Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy
Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy
Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />
Melaniemessä<br />
Testissä<br />
tasohiomakoneet<br />
Ensimmäinen omakotitalo<br />
liittyi kaukolämpöön 1965
SISÄLLYSLUETTELO<br />
14<br />
Nette testasi<br />
tasohiomakoneet<br />
Nette-lehti tutki, selviääkö alle<br />
kymmenen euron hintainen<br />
tasohiomakone testistä yhtä<br />
hyvin kuin viisi kertaa kalliimmat<br />
kilpakumppaninsa.<br />
6<br />
He uskoivat<br />
ensimmäisinä<br />
kaukolämpöön<br />
Ensimmäinen vaasalainen<br />
omakotitalo, Lea ja Leo Pohjanheimon<br />
koti Palosaaren Pikitehtaankadulla,<br />
liitettiin kaukolämpöverkkoon<br />
vuonna 1965.<br />
16<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />
Melaniemessä<br />
<strong>Vaasan</strong> torilla komeileva<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong><br />
löytyi tänä vuonna Mäkitieltä<br />
Melaniemestä.<br />
Hannu Linna 50-vuotias..................3<br />
Sähköä säästävä idea<br />
kasvattaa Vaconia............................4<br />
He uskoivat ensimmäisinä<br />
kaukolämpöön.................................6<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakautuu<br />
kolmeksi yhtiöksi.............................9<br />
Nette-uutiset...................................13<br />
Testissä tasohiomakoneet...............14<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong><br />
<strong>kasvoi</strong> Melaniemessä......................16<br />
Nette-ristikko.................................18<br />
Nette opastaa.................................19<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />
Melaniemessä<br />
Testissä<br />
tasohiomakoneet<br />
Ensimmäinen omakotitalo<br />
liittyi kaukolämpöön 1964<br />
nette-4-05-su-5.indd 2 21/12/2005 09:23:57
Nette<br />
onnittelee!<br />
Kuva: Studio Alfa<br />
Toimitusjohtaja<br />
Hannu Linnaa<br />
vuotta<br />
Hannu Linna aloitti <strong>Vaasan</strong> Sähkön toimitusjohtajana elokuussa<br />
2001. Hän tuli muutosjohtajaksi.<br />
– Nopeiden muutosten välttämättömyys paistoi kaikkialla,<br />
mutta talossa oli nähtävissä myös halu muutoksiin,<br />
Linna muistaa.<br />
Kuluneet neljä vuotta ovat Linnan mukaan olleet sikäli<br />
yllätyksettömiä, että jokseenkin kaikki se on tapahtunut,<br />
mitä pitikin tapahtua. Nöyrästi on todettava, että säätkin<br />
ovat auttaneet tuloksen tekemisessä, sillä viime vuosien<br />
kuivat kesät ja kylmät talvet Pohjoismaissa ovat nostaneet<br />
sähkön markkinahintaa. <strong>Vaasan</strong> Sähkö on nyt menestyvä<br />
yhtiö.<br />
– Otollisten olosuhteiden ansiosta tehdyt muutokset<br />
kantoivat heti hedelmää, Linna summaa.<br />
Lämmin syksy ei ole<br />
lannistanut toimitusjohtajaa<br />
– Tulos jää tänä vuonna paria edellistä vuotta heikommaksi,<br />
mutta olen silti tyytyväinen. Huonontuneista olosuhteista<br />
huolimatta <strong>Vaasan</strong> Sähkö yltänee historiansa kolmanneksi<br />
parhaaseen tulokseen.<br />
Yksi <strong>Vaasan</strong> Sähkön menestystekijöistä on omistajuus<br />
Etelä-Pohjanmaan Voimassa.<br />
– <strong>Vaasan</strong> Sähkö ja Etelä-Pohjanmaan Voima ovat valtavan<br />
vahva yhdistelmä. Tuotantoratkaisut, joita näissä puitteissa<br />
on tehty, ovat olleet ennen kaikkea tulevaisuuden<br />
ratkaisuja, ja <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on nyt käytössään kilpailukykyinen<br />
tuotantoresurssi. Kun myynti ja asiakasmäärätkin<br />
ovat kasvussa, <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on kaiket edellytykset olla<br />
tulevaisuudessa entistä vahvempi.<br />
Toimitusjohtaja odottaa yhtiön uudelta hallintorakenteelta<br />
paljon. Haastatteluhetkellä ratkaisut hallintoneuvoston<br />
ja eri hallitusten kokoonpanosta ovat vielä tekemättä.<br />
Linna toivoo, että tulevaisuuden haasteisiin varautuen<br />
yhtiön hallintoon valitaan henkilöitä, joilla on vahvaa yrityselämän<br />
ja yritysjohdon osaamista.<br />
Päästökauppa asettaa <strong>Vaasan</strong> Sähkön suurten haasteiden<br />
eteen.<br />
– Se on haaste, joka vaatii investointeja erityisesti kaukolämpöön,<br />
Linna toteaa.<br />
Perhe tuo iloa<br />
ja antaa voimia<br />
Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1983<br />
valmistunut Linna kiinnostui energia-alasta juuri lukion<br />
aloitettuaan.<br />
– Öljykriisi herätti mielenkiinnon. Vuosi oli 1973, ja olin<br />
hyvin kiinnostunut maailmanpolitiikasta ja maailmantaloudesta.<br />
Linna kartutti työkokemusta jo opiskeluaikoina muun<br />
muassa Imatran Voimassa ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa.<br />
Häntä surettaakin, että nykyaikana opiskelijoiden<br />
opintojen venymistä työn takia katsotaan karsaasti.<br />
– Työskentelystä opintojen ohella on ollut itsellenikin<br />
monenlaista hyötyä elämässäni.<br />
Kymmenlapsisen perheen toiseksi vanhimpana lapsena<br />
Sievissä varttunut Hannu Linna asettaa perheen elämässään<br />
työuran edelle. Hän on itsekin nyt kymmenen lapsen<br />
isä ja neljän lapsen isoisä.<br />
– Koen olevani ennen kaikkea isä, ja isoisänkin rooli on<br />
mielenkiintoinen. Olen elämässäni hirveän onnellinen, ja<br />
se on ennen kaikkea perheeni ja vaimoni ansiota, Linna<br />
sanoo.<br />
Toimitusjohtaja viettää vapaa-aikaansa mieluiten perheensä<br />
kanssa liikunnallisten harrastusten parissa. Jokavuotinen<br />
laskettelumatka on kuulunut traditioihin jo<br />
vuosia. Pallopelit lasten kanssa ja kävelyretket Oili-vaimon<br />
kanssa antavat voimaa työntekoon.<br />
Paljon matkustelua sisältävä toimitusjohtajan työ vaatii<br />
kotijoukoilta venymistä.<br />
– Olen hyvin kiitollinen vaimolleni siitä, että asiat sujuvat.<br />
3<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 3 21/12/2005 09:24:02
YRITYSVIERAS<br />
Teksti Anne Kytölä<br />
Kuvat Mikko Lehtimäki<br />
Sähköä säästävä<br />
idea kasvattaa<br />
” Kiinaan tehdyillä<br />
investoinneilla<br />
pyrimme varmistamaan<br />
tulevaisuuden kasvumme.”<br />
4<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 4 21/12/2005 09:24:03
Vaconia<br />
Vaasalainen Vacon on kasvuyhtiö. Liikevaihto kasvaa 15 prosenttia<br />
vuodessa, ja kasvunvaraa riittää: iso osa maailman moottoreista on<br />
vielä ilman Vaconin tuotetta, energiaa säästävää taajuusmuuttajaa.<br />
Vaconin toiminta perustuu taajuusmuuttajaan,<br />
tehoelektroniikkalaitteeseen, jolla<br />
säädetään moottorin pyörimisnopeutta<br />
prosessin tarpeen mukaan. Kun moottorin<br />
ei tarvitse käydä koko ajan täysillä,<br />
säästetään energiaa ja vähennetään sähköverkon<br />
kuormitusta. Myös työkoneeseen<br />
kohdistuva mekaaninen rasitus pienenee.<br />
Taajuusmuuttajia käytetään esimerkiksi<br />
pumpuissa ja puhaltimissa, nostureissa,<br />
hisseissä, paperikoneissa, ilmastointilaitteissa,<br />
kompressoreissa, vinsseissä.<br />
Taajuusmuuttajia ei ole vielä kovin<br />
monissa moottoreissa.<br />
– Vasta noin 7 prosenttia maailman<br />
moottoreista on varustettu taajuusmuuttajalla,<br />
Vaconin toimitusjohtaja Vesa Laisi<br />
kertoo.<br />
Kaikkiin moottoreihin ei taajuusmuuttajaa<br />
kannata asentaa, mutta Laisin<br />
mukaan 30–40 prosenttia moottoreista<br />
olisi sellaisia, joissa taajuusmuuttajasta<br />
olisi hyötyä. Vaconilla riittää siis markkinoita<br />
valloitettaviksi. Tällä hetkellä<br />
Vaconilla on parin prosentin siivu noin<br />
6,1 miljardin euron taajuusmuuttajamarkkinoista.<br />
Toiminnan ydin<br />
on Vaasassa<br />
Vacon syntyi 1993, kun 13 ABB:llä työskennellyttä<br />
taajuusmuuttaja-asiantuntijaa<br />
päätti perustaa oman yhtiön, Vaasa<br />
Control <strong>Oy</strong>:n. Päätös johtui ABB:n strategiasta<br />
keskittää alan osaaminen pääkaupunkiseudulle.<br />
Vaasalaiset halusivat<br />
pysyä Vaasassa.<br />
– Tuotekehitys ja kaikki Suomen tuotantotoiminta<br />
ovat edelleen Vaasassa,<br />
yhtiötä vuodesta 2002 lähtien johtanut<br />
Laisi kertoo. Myös markkinointi, talousja<br />
henkilöstöasiat sekä tietotekniikkaan<br />
liittyvät asiat hoidetaan Vaasassa. Vaconilla<br />
on toimistot lisäksi Tampereella ja<br />
Vantaalla.<br />
Lokakuussa yhtiö avasi tehtaan Kiinassa,<br />
mutta kasvua tapahtuu myös Suomessa,<br />
sillä Vaconille rakennetaan parhaillaan lisää<br />
tuotantotiloja. Producta I valmistuu maaliskuussa.<br />
– Kiinaan tehdyillä investoinneilla pyrimme<br />
varmistamaan tulevaisuuden kasvumme,<br />
Laisi sanoo. Noin 15 prosentin<br />
vuosivauhtia kasvaneen liikevaihdon pitäminen<br />
kasvu-uralla käy toiminnan laajentuessa<br />
yhä haasteellisemmaksi. Yhtiö on<br />
silti asettanut ensi vuoden tavoitteekseen<br />
yltää 20 prosentin kasvuun.<br />
Hitec-tuotekehitys on keskitetty Vaasaan,<br />
mutta tulevaisuudessa Kiinassa saatetaan tehdä<br />
soveltavaa, asiakasta lähellä olevaa tuotekehitystä.<br />
Laisi uskoo toiminnan ytimen<br />
säilyvän jatkossakin Suomessa ja Vaasassa,<br />
mutta toisaalta kukaan ei pysty täysin sanomaan,<br />
mihin globalisaatiokehitys johtaa.<br />
– Toimintamme suomalaisuusaste riippuu<br />
siitä, pystymmekö olemaan kilpailukykyisiä,<br />
Laisi pohtii.<br />
Vacon <strong>Oy</strong>j<br />
• Vacon työllistää yli 550<br />
ihmistä, joista Suomessa<br />
375 ja ulkomailla 180.<br />
Vaasassa vaconilaisia on<br />
yli 300.<br />
• Liikevaihto vuonna 2004<br />
oli 128,6 miljoonaa euroa.<br />
• Tuotekehityksen osuus<br />
liikevaihdosta on noin<br />
8 prosenttia.<br />
Vacon työllistää Vaasassa yli 300 henkeä.<br />
Taajuusmuuttajia valmistavat muun muassa<br />
Ritva Närvä ja Mirka Vähäkangas.<br />
5<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 5 21/12/2005 09:24:07
He uskoivat ensimmäisinä<br />
kaukolämpöön<br />
Teksti Mikko Ollikainen<br />
Kuvat Mikko Lehtimäki<br />
Vanhat kuvat Lea Pohjanheimo<br />
ja <strong>Vaasan</strong> Sähkö arkisto<br />
Kaukolämpö on nykyään yksi Suomen<br />
yleisimmistä lämmitysmuodoista. Muita<br />
lämmitysmuotoja ympäristöystävällisempänä<br />
sitä käytetään yleisesti taajamissa.<br />
Kaukolämpö otettiin Suomessa käyttöön<br />
1950-luvun alussa. Vaasaan asennettiin<br />
ensimmäinen kaukolämpöliittymä 1962.<br />
Ensimmäinen vaasalainen omakotitalo, Lea ja<br />
Leo Pohjanheimon koti Palosaaren Pikitehtaankadulla,<br />
liitettiin kaukolämpöverkkoon kolme<br />
vuotta myöhemmin, vuonna 1965. Sopimuspaperissa<br />
lukee, että kyseessä oli tilaus numero 51.<br />
Ennen Pohjanheimoja kaukolämpöverkkoon<br />
oli liittynyt 50 kerrostaloa. Ensimmäinen oli<br />
osoitteessa Kirkkopuistikko 20. Kaukolämpöä<br />
tuotettiin Suomen Pankin talossa olleessa kattilassa.<br />
Koksi korvattiin kaukolämmöllä<br />
Talon lämmittäminen oli hikistä ja likaista puuhaa<br />
ennen kaukolämpöä, ensi vuoden maaliskuussa<br />
90 vuotta täyttävä Lea Pohjanheimo muistelee.<br />
– Lämmitykseen käytettiin koksia ja puutavaraa,<br />
jota oli jäänyt, kun purimme tontilla olleen talon.<br />
Poltimme kaiken, mikä sopi polttaa.<br />
– Minä lapioin usein koksia pannuun, kun Leo<br />
oli töissä. Se oli minusta kamalan tylsää ja ikävää<br />
puuhaa, Lea Pohjanheimo sanoo.<br />
Koksi tuotiin kuorma-autolla ja jätettiin kadulle<br />
talon ulkopuolelle. Koksilaatuja oli monenlaisia.<br />
– Me käytimme muun muassa antrasiittia, joka<br />
syttyi huonosti, mutta paloi hyvin, Lean poika,<br />
Eric ”Eci” Pohjanheimo muistaa.<br />
Kun kaukolämpöputki vedettiin Pikitehtaankadulle,<br />
Pohjanheimot saivat mahdollisuuden<br />
liittyä kaukolämpöverkkoon.<br />
– Mieheni Leo oli teknisesti taitava ihminen.<br />
Ehkä me sen tähden lähdimme mukaan, Lea Pohjanheimo<br />
miettii.<br />
Kaukolämpö tuli Pohjanheimoille ruotsinkielisen<br />
ammattikoulun kellarissa sijainneesta lämpökeskuksesta.<br />
– Se oli kyllä mukavaa, kun saatiin kaukolämpö.<br />
Olin niin iloinen, ettei minun tarvinnut enää<br />
hääriä koksin kanssa, Lea Pohjanheimo sanoo.<br />
>><br />
6<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 6 21/12/2005 09:24:11
”Talon lämmittäminen<br />
oli hikistä ja likaista<br />
puuhaa ennen<br />
kaukolämpöä.”<br />
7<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 7 21/12/2005 09:24:16
– Kaukolämpö tuli sitä paitsi halvemmaksikin<br />
eikä sitä tarvitse huoltaa päivittäin,<br />
Eric Pohjanheimo lisää.<br />
Tasaisempaa lämpöä<br />
kaukolämmöllä<br />
1960-luvulla ei ollut vielä erityisesti<br />
omakotitaloihin sopivia kaukolämpölaitteistoja.<br />
Siksi Pohjanheimoillekin<br />
suunniteltiin väliaikainen ratkaisu, jonka<br />
piirsi silloinen kaukolämpöjohtaja Matti<br />
Aaltonen.<br />
– Putkivaihdin hitsattiin täällä kellarissa.<br />
Vesivaraaja meillä oli ennestään.<br />
– Täällä kävi paljon väkeä katsomassa<br />
meidän kaukolämpöratkaisuamme. Siitä<br />
oltiin kovin kiinnostuneita, Eric Pohjanheimo<br />
muistaa.<br />
Kaukolämmöllä saatiin tasaisempaa lämpöä,<br />
vaikka joitakin alkuhankaluuksia oli.<br />
– Ajoittain kaukolämpöputkistossa oli<br />
huono paine-ero, jolloin vesi ei kiertänyt.<br />
Se aiheutti sen, että<br />
tulovesi oli kylmää.<br />
Myös eristys putkien<br />
ympärillä oli huono.<br />
Talvella saattoi sattua<br />
niin, että tulovesi oli<br />
120-asteista – silloin<br />
oli kellarissa lämmintä,<br />
Eci Pohjanheimo<br />
kertoo.<br />
Kaukolämpö on<br />
ympäristöystävällinen<br />
lämmitysvaihtoehto.<br />
Ennen, kun ihmiset<br />
lämmittivät talojaan<br />
koksilla ja puilla, kaupungin<br />
ylle levisi suuria<br />
savupilviä.<br />
– Kyllä täällä Palosaarella oli varmaan<br />
ilmassa siihen aikaan enemmän savua,<br />
talossa nykyään asuva miniä Siv Pohjanheimo<br />
huomauttaa.<br />
– En minä muista mitään savupilviä.<br />
Ei siihen aikaan ajateltu niin paljon ympäristönsaastumista,<br />
Lea Pohjanheimo<br />
sanoo.<br />
Pikitehtaankadun talossa asuu nykyään Lea Pohjanheimon (keskellä) miniä Siv Pohjanheimo. Vasemmalla<br />
Lean toinen poika Eric Pohjanheimo.<br />
– Mutta minä muistan, miten sinua kerran<br />
harmitti, kun narulle ripustamasi<br />
vaatteet tulivat aivan mustiksi, Eci sanoo<br />
äidilleen.<br />
Kahdeksan miljoonaa<br />
litraa vettä<br />
Nyt ovat paksut savupilvet <strong>Vaasan</strong> yltä<br />
hälvenneet.<br />
– Aluksi oli erittäin tärkeää, että täytimme<br />
käyttöilmoitukset oikein. <strong>Vaasan</strong><br />
Sähkö halusi ilmeisesti saada tilastotietoa<br />
kulutuksesta. Kyllä sitä silti sattui, että<br />
unohdimme täyttää ilmoituksen, Eric<br />
Pohjanheimo sanoo.<br />
Vaasassa on nykyään noin 170 kilometriä<br />
kaukolämpöverkostoa. Se tarkoittaa,<br />
että kaukolämpöputkia on yhteensä 340<br />
kilometriä, sillä putkia on kaksi vierekkäin:<br />
toinen meno- ja toinen paluuvedelle.<br />
Putkissa virtaa 8 000 kuutiota, eli 8 miljoonaa<br />
litraa vettä. <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on<br />
2 341 kaukolämpöasiakasta.<br />
Joskus sattuu vuotoja, jotka useimmiten<br />
ovat suhteellisen pieniä.<br />
– Suurin putkivuoto oli Korkeallamäellä,<br />
kun pääputki vaurioitui. Se sattui<br />
samaan aikaan vuonna 1992, kun <strong>Vaasan</strong><br />
Sähkön koko henkilökunta vietti<br />
100-vuotisjuhlia juhlaristeilyllä Wasa<br />
King –aluksella, joka myöhemmin upposi<br />
Estonia-nimisenä, lämpöteknikko Håkan<br />
Bodö <strong>Vaasan</strong> Sähköltä kertoo.<br />
<strong>Vaasan</strong> kaukolämpöverkostoa on kehitetty<br />
niin, että vuodon sattuessa vahingot<br />
jäävät mahdollisimman pieniksi.<br />
8<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 8 21/12/2005 09:24:19
Teksti Anne Kytölä<br />
Kuvat Mikko Lehtimäki<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö arkisto<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />
jakautuu<br />
kolmeksi yhtiöksi<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakautuu ensi<br />
vuoden alussa kolmeksi yhtiöksi.<br />
Emoyhtiön, <strong>Vaasan</strong> Sähkö <strong>Oy</strong>:n<br />
tyttärinä toimivat sähkönsiirrosta<br />
huolehtiva <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />
ja sähköverkkoja rakentava<br />
<strong>Oy</strong> Ravera Ab.<br />
Muutoksen taustalla on EU-direktiivi,<br />
joka säätelee Euroopan unionin alueella<br />
käytävää sähkökauppaa. Direktiivin<br />
pohjalta Suomeenkin säädettiin vuonna<br />
2004 uusi sähkömarkkinalaki, jonka<br />
mukaan sähköyhtiöiden on eriytettävä<br />
kilpailutettavat toiminnot – sähköntuotanto<br />
ja –myynti – sähkönsiirrosta, jota<br />
kuluttajat eivät voi kilpailuttaa.<br />
Muutosten tavoitteena on saada sähkömarkkinat<br />
toimimaan tehokkaasti, markkinalähtöisesti<br />
ja riippumattomasti.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkössä on kiinnitetty erityistä<br />
huomiota asiakaspalvelun parantamiseen.<br />
Kaikki palvelut löytyvät nyt saman<br />
oven takaa Kirkkopuistikon toimipisteestä.<br />
Asiointi <strong>Vaasan</strong> Sähkön kanssa<br />
sujuu myös internetissä, puhelimessa tai<br />
sähköpostin välityksellä.<br />
>><br />
9<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 9 21/12/2005 09:24:22
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />
huolehtii sähkönsiirrosta<br />
Alennuksia luvassa<br />
laihialaisille ja vöyriläisille<br />
Asiat hoidetaan uudessa yhtiössä vähintään yhtä<br />
hyvin kuin ennenkin, Juha Rintamäki lupaa.<br />
Tarkkasilmäiset huomaavat uuden yhtiön<br />
olemassaolon myös sähkölaskusta,<br />
jossa kaikki hinnat ja niitä perivät yhtiöt<br />
mainitaan erikseen. Kaikki maksut hoituvat<br />
kuitenkin yhdellä laskulla.<br />
Asiakasmäärä ja<br />
alue kasvavat<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n toiminta-alue<br />
kasvaa Laihian ja Vöyrin toimintojen<br />
sulautuessa osaksi <strong>Vaasan</strong> Sähköä. Asiakasmäärä<br />
nousee nykyisestä 52 000 noin<br />
58 000:een. Kunnossapidettävää verkostoa<br />
tulee lisää noin 1 000 kilometriä.<br />
Laihian Sähkön 7-henkinen tiimi siirtyy<br />
muutosten yhteydessä <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
palvelukseen. Asiakaspalvelu keskitetään<br />
samalla Vaasaan, Kirkkopuistikon<br />
toimipisteeseen, ja asiakaspalvelun ja<br />
vikapäivystyksen puhelinnumerot ovat<br />
jatkossa samat kaikille <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
asiakkaille.<br />
– Muita muutoksia asiakas ei käytännössä<br />
huomaa. Asiat hoidetaan uudessa<br />
yhtiössä vähintään yhtä tehokkaasti kuin<br />
tähänkin asti, Rintamäki lupaa.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> pitää huolta<br />
siitä, että sähkönlaatu on hyvä kaikille<br />
asiakkaille asuinpaikasta riippumatta.<br />
– Yksi tavoitteemme sähkönlaadun<br />
suhteen on pitää sähkökatkot mahdollisimman<br />
lyhyinä ja aina alle 12 tunnin<br />
mittaisina.<br />
Sähkömittareiden<br />
etäluenta on tulossa<br />
Sähkömittareiden etäluenta on yksi tulevaisuuden<br />
haasteista. Jo nyt etäluennassa<br />
on noin 1 000 asiakkaan mittarit.<br />
Rintamäen mukaan tekniikka kehittyy<br />
nopeasti.<br />
– Haasteena on valita tekniikka, joka<br />
on käytössä vielä 15 vuoden kuluttua,<br />
eikä aiheuta asiakkaille ylimääräisiä kustannuksia.<br />
Siksi seuraamme tilannetta ja<br />
tekniikan kehittymistä aktiivisesti, Rintamäki<br />
sanoo. Hän arvioi <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
siirtyvän etäluennan laajamittaiseen<br />
käyttöön vuoteen 2010 mennessä.<br />
Etäluentaan siirtyminen on iso investointi,<br />
sillä vaihdettavana on yli 50 000<br />
sähkömittaria.<br />
>><br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> huolehtii sähkönsiirrosta<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö –konsernin<br />
asiakkaille. Vuodenvaihde merkitsee<br />
isoimpia muutoksia Laihian Sähkön ja<br />
Vöyrin Sähkön asiakkaille. Näiden yhtiöiden<br />
toiminta päättyy vuoden lopussa ja<br />
yhtiöt sulautuvat osaksi <strong>Vaasan</strong> Sähköä.<br />
Asiakkaille muutos tuo rahallisia etuja,<br />
sillä fuusion yhteydessä sähkönsiirron<br />
hinta yhtenäistetään.<br />
– Vöyriläisille ja laihialaisille yksityisasiakkaille<br />
on tulossa noin 2,5 prosentin<br />
alennus siirtohintoihin, <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko<br />
<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki<br />
mainitsee.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n tehtävänä on vastata sähkön siirrosta<br />
ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta <strong>Vaasan</strong>,<br />
Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan<br />
asukkaille ja yrityksille edullisesti ja hyvälaatuisena. Yhtiö<br />
suunnittelee ja rakennuttaa sähkön jakeluverkkoja. Se vastaa myös<br />
verkoston kunnossapidosta ja käytöstä, hoitaa vikatilanteet ja valvoo<br />
sähkönsiirron sujuvuutta. Sähkön mittauspalvelujen tuottaminen on<br />
yksi yhtiön tehtävistä. <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> tuottaa lisäksi materiaalipalveluja<br />
koko <strong>Vaasan</strong> Sähkö –konsernille.<br />
Henkilöstö: 53 työntekijää<br />
Liikevaihto: 19 miljoonaa euroa<br />
Asiakkaita: 58 000<br />
Verkosto: noin 5 500 km<br />
10<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 10 21/12/2005 09:24:27
Tällä joukolla urakoidaan sähköverkkoja,<br />
tie- ja katuvaloja.<br />
Ravera<br />
rakentaa rannikon sähköverkot<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön verkkourakointiyksikkö<br />
tunnetaan jatkossa nimellä <strong>Oy</strong> Ravera<br />
Ab. Nimi-idean takana on toimitusjohtaja<br />
Kyösti Salo.<br />
– Ravera tulee sanoista rannikko,<br />
verkko ja rakennus, eli rannikon verkonrakennus,<br />
Salo kertoo.<br />
Yhtiöllä on kaksi päätehtävää: sähköverkonrakennus-<br />
sekä tie- ja katuvalourakointi.<br />
Ensi vuoden budjetoitu liikevaihto<br />
on 2,5 miljoonaa euroa. Verkonrakennuksen<br />
osuus liikevaihdosta on 1,7 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Verkonrakennuksen osuus on euroissa<br />
suurempi, mutta toimitusjohtajan mielestä<br />
tie- ja katuvalourakoinnin tulorahoituksen<br />
rakenne on parempi.<br />
– Sata prosenttia tie- ja katuvalourakoinnin<br />
liikevaihdosta tulee <strong>Vaasan</strong><br />
Sähkön ulkopuolelta. Tavoitteemme on,<br />
että vähintään puolet myös verkonrakennuksen<br />
liikevaihdosta tulisi jatkossa<br />
ulkopuolelta usealta asiakkaalta.<br />
Tavoite tarkoittaa käytännössä sitä,<br />
että Raveran työmaa voi sijaita missä<br />
päin Suomea tahansa.<br />
– Olemme jo urakoineet esimerkiksi<br />
Himangalla, Kauhavalla, Evijärvellä ja<br />
jopa Lahdessa saakka.<br />
Tehoa, nopeutta<br />
ja laatua<br />
Kyösti Salo on johtanut <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
verkkourakointiyksikköä kolme vuotta.<br />
Vaikka työtapoja on jo kehitetty ja toimintaa<br />
tehostettu, toimitusjohtajan mukaan<br />
todellinen rutistus on vielä edessä.<br />
– Meillä on paljon oppimista ajattelutavan<br />
muutoksesta lähtien, Salo toteaa<br />
mutta luottaa siihen, että työntekijäjoukosta<br />
löytyy uudistumiskykyä. Kuluneet<br />
kolme vuotta ovat antaneet siitä selvää<br />
näyttöä.<br />
<strong>Oy</strong> Ravera Ab<br />
<strong>Oy</strong> Ravera Ab rakentaa ja korjaa sähköverkkoja, tie- ja katuvalaistusverkkoja<br />
sekä muita kaapeliverkkoja. Urakkaan voi sisältyä mitä tahansa<br />
alan suunnittelua ja rakentamista sekä erilaisia korjaustöitä ja<br />
lisäksi materiaalitoimitukset, tarvittavat kaivutyöt ja muu aliurakointi.<br />
Henkilöstö:<br />
Liikevaihto:<br />
Pääasiakkaat:<br />
Salo itse on pikkuisen innoissaankin uuden<br />
edessä:<br />
– Me Raverassa työskentelevät saamme<br />
tilaisuuden laittaa liikkeelle ja rakentaa<br />
jotakin uutta aivan alusta lähtien. Se<br />
on motivoivaa ja haastavaa, Salo pohtii.<br />
Ensimmäinen tavoite on saada yhtiön<br />
toiminta kannattavaksi. Tähän päästään<br />
Salon mukaan toimintaa tehostamalla ja<br />
kustannuksia karsimalla. Yhtiö panostaa<br />
myös asiakashankintaan ja pyrkii sitä<br />
kautta kasvattamaan liikevaihtoaan ja<br />
markkinaosuuttaan.<br />
30 työntekijää<br />
2,5 miljoonaa euroa<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />
ja muut eri alojen verkkoyhtiöt,<br />
Tiehallinto, <strong>Vaasan</strong> kaupunki<br />
ja muut katuvalaistusta omistavat kunnat.<br />
>><br />
11<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 11 21/12/2005 09:24:29
Omakotitalon rakentaja saa nyt samasta paikasta<br />
kaikki tarvitsemansa palvelut, asiakaspalvelupäällikkö<br />
Katja Luomaranta kertoo.<br />
– <strong>Vaasan</strong> Sähkön asiakkaat voivat myös<br />
lainata ilmaiseksi mittarin, jolla he voivat<br />
mitata kotona eri sähkölaitteiden kulutusta,<br />
Luomaranta kertoo.<br />
Asiakaspalvelu<br />
keskittyy Kirkkopuistikolle<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö keskittää jatkossa asiakaspalvelunsa<br />
saman katon alle. Asiakaspalvelu<br />
toimii osoitteessa Kirkkopuistikko<br />
4, ensimmäisessä kerroksessa.<br />
Karttapalvelu ja kaukolämmön asiakaspalvelu<br />
muuttivat Klemettilästä keskustaan<br />
jo marraskuun alussa. Myös Laihian<br />
ja Petolahden toimipisteet suljetaan<br />
ja asiakaspalvelu siirtyy Vaasaan.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön asiakaspalvelupäällikkö<br />
Katja Luomaranta kertoo, että asiakkaat<br />
voivat hoitaa useimmat asiat <strong>Vaasan</strong><br />
Sähkön kanssa puhelimitse tai internetin<br />
välityksellä. Ainut asia, jossa on hyvä tulla<br />
konkreettisesti käymään <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
asiakaspalvelussa, on liittymissopimus.<br />
Sähkö- ja kaukolämpösopimukset<br />
allekirjoitetaan henkilökohtaisesti.<br />
Asiakaspalvelun keskittämisestä yhteen<br />
toimipisteeseen hyötyvät etenkin<br />
omakotitalon rakentajat.<br />
– Nyt he saavat samasta paikasta<br />
kaikki tarvitsemansa palvelut, Luomaranta<br />
sanoo. Rakentaja voi tilata työmaasähkön<br />
ja tehdä liittymissopimuksen<br />
sekä ottaa samalla käynnillä tarvitessaan<br />
mukaansa vielä kartan, josta näkyvät<br />
kaivutöissä huomioon otettavat sähkökaapelit.<br />
Kartta voidaan lähettää myös<br />
sähköisessä muodossa.<br />
Jos lämmitysmuodon valinta mietityttää,<br />
omakotirakentajan kannattaa<br />
hyödyntää teknisen asiakaspalvelun asiantuntemusta.<br />
Teknisen asiakaspalvelun<br />
henkilökunta antaa neutraalia tietoa erilaisista<br />
lämmitysjärjestelmistä ja lämmitysmuotojen<br />
kustannuksista.<br />
Teknisen asiakaspalvelun puoleen voi<br />
kääntyä myös kaikissa kaukolämpöön,<br />
sähkönkulutukseen tai sähköturvallisuuteen<br />
liittyvissä kysymyksissä. Jos esimerkiksi<br />
sähkölasku tuntuu oudon isolta,<br />
tekninen asiakaspalvelu voi auttaa löytämään<br />
kodin sähkösyöpön.<br />
Asiakaspalvelu<br />
Moni asia hoituu<br />
internetissä<br />
Kun asiakkaalla on kysyttävää esimerkiksi<br />
sähkölaskusta, suoraveloituksesta,<br />
sähkösopimuksesta tai muuton aiheuttamista<br />
toimista, oikea paikka kysymyksille<br />
on asiakaspalvelun Contact Center.<br />
– Henkilökunnalla on valtavasti tietoa,<br />
ja he osaavat vastata varmasti useimpiin<br />
asiakkaan kysymyksiin, Luomaranta<br />
sanoo.<br />
Luomaranta muistuttaa myös sähköisen<br />
asioinnin vaivattomuudesta ja<br />
nopeudesta. Puhelimessa voi joutua jonottamaan,<br />
mutta kun käyttää <strong>Vaasan</strong><br />
Sähkön www-sivujen online-palvelua tai<br />
sähköpostia, asioita voi hoitaa silloin,<br />
kun itsellä on parhaiten aikaa.<br />
Online-palvelun kautta voi tehdä<br />
muun muassa muuttoilmoituksen tai päivittää<br />
yhteystietonsa. Palautettakin kannattaa<br />
antaa, sillä <strong>Vaasan</strong> Sähkö pyrkii<br />
jatkuvasti kehittämään palveluaan saamansa<br />
palautteen perusteella.<br />
Asiakaspalvelu toimii osoitteessa Kirkkopuistikko 4,<br />
ensimmäinen kerros.<br />
Henkilöstö: 20 työntekijää<br />
Contact Center: (06) 324 5750<br />
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />
Tekninen (06) 324 5254<br />
asiakaspalvelu (06) 324 5244<br />
tekninenasiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />
Kaukolämmön (06) 324 5340<br />
asiakaspalvelu<br />
Karttapalvelu (06) 324 5207<br />
kartat@vaasansahko.fi<br />
Vikailmoitus (06) 324 5700<br />
12<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 12 21/12/2005 09:24:30
NETTE UUTISET<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö palkittiin sähköä<br />
säästävistä toimista<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö palkittiin 22. marraskuuta<br />
Finlandia-talossa Sähkön siirto- ja jakelualan<br />
energiansäästösopimuksen palkinnolla.<br />
Palkinnon myönsivät kauppa- ja<br />
teollisuusministeriö sekä Energiateollisuus<br />
ry ja Motiva <strong>Oy</strong>.<br />
Energia-alan energiansäästösopimusyrityksiä<br />
on palkittu vuodesta 2001 lähtien.<br />
Palkitsemisella kannustetaan yritysten<br />
energiansäästötoimintaa ja aktivoidaan<br />
yrityksiä raportoimaan energiansäästösopimukseen<br />
liittyvistä toimista ja saavutetuista<br />
tuloksista.<br />
Energiansäästösopimuksen tavoitteena<br />
on pienentää energian kulutusta ja<br />
käyttää energiaa tehokkaasti.<br />
Palkintoraadin mielestä <strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />
on tehnyt vuoden 2004 aikana – ja aikaisemminkin<br />
– useita sähköä säästäviä investointeja<br />
ja toimenpiteitä. <strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />
on aktiivinen myös oman toimintansa<br />
energiansäästötoimenpiteissä: yhtiö kouluttaa<br />
henkilökuntaansa energiansäästöja<br />
ympäristöasioissa, huolehtii kiinteistöjensä<br />
energiakatselmuksista ja seuraa<br />
ajoneuvojensa polttoaineenkulutusta.<br />
Nette-lehdelläkin oli osuutensa palkinnossa,<br />
sillä raati piti hyvänä sitä, että<br />
Toimitusjohtaja Hannu Linna ja <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki ottivat<br />
palkinnon vastaan Finlandia-talossa.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakaa asiakkailleen tietoa<br />
energiaan liittyvistä asioista ja antaa neuvoja<br />
energian järkevästä käytöstä. <strong>Vaasan</strong><br />
Sähköä kiiteltiin myös ansiokkaasta<br />
raportoinnista.<br />
Valtakunnallinen kiitos lämmitti toimitusjohtaja<br />
Hannu Linnaa:<br />
– On mukavaa saada kiitosta todelli-<br />
Kuva Antero Aaltonen<br />
sista, konkreettisista toimista, joita olemme<br />
toteuttaneet, Linna sanoi.<br />
Linnan mukaan <strong>Vaasan</strong> Sähkö pyrkii<br />
energian järkevään käyttöön kahdella tavalla.<br />
Verkkoratkaisuissa investoidaan sähköä<br />
säästävään tekniikkaan, ja sähköverkon<br />
käytössä pyritään hävikkien minimointiin.<br />
Asiakassopimukset siirtyvät<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle 1.1.2006<br />
Yli 80 euron suuruiset laskuhyvitykset<br />
suoraan pankkitilille<br />
Alueen sähkönsiirtoliiketoiminta siirtyy<br />
1.1.2006 alkaen <strong>Vaasan</strong> Sähkö <strong>Oy</strong>:n täysin<br />
omistamalle tytäryhtiölle, <strong>Vaasan</strong><br />
Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle. Uusi yhtiö näkyy<br />
asiakkaille sähkölaskulla ja verkkopalveluun<br />
liittyvissä sopimuksissa.<br />
Seuraavat sopimukset siirtyvät 1.1.2006 <strong>Vaasan</strong><br />
Sähköltä <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle:<br />
•<br />
•<br />
Verkkopalvelusopimukset<br />
Liittymissopimukset<br />
Johtoaluesopimukset<br />
•<br />
Sopimusten siirrolla ei ole vaikutusta sopimusten<br />
sisältöön, voimassaoloon tai<br />
irtisanomiseen liittyviin ehtoihin.<br />
Sopimusten siirtyminen ei edellytä asiakkaalta<br />
mitään toimenpiteitä!<br />
Yhteystiedot sopimusasioihin liittyvissä<br />
asioissa:<br />
Verkkopalvelusopimukset:<br />
asiakaspalvelu, puh. (06) 3245 750<br />
Liittymissopimukset:<br />
tekninen asiakaspalvelu,<br />
puh. (06) 3245 244 tai (06) 3245 254<br />
Johtoaluesopimukset:<br />
suunnittelupäällikkö Karl-Gustav Kolam,<br />
puh. (06) 3245 278<br />
Sähkön tasauslaskutuksessa mahdollisesti<br />
syntyneen hyvityksen saa suoraan<br />
pankkitilille ilmoittamalla pankkitilin<br />
numeron asiakaspalveluun,<br />
puh.(06) 3245 750 tai sähköpostitse<br />
asiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />
Jos palautettava hyvitys on alle 80<br />
euroa, se siirretään automaattisesti seuraavaan<br />
laskuun. Yli 80 euron hyvitykset<br />
maksetaan asiakkaan ilmoittamalle<br />
pankkitilille.<br />
Jos pankkitilin numeroa ei ole annettu,<br />
hyvitys lähetetään maksuosoituksena<br />
Sampo-pankkiin. Uuteen käytäntöön siirrytään<br />
1.1.2006.<br />
13<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 13 21/12/2005 09:24:33
TESTI >><br />
Tosi tekijän<br />
kannattaa<br />
maksaa<br />
laadusta<br />
Nette testasi<br />
tasohiomakoneet<br />
Nette-lehti tutki, selviääkö alle<br />
kymmenen euron hintainen tasohiomakone<br />
testistä yhtä hyvin<br />
kuin viisi kertaa kalliimmat kilpakumppaninsa.<br />
Testiryhmämme oli<br />
sitä mieltä, että halvalla pärjää, jos<br />
tasohiomakonetta käyttää harvoin.<br />
Ahkeran nikkaroijan kannattaa<br />
sijoittaa kunnon työkaluun.<br />
Teksti Anne Kytölä<br />
Kuva Mikko Lehtimäki, tuotekuvat<br />
valmistajien ja maahantuojien<br />
Pekka Niemelä, Valter Sundström ja Jari<br />
Hovila <strong>Vaasan</strong> Sähkön sähkökauppayksiköstä<br />
kokeilivat tasohiomakoneita Pekan<br />
elämää nähneeseen keittiönpöytään.<br />
Pekka on korjannut muun muassa autonosia<br />
pöydän ääressä.<br />
– Kerran pöydälle pääsi valumaan jarrunesteitä,<br />
Pekka kertoo. Pöytä on hiottava<br />
ja lakattava uudelleen.<br />
Halusimme selvittää, miten halpa, alle<br />
kymmenen euroa maksava tasohiomakone<br />
pärjää vertailussa noin viisi kertaa<br />
kalliimpien merkkilaitteiden rinnalla.<br />
Kannattaako ostaa yksi kallis laite vai<br />
samalla rahalla viisi halpaa konetta ja<br />
muutama metri hiomapaperia<br />
Halpa tärisee<br />
eikä tuloskaan mairittele<br />
Aika pian selviää, ettei valintaa ratkaise<br />
raha. Halpa Toolmate täristää eikä se tunnu<br />
edes hiovan pöydän pintaa. Laitteen<br />
mukana tulleet hiekkapaperit oli havaittu<br />
huonoiksi jo ennen testin aloitusta:<br />
– Näistä rapisee hiekat pois jo kosketuksesta,<br />
Valter moittii.<br />
Vaikka laitteeseen vaihdetaan parempilaatuisempi<br />
paperi, tulos ei miellytä<br />
testiryhmää.<br />
– Hiomisjälki on hiukan parempi,<br />
mutta kone tärisee edelleen pahasti. Tällä<br />
ei viitsi kovin kauan tehdä töitä.<br />
Testiryhmä myöntää kuitenkin, ettei kal-<br />
14<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 14 21/12/2005 09:24:34
lista laitetta tietenkään kannata ostaa,<br />
jos tasohiomakonetta tarvitaan kerran<br />
viidessä vuodessa.<br />
Toolmatessa ei ole tehoja niin kuin<br />
kilpakumppaneissaan. Se hyytyy heti, jos<br />
laitetta yrittää ohjata kahdella kädellä.<br />
Vauhdin hidastuminen näkyy helposti<br />
pyörteinä työstettävässä pinnassa.<br />
Kaikkien laitteiden sähköturvallisuusasiat<br />
olivat kunnossa. Toolmaten jäykähkö<br />
johto saattaa käytössä kuitenkin<br />
halkeilla. Miinuksia Toolmate sai myös<br />
kiinteästä vedonpoistinliitännästä. On<br />
parempi, että johto pääsee pyörimään vapaasti<br />
vedonpoistimen kohdalta, koska<br />
muuten johtoon tulee työskentelyn aikana<br />
kierteitä. Black & Decker sai kiitosta<br />
taipuisasta ja riittävän pitkästä, kolmimetrisestä<br />
johdostaan.<br />
Kallein oli mieluisin,<br />
mutta meluisin<br />
Testin voittaja löytyi nopeasti. Kaikki<br />
kolme testaajaa olisivat halunneet omakseen<br />
Boschin. Se oli testin kallein laite,<br />
55 euroa.<br />
– Bosch on tehokkain ja parhaiten vaimennettu.<br />
Sen kanssa on mukava työskennellä,<br />
miehet summasivat.<br />
Laitteen tehokkuutta arvioitaessa<br />
kannattaa vertailla kierroslukuja. Vaikka<br />
Black & Deckerissä oli tehoja 220 W<br />
ja Boschissa 200 W, Bosch tuntui tehokkaammalta,<br />
koska sen kierrosnopeus on<br />
suurempi. Boschin kierrosnopeus minuutissa<br />
on valmistajan ilmoituksen mukaan<br />
12 000 ja Black & Deckerin maksimissaan<br />
11 000.<br />
Black & Decker oli testin laitteista ainut,<br />
jonka kierrosnopeutta pystyi säätämään<br />
portaattomasti.<br />
– Ei nopeuden säädöllä ole käytännössä<br />
juuri merkitystä, testiryhmämme<br />
tuumi. He ajavat aina täysillä.<br />
Boschista lähti eniten ääntä, 87 desibeliä.<br />
Melu on sen verran kova, että hioessa<br />
kannattaa käyttää kuulosuojaimia.<br />
Säilytys kätevää<br />
muovisalkussa<br />
Miehet arvostivat Boschissa myös tukevaa<br />
muovista salkkua, jossa tasohiomakonetta<br />
voi säilyttää. Muut laitteet olivat<br />
pahvipakkauksissa.<br />
Hiomapöly kerääntyy Boschissa muoviseen<br />
rasiaan ja Black & Deckerissä<br />
kangaspussiin. Testaajat pitivät muovilaatikkoa<br />
parempana, koska arvelivat<br />
sen olevan kangaspussia tiiviimpi.<br />
Toolmatessa ei ollut pölynkeräyspussia<br />
ollenkaan, mutta laite voidaan kytkeä<br />
imuriin, joka imee pölyt pois. Imuriliitäntä<br />
oli myös Boschissa ja Black &<br />
Deckerissä.<br />
Boschin huonona puolena miehet pitivät<br />
sitä, että testissä mukana olleessa<br />
mallissa PSS 200A hiekkapaperi kiinnitettiin<br />
tasohiomakoneen pohjaan tarroilla.<br />
Kiinnitystavan takia laitteessa voi<br />
käyttää vain tarrahiomapapereita. Se<br />
nostaa käyttökustannuksia.<br />
Muissa koneissa oli niin sanottu pantakiinnitys<br />
eli hiekkapaperi kiinnitettiin<br />
kiristämällä paperi laitteessa olevien jousien<br />
alle. Boschin mallissa PSS 200AC on<br />
pantakiinnitys. Laite on maahantuojan<br />
mukaan suurin piirtein samanhintainen<br />
kuin PSS 200A.<br />
15<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 15 21/12/2005 09:24:42
Teksti Anne Kytölä<br />
Kuvat Mikko Lehtimäki<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />
<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />
Melaniemessä<br />
<strong>Vaasan</strong> torilla komeileva <strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> löytyi<br />
tänä vuonna Mäkitieltä Melaniemestä, Aila ja Tuomas<br />
Perkiön omakotitalon pihasta. Kaunis ja tuuheaoksainen<br />
kuusi palveli Perkiöitä pitkään pihan joulukuusena.<br />
Puu sai kaatotuomion, kun se venyi niin pitkäksi,<br />
ettei ilta-aurinko päässyt enää paistamaan terassille.<br />
– Piha näyttää nyt tosi tyhjältä, Aila Perkiö<br />
toteaa jäljelle jäänyttä kantoa katsellen.<br />
Ulkopuolisen silmin piha näyttää<br />
vielä rehevältä, mutta talonomistajien<br />
silmissä pihasta puuttuu nyt jotakin.<br />
Aila ja aviomies Tuomas eivät ole<br />
kuitenkaan haikeita. Komeasta kuusesta<br />
riitti iloa Perkiöiden perheelle vuosiksi.<br />
Liian pitkäksi venyneen puun oli aika<br />
tehdä tilaa auringonvalolle ja uusille<br />
suunnitelmille. Käsistään kätevä isäntä<br />
suunnittelee rakentavansa kuusen paikalle<br />
huvimajan.<br />
– Kyllä me ehdimme harkita puunkaatoa<br />
varmaan jo pari vuotta, kun se rupesi<br />
niin pimentämään, Tuomas kertoo.<br />
Kaunisoksainen puu oli aiemmin saanut<br />
olla rauhassa, vaikka tontilta on vuosien<br />
mittaan kaadettu useita puita.<br />
– Tämän kuusen takaakin kaadettiin<br />
toinen, jotta tämä sai paremmin kasvaa,<br />
Aila muistaa.<br />
– Komiampi jätettiin paikoilleen, Tuomas<br />
lisää.<br />
Täydellisen sopiva<br />
torikuuseksi<br />
Kun kuusi oli pienempi, Perkiöt koristivat<br />
sen talvisin kynttilöillä. Joulukuusen<br />
virkaan tottunutta puuta oli helppo tarjota<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkölle.<br />
– Meille tuli mieleen, että viime vuonnahan<br />
Nette-lehdessä etsittiin torille sopivaa<br />
joulukuusta. Tämä meidän kuusemme<br />
on oikein sopiva torikuusi, Tuomas<br />
sanoo.<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> kaadettiin Perkiöiden pihassa perjantaina 11.11.2005.<br />
16<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 16 21/12/2005 09:24:45
Kun Perkiöt ryhtyivät rakentamaan omakotitaloaan vuonna 1982, kuusi oli jo noin puolitoistametrinen.<br />
Puu sai kasvaa noin 13 metrin mittaan.<br />
Perkiöt soittivat <strong>Vaasan</strong> Sähkön markkinointiviestintäpäällikölle<br />
Hannu Rintalalle,<br />
joka kävi katsomassa kuusta ja<br />
totesi sen olevan juuri sellainen kuin kuusen<br />
pitääkin.<br />
Kuusi kaadettiin ja kuljetettiin torille<br />
perjantaina 11. marraskuuta. Isäntäväki<br />
ei ollut paikalla kaatohetkellä, mutta<br />
Aila kävi seuraavana päivänä katsomassa,<br />
miltä kuusi näyttää torilla.<br />
– Kyllä se tutulta, omalta puulta näytti,<br />
mutta oliko siitä mennyt oksia poikki,<br />
hän tiedustelee Hannu Rintalalta.<br />
Kotipihassa puu oli ollut tuuheamman<br />
oloinen.<br />
Hannu Rintala kertoo, että muutama<br />
oksa oli todellakin katkennut, kun kaivinkoneen<br />
kauha tarttui puunrunkoon.<br />
Vahinko korjataan, jos puu näyttää vielä<br />
harvalta, kun valot on laitettu paikoilleen.<br />
– Huomasitteko muuten, että kuusessa<br />
oli harakanpesä, Aila kysäisee. Perkiöiden<br />
pihamaalla liikkuu paljon eläimiä.<br />
Haastatteluhetkelläkin ikkunasta näkyy<br />
harmaapukuinen oravapariskunta, joka<br />
napostelee herkkuja naapurin lintulaudalla.<br />
– Taisi olla juuri tuo <strong>joulukuusi</strong>, jonka<br />
juurella oli sorsanpesä, silloin kun<br />
ruvettiin rakentamaan, Tuomas muistelee.<br />
Sorsaemo jatkoi munien hautomista,<br />
vaikka kaivinkone kolisteli vieressä.<br />
Eräänä aamuna pesässä oli jäljellä vain<br />
munankuoria, ja emo poikineen oli taapertanut<br />
matkoihinsa.<br />
Sähkön kuusella<br />
on uusi kuusenjalka<br />
<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> on saanut<br />
uuden kuusenjalan. Viime talven kovat<br />
tuulet riepottivat torilla ollutta kuusta<br />
niin, että joulukuuselle piti teettää uusi,<br />
tukevampi jalka.<br />
– Kuusi kääntyili ja vääntyili niin, että<br />
jouduimme yhtenä yönä pitämään puuta<br />
paikoillaan kuorma-auton avulla, Hannu<br />
Rintala kertoo.<br />
Jotta samanlaiseen tilanteeseen ei<br />
jouduttaisi tänä vuonna, kaukolämpöinsinööri<br />
Hannu Pokela suunnitteli ja rakensi<br />
kuusta varten apujalan, joka pitää<br />
puun tukevammin pystyssä. Apujalka on<br />
kiinnitetty varsinaiseen kuusenjalkaan,<br />
joka puolestaan on kiinni Toriparkin betonikannessa.<br />
17<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 17 21/12/2005 09:24:54
NETTE RISTIKKO<br />
18<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 18 21/12/2005 09:24:56
NETTE OPASTAA<br />
19<br />
nette 4/2005<br />
nette-4-05-su-5.indd 19 21/12/2005 09:24:58
nette-4-05-su-5.indd 20 21/12/2005 09:25:03