verkkourakointi - Vaasan Sähkö Oy

Toimitusjohtajan katsaus .................................4Ote hallituksen toimintakertomuksesta. ......................6Sähkökauppa ..........................................8Sähkön siirto ..........................................10Kaukolämpö. ..........................................12Verkkourakointi .......................................14Talous ...............................................15Yrityshallinto .........................................17Henkilöstö ............................................18Tilinpäätös ..............................(erillisenä liitteenä).............................Emoyhtiö . . . KonserniLiikevaihto ........................71,5 ......73,5Henkilöstö keskimäärin ..............190.......198Sähkön siirto. ......................776.......870Sähkön siirron huipputeho ............154.......173Sähkön myynti. ...................1264..........Sähkön siirtoasiakkaita. ...........51468 ....57312milj. ehenk.GWhMWGWhkplSähkön jakelualue .................2300 .....3050 km 2Sähkön siirtojohtoja ................4646 .....5584Kaukolämmön myynti. ...............632..........Kaukolämmön huipputeho (vrk.). .......216..........Kaukolämpöasiakkaita .............2280..........Kaukolämpöjohtoja ..................167..........kmGWhMWkplkm• Vaasan Sähkö Oy turvaa alueensa energian saatavuuden sekä sähkö- ja kaukolämpöverkontoimivuuden hoitaen tulevan volyymikasvun alenevilla henkilöresursseillakilpailukykyisesti. Paikallisen hyvinvoinnin edistäminen on yhtiön perusarvo.• Vaasan Sähkö Oy:n toiminta hoidetaan Suomen muihin energiayhtiöihin verrattunatehokkaammin, kannattavammin ja edullisemmin kuin keskimäärin. Lisäksi toimituson laadultaan parempaa ts. häiriöttömämpää kuin keskimäärin.• Alueen ulkopuolisilla markkinoilla yhtiön poikkeuksellisen kilpailukykyistä konseptiakäytetään maksimaalisesti hyväksi.3VUOSIKERTOMUS 2003

Erilainen sähkövuosiSuurin sähkövuoden 2003 ratkaisu Suomessa oliOlkiluotoon rakennettavan ydinvoimalaitoksen rakentamispäätös.Voimaosuuksien ylimerkintä oliosoitus energiayhtiöiden luottamuksesta ydinvoimankilpailukykyyn lähivuosikymmenien energiamuotona.Ydinvoimaosuuksien jaon lisäksi toimialallatapahtui lukuisia muutoksia tuotanto-osuuksienomistuksissa.Sähkökauppa tervehtyi useita vuosia kestäneenkannattavuuskriisin jälkeen. Sähköenergian hintanousi kaikissa Pohjoismaissa vesivarantojen poikkeuksellisenniukkuuden seurauksena. Loppuasiakashintojennousua kritisoitiin myös Suomessa,vaikka hintojen muutokset olivat Ruotsiin ja Norjaanverrattuina varsin maltillisia. Sähkö on eräs niistäharvoista hyödykkeistä, joissa Suomen hintataso onkansainvälisesti vertailtaessa varsin edullinen.Verovapaiden osapuolten ts. kaupunkien liikelaitostennäyttävä esiintyminen kilpaillulla toimialallaon sähkökilpailun pahin vääristymä. Vääristymänhaittavaikutus korostuu nyt, kun energiayhtiöidentulosparannukset aiempiin vuosiinverrattuna johtuvat ennen kaikkea juuri sähköenergialiiketoiminnankannattavuuden parantumisesta.Energiamarkkinavirasto on muuttamassa verkkoliiketoiminnanvalvontamallia paremmin toimialanluonteen huomioon ottavaan suuntaan. Syyskuussaastui voimaan takavuosien rajuilmojen jälkiseurauksenans. vakiokorvausmalli, joka velvoittaaverkkoyhtiöt rahallisiin korvauksiin yli 12 tuntiakestäneiden sähkökatkojen piiriin joutuneilleasiakkaille.Vahvuudet esille Vaasan SähkössäVaasan Sähkö Oy:n tulos vuonna 2003 oli ennätyksellisenhyvä. Taustalla oli merkittävä volyymikasvuedullisessa markkinatilanteessa voimalaitostenkäydessä erinomaisesti. Edellisenä vuonna tehdytrakenteelliset muutokset ovat tehostaneet toimintaa.Vaasan Sähkön toimittaman energian hintatasokuuluu markkinoiden edullisimpien joukkoon.Strategisesti merkittävintä oli hallintoneuvoston28.8.2003 tekemä yksimielinen päätös osallistumisestaydinvoimahankkeeseen. Päätöksen perusteluissatodettiin, että Vaasan Sähkö Oy:n taloudellinentila ja kilpailukyky luovat hyvät edellytykset ydinvoimahankkeeseensitoutumiseen. Vaasan Sähkö-konserni on oikeutettu uudella ydinvoimalaitoksellatuotettuun sähköön Etelä-Pohjanmaan VoimaOy:ssä olevan omistuksensa mukaisessa suhteessa.Muutoinkin yhtiön tuotanto-osuuskapasiteettilisääntyi runsaalla 50 megawatilla. Resurssien lisääntyminenoli mahdollista TXU Nordic Energynasteittain poistuessa pohjoismaisilta energiamarkkinoilta.4VUOSIKERTOMUS 2003

Merkittäviä uudistuksia yhtiössä olivat mm. valvomotoimintojenyhdistäminen, sähkökaupan suojauspolitiikanuusiminen, palkkausjärjestelmienmuutokset, tietohallintostrategian valmistuminenja perintäprosessin normalisoituminen.Parin viime vuoden aikana aikaansaatu myönteinenkehitys ja resurssien lisääntyminen velvoittavatuuteen strategiseen tavoitteiden asetteluun.Eräs keskeinen haaste on päästökaupan huomioonottaminen tulevaisuuden toimintaympäristössä.Esitän henkilöstölle lämpimän kiitoksen hyviätuloksia tuottaneesta uurastuksesta. Kiitän myösVaasan Sähkö on merkittävällä panoksella mukana Olkiluodon uudessa ydinvoimalahankkeessa.Kuvassa oikealla havainnekuva uudesta ydinvoimalayksiköstä.asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja hallinnon jäseniäerinomaisesta yhteistyöstä.

edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkönsiirron liikevaihtooli 16,5 miljoonaa euroa (16,3 Me) ja kaukolämmön17,7 miljoonaa euroa (17,1 Me). Muun toiminnanliikevaihto oli 1,1 miljoonaa euroa (2,0 Me).Olennaiset tapahtumatVaasan Sähkö -konsernin osuus Olkiluotoon vuosina2004 - 2009 rakennettavasta uudesta noin1 600 megawatin ydinvoimalasta perustuu 42,8prosentin omistusosuuteen Etelä-Pohjanmaan VoimaOy:n ydinvoimasarjoista. Teho-osuutena tämämerkitsee Vaasan Sähkölle runsaan 58 megawatintuotanto-osuutta rakennettavasta laitoksesta.Lokakuun alussa konsernin tuotanto-osuuksienomistus Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä lisääntyiyhteensä noin 26 megawatilla. Resurssit ostettiinEPV-omistuksensa myyneeltä Nordic EnergyOy:ltä (aiemmin TXU Nordic Energy Oy). Vuoden2004 alussa tuotantokapasiteetti kasvoi vielä noin27 megawatilla, joka koostui Nordic Energyltä EteläPohjanmaan Voima Oy:lle ostetuista PohjolanVoima Oy:n tuotantoresursseista. Yli puolet näidenkauppojen seurauksena hankituista lisäresursseistakohdistui Vaskiluodon Voima Oy:n tuotantoosuuksiin.Tilikauden jälkeen ei ole ollut muita tuotantokapasiteettiin,maksuvalmiuteen tai yhtiön toimintaedellytyksiinoleellisesti vaikuttavia tapahtumia.InvestoinnitKonsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna10,3 miljoonaa euroa (5,4 Me), josta sähkö- jakaukolämpöverkon osuus oli 4,2 miljoonaa euroaRahoitusLiittymismaksuja konsernissa kertyi 1,7 miljoonaaeuroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 4,3 miljoonaaeuroa (10,7 Me). Osinkoa maksettiin 5,0 miljoonaaeuroa (4,2 Me).HenkilöstöHenkilöstömäärä oli konserniyrityksissä vuoden aikanakeskimäärin 198 (209) ja henkilötyövuosia kertyiyhteensä 183 (199). Henkilöstökulut olivat 8,5miljoonaa euroa (7,2 Me), johon sisältyy 1,3 miljoonaneuron suuruinen päätetystä eläkeratkaisusta aiheutuvakertaerä, joka koskee 26 henkilöä.Arvio tulevasta kehityksestäVaasan Sähkö -konsernin liikevaihdon ennustetaankasvavan hiukan sekä talousalueen normaalinkasvun että aiempaa suurempien tuotantoresurssienmyötä. Kannattavuus säilynee hyvällä tasolla.Esitys voittovarojen käyttämisestäKonsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 16.926miljoonaa euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoisetvarat ovat 18.222 miljoonaa euroa, josta tilikaudenvoitto on 11.768 miljoonaa euroa.Emoyhtiö voi jakaa osinkoina korkeintaan konserninvoitonjakokelpoisten varojen määrän16.926 miljoonaa euroa.7VUOSIKERTOMUS 2003

SÄHKÖKAUPPAHeikko vesitilanne pitimarkkinahinnat korkeallaSähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörsissä saavuttiuuden ennätyksen tammikuun 2003 paukkupakkasillahydrologisen tilanteen ollessa huomattavastialle normaalin Pohjoismaissa. Heikko vesitilannekehittyi vuoden 2002 aikana. Vuoden 2003alussa oli vajausta normaalivuoteen nähden noin35 terawattituntia. Tilanne parani loppuvuottakohti, mutta vuoden lopulla vaje oli edelleen 21 terawattituntia.Vuonna 2003 pörssisähkön keskihinta Suomenhinta-alueella oli 3,53 senttiä kilowattitunnilta.Nousua vuoden 2002 keskihinnasta oli lähes 30prosenttia. Korkeimmillaan, tammikuussa loppiaisentienoilla, pörssisähkö Suomessa maksoi 12,18senttiä kilowattitunnilta.Merkittävästi lisää voimaosuuksiasähkökaupalleSähköä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä1 264 gigawattituntia. Kasvua edellisestä vuodestaoli 12 prosenttia. Vaasan Sähkön strategian mukaisestisähkönhankintaresurssit on keskitetty osakkuusyhtiöEtelä-Pohjanmaan Voima Oy:öön (EPV),jonka osuus sähkön hankinnasta on 99 prosenttia.Kuluneen vuoden aikana hankittiin kahdella osakekaupallamerkittävästi lisää voimantuotantoa. VaasanSähkö osti yhdessä muiden Etelä-PohjanmaanVoiman osakkaiden kanssa TXU Nordic Energynomistamat EPV:n osakkeet. Lisäkapasiteettia tulimyös EPV:n ostaessa osan TXU Nordic Energynomistamista Pohjolan Voiman osakkeista. Kauppojenmyötä Vaasan Sähkön teho-osuus lisääntyi ennenkaikkea Vaskiluodon Voiman laitoksista Vaasassaja Seinäjoella.Vuoden alkupuolella hankittiin lisäksi osake-enemmistöKorsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:stä,jonka tuottama tuulisähkö on jo aiemmin myytyVaasan Sähkön toimesta.Hallintoneuvosto päätti yksimielisesti VaasanSähkön osallistumisesta Teollisuuden Voima Oy:nydinvoimahankkeeseen. Vaasan Sähkön panosvuonna 2009 kaupalliseen käyttöön valmistuvassaOlkiluoto 3 -projektissa tulee olemaan vahva. Päätösoli merkittävä strateginen linjaus sähkökaupantulevaisuudelle.Sähkökaupan tulos kasvoiKoko vuoden korkeana pysytellyt markkinahinta jalaitosten hyvä käytettävyys loivat pohjan sähkökaupanerinomaiselle tuloskehitykselle. Sähkökaupanliikevaihto vuonna 2003 oli 36,2 miljoonaaeuroa, jossa kasvua oli 38,6 prosenttia.Sähkökaupan riskipolitiikka ja riskikäsikirja uudistettiinvastaamaan paremmin suojaustoiminnantarpeita korjaamalla aikaisemmassa käsikirjassahavaittuja toiminnallisia heikkouksia. Vuoden aikanakehitettiin sähkökaupan mallinnukseen työkalu,jolla pystytään analysoimaan sähkön hankinnan,myynnin ja suojaustoimenpiteiden vaikutustayksikön tulokseen.Päästökauppaan valmistauduttiinPäästökauppaan valmistauduttiin teettämällä selvityssen vaikutuksista Vaasan Sähkön strategisiinvalintoihin. Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin useisiinsähkökauppaa käsitteleviin seminaareihin.Viranomaisten konkreettiset ehdotukset kansallisestajakosuunnitelmasta ja toimijoille ilmaiseksijaettavista päästöoikeuksista siirtyivät kuitenkinkevääseen 2004.Päästökaupassa on jaettavissa niukkuutta, jotense tulee osaltaan nostamaan sähkön markkinahintaa.Toimitusvelvolliset hinnatedelleen edullisetEnergiamarkkinaviraston tilastojen mukaan vuoden2003 lopulla sähköenergian toimitusvelvollisethinnat Suomessa olivat lähes 20 prosenttia korkeampiakuin vuotta aikaisemmin. Monet yhtiötkorottivat hintojaan useampaankin kertaan. VaasanSähkön sähköenergian toimitusvelvollisia hintojanostettiin maltillisesti elokuun alussa keskimäärin13 prosenttia. Korotuksen jälkeenkin hinnatovat selvästi maan keskitasoa alhaisemmat, japyrkimyksenä on vakaa hinnoittelupolitiikka.8VUOSIKERTOMUS 2003

Kilpaillun sopimusmyynnin hinnoittelu on markkinalähtöistä.Tavoitteet vuodelle 2003 saavutettiin,ja sopimusmyynnin keskihinta nousi. Nousu perustuivanhojen epäedullisten sopimusten päättymiseenja markkinatilanteen parantumiseen.Aktiivinen pienasiakasmyynti oman alueen ulkopuolellemarkkinalähtöisellä hinnoittelumallillapalaute osoitti lehdessä julkaistujen artikkeleidenkiinnostavan asiakkaita.Syksyllä yhtiö ja sen eri yksiköt olivat näyttävästiesillä Botniahallissa järjestetyillä valtakunnallisillarakennusmessuilla. Messuosastolla järjestetty asiakaskyselyantoi arvokasta palautetta toiminnanedelleen kehittämistä varten.käynnistettiin marraskuussa uudelleen vuodentauon jälkeen, kun sähkökaupan eri osapuolten väliseentiedonvaihtoon liittyvää toimintaprosessiatehostava kehitystyö valmistui.Vahvuutena paikallinen,kaksikielinen asiakaspalveluEllarex-asiakaspalvelujärjestelmän kehitys ja senmukanaan tuomat uudet ominaisuudet tehostivatMarita Klockars (vas.), Mariela Rasku, Susanna Rönn, Lotta Wägar ja Marika Rintanen palvelevat asiakkaitataustalla näkyvässä Vaasan Sähkön toimipaikassa Kirkkopuistikolla.asiakaspalvelua. Toimivat tietotekniset järjestelmätovat perusedellytys tehokkaalle toiminnalle. Tärkeintäasiakaspalvelutilanteessa on kuitenkin henkilöstönvahva osaaminen sekä avoin, aktiivinen jaasiakassuuntautunut palveluasenne. Vahvuutenaon myös paikallinen kaksikielinen asiakaspalvelu.Nette-asiakaslehti vakiinnuttiasemansaYhtiön omaa asiakaslehteä Netteä on nyt julkaistukaksi vuotta. Ratkaisu omasta asiakaslehdestä onosoittautunut oikeaksi. Tänä aikana lehti on vakiinnuttanutasemansa ja on tärkeä väline asiakasviestinnässä.Vuoden aikana saatu runsas myönteinen9VUOSIKERTOMUS 2003

SÄHKÖN SIIRTOVaasan Sähkö tehokas jakilpailukykyinen siirtopalvelujentuottajaSähkönsiirron liiketoimintayksikön tehtävänä onsiirtää sähköä kantaverkosta alueverkon kauttaasiakkaille Vaasassa, Mustasaaressa, Maalahdessa,Korsnäsissä ja Närpiön pohjoisosassa edulliseenhintaan ja hyvälaatuisena. Alenevien kustannustentrendi jatkui vuonna 2003. Vaasan Sähkön siirtohinnoitteluon kaikissa tariffiryhmissä alle maankeskiarvotason.Uusi yksikön johtajaSähkönsiirtoyksikön uutena johtajana aloitti kesäkuunalusta Juha Rintamäki.Vakiokorvaukset jakeluhäiriöistäkäyttöönUuden sähkömarkkinalain voimaantulon myötäverkkoyhtiön asiakkaille on tullut mahdollisuussaada korvausta yli 12 tunnin mittaisista sähkökatkoista.Yhtiön strategiaksi otettiin mittaviinkorvauksiin varautumisen sijaan panostaminensähkön jakelun laatuun ja luotettavuuden parantamiseenverkostoinvestointien ja osaavan henkilöstönavulla.Kylmästä alkuvuodesta huolimattasähkön siirto kasvoi niukastiVastuualueen sähköverkossa siirretty sähkömääräasiakkaille oli toimintavuonna 744 gigawattituntia.Alueen kulutuksen lisäys edelliseen vuoteen verrattunaoli 1,5 prosenttia. Suurin osa kasvusta ajoittuikylmään alkuvuoteen, ja loppuvuotena sähkön siirtooli jopa edellisvuotta vähäisempää. Sähköverkkoonliitettiin 584 uutta asiakasta. Asiakkaiden kokonaismäärävuoden lopussa oli 51 468.Tilastoharha korjattuSähköverkkoa syöttää 10 sähköasemaa ja verkostosisältää 1 369 (1 351) kilometriä keskijänniteverkkoaja 3 253 (4 353) kilometriä pienjänniteverkkoa. Verkkoonon kytketty 1 367 (1338) omaa jakelumuuntamoa,joiden lukumäärä kasvoi 29:llä vuodessa.Verrattaessa vuoden 2002 ja 2003 toimintakertomustenverkkotietoja huomataan, että pienjänniteverkonpituus on rakentamisesta huolimattalyhentynyt noin 1 100 kilometriä. Suurin poikkeamaselittyy sillä, että aikojen alusta lähtien sähköverkonsaneeraukset ja laajennukset on merkittykäytettävissä olleisiin verkko- ja johtokarttoihinsekä luetteloihin. Viimeisen 11 vuoden aikana aikaisemmindokumentoidut ja uudet tiedot on siirrettydigitaaliseen muotoon, mutta vanhoja poistettujaverkon osia ei ole vastaavasti tallennettu.Poikkeama havaittiin vuonna 2003, kun sähköverkkooli tallennettu noin 98-prosenttisesti verkkotietojärjestelmään.Verkkotietojärjestelmä onsähköverkon reaaliaikainen sähköinen malli, jatilastoharhan poistamisen myötä, luotettava työkaluverkko-omaisuuden hallintaan ja tehokkaaseenkehittämiseen. Energiamarkkinaviraston tilastoissapienjänniteverkon pituus on korjattu vuotta2002 koskeviin tietoihin.Johtokatuja raivattiin kunnossapitosuunnitelmanmukaisesti 20 kilovoltin johtoalueilla 134 kilometriäja pienjännitejohtoalueilla 125 kilometriä.Jakelun keskeytykset hallinnassaLaajoja ilmastollisia häiriöitä ei vuoden 2003 aikanaesiintynyt. Kokonaisuudessaan vuoden aikana kirjattiin20 kilovoltin verkossa 62 käyttökeskeytystä,joiden keskimääräinen kestoaika oli 69 minuuttiamuuntopiiriä kohden.Panostukset kehitystoimintaanVuoden aikana Vaasan Sähkö oli mukana useassaverkkoyhtiöiden, teollisuuden ja Tekesin rahoittamassatutkimus- ja tuotekehityshankkeessa. Tästäesimerkkinä olivat kuormitustutkimus, hajautetunenergiantuotannon suojaushanke sekä maakaapeliverkonvianhakua helpottavien tekniikoiden kehittäminen.Lisäksi verkkoliiketoiminnan rakennuttamistoiminnassaaloitettiin logistiikan kehitystyö siirtymälläuuden rakentamistietojärjestelmän käyttöönja uudistamalla materiaalivirtoja työkohteisiin.10VUOSIKERTOMUS 2003

11VUOSIKERTOMUS 2003

KAUKOLÄMPÖöljyllä omassa vastapainelaitoksessa 23 gigawattituntiaeli yhteensä 94 prosenttia koko hankinnasta.Lämpökeskuksissa ja reduktiolla tuotetun kaukolämmönmäärä oli 38 gigawattituntia eli noin 6prosenttia hankinnasta.Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiinJo kuudestoista peräkkäinennormaalivuotta lämpimämpi vuosiVuosi 2003 oli Vaasassa noin 6 prosenttia lämpimämpikuin normaalivuosi. Erittäin kylmä alkuvuosiennakoi ennätyksellisen suurta myyntiä, mutta loppuvuodenleuto sää pudotti myynnin niin, että siinäpäädyttiin vain noin 2 prosentin kasvuun verrattunaedelliseen vuoteen. Kaukolämmön kokonaismyynniksimuodostui 632 gigawattituntia, josta 327suuntautui asuintaloille, 289 teollisuudelle ja julkisillerakennuksille sekä 16 gigawattituntia SmedsbyVärmeservice AB:lle Mustasaaren puolelle.Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna2003 oli 34,2 euroa/megawattitunti (alv. 22 %), kunseedellisenävuonnaoli33,4euroa/megawattitunti.Yhteistuotannon määräennätyksellisen korkeaKaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikanayhteensä 683 gigawattituntia eli noin prosentinenemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannollakaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto6.1.2003, jolloin kaukolämpöverkkoon syötettykokonaisteho oli 232 megawattia.Kaukolämmön markkina-asemavakaaKaukolämmön suosio kiinteistöjen lämmityksessäon säilynyt erittäin vakaana ja poikkeuksetta kaikkiensuurimpien uudisrakennusten ensisijainen lämmitysvaihtoehtoVaasassa oli viime vuonnakin kaukolämmitys.Kaukolämpöön liittyi vuoden aikanakaksikymmentä uutta asiakasta ja kolme asiakastalopetti kaukolämmön käytön kiinteistön purkamisenjohdosta. Kaukolämpöasiakkaiden kokonaismäärävuoden lopussa oli 2 280.Uutta verkostoa rakennettiin toimintavuodenaikana 1 272 metriä ja vanhaa verkostoa purettiinlähinnä Vaasan torialueen muutostöiden johdosta253 metriä. Lisäksi vaurioitunutta verkostoa uusittiinvuoden aikana 93 metriä ja paikallisia vuotojakorjattiin kahdeksan.Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuodenaikana 49 gigawattituntia eli 7,2 prosenttiaverkkoon syötetystä energiasta.2:ssa 588 gigawattituntia, öljyllä Wasa Pilot PowerPlant Oy:n diesellaitoksessa 34 gigawattituntia ja12VUOSIKERTOMUS 2003

Energiantuotantolaitteiden sekä sähkö- ja kaukolämpöverkon valvonta hoidetaanyhteisestä energiavalvomosta. Kuvassa Christer Bondas (etualalla) ja Lucas Holm.13VUOSIKERTOMUS 2003

VERKKOURAKOINTIVäylät auki työelämään, opettajat oppimassa-projekti antoi opettaja Pentti Toivoselle mahdollisuudentyöskennellä opettamansa alantöissä, mm. rakentamassa sähkölinjaa yhdessäMikael Nesslerin kanssa.Verkkourakointitoiminnanensimmäinen kokonainentoimintavuosiVuosi 2003 oli verkkourakointiyksikön ensimmäinenkokonainen toimintavuosi. Sen aikana toimintaaon muutettu vastaamaan yksikölle laadittua liiketoimintastrategiaa,jonka mukaisesti yksikönpäätoimintaa on Vaasan Sähkön omistaman pienjakeskijänniteverkon maakaapeli- ja ilmajohtoverkkojenrakentaminen.Verkonrakennus ja katuvalohuoltoyksikön päätoimintaaYksikössä on keskitytty toiminta-ajatuksen mukaisestikehittämään verkonrakennuksen ja katuvalohuollonosaamista ja kustannustehokkuutta. Näissätöissä yksikön kilpailukyky on valtakunnan keskitasoa.Alueen kilpailutilanne on yksikölle epäedullinensisäasennustoiminnan osalta, mikä toimintaon käytännössä loppunut. Myös liikennevalohuollostaon päätetty luopua kokonaan vuoden 2004aikana. Yksikkö on uutena palveluna aloittanutkiinteistöjen sähkölaitteistojen kuntotarkastustenja ukkossuojausten tekemisen.Verkonrakennuksen ohella urakointiyksikkösuoritti sopimuksiin perustuvaa liikenne- ja katuvalojenhuoltoa Vaasan kaupungille ja Tiehallinnolle.Henkilöstön painopisteverkonrakennuksessaToimintavuoden lopussa yksikössä työskenteli 37henkilöä, mikä on kaksi vähemmän kuin edellisenävuonna. Henkilöstö tulee edelleen jonkin verran vähenemäänlakkautettavien toimintojen myötä. Jatkossahenkilöstön määrä ja sen ammatillinen osaaminentullaan painottamaan verkonrakennuksentarpeiden mukaan.Vuoden 2003 aikana toiminnan kustannustehokkuusparani aiempaan verrattuna.Verkkourakointi aloitti uutena palveluna ukkossuojaustenasentamisen esim. huvilan sähkölaitteisiin.Erik Cederholm kytkee sähkö- ja antenniverkotyhdistävää maadoitusjohdinta.14VUOSIKERTOMUS 2003

TALOUSHenkilöstöHenkilöstöä talousyksikössä oli 31.12.2003 kaikkiaan17 henkilöä, jotka jakaantuivat palveluittainseuraavasti:Prosessien ja järjestelmienuudistamisen vuosiUuden sisäisen laskentajärjestelmän käyttöönotonhallintopalveluthenkilöstöpalveluttalouspalveluttoimistopalvelut2 henkilöä2 henkilöä8 henkilöä5 henkilöäTulossa olevia haasteitavuodelle 2004Vuoden 2004 haasteita talousyksikölle tulevat olemaanmm. henkilöstöhallinnon järjestelmävaihto,web-raportoinnin käyttöönotto, käyttöomaisuuskirjanpidonjärjestelmän vaihtaminen, verkkolaskunkäyttöönotto, eläkeratkaisun käytännön järjestelytja siitä seuraavat uusrekrytoinnit sekä tasapainotetuntuloskorttimittariston käyttöönotto.myötä vuosi 2003 oli talousyksikössä kiireinen opeteltaessakäyttämään ja kehittämään uutta järjestelmää.Tilikartan muuttaminen ja konsernitilinpäätöksenlaatiminen uuden järjestelmän avullatoivat muutoksia myös ulkoiseen laskentaan.Tehtävän mukaisten vaativuusluokitustenkäyttöönotto työntekijöille, ja toimihenkilöidenkinosalta vastaavan järjestelmän tarkennus syksyllä2003, merkitsivät vaativuudenarviointijärjestelmänrakentamistyön ohella myös suurta asennemuutostakoko yhtiössä. Syksyllä 2003 järjestettiinlisäksi yhtiön historian ensimmäinen kaikille esimiehillesuunnattu sisäinen esimieskoulutus.Lokakuun 2003 alusta lähtien yhtiön tietohallintopalvelutsiirrettiin Merenkurkun TietopalveluOy:n toimitusjohtajan Juha Nummisen alaisuuteen.Organisaation sisäisten muutosten lisäksimyös muutokset toimialalla (mm. sähköpörssitoimintaja tuleva päästökauppa) ovat merkinneet jatulevat merkitsemään talousyksikölle uusia, suuriahaasteita.15VUOSIKERTOMUS 2003

16VUOSIKERTOMUS 2003

YRITYSHALLINTOYhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivatvuonna 2003 KHT Sune Back, KHT, JHTT NilsHellberg ja HTM Heikki Hurtig sekä varatilintarkastajinaKHT Aaro Leppilahti, KHT Birger Wiik ja HTMHarry Häggblom.Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallintoneuvostoonvuonna 2003 Matti Kannelmaa(puh.joht.), Bruno Grägg (1. varapuh.joht.) JuhaHäkkinen (2. varapuh.joht.), Johanna Backman,Viveca Bäck, Olavi Finnilä, Veijo Hautamäki, SamiHirvonen, Toini Koskinen, Tarja Launonen, SirpaLindroos, Matti Paloneva, Claus Stolpe, TuulaSumula-Moisio, Veikko Suorsa, Liisa Virtanen jaTuula Wägar. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiinosallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilötSeppo Aro, Bengt Ståhl, Seppo Kulju ja UllaHissa.Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat hallitukseenvuonna 2003 varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar(puh.joht.), Seppo Sanaksenaho (varapuh.joht.), Helena Boucht-Lindeman, Markku Mäntymaa,Anita Niemi-Iilahti, Eino Sainio ja Rauha Vörlundsekä varajäseninä Robert Grönblom, MarttiKoivumäki ja Matti Heikkilä.17VUOSIKERTOMUS 2003

HENKILÖSTÖHenkilöstömäärässä lievää laskua– henkilötyövuosissa jyrkempääVaasan Sähkö Oy:n palveluksessa oli toimintavuodenlopussa 184 henkilöä, kun luku edellisenä vuonnaoli 186. Vakinaisten henkilöiden määrä laski174:stä 173:een ja määräaikaisten laski 12:sta11:een. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöidenmäärä nousi 96:sta 97:ään ja tuntipalkkaisten työntekijöidenmäärä laski 90:stä 87:ään. Tehtyjen henkilötyövuosien(henkilöitä keskimäärin työssä vuodenjokaisena päivänä) määrä aleni 191:stä175:een. Muutos johtui osittain vuonna 2002 toteutetustaeläkepaketista, mutta osaltaan myösosa-aikaeläkkeiden lisääntymisestä ja kesäharjoittelijoidenmäärän supistumisesta. Vakinaisen henkilöstönkeski-ikä vuonna 2003 oli 49 vuotta. Miestenkeski-ikä oli 50 ja naisten keski-ikä 42 vuotta.Ammatillinen osaaminen jasisäinen esimieskoulutuskoulutuksen painopisteitäHenkilöstön koulutustoimintaan käytettiin toimintavuodenaikana yhteensä 587 työpäivää elikeskimäärin 3,4 päivää henkilöä kohden. Ulkopuolisenkoulutuksen osuus oli 294 työpäivää ja sisäisenkoulutuksen 293 päivää. Sisäisessä koulutuksessakeskityttiin erityisesti yhtiössä vallitsevienkäytäntöjen yhtenäistämiseen esimieskoulutuksenavulla.Työterveyshuoltoja sairastavuusTyöterveyspalvelut hankittiin ulkopuoliselta yrittäjältä,jonka edustajat toimivat myös asiantuntijoinaergonomiaa, työsuojelua ja työhyvinvointia käsittelevissäasioissa. Henkilöstön sairauspoissaoloja onmitattu suhteessa tehtyihin henkilötyövuosiin. Viimeisenneljän vuoden aikana on sairauspäivienmäärä henkilötyövuotta kohden ollut seuraavanlainen:7,3 päivää vuonna 2000, 9,9 päivää vuonna2001, 5,7 päivää vuonna 2002 ja 7,7 päivää vuonna2003. Vaihtelusta huolimatta ovat henkilöstönsairauspoissaolot tämän neljän vuoden ajan pysyneetTT:n (Teollisuus ja työnantajat) ilmoittamanteollisuuden työntekijöiden keskimääräisen tasonalapuolella.Keinona henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinninedistämiseksi on järjestetty kuntoprojekteja,jotka tähtäävät liikunnallisten valmiuksien omaehtoiseenkehittämiseen (TYHY ja Voi paremmin).Harrastus- javirkistystoimintaHenkilöstön vapaa-ajanharrastuksia on pyritty tukemaanentiseen tapaan. Erityisesti on kehitettyPurolan vapaa-ajantiloja monikäyttöisemmiksi.Henkilöstö yksiköittäinYksiköt Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä31.12.2002 31.12.2003Talous (sis. tietohallinto) 19 20Verkkourakointi 39 37Sähkön siirto 65 64Kaukolämpö 42 43Sähkökauppa 21 20Yhteensä 186 184Otteita henkilöstötilinpäätöksestä2000 2001 2002 2003Vakinaisia 184 188 174 173Määräaikaisia 9 7 12 11Työntekijöitä 103 101 90 87Toimihenkilöitä 90 94 96 97Miehiä, vakinaisia 169 161 145 144Naisia, vakinaisia 24 27 29 29Osa-aikaeläkkeellä 8 13 16 19Osatyökyvyttömyyseläke 1 1 3 3Henkilötyövuodet 199 199 191 175Ylityöt, tuntia 5 000 5 966 4 854 5 093Sairauspoissaolot, tuntia 14 500 19 720 10 830 13 435Henkilöstö osallistui runsaslukuisena perheidensävoimalla (90 henkeä) Alahärmässä ajettuun leikkimieliseenmikroautokisaan syyskuussa.18VUOSIKERTOMUS 2003

19VUOSIKERTOMUS 2003