Suomen Valtakunnan Urheiluliiton 1981 toimintakertomus

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton 

1981 toimintakertomus

SISÄLLYS 

KO~liian~ kans. ~ POJhjo~sa 1.!~~r:aantahVti .. 

ähän 

Väittävät että liikunta parantaa työtehoa 

ja kohottaa kuntoa ja mielialaa. 

Mitä vielä! 

Se on päin vastoin vaarallista! 

Viime sunnuntaina m inä lähdin kerrankin 

ladulle. Lauantain juhliminen ei tuntunut 

missään. Vauhtia olisi riittänyt vaikka Finlandia-hiihtoon. 

S~loin suihki ohitseni joku koppava 

JUlppl. 

~ . a usem vaaraan nn. 

Sisuunnuin ja painuin perään. Mutta kaverin 

etumatka piti. Paransin tahtia, kiskoin 

hampaat irvessä, pääsin rinnalle ja- 

Kun tulin tajuihini, olin hangessa. Ja kaveri 

taputteli poskelle. Pahus! Se sama rullasuksimies, 

joka hiihti kesällä joka ikinen ilta! 

Jääköön hiihto minun puolestani. 

Itse asiassa olen tarpeeksi virkeä muutenkin. 

J os kuntoilet vain silloin täl/ijin, aloita 

kevyesti kävelystä. J a jos lähdet liikkeelle 

suksilla, kilpaile vain itsesi kanssa ja noudata 

omaa tahtiasi. 

Älä stressaa itseäsi liikunnalla. Älä 

vaadi itseltäsi sup ersuorituksia. Liiku niin 

että nautit siitä. Sillä kun aloitat kevyesti, 

haluat mybs jatkaa. 

Mutta itse sinun on liikuttava. 

Kukaan ei piristy puolestasi. 

Puheenjohtajan vaihtuessa 

Jukka Uunila . ................... .... ....... . .. 3 

Yhden asian liike 

Kalevi Suortti . . ........ . ...... . . . ... . ......... 5 

Puhutuin ongelma 

Tor Jungman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 6 

LUK - alku seuran nuoriso toiminnalle 

Pauli Tuorila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 

Organisaation uudistaminen 

Mauri Oksanen ........ . .......... .... .......... 10 

Liikuntalaki ja urheiluseurojen avustaminen 

Olli Pekkanen ......... . . .. ................ .. . . 12 

Suomen urheilu tarvitsee SVULlia " 

Ari J . Aalto .......................... . .... . ... 15 

SVUL:n toiminta 1981 ............. . ......... . ...... 17 

SVUL:n hallinto . ... . .... . . . .. .............. ....... 24 

Töölön Urheilutalosäätiö ............... . ..... . ...... 26 

Jäsenjärjestöt . . . . . . .... . ".......... . .. ......... ... . 28 

Talous . ... .... . ............ .... . . . . ........ ..... .. 31 

Retkeilyhotelli Jerismaja ................. . .. ... .. . . . 38 

Suomen Urheiluakatemia .. ..... . ..... . .. . ... .. ..... 38 

POHJOlA F YH11ÖT 

Joka neljäs suomalainen on Pohjola-yhtiöiden asiakas. Pohjola-yhtiöihin kuuluvat Vakuutusosakeyhtiö Pohjola, 

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi-Salama ja matkavakuutuksiin erikoistunut Eurooppalainen. 

Koko kansan Pohjola

2 

3 

PUHEENJOHTAJAN VAIHTUESSA 

• 

Kertomusvuoden loppuessa päättyi Erkki Kivelän 

kahdenkymmenenviiden vuoden pituinen työ järjestämme 

johtotehtävissä. Tuohon aikaan on sisältynyt 

paljon erittäin merkittävää kehitystoimintaa. Järjestömme 

on julistautunut Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi, 

mikä loi edellytykset sen räjähdysmäiselle 

kasvulle. On rakennettu uusi, nykyaikainen toimitalo, 

joka on käymässä pieneksi. Oy Veikkaus Ab:n 

osakkeet on myyty valtiolle hyvällä hinnalla ja sen 

turvin rakennettu mm. Metsälän hyvin tuottava projekti. 

Omistusosuuttamme Vierumäen Urheiluopis: 

tosta on kasvatettu entisestään ja tätä johtavaa urheiluopistoamme 

on kehitetty merkittävällä tavalla. Kaikessa 

edelläesitetyssä Erkki Kivelä on ollut keskeisesti 

vaikuttamassa. Kun sopu monimuotoisessa keskusjärjestössämme 

on kaiken aikaa ollut kiitettävä, voi 

ansiokkaan työnsä päättänyt puheenjohtajamme tyytyväisenä 

katsoa aikaansaannoksiaan. 

Keskusjärjestömme asema on nyt vankka. Tämä 

luo hyvät edellytykset urheilu toiminnan kaikinpuoliselle 

kehittämiselle. Alkavana vuonna tehtävämme On 

hahmotella koko vuosikymmenen suuret tavoitteet ja 

päättää niistä. 

Professori Paavo Seppänen kartoitti urheilumme 

tilan tutkimukseliaan vuonna 1980. Hän totesi, että 

yllättävän suuri osa liikuntaa harrastavista suomalaisista 

on vielä järjestäytyneen urheilutoiminnan ulkopuolella. 

Meidän tehtävämme on toimia, jotta mahdollisimman 

moni heistä kokee järjestömme tarjoamat 

liikunnalliset palvelukset sellaisiksi, että ne johtavat 

nalukkuuteen liittyä jäseneksi. Tavoitteemme on 

kehittää harjoitus-, näytös- ja kilpailutoimintaamme 

siten, että urheilusta muodostuu elämäntapa, joka 

jatkuu läpi ikävuosien lapsuudesta vanhuuteen. 

Tavoite on haastava. Se merkitsee erityisesti kaikkia 

koskevan' kuntoilun kehittämistä sellaiseksi, että 

pystymme vetämään yhä useamman naisen ja miehen 

tOImintamme pllmn. Monille nykyistä parempien 

kuntoiluedellytysten luominen riittää houkuttimeksi. 

Työn alla oleva valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnitelma 

on erittäin keskeinen. Sitä laadittaessa on aihetta 

korostaa maamme ainutlaatuisen luonnon ja 

neljän toisistaan poikkeavan vuodenajan hyväksikäytön 

tärkeyttä. Tällä alueella tehtävät ratkaisut ovat 

halpoja. Merkityt, hyvin suunnitellut polut, latupohjat 

ja niiden hoitaminen ovat käyttäjämääriin nähden 

sittenkin erittäin halpoja moniin kalliita rakennusinvestointeja 

vaativiin ratkaisuihin verrattuna. Todellinen 

kuntoilu- ja reippailumaa Norja on meille tässä 

hyvänä esimerkkinä. 

Vaikka alkanut 80-luku on yhä suurempia joukkoja 

koskeva liikunnan vuosikymmen, ei kilpa- ja 

huippu-urheilun kohdalla ole varaa hellittää tippaakaan. 

Tältä osin kannattaisi kuitenkin vakavasti kysyä, 

onko pienen maan jatkuvasti tavoiteltava niukoin 

resurssein kansainvälistä menestystä niin laajalla 

rintamalla kuin nykyisin? Ennakkoluuloton ja meidän 

ilmastolliset olosuhteemme tunnustava keskittyminen 

suomalaisille parhaiten sopiviin urheilumuotoihin 

takaisi vielä nykyistä paremman menestyksen. 

Tavoitteena radikaali keskittyminen on helpommin 

sanottu kuin tehty. Silti siihen pyrkiminen olisi asetettava 

tämän vuosikymmenen päätavoitteeksi huippuurheilumme 

kehittämisessä. 

Tämän vuosikymmenen talousnäkymät maassamme 

ovat ankeat. Myös urheiluväen on syytä huomioida 

tämä. Siksi toiminnan kehittämistä ei voida rakentaa 

roimasti kasvavien tulojen varaan, vaan meidän 

on edelleen luotettava vapaaehtoisen työn ratkaisevaan 

merkitykseen. Kun "talkoohenkeä" varmasti 

edelleen löytyy, uskon meidän selviävän kunnialla 80- 

luvun mittavista haasteista. 

JUKKA UUNILA 

puheenjohtaja 

Toimittaja: Riitta Brusila 

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto 

Painopaikka: Hangon Kirjapaino Oy 1982 

ISBN 951-9273-72-7

YHDEN ASIAN LIIKE 

Juuri valittu puheenjohtaja Jukka Uunila saa onnittelut vetäytyvältä 

puheenjohtajalta Erkki Kivelältä, vasemmalla varapuheenjohtaja 

Esko Sarvikas. 

Urheiluväen "karvahattuvaltuuskunta" 

puheilla. 

kansanedustajien 

Liikuntalain säätäminen merkitsi edellytyksien lisääntymistä 

liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen aseman 

vakiinnuttamiselle. Lain odotettiin tuovan myös 

myötätuulta urheilun julkisen tuen kehitykselle. Olihan 

juuri näihin asioihin erityisesti puututtu lain valmi 

stelujen eri vaiheissa sekä sittemmin lain perusteluissa. 

Liikuntalaki säätää liikuntakulttuurin valtionavustusjärjestelmästä. 

Se käsittelee järjestöjen avustamista 

määritellen perusteluissaan vuosittaiset kasvu tavoitteet 

sekä järjestökohtaisen avustuksen suuruuden 

perusteet. Kunnat pääsivät lain avulla valtionavustusten 

piiriin eräiden liikuntatoimen kustannusten osalta. 

Erityisesti seuroille odotettiin valtiontukea. Sen laki 

mahdollistaa. Lisäksi laki käsittelee liikuntapaikkojen 

perustamiskustannuksia - avustamista ja lainoja. 

Lain yleisperiaatteet lienevät hyvät. Se otettiin vastan 

varsin myönteisesti. Ongelmaksi on kuitenkin 

osoittautunut lain rahoittaminen. Urheilua avustettiin 

ennen lakia Veikkaus Oy:n tuotosta. Laki mahdollistaisi 

veikkauksen tuottosidonnaisuuden osittaisen tai 

täysimittaisen purkamisen. Tähän ei ole kuitenkaan 

menty. Pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta kaikki 

liikuntakasvatuksen tukemiseen tarkoitetut määrärahat 

katetaan edelleen Veikkaus Oy:n tuotolla. 

Urheilun lisäksi samoihin tuloihin on sidottu merkittäviä 

taiteen ja nuorisotoiminnan menoja sekä 

eräitä tieteen menoja. Ratkaisevaksi ongelmaksi on 

muodostunut liikuntalain tarkoittamien menojen harkinnanvaraisuus 

- lakisääteisyydestään huolimatta. 

Eräät veikkauksen tuotolla rahoitettavista "Iakimääräisistä'" 

menoista eivät ole harkinnanvaraisia. Näistä 

on tullut kasvuautomaatteja, joita on ryhdytty kutsumaan 

"aikapommeiksi". Kasvaessaan inflaatiovauhtia 

nopeammin, ne syövät harkinnanvaraisten menojen 

kasvumahdollisuudet. Vaikkakin Veikkaus Oy:n 

tuotto on tähän saakka merkittävästi vuosittain kasvanut, 

urheilun julkisen tuen tulevaisuus ilman erityistoimia 

näyttää varsin synkältä. 

Uhkatekijöitä löytyy myös muualta. Veikkauksen 

tuotonjakajien osuuksista säädetään asetuksin. Tänä 

päivänä eri pelimuotojen tuottoa jaetaan toisistaan 

poikkeavalla tavalla. Urheilun osuus vaihtelee 45 

OJo:sta 0 OJo:iin pelimuodosta riippuen. Urheiluväellä 

on muistissaan aika, jolloin koko veikkauksen tuotto 

jaettiin urheilun edistämiseen. Säännöllisin väliajoin 

urheilun osuutta on vähennetty. 

Vakavassa mielessä vähennyspyrkimyksiä esiintyi 

viimeksi kesällä 1981. Vuoden 1982 valtion budjettia 

laadittaessa kaavailtiin asetuksen muutosta, jonka 

seurauksena erityisesti urheilun määrärahankeräys 

olisi merkittävästi kärsinyt. 

Asiassa saatiin kuitenkin torjuntavoitto. Voiton takasi 

koko urheiluväen yksituumainen esiintyminen. 

Eduskuntaan kokoontui lähes satapäinen "karvahattuvaltuuskunta", 

jossa SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen 

. edustajat olivat merkittävänä enemmistönä. Erityisen 

tärkeätä esiintymisessä oli myös, että valtuuskuntaan 

kuuluivat kaikki urheilun keskusjärjestöt. 

Huoli oli yhteinen. 

Tasavaltamme päättäjät ovat tänään urheilun julkisen 

tuen kehittämisessä ratkaisijan asemassa. Vastaukset 

"karvahattuvaltuuskunnan" vakava lle vetoomukselle 

olivat rohkaisevia. Kaikki .eduskuntaryhmät 

olivat siltä seisomalta lupaamassa lähes kuuta taivaalta. 

Urheilujärjestöt odottavat lupausten täyttymistä. 

Myös eduskunnan enemmistö on keväällä 1982 ilmaissut 

huolensa urheilun valtionavun kehityksestä. 

N. IlO kansanedustajaa jätti asiasta helmikuussa 

1982 kirjallisen kyselyn hallitukselle. Kysely ei ole poliittinen. 

Allekirjoittajat edustavat kaikkia eduskuntaryhmiä. 

Nousemassa on siis uusi "yhden asian liike", liikuntaliike. 

Se on huolestunut ihmisen ja sen kautta 

koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Liike pyrkii fyysiseen, 

psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liikunnanharrastuksen 

välittömien ja välillisten vaikutusten 

kautta. Liikkeen mielestä tästä hyvinvoinnista kannattaa 

yhteiskunnan maksaa nykyistä enemmän. Sijoitus 

kasvaa tuntuvaa korkoa. Se tuottaa vireitä yhteiskunnan 

jäseniä, joilla on kykyä ja halua rakentaa 

sekä kantaa vastuuta. 

Juuri näitä tekijöitä liikuntalakikomitea korosti. 

Tällaisin perustein komitea - sittemmin myös eduskunta 

- määritteli maamme liikuntapolitiikalle yleistavoitteet. 

Siltä pohjalta lähtivät myös kaavailut julkisen 

tuen kehityksestä. Ne päättyivät aivan muihin 

tuloksiin kuin tämän päivän todellisuus osoittaa. 

Liikuntaliikkeelle löytyy töitä. Tekeillä on valtion 

budjetti vuodelle 1983. Sen yhteydessä valmistellaan 

asetuksen muutosta, jonka periaatteessa myönteisenä 

tavoitteena on veikkauksen tuoton jakaminen edunsaajille 

yksien prosenttiosuuksien perusteella. Pelimuotokohtaiset 

osuudet perustellusti poistettaisiin. 

Liikuntaliikettä kiinnostaa tietysti urheilun ja liikunnan 

kehitys. Mahdollisuudet ovat sen kaventumiseen 

sekä kasvamiseen. Toivottavasti liikkeen edustajat 

eivät katoa peli kentältä, vaan taistelevat ottelupallostakin. 

KALEVI SUORTTl

6 

PUHUTUIN ONGELMA - 

DOPING 

Vuoden puhutuin ongelma urheilun yhteydessä oli 

doping. Doping sinänsä ei ole mikään 70- tai 80-luvun 

ilmiö, vaan eri muodoissaan sitä on ilmennyt jo vuosikymmenet. 

Doping-ongelman lähtökohdat ovat piristeissä ja 

toisaalta erilaisissa rauhoittavissa aineissa, joilla on 

pyritty parantamaan suorituskykyä hetkellisesti itse 

kilpailutilanteessa. Uusi kehitysvaihe alkoi 60- ja 70- 

luvun taitteessa, jolloin kuvaan tulivat erilaiset hormonivalmisteet. 

Niillä pyrittiin pitkäaikaisesti tehostamaan 

kovan harjoittelun vaikutuksia ja sitä kautta 

nostamaan suorituskykyä. 

Valvonnan ongelmat näillä dopingin kahdella päämuodolla 

ovat aivan erilaiset. Piristeiden ja vastaavien 

käyttöä kyetään valvomaan niiden lyhyen vaikutusajan 

vuoksi itse kilpailutilanteessa tehdyillä testeillä. 

Hormonivalmisteiden käyttöä taas ei välttämättä 

saada esiin kilpailutilanteessa tehdyillä testeillä, sillä 

tällöin otetut näytteet eivät paljasta riittävän ajoissa 

lopetettua käyttöä. Kuitenkin hormoni valmisteiden 

mahdolliset suorituskykyä tehostavat vaikutukset 

saattavat ulottua kilpailu tilanteeseen saakka. 

Ongelman tiedostaminen ja dopingin kieltäminen 

Urheilutulosten keinotekoinen parantaminen on pahimmillaan 

ongelma, joka järkyttää urheilun perustuksia 

herättämällä kilpa- ja huippu-urheilun vastaisia 

asenteita sekä vähentämällä yleensä myönteistä 

suhtautumista liikuntaharrastu kseen. 

Dopingin kieltämisen perusteet ovat aikanaan ollet 

urheilueettiset ja lääketieteelliset. Piristeiden ja vastaavien 

kohdalla terveydelliset riskit ovatkin kiistattomat, 

perustuuhan niiden vaikutus paljolti siihen, että 

elimistön normaali hälytysjärjestelmä eliminoidaan ja 

tällä tavoin ylitetään hetkellisesti "normaalin" suorituskyvyn 

rajat. 

Myös hormonivalmisteiden, varsinkin anabolisten 

steroidien terveydellisiä riskejä on pidetty ilmeisinä. 

Tätä ei naisten ja nuorten kohdalla voikaan kieltää. 

Asiantuntijat ovat sen sijaan viime aikoina todenneet, 

ettei joidenkin hormonivalmisteiden kontrolloidulle 

käytölle ole aikuisten miesurheilijoiden kohdalla sanottavaa 

terveydellistä estettä. Joka tapauksessa hormonivalmisteet 

ovat tällä hetkellä kiellettyjä aineita ja 

myös tältä osin on sääntöjä noudatettaya. Kysymys 

on koko urheilun uskottavuudesta. 

Vuoden 1981 aikana urheilutulosten' keinotekoisen 

parantamisen ongelma on tuotu korostetusti esiin. 

Vaikka dopingissa sinänsä ei ole mitään puolusteltavaa, 

on ihmeteltävä sitä tapaa, jolla asiaa on käsitelty. 

On erittäin valitettavaa, että doping-kysymyksessä 

käytyä keskustelua on eräissä tapauksissa haluttu 

käyttää koko maan liikuntakulttuurin horjuttamiseen. 

On unohdettu, että laajimmillaankin ongelma 

koskettaa sadoista tuhansista liikunnan ja urheilun 

harrastajista vain murto-osaa. 

Julkisessa keskustelussa on tässä yhteydessä puhuttu 

myös urheilun huumeongelmasta. Mutta esimerkiksi 

anabolisten steroidien käytöllä ei ole mitään tekemistä 

sen paremmin Suomen kuin minkään muunkaan 

maan huumelainsäädännön kanssa. Kyse on urheilun 

itse itselleen laatimien sääntöjen noudattamisesta. 

Varsin yleinen on ollut myös se käsitys, että doping, 

erityisesti hormonivalmisteet, ovat jonkinlainen 

oikotie onneen. Asiantuntijat ovat yksiselitteisesti sitä 

mieltä, ettei yksin hormonivalmisteilla ilman äärimmäisen 

kovaa ja säännöllistä harjoittelua ole minkäänlaista 

myönteistä vaikutusta suorituskykyyn. 

Edelleen asiantuntijat ovat todenneet, etteivät hormonivalmisteet 

saa suorituskyvyssä aikaan mitään sellaista, 

mitä ei oikein suunniteltu ja toteutettu säännöllinen 

harjoittelu saisi yksinään aikaan. 

Ratkaisun oltava kansainvälinen 

Useat maat - Suomi niiden mukana - ovat kansallisella 

tasolla lähteneet voimakkaaseen taisteluun urheilutulosten 

keinotekoista parantamista vastaan. 

Ongelmaa ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan pelkästään 

kansallisilla toimenpiteillä, sillä alun perin se on 

liittynyt nimenomaan kansainväliseen huippuurheiluun. 

Tästä syystä Kansainvälinen Olympiakomitea 

ja kansainväliset erikoisliitot ovat avainasemassa 

ratkaistaessa tätä kilpaurheilun moraalisen oikeutuksen 

kyseenalaiseksi tekevää ongelmaa. 

Kansainvälisten erikoisliittojen säännöstöt ovat olleet 

varsin kirjavat. Esimerkiksi sellaisella valtalajilla 

kuin jalkapallolla ei ole minkäänlaisia dopingsäännöksiä, 

kun taas luistelulla ja taitoluistelulla ovat selvät 

säännöksensä sanktioineen; ensimmäisellä kerralla 

diskaus ia 15 kk kilpailukielto. toisella kerralla elinikäinen 

kilpailukielto. Kansainvälisen ratkaisun lähtökohtana 

tulee olla, että onnistutaan luomaan kaikille 

lajeille yhtenäiset doping-säännöstöt sanktioineen. 

Tähän suuntaan ollaankin ilmeisesti etenemässä, sillä 

KOK esittänee omat käsityksensä asiasta toukokuun 

kokouksessaan -82. 

Tämän jälkeen seuraavana askeleena on sopia niistä 

periaatteista, joilla kansainvälinen valvonta ja testaustoiminta 

voidaan toteuttaa. Valvonnan kannalta 

ihanne oli i, että esimerkiksi KOK:n alainen ryhmä 

voisi vapaasti tehdä testejä milloln ja missä tahansa. 

Suomalaisten urheilujärjestöjen kanta ja 

SVUL:n toimenpiteet 

Kaikki suomalaiset urheilujärjestöt ovat jyrkästi tuominneet 

urheilu tulosten keinotekoisen parantamisen. 

Jopa toimenpiteissä ollaan maassamme kansainvälisen 

urheilulääkäriyhdistyksen mukaan edelläkävijöitä. 

Kansallisella tasolla tuleekin lähtökohtana olla se, 

että urheilujärjestöt tuntevat ja tunnustavat moraalisen 

ja eettisen vastuunsa ongelmasta ja ryhtyvät aktiivisiin 

toimenpiteisiin sen poistamiseksi. 

Vuoden 1981 aikana otettiin tähän suuntaan monta 

Näytteiden analysointia. 

Doping-asiantuntijat, professo rit Pekka Peltokallio (vas.), 

Arnold Beckett ja Mauri Mattila koolla.

9 

merkittävää askelta. Huhtikuussa SVUL jäsenliittoineen 

laati yhteisen esityksen kansainvälisille urheiluelimilIe, 

jotta nämä kiinnittäisivät huomiota ja ryhtyisivät 

kansainvälisellä tasolla toimenpiteisiin tämän 

vakavan ongelman poistamiseksi. Samanaikaisesti 

esitettiin sosiaali- ja terveysministeriölle testaukseen 

tarvittavien laitteiden ajanmukaistamista ja tiedusteltiin 

mahdollisuuksia testaustoiminnan rahoittamiseksi. 

Touko-syyskuun aikana kaikki Suomen kansainvä- 

lisissä urheiluelimissä olevat edustajat ottivat kysymyksen 

esille omissa järjestöissään, mm. kansleri 

Kaarlo Hartiala esitti KOK:n Baden-Badenin kongressissa 

julkisuutta saaneet teesinsä. 

Marraskuussa tehtiin merkittäviä päätöksiä kansallisista 

toimenpiteistä. Ensin Suomen Olympiakomitea 

päätti omasta testaustoiminnastaan ja siihen liittyvistä 

säännöstöistä ja heti perään SVUL kutsui kaikki 

maamme keskusjärjestöt sopimaan yhteisistä toimenpiteistä 

ongelman ratkaisemiseksi. 

TOR JUNGMAN 

LUK - ALKU SEURAN 

NUORISOTOIMINNALLE 

Lapsuudessa luodaan asenteellinen ja taidollinen perusta 

myöhemmälle liikuntakäyttäytymiselle. Lapset 

ja nuoret muodostavat sen perusjoukon, josta paitsi 

tulevaisuuden liikkujat, myös päätöksentekijät, tukijat 

sekä seura toimitsijat tulevat. Mitä myönteisempi 

ja turvallisempi kuva svullilaisesta nuorisotoiminnasta 

heille syntyy, sitä paremmin se palvelee koko järjestön 

ja urheilun tavoitteita. 

Uusi vuosikymmen aloitettiin SVUL-järjestössä urheilullisen 

vaihtoehdon, liikunnallisten elämäntapojen 

sekä korkealaatuisemman elämän tavoittelun 

merkeissä. Määritellessään avainalueita omalle toiminnalleen 

asetti keskusliitto lasten ja nuorten liikuntatoiminnan 

määrän ja laadun lisäämisen ensimmäiselle 

ja tärkeimmälle sijalle. Ainakin seuraavien 4-5 

vuoden ajan keskusliitto tulee edistämään ja kehittämään 

lasten ja nuorten liikuntatoimintaa seuroissa. 

Yhteistyössä liittojen ja piirien kanssa pyritään käynnistämään 

lasten liikuntatoiminta kaikissa svullilaisissa 

seuroissa. 

Suomessa urheilijalta vaaditaan korkeita kilpailullisia 

suorituksia, mutta kysyykö kukaan mitä nuori itse 

haluaisi urheiluharrastukseltaan. Jokaisen pitäisi 

olla kuin Paavo Nurmi tai Lasse Viren. Jos ei pysty, 

on epäonnistunut. Urheilun kasvattava merkitys on 

unohtunut, tehokkuuden ja tulosten tavoittelu on 

alusta alkaen ohjaamassa toimintaa. Tutkimustulosten 

mukaan 7-14-vuotiaista lapsista kuuluu urheiluseuroihin 

37 % eli yhteensä 180.000 lasta. Näistä 

SVUL:n seuroihin kuuluu enemmistö eli noin 

120.000. Kuitenkin seuratoiminnan ulkopuolelle jää 

yli 60 % lapsista, joita seurojen tarjoamat liikuntapalvelut 

eiv~t tavoita. Miksi nämä lapset eivät ole mukana? 

Syitä on kyselty ja vastauksia on esitetty monia. 

Yleisimmin syy löytyy seurasta, joko itse toiminnasta 

tai siitä, että ei ole mitään toimintaa. Tavallinen 

lapsi ja lasten ohjaaja on monissa tapauksissa unohdettu. 

Lapsi ei ole aikuinen pienoiskoossa. Lasten ohjaaminen 

ja urheilutoiminta poikkeavat selvästi aikuisten 

valmennus- ja urheilutoiminnasta. Lasten valmentamisesta 

ei tulisi puhua eikä sitä pitäisi toteuttaa. 

Lapsen psyykkiset, fyysiset ja rakenteelliset tekijät eivät 

puolla systemaattista ympärivuotista valmennusta.Hä.ntä 

ei voi motivoida samoin keinoin kuin isäänsä 

tai äitiään samaan aikaan. Lapsen omaa lajia ei 

voida heti seuraan liittyessä osoittaa. Hänen parhaita 

ominaisuuksiaan ei voida ennustaa 5-10 vuoden päähän 

eteenpäin. Mikään laji yksistään ei kyllin monipuolisesti 

kehitä lapsen tarvitsemia valmiuksia. Liian 

nopea tulosten tavoittelu ja esikuviin samaistuminen 

ei myöskään ole hyväksi. Urheilun ja liikunnan perimmäisiä 

arvoja ja päämääriä ei tulisi unohtaa. 

SVUL-80 juhlavuoden tuotteena syntyi Lasten urheilukoulutoiminta. 

LUK-toiminnassa on huomioitu 

ne epäkohdat ja puutteet, joita seurojen nuorisotoiminnassa 

on ollut. Tänä päivänä lasten ohjaajille on 

olemassa valmiit harjoitusoppaat 7-16 vuotiaille lapsille 

ja nuorille. Näitä LUK-kirjasia on neljä. Oppaiden 

pohjalta voidaan liikuntaa toteuttaa entistä turvallisemmin, 

paremmin, hauskemmin ja helpommin. 

Kirjat ovat monipuolistaneet urheilukoulujen lisäksi 

lajikohtaisia harjoituksia. Monessa lajissa suositellaan 

LUK-harjoituksia käytettäväksi oman lajin harjoitusten 

lomassa. Terveyskasvatuksen Keskus ry on 

hyväksynyt ja vahvistanut LUK-kirjat virallisiksi oppikirjoiksi. 

SVUL on asettanut LUK-toiminnalle tavoitteeksi 

aktiivisten lasten määrän lisäämisen seuroissa. Tämä 

edellyttää myönteistä suhtautumista ja toimenpiteitä 

seuroissa. Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat tarpeen toteaminen; 

tiloja, ohjaajia, koulutusta sekä PÄÄ TÖS 

T Ä toiminnan aloittamisesta. Tavoitteiden toteutumista 

SVUL:n keskusliitto arvioi vuosittain vuosiilmoitusten 

pohjalta sekä myöhemmin valtakunnallisten 

nuorisotapahtumien ja -kisojen avulla. 

Urheiluseurat muodostavat 80-luvullakin suomalaisen 

urheilun kulmakiven. Monipuolisilla urheiluseurapalveluilla 

on suuri merkitys ihmisten lisääntyvään 

vapaa-aikaan. Urheiluseurat kokoavat toimintaansa 

enemmän lapsia ja nuoria kuin mikään muu harrastustoiminta. 

Tässä mielessä vastuu lapsista ja nuorista 

sekä yhteistoiminta kotien ja koulujen kanssa on urheiluseurojemme 

tulevaisuuden perusedellytys. 

PAULI TUORILA

10 

1 

II 

ORGANISAATION UUDISTAMINEN 

tien käsittelyyn on luottamusjohdolla oikeus odottaa 

tulevaisuudessa yhä paremmin valmisteltuja esityksiä, 

mikä johtanee päätöksentekijöiden entistä suurempaan 

motivoitumiseen. Näin organisaatiomuutos 

täyttää sille asetettuja perustavoitteita: edistää maan 

johtavan urheilujärjestön, SVUL:n, kykyä aktivoida 

yhä suurempia kansanjoukkoja harrastamaan liikuntaa, 

kukin kykyjensä ja edelly tystensä mukaan. 

MAURI OKSANEN 

SVUL:n keskushallinnossa tehtiin toukokuussa 1981 

toimihenkilöorganisaation uudistamispäätös. Se 

päätti pari vuotta jatkuneen keskushallinnon toiminnan 

kehiuämisprosessin. Tämän työn aikana luotiin 

järjestölle sopiva suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä, 

jonka keskeisenä ajatuksena on oikeiden tehtävien, 

avainalueiden löytäminen ja niiden järkevä painottaminen 

käytössä olevat niukat voimavarat huomioon 

ottaen. Kehittämisen johtoajatus oli tuloksen, ei pelkästään 

"tekemisen ja puuhailun", korostaminen 

kaiken toiminnan lähtökohtana. Kun kehitystyön 

loppuvaiheessa vielä arvioitiin, että näköpiirissä olevien 

vuosien aikana ei toimihenkilöiden määrää voida 

sanottavastikaan lisätä sen paremmin keskushallinnossa 

kuin koko järjestössäkään, oltiin vanhan organisaation 

analyysin ja kehittämispäätösten vaiheessa. 

SVUL:ssa on keskushallinnon palkkalistoilla 61 

toimihenkilöä, joista 38 työskentelee 10 palveluyksikössä 

suorittaen erilaisia konttori teknisiä tehtäviä, 

seitsemän Urheilulehdessä ja loput 16 eri osastoilla. 

Uudelle organisaatiolle asetettiin mm. seuraavia tavoitteita. 

Organisaation on: 

- luotava mahdollisuus toiminta-ajatuksen ja 

avainalueiden tehokkaaseen toteuttamiseen, 

- korostettava henkilökohtaista vastuuta, 

- motivoitava luottamus- ja toimihenkilöitä, 

- aktivoitava osastoja keskinäiseen yhteistyöhön, 

- oltava joustava ja 

- vältettävä moniportaisuutta ja byrokraattisuutta. 

Organisaatiomuutoksen suunnittelussa käytettiin 

samaa toimintatapaa kuin uuden johtamisjärjestelmän 

tavoiteasetannassa ja budjetoinnissa. Jokainen 

organisaation ratkaisevilla paikoilla työskentelevä 

joutui itse henkilökohtaisesti osallistumaan oman 

organisaatio-osansa tai tehtävänsä määrittelyyn. Näin 

ollen hän myös sitoutui ennalta tehtävään ratkaisuun. 

Tällä toimenpiteella haluttiin korostaa henkilökohtaisen 

vastuun ja motivoitumisen tavoitteita. 

Lopullisessa ratkaisussa päädyttiin kolmen osaston 

perustamiseen entisen neljän tilalle. Uusilla urheilu-, 

talous- ja yleisellä osastolla on kullakin selkeä 

toiminta-ajatuksesta ja avainalueista johdettavissa 

oleva oma roolinsa ja tehtävänsä keskushallinnon kokonaisuudessa. 

Urheiluosasto, jonka keskeistä asemaa organisaatiossa 

halutaan korostaa, toteuttaa keskushallinnon 

"operatiivisen" toiminnan eli tuottaa ja kehittää varsinaisia 

urheilupalveluita jäsenjärjestöjä ja urheiluseuroja 

varten. Osaston sisäinen tehtäväjako selkiintyi 

neljään toimintalinjaan, joilla tehtävät tulokset 

kohdistuvat lähivuosien aikana ensisijaisesti lasten urheilutoimintaan, 

seurojen toiminnan monipuolistamiseen 

sekä huippu-urheilu toiminnan tukemiseen, erityisesti 

valmennustoimintaa kehittämällä. Osaston 

henkilöstön tehtävien uudelleenjärjestelyn johdosta 

voitiin työvoimaa osoittaa myös ratkaisevan tärkeään 

tavoitejohtamiskoulutukseen. 

Talousosaston organisaatio vastaa uudessa muodossaan 

selkeästi sen kahta avainaluetta, taloudellisten 

toimintaedellytysten luomista ja kiinteistö- ja toimistoteknisten 

palvelusten tuottamista. Muutoksen 

yhteydessä toteutettiin myös talousosastolla tehtäväjärjestelyjä, 

joiden tuloksena osastolle saatiin markkinointipäällikön 

toimi henkilöstön määrää lisäämättä. 

Laajimman pohdinnan kohteena muutosvaiheessa 

oli keskushallinnon etujärjestöroolin toteuttamiseksi 

tarvittava organisaatiomalli. Tulokset, joita 

SVUL:lta tällä alueella odotetaan, ovat koko maan 

liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta ratkaisevan 

tärkeät. Lähinnä siitä syystä, että etujärjestöjen keskeinen 

työkalu on tiedotus eri muodossaan, päädyttiin 

entisten tiedotus- ja liikuntapoliittisen osastojen 

yhdistämiseen yleiseksi osastoksi. Ratkaisulla nähtiin 

samalla olevan muun tiedotuksen kannalta myönteinen 

vaikutus mm. voimavarojen lisääntymisen muodossa. 

Yleisen osaston tulostavoitteet liittyvät yhteiskunnassa 

tehtäviin liikuntapoliittisiin päätöksiin, järjestön 

julkisten ja muiden suhteiden hoitamiseen ja 

varsinaiseen tiedottamiseen. 

Vaikka organisaatiota uudistettaessa pyrittiin hyvinkin 

tarkkaan määrittelemään sen eri osien ja siinä 

työskentelevien henkilöiden vastuut ja tehtäväalueet, 

sisältyy ratkaisuun myös voimakas viritys osastojen 

keskeiseen yhteistyöhön. Sen käytännöllisiä toteuttamistapoja 

ovat erilaiset lyhytaikaiset työ-, innovaatio-, 

yms. ryhmät, joita muodostetaan aina tarpeen 

vaatiessa yli osastorajojen. Osastoille kohdistetut 

avainalueet saavat näin tukea myös muiden osastojen 

henkilöiItä. 

Uuden organisaation ja siihen liittyvän johtamisen 

keskeiset toimintaperiaatteet ovat: 

- johtaminen perustuu tulostavoitteisiin, jotka 

ovat mitattavissa, aikaan sidottuja ja joiden toteuttamisvastuu 

on henkilöity, 

- henkilökohtaisten tulostavoitteiden suunnitteluun 

ja määrittelyyn osallistutaan organisaation kaikilla 

tasoilla, 

- tavoitteiden saavuttamisen keinot ja toteutustapa 

jätetään - yhteisiä toimintaperiaatteita noudattaen 

- toteuttajaportaan harkittaviksi. 

Uusi organisaatio ei ole vielä toiminut täyttä vuotta. 

Lopullisten johtopäätösten tekoon ei näin ollen 

ole vielä mitään syytä. Tässä vaiheessa näyttää, että 

olemme onnistuneet muutoksessa vähintään odotetulla 

tavalla. Erityisen merkittävää pääsihteerin näkökulmasta 

on, että uusiutunut johtoryhmä, lähinnä 

pienemmän kokonsa vuq.ksi, on selvästi pääsemässä 

oikeille urille. Johtoryhmän mahdollisuus paneutua 

perusteellisesti laajamittaisiin ja kauaskantoisiin kysymyksiin 

on lisääntynyt. Aikaa voidaan käyttää entistä 

enemmän liikuntakulttuurin kannalta strategisiin 

kysymyksiin ja jättää päivänkohtaiset asiat osastoilla 

suoritettaviksi. SVUL:n liittohallituksen ja valiokun- 

, 

\ 

TALOUSOSASTO 

T ALOUSJOHT AJ A 

-------,- 

ISÄNNÖITSIJÄ - 

MARKKI 

NOINTI· 

PÄÄLLIKKÖ 

I 

- 

OSASTO· 

SIHTEERI 

I 

KONTTORI· 

PÄÄLLIKKÖ 

~ __ JO_H_T_ O __ RY_H __ 

KEHITYS· 

PÄÄLLIKKÖ 

PÄÄSIHTEERI 

,- 

M_Ä __ ~--+--- I ""TEER' 

URHEILUOSASTO 

OSASTOP ÄÄLLIKKÖ 

I 

NUORISO· 

PÄÄLLIKKÖ 

1- 

OSASTO· 

SIHTEERI 

I 

KENTTÄ· 

PÄÄLLIKKÖ 

I 

I 

KOULUTUS· 

PÄÄLLIKKÖ 

YLEINEN OSASTO 

OSASTOPÄÄLLIKKÖ 

- ,- 

I OSASTO· ~ 

SIHTEERI I 

TIEDOTUS· 

PÄÄLLIKKÖ 

I 

1 

TIEDOTUS· 

SIHTEERI 

JÄRJESTÖ· 

SIHTEERI

12 

13 

LIIKUNTALAKI JA URHEILUSEUROJEN 

AVUSTAMINEN 

LAPPI 

KUNTIEN LIIKUNTATOIMEN KOKONAISKUSTANNUSKET (mk/ asukas) 1979-1980x) 

mk/ as 

70 80 90 100 110 

120 130 140 150 160 170 180 190 200 

SVUL:ssa on vuoden 1981 aikana selvitetty liikuntalain 

vaikutusta urheiluseurojen kunnilta saarniin 

avustuksiin. Liikuntalain astuessa voimaan vuoden 

1980 alussa muuttuivat kuntien urheiluseuroille jakamat 

avustukset valtionosuuskelpoisiksi. Tämän muutoksen 

myötä odotettiin seurojen avustamisen kunnissa 

lisääntyvän huomattavasti, mikä luonnollisesti oli 

tavoitteena lakia säädettäessä. 

Liikuntalakikomitea ehdotti valtionosuuskelpoisten 

kustannusten enimmäismarkkamääräksi 10 mk/ 

asukas, mutta valtioneuvosto vahvisti lain ensimmäiselle 

voimassaolovuodelle määräksi vain 3 mk/ asukas. 

Kunnat saivat valtiolta avustusta kantokykyluokkansa 

mukaan, keskimäärin 55 070 asukasta kohti 

vahvistetun markkamäärän mukaisista menoista. Täten 

liikuntalaki mahdollisti v. 1980 periaatteessa avustusten 

1.65 mk:n nousun asukasta kohden ilman kuntien 

oman osuuden lisäämistä. 

SVUL:n tekemässä selvityksessä, jossa tutkittiin 

urheiluseura-avustuksia vuonna 1979, eli ennen liikuntalakia, 

todettiin että kunnat käyttivät seurojen 

avustamiseen keskimäärin 3.60 mk/ asukas (yhteensä 

n. 17 milj. mk). 

Vuotta 1980 koskevassa seurantatutkimuksessa todettiin 

avustuksiin käytetyn n. 27 milj . mk eli keskimäärin 

5.60 mk/ asukas. Kuntien urheiluseuroille antama 

tuki oli lisääntynyt 2 mk/ asukas, mikä on hieman 

enemmän kuin keskimääräinen valtionosuus. 

Urheiluseuroille liikuntalain voimaantulo merkitsi 

keskimääräisen avustussumman kohoamista vuoden 

19794520 mk:sta 6400 mk:aan vuonna 1980. 

Kuntien liikuntatoimen kokonaismenoista 

urheiluseura-avustukset muodostavat vain pienen 

osan. Kokonaismenot v. 1979 olivat n. 580 milj. mk 

(l22 mk/ as.), josta seura-avustuksien osuus oli 3 %. 

Vuonna 1980 menot olivat n. 744 milj. mk (l56 

mk/ as.), ja avustuksien osuus tästä 4 %. 

KESKI-POHJANMAA 

LÄNSI-POHJANMAA 

ETELÄ-POHJANMAA 

SUUR-SAVO 

POHJ.-SAVO 

POHJ .-POHJANMAA 

ETELÄ-KARJALA 

VARSINAIS-SUOMI 

SATAKUNTA 

UUSIMAA 

KYMENLAAKSO 

HÄME 

LAHTI 

POHJ .-KARJALA 

KAINUU 

HELSINKI 

URHEILUSEURA-A VUSTUKSET (mk/asukas) 1979-80 x ) 

mk/ as 

1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00 

KESKI-SUOMI 

X) SVUL:n v. 1980 ja 1981 tekemien selvitysten mukaan 

1979 

1980 

LAPPI 

HÄME 

SATAKUNTA 

POHJ .-POHJANMAA 

POHJ.-SAVO 

KESKI-POHJANMAA 

HELSINKI 

KESKI-SUOMI 

LÄNSI-POHJA 

SUUR-SAVO 

LAHTI 

KAINUU 

ETELÄ-POHJANMAA 

UUSIMAA 

KYMENLAAKSO 

ETELÄ-KARJALA 

VARSINAIS-SUOMI 

POHJ.-KARJALA 

1979 1980 

X) SVUL:n v. 1980 ja 1981 tekemien selvitysten mukaan 

Kuntien tuki urheiluseuroille ja urheilulle vaihtelee 

huomattavasti maan eri osissa. Oheisissa kuvioissa on 

esitetty urheilu seura-avustusten ja liikuntatoimen kokonai~kustannusten 

vaihtelu SVUL:n jäsenpiireissä. 

Selvityksessä kartoitettiin SVUL:n toiminnassa 

mukana olevien henkilöiden käsityksiä SVUL:n seurojen 

saaman tuen vastaavuudesta seurojen toiminnalliseen 

tasoon nähden. Vuonna 1979 60 % vastaajista 

katsoi, että tuki ei vastaa toimintaa; v. 1980 oli 

tätä mieltä 54 % vastaajista, joten tyytyväisyys avustuksiin 

oli hieman lisääntynyt. 

SVUL:n seurojen avustusosuus olikin vuoden 1980 

aikana jonkin verran lisääntynyt, mikä ilmenee seuraavasta 

urheiluseura-avustusten jakautumista keskusjärjestöittäin 

kuvaa vasta taulukosta. 

1979 1980 

SVUL 55 60 

TUL 30 26 

CIF 5 4 

SPL 6 6 

Muut 4 4 

100 % 100 % 

Kirjallisten jakoperusteiden käytön lisääntymisellä 

avustuksia myönnettäessä saattaa olla vaikutusta ta- 

pahtuneeseen kehitykseen. Tällöinhän avustaminen 

periaatteessa määräytyy entistä enemmän seuran toiminnallisen 

tason mukaan. SVUL:n osuuden nousuun 

on vaikuttanut myös se, että vuosi 1980 oli 

SVUL:n juhlavuosi, jolloin kunnat myönsivät 

SVUL:n seuroille erityisiä avustuksia mm. juhlavuoden 

tapahtumiin osallistumiseksi. 

Vaikka kunnat antavat taloudellista tukea seuroille, 

ne toisaalta perivät seuroilta vuokraa kunnan 

omistamissa tiloissa järjestetyistä harjoitus- ja kilpailutilaisuuksista. 

Vuokrien perintä ei toivomukSista 

huolimatta ole vähentynyt, vaan päinvastoin yhä useampi 

kunta ottaa osan avustuksistaan vuokrien muodossa 

takaisin. Vuokraa perivien kuntien osuus selvityksessä 

mukana olleista kunnista oli seuraava: 

Harjoitustilaisuudet 

Kilpailutilaisuudet 

1979 

15 % 

17 % 

1980 

18 % 

19 % 

Yhä useammassa kunnassa urheiluseura-avustuksista 

päättäminen on annettu liikuntalautakunnan 

tehtäväksi. Vuonna 1979 kunnista 54 % luotti liikuntalautakunnan 

harkintaan ja v. 1980 näin menetteli jo 

68 % kunnista. . 

Liikuntalain soveltamisesta annettujen ohjeiden 

mukaan seurojen avustamisessa tulee ottaa huomioon 

mm. niiden liikuntatoiminnan määrä, laatu, laajuus 

ja yhteiskunnallinen merkitys. Tasapuolisiin ja oikeu-

1-1 

15 

denmukaisiin päätöksiin päästään kunnissa vain laatimalla 

kirjalliset jakoperusteet . eurojen avustamisesta. 

Vuonna 1979 vain 35 07o:lIa kunnisla oli kirjallisel 

jakoperusteet. Tilanne o li hi eman parantunul v. 1980, 

jolloin 40 070 kunnista käytti kirjallisia jakoperusteita. 

SVUL:n yleisen osaston tekemän selvit yksen kattavuus 

o li v. 1979 tietojen osalta 69 070 (n = 320) Suomen 

kunnista, joiden väestömäärä edustaa 85 070 Suomen 

väestöstä. Vastaavasli v. 1980 koskevat tiedot kaltavat 

75 070 (n = 347) kunnista ja 88 070 väestöstä. Tietoja 

voidaan tälen pilää va lt akunnallista tilannetta varsin 

luotellavasti kuvaavina. 

Liikuntalaki on jo ensimmäisenä voimassaolovuonnaan 

selvästi li sännyt urheiluseurojen toimintaedelly- 

Iyksiä. Taloudellinen luki seuroill e on lisäänlynYI, 

vaikka vielä ollaankin kaukan'a liikunta lakikomitean 

ehdotlamasta tasosla 10 mk / asukas, mikä inrJaatiokorjattuna 

merkitsisi nykyään jo n. 15 mk / asukas. 

(Vuonna 1982 on valtionosuut een oikeutlavan avustuksen 

enimmäismarkkamäärä 7 mk/ as., josta 1 

mk / as. voidaan käytlää muuhunkin kuin urheiluseurojen 

avustamiseen.) 

Kirjalliset jakoperusteet ovat yleistymässä, samoin 

liikuntalautakunnan asianluntemuksen käyttö jakopäälöksiä 

lehtäessä. Huolestullavaa sensij aan on lisääntyvä 

vuokrien perinlä harjoitus- ja kilpailutilaisuuksista. 

OLLI PEKKANEN 

SUOMEN URHEILU TARVITSEE SVULLIA 

SVUL:n vuosien 1982-85 KTS:n yhtenä avainalueena 

on SVUL:n järjestökuvan kehittäminen. Nykytilanteen 

selvittämiseksi kartoitettiin tutkimuksen avulla 

suuren yleisön mielikuvia ja mielipiteitä SVUL:sta ja 

sen toiminnasta. Tutkimuksen suoritti Suomen Gallup 

Oy. Aineisto koottiin henkilökohtaisin haastatteiluin 

maaliskuussa 1981. Haastatteluja tehtiin yhteensä 

975. Näyte edustaa Ahvenanmaata lukuunottamatta 

koko maan 15 vuotta täyttänyttä väestöä. 

Kolme neljästä haastatellusta eli 76 070 muisti nimeltä 

SVUL:n. Vuoden 1973 tutkimukseen verrattuna 

keskusjärjestöjen tunnettavuus on lisääntynyt - 

SVUL:n suhteellisesti enemmän kuin TUL:n. 

Haastatellut henkilöt eivät ole tarkkaan selvillä siitä, 

mitkä heille luetelluista liitoista kuluvat SVUL:iin. 

Yleisimmin arveltiin Hiihtoliiton (76 070) olevan 

SVUL:n jäsen, seuraavina Palloliitto (60 070), Jääkiekkoliitto 

(54070), Urheiluliitto (48070), Kuntourheiluliitto 

(42 070) ja Jousiampujainliitto (41 070). Lähes 

joka kolmas piti Olympiakomiteaa SVUL:iin kuuluvana, 

7 07o:n mielestä myös TUL kuuluu SVUL:iin. 

Erilaisilla väittämillä tutkittiin ihmisten käsitystä 

SVUL:sta. Vastauksien mukaan suomalaisilla on järjestöstämme 

erittäin myönteinen kuva. Suuri yleisö 

näkee SVUL:n lähinnä maamme urheilun kannalta 

tarpeellisena, yleisesti arvostettuna ja voimakkaasti 

huippu-urheilua tukevana keskusjärjestönä. Se koetaan 

melko yleisesti myös nykyaikaisena, kehittyvänä 

järjestönä. 

SVUL:ia ei koeta yleisesti kaikkien kansalaisten 

järjestönä eikä poliittisesti sitoutumattomana. H uolimatta 

v. 1980 juhlavuoden teemojen eteen tehdystä 

työstä, kuntourheilun ja nuorisotoiminnan tukeminen 

eivät olleet kaikkien mielestä varauksetta 

SVUL:n ominaisuuksia, joskin mielipiteiden keskiarvo 

oli selvästi positiivisen puolella. 

Yleisön käsitykset keskusjärjestöjen tärkeimmistä 

tehtävistä hajosivat melkoisesti. Luetelluista tehtävistä 

kuului 59 070 :lla vastaajista nuorisotoiminta kolmen 

tärkeimmän joukkoon, 40 070 :lla kuntourheilun tukeminen, 

valmennustoiminta ja liikuntapaikkojen rakentaminen. 

Vähiten tärkeänä pidettiin selvästi etujärjestönä 

toimimista. 

Haastatelluille luetelluista kahdeksasta järjestöstä 

nousivat nuorisotoiminnan kannalta tärkeimmiksi 

Partiojärjestö (55 070 vastaajista sijoitti sen kolmen 

tärkeimmän joukkoon), SVUL (53 070) ja Raittiusjärjestöjen 

liitto (47 070). 

Vastaajista 84 070 sijoitti luetelluista järjestöistä 

SVUL:n kolmen suurimman joukkoon. Suurena pidettiin 

myös SAK:ta (81 070), seuraavaksi sijoittuneen 

TUL:n kohdalla luku (57 070) on jo huomattavasti pienempi. 

Arvioitaessa kokonaisjäsenmäärää pidettiin 

SVUL:ia kuitenkin todellista pienempänä. 61 070 vastaajista 

arvioi SVUL:n hoitaneen urheilun edistämisen 

erittäin tai melko hyvin, vain 3 07o:n mielestä heikosti. 

ARI J. AALTO 

TÄRKEIMMÄT JÄRJESTÖT 

MAAMME NUORISOTYÖN KANNALTA 

Mainitkaa seuraavista 3 mielestänne tärkeintä järjestöä maamme 

nuorisotyön kannalta? 

KAIKKI 

NAISET MIEHET 

N = 975 502 466 

070 % 070 

Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto 47 49 44 

Teiniliitto 20 24 16 

SVUL 53 47 59 

Partiojärjestö 55 57 53 

Poliittiset nuorisojärjestöt 23 21 25 

Punainen Risti 30 33 28 

TUL 29 22 37 

Kirkon nuorisojärjestöt 34 38 30 

Yleisön mielikuva SVUL:sta 

YLEISÖN MIELIPITEET URHEILUASIOIDEN 

HOITAMISESTA 

Miten hyvin SVUL on mielestänne hoitanut urheiluasioiden edistämisen 

Suomessa? 

Kaikki Maata!. Työ- Toimiväestö 

väestö henkilöt 

N = 975 99 469 499 

% % % % 

Erittäin hyvin II1 21 1 101 

Melko hyvin 501 61 491 70 48 )58 

81 

531 61 

Kohtalaisesti 33 26 35 33 

Melko heikosti 3 3 3 

Varsin heikosti 0 0 0 

URHEILUN KESKUSJÄRJESTÖN TEHT Ä V Ä T 

Mitkä ovat urheilun keskusjärjestön kolme tärkeintä tehtävää? Mikä 

on vähiten tärkeä? 

N = 975 

Liikuntapaikkojen rakentaminen 

Etujärjestönä toimiminen 

Nuorisotoiminnan tukeminen 

Huippu-urheilun tukeminen 

Kuntourheilun tukeminen 

Valmennustoiminta 

Urheilutoiminnan rahoittaminen 

Urheiluseuratoiminnan tukeminen 

3 Tärkeintä 

yhteensä 

% 

39 

18 

59 

36 

41 

41 

27 

33 

Vähiten 

tärkeä 

% 

18 

33 

2 

11 

8 

3 

7 

6

17 

SVUL:N TOIMINTA 1981 

TA VOITEJOHTAMISPROJEKTI 

SVUL:ssa on vuodesta 1978 alkaen kehitetty tavoitejohtamisideologiaan 

perustuvaa johtamis- ja suunnittelujärjestelmää. 

Tähän laaja-alaiseen kehittämistyöhön 

perustuen on synnytetty svullilainen järjestötoimintaan 

sovellettu tavoitejohtamismalli. 

Vuonna 1981 aloitettiin saatuihin kokemuksiin perustuen 

koko SVUL-organisaatiota koskeva tavoitejohtamisprojekti. 

Tarkoituksena on vuosien 1981-84 

aikana kouluttaa yli 2000 svullilaista urheilujohtajaa 

ns. JOTA V A-kursseilla (Johtamistaidollinen Valmennus). 

Koulutuksen kohteena ovat 45 jäsenliiton ja 

18 jäsenpiirin hallitukset/ johtokunnat sekä johtavat 

toimihenkilöt. Lisäksi projektin yhteydessä koulutetaan 

jäsenliittojen osoittamien urheiluseurojen edustajia 

tavoitteena saada tavoitejohtamiskoulutus alulle 

myos seuratasolla. 

Tavoitejohtamisen onnistuminen edellyttää organisaatioIta 

- liitoilta ja piireiltä - jatkuvaa omaehtoista 

aktiivisuutta. Tavoitejohtamisprojektin yhteydessä 

koulutetaan SVUL:n jäsenyksikköihin henkilöitä, 

jotka vastaavat oman organisaationsa sisällä tavoitejohtamisjärjestelmän 

toteutumisesta. Tätä koulutustarvetta 

palvelee SVUL-organisaation johtaville toimihenkilöille 

tarkoitettu 5-viikkoinen Liikuntahallinnon 

tutkinto (LHT) sekä sitä täydentämään suunniteltavat 

jatkokoulutustilaisuudet. 

Vuoden 1981 aikana tavoitejohtamisprojektissa on 

koulutettu JOTA V A-kursseilla 307 henKilöä, Toiminnan 

kehittämisseminaareissa 97 henkilöä (ns. 

TOKESE-koulutus on åloitettu vuonna 1979) ja 

LHT:llä 12 henkilöä. 

SVUL:N MUU HENKILÖSTÖKOULUTUS 

Vuoden aikana järjestettiin lii ttojen ja piirien roimistosihteereille 

koulutustilaisuudet, joissa osanottajia 

o li yhteensä 52 henkeä. Toimihenkilöiden henkilöstöpäivät 

järjestettiin Vierumäellä ja osanottajia oli 120 

henkeä. 

SEURATOIMINTA 

SVUL:n keskushallinnon KT-suunnitelman pohjalta 

tehdyn keskushallinnon organisaatiomuutoksen avulla 

seuratoiminnan kehittämiseen saatiin lisäresursseja. 

Vuoden 1983 ja 1984 toiminnan yhtä painopistealuetta 

- seuratoimintaa - varten keskitettiin kertomusvuonna 

yhden toimihenkilön työpanos. Loppuvuodesta 

päästiin luomaan alustavia suunnitelmia 

avainalueen toteuttamiseksi. 

Kertomusvuonna tuotettiin urheiluseurojen järjestökoulutusmateriaaleiksi 

seuran sih teerin ja seuran 

taloudenhoitajan koulutusaineistot. Lisäksi tuotettiin 

kymmenosainen tietoiskusarja urheiluseuran toiminnasta. 

Loppuvuodesta käynnistettiin seuran tiedotuskurssimateriaalin 

valmistaminen. Piiritason koulutustilaisuuksien 

osanottajamäärät: 

Seu ratoimi ntak urssi 

Toimialakurssi 

(puh.joht., tal.siht.) 

SVUL:N SEUROJEN TILAISUUDET 

Osan- 

ottajia 

Tilaisuuksia 

'1115 

1323 

1047 

Seu ratoimin nankehi ttämiskurssit 

Leirejä 3.772 72.690 

Lasten urheilukouluja 12.748 214.226 

Urheilukouluja ja -kerhoja 

(12-16 vuotiaille) 13.624 198.423 

Jäsentenvälisiä kilpailuja 27.242 612.022 

Kuntoliikuntatilaisuuksia 107.432 2.055.392 

Harjoitustilaisuuksia 854.094 12.022. 167 

Yhteensä 1.018.912 15 .174.920 

VALMENTAJAKOULUTUS 

Valmentajakoulutusta on kuluneen vuoden aikana toteutettu 

perinteellisen C-B-A koulutusjärjestelmän 

avulla sekä vuosia sitten valmistetun materiaalin mukaisesti, 

jota kouluttajat - lähinnä koulutusohjaajat 

- ovat pyrkineet soveltamaan tämän hetken vaatimuksiin. 

Tilanteen korjaamiseksi on aikaisempina 

vuosina suoritettu kartoituksia, joissa on selvitetty tämän 

hetken odotukset ja tarpeet. Va taavasti on edellisen 

vuoden aikana ansiokkaasti val misteltu uuden 

materiaalin sisältöjä. Elokuun aikana päädyttiin lopulta 

sii hen, että huomioiden uuden tilanteen - toisaalta 

LUK ja toisaalta Kansallinen Valmentajatutkinto 

- on valmentajakoulutusjärj estelmääkin koordinoitava 

uudestaan. Todettiin, että C-valmentaja- ja 

LUK-ohjaajakoulutus on järkevää yhdistää. Toisaalta 

suoritetut tutkimukset osoittivat, että B-tasolla 

opiskelevat ovat voittopuolisesti seurojen nuorten 

valmentajia. Tästä syystä B-tason tulisi olla keskeinen 

valmentajakoulutustapahtuma, jonka tulisi antaa yhdessä 

lajiosan kanssa myös käytännön valmiuksia valmentamiseen 

seurassa. Periaatteiden mukaisesti on C 

ja B-tason materiaalin uudistaminen käynnistetty syksyn 

aikana ja materiaali valmistuu vuoden -82 kuluessa. 

A-tason uudistus toteutetaan vuoden 1983 aikana 

ja siirtyminen uuteen koulutusmateriaaliin tältä osin 

tapahtuu vuoden -84 alusta. 

Kuluneen vuoden merkittävimmäksi tapahtumaksi 

nousi Kansallisen Valmentajatutkinnon a loittaminen. 

Tämä kahdeksan viikon tutkinto a ntaa ensimmäisen 

kerran ma hdollisuuden kouluttaa itsensä huippuvalmentajaksi. 

Tällaisen tutkinnon tarve on todettu vält 

tämättömäksi ja kokemukset sen toteutuksesta ovat 

olleet erittäin positiivisia. Kansalli en valmentajatutkinnon 

lisäksi on valmentajakoulutusta C-B-A järies-

t9 

avainalueessa: "SVUL:n toimintaperiaatteiden mukaisten 

päätösten a ikaansaaminen yhteiskunnassa". 

Käytännön toiminnassa keskityttiin kahteen pääasiaan: 

liikuntakulttuurin taloudellisten edellytysten kehittämiseen 

ja 

liikuntapaikkasuunnitteluun 

Urheiluun ja liikuntaan varattujen valtion mää rärahojen 

suhteen tulok ia saavutettiin: 

valtakunna llisten liikuntajärjestöjen valtionavustusperusteet 

täsmennettiin 

vuoden 1981 määrärahanjaossa SVUL: n avustusosuutta 

tarkistettiin kohti toimintaosuuttamme; 

avustusosuus ei kuitenkaan tälläkään hetkellä ole 

lähellekään oikeudenmukainen 

urheilun ja liikunnan osuus veikkauk en tuotosta 

saatiin pysymään ennallaan vakavista päinvastaisista 

paineista huolimatta; tähän liittyen toteutettiin 

tuloksekas tiedotuskampanja 

kuntien seura-avu tuksiin tarkoitettua valtionavustusta 

ei saatu kohoamaa n odotetulla tavalla; 

todettakoon, että liikuntakomitea esitti jo v. 1976 

valtionavun perusteiksi 10 mk/asukas, kun vuoden 

1981 valtion budjetissa se oli 5 mk/ asukas. 

SVUL:n roolia pohdittiin useaan otteeseen liikuntapoliittisessa 

valiokunnassa. Tavoitteeksi asetettiin 

urheilumuotokohtaisten liikuntapaikkarakentamisen 

tavoiteohjelmien aikaansaaminen. Ne olisivat välitön 

osa liittojen (urheilumuotojen) pidemmän aikavälin 

suunnitelmia ja toisaalta julkiselle hallinnolle väline 

I ii kuntapai k kasuu nnitelmaa tarkistettaessa. 

Liikuntapoliittisen osaston toimenpitein toteutettiin 

loppuvuodesta intensiivinen informaatio- ja perehdyttämisohjelma 

sekä jäsenliitoille että -piireille. 

Prosessin aikana kiteytyi myös vuoden 1982 kuluessa 

toteutettava koulutus- ja konsultointiohjelma. 

Informaatiotilaisuuksiin osallistuivat kaikki piirit 

ja yli 30 jäsenliittoa. Tavoitteiden kannalta ratkaisevaksi 

muodostuu liittojen oma aktiivisuus. Sitä pyrittiin 

lisäämään jo vuoden 1981 aikana aloitetuilla konsultoinneilla. 

Liikuntapaikkasuunnittelua käsitelleen perehdyttämistilaisuuden 

yhteydessä havaittiin myönteisiä merkkejä 

SVUL:n JOTA V A / T AJO-koulutuksesta. Suunnittelun 

käsitteistö oli yhtenevää sekä työryhmän toiminta 

jäsentynyttä ja myös tuloksekasta. Erityisesti 

voitiin panna merkille liittojen ja piirien intensiivinen 

yhteistyö ongelmia ratkottaessa. 

Kuntien urheiluseura-avustukset 

Liittokokous ja liikuntapoliittinen toiminta 

telmän puitteissa to teut ettu edelli len vuosien muka i 

sesti. M yös koulutettujen määrä on pysy nyt suurin 

piirtein ennallaan: 

A-valmentajia 

B-valmentajia 

C-valmentajia 

150 

971 

4866 

Ko ulutuksen osalt a vuo i 198 1 no uda tt e li edelli len 

vuosien toimintalinjoja. Kansalli sen Valmentajain. ti 

luutin sekä uuden valment ajakoulutusma teriaalin 

tuottamisen a loitta minen oli vat sell a isia merkittäviä 

tapahtumia, jotka tulevat huomattavasti vaikuttamaan 

tulevina vuosina. 

SVUL:N SEUROISSA TOIMIVAT OHJAAJAT 

JA VALMENTAJAT 

A-valmelllajat 

B- valmentajat 

C-valmentajat ja muut va lmentajat 

ohj aajat 

Yhteensä 

NUORISOTOIMINTA 

1.750 

3.826 

10.993 

8.545 

25.114 

SVUL:n nuorisoto iminnan tavoitteena o li juhlavuoden 

nuorisotapahtumien ja päätö ten hyöd ynt ä mi 

nen. Merkittävintä oli SVUL:n liittovaltuuston tekemä 

päätös, jossa nuo ri sotoi minna n kehittäminen a e 

tettiin tä rk eimmäksi lähiaja n avaina lueeksi. Tä mä 

päätös on yhdessä nuo ri soto iminna n periaateohjelman 

kanssa tärkein edistysaskel nuo ri soto iminna n kehlttä 

miseksi koko jä rj estössä. Urheiluvaliokunta asetti 

työryhmä n Lcella ·Jääskelä ise n johdo ll a laat imaa n 

periaateohjelmaa, jo nk a tulee o ll a valmiina keväällä 

1982. 

LUK-toiminnassa edettiin materiaalin valmistelujen, 

ohjaajakoulutuksen sekä urheilukoulujen perustamisen 

merkeissä. Lapsiliikuntaseminaari keräsi yli 

kolmesataa osanottajaa Turkuun tutustumaan svullilaiseen 

lapsi liikuntaan. 

Nuorisotoiminnan vilkastuminen on näkynyt sekä 

liitoissa että piireissä . Lähes jokaisessa piirissä pidettiin 

LUK-leiri . Suurimmat osanottajajoukot keräsivät 

Kainuun, Hämeen ja Satakunnan piirit. 

Vuoden a ik ana va lmislui LU K-III ha rj oit uskirja 

11-12-vuot ia ill e, ti eto-opas nuorille urheilijoille, 

LUK-ohj aajakurs ikirja ekä raportti Lapsiliikunraseminaari 

ta. 

KOULUTUSTOIMINTA 

LUK-kouluttajat 

LUK-johtajat 

Lapsiliikunta eminaari 

LE IRITOIMINTA 

Valtakunnallinen koulutusleiri 

Piirien koulutusleirit 

Piirien LUK-leirit 

Osallistujia 

25 

114 

335 

153 

4180 

4106 

LIIKUNTAPOLIITTINEN TOIMINTA 

Vuodelle 198 1 vahvistetun tavoiteohj elman muka isesti 

SVUL:n liikuntapoliittisen toiminnan painopiste o li 

Liikuntapoliittinen osasto teki vuoden 1980 aikana 

selvityksen kuntien seura-avustuksista vuonna 1979. 

Piirit vaikuttivat vuoden 1981 aikana kuntiin urheiluseurojen 

toimintaedellytyksien lisäämiseksi selvityksellä 

saatujen perustietojen pohjalta. Valtakunnallisina 

päämäärinä tässä toiminnassa olivat: 

seura-avustamisen yleinen markka määräinen kehittäminen 

vähintään valtionavun kasvun verran 

kirjallisten jakoperusteiden saaminen kuntiin ohjaamaan 

avustuksia entistä enemmän toimiville 

seuroille 

kuntien seuroilta perimien sali vuokrien pienentäminen 

tai kokonaan poistaminen 

Vuoden 1981 aikana toteutettiin uusi selvitys, koskien 

vuotta 198Q, jonka ensisijaisena tarkoituksena 

on antaa kuva liikuntalain ensimmäisistä konkreettisista 

seurauksista kuntien jakamiin avustuksiin. 

Kunnat ovat kiitettävällä tavalla nähneet liikuntalain 

mahdollisuutena kasvattaa seuroille osoittamaansa 

tukea. Selvityksen tekemisen mahdollisti jälleen 

piirien erityisen aktiivinen toiminta tietojen kokoamiseksi. 

Johtopäätösten teko uuden selvityksen pohjalta 

aloitettiin loppuvuodesta. 

Liikuntapaikkasuunnitteluun vaikuttaminen 

Ensimmäisen valtakunnallisen liikuntapaikka uunnitelman 

julkistamisesta alkoi välittömästi keskustelu 

uuden suunnittelukierroksen toteuttamisesta. Ensisijaisesti 

pikaiseen uusintaan pyrkivät kunnat, joiden 

valmiudet ensimmäisen kierroksen yhteyde sä olivat 

hyvin vaihtelevat. Näin ollen va ltakunnallisen suunnitelman 

sisältöön on suhtauduttu epäillen. 

M yös SVUL:n ja sen jäsenj ärjestöjen pa nos ensimmäisen 

suunnitelma n sisältöön oli lähes sattumanvarainen. 

Siksi suunnitelmiin sisältyi tavoite va lmiuksien 

lisäämiseksi toiseen suunnittelukierrokseen mennessä. 

Lahdessa 14.-15.11.1981 erittäin onnistuneissa puitteissa 

järjestetty liittokokous teki merkittäviä liikuntapoliittisia 

ratkaisuja. Kokous valitsi SVUL:n puheenjohtajaksi 

vv. 1982-85 kauppaneuvos Jukka Uunilan 

entisen puheenjohtajan kauppaneuvos Erkki Kivelän 

jätettyä paikkansa. SVUL:n liikuntapoliittiseen 

ohjelmaan tehtiin eräitä lähinnä teknisiä täsmennyksiä. 

Samassa yhteydessä liittohallitus ilmoitti liittokokoukselle 

ryhtyvänsä toimenpiteisiin ohjelman kokonaisuudistuksen 

toteuttamiseksi. Liittokokous vahvisti 

keskushallinnon, jäsenliittojen ja -piirien käyttämää 

työnjakoa koskevan asiakirjan. Ensimmäisenä 

laatuaan se tulee luomaan elkiyttävän perustan eri 

toimintojen toteuttamiselle. 

Sääntömääräisinä asioina vahvistettiin sekä liitoille 

että piireille toimintamäärärahan jakoa koskevat perusteet 

seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Liittokokouksen 

yhteydessä järjestettiin myös seminaari, joka käsitteli 

lapsen asemaa urheilussa. Alustajina olivat aihepiirin 

eturivin asiantuntijat maassamme. 

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 

SVU L osallistui kansainväliseen yhteistyöhön aikaisempien 

vuosien käytännön mukaisesti. 

Faelleskomitea kokoontui ensimmäisen kerran 

historiassaan Färsaarille toukokuussa. Suomen 

valtuuskuntaan kuuluivat Nils-Erik Nyman (pj), 

Paavo Pekkanen, Mauri Oksanen, Kalevi Suortti, 

Mikko Elo (TUL) ja Taisto Pääkkö (TUL). 

Pojoismaiden keskusjärjestöjen pääsihteerikokous 

pidettiin Tanskassa ja Islannissa. Suomea 

edusti kummassakin Kalevi Suortti. 

Ei-valtiollisten urheilun keskusjärjestöjen kokous 

(NGO-klubi) kokoontui Kööpenhaminassa, Suomesta 

mukana Kaarlo Hartiala ja Kalevi Suortti 

sekä Amsterdamissa Kaarlo Hartiala ja Mauri Ok-

21 

Suomen Urheilu säätiön KOP-urhellurahaston stipendit jaettiin 

ensimmäisen kerran. Kuvassa stipendin saajia Helsingin 

alueelta: Marjo Rantala (vas.), Sara Ussher, Sonja Grefberg, 

Päivi Nieminen, Pekka Mäkelä, Erkka Noponen, 

Tom Jungell ja Jyrki Aho. 

Jukka Uunila ja Erkki Kivelä kävivät luovuttamassa Suomen 

Urheilu SVUL 1900-1980 -kirjan ensimmäisen kappaleen 

Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle. 

sanen. 

Keväällä 1981 perustettiin Melbournessa uusi kansainvälinen 

urheilujärjestö International Assembly of 

National Confederations of Sports (IANSC). Järjestöön 

kuuluu tällä hetkellä hieman yli 30 jäsenyhteisöä 

läntisestä maailmasta. Järjestön tarkoituksena on 

saada itselleen valtakunnallisten keskusjärjestöjen yhteistyöjärjestön 

status. 

Pohjoismaista IANSC:ehen on liittynyt vain Tanska. 

Norjan ja Ruotsin urheilun keskusjärjestöt samoin 

kuin SVUL ovat katsoneet, että uuden järjestön 

edustavuus ei ole riittävä jäsenyyskeskuste\uun. 

Kansainvälisen toiminnan piiriin on lisäksi laskettava 

aktiivinen vaikuttaminen urheilun kansainvälisiin 

erikoisliittoihin urheilua kalvavan doping-ongelman 

poistamiseksi. 

TIEDOTUSTOIMINTA 

SVUL:n tiedotustoiminnan tavoitteet oli asetettu nykyisen 

suunnittelujärjestelmän mukaisesti vuoden 

toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vuoden 1980 aikana 

oli tiedotusta käytetty jo voimakkaasti liikuntapoliittisten 

asioiden edistämisessä ja tämä suuntaus vahvistu 

i yhä 198!. 

Keväällä uudistettiin SVUL:n keskushallinnon toimihenkilöorganisaatiota 

ja näkyvimpänä muutoksena 

oli tiedotusosaston ja liikuntapolii ttisen osaston 

yhdistäminen yleiseksi osastoksi. Yhteistoiminnan 

tarpeen katsottiin lisääntyvän ja organisatorisin muutoksin 

parannettiin sekä tiedotuksen että liikuntapoliittisten 

asioiden hoidon valmiuksia . 

Viime vuosi oli SVUL:n tiedotusioiminnassa vi l 

kasta aikaa. Kevättalvella Suomen Gallup Oy suoritti 

SVUL:n toimeksiannosta järjestökuvatutkimuksen, 

jonka tulosten pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan 

SVUL:n järjestökuvan parantamista. Yleisön mielikuva 

SVUL:sta oli varsin positiivinen, tosin kehittämiskohteitakin 

löytyi. 

Vuoden aikana tuettiin tiedotuksen keinoin useita 

SVUL:n pyrkimyksiä vaikuttaa järjestön mielipiteen 

mukaiseen kehitykseen urheiluelämässä. 

Keväällä SVUL julkisti doping-kannanottonsa, 

jonka tavoitteena o li yhtenäistää suomalaiset urheilujärjestöt 

tiukasti dopingiin kielteisesti suhtautuvaksi 

rintamaksi, parantaa testien suorittamismahdollisuuksia 

sekä vaikuttaa jäsenliittojen kautta kansainvälisten 

liittojen päätöksiin. 

SVUL:n valtiolta saama toimintamääräraha on 

jäänyt selvästi jälkeen muiden keskusjärjestöjen suhteellisesta 

osuudesta. Miljoonien markkojen suuruista 

eroa ryhdyttiin keväällä kuromaan umpeen. 

Tiedotus oli yhtenä olennaisena osana etujärjestötoiminnassa, 

jonka tuloksena SVUL:n osuutta määrärahoista 

saatiinkin kasvatettua. 

Syksyllä julkistetussa valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 

vuodelle 1982 oli urheilun osuutta Veikkaus 

Oy:n voittovaroista eräiltä osin supistettu. Hälyttävässä 

tilanteessa urheilujärjestöt olivat yksimielisesti 

kaatamassa kyseistä kohtaa esityksestä. Tilanne huipentui 

eduskuntatalossa järjestettyyn joukkodemonstraatioon. 

SVUL:n liikuntapoliittiset ja tiedotukselliset 

voimavarat yhdistäen asiassa päästiin urheilulliseen 

ratkaisuun ja urheilun osuus Veikkaus 

Oy:n voittovaroista säilyi entisellään. 

Marraskuussa pidetty liittokokous oli SVUL:n tiedotustoiminnassa 

vuoden näkyvin tapahtuma. Lah- 

den kokouksen tiedottamista suunniteltiin muiden 

järjestelyjen kanssa. Liittokokous ja puheenjohtajakysymys 

kiinnostivat tiedotusvälineitä jo ennakolta. 

Kokousviikonloppuna 15-16.11 SVUL sai runsaasti 

myöntei tä julkisuutta sanomalehdissä, radiossa ja 

TV:ssä. Aikaisemmin ei SVUL:n järjestöllisestä toiminnasta 

ole saatu aikaan tiedotusvälineissä vastaavaa 

tietoiskua. 

Maaliskuussa 1981 ilmestyi Antti O. Arposen toimittama 

SVUL:n 80-vuotishistoriikki "SUOMEN 

URHEILU SVUL 1900-1980". Sen ensimmäinen 

kappale luovutettiin presidentti Kekkoselle. 

Julkaisutoiminnassa oli näkyvin uudistus vuosikertomuksen 

muutos toimintakertomukseksi. Laaja ja 

työläs liittojen ja piirienkin tiedot sisältänyt SVUL:n 

vuosikertomus muutettiin lähinnä keskushallinnon 

tiedot sisältäväksi yritysten toimintakertomusten 

muotoiseksi teokseksi. 

Vuoden aikana kartoitettiin kyselyn avulla liittojen 

SVUL:n tiedotustoimintaan kohdistamia odotuksia. 

Ensimmäisenä toimenpiteenä tuloksista oli liittojen 

lehtien toimittajille joulukuussa järjestetty seminaari. 

SVUL:n sisäistä tiedotustoimintaa palveleva henkilöstölehti 

Kotiottelu ilmestyi kolmantena vuosikertanaan 

viisi kertaa. 

JULKAISUTOIMINT A 

Kertomusvuoden aikana ilmestyivät seuraavat julkaisut: 

Suomen Urheilu SVUL 1900-1980, 372 s., toimittaja 

Antti O. Arponen 

SVUL:n juhlavuoden 1980 toimintakertomus, 52 s., 

toimittajat Ari J. Aalto ja Pirjo Kareinen 

Urheilukalenteri 1982, 192 s., toimittaja Pirjo Kareinen 

urheilun osoite- ja puhelinmuis 

Soita SVUL 1981 - 

tio, 84 s. 

Urheiluseurojen avustaminen kunnissa 1979, Liikuntapoliittisia 

selvityksiä 1, 46 s., toimittanut Veli-Matti 

Laitinen 

LUK III, Lasten Urheilukoulu, 96 s., toteuttajat Lasse 

Hellsten, Pirjo Kareinen, Sirkka Salonen 

Koivunen, Ilkka Ruokonen, Anja Björkman, Pauli 

Tuorila ja Leo Vilkka 

SVUL kouluttaa 1982, 164 S., toimittanut Rauno 

Muukkonen 

Lihasvoiman ja voimantuottonopeuden harjoitettavuuteen 

vaikuttavia tekijöitä maksimaalivoimaharjoittelussa, 

SVUL:n liikuntatieteellinen julkaisusarja 

no 26/81,41 S., toimittajat Keijo Häkkinen ja Paavo 

V. Komi 

Huippu-urheilijan persoonallisuuden rakenne, 

SVUL:n liikuntatieteellinen julkaisusarja no 27/81, 

31 s., toimittaja Simo Mäkelä 

Lyhennelmiä ulkolaisista urheilu tieteellisistä ja val-

22 

23 

mennuksillisista aikakauslehdistä no 1/81, 67 s., toimittajat 

Antti Mero, Keijo Häkkinen ja Reijo Pirttimäki, 

no 2/81, 69 s., toimittajat Antti Mero ja Keijo 

Häkkinen, no 3/81, 70 s., toimittajat Antti Mero, 

Keijo Häkkinen ja Timo Vuorimaa 

Lasten Urheilukoulun ohjaajakurssi, 76 s., toimittajat 

Anja Björkman, Pirjo Kareinen, Ilkka Ruokonen, 

Sirkka Salonen-Koivunen, Pauli Tuorila ja Leo Vilkka 

Lapsiliikunta-seminaarin raportti, 96 s., koonnut 

Pauli Tuorila 

Tietoisku-sarja no:t 1-10 

ANSIOMERKIT 

Huomionosoituksilla on vapaaehtoisessa urheilu toiminnassa 

edelleenkin merkittävä roolinsa. Viime vuosina 

niiden arvostus tuntuu edelleen nousseen. Opetusministeriön 

sekä SVUL:n ansiomerkkien säännöt 

ovat tunnetusti vaativat ja tunnustuksen saamisen 

eteen tehtyä työtä kunnioitetaan urheilu väen keskuudessa. 

Anomuksista ja niissä olevista toiminta vuosista ilmenee 

suomalaisten urheilujohtajien harrastustaan 

kohtaan tuntema pysyvä kiinnostus. Useat henkilöt 

antavat vuosikymmenet suuren osan vapaa-ajastaan 

seuransa, piirinsä tai liittonsa toiminnan edistämiseen. 

Huomionosoitusten myöntäminen on miltei ainoa 

tapa, jolla urheilujärjestöt voivat osoittaa arvostustaan 

ansioituneille johtajilleen. 

Vuosi 1981 oli monen SVUL:n jäsenjärjestön 

merkkivuosi. Juhliaan viettivät Kuntourheiluliitto 

Käsipalloliitto, Miekkailuliitto, Painiliitto, Purjehti~ 

jaliitto, Tennisliitto, Uimaliitto, Urheiluliitto ja Voimisteluliitto. 

Piireistä juhlavuosia viettivät Etelä- 

Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit 1973-1981 

1973 1974 1975 

Kunniajäsenmerkki 14 

SVUL-kunniakilpi 

SVUL-kilpi 

Kultainen ansiomerkki 11 7 22 

Hopeinen ansiomerkki 63 72 92 

Tunnustusmerkki 28 33 27 

Kultainen plaketti 5 5 17 

Hopeinen plaketti 65 50 31 

Tunnustusplaketti 17 7 3 

Kultaviiri 5 8 5 

Hopeaviiri 20 17 7 

Tunnustusviiri 21 24 21 

Yhteensä 235 223 239 

Karjalan, Helsingin, Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, 

Lahden, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan 

ja Varsinais-Suomen piirit. Juhliensa kunniaksi 

monet näistä järjestöistä jakoivat myös SVUL:n ansiomerkkejä, 

mikä osaltaan työllisti SVUL:n ansiomerkkivaliokuntaa 

ja vaikutti viime vuonna myönnettyjen 

ansiomerkkien määrään. 

Suomen Urheilun ansioristejä ja -mitaleita anottiin 

viime vuonnakin runsaasti. SVUL:n ansiomerkkivaliokunnan 

käsiteltäväksi tuli 423 ehdotusta, joista 

myönnettiin 26.2.1981 282 huomionosoitusta: 12 kultaista 

ansioristiä, 35 hopeista ansioristiä, 45 hopeista 

ansiomitalia kullatuin ristein, 127 hopeista ansiomitalia 

ja 63 pronssista ansiomitalia. 

SVUL:N KUNNIAJÄSENET 

KUNNIAPUHEENJOHT AJAT: 

Jukka Rangell (1954-1982) 

Ivar Wilskman (I914-1932) 

KUNNIAJ ÄSENET: 

Orvo Anttila, Bruno Arjanko, Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi 

Hartikka, Rolf Hohenthal, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, 

Impi Jokinen, Risto Kalajo, Urho Kekkonen, Erkki Kivelä, Elna 

Kopponen, Hannu Koskivuori, Kallio Kotkas, Ukko Könni, Väinö 

Lahtinen, Aaro Laine, Harry Lindblad, Aino Manninen, Liisa 

Mattila-Oukari, Paavo Oinaala, Liisa Orko, Erkki Palolampi, Reino 

Piirto, Valle Resko, Helka Ristolainen, Yrjö Salmela, Tauno 

Salonen, Heikki Savolainen, Toimi Tulikoura, Aaro Tynell, Jukka 

Uunila, Armas Valste. 

EDESMENNEET KUNNIAJÄSENET: 

Karl G. R. Ahlbäck, Toivo Aro, J. F. Blomqvist, Ernst Bredberg, 

Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg, Mikko 

Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, V. A. 

M. Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Kauno Kleemola, Ali 

Koskimaa, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K. 

E. Levälahti, John Lindstedt, Edvard Lundström, K. H. Majantie, 

Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto, Aarno Pajunen, 

Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, 

Veli Saarinen, Anton Salmenkylä, Lauri Santala, Viktor Smeds, 

Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, VäinG Teivaala, Yrjö Valkama, Arvo 

Vartia, Gösta Wasenius, Ivar Wilskman, Aatos Vuolle-Apiala. 

1976 1977 1978 1979 1980 1981 

10 

2 3 3 2 1 

33 9 5 11 9 4 

28 9 18 17 54 19 

157 67 98 106 169 95 

73 35 41 21 49 13 

4 5 5 6 34 15 

65 39 59 36 52 87 

12 13 20 5 4 10 

6 2 4 5 6 5 

10 3 5 7 7 10 

30 5 25 12 24 12 

420 190 283 228 419 259 

SUOMEN URHEILULEHTI 

SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen Urheilulehti 

koki historiansa 84:ntenä ilmestymisvuotenaan voimakkaita 

muutoksia. Edellisenä vuonna tehdyn lukijatutkimuksen 

mukaisesti ryhdyttiin lehden sisältöä 

muuttamaan enemmän suurta yleisöä miellyttäväksi 

urheilun erikoislehdeksi. Suomen Urheilulehden artikkeleissa 

keskityttiin suuriin lajeihin, joista yleisö 

haluaa lukea. Järjestöasioiden määrää vähennettiin 

huomattavasti. 

Lehden teossa kehitettiin vuonna 1981 toimituksen 

ja markkinoinnin yhteistyötä. Suomen Urheilulehden 

ilmettä nykyaikaistettiin, ulkoasua pyrittiin tekemään 

myyvemmäksi. Urheilulehti ilmestyi vuoden aikana 

myös useina teemanumeroina, jotka liittyivät tärkeimpiin 

kilpailutapahtumiin. Uutena markkinoinnin 

tehostamiskeinona kokeiltiin aluenumeroita. 

Suomen Urheilulehden julkaisemana ilmestyi marraskuussa 

perinteiseen tapaan aikakauslehti tyyppinen 

Urheilijan Joulu 81. 

• 

Urheilun aikakauslehdistä ja niiden markkinointimahdollisuuksista 

on Urheilun Kuva-aitan lopettamisen 

jälkeen käyty keskustelua puolesta ja vastaan. Urheilulehden 

toimittajat ja toimitusneuvosto päättivät 

Urheilijan Joulujen suhteellisen vakaan taloudellisen 

tuloksen innoittamina kokeilla kesän kynnyksellä il- 

HENKILÖKUNTA 1981 

KESKUSHALLINTO 

Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö Oksanen Mauri, pääsihteeri 

Alhonen Pentti, lähetti 

Olin Gun-Britt, kielenkääntäjä 

Antikainen Timo, lähetti 

Parkkinen Leena, konekirjoittaja 

Blomqvist Leena, kirjanpitäjä 

Pekkanen Olli, järjestösihteeri 

Brusila-Räsänen Riitta, tiedotussihteeri Perttula Markku, koulutuspäällikkö 

Bäckström Kim, offsetpainaja 

Pettersson Gunnar, monistaja 

Copeloussi Annika, kielenkääntäjä Pitkänen Eija, kirjanpitäjä 

Eklund Esko, konttoripäällikkö Potinkara Aulis, osastopäällikkö 

Elomaa Nea, postitusapulainen Pulkkinen Marja-Terttu, konekirjoittaja 

Haapsaari Leila, kirjanpitäjä 

Pönkänen Pauli, offsetmonistaja 

Hakopää Ritva, osastosihteeri 

Rydman Kim, monistaja 

Helenius Pertti, ulkolähetti 

Saviaro Eino, vahtimestari 

Helminen Anneli, jakeluapulainen Savola Jorma, kehityspäällikkö 

Holopainen Teuvo, talousjohtaja Schröder Anja, puhelunvälittäjä 

Huopainen Jukka, monistamoapulainen Seppänen Mika, jakeluapulainen 

Immonen Heikki , lähetti 

Sinkkilä Hannele, vs. osastosihteeri 

Jungman Tor, osastopäällikkö 

Suhonen Eija, kirjanpitäjä 

Kaartinen Marita, osastosihteeri Sukkinen Anja, kielenkääntäjä 

Kalenius Kristiina, kielenkääntäjä Suominen Eija, kielenkääntäjä 

Kareinen Pirjo, tiedotussihteeri Suominen Hannu, markkinointipäällikkö 

Kiuru Soili, kassa-apulainen 

Suortti Kalevi, osastopäällikkö 

Klemi Toini, kirjan pitäjä 

Svedström Antero, atk-suunnittelija 

Kukkonen Irja, kirjanpitäjä 

Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja 

Kähäri Vuokko, kassanhoitaja 

Thusberg Ritva, sihteeri 

Laitinen Veli-Matti, järjestösi·hteeri Tirronen Anne, kirjanpitäjä 

Lamberg Marko, monistamoapulainen Toropainen Raija, kirjanpitäjä 

Lemström Max, monistamonhoitaja Tuominen Satu, jakeluapulainen 

Lepistö Siiri, pääkirjanpitäjä 

Tuorila Pauli, nuorisopäällikkö 

Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö Turunen Elli, konekirjoittaja 

Lindahl Marga, osastosihteeri 

Viljamaa Paula, kirjapitäjä 

Lötjönen Maire, postittamonhoitaja Wistrand Helkky, postitusapulainen 

Mero Antti, tutkimusapulainen 

Vi tali Hanneli, osastosihteeri 

Muukkonen Rauno, kenttäpäällikkö Vuokko Maija, puhelunvälittäjä 

Mäkinen Maija-Liisa, jakelunhoitaja 

Österlund Raili, konekirjoittaja 

Nieminen Pekka, monistaja 

Nio Helena, pääkassanhoitaja 

mestyvää aikakausjulkaisua. Lehti toimitettiin 

Huippu-urheilulehti -nimisenä ja se ilmestyi toukokuussa 

1981. 

Lehteä pidettiin toimituksellisesti ja ulkoasunsa 

puolesta onnistuneena, mutta markkinointiponnisteluista 

huolimatta se ei mennyt odotetusti kaupaksi. 

Urheilulehti julkaisi myös kuudennen kerran urheiluväen 

almanakan, Urheilukalenteri 82:n, jonka toimitti 

Pirjo Kareinen. 

Vuoden 1981 aikana Suomen Urheilulehden rooli 

SVUL:ssa sekä muiden lehtien joukossa selkiintyi. 

Osaltaan tähän vaikuttivat tehdyt linjaratkaisut ja 

osaltaan päätoimittajakysymys. Lehden päätoimittajana 

toimi kesän loppuun Antti O. Arponen. Hänen 

siirryttyään urheilun ulkopuolisiin tehtäviin haettiin 

Urheilulehdelle uutta vetäjää. Uudeksi päätoimittajaksi 

valittiin syksyllä Arto Teronen, joka tuli Urheilulehteen 

Ilta-Sanomien uutispäällikön vakanssilta. 

Viime vuosi ei ollut Urheilulehdelle taloudellisesti 

menestyksekäs. Optimistisesti laaditusta budjetista 

jäätiin tulojen osalta jälkeen, menot pysyivät ennakoiduissa 

lukemissa. Tulojen muodostuksessa oli negatiivisena 

vaikuttajana alhainen tilausten uusimismäärä: 

vajaa puolet edellisen vuoden tilaajista uusi tilauksensa. 

Viime vuonna tapahtuneella sisällön kehittämisellä 

ja markkinoinnin tehostamisella tilannetta 

on parannettu. Tulokset alkavat näkyä keväällä -82. 

URHEILULEHTI 

Arponen Antti A., päätoimittaja 

Autio Paula, toimittaja 

Färdig Jarmo, toimittaja 

Halava Brita, toimistonhoitaja 

Juola Aate, ilmoituspäällikkö 

Karppinen Lauri, toimittaja 

Saarela Kauko, levikkipäällikkö 

Teronen Arto, päätoimittaja 

TÖÖLÖN URHEILUHALLIT 

Helenius Erkki, isännöitsijä 

Aschan Paul, laitosmies 

Bergman Peter, uinninvalvoja 

Elo Pirkko, lipunmyyj. lomittaja 

Hagelberg Martti, laitosmies 

Hamnell Kaija, lipunmyyjä 

Hannus Yvonne, uinninvalv . lomittaja 

Immonen Ilona, vahtimestari 

Kellosaari Eija, toimistoapulainen 

Kola Martti, uinninvalvoja 

Luoto .Aune, toimistonhoitaja 

Manner Kimmo, laitosmestari 

Nuutinen Raine, hallimestari 

Peltola Sinikka, lipunmyyjä 

Roth Jalmari, kokoussalivahtim. 

Ruoho Erkki, uinninvalvoja 

Sato la Marja, vahtimestari 

Soini Helena, toimistoapulainen 

Toivonen Urho, uinninvalvoja 

.' Tolvanen Eila, lipunmyyjä 

Vikki Aulis, autohallimestari 

Ylenius Aira, lipunmyyjä

24 

25 

LIITTOHALLITUS 

Puheenjohtaja: 

Kauppaneuvos Erkki Kivelä 

Varapuheenjohtajat: 

Varatuomari Seppo Hieta 

Varatuomari Paavo Pekkanen 

Johtaja Esko Sarvikas 

Kauppaneuvos Jukka Uunila 

Jäsenet: 

Liikennetarkastaja Lasse Ahtiainen 

Professori Pentti Alho 

Toimitusjohtaja Martti Alopaeus 

Pankinjohtaja Pertti Eräkare 

Liikunnanohjaaja Väinö Eskelinen 

Opetusneuvos Impi Jokinen 

Rehtori Matti Lähdesmäki 

Dipl.ins. Osmo Niemelä 

Varatuomari Juhani Salmenkylä 

Fil.maist. Marjatta Väänänen 

SVUL:N HALLINTO 1981 

SVUL:N LIITTOV AL TUUSTON JÄSENET 

1978-81 

JÄSENLIITOISTA 

Amatöörinyrkkeilijäinliitto: Aimo Lindgren 

Ampujainliitto: Maunu Wirtanen 

Ampumahiihtoliitto: Erkki J. Toivanen, vpj 

Golfliitto: Pentti Nurminen 

Hiihtoliitto: Hannu Koskivuori, liittovalt. pj., Pauli Vainio, Paavo 

M. Petäjä, Pekka Ri stola 

Judoliitto: Timo Harju 

Jääkiekkoliitto: Erkki Turunen, Tapani Mattila 

Kanoottiliitto: Erkki J . Woivalin, vpj. 

Karateliitto: Kari Kuula 

Koripalloliitto: Martti Huhtamäki 

Kuntourheiluliitto: Pertti Tuomala, Jorma Järvi, Maire Suominen, 

Santeri Hyttinen, Kalevi Salokangas 

Käsipalloliitto: Ove Holvikari 

Kävelyurheiluliitto: Väinö Kangaspunta 

Lentopalloliitto: Rune Nylander, Raimo Peltonen 

Luisteluliitto: Aarto Avellan 

Maahockeyliitto: Kalevi Ruuttu, 

Metsästäjäliitto: Mikko Taka-Sihvola 

Miekkailuliitto: Erkki E. Nurmi 

Moottoriliitto: Arne Berner 

Moottoriveneliitto: Jorma Salomaa 

SNLL: Liisa Orko, Mirjam Viippola 

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto: Tauno Sutela 

Painiliitto: Mauri Vierumäki 

Painonnostoliitto: Mauri Rauvanto 

Pesäpalloliitto: Antti Heinonen, Matti Huttunen 

Purjehtijaliitto: Peter Tallberg 

Pyöräilyliitto: Simo Klimscheffskij 

Pöytätennisliitto: Esa Ellonen 

Ratsastajainliitto: Viktor Jansson 

Rugby- ja Salamapalloliitto: Marjatta Arkela 

Soutuliitto: Nils Bäckman 

Squashliitto: Mauno Rintanen 

Sulkapalloliitto: Tuomo Tennilä 

Suunnistusliitto: Matti Salmenkylä, Kalevi Kapanen 

Taitoluisteluliitto: Urho Rouvali 

Tennisliitto: Veli Sunila 

Uimaliitto: Pertti Ojala 

Urheiluautoilijoiden liitto: Algot Kettunen 

Urheiluliitto: Carl-Olaf Homen, Pentti Karvonen , Veikko Marttinen, 

Olavi Niemelä, Kosti Rasinperä 

Urheilusukeltajainliitto: Mauri Vallema 

Vesihiihtoliitto: Jorma Perolahti 

Voimisteluliitto: Pekka Ojonen 

SVUL:n Nuoret: Juha Eronen 

Tanssiurheilun Kesk usliitto: Christer Wilkman 

JÄSENPllREIST Ä 

Etelä-Karjala: Reino Ikävalko 

Etelä-Pohjanmaa: Matti Jaskari, Ilmari Ylä-Autio, Pirkko Lilja 

Helsinki: Juhani Kokko, Arvi Jantunen, Olavi Lehtisalo, Raij a 

Vuorio, Einar Nissilä 

Häme: Orvo Anttila, Jukka Lampiniva, Tapio Poikolainen 

Kainuu: Mauri Katavisto 

Keski-Pohjanmaa: Teemu Pesola, Olavi Siekkinen 

Keski-Suomi: Esa Riihimäki , Reijo Salomaa 

Kymenlaakso: Olavi Eronen, Rei no Mikkelä 

Lahti: Reino Lamminpää, Pentti La rjanne 

Lappi: Olavi Poikela 

Länsi-Pohja: Seppo Pelttari 

Pohjois-Karjala: Eino Kiiski 

Pohjois-Pohjanmaa: Eero Kokko, Eero Kelhä 

Pohjois-Savo: Lauri Reinikainen, Kalevi Tiihonen 

Satakunta: Tauno Salonen, Henry Granfors 

Suur-Savo: Leo Turunen 

Uusimaa: Pellervo Hyytiäinen, Pentti Räty 

Varsinais-Suomi: Pentti Pihlakoski, Timo Lehmuskoski , Jaakko 

Äärilä 

LISÄ JÄSENET 

Aino Manninen, Pirkko Väänänen, Hilkka Hakola, Magnus 

Ståhlberg, Kaarlo Hartiala, Mauri Miettinen, Pekka Silvola, Pertti 

Paloheimo, Leena Jääskeläinen, Eino Uusitalo, Raimo Lindholm, 

Seppo Westerlund, Kalervo Löfberg, Sylvi Saimo, Kai Hagelberg 

VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT 

ANSIOMERKKIVALlOKUNTA: Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja), 

Pellervo Hyytiäinen, Arvi Jantunen, Impi Jokinen, Unto 

Koski, Matti Taisi, Erkki Helenius (esittelijä) 

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA: Mauri Moren (puheenjohtaja), 

Martti Alopaeus, Hilkka Ha kola, Max Lemström, Paavo Tarnanen, 

Ritva Wright, Esko Eklund (esittelij ä) 

JERISMAJAN JOHTOKUNTA: Mikko Leppänen (puheenjohtaja), 

Panu Haapala, Jaakko Holopainen, Osmo Niemelä, Seppo 

Pelttari, Ri sto Salmia, Erkki Helenius (esittelijä) 

KANSAINV ÄLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Ha rtiala (puheenjohtaja), 

Väinö Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter 

Tallberg, Marjatta Väänänen, Kalevi Suomi (esittelijä) 

LIIKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen 

(puheenjohtaja), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurllnmäki , Juha Ta l 

vitie, Jukka Wuolio, Ilmari Ylä-Autio, Kalevi Suomi (esittelijä) 

SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Juha ni Salmenkylä (puheenjohtaja), 

Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pa uli Swanljung, 

Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) 

TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Tapio 

Koi vula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä, 

Teuvo Holopainen (esittelijä) 

TIEDOTUSVALIOKUNTA: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), 

Eeva-Kaarina Holopainen, Ka ri Kallio, Mikko Taka-Sihvola, Ra i 

mo Vanninen, Raimo Viskari, Ari J. Aalto (esittelijä) 

J 

] 

TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Antti Ahlström (puheenjohtaja), 

Erkki Asp, Osmo Hänninen, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, 

Heikki Rusko, Tor Jungman (esittelijä) 

TÖÖLÖN URHEILUHALLIEN JA SVUL:N SQUASH-HAL 

LIEN JOHTOKUNTA: Kai Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko 

Estola, Jaakko Holopainen, Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, 

Erkki Helenius (esittelijä) 

• 

1-------1l1li KANSAINVÄLINEN 

VALIOKUNTA 

LUOTT AMUSHENKILÖORGANISAATIO 

SÄÄNTÖ 

VALIOKUNTA 

ANSIOMERKKI 

VALIOKUNTA 

YLEISEN OSASTON TOIMIALA 

SVUL:N EDUSTUS YHTEISÖISSÄ 

JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖ: edustajiston jäse n Erkki Kivelä 

KANSALAISJÄRJESTÖJEN RAITTIUSTOIMIKUNNAN KES 

KUSLIITTO: edustaja Juhani Kokko 

KISAKALLIOSÄÄTIÖ: valtuuskunnan jäsenet Eero Ehrnrooth, 

Martti Huhtamäki, Brita Ikävalko, Ta pio Koi vula, Osmo Niemelä, 

Pertti Tuomala, Marjatta Väänänen, hallituksen jäsenet Erkki Kive 

lä, Esko Sarvikas 

ALFRED KORDELININ YLEISEN EDlSTYS- JA SIVISTYSRA 

HASTON URHEILUN TUKIRAHASTO: tukirahaston hoitokunna 

n jäsenet Erkki Ki velä ja Mauri Oksanen 

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ: 

valtuusk unnan jäsen Kalevi Suortti 

LII1TOKOKOUS 

LIITTOV AL TUUSTO 

LIITTOHALLITUS 

PUHEENJOHTAJISTO 

URHEILULEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO: Ari J. Aalto (puheenjohtaja), 

Esko Ojala, Antero Raevuori, Risto Riistama, Mikko 

Taka-Sihvola, Tuomo Tennilä, Antero Viherkenttä, Antti O . 

Arponen (esittelijä) 

URHEILUVALlOKUNTA: Jukka Uunila (puheenjohtaja), Tapani 

Ilkka, Leena Jääskeläinen, Tarmo Mäki-Kuutti, Kalevi Tuominen, 

Leo Turunen, Tor Jungman (esittelijä) 

OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ: valtuuskunnan jäsen Irja 

Kleemola, varajäsen Hilkka Hakola, valtuuskunnan jäsen Esa Ellonen, 

varajäsen Erkki Helenius, valtuuskunnan jäsen Martti Alo- 

URHEILUOPISTO 

VALIOKUNTA 

TIETEELLINEN 

VALIOKUNTA 

URHEILUOSASTON 

TOIMIALA 

URHEILUHALLIEN 

JOHTOKUNTA 

JERISMAJAN 

JOHTOKUNTA 

HENKILÖSTÖ 

VALIOKUNTA 

TALOUSOSASTON TOIMIALA 

paeus, varajäsen Aulis Potinkara, valtuuskunnan jäsen Antti Lanamäki, 

varajäsen Kalervo Löfberg, valtuuskunnan jäsen Teuvo Holopainen, 

varajäsen Kalevi Suortti, hallituksen jäsen Erkki Helenius, 

varajäsen Olavi Lehtisalo 

POHJOIS-SUOMEN URHEILUN KALOTTIKESKUS: SVUL:lla 

ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman 

äänioikeutta; yhdyshenkilö Erkki Helenius 

GRETA JA VIKTOR SMEDSIN RAHASTOSÄÄTIÖ: hallituksen 

pj Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen, hallituksen varapj Juhani 

Salmenkylä, varajäsen Teuvo Holopainen, hallituksen asiamies 

ja sihteeri Erkki Helenius 

STADION-SÄÄ TIÖ: edustajiston jäsenet Nils Hagman (yleisurheilu), 

Leo Saressalo (hiihto), Tuomo Jalantie (voimistelu), Mauri 

Vierumäki (paini), Raimo Vauhkonen (pyöräily), hallituksen jäsenet 

Jukka Uunila ja Rolf Haikkola 

SUOMEN OLYMPIA YHDISTYS: valtuuskunnan puheenjohtaja 

Kaarlo Hartiala, valtuuskunnan jäse net Erkki Kivelä, Osmo Nie 

. melä, Pertti Paloheimo, Paavo Pekkanen, Esko Sarvikas, Jukka 

Uunila, Mauri Oksanen, hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila,

26 

hallituksen jäsen Mauri Oksanen, valmennusvaliokunnan jäsen 

Tor Jungman 

SUOME RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ: edustajiston jäsen 

Jaakko Holopainen, hallituksen jäsen Erkki Helenius 

SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO: 

ha ll ituksen jäsenet Erkki Helenius, Heikki Serkamo 

SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ: hallintoneuvoston jäsen 

Osmo Niemelä, varajäsen Irj a Kleemola, hallituksen puheenjohtaja 

Martti Alopaeus, ha llituksen jäsen Erkki Helenius 

SUOME URHEILUOPISTO: kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston 

pj Erkki Kivelä, kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenet 

Paul Blomqvist, Eero Ehrnrooth, Pertti Eräkare, Paavo Pekka 

nen, Lauri Pihkala ja Juhani Salmenkylä, ka nnatusosakeyhtiön 

hallituksen pj Jukka Uunila, kannatusosakeyhtiö n hallituksen jäsenet 

Seppo Hieta, Pentti Karvonen, Esko Sarvikas, Mauri Oksanen, 

opiston johtokunta = hallitus + opiston j ohtaja 

SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ: valtuuskunta = SVUL:n liittoha l 

litus, ha llituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, hallituksen jäsenet 

Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juha ni Salmenkylä, 

Esko Ek lund ja asiamies Teuvo Holopainen 

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ: valtuuskunta = SVUL:n 

liittoha llitus, hallituksen puheenjohtaja Seppo Hi.eta, hallituksen 

jäsenet Jaakko Estola, Kai Hagelberg, Lauri Kärävä, Mikko Leppänen, 

Osmo Niemelä ja Juhani Salmenkylä, hallituksen varajäsenet 

Irj a Kleemola ja Erkki Viinik ainen, hallituksen sihteeri Erkki 

Helenius 

URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ: hallituksen jäsen Antti 

Ahlst röm , varajäsen Heikki Rusko, hallituksen jäsen Mauri Oksanen, 

varajäsen Tor Jungman 

VALTION LIIKUNTATIETEELLINEN TOIMIKUNTA: jäsen 

Tor Jungman 

VALTION URHEILUNEUVOSTO: jäsen Mauri Oksanen 

VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN KESKUSTOIMI 

KUNTA: yhdyshenkilö Erkki Helenius 

V ARALAN SÄÄTIÖ: hallituksen jäsenet Esko Sarvikas ja Orvo 

Anttila 

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ 

Töölön Urheilutalon omistaa Töölön Urheilutalosäätiö. 

Talossa sijaitsevat SVUL:n ja sen jäsenliittojen 

toimistot, Työterveyslaitoksen eräiden osastojen tilat, 

SVUL:n Helsingin piirin, Olympiakomitean, Töölön 

Urheiluhallien ja SVUL:n Squash-hallien hallinnassa 

olevat liikuntatilat, henkilökunnan ravintola, kokoustilat 

ja autotallit sekä yhteiset arkisto-, varasto-ja 

huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala on 11.779,5 m 2 

ja kuutiomäärä 49.125 ml. Talo on valmistunut vuonna 

1967 ja lisäsiipirakennus 1978 . 

Säätiön valtuuskunnan muodostaa Suomen Valtakunnan 

Urheiluliiton liittohallitus. Säätiön kokoonpano 

1981: puheenjohtaja varatuomari Seppo Hieta, 

muut jäsenet Helsingin kaupunginhallituksen nimeäminä 

rahoitusjohtaja Erkki Linturi ja virastopäällikkö 

Esko Nurminen, Työterveyslaitoksen nimeämänä 

hallintojohtaja Martti Lehtokangas, SVUL:n Helsingin 

piirin nimeämänä luottopäällikkö Olavi Lehtisalo. 

Vapaasti nimettyinä jäseninä olivat agronomi 

Jaakko Estola, rakennusmestari Kai Hagelberg, toimitusjohtaja 

Jaakko Holopainen, hallitusneuvos 

Lauri Kärävä, ekonomi Mikko Leppänen, diplomiinsinööri 

Osmo Niemelä (vpj) ja varatuomari Juhani 

Salmenkylä (vpj). Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen 

sihteerinä on toiminut talousneuvos Erkki Helenius. 

TÖÖLÖN URHEILUHALLIT - 

SQUASH-HALLIT 

SVUL:N 

Töölön Urheiluhallien käytössä ovat uimahalli, palloiluhalli 

ja kuntokoulu aputiloineen. 

SVUL:n Squash-hallien hoitoon kuuluivat squashhalli, 

autotalli, kahvio- ja ravintolatilat, parturikampaamo, 

hieronta- ja alppiaurinkohuoneet sekä 

kokous tilat tarvittavine aputiloineen. 

SVUL:n liittohallituksen nimeämään Urheiluhallien 

johtokuntaan kuuluivat vuonna 1981: puheenjohtaja 

rakennusmestari Kai Hagelberg, muina jäseninä 

agronomi Jaakko Estola, toimitusjohtaja Jaakko 

Holopainen, toimistopäällikkö Pertti Ojala, majuri 

Esko Salasuo ja teknikko Erkki Viinikainen. 

Urheiluhallien käyttö: 

Urheilutilojen käyttäjiä oli kertomusvuonna kaikkiaan 

254.195 henkeä, hallien aukioloaika oli 315 päivää. 

Kävijämäärät halleittain: 

Uimahalli 

pallohallit 

kuntokoulu 

squash-hallit 

hieronta 

yhteensä 

188.960 

21.041 

24.783 

17 .681 

1.730 

254.195

28 

29 

JÄSENLIITOT 

JÄSENJÄRJESTÖT 

SUOMEN AMATÖÖRINYRKKEILIJÄIN LIITTO 

pj . Tauno Salminen, toiminnanjoht. Matti Korkala 

SUOMEN AMPUJAINLIITTO pj . Maunu Wirtanen, 

toiminnanjoht. Rene Nordquist 

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO pj. Erkki J. 

Toivanen, toiminnanjoht. Pauli Swanljung 

SUOMEN GOLFLIITTO pj . Seppo Soratie, toiminnanjoht. 

Jorma Huhtanen 

SUOMEN HIIHTOLIITTO pj. Hannu Koskivuori, 

toimitusj. Lasse Pirskanen 

SUOMEN JOUSIAMPUJAINLIITTO pj . Esko Immonen, 

toiminnanj. Esko Salminen 

SUOMEN JUDOLIITTO pj. Timo Harju, toiminnanj. 

Jim Wikberg -81 , toiminnanj. Jorma Moisander 

81- 

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO pj. Väinö Lassila, 

toimitusj. Göran Stubb 

SUOMEN KANOOTTILIITTO pj . Erkki J. Woiva 

Iin , toimistonhoit. Britta Leidenius 

SUOMEN KARATELIITTO pj . Kari Kuula, liittosihteeri 

Mika Mielonen · 

SUOMEN KORIPALLOLIITTO pj . Martti Huhtamäki 

, toiminnanj . Yrjö Rantanen 

SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO pj. Pertti 

Tuomala, pääsihteeri Heikki Niininen 

SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO pj. Henrik Vaenerberg, 

toiminnanj. Martti Rantanen -81, toiminnanj . 

Tapio Arponen 81- 

SUOMEN KÄVELYURHEILULIITTO pj. Väinö 

Kangaspunta, tstosihteeri Seppo Kangaspunta 

SUOMEN LENTOPALLOLIITTO pj. Rune Nylander, 

toiminnanjoht. Harry Sundell 

SUOMEN LUISTELULIITTO pj. Mauno Löfroos 

-81, pj. Eero Multamäki 81-toiminnanj. Risto Salmia 

SUOMEN MAAHOCKEYLIITTO pj . Kalevi Ruuttu 

SUOMEN METSÄSTÄJÄ LIITTO pj . Lauri Pöyhönen, 

toiminnanj . Juha Kairikko 

SUOMEN MIEKKAILULIITTO pj. Erkki E. Nurmi, 

toiminnanjoht. Leo Heiskanen 

SUOMEN MOOTTORILIITTO pj. Helmer Viiala, 

toiminnanj. Eino Louhio 

SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO pj. Pekka Helen, 

toiminnanj. Veikko Virtakoski 

SUOMEN NAISTEN LIIKUNT AKASV ATUSLIIT 

TO pj. Impi Jokinen, toiminnanj. Anu Kinnunen 

SUOMEN NYKY AIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO 

pj. Jaakko Lassila, sihteeri Sirpa Heikonen -81, sihteeri 

Irmeli Naumanen 81- 

SUOMEN PAINILIITTO pj. Seppo Kylmänen, toiminnanj. 

Arto Savolainen 

SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO pj. Pekka Kare, 

toiminnanj . Juhani Salakka 

SUOMEN PESÄPALLOLIITTO pj. Martti Alopaeus, 

toiminnanj. Markku Pullinen 

SUOMEN PURJEHTIJALIITTO pj . Peter Tallberg, 

toiminnanj. Raimo Aromaa 

SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO pj. Eino Lehtovirta, 

toiminnanj. Christian Oesch 

SUOMEN PÖYTATENNISLIITTO pj. Esa Ellonen, 

toiminnanj. Gösta Wahlström 

SUOMEN RATSASTAJAIN LIITTO pj. Olli Pesonius, 

toiminnanj. Olavi T. Lehti -81, toiminnanj. Kari 

Björkman 81- 

SUOMEN RUGBY- JA SALAMAPALLOLIITTO 

pj . Seppo Kairaneva 

SUOMEN SOUTULIITTO pj. Bo Gammals, toiminnanj. 

Nils Bäckman 

SUOMEN SQUASH LIITTO pj. Mauno Rintanen, 

toiminnanj . Jorma Vertainen 

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO pj . Tuomo Tennilä 

SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO pj. Osmo Niemelä, 

toimitusj. Jouko Purontakanen 

SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO pj. Marjatta 

Väänänen, toiminnanj. Eila Säde -81, toiminnanjoht. 

Maunu Rautonen 81- 

SUOMEN TENNISLIITTO pj. Aimo Näräkkä, toiminnanj. 

Kari Kiviharju 

SUOMEN UIMALIITTO pj. Pertti Ojala, toiminnanj. 

Pauli Natunen -81 

SUOMEN URHEILUAUTOILIJOlDEN LIITTO 

pj. Olli Järvelin, toiminnanj. Mikko Suopanki 

SUOMEN URHEILULIITTO pj . Pertti Eräkare, toimitusj. 

Rolf Haikkola 

SUOMEN URHEILUSUKEL T AJAIN LIITTO pj. 

Kalervo Rehnbäck, toiminnanj. Leila Jacobsson 

SUOMEN VESIHIIHTOLIITTO pj. Pentti J . Barck, 

sihteeri Merja Olamo 

SUOMEN VOIMISTELULIITTO pj. Tapio Koivula, 

toiminnanj. Erkki Alaja 

SVUL:N NUORET pj. Raimo Salo, oto-sihteeri Pauli 

Tuorila 

TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO pj . Urpo Vihervaara, 

vs. liittosihteeri Tiina Salo 

JÄSENPIIRIT 

ETELÄ-KARJALAN PIIRI pj. Jorma Räisänen, piirijohtaja 

Seppo Innanen 

ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI pj. Ilmari Ylä 

Autio, piirijohtaja Pertti Haapaharju 

HELSINGIN PIIRI pj. Juhani Salmenkylä, piirijohtaja 

Eero Vettenranta 

HÄMEEN PIIRI pj . Orvo Anttila, piirijohtaja Pekka 

Syrjänen 

KAINUUN PIIRI pj. Matti Virtanen, piirijohtaja 

Erkki Hulkkonen 

KESKI-POHJANMAAN PIIRI pj . Teemu P esola, 

piirijohtaja Eero Korkeaniemi 

KESKI-SUOMEN PIIRI pj . Esa Riihimäki, piirijohtaja 

Martti Olli 

KYMENLAAKSON PIIRI pj . Olavi Eronen, piirijohtaja 

Paavo Tarnanen 

LAHDEN PIIRI pj. Lasse Ahtiainen, piirijohtaja Juhani 

Aarninsalo 

LAPIN PIIRI pj . Olavi Poikela, piirijohtaja Jyri 

Hautamäki 

LÄNSI-POHJAN PIIRI pj . Seppo Pelttari, piirijohtaja 

Reino Kassinen 

POHJOIS-KARJALAN PIIRI pj. Yrjö Karttunen, 

piirijohtaja Sulo Repo 

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI pj . Pentti Alho, 

piirijohtaja Aarno Pietilä 

POHJOIS-SAVON PIIRI pj. Lauri Reinikainen, pii- 

JÄSENLIITTOJEN MÄÄRÄN KASVU 

Vuosi 

1900-05 

Erikois 

liittoja Seuroja Jäseniä 

1906 70 3.065 

19 11 287 16.099 

• 

19 16 554 33. 149 

192 1 308 22.4 11 

1926 465 40.799 

1931 599 53.575 

1936 9 80 1 89.295 

1941 II 1. 02 1 11 5.084 

1946 12 1.78 1 202.407 

195 1 16 1.527 358 .457 

1956 16 1.403 350.997 

• 

196 1 20 1.586 436. 927 

1966 36 2.294 609.450 

1970 37 2.563 744.336 

19.72 38 2.557 772.554 

1973 40 2.615 789.260 

1974 41 2.738 8 13.013 

1975 42 5. 11 8 909.764 

1976 43 5. 180 9 10.277 

1977 44 5.1 87 92 1.439 

1978 44 5.563 927.09 1 

1979 44 5.1 78 957.236 

1980 45 5.545 949.364 

198 1 45 5.288 967. 185 

rijohtaja Väinö Ihalainen 

SATAKUNNAN PIIRI pj. Risto Tuominen, piirijohtaja 

Teemu Krannila 

SUUR-SA VON PIIRI pj. Leo Turunen, piirijohtaja 

Pertti Lehikoinen 

UUDENMAAN PIIRI pj. Pentti Räty, piirijohtaja 

Risto Sylvelin 

VARSINAIS-SUOMEN PIIRI pj. Pentti Pihlakoski, 

piirijohtaja Unto Suvanto 

Jäsenliitot liittyneet 

1932: 

Urheil u-, Voimistelu-, Hiihto-, Pa ini-, Pyöräil y-, 

Pesäpallo-, Poi kaurheiluliitto 

1935: 

Pai nonnosto-, Nyrkkeilyliitto 

1937 : 

Jääkiek koli itto 

1938: 

Uimaliitto 

1945 : 

Suunnistusliitto 

1947: 

Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto 

1948: 

Na isten Liikuntakasvatusliitto 

1957: 

Käsipa ll oliitto 

1961 : 

Ta itoluistelu -, Kun tourheilu-, Lentopallolii tto 

1962: 

Ra tsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, 

Ka nootti-, Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto 

1963 : 

Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto 

1964: 

Purjehtija liitto 

1965: 

Moottori vene-, Vesihiihtolii tto 

1965: 

Sala mapa ll o-, Ampumahiihto liitto 

1967: 

Kävelyu rheiluliitto 

1971 : 

Maahockeyliitto 

1973: 

Squash- , Urheilusukeltajain liitto 

1974: 

Urheiluautoilij oiden lii tto 

1975: 

Metsästäjäliitto 

1976: 

Tanssiu rheilu n Keskusliitto 

1977: 

Kara teliitto 

1980 : 

Jousiampujain liitto 

i 

, 

1

31 

TALOUS 

Urheilujärjestöjen vuoden 1981 valtion toimintamäärärahoista 

päätettäessä valtioneuvosto tunnusti 

SVUL:n osuuden jälkeenjääneisyyden ja antoi 

SVUL:n määrärahaan tasokorotuksen. Tämän johdosta 

SVUL:n valtionavustus nousi edellisvuodesta 

3.958.000 markkaa eli 21,7 OJo. Tasokorotuksen osuus 

tästä noususta oli 1.802.000 markkaa. 

Jäsenjärjestöille jaettavia avustuksia SVUL kasvatti 

viime vuonna 2.727.468 markkaa eli 16,7 % edellisestä 

vuodesta. Valtionavustuksista jaettiin jäsenjärjestöille 

avustuksina noin 86 %. 

Viime vuoden taloutta rasitti vielä SVUL 80 juhlavuoden 

suuri alijäämäisyys ja paineita taloutta kohtaan 

lisäsi juhlavuonna erittäin voimakkaasti kasvanut 

ja aktivoitunut toiminta. SVUL 80 juhlavuodelle 

valtiolta saadun tappiotakuun maksattaminen vasta 

viime vuoden puolivälissä vaikeutti yhteiskassan maksuvalmiutta 

alkuvuodesta. 

SVUL:n varainhankintatoimen kehittämiseksi ja 

tehostamiseksi palkattiin SVUL:oon uudistetun organisaation 

mukaisesti markkinointipäällikkö 1.9.1981 

alkaen. Toiminta aktivoitui ja hyviä tuloksia saatiin 

jo vuoden viimeisinä kuukausina. 

SVUL:n halliyksiköiden ja Jerismajan sekä Töölön 

Urheilutalon kiinteistön taloudellinen tulos parani 

selvästi kertomusvuonna ja suunta näissä yksiköissä 

on edelleen hyvä. 

Suomen Urheilulehden uudistaminen ja sen sisällön 

kehittäminen aloitettiin syksyllä 1981 ja saatu palaute 

mahdollistaa lehden taloudellisen tuloksen parantamisen 

siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. 

Käyttöomaisuuteen aktivoitavia hankintoja tehtiin 

kertomusvuonna noin 1,9 Mmk, joista merkittävin oli 

Vuokatin Säätiötä koskeva kauppa Suomen Latu ry:n 

kanssa. Tällä kaupalla, jonka arvo oli 1.500.000 

markkaa, siirtyivät kaikki Suomen Latu ry:n oikeudet 

ja velvoitteet Vuokatin Säätiössä SVUL:lle vuoden 

1982 alusta lukien. Koneiden ja laitteiden hankinnoista 

merkittävin oli noin 200.000 markan arvoisen IBM 

S 34 keskusyksikön ostaminen SVUL:lle. 

Kokonaisuutta ajatellen vuosi 1981 oli raskaan juhlavuoden 

jälkeen taloudellisen vakauttamisen vuosi, 

jonka aikana taloudellista tulosta parannettiin edellisestä 

vuodesta lähes 1,1 Mmk, vaikka asetettuja taloustavoitteita 

ei saavutettu. 

Tilivuoden tulokseksi muodostuu 1.362,94 markan 

alijäämä, kun SVUL 80 juhlavuoden aktivoidusta 

tappiojäännöksestä on tehty 250.928,20 markan poisto. 

• 

RAHOITUSLASKELMA 

VUOSITULOS 

RAHOITUSTULOS 

VAIHTO-OMAISUUS 

V ARASTON LISÄYS 

KÄ YTTÖOMAISUUS 

KONEET JA KALUSTO 

JERISMAJA 

LÄNSI-PASILA 

ATK-OHJELMA T 

SVUL -80 

VUOKATIN SÄÄTIÖ 

SALDO 

VIERAS PÄÄOMA 

LYHYT AI KAINEN LISÄYS/ VÄHENNYS 

PITKÄAIKAINEN LISÄYS/ VÄHENNYS 

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 

SIJOITUSOMAISUUDEN 'LISÄ YS 

RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS 

RA HO ITUSOMAISUUS VUODEN ALUSSA 

RA HOITUSOMAISUUS VUODEN LOPUSSA 

RAHOITUSOMAISUUDEN MUUTOS 

1.1.-31.12.1981 1.1.-31. 12. 1980 

+ 249.565 + 249.565 828.815 828 .815 

264.605 264.605 227 .699 227 .699 

15.040 - 1.056.514 

283.483 179.309 

79.116 172.336 

15.113 774 .993 

19.609 55.200 

17.590 566.889 

-1.500.000 - 1.914.911 - 1.748.727 

- 1.929.951 - 2.805 .241 

-1.310.821 845.262 

+ 1.516.534 + 205.713 227 .383 - 1.072.645 

-1.545.000 - 1.545.000 

- 1.724.238 - 5.442.887 

29.823.721 35.246.608 

28.099.483 29.823 .721 

- 1.724.238 - 5.422.887

32 

33 

TASE 

Varsinainen toiminta 

Urheiluosasto 

Yleistoiminta 

Koulutustoiminta 

Tuotot 

Kulut 

Nuorisotoiminta 

Tuotot 

Kulut 

Tutkimus- ja tieteellinen toiminta 

Yleinen osasto 

Liikuntapoliittinen toiminta 

Tuotot 

Kulut 

Tiedotustoiminta 

Tuotot 

Kulut 

Julkaisutoiminta 

Tuotot 

Kulut 

Kansainvälinen toiminta · 

Hallinto- ja talousosasto 

Yleishallinto 

Palveluyksiköt 

Tuotot 

Kulut 

Keskinäiset avustukset 

SVUL:n avustukset liitoille 

Muiden yhteisöjen avustukset 

Suomen Urheilusäätiö 

Sijoitustoiminta 

Tuotot 

Kulut 

Varainhankinta 

Tuotot 

Kulut 

Korkokulut 

Yleisavustukset 

Tuotot 

Opetusministeriö 

Toimintamäärärahaa 

Valmentajamäärärahaa 

SVUL-80 Historiikki 

Felleskomitea - kokousavustus 

Kulut 

Toimintamääräraha liitoille . 

Toimintamääräraha piireille 

Valmentajamääräraha liitoille 

Tilikauden toiminnallinen ylijäämä/ alijäämä 

Poistot 

SVUL-80 

Tilikauden alijäämä 

TULOSLASKELMA 

1.1.-31.12.1981 

192.9j)8,84 

+ 248.995,70 

1.009.164,96 

+ 62.155,00 

354.402,94 

136.495,81 - 1.381.911,85 

+ 500,00 

303.230,88 

+ 43.336,00 

553.109,58 

+ 1.946.639,54 

2.340.204,87 

75.667,84 - 1.281.737,63 

1.010.629,68 

+ 2.757.236,94 

- 4.917.144,03 - 3.170,536,77 

- 5.834.186,25 

135.000,00 

5.969.186,25 

+ 50.000,00 

5.919.186,25 

+ 4.395.654,46 

- 2.103.137,71 + 2.292.516,75 

- 3.626.669,50 

+ 4.921.951,12 

- 3.792.335,91 + 1.129.615,21 

- 2.497.054,29 

599.801,45 

- .3.096.855,74 

+ 20.933.000,00 

+ 1.197.000,00 

+ 80.000,00 

+ 21.000,00 + 22.231.000,00 

-12.757.587,00 

- 4.929.992,00 

- 1.197.000,00 - 18.884.579,00 

+ 249.565,26 

250.928,20 

1.362,94 

1.1.-31.1 2.1980 

200.265,69 

+ 168.685,50 

667.344,07 

+ 2.000,00 

182.075,98 

204.058,74 - 1.083.058,98 

242.683,73 

+ 22.260,00 

490.753,62 

+ 2.681.801,10 

2.595.992,86 

48 .144,27 673.513,38 

926.871,64 

+ 2.042.078,61 

- 4.327.956,42 - 3.212.749,45 

- 4.969.321,81 

1.200.000,00 

6.169.321,8 1 

+ 50.000,00 

6.119.321,81 

+ 4.538.967,33 

J 

- 2.043.381,28 + 2.495.586,05 

3.623.735,76 

+ 3.837.509,07 

3.477.762,33 + 359.746,74 

3.263.989,02 

644.715,00 

3.908.704,02 

+ 17.328.000,00 

+ 844.000,00 

+ 18.172.000,00 

- 9.932.167,00 

- 4.315 .938,33 

844.006,00 -15.092,111,33 

828.815,35 

828.815,35 

Vastaavaa 

Rahoitusomaisuus 

Rahat ja pankkisaamiset 

Myyntisaamiset 

Saamiset jäsenliitoilta 

Töölön Urheilutalosäätiö 

Lainasaamiset 

Kiinteistömaaliikenne Oy 

Töölön Urheilutalosäätiö 

Suomen Urheiluopisto 

Muut lainasaamiset 

Ennakkomaksut 

Siirtosaamiset 

Vaihto-omaisuus 

Tavaravarasto 

Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot 

Länsi-Pasila 

Jerismaja-kiinteistö 

• 

Maa-alueet 

Rakennukset 

Koneet ja kalusto 

Puhelinosuudet 

Muut pitkävaikutteiset menot 

ATK-ohjelmat 

SVUL-80 

Vuokatin säätiö 

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 

Arvopaperit 

Vastattavaa 

Vieras pääoma 

Lyhytaikainen 

Ostovelat 

Velat jäsenliitoille 

Ennakkomaksut 

Siirtovelat 

Muut lyhytaikaiset velat 

Lainojen lyhennykset 

Pitkäaikainen 

Lainat rahoituslaitoksilta 

Eläkelainat 

Suomen Urheilusäätiö 

Jäsenliittojen edelleen sijoittamat varat 

Muut pitkäaikaiset velat 

Varaukset 

Länsi-Pasila 

Oma pääoma 

Rakennusrahasto 

Edellisten tilikausien ylijäämä 

Tilikauden tappio 

31.12.1981 

639.469,82 

508.766,29 

1.684.257,44 

1.085.424,48 

19.425.297,63 

2.120.000,00 

1.000.000,00 

1.500,00 

1.634.767,95 28.099.483,61 

907.445,42 

146.879,55 

810.789,81 

989.464,88 

44.941,00 

74.809,75 

365.000,00 

1.500.000,00 

498.495,93 

1.455.152,92 

100.593.93 

1.319.744,58 

6.078,08 

697.802,84 

3.807.165,75 

5.911.219,29 

14.223,74 

6.286.156,00 

600.000,00 

14.300.000,00 

296.147,00 

1.362,94 

523.599,10 

4.839.330,41 

2.129.004,00 

35.591.417,12 

20.696.633,06 

Liitetiedot 

Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 580.000 mk. 

Annetut pantit omista sitoumuksista 29.310 mk. 

Takaukset muiden sitoumuksista 6.784.060 mk. 

Alkaneet eläkevastuut 2.650:000 mk. 

Helsingissä 19. maaliskuuta 1982 

Jukka Uunila 

300.000,00 

14.594.784,06 

35.591.417,12 

Paavo Pekkanen 

Väinö Eskelinen Osmo Niemelä Esko Sarvikas 

Seppo Hieta Leo Turunen Lasse Ahtiainen 

31.12.1980 

Pertti Eräkare Marjatta Väänänen Martti Alopaeus 

1.574.381 ,61 

527 .018 ,29 

969.520,68 

1.979.2 19,54 

19.613 .700,44 

2.120.000,00 

1.155.529,50 

349,12 

1.884.001,88 

892.332,82 

61.711 ,62 

816.842,04 

705.981,75 

44.941,00 

55.200,00 

598 .339,35 

962.575 ,40 

1.109.511 ,72 

106.436,30 

1.050.605,55 

5.000,00 

2.154.561 ,00 

3.904.968,59 

4.869.788,57 

41.317 ,55 

6.286.156,00 

14.300.000,00 

1.124.962,35 

- 828.815,35 

Pertti Tuomala 

Impi Jokinen 

29.823.721,06 

258 .994,04 

3.175.348,58 

2.129.004,00 

35 .387.067,68 

20.490.920,68 

300.000,00 

14.596.147,00 

35 .387.067,68 

Mauri Oksanen

34 

35 

SVUL:N TUOTTOJEN JA KULUJEN KEHITYS 1978-81 

Kulujen kehitys 

Tuottojen kehitys 

TASERAKENNE 

40 

40 

30 / 

/ 

20 1- III 

V 

V 

/ 

V· 

30 

III 

20 l- 

V 

/ 

/ / 

V 

Vastattavaa 

40 ~---------------------------------, 

40 

Vastaavaa 

10 l- 

II 

V 

lO l- 

II 

• 

30 111 

30 1- 

111 

milj. 

mkL-______ L-~ ______ ~~ ______ ~ __ L_ ____ ~ 

milj. 

mkL-______ ~_L ______ ~~~ ______ _L~ ______ ~ 

7 

1978 ~ 79 -80 -81 

1978 -79 -80 

-81 

I varsinaisen toiminnan menot 

II jäsenjärjestöille jaetut avustukset 

111 varainhankinnan ja talouslOiminnan menot 

varsinaisen toiminnan tulo t 

II saatu valtionavustus 

111 varainha nkinnan ja ta loustoiminnan tulot 

20 1- II 

20 t-- t--- 

1-- 

Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto 

SVUL ry:n tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 

1981 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. 

Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt 

Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n 

Squash-hallin ja Jerismajan kirjanpidon ja erilliset tilinpäätökset. 

Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut tilintarkastustoimisto 

Salmi, Virkkunen & Helenius Ky. Olemme tutustuneet 

tarkastuksesta laadittuun 31. päivänä maaliskuuta 

1982 päivättyyn kertomukseen. 

TILINTARKASTUSKERTOMUS 

SVUL-80 juhlavuosiprojektin alijäämästä poistettiin tilivuonna 

250.928,20 mk. Poistamatonta menojäännöstä jää 

tämän jälkeen 365.000,- mk. 

Talousarvion toteutumista tarkastaessamme olemme todenneet, 

että julkaisutoiminnan tulos alittaa talousarvion 

726.000,- markalla. 

Käyttöomaisuudesta ei ole suoritettu poistoja. 

Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti. 

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan 

ja että tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus. 

J 

10 1- 

milj. 

mkL-______ L_~ ______ ~~ ______ ~ __ L-____ ~ 

. 1978 -79 

loma pääoma 

II pitkäaikainen 

-80 

111 lyhytaikainen vieras pääoma 

-81 

10 - -- 

milj. / 

mk 

1978 -79 

I 

käyllöomaisuus 

II vaihto-omaisuus 

111 rahoitusomaisuus 

-- -- 

1/ 

1# 

? 

-80 -81 

Tilinpäätös 31.12.1981, joka osoittaa alijäämää 1.362,94 

markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten mukaisesti. 

Helsingissä 1. päivänä huhtikuuta 1982 

Ilmari Aro 

HTM 

Markku Pajunen 

KHT 

Ii 

r ~

36 

37 

LIITTOJEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA JA JÄSENMÄÄRÄT 

Prosentuaalinen jakauma 

RUGBY- JA SALAMAPALLOLIITTO 

MAAHOCKEYLIITTO 

METSÄSTÄJÄLIITTO 

KÄ VEL YURHEILULlITTO 

I 

2 4 

5 6 7 8 9 IO II 12 13 0/0 

I 

PIIRIEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA JA JÄSENMÄÄRÄT 

Prosentuaalinen jakauma 

16,5 % 

GOLFLIITTO 

SULKAPALLOLIITTO 

TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO 

KARATELIITTO 

SQUASHLIITTO 

URHEILUSUKEL TAJAIN LIITTO 

MIEKKAILULlITTO 

VESIHIIHTOLIITTO 

NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO 

MOOTTORIVENELIITTO 

JOUSIAMPUJAINLlITTO 

KÄSIPALLOLIITTO 

SOUTULIITTO 

KANOOTTI LI ITTO 

RATSASTAJAINLIITTO 

10% ----------------------------------------~_r------__i 

9% ~--------------------------------------_i 

8% L----------------------------------------i 

7% ~----------------------------------------[ 

6 0/0 

5% 

4% 

3% 

TAITOLUISTELULIITTO 

PÖYTÄTENNISLlITTO 

AMATÖÖRINYRKKEILIJÄIN LIITTO 

PYÖRÄIL YLlITTO 

URHEILUAUTOILIJOIDEN LIITTO 

VOIMISTELULIITTO 

LU ISTELU LI ITTO 

PURJEHTIJALIITTO 

TENNISLIITTO 

AMPUMAHIIHTOLIITTO 

JUDOLIITTO 

PAINONNOSTOLIITTO 

MOOTTORILIITTO 

PAINILlITTO 

r 

J 

I 

~ ~ ~ 

< :2 :2 :2 :2 

...l 

< 0 z 0 

Z Z ...l 

(/) 

< 

< 

;:J 

...., < ...., ...., < < 

~ ...., 

...., < :>

38 

39 

RETKEILYHOTELLI JERISMAJA 

Retkeilyhotelli Jerismaja on SVUL:n omistama ja se 

sijaitsee Muoniossa Jerisjärven rannalla Pallas 

Ounastunturin kansallispuistoalueen kupeessa. Retkeilyhotelli 

on avoinna ympärivuotisesti kurssi- ja leiritoimintaa 

sekä yksityisiä lomanviettäjiä varten. 

Jerismajan päärakennuksessa on 11 2-4 hengen 

huonetta, ruokailusali, takkatupa, kuntosali ja 

suihku- ja kuivaushuoneet. Kahdessa eriIJisessä pihamökissä 

on majoitustilaa yhteensä 11 henkilölle. Lisäksi 

Jerismajalla on rantasauna, palloilukenttä ja lähiympäristössä 

viitoitetut hiihtoladut. 

J erismajan toiminnan tulos vuodelta 1981 muodostui 

tyydyttäväksi. Majoitusvuorokaudet lisääntyivät 

edellisestä vuodesta 369:llä. Vuoden aikana Jerismajalle 

ostettiin yhden hehtaarin lisämaa-alue, joka rajoittuu 

nykyiseen tonttiin. 

SVUL:n liittohaIJituksen nimeämään Jerismajan 

johtokuntaan kuuluivat vuonna 1981: puheenjohtaja 

ekonomi Mikko Leppänen, varapuheenjohtaja diplomi-insinööri 

Osmo Niemelä, jäsenet kauppat. maisteri 

Panu Haapala, toimitusjohtaja Jaakko Holopainen, 

varatuomari Seppo Pelttari ja toiminnanjohtaja 

Risto Salmia. 

Majan toimintaa johti ja sen henkilökunnan esimiehenä 

toimi vuonna 1981 talousneuvos Erkki Helenius. 

Jerismajan käytännön toiminnasta vastaa Muoniossa 

majan isäntä Veikko Liikavainio. 

Jerismajan majoitusvuorokaudet 

1976 -77 -78 -79 

-80 -8 1 

vrk 

6.000 

4.000 

suoritti 17 valmentajaa. Organisaation kehittämistä 

ja johtamistaitoa koskevaa järjestökoulutusta tehostettiin 

käynnistämällä koko SVUL-organisaatiota 

koskeva TAJO-projekti, joka pohjautuu Jotavakoulutukseen 

sekä edelleen kehittämällä Liikuntahalli 

n totu tkin to-koul u tus ta. 

Koko Suomen Urheiluakatemian toimintavuotta 

1981 tarkasteltaessa voidaan todeta, että sen koulutustoiminnaIJe 

asetetut laadulliset tavoitteet saavutettiin. 

SUOMEN URHEILUOPISTON 

KURSSITOIMINTA 

KESKUSLI ITOT Opisto Koulutuskeskus 

MUUT KURSSIT 

Yhteensä 

ERIKOISLIITOT 

Suomen Ampumahiihtoliitto 

Suomen Hiihtoliitto 

Suomen JudoliillO 

Suomen Jääkiekkoliitt o 

Suomen KanootliliillO 

Suomen Koripall oliitto 

Suomen Kuntourheilulii tto 

Suomen LentopalloliillO 

Suomen LuisteluliillO 

Suomen Painonnostoliitto 

Suomen Pyöräilyliitto 

Suomen Tennisliitto 

Suomen Uimaliitto 

Suomen Urheiluautoilij ain li illO 

Suomen UrheiluliillO 

SVUL 221 223 

Suomen Palloliitto 1.1 81 245 

SFI 663 - 

TUL 2 4 YHTEENVETO 

4.032 kvrk 

13 

85 

646 

1.678 

- 

3 

78 

460 

229 

149 

173 

66 

206 

- 

1.794 

5.580 kvrk 

2.067 kvrk 472 kvrk Opiston oma koulutustoiminta 39.095 kvrk 

Opiston vieraat ja luennoitsijat 2.596 " 

Keskuslii tot 

MUUT LIIKUNTAJÄRJESTÖT 

Erikoisliitot 

Yhteensä 1.615 kvrk 474 kvrk 

Muut liikuntajärjestöt 

Seurat 

SEURAT 

Muut kurssit 

Yhteensä 4.346 kvrk 452 kvrk YHTEENSÄ 

7.721 kvrk 

14 

67 

- 

321 

33 

55 

68 

105 

- 

- 

76 

36 

- 

45 

856 

1.676 kvrk 

41.691 kvrk 

2.539 " 

7.256 " 

2.089 " 

4.798 " 

11.753 " 

70. 126 kvrk 

SUOMEN URHEILUAKATEMIA 

r 

LI __ ======~ ____ S~U=O=M=E=N==U~R_H_E~IL_U_A~KA==T=EM==IA==~ ____-===__ ~I 

I 

I 

I 

SUOMEN URHEILUAKATEMIA 

• 

- 

SUOMEN URHEILUOPISTON 

KANNATUSOSAKEYHTIÖ 

SUOMEN 

URHEILUOPISTO 

SVUL:N KOULUTUS 

KESKUS OY 

PIHKALA 

KOULUTUSKESKUS 

tulosyksikkö 

Suomen urheilu akatemian/ Suomen Urheiluopiston 

rooli ja tehtävät ovat 1980-luvun strategioiden mukaisesti 

muuttuneet yhä kiinteämmin SVUL-organisaation 

sekä koko suomalaisen liikuntaelämän kannalta 

johtaviksi. Vastuualueina ovat liikunnan ammatillisen 

henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus Liikunnanohjaajantutkinto, 

organisaatioiden ja johtamisjärjestelmän 

koulutustoiminta, valmennuksen ammatillinen 

jatko- ja täydennyskoulutus, liikunta- ja urheilulääketieteellinen 

neuvontaja koulutustoiminta 

sekä monilla tavoin toteutettu kunto- ja virkistys toiminta. 

Suomen Urheiluopiston toiminnan yksityiskohtainen 

kehittäminen 1980-luvulla ja vuonna 1981 perustui 

erillisiin toimintaideoihin, joita toteuttivat toimintayksiköt. 

Näitä ovat: Ammatillinen osasto, Lyhytkurssiosasto, 

Valmentajainstituutti, Johtoinstituutti 

sekä Liikunta- ja Urheilulääketieteellinen Neuvontaja 

Seuranta-asema (LUNSA). 

Vuoden 1981 toiminnallinen tulostavoite Suomen 

Urheiluopistosta yhdessä Pihkala-koulutuskeskuksen 

kanssa muodostuvan Suomen Urheiluakatemian alueella 

oli 81 000 kurssivuorokautta, josta toteutui 

70 126 kurssivuorokautta. Lakisääteisen koulutustoiminnan 

tulostavoite oli 41 000 kurssivuorokautta, joka 

toteutui 39 095 kurssivuorokautena. Muun koulutustoiminnan 

osalta toteutunut kurssivuorokausimäärä 

jäi asetetusta tavoitteesta jonkin verran tuntuvammin 

jälkeen. Tämä johtui osittain erikoisliittojen ennakkotilausten 

suuresta peruuntumisasteesta sekä uuden 

toiminnallisen tulosyksikön, Pihkala-koulutuskeskuksen, 

ensimmäisen toimintavuoden ylimitoitetusta 

tavoitteenasettelusta. 

Yhteistyössä SVUL-organisaation kanssa saatin aikaan 

mittavia uudistuksia koulutustoiminnassa. Valmentajakoulutusta 

kehitettiin käynnistämällä C-B-Asysteemin 

uudistaminen sekä saattamalla päätökseen 

ensimmäinen Kansallinen Valmentajatutkinto, jonka 

Ammatillinen 

osasto 

/~/ , " 

HALLINTO JA 

MYYNTI 

URH.LAIT. 

I 

TEKN. 

Lyhytkurssiosasto 

Valmentajainstit. 

Johtoinstit. 

Liik. 

lääk. 

asema 

toimintayksikkö

40 

SVUL:N SEUROJEN KILPAILUTOIMINTA 

(yksilölajeissa) 

Kilpailuja 

14888 

41170 

kansainväliset 

Osanottajia 

839719 

14% 

291170 

SM- ja kansalliset 

38 % 

LIITTOJEN JÄSENMÄÄRÄT 

6"''' 

piiri mestaruus- ja 

piiri kunnalliset 

PIIRIEN JÄSENMÄÄRÄT 

JÄSENIÄ 

yli 15-v. alle 15-v. 

Etelä-Karjala 16469 8271 

Etelä-Pohjanmaa 53879 33635 

Helsinki 97052 47057 

Häme 51267 26378 

Kainuu 10921 662 1 

Keski-Pohjanmaa 23466 133 11 

Keski-Suomi 25435 1552 1 

Kymenlaakso 27534 12799 

Lahti 26 143 15609 

Lappi 10964 8719 

Länsi-Pohja 11765 7925 

Pohjois-Karjala 14875 8588 

Pohjois-Pohjanmaa 24848 19611 

Pohjois-Savo 21365 12953 

Satakunta 35079 19131 

Suur-Savo 18299 11601 

Uu imaa 37619 20784 

Varsinais-Suomi 46585 25846 

Koko maa 

piireihin kuulumattomia 

Suomen Metsästäjäliitto 

Kokonaisjäsenluku 

41 

SEUROJA 

yht. 

24740 96 kpl 

875 14 205 kpl 

144109 551 kpl 

77645 293 kpl 

17542 64 kpl 

36777 104 kpl 

40956 165 kpl 

40333 155 kpl 

41752 163 kpl 

24653 95 kpl 

19690 77 kpl 

23463 137 kpl 

44459 138 kpl 

34308 141 kpl 

54210 198 kpl 

29900 159 kpl 

58403 243 kpl 

72431 262 kpl 

872885 3246 kpl 

51866 254 kpl 

94300 2042 kpl 

1019051 5542 kpl 

seuroja jäseniä 

Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliilto 63 6.977 

Suomen Ampujainliitto 247 27.259 

Suomen Ampumahiihtoliitto 244 21.208 

Suomen Golflii lto 18 3.281 

Suomen Hiihtoliitto 755 204.446 

Suomen Jousiampujainliitto 32 1.566 

Suomen Judoliitto 83 20.709 

Suomen Jääkiekkoliitto 379 65.683 

Suomen Kanoottiliitto 25 5.139 

Suomen Karateliitto 44 7.092 

Suomen Koripalloliitto 231 28.345 

Suomen Kuntourheiluliitto 1896 430.129 

Suomen Käsipalloliitto 49 4.325 

Suomen Kävelyurheiluliitto 55 3.078 

Suomen Lentopalloliitto 675 83.596 

Suomen Luisteluliitto 29 7.043 

Suomen Maahockeyliitto 12 612 

Suomen Metsästäjäliitto 2042 94.300 

Suomen Miekkailuliitto 12 909 

Suomen Moottoriliitto 132 17.391 

Suomen Moottoriveneliiuo 76 16.242 

Suomen Naisten Liikumakasv .liitto 369 80.47 1 

Suomen ykyaikaisen 5-ottelun liitto 13 565 

Suomen Painiliiuo 79 17.428 

Suomen Painonnostoliiuo 128 18.095 

Suomen Pesäpalloliitto 273 61.633 

Suomen Purjehtijaliitto 124 29.202 

Suomen Pyöräilyliitto 65 11.828 

Suomen Pöytätennisliitto 92 3.628 

Suomen Ratsastajainliit to 98 13.441 

Suomen Rugby- ja Salamapalloliitto 4 61 

Suomen SouLU li itto 21 2.945 

Suomen Squashliitto 78 5.804 

Suomen Sulkapalloliitto 50 2.923 

Suomen Suunnislusliitto 401 78.87 1 

Suomen Taitoluisteluliiuo 50 7.023 

Suomen Tennisliitto 234 24.026 

Suomen Uimaliitto 107 18.535 

Suomen Urheiluautoil ijoiden liit to 131 22.788 

Suomen Urheilulii tto 678 219.146 

Suomen Urheilusukeltajain liitto 84 4.398 

Suomen Vesihiihtoliiuo 13 687 

Suomen Voimisteluliitto 92 15.802 

Tanssiurheilun Keskusliitto 43 4.449 

•

JÄSENLIITTOJEN SEURAT PIIREITT ÄIN 

43 

JÄSEN LIITOT 

~ 

« 

~ « :2 

« :2 .....l Z 

:2 

:2 

.....l Z 0 « « 0 

« « z ...., ...., 

tIl 

0 

,.. ...., ...., 

:J 

« - :.:: « e>:: ::t 

...., 

> 

:2 ...., « « 

tIl 

e>:: ::t 

1§ 

0 

::t 

« ,.. 0 

« 

en 

0 

::t 0 « :.:: 0.. tIl 

0 > 

:J 0 en en z 

;: :.:: 0.. :.:: .....l 

:J 

~ :J ~ < 

,..;: ..;: z C;- 

« 

:J '1 z tIl 

~ Ö Ö 0 :.:: z :~ 

Z UJ UJ i= 0:: ~ :2 Cii c: 

'-l .....l .....l tIl 

:2 ~ :.:: :.:: tIl ...., ...., ...., 

« 0) 

Cii 

rI) UJ UJ .....l tIl tIl :2 ::t 0.. Z ::t ::t ::t . ,.. 

:J e>:: ~ 

,« [- [- UJ ,« « UJ UJ >- « « ,« 0 0 0 « :J :J « .c: 

... UJ UJ ::t ::t :.:: :.:: :.:: :.:: .....l .....l .....l 0.. 0.. 0.. tIl tIl :J > >- 

Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto 2 4 14 12 - 5 5 2 1 2 - - - 1 3 3 6 3 63 

Suomen Ampujainliitto 7 27 31 17 6 18 16 12 12 8 6 13 13 15 13 10 15 8 247 

Suomen Ampumahiihtoliitto 12 27 9 17 9 12 19 9 10 7 8 10 13 16 21 13 12 20 244 

Suomen Golfliitto 1 2 3 2 - 2 1 1 1 - - 1 - - 1 1 - 2 18 

Suomen Hiihtoliitto 21 43 42 63 22 28 49 38 29 44 33 44 41 51 53 44 47 63 755 

Suomen Judoliitto 3 6 9 8 1 3 2 5 6 2 2 5 4 3 5 5 10 4 83 

Suomen Jousiampujainliitto 1 5 3 3 - 1 - 1 2 2 1 - 2 - 6 - 3 . 2 32 

Suomen Jääkiekkoliitto 13 21 51 40 10 13 20 13 17 8 5 24 21 18 33 16 19 37 379 

Suomen Kanoottiliitto - I 7 8 - - - 2 1 - I - - - 2 2 - I 25 

• 

Suomen Karateliitto I 2 II 4 - I 3 1 2 I I 1 2 2 3 I 4 . 4 44 

Amatöörinyrkkeilijöiden 

Suomen Koripalloliitto I 10 72 18 9 5 16 15 11 1 2 7 5 7 11 5 16 20 231 

Suomen Kuntourheiluliitto 52 106 244 118 49 57 114 149 107 42 37 75 71 81 115 77 96 122 1712 Ratsastajainliitto 154.401 

Suomen Käsipalloliitto 

Kanoottiliitto 150.966 

- - 35 2 - 1 - - 1 - - - - - 1 - 6 3 49 

Soutuliitto 135.075 

Suomen Kävelyurheiluliitto 3 6 8 3 - 4 6 - 3 3 I - - I 5 3 3 6 55 Käsipalloliitto 111.632 

LIITTOJEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 1981 PIIRIEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 1981 

Suomen Lentopalloliitto 21 47 69 56 22 28 44 21 31 28 20 38 34 43 47 37 31 58 675 

Jousiampujainliitto 100.000 

Moottoriveneliitto 87.507 

Suomen Luisteluliitto - 2 2 5 I - 3 - 2 I I 2 I 2 2 2 - 3 29 Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 86.119 

Vesihiihtoliitto 77 .645 

Suomen Maahockeyliitto - - 8 I - 1 - - 1 - - - - - - - I - 12 

Miekkailuliitto 67.482 

Suomen Miekkailuliitto I - 5 2 - - - - 2 - - - - - - - 1 1 12 Urheilusukeltajain liitto 65.854 

Squashliitto 65.000 

Suomen Moottoriliitto 4 II 11 11 3 6 10 3 9 8 3 7 6 5 8 5 12 10 132 

Karateliitto 60.000 

Suomen Moottoriveneliitto 1 2 31 6 - - 2 3 2 I 1 4 1 3 4 3 2 10 76 

Tanssiurheilun Keskusliitto 60.000 

Sulkapalloliitto 56.911 

Suomen Naisten Liikuntakasv.liitto 11 30 45 31 7 18 24 17 18 10 13 15 17 18 28 20 16 31 369 Golfliitto 53.232 

Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1 - 2 2 1 - - I I - - - - - I 1 2 I 13 

Kävelyurheiluliitto 44.905 

Metsästäjäliitto 41.270 

Suomen Painiliitto 3 19 8 5 - 4 4 7 3 3 - 2 5 2 6 I 4 3 79 Maahockeyliitto 36.202 

Suomen Painonnostoliitto 6 II 12 12 3 II 10 5 7 3 3 8 5 8 9 4 5 6 128 

Rugby- ja Salamapalloliitto 20.794 

SVUL:n Nuoret 20.000 

Suomen Pesäpalloliitto 10 30 18 22 8 14 19 18 10 2 3 17 18 17 20 15 15 17 273 

Suomen Purjehtijaliitto 2 4 37 10 1 4 4 3 5 6 1 6 3 5 6 5 7 15 124 YHTEENSÄ 11.859.113 

Suomen Pyöräilyliitto 1 10 4 10 1 6 2 4 5 2 2 2 I - 4 3 4 4 65 

Suomen Pöytätennisliitto 3 I 26 4 1 3 3 2 4 4 1 3 3 6 4 8 7 9 92 

Suomen Ratsastajainliitto 1 5 21 8 I 4 3 5 4 2 3 1 5 2 7 4 13 9 98 

Suomen Rugby- ja Salamapalloliitto 1 - 2 - - - - - I - - - - - - - - - 4 

Suomen Soutuliitto 5 - 4 3 - - I 2 1 - - - - - - - 2 3 21 

Suomen Squash liitto 2 3 18 8 I 3 4 2 6 3 - 1 1 1 6 4 7 8 78 

Suomen Sulkapalloliitto 3 - 20 3 - - 1 1 2 1 - 1 1 3 5 2 5 2 50 

Suomen Suunnistusliitto 16 28 32 35 12 16 31 14 16 14 16 21 19 21 31 22 19 38 401 

Suomen Taitoluisteluliitto - 3 12 4 1 I 1 1 5 - - 4 2 1 3 1 4 6 50 

Suomen Tennisliitto 6 17 31 15 6 13 12 11 12 5 7 17 13 8 15 11 17 18 234 

Suomen Uimaliitto 3 7 16 6 2 8 9 3 6 5 4 2 4 6 6 4 8 8 107 

Suomen Urheiluautoilijoiden liitto 3 10 10 16 2 7 10 5 8 1 3 4 7 9 7 7 13 9 l3l 

Suomen Urheiluliitto 22 35 41 53 17 23 49 35 27 31 26 38 43 39 52 41 41 65 678 

Suomen Urheilusukeltajain liitto 2 3 28 3 1 3 3 3 2 2 1 4 1 3 3 4 6 12 84 

Suomen Vesihiihtoliitto 1 - 1 4 - 3 - - - - - 2 - - 1 1 - - 13 

Suomen Voimistehiliitto 5 8 15 5 3 5 2 7 6 5 5 2 2 2 6 4 1 9 92 

Tanssiurheilun Keskusliitto 3 3 5 3 - 2 1 3 2 3 - 3 2 3 2 3 3 2 43 

Yhteensä 254 549 1074 658 200 333 503 424 401 260 210 384 366 402 555 392 483 652 8100 

Urheiluliitto 1.492.585 Helsinki 321.959 

Hiihtoliitto 1.111.694 Satakunta 316.001 

Lentopalloliitto 819.753 Häme 303 .444 

Jääkiekkoliitto 761.782 Varsinais-Suomi 290.639 

Suunnistusliitto 733.456 Etelä-Pohjanmaa 290.465 

SNLL 668 .791 Kymenlaakso 278.548 

Koripalloliitto 516.490 Uusimaa 268.759 

Pesäpalloliitto 509.728 Pohjois-Savo 220.670 

Ampujainliitto 433.221 Lahti 220.245 

Uimaliitto 318.948 Pohjois-Karjala 219.394 

Painiliitto 296.146 Suur-Savo 215.562 

Moottoriliitto 255.092 Keski-Pohjanmaa 211.737 

Painonnostoliitto 252.804 Keski-Suomi 211.737 

Judoliitto 238.180 Pohjois-Pohjanmaa 210.881 

Ampumahiihtoliitto 233.058 Etelä-Karjala 196.841 

Tennisliitto 231.601 Kainuu 174.7 10 

Purjehtijaliitto 223 .768 Lappi 165.272 

Luisteluliitto 210.079 Länsi-Pohja 149.173 

Voimisteluliitto 205 .230 

4.266.037 

Urheiluautoilijoiden liitto 181.876 

Yhteensä 

Pyöräily liitto 177.551 

liitto 177.319 

Pöytä tennisliitto 157.599 

Taitoluisteluliitto 157.367

44 

45 

Säästöp-.--.-. 

vannat lainat. 

TULE IKAALISTEN TERVEYSKYLPYLÄÄN VIRKISTÄVÄLLE 

KYLPYLÄLOMALLE 

ASP=Asuntosäästöpalkkiotili 

• Oma säästöosuutesi on vain 20 %. 

• Säästöaika on vähintään 2 vuotta. 

• Säästäminen tapahtuu säännöllisesti vuosineljänneksittäin. 

• Kerralla voi tallettaa SOO- S 000 mk. 

• Kun olet tehnyt tililIesi vähintään 8 perättäistä 

talletusta (yksi/vuosi neljännes) saat 

4 x säästöjesi suuruisen lainan. 

• Laina-aika on 4x säästöaikasi pituinen. Jos 

säästit 2 vuotta, laina-aika on 8 vuotta. Jos 

3 vuotta tai kauemmin, laina-a ikasi on 

12 vuotta. 

• Saat säästöi llesi hyvän 8 % tuoton, joka maksetaan 

kerralla, kun asuntokauppa on tehty. 

Aloita nyt heti ! 

Aloita vaikka minimipanoksella ja sovi 

tarvittaessa sen nostamisesta myöhemmissä 

erissä. Näin varmistat mahdollisuutesi päästä 

omaan asuntoon mahdollisimman nopeasti. 

Käytä tilaisuus hyväksesi niin kauan kuin 

asuntosäästöpalkkiolaki on voimassa. 

Säästö ankin 

rn.. p --tili 

.Ösaera 

• Oma säästöosuutesi on vain 2S %. 

• Säästöaika sovitaan sen mukaan, miten oma 

säästöosuus saadaan kokoon, vähintään kuitenkin 

6 kk. 

• Säästäminen tapahtuu kuukausittain sovitunkokoisina 

tasaerinä. 

. Kun oma säästöosuutesi on koossa, saat 3 x 

säästöjesi suuruisen lainan. 

• Laina-aika sovitaan yksilöllisesti etukäteissiiästöaikasi 

perusteella. 

• Lainan maksat takaisin sovi tunkokoisina 

tasae rinä kuukausittain. 

• Yllättävän hinnannousun rahoittamiseksi 

Sinulla on mahdollisuus lisälainaan. 

\Taihdadkoisornpaanasunfi>on? 

Jos tarvitset myös lainaa asuntojen 

hinnaneron rahoittamiseksi, Tasaerätili on 

edullinen ja varma tapa hoitaa se. 

Laadi Säästöpankin kanssa yksityiskohtainen 

Tasaerätilin säästö-laina-suunnitelma. 

Säästö ankin 

rn.. 

.Ösaera p --tili 

• Oma säästöosuutesi on SO%. 

• Säästöaika on vähintään 6 kk. 

• Säästäminen tapahtuu kuukausittain sovitunkokoisina 

tasaerinä. 

• Kun oma säästöosuutesi on koossa, saat yhtä 

suuren lainan kuin on säästöosuutesi. 

• Laina-aika sovitaan yksilöllisesti etukäteissäästöaikasi 

perusteella. 

• Lainan maksat takaisin kuukausittain sovittuina 

tasaerinä. 

• Tämä Tasaerätili on tarkoitettu esimerkiksi 

kesäasunnon, remontin, auton, veneen, 

matkan tms. hankintaan. 

• Tasaerätilin avulla saat haluamasi puolta 

nopeamminja "kerralla käteisellä" - maksajana 

voit neuvotella edullisen hinnan. 

• 

Ikaalisten Terveyskylpyiässä keskellä kaunista luontoa vietät 

virkistävän loman minä'vuodenaikana tahansa. 

Ulkoliikunnan lisäksi voit nauttia hyväätekevistä kylpylähoidOista, 

ohjatuista liikunnan ja vapaa-ajanpalveluista, mukavasta 

seurasta ja hyvästä, terveellisestä ruoasta. 

Mielenvirkistystä voit hakea myös monipuolisista harrastusmahdollisuuksistamme 

sekä vaikkapa saunomisesta ja tanssimisesta. 

Kysele lomavaihtoehdoistamme 

KAUTTA tai VIRKISTYSVIIKKOA 

933-60451 tai 60851 . 

TAVATAAN KYLPYLÄSSÄl 

Ikaalisten 

Terveyskylpylä 

esim. KYLPYLÄVUORO· 

myyntipalvelustamme p. 

PANKKI

46 

47 

II. 

POlAR 

Suosituin NORDIC NORMmitoitettu 

suksiside. 

Leveydet 71 , 75 ja 79 mm. 

RACNGSO 

Teräksinen uutuus 

kilpahUhtäjillel 

Leveys 50 mm. 

KAIVOLA & CO, KY 

Puh. 931- 412666 

NOKIA 

RETKEILYKESKUS 

J". 

ROVANIEMI 

Tiedustelut ja varaukset: 

Saariselän Retkeilykeskus 

99830 Saariselkä, 

puh. 997-81826 

TULE hiihtämään 

ja laskette\etOa~ 

SAARISEIÄI,LE! 

• Viihtyisät majoitustilat 

• Erinomaiset hiihto· ja laskettelu· 

mahdollisuudet 

• Seitsemän laskettelurinnettä 

• Kaksi hiihtohissiä 

• Laskettelu· ja hiihtovälinevuokraamo 

• Hiihtokoulu 

Tuttu urheiluneuleiden 

tekijä 

valmistamme 

seuraavia tuotteita 

- jääkiekko-harjoituspaidat 

- jääkiekkosukat 

- seurapipot ja kaulaliinat 

- Sport neulepaidat 

MYÖTÄTUUL TA 

SINUNKIN 

PAINOTUOTTEILLESI ... 

Tiedustelut 

TOP·NEULE OY 

2981 0 SIlKAIN~N 

FINLAND 

Telephone 939/52 12 00 

.. - 

-- - - - 

- .. -.-_:~-.::- " - 

- 

~.~~.....r-- ' 

. 

~ .. 

s 

- _ 

-~ 

-> - -:=-- . - 

... - -:,.. .. ~ -- 

HANGON KIRJAPAINO 

- hyvän tuulen talo 

Vuorikatu 15-17, 10900 HANKO, 911·84531

48 

Käytä sinäkin 

SYP-pankkikorttia. 

• SYP-pankkikortilla voit nostaa käteistä 

MINISYP-pankkiautomaateista. 

• SYP-pankkikortilla asioit sujuvasti 

pankissa. 

• SYP-pankkikortti on nykyaikainen tapa 

maksaa päivittäiset ostokset. SYP-pankkikorttijärjestelmään 

kuuluu tuhansia 

liikkeitä. 

• SYP-pankkikortti on turvallinen. Tule 

Yhdyspankkiin ja tilaa itsellesi SYPpankkikortti. 

• 

•• 

HYVAN .. 

YHTEISTYON 

•• 

MERKEISSA 

e· 

KansaJlispankki tukee taloudellisesti merkittävää osaa suomalaisesta 

urheilusta. Yhteistyötä tehdään Suomen Ampumahiihtoliiton, Suomen Hiihtoliiton, 

Suomen Luisteluliiton, Suomen Palloliiton ja Suomen Suunnistusliiton 

kanssa. 

Pääosin Kansallispankin antama tuki ohjataan nuorisovalmennukseen. 

Hiihtoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tuki kattaa myös edustushiihtäjiemme, 

-hyppääjiemme ja parhaimpien alpinistiemme harjoitusolosuhteiden 

ja valmennuksen tehostamisen. 

Kansallispankki on "luonto ja liikunta" -linjalla! 

a KANSALLIS- OSAKE -PANKKI 

meidän pankki

Finnairin ryhmäal.ennus 

15%,25%, 35% 

Finnairin ryhmäalennukset tekevät lentämisestä 

mielekkään matkustusmuodon esimerkiksi urheiluseuroille. 

Kotimaan lennoilla myönnetään alennuksia seu-' 

raava.sti.: 10 hengen ryhmälle 15 %, 15 hengen ryhmälle 

25 % ja 20 hengen ryhmälle 35 %. 

Tule :rnatkaroi.mistoosi tai Finnairiin. Saat silloin tiedot 

ryhmäalennusten tarkemmista ehdoista sekä myös 

muista kotimaan lenrojen alennuksista. Kysy samalla 

väri.k.ä.stä esitettämme.

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton 1981 toimintakertomus

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?