12.01.2015 Views

Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy

Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy

Vaasan Sähkön joulukuusi kasvoi Melaniemessä - Vaasan Sähkö Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />

Melaniemessä<br />

Testissä<br />

tasohiomakoneet<br />

Ensimmäinen omakotitalo<br />

liittyi kaukolämpöön 1965


SISÄLLYSLUETTELO<br />

14<br />

Nette testasi<br />

tasohiomakoneet<br />

Nette-lehti tutki, selviääkö alle<br />

kymmenen euron hintainen<br />

tasohiomakone testistä yhtä<br />

hyvin kuin viisi kertaa kalliimmat<br />

kilpakumppaninsa.<br />

6<br />

He uskoivat<br />

ensimmäisinä<br />

kaukolämpöön<br />

Ensimmäinen vaasalainen<br />

omakotitalo, Lea ja Leo Pohjanheimon<br />

koti Palosaaren Pikitehtaankadulla,<br />

liitettiin kaukolämpöverkkoon<br />

vuonna 1965.<br />

16<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />

Melaniemessä<br />

<strong>Vaasan</strong> torilla komeileva<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong><br />

löytyi tänä vuonna Mäkitieltä<br />

Melaniemestä.<br />

Hannu Linna 50-vuotias..................3<br />

Sähköä säästävä idea<br />

kasvattaa Vaconia............................4<br />

He uskoivat ensimmäisinä<br />

kaukolämpöön.................................6<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakautuu<br />

kolmeksi yhtiöksi.............................9<br />

Nette-uutiset...................................13<br />

Testissä tasohiomakoneet...............14<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong><br />

<strong>kasvoi</strong> Melaniemessä......................16<br />

Nette-ristikko.................................18<br />

Nette opastaa.................................19<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />

Melaniemessä<br />

Testissä<br />

tasohiomakoneet<br />

Ensimmäinen omakotitalo<br />

liittyi kaukolämpöön 1964<br />

nette-4-05-su-5.indd 2 21/12/2005 09:23:57


Nette<br />

onnittelee!<br />

Kuva: Studio Alfa<br />

Toimitusjohtaja<br />

Hannu Linnaa<br />

vuotta<br />

Hannu Linna aloitti <strong>Vaasan</strong> Sähkön toimitusjohtajana elokuussa<br />

2001. Hän tuli muutosjohtajaksi.<br />

– Nopeiden muutosten välttämättömyys paistoi kaikkialla,<br />

mutta talossa oli nähtävissä myös halu muutoksiin,<br />

Linna muistaa.<br />

Kuluneet neljä vuotta ovat Linnan mukaan olleet sikäli<br />

yllätyksettömiä, että jokseenkin kaikki se on tapahtunut,<br />

mitä pitikin tapahtua. Nöyrästi on todettava, että säätkin<br />

ovat auttaneet tuloksen tekemisessä, sillä viime vuosien<br />

kuivat kesät ja kylmät talvet Pohjoismaissa ovat nostaneet<br />

sähkön markkinahintaa. <strong>Vaasan</strong> Sähkö on nyt menestyvä<br />

yhtiö.<br />

– Otollisten olosuhteiden ansiosta tehdyt muutokset<br />

kantoivat heti hedelmää, Linna summaa.<br />

Lämmin syksy ei ole<br />

lannistanut toimitusjohtajaa<br />

– Tulos jää tänä vuonna paria edellistä vuotta heikommaksi,<br />

mutta olen silti tyytyväinen. Huonontuneista olosuhteista<br />

huolimatta <strong>Vaasan</strong> Sähkö yltänee historiansa kolmanneksi<br />

parhaaseen tulokseen.<br />

Yksi <strong>Vaasan</strong> Sähkön menestystekijöistä on omistajuus<br />

Etelä-Pohjanmaan Voimassa.<br />

– <strong>Vaasan</strong> Sähkö ja Etelä-Pohjanmaan Voima ovat valtavan<br />

vahva yhdistelmä. Tuotantoratkaisut, joita näissä puitteissa<br />

on tehty, ovat olleet ennen kaikkea tulevaisuuden<br />

ratkaisuja, ja <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on nyt käytössään kilpailukykyinen<br />

tuotantoresurssi. Kun myynti ja asiakasmäärätkin<br />

ovat kasvussa, <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on kaiket edellytykset olla<br />

tulevaisuudessa entistä vahvempi.<br />

Toimitusjohtaja odottaa yhtiön uudelta hallintorakenteelta<br />

paljon. Haastatteluhetkellä ratkaisut hallintoneuvoston<br />

ja eri hallitusten kokoonpanosta ovat vielä tekemättä.<br />

Linna toivoo, että tulevaisuuden haasteisiin varautuen<br />

yhtiön hallintoon valitaan henkilöitä, joilla on vahvaa yrityselämän<br />

ja yritysjohdon osaamista.<br />

Päästökauppa asettaa <strong>Vaasan</strong> Sähkön suurten haasteiden<br />

eteen.<br />

– Se on haaste, joka vaatii investointeja erityisesti kaukolämpöön,<br />

Linna toteaa.<br />

Perhe tuo iloa<br />

ja antaa voimia<br />

Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1983<br />

valmistunut Linna kiinnostui energia-alasta juuri lukion<br />

aloitettuaan.<br />

– Öljykriisi herätti mielenkiinnon. Vuosi oli 1973, ja olin<br />

hyvin kiinnostunut maailmanpolitiikasta ja maailmantaloudesta.<br />

Linna kartutti työkokemusta jo opiskeluaikoina muun<br />

muassa Imatran Voimassa ja opettajana Teknillisessä korkeakoulussa.<br />

Häntä surettaakin, että nykyaikana opiskelijoiden<br />

opintojen venymistä työn takia katsotaan karsaasti.<br />

– Työskentelystä opintojen ohella on ollut itsellenikin<br />

monenlaista hyötyä elämässäni.<br />

Kymmenlapsisen perheen toiseksi vanhimpana lapsena<br />

Sievissä varttunut Hannu Linna asettaa perheen elämässään<br />

työuran edelle. Hän on itsekin nyt kymmenen lapsen<br />

isä ja neljän lapsen isoisä.<br />

– Koen olevani ennen kaikkea isä, ja isoisänkin rooli on<br />

mielenkiintoinen. Olen elämässäni hirveän onnellinen, ja<br />

se on ennen kaikkea perheeni ja vaimoni ansiota, Linna<br />

sanoo.<br />

Toimitusjohtaja viettää vapaa-aikaansa mieluiten perheensä<br />

kanssa liikunnallisten harrastusten parissa. Jokavuotinen<br />

laskettelumatka on kuulunut traditioihin jo<br />

vuosia. Pallopelit lasten kanssa ja kävelyretket Oili-vaimon<br />

kanssa antavat voimaa työntekoon.<br />

Paljon matkustelua sisältävä toimitusjohtajan työ vaatii<br />

kotijoukoilta venymistä.<br />

– Olen hyvin kiitollinen vaimolleni siitä, että asiat sujuvat.<br />

3<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 3 21/12/2005 09:24:02


YRITYSVIERAS<br />

Teksti Anne Kytölä<br />

Kuvat Mikko Lehtimäki<br />

Sähköä säästävä<br />

idea kasvattaa<br />

” Kiinaan tehdyillä<br />

investoinneilla<br />

pyrimme varmistamaan<br />

tulevaisuuden kasvumme.”<br />

4<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 4 21/12/2005 09:24:03


Vaconia<br />

Vaasalainen Vacon on kasvuyhtiö. Liikevaihto kasvaa 15 prosenttia<br />

vuodessa, ja kasvunvaraa riittää: iso osa maailman moottoreista on<br />

vielä ilman Vaconin tuotetta, energiaa säästävää taajuusmuuttajaa.<br />

Vaconin toiminta perustuu taajuusmuuttajaan,<br />

tehoelektroniikkalaitteeseen, jolla<br />

säädetään moottorin pyörimisnopeutta<br />

prosessin tarpeen mukaan. Kun moottorin<br />

ei tarvitse käydä koko ajan täysillä,<br />

säästetään energiaa ja vähennetään sähköverkon<br />

kuormitusta. Myös työkoneeseen<br />

kohdistuva mekaaninen rasitus pienenee.<br />

Taajuusmuuttajia käytetään esimerkiksi<br />

pumpuissa ja puhaltimissa, nostureissa,<br />

hisseissä, paperikoneissa, ilmastointilaitteissa,<br />

kompressoreissa, vinsseissä.<br />

Taajuusmuuttajia ei ole vielä kovin<br />

monissa moottoreissa.<br />

– Vasta noin 7 prosenttia maailman<br />

moottoreista on varustettu taajuusmuuttajalla,<br />

Vaconin toimitusjohtaja Vesa Laisi<br />

kertoo.<br />

Kaikkiin moottoreihin ei taajuusmuuttajaa<br />

kannata asentaa, mutta Laisin<br />

mukaan 30–40 prosenttia moottoreista<br />

olisi sellaisia, joissa taajuusmuuttajasta<br />

olisi hyötyä. Vaconilla riittää siis markkinoita<br />

valloitettaviksi. Tällä hetkellä<br />

Vaconilla on parin prosentin siivu noin<br />

6,1 miljardin euron taajuusmuuttajamarkkinoista.<br />

Toiminnan ydin<br />

on Vaasassa<br />

Vacon syntyi 1993, kun 13 ABB:llä työskennellyttä<br />

taajuusmuuttaja-asiantuntijaa<br />

päätti perustaa oman yhtiön, Vaasa<br />

Control <strong>Oy</strong>:n. Päätös johtui ABB:n strategiasta<br />

keskittää alan osaaminen pääkaupunkiseudulle.<br />

Vaasalaiset halusivat<br />

pysyä Vaasassa.<br />

– Tuotekehitys ja kaikki Suomen tuotantotoiminta<br />

ovat edelleen Vaasassa,<br />

yhtiötä vuodesta 2002 lähtien johtanut<br />

Laisi kertoo. Myös markkinointi, talousja<br />

henkilöstöasiat sekä tietotekniikkaan<br />

liittyvät asiat hoidetaan Vaasassa. Vaconilla<br />

on toimistot lisäksi Tampereella ja<br />

Vantaalla.<br />

Lokakuussa yhtiö avasi tehtaan Kiinassa,<br />

mutta kasvua tapahtuu myös Suomessa,<br />

sillä Vaconille rakennetaan parhaillaan lisää<br />

tuotantotiloja. Producta I valmistuu maaliskuussa.<br />

– Kiinaan tehdyillä investoinneilla pyrimme<br />

varmistamaan tulevaisuuden kasvumme,<br />

Laisi sanoo. Noin 15 prosentin<br />

vuosivauhtia kasvaneen liikevaihdon pitäminen<br />

kasvu-uralla käy toiminnan laajentuessa<br />

yhä haasteellisemmaksi. Yhtiö on<br />

silti asettanut ensi vuoden tavoitteekseen<br />

yltää 20 prosentin kasvuun.<br />

Hitec-tuotekehitys on keskitetty Vaasaan,<br />

mutta tulevaisuudessa Kiinassa saatetaan tehdä<br />

soveltavaa, asiakasta lähellä olevaa tuotekehitystä.<br />

Laisi uskoo toiminnan ytimen<br />

säilyvän jatkossakin Suomessa ja Vaasassa,<br />

mutta toisaalta kukaan ei pysty täysin sanomaan,<br />

mihin globalisaatiokehitys johtaa.<br />

– Toimintamme suomalaisuusaste riippuu<br />

siitä, pystymmekö olemaan kilpailukykyisiä,<br />

Laisi pohtii.<br />

Vacon <strong>Oy</strong>j<br />

• Vacon työllistää yli 550<br />

ihmistä, joista Suomessa<br />

375 ja ulkomailla 180.<br />

Vaasassa vaconilaisia on<br />

yli 300.<br />

• Liikevaihto vuonna 2004<br />

oli 128,6 miljoonaa euroa.<br />

• Tuotekehityksen osuus<br />

liikevaihdosta on noin<br />

8 prosenttia.<br />

Vacon työllistää Vaasassa yli 300 henkeä.<br />

Taajuusmuuttajia valmistavat muun muassa<br />

Ritva Närvä ja Mirka Vähäkangas.<br />

5<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 5 21/12/2005 09:24:07


He uskoivat ensimmäisinä<br />

kaukolämpöön<br />

Teksti Mikko Ollikainen<br />

Kuvat Mikko Lehtimäki<br />

Vanhat kuvat Lea Pohjanheimo<br />

ja <strong>Vaasan</strong> Sähkö arkisto<br />

Kaukolämpö on nykyään yksi Suomen<br />

yleisimmistä lämmitysmuodoista. Muita<br />

lämmitysmuotoja ympäristöystävällisempänä<br />

sitä käytetään yleisesti taajamissa.<br />

Kaukolämpö otettiin Suomessa käyttöön<br />

1950-luvun alussa. Vaasaan asennettiin<br />

ensimmäinen kaukolämpöliittymä 1962.<br />

Ensimmäinen vaasalainen omakotitalo, Lea ja<br />

Leo Pohjanheimon koti Palosaaren Pikitehtaankadulla,<br />

liitettiin kaukolämpöverkkoon kolme<br />

vuotta myöhemmin, vuonna 1965. Sopimuspaperissa<br />

lukee, että kyseessä oli tilaus numero 51.<br />

Ennen Pohjanheimoja kaukolämpöverkkoon<br />

oli liittynyt 50 kerrostaloa. Ensimmäinen oli<br />

osoitteessa Kirkkopuistikko 20. Kaukolämpöä<br />

tuotettiin Suomen Pankin talossa olleessa kattilassa.<br />

Koksi korvattiin kaukolämmöllä<br />

Talon lämmittäminen oli hikistä ja likaista puuhaa<br />

ennen kaukolämpöä, ensi vuoden maaliskuussa<br />

90 vuotta täyttävä Lea Pohjanheimo muistelee.<br />

– Lämmitykseen käytettiin koksia ja puutavaraa,<br />

jota oli jäänyt, kun purimme tontilla olleen talon.<br />

Poltimme kaiken, mikä sopi polttaa.<br />

– Minä lapioin usein koksia pannuun, kun Leo<br />

oli töissä. Se oli minusta kamalan tylsää ja ikävää<br />

puuhaa, Lea Pohjanheimo sanoo.<br />

Koksi tuotiin kuorma-autolla ja jätettiin kadulle<br />

talon ulkopuolelle. Koksilaatuja oli monenlaisia.<br />

– Me käytimme muun muassa antrasiittia, joka<br />

syttyi huonosti, mutta paloi hyvin, Lean poika,<br />

Eric ”Eci” Pohjanheimo muistaa.<br />

Kun kaukolämpöputki vedettiin Pikitehtaankadulle,<br />

Pohjanheimot saivat mahdollisuuden<br />

liittyä kaukolämpöverkkoon.<br />

– Mieheni Leo oli teknisesti taitava ihminen.<br />

Ehkä me sen tähden lähdimme mukaan, Lea Pohjanheimo<br />

miettii.<br />

Kaukolämpö tuli Pohjanheimoille ruotsinkielisen<br />

ammattikoulun kellarissa sijainneesta lämpökeskuksesta.<br />

– Se oli kyllä mukavaa, kun saatiin kaukolämpö.<br />

Olin niin iloinen, ettei minun tarvinnut enää<br />

hääriä koksin kanssa, Lea Pohjanheimo sanoo.<br />

>><br />

6<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 6 21/12/2005 09:24:11


”Talon lämmittäminen<br />

oli hikistä ja likaista<br />

puuhaa ennen<br />

kaukolämpöä.”<br />

7<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 7 21/12/2005 09:24:16


– Kaukolämpö tuli sitä paitsi halvemmaksikin<br />

eikä sitä tarvitse huoltaa päivittäin,<br />

Eric Pohjanheimo lisää.<br />

Tasaisempaa lämpöä<br />

kaukolämmöllä<br />

1960-luvulla ei ollut vielä erityisesti<br />

omakotitaloihin sopivia kaukolämpölaitteistoja.<br />

Siksi Pohjanheimoillekin<br />

suunniteltiin väliaikainen ratkaisu, jonka<br />

piirsi silloinen kaukolämpöjohtaja Matti<br />

Aaltonen.<br />

– Putkivaihdin hitsattiin täällä kellarissa.<br />

Vesivaraaja meillä oli ennestään.<br />

– Täällä kävi paljon väkeä katsomassa<br />

meidän kaukolämpöratkaisuamme. Siitä<br />

oltiin kovin kiinnostuneita, Eric Pohjanheimo<br />

muistaa.<br />

Kaukolämmöllä saatiin tasaisempaa lämpöä,<br />

vaikka joitakin alkuhankaluuksia oli.<br />

– Ajoittain kaukolämpöputkistossa oli<br />

huono paine-ero, jolloin vesi ei kiertänyt.<br />

Se aiheutti sen, että<br />

tulovesi oli kylmää.<br />

Myös eristys putkien<br />

ympärillä oli huono.<br />

Talvella saattoi sattua<br />

niin, että tulovesi oli<br />

120-asteista – silloin<br />

oli kellarissa lämmintä,<br />

Eci Pohjanheimo<br />

kertoo.<br />

Kaukolämpö on<br />

ympäristöystävällinen<br />

lämmitysvaihtoehto.<br />

Ennen, kun ihmiset<br />

lämmittivät talojaan<br />

koksilla ja puilla, kaupungin<br />

ylle levisi suuria<br />

savupilviä.<br />

– Kyllä täällä Palosaarella oli varmaan<br />

ilmassa siihen aikaan enemmän savua,<br />

talossa nykyään asuva miniä Siv Pohjanheimo<br />

huomauttaa.<br />

– En minä muista mitään savupilviä.<br />

Ei siihen aikaan ajateltu niin paljon ympäristönsaastumista,<br />

Lea Pohjanheimo<br />

sanoo.<br />

Pikitehtaankadun talossa asuu nykyään Lea Pohjanheimon (keskellä) miniä Siv Pohjanheimo. Vasemmalla<br />

Lean toinen poika Eric Pohjanheimo.<br />

– Mutta minä muistan, miten sinua kerran<br />

harmitti, kun narulle ripustamasi<br />

vaatteet tulivat aivan mustiksi, Eci sanoo<br />

äidilleen.<br />

Kahdeksan miljoonaa<br />

litraa vettä<br />

Nyt ovat paksut savupilvet <strong>Vaasan</strong> yltä<br />

hälvenneet.<br />

– Aluksi oli erittäin tärkeää, että täytimme<br />

käyttöilmoitukset oikein. <strong>Vaasan</strong><br />

Sähkö halusi ilmeisesti saada tilastotietoa<br />

kulutuksesta. Kyllä sitä silti sattui, että<br />

unohdimme täyttää ilmoituksen, Eric<br />

Pohjanheimo sanoo.<br />

Vaasassa on nykyään noin 170 kilometriä<br />

kaukolämpöverkostoa. Se tarkoittaa,<br />

että kaukolämpöputkia on yhteensä 340<br />

kilometriä, sillä putkia on kaksi vierekkäin:<br />

toinen meno- ja toinen paluuvedelle.<br />

Putkissa virtaa 8 000 kuutiota, eli 8 miljoonaa<br />

litraa vettä. <strong>Vaasan</strong> Sähköllä on<br />

2 341 kaukolämpöasiakasta.<br />

Joskus sattuu vuotoja, jotka useimmiten<br />

ovat suhteellisen pieniä.<br />

– Suurin putkivuoto oli Korkeallamäellä,<br />

kun pääputki vaurioitui. Se sattui<br />

samaan aikaan vuonna 1992, kun <strong>Vaasan</strong><br />

Sähkön koko henkilökunta vietti<br />

100-vuotisjuhlia juhlaristeilyllä Wasa<br />

King –aluksella, joka myöhemmin upposi<br />

Estonia-nimisenä, lämpöteknikko Håkan<br />

Bodö <strong>Vaasan</strong> Sähköltä kertoo.<br />

<strong>Vaasan</strong> kaukolämpöverkostoa on kehitetty<br />

niin, että vuodon sattuessa vahingot<br />

jäävät mahdollisimman pieniksi.<br />

8<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 8 21/12/2005 09:24:19


Teksti Anne Kytölä<br />

Kuvat Mikko Lehtimäki<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö arkisto<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />

jakautuu<br />

kolmeksi yhtiöksi<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakautuu ensi<br />

vuoden alussa kolmeksi yhtiöksi.<br />

Emoyhtiön, <strong>Vaasan</strong> Sähkö <strong>Oy</strong>:n<br />

tyttärinä toimivat sähkönsiirrosta<br />

huolehtiva <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />

ja sähköverkkoja rakentava<br />

<strong>Oy</strong> Ravera Ab.<br />

Muutoksen taustalla on EU-direktiivi,<br />

joka säätelee Euroopan unionin alueella<br />

käytävää sähkökauppaa. Direktiivin<br />

pohjalta Suomeenkin säädettiin vuonna<br />

2004 uusi sähkömarkkinalaki, jonka<br />

mukaan sähköyhtiöiden on eriytettävä<br />

kilpailutettavat toiminnot – sähköntuotanto<br />

ja –myynti – sähkönsiirrosta, jota<br />

kuluttajat eivät voi kilpailuttaa.<br />

Muutosten tavoitteena on saada sähkömarkkinat<br />

toimimaan tehokkaasti, markkinalähtöisesti<br />

ja riippumattomasti.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkössä on kiinnitetty erityistä<br />

huomiota asiakaspalvelun parantamiseen.<br />

Kaikki palvelut löytyvät nyt saman<br />

oven takaa Kirkkopuistikon toimipisteestä.<br />

Asiointi <strong>Vaasan</strong> Sähkön kanssa<br />

sujuu myös internetissä, puhelimessa tai<br />

sähköpostin välityksellä.<br />

>><br />

9<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 9 21/12/2005 09:24:22


<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />

huolehtii sähkönsiirrosta<br />

Alennuksia luvassa<br />

laihialaisille ja vöyriläisille<br />

Asiat hoidetaan uudessa yhtiössä vähintään yhtä<br />

hyvin kuin ennenkin, Juha Rintamäki lupaa.<br />

Tarkkasilmäiset huomaavat uuden yhtiön<br />

olemassaolon myös sähkölaskusta,<br />

jossa kaikki hinnat ja niitä perivät yhtiöt<br />

mainitaan erikseen. Kaikki maksut hoituvat<br />

kuitenkin yhdellä laskulla.<br />

Asiakasmäärä ja<br />

alue kasvavat<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n toiminta-alue<br />

kasvaa Laihian ja Vöyrin toimintojen<br />

sulautuessa osaksi <strong>Vaasan</strong> Sähköä. Asiakasmäärä<br />

nousee nykyisestä 52 000 noin<br />

58 000:een. Kunnossapidettävää verkostoa<br />

tulee lisää noin 1 000 kilometriä.<br />

Laihian Sähkön 7-henkinen tiimi siirtyy<br />

muutosten yhteydessä <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

palvelukseen. Asiakaspalvelu keskitetään<br />

samalla Vaasaan, Kirkkopuistikon<br />

toimipisteeseen, ja asiakaspalvelun ja<br />

vikapäivystyksen puhelinnumerot ovat<br />

jatkossa samat kaikille <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

asiakkaille.<br />

– Muita muutoksia asiakas ei käytännössä<br />

huomaa. Asiat hoidetaan uudessa<br />

yhtiössä vähintään yhtä tehokkaasti kuin<br />

tähänkin asti, Rintamäki lupaa.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> pitää huolta<br />

siitä, että sähkönlaatu on hyvä kaikille<br />

asiakkaille asuinpaikasta riippumatta.<br />

– Yksi tavoitteemme sähkönlaadun<br />

suhteen on pitää sähkökatkot mahdollisimman<br />

lyhyinä ja aina alle 12 tunnin<br />

mittaisina.<br />

Sähkömittareiden<br />

etäluenta on tulossa<br />

Sähkömittareiden etäluenta on yksi tulevaisuuden<br />

haasteista. Jo nyt etäluennassa<br />

on noin 1 000 asiakkaan mittarit.<br />

Rintamäen mukaan tekniikka kehittyy<br />

nopeasti.<br />

– Haasteena on valita tekniikka, joka<br />

on käytössä vielä 15 vuoden kuluttua,<br />

eikä aiheuta asiakkaille ylimääräisiä kustannuksia.<br />

Siksi seuraamme tilannetta ja<br />

tekniikan kehittymistä aktiivisesti, Rintamäki<br />

sanoo. Hän arvioi <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

siirtyvän etäluennan laajamittaiseen<br />

käyttöön vuoteen 2010 mennessä.<br />

Etäluentaan siirtyminen on iso investointi,<br />

sillä vaihdettavana on yli 50 000<br />

sähkömittaria.<br />

>><br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> huolehtii sähkönsiirrosta<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö –konsernin<br />

asiakkaille. Vuodenvaihde merkitsee<br />

isoimpia muutoksia Laihian Sähkön ja<br />

Vöyrin Sähkön asiakkaille. Näiden yhtiöiden<br />

toiminta päättyy vuoden lopussa ja<br />

yhtiöt sulautuvat osaksi <strong>Vaasan</strong> Sähköä.<br />

Asiakkaille muutos tuo rahallisia etuja,<br />

sillä fuusion yhteydessä sähkönsiirron<br />

hinta yhtenäistetään.<br />

– Vöyriläisille ja laihialaisille yksityisasiakkaille<br />

on tulossa noin 2,5 prosentin<br />

alennus siirtohintoihin, <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko<br />

<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki<br />

mainitsee.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n tehtävänä on vastata sähkön siirrosta<br />

ja jakelusta sekä niihin liittyvien palvelujen tarjoamisesta <strong>Vaasan</strong>,<br />

Mustasaaren, Laihian, Maalahden, Korsnäsin, Vöyrin ja Närpiön pohjoisosan<br />

asukkaille ja yrityksille edullisesti ja hyvälaatuisena. Yhtiö<br />

suunnittelee ja rakennuttaa sähkön jakeluverkkoja. Se vastaa myös<br />

verkoston kunnossapidosta ja käytöstä, hoitaa vikatilanteet ja valvoo<br />

sähkönsiirron sujuvuutta. Sähkön mittauspalvelujen tuottaminen on<br />

yksi yhtiön tehtävistä. <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong> tuottaa lisäksi materiaalipalveluja<br />

koko <strong>Vaasan</strong> Sähkö –konsernille.<br />

Henkilöstö: 53 työntekijää<br />

Liikevaihto: 19 miljoonaa euroa<br />

Asiakkaita: 58 000<br />

Verkosto: noin 5 500 km<br />

10<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 10 21/12/2005 09:24:27


Tällä joukolla urakoidaan sähköverkkoja,<br />

tie- ja katuvaloja.<br />

Ravera<br />

rakentaa rannikon sähköverkot<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön verkkourakointiyksikkö<br />

tunnetaan jatkossa nimellä <strong>Oy</strong> Ravera<br />

Ab. Nimi-idean takana on toimitusjohtaja<br />

Kyösti Salo.<br />

– Ravera tulee sanoista rannikko,<br />

verkko ja rakennus, eli rannikon verkonrakennus,<br />

Salo kertoo.<br />

Yhtiöllä on kaksi päätehtävää: sähköverkonrakennus-<br />

sekä tie- ja katuvalourakointi.<br />

Ensi vuoden budjetoitu liikevaihto<br />

on 2,5 miljoonaa euroa. Verkonrakennuksen<br />

osuus liikevaihdosta on 1,7 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Verkonrakennuksen osuus on euroissa<br />

suurempi, mutta toimitusjohtajan mielestä<br />

tie- ja katuvalourakoinnin tulorahoituksen<br />

rakenne on parempi.<br />

– Sata prosenttia tie- ja katuvalourakoinnin<br />

liikevaihdosta tulee <strong>Vaasan</strong><br />

Sähkön ulkopuolelta. Tavoitteemme on,<br />

että vähintään puolet myös verkonrakennuksen<br />

liikevaihdosta tulisi jatkossa<br />

ulkopuolelta usealta asiakkaalta.<br />

Tavoite tarkoittaa käytännössä sitä,<br />

että Raveran työmaa voi sijaita missä<br />

päin Suomea tahansa.<br />

– Olemme jo urakoineet esimerkiksi<br />

Himangalla, Kauhavalla, Evijärvellä ja<br />

jopa Lahdessa saakka.<br />

Tehoa, nopeutta<br />

ja laatua<br />

Kyösti Salo on johtanut <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

verkkourakointiyksikköä kolme vuotta.<br />

Vaikka työtapoja on jo kehitetty ja toimintaa<br />

tehostettu, toimitusjohtajan mukaan<br />

todellinen rutistus on vielä edessä.<br />

– Meillä on paljon oppimista ajattelutavan<br />

muutoksesta lähtien, Salo toteaa<br />

mutta luottaa siihen, että työntekijäjoukosta<br />

löytyy uudistumiskykyä. Kuluneet<br />

kolme vuotta ovat antaneet siitä selvää<br />

näyttöä.<br />

<strong>Oy</strong> Ravera Ab<br />

<strong>Oy</strong> Ravera Ab rakentaa ja korjaa sähköverkkoja, tie- ja katuvalaistusverkkoja<br />

sekä muita kaapeliverkkoja. Urakkaan voi sisältyä mitä tahansa<br />

alan suunnittelua ja rakentamista sekä erilaisia korjaustöitä ja<br />

lisäksi materiaalitoimitukset, tarvittavat kaivutyöt ja muu aliurakointi.<br />

Henkilöstö:<br />

Liikevaihto:<br />

Pääasiakkaat:<br />

Salo itse on pikkuisen innoissaankin uuden<br />

edessä:<br />

– Me Raverassa työskentelevät saamme<br />

tilaisuuden laittaa liikkeelle ja rakentaa<br />

jotakin uutta aivan alusta lähtien. Se<br />

on motivoivaa ja haastavaa, Salo pohtii.<br />

Ensimmäinen tavoite on saada yhtiön<br />

toiminta kannattavaksi. Tähän päästään<br />

Salon mukaan toimintaa tehostamalla ja<br />

kustannuksia karsimalla. Yhtiö panostaa<br />

myös asiakashankintaan ja pyrkii sitä<br />

kautta kasvattamaan liikevaihtoaan ja<br />

markkinaosuuttaan.<br />

30 työntekijää<br />

2,5 miljoonaa euroa<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong><br />

ja muut eri alojen verkkoyhtiöt,<br />

Tiehallinto, <strong>Vaasan</strong> kaupunki<br />

ja muut katuvalaistusta omistavat kunnat.<br />

>><br />

11<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 11 21/12/2005 09:24:29


Omakotitalon rakentaja saa nyt samasta paikasta<br />

kaikki tarvitsemansa palvelut, asiakaspalvelupäällikkö<br />

Katja Luomaranta kertoo.<br />

– <strong>Vaasan</strong> Sähkön asiakkaat voivat myös<br />

lainata ilmaiseksi mittarin, jolla he voivat<br />

mitata kotona eri sähkölaitteiden kulutusta,<br />

Luomaranta kertoo.<br />

Asiakaspalvelu<br />

keskittyy Kirkkopuistikolle<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö keskittää jatkossa asiakaspalvelunsa<br />

saman katon alle. Asiakaspalvelu<br />

toimii osoitteessa Kirkkopuistikko<br />

4, ensimmäisessä kerroksessa.<br />

Karttapalvelu ja kaukolämmön asiakaspalvelu<br />

muuttivat Klemettilästä keskustaan<br />

jo marraskuun alussa. Myös Laihian<br />

ja Petolahden toimipisteet suljetaan<br />

ja asiakaspalvelu siirtyy Vaasaan.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön asiakaspalvelupäällikkö<br />

Katja Luomaranta kertoo, että asiakkaat<br />

voivat hoitaa useimmat asiat <strong>Vaasan</strong><br />

Sähkön kanssa puhelimitse tai internetin<br />

välityksellä. Ainut asia, jossa on hyvä tulla<br />

konkreettisesti käymään <strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

asiakaspalvelussa, on liittymissopimus.<br />

Sähkö- ja kaukolämpösopimukset<br />

allekirjoitetaan henkilökohtaisesti.<br />

Asiakaspalvelun keskittämisestä yhteen<br />

toimipisteeseen hyötyvät etenkin<br />

omakotitalon rakentajat.<br />

– Nyt he saavat samasta paikasta<br />

kaikki tarvitsemansa palvelut, Luomaranta<br />

sanoo. Rakentaja voi tilata työmaasähkön<br />

ja tehdä liittymissopimuksen<br />

sekä ottaa samalla käynnillä tarvitessaan<br />

mukaansa vielä kartan, josta näkyvät<br />

kaivutöissä huomioon otettavat sähkökaapelit.<br />

Kartta voidaan lähettää myös<br />

sähköisessä muodossa.<br />

Jos lämmitysmuodon valinta mietityttää,<br />

omakotirakentajan kannattaa<br />

hyödyntää teknisen asiakaspalvelun asiantuntemusta.<br />

Teknisen asiakaspalvelun<br />

henkilökunta antaa neutraalia tietoa erilaisista<br />

lämmitysjärjestelmistä ja lämmitysmuotojen<br />

kustannuksista.<br />

Teknisen asiakaspalvelun puoleen voi<br />

kääntyä myös kaikissa kaukolämpöön,<br />

sähkönkulutukseen tai sähköturvallisuuteen<br />

liittyvissä kysymyksissä. Jos esimerkiksi<br />

sähkölasku tuntuu oudon isolta,<br />

tekninen asiakaspalvelu voi auttaa löytämään<br />

kodin sähkösyöpön.<br />

Asiakaspalvelu<br />

Moni asia hoituu<br />

internetissä<br />

Kun asiakkaalla on kysyttävää esimerkiksi<br />

sähkölaskusta, suoraveloituksesta,<br />

sähkösopimuksesta tai muuton aiheuttamista<br />

toimista, oikea paikka kysymyksille<br />

on asiakaspalvelun Contact Center.<br />

– Henkilökunnalla on valtavasti tietoa,<br />

ja he osaavat vastata varmasti useimpiin<br />

asiakkaan kysymyksiin, Luomaranta<br />

sanoo.<br />

Luomaranta muistuttaa myös sähköisen<br />

asioinnin vaivattomuudesta ja<br />

nopeudesta. Puhelimessa voi joutua jonottamaan,<br />

mutta kun käyttää <strong>Vaasan</strong><br />

Sähkön www-sivujen online-palvelua tai<br />

sähköpostia, asioita voi hoitaa silloin,<br />

kun itsellä on parhaiten aikaa.<br />

Online-palvelun kautta voi tehdä<br />

muun muassa muuttoilmoituksen tai päivittää<br />

yhteystietonsa. Palautettakin kannattaa<br />

antaa, sillä <strong>Vaasan</strong> Sähkö pyrkii<br />

jatkuvasti kehittämään palveluaan saamansa<br />

palautteen perusteella.<br />

Asiakaspalvelu toimii osoitteessa Kirkkopuistikko 4,<br />

ensimmäinen kerros.<br />

Henkilöstö: 20 työntekijää<br />

Contact Center: (06) 324 5750<br />

asiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />

Tekninen (06) 324 5254<br />

asiakaspalvelu (06) 324 5244<br />

tekninenasiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />

Kaukolämmön (06) 324 5340<br />

asiakaspalvelu<br />

Karttapalvelu (06) 324 5207<br />

kartat@vaasansahko.fi<br />

Vikailmoitus (06) 324 5700<br />

12<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 12 21/12/2005 09:24:30


NETTE UUTISET<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö palkittiin sähköä<br />

säästävistä toimista<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö palkittiin 22. marraskuuta<br />

Finlandia-talossa Sähkön siirto- ja jakelualan<br />

energiansäästösopimuksen palkinnolla.<br />

Palkinnon myönsivät kauppa- ja<br />

teollisuusministeriö sekä Energiateollisuus<br />

ry ja Motiva <strong>Oy</strong>.<br />

Energia-alan energiansäästösopimusyrityksiä<br />

on palkittu vuodesta 2001 lähtien.<br />

Palkitsemisella kannustetaan yritysten<br />

energiansäästötoimintaa ja aktivoidaan<br />

yrityksiä raportoimaan energiansäästösopimukseen<br />

liittyvistä toimista ja saavutetuista<br />

tuloksista.<br />

Energiansäästösopimuksen tavoitteena<br />

on pienentää energian kulutusta ja<br />

käyttää energiaa tehokkaasti.<br />

Palkintoraadin mielestä <strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />

on tehnyt vuoden 2004 aikana – ja aikaisemminkin<br />

– useita sähköä säästäviä investointeja<br />

ja toimenpiteitä. <strong>Vaasan</strong> Sähkö<br />

on aktiivinen myös oman toimintansa<br />

energiansäästötoimenpiteissä: yhtiö kouluttaa<br />

henkilökuntaansa energiansäästöja<br />

ympäristöasioissa, huolehtii kiinteistöjensä<br />

energiakatselmuksista ja seuraa<br />

ajoneuvojensa polttoaineenkulutusta.<br />

Nette-lehdelläkin oli osuutensa palkinnossa,<br />

sillä raati piti hyvänä sitä, että<br />

Toimitusjohtaja Hannu Linna ja <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki ottivat<br />

palkinnon vastaan Finlandia-talossa.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkö jakaa asiakkailleen tietoa<br />

energiaan liittyvistä asioista ja antaa neuvoja<br />

energian järkevästä käytöstä. <strong>Vaasan</strong><br />

Sähköä kiiteltiin myös ansiokkaasta<br />

raportoinnista.<br />

Valtakunnallinen kiitos lämmitti toimitusjohtaja<br />

Hannu Linnaa:<br />

– On mukavaa saada kiitosta todelli-<br />

Kuva Antero Aaltonen<br />

sista, konkreettisista toimista, joita olemme<br />

toteuttaneet, Linna sanoi.<br />

Linnan mukaan <strong>Vaasan</strong> Sähkö pyrkii<br />

energian järkevään käyttöön kahdella tavalla.<br />

Verkkoratkaisuissa investoidaan sähköä<br />

säästävään tekniikkaan, ja sähköverkon<br />

käytössä pyritään hävikkien minimointiin.<br />

Asiakassopimukset siirtyvät<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle 1.1.2006<br />

Yli 80 euron suuruiset laskuhyvitykset<br />

suoraan pankkitilille<br />

Alueen sähkönsiirtoliiketoiminta siirtyy<br />

1.1.2006 alkaen <strong>Vaasan</strong> Sähkö <strong>Oy</strong>:n täysin<br />

omistamalle tytäryhtiölle, <strong>Vaasan</strong><br />

Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle. Uusi yhtiö näkyy<br />

asiakkaille sähkölaskulla ja verkkopalveluun<br />

liittyvissä sopimuksissa.<br />

Seuraavat sopimukset siirtyvät 1.1.2006 <strong>Vaasan</strong><br />

Sähköltä <strong>Vaasan</strong> Sähköverkko <strong>Oy</strong>:lle:<br />

•<br />

•<br />

Verkkopalvelusopimukset<br />

Liittymissopimukset<br />

Johtoaluesopimukset<br />

•<br />

Sopimusten siirrolla ei ole vaikutusta sopimusten<br />

sisältöön, voimassaoloon tai<br />

irtisanomiseen liittyviin ehtoihin.<br />

Sopimusten siirtyminen ei edellytä asiakkaalta<br />

mitään toimenpiteitä!<br />

Yhteystiedot sopimusasioihin liittyvissä<br />

asioissa:<br />

Verkkopalvelusopimukset:<br />

asiakaspalvelu, puh. (06) 3245 750<br />

Liittymissopimukset:<br />

tekninen asiakaspalvelu,<br />

puh. (06) 3245 244 tai (06) 3245 254<br />

Johtoaluesopimukset:<br />

suunnittelupäällikkö Karl-Gustav Kolam,<br />

puh. (06) 3245 278<br />

Sähkön tasauslaskutuksessa mahdollisesti<br />

syntyneen hyvityksen saa suoraan<br />

pankkitilille ilmoittamalla pankkitilin<br />

numeron asiakaspalveluun,<br />

puh.(06) 3245 750 tai sähköpostitse<br />

asiakaspalvelu@vaasansahko.fi<br />

Jos palautettava hyvitys on alle 80<br />

euroa, se siirretään automaattisesti seuraavaan<br />

laskuun. Yli 80 euron hyvitykset<br />

maksetaan asiakkaan ilmoittamalle<br />

pankkitilille.<br />

Jos pankkitilin numeroa ei ole annettu,<br />

hyvitys lähetetään maksuosoituksena<br />

Sampo-pankkiin. Uuteen käytäntöön siirrytään<br />

1.1.2006.<br />

13<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 13 21/12/2005 09:24:33


TESTI >><br />

Tosi tekijän<br />

kannattaa<br />

maksaa<br />

laadusta<br />

Nette testasi<br />

tasohiomakoneet<br />

Nette-lehti tutki, selviääkö alle<br />

kymmenen euron hintainen tasohiomakone<br />

testistä yhtä hyvin<br />

kuin viisi kertaa kalliimmat kilpakumppaninsa.<br />

Testiryhmämme oli<br />

sitä mieltä, että halvalla pärjää, jos<br />

tasohiomakonetta käyttää harvoin.<br />

Ahkeran nikkaroijan kannattaa<br />

sijoittaa kunnon työkaluun.<br />

Teksti Anne Kytölä<br />

Kuva Mikko Lehtimäki, tuotekuvat<br />

valmistajien ja maahantuojien<br />

Pekka Niemelä, Valter Sundström ja Jari<br />

Hovila <strong>Vaasan</strong> Sähkön sähkökauppayksiköstä<br />

kokeilivat tasohiomakoneita Pekan<br />

elämää nähneeseen keittiönpöytään.<br />

Pekka on korjannut muun muassa autonosia<br />

pöydän ääressä.<br />

– Kerran pöydälle pääsi valumaan jarrunesteitä,<br />

Pekka kertoo. Pöytä on hiottava<br />

ja lakattava uudelleen.<br />

Halusimme selvittää, miten halpa, alle<br />

kymmenen euroa maksava tasohiomakone<br />

pärjää vertailussa noin viisi kertaa<br />

kalliimpien merkkilaitteiden rinnalla.<br />

Kannattaako ostaa yksi kallis laite vai<br />

samalla rahalla viisi halpaa konetta ja<br />

muutama metri hiomapaperia<br />

Halpa tärisee<br />

eikä tuloskaan mairittele<br />

Aika pian selviää, ettei valintaa ratkaise<br />

raha. Halpa Toolmate täristää eikä se tunnu<br />

edes hiovan pöydän pintaa. Laitteen<br />

mukana tulleet hiekkapaperit oli havaittu<br />

huonoiksi jo ennen testin aloitusta:<br />

– Näistä rapisee hiekat pois jo kosketuksesta,<br />

Valter moittii.<br />

Vaikka laitteeseen vaihdetaan parempilaatuisempi<br />

paperi, tulos ei miellytä<br />

testiryhmää.<br />

– Hiomisjälki on hiukan parempi,<br />

mutta kone tärisee edelleen pahasti. Tällä<br />

ei viitsi kovin kauan tehdä töitä.<br />

Testiryhmä myöntää kuitenkin, ettei kal-<br />

14<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 14 21/12/2005 09:24:34


lista laitetta tietenkään kannata ostaa,<br />

jos tasohiomakonetta tarvitaan kerran<br />

viidessä vuodessa.<br />

Toolmatessa ei ole tehoja niin kuin<br />

kilpakumppaneissaan. Se hyytyy heti, jos<br />

laitetta yrittää ohjata kahdella kädellä.<br />

Vauhdin hidastuminen näkyy helposti<br />

pyörteinä työstettävässä pinnassa.<br />

Kaikkien laitteiden sähköturvallisuusasiat<br />

olivat kunnossa. Toolmaten jäykähkö<br />

johto saattaa käytössä kuitenkin<br />

halkeilla. Miinuksia Toolmate sai myös<br />

kiinteästä vedonpoistinliitännästä. On<br />

parempi, että johto pääsee pyörimään vapaasti<br />

vedonpoistimen kohdalta, koska<br />

muuten johtoon tulee työskentelyn aikana<br />

kierteitä. Black & Decker sai kiitosta<br />

taipuisasta ja riittävän pitkästä, kolmimetrisestä<br />

johdostaan.<br />

Kallein oli mieluisin,<br />

mutta meluisin<br />

Testin voittaja löytyi nopeasti. Kaikki<br />

kolme testaajaa olisivat halunneet omakseen<br />

Boschin. Se oli testin kallein laite,<br />

55 euroa.<br />

– Bosch on tehokkain ja parhaiten vaimennettu.<br />

Sen kanssa on mukava työskennellä,<br />

miehet summasivat.<br />

Laitteen tehokkuutta arvioitaessa<br />

kannattaa vertailla kierroslukuja. Vaikka<br />

Black & Deckerissä oli tehoja 220 W<br />

ja Boschissa 200 W, Bosch tuntui tehokkaammalta,<br />

koska sen kierrosnopeus on<br />

suurempi. Boschin kierrosnopeus minuutissa<br />

on valmistajan ilmoituksen mukaan<br />

12 000 ja Black & Deckerin maksimissaan<br />

11 000.<br />

Black & Decker oli testin laitteista ainut,<br />

jonka kierrosnopeutta pystyi säätämään<br />

portaattomasti.<br />

– Ei nopeuden säädöllä ole käytännössä<br />

juuri merkitystä, testiryhmämme<br />

tuumi. He ajavat aina täysillä.<br />

Boschista lähti eniten ääntä, 87 desibeliä.<br />

Melu on sen verran kova, että hioessa<br />

kannattaa käyttää kuulosuojaimia.<br />

Säilytys kätevää<br />

muovisalkussa<br />

Miehet arvostivat Boschissa myös tukevaa<br />

muovista salkkua, jossa tasohiomakonetta<br />

voi säilyttää. Muut laitteet olivat<br />

pahvipakkauksissa.<br />

Hiomapöly kerääntyy Boschissa muoviseen<br />

rasiaan ja Black & Deckerissä<br />

kangaspussiin. Testaajat pitivät muovilaatikkoa<br />

parempana, koska arvelivat<br />

sen olevan kangaspussia tiiviimpi.<br />

Toolmatessa ei ollut pölynkeräyspussia<br />

ollenkaan, mutta laite voidaan kytkeä<br />

imuriin, joka imee pölyt pois. Imuriliitäntä<br />

oli myös Boschissa ja Black &<br />

Deckerissä.<br />

Boschin huonona puolena miehet pitivät<br />

sitä, että testissä mukana olleessa<br />

mallissa PSS 200A hiekkapaperi kiinnitettiin<br />

tasohiomakoneen pohjaan tarroilla.<br />

Kiinnitystavan takia laitteessa voi<br />

käyttää vain tarrahiomapapereita. Se<br />

nostaa käyttökustannuksia.<br />

Muissa koneissa oli niin sanottu pantakiinnitys<br />

eli hiekkapaperi kiinnitettiin<br />

kiristämällä paperi laitteessa olevien jousien<br />

alle. Boschin mallissa PSS 200AC on<br />

pantakiinnitys. Laite on maahantuojan<br />

mukaan suurin piirtein samanhintainen<br />

kuin PSS 200A.<br />

15<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 15 21/12/2005 09:24:42


Teksti Anne Kytölä<br />

Kuvat Mikko Lehtimäki<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön<br />

<strong>joulukuusi</strong> <strong>kasvoi</strong><br />

Melaniemessä<br />

<strong>Vaasan</strong> torilla komeileva <strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> löytyi<br />

tänä vuonna Mäkitieltä Melaniemestä, Aila ja Tuomas<br />

Perkiön omakotitalon pihasta. Kaunis ja tuuheaoksainen<br />

kuusi palveli Perkiöitä pitkään pihan joulukuusena.<br />

Puu sai kaatotuomion, kun se venyi niin pitkäksi,<br />

ettei ilta-aurinko päässyt enää paistamaan terassille.<br />

– Piha näyttää nyt tosi tyhjältä, Aila Perkiö<br />

toteaa jäljelle jäänyttä kantoa katsellen.<br />

Ulkopuolisen silmin piha näyttää<br />

vielä rehevältä, mutta talonomistajien<br />

silmissä pihasta puuttuu nyt jotakin.<br />

Aila ja aviomies Tuomas eivät ole<br />

kuitenkaan haikeita. Komeasta kuusesta<br />

riitti iloa Perkiöiden perheelle vuosiksi.<br />

Liian pitkäksi venyneen puun oli aika<br />

tehdä tilaa auringonvalolle ja uusille<br />

suunnitelmille. Käsistään kätevä isäntä<br />

suunnittelee rakentavansa kuusen paikalle<br />

huvimajan.<br />

– Kyllä me ehdimme harkita puunkaatoa<br />

varmaan jo pari vuotta, kun se rupesi<br />

niin pimentämään, Tuomas kertoo.<br />

Kaunisoksainen puu oli aiemmin saanut<br />

olla rauhassa, vaikka tontilta on vuosien<br />

mittaan kaadettu useita puita.<br />

– Tämän kuusen takaakin kaadettiin<br />

toinen, jotta tämä sai paremmin kasvaa,<br />

Aila muistaa.<br />

– Komiampi jätettiin paikoilleen, Tuomas<br />

lisää.<br />

Täydellisen sopiva<br />

torikuuseksi<br />

Kun kuusi oli pienempi, Perkiöt koristivat<br />

sen talvisin kynttilöillä. Joulukuusen<br />

virkaan tottunutta puuta oli helppo tarjota<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkölle.<br />

– Meille tuli mieleen, että viime vuonnahan<br />

Nette-lehdessä etsittiin torille sopivaa<br />

joulukuusta. Tämä meidän kuusemme<br />

on oikein sopiva torikuusi, Tuomas<br />

sanoo.<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> kaadettiin Perkiöiden pihassa perjantaina 11.11.2005.<br />

16<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 16 21/12/2005 09:24:45


Kun Perkiöt ryhtyivät rakentamaan omakotitaloaan vuonna 1982, kuusi oli jo noin puolitoistametrinen.<br />

Puu sai kasvaa noin 13 metrin mittaan.<br />

Perkiöt soittivat <strong>Vaasan</strong> Sähkön markkinointiviestintäpäällikölle<br />

Hannu Rintalalle,<br />

joka kävi katsomassa kuusta ja<br />

totesi sen olevan juuri sellainen kuin kuusen<br />

pitääkin.<br />

Kuusi kaadettiin ja kuljetettiin torille<br />

perjantaina 11. marraskuuta. Isäntäväki<br />

ei ollut paikalla kaatohetkellä, mutta<br />

Aila kävi seuraavana päivänä katsomassa,<br />

miltä kuusi näyttää torilla.<br />

– Kyllä se tutulta, omalta puulta näytti,<br />

mutta oliko siitä mennyt oksia poikki,<br />

hän tiedustelee Hannu Rintalalta.<br />

Kotipihassa puu oli ollut tuuheamman<br />

oloinen.<br />

Hannu Rintala kertoo, että muutama<br />

oksa oli todellakin katkennut, kun kaivinkoneen<br />

kauha tarttui puunrunkoon.<br />

Vahinko korjataan, jos puu näyttää vielä<br />

harvalta, kun valot on laitettu paikoilleen.<br />

– Huomasitteko muuten, että kuusessa<br />

oli harakanpesä, Aila kysäisee. Perkiöiden<br />

pihamaalla liikkuu paljon eläimiä.<br />

Haastatteluhetkelläkin ikkunasta näkyy<br />

harmaapukuinen oravapariskunta, joka<br />

napostelee herkkuja naapurin lintulaudalla.<br />

– Taisi olla juuri tuo <strong>joulukuusi</strong>, jonka<br />

juurella oli sorsanpesä, silloin kun<br />

ruvettiin rakentamaan, Tuomas muistelee.<br />

Sorsaemo jatkoi munien hautomista,<br />

vaikka kaivinkone kolisteli vieressä.<br />

Eräänä aamuna pesässä oli jäljellä vain<br />

munankuoria, ja emo poikineen oli taapertanut<br />

matkoihinsa.<br />

Sähkön kuusella<br />

on uusi kuusenjalka<br />

<strong>Vaasan</strong> Sähkön <strong>joulukuusi</strong> on saanut<br />

uuden kuusenjalan. Viime talven kovat<br />

tuulet riepottivat torilla ollutta kuusta<br />

niin, että joulukuuselle piti teettää uusi,<br />

tukevampi jalka.<br />

– Kuusi kääntyili ja vääntyili niin, että<br />

jouduimme yhtenä yönä pitämään puuta<br />

paikoillaan kuorma-auton avulla, Hannu<br />

Rintala kertoo.<br />

Jotta samanlaiseen tilanteeseen ei<br />

jouduttaisi tänä vuonna, kaukolämpöinsinööri<br />

Hannu Pokela suunnitteli ja rakensi<br />

kuusta varten apujalan, joka pitää<br />

puun tukevammin pystyssä. Apujalka on<br />

kiinnitetty varsinaiseen kuusenjalkaan,<br />

joka puolestaan on kiinni Toriparkin betonikannessa.<br />

17<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 17 21/12/2005 09:24:54


NETTE RISTIKKO<br />

18<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 18 21/12/2005 09:24:56


NETTE OPASTAA<br />

19<br />

nette 4/2005<br />

nette-4-05-su-5.indd 19 21/12/2005 09:24:58


nette-4-05-su-5.indd 20 21/12/2005 09:25:03

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!