Kaavoituskatsaus 2013 - Hyvinkaan kaupunki
Kaavoituskatsaus 2013 - Hyvinkaan kaupunki
Kaavoituskatsaus 2013 - Hyvinkaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong> - Tekniikka ja ympäristö - Kaavoitus - 11.12.2012
Sisällys<br />
1 VUOROVAIKUTUS 3<br />
Lähtökohdat 4<br />
Kehitysnäkymät 4<br />
Asuntorakentaminen 4<br />
Keskusta ja liikerakentaminen 5<br />
Yritystoiminta 5<br />
Ympäristön parantaminen kaavoja uudistamalla 5<br />
Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi 6<br />
2.1 ASEMAKAAVAT 9<br />
Marjamäenkadun alue (1) 9<br />
Hangonsillan alue (2) 9<br />
Hangonsillan alueen kaavan muuttaminen (Keskuslukio, 2b) 10<br />
Aseman pohjoispuoliset alueet Riihimäenkadun varrella (Koritsoonin ja Urakansuun<br />
alueet, 3a ja 3b) 10<br />
Kapulan jätteidenkäsittelyalue (4) 10<br />
Sonninmäen itäosa (5) 10<br />
Åvik ja entinen maaseutuopisto (Hyria), alueen asemakaavoittaminen (6) 10<br />
Metsäkalteva 11<br />
Kravunarkunmäki, Kravunrinne (7) 11<br />
Kravunarkunmäki, Metsäkaltevan keskustan itäosa (Metsäkaltevan koulun<br />
ympäristö) (8) 12<br />
Palojoen varsi (9) 12<br />
Kaltevantien varsi (10) 12<br />
Kravunlaakso (11) 12<br />
Sveitsin portaalin laajennus II (12) 13<br />
Kytäjänkadun toimistohotelli (13) 13<br />
Sahanmäki/Lääninrajankatu, lähteikkö (14) 13<br />
Hyvinkäänkylän Siwa (15) 14<br />
Korttelin 405 asemakaavamuutos (16) 14<br />
Korttelin 114 ja Rautatienpuiston asemakaavan muutos (17) 14<br />
K-market Ukko-Pekka (18) 14<br />
Ranta-asemakaava Pojanjärven ja Kavettoman ranta-alueille (19) 14<br />
Kytäjän kirkon seutu (20) 15<br />
2.2 YLEISKAAVAT 17<br />
Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (21) 17<br />
Kapulan yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen (23) 17<br />
Palopuron osayleiskaava (24) 17<br />
2.3 MAAKUNTAKAAVAT 18<br />
Uudenmaan maakuntakaava 18<br />
Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava 18<br />
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 18<br />
Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava 18<br />
2.4 MUUT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT 18<br />
Hangonsillan ja Koritsoonin yleissuunnitelma/kaavarunko 18<br />
Metsäkaltevan yleissuunnitelman tarkistus 19<br />
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma 19<br />
Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma 19<br />
3 RAKENNUSKIELLOT JA TOIMENPIDERAJOITUKSET 20<br />
4 SUUNNITTELUTARVEALUEET 21<br />
5 ASEMAKAAVAMUUTOKSISTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 21<br />
6 PÄÄTÖSTEN LUNASTUSMAKSUT 22<br />
7 MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 23<br />
8 ASIAKASPALVELU 23<br />
Etukansi: Hyvinkään keskustaa koillisesta kuvattuna (Skyfoto 2012) - Takakansi: Hyvinkään keskustaa pohjoisesta kuvattuna (Skyfoto 2012) - Taitto: Charlotta Tanner<br />
2 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
KAAVOITUSKATSAUS <strong>2013</strong><br />
1 VUOROVAIKUTUS<br />
Kerran vuodessa laadittavassa kaavoituskatsauksessa<br />
kerrotaan kaupungissa ja maakuntaliitossa<br />
vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista.<br />
Tarkoituksena on antaa mahdollisuus<br />
seurata kulloinkin ajankohtaista kaavoitusta,<br />
jotta siihen voidaan vaikuttaa. <strong>Kaavoituskatsaus</strong><br />
kuvaa laatimisajankohtansa tilannetta. Vuoden aikana<br />
saattaa syntyä uusia kaavoitustarpeita, joita<br />
katsausta laadittaessa ei ole ollut tiedossa. Kaavahankkeiden<br />
vireille tulosta tiedotetaan yleensä<br />
erikseen kuuluttamalla.<br />
Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa vuorovaikutteisen<br />
suunnittelun merkitystä. Tämän edistämiseksi<br />
tiedotetaan kaavoitushankkeen vireille<br />
tulosta sekä laaditaan kaavan tarkoitukseen ja<br />
merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma<br />
osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä<br />
kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja<br />
arviointisuunnitelmasta selviää kaavan laatimisvaiheet<br />
ja suoritettavat selvitykset. Kaavoitukseen<br />
voidaan vaikuttaa useassa vaiheessa:<br />
1) kaavoituksen alussa kaavaa luonnosteltaessa<br />
- suullisesti tai kirjallisesti.<br />
2) valmiin kaavaehdotuksen julkisesti nähtävillä<br />
olon aikana - jättämällä kirjallinen muistutus.<br />
3) valittamalla kirjallisesti kaupunginhallituksen tai<br />
- valtuuston kaavan hyväksymispäätöksestä.<br />
Parhaiten kaavaratkaisuihin voidaan vaikuttaa<br />
kaavoituksen alkuvaiheessa. Kaavoittaja on<br />
kaavoja luonnostellessaan vuorovaikutuksessa<br />
niiden tahojen kanssa, joita kaavoitus koskee.<br />
Osallisille varataan kirjeitse (suppea-alaiset kaavat)<br />
tai muulla sopivalla tavalla tiedottamalla mahdollisuus<br />
tutustua kaavan valmisteluaineistoon.<br />
Tiedottaminen tapahtuu lisäksi yleensä kuuluttamalla<br />
(laaja-alaiset kaavat kuulutetaan aina).<br />
Paikallinen lehdistö seuraa lisäksi olennaisimpien<br />
kaavoitushankkeiden etenemistä. Valmis kaavaehdotus<br />
asetetaan virallisesti nähtäville ja nähtävillä<br />
olosta kuulutetaan kaupungin virallisessa<br />
ilmoituslehdessä (Aamupostissa) sekä kaupungin<br />
internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi.<br />
Nähtävilläoloaineisto löytyy kaavoituksen sivustolta<br />
www.hyvinkaa.fi/Kaavoitus. Sama aineisto<br />
löytyy myös karttapalvelun kautta http://kartta.hyvinkaa.fi/<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavat ovat<br />
vaikutustensa perusteella nähtävillä joko 14 tai 30<br />
päivää. Kaavat hyväksyy joko kaupunginhallitus<br />
tai kaupunginvaltuusto. Valitukset kaavan hyväksymispäätöksestä<br />
osoitetaan Helsingin hallintooikeuteen.<br />
Kaavoitusta johtaa kaupunginhallitus, jonka ohjausvälineenä<br />
ovat mm yleiskaavat. Tekninen lautakunta<br />
valmistelee luottamuselimenä asemakaavat.<br />
Kaavoitukseen voidaan näin vaikuttaa myös<br />
poliittisten päättäjien kautta. Asemakaavoitusprosessin<br />
etenemistä on kuvattu viereisessä kaaviossa<br />
(kuva 1).<br />
Poliittinen<br />
päätöksenteko<br />
Tekninen<br />
lautakunta<br />
Kaupunginhallitus<br />
Tekla<br />
Kh<br />
Kh tai kv<br />
hyväksyy<br />
(Kv vain<br />
merkittävät<br />
kaavat)<br />
ASEMAKAAVOITUSPROSESSI<br />
Kaavoituksen työvaihe, osallistuminen<br />
Vireilletulo<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)<br />
OAS nähtävillä<br />
- nähtävillä 30 tai 14 vrk<br />
- osallisten mielipiteet<br />
Asemakaavaluonnos,<br />
valmisteluaineisto<br />
Asemakaavaluonnos nähtävillä<br />
- nähtävillä 30 tai 14 vrk<br />
- osallisten mielipiteet, viranomaislausunnot<br />
Asemakaavaehdotus nähtävillä<br />
- nähtävillä 30 tai 14 vrk<br />
- osallisten muistutukset, viranomaislausunnot<br />
Muutoksenhaku<br />
- valitus hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti<br />
- jatkovalitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen<br />
Lainvoimainen<br />
asemakaava<br />
Kuva 1. Asemakaavoitusprosessi<br />
Asemakaavaehdotus<br />
Kaavapäätöksen<br />
kumoaminen<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
3
2 KAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA ETENEMINEN VUOSINA 2012 – 2014<br />
Lähtökohdat<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön<br />
suunnittelujärjestelmään kuuluvat<br />
maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtioneuvoston<br />
hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
ohjaavat kaavojen laadintaa.<br />
Hyvinkään alueella maakuntakaavoituksesta vastaa<br />
Uudenmaan liitto. Yleis- ja asemakaavoista<br />
päättää Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>. Valtion viranomaiset<br />
ohjaavat ja valvovat maakunnan liiton ja kuntien<br />
kaavoitusta. Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavat.<br />
Kuntien kaavoitusta Uudellamaalla<br />
ohjaa Uudenmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.<br />
Valitusviranomaisena yleis- ja asemakaava-asioissa<br />
on Helsingin hallinto-oikeus.<br />
Hyvinkään pinta-ala on 337 km2, josta maapintaalaa<br />
on 323 km2. Oikeusvaikutteinen yleiskaava<br />
on voimassa koko kaupungissa lukuun ottamatta<br />
joitakin valituksenalaisia alueita Metsäkaltevassa.<br />
Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden<br />
2011 lopussa 3134 ha. Uusia asemakaavoja oli<br />
vuoden 2012 lopulla vireillä noin 71 ha: Metsäkaltevassa<br />
30 ha, Kytäjällä 16 ha ja Antinsaaressa<br />
keskustaajaman pohjoisosassa 25 ha.<br />
Kehitysnäkymät<br />
Hyvinkäällä oli 45 527 asukasta vuoden 2011 lopussa.<br />
Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 tarkistaman<br />
väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa 53<br />
300 asukkaaseen vuonna 2030. Keskimääräinen<br />
suhteellinen kasvu on 0,9 % vuodessa kasvun<br />
painottuessa alkukauteen ja vähentyessä loppua<br />
kohti.<br />
Valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet<br />
MAAKUNTAKAAVA<br />
YLEISKAAVA<br />
ASEMAKAAVA<br />
Kuva 2. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä.<br />
Kaavoitus on talousarvion ja taloussuunnittelun<br />
ohella kaupungin keskeinen strategisen kehityksen<br />
ohjausväline. Kaupunkistrategian mukaisesti<br />
<strong>kaupunki</strong>keskustan tiivistämistä jatketaan keskittämällä<br />
kaupallisia palveluita. Liikenteellisesti<br />
edullista sijaintia hyödynnetään uusia työpaikkaalueita<br />
suunniteltaessa. Asumisessa turvataan<br />
monipuolinen tonttitarjonta ja <strong>kaupunki</strong>miljöön<br />
viihtyvyydestä huolehditaan.<br />
Asuinalueiden toteuttamisen ajoitusta ohjataan<br />
maankäytön toteuttamisohjelmalla, joka laaditaan<br />
vuosittain koskemaan seuraavaa kymmentä vuotta.<br />
Uusien asuinalueiden sijoittuminen ratkaistaan<br />
yleiskaavatyössä. Lisäksi yleiskaavan yhteydessä<br />
osoitetaan, miten nykyisiä kaava-alueita voidaan<br />
tiivistää.<br />
Asuntorakentaminen<br />
Yhtiömuotoiseen asuntotuotantoon tarkoitettujen<br />
tonttien varanto on hyvä ja monipuolinen.<br />
Asemakaavavarantoa yhtiömuotoiselle asuntorakentamiselle<br />
kaupungin omistuksessa on yhteensä<br />
lähes 2 000 asunnolle. Tonttivarantoa kaupungilla<br />
on etenkin Tapainlinnan, Metsäkaltevan ja<br />
Tehtaankulman alueilla sekä jonkin verran myös<br />
Nummenmäen alueella. Maankäyttösopimuksin<br />
tehdyissä asemakaavoissa yhtiömuotoiseen rakentamiseen<br />
kerrosalaa on yhteensä noin 250<br />
asunnolle, Tiilitehtaan, Konepajan sekä keskustakortteleiden<br />
alueella.<br />
Omakotitonttien luovutus keskittyy lähivuosina<br />
Metsäkaltevan alueelle. Nummenmäen toteutta-<br />
4 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
misen aloitusta on maankäytön toteuttamisohjelmassa<br />
siirretty vuodelle 2019.<br />
Olemassa oleva omakotitonttivaranto riittää 5 – 7<br />
vuodelle ja vireillä olevat alueet mukaan lukien<br />
7 - 9 vuodelle. Varanto keskittyy Metsäkaltevan<br />
alueen lisäksi Nummenmäkeen. Maankäyttösopimuksin<br />
laadituissa asemakaavoissa Kytäjällä<br />
on vireillä olevat asemakaavat mukaan lukien yhteensä<br />
noin 80 omakotitonttia.<br />
Yhteensä kaupungin asemakaavavaranto vireillä<br />
olevat asemakaavat mukaan lukien muodostaa<br />
noin 10 vuoden reservin, jos lähdetään edelleen<br />
oletuksesta, että noin 60 % vuosittain toteutuneista<br />
asunnoista sijoittuu kaupungin tonteille ja<br />
omakotitontteja rakentuu kaupungin luovuttamille<br />
tonteille keskimäärin noin 50 vuodessa.<br />
Helsingin seudun ns. MAL 2020-ohjelman pohjalta<br />
valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välillä<br />
on allekirjoitettu asuntotuotannon lisäämiseen<br />
tähtäävä aiesopimus. Aiesopimuksen mukaan<br />
Hyvinkään osalta tavoite tarkoittaa keskimäärin<br />
300 asunnon tuotantoa vuodessa. Helsingin seudun<br />
kuntien uudistuotannosta tulisi olla noin 20 %<br />
valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Tästä<br />
määrästä puolet voidaan tietyin edellytyksin toteuttaa<br />
asumisoikeusasuntoina. Aiesopimus on<br />
voimassa vuoden 2015 loppuun.<br />
Hyvinkään väestön ikärakenteessa tapahtuvan<br />
vanhenemisen seurauksena on nähtävissä kaksi<br />
trendiä asuntorakentamisessa. Toisaalta pyritään<br />
vastaamaan vanhenevan väestönosan keskustan<br />
läheisiin kerrostalohankkeisiin kohdistuvaan<br />
kysyntään ja toisaalta hidastamaan ikärakenteen<br />
vanhenemiskehitystä tarjoamalla omakotitontteja<br />
uusille asukkaille.<br />
Keskeisenä keskustan läheisenä kerrostalorakentamiskohteena<br />
on rakenteilla oleva Kankurinkulman<br />
alue ja tämän jälkeen toteutettava<br />
Tehtaankulman uusi alue. Keskustan kehittämishankkeet<br />
ns. Ykköskortteli sekä KEKO-hanke eli<br />
kauppakeskus Willa sisältävät yhteensä n. 16 000<br />
m2 asuinkerrosalaa, josta merkittävä osa toteutunee<br />
vuoden <strong>2013</strong> loppuun mennessä.<br />
Merkittävä keskustanläheinen tulevien vuosien<br />
kehittämisalue on Hangonsillan alue, jonne yleiskaavan<br />
rakennesuunnitelman mukaan tulisi asuntoja<br />
noin 1500 asukkaalle. Hangonsillan alueen<br />
suunnittelua jatketaan vuonna 2012 järjestetyn<br />
arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta.<br />
Keskusta ja liikerakentaminen<br />
Kaupunki on asettanut keskustan kehittämisen<br />
yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen. Koko <strong>kaupunki</strong>a<br />
palveleva liikerakentaminen pyritään ohjaamaan<br />
ydinkeskustaan, missä se on parhaiten<br />
kaikkien saavutettavissa riippumatta kulkumuodosta.<br />
Tämä tavoite ei koske paljon tilaa vaativaa<br />
erikoiskauppaa, jolle on varattu mm. edelleen<br />
kehittyvä Sveitsin portaalin alue. Keskustan kehittämishankkeet<br />
ns. Ykköskortteli sekä kauppakeskus<br />
Willa ovat valmistuneet pääosin vuoden<br />
2012 aikana. Keskustan kehittämistä jatketaan<br />
Wanhan Villatehtaan alueella sekä keskustaajaman<br />
osayleiskaavan ja Hangonsillan ideakilpailun<br />
pohjalta muualla keskustassa, mm. Hangonsillan<br />
alueella sekä Riihimäenkadun ja rautatien välisellä<br />
alueella.<br />
Yritystoiminta<br />
Olevan yritystoiminnan kehittäminen ja uusien<br />
yritysten hakeutuminen paikkakunnalle aiheuttaa<br />
olevien yritysalueiden asemakaavojen tarkistuksia<br />
ja uusien alueiden kaavoitustarvetta. Vuoden<br />
<strong>2013</strong> aikana tavoitteena on Sveitsin portaalin alueen<br />
lisäksi uusien yritysalueiden kaavoittaminen<br />
Kytäjänkadun ja Hangonradan väliselle alueelle<br />
sekä Pohjoisen yhdystien varteen Sahanmäessä.<br />
Lisäksi maanhankinnan etenemisen myötä on<br />
tarpeen kaavoittaa uusia alueita mm valtatie 3:n<br />
tuntumaan sekä Metsäkaltevan alueelle. Alueet<br />
on osoitettu keskustaajaman osayleiskaavassa.<br />
Ympäristön parantaminen kaavoja uudistamalla<br />
Kaupunkiympäristön eheyttämisellä pyritään parantamaan<br />
<strong>kaupunki</strong>kuvaa ja lisäämään viihtyisyyttä.<br />
Ydinkeskustassa ja sen läheisyydessä<br />
toissijaisessa käytössä olevien alueiden kehittäminen<br />
kaavoituksen keinoin asuin- ja liikerakentamiseen<br />
antaa mahdollisuuden toimivampaan ja<br />
viihtyisämpään elinympäristöön. Keskustaajaman<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
5
osayleiskaavan tarkistuksen yhtenä tavoitteena<br />
on parantaa <strong>kaupunki</strong>rakenteen eheyttämisedellytyksiä.<br />
Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 §:n ja 60 §<br />
1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen<br />
ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä<br />
toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen<br />
uudistamiseksi. MRL 60 § 2 momentti<br />
sisältää erityistä arviointimenettelyä koskevan<br />
säännöksen, joka MRL:n siirtymäsäännöksen<br />
mukaan tulee sovellettavaksi viimeistään vuonna<br />
<strong>2013</strong>.<br />
”Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut<br />
voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta<br />
on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa<br />
myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen,<br />
jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan<br />
kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin<br />
kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden.”<br />
(MRL 60§ ote 2 momentista). Hyvinkään<br />
kaupungin hallinto- ja toimintasäännön mukaan<br />
teknisen lautakunnan tehtävänä on seurata ja arvioida<br />
maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti<br />
asemakaavojen ajanmukaisuutta.<br />
Hyvinkäällä asemakaavojen toteutuneisuus on<br />
korkea. Kaupunki kaavoittaa pääosin omistamaansa<br />
maata ja yksityisten alueiden kaavoitukseen<br />
liittyy toteutuksen ohjaus maankäyttösopimuksin.<br />
Uusilla alueilla toteutumattomia osia on vielä Tapainlinnan<br />
alueella, Kuutamopuistossa ja Mansikkamäessä,<br />
missä asemakaavat on vahvistettu<br />
vuonna 1996. Mansikkamäen alueelle kunnallistekniikka<br />
rakennettiin kuitenkin vasta vuonna<br />
2009 ja tonttien luovutus aloitettiin tämän jälkeen.<br />
Toistaiseksi ei ole nähty tarvetta asemakaavojen<br />
päivittämiseen.<br />
Vanhoilla asuntoalueilla, mm. Mustassamännistössä,<br />
Hämeenkadun varrella, asemakaavoissa<br />
on runsaasti käyttämätöntä kerrosalaa. Koska<br />
alue on kuitenkin suhteellisen yhtenäisesti rakentunut,<br />
täydennysrakentamista alueella ohjaavat<br />
pääosin <strong>kaupunki</strong>kuvalliset tekijät, ja olemassa<br />
olevan kerrosalan käyttö saattaa olla käytännössä<br />
mahdotonta. Alueella ei ole viime vuosina ollut<br />
merkittäviä rakentamispaineita, joten alueiden<br />
asemakaavojen uudistamiseen ei kuitenkaan liene<br />
lähivuosina tarvetta.<br />
Riihimäenkadun ja pääradan välisellä alueella<br />
asemakaava on vanhentunut. Alueen asemakaavoitus<br />
on odottanut yleiskaavan liikenneratkaisua.<br />
Alue on aiemmin ollut usean vuoden ajan<br />
rakennuskiellossa, mutta kielto raukesi kaupungin<br />
hankittua korttelialueet omistukseensa. Alueen<br />
asettamista rakennuskieltoon tulee kuitenkin harkita<br />
asemakaavoituksen tullessa ajankohtaiseksi.<br />
Sama koskee Hangonratapihan (Hangonsillan)<br />
aluetta, jossa vanhentuneita asemakaavoja on<br />
mm. Kalevankadun puoleisessa päässä sekä<br />
Renton alueella. Lisäksi asemakaava on vanhentunut<br />
ns. Savelan yritysalueella, joka on rakennuskiellossa.<br />
KUVA 3. VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT<br />
VUOSIKYMMENITTÄIN<br />
30-LUKU<br />
40-LUKU<br />
50-LUKU<br />
60-LUKU<br />
70-LUKU<br />
80-LUKU<br />
90-LUKU<br />
2000-LUKU<br />
2010-LUKU<br />
6 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
7
4<br />
12<br />
13<br />
3<br />
17<br />
2<br />
18<br />
14<br />
1<br />
16<br />
KUVA 4. VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TULEVAT<br />
ASEMAKAAVAT<br />
1. Marjamäenkadun alue<br />
2. Hangonsillan alue<br />
3. Aseman pohjoispuolinen alue<br />
4. Kapulan jätteidenkäsittelyalue<br />
5. Sonnimäen itäosa<br />
6. Åvik ja entinen maatalousoppilaitos (Hyria)<br />
7. Kravunrinne<br />
8. Metsäkaltevan keskustan itäosa<br />
9. Palojoen varsi<br />
10. Kaltevantien varsi<br />
11. Kravunlaakso<br />
12. Sveitsin portaalin laajennus I1<br />
13. Kytäjänkadun toimistohotelli<br />
14. Sahanmäki/Lääninrajankatu<br />
15. Hyvinkäänkylän Siwa<br />
16. Kortteli 405<br />
17. Kortteli 114 ja Rautatienpuisto<br />
18. K-market Ukko-Pekka<br />
5<br />
6<br />
15<br />
11<br />
7<br />
8<br />
10<br />
9<br />
8 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
2.1 ASEMAKAAVAT<br />
Kaavoituskatsaukseen on kerätty vireillä olevat tai<br />
lähiaikoina vireille tulevat asemakaava- ja asemakaavamuutoshankkeet.<br />
Kohteiden sijainnit ilmenevät<br />
kuvassa 4 esitetyssä kartassa tai kuvasta<br />
12 (keskustaajaman ulkopuoliset asemakaavat).<br />
Vuoden aikana voi tulla vireille myös muita hankkeita.<br />
Marjamäenkadun alue (1)<br />
Pajatien ja Marjamäenkadun välisen, n. 4 ha:n<br />
suuruisen alueen asemakaavan muutos käynnistettiin<br />
vuoden 2011 aikana kaupungin hankittua<br />
maa-alueen omistukseensa. Tavoitteena on<br />
muuttaa vanha rautatiealueeksi kaavoitettu alue<br />
monimuotoiseen asuinrakentamiseen. Alueen<br />
asemakaava on tarkoitus saada ehdotuksena käsittelyyn<br />
vuoden <strong>2013</strong> aikana. (Ahonen)<br />
Hangonsillan alue (2)<br />
Hangonsillan alue käsittää Siltakadun, Kalevankadun,<br />
Läntisen yhdystien ja Hangonradan välisen<br />
keskeisiltä osiltaan rakentamattoman ja kaavoittamattoman<br />
noin 25 ha:n suuruisen alueen.<br />
Kaupunki osti vuoden 2004 keväällä Kapiteeli<br />
Oy:ltä Ystävyydenkadun ja Hangonsillan päiväkodin<br />
välisen alueen sekä Rauhamäen alueen<br />
kaakkoisosan. Entisen ratapihan keskeiset osat<br />
<strong>kaupunki</strong> osti Senaatti-kiinteistöiltä vuoden 2009<br />
alussa tehdyillä maakaupoilla. Hangonradan varressa<br />
on valtion omistamaa aluetta ja Rauhamäen<br />
asemakaava-alueella on vielä joitakin yksityisen<br />
omistuksessa olevia toteutumattomia alueita.<br />
Alue asetettiin rakennuskieltoon asemakaavan<br />
laadintaa varten vuoden 2002 lopussa. Rakennuskieltoa<br />
on jatkettu viimeksi syksyllä 2010 asemakaavoitetun<br />
alueen osalta edelleen kahdella<br />
vuodella. Alueen maankäytön pääpiirteet on esitetty<br />
Keskustaajaman osayleiskaavassa. Rakennuskiellon<br />
uusimista valmistellaan.<br />
Vuonna 2008 jätetyssä valtuustoaloitteessa esitettiin<br />
alueen kaavoituksen ratkaisemista ns.<br />
Kuva 5. Viistokuva Hangonsillan alueesta koillisesta<br />
kuvattuna (Lentokuva Vallas Oy 2009<br />
suunnittelu- /ideakilpailuna. Hangonsillan alueen<br />
yleinen ideakilpailu on järjestetty 14.4.-19.10.2012<br />
välisenä aikana. Kilpailun tulokset ratkeavat tammikuussa<br />
<strong>2013</strong>. Ideakilpailun tulosten pohjalta on<br />
tarkoitus laatia koko alueelle kaavarunko, jonka<br />
perusteella ryhdytään laatimaan osa-alueittain<br />
asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. (Jarva,<br />
Ahonen)<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
9
Hangonsillan alueen kaavan muuttaminen<br />
(Keskuslukio, 2b)<br />
Hangonratapiha-alueen koillisosaan valmistui<br />
loppukesästä vuonna 2003 asemakaavan muutosehdotus,<br />
jonka tavoitteina olivat mm. tontin<br />
osoittaminen ns. Hangonsillan koulua varten ja<br />
Rentto Oy:n ns. Kenkätehtaan alueen muuttaminen<br />
pääosin toimistorakennusten alueeksi. Asemakaavaehdotus<br />
jätettiin kaupunginhallituksessa<br />
pöydälle syksyllä 2004 liikekeskustan kaavoitukseen<br />
liittyviä selvityksiä varten.<br />
Kouluverkkoselvityksessä 2011 alueelle on päätetty<br />
sijoittaa uusi keskuslukio, joka korvaa nykyiset<br />
Sveitsin lukion ja Hyvinkään yhteiskoulun<br />
lukion. Myös kenkätehtaan tontin tulevaisuuden<br />
lisärakentamismahdollisuudet ja käyttötarkoitukset<br />
on tarpeen arvioida uudelleen. Suunnittelussa<br />
hyödynnetään ideakilpailun tulosta. Asemakaava<br />
joudutaan tarkistamaan myös Hangonradan<br />
muuttuneista aluetarpeista johtuen. (Ahonen)<br />
Aseman pohjoispuoliset alueet Riihimäenkadun<br />
varrella (Koritsoonin ja Urakansuun<br />
alueet, 3a ja 3b)<br />
Alueet käsittävät Riihimäenkadun ja pääradan<br />
väliset alueet Urakankadun ja Hangonradan välissä<br />
(3a) sekä Urakankadun pohjoispuolisen<br />
rakentamattoman alueen (3b). Keskustaajaman<br />
osayleiskaavassa alueet on osoitettu uusina keskustatoimintojen<br />
alueina. Alueelle laaditaan yleissuunnitelma<br />
ennen asemakaavamuutosten käynnistämistä.<br />
Koritsoonin alueen (3a) suunnittelun tavoitteita<br />
hallitsevat Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelmasta<br />
johtuvat ratkaisut, kuten ajatus keskustan<br />
kehästä ja tätä palvelevasta uudesta Urheilukadun<br />
ajoneuvosillasta, sekä rautatieaseman<br />
liityntäpysäköinnin tehostaminen.<br />
Kaupunki on hankkinut osan alueista omistukseensa<br />
vuonna 2006 Kapiteelilta, osa alueesta on<br />
liikenneviraston omistuksessa. Alueella on puhdistettu<br />
maaperää entisten huoltoasemien jäljiltä.<br />
Puhdistus on osittain vielä kesken. Alueen maankäytön<br />
mahdollisuuksia on tutkittu diplomityössä<br />
(Anssi Lauttia) vuoden 2012 aikana. Suunnittelua<br />
jatketaan yhtä aikaa Hangonsillan alueen kanssa<br />
laatimalla yleissuunnitelma/ kaavarunko asemakaavoituksen<br />
pohjaksi. (Jarva, Ahonen)<br />
Kapulan jätteidenkäsittelyalue (4)<br />
Kapulan asemakaavamuutoksen tavoitteena on<br />
laajentaa jätteenkäsittelyalueen (EJ/MV) aluevaraus<br />
kattamaan koko Kapulan nykyinen jätetäyttö.<br />
Asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus<br />
tutkia myös mm. bioenergian tuotantolaitoksen<br />
sekä tuulivoiman sijoittamista alueelle. Asemakaavatyö<br />
on ollut keskeytyksissä toistaiseksi,<br />
koska Kapulan alueen yleiskaavaa tarkistetaan ja<br />
laajennetaan. (ks. Yleiskaavat nro 23) Asemakaavatyötä<br />
jatketaan yleiskaavasuunnittelun kanssa<br />
rinnan vaiheistettuna siten, että asemakaavatyö<br />
voi edetä luonnosvaiheeseen, kun yleiskaava on<br />
ehdotusvaiheessa. (Mettälä / kaavan laatija konsultti<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy)<br />
Sonnimäen itäosa (5)<br />
Keskustaajaman osayleiskaavassa Sonnimäkeen,<br />
Sairaalankadun ja Uudenmaankadun risteyksen<br />
tuntumaan on osoitettu kaistale asuinrakentamista<br />
varten, jolla asuinkerrosalaa olisi noin<br />
16 700 k-m2. Alustavasti alueelle on ajateltu sijoittaa<br />
vanhusten palveluasumista sekä tähän liittyviä<br />
senioriasuntoja sekä mahdollisesti sairaalan<br />
työtekijöiden tarpeeseen sopivia asuntoja. Lisäksi<br />
alueelle tulee osoittaa keskustaajaman osayleiskaavan<br />
mukainen urheilukenttä suorituspaikkoineen.<br />
Puolimatkan ja Vehkojan alueilta puuttuu<br />
yhtenäinen urheilualue. Tarvetta on lisännyt Puolimatkan<br />
yhtenäiskoulun laajeneminen osittain nykyisen<br />
urheilukentän alueelle. (Mettälä)<br />
Åvik ja entinen maaseutuopisto (Hyria), alueen<br />
asemakaavoittaminen (6)<br />
Vuoden 2003 lopussa käynnistyi Åvikin ja Uudenmaan<br />
maaseutuopiston alueen perusselvitysten<br />
tekeminen osana opinnäytetyötä. Työtä jatkettiin<br />
edelleen vuoden 2005 alussa ja opinnäytetyö<br />
valmistui keväällä 2006 (Tanner). Asemakaavan<br />
laatiminen alueelle voidaan aloittaa luonnosten<br />
pohjalta riippuen mm. keskustaajaman osayleiskaavan<br />
tarkistuksessa esitetyn liikenneratkaisun<br />
tarkemman suunnittelun etenemisestä. Alueiden<br />
saaminen asemakaavan piiriin olisi erityisen toivottavaa.<br />
(Tanner)<br />
Metsäkalteva<br />
Metsäkaltevan uuden kaupunginosan kaavoittaminen<br />
on aloitettu käynnistämällä asemakaavan<br />
10 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
30212<br />
30157<br />
30213<br />
30214<br />
30158<br />
30159<br />
30160<br />
taso<br />
taso<br />
taso<br />
30215<br />
0.00<br />
83.47<br />
30216<br />
83.43<br />
30217<br />
yht+ jäte<br />
86<br />
83.32<br />
83.32<br />
0.00<br />
yht.tila<br />
yht.tila<br />
30110<br />
yht.tila<br />
30170<br />
30171<br />
30167<br />
30168<br />
+96,6<br />
30169<br />
yht.tila<br />
yht.tila<br />
+95,5<br />
yht.tila<br />
yht.tila<br />
+95,4<br />
+95,2<br />
1. + 98,5<br />
k. + 95.5 (-0.4)--> +95,1<br />
+95,2<br />
+95,2<br />
4as<br />
90<br />
+95,0<br />
+95,0<br />
40 ap<br />
34 + 6<br />
+98,0<br />
4 as<br />
yht.tila<br />
+97,1<br />
(+96,9)<br />
+95,0<br />
R=15<br />
+95,0<br />
8 as<br />
30181<br />
8 as<br />
10 as<br />
+94,8<br />
+95,2<br />
+94,8<br />
+94,5<br />
+94,2<br />
30180<br />
laatiminen Metsäkaltevan keskeisille alueille eli<br />
Kravunarkunmäen alueelle ja sen ympäristöön<br />
vuoden 2008 lopussa yleissuunnitelmaluonnoksen<br />
pohjalta. Alue on kooltaan noin 93 ha. Vahvistuneita<br />
asemakaavoja ovat Metsäkaltevansilta<br />
sekä Kravunharjun asuntomessualue ja Lehtikorpi<br />
jotka ovat yhteensä n. 63 ha. Luonnosvaiheessa<br />
ovat Kravunrinne ja Metsäkaltevan koulun kortteli<br />
ympäristöineen. Alkuvuodesta <strong>2013</strong> uusina alueina<br />
vireille tulevat Palojoen ja Kaltevantien varren<br />
alueet.<br />
Kravunarkunmäki, Kravunrinne (7)<br />
Kravunarkunmäen asemakaavoitus etenee Kravunrinteen<br />
alueen asemakaavan laatimisella.<br />
83.4<br />
Kravunrinne sijoittuu asuntomessualueesta kaakkoon<br />
ja ulottuu Kaltevantien ja Kirkulankorvenkadun<br />
varteen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa<br />
pientalovaltainen asuinalue, jonne omakotitalojen<br />
lisäksi sijoittuu muutama yhtiömuotoinen AP-tontti,<br />
sekä Kirkulankorvenkadun varteen varattava<br />
yhtiömuotoisen rakentamisen vyöhyke (pääasiassa<br />
rivitalorakentamista). Alueen asemakaava on<br />
tarkoitus saada ehdotuksena käsittelyyn vuoden<br />
6<br />
<strong>2013</strong> alkupuolella. (Tanner)<br />
101.0<br />
82.9<br />
103<br />
100<br />
87<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
83.4<br />
85<br />
103<br />
95<br />
102<br />
104.8<br />
98.6<br />
2<br />
102<br />
90<br />
83.8<br />
83.8<br />
4:95<br />
85<br />
101<br />
84<br />
102<br />
100<br />
97<br />
105<br />
100.7<br />
102.4<br />
99.5<br />
104.5<br />
97.3 97.7<br />
100.8<br />
0.00<br />
83.80<br />
94<br />
101.2<br />
4<br />
90<br />
104.5<br />
83.80 83.55<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
97.5<br />
84.5<br />
99<br />
87<br />
103<br />
102<br />
97.1<br />
97.1<br />
98.5<br />
98.4<br />
102.3<br />
83.9<br />
1<br />
83.55<br />
0.00<br />
100<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
100<br />
85<br />
97<br />
104<br />
100<br />
100<br />
95<br />
98<br />
6:91<br />
4<br />
+96,4<br />
103.6<br />
6:77<br />
99.8<br />
+96,8 +96,4<br />
+99,8<br />
+99,7<br />
+95,7<br />
+99,2<br />
+100,1<br />
93.8<br />
98.2<br />
+99,7<br />
+96,2<br />
+98,8<br />
+99,6 +99,4 +99,2 +95,8<br />
98.1<br />
99.3 +99,5<br />
+98,6 +98,0<br />
+95,6<br />
9<br />
+99,6<br />
+99,0<br />
+99,8<br />
+96,2<br />
94.5<br />
+99,4<br />
100.6<br />
+97,3 +97,7<br />
94.4<br />
93.7<br />
+98,0<br />
93.6<br />
98.1<br />
+99,3 +98,2<br />
+96,8<br />
+99,4<br />
+99,7 +97,6<br />
+95,4<br />
99.5<br />
+ 99,8<br />
+99,3<br />
+97,2<br />
5<br />
+98,1<br />
+99,3<br />
98.1<br />
+97,0<br />
+96,4<br />
+99<br />
+99<br />
+95,3<br />
+98,9<br />
+97,4<br />
+99,3<br />
+97,5 +97<br />
+ 100,99<br />
+ 100,0<br />
+ 100,8<br />
+98,5<br />
+97<br />
+96,9<br />
+96,1<br />
+95,1<br />
+ 99,5<br />
+99,3<br />
+ 100,63 + 100,5<br />
100.5<br />
+96,0<br />
98.7<br />
99.3<br />
+97,0<br />
98.4<br />
+94,95<br />
+98,4<br />
+98,7<br />
93.1<br />
98.6<br />
+ 100,19<br />
+95,5<br />
+95,8<br />
92.9<br />
+100<br />
+ 99,5<br />
+97,5<br />
+95,9<br />
+ 99,8<br />
+97,0<br />
+94,80<br />
+95,3<br />
93.7<br />
+ 99,78<br />
+ 100,0<br />
+99<br />
+95,2<br />
+95,6<br />
II<br />
+98<br />
+98,2<br />
+95,0<br />
94.6<br />
6:78<br />
+94,50<br />
+ 99,5<br />
+97,8<br />
+95,9<br />
+94<br />
+95,4<br />
+97,6596.5<br />
+95,0<br />
+94,40<br />
I<br />
II<br />
+ 99,26<br />
+95,0<br />
+94,2<br />
+ 99,5<br />
+97,8<br />
+98,9<br />
+94,6<br />
+ 99,5<br />
+95,2<br />
+98,0<br />
+95,0<br />
97.4<br />
+97,75<br />
+95,6<br />
+94,0<br />
+94,80<br />
+ 98,0<br />
+97,9<br />
+94,50<br />
+93,7<br />
+ 98,5<br />
+98,6<br />
+94,60 +95,0<br />
+93,7<br />
+94,8<br />
II<br />
+98<br />
+97<br />
+95 +95,6<br />
+94<br />
+94,3<br />
+94,50<br />
+98,1<br />
+94,9 +94,3<br />
+ 99,2<br />
+ 98,0<br />
+98,6<br />
+95<br />
98.4<br />
+98,1<br />
+95,4<br />
101.8<br />
+94,8<br />
+94,1<br />
98.3 + 98,87<br />
+ 98,5<br />
+ 98,0<br />
+98,0<br />
+97,8 +98,4<br />
+95,4<br />
+93,7<br />
+ 99,2<br />
+ 99,0<br />
+98<br />
+97,7<br />
+94,0<br />
+93,9<br />
+99<br />
II<br />
+97,4<br />
+94,7 +94,4<br />
+ 98,5<br />
+ 98,0<br />
+94,4<br />
100.3<br />
+97,5<br />
+95,3<br />
+ 98,7<br />
100.7<br />
+99<br />
+94,8<br />
+94,4<br />
100.3<br />
+100<br />
99.2<br />
+97<br />
+96,7<br />
II<br />
+95,4<br />
+94,5<br />
+ 98,5<br />
+98,4 (+95,8)<br />
93.2 +93,9<br />
+96,9<br />
(+97,3)<br />
II<br />
+ 98,8<br />
+ 98,6<br />
99.2<br />
+ 98,0<br />
+94,7<br />
9<br />
+ 98,51<br />
+ 98,8<br />
+99<br />
+96,7<br />
98.6<br />
+94<br />
+94,9<br />
+ 98,5<br />
+95,6 +95,1<br />
+95,1<br />
100.1<br />
II<br />
9<br />
+ 98,6<br />
+95<br />
102.5<br />
98.1<br />
100.3<br />
+ 98,5<br />
+95,2 +94,9<br />
+ 98,3<br />
99.3<br />
+94,0<br />
+ 97,0<br />
II<br />
+ 98,0<br />
+ 98,5<br />
+ 98,15<br />
+99<br />
+99<br />
+ 97,5 +97<br />
98.7<br />
+ 97,5<br />
II<br />
+ 98,2<br />
93.2<br />
+98<br />
+ 98,0<br />
100.3<br />
II<br />
+98<br />
97.3<br />
99.2<br />
+ 98,0<br />
+ 98,0<br />
+ 94,5<br />
1<br />
+94<br />
+ 97,78<br />
97.7<br />
96.8<br />
I<br />
+ 98,0<br />
II<br />
+ 97,8<br />
+ 98,0<br />
83.47<br />
102<br />
100<br />
97<br />
92<br />
101<br />
98<br />
99<br />
100.3<br />
98.7<br />
98.4<br />
5219<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
8 ap<br />
12<br />
8 ap<br />
4 ap<br />
89<br />
93<br />
98.5<br />
0.00<br />
83.43<br />
100<br />
100<br />
8 ap<br />
90<br />
10 ap<br />
101<br />
9 ap<br />
10 ap<br />
95<br />
88<br />
100<br />
R=83.25<br />
R=76.75<br />
98<br />
96.5<br />
93<br />
98<br />
100<br />
8<br />
I<br />
96<br />
11 ap<br />
95<br />
99<br />
5 ap 5 ap<br />
3 ap 3 ap<br />
92<br />
88.4<br />
85.07<br />
96.5<br />
94<br />
97<br />
100<br />
+ 97,51<br />
II<br />
II<br />
II<br />
95.8<br />
13 ap<br />
1000B/1983<br />
160PVC/1983<br />
5 ap 7 ap<br />
0.00<br />
92.8<br />
93.9<br />
88.23<br />
90<br />
88.23<br />
30 m = 30 cm - 50 cm<br />
100<br />
+ 97.1 97,5<br />
+ 96,95<br />
+ 96,60<br />
II<br />
II<br />
I<br />
93.3<br />
II<br />
4:138<br />
91.1<br />
II<br />
110 kv<br />
95<br />
97<br />
+ 96,17<br />
+97<br />
+ 95,8<br />
+ 95,73<br />
II<br />
93.4<br />
0.00<br />
88.35<br />
95<br />
94<br />
5217<br />
99.5<br />
+ 98,8<br />
88.35<br />
93.7<br />
95<br />
93.7<br />
160PVC/1983<br />
1000B/1983 1000B/1983<br />
160PVC/1983<br />
+ 95,29<br />
+ 94,88<br />
R=50<br />
R=50<br />
R=15<br />
R=40<br />
+ 95,5<br />
+95<br />
R=40<br />
+98<br />
+ 98,5<br />
+ 95,5<br />
+ 98,5<br />
+ 95,06<br />
95<br />
93<br />
88.42<br />
94<br />
93.8<br />
92.6<br />
96.8<br />
94.5<br />
0.00<br />
88.42<br />
93.1<br />
93.2<br />
94.7<br />
93.7<br />
96.3<br />
96.9<br />
0.00<br />
88.49<br />
88.49<br />
160PVC/1983<br />
0.00<br />
88.57<br />
1000B/1983 1000B/1983<br />
88.57<br />
160PVC/1983<br />
93<br />
83.3<br />
83.7<br />
4:108<br />
84.2<br />
85<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
86.8<br />
87<br />
0.00<br />
85.07<br />
86.6 87.7<br />
87.4<br />
94<br />
95<br />
83.4<br />
86.4<br />
1000B/1983<br />
160PVC/1983<br />
17<br />
86.8<br />
88<br />
87.5<br />
160PVC/1984<br />
1000B/1984<br />
87.2<br />
15<br />
83.4<br />
83.8<br />
86.8<br />
93.6<br />
83<br />
83.34<br />
83.39<br />
88.0<br />
84.1<br />
85<br />
0.00<br />
83.19<br />
9<br />
7<br />
11<br />
92.<br />
4:107<br />
84<br />
1<br />
82.9<br />
83.3<br />
Kuva 6. Kravunrinteen alueen havainnekuva.<br />
86.6<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
11
Kravunarkunmäki, Metsäkaltevan keskustan itäosa (Metsäkaltevan koulun ympäristö)<br />
(8)<br />
Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaava tulee käsittämään Metsäkaltevan koulun lisäksi<br />
mm. seurakuntatalon ja neljä kerrostalotonttia sekä Metsäkaltevanpuiston. Kouluverkkoselvityksen<br />
mukaan Metsäkaltevan koulu olisi tarkoitus toteuttaa siten, että se aloittaisi<br />
toimintansa jo vuonna 2015. Alueen asemakaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden <strong>2013</strong><br />
aikana. (Mettälä)<br />
Palojoen varsi (9)<br />
Palojoen varren alue rajautuu luoteessa Kaltevantiehen, lounaassa<br />
Metsä-Jurvantiehen, kaakossa sähkölinjaan ja koillisessa<br />
Palojokeen. Alue on pinta-alaltaan n. 19 ha. Palojoen<br />
varren alueelle on tavoitteena sijoittaa n. 80 omakotitonttia ja<br />
5- 10 yhtiömuotoista tonttia sekä tontti päiväkodille. Suunnittelun<br />
yhteydessä tutkitaan tieyhteys Jokelantien suuntaan ja<br />
viheryhteyden jatkuvuus Vantaanjoen suunnasta kohti Lautakatonmäkeä<br />
sekä samalla huomioidaan liito-orava-alue<br />
Palojoen varressa. Alue tulee vireille alkuvuodesta <strong>2013</strong><br />
(Mettälä).<br />
Kaltevantien varsi (10)<br />
Kaltevatien varren alue sijoittuu Kaltevantien länsipuolelle<br />
ja em. Palojoen varren alueen pohjoispuolelle. Kaltevantien<br />
varren alueen pinta-ala on n. 3,8 ha. Kaltevantien varren alueelle<br />
on tarkoitus sijoittaa n. 32 omakotitonttia, joiden koko<br />
on keskimääräistä pienempi Hyvinkään mittapuun mukaan.<br />
Alue tulee vireille alkuvuodesta <strong>2013</strong> (Mettälä).<br />
Kuva 7. Viistokuva, johon punaisella rajattu Metsäkaltevan keskustan itäosan suunnittelualue.<br />
(Suomen ilmakuva Oy 2012)<br />
Kravunlaakso (11)<br />
Metsäkaltevan kaavoitus jatkuu lounaassa Kravunlaakson<br />
alueen suunnittelulla. Kravunarkunmäen rinteen ja Vantaanjoen<br />
väliin sijoittuvan alueen suunnittelu aloitetaan vuoden<br />
<strong>2013</strong> aikana yleissuunnittelutasoisena ja jatkosuunnittelussa<br />
alueelle laaditaan kaksi asemakaavaa. Tavoitteena on muodostaa<br />
monipuolinen pientaloalue, jonne sijoitetaan erikokoisia<br />
omakotitalotontteja, muutamia yhtiömuotoisia tontteja<br />
sekä tarpelliset varaukset Y-tonteille. Vantaanjoen varsi varataan<br />
lähivirkistysalueeksi ja lisäksi pientalojen lomaan varataan<br />
ainakin yksi puistoyhteys Kravunarkunmäen ja Metsäkaltevan<br />
keskustan suuntaan. (Tanner)<br />
12 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
Sahanmäki/Lääninrajankatu, lähteikkö (14)<br />
Lääninrajankadun varren itäpuolella olevien teollisuustonttien<br />
asemakaavaa on tarkoitus muuttaa<br />
luontoarvojen turvaamiseksi. Asemakaavalla tarkennetaan<br />
korttelialueen rajoja alueella olevan<br />
lähteikköalueen turvaamiseksi. Asemakaavan<br />
laatiminen on tarkoitus aloittaa vuoden <strong>2013</strong> aikana.(Kopposela)<br />
Kuva 8. Viistoilmakuva Metsäkaltevasta. Etualalla violetilla rajattuna näkyy Kravunlaakson aluetta, oranssilla Kravunrinteen<br />
asemakaava-alue, turkoosilla Palojoen varren ja keltaisella Kaltevantien varren asemakaava-alue.<br />
Sveitsin portaalin laajennus II (12)<br />
Sveitsin portaalin alueen kehittämistä jatketaan<br />
alueen pohjoisosassa. Asemakaavan tarkoituksena<br />
on laajentaa paljon tilaa vaativan kaupan<br />
aluetta Sveitsin portaalissa. Asemakaavoitettavan<br />
alueen pinta-ala on noin 5 ha. Asemakaavan<br />
laatiminen olisi tarkoitus käynnistää 2012 aikana.<br />
(Kopposela)<br />
Kytäjänkadun toimistohotelli (13)<br />
Alueen asemakaavoittaminen on käynnistetty<br />
syksyllä 2012. Asemakaavan tarkoituksena on<br />
kaavoittaa toimistotiloja varten korttelialue Kytäjänkadun<br />
varrelle. Asemakaavoitettavan alueen<br />
pinta-ala on noin 2,3 ha. Asemakaava on tarkoitus<br />
saada lainvoimaiseksi vuoden <strong>2013</strong> aikana.<br />
(Kopposela)<br />
Kuva 9. Kytäjänkadun toimistohotellin asemakaavaalue<br />
rajattuna punaisella ilmakuvaan.<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
13
Hyvinkäänkylän Siwa (15)<br />
Asemakaavamuutoksen laatiminen koskee Hyvinkäänkylässä,<br />
osoitteessa Uudenmaankatu 141 sijaitsevan<br />
Siwan tonttia. Tontille on laadittu vuonna<br />
2003 asemakaavanmuutos asuinpientalojen rakentamista<br />
varten, mutta tontilla on toiminut kauppa<br />
lähes yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta. Lähikaupan<br />
toiminnan jatkamiselle on edellytykset myös jatkossa<br />
ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena<br />
on mahdollistaa uuden, noin 400 k-m2 suuruisen<br />
päivittäistavaramyymälän sekä muiden liiketilojen<br />
rakentaminen siten, että tontin nykyinen kerrosala<br />
780 k-m2 säilyy ennallaan. (Tanner)<br />
Korttelin 405 asemakaavamuutos (16)<br />
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen<br />
matalan liikerakennuksen purkaminen ja<br />
uuden nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen.<br />
Kaavamuutoksella muutetaan tontin käyttötarkoitus<br />
asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Lisäksi<br />
nostetaan tontin nykyistä rakennusoikeutta<br />
sekä muutetaan sen kerroslukua. Asukkaiden autojen<br />
pysäköinti on tarkoitus järjestää pihakannen<br />
alle kellariin. (Mettälä)<br />
Kuva 10. Perspektiivikuva korttelin 405 uudesta rakennuksesta.<br />
Korttelin 114 ja Rautatienpuiston asemakaavan<br />
muutos (17)<br />
Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa<br />
Rautatiepuiston sekä siihen rajoittuvien<br />
tonttien rajoja vastaamaan nykytilannetta. Tällä<br />
hetkellä mm. tontin 10 autopaikat sijoittuvat puistoalueelle.<br />
Lisäksi korttelin kerrostalot kuuluvat<br />
Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaluonnokseen,<br />
jolloin samalla tutkitaan rakennusten<br />
suojeluun liittyviä kysymyksiä. (Mettälä)<br />
K-market Ukko-Pekka (18)<br />
Ruokakesko Oy on hakenut asemakaavan muuttamista<br />
osoitteessa Hyvinkäänkatu 15. Kaavamuutoksen<br />
tavoitteena on korvata tontilla oleva<br />
vanha liikerakennus uudella ison supermarketin<br />
kokoluokan (alle 2000 k-m2) päivittäistavarakaupalla.<br />
(Ahonen)<br />
Ranta-asemakaava Pojanjärven ja Kavettoman<br />
ranta-alueille (19)<br />
Maanomistaja on saattanut vireille ranta-asemakaavan<br />
laatimisen Pojanjärven länsirannalle sekä<br />
Kavettoman alueelle. Suunnittelualue käsittää<br />
Kytäjän osayleiskaavassa Pojanjärven länsiran-<br />
14 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
nalle ja Kavettomalle osoitetut lomarakennusten<br />
alueet. Kaava-alueiden yhteispinta-ala on noin<br />
10 hehtaaria. Ranta-asemakaavan tavoitteena on<br />
suunnitella alueelle Kytäjän osayleiskaavan mukaisesti<br />
omarantaisia rakennuspaikkoja. Rantaasemakaavan<br />
luonnos on ollut nähtävillä syksyllä<br />
2009 ja kaavaehdotus on ollut nähtäville lokamarraskuussa<br />
2011. Ranta-asemakaava on tarkoitus<br />
saattaa hyväksymiskäsittelyyn. (Lindqvist /<br />
kaavan laatija konsultti: Seppo Lamppu).<br />
Kytäjän kirkon seutu (20)<br />
Kytäjän Kirkonseudun asemakaavatyön päätehtävänä<br />
on suunnitella osa Kytäjän osayleiskaavassa<br />
esitetystä hajarakennusoikeudesta asemakaavalla.<br />
Kytäjän osayleiskaavan hajarakennusoikeutta<br />
on jo käytetty Isonkylän ja Ollilan asemakaavaalueilla<br />
sekä Suolijärven ranta-asemakaavassa.<br />
Sitä käytetään myös vireillä olevassa Pojanjärven<br />
ja Kavettoman ranta-asemakaavoissa. Kytäjän<br />
kirkon länsiosan (Karjumäki) asemakaavaehdotus<br />
on ollut nähtävillä kesällä 2012. Kyseiselle<br />
alueelle sijoittuu 34 omakotitonttia. Kytäjän kirkko<br />
ja sen itäpuolen asemakaavaa laaditaan aikaisintaan<br />
länsiosan valmistumisen jälkeen. (Mettälä /<br />
kaavan laatija konsultti Seppo Lamppu)<br />
Kuva 11. Havainnekuva Kytäjän Karjumäen asemakaava-alueesta. (Seppo Lamppu Tmi)<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
15
23<br />
19<br />
20<br />
24<br />
22<br />
16 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
KUVA 12. VIREILLÄ OLEVAT TAI VIREILLE TU-<br />
LEVAT YLEISKAAVAT SEKÄ KESKUSTAAJAMAN<br />
ULKOPUOLISET ASEMAKAAVAT.<br />
19. Pojanjärvi ja Kaveton, ranta-asemakaava<br />
20. Kytäjän kirkon seutu, asemakaava<br />
22. Kurkisuon osayleiskaava<br />
23. Kapulan yleiskaava<br />
24. Palopuron osayleiskaava<br />
2.2 YLEISKAAVAT<br />
Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (21)<br />
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustaajaman<br />
osayleiskaavan 16.4.2012. Osayleiskaavalla<br />
ohjataan <strong>kaupunki</strong>rakenteen, maankäytön<br />
ja liikenneverkon kehittymistä vuoteen 2030. Hyväksymispäätöstä<br />
koskevien valitusten jälkeen<br />
kaupunginhallitus on määrännyt osayleiskaavan<br />
tulemaan voimaan niillä alueilla, joita valitukset<br />
eivät koskeneet. Voimaantulon ulkopuolelle jääneitä<br />
alueita sijaitsee Metsäkaltevan eteläosassa,<br />
pääradan itä- ja vt 25 eteläpuolella, Pohjoisen<br />
portin eteläpuolella sekä Vantaajoen, vt 25 ja vt 3<br />
rajaamalla aluella.<br />
Yleiskaavatyöhön liittyvä keskustaajaman liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
palautettiin valmisteltavaksi<br />
ydinkeskustan liikennejärjestelyiden osalta.<br />
(Itkonen, Lindqvist)<br />
Kytäjän osayleiskaavan muuttaminen Kurkisuon<br />
alueella (22)<br />
Kaupunginhallitus on päättänyt 25.2.2008 § 57<br />
käynnistää Kytäjän osayleiskaavan muuttamisen<br />
Kurkisuon alueella. Kaupunginvaltuusto on päättänyt<br />
3.3.2008 § 15 määrätä 685 ha suuruiselle<br />
suunnittelualueelle maankäyttö- ja rakennuslain<br />
38 §:n mukaisesti rakennuskiellon ja lain 128<br />
§:n tarkoittaman toimenpiderajoituksen. Kytäjän<br />
osayleiskaavan muuttaminen Kurkisuon alueella<br />
nähtiin tarpeelliseksi, koska alueella oli vireillä<br />
hanke turpeen ottamiseksi eikä voimassa oleva<br />
osayleiskaava ratkaissut ristiriitaa turpeenoton,<br />
luonnonsuojelun ja virkistyskäytön välillä. Uudenmaan<br />
ELY-keskus on perustanut Altia Oy:n omistamalle<br />
alueelle 144 ha suuruisen luonnonsuojelualueen<br />
ja lisäksi valtio on ostanut Vapo Oy:ltä<br />
noin 330 ha suuruisen alueen. Osayleiskaavaluonnoksen<br />
laatiminen aloitetaan vuoden <strong>2013</strong><br />
aikana. (Lindqvist)<br />
Kapulan yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen<br />
(23)<br />
Kaupunginhallitus on 27.9.2010 § 226 päättänyt<br />
Kapulan yleiskaavan tarkistamisesta ja laajentamisesta.<br />
Jätehuoltotoiminnoille varattua aluetta<br />
tulisi laajentaa. Laajennusalueelle kaavaillaan<br />
jätteenkäsittelyyn liittyviä toimintoja, ei kuitenkaan<br />
jätteiden loppusijoitusta. Alueelle suunnitellaan<br />
mm. biokaasulaitoksen sijoittamista. Lisäksi jätetäytön<br />
päälle suunnitellaan tuulivoimaloiden sijoittamista.<br />
Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä<br />
4.4.–4.5.2012. (Itkonen, Lindqvist)<br />
Palopuron osayleiskaava (24)<br />
Keskustaajaman osayleiskaavan valmistuttua on<br />
tarkoitus aloittaa Palopuron alueen osayleiskaavatyön<br />
ohjelmointi. Nähtävillä olleen 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen<br />
mukaan ennen Palopuron<br />
asemanseudun kehittämisalueen yksityiskohtaisempaa<br />
suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava<br />
maakuntakaavoituksessa. Palopuron<br />
alue on tarkoitettu vuoden 2030 jälkeiseen asuntorakentamiseen.<br />
(Itkonen, Lindqvist)<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
17
2.3 MAAKUNTAKAAVAT<br />
Uudenmaan maakuntakaava<br />
Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu<br />
8.11.2006. Kaavan aikatähtäys ulottuu 25–30<br />
vuoden päähän. Maakuntakaavassa esitetään<br />
alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat<br />
ja periaatteet.<br />
Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia<br />
kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa<br />
oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla,<br />
mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja<br />
alueita muutoinkin suunniteltaessa. Hyvinkään<br />
kannalta merkitystä on taajama-alueen rajauksella<br />
sekä kasvusuunnilla Jokelan ja Rajamäen<br />
suuntiin.<br />
Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava<br />
Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö<br />
vahvisti 22.6.2010, täydentää<br />
maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä<br />
aiheita ovat: jätehuollon pitkän aikavälin<br />
aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja<br />
ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit<br />
sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet.<br />
Kaavatyön yhteydessä on tarkasteltu hiljaisia alueita.<br />
Vaihemaakuntakaavassa tarkistettiin myös<br />
Uudenmaan maakuntakaavan ratkaisua siltä osin<br />
kuin kuntakaavoitus ja muu suunnittelu sitä edellyttivät.<br />
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava<br />
Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö on<br />
käynnistynyt (2. vaihemaakuntakaava) vuonna<br />
2009. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse<br />
vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1.<br />
vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan<br />
uudelleen tarkastelusta.<br />
Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään<br />
nimitystä maakuntakaavan uudistaminen.<br />
Ehdotus 2. vaihemaakuntakaavaksi on ollut nähtävillä<br />
14.5.-15.6.2012. Viranomaisneuvottelussa<br />
on tullut esille vaihemaakuntakaavaehdotuksesssa<br />
esitetyn kaupan ratkaisun uudelleen arvioinnin<br />
tarve. Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt<br />
asettaa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen uudelleen<br />
nähtäville 20.11.-21.12.2012.<br />
Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava<br />
Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on vahvistettavana.<br />
Tämä kaava koskee Espoon Blominmäen<br />
jätevedenpuhdistamoa.<br />
2.4 MUUT SUUNNITELMAT JA OHJELMAT<br />
Hangonsillan ja Koritsoonin yleissuunnitelma/<br />
kaavarunko<br />
Hangonsillan alueen muuttaminen keskustamaiseksi<br />
asuinalueeksi käynnistetään yleisen ideakilpailun<br />
tulosten selvittyä. Alueen asemakaavoitus<br />
on tarkoituksenmukaista tehdä useammassa vaiheessa<br />
osa-alueittain. Asemakaavojen laatimista<br />
ohjaamaan laaditaan ensin yleissuunnitelma/<br />
kaavarunko. Osa suunnittelutyöstä pyritään tilaamaan<br />
kilpailun voittajalta.<br />
Yleissuunnitelmassa em. arkkitehtikilpailun kilpailualueeseen<br />
liitetään Koritsoonin alue, joka<br />
toiminnallisesti liittyy Hangonsillan alueeseen<br />
asemanseudun kautta. Koritsoonin alueeseen<br />
kohdistuu monia Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa<br />
esitettyjä toimenpiteitä, kuten<br />
uusi Urheilukadun silta. Lisäksi kaavoitus tilasi<br />
arkkitehtiylioppilas Anssi Lauttialta diplomityön,<br />
jossa hän esitti sijoitettavaksi alueelle asuin- ja<br />
toimistorakentamista, liiketiloja ja kaukoliikenteen<br />
linja-autoasemaa. Diplomityössä esitettyjä ideoita<br />
tutkitaan yleissuunnitelmassa alueen pidemmän<br />
aikavälin kehittämistavoitteina. Hangonsillan ja<br />
Koritsoonin suunnittelua voi seurata internetissä<br />
www.hyvinkaa.fi/hangonratapiha-uudistuu - sivuilta.<br />
18 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
Metsäkaltevan yleissuunnitelman tarkistus<br />
Metsäkaltevan alueen suunnittelun pohjaksi on<br />
vuonna 2008 laadittu yleissuunnitelma, jota on<br />
yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä tehtyjen<br />
muutosten takia tarpeen tarkistaa. Esimerkiksi<br />
katuverkkoon on tehty muutoksia Kravunharjun<br />
asuntomessualueen ja Metsäkaltevan keskustan<br />
asemakaavoituksen yhteydessä. Yleissuunnitelmaa<br />
on lisäksi syytä tarkentaa vt 25:n varren<br />
vielä asemakaavoittamattomilla alueilla sekä<br />
Jokelankadun varressa ja Metsäkaltevan eteläosissa<br />
keskustaajaman osayleiskaavan periaatteiden<br />
mukaisesti.<br />
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma<br />
Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön<br />
hoitosuunnitelmaa ollaan tarkistamassa. Hoitosuunnitelmaluonnos<br />
on nähtävillä 19.11.2012-<br />
18.1.<strong>2013</strong> ja sitä työstetään edelleen saadun<br />
palautteen mukaisesti. Luonnos on esillä internetissä<br />
http://www.hyvinkaa.fi/hoitosuunnitelma/.<br />
Hoitosuunnitelman tarkoituksen on ensisijaisesti<br />
palvella kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen<br />
apuvälineenä. Siinä kerrotaan Hyvinkään<br />
rakennetun kulttuuriympäristön kehityksestä ja<br />
ominaispiirteistä. Lisäksi on esitetty noin sata<br />
kohdetta ja aluetta sekä niitä koskevia alustavia<br />
hoitoehdotuksia.<br />
HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA<br />
103. HAKALAN PARITALOALUE, korttelit 1238 ja 1239<br />
Metsäpolku - Metsäkuja<br />
Voimassa oleva asemakaava hyväksytty<br />
15.8.1986<br />
Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelma<br />
Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun<br />
liikenne –kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet<br />
maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan<br />
aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin<br />
seudulle on laadittava yhteinen maankäyttösuunnitelma.<br />
Maankäyttösuunnitelmaa on ohjelmoitu<br />
syksyllä 2012, sen valmistelu aloitetaan alkuvuonna<br />
<strong>2013</strong> ja se valmistuu vuoden 2014 lopussa.<br />
Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun<br />
alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjes-<br />
Rakennukset valmistuneet 1989-1990.<br />
Suunnittelija: Arkkitehdit Jyrki Tiensuu ja Mika Penttinen /<br />
Arkkitehtistudio Penttinen & Tiensuu<br />
Kuvaus<br />
Hakalan asuntoalueen talojen suunnittelusta järjestettiin 1981 yleinen<br />
arkkitehtuurikilpailu. Ensimmäiselle sijalle tullut Reijo Jallinoja sai suunniteltavakseen<br />
alueen pohjoispuolen korttelit ja toiseksi tullut Arkkitehtistudio<br />
Penttinen & Tiensuu aluksi neljä puisten paritalojen korttelia. Rakentaminen<br />
oli valtion tukemaa tuotantoa ja rakennuttajana oli Hyvinkään Haka. Paritalojen<br />
rakenne perustuu puuelementteihin ja puu hallitsee myös vaihtelevasti<br />
väritettyjä julkisivuja. Väritys on saanut vaikutteita vanhasta Puu-Käpylästä.<br />
Pienijakoinen mittakaava aikaansaa vaikutelman perinteisestä puu<strong>kaupunki</strong>ympäristöstä.<br />
Sama toimisto on suunnitellut myös alueen uudemmat rakennukset.<br />
Kohteen valintaperusteet<br />
Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt 1980-luvun edustava laaja<br />
asuntoalue, joka on täydentynyt 1990-luvulla. Yhtenäistä <strong>kaupunki</strong>kuvaa ja<br />
rauhallisia väylästöjä.<br />
Kaavatilanne<br />
Asemakaavassa A-merkintä – asuinrakennusten korttelialue.<br />
Hoitoehdotus<br />
Rakennusten ylläpidossa ja korjauksissa tulee vaalia alkuperäisiä pintamateriaaleja<br />
ja väritystä.<br />
Muuta, lähteet<br />
Yrjö Suonto – Jussi Vepsäläinen: Suomalaista puuarkkitehtuuria 1990-<br />
1999. Tampere 1999.<br />
Kuva 13. Esimerkki Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaluonnoksen kohdekortista.<br />
telmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelma<br />
laaditaan tiiviissä yhteistyössä seudun<br />
kuntien, HSL:n, MAL-neuvottelukunnan ja Helsingin<br />
seudun yhteistyökokouksen kanssa. Hyvinkää<br />
osallistuu suunnitelman laadintaan erityisesti<br />
KUUMA-yhteistyön kautta.<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
19
1<br />
2<br />
3 RAKENNUSKIELLOT JA TOIMENPIDERA-<br />
JOITUKSET<br />
Kaavoja muutettaessa ja laadittaessa voidaan suunnittelun<br />
kohteena oleva alue saattaa rakennuskieltoon.<br />
Asemakaavan laatimista varten määrätyn rakennuskiellon<br />
alueella on voimassa myös toimenpiderajoitus, josta<br />
yleiskaavan laatimista varten määrätyn kiellon yhteydessä<br />
pitää päättää erikseen. Asemakaavan laatimista varten<br />
annettu rakennuskielto voi kestää enintään 8 vuotta ja<br />
yleiskaavan laatimista varten annettu rakennuskielto- ja<br />
toimenpiderajoitus enintään 15 vuotta. Menettelyn tarkoituksena<br />
on antaa kaavoittajalle mahdollisuus seurata<br />
alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita alueen muutostoimenpiteitä<br />
sekä rajoittaa mahdollisuuksia tehdä<br />
suunnittelutavoitteiden vastaisia toimenpiteitä suunnittelun<br />
aikana. Rakennuskielloista ja toimenpiderajoituksista<br />
saa tietoa kaavoitusyksiköstä sekä kaavoituksen kotisivuilta.<br />
3<br />
Tällä hetkellä rakennuskielto on voimassa asemakaavan<br />
laatimista varten Nummenkärjen pohjoisosassa ja<br />
rakennuskieltoa valmistellaan myös Hangonsillan ja Koritsoonin<br />
alueille. Yleiskaavan laatimista varten rakennuskielto<br />
ja toimenpiderajoitus on voimassa Kurkisuon<br />
alueella sekä valitusten takia toistaiseksi myös 16.4.2012<br />
hyväksytyn Keskustaajaman osayleiskaavan alueella.<br />
Keskustaajamassa rakennuskielto ei koske voimassa<br />
olevan asemakaavan tai kiellon aikana voimaan tulevan<br />
asemakaavan aluetta. Rakennuskieltoalueet on esitetty<br />
kuvassa 14. olevassa kartassa.<br />
KUVA 14. RAKENNUSKIELTOALUEET<br />
20 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
Asemakaavan laatimista varten:<br />
1. Nummenkärki (15.10.2012 - 15.10.2014, KH/MRL 53§, alkanut 18.11.1988)<br />
Yleiskaavan laatimista varten:<br />
2. Keskustaajaman osayleiskaava (24.3.2010-24.3.2015, KV 22.3.2010, MRL 38§)<br />
3. Kurkisuo (3.3.2008-3.3.<strong>2013</strong>, KV 3.3.2008 15§/MRL 38§ ja 128§)
4 SUUNNITTELUTARVEALUEET<br />
Suunnittelutarvealueilla tarkoitetaan alueita, joiden<br />
käyttöön liittyvien yhteisten tarpeitten tyydyttämiseksi<br />
on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin,<br />
kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen<br />
tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta<br />
koskevia säännöksiä sovelletaan<br />
myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten<br />
merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista<br />
lupamenettelyä laajempaa harkintaa.<br />
Kunta voi lisäksi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä<br />
osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueita,<br />
joilla niiden sijainnin vuoksi on odotettavissa<br />
suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai<br />
joilla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen<br />
vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä.<br />
Tällainen suunnittelutarvealuepäätös on voimassa<br />
enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusjärjestyksessä<br />
suunnittelutarvealueeksi on osoitettu<br />
Arolammin, Erkylän ja Nukarin maarekisterikylät<br />
sekä Hyvinkään maarekisterikylä lukuun ottamatta<br />
kokonaan Kytäjärven kylän sisällä sijaitsevia<br />
alueita.<br />
Suunnittelutarvealueella rakentamisen edellytykset<br />
ratkaisee tekninen lautakunta. Suunnittelutarvealueella<br />
rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa<br />
kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle,<br />
ei aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä<br />
ja rakentamisen on oltava sopivaa maiseman<br />
kannalta. Se ei saa vaikeuttaa erityisten<br />
luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä<br />
eikä virkistystarpeiden turvaamista. Suunnittelutarveratkaisujen<br />
myöntämiseen ja hakemusten<br />
käsittelyyn vaikuttavista tekijöistä antaa tietoja<br />
yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist p. 040<br />
155 4275.<br />
5 ASEMAKAAVAMUUTOKSISTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET<br />
Yksityisen anomuksesta laaditaan asemakaavamuutoksia<br />
kaupunginhallituksen hyväksymissä<br />
tapauksissa, jotka soveltuvat kaupungin kehittämiseen.<br />
Yksityisten anomista asemakaavamuutoksista<br />
suoritetaan kaupungille maankäyttö- ja<br />
rakennuslain 59 § mukainen korvaus, jonka suuruus<br />
määräytyy asemakaavan vaikutusasteen<br />
mukaan. Teknisen lautakunnan 20.9.2011 186 §<br />
päätöksen mukaan peritään 1.1.2012 alkaen:<br />
1) Asemakaavamuutoksesta, joka on maankäyttö-<br />
ja rakennusasetuksen 27 §:n tarkoittama vaikutukseltaan<br />
vähäinen asemakaavan muutos,<br />
peritään muutoksenhakijalta 3000 € + kuulutuskustannukset.<br />
(Vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan<br />
muutos on nähtävillä 14 päivää.)<br />
2) Asemakaavat ja asemakaavan muutokset, jotka<br />
eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain 52§:n<br />
tarkoittamia vaikutukseltaan merkittäviä asemakaavoja<br />
tai asemakaavan muutoksia, mutta eivät<br />
myöskään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27<br />
§:n tarkoittamia vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan<br />
muutoksia 5000 € + kuulutuskustannukset.<br />
3) Maankäyttö- ja rakennuslain 52§:n tarkoittamat<br />
vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan<br />
muutokset, jotka ainoastaan valtuusto<br />
voi hyväksyä sekä muut suuritöiset tai runsaasti<br />
neuvotteluja vaativat asemakaavat tai asemakaavan<br />
muutokset 8000 € + kuulutuskustannukset.<br />
4) Asemakaavamuutoksista, jotka ovat poikkeuksellisen<br />
suuritöisiä ja joista on ennakkoon sovittu<br />
muutoksenhakijan kanssa peritään muutoksenhakijalta<br />
aikaveloitukseen perustuvat todelliset<br />
kustannukset + kuulutuskustannukset. Aikaveloituksen<br />
perusteena käytetään muutokseen laatimiseen<br />
käytettyjä työtunteja. Tuntiveloitusyksikkönä<br />
on työsuoritukseen osallistuneiden henkilöiden<br />
kuukausipalkka sosiaalikuluineen jaettuna 150:llä.<br />
Lisäksi peritään yleiskustannuksena, joka sisältää<br />
kopiointi-, monistus- ja tarvikekustannukset 30 %<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
21
sekä työnantajalle aiheutuneina muina henkilömenoina<br />
20 % eli yhteensä 50 % tuntilaskutuksen<br />
kokonaissummasta. Mikäli muutoksen valmistelu<br />
edellyttää pienoismalleja, maaperätutkimuksia tai<br />
muita erityisselvityksiä lisätään näistä kaupungille<br />
aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä muutoksenhakijalta<br />
perittävään palkkioon.<br />
5) Kielteinen päätös kaavamuutoshakemukseen<br />
400 €.<br />
Kuulutuskustannukset<br />
Muutoksen hakijalta peritään kuulutuskustannuksina<br />
300 €/kuulutus.<br />
Korvauksen suorittaminen<br />
Hakijan on suoritettava asemakaavan laatimisesta<br />
tai asemakaavan muutoksesta perittävä kiinteä<br />
korvaus kahdessa erässä: puolet kiinteästä korvauksesta<br />
suoritetaan ennen kaavamuutoksen<br />
laadinnan käynnistymistä loppuosa korvauksesta<br />
sekä kuulutuskustannukset muutoksen tultua<br />
lainvoimaiseksi. Menettelyä noudatetaan myös<br />
milloin on kysymys maankäyttösopimuksen soveltamisesta.<br />
Mikäli muutosta on pyytänyt useampi kuin yksi<br />
maanomistaja, palkkiot ja kuulutuskustannukset<br />
jaetaan heidän välillään rakennusoikeuden mukaisessa<br />
suhteessa<br />
Koska veloitusperusteen edellytyksenä on pääasiassa<br />
yksityisen edun toteutuminen, ei palkkiota<br />
ja kuulutuskustannuksia peritä ja ennakkosuoritus<br />
palautetaan hakijalle, mikäli asemakaavamuutosta<br />
ei hyväksytä. Mikäli hakija peruu muutoshakemuksen<br />
ennen hyväksymispäätöstä, ei ennakkoon<br />
perittyä maksua palauteta. Aikaveloitukseen<br />
perustuvan palkkion osalta <strong>kaupunki</strong> voi vaatia,<br />
että hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus<br />
asemakaavamuutoksen arvioitujen kustannusten<br />
suorittamisesta.<br />
Palkkio ja kuulutuskustannukset määräytyvät sen<br />
taksan perusteella, joka on voimassa maksuluokan<br />
määräämishetkellä. Jos asemakaavan muutos<br />
edellyttää myös tonttijaon muutosta, peritään<br />
molemmista taksan mukainen palkkio.<br />
6 PÄÄTÖSTEN LUNASTUSMAKSUT<br />
Tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.9.2011,<br />
185 § hyväksynyt lunastusmaksut seuraaville<br />
kaupungin antamille päätöksille 1.1.2012 alkaen:<br />
Teknisen lautakunnan myöntämät:<br />
1) poikkeamispäätökset:<br />
myönteiset 450 € / rakennuspaikka<br />
kielteiset 250 € / rakennuspaikka<br />
lisäksi kohdan 4) mukainen naapurien kuuleminen<br />
Teknisen lautakunnan myöntämät:<br />
2) suunnittelutarveratkaisut:<br />
myönteiset 450 € / rakennuspaikka<br />
kielteiset 250 € / rakennuspaikka<br />
lisäksi kohdan 4) mukainen naapurien kuuleminen<br />
Teknisen lautakunnan myöntämät:<br />
3) Suostumukset lohkomistoimitukseen:<br />
200 € / suostumus<br />
4) Naapurien kuuleminen:<br />
Hakijan tulisi yleensä itse suorittaa naapurien kuuleminen,<br />
jolloin ei synny veloitettavia kustannuksia.<br />
Jos tämä ei ole mahdollista, niin kuuleminen<br />
suoritetaan kaupungin toimesta. Kaupunki perii<br />
naapurien kirjeitse tapahtuvasta kuulemisesta 30<br />
€ / naapuri ja kuulemisesta kuuluttamalla 300 € /<br />
kuulutus.<br />
5) Ely-keskus perii antamistaan poikkeamispäätöksistä<br />
lunastusmaksuna:<br />
myönteiset 420 € / päätös<br />
kielteiset 220 € / päätös<br />
22 <strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong>
7 MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY<br />
Kaupunginhallitus on hyväksynyt maankäyttösopimusmenettelyn käyttöönoton<br />
Hyvinkäällä asemakaavojen toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.<br />
Maankäyttösopimusmenettelyn tavoitteena on jakaa vapaaehtoisen<br />
sopimuksen perusteella asemakaavoituksen tuottamia hyötyjä ja kustannuksia<br />
tasapuolisesti maanomistajien ja kaupungin kesken niissä tapauksissa,<br />
joissa kaavoitetaan yksityisiä alueita. Menettelyyn sisältyy useita vaihtoehtoisia<br />
tapoja jakaa yhteinen hyöty. Maankäyttösopimusmenettelyä ei sovelleta,<br />
milloin kaavoituksesta saatava hyöty on katsottava vähäiseksi. Maankäyttösopimusasiat<br />
valmistelee <strong>kaupunki</strong>mittaus.<br />
8 ASIAKASPALVELU<br />
Kaavoitus kuuluu tekniikan ja ympäristön toimialaan. Se jakaantuu yleiskaavoitukseen<br />
ja asemakaavoitukseen. Kaavat valmistellaan yleiskaavoituksen<br />
osalta kaupunginhallituksen ja asemakaavoituksen osalta teknisen lautakunnan<br />
alaisuudessa. Asiakkaita kaavoitus palvelee seuraavasti:<br />
Kaavoitusta johtaa:<br />
• kaavoituspäällikkö Anne Jarva, p. 040 155 4220<br />
Asemakaava-asiat:<br />
Tiedustelut, karttojen myynti yms.:<br />
• kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki p. 040 155 4219<br />
• kaava-avustaja Virpi Sotka, p. 040 155 4218<br />
Yleiskaava-asiat:<br />
Maaseutualueen poikkeamispäätökset, suunnittelutarveratkaisut ym. lausunnot<br />
sekä yleiskaava- asiat:<br />
• yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, p. 040 155 4275<br />
Yleiskaava-asiat:<br />
• yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, p. 040 155 4276<br />
Karttojen ja raporttien myynti ja neuvonta:<br />
• kaava-avustaja Satu Laaksonen, p. 040 155 6338<br />
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi<br />
Muut asemakaava-asiat ja asemakaava-alueen poikkeamispäätökset ym.:<br />
• asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä, p. 040 155 4221<br />
• kaavasuunnittelija Lauri Kopposela, p. 040 155 4272<br />
• kaavasuunnittelija Charlotta Tanner, p. 040 155 4273<br />
• kaava-arkkitehti Mika Ahonen, p. 040 155 4274<br />
Postiosoite:<br />
Käyntiosoite:<br />
Aukioloaika:<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>, Kaavoitus, PL 21, 05801 Hyvinkää tai<br />
Hyvinkään <strong>kaupunki</strong>, kaavoitus, Suutarinkatu 2 D, 05900<br />
Hyvinkää (pikakirje)<br />
Hyvinkää, Suutarinkatu 2 D, II krs, kaavoitus<br />
Yksikkö on auki viraston aukioloaikoina sekä tarvittaessa muina<br />
aikoina sopimuksen mukaan. Suunnittelijatapaamisiin on<br />
suositeltavaa varata aika etukäteen.<br />
<strong>Kaavoituskatsaus</strong> <strong>2013</strong><br />
23
Change language