re_lehti_1_2014
re_lehti_1_2014
re_lehti_1_2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1/<strong>2014</strong> • Renor Oy:n sidosryhmä<strong>lehti</strong><br />
Lahden<br />
Askonalueelle<br />
kasvaa uutta ja vanhaa<br />
yhdistävä kaupunginosa<br />
Ihanat asiakkaat<br />
saavat yrittäjän jaksamaan<br />
Elinvoimaa<br />
historiallisista kiinteistöistä<br />
Maa<strong>re</strong>tta Tukiaisen<br />
vinkit hyvän olon<br />
sisustukseen<br />
Tulevaisuuden<br />
kaupungissa
RE 1/<strong>2014</strong> • RENOR OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI<br />
3<br />
4<br />
7<br />
8<br />
10<br />
16<br />
18<br />
20<br />
22<br />
25<br />
Ajankohtaista<br />
Detalji<br />
Intohimo avain yrittäjän<br />
jaksamiseen<br />
Lahti kasvaa radanvarteen<br />
Tulevaisuuden kaupungissa<br />
Kotia sisustetaan<br />
taantumasta huolimatta<br />
Rakennusperinnön<br />
kehittäminen lisää<br />
kaupunkialueiden<br />
elinvoimaisuutta<br />
Hyvän olon tiloja<br />
Ennen ja nyt<br />
Renor omistaa ja kehittää<br />
historiallisia kiinteistöjä ja<br />
alueita Lahdessa, Porissa,<br />
Forssassa, Porvoossa,<br />
pääkaupunkiseudulla,<br />
Tampe<strong>re</strong>ella ja Hämeenlinnassa.<br />
Tutustu kohteisiimme<br />
www.<strong>re</strong>nor.fi.<br />
Julkaisija<br />
Renor Oy<br />
Vaihde 020 7220 800<br />
www.<strong>re</strong>nor.fi<br />
Päätoimittaja Timo Valtonen<br />
Toimitus Taskut/Viestintä<br />
Ulkoasu Taskut/Markkinointi<br />
Ilmoitusmyynti Tuuli Lehtovaara<br />
Painos 85 200 kpl<br />
Paino Forssa Print<br />
Lehti on painettu ympäristöystävälliselle<br />
paperille.<br />
Tuhansien<br />
tarinoiden alueita<br />
Yhteiskunnan kehittyminen ja muutokset ovat<br />
vaikuttaneet aina myös rakennettuun ympäristöön.<br />
Renorin omistamien entisten teollisten ja<br />
historiallisten kiinteistöjen ja alueiden syntyyn<br />
vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun voimakkaasti<br />
edennyt teollistuminen. Uusi teollinen toiminta<br />
lisäsi vaurautta ja mahdollisti osaltaan yhteiskunnan<br />
kehittymisen. Kaupungit kasvoivat<br />
vi<strong>re</strong>än teollisuustoiminnan ympärillä.<br />
Teollinen Suomi on kehittynyt harppauksin<br />
kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Monen perinteisen<br />
teollisuudenalan toiminta on lakannut<br />
ja vanhat teollisuustilat ovat tyhjentyneet.<br />
Tämä yhteiskunnan muutos mahdollistaa<br />
Renorin työn vanhojen teollisuustilojen ja tyhjentyneiden<br />
kiinteistöjen uudelleenkehittäjänä.<br />
Olemassa oleviin vanhoihin kiinteistöihin ja historiallisiin<br />
teollisuusympäristöihin voidaan sijoittaa<br />
monenlaista nykyaikaista toimintaa ja toteuttaa<br />
ainutlaatuisia toimitiloja. Alueiden pitkä<br />
historia ja aikaisempien sukupolvien tekemä työ<br />
innoittaa uudelleenkehitystä. Alueilla on tuhansia<br />
tarinoita kerrottavana. Olemassa olevien alueiden<br />
kehittäminen säästää myös yhteiskunnan<br />
<strong>re</strong>sursseja ja ylläpitää esteettisesti viehättäviä ja<br />
ajan patinoimia ympäristöjä.<br />
Tässä lehdessä pääset tutustumaan Renorin<br />
työhön kiinteistöjen kehittäjänä ja toimitilojen<br />
vuokraajana sekä erilaisiin ihmisiin toimintaamme<br />
liittyen. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme<br />
ja rakentamaan yhdessä tulevaisuutta,<br />
historiaa kunnioittaen.<br />
441 428<br />
PAINOTUOTE<br />
PEFC/02-31-162<br />
Timo Valtonen<br />
toimitusjohtaja, Renor Oy
4 AJANKOHTAISTA • RE 1/<strong>2014</strong> 5<br />
Kauppakeskus Puuvilla<br />
edennyt harjakorkeuteen<br />
Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi<br />
muodostunut Puuvillan keskustakortteli täydentyy<br />
Satakunnan suurimmalla kauppakeskuksella.<br />
Tiloja valmistuu noin 90–100 myymälälle ja liikkeelle,<br />
jotka luovat alueelle arviolta noin 800 uutta työpaikkaa.<br />
Loppuvuodesta 2012 aloitetut rakennustyöt<br />
ovat edenneet suunnitellusti, ja kauppakeskuksen<br />
harjannostajaisia vietettiin helmikuussa. Ovensa<br />
kauppakeskus avaa ensi syksynä.<br />
Vanhojen teollisuusmiljöiden <strong>re</strong>nessanssi on ollut<br />
jo pidemmän aikaa t<strong>re</strong>ndi Euroopassa. Suomessa<br />
Puuvilla on ensimmäinen kohde, joka käyttää laajamittaisesti<br />
hyväkseen 1800-luvun klassisen teollisuusarkkitehtuurin<br />
mahdollisuudet. Aikoinaan puuvillatehtaana<br />
toimineesta teollisuuskiinteistöstä<br />
noin 15 000 neliötä kolmessa kerroksessa saneerataan<br />
liike- ja toimitilaksi osana rakentamishanketta.<br />
MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE<br />
Kauppakeskus Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhteinen<br />
kehityshanke. Kauppakeskuksen rakentamisesta<br />
vastaa Skanska. Kauppakeskuksen suunnittelussa<br />
ja rakentamisessa on hyödynnetty laajasti<br />
tietomallinnusta. Päivittäisen työnohjauksen lisäksi<br />
tietomallien avulla on muun muassa testattu tilaratkaisuja<br />
ja kulku<strong>re</strong>ittejä. Kauppakeskus Puuvilla valittiin<br />
viime vuonna Tekla BIM Awards -kilpailussa<br />
Suomen parhaaksi rakentamisen tietomallinnusprojektiksi<br />
ja tänä vuonna vastaavassa kansainvälisessä<br />
kilpailussa sarjassaan maailman parhaaksi.<br />
Keskustassa sijaitseva Porin Puuvilla on jo nyt vilkas<br />
koulutus-, toimisto- ja vapaa-ajankeskus, jossa<br />
toimivat muun muassa Porin yliopistokeskus ja<br />
Pori Jazz. Alueella asioi, opiskelee ja työskentelee<br />
noin 5 000 ihmistä päivittäin. Kauppakeskus laajentaa<br />
Porin palveluvalikoimaa. Sinne tulee Porista<br />
aiemmin puuttuneita toimijoita kuten Stadium,<br />
Clas Ohlson, BR-lelut, Bik Bok ja New Yorker.<br />
Kauppakeskus Puuvillan rakentamisen edistymistä ja muita uutisia voi<br />
seurata Porin Puuvillan verkkosivuilla, www.porinpuuvilla.fi ja Facebookissa<br />
www.facebook.com/kauppakeskuspuuvilla.<br />
Rantaväylän tunnelin<br />
tekijät PMK-taloon<br />
Tampe<strong>re</strong>en tunneli -hankkeen rakennussuunnittelusta<br />
ja toteuttamisesta vastaava Lemminkäinen ryhmittymä<br />
on vuokrannut tilat Renorin PMK-talosta<br />
Tampe<strong>re</strong>ella.<br />
Tampe<strong>re</strong>en Rantaväylän ruuhkia helpotetaan rakentamalla<br />
Tampe<strong>re</strong>en Näsijärven rantaan 2,3 kilometriä<br />
pitkä maantietunneli. Hanke edistää myös<br />
Tampe<strong>re</strong>en kaupungin maankäyttöä ja keskustan kehittämistä,<br />
sillä Särkänniemen ja Mustanlahden alue<br />
voidaan kytkeä tiiviimmin keskustaan.<br />
Tampe<strong>re</strong>en tunnelihanke on allianssimallilla toteutettava<br />
hanke. Allianssiin kuuluvat Lemminkäinen<br />
Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola<br />
Oy. Rantaväylän tunneli valmistuu vuonna 2017.<br />
Askonalueella<br />
runsas pohjavesi hyötykäytössä<br />
Suomalainen harjumaisema kätkee alleen merkittävän<br />
luonnonvaran, puhtaan veden. Renorin omistama<br />
Askonalue Lahdessa sijaitsee Salpausselän kupeessa<br />
ja on merkittävä pohjaveden muodostumisalue.<br />
Tontilla on kaksi lähdettä, jotka nostavat vuorokaudessa<br />
100 m 3 pohjavettä pintaan.<br />
– Ei ole sattumaa, että valimotoiminta käynnistyi aikoinaan<br />
juuri Askonalueella. Tehdas tarvitsi paljon vettä ja sitä oli runsaasti<br />
saatavilla, Renorin kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen kertoo.<br />
Koska pohjavettä joudutaan joka tapauksessa pumppaamaan<br />
ja ohjaamaan pois rakennusten pohjarakenteista, Renorin lvi-alan<br />
asiantuntijat ryhtyivät kuutisen vuotta sitten pohtimaan veden<br />
hyötykäyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä. Pohjavesi on +6–8 C°<br />
ympäri vuoden ja soveltuu siten erinomaisesti tilajäähdytykseen.<br />
JÄRJESTELMÄ EDELLEEN LAAJENNETTAVISSA<br />
Ensimmäisessä vaiheessa pohjavesijäähdytykseen liitettiin Valimon<br />
ja Asko 2:sen tiloja yhteensä 2 500 m 2 . Vuosien 2011 ja 2012<br />
aikana järjestelmää laajennettiin Asko 2:sen saaneerattuihin tiloihin.<br />
Tällä hetkellä pohjavedellä jäähdytetään yhteensä 8 500 m 2<br />
toimisto- ja tuotantotilaa. Potentiaalia jäähdytysjärjestelmän laajentamiseen<br />
on edelleen olemassa. Huippuaikana pohjaveden tarve<br />
on noin 200 m 3 , kun nosto-oikeus olisi kaikkiaan 1 500 m 3 .<br />
Askonalueen innovatiivisen jäähdytysjärjestelmän konk<strong>re</strong>ettisin<br />
hyöty on energiansäästö. Sähkönkulutus on pohjavesijäähdytteisissä<br />
tiloissa 30–50 % muita konejäähdytteisiä tiloja pienempi.<br />
– Pohjavesi palaa jäähdytyskierrokselta noin +20-asteisena<br />
takaisin, jolloin sitä voisi käyttää tilojen lämmitykseen.<br />
Asiaa selvitetään parhaillaan, Renorin talotekniikan asiantuntija<br />
Timo Lindqvist visioi.<br />
Nyt jäähdytyskäytössä ollut pohjavesi ohjataan sadevesikaivoihin<br />
yhtä puhtaana kuin se alunperin maasta pumpattiin. Vesijohtoputkesta<br />
rakennetussa putkistossa ei käytetä kemikaaleja, eikä<br />
suljetussa järjestelmässä vesi muutoinkaan pääse likaantumaan.<br />
Askonalueen pohjavedellä jäähdytetään 8 500 m 2<br />
toimisto- ja tuotantotilaa.<br />
Kirkon<br />
palvelukeskus<br />
aloitti Porvoossa<br />
Kirkon palvelukeskus eli Kipa tuottaa valtakunnallisesti<br />
kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja<br />
seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle.<br />
Palvelukeskuksen päätoimipiste<br />
on Oulussa. Viime syksynä Kirkon palvelukeskus<br />
avasi Porvoossa ruotsinkielisiä palveluja tuottavan<br />
toimipisteen. Tilat toimipisteelle löydettiin<br />
Renorin WSOYTALOSTA.<br />
– Tärkeää oli, että toimipaikka sijaitsee keskeisellä<br />
paikalla. Tänne pääsee hyvin myös julkisilla kulkuvälineillä,<br />
toteaa palvelupäällikkö Soili Wallin.<br />
Avotoimistotila soveltui Kipan tarpeisiin parhaiten.<br />
– Työskentelemme tiimeissä, joten avotilassa<br />
ajatustenvaihto sujuu vaivatta. Porvoon toimipaikassa<br />
työskentelee nyt kuusi työntekijää, mutta<br />
tulevaisuudessa työntekijöitä on 14.<br />
– On ollut hienoa päästä uusiin tiloihin aloittamaan<br />
uutta toimintaa kirjaimellisesti puhtaalta<br />
pöydältä, Wallin iloitsee.
6 AJANKOHTAISTA • RE 1/<strong>2014</strong> 7<br />
Renor tukee<br />
pyydystalkoita<br />
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus järjesti tänäkin<br />
talvena jo perinteeksi muodostuneet pyydystalkoot<br />
Lahdessa yhdessä Vesijärvisäätiön ja Lahden<br />
seudun ympäristöpalvelujen kanssa.<br />
Renor tukee Vesijärvisäätiön toimintaa ja on<br />
antanut tilat Valimolta käyttöön pyydyksien<br />
valmistamista ja korjaamista varten. Talkoissa<br />
valmistetaan uusia ja korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä,<br />
kuten rysiä ja hoitokalastuskatiskoita.<br />
Lisäksi tänä vuonna rakennettiin<br />
Vääksynjokeen sijoitettava ankeriaspyydys,<br />
jonka avulla hyvin uhanalaisia ankeriaita<br />
saadaan siir<strong>re</strong>ttyä kutuvaellukselle me<strong>re</strong>lle.<br />
-vinkit<br />
Poimintoja Lahden Askonalueella<br />
ja Forssan Finlaysonalueella toimivien<br />
yritysten palveluista ja tuotteista.<br />
TAITEILIJAN AARREAITTA<br />
Apua kehysten valintaan sekä taiteilijatarvikkeita<br />
saa Lahden Askonalueella toimivasta Icon Framesta.<br />
Yrittäjä Sonja Utriainen pitää pyynnöstä myös<br />
maalauskursseja. Icon Frame toimii osoitteessa<br />
Askonkatu 13 E, www.iconframe.fi.<br />
LUONTEIKKAITA KUVIA<br />
”Kuvaamani ihmiset ovat se tarina, jonka ottamani<br />
valokuvat kertovat jokaiselle katsojalleen aina hieman<br />
eri tavalla”, toteaa valokuvaaja Sirpa Ryyppö.<br />
Hänet valittiin vuoden 2010 Vuoden muotokuvaajaksi.<br />
Forssan Vanhassa Kutomossa studiota<br />
pitävä Ryyppö on erikoistunut vastasyntyneiden<br />
kuvauksiin ja hääkuviin. Kuvaamo Sirpa Ryyppö,<br />
Kutomonkuja 2 E 3, facebook.com/kuvaamo.<br />
YKSILÖLLISIÄ KORUJA<br />
Kultaseppä Pirkko Lund valmistaa Ateljee Brigantiassaan<br />
hopea- ja kultakoruja perinteitä kunnioittaen<br />
käsityönä. Ateljeessa voi myös korjauttaa vanhat<br />
korut tai teettää vaikkapa kaulaketjusta rannekorun.<br />
Lundin työpaja sijaitsee Forssassa Finlaysonalueen<br />
Vanhalla Kutomolla, Kutomonkuja 2,<br />
www.ateljeebrigantia.fi.<br />
MUUMIEN JUHLAA<br />
Finlayson juhlistaa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta<br />
kahdella uudella Muumi-kuosilla ja<br />
niistä koostuvalla mallistolla. Juhlamuumi-pussilakanoissa<br />
muumihahmot ovat järjestäneet kunnon<br />
juhlahumun. Muumiystävät-kuosi on pienikuvioinen<br />
graafinen ja herkkä kuosi. Kuosit perustuvat Tove<br />
Janssonin alkuperäiskuvituksiin. Finlaysonilla on<br />
tehtaanmyymälä Forssan Finlaysonalueella,<br />
Puuvillakatu 4.<br />
Augustin jalanjäljissä<br />
Detalji<br />
Tällä palstalle kerromme<br />
Renorin omistamiin<br />
rakennuksiin liittyviä<br />
tarinoita.<br />
FORSSAN JA TEKSTIILITEHTAIDEN<br />
historiaan voi tutustua uudistetussa Forssan museossa,<br />
avoinna ti–to klo 12–18, pe–su klo 12–16.<br />
www.forssanmuseo.fi<br />
Kutomon alueeseen voi tutustua Forssan museon<br />
verkkosivustolla: www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa<br />
Forssan Finlaysonalueen Vanha Kutomo on täynnä<br />
mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä tulee vastaan<br />
heti ovella. Sisäänkäynnin yläpuolella komeilee<br />
medaljongin muotoinen pronssi<strong>re</strong>liefi, joka sijoitettiin<br />
kutomon sisäänkäynnin tiiliseinään vuonna<br />
1902. Reliefin mies on August Borgström, tehtaan<br />
uudistushenkinen johtaja. Ovesta kulkeneet kutomon<br />
työntekijät ovat todennäköisesti muistelleet<br />
lämmöllä tehtaan johtajaa, joka huo<strong>lehti</strong> työntekijöiden<br />
hyvinvoinnista monin tavoin. Hän lopetti yötyön<br />
ja lyhensi tehtaalaisten työpäiviä ilman palkanalennuksia.<br />
Hänen aikanaan Forssaan saatiin sähkövalo,<br />
yksityinen rautatie ja sähköraitiovaunu liikennöimään<br />
tehtaiden välillä. Borgströmin perintö elää<br />
Forssassa yhä. Hän testamenttasi puolisonsa kanssa<br />
varoja lastentarhan perustamiseksi. Forssa-yhtiön<br />
lastentarha aloitti toimintansa 1900-luvun alussa.<br />
Nykyään rakennuksessa toimii Forssan kaupungin<br />
päiväkoti Augustina. Vanhassa Kutomossa puolestaan<br />
toimii hyvinvointi-, hoivapalvelu- ja toimistokeskus.
8 RE 1/<strong>2014</strong><br />
TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela 9<br />
Second Hand Shop Annina on toiminut<br />
Vantaalla Tikkurilan Silkissä jo melkein<br />
neljännesvuosisadan. Verkon myötä asiakkaita<br />
on nykyään eri puolilla maata.<br />
Intohimo avain<br />
yrittäjän jaksamiseen<br />
Helena Piiroinen on toiminut yrittäjänä jo parikymmentä vuotta.<br />
Ajatus Second Hand Shop Anninan perustamisesta lähti omien ja<br />
tuttavien vanhojen tavaroiden myymisestä to<strong>re</strong>illa.<br />
”<br />
Kaikki tavarat eivät tietenkään koskaan<br />
menneet kerralla, vaan niitä piti viedä kotiin<br />
ja taas takaisin torille. Lisäksi pesin, silitin ja korjasin<br />
kaiken, mikä alkoi olla aika rankkaa. Ajattelin,<br />
että mitä jos laittaisin oikean liikkeen pystyyn, ja siitä<br />
tämä lähti, hän muistelee.<br />
Aluksi Piiroinen keskittyi vanhoihin vaatteisiin,<br />
mutta niiden kunnostaminen vei niin paljon aikaa,<br />
että noin kymmenen vuotta sitten Piiroinen päätti<br />
vaihtaa tuotetta. Sen jälkeen hän on keskittynyt vanhoihin<br />
huonekaluihin ja sisustukseen.<br />
Vanhat tavarat ja etenkin vanhat huonekalut ovat<br />
Piiroiselle intohimo ja vuosien myötä hän on oppinut<br />
näkemään valtavasti uusia käyttömahdollisuuksia eri<br />
esineille. Suunnittelu ja ideointi kiehtovat ja hän antaa<br />
myös asiakkaille mielellään vinkkejä siitä, miten<br />
vanhoja tavaroita voisi hyödyntää uudelleen.<br />
– Tiettyä sitkeyttä täytyy olla, jos aikoo mennä<br />
eteenpäin tällä alalla. Pienestä ei kannata heittää<br />
kuppiansa nurkkaan.<br />
Intohimo työhön ja ihanat asiakkaat saavat kuitenkin<br />
jaksamaan. Piiroinen nauttii joka hetkestä ja<br />
yrittäjyys on hänelle elämäntapa.<br />
SAMASSA LIIKETILASSA LÄHES<br />
PARIKYMMENTÄ VUOTTA<br />
Second Hand Shop Annina on toiminut Tikkurilan<br />
Silkin kiinteistössä vuodesta 1991 asti. Aluksi liike<br />
aloitti pienimuotoisesti pienemmissä tiloissa sisäpihan<br />
puolella, mutta pian Annina siirtyi nykyiselle<br />
paikalleen kadun puolelle Tikkurilantien varteen.<br />
Nykyään Piiroinen törmää asiakkaisiin kaikkialla<br />
ja monien kanssa on vanhettu yhdessä. Paljon on<br />
kuitenkin myös niitä, jotka tulevat liikkeeseen ensimmäistä<br />
kertaa, tai tutustuvat tuotevalikoimaan<br />
verkossa. Piiroinen pyrkiikin kuvaamaan suurimman<br />
osan tuotteistaan verkkosivuilleen tai Facebookiin.<br />
Verkon myötä asiakkaita löytyy nykyään<br />
ympäri Suomea.<br />
HYVÄ YHTEISTYÖVERKOSTO<br />
SUUREKSI AVUKSI<br />
Suu<strong>re</strong>ksi avuksi yksinyrittäjän uralla ovat olleet muut<br />
ihmiset, jotka ovat auttaneet niin tavaroiden entisöinnissä,<br />
kuljetuksissa, kotisivujen teossa kuin tuuranneet<br />
välillä liikkeessäkin. Myös yhteistyö muiden<br />
yrittäjien kanssa on ollut antoisaa.<br />
– Ympärilläni on aivan uskomattomia ja ihania ihmisiä.<br />
Saan olla kiitollinen monelle. Aika pitkälle yritän<br />
kuitenkin suunnitella asiat niin, ettei minun tarvitse<br />
olla poissa liikkeestä. En osaa olla, jos joudun<br />
olemaan päivänkin poissa.<br />
Vuoden päästä Piiroinen pääsisi eläkkeelle, mutta<br />
hän ei ole lainkaan varma raaskiiko luopua vielä silloin<br />
rakkaasta työstään.<br />
– En olisi ikinä uskonut että teen tällaisen rupeaman<br />
tällä alalla. Enkä pistäisi yhtään hanttiin, jos löytäisin<br />
kumppanin jatkamaan tätä, Piiroinen vinkkaa.<br />
Entä lähtisikö Piiroinen edelleen yrittäjäksi, jos<br />
saisi nyt valita uudelleen<br />
– Saattaisin lähteä, mutta ottaisin liikekumppanin.<br />
Olen joutunut sitoutumaan tähän todella paljon.
10 RE 1/<strong>2014</strong> TEKSTI Riikka Vakkuri KUVAT Petri Koivisto ja Arkkitehtitoimisto AJAK 11<br />
Lahti kasvaa radanvarteen<br />
Lahden radanvar<strong>re</strong>sta visioidaan<br />
urbaania, viihtyisää ja älykästä uutta<br />
kaupunginosaa. Miten sellainen<br />
kaupunginosa syntyy<br />
Radanvarsi<br />
• 2,5 kilometriä pitkä, enimmillään<br />
300 metriä leveä<br />
• 53 hehtaaria<br />
• Renorin omistama Askonalue<br />
<strong>re</strong>ilu 30 hehtaaria<br />
• Radanvarteen tulee satoja<br />
työpaikkoja ja tuhansia asukkaita<br />
• Radanvar<strong>re</strong>n rakentaminen<br />
alkaa Matkakeskuksesta tänä<br />
vuonna<br />
• Askonalueen asemakaavan<br />
suunnittelu alkaa tänä vuonna<br />
• Lisätietoa Radanvar<strong>re</strong>n arkkitehtuurikilpailusta:<br />
www.radanvarsi.fi<br />
• Lisätietoa Askonalueesta:<br />
www.askonalue.fi<br />
Lahden radanvarteen suunnitellaan<br />
kaupunginosaa sadoille yrityksille ja<br />
tuhansille asukkaille.<br />
Tyhjää maata sekä vanhoja punatiilisiä<br />
teollisuusrakennuksia yli kaksi kilometriä<br />
pitkällä alueella junaradan ja valtatien<br />
välissä. Lähtötilanne Lahden uuden kaupunginosan<br />
suunnitteluun on houkutteleva, mutta<br />
myös vaativa. Miten radanvarteen luodaan alue, jossa<br />
on mukava työskennellä ja asua<br />
Radanvar<strong>re</strong>sta suunnitellaan tiivistä, energiatehokasta<br />
ja urbaania kaupunginosaa, joka houkuttelee<br />
toimitilojen ja kotien etsijöitä. Kyseessä on Lahden<br />
merkittävin kehittämisalue seuraavien kymmenen<br />
vuoden aikana. Tavoitteena on luoda alueesta osa<br />
Lahden keskustaa ja kilpailukykyinen vaihtoehto<br />
pääkaupunkiseudulle.<br />
– Elinkeinoelämän rakennemuutos on näkynyt<br />
Lahdessa: teollisia työpaikkoja on kadonnut. Kaupungin<br />
tulevaisuus rakentuu monipuolisuudelle.<br />
Radanvarteen voi tulla toimintoja, joita Lahteen on<br />
muuten vaikea saada, toteaa Lahden kaupunginjohtaja<br />
Jyrki Myllyvirta.<br />
YHTEISTUUMIN JA KESKUSTELLEN<br />
Radanvar<strong>re</strong>n alueella on useita maanomistajia, ja<br />
suurin niistä on Renor. Alueen suunnittelussa luodaan<br />
uutta toimintakulttuuria, jossa syvennetään<br />
kunnan, valtion ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä.<br />
Radanvar<strong>re</strong>n kehittämisessä ovat mukana Lahden<br />
kaupungin ja Renorin lisäksi RAKLI, Lahden Seudun<br />
Kehitys LADEC, Liikennevirasto, Uudenmaan<br />
ELY-keskus ja VR. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta<br />
aluetta päästään toteuttamaan nopeasti.<br />
Isoja askeleita uutta kohti otetaan, kun valtatie 12<br />
siirtyy uuteen paikkaan. Tavoitteena on, että nykyisestä<br />
valtatiestä tulee yksi Lahden pääkaduista. Samalla<br />
kehittämistä vaikeuttanut este poistuu.
12 RE 1/<strong>2014</strong> 13<br />
Radanvarteen suunnitellaan alue, jossa uusi<br />
ja vanha yhdistyvät rohkeasti. Kerros- ja<br />
toimitalojen lisäksi alueelle on ideoitu tiiviitä<br />
pientaloalueita.<br />
Adalbert Aapola Arkkitehtitoimisto AJAKista on ollut<br />
ideoimassa uuteen kaupunginosaan teema-alueita,<br />
esimerkiksi lasi- ja vesikaupungin sekä metsävyöhykkeen.<br />
Alueen kehittämisessä on tehty yhteistyötä myös<br />
asukkaiden kanssa Radanvar<strong>re</strong>n arkkitehtikilpailun<br />
yhteydessä. He ovat osallistuneet työpajoihin ja antaneet<br />
ideoita alueen rakentamiseksi.<br />
Kaupunkilaiset halutaan mukaan myös jatkokehitykseen.<br />
– Avointa osallistumismenettelyä jatketaan. Emme<br />
pidä suunnitelmia pöytälaatikossa, vaikka kaikkia yksityiskohtia<br />
ei vielä tiedetäkään, maankäytönjohtaja<br />
Veli-Pekka Toivonen lupaa.<br />
PALOITTAIN VALMIIKSI<br />
Radanvar<strong>re</strong>n alue kaavoitetaan useammassa osassa ja<br />
rakennetaan vaiheittain osa-alueittain valmiiksi. Näin<br />
vältetään alueen päätyminen vuosikausien rakennustyömaaksi.<br />
Osa-alueita on neljä, ja niistä viimeisen<br />
suunnittelun tavoitellaan alkavan vuonna 2017.<br />
Jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa aluetta halutaan<br />
elävöittää ja antaa kaupunkilaisille tilaa toimia.<br />
Väliaikaisesti tyhjille tonteille on visioitu esimerkiksi<br />
kaupunkiviljelmiä ja skeittipaikkoja.
14 RE 1/<strong>2014</strong> 15<br />
Ensimmäinen työmaa alkaa tänä vuonna. Rautatieaseman<br />
seutu muuttuu Matkakeskukseksi, kun juna-aseman<br />
kylkeen rakennetaan kauko- ja seutuliikenneterminaalit.<br />
VANHAA JA UUTTA ROHKEASTI<br />
Matkakeskuksen itäpuolella sijaitseva Askonalueen<br />
kulttuurihistoriallinen teollisuusympäristö muodostaa<br />
keskeisen osan radanvar<strong>re</strong>n suunnittelualueesta.<br />
Askonalue kertoo omaa tarinaansa maailman<br />
muutoksesta. Alueen vanhimpien punatiilisten rakennusten<br />
historia ulottuu 1920-luvulle, jolloin Aukusti<br />
Avonius perusti huonekalutehtaan. Vuonna<br />
1956 tehdyn laajennuksen jälkeen Askonalueella toimi<br />
Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas.<br />
Tehdastoiminta hiipui 2000-luvun taitteessa, jonka<br />
jälkeen Renor on kehittänyt aluetta jo yli 50 miljoonalla<br />
eurolla luoden sinne moderneja toimistotiloja.<br />
Maaperää on puhdistettu yli 8 000 kuutiometriä,<br />
tuhatkunta pysäköintipaikkaa on rakennettu ja<br />
37 000 neliömetriä tyhjää hallitilaa on saneerattu<br />
toimitiloiksi. Vanhoihin rakennuksiin on onnistuttu<br />
luomaan uutta elämää: Askonalueella toimii noin<br />
250 yritystä ja työpaikkoja on noin 2 000.<br />
– Askonalueen kehittämisen lähtökohtana on ollut<br />
kulttuurivetoisuus sekä alueellisen innovaatiomahdollisuuksien<br />
tukeminen, toteaa Renorin toimitusjohtaja<br />
Timo Valtonen.<br />
Ideoita uutta asemakaavaa varten haettiin arkkitehtuurikilpailulla,<br />
jonka voitti viime vuonna Arkkitehtitoimisto<br />
AJAK Oy:n Adalbert Aapola ja Jarkko<br />
Kettusen ehdotus Krokotiili. Askonalueen suunnittelua<br />
jatketaan nyt AJAKin kanssa. Suunnitelmissa<br />
Askonalue rakentuu 14 korttelista, joissa asumisviihtyisyyttä<br />
luovat veh<strong>re</strong>ät kortteleiden sisäpihat,<br />
kaupunkiviljelypalstat ja vesiaiheet, kuten suihkulähteet.<br />
Suunnitelma perustuu ajatukseen dynaamisesta<br />
palapelistä, jossa suunnitelman osia voidaan tarpeen<br />
mukaan vaihtaa, mutta kokonaisuus kuitenkin<br />
säilyy ehjänä.<br />
Arkkitehti Adalbert Aapola on innoittunut alueella<br />
ennen kaikkea vanhan ja uuden yhdistämisestä.<br />
– Haluamme tehdä sitä rohkeasti, ei hyssytellen.<br />
Euroopassa on esimerkkejä uuden ja vanhan yhdistämisestä,<br />
mutta tavoitteenamme on tehdä tätä omalla<br />
tavalla, sellaista, mitä ei ole ennen tehty.<br />
ÄLYKKÄÄSTI RAKENTAEN<br />
AJAKin kilpailuehdotuksen nimi Krokotiili viittaa<br />
paitsi muotoon myös energiatehokkuuteen. Krokotiili<br />
kuluttaa tarvittaessa erittäin vähän energiaa, mutta<br />
pystyy <strong>re</strong>agoimaan salamannopeasti. Niin pitäisi tulevaisuuden<br />
kaupunginkin.<br />
Radanvarteen halutaankin älykkäitä energiaa säästäviä<br />
ratkaisuja, omavaraisia kortteleita ja plussataloja.<br />
Sijainti jo antaa hyvän lähtökohdan kestävän kehityksen<br />
mukaiseen rakentamiseen. Palvelut ovat<br />
lähellä ja juna- ja linja-autoasemalle on kävelymatka,<br />
joten autoa ei välttämättä tarvitse. Alueen sisällä ei<br />
juuri autoilla ajella: julkinen <strong>re</strong>itti on alueen läpi kulkeva<br />
selkäranka.<br />
– Parkkipaikat on suunniteltu sijoitettavaksi kansien<br />
alle, ja kansien päälle voidaan sijoittaa esimerkiksi<br />
oleskelualueita, Aapola toteaa.<br />
Suunnitelmissa on siis ihmisten ehdoilla tehty<br />
kaupunginosa.<br />
Arkkitehtitoimisto AJAKin suunnitelma perustuu<br />
ideaan dynaamisesta palapelistä, jossa kokonaisuus<br />
koostuu vaihdettavista osista. Alueen sydän on läpi<br />
kulkeva kävely<strong>re</strong>itti.
16 RE 1/<strong>2014</strong><br />
TEKSTI Riikka Vakkuri KUVA Nina Kaverinen<br />
Tulevaisuuden<br />
kaupungissa<br />
”<br />
Teknologia luo uusia<br />
mahdollisuuksia<br />
asuntojen räätälöintiin.<br />
Kodin merkitys pysyy tulevaisuudessakin samana, mutta<br />
asumisen pitää ilmentää ihmisten elämäntapaa entistä pa<strong>re</strong>mmin,<br />
toteaa tulevaisuudentutkija Sirkka Heinonen.<br />
Ilmastonmuutos, väestönmuutos, digitalisaatio,<br />
globalisaatio ja elämystalous. Ne ovat Turun<br />
yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa<br />
asumisen tulevaisuutta tutkivan Sirkka Heinosen<br />
mukaan merkittävimmät asumisen ja kaupunkien<br />
tulevaisuuteen vaikuttavat t<strong>re</strong>ndit.<br />
Yhä useammat asuvat tulevaisuudessa kaupungeissa,<br />
ja kilpailu kaupunkiseutujen välillä kasvaa.<br />
Kaupungit ja asuinalueet, jotka varautuvat megat<strong>re</strong>ndeihin<br />
ja kestävät esimerkiksi rajuja sääolosuhteita,<br />
ovat kilpailun voittajia. Hyvin menee niillä, jotka vaalivat<br />
omavaraisuutta, asumisen laatua ja asukkaiden<br />
hyvinvointia, sillä puhdasta ilmaa ja ympäristöä arvostetaan<br />
tulevaisuudessa yhä enemmän.<br />
– Kortteleiden tulisi pärjätä omalla energialla. Passiivitalojen<br />
sijaan tulevaisuudessa tulisi rakentaa plussataloja,<br />
jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat,<br />
Heinonen sanoo.<br />
YKSILÖLLISEMPÄÄ JA YHTEISÖLLI-<br />
SEMPÄÄ ASUMISTA<br />
Asuntotuotannossa muutokset ovat vasta iduillaan.<br />
Vaikka elämme kovin erilaisessa maailmassa kuin<br />
vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten, asuntojen<br />
suunnittelussa se ei juuri näy.<br />
Asukkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat tulevaisuudessa<br />
yhä kirjavammiksi, joten asuntojen räätälöinnin<br />
tarve vain kasvaa. Ihmiset haluavat kotien ja<br />
kokonaisten asuinalueiden kuvastavan yhä enemmän<br />
omaa elämäntapaa. Tyyliä ja identiteettiä ilmennetään<br />
esimerkiksi materiaalivalinnoin.<br />
Heinonen uskoo, että teknologia luo uusia mahdollisuuksia<br />
räätälöintiin.<br />
– Esimerkiksi helposti vaihdettavat digitapetit<br />
voivat olla ratkaisu. Älykkäiden materiaalien avulla<br />
asukkaat voivat säätää lämpötilaa, valaistusta ja äänimaailmaa.<br />
Asukas voi luoda vaikka erilaisia äänikäytäviä.<br />
Tila voi tarpeen mukaan <strong>re</strong>ntouttaa tai virkistää.<br />
Helposti erilaisiin tarpeisiin muunneltavia asuntoja<br />
tarvitaan myös siksi, että tulevaisuudessa koti ei<br />
enää useinkaan ole sidottu vain yhteen paikkaan. Ihmiset<br />
muuttavat, liikkuvat vapaaehtoisesti ja pakon<br />
edessä yhä enemmän. Koti laajenee kattamaan kokonaisen<br />
kaupunginosan tai jopa kaupungin. Koteja<br />
voi olla useita ja osa niistä väliaikaisia: kaupungissa,<br />
maalla, ulkomailla. Samalla tavaroiden ja kodinkin<br />
lainaaminen yleistyy, ja Airbnb:n sekä Kuinoman kaltaisten<br />
vuokrauspalvelujen suosio kasvaa.<br />
– Rakennusten pitäisi joustaa. Tarvetta olisikin<br />
moduuleista koostuvalle asuinrakentamiselle, Heinonen<br />
sanoo.<br />
Mutta samalla kun yksilöllisyys ja yksinasuminen<br />
lisääntyy, kasvaa yhteisöllisyyden tarve. Jo nyt visioidaan,<br />
miten kerrostaloissa voidaan tukea yhteisöllisyyttä.<br />
Voisiko vaikka aulatiloissa olla kahvittelu- ja<br />
<strong>lehti</strong>en lukupaikka ja pihalla tilaa kaupunkiviljelyyn<br />
Heinonen uskoo, että myös kimppa-asuminen ja<br />
-rakentaminen on tulevaisuudessa yhä yleisempää.<br />
Tulevaisuudessa tullaan ehkä näkemään enemmän<br />
julkisen ja yksityisen tilan yhdistelmiä suositun Ravintolapäivän<br />
tapaan.<br />
ELÄMYKSIÄ, LUONTOA JA HILJAISUUTTA<br />
Vaikka koteja voi olla useita, kodin merkitys pysyy tulevaisuudessa<br />
samana: se on sisin pyhäkkö, joka halutaan<br />
rauhoittaa. Suurkaupunkien vilinä, kii<strong>re</strong> ja<br />
st<strong>re</strong>ssi saa monet kaipaamaan leppoisampaa pikkukaupungin<br />
elämää ja luontoa.<br />
– Ihminen tarvitsee lähelleen jonkin luontoelementin.<br />
Kaikissa asunnoissa pitäisi näkyä sinivih<strong>re</strong>ää.<br />
Heinonen arvelee, että tulevaisuudessa asuntojen<br />
suunnitteluun vaikuttaakin myös biomimiikka, jossa<br />
jäljitellään luonnon muotoja ja toimintoja. Rakennuksista<br />
voidaan rakentaa vaikkapa puun lehden tai<br />
muurahaispesän muotoisia.<br />
Luonnon kaipuu näkyy myös vertikaaliviljelyn eli<br />
pystysuorien kaupunkiviljelmien yleistymisenä. Tulevaisuudessa<br />
ehkä useamman autotallin katolla kasvaa<br />
yrttejä ja kukkia. Vertikaaliviljely ei ole vain ruoantuotantoa<br />
varten, vaan luo myös kauniita ympäristöjä.<br />
Samalla, kun ihmiset kaipaavat hiljaisuutta ja <strong>re</strong>ntoutumista,<br />
he tavoittelevat elämyksiä. Niin sanottu elämystalous<br />
näkyy jo nyt vaikkapa siinä, miten yhä useammat<br />
luovat itselleen työn rakkaasta harrastuksesta.<br />
Elämystaloudessa vanhojen kiinteistöjen kehittämisellä<br />
on tärkeä rooli.<br />
– Aiemmin liian herkästi pu<strong>re</strong>ttiin koko rakennus.<br />
Nyt pu<strong>re</strong>taan vain se, mitä ei voida kunnostaa.<br />
Näin alueelle jää historian jälkeä, joka tuo ihmisten<br />
kaipaamaa merkityksellisyyttä.<br />
ASUKKAIDEN<br />
IDEAT KÄYTTÖÖN<br />
Itse tekeminen, tuunaaminen, värkkääminen vain vahvistuu<br />
tulevaisuudessa. Koteja <strong>re</strong>montoidaan, pihaa<br />
kuopsutetaan ja itse kasvatettuja yrttejä<br />
nautitaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa<br />
ympäristöönsä, kotien lisäksi asuinalueisiinsa.<br />
Sirkka Heinosen mukaan itse<br />
tekemisen -kulttuuri vahvistuu<br />
Kuluttajista tulee yhä enemmän<br />
ja vaikuttaa kaupunkien elinvoimaisuuteen.<br />
tuottajia, jotka osallistuvat suunnitteluun<br />
ja luovat myös itse tuotteita ja<br />
palveluja. Puhutaankin tuottajakuluttajista.<br />
Kaupunkien, asuinalueiden ja asuntojen suunnittelussakin<br />
asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun<br />
yhä useammin. Näin on tehty esimerkiksi Lahden Radanvar<strong>re</strong>n<br />
suunnittelussa.<br />
Heinonen muistuttaa, ettei asukkaiden osallistaminen<br />
saa jäädä puolitiehen.<br />
– Ei riitä, että heiltä kysytään. Oleellista on, mitä<br />
ideoilla tehdään.
18 RE 1/<strong>2014</strong><br />
TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela 19<br />
Kotia sisustetaan<br />
taantumasta<br />
huolimatta Huonekaluostoksissaan<br />
Askonalueelle logistiikkakeskus<br />
Indoor Group keskittää huonekalukaupan logistiikkatoimintansa Lahteen,<br />
Renorin Askonalueelle tämän vuoden aikana. Asko 3 -kiinteistössä jatkaa<br />
toimintaansa myös Indoorin sohvatehdas Insofa Oy. Toinen merkittävä<br />
toimitilojen vuokraaja kiinteistössä on logistiikka-alan toimija TS Log Oy.<br />
Logistiikkakeskukselle Askonalueen sijainti on oivallinen: se sijaitsee<br />
Lahden rautatieaseman vie<strong>re</strong>ssä, josta on nopea oikoratayhteys pääkaupunkiseudulle<br />
ja Pietariin. Vie<strong>re</strong>ssä kulkee valtatie 12 ja parin minuutin<br />
päässä kulkee Lahti-Helsinki moottoritie.<br />
suomalaiset ovat<br />
varovaisia kuluttajia. Klassinen muotoilu<br />
ja pelkistetty tyyli vetoavat vuodesta toiseen.<br />
Tähän luottavat myös huonekalukaupan<br />
tutut klassikot: Asko ja Sotka.<br />
okainen suomalainen on todennäköisesti ainakin<br />
käynyt Askossa tai Sotkassa ja useimmat ovat asuneet<br />
kodissa, josta löytyy näiden liikkeiden huonekaluja.<br />
Suuri yleisö tunteekin Indoor Groupin juuri<br />
Sotkana ja Askona. Keskoon kuuluvalla yrityksellä on<br />
<strong>re</strong>ilut 80 myymälää ympäri Suomea sekä tytäryhtiö Virossa<br />
ja siellä kahdeksan myymälää.<br />
Profiililtaan Asko ja Sotka eroavat selkeästi toisistaan<br />
ja vetoavat omanlaiseensa asiakaskuntaan.<br />
– Asko houkuttelee laatutietoisia kodinsisustajia, jotka<br />
hakevat kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja inspiraatiota<br />
sisustukseen. Sotka on enemmän edullisuutta ja helppoutta<br />
arvostavalle kuluttajalle, arvioi Indoor Groupin<br />
ostojohtaja Jukka Lankinen.<br />
PALUU JUURILLE<br />
Indoor Groupin juu<strong>re</strong>t ovat Lahdessa<br />
Askon sohvatehtaalla, joka<br />
on Suomen vanhin ja suurin sohvatehdas.<br />
Sohvia tehdään Lahdessa<br />
vielä tänäkin päivänä käsityönä,<br />
mutta nyt yritys on<br />
palaamassa entistä tukevammin<br />
juurilleen. Sohvatehtaan lisäksi<br />
Lahdessa alkaa toimia Askon ja<br />
Sotkan logistiikkakeskus ja keskusvarasto.<br />
Keskittämällä toimintoja saman<br />
katon alle saadaan luonnol-<br />
lisesti kasvatettua volyymeja ja sitä kautta kustannussäästöjä.<br />
Lahti on myös logistisesti erinomaisella<br />
paikalla, mikä pienentää kuljetusmatkoja ja vähentää<br />
hiilidioksidipäästöjä. Myös Vuosaa<strong>re</strong>n satama on vain<br />
tunnin ajomatkan päässä.<br />
LUOTTAVAISENA MARKKINOIDEN<br />
MYLLERRYKSESSÄ<br />
Viime vuosien taantuma on näkynyt myös huonekalukaupassa<br />
ja kilpailu on kovaa. Tämä näkyy muun<br />
muassa kilpailijoiden konkursseina ja yrityssaneerauksina.<br />
Vaikka myynti onkin laskenut, ovat Asko<br />
ja Sotka kuitenkin onnistuneet lisäämään markkinaosuuttaan.<br />
Asko valittiin myös jälleen kerran Suomen<br />
luotetuimmaksi huonekaluketjuksi Valittujen Palojen<br />
kyselyssä.<br />
Talouden epävarmuus näkyy Lankisen mukaan kuluttajien<br />
käyttäytymisessä monella tavalla. Ostoksia,<br />
etenkin isoja sellaisia, harkitaan nyt pidempään, ja nyt<br />
ostetaan enemmän edullisia huonekaluja. Tämä näkyy<br />
etenkin sohvakaupassa. Kodin sisutukseen halutaan<br />
kuitenkin edelleen panostaa ja pienempien sisustustuotteiden<br />
kuten mattojen kauppa käy hyvin.<br />
– Toisaalta taantuma jakaa ihmisiä. Vaikka kysyntä<br />
keskimäärin menee edullisempiin tuotteisiin, niin on<br />
myös niitä, jotka ajattelevat, että nyt kannattaa ostaakin<br />
pa<strong>re</strong>mpaa ja kestävämpää.<br />
Tulevaisuuteen Lankinen suhtautuu luottavaisesti,<br />
vaikka talouden suhdanteet säätelevätkin paljon markkinatilannetta.<br />
Huonekaluja tarvitaan aina, vaikka ne<br />
eivät tarvehierarkiassa ensimmäinen asia olekaan.<br />
VARMOJA VALINTOJA JA VALKOISTA<br />
Suomalaisten sisutusmaku huonekalujen suhteen on<br />
Lankisen mielestä varovainen. Suomalaiset tekevät<br />
hyvin varmoja valintoja. Vahvat eurooppalaiset t<strong>re</strong>ndit<br />
eivät mene meillä läpi, vaikka ne päätyisivät Ruotsiin<br />
asti. Esimerkiksi rustiikki- ja industrial-tyylit ovat<br />
jääneet hyvin marginaalisiksi.<br />
– Suomalaiset arvostavat selkeää, klassista muotoilua.<br />
Valkoinen väri on edelleen suosittu ja tuntuu<br />
vain kasvattavan suosiotaan, hän sanoo.<br />
VASTUULLISUUS KESKEINEN ARVO<br />
Askon sohvat valmistetaan omalla sohvatehtaalla,<br />
mutta muut tuotteet tulevat kotimaisilta ja ulkomaisilta<br />
sopimusvalmistajilta. Noin puolet ketjujen tuotteista<br />
valmistetaan Suomessa. Loput tulevat Baltiasta,<br />
muualta Euroopasta sekä Kauko-Idästä. Indoor<br />
Group on pyrkinyt pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja<br />
vaihtokynnys tavarantoimittajien suhteen on korkea.<br />
Pitkä yhteistyö vahvistaa myös luottamusta puolin<br />
ja toisin ja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun toteutumista<br />
on helpompi seurata. Vastuullisuus on yksi<br />
Keskon keskeisimmistä arvoista, mikä näkyy myös Indoor<br />
Groupissa.<br />
Eniten töitä on tehty puun kanssa ja nyt kaikki huonekaluissa<br />
käytettävät trooppiset puulajit ovat FSC-sertifioituja.<br />
Puun alkuperä varmistetaan tarkkaan eikä se<br />
saa olla peräisin sademetsistä tai laittomista hakkuista.<br />
Noin 60 prosenttia puusta tulee EU:n alueelta ja 40<br />
prosenttia Kaakkois-Aasiasta ja Venäjältä. Riskimaissa<br />
puolueeton tarkastaja käy paikan päällä varmistamassa,<br />
että raaka-aineen alkuperä täyttää tiukat kriteerit.<br />
– Yrityksen arvoihin pitää kuulua, että yritetään<br />
kantaa vastuu maapallosta. Vastuullisuus ei saa lähteä<br />
pelkästä voitontavoittelusta, Lankinen muistuttaa.
20 RE 1/<strong>2014</strong><br />
TEKSTI Virve Juhola KUVA Amparo Espana Llopis 21<br />
Rakennusperinnön<br />
kehittäminen<br />
lisää kaupunkialueiden<br />
elinvoimaisuutta<br />
Renorin hankekehitysasiantuntija Vuokko<br />
Heiskanen tarkastelee vanhoja kiinteistöjä<br />
kehittämisen näkökulmasta. Hän esimerkiksi<br />
tutkii kustannuslaskijoiden ja arkkitehtien<br />
kanssa kiinteistökohteeseen tehtyjä tilasuunnitelmia ja<br />
miettii tyhjän tontin käyttöä.<br />
– Kosketuspintani hankekehitykseen on paljolti tietokoneen<br />
ruudulla, laskentataulukoissa sekä pohja- ja<br />
kaavakuvissa. Tärkeää on myös käydä kohteissa paikan<br />
päällä.<br />
Heiskanen on niitä muutamia harvoja Suomessa, jotka<br />
ovat tutkineet rakennusperintökiinteistöjen taloudellista<br />
arviointia ja kehittämistä. Hän on tehnyt aiheesta<br />
diplomityön Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun<br />
maankäyttötieteiden laitokselle.<br />
Heiskanen kiinnostui rakennusperinnön kaupunkitaloudellisesta<br />
tutkimuksesta tehdessään vuonna 2009<br />
Tikkurilan Silkkiin liittyvää harjoitustyötä Renorille, josta<br />
avautui myöhemmin myös työpaikka.<br />
– Rakennusperinnöstä on muodostunut työ, harrastus,<br />
ja etten sanoisi jopa elämänkatsomus, Heiskanen<br />
naurahtaa.<br />
KULTTUURIHISTORIALLINEN LUONNE<br />
VAIKUTTAA TOIMITILOJEN VALINTAAN<br />
Rakennusperinnön merkitys taloudellisen hyödyn tuottajana<br />
on tiedostettu laajemmin vasta viime vuosikymmeninä.<br />
– Vaikka rakennusperinnön sosiaaliset ja kulttuuriset<br />
arvot ovat aina ensisijaisia vaikuttimia historiallisen<br />
rakennuskannan säilyttämiselle, yhteiskunnallisen päätöksenteon<br />
kannalta on hyödyllistä tiedostaa myös ra-<br />
Vuokko Heiskanen kiinnostui<br />
rakennusperinnön kehittämisestä niin,<br />
että teki siitä opinnäytetyön.<br />
kennetun kulttuuriympäristön taloudelliset<br />
arvot. Tutkimusaineistoa rakennusperinnön<br />
taloudellisesta arvioinnista on jo valtavasti.<br />
Asukkaat, yritykset ja niiden avainhenkilöt<br />
valitsevat sijainnin yhä enemmän ympäristön<br />
kiinnostavuuden perusteella.<br />
– Rakennusperinnöllä on merkittävä vaikutus<br />
alueen tulonmuodostukseen. Rakennetun<br />
kulttuuriympäristön hoidolla voidaan<br />
luoda alueelle työpaikkoja ja parhaimmassa<br />
tapauksessa jopa edistää muiden toimialojen<br />
kehitystä. Historiallisen rakennuskannan on<br />
todettu tuottavan taloudellisia hyötyjä myös<br />
kiinteistöjen ja alueiden arvonkehityksen<br />
sekä palveluiden tuottamisesta kertautuvien<br />
verotulojen kautta.<br />
Heiskanen selvitti diplomityössään tekijöitä,<br />
jotka vaikuttivat Porin Puuvillan ja<br />
Lahden Askonalueen käyttäjien toimitilavalintoihin.<br />
– Käyttäjät kokivat historiallisten ja yhteisössä<br />
tunnettujen toimitilojen lisäävän<br />
organisaation arvostusta, uskottavuutta<br />
sekä luotettavuutta. He sanoivat myös<br />
menneen elämän läsnäolon ja nostalgian<br />
olevan tärkeitä piirteitä.<br />
– Esimerkiksi Porissa monilla paikallisilla<br />
on voimakas henkinen side Puuvillan<br />
alueeseen. Tehdas oli toimintavuosinaan<br />
kaupungin suurin työnantaja antaen sadan<br />
vuoden ajan toimeentulon miltei 3 000<br />
kaupunkilaiselle. Monien nykyisten tilankäyttäjien<br />
vanhemmat ja isovanhemmat<br />
ovat työskennelleet entisellä puuvillatehtaalla.<br />
Tilojen käyttäjät kokivat rakennusten<br />
historia- ja kulttuuriominaisuuksien vaikuttavan<br />
myönteisesti myös ympäröivään kaupunkialueeseen<br />
ja olevan merkittävä voimavara<br />
innovaatioiden ja uusien ideoiden<br />
synnyttämiseksi.<br />
– Luovuuspotentiaali on tunnustettu<br />
Suomessa ja maailmalla erääksi merkittäväksi<br />
talouden kasvun moottoriksi ja strategiseksi<br />
kehittämiskohteeksi. Historialliset<br />
ympäristöt ja rakennukset vetoavat erityisesti<br />
luovien ja tietointensiivisten toimialojen<br />
yrityksiin.<br />
– Useissa kaupungeissa niin Suomessa<br />
kuin maailmallakin etenkin historiallisiin<br />
teollisuusympäristöihin on syntynyt monipuolista<br />
ja eläväistä kulttuuri- ja kasvuyritystoimintaa.<br />
Tällaista kehitystä olemme<br />
pyrkineet edistämään myös omissa kohteissamme.<br />
EI UPOTETA AARREARKKUA<br />
SUOHON<br />
Vanhoja kiinteistöjä kehitetään liiketoiminnallisista<br />
lähtökohdista, mutta samalla rakennus-<br />
ja kulttuuriperintöä kunnioittaen.<br />
– Rakennussuojelullisten ja taloudellisten<br />
arvojen ei tarvitse olla keskenään ristiriidassa,<br />
Heiskanen muistuttaa.<br />
– Pelkkää kevättä vanhojen rakennusten<br />
kehittäminen ei aina kuitenkaan ole. Suomessa<br />
yhteiskunta tukee eurooppalaisittain<br />
verraten vähän rakennusperinnön hoitoa.<br />
Tältä osin rahoitus- ja tukipolitiikkamme<br />
on vielä lapsenkengissä.<br />
Toimintaympäristön haasteet on tiedostettu<br />
myös ympäristöministeriön strategiaselvityksissä,<br />
joissa yksityisten pääomien<br />
kohdentumattomuus rakennusperinnön<br />
hoitotyöhön on koettu todelliseksi ongelmaksi.<br />
– Aiheen nostaminen julkiseen keskusteluun<br />
vaatii yksityisen ja julkisen sektorin<br />
tiivistä yhteistyötä sekä alan kotimaisen<br />
tutkimuksen edistämistä, jotta historiallinen<br />
rakennuskantamme ei pääse entisestään<br />
rapistumaan. Se on kuin upottaisi<br />
aar<strong>re</strong>arkun suohon.<br />
Forssan<br />
voimalaitos<br />
uuteen aikaan<br />
Forssan voimalaitos on tyypillinen<br />
perinteikäs teollisuustila, jonka uutta<br />
käyttöä Renorissa mietitään. Kutomon<br />
voimalaitos valmistui vuonna<br />
1924, ja se on yksi Suomen vanhimpia<br />
säilyneitä voimalaitosrakennuksia.<br />
Voimalaitoksella tuotettiin energiaa<br />
tekstiilitehtaalle ja kaukolämpöä kaupungille<br />
vuoteen 2010 asti.<br />
Voimalaitos on osa Finlaysonaluetta,<br />
jonka muodostavat sen<br />
lisäksi Vanhan Kutomon hyvinvointi-,<br />
hoivapalvelu- ja toimistokeskus,<br />
Finlaysonalueen tehtaat sekä logistiikkakeskus.<br />
Voimalaitoksen avarissa,<br />
korkeissa tiloissa on tyhjää tilaa <strong>re</strong>ilu<br />
2 000 neliötä.<br />
– Voimalaitoksen toistakymmentä<br />
metriä korkeat tilat muuntuvat helposti<br />
monenlaiseen käyttötarkoitukseen.<br />
Itse näkisin kohteen sopivan<br />
erinomaisen hyvin viihde- ja kulttuurikäyttöön,<br />
esimerkiksi galleriaksi tai<br />
konserttisaliksi. Voimalaitos tuotti<br />
energiaa yötä päivää lähes 90 vuotta<br />
– nyt on meidän vuoro antaa sille virtaa,<br />
Vuokko Heiskanen sanoo.
22 RE 1/<strong>2014</strong><br />
TEKSTI Virve Juhola KUVAT Nina Kaverinen 23<br />
Hyvän<br />
Kotona ladataan akkuja.<br />
Konk<strong>re</strong>ettisesti ja kuvaannollisesti.<br />
Voidakseen hyvin ihminen<br />
tarvitsee erilaisia tiloja eri tarkoituksiin,<br />
myös työtä tehdessään.<br />
Pitää saada toljotella tai tunnelmoida,<br />
nysvätä tai innostua.<br />
Siirtyä ihan muualle, jos<br />
elämäntilanne sitä vaatii.<br />
Tilakonsultti, elämäntaidonvalmentaja<br />
Maa<strong>re</strong>tta Tukiaisen tavoitteena on hyvän<br />
olon lisääminen arjen ympäristöissä.<br />
Hänen mukaansa hyvää oloa lisäävä tila<br />
on yleensä paikka, jolla on sielu. Paikka, jossa on jotakin<br />
ainutkertaista ja pysähdyttävää ja jonkinlainen<br />
syvempi merkitys. Tukiainen puhuu tunnelmamuotoilusta,<br />
jossa tilasta tehdään mahdollisimman elämyksellinen<br />
ja koskettava. Eri ihmisille tämä voi tarkoittaa<br />
eri asioita.<br />
– Parhaimmillaan koti tukee yksilön tai perheen<br />
arvoja ja valintoja. Jos tärkeintä on laittaa ruokaa yhdessä,<br />
perhe tarvitsee ison ja toimivan keittiön. Jos<br />
parasta yhdessäoloa on elokuvien katselu, kannattaa<br />
ennemmin sijoittaa kunnon kotiteatteriin. On hyvä<br />
muistaa, että työn tekoon tarvitaan erilaista energiaa<br />
kuin latautumiseen. Jos oman energian kanavoiminen<br />
tietyssä tilassa ei onnistu, on pa<strong>re</strong>mpi siirtyä erilaiseen<br />
paikkaan.<br />
TUNNELMAN VOI MUOTOILLA<br />
Tunnelmamuotoilu on ennen kaikkea suunnittelua<br />
eri aisteille. Tunnelma syntyy siitä, millä tavalla tietty<br />
tila koskettaa eri aisteja. Tilaan voidaan vaikuttaa vä<strong>re</strong>illä,<br />
äänillä, valoilla ja tuoksuilla.<br />
olon<br />
tiloja<br />
Maa<strong>re</strong>tan vinkit<br />
hyvän olon tilaan<br />
• Mieti ensin, mitkä asiat ovat sinulle<br />
tärkeitä. Laita ne tärkeysjärjestykseen.<br />
Onnistunut tilasuunnittelu lähtee arvoista.<br />
• Mieti, mitä tärkeimmät arvot toiminnan<br />
kannalta tarkoittavat. Mitä asioita tilassa<br />
pitäisi voida tehdä Miten niitä halutaan<br />
tukea<br />
• Pohdi, millainen on se kokonaistunnelma,<br />
joka tukee hyvää oloasi. Millaista tunnetta<br />
haluat vahvistaa Yritä nimetä tunne.<br />
Voit myös tehdä siitä mood boardin eli<br />
tunnelmakartan.<br />
• Mieti, miten voit vahvistaa haluttua<br />
tunnelmaa huomioimalla eri aistit:<br />
mitä tila tarjoaa kuulo- ja hajuaisteille ja<br />
miltä tila fyysisesti kosketeltuna tuntuu<br />
Miten lämpö- ja liikeaistit on otettu<br />
huomioon Entä ulkotila<br />
• Yritä keskittyä tilan merkitykseen<br />
ja unohtaa se, mikä on muotia.<br />
Muodit tulevat ja menevät, mutta hyvin<br />
suunniteltu tila, joka heijastaa asujansa<br />
arvoja, pitää pintansa, vaikka aika kuluu.
24 RE 1/<strong>2014</strong><br />
ENNEN JA NYT • RE 1/<strong>2014</strong> 25<br />
– On hienoa, että ymmär<strong>re</strong>tään<br />
rakennusten historiallinen arvo ja<br />
tarina ja saadaan niihin aikojen<br />
kuluessa kertynyt myönteinen energia<br />
hyötykäyttöön tulevaisuutta<br />
varten. Tämä voi olla myös kiinteistön<br />
myyntivaltti. Monet arvostavat<br />
persoonallisuutta, joka syntyy tilan<br />
käyttötarkoituksen ja ihmisten<br />
tilakokemusten kautta, inspiroi<br />
uuteen toimintaan ja lisää tilayhteisön<br />
hyvinvointia, sanoo<br />
Maa<strong>re</strong>tta Tukiainen.<br />
– Yleisesti ottaen luonnosta löytyvät värisävyt rauhoittavat<br />
ihmistä ja kirkkaat värit aktivoivat. Värien<br />
ja muotojen vaikutus on kuitenkin henkilö- ja kulttuurisidonnaista,<br />
ja tyyli ylipäänsä niin subjektiivinen<br />
asia, että se on suunnittelupalvelun tarjoajalle aina<br />
pähkinä purtavaksi. Useimmiten neutraalit perusratkaisut<br />
toimivat hyvänä pohjana, jonka päälle tilan<br />
käyttäjä voi itse alkaa rakentaa jatkoa mieltymystensä<br />
ja tarpeidensa mukaan, Tukiainen kertoo.<br />
– Viimeisimmässä matkakohteessani Vietnamissa<br />
minuun tekivät vaikutuksen erilaiset lyhdyt sekä<br />
elinvoimainen uskonnollinen kuvasto, jonka värienkäyttö,<br />
muodot ja symboliikka ovat tapoja pyrkiä luomaan<br />
erityisiä merkityksiä.<br />
Matkailun lisäksi Tukiaista inspiroivat myös elokuvatieteen<br />
esihistoria ja elokuvien tarinat sekä vanhan<br />
ajan optiset välineet, joilla voi vaikuttaa nykypäivän<br />
tunnelmaan, luoda varjoja, leikitellä epäsuoralla<br />
valolla tai korostaa valon vaikutusta.<br />
– Valo voi olla taianomaista ja kohottaa arjesta,<br />
luoda nykyelämään kaivattua maagisuutta.<br />
VALINNANVAPAUS LISÄÄ TILAN<br />
KÄYTTÄJÄN HYVINVOINTIA<br />
Kodin sisustaja arvostaa tulevaisuudessakin nimenomaan<br />
valinnanvapautta, ja tätä varten heille tarjotaan<br />
yhä enemmän valmiita, tietoteknisiä suunnittelu-<br />
ja mallinnusrajapintoja, joiden avulla tehdä<br />
järkeviä valintoja ja päätöksiä.<br />
– Tyylien kirjo lisääntyy, ja tietyt aikakauteen sidotut<br />
<strong>re</strong>trotyylit, kuten 50-luku, jatkavat elämäänsä<br />
vakiintuneina läpi vuosikymmenten, ja eri <strong>re</strong>trotyylit<br />
myös sekoittuvat yhä enemmän toisiinsa.<br />
Yksi Tukiaisen mielestä kiinnostava kehittyvä tyylisuunta<br />
on ”rumuuden estetiikkaa” jota edustavat työpajamaiset<br />
elinympäristöt, joissa on tarkoituskin voida<br />
sotkea ja hyödyntää vanhaa ja kulunutta<br />
materiaalia.<br />
LUOVA TILA ON ERILAISTEN<br />
TILOJEN KOKONAISUUS<br />
Maa<strong>re</strong>tta Tukiainen luennoi ja vetää<br />
työpajoja luovuutta edistävistä tilaratkaisuista.<br />
Hänen näkemyksensä mukaan<br />
jokainen ihminen on luova, ja<br />
luovuutta voidaan tukea tilasuunnittelulla.<br />
Tilojen kokemisessa on aina mukana<br />
ajan kokemus. Tila siis koetaan<br />
ajallisesti. Se koostuu erilaisten hetkien jatkumosta.<br />
Tukiainen antaa esimerkiksi japanilaisen puutarhan,<br />
jonka perällä sijaitsee teehuone, johon kuljetaan<br />
mutkittelevaa polkua peräkkäisten tilojen, kuten istutusten,<br />
kautta.<br />
Luovan työn vaiheita voidaan tukea erilaisilla tilatyypeillä.<br />
Työtilan kokemukset liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin.<br />
Rauhoittuminen ja keskittyminen edellyttävät<br />
hiljaista huonetta, joskus makuusijaa. Liike ja<br />
paikan vaihtaminen tukee luovaa ajattelua. Keinuminen<br />
taas on rauhoittavaa ja tuo turvaa. Luovuutta tukeva<br />
tila tarjoaa turvaa ja voi olla epämuodollinen. Yhä<br />
enemmän hyödynnetään myös ulkotiloja ja luontopolkuja<br />
keskittymisen ja luovan ajattelun edistämiseksi ja<br />
jopa kasvatetaan itse yrttejä.<br />
Maa<strong>re</strong>tta Tukiaisen näkemys luovista tiloista on<br />
monen tekijän summa. Etupäässä se on muodostunut<br />
uteliaisuudesta.<br />
– Kun näkee, jotakin, mikä koskettaa, se tulee tavalla<br />
tai toisella mukaan seuraavaan projektiin. Ihminen<br />
on kuin tehosekoitin, joka prosessoi aineksia ja tuottaa<br />
niistä intuitiivisesti uusia ratkaisuja. Näkemykseeni<br />
vaikuttavat paitsi matkustaminen ja elokuvan esihistoria,<br />
kokemukseni media-alalta, kirjat ja lehdet.<br />
MYÖS TILAN HISTORIA JA ALKUPERÄINEN<br />
KÄYTTÖ VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIIN<br />
– Monitilaratkaisuilla tuetaan ihmisten elämäntyylin<br />
ja työn monimuotoisuutta sekä ihmisten liikkuvuutta<br />
ja mobiiliratkaisuja, kertoo Tukiainen.<br />
Kiinteät, staattiset tilat pienenevät ja suunnittelu<br />
painottuu yhdessäoloon tarkoitettuihin tiloihin,<br />
joista tehdään nykyistä paljon viihtyisämpiä.<br />
Myös lemmikkieläimet liittyvät yhä kiinteämmin<br />
ihmisten hyvinvointiin ja asumiseen, Tukiainen<br />
muistuttaa. Rakkaat eläimet halutaan varusteineen<br />
mukaan myös siirryttäessä toiseen kotiin tai tilapäiselle<br />
työpaikalle.<br />
– Haetaan kokonaiselämyksiä, joissa on mukana<br />
kaikki yksilölle tärkeät osat elämää: koti, työ, perhe ja<br />
lemmikit.<br />
– Työelämässä tarvitaan välimuotoja nykyisten<br />
niin sanottujen vetäytymiskohteiden ja peruskokoustilojen<br />
lisäksi. Asumisessakin hyödynnetään yhä<br />
enemmän luontoa ja ulkotilaa. Energiankulutus minimoidaan<br />
ja palataan taas yhteisöllisiin ratkaisuihin,<br />
kuten kimpparakentamiseen, kaupunkipuutarhoihin<br />
ja talosaunoihin, jotka tukevat perimmäistä tarvettamme<br />
lauman tukeen.<br />
KUVA Matti Immonen<br />
Painokoneiden<br />
jyskeestä säveliin<br />
Aikanaan Porvoon keskustassa toimi Pohjoismaiden modernein painotalo.<br />
Nyt täällä soi painokoneiden sijaan musiikki. Porvoonseudun musiikkiopisto on<br />
toiminut kuuden vuoden ajan WSOYTALOSSA, jossa on ryhmäopetukselle aiempaa<br />
pa<strong>re</strong>mmat mahdollisuudet. Se on tärkeää, sillä musiikinopiskelu on nykyään<br />
yhä useammin yhdessä soittamista. Valmentavissa soitonopetusryhmissä voi leikinomaisesti<br />
tutustua soitonopetukseen vaikka yhdessä kaverin kanssa, ja perusopetuksessakin<br />
opetukseen sisältyy paljon yhteissoittoa. Siitä nauttivat myös pikkuviulistit<br />
Sara Uddström, Isabella Åhman ja heidän opettajansa Paula Hagman.
Lattiat, seinät ja katot<br />
Maxipinnoite tuntee Askonalueen rakennukset kirjaimellisesti läpikotaisin.<br />
Lattioihin, seiniin ja kattoihin erikoistunut yritys saneeraa myös Renorin kohteita<br />
ammattitaidolla ja Weberin tuotteilla. Asiakkaita ovat niin suurimmat<br />
rakennusliikket kuin omakotirakentajatkin.<br />
TEOLLISUUSLATTIAT<br />
VESIKIERTOISET COMFORT-LÄMPÖLATTIAT<br />
Tervetuloa Ravintola Askoon!<br />
Monipuolinen<br />
lounastarjonta<br />
5 eri lounasvaihtoehtoa<br />
- Kotiruoka<br />
- Cross Kitchen<br />
- Deli Keitto<br />
- Deli Salaatti<br />
- Lounasbuffet<br />
- Runsas kahvilavalikoima<br />
- Take Away -tuotteet<br />
- Kokous- ja<br />
edustustarjoilua<br />
Lounas ma-pe 11-13<br />
Kahvila ma-pe 8-14<br />
Ravintola Asko<br />
Puh. 02 01 250 548<br />
asko@eu<strong>re</strong>st.fi<br />
Ajatuksen voima<br />
suunnitteluun<br />
Mekaniikka-, automaatio- ja sähkösuunnittelu sekä<br />
projektinhallinta ovat Comatecin osaamista parhaimmillaan.<br />
• Työkoneet ja erikoisajoneuvot<br />
• Materiaalinkäsittelyjärjestelmät<br />
• Tuotantolaitteet ja -järjestelmät<br />
• Kattilat ja voimalaitokset<br />
Raudanlujaa osaamista: www.comatec.fi<br />
RATKAISUT. PROJEKTIT. TEKIJÄT.<br />
Comatec Group<br />
Askonkatu 9 F, 3. krs<br />
15100 LAHTI<br />
puh. 029 000 2030<br />
www.comatec.fi<br />
HENGITTÄVÄT PINNOITEET<br />
CASA DESIGNLATTIA<br />
Loimaan toimisto<br />
Metsolantie 51, 32200 Loimaa<br />
Jarkko Jokinen, p. 0400 870 029<br />
jarkko.jokinen@maxipinnoite.fi<br />
Lahden aluetoimisto<br />
Makarantie 9, 15230 Lahti<br />
Kari Järvikallas, p.0400 805 636<br />
kari.jarvikallas@maxipinnoite.fi<br />
www.maxipinnoite.fi<br />
www.e-weber.fi
Uusi koti<br />
on paras<br />
paikka<br />
Uusi koti on<br />
maailman paras<br />
paikka. Sellainen<br />
on myös NCC<br />
Tähtikoti Metsäkankaalla.<br />
Tutustu<br />
nyt ja ihastu!<br />
Lahti, Metsäkangas<br />
hilma Satulakatu 31<br />
anna hilman hurmata! Odotettu kerrostalo on nyt myynnissä. hilma tarjoaa innostavia<br />
tilaratkaisuja järkevään hintaan. Kun va raat omasi ajoissa, pääset valitsemaan ilmeen kolmesta<br />
modernista sisustusteemasta. Valmis arviolta 11/<strong>2014</strong>. Ener gia luokka B 2007 .<br />
huoneistoesimerkkejä:<br />
45,5 m 2 2h+Kt+sauna<br />
mh 55.420 € V h 157.340 €<br />
58 m 2 2h+K+sauna<br />
mh 48.260 € Vh 178.180 €<br />
71 m 2 3h+K+sauna<br />
mh 52.380 € Vh 211.420 €<br />
Huoli pois<br />
uuden ostosta:<br />
ncc.fi/<br />
asumisturva<br />
Tervetuloa tutustumaan!<br />
soita ja sovi oma esittelyaikasi. samalla pääset<br />
tutustumaan mallikeittiöön. tapaamisiin.<br />
SIJOITA KOTIIN<br />
VALMISTUU<br />
TOUKOKUUSSA <strong>2014</strong><br />
Asunto Oy<br />
Lahden Ruotsilankulma<br />
VUORIPOJANKATU 11 A,<br />
15210 LAHTI<br />
asunnot.fi/ruotsilankulma<br />
Ruotsilankulmasta löytyy upouusia,<br />
<strong>re</strong>monttivapaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä<br />
vaihtoehtoja niin ensiasunnonostajille<br />
kuin sijoittajillekin.<br />
Varaa oma kotisi pian. Energialuokka<br />
C 2007<br />
. Alla esimerkkihuoneistoja.<br />
ncc.fi/hilma<br />
NCC ASUNTOMYYNTI, avoinna arkisin klo 8–16<br />
puh. 050 433 7429/Lea Varjola, Hämeenkatu 26 A, Lahti<br />
RAKENTEILLA<br />
TYYPPI m 2 MH. € VH. € KRS<br />
2h+kt+s 49,0 32 682 138 154 1<br />
3h+kt+s 63,0 46 056 181 663 1<br />
4h+kt+s 98,5 103 567 315 588 5<br />
TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA,<br />
KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI.<br />
KySy TArJOUS<br />
KIrJANPIdOSTA<br />
JA PALKAN-<br />
LASKENNASTA<br />
AIVAN<br />
KESKUSTASSA<br />
ENNAKKOMARKKINOINNISSA<br />
TUTUSTU TARJONTAAMME:<br />
Asunto Oy<br />
Lahden Panimon<strong>re</strong>una<br />
PANIMOKATU 16, 15140 LAHTI<br />
asunnot.fi/panimon<strong>re</strong>una<br />
Panimon<strong>re</strong>unan sijainti keskellä<br />
kaupunkia ja palveluita on oivallinen.<br />
Laadukkaista kodeista koostuva<br />
Panimon<strong>re</strong>una on erittäin hyvä kohde<br />
omaksi kodiksi tai asuntosijoittajille<br />
<strong>re</strong>monttivapautensa ansiosta. Alla<br />
esimerkkihuoneistoja.<br />
TYYPPI m 2 MH. € VH. € KRS<br />
tupak+kh 43,0 40 419 159 099 2<br />
2h+k+s 47,5 63 752 194 852 2<br />
3h+kt+s 67,0 30 643 215 563 1<br />
3h+kt+s 83,0 131 426 360 506 5<br />
ASUNNOT.FI<br />
KOTIMAINEN<br />
PErHEyrITyS<br />
LAAJA-ALAINEN<br />
OSAAMINEN<br />
Rantalainen Lahti, Forssa ja Porvoo ja yli 10 muuta toimipistettämme<br />
palvelevat yritystäsi yksilöllisesti, monipuolisesti ja paikallisesti.<br />
OSAAvA JA MOTIvOITUNUT<br />
HENKILöSTö<br />
PAIKALLINEN<br />
JA PALvELEvA<br />
www.rANTALAINEN.fI<br />
OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI:<br />
LEMMINKÄINEN TALO OY, ASUNTOMYYNTI LAHTI<br />
SAIMAANKATU 64, 15140 LAHTI<br />
ANNUKKA LINDBERG<br />
PUH. 0800 93616 (MAKSUTON)<br />
ASUNTOMYYNTI.LAHTI@LEMMINKAINEN.COM
Puuvillakatu 4 C 1 (2.kerros)<br />
30100 Forssa, puhelin 0440 735 184<br />
www.sahkogrondalh.fi
Varasto-, myymälä- ja<br />
teollisuuskalustamisen<br />
asiantuntija<br />
• Kuormalavahyllyjä • Pientavarahyllyjä<br />
• Varastoautomaatteja • Arkistokalusteita<br />
• Työpistekalusteita • Muuttolaatikoita<br />
• Varastolaatikoita • Trukkeja<br />
• Nostopöytiä<br />
• Ja paljon muuta<br />
Myös käytettyjä<br />
tuotteita<br />
valtava määrä!<br />
HUOLTO<br />
• trukit<br />
• kuormaussillat<br />
• nosto-ovet<br />
• varastoautomaatit<br />
Huoltotilaukset:<br />
P. 050 345 2082<br />
Sopiva kalusto jokaiseen tarpeeseen<br />
Rastecin trukkivalikoimasta - vuokraa tai osta!<br />
Varastotrukit<br />
Rocla SW12 2500<br />
Rocla SWS12 4700<br />
Rocla SWS(i)12 5400<br />
BTRT 1350/12<br />
Rocla F14 CTXFL5400<br />
Rocla F14ITF4800<br />
Rocla KTKL8TR5400<br />
Rocla SP12 DEV3600<br />
Rocla SST12 TREV 5400<br />
Rocla SST16 TREV 5400<br />
2011 sähkö<br />
2013 sähkö<br />
<strong>2014</strong> sähkö<br />
1986 sähkö<br />
2002 sähkö<br />
2006 sähkö<br />
1994 sähkö<br />
2007 sähkö<br />
2006 sähkö<br />
2007 sähkö<br />
Rocla SST16ac TREV 5400 2009 sähkö<br />
Rocla SST16ac TREV5400 2012 sähkö<br />
Rocla TTS12 TREV5400 2000 sähkö<br />
Rocla TTI15 PNTREV4100 2006 sähkö<br />
Rocla TEF14VTREV 7500 1997 sähkö<br />
Rocla TEF16TREV7000 1997 sähkö<br />
Rocla TES16VTREV6300 1996 sähkö<br />
Rocla TP20<br />
2001 sähkö<br />
Vastapainotrukit<br />
CAT GP25N<br />
2006 kaasu<br />
CAT DP25N<br />
2012 diesel<br />
CAT DP25N<br />
CAT EP13PNT<br />
CAT DP30N<br />
CAT DP50K<br />
Caterpillar EP16KT<br />
Caterpillar EP18KT<br />
Caterpillar EP30K<br />
Jungheinrich DFG430<br />
Jungheinrich EFG218<br />
Jungheinrich DFG435<br />
Linde E16C-02<br />
2013 diesel<br />
2012 sähkö<br />
2007 diesel<br />
2009 diesel<br />
2003 sähkö<br />
2002 sähkö<br />
2005 sähkö<br />
2005 diesel<br />
2005 sähkö<br />
2006 diesel<br />
1999 sähkö<br />
Linde E15<br />
Linde H20D-03<br />
Mitsubishi FB16KT<br />
Mitsubishi FD25N<br />
TCM FD20<br />
Yale ERP16<br />
Toyota 7FBEF15<br />
Boss LE 16-50<br />
Muut trukit/koneet<br />
Combilift C4000<br />
Combilift C4500<br />
1988 sähkö<br />
2001 diesel<br />
2003 sähkö<br />
2005 diesel<br />
1989 diesel<br />
1999 sähkö<br />
2009 sähkö<br />
1996 sähkö<br />
2003 diesel<br />
2005 diesel<br />
Saksilava Genie GS 2646 2001 sähkö<br />
Spin-Go, ajettava<br />
keräilyvaunu<br />
2012 sähkö<br />
Kuvasto<br />
<strong>2014</strong><br />
Suomalaista<br />
sisälogistiikkaa<br />
Veivikatu 8, 15230 Lahti<br />
Puh. (03) 733 4613<br />
myynti.lahti@intolog.fi<br />
www.intolog.fi<br />
Tarvitsetpa yksittäisen tuotteen<br />
tai laajemman ratkaisun, soita<br />
meille (03) 733 4613. Tulemme<br />
mielellämme käymään!<br />
Myynti • Vuokraus • Asennus • Huolto<br />
Ota yhteyttä!<br />
Tulemme<br />
mielellämme<br />
käymään.<br />
Tilaa kuvasto:<br />
www.intolog.fi<br />
www.intolog.fi
Change language