Helene Schjerfbeck (1862–1946) Omakuva, Valoa ja ... - Duodecim

Kielen kär jestä ja juurista
André Maury
Mistä ei voi puhua,
siitä on vaiettava
I
hminen ei näe itseään, omaa näkökulmaansa.
Itävaltalaisen Ludwig
Wittgensteinin lakoninen toteamus
»Wovon man nicht sprechen kann, darüber
muss man schweigen», tarkoittaa, että
ihminen ei pääse tutkimaan tätä näkökulmaansa.
Näkökulma toistuu tutkimuksessa.
Teorioita voi esittää mistä tahansa
mutta ei tästä. Se on Wittgensteinin
sanoma. Se tarkoittaa samalla filosofian
loppua, vaikenemista. Perimmäistä kysymystä
ei voi edes asettaa.
Tilanne on filosofin kannalta lohduton.
Sitä voi valaista tarkastelemalla tieteellistä
teoriaa. Teoria on keskeisesti käsitejärjestelmä,
kieli, käytännössä puhetapa. Teoria
on itsessään näkökulma, joka muuttuu
kun teoriaa muutetaan. Puhumme solusta,
molekyylistä, geenistä, valosta. Newtonin
puhetapaa on muokattu Einsteinin puhetavalla.
Näkökulmia on useita. Sosiologi,
psykologi, säästäjä, pankkivirkailija, lautamies,
pappi. Jokaisella on karakteristinen
näkökulmansa, kielensä, puhetapansa,
sanastonsa. Näkökulmia voi vaihtaa. Ne
voi vaihtaa, koska ne on luotu, keksitty.
Näkökulma muodostaa usein ongelman.
Tiedemies tietää, että teoria sivuuttaa
tiettyjä asioista. Jossain voi olla »piilomuuttuja»,
jota ei huomioida, koska sitä
I
Duodecim 2007;122:2909–12
ei ole nimetty. Teorian pohjalla on aina
jokin epävarmuustekijä. Oikeita asioita
pitäisi huomioida, fokusoida, nimetä.
Joskus tiedetään, että teoriassa on paradoksi,
mutta koska ei löydy keinoja päästä
siitä, tilanteeseen tyydytään. Sanotaan,
että alkuräjähdys loi ajan. Emme siis voi
kysyä, mitä oli ennen sitä. Mutta sitä
juuri kysytään.
Filosofi ei ole kiinnostunut vaihtoehtoisista
näkökulmista, kielistä, sanastoista,
puhetavoista tai nimikokoelmista. Hän on
kiinnostunut nimeämisen periaatteista –
siitä, mitä yleisesti ottaen voi nimetä. On
vain kolme mahdollisuutta, jotka kaikki
näkyvät lauseessa »Liisa lukee kirjaa».
Tässä nimetään objekti (anteeksi, Liisa),
ominaisuus ja suhde. Lauseenmuodostuksen
periaate on yksinkertainen, mutta silti
lauseet kattavat kaiken mahdollisen sanomisen.
Wittgensteinin Tractatus-teoksen mottona
onkin »- - ja kaikki, mikä on tietoa
eikä vain hälynä ja pauhuna kuultua,
mahtuu kolmeen sanaan». Joskus sanonta
mahtuu kahteen sanaan: »Liisa lukee».
Lauseenmuodostuksen periaatteena on,
että nimet tulee valita ja yhdistellä sopivasti.
Suljetaan pois »Liisa Liisa», »Liisa
kirja» jne.
2909