Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppilaat
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppilaat
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen oppilaat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TERVEISIÄ<br />
TARVAALASTA
TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA<br />
ON MAAKUNNALLISESTI<br />
ARVOKASTA MAISEMA-<br />
ALUETTA .<br />
TARVAALASSA ON MYÖS<br />
VALTAKUNNALLISESTI<br />
ARVOKASTA<br />
RAKENNUSPERINNETTÄ.
NO NIIN, ASIAAN!<br />
… eli hieman taustaa<br />
…
Sotilasvirkata-losta<br />
maatalousoppilaitokseksi
Tarvaala tunnettiin jo eräkaudella hämäläisissä<br />
asiakirjoissa Lumpelon erämaana. Vuonna 1564<br />
Lauri Laurinpoika Tarvainen asettui asumaan tälle<br />
erämaa-alueelle ja perusti Tarvaalan. Tarvaala oli<br />
ensimmäisiä Saarijärvelle perustettuja tiloja.<br />
Vuonna 1691 Tarvaalan maista erotettiin kappalaisen<br />
virkatalo eli Tarvaalan pappila. Kantatilasta<br />
tehtiin Rautalammin komppanian luutnantin virkatalo.<br />
Sotilasvirkatalon rakennukset purettiin 1990-<br />
luvulla. Kappalaispappilasta tuli Saarijärven pääpappila<br />
vuonna 1945.<br />
Tarvaala oli sotilasvirkatalona aina 1800-luvulle<br />
asti, jolloin sinne päätettiin sijoittaa Vaasan läänin<br />
suomenkielinen maanviljelyskoulu. Koulu rakennettiin<br />
lähelle Majakoskea, noin 600 metrin päähän<br />
vanhan sotilasvirkatalon pihapiiristä. Koulu aloitti<br />
toimintansa vuonna 1867.
1860-luvulla rakennetuista maatalousoppilaitoksen<br />
rakennuksista ovat jäljellä viljamakasiini ja<br />
rehtorin asuinrakennus.<br />
Viljamakasiini toimii nykyisin museona,<br />
joka tosin ei ole säännöllisesti auki yleisölle.<br />
Rehtorin . rakennus toimi yksinomaan koulun rehtorin perheen asuinrakennuksena aina<br />
1930-luvulle asti. Sen jälkeen vuoteen 1963 saakka rakennuksen toisessa päässä toimi<br />
Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rakennus oli osittain tapaturmatoimistona, vuonna<br />
1945 sotasairaalana ja tämän jälkeen osittain koulun oppilashuoneina.
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen (nykyään POKE) aluetta on<br />
rakennettu monessa vaiheessa koulun toimintavaiheiden<br />
mukaan. Alkuperäinen neliömäinen piha-alue<br />
on kuitenkin edelleen havaittavissa.<br />
Pihaan on rakennettu 1920-1930 -luvulla kaksikerroksinen<br />
koulurakennus ja asuntolarakennus sekä 1960-luvulla<br />
uusi punatiilinen päärakennus ja asuntolarakennuksia.
Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja<br />
maatalousoppilaitoksen ympäristöön maanviljelyskoulun perustamisen<br />
jälkeen. Ensimmäiset pellot olivat harjukannaksella, kantatilan lähellä.<br />
1800-luvulla kylä kasvoi Kallinkosken pohjoispuolelle Summasjärven<br />
tasaisille rannoille ja länteen Leuhunjoen järvimäisen suvantokohdan,<br />
Kallinjärven ympärille.<br />
Suurin osa Tarvaalan nykyisestä rakennuskannasta ja<br />
pelloistakin on syntynyt vasta 1940-luvulla. Sotien jälkeen<br />
raivattiin paljon asutustiloja Summasjärven rannoille ja Satosuon<br />
alueelle. Asutustoimintaan otetut maat olivat lähinnä Tarvaalan<br />
maatalousoppilaitoksen maita.<br />
Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut myös vanha Uuraisten<br />
maantie, joka kulkee etelästä pohjoiseen Tarvaalan läpi.<br />
Varsinkin sodan jälkeinen asutus kasvoi tienvarsikylän muotoon.<br />
Majakosken ylittävä vanha kivisilta on rakennettu vuonna 1845.<br />
Sen viereen on rakennettu 1990-luvulla uusi silta.
… ja faktaa …
Kylä vesistöjen ja<br />
.<br />
.<br />
harjun<br />
solmukohdassa<br />
.
Tarvaalan kylän keskus on maiseman solmukohdassa,<br />
jossa pieni Leuhunjoen vesistö laskee koskena<br />
Summasjärveen.<br />
Summassaaren hiekkarannat ja peuranmetsästykseen<br />
sopiva harjuselänne houkuttelivat jo kivikauden<br />
ihmisiä.<br />
Saaren itärannalla toimii nykyisin kivi-kaudesta<br />
kertova elävä museo, kivikauden kylä ja saaressa<br />
on myös Summassaaren kylpylä.<br />
Harjujakso jatkaa Summassaaresta kulkuaan<br />
pohjoiseen.<br />
Luoteessa Tarvaalan peltoja rajaa jyhkeän Kusiaismäen<br />
hahmo. Etelässä maaston korkeuserot tasoittuvat nopeasti.
Oppilaitos<br />
hallitsee<br />
maisemaa
Tarvaalan maisemakuva on hyvin selkeä, avoin<br />
ja yhtenäinen. Maatalousoppilaitoksella (nykyisin <strong>Pohjoisen</strong> <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> Oppimiskeskus POKE) on ollut ja<br />
on edelleen keskeinen asema Tarvaalan maisemassa.
Maatalousoppilaitoksella on<br />
enemmän<br />
resursseja maiseman hoitoon kuin<br />
yksityisillä ihmisillä.<br />
Muun muassa keskellä<br />
Majakoskea sijaitsevan<br />
Virtasaaren maisemia hoidetaan<br />
perinteisesti laiduntamalla.
Majakoski
Majakoski on vanhastaan tunnettu<br />
uitto- ja lohikoski, joka raivattiin ja<br />
kunnostettiin vuonna 1999<br />
kalastuksellisin näkökohdin. Itse koski<br />
onkin todella hieno, mutta uuden<br />
maantiesillan<br />
ympäristö ei tee sille oikeutta.
Majakosken ympäristöllä on erityisen<br />
suuri merkitys koko maisema-alueelle,<br />
koska se on solmukohta, joka<br />
vaikuttaa maisemakuvaan lähes joka<br />
suunnalta.<br />
Oikeastaan Tarvaalan maisema-alue<br />
mieltyykin alkavaksi vasta<br />
Voudinniemen kohdalta. Myös<br />
suurimmat rakentamispaineet<br />
kohdistuvat Summasjärven<br />
pohjoispäähän,<br />
Jonne on keskittynyt<br />
omakotirakentamista ja<br />
teollisuusrakennuksia.
Kallinjärven<br />
ympäristö ja<br />
Leuhunjoki
Aivan oman maisemakokonaisuutensa muodostaa Kallinjärven ympäristö.<br />
Kallinjärven ympäri kulkeva tie on edelleen perinteinen hiekkatie. Järven<br />
rannalta toiselle aukeaa pitkiä näkymiä. Rakennuskannassa on uutta ja vanhaa<br />
sekaisin, mutta valitettavasti osa vanhimmista rakennuksista on<br />
päässyt rapistumaan.
Leuhunjoen alapäässä on 1920-<br />
luvulla rakennettu voimalaitos.<br />
Voimalaitoksenmiljöö on hieno.<br />
Tie kulkee voimalaitoksen yli ja<br />
Leuhunjoelle aukeaa näkymiä<br />
molempiin suuntiin sillalta.
Tarvaalan pappilan<br />
maisemia
… ja Summassaarta
LÄHTEET<br />
• Kallio reino, Vanhan Saarijärven Historia,<br />
Saarijärven Offset Ky 1987<br />
• Lehtonen Teija ja Lahtinen Saija, Tarvaalan<br />
kyläsuunnitelma 2004, Gummerus kirjapaino Oy<br />
Saarijärvi 2004<br />
• ymparisto.fi , <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus
HAUSKAA<br />
VIIKONLOPPUA !<br />
Kuvat, koostaminen<br />
ja musiikki:<br />
Antti Vesanen<br />
Jaakko Riekko<br />
Timo Väätänen<br />
YMP09
Change language