elina roine, santeri tuominen, miikka vuorinen lumihangessa

7
2. Menetelmiä ja malleja
Palvelun käyttäjäryhmät tunnistettiin ideointipalaverissa. Palvelun tärkeimmät
käyttäjäryhmät ovat verkkokaupan asiakkaat, yrityksemme henkilökunta ja palvelun
ylläpitäjät, joista verkkokaupan asiakkaat on tärkein käyttäjäryhmä. Palvelun
suunnittelu toteutetaankin asiakkaiden ehdoilla. Verkkokaupan asiakkaat ovat
pääasiassa videopelejä pelaavia ihmisiä, jotka käyttävät palvelua ostaakseen videopelejä
ja konsolitarvikkeita mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Asiakkaat odottavat palvelun
olevan tarpeeksi selkeä ja helppokäyttöinen, jotta sitä on helppo käyttää. Mikäli näin ei
ole, on yrityksellä vaarana menettää asiakkaita kilpailevan yrityksen palvelulle.
Asiakkaiden mieltymyksiä sivustoon selvitetään ottamalla palautetta vastaan. Asiakkaat
koostuvat alkuvaiheessa yrityksemme aikaisemmista asiakkaista, mutta palvelun
tavoitteena on kasvattaa asiakaskuntaa.
Käyttäjien ominaispiirteitä analysoitiin toteutettujen kyselyiden perusteella. Tämän
lisäksi edelläkävijäanalyysin [1.2] avulla kyettiin arvioimaan käyttäjien ominaispiirteitä,
kilpailijoiden verkkosivustoja tutkimalla. Hankaluutena ominaispiirteiden
tunnistamisessa, oli kohderyhmän heterogeenisuus, jolloin oli vaikea tunnistaa
yleispäteviä ominaispiirteitä käyttäjille. Toisaalta oli myös huomioitava, että sivuston
ylläpitäjät voivat muokata sivustoa tarpeen mukaan. Suunnittelussa onkin otettava
huomioon, että sivustoa on oltava helppoa ja nopea ylläpitää.
Seuraavalla Delfi-kierroksella [1.2] pyrittiin selvittämään verkkopalvelun keskeisten
asiointi- ja toimintaprosessien selvittämiseksi. Tässä selvitettiin, miten verkkokaupassa
asiointi käytännössä toteutettaisiin mahdollisimman toimivasti. Todettiin, että toimivin
maksutapa verkkokaupassa on e-maksu, jolloin asiointi verkkokaupassa toimii kellon
ympäri [2.5]. Edelläkävijäanalyysin perusteella todettiin, että myös perinteisemmät
maksuvaihtoehdot, kuten tilisiirto ja postiennakko, on syytä ottaa käyttöön.
Käytetyt mallit olivat kohtuullisen yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Mallien valintaan
vaikutti suuresti se, että verkkopalvelu oli kokonaisuutena yksinkertainen toteuttaa,
jolloin monimutkaisempi mallivaihtoehto olisi sekoittanut suunnittelutyötä liiaksi ja
näin projekti olisi kokonaisuutena venynyt ajallisesti pitkäksi. Verkkopalvelua
tuotettaessa, taustalla pidettiin ajatus Usability Engineering Life Cycle Model:sta, jossa
suunnitteluprosessi jakautuu kolmeen päävaiheeseen: esisuunnitteluun,
suunnitteluvaiheeseen ja jälkisuunnitteluun [2.6]. Mallia käytettiin suuntaa antavana,
mutta siitä karsittiin osa päävaiheiden alivaiheita pois