Nro 3/2007

MILJOONATANSSEISSA 

KARNEVAALITUNNELMAA 

JA SALSARYTMEJÄ 

s. 6 

ISKELMÄPARAATISSA 

BILEMEININKIÄ JA 

PARITANSSIA 

s. 7 

PAAVO VÄYRYNEN 

KOKO SUOMI TANSSII 

-PALSTALLA 

s. 14 

TANSSIViihde 

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 3/2007 

EINO GRÖNILLE 

ISKELMÄ-FINLANDIA PALKINTO 

ARTISTIHAASTATTELUISSA 

ANTTI RAISKI 

NELJÄNSUORA 

MIKKO SILTALA 

TAVOITTEENA 

TANSSIETIKETISTÄ 

ANNA KAIKKIEN 

KUKKIEN KUKKIA 

TANSSIPAIKKA- 

LIITTEESSÄ MUKANA: 

• Auran Nuortentalo, Aura 

• Hietasaaren Majakka, Oulu 

• Hotelli Levitunturi, Sirkka 

• Hotelli-Ravintola Karelia, 

Joensuu 

• Kerhola, Nokia 

• Kisaranta, Kangasala 

• Kruunupuisto, Punkaharju 

• Kylpylähotelli Peurunka, 

Laukaa 

• Kylpylähotelli Päiväkumpu, 

Karjalohja 

• Lomakeskus Revontuli, 

Hankasalmi 

• Naapurinvaara, Sotkamo 

• Pesäkallio, Lahti 

• Ruusulinna, Nurmijärvi 

• Sokos Hotel Presidentti, 

Helsinki 

• Tanssipaviljonki Tulenliekki, 

Leppävirta 

• Tarvashovi, Tarvasjoki 

• Teeriharju, Somero 

• Viihdekeskus Hojo-Hojo, 

Tuusniemi 

PAULA 

KOIVUNIEMELLÄ 

VAUHTI PÄÄLLÄ 

KESTOSUOSIKIN KRUUNU 

TANGOKUNINGAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA 

s. 10

2 

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 

KUVA: J.VUORENPÄÄ 

PÄÄTOIMITTAJAN SANANEN 

TANSSI ON HYVÄÄ JA MONIPUOLISTA LIIKUNTAA 

Olen viime kesän ajan tansseissa ollessani mittaillut 

ahkerasti tanssiaskeleideni määrää askelmittarilla. On 

täten todettava, että keskimääräinen tulos on ollut noin 

14 000 askelta iltaa kohden. ”Huonompinakin” iltoina, jolloin 

olen omasta mielestäni tanssinut huomattavasti vähemmän, 

on askeleiden määrä ollut vähintään yli 6 000! Paras ilta oli 

puolestaan reilut 20 000 askelta, joka on jo varsin hurja tulos. 

Voiko joku vielä väittää, ettei tanssi ole hyvää liikuntaa! 

Tanssi-ilta koostuu yleensä eri tempoisista tanssilajeista ja 

välillä pidetään aina lepotaukoja. Tanssi on siis eräänlaista 

intervalli-harjoittelua, joka kuntoa hyvin kohottavaa. Samalla 

tapaa myös ihmisiä ja liikuntamäärä saavutetaan kuin huomaa- 

matta hauskanpidon ohella. 

Tätä näkökantaa kannattaa jokaisen miettiä, joka alkaa suunnitella 

uuden liikunnallisen harrastuksen aloittamista. Tässähän 

tulee lätkäistyä monta ”kärpästä” kerralla – huvi ja hyöty 

yhdessä pläjäyksessä ja kunto sen kuin kasvaa! 

Jos tanssi kiinnostaa sinua harrastuksena, viehän tämä lehti 

heti myös työnantajallesi ja kehota osallistumaan Suomen 

Seuratanssiliiton järjestämään yrityskampanjaan, jolla haastetaan 

yrittäjiä aktivoimaan omaa työvoimaansa tanssin pariin. 

Virkeä ja hyvinvoiva työntekijä on myös aktiivinen ja työkykyinen työssään. 

yhteis- 

Tanssiterveisin, Jaana ” Jande” Vuorenpää 

JULKAISUTIEDOT 

Julkaisija ja Kustantaja 

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL ry 

Puheenjohtaja, Petri Riento 

Kankaanrannantie 46, 29200 Harjavalta 

GSM. 040 861 8209, petri.riento@susel.fi 

Lehden toimitus 

Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, 

GSM 050 569 1969, paatoimittaja@jaamedia.fi 

Toimitus: 

Juha Lahti, pro.viihde@marttila.fi 

Marianne Krause 

Tanssikoulu 

Sulava 

 

 

HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 

p. (09) 446 788, ma-pe 11-18, la 10-15 

LAHTI: Vesijärvenkatu 26 

p. (03) 782 3021, ma, ke ja pe 12-18, la 10-14 

OULU: Pakkahuoneenkatu 32 

p. (08) 338 122, ma, ke ja pe 12-18, la 10-15 

TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö 

p. (050) 538 9097, avoinna sopimuksen mukaan 

Parkano • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9 - 24 

Vierailevat toimittajat: 

Markus Majabacka ja Heikki Merihaara 

Kahvila • Ravintola 

Toimitusneuvosto: 

Matti Mustajärvi, Pentti Teräväinen, Suomen Huvijärjestäjien 

Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen 

liiton edustajat, Jaana Vuorenpää 

www.tanssitarvike.fi 

Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino, Tampere 

Painosmäärä 63 000 kpl 

Kannen pääkuva Martti Hautamäki; Tangokuninkaalliset 

2007 Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth. 

Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: 

Jaana Vuorenpää 

GSM 050 569 1969 

tanssiviihde@jaamedia.fi 

Aineiston toimitus 

postiosoite; 

Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere 

e-mail; tanssiviihde.aineisto@jaamedia.fi 

Ilmestymisviikot 2007: 

helmikuu vko 9, toukokuu vko 21, elokuu vko 35, 

marraskuu vko 46 

SAMI HOPPONEN 

VOITTI KULTAINEN 

HARMONIKKA -KILPAILUN 

Ikaalisissa järjestetyn Kultainen 

harmonikka -kilpailun 

voittajaksi valittiin yleisöäänestyksen 

perusteella tänä 

vuonna loistava haitaristi Sami 

Hopponen. Sami on Susanna 

Heikkiä säestävän Karavaani 

-orkesterin laulava haitaristi, 

Aineistopäivät: 

Taitettava aineisto - kunkin ilmestymiskuukautta edeltävän 

kuun viimeinen arkipäivä. Marraskuun lehdessä se 

on poikkeuksellisesti jo 15.lokakuuta. 

Valmiit ilmoitukset - viimeistään 5 arkipäivää ennen 

julkaisuviikon ensimmäistä päivää. 

“ Rakastan tanssimista! 

Siinä voi 

tyhjätä päänsä 

myös mahdollisista 

huolista ja 

murheista - ja taas 

tyttöä vain naurattaa!” 

KUVA: JENNI GÄSTGIVAR 

kosketinsoittaja ja bändiliideri. 

Sami Hopponen sai myös kaikilta 

tuomareilta täydet pisteet. 

Tapahtuman yhteydessä järjestetyssä 

kansainvälisessä Primus 

Ikaalinen -kilpailussa Sami 

valittiin toiseksi Ranskan Julien 

Gonzalesin jälkeen. 

Lehden 4/2007 aineistopäivä on 15.10.2007 

(Valmiit ilmoitukset 2.11.) 

Jakelu: 

Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä liiton jäsenseurojen 

lisäksi tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, 

huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa 

yrityksissä eri puolilla Suomea. 

Katso lehden mediatiedot: www.susel.fi 

I S S N 1 7 9 6 - 7 1 3 9 

A i k a k a u s l e h t i e n L i i t o n j ä s e n 

Yhteistyössä mukana; 

Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry 

Ohjelmatoimistojen Liitto ry 

Suomen Tanssinopettajien Liitto ry 

Discopress Oy 

LEHDEN 3/2007 JAKELUPAIKAT 

Jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 19). 

Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa 

verkkosivustolla; www.susel.fi 

Lehtiä on saatavilla jäsenten toimesta myös pienempiä 

määriä satunnaisissa kohteissa. 

Anttila, Tampere 

ABC Aura 

ABC Iisalmi 

ABC Jalasjärvi 

ABC Kiurvesi 

ABC Kokkola 

ABC Masuuni, Karkkila 

ABC Rauma 

ABC Tikkula, Pori 

ABC Viipurinportti, Lappeenranta 

Auran Nuortentalo, Aura 

Cafe Tuike, Viitasaari 

Esakallio, Somero 

Helsinki-Pavi, Vantaa 

Hesestoppi, Parkano 

Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu 

Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta 

HimosAreena, Jämsä 

Hotelli Cumulus, Kemi 

Hotelli Hiittenharju, Harjavalta 

Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio 

Hotelli Kalliohovi 

Hotelli Korpilampi, Espoo 

Hotelli Luostotunturi, Sodankylä 

Hotelli Mesikämmen, Ähtäri 

Hotelli Sommelo, Kuusankoski 

Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi 

Hotelli Ylläs-Saaga, Ylläsjärvi 

Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu 

Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka 

Hullu Poro Areena, Sirkka 

Härkäpakari Oy, Huittinen 

Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylä 

Järvenpään Tanssikeskus, Järvenpää 

Kangasalan Kisaranta, Kangasala 

Kauppahotelli Grand, Lahti /Iltaravintola Tähtitaivas 

Kruunupuisto, Punkaharju 

Kukonhiekka, Saarijärvi 

Kuntotalo, Kouvola 

Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu 

Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa 

Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja 

Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 

Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri 

Käenkoski, Parkano 

Lapland Hotel Äkäshotelli, Äkäslompolo 

Linjurin Kauppakeskus, Salo 

Lomahotelli Jämi, Jämijärvi 

Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi 

Martin Kievari, Hietama 

Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo 

Neste Napapiiri, Rovaniemi 

Nokian Kerhola, Nokia 

Pajarinhovi, Kitee 

Paradise Garden, Salo 

Pesäkallio, Lahti 

Ravintola Galax, Turku 

Ravintola Kaleva, Mikkeli 

Rokuan Kuntokeskus, Rokua 

Ruusulinna, Nurmijärvi 

Saariselän Tunturihotelli, Ivalo 

Salon Citymarket, Salo 

Satulinna, Hattula 

Scandic, Luosto 

Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio 

Sokos Hotel Kouvola, Tanssiravintola Marilyn, Kouvola 

Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 

Sokos Hotel Vantaa, Ravintola Tulisuudelma 

Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) 

Tanhuhovi, Lohja 

Tanssikrouvi, Häijää 

Tanssiravintola Jyväshovi 

Tanssiravintola Lempi & Toivo, Kemi 

Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki 

Tanssiravintola Rukahovi 

Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi 

Teboil Pirkanhovi, Lempäälä 

Teboil Tähtihovi, Heinola 

Teeriharju, Somero 

Urjanlinna, Sievi 

Wanhan Tanssikellari, Helsinki 

Viihdekeskus Hojo-Hojo, Tuusniemi 

Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala 

Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki 

Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia 

Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra 

Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo

JOENSUUN TANSSIVIIKKO 

TUPLASI KÄVIJÄMÄÄRÄNSÄ 

Joensuun kymmenes Tanssiviikko 

tuplasi kävijämääränsä 

viime vuoteen 

verrattuna. Osallistujia Tanssiviikon 

eri tapahtumissa oli yhteensä 

3 250 henkeä, joista osa 

oli mukana tanssipassilla koko 

ajan ja osa vieraili yksittäisillä 

kursseilla. 

Tapahtuma toteutettiin nyt 

Lemmenlavan ja Liperin lavan 

lisäksi ensimmäistä kertaa Joensuun 

Yliopiston Normaalikoulun 

seitsemässä liikuntasalissa, 

jotka nekin kävivät ahtaaksi 

tanssikurssien osanottajista. 

Humpan SM-kilpailu, Elvis- 

Liperissä ja Tanssi-Finlandia kisat 

ja tanssi-iltamat Tanssiviikon 

opettajien esityksineen kokosivat 

tanssikansan Liperin lavalle 

lauantaina ja tiistaina ja Tanssiviikon 

uutuus ”satamatanssit” 

saivat Tuulaakin matkustajasataman 

tilat ja pihat pullistelemaan 

tanssijoista maanantaina 

ja keskiviikkona. 

Tanssiviikon kantavana voimana 

on koko toiminnan ajan 

ollut tanssinohjaajakoulutus ja 

myös tänä vuonna lähes 80 uutta 

seuratanssinohjaajakokelasta 

aloitteli ohjaajauransa. 

Varsinaisella tanssileirillä 

suosituimmat lajit olivat tänä 

vuonna perinteiset lavatanssit 

ja argentiinalainen tango, mutta 

myös salsa ja latinalaiset tanssit 

kiinnostivat. 

Vetonauloina olivat TV:n 

Tanssii Tähtien kanssa ohjelman 

Marko Keränen ja Sanna 

Hirvaskari, jotka saivat salin 

täyteen tanssijoita omilla tunneillaan. 

Suurimmassa ryhmässä 

oli yli 150 tanssijaa yhtä aikaa 

harjoittelemassa cha-chaa:ta. 

Järjestäjät olivat tyytyväisiä 

kävijämäärään, joka aiheutti tosin 

myös lukujärjestysongelmia 

ilmoittautuneiden ennakoitua 

suuremman lukumäärän vuoksi, 

mutta joustavuudella ja päivää 

jatkamalla tästäkin ongelmasta 

selvittiin. 

Tapahtuman järjestäjinä olivat 

Suomalaisen Humpan Yhdistys 

ry, Scandinavian Cultureforum 

ry ja Liperin Lavatanssijat ry, 

jotka yhteistyössä ja talkoohengellä 

toteuttivat mittavan tapahtuman 

ja Suomen Seuratanssiliiton 

Lavatanssicup-osakilpailun 

oheisohjelmineen. Tapahtumaa 

olivat tukemassa mm. Liperin 

TEKSTI JA KUVA: JUHANI TAHVANAINEN 

kunta ja MSL sekä yksityiset 

yritykset ja kansanedustaja Eero 

Reijonen. 

Tanssiviikko on käynnistetty 

Joensuun laulujuhlien ja Joensuun 

katufestivaalien tilalle ja tämä 

tapahtuma ei juuri ole saanut 

kaupungin tukea toiminnalleen, 

mutta aikaisempina vuosina 

mm. Suomen Kulttuurirahasto 

ja Taidetoimikunta ovat tukeneet 

tapahtuman järjestämistä ja 

opetusministeriön KKI-projekti 

tanssinohjaajakoulutusta. 

Tänä vuonna osallistujia oli 

suomalaisten lisäksi seitsemästä 

eri maasta, Ruotsista, Venäjältä, 

Serbiasta, Sveitsistä, Intiasta, 

Argentiinasta ja Kuubasta ja tapahtumalla 

olisi järjestäjien mielestä 

mahdollisuuksia myös mittavampaan 

toteutukseen esim. 

tanssimatkailun ja tanssileirien 

kehittämisessä. Se edellyttäisi 

talkoopohjaa ammattimaisempaa 

järjestelyorganisaatiota ja 

myös laajempaa sponsori- ja 

tukirahoitusta tapahtuman kansainväliseen 

markkinointiin. • 

Liperin lavalla pidetyn 

humppatapahtuman 

nimenä oli Elvis Liperissä 

ja yhtenä kilpailumuotona 

oli siten myös 

tanssimisen Elviksen 

musiikkiin, joka on 

itsessään hyvin monipuolista 

ja vaihtelevaa. 

Kuvassa tapahtumassa 

mukana olleita ”Elviksiä 

daameineen. 

AJANKOHTAISTA 

2-4 

ARTIKKELIT 

5-9 

10-13 

14-17 

WWW.SUSEL.FI 

SISÄLLYSLUETTELO 

Tässä numerossa mm. 

5 

8 

9 

13 

17 

UUTISET JA TIEDOTTEET 

TAPAHTUMAT JA MUUT 

ARTISTIT JA MUSIIKKI 

TANSSI 

JOKA LEHDESSÄ MM. 

18-19 

aihealueittain 

3 

Kaustisen Folk Music Festival 

Vihreät Niityt Iskelmäviikko 

Tanssi-isännät ja -emännät 

Taivaan tulet ja Jarkko Honkanen 

& Pohjantähti 

Minun Tarinani - Tuomas Kaikkonen 

KYSY BUFFETIN PUOLELTA 

TAPAHTUMAKALENTERI 

JÄSENSEURATIEDOT 

YHTEISTYÖJÄSENET 

JÄSENETUPAIKAT 

TANSSIPAIKKALIITE (keskiaukeama) 

TANSSIORKESTEREIDEN 

SUOMEN MESTARI 2007 

VOIMAORKESTERI 

Ylläksellä Ylläs Soikoon 

-tapahtuman yhteydessä 

heinäkuussa pidetyn 

Tanssiorkestereiden Suomen 

mestaruus kilpailun voitti tänä 

vuonna tamperelainen Voimaorkesteri. 

Orkesterin kokoonpanossa 

soittavat Petri Grönfelt - basso 

ja laulu, Jake Niska - rummut ja 

laulu, Tomi Mattila - kitarat ja 

laulu ja Sami Varvio - harmonikka 

ja koskettimet. 

Voimaorkesteri on vuonna 

2001 perustettu yhtye, jonka 

yhtenä vahvuutena on laulu: 

kolme jäsentä neljästä taitaa 

omien instrumenttiensa lisäksi 

laulun. Erityisalueinaan bändi 

mainitsee tanssimusiikin ohella 

keikoillaan Finnhits-musan ja 

taittuupa heiltä tarpeen vaatiessa 

myös Suomipop/rock. 

KUVA: MIKA OKKO 

Esikuviksi kirjataan mm. Olavi 

Virta, Nat King Cole ja Eppu 

Normaali ja Brian Setzer. joten 

laajuutta siis musiikissa on. Bändi 

on tuottanut myös muutaman 

omakustannesinglen. 

Martti Metsäkedon johdolla 

toiminut tuomaristo toteaa 

Voimaorkesterin vahvuudeksi 

monipuolisen rytmien hallinnan, 

vahvan lauluosaamisen ja 

hienon ohjelmiston. Kilpailu oli 

erittäin tasokas ja tasaväkinen. 

Voittaja sai Kullervo Linna Säätiön 

tuhannen euron palkinnon 

lisäksi keikkamyyntisopimuksen 

sekä mahdollisuuden levytyssopimukseen. 

Toiseksi kilpailussa tuli Pekka 

Nebelung ja Volga, jonka jäsenet 

ovat Turusta ja Jyväskylän 

seudulta, kolmanneksi itsensä 

soitti Karavaani Polvijärveltä.• 

“Meille Voimaorkesterilaisille 

tärkeä tavoite on 

antaa yleisölle enemmän 

kuin mitä se on osannut 

odottaa tanssimaan tullessaan. 

Iloinen ja ulospäin 

suuntautuva asenne, sekä 

hyvällä fiiliksellä soittaminen 

on meille elämäntapa. 

Otamme toiveita mielellämme 

vastaan ja toteutamme 

ne suurella todennäköisyydellä. 

Paras anti keikasta 

meille on se, kun yleisö 

nauttii aikaansaannoksistamme!”

4 


SYYSKAUDEN PAKINA 

KUVA: JAANA VUORENPÄÄ 

TANSSIKULTTUURISTA 

Tanssikulttuurista riittää tänä päivänä monen monta 

sanomista ja sanojaa. Se, että onko tämä perinteinen 

kulttuuri kuolemassa, nousemassa, väärin- tai oikeinpäin, 

riippuu aina sanojasta. Seuraavassa on eräs näkemys 

noin 12- vuotta alalla olleelta laulajalta ja soittajalta nimeltä 

Janne Raappana. 

Jos tarkastelee asiaa vaikka 40- vuotta vanhojen silmälasien 

takaa, voi todeta tanssikulttuurin hiipuneen. Mutta kun nollapiste 

asetetaan yhdeksänkymmentäluvun puoleenväliin, niin asian 

kenties todetaan olevan toisin. Tästä voimme kiittää mm. ympäri 

Suomea järjestettäviä tanssikursseja. Niiden myötä innostus ja 

mielenkiinto monimutkaisiinkin tanssiaskeliin ja kuvioihin on 

varmasti lisääntynyt. Kurssit ovat myös aikaansaaneet muutoksen 

varsinkin lavoille missä tanssi on väkijuomia tärkeämpää. 

Luonnollistahan on, että kun taidot parketilla kasvavat, niitä on 

kiva päästä kokeilemaan orkesterin tahdittamana viehättävän 

parin kanssa. Pelkkä tangon, valssin ja humpan tanssiminen ei 

enää riitä vaan orkesterilta täytyy löytyä swingin, jiven, salsan 

yms. sivut kikkakirjastaan. Tämä on pienelle orkesterille kovin 

haasteellista, mutta samalla myös innostavaa. 

Jos meinaa ohkaisen leipänsä päälle saada juustoa ja vielä 

kinkkuakin, täytyy esiintyvien artistien ja orkestereiden pysyä 

muutoksen kyydissä ja pitää lujaa kahvoista kiinni. ”Sama raha, 

treenas tai ei”- lause ei enää päde vaan näin ajattelevat saavat 

upota reikäisen laivansa kanssa aallokoihin. 

Tämä muutos ei toki ole vielä missään tapauksessa valmis, 

vaan nyt eletään jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Kurssit käyneet 

tanssijat haluavat monipuolisuutta, perustaitajat taas tavallisuutta 

ja fanit niitä levybiisejä. Siinä onkin ehkä se haastavin 

puoli tässä hommassa, miten saada kaikki tyytyväisiksi 

ja vieläpä tulemaan seuraavankin kerran. Fakta on se, että jos 

peruskansa jää lavoilta pois kokonaan, tämä kulttuuri kokee 

kovan kolauksen. Jos taas orkesteri tai solisti ei saa kerätyksi 

näitä ”kädenalitanssijoita” paikalle, on esiintyjän tulevaisuus 

koetuksella. Fanit näyttelevät myös tosi tärkeää roolia tässä 

palapelissä. On sydäntä lämmittävää, että tanssitaidotonkin voi 

tulla ihailemaan ja vain kuuntelemaan suosikkiartistiaan. Se 

kertoo siitä, että iskelmämusiikki tekee kauppansa, joko laillisesti 

tai vähemmän laillisesti, mutta tekee kuitenkin. 

Artistilla on mielestäni tässä suhteessa aavistuksen helpompaa, 

sillä hän laulaa illasta kaksi settiä, jotka monesti koostuvat 

pääosin levybiiseistä, ja taustaorkesteri hoitaa sen perinteisemmän 

puolen. Silloin kaikki yleensä saavat osansa: artisti fanien 

ihailun, orkesteri muun yleisön kunnioituksen, ammattitanssijat 

monipuolisen ohjelmiston, perustaitajat valssinsa ja fanit levybiisinsä. 

Kun taas orkestereilla, joilta puuttuu se kaksi settiä 

laulava ihminen siitä lavan etureunasta, on oltava mapissa niin 

paljon tavaraa, että kaikki edellä mainitut kolme yleisöryhmää 

tulee tyydytetyksi. Niin ja täytyyhän se nautinto saada siitä 

itsellekin… Mutta täytyy muistaa, että tämäkin kuuluu niihin 

omiin valintoihin! 

Tietysti yksi tämän kansallisaarteen säilymisen kannalta 

erittäin tärkeää on sen jatkuvuus, miten saada nykymaailman 

nuoret innostumaan iskelmästä ja tanssimisesta. Onneksi siitä 

on omalta osaltaan huolehtimassa niin monet nuoret artistit ja 

orkesterit. Tottahan on, että saman ikäiseen esiintyjään on helpompi 

samaistua. Tässä on kuitenkin paljon heinää niitettäväksi 

ja peltoa kylvettäväksi. Iskelmää soittavat radiokanavat ovat 

myös saaneet, onneksemme, mukavan jalansijan Suomessa ja 

olemassa olollaan levittävät tätä iskelmän evankeliumia. 

Näin lopuksi voin todeta, että mielestäni tanssilavakulttuuri 

on menossa ainakin musiikillisesti oikeaan suuntaan. Monipuolisuus 

niin lavalla kuin tanssilattiallakin tuo mielenkiintoa 

ja vaihtelua tanssintäyteisiin iltoihin. Erittäin hyviä sellaisia 

sinulle, joka jaksoit lukea tänne asti. • 

Terveisin, 

Janne Raappana/Taikakuu 

TANSSIPAIKAT HALUAVAT SIIRTÄÄ RISKIÄ ESIINTYJILLE 

Ohjelmatoimistojen liitto r.y. teetti toukokuussa 2007 tutkimuksen, 

jossa kartoitettiin elävän viihteen markkinatilannetta, 

asiakkaiden ostoaikeita, toimistojen kehitysnäkymiä, jne. 

Tutkimuksen teki Digium 

Oy web-kyselynä ja siihen 

vastasi yhteensä lähes 

90 toimistoa, tanssipaikkaa 

ja ravintolaa. Vastaajista noin 

kolmannes edusti tanssija huvipaikkoja. 

Yksi tutkimuksen kysymyksistä 

kartoitti toimistojen kehittämistarpeita 

ja samat vaihtoehdot 

tarjottiin sekä asiakkaille 

että toimistoille. 

Yli 70% tanssipaikkojen vastaajista 

on sitä mieltä, että artistin 

ja/tai toimiston pitäisi ottaa 

enemmän lippuriskejä. Vastaava 

luku muilla asiakkailla oli 40 %. 

Toimistojen halukkuus riskeihin 

oli 18 %. Näkemykset ovat siis 

kaukana toisistaan. Taulukosta 

voi poimia sellaisenkin yksityiskohdan, 

että muut kuin tanssipaikat, 

pitivät markkinointiin 

liittyviä toimiston palveluita ja 

Lähde: Ohjelmatoimistojen liitto r.y:n tutkimus, toukokuu 2007 

aineistoa lippuriskejä tärkeämpänä. 

MUUTOKSIA 

TANSSIMUSIIKIN 

MARKKINOILLA 

• monet vahvat artistinimet 

ovat yhtiöittäneet toimintansa 

ja heidän asioitaan hoitaa henkilökohtainen 

manageri/ keikkamyyjä. 

Näiden artistien hintakehitys 

vaikuttaa koko kenttään ja 

toimistojen mahdollisuus vaikuttaa 

asiaan on vähäinen. 

• tanssipaikoilla esiintyvien 

artistien myyntipalkkiot ovat 

toimistojen näkökulmasta niin 

vahvasti kilpailtuja, että ne eivät 

enää mahdollista järkevää liiketoimintaa 

palveluineen ilman 

suurta volyymia. Kehitykseen 

on vaikuttanut mm. toimistojen 

keskinäinen kilpailu 

• tanssimusiikin markkinoita 

dominoivat ostajat, jotka operoivat 

useampia tanssipaikkoja 

ja voivat ostaa kerralla kymmeniä 

keikkoja. Osalle järjestäjistä 

(yhdistykset) toiminta on varainhankintaa 

ja osalle liiketoimintaa, 

molemmat kilpailevat 

samoilla markkinoilla 

• toimistot kilpailevat keskenään 

parhaista artistiedustuksista 

ja tähdet ovat toimistojen asiakkaita 

– emme voi sanella tai 

yksin päättää heidän hintojaan. 

Toimisto, joka ei pidä huolta 

artistinsa hinnan kehittymisestä 

vrt. kollegoihin, on pian entinen 

edustaja ja tilalle tulee joko 

toinen toimisto tai artistin oma 

keikkamyyjä 

• media ei ole enää entiseen 

tapaan kiinnostunut tanssilavojen 

tähdistä (paitsi tietenkin 

aviokriiseistä, yms.) ja ääniteteollisuuden 

kannalta iskelmä- ja 

tanssimusiikin tuottaminen on 

melkoinen riskibusiness - ehkä 

sen seurauksena eräät levy-yhtiöt 

pyrkivät myös keikkamarkkinoille 

paikatakseen heikkoa 

äänitemyyntiä. 

YHTEISET TALKOOT 

JA TULEVAISUUDEN 

TEKIJÄT HAUSSA 

TANSSIPAIKAT RAVINTOLAT/KLUBIT/FESTARIT TOIMISTOT 

Lisää lippuriskejä (72 %) Parempi markkinointi-/oheismateriaali (47 %) Lisäpalveluiden kehittäminen (41 %) 

Enemmän esiintymistä illan aikana (59 %) Lisää lippuriskejä (40 %) Enemmän tuotekehitystä (36 %) 

Vähemmän volyymia (ääntä) (34 %) Enemmän tuotekehitystä (33 %) Ohjelmamyyjien palveluasenne (32 %) 

Parempi markkinointi-/oheismateriaali (28 %) Vähemmän volyymia (ääntä) (27 %) Ohjelmamyyjien ammattitaito (32 %) 

Tähtien aikaisemmat esiintymisajat (19 %) Enemmän esiintymistä illan aikana (27 %) Toimistojen suunnitteluvalmius (32 %) 

Ohjelmamyyjien palveluasenne (27 %) 

Näistä lähtökohdista yhtälö on 

erittäin haastava, vaikka toimistoissa 

ymmärretäänkin tanssipaikkojen 

huoli. Tietenkin toimistojen 

intressinä on se, että 

tanssipaikkoja on paljon ja ne 

pärjäävät tulevaisuudessakin. 

Toimistot ja niiden edustamat 

artistit ovat varmasti halukkaita 

tekemään osansa, mutta yksipuolinen 

riskin siirtäminen ei 

ole vastaus ongelmaan. Tässä 

tulisi olla mukana kaikkien alan 

toimijoiden – myös oman myyntinsä 

hoitavien esiintyjien sekä 

tanssienjärjestäjien, oli kyseessä 

sitten ry tai oy. 

Moni tanssipaikka on kehittänyt 

toimintaansa ja sopeutunut 

tilanteeseen, sekä markkinoiden 

muutoksiin. Niistä voi ottaa esimerkkiä 

katsoen samalla tulevaisuuteen. 

Yhdistysten haasteena 

on jatkossa löytää riittävästi päteviä 

henkilöitä, jotka kykenevät 

ja haluavat hoitaa tanssipaikkojen 

pyörittämistä osana varainhankintaa 

ja ry:n nimissä – asia 

kun ei suju enää vuosikymmenien 

rutiineja toistamalla. Tehtävä 

on haastava ja usein epäkiitollinen. 

Kutsumusta pitää olla. 

Toimistojen kannalta tulevaisuuden 

avaintekijöitä ovat oma 

tuotekehitys ja sopimusartistit, 

sekä riittävä tarjonnan määrä. 

Artistit, joiden nimi roikkuu monen 

toimiston listoilla, joutuvat 

pärjäämään omillaan. Tämä tarkoittaa 

myös sitä, että alallamme 

tapahtuu lisää yrityskauppoja, 

fuusioita, liittoutumisia ja lopettamisia. 

Toivon ja uskon, että 

se tarkoittaa asiakkaillemme 

myös laadukkaampaa palvelua 

ja uusia vetovoimaisia esiintyjiä. 

Mielenkiintoista on sekin, 

miten täytetään aukko, jonka 

markkinoilta lähivuosi-na (todennäköisesti) 

poistuvat noin 

kuusikymppiset ja paljon keikkailevat 

artistit jättävät. 

MARKKINOINTI 

TARKASTELUUN 

Voisiko tanssipaikkojen yhteisiä 

markkinointitoimenpiteitä 

kehittää Keinoja ja sisältöä, 

ostoyhteistyötä, palveluita, jne. 

Onko lipun hinnan korottaminen 

täysin pois suljettu vaihtoehto, 

jos siihen on selkeät perusteet, 

joita kuluttajakin ymmärtää 

Suomalaiset tanssilavat ovat toki 

ilmiönä ainutlaatuinen, mutta 

eivät yksittäinen irrallinen saareke, 

kun kuluttajien vapaa-ajasta 

ja rahoista kisailee yhä useampi 

harras-tus tai asia. 

Vastauksia kysymyksiin voi 

hakea ja kuulla vaikkapa Ikaalisissa, 

kun alan toimijoita kokoontuu 

sinne Lavakauden päättäjäiset 

tapahtumaan syyskuun 

alussa. Tarina siis jatkuu tämän 

lehden seuraavassa numerossa. 

Markku Laaksonen 

Melodia Oy:n tj ja Ohjelmatoimistojen 

liiton pj

SIMO SILMU 

YLEISÖN SUOSIKKI 

ISKELMÄ-FINLANDIA 

EINO GRÖNILLE 

Tapsan Tahtien yhteydessä 

myönnettävä Iskelmä-Finlandia 

tunnustuspalkinto 

on osoittautunut varsin 

hyväksi keksinnöksi itse tapahtuman 

kannalta. Asia on esillä 

varsin laajasti eri medioissa ja 

varsinkin tämän vuoden ennakkospekuloinnit 

toivat Iskelmä- 

Finlandialle entistä enemmän 

julkisuutta. 

Voidaan kaiketi sanoa, että tämän 

vuoden Iskelmä-Finlandia 

tunnustuspalkinto ja yleisöäänestyksen 

ykkössija muodostuivat 

tietyllä tapaa varsin Porikeskeiseksi. 

Näin siksi, että tunnustuksen 

saanut Eino Grön on 

kotoisin Porin Reposaaresta ja 

yleisön suosikiksi noussut nuori 

Simo Silmu taas asuu Porin kupeessa, 

Noormarkussa. 

- Vaikka asunkin tällä hetkellä 

Espoossa, niin kyllä minulla 

on edelleen siteitä Reposaareen. 

Veli asuu siellä ja kalastusmökkini 

sijaitsee myös Reposaaressa, 

Grön kertoo. 

Nokian kaupungin myöntämästä 

Iskelmä-Finlandia tunnustuspalkinnosta 

Eino Grön on 

innoissaan. 

- Ensimmäinen ajatus tunnustuksen 

myöntämisen jälkeen oli 

se, että ei ole mennyt viisikymmentä 

vuotta hukkaan. Olen to- 

ki saanut ennenkin tunnustusta 

esimerkiksi Syksyn Sävel-voiton 

myötä. Sehän tuli yleisöäänestyksen 

perusteella, ja yleisön 

tunnustushan on aina paikallaan 

ja hienoa, Eino Grön lisää. 

Artisti ottaa Iskelmä-Finlandian 

nimenomaan tunnustuksena, 

eikä näe siinä minkäänlaista kilpailua 

eri artistien kesken. Seppo 

Hovi oli henkilö, joka teki 

TEKSTI: JUHA LAHTI 

KUVAT: TONI LUND/ISKELMÄ 

JA JAANA VUORENPÄÄ 

valinnan tunnustuksen saajaksi. 

- Meille artisteille tapahtuma 

oli konsertti, jossa esiinnyimme, 

ja sen jälkeen ilmoitettiin 

tunnustuksen saaja. Se, että yksi 

henkilö tekee ratkaisun asian 

suhteen, on mielestäni täysin 

oikein, koska tällä henkilöllä 

on kuitenkin erittäin pitkä kokemus 

alalta ja näkemys eri artistien 

uraan kokonaisuutena, Eino 

Grön analysoi. 

Golfia vapaa-aikanaan harrastava 

Grön tekee kesäaikana noin 

kymmenen keikkaa kuukaudessa. 

Talvet artisti viettää ulkomailla 

lämpimissä olosuhteissa. 

KOKEMUS JA NUORUUS 

KOHTASIVAT 

Iskelmä-Finlandia yleisöäänestyksen 

voiton vei vasta uransa 

alkutaipaleella oleva, Yölintuorkesterin 

solistina itsensä läpi 

lyönyt Simo Silmu. Voittoa artisti 

kommentoi vaatimattomaan 

tapaansa. 

- Näin pääsi vahingossa käymään. 

No, kyllä kansa tietää. 

Tämä merkitsee minulle kovasti 

paljon, ja arvostan sitä yhtä paljon 

kuin varsinaisen tunnustuksen 

saamista, Silmu mainitsee. 

Simo Silmu on tullut tunnetuksi 

nimenomaan Yölintu-orkesterin 

laulusolistina, ei ehkä 

niinkään sooloartistina. Tämän 

myöntää mies itsekin. 

- Kyllä Yölintu on suuremmassa 

asemassa tämän saavutuksen 

suhteen. Eihän minulla 

oikeastaan edes ole äänitteiden 

lisäksi mitään soolouraa, Silmu 

kertoo. 

Musiikin ja keikkailun vastapainoksi 

Simo Silmu harrastaa 

vapaa-aikanaan ulkoilua ja vesijetin 

kanssa päristelyä. Myös 

ystävien kanssa tulee vietettyä 

paljon aikaa ja kuulemma puhutaan 

kaikesta muusta paitsi 

musiikista. 

Musiikin suhteen lähitulevaisuuden 

suunnitelmat ovat selvillä. 

- Uutta soololevyä aletaan 

varovasti suunnitella, ja ensimmäisiä 

maistiaisia siitä saadaan 

uskoakseni vielä tämän vuoden 

puolella. Yölintu puolestaan tekee 

syksyllä konserttikiertueen. 

Joulukuussa sitten aloitetaan 

kahden kuukauden talviloma, 

Silmu kertoo. 

TAPSAN TAHDIT 

TAVOITTEESEEN 

Hieman kehnosta säästä huolimatta 

tämän vuotinen Tapsan 

Tahdit keräsi tavoitellun kävijämäärän. 

- Noin 30 000 kävijää vieraili 

tapahtumassa, eli sama määrä 

kuin viime vuonna. Olen suhteellisen 

tyytyväinen tulokseen, 

kun ottaa huomioon, että sää ei 

Simo Silmu 

voitti Tapsan 

Tahtien ja 

Iskelmä-radion 

yhteistyössä järjestämän 

yleisöäänestyksen 

33%:lla annetuista 

14141 

äänestä. 

WWW.SUSEL.FI 

5 

tosiaankaan ollut paras mahdollinen 

ja tapahtuma oli nyt päivän 

lyhyempi kuin viime vuonna, toteaa 

toimikunnan puheenjohtaja 

Timo Pälä. 

Tänä vuonna tapahtumassa oli 

toteutettu sellainen muutos, että 

laulumusiikki ja tanssimusiikki 

oli erotettu toisistaan. 

- Tanssimusiikista päästiin 

nauttimaan tahtikadulla, ja 

ratkaisu tuntui olevan täysin 

oikeanlainen. Tätä ratkaisua 

tulemme kehittämään jatkossa 

edelleen, Pälä mainitsee. 

Jäähallissa siis järjestettiin 

Iskelmä-Finlandia tapahtuma. 

Myös päätöspäivän koko perheen 

Piknik keräsi paikalle 

kolmisentuhatta musiikin ystävää 

vesisateesta huolimatta. Se 

onkin Pälän mukaan yksi asia, 

mikä on ja pysyy myös tulevaisuudessa. 

• 

KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL 

KAUSTISELLA TANSSITIIN VIIKKO 

Tanssikansalle tarjoutui tämän vuoden Kaustinen Folk Music 

Festivaleilla nauttia tanssin huumasta kokonainen viikko. 

Edellisen vuoden festivaalien 

asiakastyytyväisyystutkimuksessa 

esille 

tullut festivaalivieraiden halu 

päästä nauttimaan illan päätteeksi 

tanssin pyörteistä, otettiin 

festivaalien järjestäjien toimesta 

tosissaan. Niinpä tänä kesänä 

TEKSTI: J-P JOUPPI, KUVAT: AKI JA ELINA PAAVOLA 

Katri-Helenan juhla-areenalla 

pidetty konsertti oli 

suuri yleisömenestys. 

tarjolla oli joka illan päätteeksi 

kunnon lavatanssit Kaustisen 

festivaaliareenan pyöreällä tanssilattialla. 

Varaslähtöperjantai heinäkuun 

kuudes päivä käynnisti tanssiputken, 

teeman ollessa rivitanssi 

ja countrymusiikki. Asiaan kuului 

myös rivitanssin opetusta ja 

opastusta, illan tanssi-isäntänä 

toimiessa kansanedustaja Mikko 

Alatalon. 

Festivaalien varsinaiset aloitustanssit 

lauantaina mentiin sitten 

Kaustislaisen Kaija Lustilan 

ja Menox-yhteen tahdeissa. 

Tanssikansa löysi välittömästi 

Areeman tanssilattian ja meno 

oli niin kuin illan teemaksi oli 

nimetty; Tule ja Puserra. 

Tanssiteema muuttui sitten 

sunnuntaina, kun vuoroon tuli 

perinteiset pelimannitanssit. 

Vanhan ajan tyyliin soittavat 

pelimannit istuivat keskellä 

tanssilattiaa ja tanssi tapahtui 

pelimannien ympärillä. Monelle 

pelimannitansseja ennen kokemattomalla 

idea oli hauska ja 

sai soiton kuulostamaan aivan 

erilaiselta, jotenkin läheisemmältä, 

kun akustinen musiikki 

soi tanssijoiden keskellä. 

Maanantai avasi salsasta pitäville 

aivan uuden kokemuksen, 

kun kuubalainen Septeto Nacional 

valtasi lavan ja pisti lanteet 

heilumaan. Perinteisesti jäyhät 

suomaiset saivat nyt kyytiä aivan 

eri malliin ja erityisesti nuoret 

näyttivät viehättyvän aidosta 

kuubalaisesta menosta. 

Tiistai oli sitten huippuartistien 

alkusoitto, kun Kaustisen 

Areenalle asteli illan päätteeksi 

Jani&Jetsetters. Huippuhyvä 

soundi ja hieno laulu valtasi 

Keski-Pohjalaisen kylän ja lava 

oli kirjaimellisesti pullollaan 

tanssijoita. 

Oik. esiintyjänä 

olleet 

Seminaarimäen 

mieslaulajat 

viihdyttämässä 

yleisöä. 

Alh. kuva 

Mukulamatinea 

konsertista. 

PERINNETTÄ JA 

HUIPPUESIINTYJIÄ 

Perinteet tulivat taas kunniaan 

keskiviikkona. Nyt oli vuorossa 

yökatrilli. Yökatrilli on vuodesta 

toiseen yksi Kaustisen suosituimpia 

tapahtumia, vaikka 

katrillia ei maassamme enää 

paljoakaan tanssita. Paikalla oli 

kuitenkin tanssiopettaja Antti 

Savilampi opastamassa ja näyttämässä 

katrillin saloja ja loppuyöstä 

homma sujuikin mallikkaasti 

kaikilta. 

Perinnelinja jatkui vielä torstaina 

jolloin Kaustisen vanhat 

Siltatanssit oli siirretty Areenalle. 

Maarit Peltoniemi orkestereineen 

kaivoi vanhan hyvän 

tunnelman esille tyylikkäällä 

laulullaan ja moni tanssija palasi 

ajassa taaksepäin, siihen kun 

meijerin sillalla pantiin jalalla 

koreasti. 

Perjantaina Areenan lavalle 

asteli sitten Charlies. Huippusuosittu 

suomenruotsalainen 

orkesteri houkutteli paikalla 

paljon ruotsinkielisen rannikkoseudun 

tanssijoita ja Areenan 

tanssilattia alkoi käydä liian pieneksi, 

vaikka yli 800 tanssijaa 

vetääkin. 

Loppuhuipennus koettiin sitten 

päätöslauantaina, Yölinnun 

ollessa tanssijoiden viihdyttäjänä. 

Ja mikä viihdyttäjä Simo 

Silmu kumppaneinaan onkaan. 

Valssit, tangot ja humpat seurasivat 

toisiaan ja oltiin jo pitkällä 

sunnuntain puolella, ennen kuin 

orkesteri vihdoin päästettiin, 

hienon keikan jälkeen, pois 

esiintymisareenalta. 

Kokkolalainen pariskunta 

Seppo ja Raija Pekonen jaksoivat 

tanssia läpi liki koko viikon 

ja he kiteyttivät Kaustisen tämän 

vuoden tanssiviikon osuvasti 

kommentillaan. 

-Olemme käyneet monta vuotta 

Kaustisen festivaaleilla, mutta 

tänä vuonna tanssi toi aivan 

uuden ulottuvuuden, kun itsekin 

pääsee tällä lailla osallistumaan 

tapahtumaan. Parasta tietysti oli 

se, että osallistuminen tapahtui 

tanssimalla. Toivottavasti tansseja 

on ensi vuoden festivaaleilla 

yhtä paljon, nauroi pariskunta 

Pekonen. 

Tanssia on todella ensi vuoden 

Kaustinen Folk Music Festivaleilla 

aivan yhtä paljon, sillä 

tanssi on tullut Kaustisen festivaaleille 

jäädäkseen. •

6 


TANGOKUNINKAALLISILLA NÄYTÖN PAIKKA 

TAVOITTEENA 

KESTOSUOSIKIN KRUUNU 


KUVAT: MATTI HAUTAMÄKI 

Tangokuningaskuntamme hallitsevat valtiaat Jenna Bågeberg ja Henri Stenroth 

ovat päässeet jo täyteen vauhtiin edustustehtäviensä parissa. Töitä pitääkin lähitulevaisuudessa 

tehdä valtava määrä, koska molempien tavoitteena on jatkaa 

laulajan uraa ammattimielessä myös kuninkuusvuoden jälkeen. Ja tehtävähän ei 

ole aivan helppo. 

Kontiolahdella asuva, 

18-vuotias Jenna Bågeberg 

on Pohjois- 

Karjalan tyttöjä. Viime vuonna 

prinsessan tittelin saaneen ja 

nyt siis kuningattareksi kruunatun 

neitokaisen rupattelu olikin 

murteen ansiosta varsin miellyttävää 

kuunneltavaa. Haastatteluhetkellä 

oli varsinaista artistin 

kenttätyötä, eli keikkailua takana 

vasta viikon verran, mutta ensituntuma 

työhön oli jo saatu. 

- Tosi hyvä tuntuma on jo nyt 

keikoilla. Tangokuningattaren 

tittelin voiton myötä tavoitteena 

oli keikat, ja nyt niitä sitten on, 

Jenna Bågeberg kertoo. 

Varmasti lähes kaikilla kuninkaallisilla 

on tavoitteena saada 

laulamisesta ammatti pidemmäksi 

aikaa. Tämä ei kuitenkaan 

ole helppo tavoite toteuttaa, sen 

olemme kaikki voineet huomata 

monien varsin hyvienkin artistien 

jäätyä kuninkuusvuoden 

TANSSIN HUUMAA TUURISSA 

MILJOONATANSSEISSA 

KARNEVAALITUNNELMAA 

jälkeen unholaan. Jenna Bågebergilla 

on ainakin aluksi tietyt 

asiat, joihin hän haluaa urallaan 

panostaa. 

- Pyrin erottumaan muista monipuolisuudellani. 

Laulan keikoillani 

aina yleisölle. Sellainen 

tietty palo musiikkiin minulla on 

aina ollut, kuningatar luettelee. 

Pelkästään hyvä laulusuoritus 

ei yksin riitä vakiinnuttamaan 

artistin asemaa tähtikatraassa, 

vaan niin monet muutkin asiat 

vaikuttavat lopputulokseen. 

Eikä laulajan työ olekaan ainoastaan 

keikoilla kiertämistä, 

vaan siihen kuuluu myös olennaisena 

osana oikeanlaisen julkisuuskuvan 

luominen median 

välityksellä, ja yleensäkin esillä 

oleminen. 

Levytykset ovat myös tärkeä 

elementti artistin tulevaisuuden 

perustaa rakennettaessa. Niinpä 

varsinkin kuninkuusvuonna julkaistavan 

ensilevyn materiaaliin 

kannattaakin panostaa ja sitä pitää 

miettiä tarkkaan. Jenna Bågebergin 

esikoisalbumi julkaistaan 

marraskuussa. 

- Levy tulee sisältämään sekä 

uusia iskelmiä että joitakin covereita. 

Mutta kauttaaltaan tanssittavaa 

musiikkia siellä on. Ja 

ennen pitkäsoiton julkaisua tulee 

toki ulos kaksi singleä, muun 

muassa ’Raju rakastaja’-tango, 

Bågeberg mainitsee. 

Tanssikoulu Bailabailan 

vauhdikas ja värikkäin 

asuin varustettu esitys sai 

yleisön otteeseensa Kyläkaupan 

piha-alueella. 

TEKSTI: PIRJO KAINU 

KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ 

Veljekset Keskisen Kyläkaupan alueella 

tapahtui taas, kun Miljoona Tanssit 

kokosivat jälleen järjestyksessään jo 

kolmannen kerran tanssin ja musiikin 

ystävät yhteen kesäkuun lopulla Tuuriin. 

Kaikki kaupassa kävijät pääsivät 

nauttimaan tanssin ja musiikin ihmeellisestä 

maailmasta. 

MUSIKAALISUUS 

PERINTÖNÄ 

Hallitseva tangokuningas, oululainen 

Henri Stenroth kertoo 

omien sanojensa mukaan olevansa 

rempseä ja huumorintajuinen 

kaveri. Pikkupojasta asti musiikin 

parissa touhunnut laulaja on 

perinyt musikaalisuutensa äidiltään, 

joka itsekin on hankkinut 

elantonsa ammattimuusikkona. 

Nyt yhtenä maamme työllistetyimpänä 

artistina Henri Stenroth 

on päässyt todelllisen tekemisen 

makuun ja ensituntumaa 

esiintymisiin on jo tullut. 

- Tangovuosi on lähtenyt liikkeelle 

loistavasti. Ihmisiltä on 

tullut paljon positiivista palautetta. 

Myös kritiikkiä olen saanut, 

ja pidänkin siitä, että asiat 

sanotaan suoraan, Stenroth kertoo. 

Jo nyt muutaman viikon keikkailun 

jälkeen Stenroth kertoo 

tehneensä tanssipaikoilla havainnon, 

jonka hän on myös 

ottanut huomioon esiintymisissään. 

- Ihmiset omaavat nykyään 

aivan loistavan tanssitaidon. 

Olenkin tehnyt ohjelmistostani 

erittäin kattavan niin, että se käsittää 

kaikki ne tanssilajit, jotka 

lavoilla tarvitaan. Ravintolakeikoille 

sitten saatankin tehdä 

vähän muutoksia ohjelmistooni 

niin, että saadaan enemmän biletystä 

mukaan, Stenroth mainitsee. 

Tangokuningas uskoo kovan 

työn tuottavan tulosta ja paikan 

ammattiartistina myös kuninkuusvuoden 

jälkeen. 

- Haluan tehdä kaikkeni musiikin 

eteen. Yhteistyö orkesterin 

kanssa on ensiarvoisen tärkeää 

ja kun se toimii niin se myös 

näkyy ja kuuluu, Henri Stenroth 

mainitsee. 

Jenna Bågebergin tapaan 

myös Henri Stenroth tulee julkaisemaan 

ensilevynsä tämän 

vuoden marraskuussa. Luvassa 

on monipuolista materiaalia tyylillisesti 

laidasta laitaan. 

Oulussa asuvan Stenrothin 

mieltä askarruttaa tällä hetkellä 

yksi asia, mutta siihenkin kaiketi 

on tulossa muutos lähiaikoina: 

- Oulusta on vähän pitkä matka 

keikoille, kun 85% keikoista on 

Jyväskylän eteläpuolella. Olenkin 

todennäköisesti asettumassa 

jossain vaiheessa asumaan johonkin 

sopivampaan paikkaan, 

Stenroth analysoi. • 

Tänä vuonna tapahtuma sisälsi 

lähes vuorokauden 

tanssia tauotta. Yleisötanssien 

välillä oli valmennusta 

Kyläkaupassa kävijöille, välillä 

taas kisattiin Jiven pohjoismaisesta 

mestaruudesta sekä Samban 

ja Salsan kyläkaupan mestaruudesta. 

Tuurissa näyttäisi 

olevan aina tuuria myös ilmojen 

suhteen, sillä tapahtumaa helli 

aurinko koko kesäkuisen lauantaipäivän. 

Mukana oli myös kaksi Suomen 

tunnetuimpiin salsakouluihin 

kuuluvaa tanssikoulua 

helsinkiläinen Tanssikoulu Baila 

Baila ja tamperelainen Salsa 

Pasion. Heidän huikeita esityksiään 

saatiin nähdä niin päivällä 

kuin illalla aina puolille öin 

saakka. Ilta huipentuikin Tans- 

sikoulu Baila Bailan huikeaan 

MidNight Show’un. Sen lisäksi 

molemmat tanssikoulut opettivat 

yleisölle Salsaa ja muita 

salsan sukuisia tansseja. 

Tansikilpailujen tuomaristo 

oli varsin arvovaltainen. Siihen 

kuuluivat koko kansan ikioma 

Marco Bjurström, Tanssii tähtien 

kanssa –ohjelmasta tuttu 

tuomari Merja Satulehto, Suomen 

Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja 

Carola Tuokko, itse valmennus- 

ja kilpailukokemusta

ISKELMÄPARAATI 2007 IKAALISISSA 

BILEMEININKIÄ JA 

PARITANSSIA 

Kerätessäni järjestäjien ja esiintyjien 

kommentteja tämänvuotisen, Ikaalisissa 

järjestetyn Iskelmäparaatin tiimoilta, 

en voinut välttyä siltä johtopäätökseltä, 

että tapahtuma on ollut jälleen varsin 

menestyksekäs kaikkien osapuolien 

näkökulmasta katsottuna. 

Iskelmäparaati järjestettiin 

nyt viidennen kerran ja kolmatta 

kertaa kaksipäiväisenä. 

Alun perin levy-yhtiöiden, 

ohjelmatoimistojen ja Ikaalisten 

Kylpylän yhteistyönä liikkeelle 

lähtenyt tapahtuma pyrkii tänä 

päivänä tuomaan esille uusia 

esiintyjiä sekä päivän kuumimmat 

nimet samassa tapahtumassa. 

- Sen lisäksi, että ohjelmatarjonta 

on varsin laaja, palvellaan 

tapahtumassa myös kahdenlaista 

yleisöä. Violetta on paikka 

niille, jotka haluavat nimenomaan 

tanssia, ja teltassa on 

sitten enemmänkin sellainen 

bilemeininki, ja sinne ihmiset 

tulevat etupäässä kuuntelemaan 

musiikkia, katsomaan esiintyjiä 

ja viettämään mukavaa yhdessäoloa, 

kertoo Iskelmän ohjelmapäällikkö 

Ari Ojala. 

Ojalan mukaan iskelmämusiikin 

taso Suomessa on noussut 

huomattavasti niiden seitsemän 

vuoden aikana, jotka hän on 

päässyt alaa näköalapaikalta 

seuraamaan. 

Matti ja Teppo Ruohonen 

olivat jo toista kertaa 

peräkkäin esiintymässä 

Iskelmäparaatissa. 

- Tuotantoihin satsataan tänä 

päivänä selvästi tosissaan. Iskelmä 

myös myy hyvin, koko 

ajan tulee uusia hienoja esittäjiä 

ja lisäksi vanhat konkarit sitten 

tekevät hyvää materiaalia mietitysti 

ja tyylikkäästi. Nykyään 

myös uskalletaan perustaa tanssiorkestereita 

ja olla bändejä, 

Ojala mainitsee. 

ESIINTYJÄT INNOISSAAN 

Jos oli Iskelmäparaatin teltassa 

parituhatpäisen yleisön keskuudessa 

hyvä meno ja tunnelma 

korkealla, sitä se oli myös esiintyjillä. 

Niin kokeneemmat nimet 

kuin myös nuoremmat artistit 

antoivat varauksettomasti kiitosta 

järjestelyistä kauttaaltaan 

sekä erityisesti siitä tunnelmasta, 

joka teltassa vallitsi. Kiireistä 

keikkakesää viettävät Matti ja 

Teppo olivat myös paikalla mutta 

eivät ensimmäistä kertaa. 

Jani & Jetsetters revittelivät 

Iskelmäparaatissa 

villiten yleisön rentoon 

meininkiin. 



- Meille tämä oli jo toinen 

kerta tässä tapahtumassa, joten 

se ei ollut enää siten uusi kokemus. 

Yhtä hyvä tunnelma oli 

nyt kuin viimeksikin, yleisö on 

tapahtumassa tosi hyvällä fiiliksellä 

mukana. Meillä on ’Pöytä 

täyteen’- levy alla, ja sieltä 

vedettiin paljon biisejä, Matti 

Ruohonen mainitsee. 

Veljekset veivät keikan läpi 

normaaliin tapaansa. 

- Sata lasissa ja pilkettä silmäkulmassa 

vedettiin, niin kuin 

aina. Sikäli tämä poikkesi tanssilavakeikasta, 

että nyt ei tarvinnut 

esittää kahta samantyyppistä 

kappaletta peräkkäin. Vedettiin 

menevämpää musaa, koska oli 

perjantai-ilta ja yleisöllä selvästi 

bailumeininki, Ruohonen lisää. 

Ensi vuonna 40-vuotistaiteilijajuhlaansa 

viettävä Markku 

Aro edusti Ruohosten tapaan 

Iskelmäparaatissa kokeneempaa 

artistikaartia. Myös hän antoi 

positiivista palautetta tapahtuman 

ilmapiiristä. 

- Niin hieno yleisö, että harvoin 

näkee. Tunnelma oli sellainen, 

että esitin vain kaksi hidasta 

kappaletta. Erityiskiitos hyvästä 

äänentoistosta, Aro kertoo. 

Markku Aro tekee tällä hetkellä 

15 – 18 keikkaa kuukaudessa. 

Syksyllä alkaa uuden levyn teko 

ja tulevana juhlavuotena saattaa 

artistin mukaan olla luvassa joitakin 

konserttiesiintymisiäkin. 

Iskelmäparaati toimi myös 

useiden artistien levynjulkaisufoorumina, 

sillä uutukaisensa tapahtumassa 

esittelivät niin Heli 

Ruotsalainen, Neljänsuora kuin 

Annika Eklundkin. TanssiViihde 

tavoitti ’Shanghain Valot’- 

kappaleella paikkansa artistieliitissä 

vakiinnuttaneen Eklundin 

keikkabussista matkalla pohjoiseen 

keikkakiertueelle. 

- Esiinnyimme Iskelmäparaatin 

teltassa, ja täytyy sanoa, että 

Oik. uutta levyään 

syksyllä 

työstämään 

aloittava 

Markku Aro 

sai yleisönsä 

vauhtiin. 

Alh. Annika 

Eklund Iskelmän 

ohjelmapäällikkö 

Ari 

Ojalan haastattelussa. 

se oli kyllä siihen mennessä kesän 

mukavin keikka. Kun ihmiset 

ovat paikalla kuuntelemassa 

musiikkia, on se minulle juuri 

oikea yleisö, Annika Eklund 

mainitsee. 

Neljännen pitkäsoittonsa nyt 

julkaissut Eklund ei normaalistikaan 

rakenna ohjelmistoaan 

mahdollisimman monipuolista 

tanssittavuutta silmällä pitäen, 

vaan pyrkii tavoittamaan kuulijansa 

muilla keinoin. 

- Vaikka tänä kesänä on ollut 

tanssilavakeikkoja tosi paljon, 

esitän kuitenkin hyvin paljon 

materiaalia juuri omilta levyiltäni. 

Uutukaiseltakin on jo 

mukana yhdeksän kappaletta 

keikkasetissäni, Annika Eklund 

kertoo. 

WWW.SUSEL.FI 

7 

JATKOA SEURAA 

Ainakin tämän vuotisten tuntemusten 

perusteella on Iskelmäparaatille 

luvassa jatkoa myös 

ensi vuonna, sen verran hyvää 

palautetta tapahtumasta on tihkunut. 

Jatkoa lupailee myös Ari 

Ojala. 

- Tämä on radiokanavamme 

kannalta erittäin tärkeä paikka 

kohdata sekä yleisöä että artisteja, 

Ojala mainitsee. 

Mitään suurisuuntaisia kasvusuunnitelmia 

tapahtumalle ei ole 

asetettu. 

- Samalta pohjalta jatketaan 

näillä näkymin myös ensi vuonna. 

Vaikka kasvattamisen varaa 

onkin, niin pidetään juttu edelleen 

kaksipäiväisenä ja kehitetään 

sitä siinä laajuudessa, Ojala 

kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. 

• 

Petteri Savikurki ja Kerttu Sakki vakiotanssinäytöksessä, jota 

juonsivat Merja Satulehto ja Marco Bjurström. 

TANSSII MARCON JA 

MERJAN KANSSA 

Marco Bjurström ja Merja Satulehto 

hauskuuttivat yleisöä 

tanssikilpailujen tuomaroinnin 

lisäksi monipuolisesti iltapäivän 

ja illan aikana. Merja kertoi 

yleisölle vakiotansseista samalla 

kun joensuulainen tanssipari 

Petteri Savikurki – Kerttu 

Sakki tanssivat kyseisiä tansseja. 

Marco ja Merja opettivat 

myös hauskaa ja vauhdikasta 

tanssia nimeltään Hustle, jossa 

yleisön lanteet pistettiin keinumaan 

ja heilumaan. 

TANSSIN HUUMAA 

JA BILETYSTÄ 

AAMU KAHTEEN 

Yleisötansseja tanssittiin kolmen 

orkesterin tahdittamina. 

Viihdyttäjä 2007 –tittelin voittanut 

orkesteri Sinitaivas tahditti 

Kyläkaupan väkeä päivällä ja alkuillasta. 

Tuo nuorista salskeista 

miehistä koostuva bändi kyllä 

sai yleisön jalat vipattamaan. 

Mukana oli myös muutaman 

vuoden tauolta palannut Susanna 

Heikki & Karavaani. Yleisö 

otti uudistuneen Susannan vastaan 

todella lämmöllä ja kehui 

kovasti Susannan ammattitaitoa 

sekä ohjelmistoa. Illan elävän 

musiikillisen puolen päätti vuoden 

2002 tangokuningatar Johanna 

Pakonen & Omenapuu 

takuuvarmalla ja vauhdikkaalla 

ohjelmistollaan. • 

runsaasti omaava Martti Lång 

sekä seuratanssivalmentaja Kati 

Grönroos. Kilpailijat olivat 

hyvin tyytyväisiä saamaansa 

palautteeseen paikan päällä. 

Jiven pohjoismaiden mestaruuden 

avoimessa luokassa 

vei pari Timo Arstila – Anne 

Jänkälä. Sama pari voitti myös 

salsan Kyläkaupan mestaruuden 

avoimessa luokassa. 50-sarjan 

jiven ja samban mestaruudet vei 

ylivoimaisesti pari Kauko Heik- 

kilä – Anneli Arkko. Avoimen 

luokan samban mestaruuden 

voitti pari Kauko Heikkilä – Anneli 

Arkko sekä salsa 50-sarjan 

mestaruuden pari Raimo Välimäki 

– Anna-Liisa Nyqvist. 

Vas. Merja Satulehto ja 

Marco Bjurström opettamassa 

Hustle -tanssia 

yleisölle . Oik. Susanna 

Heikki & Karavaani 

orkesteri esiintymässä 

ja ylh. oik. tangokuningatar 

2002 Johanna 

Pakonen.

KatuGallup / Marianne Krause 

SEINÄJOEN 2007 

TANGOMARKKINOILLA 

Eero, Helsinki: 

Mikä oli parasta 

- Atria-hallin tanssit. 

Puuttuiko mitään 

- Ei nyt tule mieleen. 

Voisitko tulla uudelleen 

- Kyllä, siinä tapauksessa, että 

etukäteen tiedossa olisi hyvä 

porukka. 

8 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 VIHREÄT NIITYT -ISKELMÄVIIKKO 

SATEISILLA NIITYILLÄ 

VIERAILI 32 000 KÄVIJÄÄ 

KUVAT: TUOMAS JA JAAKKO 

LUUKKONEN 

Kyllikki, Seinäjoki: 

Mikä oli Tangomarkkinoissa 

parasta 

- Loistava valikoima hyviä 

artisteja lyhyessä ajassa! 

Puutteita en havainnut. Kesäfestivaalit 

ovat aina säiden 

armoilla. 

Oletko Tangokadulla ensi 

vuonna 

- Kyllä olen, varsinkin, kun 

läheltä on helppo tähän tulla 

Heikki, Porvoo: 

Mikä oli Tangomarkkinoilla 

parasta 

- Se, että tangoa soitettiin paljon, 

sai tanssia riittävästi! 

Jäikö mitään puuttumaan 

- Suihkuja kaipasin… Valtavan 

hyvä fiilis perjantain ja lauantain 

tansseissa, kyllä kannatti 

osallistua! Väliajallakin pääsi 

tanssimaan. 

Voisitko tulla uudelleen 

- Kyllä, sekä tanssimaan, katsomaan, 

että kisaamaankin! 

Timo, Espoo: 

Paras asia Tangomarkkinoilla 

- Tangoa oli paljon, joka oli 

hyvä asia, eikä se kyllästyttänyt, 

koska tunnelma oli niin 

hyvä, nimenomaan tangon 

tanssimiseen. 

Herättikö mikään huomiotasi 

- Aika tasaisen hyvä paketti. 

Simo Silmu laulamassa Evaa 

heti aluksi, alusta pitäen tuli 

hyvä tunnelma. 

Tuletko uudestaan 

- Olen ehdottomasti paikalla ensi vuonna! 

Tarja ja Jouni, Ulvila: 

Miksi käyt Tangomarkkinoilla 

- Yleisen juhlatunnelman vuoksi. / T 

- Tunnelman vuoksi. / J 

Mikä mietitytti 

- Ehkä Tangokadun hinta ja päivä- ja iltalippujen yhdistyminen. 

/ T 

- Olisi ehkä parempi vähän vapauttaa myyntipaikkoja, muillekin 

kuin atrialle ja muikkukauppiaille... En tiedä onko hinnat liian 

kovat vai säännöt Tietty ilmaistapahtumaa saisi olla enempi./ J 

Markkinoiden kohokohta 

- Janne Kataja jäi mieleen! / T 

- Naisväen pingviinitanssi... ja Matti nykäs sou. / J 

Tuleeko käytyä uudelleen 

- Kyllä tulee, matkailuautolla oltiin tällä kertaa. Varmasti, ihan 

yleisen tunnelman vuoksi. / T 

- Kyllä tulee. / J 

KUVA: TOMMI AALTONEN 

Rakkaimmat Tangot Esko Rahkosen muistolle 

-konsertissa esiintyi useita nimekkäitä artisteja. 

Jo yhdeksännen kerran järjestetyillä 

Vihreät Niityt 

- iskelmäviikolla Kiuruvedellä 

ohjelmisto oli tänä vuonna 

entistäkin korkeatasoisempi. 

TV2:n läsnäolo ja merkittävä 

panostus ryhditti ohjelmistoa 

entisestään. Viiden päivän ja neljän 

yön aikana kuuliin yhteensä 

15 konserttia, tanssittiin kuudet 

tanssit ja nautittiin suomalaisen 

iskelmän helmistä. 

Tapahtumassa koettiin ensimmäisen 

kerran kovien sateiden 

vaikutus. Niittyjen taiteellisen 

johtajan Reijo Gladin mukaan 

vesisade verotti ainakin 8 000 

kävijää, jonka vaikutus rahallisesti 

on arviolta 200 000 euroa. 

Vihreiden Niittyjen kävijämäärä 

oli keskiviikon ja torstain 

suhteen selvässä kasvussa, mutta 

voimakkaat sateet rauhoittivat 

tilannetta normaaliksi. Sateesta 

huolimatta Iskelmäviikolla oli, 

oheistapahtumat mukaan lukien, 

yli 32 000 vierasta. 

Merkittävimpiä konsertteja 

Idols tähti ja 

Euroviisuedustajanakin 

Suomea maailman 

kartalle 

tuonut Hanna 

Pakarinen 

täytti faniensa 

odotukset, sillä 

heistä koostuvat 

nimmarijonot 

olivat Hannan 

keikan jälkeen 

melkoiset. Jokainen 

fani sai 

kuitenkin lopulta 

halumansa 

eli nimmarin ja 

ystävällisen hymyn 

hyväntuuliselta 

Hannalta. 

olivat ”Kuin silloin ennen” Toivo 

Kärki-konsertti, jossa kuultiin 

Kärjen tunnettuja ja vähemmän 

tunnettuja sävelmiä, sekä 

kaksi ennen julkaisematonta 

sota-aikaista kappaletta. 

Eniten mielenkiintoa herätti 

Esko Rahkosen muistokonsertti, 

jossa tunteet purkautuivat 

yli 6 000 kävijän silmistä. Myös 

Matti Eskon nimitys Vihreiden 

Niittyjen toiseksi Iskelmäikoniksi 

hänen juhlakonserttinsa 

aikana liikutti yleisöä. 

Einin vauhdikas Estradilla 30 

-vuotta konsertti/-show yhdessä 

Avenue 7 orkesterinsa kanssa sai 

yleisön punttiin vipinää. Vierailevana 

solistina konsertissa 

esiintyi lisäksi Taiska. 

Lavalle nousi paljon muitakin 

suomalaisen musiikkimaailman 

kuumia ykkösnimiä. Yleisöä 

viihdyttivät mm. Mamba, Hanna 

Pakarinen ja Laura Voutilainen 

sekä aina niin iki-ihana 

Katri-Helena. 

SUOMENHEVONEN NOUSI 

KUNNIAAN VIHREILLÄ 

NIITYILLÄ 

Einin 30-vuotisjuhlakonsertti 

koostui hänen 

hiteistään vuosien varrelta 

ja mukana oli toki myös uudempaa 

tuotantoa. Konsertti 

taltioitiin TV2:n toimesta. 

Pitkän linjan peliporukka Eki 

Jantunen ja Mutkattomat esiintyivät 

kahdesti tapahtumassa. 

He olivat paneutuneet musiikillisesti 

kahteen merkittävään 

aiheeseen: suomalaisen metsän 

jätkäkulttuuriin sekä 100-vuotistaan 

juhlivaan suomenhevoseen. 

Mutkattomien solisti ja mm. 

yli 8 vuotta aktiivisesti tv-ja 

radiomaailmassa toiminut Eki 

Jantunen pitää Vihreiden Niittyjen 

tunnelmaa erityisenä. 

-Kyllä Niittyjen tunnelma on 

ehdottomasti mieliinjäävän ainutlaatuinen. 

Loistava yleisö ja 

asiaansa todellisella lämmöllä 

paneutunut järjestelyväki pistävät 

pelin sellaiseksi, että kyllä 

siinä kokeneempikin konkari 

lämpenee. 

Suomenhevonen-konsertissa 

lauantaina 14.7. yleisö eli 

vahvasti juhlien taiteellisen 

johtajan Reijo Gladin osuvin 

johdatteluin, heppalaulujen ja 

mm. Riitta Väisäsen ja Klaus 

Thomassonin vetämän paneelin 

lumoissa. 

Konsertissa mentiin kattava 

läpileikkaus maamme hevosaiheisista 

lauluista, joista Eki ja 

Mutkattomat ovat levyttäneet 

valtaosan. Hevosmiesten polkka, 

Rahalla saa ja hevosella pääsee, 

Mennään vossikalla ja mm. Aaveratsastajat 

soivat tuhatpäiselle 

yleisölle hyvinkin vastaanottavasti. 

Konsertissa esiintyivät 

myös Toivo Kärki-kilpailun 

voittaneet Hanna Hirvonen ja 

Virpi Piippo. 

TANSSINOPETUSTA 

HUIPPUOPETTAJIEN 

OHJAUKSESSA 

Vihreät Niityt Tanssileiri järjestettiin 

jälleen kerran tapahtuman 

yhteydessä. Tanssileirin käytännön 

järjestelyistä huolehti paikallinen 

Tanssiseura Ylä-Savon 

Vuskarit. 

Leiri oli mahtava menestys, 

sillä kursseille osallistui mittavat 

218 henkilöä eri puolilta 

Suomea. Salit notkuivat, kun 

Jari Aaltonen ja Kati Koivisto 

sekä Tommi ja Pirjo Koivula 

opettivat tanssinsaloja. 

Opettajilta ja kurssilaisilta on 

tullut vielä jälkeenpäinkin paljon 

myönteistä palautetta leirin 

järjestelyistä. 

ENSI VUONNA 

10-VUOTISJUHLA 

Vihreillä Niityillä on vahva arvopohja, 

jonka pohjalle ensi 

vuoden kymmenvuotisjuhlaa on 

helppo rakentaa. Tapahtumalla 

on hyvä maine ja ylikonstaapeli 

Terho Nousiaisen mukaan tänäkään 

vuonna ei päivien aikana 

tehty yhtään rikosilmoitusta, eikä 

edes juopumuspidätystä! 

Reijo Gladin mukaan, tulevaisuuden 

tavoitteena on saattaa 

Iskelmäviikko valtion kulttuurituen 

piiriin. Teema, johon 

eduskunnan varapuhemies, 

maakunnan oma mies Seppo 

Kääriäinen avajaispuheessaan 

tarttui vaatien kulttuuritukien 

uudelleen arviointia.•

PALVELUKSESSANNE 

TANSSI-ISÄNNÄT JA -EMÄNNÄT 

Keski-Suomen ainoat tanssi-isännät ja –emännät huolehtivat 

tanssijoista, orkesterista ja yleisestä tunnelmasta hankasalmelaisessa 

Lomakeskus Revontulessa. Vuosi sitten käynnistetty 

kokeilu on osoittautunut toimivaksi, ja sama tahti 

jatkuu alkavana tanssisyksynä. 

TEKSTI: TUIJA MANNINEN, KUVA; JUKKA MUSTONEN 

Revontulen tanssiemäntä Eeva Sirkiä esittää tanssiinkutsun, 

josta ei voi kieltäytyä. 

Hankasalmelainen Lomakeskus 

Revontuli 

lanseerasi viime syksynä 

tanssijoille tarkoitetun uuden 

palvelun, kun se pestasi tanssiiltoihin 

avuksi joukon tanssiisäntiä 

ja –emäntiä. 

- Oma henkilökuntamme ei 

tanssi, eikä meillä välttämättä 

ole kaikkea tietoa siitä, miten 

asioiden pitäisi tanssisalissa olla, 

kuten onko taukomusiikki tanssittavaa. 

Henkilökunta ei myös 

ehdi näkemään, missä parketin 

puolella mennään. Tanssi-isännyyttä 

lähdettiin kehittelemään 

toimitusjohtajamme Valkaman 

Tiian ideasta. Tanssi on kuitenkin 

liikuntaharrastus, ja ihmiset 

tykkäävät panostaa siihen, Revontulen 

kanta-asiakasklubin 

isäntä Jukka Mustonen kertoo. 

Isäntiä ja emäntiä etsittiin Revontuli-klubilaisten 

joukosta. 

Tehtävään löytyi puolisen tusinaa 

innokasta tanssinharrastajaa. 

- Halusimme tähän ihmisiä, 

joille tanssi on kiva harrastus. 

Saimme kasaan sopivan kokoisen 

ja mukavan porukan eriikäisiä 

miehiä ja naisia. Se yllätti, 

että saimme ryhmän kerralla 

kokoon, eikä isäntiä tarvinnut 

alkaa etsiä muuta kautta. Isännät 

ja emännät ovat ottaneet paikan 

omakseen ja saaneet hyvän 

hengen aikaiseksi, Mustonen 

sanoo. 

Tanssi-isännyydestä ei makseta 

palkkaa, mutta isännät ja 

emännät saavat tiettyjä etuja, 

kuten vapaan sisäänpääsyn sekä 

ruokailun. Vuodenvaihteessa 

isäntäporukassa tapahtui muutoksia, 

kun yksi pari jättäytyi 

pois ja uusia kasvoja tuli remmiin 

mukaan. 

- Mukana olevat nuoret naiset 

ovat meille rikkaus, ja se kuvastaa 

tanssinharrastajien nykyistä 

ikärakennetta. Vielä pitäisi saada 

nuoria miehiä tanssipaikoille. 

Pojilla voi olla korkea kynnys 

lähteä harjoittelemaan, mutta ei 

kukaan ole seppä syntyessään. 

Monille nuorille miehille tanssista 

on kuitenkin tullut harrastus 

tyttöystävän kautta. 

HYVÄ TUNNELMA 

VÄLITTYY KAIKILLE 

Uuden palvelun mukana Revontulessa 

kehitettiin myös talon 

tanssitoimintaa. Tanssijoille 

saatiin vesipiste ja salin puolelle 

nimetyt seinustat miehille ja naisille. 

Jukka Mustosen mukaan 

tanssi-isännillä ja –emännillä on 

merkitystä tunnelman luomisessa. 

Siihen kun vaikuttavat musiikin 

voimakkuus, valaistus sekä 

olennaisesti parketin luisto. 

Heidän tehtäviinsä kuuluu 

tietenkin tanssittaminen. Tanssi-isännät 

ja –emännät ovat roolissaan 

myös asiakaspalvelijoita 

ja toimivat linkkinä tanssijoiden 

ja talon henkilökunnan välillä. 

Mustosen mukaan palautteen 

saanti asiakkailta on hankalaa, 

sillä he eivät juuri kirjoittele 

mielipiteitään lomakkeille. Hän 

kokee, että tanssi-isännille on 

helpompaa antaa risuja ja ruusuja. 

- He auttavat myös orkesteria, 

sillä myös soittajat ovat meille 

asiakkaita. Isännät pyrkivät luomaan 

puitteet, jotta orkesterin 

olisi mahdollisimman helppo 

tehdä työtään. Kun orkesteri 

viihtyy, he tulevat tänne mielellään 

uudelleen. Ja kun soittajista 

on mukavaa olla töissä, se näkyy 

myös yleisölle, Mustonen 

sanoo. 

Parin viime vuoden aikana 

perinteinen suomalainen tanssikulttuuri 

on ollut kovassa nousukiidossa 

muun muassa television 

tanssiohjelmien innoittamana. 

Revontulessa on parin talven 

aikana järjestetty tanssikursseja, 

jotka ovat houkutelleet uusia ihmisiä 

tanssin pariin. 

Mustonen on myös nähnyt 

törmäyksen aktiivitanssijoiden 

ja niin sanottujen seuraa hakevien 

tanssijoiden kesken. 

- Ihmiset lähtevät tanssimaan 

eri tarpeista. Toiset ylläpitävät 

omaa harrastustaan, toiset hakevat 

seuraa ja viihtyvyyttä. 

Lavoilla on olemassa tietty eti- 

WWW.SUSEL.FI 

9 

ketti, ja olisi hyvä, jos kaikkien 

kesken löytyisi ymmärrystä ja 

joustavuutta. Silloin kaikilla olisi 

mukava ilta. Sitä paitsi tanssi 

on hyvä syy ottaa toinen lähelle, 

Mustonen huomauttaa. 

Hän kehottaa aktiivisia tanssijoita 

hakemaan parketille muitakin 

kuin oman tanssiseuran 

kavereita ja siten saamaan uusia 

harrastajia tanssien pyörteisiin. 

Ensimmäisen kappaleen aikana 

ei kannata mainita tanssikurssille 

menoa, sillä se voi antaa 

väärän signaalin. Kannustaa toki 

saa. 

- Oikealla, ystävällisellä tavalla 

kerrottu tieto lisää keskinäistä 

ymmärrystä ja hyvää ilmapiiriä. 

Pieni positiivinen sana kaverille 

herättää varmasti hänen mielenkiinnon 

uuteen harrastukseen ja 

valaa uskoa omiin oppimismahdollisuuksiin. 

Tytöt, huomatkaa 

ne pojat, jotka ovat tanssipaikalla 

fiilistelemässä esimerkiksi 

Yölinnun keikalla. Sieltä saattaisi 

löytyä innokkaitakin oppijoita, 

Mustonen vinkkaa. •

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• 

•TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT• 

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski 

GSM 040 505 2507 

E-mail: dancestopoy@pp.inet. 

10 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 PAULA KOIVUNIEMELLÄ 

UUSIUTUMINEN ON 


MENESTYKSEN AVAIN 


VAUHTI PÄÄLLÄ 

KUVAT: JUKKA LEHTINEN 

Maassamme on muutamia kokeneita iskelmämusiikin artisteja, joiden suosio on 

ja pysyy siitä huolimatta, että koko ajan alalle on tulossa uusia lahjakkaita kykyjä. 

Ja sitten on lisäksi joitakin harvoja taiteilijoita, jotka vielä vuosikymmeniä kestäneen 

uran jälkeenkin pystyvät täydellisesti uudistumaan niin laulajana kuin esiintyjänäkin. 

Yksi tällainen on Paula Koivuniemi. 

TERVETULOA TUTUSTUMAAN! 

www.dancestop. 

Alemana Dance Center, PORI 

puh. 02-5480 759, fax 02-5481 077 

laaja ja laadukas valikoima 

tanssikenkiä, tanssiasuja 

ja muita alan tuotteita! 

tilaa esittely tilaisuuksiisi, 

soita puh. 0400 591 646 

tai sähköpostitse 

alemana@co.inet.fi 

Alemana Dance Center, JKL 

puh./fax 014-612 488 

katso liikkeidemme 

tarkemmat aukioloajat 

ja yhteystiedot 

nettisivustoltamme! 

TUTUSTU tuotteisiin 

www.alemana.fi 

Kaikkihan sen tietävät, 

että Paula Koivuniemelle 

tuli tänä vuonna 

kuusikymppiä mittariin. Juhlat 

siis olivat sen mukaiset, vai 

- En oikeastaan viettänyt 

merkkipäivääni. Ohitin sen, 

Koivuniemi kuittaa kuin ohimennen. 

Syynä tähän on se, että artistilla 

on ollut lähiaikoina toinenkin 

merkkipaalu, kun ’Perhonen’- 

kappaleen julkaisemisesta tuli 

viime vuonna kuluneeksi neljäkymmentä 

vuotta. 

- Viime vuonna vietettiin 40- 

vuotistaiteilijajuhlaa, siksi tänä 

vuonna otettiin vähän rauhallisemmin, 

Paula Koivuniemi 

lisää. 

Neljäkymmentä vuotta on pitkä 

aika kiertää maamme tanssilavoja 

ja ravintoloita, varsinkin 

kun suosio on ollut koko leen ajan kovaa luokkaa. 

- Silloin kun pitää työstään 

ja satsaa siihen, niin onnistuu 

tekemisissään. Minä rakastan 

työtäni. Tunnen olevani oikealla 

alalla, artisti avaa menstymisen- 

taipasä 

saloja. 

Esiintymistilanne ja ihmisten 

eteen astuminen on edelleen 

sellainen tilanne, joka saa kokeneen 

Paula Koivuniemen edel- 

leen syttymään. 

- Kun astun lavalle ja näen ne 

ihmiset, niin kaikki muu sulkeutuu. 

Ei ole muuta kuin juuri se 

esiintymistilanne. Jos minulla 

on jotakin omia huolia, en tosiaankaan 

näytä niitä lavalla esiin- 

tyessäni, Koivuniemi kertoo. 

Muutamien muiden kokeneempien 

laulajiemme tavoin 

“ 

Silloin kun pitää 

työstään ja satsaa 

siihen, niin onnistuu 

tekemisissään. 

Minä rakastan työtäni. 

“ 

Koivuniemikin on saanut silloin 

alkuvaiheessa luoda uraansa 

rauhassa. Levyjä ei julkaistu 

samaan tahtiin kuin nykyään, 

ja jos pääsi levylaulajaksi, niin 

melko varmasti kappaleet myös 

soivat paljon muun muassa radiossa. 

Myös tanssipaikkakulttuuri 

oli silloin hieman erilaista, 

kun tanssilavoja oli kymmenkertainen 

määrä nykyiseen 

verrattuna, ja tansseissa käytiin 

varsin innokkaasti. 

ISOILLE ESTRADEILLE 

Tällä hetkellä Paula Koivuniemi 

on jättänyt tanssilavakeikat 

vähemmälle, ja kesä on vierähtänyt 

isommissa tapahtumissa 

esiintyen. 

- Kesäshow 2007 on kiertänyt 

lähinnä erilaisilla kesäfestareilla. 

Myös joillakin rock-festivaaleilla 

olen esiintynyt, laulaja kertoo 

tämän hetken tekemisistään. 

Paula Koivuniemen kanssa 

keikoilla kiertää 9-miehinen 

orkesteri, jota johtaa hänen tämänhetkinen 

tuottajansa, Mika 

Toivanen. Kokoonpanoon kuuluu 

muun muassa kaksi koske- 

tinsoittajaa, kaksi kitaristia sekä 

puhaltimet. Puolentoista tunnin 

shown materiaali on sovitettu 

rock-henkisesti, jolloin myös 

esiintymiset rock-festareilla 

ovat mahdollisia. 

-Kun varsinkin kitaristit 

- joista muuten 

toinen soittaa myös 

Leningrad 

Cowboysissa 

- ovat 

taustaltaan rocktyylisiä 

soittajia, 

on sovituksista 

tullut väkisinkin 

vähän rokahtavia, 

Koivuniemi mainitsee. 

Mutta eivät kappaleiden 

sovitukset 

mitenkään kiveen hakattuja 

ole siinä mielessä, 

etteikö niissäkin olisi elävyyttä 

varsinkin esiintymistilanteessa. 

- Kyllä etenkin hittibiisit ovat 

joka keikalla hieman erilaisia, 

koska yleisökin on aina erilaista 

eri paikoissa. Kaiken kaikkiaan 

on ollut aivan mahtava juttu laajentaa 

esiintymistä festareille, ja 

ihmisetkin ovat ottaneet tämän 

jutun tosi hienosti, Koivuniemi 

analysoi. 

TYÖ VIE MUKANAAN 

Maamme varsin rajallisilla markkinoilla 

pitää elantonsa iskelmämusiikilla 

ansaitsevan tehdä 

koko ajan hurjasti työtä leipänsä 

eteen. Huipulle pääseminen kun 

on niin kovan työn takana, mutta 

sieltä alas tuleminen sujuukin jo 

sitten varsin sutjakkaasti, mikäli 

ote pääsee herpaantumaan. Pyrkijöitä 

alalle on koko ajan paljon, 

mutta vain pieni osa heistä 

päätyy kestosuosikiksi. Paula 

Koivuniemen kokemuksella 

löytyy myös muutama vinkki 

uusille yrittäjille. 

- Karismaattiset laulajat pääsevät 

kyllä esille. Ja erilainen 

ääni on hyvä valtti, se on ollut 

minunkin etuni tässä työssä. 

Suomessa pitää tosissaan satsata 

tähän alaan, pitää uusiutua koko 

ajan. Laulajan työ vie muka- 

“ 

Huipulle pääseminen 

kun on niin 

kovan työn takana, 

mutta sieltä alas 

tuleminen sujuukin 

jo sitten varsin 

sutjakkaasti, mikäli 

ote pääsee herpaantumaan. 

“ 

naan, ja sen pitää antaakin viedä, 

artisti mainitsee. 

Verratessaan nykypäivän menoa 

oman uransa alkuaikoihin, 

on Koivuniemellä pieni varoituksen 

sana sanottavanaan uusille 

artisteille. 

- Nykyään on helpompi päästä 

esille ja ollaan heti julkisuudessa. 

Silloin ei saa nousta homma 

päähän, vaan työtä on tehtävä 

nöyrästi ja on oltava vaatimaton, 

Koivuniemi kertoo. 

Paula Koivuniemen uralle 

mahtuu myös varsin mittava 

määrä äänitteitä ja laulaja työskentelee 

parhaillaankin studiossa 

uuden levynsä parissa. Marraskuussa 

on tarkoitus julkaista 

Paula Koivuniemen seuraava 

pitkäsoitto, nimeltään ’Timantti’. 

Liekö nimi enne levymyynnin 

suhteen •




MUUSIKON POIKA 

MIKKO SILTALALLA LEVYTYSPROJEKTI MENOSSA 

Mikko Siltalan kappale ’Jos meillä 

huomista ei ois’ on soinut varsin kiitettävässä 

määrin radiossa. Niinpä 

on vähintään oikeutettua odottaa tälle 

pienoiseksi hitiksikin muodostuneelle 

kappaleelle myös jatkoa. Näin on tosiaan 

tapahtumassakin, silä syksyllä on 

suunnitelmien mukaan nautittavissa 

ensimmäiset makuelämykset miehen 

ensimmäiseltä pitkäsoitolta. 

- ’Jos meillä huomista ei ois’- 

kappale on omakustanne ja sen 

jatkumoa tämä levytysprojekti 

nyt on. Toki tuon ensisinglen 

jälkeen on julkaistu kaksi muutakin 

biisiä, Mikko Siltala mainitsee. 

Tähänastiset singlejulkaisut 

ovat sisältäneet pitkälti iskelmällisiä 

piirteitä. Ensimmäisen pitkäsoiton 

materiaali tulee oleman 

kuitenkin hieman reippaampaa 

poljentoa, eikä ihan perinteistä 

tanssi-/iskemämusiikkia ole luvassa. 

Tähän on Siltalalla kuitenkin 

omat perustelunsa. 

- Mielstäni olisi hyvä saada 

nuorempia ihmisiä käymään 

enemmän tanssipaikoilla ja tutustumaan 

niiden tunnelmaan. 

Ehkä juuri tämä minun musiikkini 

auttaa siihen. Uuden levyn 

materiaalista kyllä ainakin 

puolet toimii suoraan tanssipaikoillakin, 

loput menee ehkä 

vähän rokimmaksi, Siltala analysoi. 

Miehen keikkapaikat ovat tällä 

hetkellä lähinnä ravintolat ja 

yksityistilaisuudet sekä laivat. 

Ohjelmisto on rakennettu kohdeyleisön 

mukaan, ja niinpä perinteistä 

tanssimusiikkia ei kovin 

paljon ohjelmistosta löydy. 

- Joissakin yksityistilaisuuksissa 

on toki perinteistäkin tanssimusiikkia 

soitettu, mutta olen 

huomannut sen, että kyllä tällainen 

soittamamme menomusakin 

kelpaa tanssiporukalle, Mikko 

Siltala heittää. 

MONIPUOLISUUTTA 

Mikko Siltala ei ole heittänyt 

tulevaisuuttaan yhden kortin 

varaan. Nyt 28-vuotias mies on 

ollut radiossa mukana 15-vuotiaasta 

lähtien. Keikoilla Siltala 

on käynyt jo kymmenen vuotta. 

Myös musikaalirooleja ja teatteria 

on tullut jo kokeiltua, eikä 

koulutuskaan ole kokonaan 

unohtunut. 

- Olen valmistunut tuotantopuolen 

medianomiksi Tampereen 

ammattikorkeakoulusta, 

Siltala mainitsee. 

- Kun koulut loppuivat vuonna 

2004, niin sen jälkeen olen satsannut 

musiikkiin. Se tuleekin 

olemaan pääasia lähitulevaisuudessa, 

ja katsotaan sitten, mihin 

asti kortit riittävät, Siltala kertoo 

MONIPUOLINEN MUSIIKKIMIES 

Nummelalaisen Antti Raiskin, 30, uusimmalla 

albumilla kuullaan niin lattarivaikutteita 

kuin ajatuksia isyydestäkin 

Antti Raiskin elämässä 

on tapahtunut paljon 

sitten vuoden 2000, 

jolloin hänet kruunattiin tangokuninkaaksi. 

Voittovuosi esitettiin 

perinteistä tanssimusiikkia, 

mutta sitten linjaa muutettiin 

popimmaksi. 

– Ensimmäinen 

albumini oli pitkälti 

valmiiksi rakennettu. 

Toinen levyni 

ilmestyi viisi vuotta 

myöhemmin, ja sen 

linja oli ehkä liiankin 

rankka. Kokeilin 

rajojani ja testasin 

mihin pystyn, 

Antti muistelee. 

Tämän vuoden 

maaliskuussa julkaistulla 

kolmannella 

pitkäsoitolla 

Matkaaja nummelalainen 

laulaja on alkanut 

löytää musiikillista 

minäänsä. 

– Matkaaja sisältää 

nuorekkaita perusiskelmiä. 

Sen on 

tuottanut Munckin 

Pete, ja hänen kädenjälkensä 

kyllä tunnistaa. 

Tykkään Petrin tyylistä tuottaa 

musiikkia. 

Kaikki Matkaajalta julkaistut 

kolme singleä – Katseesi polttaa 

Julia, Sydäntä naulataan ja 

Sinä minussa – ovat keikkuneet 

suunnitelmistaan. 

Vaikka miehen ensilevy ja 

musiikkisuuntaus ei välttämättä 

fanaattisimman tanssijan jalkaa 

hivelekään, niin toki Siltalan 

erilaiset variaatiot eri esiintymistilanteissa 

antavat mahdollisuuden 

varsin nautittavaan 

elämykseen. 

- Rakennamme aina ohjelmistomme 

kohdeyleisön mukaan. 

Soitamme myös ihan perinteistä 

tanssimusiikkia, jos sitä pyydetään. 

Esimerkiksi lattareita löytyy 

kyllä ohjelmistosta, Siltala 

luettelee. 

Mikko Siltalan orkesteri 

esiintymistilanteissa on peruskokoonpanoltaan 

se perinteinen 

kvartetti, eli rytmiryhmä rummut 

ja basso, sekä soolosoittimet 

kitara ja koskettimet. Jos aiakas 

niin haluaa, liitetään mukaan sitten 

esimerkiksi puhaltajat. 

- Shown puolesta pyritään aina 

myös visuaalisiin elämyksiin 

keikoilla, ja iso kokoonpano entaa 

tähän kyllä tietynlaisia vapauksia, 

artisti mainitsee. 

ISKELMÄÄ JA ROKIMPAA 

Hyvä asia Mikko Siltalan urassa 

on se, että hänen tukenaan on 

paljon alaa ymmärtäviä ihmisiä; 

hänen bändinsä on nimittäin 

koottu kaveriporukasta, ja yhdessä 

on asioita tehty jo viitisentoista 

vuotta. 

- Kyllä tässä kokoonpanossa 

on erittäin hyvä yhteishenki, joka 

on nimenomaan peruja siitä, 

että olemme tunteneet toisemme 

jo kauan, Siltala kertoo. 

TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA 

KUVA: MINNA ANNOLA 

radioiden soittolistojen kärjessä. 

Tarkoituksena olisi puskea ulos 

vielä neljäs sinkku tuoreelta 

albumilta. Vasta sitten seuraavan 

pitkäsoiton työstäminen on 

ajankohtaista, mutta sitä Antti 

ei ole vielä ehtinyt tarkemmin 

suunnitella. 

Matkaaja on suurien tunteiden 

levy. Teksteihin on kätketty jos 

jonkinlaista sanomaa. Yksi albumin 

kappaleisiin heijastuva seikka 

on se, että sekä pitkäsoiton 

tuottaja Petri Munck että itse 

artisti tulivat ensimmäistä 

kertaa isäksi levyn nauhoitusten 

aikana viime kesänä. 

Antti onkin omistanut albuminsa 

nimiraidan pojalleen 

Rasmukselle, pienelle 

matkaajalle. Nyt esikoinen 

on vuoden vanha vesseli. 

Rasmus on perinyt vilkkaan 

luonteensa isältään. 

Hän on vauhdikas ja hymyileväinen 

tyyppi. Rasmus 

on sosiaalinen eikä pelkää 

uusien ihmisten tapaamista. 

Olin itse samanlainen pienenä. 

Ulkonäkönsä Rasmus on 

perinyt enemmän äidiltään 

– luojan kiitos, huumorintajuinen 

Antti naurahtaa. 

Keikka-auton mittariin kertyneiden 

kilometrien myötä 

Antti on saanut kokemusta 

ja lisää itsevarmuutta. Parikymppisen 

tangokuninkaan 

elämä oli varsinkin alussa yhtä 

hullunmyllyä. 

- Minulla oli keikka viikko 

ennen tangomarkkinoita. Siellä 

tuskin ketään kiinnosti, kuka 

olen. Oli outoa astua voiton jälkeen 

lavalle, kun eturivissä oli 

monta sataa ihmistä, jotka olivat 

tulleet paikan päälle katsomaan 

minua. En tiennyt miten päin 

olisin ollut. 

Anttia on tituleerattu Suomen 

Juanekseksi. Matkaajalle onkin 

noukittu lattarivaikutteita niin 

Juaneksen, Eros Ramazzottin 

kuin Santanankin tuotannosta. 

Ei siis mikään ihme, että Antti 

tunnetaan monipuolisena artistina. 

Hän saattaa aloittaa settinsä 

perinteisellä valssilla ja päättää 

sen vaikka räjähtävään klassikkokappaleeseen 

Final Countdowniin. 

Sesam-orkesterinsa kanssa 

Suomea kiertävä karismaattinen 

laulaja esittää yleensä keikoilla 

materiaalia kaikilta kolmelta pitkäsoitoltaan. 

– Teen ohjelmiston paikan 

mukaan. Perussetti on sellainen, 

että se toimii lähes kaikissa tilaisuuksissa 

häistä laivakeikkoihin. 

Lavatansseissa en tosin yleensä 

kehtaa vetää niitä rankimpia 

kappaleita. • 

WWW.SUSEL.FI 

UUTUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA 

TANSSIKAPPALEITA 

UUSILLA ÄÄNILEVYILLÄ 

11 

Tätä Suomi Tanssii –listaa laativat tanssiravintoloiden 

musiikki-isännät arvostelevat 

alkuvuoden uutuuslevyjä tanssija iskelmämusiikin 

saralta. Lista julkaistaan tuoreeltaan 

kahdesti kuussa nettisivuilla www.hitit.fi 

Taikakuu - Uuteen elämään 

- Levy, joka sykkii elämää, suuria tunteita ja ei päästä kuulijaansa helpolla. 

Levy on kuvaus elämästä ja asioista joista jokainen löytää itsensä. Loistava 

levy myös heille, joilla ei tanssijalkaa kutita. Kuuntelemaan ja tunnelmoimaan 

vaan. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani 

- Tämä pumppu tykittää nyt ihan uudella tarmolla. Reilusti rokimpi yleisilme, 

Raappanan riipaiseva ääni ja tuttu Taikakuu-soundi tarttuvat sekä vanhaan 

että uuteen tuttavaan. Levyllä on useampikin radiohitti. Jenni Puhakka / 

Radio Rex, Joensuu 

Heli Ruotsalainen - Tuulen suuntaan 

- Raikas ja iloisenoloinen uusi tuulahdus iskelmätaivaalle. Levyllä monta 

hyvää iskelmäbiisiä, joista uusimpana löytönä suomalaiskansallista kesäromantiikkaa 

tihkuva Oljenkorsia ruutupaidassa. Marja Tuomisaari / Radio 

SUN, Pirkanmaa 

Markus Törmälä & FBI-beat - Tähtitaivas 

- On tätä odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt on levy valmis ja toden totta eikä 

tarvinnut pettyä meistä kenenkään. Kaikki me pidämme FBI-Beatia maamme 

parhaimpiin kuuluvana kokoonpanona. Tahdit ja kompit ovat kohdallaan, 

joten minun on helppo puhua kaikkien suulla nyt. Kappale toisensa jälkeen 

vie parketilla tanssijoita eteenpäin hyvällä asenteella. Kuitenkin pitänee nostaa 

jotain esille niin, olkoon valintani nyt tällä kertaa. Hän silti toivoo sekä Mitä 

jos, Karppinen & Puonti -käsialaa. Sateeseen, aivan huippukappale Heikki 

Ilmosen sävel ja teksti. Hulvattoman hauska kappale on puolestaan Tempun 

minkä tahansa, jossa totta toinen puoli. Laiho & Toiviainen jälleen laittaneet 

parastaan. Karppinen & Nissilä ovat tehneet todella upean hitaan kappaleen 

Yksin. Lasse 

Juha Metsäperä - Opitko rakastamaan 

- Kova joukko tekijöitä Metsäperän levyllä. Kauniita tanssikappaleita joukossa, 

mutta kuunteluunkin aivan mainio levy. Varsinaiset vauhtiraidat ovat nuo 

Jos ovesta meet sekä Suolaa haavoihin. Hieno ja upea raita on Jamppa Tuomisen 

vanha tuttu Aamu toi, ilta vei. Kaunis on myös kappale Maailmalle. Lasse 

- Varsin onnistuneen oloinen kokonaisuus ja tuo Jamppa Tuomisen hitin 

coverointi on ihan mukiin menevä. CD:llä on monta käyttökelpoista kipaletta. 

Taustat ovat hyvän kuuloiset sekä toimivat. Jos jotain negatiivistä mainitaan, 

niin olisihan tuolle CD:lle mahtunut enemmänkin kuin 11+ yksi piilobiisi. 

Juke 

Neljänsuora - Hankotien laitaan 

- Toisien kanssa kun tanssit vaan niin levyt silloin soi, åålspraits. Vokalisti 

Ketosella on miellyttävä ääni. Albumin yleisilme herättää meikäläisessä kyllä 

pikkaisen negaatioita, sellaista liian haikeaa tunnelmaa. Soitto soi ammattimaisesti 

ja sovituksellisestikin asioita on kyllä ihan selvästi mietitty. Pertsa 

- Linjakkaasti oman tyylinen levy. Hyvätunnelmaista kuunneltavaa. Ei 

oltu menty sieltä, mistä aita on matalin, vaan melodioissa, sovituksessa ja 

sanoituksissa on kunnianhimoa ja asiaa. Varsinkin sovituksissa on käytetty 

mielikuvitusta. Toki tällä orkesterilla löytyy kannattajakuntaa myös tanssijoissa. 

Rami 

Kaija Pietilä - Nyt tahdon tanssimaan 

- Tasapainoinen, upea kokonaisuus tanssimusiikkia Vammalasta. On ilo 

huomata, että kun solisti osaa laulamisen, se myös kuuluu levyltä. Löytöinä 

mm. Nyt tahdon tanssimaan, Syliisi vielä hetkeksi jään, Olen sun sekä Amorin 

kaaret. Lasse 

- Tässä on selvästi haettu sellaista vanhaa kokonaissoundia aikojen takaa, tuo 

laulun lievä ylikaiutus mukaanlukien. Laadukasta soitantaa. Kaijan ylärekisteriä 

kuunnellessa meikäläiselle tulee ajoittain ahdistunut tunnelma. Kuulkaas, 

tässäpä kokonaisuudessaan tasapainoinen tanssilevy niihin perinteisempiin 

geimeihin! Pertsa 

Henkka & Kulkurit - Henkka & Kulkurit 

- Kohtuullisen onnistunutta rautalankabeat-tunnelmaa ja melodiatkin mukavaa 

kuunneltavaa. Soitto ja laulu toimii, ehkä sinne tuotantopuolelle pitäisi vielä 

saada pientä viilausta. Levyn kappalejärjestystä olisin myös muokannut hieman, 

koska alkupuoli aina puoleenväliin saakka kulki lähes samalla tempolla. 

Rami 

- Soundillisesti sellainen ihmisläheinen, ei liian hifistelevä. Ollaan toimivalla 

tasolla esitettävään materiaaliin nähden. No, kyllähän nuo s - kirjaimet 

suhahtelevat aika ajoin häiritsevästi. Tuo Ganesien Gypsy girl -versiointi oli 

mukava. Ehkäpä tulevaisuudessa niitä positiivisempia kappaleita enemmän 

Mukavat levynkannet. Rautalanka- ja beat-pohjalta ponnistavia bändejä on 

kyllä nykyään melkoisen paljon liikenteessä. Mutta eihän siinä mitään, jos 

sielu sanoo niin. Pertsa

12 



TEKSTI: AINO-KUUTAMO UUSITORPPA 

KUVA: MINNA ANNOLA 

HUUMORINTAJUISET 

KAVERUKSET HANKOTIEN LAIDASTA 

Lohjalaisen Neljänsuoran keikkareissuihin kuuluu kaljan kittaamisen 

sijaan kuntoilu. 

Singlestä Irwinin hattu 

tuttu tanssiorkesteri Neljänsuora 

on pikkuhiljaa 

noussut kotimaisen iskelmämusiikin 

eliittiin. Lohjalainen 

poppoo julkaisi hiljattain ensimmäisen 

pitkäsoittonsa HMC: 

n Hurmio-levymerkillä. Se on 

yhtyeen neljäs levy. 

– Yhteistyö uuden levy-yhtiön 

kanssa on ollut erittäin antoisaa. 

Pidimme hauskaa albumia tehdessämme. 

Alusta asti meillä on 

ollut huumorimeininki ja olemme 

päättäneet, että bändissä 

pitää aika olla kivaa, poppoon 

vilkkusilmäinen laulaja Antti 

Ketonen sanoo. 

Neljänsuoran Hankotien laitaan 

osuu sopivasti rytmiä janoavaan 

tanssijalkaan. Uuden 

levyn raikkaista ja tyylikkäistä 

iskelmäkappaleista löytyy jokaisen 

makuun jotakin. 

– Esimerkiksi kappaleet Lolita 

ja Soditaan sovitaan ovat 

saanut kiitosta tanssiväeltä. Kokonaisuus 

on yhtenevämpi kuin 

aiemmin. Meille annettiin kappaleita 

valitessa vapaat kädet. 

Saimme tehdä sitä, mikä tuntui 

parhaalta. 

Lauluista neljä ovat bändin 

kitaristin Juha Mäen ja kosketinsoittajan 

Jarkko Pietilän 

käsialaa. Yhtye on sovittanut 

pitkäsoiton biisit tuottaja Petri 

Munckin kanssa. 

Sinkku Irwinin hattu on Teemu 

Haapaniemen säveltämä ja 

Kaje Komulaisen sanoittama. 

Se on kunnianosoitus takavuosien 

laulajasuuruuksille Irwin 

Goodmanille ja Rauli “Badding” 

Somerjoelle. Reipas 

kappale oli yksi tämän kevään 

suurimpia radiohittejä. 

Albumilta Hankotien laitaan 

julkaistu kakkossingle Kivinen 

tie jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla 

tiellä. Se luo kauniin 

kuvan kotimaisesta maalaismaisemasta, 

joka koskettaa monen 

suomalaisen sielua. 

Orkesterin jäsenet ovat lapsuudenkavereita. 

Laulaja Antti 

Ketonen, rumpali Esko Mäki, 

kitaristi Juha Mäki ja kosketinsoittaja 

Jarkko Pietilä ovat siis 

tunteneet toisensa pikkunassikasta 

asti. Harjavaltalainen basisti Jussi Välimaa 

liittyi huumorintajuiseen joukkoon puolitoista 

vuotta sitten. 

– Kävimme neljäsluokkalaisista asti Juhan 

kanssa esiintymässä Lohjan torilla. Lauloimme 

ja meillä oli molemmilla kitarat. Esitimme kappaleita 

kuten Rafaelin enkeli ja Sininen ja valkoinen. 

Parhaimmillaan tienasimme parissa tunnissa 

tuhat markkaa. 

Toreja kierrettiin laajemmaltikin parikymppisiksi 

asti. Pian kuvioihin tulikin Neljänsuora. 

Yhtye perustettiin yhdeksän vuotta sitten. Vuonna 

2002 Neljänsuora voitti Vuoden Viihdyttäjä 

-palkinnon. Muita sen pokanneita artisteja ovat 

esimerkiksi Yölintu ja Charlies. 

Neljänsuora kiertää maakuntia ”luokkaretkimeiningillä”. 

Tervehenkinen yhtye kuluttaa keikkareissuilla 

luppoaikaa urheilemalla. He pelaavat 

muun muassa koripalloa. 

– Aina kun kokoonnumme yhteen, keikoilla 

ja muutenkin, meillä on hyvä meininki. Välillä 

keikan jälkeen saatamme kyllä ottaa muutaman 

olusenkin. • 

Suosittu Neljänsuora on noussut kotimaisten 

tanssiartistien eliittiin. Yhtye tekee 

vuodessa noin 140 keikkaa. 

Taikakuun uusi levy -Uuteen elämäännyt 

kaupoissa! 

Hae omasi! 

www.taikakuu.com 

T.T. PURONTAKA 

Esiintymiset: 

www.pohjoisartistit.fi 

(08) 42 3811 

Vuoden 2007 Tangoprinssi on haluttu 

esiintyjä lavoille ja ravintoloihin!. 

Antin Tangoprinssivuodet ovat 

vauhdittaneet entisestään kysyntää ja 

keikkaohjelmisto on hyvin laaja. 

& TÄHTITAIVAS 

UUTUUS ALBUMI 

SYKSYLLÄ! 

“Purontaka ei ole koskaan ollut median 

maskotti. Tärkeintä on vain ollut viihdyttää 

ja viihtyä myös itse tässä työssä, 

josta 20 vuoden taipaleen aikana on 

tullut elämäntapa”, T.T. Purontaka 

kertoo. 

antti ahopelto 

& helmenkalastajat 

TÄTÄ SUOMI TANSSII 

Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista 

iskelmistä syyskuun alkupuolella 2007. 

Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi 

ed vk Kappale Artisti Levymerkki 

1 1 6 Kellot soi Topi Sorsakoski & Agents EMI 

2 9 24 Ilta himmenee Varjokuva Mediamusiikki 

3 6 11 Aamu toi, ilta vei Juha Metsäperä Hurmio 

4 5 15 Maailman upein nainen Charlies Edel 

5 2 9 Nyt voimme jatkaa Anne Mattila Bluebird 

6 3 13 Jos minut kesyttäisit Charles Plogman Bluebird 

7 7 20 Haavoittumaton Yölintu Warner 

8 13 6 Äiti valvoo Kari Tapio Edel 

9 20 46 Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale Bluebird 

10 8 2 Soittaja Fredi Bonnier 

11 11 6 No kai nyt sentään Martti Metsäkedon orkesteri pienk. 

12 10 15 Hei Mambo Anita Hirvonen Woodoodo 

13 4 23 Mitä sulle kuuluu Finlanders MTG 

14 16 6 Maria Paula Koivuniemi Edel 

15 23 9 Tempun minkä tahansa Markus Törmälä & FBI–beat MTG 

16 25 41 Kaipuuni on uskomaton Anne Mattila Bluebird 

17 15 6 Olit minun vain kesän Lasse Hoikka Bluebird 

18 22 11 Paratiisin portin taa Antti Huovila Bluebird 

19 24 18 Sinut tahdon kokonaan Taikakuu Magnum 

20 18 2 Päiväuneksija Kurre Romance 

21 * * Nyt tahdon tanssimaan Kaija Pietilä pienk. 

22 12 6 Jäähdytellään Tanssiorkesteri Syke Magnum 

23 * * Syvät tunteet Timo & Seppo pienk. 

24 14 2 Seinillä on korvat Henri Stenroth Mediamusiikki 

25 * * Ensirakkautta Mika Tapani & Beaters pienk. 

26 21 4 Tähdet meren yllä Saska Helmikallio Mediamusiikki 

27 * * Vieläkö muistat Isto Hiltunen Hurmio 

28 26 4 Taas nuori oon Tauski Power 

29 19 4 Peilipallo Johanna Pakonen Mediamusiikki 

30 17 6 Ota minut, jätä minut Tommi Soidinmäki Mediamusiikki 

© Discopress Oy


TAIVAAN TULET JA POHJANTÄHTI 

LOISTIVAT LAPIN YÖSSÄ! 

Suuren suosion maassamme 

saanut fiktiivinen televisiosarja 

Taivaan tulet 

kuvattiin vuodessa Kemijärvellä. 

Sarjan ohjaaja Kari Väänänen 

on asunut lapsuudessaan Kemijärven 

Tohmossa. Kolmisen 

vuotta sitten hän oli serkkunsa 

Tapani Väänäsen 50-vuotisjuhlilla. 

Tuolloin Väänänen totesi, 

että työttömyydestä kärsinyt Kemijärvi 

eli voimattoman apatian 

vallassa. 

– Se oli järkyttävä kokemus ja 

halusin tehdä jotain, joka piris- 

täisi kemijärveläisten mielialaa. 

Lopulta ideoin kertomuksen paluumuuttajapoliisi 

Rauni Väänäsestä. 

Sain TV2:n vakuuttumaan 

siitä, että kuvaukset on suoritettava 

Kemijärven kauniissa maisemissa 

eri vuodenaikoina. 

Filmiryhmä asui vuoden hotelli 

Kemijärvessä. Ryhmä käytti 

kemijärveläisiä alihankkijoita 

ja noin 200 paikallista avustajaa. 

Jo kuvausten aikana oli todettavissa, 

että ihmisten apatia alkoi 

hiipua. 

Kari Väänänen halusi sarjan 

KUVA: MIKA HYVÄRINEN 

Jarkko Honkanen & Pohjantähti 

ovat keikkailleet 

yhdessä vuodesta 2005 

Rakkauden Kellot 

singlen ilmestymisen jälkeen. 

Pohjantähti on reilut 

10 vuotta sitten koottu tanssiorkesteri, 

joka on 

aikaisemmin kiertänyt Suomea 

ahkerasti kvartettina. 

TEKSTI JA KUVAT UNTO VIITAMÄKI 

tanssikohtauksissa käyttää pohjoisen 

muusikoita. Niinpä sarjan 

alkujaksoissa esiintyi Jarkko 

Honkanen Pohjantähti –yhtyeineen, 

johon kuuluvat solistin 

lisäksi Jari Nyyssönen, Arto 

Mäntyjärvi, Heikki Vaara ja 

Joni Nyberg! 

Honkanen on syntyisin Kemijärven 

Vuostimosta. Rumpalina 

on kemijärveläinen Jari Nyyssönen 

ja muutkin jäsenet ovat 

lappilaisia. 

Taivaan tulien katsojapalautteessa 

Honkasen ja Pohjantähden 

esiintymistä kiiteltiin laajalti. 

Yhtye on esiintynyt vuosia 

suurella suosiolla Lapin tunturikeskuksissa. 

Hyvä maine ja 

esiintyminen Taivaan tulissa on 

poikinut keikkoja eteläänkin. 

Väänänen on nyt Kemijärvellä 

kirjoittamassa Taivaan tulille lisäjaksoja. 

Jos kuvaukset alkavat 

ensi vuonna, nähdään alkujaksot 

uusintana ensi keväänä. Honkanen 

ja Väänänen neuvottelevat 

taas yhteistyöstä. 

Kari Väänäsen muutama 

vuosi sitten vaikeaan sairauteen 

menehtynyt serkku Tapani 

Väänänen oli myös innokas 

musiikkimies. Hänen yhtyeensä 

Old Fellows soitti jo 70-luvulla 

60-luvun rockia Kemijärvellä. 

Kymmenisen vuotta sitten Tapani 

alkoi samojen kavereiden 

kera keikkailun. Yhtye tanssittaa 

edelleen Kemijärvellä ja lähiseudulla. 

Taivaan tulien päätösjaksossa 

Old Fellows esiintyi hääorkes- 

Oik. Kari Väänänen 

Taivaan 

tulet -ohjelman 

kuvauksissa. 

Alh. Konstaapeli 

Rauni Väänänen 

(Ria Kataja) 

kuuntelemassa 

mitä Taivaan 

tulien poliisipäällikkö 

Junnilla 

(Kari Väänänen) 

on hänelle sanottavanaan. 

WWW.SUSEL.FI 

13 

terina. Sen lopussa poliisi Aimo 

Peltoniemeä näytellyt vuotsolainen 

Vesa Kietäväinen kysyi yhtyeen 

basistilta ja Tapani Väänäsen 

ystävältä Tapani Kontiolta, 

että miksi teillä on mukana kitara, 

jota ei kukaan soittanut. Tapani 

vastasi, että kitara on erään 

kaverin, joka soitti aikoinaan 

kanssamme. Kari Väänänen 

halusi tällä tavalla kunnioittaa 

serkkunsa muistoa. • 

TANSSIVIIHTEEN VAIKUTTAJAT KOKOONTUVAT SEMINAARIIN 

IKAALISIIN SYYSKUUSSA 

Ikaalisten Kylpylässä järjestetään Lavakauden 

päättäjäisien yhteydessä tänä vuonna 

myös tanssikulttuuria käsittelevä seminaaritapahtuma. 

Koko tilaisuuden yleisteemana 

on ”Ei välttämättä aivan samassa veneessä, 

mutta kuitenkin samalla vesistöllä”! 

Seminaarissa pohditaan 

tanssikulttuurille ajankohtaisia 

ja päivän polttavia 

aiheita. Tarkoituksena on saada 

aikaan mielenkiintoisia ja rakentavia 

keskusteluja sekä myös 

aivan konkreettisia päätöksiä 

kulttuurin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. 

Tapahtuma antaa 

loistavat puitteet alalla vaikutta- 

vien eri tahojen kohtaamiselle ja 

verkostoitumiselle. Vihdoinkin 

kaikki osapuolet voidaan saada 

saman katon alle! 

Seminaari käynnistyy luennoilla 

lauantaina 8. syyskuuta 

alkaen klo 14. 00 ja päättyy noin 

klo 18. Illalla on tarjolla tanssinopetusta 

ja ohjelmaa yleisötanssien 

merkeissä. Sunnuntaina on 

puolestaan varsinainen Lavakauden 

päättäjäiset -tapahtuma. 

Päivällä on vielä seminaarin ns. 

palautetilaisuus ja sen lisäksi 

käsitellään yksi seminaariaihe. 

Illan aikana esiintyy huomattava 

määrä eri artisteja ja orkestereita. 

Uusia bisnes- ja yhteistyökontakteja 

syntyi takuuvarmasti, 

sillä koolla on ideanikkareita ja 

yrittäjiä monipuolisesti viihdealan 

eri osa-alueilta. 

Seminaarin itseoikeutettuna 

pääaiheena on lauantaina artistien 

hinnoittelu ja sen merkitys, 

mikä on varmasti tämän 

hetken ehkä kaikista eniten eri 

tahoja puhuttava aihe ja josta 

aiheutuvat seuraukset saattavat 

vaikuttaa lopulta kaikkien tahojen 

toimintaan lamauttavasti, 

ellei uusia ratkaisuja ja keinoja 

löydetä tilanteeseen. Muita seminaarin 

luentoaiheita ovat mm. 

tanssietiketti ja sen saattaminen 

yleisölle laajemmin. Yleisön tietoisuutta 

tulisi aktivoida esimerkiksi 

siitä, miten tanssilattialla 

käyttäydytään siten, että kaikille 

löytyisi tilaa. Tämä lisäisi 

omalta osaltaan myös yleisöryhmien 

keskinäistä suvaitsevuutta. 

Faktaa on, että kaikkea yleisöä 

tarvitaan, jotta tanssipaikat voivat 

ylläpitää menestyksellisesti 

toimintaansa. 

Uusien ihmisten ja varsinkin 

nuorison saaminen tanssipaikoille 

viihtymään on aina ajankohtainen 

ja varsin oleellinen asia. 

Tanssii tähtien kanssa ohjelma 

on tehnyt yleisesti tanssista trendikkäämpää 

ja innostanut ihmisiä 

tanssin pariin niin kilpa- kuin 

seuratanssipuolelle. Muutoinkin 

tanssi ja iskelmämusiikki ovat 

olleet viime vuosina median yhtenä 

aktiiviaiheena, mutta riittääkö 

se Mitäs sitten, kun isot 

ikäpolvet eivät jaksa enää käydä 

tansseissa – onko tanssipaikoilla 

riittävästi yleisöä toiminnan 

jatkamiseksi, sillä ketä jää jäljelle 

Myös uusien artistien lanseeraus 

puhututtaa. Miten he voisivat 

saada paremmat mahdollisuudet 

oman ammattitaitonsa 

kartuttamiseen ja myös sen 

näyttämiseen. 

Seminaariin ovat kaikki alan 

vaikuttajat tervetulleita ja toivommekin 

runsasta osanottoa. 

Yhdessä toimien voimme luoda 

vahvemmat edellytykset tanssikulttuurin 

menestykselliselle ylläpitämiselle 

ja koko toiminnan 

kehittymiselle. 

Ilmoittaudu mukaan! Paikalle 

voi toki saapua myös ilman ennakkoilmoittautumista! 

Katso lisätietoja; www.hitit.fi 

tai www.susel.fi Tanssiviihde 

osio. 

Mukana seminaarin järjestelyissä 

Suomen Huvijärjestäjien 

Keskusliitto, Ohjelmatoimistojen 

liitto, Suomen Seuratanssiliitto, 

Discopress Oy ja Tanssiviihde-lehti. 

• 

KONSERTTIKIERTUEET 2007 

Tomi Metsäketo 

Johanna Kurkela 

13.10. Helsinki 

15.10. Kokkola 

16.10. Oulu 

17.10. Kuusamo 

18.10. Kuhmo 

20.10. Kuopio 

21.10. Tampere 

23.10. Turku 

24.10. Lahti 

tuotanto: Indico 

konserttien liput 30 e 

Suomen ikimuistoinen 

90 v. syntymäpäiväjuhla! 

14.10. Hämeenlinna 

15.10. Järvenpää 

16.10. Lahti 

17.10. Kuopio 

18.10. Oulu 

19.10. Jyväskylä 

20.10. Turku 


22.10. Pori 


Matti 

ja Teppo 

4.11. Oulu 

5.11. Kajaani 

6.11. Joensuu 

7.11. Lappeenranta 


9.11. Pori 



12.11. Lahti 

14.11. Turku 


16.11. Turku 

Syksyn konserttikiertueet ovat täynnä tunnelmaa: 

nostalgisia iskelmiä, tämän päivän sävelmiä ja taitavaa tulkintaa! 

Varaa nyt lippusi unohtumattomiin hetkiin! 

Lisätiedot : www.auraviihde.fi • Ennakkomyynti mm. Lippupalvelu 

9.11. Kuopio 

10.11. Oulu 




14.11. Lahti 


17.11. Pori 

18.11. Turku 

19.11. Turku, 

Silja Europa

14 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TANSSI 

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden 

henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuu- 

KOKO SUOMI TANSSII 

luvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat 

HAASTATTELUSSA PAAVO VÄYRYNEN sen merkityksen. 

TEKSTI: HEIKKI MERIHAARA, KUVA: KESKUSTAN KUVAPANKKI 

Kansanedustaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen 

(kesk) arvostelee kärkevästi tanssipaikkojen tekijänoikeusmaksuja. Väyrynen 

on harmissaan myös artistien suurista palkkioista. Väyrysen mukaan 

kyse on tanssilavojen kannattavuudesta – nykyjärjestelmässä lipputulot 

menevät järjestelykuluihin. Kannattavuutta voi tulla vain oheispalveluista. 

Kemin maalaiskunnassa vuonna 1946 syntynyt Väyrynen muistetaan yhä 

kansantanssiharrastuksesta. Hän on toiminut vaimonsa Vuokon kanssa 

tanssikeskus Tähtirannan omistajana vuodesta 1998. Vaikka Väyrynen ei 

enää aktiivisesti tanssi, hänellä on varmat suunnitelmat Linnan juhlia varten 

Mitkä ovat varhaisimpia muistojanne tansseista 

- Kävin Simossa Kuivaniemellä lähinnä nuorisoseurojen 

taloilla tansseissa. Myös Saari-Onnelan lava tuli tutuksi. Tuolloin 

olin noin 15-vuotias. 

Mitä tanssiminen on teille merkinnyt 

- Kun olin nuorempi, tanssiminen oli seurustelumuoto ja 

ajanviettotapa. Nykyisin en juuri enää tanssi. 

Miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun 

- Perustimme vaimoni kanssa yhdeksän vuotta sitten tanssikeskus 

Tähtirannan. Tuolloin päätimme olla tanssimatta. Jos 

tekisimme toisin, joutuisimme jatkuvasti olemaan lattialla. 

Emme ehtisi tanssia kaikkien halukkaiden kanssa. 

Millaisia ajatuksia Suomen tanssilavakulttuuri herättää 

- Sehän on kansallinen erikoisuus - muualla ei vastaavaa 

ole. Tanssilavoissa on jotain perisuomalaista. Tanssiminen on 

varsinkin varttuneelle väelle sopiva liikuntamuoto. 

Kuinka tanssilavat tänä päivänä voivat 

- Perinteiset tanssilavat ovat vaikeuksissa, jos niissä ei ole 

riittävän hyviä oheispalveluja, esimerkiksi tasokkaita saniteettitiloja 

ja ravintolaa A-oikeuksilla. Tanssitoimintahan ei ole 

kovin kannattavaa, vaan tuotot tulevat pääasiassa ravintolapuolelta. 

Yksinkertaisemmat lavat voivat menestyä, jos niitä 

ylläpidetään puhtaasti talkoovoimin. 

Miten tanssilavoista saataisiin kannattavampia 

- On vaikea kuvitella, että valtio tukisi tanssilavoja, sillä 

toiminnalla ei ole rasitteita. Artistien palkkiot ovat kautta linjan 

korkeat, erityisesti kesällä. Lipputulot menevät tanssien 

järjestämiskustannuksiin. Ehkä tanssinjärjestäjien pitäisi yhteistyössä 

vaatia hintojen kohtuullistamista. 

Mitä mieltä olette tekijänoikeusmaksuista 

- Tällä hetkellä käytävä keskustelu on hyvin kiusallinen. Teostohan 

pyrkii perimään tanssipaikoilta hyvin suuria maksuja. 

Maksujen taso on mielestäni liian korkea ja selvästi toimintaa 

rajoittava tekijä. 

Millainen on hyvä tanssipaikka 

- Sijainnilla on ratkaiseva merkitys. Suuria väkimääriä ei 

tule kuin niihin paikkoihin, jotka ovat taajaväkisen asutuksen 

lähellä tai keskellä. Majoitusmahdollisuus ja karavaanipalvelut 

houkuttelevat silti väkeä kauempaakin. Itse tanssilattian 

pitää olla kunnossa. Suuri merkitys on myös aiemmin mainitsemillani 

saniteettipalveluilla ja ravintolalla. 

Mikä sai teidät perustamaan Tähtirannan 

-Euroopan parlamentin jäsenenä järjestin paljon koulutusta 

Pohjantähti-opistolla. Ajattelin, että Suomessa tarvitaan lisää 

kansainvälisyyskasvatusta. Minulla oli hyvin aikaa ja energiaa 

suunnitella asiaa, kun vietin kesäisin kaikki viikonloput 

pohjoisessa. Hankimme Pohjanrannan tilan vaimoni kanssa 

ja päätimme vuokrata tiloja kansanopistolle. Samalla käynnistimme 

tanssitoiminnan isossa navetassa. Mallia kävimme 

hakemassa Jouko Elevaaran Merikarvian lavalta. Vuodet 

ovat olleet rikkaita ja toimintamalli on löytynyt monien erehdysten 

kautta. 

Mitä tanssipaikan isännyys merkitsee 

- Ihmiset arvostavat sitä, jos isäntä voi illan mittaan käydä 

tervehtimässä tanssijoita. Käytäntö kuitenkin vaihtelee. 

Itse käyn kyllä tansseja katsomassa, jos vain olen paikalla. 

Muulloin käytännön järjestelyistä huolehtivat Urheiluseura 

Veitsiluodon Kisa-Veikkojen talkoolaiset sekä ravintolahenkilökunta. 

Mikä on Tähtirannan yleisöennätys 

- Tähtirannassa oli 1700 kävijää, kun lavalla tehtiin Kesäillan 

valssi –ohjelman nauhoituksia vuonna 2002. Vilkkaimpina 

päivinä on normaalisti lähes tuhat tanssijaa. Silloinkin tilaa on 

vielä mukavasti. 

Millaisena näette Tähtirannan tulevaisuuden 

- Se näyttää valoisalta. Ehkä kannattavuuttakin tulee vähitellen 

lisää. 

Yleisö muistaa teidät etenkin kansantanssijana. Vieläkö 

tämä harrastus jatkuu 

- Ei toki. Siitä on jo kymmeniä vuosia – kansantansseja 

harrastin lähinnä lukiovuosina. Linnan juhlissa aiomme toki 

vaimoni kanssa pyörähdellä. Pidän eniten suomalaisista tansseista, 

etenkin valssista. 

HAASTEKAMPANJA VAUHDISSA 

Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n 

viime keväänä käyntiin potkaisema yrityksille 

suunnattu haastekampanja on 

päässyt hyvään vauhtiin. 

Uuden idean sisältöä pureksitaan 

parhaillaan 

eri yrityksissä ja kampanjan 

kehittäjä uskookin sen 

lyövän lopullisesti läpi lähitulevaisuudessa. 

Ottakaa siis haaste 

vastaan! 

- Kun muutama vuosi sitten 

sain oman työntekijäni tanssimaan, 

huomasin, kuinka paljon 

siitä on hyötyä henkilökunnalle 

ja koko yritykselle, kun ihmisellä 

on hyvä kunto ja pääkoppa 

kunnossa, kertoo Kauko Keränen, 

haastekampanjan isä. 

Siitä Keränen sai idean kampanjaan. 

Se on suunnattu kaikille 

suomalaisille yrityksille, 

ja ajatuksena onkin se, että yritykset 

vastaisivat haasteeseen 

ja voivat sitten haastaa edelleen 

muita yrityksiä mukaan. 

- Haasteen vastaanottaminen 

tarkoittaa käytännössä yksinkertaisesti 

sitä, että yritys edesauttaa 

työntekjöidensä mahdollisuuksia 

päästä tanssinharrastuksen 



piiriin. Työnantaja voi esimerkiksi 

järjestää omia yrityksen 

sisäisiä tanssikursseja tai luoda 

muulla tavoin henkilökunnalle 

edellytyksiä osallistua harrastuksen 

harjoittamiseen. 

- Yritys voi lisäksi lähteä niin 

halutessaan Susel ry:n yhteistyöjäseneksi 

ja tai ryhtyä myös 

jäsenetupaikaksi, jolloin voi 

myöntää erilaisia etuisuuksia 

Susel ry:n jäsenille, Keränen 

valottaa kampanjan luonnetta. 

Miehen mukaan joissakin, 

varsinkin miesvaltaisissa yrityksissä 

ollaan oltu jonkin verran 

empiväisiä kampanjan suhteen, 

koska kyseessä on nimenomaan 

paritanssiin liittyvä asia. Toinen 

asia, joka on askarruttanut, 

on se, että kun ei oikein osata 

tanssia. 

- Ei kaikista ihmisistä tarvitse 

tulla maailman parhaita tanssiammattilaisia, 

vaan tanssia voi 

ihan omaksi iloksi. Ja väittäisin, 

että kaikki ihmiset, jotka osaavat 

laskea neljään, voivat oppia 

myös tanssimaan ihan perustansseja, 

Keränen rohkaisee. 

Haastekampanja on siis pyörähtänyt 

käyntiin ja Kauko Keränen 

uskookin vahvasti idean 

saavan siivet alleen ajan myötä. 

- Tämä aiheuttaa varmasti 

vähän pohdintaa yrityksissä alkuvaiheessa, 

mutta uskon tähän 

asiaan pitkällä tähtäimellä. Parin 

vuoden sisällä asia on varmaan 

saanut jo uudet mittasuhteet, 

Keränen mainitsee. • 

PEKKANISKA OY MUKAAN 

SUSELIN YRITYSHAASTEKAMPANJAAN 

TEKSTI: JAANA VUORENPÄÄ 

Pekkaniska Oy päätti näyttää esimerkkiä muille ja vastasi ennakkoluulottomasti 

Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n yrityksille 

suunnattuun haastekampanjaan. 

Pekkaniska Oy on jo pitkään innostanut henkilökuntaansa liikunnan pariin erilaisin kuntobonuksin, 

joissa heille on maksettu rahallisia korvauksia tietynlaisista liikuntasuoritteista 

tai muista terveyttä edistävistä toimenpiteistä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen 

vähintään vuoden ajaksi on lisännyt työntekijän tuloja 1000 euron suuruisella kertapalkkiolla. 

Yritys on järjestänyt jo aiemminkin henkilökunnalleen tanssikursseja ja he aikovat jatkaa 

kyseistä etuisuutta aktiivisesti myös tulevaisuudessa. Työntekijöille on luvassa lisäksi vapaalippuja 

omaan uuteen tanssipaikkaan, joka nousee Helsingin keskustaan VR:n Makasiinien 

paikalle ensi vuoden elokuuhun mennessä. 

Yrityskonsernin perustajan Pekka Niskan mielestä on tärkeää, että työntekijöillä on yhteisiä 

harrastuksia. Tanssi on kaikille sopiva ja monipuolinen liikuntamuoto sekä hyvä keino yksinäisyyden 

poistamiseen. Niska haluaakin aktivoida henkilökuntaansa erityisesti tanssin pariin, sillä 

hänen mielestään kyseinen harrastus lisää ihmisten sosiaalisuutta ja siten myös yhteistyökyky 

työntekijöiden keskuudessa kasvaa. Kun keskinäiset henkilökemiat pelaavat, työviihtyvyys 

lisääntyy ja siten poissaolotkin työstä vähenevät merkittävästi. Tämä tekijä on ollut jo selkeästi 

havaittavissa Pekkaniska Oy:n henkilökunnan keskuudessa. 

Yrityksen työpaikkailmoituksissa on nykyään aina maininta, jossa työnhakijan tanssinharrastus 

katsotaan eduksi paikkaa haettaessa. Pekka Niska katsoo, että tällä tavoin hän saa helpommin 

tanssia harrastavia henkilöitä hakeutumaan heille töihin, jotka ovat yleensä pääsääntöisesti 

myös hyvin aktiiveja ja sosiaalisia henkilöitä. 

Keväällä Pekkaniska Oy päätti hakea Tanssiviihde lehden kautta työntekijöitä yritykselleen. 

Ilmoituksen perusteella he pestasivatkin kolme uutta tanssia harrastavaa nuorta insinööriä 

töihin, joihin he ovat olleet todella tyytyväisiä. Tanssiviihde lehti toimi siten myös rekrytointiilmoituksien 

osalta loistavasti. 

Pekka Niska haluaa haastaa muita yrityksiä rohkeasti mukaan kampanjaan. Vielä haastatteluhetkellä 

hän ei ollut päättänyt yksittäistä kohdetta haasteelleen, mutta jäämme sitä odottelemaan! 

Mikä tahansa yritys voi lähteä mukaan haasteeseen ja haastaa SUSELin kautta uusia 

kohteita ja edistää sillä tavoin omalta osaltaan yleistä hyvinvointia. •

TANSSI 

KÄY TANSSIMAAN 

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. 

Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset 

ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton 

ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien 

joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on kiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tans- 

mielensilajien 

kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, 

sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa 

seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. 

MUSIIKILLINEN LÄHTÖKOHTA 

TANSSINOPETUKSESSA 

Paritanssi elää Suomessa uutta kukoistuskauttaan ja lajin 

pariin hakeutuu yhä enemmän uusia ihmisiä. Tanssista on 

tullut monelle harrastajalle elämäntapa, joka pitää sisällään 

tanssi-iltojen lisäksi säännönmukaisen kursseilla käymisen. 

Kurssitoiminta laajenee ja monipuolistuu jatkuvasti, joten 

alan kouluttajat joutuvat pohtimaan minkä tyyppistä opetusta 

kursseilla tarjotaan. 

Moni tanssija hakee harrastamiselleen 

tavoitteellisuutta 

lähtemällä 

mukaan kilpailutoimintaan; sen 

myötä treenituntien määrä kasvaa 

ja mukava harrastus voi jopa 

muuttua ryppyotsaiseksi “pitää 

tehdä oikein” –asiaksi. 

Diplomitanssinopettaja, FM 

Raili Laine (artikkeli SUSELlehti 

2004/3) on määritellyt 

seuratanssin seuraavasti: Seuratanssin 

tulee onnistua 1) millä 

tahansa kropalla, 2) kenen kanssa 

tahansa, 3) joko omavalintaisella 

tai opetetulla tanssitaidolla, 

4) viejän valitulla suhteella musiikkiin, 

5) suhteessa partneriin 

ja suhteessa tilaan, 6) suhteellisen 

pienellä opettelupanostuksella. 

Kaikkien seuratanssin 

parissa mukana olevien tahojen 

olisi hyvä aika ajoin muistuttaa 

mieliin Railin ajatukset siitä, että 

seuratanssin luonne vapaana 

parinvaihtotanssina on se, joka 

on koko lajin inhimillinen käyttövoima 

ja sen tulevaisuudenkin 

perusta ja että seuratanssista 

nauttiminen ei vaadi välttämättä 

pitkälle vietyä teknistä taitoa tai 

valtavaa määrää tanssilajeja ja 

–kuvioita. 

Toivoisimme artikkelimme 

lukijan ymmärtävän, että perinteisestä 

tanssinopetusajatuksesta 

vapautuminen ei sulje pois 

sitä, etteikö lajin perusopetusta 

tarvittaisi. Liikkuvan ihmisen 

kehontuntemus ja –hallinta toimivat 

oivallisina rakennusaineksina 

myös onnistuneen paritanssin 

luomisessa ja kaikenlainen 

tanssitekninen treenaaminen 

edesauttaa sitä, että tanssija löytää 

keinoja hauskanpitoon tanssimisen 

avulla. Lisäksi on äärimmäisen 

vapauttavaa ajoittain 

“päästää vapaalle” ja opetella ottamaan 

luovalla tavalla käyttöön 

olemassa olevat ainekset. 

Vaihtoehtoisena lähtökohtana 

perinteiselle tanssinopetustavalle 

voi olla esimerkiksi musiikillinen 

lähtökohta, jolloin 

oppilaita ohjataan luomaan 

omaa tanssiaan soivan musiikin 

perusasioiden pohjalta. Liikkeelle 

lähdetään perussykkeen 

hahmottamisesta edeten siitä 

kappaleen eri mittaisiin jaksoihin, 

luonteenomaiseen rytmiin 

sekä muihin tanssimusiikille 

tyypillisten erityispiirteiden 

toteuttamiseen tanssin 

avulla. Samalla tunnilla 

eritasoiset voivat osallistua 

tanssijat voivat 

luoda omannäköistä 

tanssia omista lähtökohdistaan. 

Oppilaan kannalta 

tärkeintä on ymmärtää 

se, että tanssi ja liike 

syntyy siinä hetkessä. 

Ei ole olemassa “oikeaa 

tapaa” tanssia 

kyseisellä hetkellä 

soivaan kappaleeseen 

vaan tanssi 

on erilaista jokaisen 

parin kanssa. 

Opetus nojaa 

kahteen peruspilariin; 

soivan musiikin 

perusasioiden 

kunnioittamiseen 

ja vapaaseen 

vientiin, jota ilman 

luovaa paritanssia ei 

voi syntyä. Tunneilla 

on tärkeää antaa tilaa 

oppilaiden luovuudelle 

opettajan toimiessa ideoiden 

antajana ja kannustajana 

sekä muistutellessa 

olemassa olevien taitojen 

soveltamisesta tanssiin 

siten, että musiikkilähtöisyys 

ja vapaa vienti toimivat. 

Näillä keinoin oppilaalla 

on mahdollisuus 

kokea aivan uudenlaisia 

onnistumisen elämyksiä 

tanssin parissa. 

SATULINNAN 

TANSSIPÄIVILLÄ 

Saimme kutsun saapua 

pitämään “musikaalisen 

tanssin” tunteja Satulinnan 

tanssipäiville 

Parolaan toukokuussa. 

Nämä kutsut tuntuvat 

aina mieluisilta ja antavat 

meille itsellemmekin 

tervetullutta vaihtelua 

perustanssinopetus– ja 

muusikontyöhön. Tunnit 

tuovat kerta kerran jälkeen 

itselle olon, että on kyennyt 

välittämään osallistujille aitoa, 

ryppyotsatonta 

tanssimisen ja 

onnistumisen 

riemua. 

Työnjako 

näillä 

tunneilla 

on muotoutunut 

selkeäksi 

TEKSTI: LIISA KONTTURI JA 

LASSE PAASIKKO 


JA LIISA KONTTURI 

WWW.SUSEL.FI 

HENKILÖKUVAT 

LIISA KONTTURI JA 

LASSE PAASIKKO 

15 

Liisa Kontturi (Lissu) on ollut musiikin ja tanssin parissa 

koko ikänsä. Musiikkiopintojen oli tarkoitus johtaa 

ammattiin, mutta sattuma puuttui elämään vieden Liisan 

tanssinopettajan tielle ja hän on toiminut paritanssinopettajana 

vuodesta 1986 työskennellen seura- ja kilpatanssin 

parissa. 

Hänellä on takanaan useista erilaisia tanssinopettajatutkintoja, 

lisäksi Liisa on oikeutettu ottamaan vastaan sekä 

kansainvälisen International Dance Teachers´Associationin 

että Suomen Tanssinopettajaliiton diplomitutkintoja. 

Liisa on ollut vahvasti mukana kehittämässä suomalaista 

tanssinopettaja- ja ohjaajajärjestelmää sekä tanssiurheilun 

että seuratanssin puolella toimien yhteistyössä sekä lajin 

ammatillisen koulutuksen että lajiliittojen (STUL ja SU- 

SEL) kanssa. Tällä hetkellä Liisa työskentelee päätoimisesti 

Oulun seudun ammattikorkeakoulun kilpa- ja seuratanssin 

suuntautumisvaihtoehtovastaavana, toimii SUSELin ohjaajakoulutuksen 

koulutusvastaavana sekä opettaa oman 

tanssikoulunsa puitteissa kaiken ikäisiä ja tasoisia oppilaita, 

lähtien alle kouluikäisistä huipputason osaajiin. 

Lasse Paasikko on pitkän linjan tanssimuusikko ja hänellä 

on kokemusta päätoimisesta muusikon työstä liki kolmenkymmenen 

vuoden ajalta. Hän on niitä harvinaisia muusikkoja, 

jotka ovat aidosti kiinnostuneita myös tanssimisesta ja 

joka on nähnyt aikaa ja vaivaa tanssitaitonsa kehittämiseen. 

Lasse on Finlanders- tanssiorkesterin perustajajäsen ja on 

leipätyönsä kautta kosketuksissa seuratanssin aktiiviharrastajakenttään 

jokaisella keikallaan. Muusikon työnsä lisäksi 

Lasse toimii tanssimusiikkikouluttajana useissa eri tanssinopettajia 

ja –ohjaajia valmistavissa instansseissa. 

ja toimivaksi; Lasse antaa muusikon 

ammattitaidolla kurssilaisille 

perustietoa musiikin lainalaisuuksista 

ja demonstroi niitä 

esimerkein eri soittimilla. Liisan 

tehtävänä tanssinopettajana on 

miettiä konkreettisia harjoitteita, 

joiden avulla musiikin perusasioita 

opetellaan toteuttamaan 

käytännössä. Koska Lassella 

on soitinarsenaalia mukanaan, 

voidaan useimmat asiat kokeilla 

elävän musiikin tahdittamina ja 

tarvittaessa poimia musiikista 

kuultavaksi ja aistittavaksi vain 

tiettyjä soittimia. Harjoitteet on 

mietitty siitä lähtökohdasta että 

ne soveltuvat sekä aloittelijalle 

että konkaritason tanssijalle. 

Satulinnan tanssipäivillä teemoina 

olivat foksi ja beatrytmit 

sekä lattarit. Vartalonsykkeen 

tunnistamisen, askelten tempon 

varioinnin ja fiilistelyn 

avulla opeteltiin saamaan 

aikaan TANSSIA ilman 

tiettyä perusaskelta. 

Onnistumisen riemu 

oli molemminpuolista, 

kun viimeisten 

samb 

o j e n 

soidessa 

saatiin 

aikaiseksi 

riemukasta 

karnevaalitunnelma 

parin 

kanssa tanssittuna 

ilman ainuttakaan opeteltua 

perusaskelikkoa! 

Paras palaute tuli Satulinnan 

isännältä, kurssia sivusta seuranneelta 

Aaro Pesoselta, joka totesi 

tuntien jälkeen: “ Kerrankin 

LAIVA TÄYNNÄ TANSSIA 

oli sellainen tanssikurssi, jossa 

olisi tosissaan halunnut olla mukana”. 

Ehkäpä ensi kerralla Aaro, 

uskomme, että nauttisit! • 

SYKSYN SUURI TANSSIRISTEILY 

KUTSUU ITÄMEREN AALLOILLE 

7.-8.LOKAKUUTA VIKING LINEN 

M/S ISABELLALLE! 

Tanssiristeilyn järjestää Suomen Seuratanssiliitto 

SUSEL ry ja Auraviihde yhteistyössä Matkapoikien 

ja Viking Linen kanssa. 

Sunnuntai-iltana Turusta Tukholmaan ja takaisin Turkuun purjehtivalla 

risteilyllä tanssitaan kolmen huippusuositun tanssiorkesterin vauhdittamana 

koko risteilyn ajan..niin sunnuntai-iltana kuin maanantaipäivänä. 

Mukana ovat huippusuositut orkesterit Varjokuva, Mikko Mäkeläinen & 

Myrskylyhty ja Pekka Nebelung & Volga. 

Lisäksi SUSEL järjestää tanssikursseja ja tanssiseurojen esittelyä. 

Laivalla on myös orkestereiden fanitapaamisia. Tapahtumia ja mielenkiintoisia 

pisteitä on ympäri laivaa. 

Lisätietoja; Matti Mustajärvi, matti.mustajarvi@sekahaku.net 

www.auraviihde.fi , www.matkapojat.fi

16 

TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TANSSI 

ANNA KAIKKIEN KUKKIEN KUKKIA 

SUVAITSEVUUDESTA TANSSIPAIKOILLA 

SEURAtanssi, seuraTANSSi vaiko SEURATANSSI Mikä 

saa meidät lähtemään tanssipaikoille ja pitämään yllä sitä 

tosiasiaa, että suomalainen paritanssikulttuuri on kaiketi 

rikkaampaa, monivivahteisempaa ja aktiivisempaa kuin missään 

muualla maailmassa 

Motiivit lähteä tanssipaikalle 

ovat nykyään 

hyvin erilaisia ja aikaajoin 

tulee vastaan erilaisia törmäystilanteita, 

joissa tanssiyleisön 

eri osapuolet eivät kykene 

ymmärtämään toistensa tilannetta 

vaan tiedostamattaan tai tietoisesti 

aiheuttavat kanssaihmisilleen 

epämiellyttäviä tilanteita. 

Jokainen meistä on kuitenkin 

yksilönä vastuussa omasta käytöksestään, 

eikä minkään ryhmän 

käytöstä voi siten yleistää kaikkia 

koskevaksi. 

Mikäli aiomme antaa omalle 

paritanssikulttuurillemme tilaisuuden 

elää yhtä vahvana tulevaisuudessakin, 

meidän on yhdessä 

pidettävä huolta siitä, että 

lavoilla on tilaa kaikille. Suurin 

osa tanssiyleisöstä kuuluu siihen 

ryhmään, jotka ovat tulleet 

viettämään mukavaa iltaa yksin, 

TEKSTI: LIISA KONTTURI 


kumppanin kanssa tai kaveriporukassa. 

Tälle yleisönosalle ilta 

pitää sisällään musiikin kuuntelua, 

kenties muutaman paukun 

ottamista ja jonkin verran tanssimista. 

Tämä osa yleisöstä saattaa 

aiheuttaa hankalia tilanteita 

esimerkiksi juopumalla liikaa tai 

osoittamalla piittaamattomuutta 

tanssilavan ”liikennesääntöjä” 

kohtaan, jolloin muiden tanssiminen 

voi vaikeutua. 

Lavoilla on mukana paljon 

myös sellaisia henkilöitä, jotka 

ovat tulleet ehkä vain kuuntelemaan 

ja katsomaan illan artistia. 

Nämä tanssiyleisön edustajat 

voivat haitata osaltaan tanssimista 

kerääntymällä esiintymislavan 

eteen ja viemällä näin tilaa tanssivalta 

yleisöltä. Tämän tekijän 

merkitykseen vaikuttaa luonnollisesti 

aina myös kunkin tanssilavan 

lattian muoto ja koko. 

Varsinkin pienillä suorakulmionmuotoisilla 

tanssilavoilla, jossa 

esiintymislava on keskellä, lavan 

edustalla olevat katsojat voivat 

muodostaa helposti eräänlaisen 

tulpan lattian kiertosuunnan toimivuuteen 

ja aktivoida osaltaan 

siten mahdollista ruuhkaa ja epäjärjestystä. 

Oman lisänsä tanssiyleisökirjoon 

tuovat aktiivitanssijat, jotka 

haluavat tanssia paljon, mieluiten 

muiden aktiivitanssijoiden kanssa. 

Tämä ryhmän jäsenet ovat 

monesti hyvin itsetietoisia ja he 

voivat aiheuttaa joskus harmillisia 

tilanteita kohtelemalla ehkä 

epäkunnioittavasti niitä, joiden 

tanssitaito on hieman alemmalla 

tasolla tai jotka eivät kenties halua 

tanssia lainkaan. 

Jokaisen tanssi-iltaan osallistujan 

olisi syytä muistaa se, että 

lavat eivät elä pelkästään heidän 

ryhmänsä avulla vaan kaikkia 

tarvitaan ja jokaisen tulisi kantaa 

kortensa kekoon yhteisen hyvän 

aikaansaamiseksi. Näin tekevät 

sekä tanssijärjestäjät että esiintyvät 

orkesterit ja artistit, jotka 

joutuvat tekemään monenlaisia 

kompromisseja tanssi-iltojen aikana 

palvellakseen kaikkia tahoja. 

Kompromisseja toivoisi siten 

myös tanssiyleisön edustajilta. 

Tapakasvatus on muuttanut 

muotoaan vuosikymmenten saatossa, 

eikä käyttäytymisetiketti 

voi enää olla samanlainen kuin 

mitä isoäitimme ja –isämme ovat 

noudattaneet. Meissä sisällä asuvat 

mallit määräävät sen, miten 

suhtaudumme kanssaihmisiimme 

ja muuttuviin, erilaisiin tilanteisiin. 

Siitä, että tanssipaikat 

muuttuivat ”kaiken kansan paikoiksi” 

ei loppujen lopuksi ole 

kulttuurihistoriallisesti kovinkaan 

kauan; vielä 1950- luvulla 

oli selkeä erottelu mm. työväen 

paikkojen ja porvariston paikkojen 

kesken. Nykyään kukaan ei 

kysele sosiaalista taustaa vaan 

tanssipaikoille ovat tervetulleita 

kaikki koulutustaustasta riippumatta. 

Toinen merkittävä seikka, 

joka on vaikuttanut tanssiyleisön 

muuttumiseen, on tanssipaikkojen 

anniskeluoikeus. Vielä jokin 

aika sitten oli tavallista, että 

tanssilavalla ei ollut anniskelua, 

joten se yleisön osa, jolle tanssilla 

ja artistilla ei ole merkitystä 

hakeutui ravintoloihin. 

On päivänselvää, että yhteiset 

käyttäytymissäännöt ja suvaitsevuus 

toisiamme kohtaan helpottavat 

kaikissa tilanteissa, joissa 

ihmiset kohtaavat toisiaan, niin 

myös tanssi-illan erilaisissa tilanteissa. 

Näiden julkituominen 

voisi edesauttaa sitä, että osalta 

hankalista tilanteista vältyttäisiin. 

Suomen Seuratanssiliiton ohjaajakoulutuksen 

oppilailla on 

yhtenä koulutukseen liittyvänä 

tehtävänä laatia tanssilavaetiketti, 

jonka he voisivat jakaa omille 

tanssikurssilaisilleen. Tämän 

tehtävän tavoitteena on herättää 

koulutuksessa olijat huomaamaan 

tilanne ja tekemään sille 

jotain omalta osaltaan, omilla 

kursseillaan. Tämä on yksi tapa 

kantaa kortensa yhteiseen kekoon 

ja pitää huolta paritanssikulttuurimme 

säilymisestä. • 

TANSSIETIKETTI 

TEKSTI: SOILE PIESANEN 

• Huolehdin puhtaudestani. 

• Pukeudun siististi, rennosti ja niin, että minun 

on mukava liikkua. 

• En tuoksu, enkä haise voimakkaasti. 

• Jätän roikkuvat korut, käsilaukun ja kännykkäkotelon 

pois tanssilattialta. 

• Kun haluan tanssia, menen seisomaan miesten 

riviin, jos olen mies ja naisten riviin, jos olen 

nainen. 

• Seuraan hakuvuoroa, joka näkyy kyltistä tai 

jonka orkesteri ilmoittaa. 

• Kieltäydyn tanssista vain, jos hakija on voimakkaasti 

humalassa tai käyttäytyy huonosti. 

• Liikun tanssilattialla vastapäivään. 

• Jos tanssin nopeasti edeten, käytän ulkokehää. 

• Jos tanssin hitaasti edeten, pysyn sisempänä 

tai jos tanssini pysyy paikallaan, pysyn keskellä. 

• En peruuta, enkä tanssi vastavirtaan, kun etenen 

tanssilattialla. 

• Otan muut tanssijat huomioon ja pyydän anteeksi, 

jos törmään muihin. 

• Vien varmasti ja rauhallisesti ottaen parini huomioon 

/ seuraan osaamallani tavalla. 

• Tanssin parini kanssa kaksi kappaletta kerrallaan 

tai jos haluan jatkaa saman parin kanssa, 

kysyn kohteliaasti, voisimmeko tanssia vielä 

toisenkin kappaleparin. 

• Vien daamini pois tanssilattialta tanssin päätyttyä 

ja kiitän kohteliaasti / seuraan kavaljeeriani 

takaisin riviin. 

• Nautin tanssimisesta ja annan muidenkin nauttia 

taitotasosta riippumatta!

TANSSI 

K Y S Y 

BUFFETIN PUOLELTA 

KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA 

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä mieltään askarruttavia tanssikulttuuriin 

liittyviä kysymyksiä. Vastauksia julkaistaan mahdollisuuksien 

mukaan ja ne ovat luettavissa myös verkkosivustollamme. Vastaajina 

toimivat Liisa Kontturi, Lasse Paasikko, Markku Laaksonen, Pentti 

Teräväinen, Petri Riento ja Sakari Kesonen. 

 

WWW.SUSEL.FI 

17 

Kysymyksiä voit lähettää 

sähköpostitse osoitteeseen: tanssiviihde@jaamedia.fi, 

tai verkkosivustomme; www.susel.fi/tanssiviihde 

palautelomakkeella sekä myös postitse: 

Jaamedia/Tanssiviihde lehti, PL 57, 33711 Tampere 

Merkitse kuoreen viite “ Kysy Buffetin Puolelta” 

LIISA 

LASSE MARKKU PENTTI 

PETRI 

SAKARI 

LIISA KONTTURI vastaa mielellään tanssimista, tanssitekniikkaa 

ja tanssilajeja koskeviin kysymyksiin. 

LASSE PAASIKKO vastaa parhaimman mukaan tanssimusiikkia 

koskeviin kysymyksiin. 

MARKKU LAAKSONEN vastaa esim. alan yleistä kehitystä, taloutta, 

markkinointia, rakenteita ja mediaa koskeviin kysymyksiin. 

PENTTI TERÄVÄINEN vastaa äänitteitä, artisteja sekä erilaisia 

hittilistoja koskeviin kysymyksiin. 

Tanssikursseilla opetetaan samat askeleet Tangoon ja Foksiin. 

Onko kyseessä sama tanssi 

Monien muidenkin tanssilajien askelikot ovat samankaltaisia, esim. 

Valssin, Perushumpan ja Samban, niin myös Tangon ja Foksin. Alkeiskurssilaiselle 

voi helposti jäädä harhakuva siitä, että kyseessä 

on yksi ja sama tanssi, koska alkeiskurssilla on käytettävänä kovin 

lyhyt aika yhtä tanssilajia kohti ja koska opetus useimmiten painottuu 

askelkuvioiden opettamiseen. Mikäli harrastus jatkuu alkeiskurssin 

jälkeenkin, tulee tanssija toivottavasti saamaan oppia myös 

siihen, millä keinoilla lajeihin saadaan eroavaisuuksia. Tyylinmukainen 

tanssiminen syntyy oikeanlaisesta tanssitekniikasta, johon 

liittyy monenlaisia asioita; vartalonkäyttö, liikkumistapa, liikkeen 

suhteuttaminen musiikkiin, tanssiasento jne. Näiden asioiden avulla 

tanssiminen muuttuu rikkaammaksi ja askeleiltaan samankaltaiset 

lajit saadaan erottumaan toisistaan. 

Vastaajana Liisa Kontturi 

PETRI RIENTO vastaa pääasiassa liittoa, sen kehitystä, ja liiton 

linjauksia koskeviin kysymyksiin. 

SAKARI KESONEN vastaa tanssi-illan järjestämiseen ja valtakunnallisesti 

neuvoteltuihin sopimuksiin liittyviin kysymyksiin. 

Isoäitini kyseli minulta taannoin soitetaanko tansseissa vielä 

saksanpolkkaa. Mitä se sellainen oikein on 

Polkan tullessa Suomeen 1800-luvulla sitä soitettiin nykyistä laajemmalla 

tempohaarukalla. Hitaampaa polkkaa kutsuttiin tuolloin 

joko saksanpolkaksi, rheinländeriksi, schottikseksi tai tyyskaksi 

(tysk dans). Nykyisin tunnemme tuon tanssirytmin nimellä jenkka, 

joka nimitys otettiin käyttöön vasta 1910-luvulla. 

Vastaajana Lasse Paasikko 

MINUN TARINANI - TUOMAS KAIKKONEN 

MUSIIKKI JA TANSSI 

- Miten paljon ajatuksia herättävä, kiehtava, tunteikas ja 

avara maailma se onkaan, ja mitä kaikkea se voi pitää sisällään! 

Molemmilla asioilla on 

ollut ja on edelleenkin 

iso merkitys sielussani 

ja sydämessäni, koska 

musiikki on minulle erittäin tärkeä 

asia. Haitarin soittaminen 

on kuulunut elämääni jo aivan 

pikku pojasta lähtien ja myös 

tanssiharrastus on ollut mukana 

hyvin nuoresta pitäen. Ehkä 

olen saanut tämän kimmokkeen 

sirmakan soiton aloittamiseen 

ja tanssiin pienenä vanhemmiltani, 

kun kuulemani mukaan 

isäni on soittanut sänkyni vierellä 

vanhaa tanssimusiikkia haitarilla 

jo viikon vanhasta lähtien. 

Laulunharrastus tuli vasta vuosia 

myöhemmin kuvioihin mukaan, 

vaikka olin joskus vannonut, 

että meikäläinen se ei ikinä 

tanssi eikä laula, mutta kuinkas 

sitten kävikään. Täytyy myöntää, 

ettei ole tarvinnut yhtään katua 

sitä, että on tullut opeteltua 

soittamaan, laulamaan ja tanssimaan. 

Ne ovat kaikki myös hyviä 

tapoja kertoa tunteista… 

TEKSTI: TUOMAS KAIKKONEN 


Ensimmäiset tanssikokemukseni 

ovat sieltä jostain kahdeksan 

tai yhdeksän vuoden iästä, 

kun olin vanhempieni mukana 

lomareissuilla katselemassa ja 

kuuntelemassa orkestereita lavatansseissa. 

Äitini vei minua aina 

välillä tanssilattialle ja toisinaan 

vanhempani laittoivat minut 

tanssimaan myös iäkkäämpien 

mummojen kanssa, joka ei ollut 

välttämättä niin kovin innostava 

kokemus nuorelle pojalle, mutta 

sieltä ne perusopit ja -taidot on 

saatu plakkariin. Tanssiminen 

on tullut vuosien lomassa jollain 

lailla yhä tärkeämmäksi ja 

rakkaammaksi soiton ja laulun 

ohella, ja olen siitä hyvin iloinen 

- onhan tanssi myös erittäin hyvä 

ja hauska liikuntamuoto. 

Perinteisempiä tanssityylejä 

on tullut osattua siis jo aika nuorena, 

mutta näihin vieraampiin 

tansseihin olen tutustunut vasta 

nyt ihan viime aikoina erilaisten 

tanssikurssien kautta, joista on 

saanut paljon lisää intoa ja mielenkiintoa 

tanssimiseen. 

Nykyäänhän tanssin opetteluun 

on todella paljon enemmän 

mahdollisuuksia kuin ennen, sillä 

loistavia kursseja ja taitavia 

opettajia on saatavilla lähes missä 

päin Suomea tahansa. 

Oma tanssinharrastus on 

opettanut minua muusikkona 

ymmärtämään ja ajattelemaan 

syvällisemmin tanssirytmien 

soittamista ja tulkitsemista tanssijoiden 

kannalta; tempoja, rytmin 

selkeyttä ja tunnistettavuutta 

sekä arvostamaan myös sitä, 

kuinka tärkeää orkesterisoitossa 

on kunnioittaa tanssivaa yleisöä 

ja eri tyylien oikein soittamista, 

jotta kaikki pystyisivät nauttimaan 

täysillä orkesterin soitosta 

ja tanssimisestaan. Kun itse käy 

tanssimassa, niin oppi näkemään 

myös sen toisen puolen lavatansseista, 

mitä ei esiintymislavan 

puolelta välttämättä helposti aina 

huomaa. Esimerkiksi kuinka 

tärkeää on, että orkesterin soitto 

ei pauhaa liian lujaa korviin, ja 

että orkesteri näyttäisi myös siistiltä 

ja iloiselta musisoidessaan 

tanssiväelle, joka on tullut paikalle 

viihtymään ja nauttimaan 

lavatanssitunnelmasta ja hyvästä 

musiikista. 

Voisi sanoa, että tanssi on yksi 

elämän suoloista, ja siksi toivoisin 

muidenkin, niin nuorten 

kuin vanhojen, jotka ehkä vielä 

arvuuttelevat tai miettivät tanssin 

aloittamista, nousevan rohkeasti 

vain sieltä sohvalta ylös ja käyvän 

kohti tanssin maailmaa, ja 

tanssikursseille. Saatatte löytää 

tanssimisen kautta aivan uutta 

intoa ja ihania asioita elämäänne 

- vaikka sen elämänkumppanin, 

jos sellaista ei vielä ole. Niinhän 

sitä sanotaan, että tanssissa on 

taikaa! 

Tässä oli minun tanssija soittotarinani. 

Toivon kaikille lukijoille ja tanssijoille oikein 

nautinnollisia, tunnelmallisia, sekä hauskoja tanssihetkiä. 

Muistakaa, että tanssi on sydämen asia! • 

Väriloiste orkesterissa 

solistina 

toimiva Tuomas 

Kaikkonen tanssimassa 

tyttöystävänsä 

kanssa 

naistentansseistaan 

kuululla 

Pyhäsalmen 

kesälavalla.

18 TANSSIVIIHDE -LEHTI 3/2007 TAPAHTUMAKALENTERI 

SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan 

verkkosivuiltamme www.susel.fi 

Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, CUP - SUSEL CUP Lavatanssikilpailu, 

MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus 

TK / 14.8. - 29.11. / Eri tanssikursseja Raahessa / Raahen työväentalo / www.raahentanssiklubi.com 

TK / 11.9 - 12.12. / Eri tanssikursseja; Aura, Loimaa, Uudessakaupunki, Mynämäki, Nousiainen ja 

Turku / www.sekahaku.net 

TK / 1.9. / Sanna Hirvaskari Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net 

CUP / 1.9.. / SUSEL Lavatanssi CUP / Foksi SM ja Bugg Lohjalla / www.kolumbus.fi /tanhuhovi 

TK / 2.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / www.raahentanssiklubi.com 

KOU / 7.-9.9 / Musiikintulkinta ja sen opettaminen Harjavallassa / www.susel.fi 

TK / 8.-9.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Ivalossa / Tomas ja Erita / 

www.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika 

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN 

TK / 15.9. / Liisa Kontturi Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net 

TK / 16.9-.9.12 / Tarvashovin tanssikurssit joka sunnuntai / www.tanssikurssit.fi 

TK / 28-30.9. / Tunturi Tanssi Saariselällä/ Tanssiseura Heinäkengät ja Saariselän Tunturihotellli 

Laaja valikoima, kaikki 

koot suoraan myymälästä 

TK / 29.9. / Argentiinalaisen Tangon kurssi Raahessa / Tomas ja Erita / www.raahentanssiklubi.com 

CUP / 6.10. / SUSEL Lavatanssi CUP / Tango SM ja Lava-Jive Tampereella / www.hurmio.fi 

TANSSIKURSSIT 

NON-STOP 

www.pilvisteps. 

tanssikoulu 

PilviSteps 

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki 

puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 

e-mail: tanssikoulu@pilvisteps. 

TAP / 7.-8.10. / Syksyn suuri Tanssiristeily Viking Isabellalla / www.susel.fi 

KON / 13.-24.10./ Tomi Metsäketo ja Johanna Kurkela -konserttikiertue / www. auraviihde.fi 

KON / 14.-23.10./ Suomi Sinivalkoinen -konserttikiertue / www. auraviihde.fi 

TK / 14.10 / Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net 

TK / 19.-21.10. / Megaleiri 2007 Helsingissä, Hotelli Presidentti / Salsaa, Buggia, Lattareita ym. / www. 

staditanssii.fi 

TK / 19-21.10 /Vuskarit Runnin Kylpylällä /rumba ja cha (perus ja jatkotaso) / www.vuskarit.urli.net 

TAP TK / 19-21.10 /Lapin Tango - yhteispohjoismainen tangotapahtuma / www.hotellilevitunturi.fi 

TK / 27.10-3.11 /Baile Retro 4 Kanarialle / Playa del Ingles / Tanssimatka Kanarian aurinkoon / www. 

tanssikurssit.fi 

Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksi 

määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) 

muutan tilaukseni kestotilaukseksi 

irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti 

osoitteen muutos alkaen ___/___200__ 

ajaksi ___/___200__ - ___/___200__ 

Entinen osoite tai lehden saaja 

Sukunimi 

Lähiosoite 

Etunimi 

E-mail 

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 

PALVELUKORTTI 

KON / 4.-16.11/Matti ja Teppo -konserttikiertue / www. auraviihde.fi 

KON / 9.-19.11./ Sinitaivas 20 v -juhlakonserttikiertue / www. auraviihde.fi 

TK / 24.11 / Timo Arstila ja Anne Jänkälä Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net 

TAP / 5.12 / Itsenäisyyspäivän aaton Suurtanssit / Turkuhalli / www.auraviihde.fi 

KON / 7.-17.12./ White Christmas -konserttikiertue / www. auraviihde.fi 

KON / 7.-17.12./ Tulkoon Joulu -kirkkokonserttikiertue / www. auraviihde.fi 

KON / 11-18.12./ Iloinen Joulukonserttikiertue /Finlanders ja 7 Seinähullua Veljestä/ www. auraviihde.fi 

HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa 

aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenen ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät 

viereiseltä sivulta. 

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja 

Sukunimi 

Etunimi 

Lähiosoite 

E-mail 

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. 

Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € 

- määräaikaistilaus 12 kk / 25 € 

LEHDEN TILAUS 

www.susel.fi 

Ilmestyy neljä 

kertaa vuodessa! 

c/o Jaamedia 

PL 57 

33711 TAMPERE 

Kirjemaksu 

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo 

tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson 

alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään 

kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan 

uuden laskutusjakson alkaessa. 

Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. 

Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa 

pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi 

ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. 

Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: 

Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@jaamedia.fi 

Lehden voi tilata myös verkkosivustomme kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY:N 

JÄSENTANSSISEURAT ALUEITTAIN 

WWW.SUSEL.FI 

ETELÄ-KARJALA 

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA 

www. saiset.net, 040 543 8414 

ETELÄ-POHJANMAA 

Botafogo ry , SEINÄJOKI 

www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858 

Fuskaajat ry, SEINÄJOKI 

www.fuskaajat.fi, 040 551 8071 

Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI 

www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134 

ETELÄ-SAVO 

Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI 

www.tanssihullut.net, 040 550 0507 

ITÄ-UUSIMAA 

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO 

www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601 

KAINUU 

Kuhmon Lavatanssijat ry, KUHMO 

www.kuhmonet.fi/kuhmonlavatanssijat, 050 306 0029 

Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI 

www. casamba.fi, 0400 192 245 

KESKI-POHJANMAA 

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA 

www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099 

KESKI-SUOMI 

Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, JYVÄSKYLÄ 

www. kestavat.fi, 040 723 3196 

Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ 

www. tanssittaa.fi, 040 568 5225 

KYMENLAAKSO 

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA 

www. tanssikas.net, 040 824 2226 

LAPPI 

Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI 

www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945 

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI 

www.swengijengi.net, 050 387 5687 

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI 

www. nastat.net, 040 736 1694 

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ 

www. plappi.fi/~seuratanssijat, 0400 131 229 

Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI 

www.plappi.fi/yhdistykset_ja_vapaa_aika, 040-700 8146 

Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ 

www.menomono.fi, 040 762 1254 

PIRKANMAA 

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE 

www.hurmio.fi, 050 374 9132 

POHJANMAA 

Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA 

www.rolling.fi, 040 589 0087 

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES 

www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188 

POHJOIS-POHJANMAA 

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE 

www.raahentanssiklubi.com, 0500 160 785 

Tanssikerho Jammarit ry, NIVALA 

www. jammarit.net, 044 710 8722 

POHJOIS-SAVO 

Jumis-Paloisten nuorisoseura ry/Viäntymättömät ry, 

VARPAISJÄRVI 

ei www-sivuja, 040 568 7624 

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO 

www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856 

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO 

www.tanssisavo.fi, 040 757 1821 

Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI 

www.vuskarit.urli.net, 050 354 2023 

PÄIJÄT-HÄME 

Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI 

www.lavarit.com, 040 596 6962 

Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI 

www.tonttila-sali.com, 040 719 1754 

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI 

www. jamroll.com, 040 745 4555 

RUOTSI 

Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG 

www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563 

SATAKUNTA 

Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA 

www.tanssitossut.com, 040 861 8209 

Rauman Danseor ry, RAUMA 

www.raumandansseor.tk, (02) 822 9368 

UUSIMAA 

Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA 

www.kolumbus.fi/tanhuhovi, 050 303 3624 

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI 

www.comets.fi, 050 387 7140 

Tanssin Taitajat ry, VANTAA 

www.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165 

Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI 

ei www-sivuja, 050 572 2779 

Team Illusion ry, TUUSULA 

www. teamillusion.fi, 040 567 0860 

VARSINAIS-SUOMI 

Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO 

www.somero.fi/monokas, 040 501 4841 

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO 

www.salonseuratanssiklubi.com, 040 838 0284 

Tanssirinki ry, TURKU 

www. tanssirinki.com, 040 415 4250 

YHTEISTYÖJÄSENET: 

WWW.SUSEL.FI 

• Alemana Dance Center 

www.alemana.fi Pori 

• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku 

• Dance Stop Oy www.dancestop.fi Äänekoski 

• Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki 

• Finlanders Production Oy www.finlanders.fi Rauma 

• Fysioterapia ja tanssinopetus www.tanssiajaterapiaa.com Helsinki 

Maija-Leena Astikainen Ky 

• Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka 

• Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com Ylläsjärvi 

• Mosala Oy (Kaustinen Folk Music Festival) www.kaustinen.net 

Kaustinen UUSI 

• Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com Heinävesi UUSI 

• Leenan Kahvio 

Turku 

• Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) wwww.kapakanmaki.fi 

Tuulos UUSI 

• MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net Hämeenlinna 

• Nokian kaupunki / Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia 

• Ohjelmatoimisto Atlas 

www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku 

• Pipex In Style 

Joensuu 

• Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere 

• Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala 

• Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä 

• Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki 

• Sempatik Oy (Ravintola 91,1) www.ravintola911.com Helsinki 

• Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö 

• Suomen Viihdekeskus www.viihdekeskus.fi Jyväskylä 

• Taikakuu Oy www.taikakuu.com Tampere 

• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki 

• Tanssikoulu Eija Puranen 

Ikaalinen 

• Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi 

• Tanssikoulu Liisa Kontturi 

Oulu 

• Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki 

• Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com Joensuu 

• Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku 

• Telexmyynti R.Koivisto Oy (Kyröskosken Suurlava) 

Kyröskoski UUSI 

JÄSENETUPAIKAT 2007 

Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! 

• Aulavan lava, Alavus 

• Esakallio, Somero 

• Haikan lava, Pirkkala 

• Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio 

• Hotelli Rauhanlahti, Kuopio 

• Huvilintu, Raisio 

• Höyryveturipuisto, Haapamäki 

• Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö 

• Kapakanmäki, Tuulos 

• Kerhola, Nokia 

• Kisaranta, Kangasala 

• Kohoniemi, Pielavesi UUSI 

• Krouvin lava, Hartola 

• Kulttuuritalo, Helsinki 

• Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski 

• Laurilan lava, Marttila 

• Liperin lava, Liperi 

• Littoisten lava, Kaarina 

• Lomakeskus Revontuli 

• Lusan halli, Kurikka 

• Martin Kievari, Hietama 

• Mäntyrinne, Savonlinna 

• Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo 

• Pesäkallio, Lahti 

• Petäjäjoen Paviljonki, Loimaa 

• Pistohiekan Lava, Puumala 

• Riutanharju, Riihimäki 

• Rönnin lava, Eräjärvi 

• Savion lava, Laukaa 

• Suukosken keidas, Tervola 

• Syvälahden lava, Kangasniemi 

• Tanhuhovi, Lohja 

• T-talo, Turku 

• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula 

• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala 

• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi 

LISÄTIETOJA 

JÄSENETUPAIKOISTA 

VERKKOSIVUILTA 

WWW.SUSEL.FI 

19 

Vaasan Viuhka ry, VAASA 

www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277 

POHJOIS-KARJALA 

Itä-Suomen Tanssimaailma ry, JOENSUU 

www.tanssimaailma.com, 050 584 5594 

Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI 

www.lilat.com, 050 592 8449 

Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU 

www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373 

Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU 

www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140 

Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU 

www.flyingsteps.fi, 040 578 6792 

Turun Kansantanssin Ystävät ry/Sekahaku, TURKU 

www.sekahaku.net, 0400 225 856 

• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista 

tuotteista. 

• Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % 

• Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. 

• Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. 

• Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista 

tuotteista. 

• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% 

• Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista 

• pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. 

• PIPEX In Style, Joensuu; -10% norm.hinnoista 

• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista 

• Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä 

• Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

SUOMEN SEURATANSSILIITTO SUSEL RY TARJOAA TOIMINTAA JA YHTEISTYÖTÄ YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE 

HAASTA YHTEISTYÖKUMPPANISI 

KANNUSTAMAAN TYÖNTEKIJÄNSÄ TANSSILIIKUNNAN PARIIN 

Haastekampanjasta lisätietoja: Kauko Keränen, GSM 0400 282 601 

Liity myös SUSELin jäseneksi ja 

tai ryhdy yhteistyökumppaniksi 

jäsenetupaikkana. 

SUSEL Yhteistyöjäsenyys 

jäsenmaksu 150 eur / v. 2007 

WWW.SUSEL.FI 

YHTEISTYÖJÄSENILLE 

• Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla 

• Jäsenalennus Tanssiviihteen ilmoitustilasta 

• Mahdollisuus laittaa tiedotteita sähköiseen jakeluun 

jäsenistölle 

• Alennuksia yhteistyökumppaneiden sopimusten mukaisesti 

YHTEISTYÖKUMPPANEILLE 

• Näkyvyyttä Tanssiviihde -lehdessä ja verkkosivuilla 

• Lisää kosketuspintaa ja vetovoimaa tanssinharrastajiin 

Ostamalla ILMOITUSTILAA 

lehdestä voit tavoittaa laajalti 

suomalaista aikuisväestöä ja 

saada huomattavaa näkyvyyttä yrityksesi 

tai yhteisösi toiminnalle ja tuotteille! 

Laaja jakeluverkosto kautta Suomen! 

Jakelupaikkoina tanssipaikkoja, hotelleja, 

huoltoasemia, kauppakeskuksia sekä muita 

yksittäisiä yrityksiä. 

Painosmäärä 60 000 - 80 000 kpl/numero.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2007 

TANSSIPAIKKAliite 

syksy 2007 

Hietasaarentie 13, Oulu 

Tanssit lauantaisin 

klo 20.30 - 02.00 

* tunti naisille 

2007 

Onnenmaan 

Suurtanssit 

Ouluhallissa 

la 15.9.2007! 

TANSSIKAUSI SYYSKUU- JOULUKUU (8.12) 

Esiintyjinä ovat maan parhaat artistit ja orkesterit, 

jotka takaavat onnistuneen ja iloisen tanssi-illan. 

Tulossa mm. Kari Tapio, Finlanders, Souvarit, 

Taikakuu, Yölintu, Anne Mattila! 

Myös yritys- ja perhejuhlia niin tanssi-illan 

lomassa kuin yksityistilaisuutena. 

Tanssikausi 2008 

alkaa la 8.3.2008! 

VARUSTELU 

Savuton kahvio, A-oikeudet, grilli 

Katso ohjelmistotiedot: www.hietaviihde. 

A-oikeudet! 

LIITE ON TARKOITETTU PÄÄASIALLISESTI 

TANSSIPAIKKOJEN OHJELMISTO- JA YHTEYSTIEDOILLE! 

ETELÄ-SUOMEN SUOSITUIN 

YKSITYINEN TANSSIPAIKKA 

Aspinniituntie 80, Nurmijärvi 

Opastuspuhelin: 0400 808 871 


klo 20 - 02 

Syyskauden avajaiset lauantaina 15.9.2007 

Klo 20 - 02 / Liput 13 eur 

Yleisöä viihdyttämässä 

Pekkaniskan Pojat ja 

Saija Tuupanen & Tornados 

Bussikuljetukset 

Helsingistä (Kamppi) 

Ruusulinnaan: 

Laituri 12, lähtö klo 20.00 

Ruusulinnasta 

Helsinkiin: 

Lähdöt klo 00.25 ja 01.45 

• Tanssiparketti n. 900 m2 

• Kahvila-ravintola 450 m2 

• Pub 200 m2 

• Tilavat saniteetti- ja ehostustilat 

• Tehokas ilmastointi 

• Laajat, valvotut parkkialueet 

• A-oikeudet 

• Ikäraja 18 vuotta 

Katso koko kauden ohjelma: 

www.ruusulinna.net

Syksy 2007 

La 1.9. Tulipunaruusut 

La 8.9. Sinitaivas, Markus Sextet 

La 15.9. Jenna Bågenberg & Fantasia 

La 22.9. Johanna Debreczeni & Four Roses 

La 29.9. Kari Piironen & Noiser 

La 6.10. Janne Tulkki & Tulinen Sydän 

La 13.10. Rainer Friman ja Nalle Lehtonen & 

Tulinen trumpetti 

La 20.10. Teuvo Oinas & Tanssikengät 

La 27.10. Elina Vettenranta & Freesia 

La 3.11. Varjokuva 


klo 20:00 - 01:30 

Mustolantie 9 

71200 Tuusniemi 

Info 040 546 6501 

www.hojo-matkat. 

Kiitämme Kruunuareenan 

tanssikesästä 2007! 

Ravintola Kruunupuiston tanssikalenteria 

päivitetään parhaillaan. Katso talvikauden 

tanssit netistä www.kruunupuisto.fi 

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju 

puh. (015) 775 091, myyntipalvelu@kruunupuisto.fi 

TOIMIVA TANSSIPAIKKA SYNTYY 

TEKSTI: MARKUS MAJABACKA 


SYDÄMELLÄ JA HYVÄLLÄ VAINULLA 

Menestyvän tanssipaikan pyörittäminen ei ole töistä helpoimpia. 

Lavan täyttäminen onnellisilla ihmisillä ei ole itsestään 

selvyys, ja hyvinvoivan tanssipaikan ylläpitäminen 

vaatiikin vetäjältä rakkautta alaa kohtaan ja herkkyyttä huomioida 

tanssijoiden tarpeet. 

Janne Huttusta pidettiin 

hulluna, kun hän päätti 

avata Pielavedelle uudestaan 

tanssipaikan, joka oli ollut 

kiinni lähes 16 vuotta pientä 

toimintaa lukuun ottamatta. 

Huttunen pääsi kuitenkin näyttämään 

epäilijöille pitkää nenää, 

kun Pielaveden Kohoniemeen 

saapui tanssikansaa pitkienkin 

matkojen takaa. 

- Meillä eivät anniskeluluvat 

ehtineet avajaisiin, ja saimme 

siitä hirveästi positiivista palautetta, 

koska humalaisia ei näkynyt 

missään. Tämän perusteella 

teimme radikaalin päätöksen, 

emmekä ottaneet anniskelulupia 

ollenkaan käyttöön, Huttunen 

kertoo. 

Viihdealalla yhteensä 21 vuotta 

työskennellyt Huttunen aloitti 

työn tekemisen esiintyvänä 

taiteilijana ja siirtyi sen jälkeen 

myymään esiintymisiä artisteille. 

Tänä vuonna hän ostaa esiintyjiä 

omaan tanssipaikkaansa 

ensimmäistä kertaa yksityisyrittäjän 

ominaisuudessa. 

Nelosen uutiset toitottivat 

tuossa vähän aikaa sitten pienten 

tanssilavojen kuolemista, mutta 

meillä on kuitenkin kävijöitä 

riittänyt. Tanssijoiden määrään 

vaikuttaa paljon se, mitä heille 

tarjotaan. Suomessa on liikaa 

esiintyjiä, joiden ohjelmisto painottuu 

pelkkään iskelmään. Jos 

orkesteri esittää pelkkää iskelmää, 

niin ainakin meillä he ovat 

todennäköisesti tehneet yhtä aikaan 

ensimmäisen ja viimeisen 

keikkansa, Huttunen nauraa. 

HYVÄ LOPPUTULOS 

EI SYNNY PELKÄLLÄ 

BISNEKSELLÄ 

Tanssipaviljonki Tulenliekki 

aloitti toimintansa Leppävirralla 

vuonna 2000 viikkoa ennen juhannusta 

mutta esiintyjiä estradille 

paikan toiminnasta vastaava 

Pentti Leinonen alkoi varata 

Tanssipaviljonki Tulenliekkiä ja Tommolan Suurlavaa pitävä 

yrittäjä Pentti Leinonen tietää, että tanssipaikkojen menestykselllinen 

toiminta vaatii runsaasti työtä ja suuria investointejakin. 

On pystyttävä myös tarjoamaan yleisölle sitä, 

mitä se haluaa. 

jo vuotta aikaisemmin. Leinonen 

käynnisti tanssitoiminnan uudestaan 

myös Tommolan Suurlavalla 

monen vuoden hiljaiselon 

jälkeen. Molemmat tanssipaikat 

ovat löytäneet tiensä hyvin suomalaisten 

tanssijoiden sydämiin, 

eikä kävijöistä ole ollut pulaa. 

Lavat eivät täyttyneet kuitenkaan 

sormia napsauttamalla. 

- Jotkut tanssien järjestäjät 

haluavat päästä helpolla, ja luulevat 

voivansa järjestää hyviä ja 

onnistuneita tansseja pienellä 

investoinnilla. Toimivan tanssipaikan 

perustaminen ja avaaminen 

ei tapahdu kuitenkaan 

koskaan helposti, vaan siihen 

täytyy upottaa aikaa, työtä ja rahaa, 

Leinonen kertoo. 

Nykypäivänä tanssilavoilla 

näkee yhä enemmän myös nuoria 

tanssijoita. Leinosen mukaan 

nuoriin vetoavat erityisesti 

nopeat ja vauhdikkaat tanssit, 

joista voi löytää yhtymäkohtia 

disko- ja paritanssin väliltä. Hän 

painottaakin yhdeksi menestyvän 

tanssipaikan ominaisuudeksi 

rikasta ja monipuolista ohjelmistoa, 

vaikkakin peruslinjat on 

muistettava pitää suorassa. 

- Ohjelmisto ei saa poukkoilla 

liikaa, eikä liian isoja muutoksia 

saa tehdä tuttuihin toimintalinjoihin. 

Onnistuneet viihdeillat 

ovat minulle aina henkisiä tilipäiviä. 

Tätä alaa täytyy rakas- 

taa rajun bisneksen tekemisen 

sijaan, tanssikulttuurista jo pikkupoikana 

innostunut Leinonen 

toteaa. 

HYVÄT ARTISTIT EIVÄT 

KORVAA HUONOJA 

TANSSIOLOSUHTEITA 

Tanssikulttuurin kasvu on ollut 

Suomessa hidasta mutta varmaa, 

ja vaikkei ihan vielä voidakaan 

puhua varsinaisesta tanssibuumista, 

niin uusien ja laadukkaiden 

tanssipaikkojen avaaminen 

on vaikuttanut luonnollisesti 

myös tanssiharrastuksen lisääntymiseen. 

Järvenpään Tanssikeskuksen 

toiminnasta vastaava Seppo 

Kaltiainen aloitti tanssien järjestämisen 

jo 1990-luvun alussa 

tanssikoulun ja tanssiurheiluseuran 

toiminnan rahoittamiseksi. 

Tanssikulttuurin kehittymistä 

läheltä seurannut mies pitääkin 

hyvää pohjatietoa äärimmäisen 

tärkeänä asiana uusia tanssipaikkoja 

perustettaessa. 

Yhdessä vaiheessa kiersin 

säännöllisesti katsomassa eri 

tanssipakkoja täällä Suomessa. 

Otin selvää, minkä ikäisiä ihmisiä 

niissä käy, ja mitkä orkesterit 

vetävät tanssijoita puoleensa. 

Lippujen hinnat on pidettävä 

kohtuullisena, äänentoiston on 

oltava hyvä, ja väliaikalevyt valittava 

sen mukaan, minkälaisia 

ihmisiä on paikalla, Kaltianen 

neuvoo. 

Suomalaisessa tanssikulttuurissa 

tapahtuneen muutoksen 

huomaa hyvin siitä, että vielä 

kymmenen vuotta sitten tanssilavojen 

vetonauloiksi hankittiin 

isoja artisteja, jotka vetivät 

satunnaisesti paikalle suuren 

joukon ihmisiä. Nykyään tanssipaikat 

täyttyvät helpommin, 

vaikkei estradilla esiintyisikään 

iskelmätaivaan suurin tähti. 

Tanssipaikoille ihmisiä vetää 

ennen kaikkea hyvät tanssiolosuhteet. 

Sellaisilla paikoille voi 

tulla vaikeuksia, jotka pyrkivät 

korvaamaan huonon tanssilattian 

ja äänentoiston kovilla esiintyjillä, 

koska artistien hinnat 

ovat nousseet reilusti ylöspäin 

vuosien aikana. Kahden suositun 

artistisin esiintymisestä 

yhdeltä illalta voi joutua maksamaan 

kymmenenkin tuhatta 

euroa, Kaltianen kertoo. 

Hyvien tanssiolosuhteiden lisäksi 

Järvenpään Tanssikeskuksen 

lattialle kansaa houkuttelee 

myös humalaisten puuttuminen. 

Yhden illan aikana kaupaksi 

saattaa mennä vain 8 pulloa 

olutta. 

Olemme suunnitelleet jopa 

oluen myynnin lopettamista 

kokonaan, koska tänne ei tulla 

viettämään viikonloppua, vaan 

ennen kaikkea tanssimaan, Kaltiainen 

sanoo. • 

Tulenliekin tanssiparketin 

keskialueella leiskuaa tanssi-iltoina 

aina myös komea 

tuli jyhkeässä takassa. Tulen 

loimussa esiintymässä 

Tangokuningatar Johanna 

Pakonen orkestereineen.

VUODEN HUVIJÄRJESTÄJÄN 

VALINTAAN VAIKUTTAVAT 

TEKSTI: SAKARI KESONEN 

MONET ERI TEKIJÄT 

Suomen Huvijärjestäjien 

Keskusliitto on valinnut 

jo vuodesta 1984 alkaen 

jäsenistöstään aina Vuoden Huvijärjestäjän. 

Tarkoituksena on 

löytää sellainen huvipaikka, joka 

on kehittänyt omaa toimintaansa 

aktiivisesti ja menestyksellisesti 

eteenpäin. Liittojohtokunta laati 

valintakriteereiksi tärkeimmiksi 

katsomiaan asioita, joista nousi 

viisi erillistä pääkohtaa esiin. 

Huvipaikan kehittäminen 

pitää sisällään useita tekijöitä. 

Investointien on oltava tarkoituksenmukaiset 

ja yleisön toiveet 

on niin ikään pystyttävä 

ottamaan huomioon mahdollisimman 

laajalti. 

Henkilökunnan tehtäväkohtainen 

ja perusteellinen ohjaus 

eri tehtäviin takaa omalta osaltaan 

toimivan ja asianmukaisen 

yleisöpalvelun ja vahvistaa siten 

koko huvipaikan toimintaa niin 

yleisön kuin henkilökunnan näkökulmasta 

katsoen. 

Yhtenäinen työasu huvipaikoilla 

on lisäksi toivottavaa, 

sillä siten henkilökunta erottuu 

näkyvämmin yleisön joukosta. 

Tällöin heidät voi löytää nopeasti 

ja pyytää opastusta tai muuta 

apua sitä tarvittaessa. 

Lainsäädännössä on määritelty 

useita eri pykäliä huvijärjestäjien 

toimintaa koskien ja niiden 

noudattaminen on edellytys 

huvitoiminnan lakimääräiselle 

ylläpitämiselle. Tarvittavien lupien 

kunnossa pitäminen vaikuttaa 

osaltaan siten myös Vuoden 

Huvijärjestäjä arvonimen valintaan. 

Ohjelmatarjonta tulee olla 

niin ikään monipuolista ja sen 

hinta/laatusuhde kohdallaan sovitettuna 

huvipaikan todellisiin 

kävijämääriin. Näiden tekijöiden 

menestyksellinen huomiointi 

luo vankan perustuksen kannattavalle 

toiminnalle vähentäen 

tappiollisuuden mahdollisuutta. 

Tämän kaiken edellä mainitun 

ohella myös pitkän tähtäimen 

suunnittelu noin 3-5 vuodeksi 

eteenpäin nähdään tärkeänä tekijänä, 

sillä se luo huvipaikoille 

vahvemmat mahdollisuudet 

menestyä ja pysyä ajan hengessä 

mukana. 

Markkinoinnilla on hyvin 

tärkeä osuus toiminnassa; miten 

ja missä sitä suoritetaan (lehdet, 

TV, radio, netti). Internet on 

tuonut hyvin paljon mahdollisuuksia 

huvipaikoille niin markkinoinnissa 

kuin muussakin 

yhteydenpidossa. Yhteismarkkinointi 

toisten huvipaikkojen 

ja/tai muiden yhteistyökumppaneiden 

kanssa laajentaa myös 

mahdollisuuksia näkyvyyden 

lisäämiseksi ja unohtaa ei voi 

myöskään sponsoriyhteistyön 

tuomia etuja. 

Valintakriteerit ovat luonnollisesti 

aikojen myötä muuntuneet 

tuosta vuodesta 1984, mutta 

kaikki nämä edellä mainitut 

pääkohdat ovat edelleen hyvin 

merkitseviä ja huomionarvoisia 

nykyäänkin. 

Huvipaikat tekevät myös 

yleisökyselyjen perusteella 

tärkeitä ja oleellisia päätöksiä 

toimintaansa koskien. Olisikin 

hyvin toivottavaa, että mahdollisimman 

moni vastaisi tällaisiin 

mahdollisiin kyselyihin ja olisi 

näin omalta osaltaan vaikuttamassa 

huvipaikkojen kehitykseen. 

Näin kysyntä ja tarjonta 

voisivat kohdata toisensa paremmin! 

• 

VUODEN HUVIJÄRJESTÄJÄT 

1985 Suonenjoen Vasama ry 

1986 Evijärven Nuorisoseura ry / Evijärven Nuorisoseuran lava 

1987 Mietaan Nuorisoseura ry / Mietaan nuoriso- ja urheilutalo 

1988 Köyliön Lallintalo 

1989 Nivalan Urheilijat ry / Tuiskula 

1990 Teuvan Rivakka ry / Kaarihovi 

1991 Lestijärven Kiisto ry / Discoland 

1992 Yläneen VPK ry / Valasranta 

1993 Savitaipaleen Urheilijat ry / Säänjärven lava 

1994 Kauhajoen Karhu ry / Kauhajoen Kasino 

1995 Hankasalmen Hanka ry / Hangan lava 

1996 Evijärven Alapään Nuorisoseura ry / Alapään Nuorisoseura 

1997 Ruokolahden Raju ry / Suikkalan lava 

1998 Kuikan Pvy ry / Kuikan lava 

1999 Lapuan Virkiä ry / Latosaari 

2000 Punkalaitumen Kunto ry / Särkkä 

2001 Sotkamon Nuorisoseura ry / Naapurivaara 

2002 Saarijärven Pullistus ry / Kukonhiekka 

2003 Auran Nuortentalosäätiö / Auran Nuortentalo 

2004 Kangasniemen Retkipaikka säätiö / Syvälahden Lava 

2005 Ylikiimingin Nuijamiehet ry / Nuijamiesten Lava 

2006 Someron Esa ry / Esakallion lava 

Keskiviikkoisin ISKELMÄTÄHTI-ILTA 

Tangon taikaa ja humpan huumaa! 

05.09. TARJA LUNNAS & ROSSO 

12.09. TOMMI SOIDINMÄKI 

Tangokuningas 2004 & SEINÄRUUSU 

19.09. TAIKAKUU 

26.09. TANSSIORKESTERI SYKE 

03.10. MATTI & TEPPO ja HORIZONE 

10.10. TANGOKUNINGATAR 2007 

17.10. ANNE MATTILA & MISTRAL 

24.10. MIKKO MÄKELÄINEN & MYRSKYLYHTY 

31.10. MARKUS TÖRMÄLÄ & FBI BEAT 

Perjantaisin TÄHTIPERJANTAI 

Kotimaiset popin ja rockin kärkinimet livenä! 

07.09. JIRI NIKKINEN 

14.09. SOUL TRAIN o7 / LEMMENJÄTTILÄISET 

Sami Saari, Johanna Försti, Petra (Tik Tak) 

21.09. JONNA TERVOMAA 

28.09. ILE KALLIO & vierailevat solistit: 

ANSSI KELA ja MIKKO KUUSTONEN 

05.10. LAURI TÄHKÄ & ELONKERJUU 

12.10. LAPINLAHDEN LINNUT 

19.10. KAIJA KOO BAND 

26.10. JORE MARJARANTA 

26.10. DINGO 

Torstaisin CLASSIC DISCO NIGHT 

Discohittejä 70-, 80- ja 90-luvuilta ! 

06.09 Special Guest Dj Topi Honkonen 

13.09 Special Guest Dj Cowboy Ski 

20.09 Special Guest Dj Bonetti (Pepe Ristoja) 

27.09 Special Guest Dj Beaver (Tapani Ripatti) 

04.10 Special Guest Dj Topi Honkonen 

11.10 Special Guest Dj Börje 

18.10 Special Guest Dj Cowboy Ski 

25.10 Special Guest Dj Beaver (Tapani Ripatti) 

Lauantaisin SHAKEN AND STIRRED 

Suomen parhaat bilebändit masiinat kybällä! 

01.09. VISITOR 

08.09. MR SUSHI 

15.09. G-AGENT 

22.09. FAKTA BEAT 

29.09. LIKKA 

06.10. JEAN S. 

13.10. G-AGENT 

20.10. PLAYA 

27.10. ALLIANCE 

Liput ovelta tai ennakkoon Lippupisteestä. 

www.presidentticlub.fi 

Avoinna ke ja to 21-03, pe ja la 21-04 | Ikäraja 24 vuotta | Antinkatu 2, 00100 Helsinki, puh. 09 691 2582 

ISKELMÄTÄHTI-ILTOINA tanssivalmennusta Presidentti Clubilla klo 19.00-20.00 

Katso lisätiedot osoitteesta www.staditanssii.fi 

Paritanssin Megaleiri 19.-21.10.2007 

Sokos Hotel Presidentissä 

- swingiä, salsaa, lattareita, suomalaisia seuratansseja, 

argentiinalaista tangoa, buggia… 

- alkeita, jatkokursseja, konkaritunteja… 

- iltabileitä perjantaina ja lauantaina 

- huippuedulliset majoitukset Sokos Hotel Presidentissä 

Katso lisää: www.staditanssii.fi | Lisätietoja: office@staditanssii.fi 

Nokian tanssiva 

KERH LA 

Souranderintie 13, Nokia / Info 045 133 1981 

•maakunnan suurin parketti 450 m2 • Nokian kaunein rakennus • Tasokas kahvila • 

Tanssiaika: su 17 (18) – 22 (23), la, aattoina ja juhlapyhinä 20 – 01 (02) 

Su 30.9. Tarja Lunnas & Rosso 

Su 7.10. Pekkaniskan Pojat ja Channel Four 

Su 14.10. Markku Aro & Diesel 

Su 21.10. Taikakuu 

Su 28.10. Finlanders 

Su 4.11. FBI Beat 

Su 11.11. Anne Mattila & Mistral 

Su 18.11. Martti Metsäkedon orkesteri 

Su 25.11. Pekkaniskan Pojat 

Kustaa Kolmannentie 39, Kangasala / Info 045 133 1981 

KISARANTA - Kisis for you! 

Tulossa syksyllä 2007 : Varjokuva, Eija Kantola, Taikakuu, 

Jani & Jetsetters, FBL Beat, Martti Metsäkedon orkesteri, 

Susanna Heikki, Anne Mattila ym. 

Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net 

Tanssiaika la ja aattoina 

20-01 (02) 

Suurparketti 550 m2 

Katso koko ohjelmisto : 

www.tanssi.net 

HEPOLAMMINTIE 41, LAHTI. 

PUH. (03) 784 1176 


klo 20.00 - 01.30 

La 22.9. Charlie Plogman & Tommys 

La 29.9. Tulipunaruusut 

La 6.10. Markus Törmälä & FBI-beat 

La 13.10. Syke 

La 20.10. Norolan Pojat 

La 27.10. Taikakuu 

La 3.11. Kati Fors & Major 

La 10.11. Teuvo Oinas &Tanssikengät 

La 24.11. Tangokuningatar 2007 Jenna Bågeberg 

Tanssitalo kutsuu tanssiin, Tervetuloa!

AURAN NUORTENTALO 

Lokakuu 

la 6.10 

la 13.10 

la 20.10 

la 27.10 

Kirkkotie 254 

21370 Aura kk 

Anne Mattila & Mistral, Charlies (tanssikurssi Fusku) 

Marko Lämsä & pallosalama,Tiina Pitkänen & Baroque 

(tanssikurssi Hidas valssi) 

Markus Törmälä & FBI-Beat, Saija Tuupanen & Tornados 

(tanssikurssi Cha Cha) 

Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, Jani & Jetsetters 

(tanssikurssi Bugg) 

Marraskuu 

la 3.11 

la 10.11 

la 17.11 

la 24.11 

Tanssit klo 21 - 02 • Tanssikurssit klo 19 - 20.30 / Lavatanssikerho Sekahaku 

INFO (02) 486 9092, 040 514 2468 

Tarja Lunnas & Rosso , Taivalkunta Beat 

(tanssikurssi Kävelyhumppa) 

Tanssiorkesteri Pekka Niskanpojat, 

A. Aallon rytmi orkesteri (tanssikurssi Rumba) 

Taikakuu, Annika Eklund & Casino (tanssikurssi Tango) 

Martti Metsäketo yhtyeineen, Markku Aro & Diesel 

(tanssikurssi Kävelyjenkka) 

Ohjelmamuutokset mahdollisia. 

www.aurannuortentalo. 

JOKA ILTA ELÄVÄÄ MUSIIKKIA! 

SYYSKUUSSA 

1.9. la Tangoprinssi Antti Ahopelto & Poikamiehet 

2.9. su Saija Tuupanen & Tornados 

3.9. ma Katri Helena & Petoman 

4.9. ti Naisten tanssit: Taikakuu 

5.9. ke A. Aallon Rytmiorkesteri 

6.9. to Lea Laven & Leasing 

7.9. pe Taikakuu 

8.9. la Anza Mertaranta Allstars 

9.9. su A. Aallon Rytmiorkesteri 

10.9. ma Anneli Mattila & V.I.P 

11.9. ti Naisten tanssit: Tangokuningas Henri Stenroth 

12.9. ke Johanna Pakonen & Omenapuu 

13.9. to Saska Helmikallio & Magnet 

14.9. pe SMORK-voittaja Voimaorkesteri 

15.9. la Tangokuningas Henri Stenroth 

16.9. su Finlanders 

17.9. ma Tangokuningatar Jenna Bågeberg 

18.9. ti Naisten tanssit: Kari Vepsä & Onnenmaa 

19.9. ke Tommi Soidinmäki & Seinäruusut 

20.9. to Lasse Hoikka & Souvarit 

21.9. pe Tangokuningatar Jenna Bågeberg 

22.9. la Anne Mattila & Mistral 

23.9. su Kari Vepsä & Onnenmaa 

24.9. ma Korsuorkesteri 

25.9. ti Naisten tanssit: Lasse Hoikka & Souvarit 

26.9. ke Mira Sunnari & Molli-Ori orkesteri 

27.9. to Sinitaivas – Viihdyttäjä 2007 

28.9. pe Johanna Pakonen & Omenapuu 

29.9. la Matti Esko ja Vetonaula 

NAISTEN TANSSIT 

joka tiistai! 

LOKAKUUSSA 

3.10. ke Kake Randelin & Rovers 

5.–7.10. Sinkkuviikonloppu – kielletty alle 45 v… 

10.10. ke Charlies 

13.10. la Sirkan Kyläjuhlat 

17.10. ke Teemu Harjukari & 

Taivaanrannanmaalarit 

24.10. ke Markus Törmälä & FBI Beat 

31.10. ke Susanna Heikki & Karavaani 

MARRASKUUSSA 

2.–3.11. Levihotellin Suuri Karaokeviikonloppu 

7.11. ke Kari Vepsä & Onnenmaa 

9.11. pe Stardust, alakerrassa Syndrooma 

10.11. la Anniina Mattila, alakerrassa Syndrooma 

12.11. ma Marita Taavitsainen Ja Koivu Orkesteri 

14.11. ke Anne Mattila & Mistral 

16.–18.11. LeviDays – talvikauden avajaiset 

16.11. pe Tangokuningas Henri Stenroth, 

Tangokuningatar Jenna Bågeberg ja 

Jettiset, alakerrassa Laskuteline 

17.11. la Marita Taavitsainen Ja Koivu Orkesteri, 

alakerrassa Laskuteline 

19.11. ma Lasse Hoikka & Souvarit 

21.11. ke Susanna Heikki & Karavaani 

26.11. ma Lasse Hoikka & Souvarit 

28.11. ke Pekkaniskan Pojat 

30.11.–1.12. Tonttuilevi 

30.11. pe alakerrassa Jytäbändi -76 

1.12. la alakerrassa Jytäbändi -76 

LAPIN TANGO – LAPLAND TANGO 

19.–21.10. Yhteispohjoismainen 

tangotapahtuma! 

Tanssikurssit: Argentiinalainen tango kahdessa 

tasossa – opettajina Pasi & Mari Lauren, 

Pekka Kulju. Suomalainen ja kansainvälinen 

tango – opettajina Juhani Tahvanainen ja 

Tii Kinnunen. Lisäksi Pohjoiskalotin tangomestaruuskilpailut 

ja karaokemestarin valinta. 

Katso www.hotellilevitunturi.fi 

HOTELLI LEVITUNTURI • 99130 SIRKKA 

Puh. (016) 646 301 • Fax (016) 646 660 

hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi 

www.hotellilevitunturi.fi 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KAIKKI TANSSIPAIKKALIITTEEN 

ILMOITTAJAT MAINITAAN 

MYÖS ETUSIVULLA! 

IRROTA LIITE 

LEHDESTÄ 

JA OTA MUKAASI! 

Ilmoitustilamyynti: 

Jaana Vuorenpää 

tanssiviihde@jaamedia.fi 

GSM 050 569 1969

Nro 3/2007

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?