatiedostotniiden arkistointiin käytettävästä järjestelmästä nopeusrajoituksen poistuessa.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012 89<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)8.6.3 Turvalaitteiden kunnossapitäjän tehtävätTurvalaitteiden kunnossapitäjän on huolehdittava, että turvalaitteiden kunnossapitoatekevällä henkilökunnalla on tieto nopeusrajoituksen poistumisesta.8.7 Menettely äkillisesti tarvittavannopeusrajoituksen asettamisessa japoistamisessa JKV:lla varustetullaraiteellaTässä kohdassa esitettyjä menettelyjä on noudatettava asetettaessa äkillisen tarpeenvuoksi nopeusrajoitus JKV:lla varustetulle raiteelle ja poistettaessa tämän kohdanmukaisesti asetettu nopeusrajoitus. Äkillisellä tarpeella tarkoitetaan tilannetta, jota eiole voitu ennakoida. Tällainen tarve nopeusrajoitukselle voi syntyä esimerkiksi kiskoonsyntyneen vaurion seurauksena.Turvalaitteiden kunnossapitäjällä on oltava valmiiksi ohjelmoituja etumerkkibaliiseja,joiden etumerkkimatka on 2400 tai 3600 m ja nopeusrajoituksen pituus 200 m. Etumerkkimatkaon valittava siten, että 3600 m etumerkkimatkalla ohjelmoituja baliisejaon käytettävä raiteilla, joiden suurin nopeus on yli 160 km/h. Muilla raiteilla on käytettäväensisijaisesti 2400 m etumerkkimatkalla ohjelmoituja baliiseja. Etumerkkibaliisejaon ohjelmoitava edellä esitettyjen matkojen mukaisesti nopeuksille 30, 50 ja80 km/h.Turvalaitteiden kunnossapitäjän on asennettava äkillistä nopeusrajoitusta vartennopeusrajoitustarvetta vastaavat valmiiksi ohjelmoidut baliisit. Turvalaitteiden kunnossapitäjänon ilmoitettava liikenteenohjaukselle jokaisen nopeusrajoitukseen liittyvänbaliisiparin käyttöönottamisesta.Liikenteenohjauksen on tarkastettava nopeusrajoituksen baliisit molemmista suunnistajokaisella nopeusrajoituksen koskemalla raiteella. Tarkastus on tehtävä pyytämälläensimmäistä mahdollista junaa, jonka JKV-veturilaite on käytössä ja jonka suurinnopeus on suurempi kuin nopeusrajoituksen nopeus, tarkastamaan, että JKV näyttääja valvoo nopeusrajoitusta oikein nopeusrajoituksen suuruudesta ja sijainnistaannettuihin tietoihin nähden.Nopeusrajoituksen JKV-varustus on muutettava kohdissa 8.1–8.3 esitettyjen vaatimustenmukaiseksi mahdollisimman pian, jos nopeusrajoituksen arvioitu ajallinenkesto on yli 24 h.


90 <strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)Viiteluettelo/1/ SFS 6002, Sähkötyöturvallisuus, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry/2/ B22, Sähkörataohjeet, Ratahallintokeskus/3/ SFS-EN 471, Näkyvä varoitusvaatetus ammattikäyttöön, Suomen StandardisoimisliittoSFS ry/4/ Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä,dnro 4254/065/2011, <strong>Liikennevirasto</strong>/5/ Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista. Turvallisuusriskientunnistamismenetelmä, Tiehallinnon sisäinen julkaisu 38/2008/6/ Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, VNa 205/2009/7/ Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely rautatietoiminnoissa.4257/065/2011/8/ Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat, dnro14723/03.04.02.13/2010, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi/9/ Terveydentilavaatimukset ja terveystarkastukset (TEV), dnro14949/03.04.02.11/2010, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi/10/ Laadintaohjeet ennakkoilmoitusjärjestelmän VEK-tietona annettavien ilmoitustenlaadinnasta, dnro 1718/1000/2011, <strong>Liikennevirasto</strong>/11/ Rautatiejärjestelmän viestintäohje, dnro 782/040/2008, <strong>Liikennevirasto</strong>/12/ SFS 5900, Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä, SuomenStandardisoimisliitto SFS ry/13/ Tulityöt - suojeluohje 2011, Finanssialan keskusliitto/14/ B19, Louhintatyöt rautatien läheisyydessä, Ratahallintokeskus/15/ LIMO 6, Ratatyökoneet, Ratahallintokeskus/16/ 5F, Tienpitoajoneuvot, Tiehallinto/17/ Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista, LVM 65/2011/18/ Liikennöinti ja ratatyö rautatiejärjestelmässä, RVI/1092/412/2009/19/ Liikenne tietyömaalla, Pätevyysvaatimukset ja työturvallisuuden perusteet,<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2011.


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong> (<strong>TURO</strong>)LIITE 1Ratatyön suojaulottumaRatatyön suojaulottuman (RSU) reunan etäisyys on:- yksiraiteisella radalla 2,5 metriä lähimmästä kiskosta tai sähköradan pylväslinja.- useampiraiteisella radalla tai ratapihalla 2,5 metriä uloimpien raiteiden uloimmastakiskosta tai sähköradan pylväslinja. Raiteiden välissä RSU on sama kuinaukean tilan ulottuma (ATU).Lisäksi on huomioitava sähköradan suojaetäisyydet, joita ei saa alittaa. (ks. B22, Sähkörataohjeet


LIITE 2RATATYÖILMOITUSPIDETTÄVÄ NÄKYVILLÄ ILMOITUKSEN VOIMASSAOLOAIKANASÄILYTETTÄVÄ 1KK VOIMASSAOLOAJAN JÄLKEENRATATYÖN SIJAINTILiikennepaikka tai liikennepaikkaväliTunnusväliRaideRatakilometriMuu tarkenne:––+ - +ILMOITUKSEN VOIMASSAOLOAIKAAlkaa: . . :Päättyy: . . :RATATYÖN KUVAUS:RATATYÖALUEELLE EI SAA AJAA LIIKKUVALLA KALUSTOLLARatatyön suojaus:RATATYÖHÖN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT JA MERKINNÄTKaavio työalueestaEnnakkoilmoitusJännitekatkoilmoitusLiikenteen rajoite -ilmoitusRatatyöstä vastaavien vuorolistaMuu:RATATYÖSTÄ VASTAAVA 1RATATYÖSTÄ VASTAAVA 2 (Ratatyöstä vastaavan vaihtuessa)Yritys:Nimi:Yritys:Nimi:RAILI-yhteys04556RAILI-yhteys04556Varayhteys:-Varayhteys:-Ratatyöstä vastaavien vuorolistan mukaanRATATYÖN YKSILÖIVÄT TUNNUKSET JA LUPA RATATYÖHÖNTunnus Tunnus Tunnus Tunnus Tunnus Tunnus TunnusLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoiLuparatatyöhön alkoipäättyi päättyi päättyi päättyi päättyi päättyi päättyiLaadittu: . . :Lähettäjän allekirjoitus ja nimenselvennysVastaanotettu: ___.___._____ ___:___Vastaanottajan allekirjoitus ja nimenselvennys


LIITE 3LIIKENTEEN RAJOITEPIDETTÄVÄ NÄKYVILLÄ ILMOITUKSEN VOIMASSAOLOAIKANASIJAINTILiikennepaikka tai liikennepaikkaväliTunnusväliRaideRatakilometriMuu tarkenne:_______________ – _________________________ – ________________________ + ____ – ____ + ____________________________________Alkaa: __.__.___ __:__Päättynyt: __.__.___ __:__Ilmoittaja:RAJOITESuljettu liikennöinniltäSuljettu sähkövetokalustoltaTilapäinen nopeusrajoitus*Akselipaino max ____ tTulityöJKV-rakennusalue__________________________________________________LISÄTIEDOT:*NOPEUSRAJOITUKSETRaide ____________Raide ____________Raide ____________Raide ____________Raide ____________Sn _____Sn _____Sn _____Sn _____Sn _____km ____ + ____ - ____ + ____km ____ + ____ - ____ + ____km ____ + ____ - ____ + ____km ____ + ____ - ____ + ____km ____ + ____ - ____ + ____EI MERKKEJÄEI BALIISEJALaadittu: ___.___._____ ____ : ____Lähettäjän allekirjoitus ja nimenselvennysVastaanotettu: ___.___._____ ____ : ____Vastaanottajan allekirjoitus ja nimenselvennys


LIITE 44/2010


<strong>Liikennevirasto</strong>n ohjeita 1/2012<strong>Radanpidon</strong> <strong>turvallisuusohjeet</strong>t (<strong>TURO</strong>)LIITE 5Turvamiesmääräys


LIITE 6Nopeus: 80 km/h Paikka: km 302+000 - 303+000Suunniteltu kestoaika: 1.6.2009 klo 8:00 - 15.8.2009 klo 18:00 Suunnitelmaan liittyy ketjutussuunnitelma8298+4008300+800302+000JKV303+000304+200304+850306+60096009602960188JKVV001V002JämsänkoskiSaakoskiMuurame960096019602Sarjanumero Käyttöönotto-Käyttöön-TarkastettuA-baliisi B-baliisi järjestys otettu junalla2.vapaa1.HuomJunan Sn > 80, tehnyt JKV:n alkutestauksen SaakoskellaJunan Sn > 80Junan Sn > 80HUOM! Kuvassa on esitetty vain nopeusrajoitukseen liittyvät baliisit ja merkit.Merkkien asennuksessa raiteeseen nähden on noudatettava RATO 17:n ohjeita.Baliisien asentamisessa on noudatettava liitteenä olevaa ohjetta.Nopeusrajoitusalueen sisälle jäävät suurempaa nopeutta osoittavat nopeus- ja etumerkit on peitettävä.Suunnittelijan yhteystiedot:Tilaajan yhteystiedot:Baliisit ohjelmoitu ______/_____20_____ ___________________________________/______________________________________Allekirjoitus Nimen selvennys Tila MuutosPäiväNimiLiittyyBaliisit luovutettu ______/_____20_____ ___________________________________/______________________________________(Toimittajan logo ja nimi)AllekirjoitusNimen selvennysTyönumeroBaliisit vastaanotettu ______/_____20_____ ___________________________________/______________________________________ Suunn. PP.KK.VV YYYTilapäisen nopeusrajoituksen suunnitelmaAllekirjoitus Nimen selvennys Tark. PP.KK.VV XXX Ent. LehtiäUusi 1Baliisit palautettu ______/_____20_____ ___________________________________/______________________________________ Paikka Laji Mk Numero Muutos LehtiAllekirjoitus Nimen selvennys 400 888 E xxxx 1


ISSN-L 1798-663XISSN 1798-6648ISBN 978-952-255-081-1www.liikennevirasto.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!