Troponiini T:n suuren pitoisuuden takana muhi myosiitti - Duodecim
Troponiini T:n suuren pitoisuuden takana muhi myosiitti - Duodecim
Troponiini T:n suuren pitoisuuden takana muhi myosiitti - Duodecim
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tautiin sopivia muutoksia. Potilas valitti nivelsärkyjä sekä<br />
alaraajojen kipua ja heikkoutta. Kliinisessä tutkimuksessa<br />
havaittiin lievää turvotusta sormissa, polvissa ja nilkoissa.<br />
Ihossa ei todettu muutoksia. Koska taudinkulku oli<br />
epätyypillinen akuutille sydäntapahtumalle, heräsi epäily<br />
lihastaudista. Sydämen kaikututkimuksessa nähtiin hieman<br />
lisääntynyt määrä perikardiumnestettä. Vasemman<br />
kammion koko ja supistuminen olivat normaaleja, eikä<br />
mitään viitteitä paikallisesta liikehäiriöstä havaittu. Mahdollisen<br />
sydänlihasvaurion pois sulkemiseksi määritettiin<br />
vielä TnI, ja tulos oli normaali. Keuhkojen tietokonekuvauksessa<br />
nähtiin vasemmalla basaalialueella infiltraatiota<br />
ja pleuranestettä muttei kasvaimeen viittaavaa. Lasko<br />
(22–17 mm/h) ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus (16–<br />
11 mg/l) olivat hieman <strong>suuren</strong>tuneet. Tumavasta-aineita ja<br />
reumatekijää ei todettu. Aldolaasiarvo oli selvästi <strong>suuren</strong>tunut<br />
(50,9 U/l, viitealue 1,5–7,5). Liukoisten tuma-vastaaineitten<br />
määrityksessä todettiin suuri Jo-1-vasta-ainearvo<br />
(81 U/ml, viitealue alle 7). Tämän katsottiin sopivan <strong>myosiitti</strong>in.<br />
ENMG:ssä todettiin niin ikään aktiiviseen <strong>myosiitti</strong>in<br />
sopivat löydökset.<br />
Jatkotutkimuksena tehtiin lihasbiopsia vasemmasta m.<br />
tibialis anteriorista. Siinä todettiin niukka T-soluvaltainen<br />
tulehdusreaktio ja löydökset, jotka sopivat parhaiten<br />
inkluusiokappale<strong>myosiitti</strong>in, vaikka tyypillistä reunusrakkulamateriaalia<br />
ei havaittu. Myosiitin hoitamiseksi prednisoniannosta<br />
<strong>suuren</strong>nettiin määrään 60 mg/vrk. Kuukauden<br />
kuluessa annoksen <strong>suuren</strong>tamisesta potilaan kuiva yskä<br />
loppui, lihasvoima parani ja kreatiinikinaasiarvo normaalistui<br />
(1 521–83 U/l).<br />
Pohdinta<br />
<strong>Troponiini</strong>en pitoisuuksien <strong>suuren</strong>eminen on<br />
lähes aina seurausta sydänlihaksen akuutista<br />
hapenpuutteesta, ja troponiinimääritystä käytetäänkin<br />
sydänlihasvaurion diagnostiikassa. Seerumin<br />
troponiinipitoisuus voi kuitenkin lisääntyä<br />
sepelvaltimotaudista riippumatta eräissä<br />
tautitiloissa. Sydänlihastulehduksessa troponiini<strong>pitoisuuden</strong><br />
lisääntyminen johtuu solunekroosista,<br />
munuaisten vajaatoiminassa troponiinien<br />
eritys on heikentynyt, ja keuhkoembolia tai sydämen<br />
vajaatoiminta saattavat johtaa TnT-<strong>pitoisuuden</strong><br />
lisääntymiseen sydämen eri lokeroitten<br />
aiheuttaman mekaanisen venytyksen seurauksena.<br />
Muusta kuin sepelvaltimotautikohtauksesta<br />
johtuvan troponiinipäästön tavallisimpia syitä<br />
on hiljattain käsitelty kotimaisessa katsauksessa<br />
(Porela ym. 2003).<br />
Omalla potilaallamme troponiini T -päästön<br />
taustalla oli tulehduksellinen lihassairaus,<br />
inkluusiokappale<strong>myosiitti</strong>. Poly<strong>myosiitti</strong>, dermato<strong>myosiitti</strong><br />
ja inkluusiokappale<strong>myosiitti</strong> ovat<br />
idiopaattisia tulehduksellisia lihassairauksia, joita<br />
luonnehtii kliinisesti lihasheikkous ja histologisesti<br />
lihaksen tulehduksellinen infiltraatio (Kalimo<br />
ym. 1993). Tautien perimmäiset syyt ovat<br />
edelleen tuntemattomia. Dermato<strong>myosiitti</strong> on<br />
B-soluvälitteinen tulehdus, jossa immunologinen<br />
reaktio kohdistuu lähinnä lihaksen verisuoniin,<br />
kun taas poly<strong>myosiitti</strong> ja inkluusiokappale<strong>myosiitti</strong><br />
ovat T-soluvälitteisiä ja kohde on itse lihassyy.<br />
Niitten ilmaantuvuuden on esitetty olevan<br />
Suomessa 0,2–0,6/100 000 (Kalimo ym. 1993).<br />
Inkluusiokappalemyosiitin osuus idiopaattisista<br />
myosiiteista on 20–30 %, ja valtaosa (60–70 %)<br />
potilaista on miehiä (Gripenberg-Gahmberg ja<br />
Konttinen 2002).<br />
Potilaamme taudinkuva ja löydökset eivät olleet<br />
aivan tyypillisiä inkluusiokappalemyosiitille<br />
vaan sopivat ehkä paremmin poly<strong>myosiitti</strong>in.<br />
Inkluusiokappalemyosiitissä kreatiinikinaasiarvo<br />
on yleensä vain lievästi <strong>suuren</strong>tunut ja Jo-1-vasta-aineiden<br />
ja keuhkoaffision esiintyminen on<br />
erittäin harvinaista. Myös vaste immunosuppressiiviseen<br />
hoitoon on inkluusiokappalemyosiitissä<br />
yleensä heikko. Koska biopsialöydöskään ei ollut<br />
täysin yksiselitteinen, jää hieman epävarmaksi,<br />
oliko potilaalla inkluusiokappale<strong>myosiitti</strong> vai<br />
poly<strong>myosiitti</strong>.<br />
Poly<strong>myosiitti</strong>- ja dermato<strong>myosiitti</strong>potilaitten<br />
luurankolihaksissa on käynnissä jatkuva lihassolujen<br />
tuho ja uusiutumisprosessi, ja osa uudistuvista<br />
lihassyistä alkaa muistuttaa sikiöaikaista<br />
lihaskudosta. Tällainen lihaskudos ilmentää<br />
mm. kreatiinikinaasin MB-isoentsyymiä (Lott<br />
ja Landesman 1984, Hood ym. 1991) ja TnT:tä<br />
(Bodor ym. 1997), eikä näitä merkkiaineita voida<br />
tällöin käyttää luotettavasti sydänlihaksen<br />
hapenpuutteen diagnostiikassa. Sydänperäinen<br />
troponiini I ei missään olosuhteissa ekspressoidu<br />
luurankolihaksissa, ei edes sikiönkehityksen aikana<br />
(Bodor ym. 1995), ja sitä pidetään TnT:tä<br />
spesifisempänä sydänlihasmerkkiaineena myös<br />
poly<strong>myosiitti</strong>- ja dermato<strong>myosiitti</strong>potilailla (Bodor<br />
ym. 1995, Erlacher ym. 2001).<br />
Omalla potilaallamme kratiinikinaasin MBfraktion<br />
ja TnT:n <strong>suuren</strong>tuneet arvot herättivät<br />
alkuun epäilyn akuutista koronaarisyndroomasta.<br />
Useita päiviä lähes muuttumattomana säily<br />
834<br />
H. Koistinen ym.
Change language