4-2009 - Teosto
17.01.2015 • Views
Share Embed Flag

4-2009 - Teosto

4-2009 - Teosto

4-2009 - Teosto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
teosto.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Hevi uppoaa<br />

suomalaisiin<br />

Musiikinkustantaminen<br />

sai historian<br />

Musiikkilehtien<br />

tulevaisuus<br />

TEOSTON ASIAKASLEHTI 4 | <strong>2009</strong><br />

Rohkeat ja omaperäiset<br />

<strong>Teosto</strong>-palkitut

Pääkirjoitus<br />

Tekijänoikeus<br />

on tekijän oikeus!<br />

Marraskuun synkkyyttä syvensi esitys<br />

työ- ja virkasuhteen tekijänoikeuksista.<br />

Opetusministeriön työryhmän<br />

ehdotus nostatti syystäkin kulttuurialan<br />

tekijät ja esiintyjät takajaloilleen.<br />

Journalistit ja opettajat ovat samassa<br />

rintamassa.<br />

Työryhmä muovaisi tekijänoikeuslakia<br />

niin, että työsuhteessa luotujen<br />

teosten tekijänoikeudet siirtyvät<br />

työnantajalle, ellei toisin ole sovittu<br />

esimerkiksi työsopimuksessa. Työnantaja<br />

voisi lain nojalla muuttaa teosta ja myydä sen käyttöoikeuden<br />

edelleen muille osapuolille.<br />

Työnantaja siis saisi käyttää työ- tai virkasuhteissa luotuja<br />

teoksia vapaasti ja korvauksetta riippumatta<br />

siitä, mihin tarkoitukseen<br />

teos on luotu. Työnantajan käyttöoikeus<br />

olisi jokseenkin ikuinen,<br />

koska se jatkuisi työ- tai virkasuhteen<br />

päättymisen jälkeen.<br />

Muunteluoikeuden antaminen työantajille<br />

merkitsee paitsi tekijän<br />

taloudellisten oikeuksien vesittämistä<br />

myös moraalisiin oikeuksiin<br />

kajoamista.<br />

Mikäli tällainen laki hyväksytään,<br />

Suomi niittää kyseenalaista mainetta mannereurooppalaisen<br />

tekijänoikeusjärjestelmän murentajana. Ja kun yhdestä<br />

nurkasta murenee, alasajoa on pelottavan helppo jatkaa.<br />

Heikomman suoja ja sen turvaaminen lailla jäävät Suomessa<br />

korulauseeksi. Juhlapuheosastolle joutaa myös hersytys luovasta<br />

luokasta ja sen merkityksestä pienen Suomen kansantaloudelle.<br />

Luovan työn perusedellytysten täytyy olla kunnossa,<br />

jotta innovatiivisuus ja luovuus kukoistavat. Lakiin kirjoitettu<br />

Työsuhdetekijänoikeus<br />

merkitsisi oikeudellisen<br />

tilan keikauttamista<br />

päälaelleen.<br />

työsuhdeolettama tarkoittaisi sitä, ettei yksikään työantaja enää<br />

neuvottelisi tekijänoikeuksista työntekijän kanssa. Työryhmän<br />

esitys kurittaisi heikompaa osapuolta sikälikin, että ristiriitatilanteissa<br />

se sälyttäisi todistustaakan työntekijälle.<br />

Lakiesityksen sorvaajat perustelevat sitä tarpeella selventää<br />

oikeudellista tilaa. Kyse on kuitenkin oikeudellisen tilan keikauttamisesta<br />

päälaelleen. Nykylain nojalla teosten edelleen<br />

luovutus ja muuntelu edellyttävät sopimista, eikä sopimiselle<br />

ole ollut esteitä. Liike-elämän ehdoilla laadittu muutosesitys sen<br />

sijaan lopettaisi sopimisen kertaheitolla.<br />

Kulttuuriministeri Stefan Wallinin mukaan asia tulee<br />

poliittiseen pohdintaan laajan lausuntokierroksen jälkeen.<br />

Toivottavasti lopputulos on armollinen säveltäjille, sanoittajille,<br />

artisteille, journalisteille, kirjailijoille ja muille luovan työn tekijöille.<br />

Tekijänoikeuden perimmäinen<br />

tarkoitus on kuitenkin suojata teosta<br />

ja tekijää.<br />

Keväällä kirjoitin tällä samalla<br />

palstalla, että kun lukee Euroopan<br />

parlamentin oikeudellisten asioiden<br />

valiokunnan mietintöä tekijänoikeuksien<br />

näkymistä unionin<br />

alueella, Suomi tuntuu kuuluvan<br />

eri planeetalle. Mietinnössä muun<br />

muassa muistutetaan, että ”tekijänoikeuden<br />

ja lähioikeuksien suoja<br />

tietoyhteiskunnassa on tärkeää sisämarkkinoiden taloudelliselle<br />

kehitykselle ja vahvistaa kannustimien, luomisen, investointien<br />

ja eurooppalaisille kuluttajille levittämisen itseään ruokkivaa<br />

kehää” sekä painotetaan, että ”tekijänoikeuden ja lähioikeuksien<br />

suoja on perusedellytys, jos halutaan edistää luovuutta ja innovaatiota<br />

sekä kulttuuri-identiteettien säilymistä”. Toisto ei liene<br />

pahasta.<br />

2 teostory 4 | <strong>2009</strong>

18<br />

k u v a : m a a r i t ky t ö h a r j u<br />

28 14<br />

4/09<br />

Tässä numerossa<br />

4<br />

k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n<br />

12<br />

<strong>Teosto</strong>-palkinnon saivat Magnus Lindbergin Graffiti sekä<br />

Jori Sjöroosin, Paula Vesalan ja Mira Luotin sävellykset,<br />

sanoitukset ja sovitukset PMMP:n Veden varaan -albumilla.<br />

TEOSTORY<br />

on <strong>Teosto</strong>n tiedotus- ja asiakaslehti sekä<br />

tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi.<br />

Kirjoitukset eivät välttämättä edusta<br />

<strong>Teosto</strong>n kantaa.<br />

Julkaisija<br />

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto <strong>Teosto</strong> r.y.,<br />

Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki<br />

puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134<br />

sähköposti: teostory@teosto.fi<br />

k u v a : v e s a hä r k ö n e n<br />

11<br />

12<br />

18<br />

23<br />

28<br />

36<br />

Tietoyhteiskunnan todellinen voima piilee luovien ihmisten<br />

yhteistyössä, <strong>Teosto</strong>n syysseminaari kiteytti.<br />

Sävelten markkinat kertoo suomalaisen musiikinkustannuksen<br />

historian.<br />

Mollivoittoisuus ja kansanperinteessä kulkenut angstisuus ovat<br />

tasoittaneet tietä hevin suosiolle Suomessa.<br />

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic laajentaa<br />

toimialaansa.<br />

Printtilehden asema vain vahvistuu, sanoo 75 vuotta täyttävän<br />

Rytmi-lehden päätoimittaja Heta Hyttinen.<br />

Keikkailmoitukset ohjaavat rahat esitettyjen teosten tekijöille.<br />

k a n n e n ku v a : j a k k e ni k k a r i n e n<br />

Toimitus<br />

Satu Kaarenoja (päätoimittaja)<br />

Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri)<br />

Mika Kauhanen (toimittaja)<br />

Ulkoasu<br />

Topi Saari/Neutron Design<br />

Paino<br />

Forssan Kirjapaino<br />

ISSN 1236-6757<br />

34. vuosikerta<br />

<strong>Teosto</strong> on kansainvälisen<br />

tekijänoikeusjärjestöjen<br />

yhteistyöelimen Cisacin jäsen.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 3

Graffiti ja Veden varaan<br />

saivat <strong>Teosto</strong>-palkinnon<br />

Tämän vuoden <strong>Teosto</strong>-palkinnon<br />

saivat Magnus Lindbergin teos<br />

Graffiti sekä PMMP-yhtyeen Jori<br />

Sjöroosin, Paula Vesalan ja Mira<br />

Luotin sävellykset, sanoitukset ja<br />

sovitukset levyllä Veden varaan.<br />

t e k s t i ma r j a -le e n a ka r j u l a | k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n<br />

<strong>Teosto</strong>-palkinto, joka on suuruudeltaan<br />

40 000 euroa, jaettiin nyt<br />

seitsemännen kerran.<br />

Magnus Lindbergin osuus<br />

palkinnosta on 20 000 euroa ja<br />

Jori Sjöroosin, Paula Vesalan<br />

ja Mira Luotin osuus yhteisesti<br />

20 000 euroa.<br />

Palkintoraadin mukaan Magnus Lindberg hallitsee<br />

Graffitissa sinfoniaorkesterin ja kamarikuoron esityskoneiston<br />

täydellisesti. Totuttu Lindberg-tyyli avautuu<br />

raadin arvelun mukaan kamarikuoron avulla ehkä<br />

entistäkin laajemmalle yleisölle. Lindbergin komea<br />

nykymusiikki tekikin vaikutuksen hyvin erilaisia<br />

musiikillisia taustoja omaaviin raatilaisiin.<br />

Teoksessa antiikin Pompeijin seinäkirjoituksista<br />

4 teostory 4 | <strong>2009</strong>

<strong>Teosto</strong>-palkitut Magnus<br />

Lindberg (vas.), Jori<br />

Sjöroos, Paula Vesala ja<br />

Mira Luoti.<br />

MUUT TÄMÄN<br />

VUODEN<br />

EHDOKKAAT<br />

taitavasti poimitut latinankieliset katkelmat muodostavat<br />

freskon yhteiskunnasta ennen – ja nyt. Seinäkirjoitukset<br />

ovat aina olleet rahvaalle vapaa ja riippumaton<br />

foorumi, jonka avulla vallanpitäjiä ja hallitsijoita<br />

voidaan arvostella.<br />

Graffitista on löydetty viittauksia Igor Stravinskyn<br />

Oedipus Rexiin ja Bartókista Pucciniin. Kaikessa<br />

intertekstuaalisuudessaan Graffiti kuulostaa kuitenkin<br />

vain Magnus Lindbergiltä, orkesteri- ja nyt myös<br />

kuorosointien tuhattaiturilta.<br />

Veden varaan oli raadin mielestä palkintoehdokkaista<br />

särmikkäin. Raati painotti erityisesti sanoitusten<br />

särmää ja koskettavuutta ja sitä, että Vesalalla ja<br />

Luotilla on rohkeutta ja intoa tarttua vaikeisiinkin<br />

laulunaiheisiin. Tarkoituksellinen naivismi, räiske<br />

ja herkkyys tuottavat kiinnostavia tekstejä, jotka<br />

sopeutuvat saumattomasti Jori Sjöroosin tarttuviin<br />

melodioihin.<br />

Raadin mielestä omaperäisen raakilemaisissa sovituksissa<br />

on pohjalla suomalaisen uuden aallon rosoa<br />

ja intoa sekä Joy Division -vaikutteita yhdistettynä<br />

instrumentteihin ja ideoihin, joita varhaiset vaikuttajat<br />

eivät olisi koskaan tulleet ajatelleeksi. Vanhan lauluperinteen<br />

yhdistäminen moderniin rockiin luonnistuu<br />

PMMP:ltä vaivattomasti.<br />

• Verneri Pohjolan<br />

teokset albumilla Aurora<br />

• Tapani Länsiön<br />

sävellys Elämän lauluja<br />

-orkesterilaulusarjaan<br />

baritonille ja orkesterille.<br />

• Terhi Kokkosen<br />

sanoitukset, Joel<br />

Melasniemen<br />

sävellykset ja<br />

Scandinavian Music<br />

Group -yhtyeen<br />

sovitukset Scandinavian<br />

Music Groupin albumilla<br />

Palatkaa Pariisiin.<br />

• Esa Holopaisen,<br />

Santeri Kallion, Tomi<br />

Koivusaaren ja Tomi<br />

Joutsenen sävellykset<br />

ja Amorphis-yhtyeen<br />

sovitukset albumilla<br />

Skyforger.<br />

Palkintoehdokkaiden<br />

julkistustilaisuuteen<br />

pääsivät<br />

paikalle Tapani Länsiö<br />

(eturivi vasemmalta),<br />

Magnus Lindberg,<br />

Verneri Pohjola,<br />

Paula Vesala, Mira<br />

Luoti ja Terhi Kokkonen,<br />

portailla vasemmalta<br />

Jori Sjöroos,<br />

Joel Melasniemi,<br />

Pauliina Kokkonen,<br />

Kyösti Salokorpi,<br />

Miikka Paatelainen,<br />

Antti Lehtinen ja<br />

Anssi Växby.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 5

Palkintoraadissa olivat mukana puheenjohtajana<br />

toimittaja Pekka Gronow sekä jäseninä toimittaja<br />

Vesa Sirén ja edellisvuoden <strong>Teosto</strong>-palkittu, räppäri<br />

Asa. Voittajat raati valitsi esiraadin nimeämän kuuden<br />

ehdokkaan joukosta.<br />

Palkintoraati piti kuutta esiraadin valitsemaa<br />

ehdokasta harvinaisen tasokkaina. Peräti neljästä<br />

ehdokkaasta keskusteltiin pitkään. Raadin mukaan<br />

tämä antaa hyvän kuvan suomalaisen musiikin monipuolisuudesta<br />

ja laadukkuudesta.<br />

Esiraadissa ehdokkaita valitsemassa olivat toimittaja<br />

Tuuli Saarakkala, muusikko Mika Virkkala, päätoimittaja<br />

Viljami Puustinen, muusikko-tuottaja Riku<br />

Mattila, toimittaja Caterina Stenius, toimittaja-tietokirjailija<br />

Kimmo Korhonen ja toimittaja Petri Silas.<br />

<strong>Teosto</strong>-palkintoa on jaettu vuodesta 2003. Palkinnolla<br />

halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä<br />

ja innovatiivisia teoksia ja edistää siten suomalaista<br />

säveltaidetta. Teokset voivat edustaa mitä tahansa<br />

musiikin lajia ja niiden pitää olla kuluvan tai edellisen<br />

vuoden tuotantoa. Palkintoa jakavat <strong>Teosto</strong>on kuuluvat<br />

säveltäjät, sanoittajat ja musiikin kustantajat.<br />

TEOSTO-PALKITUT VUOSI<br />

VUODELTA<br />

2008<br />

Asan ja tekijäryhmän teokset levyllä Loppuasukas.<br />

2007<br />

Jonna Tervomaan sanoitukset ja sävellykset ja Jussi<br />

Jaakonahon sävellykset Tervomaan levyllä Parempi<br />

loppu sekä Olli Kortekankaan musiikki oopperassa<br />

Isän tyttö.<br />

2006<br />

Marzi Nymanin teokset levyllä Marzi sekä Sampo<br />

Haapamäen teos Kirjo.<br />

2005<br />

Veli-Matti Puumalan pianokonsertto Seeds of Time<br />

sekä Tuomari Nurmion sävellykset ja Alamaailman<br />

vasarat -yhtyeen sovitukset levyllä Kinaporin kalifaatti.<br />

2004<br />

Jukka Tiensuun big band -teos Umori sekä<br />

Ilmiliekki-kvartetin March of the Alpha Males -levyn<br />

teoskokonaisuus.<br />

2003<br />

Maija Vilkkumaan Ei, Kimmo Pohjosen Kalmuk sekä<br />

Kimmo Hakolan Le Sacrifice.<br />

Yhtenä<br />

ajan<br />

PMMP teki palkittua<br />

viidettä albumiaan<br />

selvästi pidempään<br />

kuin aiempia. Lisäksi<br />

tekoprosessin<br />

yhteydessä kokeiltiin<br />

monia uusia<br />

ratkaisuja.<br />

t e k s t i te r o v a l k o n e n<br />

k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n<br />

6 teostory 4 | <strong>2009</strong>

inen<br />

kuva<br />

Kun PMMP:ltä kysyy, mikä Veden varaan -levyssä on ryhmän<br />

itsensä kannalta uutta, ensimmäinen asia löytyy nopeasti.<br />

”Yhtenäinen linja. Nyt oli rohkeutta pitää kiinni yhdestä<br />

tyylilajista, kun taas aiemmin on ollut tärkeää saada mukaan<br />

kaikkea mahdollista. Nyt pysyttiin johdonmukaisesti<br />

samassa, lukuun ottamatta kappaletta Viimeinen valitusvirsi”, Paula<br />

Vesala toteaa.<br />

Hän jatkaa, että Jori Sjöroosin säveltämät demot olivat tällä kertaa<br />

aiempaa raaempia, eivätkä ne sisältäneet mitään tuotannollisia ideoita. Sitä<br />

puolta alettiin työstää vasta sitten, kun Vesala ja Mira Luoti olivat kirjoittaneet<br />

demoihin tekstit.<br />

Sjöroos tekee demonsa usein pianolla tai tietokoneella; melodiat<br />

hän saattaa vaikka viheltää. Jos työvälineeksi valikoituu tietokone,<br />

hän ohjelmoi aina kaiken alusta lähtien.<br />

”Olen todennut, että valmiiden komppien tai vastaavien päälle rakentaminen<br />

on jotenkin inspiraatiota tukahduttavaa puuhaa. Siksi lähden<br />

aina nollasta liikkeelle”, Sjöroos sanoo.<br />

Veden varaan -albumin biisejä jatkotyöstettiin monin tavoin, ja<br />

yhdestä kappaleesta saatettiin tehdä kahdeksankin erityylistä versiota.<br />

Lopullinen linja löytyi muutaman avainkappaleen kautta: ne määrittelivät<br />

voimallaan sen, miltä kokonaisuuden tulisi kuulostaa.<br />

”Senkin jälkeen esimerkiksi lauluosuuksia mietittiin vielä kauan.<br />

Meidän levyillä on aiemmin nojattu siihen, että me laulamme yhdessä,<br />

mutta tällä kertaa Paula ja minä lauloimme todella paljon erikseen.<br />

Näitäkin asioita kokeiltiin ja hiottiin pitkään, kuunneltiin kenen laulu<br />

sopii mihinkin kappaleeseen parhaiten”, Luoti sanoo.<br />

Vesala jatkaa, että Veden varaan saattaa näistä syistä olla PMMP:n<br />

tekstilähtöisin levy. Sanoitukset synnyttivät perustunnelman, joka<br />

puolestaan saneli tuotannollisen linjan, ja solistivalinnat perustuivat<br />

paljolti siihen, kummalle teksti sopi paremmin.<br />

”Melkein kaikissa biiseissä tutkittiin kaikki<br />

vaihtoehdot: kuunneltiin molempien laulua<br />

erikseen ja vielä kumpaakin yhdessä”,<br />

Luoti toteaa.<br />

Veden varaan -albumin esituotantovaihe<br />

sisälsi siis<br />

poikkeuksellisen paljon<br />

hiomista. Yksi syy tähän oli<br />

se, että PMMP ei keikkaillut<br />

levynteon aikaan lainkaan.<br />

Se taas johtui paljolti siitä,<br />

että Paula Vesalalla oli kotona<br />

pieni vauva. Hänen mukaansa<br />

se tuotti tekstien kirjoittamiseen<br />

oman lisänsä.<br />

”Totesin että kirjoittaminen<br />

oli tällä kertaa todellista oman<br />

mielikuvituksen koettelua. Ei ollut<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 7

ulkomaailmaa josta ammentaa. En käynyt missään, olin vain kotona ja kirjoitin omat<br />

osuuteni teksteistä silloin, kun lapsi nukkui ja sain olla hetken itsekseni.”<br />

PMMP on ollut viime vuosina erittäin suosittu. Jori Sjöroos toteaa, että suosio ei ole<br />

ainakaan tietoisella tasolla vaikuttanut Veden varaan -albumin musiikillisiin ratkaisuihin.<br />

”Meillä on joskus aiemmin ollut odotuksia siitä, miten tietyt asiat otetaan vastaan,<br />

mutta odotukset eivät yleensä ole toteutuneet. Sitä kautta on oppinut ymmärtämään,<br />

ettei ulkomusiikillisten kysymysten miettiminen ole tarpeellista”, Sjöroos kertoo.<br />

PMMP:n kappaleet syntyvät aina Sjöroosin demojen pohjalta. Ei ole harvinaista,<br />

että Luoti ja Vesala kokevat demon tunnelman toisenlaiseksi kuin Sjöroos oli ajatellut.<br />

Joka tapauksessa teksti lähtee liikkeelle tunnelmasta tai mielikuvasta, jonka demo<br />

synnyttää.<br />

”Biisien aihioita on poikkeuksetta paljon, tällekin levylle varmaan 15–20. Mira ja<br />

Paula valitsevat ne, jotka puhuttelevat heitä eniten, ja niitä lähdetään sitten työstämään”,<br />

Sjöroos sanoo.<br />

Sanoitukset synnyttivät<br />

perustunnelman, joka puolestaan<br />

saneli tuotannollisen linjan.<br />

Tekstien perusteemoja myös Veden varaan -levyllä on tietynlainen eksyneisyys<br />

elämässä: lauluissa kuvataan ihmisiä jotka eivät osaa kommunikoida itsensä tai<br />

läheistensä kanssa tai kokevat muuten, että asiat eivät ole niin kuin pitäisi.<br />

Paula Vesala kertoo, että hänen kirjoittamisensa taustalla on usein toisten ihmisten<br />

tarkkailu. Hän näkee mielestään helposti ihmisten rakentamien turvaverkostojen läpi<br />

siihen, miten hauraalla pohjalla elämä lopulta on.<br />

”Lisäksi pitää sanoa, että Miraa ja minua tuskastuttaa todella paljon se kirjoittamisen<br />

tapa, kun tehdään viisi levyllistä biisejä vaikka samasta huonosta ihmissuhteesta. Me<br />

puhumme mieluusti kaikista muista aiheista. Kaikesta sellaisesta, joka on koskettanut<br />

itseä ja joka on herättänyt halun käsitellä aihetta tavalla, joka olisi itselle totta.”<br />

Kun teksti on syntynyt, se voi sanella seuraavia musiikillisia ratkaisuja: jotain kohtaa<br />

tulee ehkä korostaa aivan tietyllä tavalla, jonkin käänteen yhteydessä on mielekästä<br />

vaihtaa instrumentaatiota ja niin edespäin.<br />

Sjöroosin mukaan jopa kappalerakenteita mietitään vielä ahkerasti sen jälkeen, kun<br />

levylle päätyvät biisit on valittu.<br />

”Olen iloinen siitä, että Miralla ja Paulalla on levy levyltä enemmän ideoita myös<br />

musiikin puolella.”<br />

Mira Luoti kertoo, että toimintatapojen muutos on johdonmukainen seuraus<br />

pitkästä yhteistyöstä.<br />

”Olemme oppineet tuntemaan toisemme paremmin, joten itse kukin osaa<br />

ja uskaltaa ilmaista mielipiteensä selvemmin”, hän sanoo.<br />

Vesalan mukaan ideoita heitellään ilmaan paljon ja antaumuksella. Sjöroos kokeilee<br />

annettuja ehdotuksia, minkä jälkeen ryhmä päättää yhdessä, mikä toimii.<br />

”Esimerkiksi Pariterapiaa-kappale haki muotoaan todella pitkään. Jossain vaiheessa<br />

se oli aika kitsch-henkinen biisi. Jori mietti vielä aika loppuvaiheessa, miten siitä saisi<br />

parhaiten levyn maailmaan sopivan, ja keksi sinne sen pianon, jonka myötä kappaleesta<br />

tuli todella uhkaava”, Vesala kertoo.<br />

Sjöroos sanoo olevansa biisintekijänä sitä koulukuntaa, joka tarvitsee deadlinen. Veden<br />

varaan -albumin varsinainen työstäminen alkoi puoli vuotta ennen sovittua masterointipäivää,<br />

ja viimeiset pari kuukautta olivat sekä hektisintä että hedelmällisintä aikaa.<br />

”Lähetin tiedostoja eteenpäin vielä masterointipäivänä. Viimeinen kuukausi on aina<br />

tuotteliainta aikaa, silloin olen syvällä levyn tekemisessä ja ideoita syntyy. Tästä seuraa<br />

myös se, että valmis levy on aina ajankuva, tietyn ajankohdan olosuhteista syntynyt”,<br />

hän toteaa.<br />

Voitokkaasta<br />

sävellyksestä<br />

sukeutui portti<br />

vokaalimusiikin<br />

maailmaan.<br />

t e k s t i pa s i ly y t i k ä i n e n<br />

k u v a ja k k e ni k k a r i n e n<br />

8 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Lindbergin<br />

Graffiti soi läpi<br />

vuosituhansien<br />

Vuonna 1958 syntynyt Magnus<br />

Lindberg on kansainvälisestikin<br />

katsottuna ikäpolvensa menestyneimpiä<br />

säveltäjiä. Hänen<br />

musiikkinsa soi jatkuvasti ympäri<br />

maailmaa orkestereiden ohjelmistossa. Maailman<br />

parhaat orkesterit ovat tilanneet häneltä<br />

musiikkia ja tällä hetkellä hän on New Yorkin<br />

filharmonikkojen nimikkosäveltäjä.<br />

Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kamarikuoro<br />

kantaesittivät Magnus Lindbergin Graffitin<br />

Sakari Oramon johdolla Finlandia-talossa<br />

20. toukokuuta. Lindberg on koonnut teoksen<br />

tekstikokonaisuuden muinaisista graffiteista,<br />

jotka ovat peräisin vuonna 79 Vesuviuksen<br />

purkauksessa tuhoutuneesta Pompeijista. Teos<br />

sai välittömästi riemukkaan vastaanoton. Teosta<br />

odotettiin erityisen kiinnostuneina, sillä Lindberg<br />

on urallaan keskittynyt instrumentaalimusiikin<br />

säveltämiseen, eikä vokaalimusiikkia Lindbergin<br />

aikaisemmasta tuotannosta juuri löydy. Laajan<br />

kuoro-orkesteriteoksen valmistaminen oli säveltäjälle<br />

kokonaisuudessaan pitkä prosessi. Pelkästään<br />

sopivan tekstikokonaisuuden löytäminen kesti<br />

vuosia:<br />

”Jo Paradan valmistumisen jälkeen vuonna<br />

2001 ajattelin, että haluaisin tehdä teoksen<br />

kuorolle ja orkesterille. Lähdin etsimään sopivaa<br />

tekstiä. Halusin löytää tekstin, joka ei olisi<br />

tarinallinen, mutta silti draamallinen, musiikkia<br />

kuljettava kokonaisuus. Monet löytämäni tekstit<br />

olivat hienoja, mutta niiden säveltäminen tuntui<br />

mahdottomalta.”<br />

kirjoituksissa oli luettavissa koko elämä. Osa<br />

teksteistä oli gladiaattoreita ylistäviä, osa mainoksia<br />

ja osa räävittömiä herjakirjoituksia. Joku<br />

oli kirjoittanut vähän sinnepäin ulkomuistista<br />

Vergiliuksen runoja. Mukana oli poliittisia<br />

kirjoituksia ja ilmoituksia. Jotkut seinäkirjoituksista<br />

ovat todella alatyylisiä – osa niistä on<br />

mukana Graffitissakin – mutta härskeimpiä<br />

juttuja täytyi jo rajata pois”, Lindberg nauraa.<br />

Eräs Lindbergin taiteilijaluonteen piirre on<br />

perusteellisuus. Myös antiikin latinan ymmärtämisessä<br />

hän halusi päästä pintaa syvemmälle.<br />

Apu löytyi läheltä, sillä Helsingin yliopistossa<br />

Pompeijin kulttuurin ja vulgaarilatinan tutkimuksella<br />

on pitkät perinteet.<br />

”Aloin istua yliopiston kirjaston Antiquitaskirjastossa.<br />

Corpus Inscriptionum Latinarum<br />

-kokoelmaan on koottu latinankieliset seinäkirjoitukset.<br />

Sieltä löytyivät myös Pompeijin<br />

seinäkirjoitukset. Sain tekstien tulkintaan ja<br />

ääntämiseen apua emeritusprofessori Paavo<br />

Castrénilta. Antiikin ajan latinan ääntämisestä<br />

on monta teoriaa. Vaikka perehdyin tekstien<br />

Lopulta sopiva teksti löytyi yllättäen erään<br />

automatkan keskustelujen tuloksena:<br />

”Olimme tulossa maalta vaimoni<br />

kanssa. Autossa mietin kuumeisesti uutta,<br />

jollain tavalla ajankohtaista tekstiä kuoro-orkesteriteokselle.<br />

Puhuimme, että voisiko nykyisten<br />

graffitien ympäriltä löytyä kiinnostavia tekstejä.<br />

Silloin tuli mieleeni Pompeijin seinistä löydetyt<br />

piirtokirjoitukset. Sain tekstit käsiini nopeasti<br />

Internetin kautta ja innostuin niistä heti.<br />

Tekstejä lukiessani huomasin, ettei mikään ole<br />

muuttunut 2000 vuodessa. Pompeijin seinäteostory<br />

4 | <strong>2009</strong> 9

Laulajille säveltäminen vei<br />

pikkusormen, käden - enemmänkin!<br />

ääntämiseen huolellisesti, on muistettava, että<br />

minä teen kuitenkin taidetta, en tiedettä”,<br />

Lindberg huomauttaa pilke silmäkulmassaan ja<br />

jatkaa: ”En yritäkään väittää, että ääntämisasu<br />

on ehdottoman oikea.”<br />

Suuresta piirtokirjoitusvalikoimasta<br />

Lindberg kokosi joukon erityyppisiä<br />

kirjoituksia, joista alkoi koostaa Graffitin<br />

tekstiosuutta.<br />

”Tekstikokonaisuuden rakentaminen<br />

muistutti palapelin kokoamista. Minua kiehtoi<br />

voimakkaiden kontrastien tekeminen. Näin<br />

ollen poliittiset julistukset ja vessakirjoitukset<br />

vuorottelevat. Halusin jättää mukaan myös<br />

kaikki seinäkirjoitusten kirjoitusvirheet,<br />

jotta Graffiti toisi seinäkirjoitukset kuuluviin<br />

samanlaisina kuin kaupunkilainen on niihin<br />

aikoinaan Pompeijissa törmännyt.”<br />

Musiikillisen prosessin eräänlaisena innoittajana<br />

Lindberg tutki sävellystyön ohella muun<br />

muassa Igor Stravinskyn orkesteriteoksia, joissa<br />

on vokaaliosuus.<br />

”Erityisen kiinnostava teos on Stravinskyn<br />

Les Noces. Siinä teksti on yhtä aikaa etäännytetty<br />

mutta lauluosuuden kautta elimellinen<br />

osa teosta. Olin ollut soittamassa ja johtamassa<br />

tuota teosta aiemmin. Graffitia säveltäessäni<br />

palasin Stravinskyn vokaalimusiikin äärelle.<br />

Mutta myös Luciano Berion Passaggio ja<br />

tietenkin Sinfonia, mutta erityisesti Coro olivat<br />

minulle tärkeitä teoksia sävellystyön aikana.<br />

Omassa sävellystyössäni halusin kunnioittaa<br />

tekstin rytmiä, vaikka minuakin kiinnosti<br />

tekstin etäännyttäminen. Tekstin parissa<br />

työskentely oli siinä mielessä kiinnostavaa, että<br />

se antoi tietyllä tapaa ’ilmaiseksi’ rytmiin ja<br />

muotoon liittyviä asioita.”<br />

Lindbergin orkesterimusiikki on tunnettu<br />

1990-luvulta alkaen arkkitehtonisista, jopa<br />

veistoksellisista suurmuotorakenteistaan. Viime<br />

vuosien aikana hänen musiikkiinsa on ilmestynyt<br />

lisäksi entistä voimakkaammin melodinen<br />

ja temaattinen taso. Samoin Lindbergin orkesterisonoriteetti<br />

on saanut uudentyyppisiä sävyjä:<br />

”Viime aikoina olen työstänyt musiikillista<br />

materiaalia siten, että olen koonnut rinnakkain<br />

erilaisia karaktereja, eräänlaisia arkkityyppejä.<br />

En käytä perinteisessä mielessä teemoja tai<br />

motiiveja, vaan nämä arkkityypit ovat enemmänkin<br />

vahvan identiteetin omaavia musiikillisia<br />

hahmoja. Myös rekisteritietoisuudesta<br />

on tullut minulle viime vuosina tärkeä asia. Se<br />

on valtavan kiehtova maailma. Olen alkanut<br />

ajatella sonoriteettia enemmän soittimien<br />

rekisterin luonteesta käsin. Laulajillahan tämä<br />

asia korostuu vielä huomattavasti soitinmusiikkia<br />

enemmän. Soinnin intensiteetti muuttuu<br />

valtavasti muutaman sävelaskeleen matkalla.”<br />

Kuoro-osuuksien sävellystyöhön Lindberg<br />

löysi luontevan otteen. Orkesteri- ja<br />

kuoro-osuus ovat kietoutuneet hienosti<br />

toisiinsa, mutta molemmilla on oma selkeä<br />

identiteettinsä.<br />

”Kuorosatsi Graffitissa on luonteeltaan<br />

modaalista ja lineaarista. Dissonoivat ja kompleksiset<br />

rakenteet ovat orkesteriosuudessa. En<br />

halunnut tehdä kuoro-osuudesta risuaitaa, jota<br />

laulajien täytyisi tehdä konsertissa äänirauta<br />

kädessä. Minulla ei ole mitään vaativaa kuoromusiikkia<br />

vastaan, päinvastoin, mutta tässä teoksessa<br />

se ei olisi puoltanut paikkaansa. Kuorolla on<br />

Graffitissa muutenkin iso ja haastava rooli. Puolen<br />

tunnin kokonaiskestosta kuoro on mukana<br />

kahdenkymmenenviiden minuutin ajan. Eivätkä<br />

kuoro-osuudet kuitenkaan mitään helppoja ole.”<br />

Vaikka vokaalimusiikilla ei ole ollut suurta<br />

roolia Lindbergin tuotannossa, hän toivoo, että<br />

Graffitin myötä tilanne muuttuu:<br />

”Kyllä laulajille säveltäminen vei pikkusormen,<br />

käden – ja enemmänkin! Teksti tuo<br />

aivan uuden näkökulman säveltämiselle ja<br />

muotorakenteille. Tekstihän jo sinänsä on<br />

muotorakenne. Esimerkiksi Hans Werner<br />

Henze on käyttänyt eräiden orkesteriteostensa<br />

taustarakenteena tekstejä, vaikka varsinaista<br />

vokaaliosuutta teoksissa ei olekaan.”<br />

Philharmonia esitti Esa-Pekka Salosen<br />

johdolla Graffitin lokakuun alussa<br />

ensimmäistä kertaa Lontoossa. Sekä<br />

Guardian- että Daily Telegraph -lehtien<br />

musiikkikriitikot kiittelivät Lindbergin teoksen<br />

korkeatasoisuutta. Molemmat ihmettelivät<br />

kuitenkin, miksei säveltäjä ole tarttunut vokaalimusiikkiin<br />

aiemmin. Lindberg kertoo, että<br />

säveltäjänuran instrumentaalipainotukseen on<br />

olemassa ihan käytännöllinen selitys:<br />

”Toimii-yhtye oli minulle nuorena säveltäjänä<br />

tärkeä laboratorio. Yhtye oli pienestä<br />

koostaan huolimatta kokoonpanoltaan erittäin<br />

monipuolinen. Siinä oli oikeastaan edustus ison<br />

orkesterin kaikista sektioista: puupuhaltaja,<br />

vaskisoittaja, lyömäsoittaja, pianisti, jousisoittaja,<br />

kitaristi ja elektroniikkakin. Mutta laulajaa<br />

meillä ei kokoonpanossa ollut. Ehdottomasti<br />

olisi pitänyt olla”, Lindberg naurahtaa.<br />

Sitran kehitysjohtaja Ossi Kuittinen<br />

puhui muutoksen johtamisesta tietoyhteiskunnassa.<br />

Filosofi Tuomas Nevanlinna luonnehti<br />

tietoyhteiskuntaa projektiyhteiskunnaksi.<br />

Nokian teknologiapolitiikasta vastaava<br />

johtaja Erkki Ormala toi tietoyhteiskuntakeskusteluun<br />

kansainvälisen<br />

yrityksen näkökulman.<br />

Viestintäministeri Suvi Lindén<br />

peräänkuulutti innovatiivista ja<br />

ennakkoluulotonta asennetta uusien<br />

liikeideoiden pontimeksi.<br />

10 teostory 4 | <strong>2009</strong>

<strong>Teosto</strong> järjesti tämänvuotisen syysseminaarinsa 5. marraskuuta<br />

yhdessä Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kanssa.<br />

Kiinnostavat puhujat ja ajankohtainen aihe keräsivät runsaasti<br />

seminaariyleisöä paikalle Kansallismuseon auditorioon.<br />

t e k s t i sa t u ka a r e n o j a | k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u<br />

Musiikkia ja teknologiaa arjen<br />

tietoyhteiskunnassa<br />

Alustajat käsittelivät arjen tietoyhteiskuntaa<br />

eri näkökulmista: Nokian teknologiapolitiikasta<br />

vastaava johtaja Erkki<br />

Ormala toi keskusteluun kansainvälisen yrityksen<br />

näkökulmaa, Sitran kehitysjohtaja Ossi<br />

Kuittinen käsitteli muutoksen johtamista tietoyhteiskunnassa<br />

ja filosofi, suomentaja ja kirjoittaja<br />

Tuomas Nevanlinna tietoyhteiskunnan<br />

arvoja, asenteita ja työelämää. Säveltäjä Antti<br />

Auvinen kertoi alustajana ja paneelin jäsenenä,<br />

minkälaisia muutoksia teknologia on tuonut<br />

säveltäjän arkeen. Mukana säveltäjäpaneelissa<br />

olivat myös Sanna Salmenkallio ja Eicca Toppinen.<br />

Paneelia veti toimittaja Antti Isokangas.<br />

Ormala ja Kuittinen peräänkuuluttivat yhteistyötä<br />

sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joissa<br />

kaikki osapuolet hyötyvät. Tarvitaan sellaisia<br />

yhdessä tekemisen tapoja, joissa on tilaa myös<br />

virheille, sillä kehitystä ei voi tapahtua, mikäli virheitä<br />

ei sallita. Teknologian nopea kehitys viimeisen<br />

vuosikymmenen aikana on mahdollistanut<br />

rajun yhteiskunnallisen murroksen ja tietoyhteiskunnan<br />

synnyn. Tulevaisuudessa kehityksen<br />

ennustetaan kiihtyvän ja fyysisen ja digitaalisen<br />

maailman rajapinnan hämärtyvän entisestään.<br />

Säveltäjän arki on Auvisen mukaan sekä pitkiä<br />

yksinäisiä jaksoja että yhteistyöjaksoja.<br />

”Aina yhteistyön tuloksena syntyy uusia ideoita,<br />

toisenlaisia tulkintoja. Kaikkea sitä, mikä on<br />

sitä sisältöä.”<br />

Auvinen kiitti nykyteknologiaa siitä, että se<br />

mahdollistaa integroitumisen todella nopeasti.<br />

Voidaan käydä läpi yksityiskohtiakin. ”Ei toki vastaa<br />

tapaamista samassa huoneessa, mutta teknologia<br />

mahdollisti esimerkiksi sen, että kolme<br />

minuuttia yhteydenpidon jälkeen pystyin hakemaan<br />

pojan koulusta.”<br />

”Minulle verkottuminen verkossa toimii. Minä<br />

koen sen oleelliseksi, etenkin kun sen voi yhdistää<br />

elämänlaadun parantamiseen. Tuottavuus ei<br />

voi olla vain tiliotteiden tarkastelua. Se on mahdollisuus<br />

kaikessa: arvot, asenteet, normit, tekijänoikeudet<br />

– kaikki on uudelleen puntaroitava.<br />

Myös ideat. Kulttuuri on nähtävä jonkinlaisena<br />

luovuuden maaperänä. Vaikka tietoyhteiskunta<br />

tarjoaa mahdollisuuksia, niin todellinen voima piilee<br />

luovien ihmisten yhteistyössä. Tekijänoikeuksia<br />

tarvitaan suojelemaan tätä”, Auvinen kiteytti.<br />

Tuomas Nevanlinna tiivisti tietoyhteiskunnan<br />

ydinongelman: ”Digitaalinen tuotanto antaisi<br />

meille mahdollisuudet ennennäkemättömään<br />

jakamiseen ja tuottamiseen. Toisaalta tarvitaan<br />

kannustin- ja palkkiojärjestelmiä. Näiden<br />

välille on hankala kehittää molempia tyydyttävää<br />

kompromissia.”<br />

Nevanlinna luonnehti tietoyhteiskuntaa projektiyhteiskunnaksi.<br />

Ennen toimeentulon hankkiminen<br />

oli leipäpakko tai kunnia-asia. Nyt työssä on<br />

mukana koko identiteetti. Taustalla vaanii jatkuva<br />

riittämättömyyden tunne.<br />

Kompromisseihin kannusti arjen tietoyhteiskunnan<br />

neuvottelukunnan puheenjohtaja, liikenne-<br />

ja viestintäministeri Suvi Lindén. Hänen<br />

mukaansa nyt tarvitaan uutta ajattelua vanhojen<br />

kehien kiertämisen sijaan: ”Suomalaiset sisällöt<br />

ovat huippuluokkaa. Edellytän alan toimijoilta<br />

innovatiivista ja ennakkoluulotonta asennetta,<br />

jotta saadaan kehitetyksi uusia liiketoimintamalleja,<br />

joista kaikki hyötyvät.”<br />

Sanna Salmenkallion, Antti Auvisen ja Eicca Toppisen<br />

mukaan tekniikka ei luo parempaa sisältöä,<br />

mutta helpottaa ja nopeuttaa vuorovaikutusta esimerkiksi<br />

muusikoiden tai tekijätiimin sekä yleisön<br />

kanssa.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 11

12 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Sävelten markkinat<br />

-kirjan kuvituksena<br />

on käytetty muun<br />

muassa varhaisia<br />

suomalaisten nuottien<br />

kansilehtiä. Ne<br />

kertovat herkullisesti<br />

aikansa aatteista,<br />

ihanteista ja kuvataiteen<br />

trendeistä.<br />

Musiikinkustantamisen historia<br />

kartoitettiin. t e k s t i he i k k i jo k i n e n<br />

Arkkiviisuista<br />

Internetiin<br />

Musiikinkustantaminen on<br />

yllättävän vähän tunnettu<br />

osa musiikkiteollisuutta. Sen<br />

merkitys on vaihdellut suuresti aikojen<br />

ja tekniikan muutosten myötä. Populaarimusiikin<br />

tutkimuksen professori Vesa<br />

Kurkela on nyt kirjannut alan vaiheet<br />

Suomessa kirjaan Sävelten markkinat.<br />

”Musiikinkustantamisen historiasta<br />

ei ole paljoa suomalaista tutkimusta ja<br />

kansainvälinenkin painottuu vanhoihin<br />

aikoihin. Siinä on päästy jonnekin<br />

1850-luvulle ja musiikkikustantamisen<br />

historia Suomessa alkoi suunnilleen<br />

siihen aikaan. Syy on ilmeisesti se, että<br />

ala räjähti, kun populaarimusiikin<br />

hittikustantaminen alkoi. Aineisto on<br />

ilmeisesti niin suuri, että sitä ei ole vielä<br />

ehditty tutkia”, Kurkela sanoo.<br />

Suomessa on säilynyt yllättävän<br />

vähän musiikinkustantamisen lähdeaineistoa.<br />

Yhtiöt ovat ostaneet toisiaan ja silloin arkistot ovat<br />

usein kadonneet. ”Fazer osti Westerlundin 1967 ja sen arkistosta<br />

on säilynyt vain hiukan kirjeenvaihtoa sekä kustannussopimukset.”<br />

Populaarimusiikin aineistoa on säilynyt vielä vähemmän<br />

koska kustantajat syntyivät levy-yhtiöiden kylkeen. Kurkela<br />

joutui perustamaan tutkimuksensa 1800-luvun aineiston<br />

lähinnä lehtien lukuun.<br />

”Tämä on avaus, ja se on tehtävä yleisellä tasolla. Jos haluaisin,<br />

niin musiikinkustantamisen historiassa olisi työtä loppuiäksi.<br />

Myöhempi tutkimus tarkentaa työtäni kaikilta osin.”<br />

Aihe oli musiikkia ikänsä tutkineelle Kurkelalle uusi ja hän<br />

ryhtyi työhön oppiakseen. ”Mutta on se tuntematon monelle<br />

kollegallekin, osa ei edes tiedä, mikä on musiikkikustantajan ja<br />

tuottajan ero.”<br />

Osaaminen tuotiin Saksasta<br />

Musiikin kustantaminen Suomessa alkoi nuottien maahantuonnista<br />

ja julkaisemisesta. Toiminta alkoi 1800-luvun vaatimattoman<br />

tuotannon jälkeen kasvaa suomalaisen musiikin<br />

kultakaudella, Sibeliuksen ja hänen kollegojensa myötä.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 13

”Lähinnä julkaistiin pienimuotoisia teoksia kuten yksinlauluja.<br />

Sinfonioita ei kustannettu. Se oli ilmeisesti niin suuri<br />

sijoitus, ettei siihen ryhdytty Sibeliusta lukuun ottamatta.<br />

Sibeliuksenkin kustantajat löytyivät Saksasta.”<br />

Populaarimusiikin nuottien vähäinen kustantaminen oli<br />

yllätys Kurkelalle. ”Se alkoi laajemmin vasta äänilevyn nousun<br />

myötä 1920-luvun lopulla ja suurin boomi oli 1950-luvulla.<br />

Ilmeisesti aiemmin nuotit tuotiin suoraan ulkomailta.” Moni<br />

soitti myös muistinvaraisesti, pelimannimusiikissa ei nuotteja<br />

käytetty.<br />

1800-luvulla musiikinkustantaminen oli pitkälti tekstien<br />

julkaisemista, ajankohtaiset laulut levisivät arkkiviisuina. Niitä<br />

tekivät kirjapainot ja kirjankustantajat tai tekstin kirjoittajat itse.<br />

Nuottien kustantaminen taas vaati alusta asti kansainvälisiä<br />

suhteita ja ammattitaitoa. Nuotit painettiin<br />

Saksassa aina 1920- ja 1930-luvuille asti.<br />

”Vanhasta nuotista melkein näkee onko se ulkomailla<br />

tehty, painojälki on parempi. Usein painolaatat tulivat Saksasta<br />

vaikka painatus tehtiinkin Suomessa.”<br />

”Suomessa ei ollut alan liiketoiminnan know howta vaan<br />

se opittiin Saksasta. Se oli alan keskeinen maa, ja esimerkiksi<br />

Fazer palkkasi saksalaisia töihin.”<br />

Kaupankäynnin kieli Pohjolan ulkopuolelle oli saksa.<br />

Saksalaisten panos musiikkielämässämme oli aikanaan suuri<br />

aina kansallislaulumme säveltäjää myöten.<br />

Suomalaisen musiikinkustantamisen erityispiirre olivat<br />

1950-luvun puolivälissä yleistyneet alikustannussopimukset.<br />

Äänilevyjen tuontisäännöstely päättyi 1956<br />

ja sen myötä levyjen myynti lisääntyi 1956 ja 1957 lähes 50<br />

prosenttia. Suosioon nousivat ulkomaiset käännösiskelmät<br />

kotimaisen rillumarei-kauden hiipuessa.<br />

”Italialaisen canzonen ja muiden kansainvälisten hittien julkaiseminen<br />

edellytti ammattitaitoa. Kappaleet tulivat Suomeen<br />

usein ruotsalaisten kustantajien välittäminä.” Kansainvälisessä<br />

oikeuksien kaupassa ruotsalaiskustantajat ostivat monesti koko<br />

Pohjolan oikeudet. Suomalaiskustantajat matkustivat Ruotsiin<br />

ja valitsivat sieltä julkaistavan musiikin.<br />

”Sopimuksissa oli usein ehto, että musiikki on julkaistava<br />

kansallisella kielellä ja nuottina. Tämä käytäntö vallitsi aina<br />

1970-luvulle asti. Siksi nuotteja julkaistiin, vaikkei niitä paljon<br />

myytykään. Tanssiorkesterit saivat niistä melodiat, sointupohjat<br />

ja sanat.”<br />

Laulujen sanoja laillisesti<br />

verkosta<br />

Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ja musiikinkustantajat<br />

käynnistivät syksyllä 2004<br />

Laulut.fi -sivuston. Sivuilta voi ostaa valitsemiaan<br />

laulujen sanoja ja nuotteja, koota ne<br />

vihkoksi pdf-tiedostona ja kopioida vihkoa<br />

sovitun määrän. Lasku tulee postissa.<br />

Sivuilla on nyt noin 900 suositun laulun<br />

sanat sekä noin 40 yhteislaulun nuotit. Yhden<br />

sanoituksen hinta ostajalle on yhdeksän<br />

senttiä, ja tämä kerrotaan halutulla kopiomäärällä.<br />

Hinta alenee kopiomäärän kasvaessa<br />

neljään senttiin asti.<br />

Lauluista voi koota täsmälleen käyttötilanteen<br />

mukaisen vihon; häissä ja firman<br />

juhlissa lauletaan eri lauluja. Sanat on jaoteltu<br />

11:n eri teeman alle virsistä iskelmiin, ja<br />

kaikista lauluista saa muistiaan virkistämään<br />

tekstiviestin mittaisen alun.<br />

Etsintä sujuu myös sanahaulla sisällöstä.<br />

Hakusana ”kuusi” tuottaa paitsi joukon joululauluja<br />

myös Ultra Bran laulun Älä soita<br />

tänne enää koskaan, jossa numero kuusi<br />

vilahtaa puhelinnumerossa.<br />

”Hankkeen takana oli se, että laulujen<br />

sanoja sai verkosta luvattomista, mutta ei<br />

luvallisita lähteistä. Kun olimme aikamme<br />

ottaneet alas luvattomia saitteja, mietimme<br />

voisiko tehdä jotain muutakin”, sanoo<br />

Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka<br />

Timonen.<br />

Musiikinkustantajilla oli ennestään julkaisulupien<br />

järjestelypiste ja Kopiosto piti<br />

tärkeänä hankkia uutta osaamista, oppia<br />

tuntemaan verkkokaupan tekninen ja taloudellinen<br />

ympäristö. Myöhemmin on avattu<br />

oma Kuoro laulut.fi -sivusto, joka tarjoaa laajan<br />

valikoiman sanoja ja nuotteja.<br />

”Tämä ei ole maailman isoin bisnes, tärkeintä<br />

on se, että laillista aineistoa on saatavilla.<br />

Sivusto kuitenkin kannattaa itsensä ja<br />

tilitämme vuosittain tuottoja oikeudenomistajille.”<br />

Palvelu kasvaa ja paranee, Timonen uskoo.<br />

Musiikkia on mukana laaja-alaisesti ja suunnitteilla<br />

on kasvattaa nuottivalikoimaa.<br />

Mitä sanoituksia suomalaiset verkosta<br />

hankkivat Suosituimpien listan kärki ei ole<br />

yllättävä: Paratiisi, Ystävän laulu, Albatrossi,<br />

Daa-da, daa-da ja Baarikärpänen.<br />

www.laulut.fi<br />

www.kuorolaulut.fi<br />

Nuottien<br />

kustantaminen<br />

vaati<br />

1800-luvulta<br />

asti kansainvälisiä<br />

suhteita<br />

ja ammattitaitoa.<br />

Musiikinkustantamisen<br />

historiaa on<br />

tutkittu vain vähän,<br />

Vesa Kurkela<br />

kertoo.<br />

14 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Vesa Kurkela<br />

Syntynyt: 1954<br />

Väitöskirja: musiikkifolklorismista<br />

Työ: Tampereen yliopiston ja<br />

Sibelius-Akatemian populaarimusiikin<br />

tutkimuksen professori<br />

Tutkinut: muun muassa musiikin<br />

aatehistoriaa, populaarimusiikin<br />

historiaa sekä musiikin mediointia<br />

Suomessa ja Balkaninilla<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 15

Löytöretkellä tuntemattomassa maassa<br />

On hämmästyttävää kuinka vähän tiedämme musiikin kustantamisen historiasta Suomessa. Tämä valkenee populaarimusiikin<br />

tutkimuksen professori Vesa Kurkelan tutkimusta Sävelten markkinat lukiessa.<br />

Teos on erittäin tervetullut lisä ymmärrykseemme musiikin markkinoiden toiminnasta. Kurkela kartoittaa alan vaiheet<br />

1800-luvun puolivälistä nykyaikaan. Hän käy läpi arkkiviisujen painattamisen, nuottien julkaisemisen, äänilevyn tulon ja muut<br />

alan vaiheet aina Internetiin asti.<br />

Tarina on monipolvinen ja kiinnostava. Kurkela selvittää osaavasti kustantajan roolin vaihtelut kehityksen eri vaiheissa.<br />

Hän yhdistää nyt tutkimansa aineiston yhteiskunnan ja talouden muihin liikkeisiin, havainnot eivät jää irrallisiksi palasiksi.<br />

Kirja pursuaa tarinoita ja yksityiskohtia, niin hauskoja kuin hassujakin. Aiemman tutkimuksen ja osin lähdeaineistonkin<br />

puuttuessa Kurkela luo ajankuvaa sitaateilla kirjeenvaihdosta ja haastatteluilla. Tuloksena on asiapitoinen mutta elävä kirja.<br />

Saamme lukea ranskalaisista lauluntekijöistä, jotka kieltäytyivät maksamasta ravintolalaskuaan, Veikko Lavin markkinointiohjeita<br />

kustantajalleen sekä siitä, miten Sibelius kirjoitti uusiksi hänelle tarjottuja sopimuksia.<br />

Kurkelan kirjassa on uutta asiaa musiikin markkinoita hyvin tuntevillekin. Se käy sekä opiksi että iloksi.<br />

Vesa Kurkela: Sävelten markkinat. Musiikin kustantamisen historia Suomessa. Sulasol <strong>2009</strong>. 312 sivua. 32,40 euroa.<br />

Käännösiskelmien myötä syntyi sanoittajien ammattikunta<br />

Repe Helismaa kärjessä. ”Välillä ei edes laulun aihe pysynyt<br />

samana. Toki lauluja sanoitettin suomeksi jo 1920-luvullakin.<br />

Dallapen Matti Jäppilä etsi ulkomaisia hittinuotteja ja teki<br />

omat sanat.”<br />

Ruotsi on ollut populaarimusiikin kehityksessä 15–30<br />

vuotta Suomea edellä, Kurkela arvioi. ”Kansainvälinen<br />

musiikkiteollisuus syntyi siellä 1970-luvun puolivälissä<br />

ja Suomesta alettiin murtautua ulkomaille vasta 25 vuotta<br />

myöhemmin. Populaarimusiikin kustannustoiminta alkoi<br />

Ruotsissa 1910-luvulla, Suomessa 1930-luvulla.”<br />

Kanssakäymistä ruotsalaisten kanssa helpotti se, että<br />

suomalaisen kustannustoiminnan työkieli oli pitkään ruotsi.<br />

”Fazerin pöytäkirjat ja muut asiakirjat kirjattiin ruotsiksi aina<br />

vuoteen 1993. Silloin kieli muuttuikin englanniksi kun yhtiö<br />

myytiin Warnerille.”<br />

”Monet ensimmäiset rock- ja rautalankabändit tulivat ruotsinkielisistä<br />

kouluista. He pystyivät kielen vuoksi seuraamaan<br />

paremmin kansainvälistä kehitystä ja toimivat välittäjinä.”<br />

Mikä on tekijänoikeusjärjestöjen rooli tässä kaikessa<br />

”Ennen kansainvälisiä tekijänoikeussopimuksia ja<br />

vuoden 1927 tekijänoikeuslakia kustannustoiminta<br />

perustui nuottien julkaisemiseen. Siitä tekijät saivat vain kertakorvauksen.”<br />

Oskar Merikanto kuittasi vuonna 1898 Fazerin kaikkien<br />

aikojen myyntimenestyksestä, yli satatuhatta nuottia myyneestä<br />

Valse lentestä 75 markkaa, noin 300 euroa vuoden 2006<br />

rahassa – ja saman summan myöhemmin kahdesti ylimääräisenä<br />

hyvän tahdon osoituksena.<br />

”Tilanne muuttui kun tuli järjestö, joka kerää ja välittää<br />

musiikin tuotot tekijöille.” <strong>Teosto</strong> perustettiin vuonna 1928.<br />

”Esittämiseen liittyvät immateriaalioikeudet kuuluvat myös<br />

kustannustoimintaan ja ne saivat aivan eri volyymin. Nyt kannatti<br />

kustantaa myös populaarimusiikkia, jonka nuottimyynti<br />

oli vähäistä. Tuotto tuli mekanisointi- ja synkronointikorvauksina.<br />

Tämä monipuolisti koko alan.”<br />

Aluksi <strong>Teosto</strong> oli klassisen musiikin tekijöiden etujärjestö.<br />

”Kun he huomasivat, että populaarimusiikista tulee paljon<br />

rahaa, oli pakko päästää mukaan sen tekijöitäkin. Sanoittajatkin<br />

tulivat, mutta melko myöhään. Tämä kuvaa musiikin<br />

hegemonian purkautumista.” George de Godzinsky, Georg<br />

Malmstén ja Toivo Kärki hyväksyttiin <strong>Teosto</strong>n jäseniksi<br />

1947, asiakkaita he olivat jo aiemmin.<br />

Konserttimusiikkia suosivista lajikertoimista <strong>Teosto</strong>ssa<br />

luovuttiin 1990-luvulla. Musiikin teoskäsite oli pitkään<br />

kirjallinen, Kurkela sanoo. Nuotti oli musiikkia,<br />

ei musiikin esittäminen. ”On aika myöhäistä kehitystä, että<br />

musiikin ei ajatella olevan sidottu sen graafiseen esittämiseen.”<br />

Eräs musiikinkustantamisen piirteitä on levy-yhtiöiden<br />

ja kustantajien läheinen sidos. ”Se ei ole koskaan ollut kovin<br />

vahva klassisen musiikin puolella. Siinä kustantaja on keskeinen,<br />

sillä tulot tulevat julkisesta esittämisestä. Levytuotot ovat<br />

vähäisempiä. Nuotitkin tuovat tuloja. Kustantaja myös markkinoi<br />

teosta ja säveltäjää.”<br />

Populaarimusiikki on eri asia. Sitä ei soiteta nuoteista,<br />

vaikka nuottikokoelmiakin myydään. ”Aikanaan populaarimusiikkia<br />

kustannettiin levy-yhtiöiden kainalossa Tin Pan<br />

Alley -mallin mukaan ja se oli voittopuolisesti käännösiskelmien<br />

tekemistä.” Tin Pan Alley viittaa hittejä etsivään ja<br />

suosivaan kustannustoimintaan.<br />

Miltä ala nykyään näyttää ”Vaikka asia ei kuulukaan<br />

historiantutkijalle, halusin tutkailla sitäkin. Tilanne<br />

on epäselvä, mutta musiikkikaupan historian isoin<br />

muutos on ehkä edessä. Digitaalinen vallankumous aiheuttaa<br />

valtavia paineita. Levymyynti laskee ja suhtautuminen Internetiin<br />

oli aiemmin niin epäluuloista, että ala ei ole päässyt<br />

luomaan siellä toimivia bisnesmalleja.”<br />

Kaikki osapuolet ovat nyt kiinnostuneita kustannustoiminnasta.<br />

Se antaa taattua tuloa, ei suurta mutta taattua.<br />

”Aiemmin asetettiin kyseenalaiseksi kannattaako artistin tehdä<br />

kustannussopimus, nyt sitä pidetään paljon tärkeämpänä.”<br />

Kun suomalainen rock on alkanut menestyä maailmalla,<br />

bändit huomaavat etteivät ne pärjää maailmalla yksin.” Japanissa<br />

ja Yhdysvalloissa ei rahojaan edes saa ulos jos kustantajaa<br />

ei ole. Yhdysvalloissa toiminta on erittäin kustantajavetoista.”<br />

16 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Musiikinkustantajat pyrkivät edistämään sitä, että musiikki<br />

soi eri paikoissa ja on yleisön saatavilla, Pekka Sipilä sanoo.<br />

j u k k a uo t i l a<br />

Kustantajien uudet haasteet<br />

Mitä musiikinkustantaja tekee<br />

”Edistää sävellysten ja sanoitusten<br />

käyttöä”, tiivistää Suomen<br />

Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja<br />

Pekka Sipilä. ”Entisaikaan<br />

kustantaja pelkästään myi ja<br />

vuokrasi nuotteja.”<br />

Nykyään musiikinkustantajien<br />

tehtävät ovat laajempia. Ne pyrkivät<br />

edistämään sitä, että musiikki<br />

soi eri paikoissa ja on yleisön<br />

saatavilla. Kustantaja voi vastata<br />

siitä, että teos mekanisoidaan eli<br />

julkaistaan äänitteenä tai synkronoidaan<br />

eli liitetään kuvatallenteelle.<br />

Joillakin tekijöillä on kustantajan<br />

kanssa ”tallisopimus”, jolloin<br />

he toimivat yhden kustantajan<br />

kautta. Tällöin kustantajalla<br />

on vahva intressi edistää tekijän<br />

uraa. Kustantaja saa osuuden<br />

äänitteiden myynnistä niin verkossa<br />

kuin äänilevyinäkin.<br />

Levy-yhtiöt ja musiikinkustantajat<br />

ovat usein kuuluneet samaan<br />

yhtiöryhmään ja siksi niiden ero ei<br />

aina ole ollut selvä. Tämä päällekkäisyys<br />

on Sipilän mukaan vähentynyt<br />

ja tekijöiden ja kustantajien<br />

yhteinen musiikinkustantamisen<br />

hyvän käytännön suositus kirjaa,<br />

että levytys- ja kustannussopimus<br />

on tehtävä erikseen.<br />

Levymyynnin väheneminen<br />

vauhdittaa kustantajan roolin<br />

korostumista. Musiikin käyttö<br />

elokuvissa, tietokonepeleissä tai<br />

mainoksissa ei riipu levymyynnistä.<br />

Pekka Sipilä näkee synkronoinnin<br />

kasvun mahdollisuutena.<br />

”Suomalainen elokuva käyttää<br />

paljon suomalaista musiikkia,<br />

mutta kannattaa tähdätä ulkomaillekin.<br />

Tässä voisi olla markkinarako<br />

musiikin tuntevalle konsultille,<br />

joka valitsee ehdotuksia<br />

elokuvantekijöille.”<br />

”Vakavan musiikin puolella<br />

tanssiteatterit ja koreografit voisivat<br />

olla hyvä kohderyhmä musiikille,<br />

jota ei ole siihen tarkoitukseen<br />

tehty.”<br />

Eräänä uhkana kustantajat näkevät<br />

suunnitteilla olevan työsuhdetekijänoikeuden.<br />

Levymyynnin<br />

väheneminen<br />

vauhdittaa kustantajan<br />

roolin korostumista.<br />

”Vastustamme sitä selkeäsanaisesti.<br />

Moni tekijä on työssä,<br />

johon liittyy musiikin tekoa. Teoksen<br />

oikeudet voisivat jäädä työnantajalle,<br />

jolla ei ole mitään intressiä<br />

edistää musiikkia tai sen<br />

myyntiä. Samalla se estäisi sopimuksen<br />

teon ammattimaisen<br />

kustantajan kanssa.”<br />

Ala muuttuu koko ajan. ”Aiemmin<br />

kustantajat tekivät nuotteja ja<br />

tuotto tuli esitys- sekä tallennuskorvauksista.<br />

Nyt kustantaja on<br />

immateriaalisen teoksen markkinoija.”<br />

Kilpailu kasvaa ja alalle on syntynyt<br />

uusia yhtiöitä, joilla on osaavia<br />

nuoria vetäjiä. Sipilä pitää tätä<br />

hyvänä asiana. ”Voi myös tapahtua<br />

eriytymistä kuten Yhdysvalloissa.<br />

Pienet kustantajat löytävät<br />

ja etsivät kykyjä, suurilla kustantajilla<br />

on koneisto markkinoida<br />

heitä. Ne voivat myös toimia<br />

yhdessä, pieni on notkea ja isolla<br />

on kaliiberia. Alan työnjako tulee<br />

kehittymään.”<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 17

Tuhansien<br />

hevilaulujen<br />

maa<br />

Hevi on Suomessa koko<br />

kansan musiikkia. Miksi<br />

raskas musiikki kolahtaa juuri<br />

täällä Pohjolan perukoilla<br />

t e k s t i ta p i o ol l i k a i n e n<br />

Tuottaja ja muusikko Hiili Hiilesmaa havahtui<br />

heviin vuonna 1980 sukulaisvierailulla Hollannissa.<br />

”Serkulla oli huoneensa seinillä KISSin<br />

julisteita. Roihahdin niistä aivan liekkeihin”,<br />

Hiilesmaa muistelee.<br />

Kolme vuotta myöhemmin naamioyhtye sai nuorukaisen<br />

mopoilemaan räntäsateessa Keravalta Seutulan lentoasemalle.<br />

”Reissu palkittiin rumpalin nimmarilla”, Hiilesmaa hymyilee.<br />

HIMin, The 69 Eyesin ja Apocalyptican levyjä sittemmin<br />

tuottanut Hiilesmaa sai 1980-luvun alussa kuunnella heviä<br />

melko yksin. Nyt 2000-luvulla raskas musiikki on nousujensa<br />

ja laskujensa jälkeen iskenyt Suomessa koko kansan läpi.<br />

Pääministeri tykkää, Euroviisut ja Kuorosota voitettiin hevillä<br />

ja jopa iskelmäikoni Katri Helena julistautui hevileidiksi.<br />

Maailmalla luotetaan suomalaiseen heviin.<br />

Raskasta musiikkia tutkinut sosiaalipsykologian dosentti<br />

Atte Oksanen arvioi Suomen asukaslukuun suhteutettuna<br />

hevin ykkösmaaksi maailmassa.<br />

”Tuskin missään muualla metalli myy näin systemaattisesti<br />

top 10 -sijoituksia. Myös keikka- ja festivaalirintama on hyvin<br />

aktiivinen”, Oksanen sanoo.<br />

Mutta miksi hevi uppoaa juuri suomalaisiin kuin<br />

kuokka suohon Esimerkiksi Ruotsissa metallimusiikki<br />

ei ole näin suosittua.<br />

”Mollivoittoisuus ja kansanperinteessämme kulkenut<br />

angstisuus aina Kullervon hahmosta lähtien on tasoittanut<br />

heville tietä. Synkällä metallimusiikilla on lyhyempi matka<br />

18 teostory 4 | <strong>2009</strong>

k u v a : v e s a hä r k ö n e n<br />

Stratovarius on<br />

menestynyt metallin<br />

kitaravirtuoosisuutta<br />

arvostavalla<br />

saralla.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 19

tangoperinteeseemme kuin ruotsalaiseen duuripoppiin”,<br />

Oksanen uskoo.<br />

Hiili Hiilesmaa epäilee yhdeksi hevin menestyksen selittäjäksi<br />

Suomen ankaran ja fyysisen työn täyttämän lähihistorian.<br />

”Ei ehkä ole sattumaa, että Suomessa perinteisesti jazzia ovat<br />

kuunnelleet kaupunkilaiset ja eliitti, joilla ei ole ollut suoraa<br />

kosketusta fyysiseen työhön”, Hiilesmaa sanoo.<br />

Mikä ettei. Vaikka fyysistä työtä ei enää laajasti tehtäisikään,<br />

korvenraivaajaihannetta hellivälle kansalle hevi<br />

voimakkaana, fyysisenä musiikkina sopii hyvin. Vain vasara<br />

puuttuu metalliyleisön hakkaavista nyrkeistä.<br />

”Kun basso soi kovaa, äänenpaineen tuntee kuurokin.<br />

Hevikeikan jälkeen on kuin olisi käynyt kunnon hieronnassa,<br />

kaikki vain on tapahtunut äänenpaineen avulla”, Hiilesmaa<br />

kuvailee.<br />

Hiilesmaalle naapurimaiden kulttuuriero on havainnollistunut<br />

tädin ruotsalaisen miehen kautta.<br />

”Hän soitti usein mökillä trumpettia verkkokeinussa. Muistan<br />

miten ajattelin, että kukaan suomalainen ei osaa ottaa noin<br />

rennosti. Hänellä ei ollut tarvetta fyysiseen purkautumiseen.”<br />

”Siitä se lähtee, kun yksitoistavuotiaana inkkaripäähine<br />

alkaa kyllästyttää. Jousipyssy vaihtuu kitaraan ja sotamaalaukset<br />

kajaliin. Lapsuuden roolileikit jatkuvat”, Hiilesmaa sanoo.<br />

Nykyään myös tytöt ja naiset kuuntelevat heviä. He eivät<br />

hakeudu fyysisesti yhtä voimakkaan tai vihaisen musiikin<br />

äärelle, vaan suosivat kauneuden ja melodisuuden elementtejä”,<br />

Hiilesmaa arvelee.<br />

”HIMin suosio tyttöjen keskuudessa varmasti kumpuaa<br />

osittain Ville Valon persoonasta, hänen ulkonäöstään ja<br />

samettisesta äänenväristään yhdistettynä kauniin melodisiin<br />

kappaleisiin.”<br />

Hevi on perinteisesti ollut miesten musiikkia. Pikkupoikina<br />

he ihastuvat visuaalisuuteen ja fantasiaan<br />

kallistuviin yhtyeisiin kuten Iron Maiden, KISS,<br />

Nightwish ja Lordi.<br />

20 teostory 4 | <strong>2009</strong><br />

Kypck-yhtye laulaa venäjäksi ja ammentaa estetiikkaansa toisen<br />

maailmansodan neuvostoarmeijasta. Hiili Hiilesmaa soittaa<br />

rumpuja yhtyeessä.

Hevi keräsi runsaasti<br />

yleisöä myös<br />

viime kesän Ruisrockiin.<br />

Siitä se lähtee, kun yksitoistavuotiaana<br />

inkkaripäähine alkaa kyllästyttää.<br />

Jousipyssy vaihtuu kitaraan ja<br />

sotamaalaukset kajaliin.<br />

riina aa r r e k o r p i<br />

Children of Bodom<br />

on ponnahtanut<br />

kansainväliseen<br />

suosioon hevin<br />

marginaalista.<br />

Melodioissa piilee selitys myös HIMin kansainväliseen<br />

suosioon. Bändi yhdisti menestyksellisesti slaavilaista melankoliaa<br />

isoon amerikansoundiin.<br />

”Esimerkiksi Aerosmithin balladit ovat erityylisiä kuin<br />

HIMin, sillä amerikkalaisina he ammentavat melodiansa ja<br />

harmoniansa muista lähteistä. Suomalaiset omaksuvat haikean<br />

mollin jo kehdossa mummujen hyräillessä tuu tuu tupakkarullaa.<br />

Näissä tuutulauluissa, joita HIMinkin melodiat paikoin<br />

muistuttavat, on samaa alkukantaista tunnelmaa kuin bluesissa.<br />

Sellainen menee läpi joka paikassa”, Hiilesmaa sanoo.<br />

Monet suomalaisyhtyeet kuten Stratovarius ja<br />

Children of Bodom ovat menestyneet metallin kitaravirtuoosisuutta<br />

arvostavalla saralla. Hyvä musiikin<br />

koulutusjärjestelmämme on auttanut soittajia kehittymään<br />

teknisesti korkealle tasolle. Atte Oksanen muistuttaa, että<br />

Suomella on myös lukuisia metallimenestyjiä, joista lehdissä ei<br />

puhuta. Nämä yhtyeet eivät myy paljon tai niiden musiikki ei<br />

ole listaystävällistä.<br />

”Vaikea nähdä, että black metallia soittava Impaled Nazarene<br />

kiinnostaisi iltapäivälehtiä tai doom-death metalliyhtye<br />

Swallow the Sun keikkuisi Saksan listojen kärjessä. Silti nämä<br />

yhtyeet ovat genrejensä sisällä maailmalla erittäin arvostettuja<br />

ja menestyneitä. Jos bändi ei myy paljon, se ei tarkoita, että se<br />

olisi huono tai etteikö sitä tunnettaisi maailmanlaajuisesti.”<br />

m a r i he r r a l a<br />

Riffittelyä<br />

voimasoinnulla<br />

Hevin keskeisiä tunnusmerkkejä ovat<br />

kitaravirtuoosisuus ja vahvasti säröinen kitarasoundi.<br />

Nämä vaikutteet imettiin lajiin Jimi Hendrixin ja Eric<br />

Claptonin kaltaisilta artisteilta, perinteisen hevin<br />

harmoniasta Helsingin yliopistossa väitellyt Esa Lilja<br />

kertoo.<br />

”Särön voimakas lisääntyminen taas vaikutti<br />

suoraan hevisävellysten sointupohjaan. Voimakkaan<br />

särön kanssa duuri- ja mollikolmisointuja käytetään<br />

harvoin. Erityisesti molliterssi yhdessä särön<br />

tuottamien komponenttien kanssa vetää kaiken<br />

puuroksi”, Lilja sanoo.<br />

Tämän vuoksi heviin kehittyi legendaarinen,<br />

puhtaan kvintin ”voimasointu”. Siinä yläsävelsarjat<br />

soivat särötettyinäkin kauniisti yhteen ja lopputulos<br />

on harmoninen. Lilja havaitsi, että soinnussa soi<br />

duuriääni. Akustiselta tyypiltään voimasointu on siis<br />

duurisointu.<br />

Kun tällä voimasoinnulla sitten soitetaan tukevaa<br />

riffiä, ollaan hevin ytimessä.<br />

”On vaikea kuvitella esimerkiksi Deep Purplen<br />

Smoke on the Water -kappaletta ilman riffiä. Helpompaa<br />

on kuvitella se ilman laulua.”<br />

Lilja on huomannut amerikkalaisten hevikappaleiden<br />

perustuvan usein laulumelodiaan ja eurooppalaisten<br />

riffeihin.<br />

”Riffiin perustuvat sävellykset ovat yleensä monimuotoisempia.<br />

Niissä eri soittimilla on itsenäisempi<br />

rooli ja kappale syntyy vasta kaikkien osien vuorovaikutuksesta.<br />

Niitä on siis hankala soittaa akustisella<br />

kitaralla nuotiolauluina.”<br />

Hevi on Liljan mielestä varsinainen vaikutteiden<br />

sillisalaatti. Musiikinlaji on velkaa paitsi bluesille ja<br />

rockille myös barokin ja romantiikan ajan klassiselle<br />

musiikille. Vivaldia ja Bachia lainattiin alusta pitäen<br />

aivan suoraankin ja kitaristit harrastivat barokkityylisiä<br />

arpeggioita. Basson solistinen ja vastamelodioita kehittävä<br />

tyyli kumpuaa muun muassa motown-musiikista.<br />

Liljan väitöksen Theory and Analysis of Classic<br />

Heavy Metal Harmony kantta komistaa kenties maailman<br />

ensimmäinen hevimies, munkki Glareanus.<br />

”Glareanus kirjasi ylös keskiaikaiset kirkkosävellajit<br />

eli moodit, nämä tunnelmaltaan valoisammiksi tai synkemmiksi<br />

koetut duuri- ja molliasteikot. Etenkin synkimpiä<br />

niistä käytetään hevissä jatkuvasti. Esimerkiksi<br />

Iron Maidenin lähes koko tuotanto perustuu aiolisen<br />

molliasteikon VI-VII-I -kadenssille.”<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 21

Saksalaisten mielikuvissa Suomessa<br />

tehdään valtavirrasta poikkeavaa,<br />

erikoista musiikkia.<br />

Oksanen odottaa kiinnostuneena suomalaisen hevin uutta<br />

sukupolvea. Mahtaako se löytää keinot erottua muista<br />

”Nykyiset menestyjät kuten Nightwish, HIM, Apocalyptica,<br />

Children of Bodom ja Amorphis ponnistivat hevin marginaalista<br />

tuorein ideoin ja olivat siksi ainutlaatuisia yhtyeitä.”<br />

Saksassa asuneena Oksasella on käsitys, että Suomen valtit<br />

musiikkiviennissä ovat omalaatuisissa, jopa hulluissa ideoissa.<br />

”Saksalaisten mielikuvissa Suomessa tehdään valtavirrasta<br />

poikkeavaa, erikoista musiikkia. Tästä maineesta kannattaa<br />

pitää kiinni tukemalla musiikin monimuotoisuutta.”<br />

Ei siis pidä tuijottaa siihen, mikä myy nyt, sillä tyylejä<br />

kalutaan loppuun.<br />

”Nightwish-klooneja on jo joka puolella. Saman toistolla ei<br />

erotuta, mutta joku marginaalisista ideoista voi johtaa läpimurtoon.”<br />

Hiili Hiilesmaa paitsi tuottaa myös soittaa heviä Kypcknimisessä<br />

yhtyeessä. Yhtye laulaa venäjäksi ja ammentaa<br />

estetiikkaansa muun muassa toisen maailmansodan<br />

neuvostoarmeijasta.<br />

Amorphiksen<br />

Skyforger-albumin<br />

sävellykset ja<br />

sovitukset olivat<br />

<strong>Teosto</strong>-palkintoehdokkaina.<br />

Valintaraati<br />

kuvaili niiden<br />

tunneasteikon<br />

ulottuvan lyyrisyydestä<br />

mahtipontisuuteen.<br />

”Halusimme soittaa hidasta doom metallia repaleisesti ja<br />

epäeksaktisti. Minusta se on nykyisenä täsmäsoittamisen ja<br />

-tuottamisen aikana kapinallista ja jännittävää.”<br />

Yhtyeellä on mantteleita, rynnäkkökivääristä muokattu<br />

kitara ja yksikielinen armeijanvihreä basso, jossa on ruosteisia<br />

osia. Habituksestaan huolimatta bändi ei Hiilesmaan mukaan<br />

ihannoi sotaa. Sanoitukset käsittelevät ahdistusta ja Venäjän<br />

kulttuurihistoriaa. Mutta jotenkin sotaisia tässä ollaan<br />

”Kyse on korkeintaan puolustustaistelusta”, Hiilesmaa hymyilee.<br />

”Voisi sanoa, että aseilla puolustamme omaa reviiriämme,<br />

vapautta tehdä kitaroilla asiat niin kuin haluamme. Musiikin<br />

tekeminen on minulle aina ollut väylä oman tien kulkemiseen.<br />

Tuotantoprosessissa yritän säilyttää Kypckin sointimaailman<br />

mahdollisimman omanlaisenaan. Yhtye on minulle myös soundien<br />

testirata, paikka, jossa pääsen kokeilemaan äärimmäisempiä<br />

efektejä ja lepattavampia kitaroita kuin muualla.”<br />

Synkillä ja junnaavilla kappaleillaan yhtye luo ahdistavan<br />

ja painostavan tunnelman. Kypck ei pyri viihdyttämään<br />

hyvänolon tunteella, mutta viihteestä tässäkin kuten kaikessa<br />

musiikissa on kyse, Hiilesmaa sanoo.<br />

”Musiikin tarkoitus on saada kuulijat irti arjesta. Me<br />

teemme sen nostamalla tällaisia tunteita pintaan.”<br />

22 teostory 4 | <strong>2009</strong><br />

d e n i s go r i a

Sanoja<br />

rauhasta ja<br />

kuolemasta<br />

1969 perustettu Black Sabbath on hevin<br />

arkkiyhtye. Toisin kuin luulisi, tämä<br />

antikristilliseksi käsitetty bändi ei juurikaan<br />

laula uskonnonvastaisia, vaan<br />

samoista asioista kuin muutkin hipit:<br />

rauhasta, rakkaudesta ja yhteiskunnallisista<br />

asioista. Hevi nimittäin kehittyi<br />

suorana jatkumona hippiliikkeestä ja<br />

sen musiikista, mikä näkyy sanoituksissakin.<br />

Siksi on hieman outoa, että<br />

satanistit ovat pitäneet Black Sabbathia<br />

niin tiukasti omanaan ja kristityt vihollisenaan.<br />

”Esimerkiksi Sabbathin kappale Killing<br />

yourself to live kertoo tyypistä, joka<br />

tekee liikaa työtä. Sanat siis kritisoivat<br />

liian kiireistä yhteiskuntaa, mutta<br />

uskonnolliset piirit käsittivät sen kummallisesti<br />

houkuttelevan itsemurhaan”,<br />

Esa Lilja sanoo.<br />

Myönnetään toki, että synkkyyttä ja<br />

ahdistusta Sabbathin musiikissa, sanoituksissa<br />

ja lookissa riittää. Tunnelma<br />

heijastelee aikakautensa, 1970-luvun<br />

alun ilmapiiriä ja hippiliikkeen jälkeisen<br />

ideologioihin pettyneen, kyynisemmän<br />

ja ahdistuneemman sukupolven tuntoja.<br />

Myöhemmin hevi on pirstaloitunut valtavaksi<br />

kirjoksi alalajeja, mikä laajensi<br />

myös kirjoa sanoituksissa.<br />

”1990-luvulla monet yhtyeet luopuivat<br />

sanoituksissaan perinteisistä hevikliseistä<br />

eli seksistä, viinasta ja machouhoilusta,<br />

ja metallilyriikka nousi aivan<br />

uudelle tasolle”, Atte Oksanen sanoo.<br />

”Kirjallista innoitusta haettiin esimerkiksi<br />

1800-luvun romantiikasta ja<br />

dekadenssista, kansallismytologioista,<br />

eksistentialismista ja esoteerisesta<br />

ajattelusta.”<br />

Suomenkieliset heviyhtyeet kuten<br />

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus<br />

ja Kotiteollisuus nousivat 2000-luvun<br />

alussa ilmiöiksi. Heidän sanoituksissaan<br />

kamppaillaan maskuliinisuuden<br />

ihanteiden tuottamien paineiden<br />

kanssa. Kun mies ei kykenekään täydelliseen<br />

kontrolliin eikä pärjääkään<br />

yksin, ratkaisua haetaan pullosta tai<br />

köydestä.<br />

”Nämä yhtyeet laulavat paljon miehen<br />

syrjäytymisestä, alkoholismista,<br />

kuolemasta ja angstista. Ansiokasta<br />

on, että sanoituksissa pohditaan tuskan<br />

syitä.”<br />

Hienoa, että korvenraivaajakansa on<br />

alkanut avautua raskaimman kautta –<br />

raskaimman musiikin kautta.<br />

Uusi<br />

Fimic<br />

edistää kattavasti<br />

suomalaista<br />

musiikkia<br />

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic<br />

aloittaa itsenäisenä yhdistyksenä vuoden<br />

vaihteessa. Itsenäistymisen myötä sen toimiala<br />

laajenee luovan säveltaiteen edistämisestä<br />

kattamaan koko musiikin kentän.<br />

Fimic on tähän saakka toiminut<br />

<strong>Teosto</strong>n osana. <strong>Teosto</strong> on edelleen<br />

vahvasti sitoutunut edistämään<br />

kotimaisen musiikin soimista<br />

uuden yhdistyksen jäsenenä ja on<br />

edustettuna sen hallituksessa. Muut Fimicin<br />

perustajajäsenet ovat Suomen Muusikkojen<br />

Liitto, Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat<br />

ÄKT, Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja<br />

t e k s t i sa t u ka a r e n o j a | k u v a t sa a r a vu o r j o k i<br />

Sanoittajat Elvis ry sekä Suomen Musiikkikustantajat<br />

ry.<br />

Tuoreen yhdistyksen tarkoituksena on<br />

edistää laaja-alaisesti ja tavoitteellisesti suomalaisen<br />

musiikin tunnettuutta ja saatavuutta<br />

sekä luoda edellytyksiä sen esittämiselle<br />

Suomessa ja ulkomailla. Sen jäseniksi voivat<br />

liittyä myös muut suomalaiset musiikkialan<br />

yhteisöt ja säätiöt.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 23

”Olemme musiikkialan ammattilaisten käytössä<br />

Fimicin toiminnanjohtajan Jutta Jaakkolan<br />

mukaan syksyllä käynnistynyt strategiatyö<br />

jatkuu ja uudet toimintamuodot rakentuvat<br />

vähitellen. Jaakkola on iloinen siitä, että Fimic<br />

voi jatkossa keskittyä sekä luovien musiikintekijöiden<br />

että esittäjien ja tuottajien työn edistämiseen.<br />

Muissa taiteen tiedotuskeskuksissa<br />

Suomessa ja ulkomailla luova ja esittävä puoli<br />

kulkevat käsi kädessä. Rahoitusneuvotteluissakin<br />

kattavuus on etu.<br />

Mitä Fimic ry sitten tekee ”Tehtävämme on<br />

edistää suomalaista musiikkia. Pyrkimys on toimia<br />

sillanrakentajana sisällön, esittäjien ja musiikin<br />

käyttäjien välillä. Fimic on paikka, josta saa<br />

aina ajantasaisen tiedon suomalaisesta musiikista<br />

ja artisteista. Olemme musiikkialan ammattilaisten<br />

käytössä oleva asiantuntijaorganisaatio.”<br />

Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun<br />

muassa sitä, että Fimic tiedottaa ja toimittaa<br />

julkaisuja suomalaisesta musiikista. Se käynnistää<br />

ja koordinoi suomalaisen musiikin<br />

edistämishankkeita sekä myy ja vuokraa kustantamattomia<br />

suomalaisten sävelteosten nuotteja.<br />

Jaakkolan mukaan työssä ja työtavoissa pitää<br />

pystyä tekemään valintoja: mitä tehdään ja<br />

mihin keskitytään. Hän myös muistuttaa, että<br />

on esittäjiä ja tekijöitä, jotka ovat sellaisessa<br />

asemassa, etteivät enää kaipaa Fimicin vetoapua.<br />

Muusikkojen Liitto satsaisi<br />

kotimaan tiedotukseen<br />

Muusikkojen Liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen<br />

sanoo liittonsa lähteneen mukaan, koska<br />

siellä uskotaan Fimicin kykyyn edistää myös<br />

esittävää säveltaidetta. ”Näinhän se käytännössä<br />

on eri tavoin jo tehnytkin. Voi olla, että toiminnassa<br />

on jopa jouduttu keinotekoisesti vähän<br />

”jarruttelemaan” niissä kohdissa, missä kyse on<br />

ollut esittävästä puolesta. Sellaisessa ei tietysti<br />

Heli Lampi<br />

Anna Pienimäki<br />

Kari Laitinen<br />

Henna Salo<br />

Merja Hottinen<br />

Marie-Anne Haapakoski<br />

Fimicin<br />

musiikkiasiantuntijat<br />

palvelevat<br />

musiikkialan<br />

ammattilaisia.<br />

24 teostory 4 | <strong>2009</strong>

oleva asiantuntijaorganisaatio.”<br />

Hanna Isolammi<br />

Jutta Jaakkola<br />

Äänitetuottajat uskovat Fimicin<br />

selviävän haasteista<br />

Ääni- ja kuvatallennetuottajia uuden Fimicin<br />

hallituksessa edustava Epe Helenius odottaa,<br />

että uusi Fimic tiedottaa tehokkaasti myös<br />

esittävästä puolesta, sekä artisteista että muista<br />

toimijoista, kuten levy-yhtiöistä.<br />

”Tiedän tehtävän haasteellisuuden. Alkuvaikokonaisuuden<br />

ja tehokkuuden kannalta ole<br />

oikein järkeä.”<br />

Vänttisen mielestä esittävän ja luovan puolen<br />

erottelu edistämistoiminnassa on käytännön<br />

kannalta yleensä varsin keinotekoista, kun<br />

kumpikaan ei tule toimeen ilman toista. Uusien<br />

rakenteiden pystyttämisen sijaan kannattaa<br />

muutenkin ottaa tehot irti jo olemassa olevista.<br />

”Liiton jäsenistö koostuu ammattimuusikoista,<br />

joista monilla on omia kokoonpanoja tai<br />

oma artistiura. Niihin liittyvässä tiedotuksessa<br />

ja markkinoinnissa Fimicillä voisi olla vastedes<br />

enemmänkin roolia. Näillä alueilla moni taiteilija<br />

tarvitsisi ammattiapua, etenkin kun kyse<br />

ei ole mistään listamenestyjistä. On myös hyvä<br />

Paulina Partanen<br />

muistaa, että suuri osa näistä taiteilijoista on<br />

myös musiikin luovia tekijöitä. Sopivia toimintatapoja<br />

ja -malleja täytyy nyt ryhtyä yhdessä<br />

kehittelemään”, Vänttinen sanoo.<br />

”Uusia painotuksia voidaan jatkossa varmaan<br />

miettiä. Esimerkiksi kotimaan markkinoihin<br />

näkisin tarpeelliseksi panostaa vastedes<br />

enemmän, kansainvälistä toimintaa toki mitenkään<br />

unohtamatta. Livesektorin merkitys on<br />

suhteellisti ottaen kasvamaan päin kansainvälisestikin,<br />

joten sinnekin luonnollisesti toivotaan<br />

edistämispanoksia, kunhan keinot ensin keksitään.<br />

Livesektorin tilastointi on ainakin vapaan<br />

kentän osalta täysin retuperällä. Fimicillä voisi<br />

olla luonteva rooli silläkin alueella, mutta täytyy<br />

tietysti ensin katsoa mikä on realistista milläkin<br />

aikajänteellä.”<br />

heessa se tulee teettämään henkilöstöllä paljon<br />

töitä, pitää luoda uusia kontakteja ja hankkia<br />

paljon tietoa etenkin vain kotimaan markkinoilla<br />

operoivista kevyen puolen esittäjistä.<br />

Uskon Fimicin selviävän haasteesta.”<br />

Heleniuksen mielestä Fimicin on tärkeä pitää<br />

yhteyttä ÄKT:n jäsenyhtiöhin, jotta voidaan<br />

koordinoida niiden oman ja Fimicin tiedotuksen<br />

työnjako.<br />

Fimicillä ja Musexilla omat<br />

roolit ja keskinäistä yhteistyötä<br />

Alalla on esitetty kritiikkiä siitä, että on kaksi<br />

päällekkäistä toimijaa Fimic ja Music Export<br />

Finland Musex.ry. Ahti Vänttinen sanoo, ettei<br />

ole ehkä paras asiantuntija arvioimaan Fimicin<br />

ja Musexin toiminnan päällekkäisyyksiä ainakaan<br />

kovin käytännöllisellä tasolla.<br />

”Molemmilla on nykyisellään selvästi oma<br />

profiili, ja työnjakoa jalostetaan käsittääkseni<br />

kohtalaisen reaaliaikaisesti koko ajan eteenpäin.<br />

Jos ajatellaan jakoa näiden kahden toimijan kesken<br />

liiton jäsenkunnan näkökulmasta, ainakin<br />

yleisemmin voi sanoa, että asiakaskunnat eivät<br />

mene juurikaan päällekkäin.”<br />

Vänttinen arvelee, että tulevaisuudessa voi<br />

olla tarpeen puntaroida monistakin syistä tilannetta<br />

uudelleen, eikä vähiten resurssien takia.<br />

”Musexilla on sinänsä hyvä rahoituspohja,<br />

mutta mikään ei ole kiveen hakattua. Vientipanostukset<br />

synnyttävät tulosodotuksia jollakin<br />

aikavälillä, mikä ei aina ole ihan yksinkertainen<br />

yhtälö kulttuuriviennissä. Mikä panostus<br />

on synnyttänyt minkäkin tuloksen, ja millä<br />

aikavälillä sitä olisi järkevää arvioida.”<br />

”Fimicin rahoitus on selvästi vajaa julkiselta<br />

puolelta, mutta siihen toivotaan nyt korjausta,<br />

kun taustalla on koko toimiala laajasti. Muihin<br />

taiteen tiedotuskeskuksiin verrattuna Fimic<br />

toimii silmäänpistävässä määrin alan omalla<br />

rahalla”, Vänttinen muistuttaa.<br />

Epe Heleniuksen mielestä kevyen musiikin<br />

edistämisessä työnjaon pitäisi olla hyvin yksinkertainen.<br />

”Musexin tärkeä tehtävä on auttaa<br />

viennin parissa toimijoita B2B-kontaktien<br />

luomisessa ulkomailla. Nyt kun sekä Fimicin<br />

että Musexin strategioita ollaan uudistamassa<br />

samaan aikaan, niitä pitää ehdottomasti<br />

tarkastella rinnakkain ennen niiden lukkoon<br />

lyömistä, jotta organisaatiot varmasti täydentäisivät<br />

toisiaan ja päällekkäisyydet saataisiin<br />

minimoitua”, Helenius painottaa.<br />

Jutta Jaakkola on samaa mieltä. ”Musex on<br />

kevyen musiikin yritysten vientiorganisaatio.<br />

Strategiaa luotaessa työnjako käydään perusteellisesti<br />

läpi, ja vuorovaikutusta tarvitaan. Teemme<br />

Musexin kanssa edelleenkin yhteisiä projekteja ja<br />

tavoitteethan ovat paljolti yhteiset.”<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 25

Fimicin uutisia<br />

t o i m i t ta n e e t<br />

h e n n a sa l o ja<br />

h a n n a is o l a m m i<br />

s a a r a vu o r j o k i /fimic<br />

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic<br />

www.fimic.fi<br />

Riikka Talvitien<br />

Matches on yksi<br />

kirjassa esitellyistä<br />

teoksista.<br />

Suomalaista pianokirjallisuutta<br />

klassikoista 2000-lukuun<br />

Fimicin uusi julkaisu Pianists’<br />

Edition. Finnish works for piano<br />

esittelee suomalaista pianoohjelmistoa<br />

kahdeksan kotimaisen<br />

huippupianistin näkökulmasta.<br />

Kirjassa on mukana<br />

45 sävellystä, joista lähes puolet<br />

on 2000-luvulta, mutta<br />

mukana on myös klassikoiksi<br />

nousseita teoksia 1950-luvulta<br />

1980-luvulle. Musiikkityylien<br />

kirjo ulottuu Einar Englundin<br />

uusklassismista Paavo<br />

Heinisen tiheään modernismiin<br />

ja nuorten säveltäjien tyylilliseen<br />

monimuotoisuuteen.<br />

Mukana on sävellyksiä soolopianolle<br />

esimerkiksi Einojuhani<br />

Rautavaaralta, Magnus<br />

Lindbergiltä ja Kaija Saariaholta,<br />

pianokonserttoja ja<br />

duoja (esimerkiksi Lauri Kilpiöltä<br />

ja Jouni Kaipaiselta),<br />

mutta myös Riikka Talvitien ja<br />

Perttu Haapasen elektroniikkaa<br />

hyödyntäviä teoksia.<br />

Pianists’ Edition -kirjan<br />

teosesittelyjen takana ovat pianistit<br />

Emil Holmström, Paavali<br />

Jumppanen, Juhani<br />

Lagerspetz, Jouko Laivuori,<br />

Laura Mikkola, Liisa Pohjola,<br />

Matti Raekallio ja Ilmo<br />

Ranta. Kirjan on haastattelujen<br />

pohjalta koonnut ja kirjoittanut<br />

Tuomas Mali.<br />

Promootiokäyttöön tuotettu<br />

kirja on Fimicin Edition-sarjan<br />

uusin osa. Sarjassa ovat<br />

aiemmin ilmestyneet Conductors’<br />

Edition (2006) ja String<br />

Quartets’ Edition (2008). Kirja<br />

julkaistiin PianoEspoon avajaiskonsertin<br />

yhteydessä 20.<br />

lokakuuta.<br />

Nuorista<br />

puhallinsäveltäjistä<br />

esitellään muun<br />

muassa Janne Ikonen.<br />

pa s i ik o n e n<br />

Uusia julkaisuja puhallinmusiikista<br />

Fimicin englanninkielisen esitesarjan uusin tulokas Finnish Wind Band Music<br />

and the Composers on tiivis tietopaketti puhallinorkestereille sävelletystä<br />

musiikista, säveltäjistä sekä puhallinorkesterien historiasta. Kymmensivuinen<br />

esite luotaa suomalaisen puhallinmusiikin kehitystä parin viime vuosikymmenen<br />

aikana.<br />

Suomeksi ja englanniksi on ilmestynyt myös puhallinmusiikkikatalogi,<br />

johon on valittu toistasataa eri tyylilajeja edustavaa sävellystä. Luettelon ovat<br />

koonneet puhallinohjelmiston hyvin tuntevat asiantuntijat Jouni Auramo,<br />

Päivi Pyymäki, Elias Seppälä ja Raine Ampuja. He ovat myös lyhyesti<br />

kommentoineet valittuja teoksia. Teokset on jaoteltu viiteen eri vaikeustasoon:<br />

mukana on niin alkeismateriaalia nuorille, ammattitason puhallinorkesteriohjelmistoa<br />

kuin puhallinorkesterille sävellettyä marssi-, konsertti- ja<br />

rytmi musiikkiakin.<br />

26 teostory 4 | <strong>2009</strong>

a k i ro u k a l a<br />

Euroopan poptoivot kokoontuvat<br />

tammikuussa Eurosoniciin<br />

News from Helsinki – musiikin<br />

vientipäivät Moskovassa maaliskuussa<br />

2010<br />

Suomalaisen rockin ja popin vientiä sekä suomalais-venäläisiä musiikkikontakteja<br />

edistetään Moskovassa jälleen ensi keväänä. Fimicin<br />

koordinoima monivuotinen Venäjän vientihanke saa jatkoa 24.–26.<br />

maaliskuuta News from Helsinki -tapahtumassa. Vienti- ja koulutuspäivien<br />

muina järjestäjinä ovat Sibelius-Akatemian täydennyskoulutus ja<br />

Music Export Finland sekä paikallisina partnereina IKRA Club ja Suomen<br />

suurlähetystö Moskovassa. Vientipäivien seminaari kuuluu osana<br />

Finnish Music Express -projektiin, jota toteuttavat Sibelius-Akatemia ja<br />

Musex yhteistyössä Fimicin kanssa.<br />

Suomalaisten musiikkialan yritysten edustajille järjestetään suurlähetystössä<br />

seminaari Venäjän musiikkimarkkinoista ja niiden uusimmista<br />

ilmiöistä. Vientipäivänä vahvistetaan verkostoja ja solmitaan uusia kontakteja,<br />

ja ohjelman puitteissa tutustutaan myös Moskovan klubitarjontaan.<br />

IKRAssa järjestetään lisäksi suurelle yleisölle avoin suomalaisyhtyeiden<br />

showcase-ilta.<br />

Surinarockillaan ja hypnoottisilla<br />

äänivalleillaan kriitikoita hurmannut<br />

kolmikko Joensuu 1685<br />

edustaa Suomea Eurosonicfestivaaleilla<br />

Hollannissa tammikuussa<br />

2010. Fimic, Yleisradio ja<br />

YleX-kanava valitsevat vuosittain<br />

yhteistyössä Suomen virallisen<br />

edustajan. Eurosonicin tasokkaaseen<br />

ja kilpailtuun showcase-ohjelmaan<br />

on päässyt viisi<br />

muutakin kiinnostavaa suomalaisyhtyettä:<br />

Jaakko&Jay, Manna,<br />

Pintandwefall, VUK ja Jesse.<br />

Hollannissa, Groningenin kaupungissa<br />

järjestettävä Eurosonic<br />

Noorderslag on jokavuotinen<br />

konferenssi ja showcase-festivaali,<br />

jonka koordinoijana on<br />

Euroopan Yleisradioliitto EBU.<br />

14.–16. tammikuuta 2010 Eurosoniciin<br />

kokoontuu yli 2500<br />

musiikkimedian ja livepuolen<br />

ammattilaista ympäri Euroopan.<br />

Tapahtuman seminaareissa<br />

ruoditaan musiikkialan nykytilannetta<br />

ja tulevaisuutta, palkinnonjaoissa<br />

ja gaaloissa juhlitaan<br />

nousevia kykyjä, ja showcaseissa<br />

esittäytyy 250 artistia.<br />

Tapahtuma toimii katselmuksena<br />

myös ETEP (European Talent<br />

Exchange Program) -ohjelmalle,<br />

jonka kautta tuetaan ja helpotetaan<br />

uransa alussa olevien,<br />

lupaavien eurooppalaisyhtyeiden<br />

festivaalikiertueita ympäri maanosan.<br />

www.eurosonic.nl<br />

www.etep.nl<br />

Pintandwefall<br />

Wind Band in Concert<br />

Midwest Clinicissä<br />

markkinoidaan<br />

suomalaista<br />

puhallinmusiikkia<br />

Fimic ja puhallinmusiikkikustantajien<br />

yhteenliittymä FinnBand markkinoivat joulukuussa<br />

suomalaista puhallinmusiikkiosaamista<br />

Yhdysvalloissa. Chicagossa<br />

15.–19. joulukuuta järjestettävä Midwest<br />

Clinic on uuden mantereen tärkeimpiä<br />

puhallinmusiikkialan kohtaamispaikkoja.<br />

Se kokoaa yhteen tuhansia kansainvälisiä<br />

ammattilaisia: muusikoita, opettajia ja kustantajia.<br />

Fimic koordinoi Suomen messuosaston<br />

Midwest Clinicin messutapahtumassa.<br />

Lisäksi ohjelmassa on konsertteja,<br />

paneelikeskusteluja ja workshopeja.<br />

FinnBand on kahdeksan suomalaisen<br />

puhallinmusiikkikustantajan yhteenliittymä,<br />

joka edistää monipuolisen ja<br />

korkeatasoisen puhallinorkesterimusiikkimme<br />

kansainvälistymistä ja promovoi<br />

tähän musiikinlajiin erikoistuneiden säveltäjien<br />

työtä. FinnBand on tuottanut Midwest<br />

Clinic -tapahtumaa varten kokoelmalevyn<br />

Finnish Wind Band Music,<br />

joka sisältää näytteitä<br />

ajankohtaisten puhallinmusiikkisäveltäjien<br />

1 Wedding Music 2Visions from the North 3Sisu<br />

4 A Soldier’s Mass 5Tristia 6Finlandia 7Karelia Suite<br />

8 Dance Variations 9Vocatio interna 10Hot Tango<br />

11 Un ballo degli alberi 12Arquata, a Spring Nostalgia<br />

13 Ballade for Trumpet 14Magic 15Three Red Tangos<br />

16 Dance of the Goblins 17…Or Shall We Dance First<br />

18 Swarm 19In the Courtyard 20Finnovation<br />

21 Andante Jubiloso 22Acromania 23Disco Istanbul<br />

24 For the Future 25Fratres 26Free Spirit 27Graduation<br />

28 Cave Dance 29Valse Mélancolique 30Three Scenes for Band<br />

31 Bothnian Rhapsody 32Blue Forest 33Rain Dances<br />

34 Morning Haze 35Kalevala Fantasy 36Festive Overture<br />

Finnish<br />

Wind<br />

Band<br />

Music<br />

teoksista. Fimic on<br />

toteuttanut kokoelman<br />

ulkoasun.<br />

new Finnish Marches<br />

Kaukoidässä soi suomalainen musiikki<br />

Muun muassa Koreassa, Japanissa ja Hong Kongissa soi kuluvalla<br />

syyskaudella ja tulevana keväänä monimuotoinen suomalainen nykymusiikki.<br />

Soulissa kuultiin lokakuun loppupuolella Aasian-kantaesityksenä<br />

Jukka Tiensuun teos nemo ensemblelle ja elektroniikalle; sen<br />

esitti Seoul Philharmonic Orchestra yhdessä IRCAM-keskuksen<br />

äänisuunnittelijoiden kanssa. Teoksen johti Susanna Mälkki. Konsertti<br />

oli osa korealaisorkesterin Ars Nova -nykymusiikkikonserttisarjaa.<br />

Shanghaissa, Kiinassa kuultiin puolestaan korvia avaavaa nykyjazzia,<br />

kun lokakuisilla JZ Music Festival -jazzjuhlilla esiintyi trumpetisti ja säveltäjä<br />

Verneri Pohjola.<br />

Arvostettu japanilainen sinfoniaorkesteri Yomiuri Nippon Symphony<br />

Orchestra (YNSO) esittää 15. joulukuuta Osmo Vänskän johdolla<br />

Kalevi Ahon seitsemännen sinfonian, lisänimeltään Hyönteissinfonia.<br />

Tokion Suntory Hall -salissa kuultava konsertti on samalla teoksen<br />

Japanin ensiesitys.<br />

Kaakkois-Aasian valloitus jatkuu maaliskuun alussa 2010, kun<br />

Meta4-jousikvartetti osallistuu Hong Kong Arts -festivaalille. Kvartetti<br />

esittää Sibeliuksen ja Szymanowskin jousikvartettojen lisäksi uuden,<br />

genrerajat ylittävän teoksen Verneri Pohjolalta.<br />

Promotional CD. Not for sale.<br />

37 The Young Lions 38Marcha Sabroso 39Hero Tale 40Hero´s Return<br />

41 Castle Park 42Pearl of the Baltic 43Fighters 44Debt of Honour<br />

45 Crossing the Bosporus 46Down Memory Lane<br />

Wind Band in Beat<br />

47 Groove Overture 48Monark Avenue 49Two Sheets 50On the Long Road<br />

51 Lisa 52Dance Romance 53Miss Honeymelon 54Lucky Boy 55Happo Calypso<br />

56 Granny´s Bike 57Waltz of Three Crowns 58Girls, Girls 59While your Lips are still Red<br />

60 Mustang 66 61Nacho Man 62First Round 63Toe Drops 64Claim 65Flashback<br />

66Off Trac k 67Shake! 68Huh! 69Let ’s Play in Finnish<br />

Finnish Wind Band MusiC WBCD09<br />

Manuel Dunkel<br />

Finnish<br />

Wind<br />

Band<br />

Music<br />

m a a r i t ky t ö h a r j u<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 27

75 vuotta<br />

rytmiä<br />

28 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Suomen vanhin<br />

musiikkilehti aloitti<br />

kertomuksilla jazzista.<br />

Linja on laventunut<br />

populaarikulttuurin<br />

koko kirjoon.<br />

Printtilehdelle on yhä<br />

kysyntää, uskotaan<br />

Rytmissä.<br />

t e k s t i mi k a ka u h a n e n ku v a t ma a r i t ky t ö h a r j u<br />

”Onhan se hauskaa, kun on oma hiekkalaatikko,<br />

jossa voi laittaa hiekkakakut juuri<br />

haluamaansa järjestykseen. Eikä kukaan<br />

tule hajottamaan niitä.”<br />

Päätoimittaja Heta Hyttinen on<br />

innoissaan pestistään. Hänet palkattiin<br />

vuosi sitten uudistamaan Rytmiä lehdeksi,<br />

jossa musiikin ohella käsiteltäisiin<br />

elokuvaa, pelejä ja ylipäätään viihdettä.<br />

”Siellä on enemmän ilmiöjuttuja ja<br />

tarinoita artistien takaa. Olkoon sitten<br />

enemmän populaarikulttuurin yleislehti<br />

kuin aikaisemmin.”<br />

Hyttisellä on 34-vuotiaaksi pitkä ja<br />

monipuolinen työkokemus. TV-kasvo,<br />

kirjoittava toimittaja ja festivaalien juontaja<br />

innostuu nykyisin eniten juttujen<br />

ideoinnista. Musiikillisilta mieltymyksiltään<br />

Hyttinen on 80-luvun tukkahevin<br />

lapsi, mutta hän lupaa mörköhevin<br />

olevan jatkossakin Inferno-lehden heiniä.<br />

Uusi päätoimittaja sai aloittaa<br />

työnsä juhlimalla, sillä Rytmi viettää<br />

tänä vuonna 75-vuotispäiviään. Lehden<br />

perusti 1934 muuan Cecil H.<br />

Backmansson. Oman ilmoituksensa<br />

mukaan Rytmi on maailman kolmanneksi<br />

vanhin yhtämittaisesti ilmestynyt<br />

musiikkijulkaisu. Pienellä kaivamisella<br />

Uusi päätoimittaja<br />

Heta Hyttinen<br />

sai aloittaa<br />

juhlimalla lehtensä<br />

75-vuotista taivalta.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 29

selviää, että amerikkalainen Down<br />

Beat perustettiin 1934 ja ruotsalainen<br />

Orkesterjournalen 1933. Molemmat<br />

ovat pysyneet uskollisina jazzjuurilleen.<br />

Paljon vanhempiakin julkaisuja toki on,<br />

mutta ne ovat joko lopettaneet toimintansa<br />

tai yhdistyneet johonkin toiseen<br />

lehteen.<br />

Historiansa aikana Rytmin taustalla<br />

on vaikuttanut useita eri kustantajia.<br />

Välillä on mennyt hyvin, välillä huonommin.<br />

Vuonna 2005 Rytmin osti<br />

Pop Media, joka tunnetaan musiikki- ja<br />

elokuvalehtien julkaisijana. Mikko<br />

Aaltonen valittiin silloin päätoimittajaksi.<br />

Hänen aikanaan Rytmissä<br />

alettiin julkaista totuttua pidempiä ja<br />

taustoittavampia artikkeleita, aiheena<br />

usein yhtyeiden klassikkokaarti. Lehteen<br />

saattoi uppoutua kunnon toviksi.<br />

Loppuvuodesta 2008 Aaltonen jätti<br />

paikkansa. Syyksi ilmoitettiin ”lehdessä<br />

tehtävä linjanmuutos sekä ilmestymis-<br />

tiheyden harveneminen”. Kustantaja<br />

ryhtyi tavoittelemaan laajempaa ja<br />

nuorempaa lukijakuntaa.<br />

Miltä Rytmi nyt sitten Heta Hyttisen<br />

komennossa näyttää Esillä on sekä<br />

uusia kasvoja että nostalgia-artisteja<br />

niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Laitevalmistajien mainoksia ja studiotekniikkaa<br />

samoin, tosin ei niin paljon<br />

kuin Jyri-Jussi Rekisen aikoihin<br />

1990-luvulla. Huomattavin muutos<br />

näyttäisi olevan elokuvan haukkaama<br />

palstatila. Esimerkiksi juhlanumero<br />

4/<strong>2009</strong> ylpeänä esittää sekä Quentin<br />

Tarantinon että Mika Kaurismäen<br />

haastattelut – molemmat ohjaajia, joiden<br />

leffoissa musiikilla on tärkeä rooli.<br />

Heta Hyttinen toivoo<br />

lehdeltään ”vähemmän<br />

tekniikan pörinää ja<br />

enemmän ajatuksia”.<br />

Rytmin alkuperäinen sisältö jazz ei<br />

ole ollut pääaihe vuosikymmeniin, ja<br />

viime aikoina sen osuus näyttää kutistuneen<br />

lähinnä parin sivun vakiopalstaan.<br />

Hyttisen mukaan jazzia – tai oikeammin<br />

sen lähimaaston rytmimusiikkia<br />

– käsitellään kattavammin vuosittain<br />

ilmestyvässä Pori Jazz -erikoisnumerossa.<br />

”Tänä vuonna kannessa oli Duffy.<br />

Emme tuo esiin kaikkein tuntemattomimpia<br />

suuruuksia, vaan sellaisia joihin<br />

ihmisillä on tarttumapintaa. Oven<br />

avauksen kautta löydetään sitä muuta.”<br />

Lehti on luksustuote<br />

Viidestä Rytmin lukijasta neljä on<br />

miehiä. Lehden mediakortissa luonnehdittiin<br />

vielä hetki sitten, että ”tyypillinen<br />

Rytmin lukija on aikuinen hyvin<br />

toimeentuleva mieshenkilö, joka asuu<br />

perheensä kanssa omassa talossa.”<br />

Heta Hyttinen haluaa lukijoiksi<br />

enemmän naisia. ”Vähemmän tekniikan<br />

Emme tuo<br />

esiin kaikkein<br />

tuntemattomimpia<br />

suuruuksia,<br />

vaan<br />

sellaisia<br />

joihin<br />

ihmisillä on<br />

tarttumapintaa.<br />

30 teostory 4 | <strong>2009</strong>

pörinää ja enemmän ajatuksia. Naisia<br />

kiinnostaa ehkä enemmän se, mitä<br />

ihmisille kuuluu.” Mutta ei miehiäkään<br />

unohdeta, Rytmi säilyttää myös tuttuja<br />

elementtejään. ”Perheellistynyt ja kelkasta<br />

pudonnut entinen Tavastian-kävijä<br />

voi löytää uudestaan musadiggailun<br />

Rytmin kautta.”<br />

Hyttinen ei koe Rytmin kilpailevan<br />

suoraan minkään lehden kanssa, vaikka<br />

vitsailee kavereilleen Rolling Stonen<br />

lukijoiden vaihtavan pian joukolla<br />

Rytmiin. ”Suomen printtimedia on aika<br />

Toivoisin lehteen<br />

tietynlaista<br />

yhteisöllisyyttä ja<br />

vuorovaikutusta.<br />

mukavasti lokeroissa musiikin osalta.<br />

Lehtiä on paljon näin pieneen maahan,<br />

mutta maksullisista julkaisuista mikään<br />

ei tallo toistensa varpaille.”<br />

Rytmi ilmestyy tällä hetkellä vain<br />

kuudesti vuodessa. Hyttisen mukaan<br />

julkaisuväliä täytyy tihentää, jotta ajankohtaisia<br />

juttuja on mahdollista tehdä.<br />

”Haluan lehden myös vähän paksummaksi.<br />

Isompi, parempi! Se vaatii tietysti,<br />

että mainostajat ovat talkoissa mukana.”<br />

Hyttinen uskoo printtilehden aseman<br />

vain vahvistuvan tulevaisuudessa.<br />

”Siitä tulee luksustuote. Lehteä voi<br />

mukavasti selailla edestakaisin vaikkapa<br />

kahvilassa. Seurana voi olla cappuccino<br />

ja focaccia tai suomalaisittain sumppi<br />

ja ruisleipä. Tietokone ei sovi siihen<br />

hetkeen, kun otetaan aikaa itselle.”<br />

Internetin kanssa on turha ryhtyä<br />

uutiskilpaan. ”Uutisvyöryä tulee joka<br />

paikasta. Musadiggarit lukevat jo englanniksi<br />

kaiken ennen kuin tieto edes<br />

ehtii Suomeen.” Hyttisen mukaan Rytmin<br />

verkkosivut keskittyvät syventävään<br />

aineistoon, kuten haastatteluvideoihin.<br />

Millaisena Hyttinen näkee Rytmin<br />

tulevaisuuden kymmenen vuoden<br />

perspektiivillä<br />

”Toivoisin lehteen tietynlaista<br />

yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Että<br />

ihmiset tuntisivat sen sydämessään<br />

omakseen. Tulevaisuus näyttää valoisalta.<br />

Toivotaan, että saadaan Rytmi<br />

pidettyä yhdessä kodissa vähän aikaa.”<br />

ONKO MUSIIKKI LUKIJALLE TARPEEKSI<br />

Populaarimusiikkia käsittelevissä<br />

lehdissä kirjoitetaan<br />

vain harvoin musiikista. Enemmän<br />

on puhe muusikoista ja<br />

heidän muista tekemisistään.<br />

Ykkösaiheita ovat studiossa<br />

kumotut virvokkeet ja kiertueella<br />

rikotut hotellihuoneet.<br />

Oikea kitarankielten paksuus<br />

tai vahvistimen soundi nousevat<br />

sentään joskus esiin.<br />

Musiikin sisältö kuten melodia,<br />

harmonia ja rytmiikka vain<br />

harvoin. Voihan olla, etteivät<br />

lukijat ole kiinnostuneita tällaisista<br />

asioista – tai sitten niistä<br />

ei osata kirjoittaa.<br />

Mutta pystyvätkö edes rocktähdet<br />

houkuttelemaan enää<br />

lukijoita Onko pelkällä musiikkilehdellä<br />

ylipäätään tulevaisuutta<br />

Vai onko lehtien pakko<br />

yrittää kattaa postmodernin<br />

kulttuurinkuluttajan sirpaleisen<br />

elämäntyylin kaikki ulottuvuudet<br />

yhdellä kertaa Joutuvatko<br />

kaikki laajentamaan profiiliaan<br />

Rytmin tapaan Kysyimme kolmelta<br />

päätoimittajalta.<br />

”Kyllä musiikki riittää”,<br />

sanoo Timo Kanerva Soundista.<br />

Hänellä on lukuja väitteensä<br />

tueksi. ”Kansallisesta<br />

mediatutkimuksesta käy<br />

ilmi, että vasta viime vuosina<br />

olemme saavuttaneet yli<br />

150 000 lukijan peiton”.<br />

Soundilla on lukijoita enemmän<br />

kuin koskaan, ja ilahduttavasti<br />

nuorten ja naisten<br />

osuus on lisääntynyt merkittävästi.<br />

Kanerva ei usko tulevaisuuteen,<br />

jossa kaikki lehdet<br />

ryntäisivät laajentamaan aihepiiriään.<br />

”Jos levikin kanssa<br />

tulee ongelmia, voivat kustantajat<br />

harkita tällaista. Miksikään<br />

patenttiratkaisuksi siitä ei<br />

kuitenkaan ole.”<br />

Mainosrahoitteinen Suelehti<br />

on saatavilla ilmaiseksi<br />

jakelupisteistä. Päätoimittaja<br />

Kimmo Nurmisen mukaan<br />

indie-musiikkiin keskittyvä<br />

linja pitää. ”Tietenkin musiikki<br />

on riittävän kiinnostavaa. Lehtemme<br />

sisältää jatkossakin<br />

haastatteluja yhtyeistä ja artisteista<br />

sekä levyarvosteluja.”<br />

Rumban päätoimittaja Viljami<br />

Puustinen uskoo niin<br />

ikään musiikin vetovoimaan.<br />

Pop Median julkaiseman lehden<br />

levikki ja irtomyynti on<br />

kasvanut edellisvuodesta.<br />

”Musiikki vaikuttaa nykymaailmassa<br />

kaikkialla. Se ei ole<br />

enää pelkkää marginaalipuuhastelua,<br />

vaan arvostettavaa<br />

kulttuuria.” Puustisen mielestä<br />

musiikkilehdille on tilausta<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

”Ne säilyttävät arvonsa, kun<br />

ne tehdään huolella, tyylillä ja<br />

raikkaasti”.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 31

Ajankohtaista<br />

Kullervo Linna -palkinto<br />

Lea Lavenille ja Ossi Runnelle<br />

Lea Laven ja Ossi<br />

Runne ovat kumpikin<br />

edistäneet<br />

tanssikulttuurimme<br />

elinvoimaisuutta.<br />

Kullervo Linnan Säätiön tämänvuotiset<br />

palkinnot on jaettu laulaja Lea Lavenille<br />

ja kapellimestari Ossi Runnelle.<br />

Palkinnot jaettiin Kullervo Linnan syntymäpäivänä<br />

<strong>Teosto</strong>ssa 24. marraskuuta.<br />

Kumpikin palkituista sai 4 200 euron<br />

tunnustuksen.<br />

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä,<br />

kapellimestari ja muusikko Kullervo<br />

Linna säätiöi <strong>Teosto</strong>- ja muut tekijänoikeuskorvauksensa<br />

jaettavaksi tunnustuspalkintoina<br />

ja apurahoina edustamansa<br />

musiikin alan säveltäjille, sanoittajille<br />

ja esiintyjille. Säätiön tarkoituksena on<br />

edistää luovaa iskelmä- ja tanssimusiikkia<br />

sekä sen esittämistä Suomessa.<br />

Kullervo Linna -palkintoa on jaettu<br />

vuodesta 1989 lähtien.<br />

Kumpikin palkituista on ansioitunut<br />

tanssikulttuurimme elinvoimaisuuden<br />

edistäjinä.<br />

Lea Lavenin ura lähti lentoon Pentti<br />

Kankaan tango-orkesterin tanssikeikalta.<br />

Teinityttö yleisön joukosta pyysi<br />

lupaa esittää Twilight Timen. Kangas<br />

suostui ja ihastui tummaan lauluääneen<br />

niin, että palkkasi Lavenin suoraan<br />

yhtyeensä solistiksi.<br />

Radiosta Lavenia kuultiin ensimmäisen<br />

kerran hänen levytettyään italialaisen<br />

käännösiskelmän Se on elämää.<br />

Sanat olivat Chrisse Johanssonin, joka<br />

käänsi 70-luvulla Lavenille runsaasti<br />

eksoottista ohjelmistoa. Esimerkiksi<br />

Tumma nainen ja Soley, soley ja ovat hittejä,<br />

joita yleisö janoaa edelleen. Samaan<br />

sarjaan kuuluu Jukka Kuoppamäen<br />

tekemä Rotunainen.<br />

Laven voitti Syksyn sävelen vuonna<br />

1979 iskelmällä Ei oo, ei tuu (Sivonen<br />

- Reiman) ja tasan kaksikymmentä<br />

vuotta myöhemmin laululla Nyt kun<br />

oot mennyt (Samuli - Ruuska). Kulta- ja<br />

platinalevyjä hänellä on monelta eri<br />

vuosikymmeneltä. 2000-luvun näkyvimpiä<br />

tapauksia oli Lavenin esiintyminen<br />

Leidit lavalla -kiertueella yhdessä<br />

Paula Koivuniemen, Marion Rungin<br />

ja Katri Helenan kanssa.<br />

Musiikkineuvos, kapellimestari Ossi<br />

Runne (s. 1927) aloitti musiikkiopintonsa<br />

viulunsoitolla Viipurin musiikkiopistossa.<br />

13-vuotiaana evakkona hän<br />

liittyi Helsingissä Kaartin soittokuntaan<br />

ja opetteli tulevan pääsoittimensa trumpetin.<br />

Sodan jälkeen Runne aloitti uran<br />

tanssimuusikkona. Vuosikymmenen<br />

lopulla hän soitti Ossi Aallon ja Toivo<br />

Kärjen yhtyeissä, 50-luvulla jo omassa<br />

orkesterissaan säestäen esimerkiksi Olavi<br />

Virtaa.<br />

Runnen ura viihde- ja iskelmämusiikin<br />

kapellimestarina hakee vertaistaan.<br />

Hänet valittiin ensin Musiikki-Fazerin<br />

levytyskapellimestariksi, sitten Radion<br />

tanssiorkesterin johtajaksi ja TV1:n<br />

kapellimestariksi. Vuodesta 1966 alkaen<br />

Suomen kansa oppi tuntemaan Runnen<br />

euroviisuorkesterin johtajana. Runne<br />

jatkoi työtään Yleisradiossa eläkeikään<br />

asti.<br />

Muusikkona Runne on tehnyt<br />

levytyksen yli 4 000 kappaleesta. Hänen<br />

säveltämiään lauluja ovat esittäneet<br />

muun muassa Eila Pellinen, Tamara<br />

Lund ja Anneli Sari. Runne julkaisi<br />

muistelmansa Trumpetilla ja tahtipuikolla<br />

vuonna 2003.<br />

j a k k e ni k k a r i n e n<br />

32 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Opetusministeriöstä opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö<br />

Opetusministeriön nimi muuttuu opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Nimi muutetaan,<br />

jotta se vastaisi paremmin ministeriön tehtäväkenttää ja toimintaa. Uusi nimi otetaan<br />

käyttöön kevään 2010 aikana.<br />

Ministeriön tehtävät pysyvät ennallaan. Ministeriö vastaa koulutus-, tiede-, kulttuuri-,<br />

liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialasta ja siten tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta.<br />

Koulutus- ja tiedepolitiikkaa johtaa opetusministeri Henna Virkkunen.<br />

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioita, kirkollisasioita sekä tekijänoikeus- ja<br />

opintotukikysymyksiä johtaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.<br />

Opetusministeriö aloitti toimintansa 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskuntana,<br />

joten ministeriö viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhlaansa.<br />

Elvis ry jakoi apurahoja<br />

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry on myöntänyt 6 000 euron apurahan seuraaville musiikintekijöille:<br />

Panu Aaltio, Fridrich Bruk, Veikka Erkola, Vesa Haaja, Heimo Hatakka, Timo<br />

Hietala, Mika Kuokkanen, Pave Maijanen, Matti Muhonen, Leena Pyylampi,<br />

Mariska Rahikainen, Anne Taskinen, Anssi Tikanmäki, Jukka Viitasaari sekä Esa<br />

Pulliainen & Tapio Liinoja (yhdessä).<br />

Apurahoista päätti raati, johon kuuluivat Aija Puurtinen (puheenjohtaja), Markus<br />

Fagerudd, Esa Kuloniemi ja Riku Saastamoinen. Viisitoista apurahan saajaa valittiin<br />

105 hakijan joukosta.<br />

Elvis ry on jakanut 6 000 euron apurahoja vuodesta 2004 lähtien. Jaosta päättäneen<br />

raadin kokoonpano on vuosittain vaihtunut ja raadin jäsenten enemmistö on<br />

ollut järjestön ulkopuolelta.<br />

Apurahat rahoitetaan <strong>Teosto</strong>n kansallisten varojen pidätyksestä. <strong>Teosto</strong> pidättää vuosittain<br />

noin kuusi prosenttia tilityksistä tekijöiden ja kustantajien yhteisiin tarkoituksiin.<br />

Kauko Röyhkälle<br />

taiteen<br />

valtionpalkinto<br />

Muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä on yksi<br />

tämänvuotisista taiteen valtionpalkinnon saajista.<br />

Taiteen keskustoimikunnan perustelujen mukaan<br />

Röyhkän musiikin rytmin on määrännyt tiivis, selkeä<br />

suomen kieli. Punkin valtakaudella aloittaneena<br />

rockmuusikkona Röyhkä ei ole seurannut vallitsevia<br />

esikuvia. Pitkäikäisimmän bändinsä, Maritta<br />

Kuulan kanssa perustetun 500 kg lihaa -bändin<br />

runoklassikoihin sävelletyt biisit ovat vieneet Kailaan ja<br />

Hellaakosken ensi kertaa rock-klubeille.<br />

Muut taiteen valtionpalkinnon saajat ovat valoja<br />

videosuunnittelija Kimmo Karjunen ja kolmen<br />

arkkitehdin perustamalle Ukumbi ry. Palkinto on<br />

suuruudeltaan 15 000 euroa. Taiteen valtionpalkinnot<br />

ovat tunnustuksia kolmen viimeksi kuluneen vuoden<br />

aikana tehdystä ansiokkaasta taiteellisesta työstä<br />

tai pitkäaikaisesta ja merkityksellisestä taiteellisesta<br />

toiminnasta.<br />

Uusi tekijänoikeusneuvosto asetettiin<br />

Valtioneuvosto on asettanut uuden tekijänoikeusneuvoston, jonka toimikausi on<br />

15.10.<strong>2009</strong>–14.10.2012. Tekijänoikeusneuvoston tehtävänä on avustaa opetusministeriötä<br />

tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.<br />

Neuvoston puheenjohtajana toimii oikeustieteen tohtori Marcus Norrgård.<br />

Neuvostossa ovat edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat<br />

ja suojakohteiden käyttäjät. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja vähintään yhden jäsenen<br />

tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, tekijänoikeuteen perehtyneitä<br />

henkilöitä, jotka eivät edusta oikeuksien haltijoiden ja suojakohteiden käyttäjien etuja.<br />

Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano (sulkeissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja<br />

oikeustieteen tohtori Marcus Norrgård (oikeustieteen tohtori Pauli Ståhlberg), varapuheenjohtaja<br />

oikeustieteen tohtori Katariina Sorvari (oikeustieteen tohtori Pirjo Kontkanen),<br />

jäsenet lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen, tekijänoikeuteen perehtynyt jäsen (markkinaoikeustuomari<br />

(vv.) Jussi Karttunen), varatuomari Teemu Kalliala, elokuva- ja videoala<br />

(lakimies Hannele Vettainen, teatteri- ja mediatyöntekijät), oikeustieteen kandidaatti Ahti<br />

Vänttinen, esittävä taide (toiminnanjohtaja, varatuomari Elina Mäntylä), oikeustieteen lisensiaatti<br />

Martti Virtanen, kauppa (toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski, mainosala), oikeustieteen<br />

kandidaatti Anne Salomaa, kirjallisuus (työehtoasiamies, varatuomari Marianne<br />

Leskinen, toimittajat), johtaja Satu Kangas, kustannustoiminta (Senior Legal Counsel Ismo<br />

Huhtanen, lehdistö), sanoittaja, toiminnanjohtaja Eija Hinkkala, luova säveltaide (arkkitehti<br />

Sari Nieminen, rakennustaide), lakimies Tuula Hämäläinen, museoala (lakimies Pekka<br />

Heikkinen, kirjastoala), lakimies, varatuomari Kirsi-Marja Okkonen, radio ja televisio (hallintojohtaja<br />

Pia Huhdanmäki), asianajaja Risto Ryti, tekijöiden yhteisvalvontajärjestöt (lakiasiainjohtaja,<br />

varatuomari Martti Kivistö) ja asiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Riikka Tähtivuori,<br />

teollisuus (lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, yrittäjät), oikeustieteen<br />

kandidaatti Markku Uotila, tieto- ja viestintätekniikka (lakiasioiden päällikkö Mika Enäjärvi),<br />

asianajaja Mari Lampenius, kuvataide, valokuvaus ja muotoilu (yhteiskuntatieteiden maisteri<br />

Heikki Jokinen) ja toiminnanjohtaja Pekka Sipilä, musiikinkustannusala (asianajaja Lauri<br />

Rechardt, ääni-ja kuvatallenneala).<br />

m a a r i t ky t ö h a r j u<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 33

Ajankohtaista<br />

j o h a n n a ko k k o l a<br />

Kulttuurikummit Joensuussa<br />

<strong>Teosto</strong>n kulttuurikummiprojektiin liittyvä Musiikintekijä tutuksi<br />

-tapahtumien sarja jatkui lokakuussa Joensuuhun. Pohjois-Karjalan<br />

kansanedustajat saivat nyt vuorostaan paikallisista musiikintekijöistä<br />

itselleen kulttuurikummit. Kulttuurikummeina Janne<br />

Hongisto, Jari Knuutinen, Sanna Kurki-Suonio, Jaana Raivio,<br />

Hannu Sallinen ja Janne Sivonen tutustuttavat alueensa<br />

kansanedustajia musiikintekijän työhön ja arkeen ja lisäävät<br />

näin päättäjien tietämystä luovan työn edellytyksistä.<br />

Kummitapaamisen lisäksi <strong>Teosto</strong> järjesti yhdessä Joensuun<br />

kaupungin kulttuuritoimen ja Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan<br />

kanssa keskustelutilaisuuden ammattimaisesta musiikin tekemisestä<br />

ja sen perusedellytyksistä.<br />

Seuraavat Musiikintekijä tutuksi -tapahtumat järjestetään ensi<br />

keväänä Turussa ja Tampereella. Silloin yleisö pääsee jututtamaan<br />

Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan vaalipiireistä valittuja<br />

kansanedustajia ja heidän kulttuurikummejaan.<br />

Joensuun Pakkahuoneen täyttänyt yleisö kuunteli keskittyneesti, kun<br />

panelistit Janne Sivonen, Yari Knuutinen, Jaana Raivio, Janne Hongisto ja<br />

Sanna Kurki-Suonio keskustelivat musiikin tekemisestä.<br />

Sibelius-rahaston<br />

apurahat jaettiin<br />

Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto jakoi<br />

joulukuussa apurahoja ja avustuksia säveltäjille<br />

ja sävellystilauksia tehneille tahoille<br />

yhteensä 77 500 euroa. Tästä summasta<br />

jaettiin työskentelyapurahoina 31 000 euroa.<br />

Työskentelyapurahan saivat Heinz-Juhani<br />

Hofmann, Juho Kangas, Sami Klemola,<br />

Markku Klami, Juha T. Koskinen, Tiina<br />

Myllärinen, Ville Raasakka, Jukka Ruohomäki,<br />

Jovanka Trbojevic, Matthew Whittall<br />

ja Aki Yli-Salomäki.<br />

Samassa yhteydessä jaetut avustukset ovat<br />

luettavissa <strong>Teosto</strong>n verkkosivuilta<br />

www.teosto.fi > Tekijät ja kustantajat.<br />

Georg Malmstén -säätiön<br />

apurahat<br />

Georg Malmstén -säätiö jakoi joulukuussa<br />

vuoden <strong>2009</strong> apurahansa luovaan työhön.<br />

Hakijoita oli 143. Apurahat olivat suuruudeltaan<br />

1 500– 3 000 euroa. Apurahan saivat<br />

Olli Ahvenlahti, Emily Cheeger, Åke<br />

Grandell, Marko Haavisto, Pasi Heikkilä,<br />

Johanna Holopainen, Tero Hyväluoma,<br />

Esa Kaartamo, Petri Kaivanto, Asko Keränen,<br />

Hannu Keränen, Ako Kiiski, Jiri Kuronen,<br />

Kikka Laitinen, Ville Leppänen, Timo<br />

Nikki, Maija Ruuskanen, Pekka Saarikorpi,<br />

Esa Santonen, Mia Simanainen,<br />

Petri Somer, Aku Toivonen, Hillel Tokazier,<br />

Pekka Tonttila, Eevamaija Ursin, Irmeli<br />

Wartiainen sekä työryhmä Tuomo Puranen–<br />

Timo Kaukolampi.<br />

Apurahoina jaettu summa 55 500 euroa on<br />

saatu lahjoituksina Säveltäjät ja Sanoittajat<br />

Elvis ry:ltä, <strong>Teosto</strong>lta ja Georg Malmsténin<br />

perikunnalta.<br />

m a r t t i he i k k i l ä<br />

Prix Elvis Otto Donnerille<br />

Säveltäjät ja Sanoittajat<br />

Elvis ry:n tämänvuotinen<br />

Prix Elvis on<br />

myönnetty Henrik Otto<br />

Donnerille. Palkinnon<br />

myötä Elvis ry:n hallitus<br />

haluaa korostaa hänen<br />

ansioitaan suomalaisen<br />

musiikkikentän poikkeuksellisen laaja-alaisena<br />

vaikuttajana. Oman säveltäjän- ja muusikonuransa<br />

lisäksi hän on kunnostautunut<br />

ennen kaikkea suomalaisen musiikkihallinnon<br />

keskeisenä, uutterana toimijana. Donnerin<br />

musiikkihallinnon tehtävät ovat ulottuneet<br />

muun muassa Yleisradion viihdetoimituksen<br />

päällikön tehtävistä Säveltaidetoimikunnan,<br />

Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n sekä <strong>Teosto</strong>n<br />

puheenjohtajuuteen ja lukuisiin kansainvälisiin<br />

tehtäviin. Donnerin ammattitaito ja<br />

asiantuntemus on tehnyt hänestä auktoriteetin<br />

ja hänen työnsä on ollut omiaan kohottamaan<br />

suomalaisen musiikin arvostusta.<br />

Prix Elvis -palkintoa on jaettu vuodesta<br />

1991.<br />

34 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Tapio Tuomela<br />

Säveltäjä<br />

Stabiilista mobiiliin ja takaisin<br />

Kulttuurimme on jatkuvassa sisällöllisen ja tyylillisen<br />

muutoksen tilassa. Aika ajoin sen rakenteetkin uudistuvat, ja<br />

näyttää siltä että nykyinen, digitalisoitumisesta alkanut paradigman<br />

muutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti musiikin käyttöön<br />

ja tuotantoon.<br />

Kun laajakaista ja suurin osa musiikista on tavoitettavissa<br />

Spotifyn kaltaisten jakelijoiden avulla, nousee ratkaisevaksi<br />

se, mitä musiikkia streaming-palvelujen kautta on tarjolla.<br />

Kuka sen tuottaa, jakelee ja miten hakukoneet sen löytävät<br />

Mutta ”streamattu” musiikki on lainattua, ei omaa niin kuin<br />

maksua vastaan ladattu tai CD.<br />

Ratkaisevaa on se, mitä musiikkia<br />

streaming-palvelujen kautta on tarjolla.<br />

Kuka sen tuottaa, jakelee ja miten<br />

hakukoneet sen löytävät<br />

CD on kestokulutushyödyke, jonka uskon säilyvän formaattina<br />

vielä hyvän aikaa sellaisessa musiikissa, jonka levykirjasto<br />

teksti- ja esitevihkosineen on stabiilisti kotona eikä<br />

mobiilisti mukana. Mutta etenkin klassisten levy-yhtiöiden riskinottokyky<br />

on lähes nolla, koska jakeluporras ei enää uskalla<br />

ottaa marginaaliohjelmistoa myytäväksi. Siksi uudistuotanto<br />

supistuu.<br />

Maksullisen verkkojakelun kehitystä jarruttaa nuoriin<br />

käyttäjiin iskostunut luulo kaiken netissä olevan ilmaisuudesta.<br />

Jos maksuttomuus ymmärretään jokamiehen oikeudeksi, siitä<br />

ei enää haluta luopua.<br />

Yksikköhintaan perustuva äänitteiden hinnoittelu on<br />

vaihtumassa nettijakelussa kuukausiperusteiseen tilaajahintaan,<br />

jolla kuluttaja saa ladattavakseen sovitun katalogin tietyltä<br />

palvelimelta. Tässä mallissa musiikilla on vielä (piilotettu)<br />

hinta, mutta Googlen ja äänilevytuottajien omistaman, kiinalaisen<br />

Top100.cn-yhtiön palvelussa se on todellakin ilmaista,<br />

sillä jakelu toimii kokonaan mainosrahoilla. Ranskassa toimivasta<br />

Deezer-palvelimesta saatujen kokemusten perusteella voi<br />

ennustaa, ettei tekijöille ja esiintyjille jää tilitettäväksi kuin murusia<br />

tästä liikevaihdosta.<br />

Toistaiseksi kansainvälisten megatuottajien tarjoama<br />

ohjelmisto jyrää verkossakin, mutta pidän ihmeenä, jos<br />

niiden markkinaosuus säilyy siinä vaiheessa kun markkinointi<br />

siirtyy perinteisestä mediasta Internetin sosiaaliseen mediaan.<br />

MySpace-tyyppisissä yhteisöissähän viesti esimerkiksi uudesta<br />

äänitteestä leviää ilmaiseksi, ja ne toimivat hyvin taiteilijan markkinointikanavana.<br />

Näille sivuille ladattu ohjelmisto myös laajentuu<br />

ja monipuolistuu nopeammin kuin nettiradiosta kuunneltu,<br />

sillä kotikoneelle voi periaatteessa ladata kaiken, kun taas streaming-tarjonta<br />

on rajoittunut palveluntarjoajan katalogiin. Kotisivuilla<br />

halutaan myös luoda imagoa ja erottua joukosta, ja siihen<br />

oman musiikin tai musiikkimaun esittely sopii erinomaisesti.<br />

Klassisen musiikin kuuntelutottumukset poikkeavat<br />

mainstream-massaviihteestä, ja sillä on vaikutuksensa<br />

jakelukanavaan. Keskittyneen kuuntelijan lisäksi sen ammattimainen<br />

tarjoilu edellyttää mielestäni keskittynyttä musiikkitoimittajaa.<br />

Tämän saattoi jokainen Classic Radion anonyymistä harmaudesta<br />

Ylen ykkösen hyvin toimitettujen musiikkiohjelmien<br />

ääreen siirtynyt kuulija todistaa. Juontamisen tarve saattaa kylläkin<br />

tulevaisuudessa pienentyä sitä mukaa kuin vastaanottimen<br />

näytössä näkyvä, äänitteen tiedot kertova metadata tarkentuu<br />

ja yleistyy.<br />

Kun yhä useampi kuuntelee musiikkinsa omista kuulokkeista,<br />

herää kysymys, miten musiikinkuuntelun sosiaalisen<br />

puolen ja konsertti-instituution käy. Toistaiseksihan elävällä<br />

musiikilla menee hyvin ainakin <strong>Teosto</strong>n tilityslukujen valossa.<br />

Mutta jos hiilijalanjäljet alkavat ohjata kaikkea kulutustamme,<br />

kärsivät ensiksi ne kulttuuripalvelut, joista nauttiminen edellyttää<br />

kuulijan matkustamista jonnekin. Ehkäpä meitä odottaa paikallisten<br />

musiikkiklubien ja ketterien pienyhtyeitten renessanssi<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 35

Muista ilmoittaa,<br />

mitä keikoillasi on esitetty!<br />

Keikkailmoitusten tekijät ovat musiikintekijöille kullanarvoisia<br />

yhteistyökumppaneita. Kun bändi tai solisti ilmoittaa <strong>Teosto</strong>lle, mitä<br />

kullakin keikalla on esitetty, <strong>Teosto</strong> pystyy ohjaamaan tilaisuuden<br />

järjestäjän maksamat esityskorvaukset kappaleiden tekijöille. Jos<br />

esiintyjä jättää keikkailmoituksen tekemättä, kappaleiden tekijöiltä eli<br />

säveltäjiltä, sanoittajilta ja sovittajilta jäävät esityskorvaukset saamatta.<br />

Kysyimme muutamilta itse keikkailevilta tai keikkailmoituksia<br />

tekeviltä mielipidettä esitystietojen ilmoittamisen tärkeydestä.<br />

t e k s t i ma r j a -le e n a ka r j u l a<br />

Katri Ylander<br />

laulaja, muutamia omia sanoituksia ja<br />

sovituksia<br />

1. Teen <strong>Teosto</strong>lle esitysilmoituksen kaikista<br />

keikoistani, mukaan lukien yhdenkin biisin<br />

esiintymiset esimerkiksi TV:ssä!<br />

2. Yksi syy voi olla esimerkiksi se, että<br />

minun kaltaiseni muiden teoksia esittävä<br />

artisti ei ole ollut <strong>Teosto</strong>n asiakas aikaisemmin,<br />

jolloin ei ole myöskään saanut infoa,<br />

milloin ja mihin mennessä pitäisi esitysilmoitukset<br />

tehdä.<br />

3. En ole kokenut sellaista, koska aiemmin<br />

en ole pahemmin ollut teoksen synnyssä<br />

mukana, että olisin oikeutettu saamaan<br />

korvausta siitä.<br />

4. Se on valitettavaa, sillä silloin ulkopuolisilta<br />

kappaleiden tekijöiltä jää heille kuuluvat<br />

korvaukset ja ansiotulot saamatta. Esitysilmoituksista<br />

tuleva tulo on kappaleiden<br />

tekijöille myös tärkeä tulo.<br />

5. Paras vaihtoehto on omalla kohdallani<br />

täyttää esitysilmoituksia pian tapahtuneiden<br />

keikkojen jälkeen, jotta esitetyt biisit olisivat<br />

varmemmin muistissa.<br />

n u m i nu m m e l i n<br />

Tommi Soidinmäki<br />

laulaja, vuoden 2004 tangokuningas<br />

1. Olen pyrkinyt tekemään <strong>Teosto</strong>lle<br />

esiintymis ilmoitukset keikoistani.<br />

2. Jotkut eivät välttämättä jaksa tehdä<br />

ilmoituksia, toiset taas eivät vieläkään oikein<br />

ymmärrä, mitä ne ilmoitukset ovat ja mitä<br />

varten niitä pitää täyttää! On hyvä, että<br />

asiasta infotaan koko ajan, niin kuin nyt<br />

syksyllä, kun <strong>Teosto</strong> teki rundin eri kaupunkeihin!<br />

3. Minun ympärilläni olevat muusikot ja<br />

artistiystävät ovat tunnollisesti täyttäneet<br />

ilmoituksia.<br />

4. Laittakaa omalle kohdallenne: jos teette<br />

biisin eikä kukaan korvaa siitä mitään,<br />

niin kyllähän se on aika epäreilua! Kaikki<br />

me muusikot autamme omalta kohdaltamme<br />

bisneksen jatkuvuutta ja on tärkeää,<br />

että me kaikki toimimme oikealla tavalla.<br />

Jeesataan toinen toistamme! Tällöin peli on<br />

reilua kaikille!<br />

Jukka Viitasaari<br />

kitaristi (Let´s Eppelin, Veltto Virtanen Band),<br />

puhallinsäveltäjä<br />

1. ”Olen tehnyt esitysilmoituksia yli parinkymmenen<br />

vuoden ajan, varmaan 95-prosenttisesti<br />

kaiken maailman keikoista. Ehkä<br />

joskus on jäänyt joku laskuvarjokerhon<br />

pikkujoulu väliin.<br />

2. Varhaiskeski-iässä, kun tahkottiin Let´s<br />

Eppelinin kanssa kymmeniä keikkoja vuodessa,<br />

otin salaa koulun valokopiokoneella<br />

mahdollisimman edustavasta esitysilmoituksesta<br />

kaksipuolisia valokopsuja ja yliviivasin<br />

ei-soitetut biisit raportoinnin yhteydessä.<br />

Madalsi kynnystä keikkailmoituksen tekoon<br />

ennen verkkopalveluaikoja, niin kuin teki<br />

myös ohjelmatoimisto Dex-Viihteen ansiokas<br />

keikkalista järjestäjätietoineen ja tietty<br />

<strong>Teosto</strong>n palautuskirjekuoret.<br />

3. Vuonna 2008 kantaesitettiin yhdeksän<br />

puhallinorkesteriteostani, joista tilitys tuli<br />

viidestä. Kuvaavaa koko raportointikuviolle<br />

lienee seuraava episodi. Viitisen vuotta sitten<br />

olin tuubailemassa eräässä keskisuomalaisessa<br />

soittokunnassa. Pumpun pomomies teki<br />

keikan jälkeen esitysilmoitusta ja trumpetisti<br />

kysäisi, notta mikäs tuo lappu on. Loppukaljat<br />

menivät sedällä väärään kurkkuun: ’Siis<br />

mä en voi käsittää, että sinä saat rahaa, jos<br />

joku soittaa sun kappaleen!’ Yritin toppuutella,<br />

että ainoastaan siinä tapauksessa, jos<br />

joku ilmoittaa esityksen <strong>Teosto</strong>on. Ei auttanut,<br />

päivä piloilla.<br />

36 teostory 4 | <strong>2009</strong>

Kysymykset:<br />

1. Teetkö <strong>Teosto</strong>lle esitysilmoituksen kaikista keikoistasi<br />

2. Minkä luulet olevan syynä siihen, että jotkut jättävät ilmoituksen<br />

tekemättä<br />

3. Oletko kokenut omassa tilityksessäsi sen, että joku teoksiasi esittänyt<br />

on jättänyt keikkailmoituksen tekemättä<br />

4. Mitä sanoisit esiintyjälle, joka ei tee keikkailmoitusta<br />

5. Kokemuksiasi verkkopalvelusta<br />

j u k k a ra p o<br />

Panu Leislahti<br />

orkesterijärjestäjä (UMO Jazz Orchestra)<br />

1. Työhöni kuuluu tehdä <strong>Teosto</strong>-ilmoitukset<br />

kaikista UMOn keikoista, oli kyseessä sitten<br />

konserttisarjan esitys Savoyssa tai koululaiskonsertti<br />

Malmin ala-asteella. Tilaisuuden<br />

luonteella ei ole merkitystä. Vaikka kysymys<br />

olisi yksityistilaisuudesta, josta ei tule pääsylipputuloja,<br />

on hyvä jo tilastoinninkin<br />

kannalta ilmoittaa esitetyt kappaleet.<br />

2. Voi olla, että tekijänoikeuskorvausten<br />

koetaan olevan hyvin välillistä tuloa, jonka<br />

puuttuminen ei tee artistille hallaa. Joskus<br />

luullaan, että <strong>Teosto</strong> nappaa osansa keikkaliksasta,<br />

vaikka keikkailmoitus on järjestäjän<br />

vastuulla. Ja ehkä piittaamattomuus ja ihan<br />

puhdas tiedon puute voivat olla syynä.<br />

5. Verkkopalvelu toimii erinomaisesti<br />

esimerkiksi bändille, jolla on sama settilista<br />

illasta toiseen. UMOn ohjelmisto päivittyy<br />

kaiken aikaa, aktiivisia settilistoja on nyt<br />

toistakymmentä. Vuodessa tulee yli kymmenen<br />

uutta ohjelmistoa ja uusien kappaleiden<br />

syöttäminen <strong>Teosto</strong>n tietokantaan on työlästä.<br />

Suosittelen kyllä <strong>Teosto</strong>n verkkopalvelua<br />

kaikille bändeille. UMOn näkökulmasta<br />

varauksettomat kehut tulevat siinä vaiheessa,<br />

kun verkkopalvelun käyttö on nopeampaa<br />

kuin perinteisen paperi-ilmoituksen täyttäminen.<br />

”Verkkopalvelu toimii<br />

erinomaisesti bändille,<br />

jolla on sama settilista<br />

illasta toiseen.”<br />

Toni Nygård<br />

säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja tuottaja<br />

1. En ole ollut esiintyvä taiteilija enää<br />

vuosiin, mutta aikanaan kun tein varsin<br />

paljonkin keikkoja tein aina asiaankuuluvat<br />

esitysilmoitukset.<br />

2. Uskoisin pääsyiden olevan laiskuus ja<br />

hoksaamattomuus. Ellei esittäjä hyödy itse<br />

keikkojensa raportoinnista, saattaa moni<br />

kokea asian kannaltaan turhaksi. Osansa<br />

on varmasti myöskin tietämättömyydellä<br />

eli kaikki eivät ehkä ymmärrä, että keikkailmoitusten<br />

tekemättä jättäminen vie suoraan<br />

tuloja niiltä jotka kyseiset kappaleet ovat<br />

tehneet.<br />

3. Tätä tapahtuu jatkuvasti, puhutaan varsin<br />

isoistakin summista. Kyllähän se harmittaa<br />

tekijää jos tietää, että omia kappaleita esitetään<br />

keikoilla mutta tilityksissä ne eivät näy.<br />

Reklamaation tekeminenkään ei ole erityisen<br />

hauskaa. Nykyään käytän enemmän energiaa<br />

siihen, että yritän saada esittäjät tekemään<br />

ilmoitukset <strong>Teosto</strong>lle, usein yritän puhua<br />

asiat selviksi jo ennen kappaleen tekemistä<br />

koska jälkikäteen muistuttelu on kurjempaa.<br />

4. Toivoisin enemmän ymmärrystä meitä<br />

tekijöitä kohtaan, sillä meidän leipämmehän<br />

on pitkälti kiinni juuri keikkailmoitusten asiallisesta<br />

täyttämisestä. On loppujen lopuksi<br />

kovin pieni työ täyttää artistin ”velvollisuus”<br />

ja huolehtia siitä että esitettyjen kappaleiden<br />

tekijät saavat työstä asianmukaisen korvauksen.<br />

Toivoisin myös ymmärrystä sen suhteen,<br />

että tuo saamatta jäänyt tulo on suoraan pois<br />

tekijän lompsasta eikä tekijänkään leipä ole<br />

yleensä niin leveä etteikö kaikki asiaankuuluva<br />

tulo olisi tarpeen.<br />

Enni Kivelä<br />

laulaja ja kitaristi (Stalingrad Cowgirls),<br />

jonkin verran omia sävellyksiä ja sanoituksia<br />

1.–5. Itse olen <strong>Teosto</strong>n porukoissa vielä<br />

kovin uusi ja tietämätön, ja kaikki käytännön<br />

jutut (kuten keikkailmoitusten tekeminen)<br />

on minulle vielä sen verran tuntematonta,<br />

että en ole heti ymmärtänyt tiettyjen asioiden<br />

tärkeyttä. Uskon, että monet jättävät<br />

keikkailmoituksen tekemättä kiireen, mutta<br />

myös hankaluuden vuoksi. Verkkopalvelun<br />

käyttö ei loppupeleissä ole edes kovin vaikeaa,<br />

kunhan hetkisen aikaa tutustuu palveluun.<br />

Selkeät ohjeet uusavuttomille (kuten esimerkiksi<br />

allekirjoittaneelle) voisivat auttaa<br />

tässäkin asiassa. Itse en ymmärrä, miksi<br />

kukaan ylipäätään ilmoittaisi vain omat kappaleensa.<br />

Eihän coverbiisien ilmoittamisessa<br />

itse lopulta menetä juuri mitään.<br />

Keikkailmoituksen tekijän<br />

muistilista<br />

Kun muistat tehdä keikkailmoituksen, olet mukana<br />

varmistamassa, että esitettyjen teosten tekijät saavat<br />

esityskorvauksensa.<br />

Jos olet esiintyvä taiteilija<br />

Huolehdi, että <strong>Teosto</strong> saa ilmoituksen sekä kotiettä<br />

ulkomaankeikoillasi esitetystä musiikista.<br />

Ilmoita sekä omat että muiden tekemät kappaleet.<br />

Silloin kaikki saavat esityskorvauksensa, myös sinä<br />

omien teostesi esityksistä.<br />

Ilmoita, mitkä kappaleet on todella esitetty, älä<br />

koko ohjelmistoasi.<br />

Kerro ilmoituksessa myös kunkin keikan päivämäärä,<br />

esityspaikka ja tilaisuuden järjestäjä.<br />

Käytä mieluiten verkkopalvelua osoitteessa<br />

www.teosto.fi. Käyttäjätunnuksen saat <strong>Teosto</strong>sta.<br />

Aikataulu<br />

Tee keikkailmoitus mahdollisimman pian kunkin<br />

esityksen jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden<br />

kuluttua jokaisen vuosineljänneksen päätyttyä:<br />

ajalta 1.1.–31.3. viimeistään 30.4.<br />

ajalta 1.4.–30.6. viimeistään 31.7.<br />

ajalta 1.7.–30.9. viimeistään 31.10.<br />

ajalta 1.10.–31.12. viimeistään 31.1.<br />

Kun esitysilmoituksia tehdään tasaisesti ympäri<br />

vuoden, ruuhkanhuiput <strong>Teosto</strong>ssa tasoittuvat ja<br />

esitystiedot voidaan käsitellä tilityksiä varten<br />

ilman ylityökustannuksia. <strong>Teosto</strong> voi myös paremmin<br />

seurata, että järjestetyistä tilaisuuksista saadaan<br />

esityskorvaukset ajoissa tilitykseen.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 37

Nootti<br />

Oikeudenomistajille tilityksiä<br />

loka- ja joulukuussa<br />

<strong>Teosto</strong> maksoi lokakuussa kotimaisille säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja<br />

musiikin kustantajille miljoonan euron verran ulkomailta tulleita esityskorvauksia.<br />

Tilityksen sai 2 023 tekijää ja kustantajaa. Esityskorvaukset koskivat<br />

pääasiassa vuoden 2008 esityksiä. Suurimmat tilitykset tulivat Saksasta,<br />

Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Ranskasta.<br />

Samassa yhteydessä maksettiin oikeudenomistajille 23 000 euroa onlinealueen<br />

tilityksiä. Summa koostui verkkokaupoista tehdyistä latauksista sekä<br />

soittoäänistä.<br />

Joulukuun tilitys oli suuruudeltaan 8,1 miljoonaa euroa. Siinä maksettiin:<br />

• Hyvitysmaksukorvauksia teosten kopioinnista yksityiseen käyttöön vuodelta<br />

2008 yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.<br />

• Esityskorvauksia kaupallisista radioista ajalta 1.1.–30.6.<strong>2009</strong> yhteensä 2,9<br />

miljoonaa euroa.<br />

• Tallennuskorvauksia 2,3 miljoonaa euroa.<br />

• Lisäksi ulkomailta lokakuun tilityksen jälleen tulleita korvauksia ja esityskorvauksia<br />

suurista konserteista ajalta 1.1.–30.9.<strong>2009</strong>.<br />

Tilityksen saajat näkevät erittelyn tilityksestään <strong>Teosto</strong>n verkkopalvelussa.<br />

k i r s i -ma r j a fo r s b e r g<br />

k i r s i -ma r j a fo r s b e r g<br />

k i r s i -ma r j a fo r s b e r g<br />

UUSISSA TEHTÄVISSÄ<br />

Hyvitysmaksuyksikön päälliköksi<br />

on nimitetty yksikössä<br />

aiemmin asiakaspalvelupäällikkönä<br />

toiminut<br />

Olli Valkama.<br />

Tutkijana hyvitysmaksuyksikössä<br />

on aloittanut marraskuun<br />

alussa valtiotieteen<br />

maisteri Turo Pekari.<br />

Hyvitysmaksuyksikön tutkimustehtäviä<br />

aiemmin hoitanut<br />

Ano Sirppiniemi siirtyy<br />

vuoden alusta <strong>Teosto</strong>n<br />

tutkimuspäälliköksi.<br />

Verotus vuonna 2010<br />

Tekijäasiakkaidemme ei tarvitse lähettää verokorttia <strong>Teosto</strong>on, koska <strong>Teosto</strong><br />

saa tiedon tekijäasiakkaiden veroprosenteista suoraan verohallitukselta.<br />

Jos kuitenkin haet muutosta verokorttiisi, toimita siitä kopio oikeudenomistajapalveluumme.<br />

Muutetusta verokortista voit lähettää meille kopion<br />

postitse tai faksilla.<br />

Eläkkeensaajien sivutuloprosenteista <strong>Teosto</strong> ei saa välttämättä tietoa verohallitukselta.<br />

Eläkkeellä olevan tekijäasiakkaan on siksi syytä varmuuden vuoksi<br />

toimittaa <strong>Teosto</strong>lle kopio verokortista, josta ilmenee sivutuloa koskeva veroprosentti<br />

tekijänoikeuskorvausten maksua varten.<br />

<strong>Teosto</strong>n käyttämän veroprosentin voit tarkistaa omilla verkkotunnuksillasi<br />

<strong>Teosto</strong>n verkkosivuilta.<br />

j a k k e ni k k a r i n e n<br />

Viestintäyksikössä Mika<br />

Kauhanen on nimitetty<br />

viestintäpäälliköksi. Hän<br />

raportoi viestintäjohtajalle.<br />

38 teostory 4 | <strong>2009</strong><br />

<strong>Teosto</strong> toivottaa<br />

rauhallista joulua<br />

ja hyvää uutta<br />

vuotta!<br />

P.S. Olemme lahjoittaneet<br />

joulukorttirahat Suomen<br />

WWF:lle.<br />

KAIKKI TEOSTON<br />

ASIAKKAAT<br />

JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

TEOSTO-KALENTERI<br />

Joulukuu <strong>2009</strong><br />

Joulukuun tilityksessä maksetaan:<br />

• ulkomailta saatuja esityskorvauksia<br />

• esityskorvaukset kaupallisissa radioissa ja suurissa<br />

konserteissa 1.1.–30.6.<strong>2009</strong> esitetyistä teoksista<br />

• tallentamiskorvaukset ajalta 1.1.–30.6.<strong>2009</strong><br />

• online-alueen korvauksia<br />

• yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut.<br />

Tammikuu 2010<br />

• Muista tehdä loka–joulukuun <strong>2009</strong> ohjelmailmoitukset<br />

31.1. mennessä.<br />

• Tee teosilmoitukset heti, kun teos valmistuu ja<br />

ohjelmailmoitukset mieluiten heti esiintymisen jälkeen.<br />

Maaliskuu 2010<br />

Tilitys: Online-alueen korvauksia.<br />

KARJALAISEN LAULUMUSIIKIN<br />

SÄVELLYSKILPAILU<br />

Karjalaisseurojen Tampereen piirin musiikkitoimikunta järjestää<br />

karjalaisen laulumusiikin sävellyskilpailun. Kilpailun<br />

tarkoituksena on tuottaa uutta karjalaista musiikkia erilaisiin<br />

tilaisuuksiin.<br />

Sävellys voi olla jo aiemmin julkaistuihin teksteihin sävelletty<br />

tai uuteen tekstiin tehty. Tekstin tulee olla suomen- tai karjalankielinen.<br />

Sävellys, joka voi olla kestoltaan korkeintaan<br />

4 minuuttia, ei saa olla aiemmin julkaistu.<br />

Osallistuja voi lähettää työn joko nuotinnettuna tai äänitteenä<br />

tai molempina. Nuotinnuksessa voi olla pelkkä<br />

melodialinja tai se voi olla läpisävelletty. Äänite voi olla cdlevyllä<br />

tai c-kasetilla. Kilpailutyö lähetetään kolmena kappaleena,<br />

yksi kutakin tuomaria varten.<br />

Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä. Lähetykseen on liitettävä<br />

suljettu kirjekuori, josta selviää kunkin teoksen<br />

säveltäjän oikea nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen<br />

sähköpostiosoite. Kuoren päälle kirjoitetaan vain nimimerkki.<br />

Kilpailutyöt postitetaan 3.5.2010 mennessä osoitteeseen<br />

Karjalaisseurojen Tampereen piirin musiikkitoimikunta/ Taru<br />

Iivonen, Kuuselantie 80, 35500 Korkeakoski.<br />

Tuomaristo: Mus. tri Pekka Huttu-Hiltunen, muusikko Erkki<br />

Liikanen ja mus. tri Sari Kaasinen.<br />

Palkinnot: I palkinto 3000 euroa, II palkinto 1000 euroa ja<br />

III palkinto 500 euroa. Tuomaristolla on oikeus jakaa palkinnot<br />

myös toisin. Mikäli teoksella on useampi tekijä, he<br />

jakavat saamansa palkintosumman keskenään.<br />

Lisätietoja: www.karjalanliitto.fi/karjalaisseurojentampereenpiiri<br />

Pekka Kuisma: j.pekka.kuisma@netti.fi 045 120 4232<br />

Taru Iivonen: taru.iivonen@juupajoki.fi<br />

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto <strong>Teosto</strong> r.y.<br />

• Musiikin tekijöiden järjestö.<br />

• Aatteellinen voittoa tavoittelematon<br />

yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin<br />

kustantajat perustivat vuonna 1928<br />

valvomaan etujaan.<br />

• Edustaa noin 20 000:ta kotimaista ja<br />

kahta miljoonaa ulkomaista säveltäjää,<br />

sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin<br />

kustantajaa.<br />

• Edistää säveltäjien, sanoittajien,<br />

sovittajien ja musiikin kustantajien<br />

• Edistää suomalaisen musiikin<br />

monimuotoisuutta, tunnettuutta<br />

ja soimista kotimaassa ja<br />

vientimarkkinoilla.<br />

• <strong>Teosto</strong> toimii yhdyssiteenä kahden<br />

asiakasryhmänsä, musiikin tekijöiden<br />

ja musiikkia käyttävien yritysten ja<br />

yhteisöjen välillä.<br />

• <strong>Teosto</strong> keräsi vuonna 2008 musiikin<br />

esityskorvauksia kotimaasta 39<br />

miljoonaa ja ulkomailta runsaat kolme<br />

miljoonaa euroa, yhteensä 42 miljoonaa.<br />

oikeuksia.<br />

Firmarock-kilpailua varten koottu <strong>Teosto</strong>n • Tilittää henkilökunnan 42 miljoonan bändi esityskorvauskertymästä<br />

85 finaaliin prosenttia eli 36<br />

• Myy ja kehittää palveluita asiakkaittensa<br />

musiikinkäytön tarpeisiin.<br />

miljoonaa euroa niille säveltäjille,<br />

Mättö pääsi syyskuussa järjestetyssä osakilpailussa<br />

asti. Osakilpailussa mukana olleet kannustusjoukot tukivat bändiä<br />

ansiokkaasti. sovittajille Loppukilpailu, ja kustantajille jossa soittaa kustantajille, 14 eri joiden yrityksistä teoksia on esitetty<br />

• Kerää ja tilittää säveltäjille,<br />

sanoittajille, sovittajille ja musiikin<br />

sanoittajille,<br />

korvaukset finaaliin heidän päässyttä musiikkinsa<br />

julkisesti.<br />

kokoonpanoa, järjestetään Helsingissä 9.<br />

julkisesta esittämisestä sekä<br />

tallentamisesta. lokakuuta.<br />

• Suomalaisen musiikin edistämiseen<br />

oikeudenomistajien yhteisillä<br />

päätöksillä käytetään 5,7 prosenttia<br />

Mätössä soittavat Mikko Ehnqvist, Teemu tilityssummasta. Hänninen, Mika<br />

Kauhanen ja Ano Sirppiniemi. Laulusolistina on Satu Mättö<br />

ja ulkopuolisena vahvistuksena bassossa Antti Niemi.<br />

Madetoja-säätiön avustukset<br />

Suomen Säveltäjät ry:n perustama Madetoja-säätiö ju listaa<br />

haettavaksi avustukset, joita myönnetään Leevi<br />

Madet ojan teoksiin liittyviin hankkeisiin sekä uusien suomalaisten<br />

sävel lys ten tilaamiseen. Avustuksia voidaan<br />

myöntää rajoitetusti myös uuden suomalaisen musiikin taltiointiin<br />

ja esittämiseen.<br />

Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille esiintyjille ja esiin -<br />

tyjä yhteisöille, jotka eivät saa huomattavaa julkista tukea.<br />

Avustusta hakee esiintyjä tai tilaaja eikä sitä myönnetä jo<br />

toteutuneisiin hank keisiin. Avustusta ei myöskään myönnetä<br />

hakijalle ja/tai säveltäjälle, jolla on säätiöstä tuettu<br />

keskeneräinen projekti. Avustusta ei voi saada liioin kahtena<br />

peräkkäisenä vuotena. Taltiointitukea voi hakea myös<br />

säveltäjä.<br />

Hakemuslomakkeita saa säätiön toimistosta ja verkkosivuilta<br />

www.composers.fi (Madetoja-säätiö). Hakemukset<br />

liitteineen on toimitettava 1.2.2010 (posti leima)<br />

mennes sä osoitteella Madetoja-säätiö, c/o Suomen Säveltäjät<br />

ry, Runeberginkatu 15 A 11, 00100 Helsinki.<br />

Sähköpostitse tai kirjattuna kirjeenä toimitettuja hakemuksia<br />

ei oteta huomioon.<br />

Sävellystilauksia koskevissa anomuksissa on oltava<br />

mu ka na säveltäjän suostumus.<br />

Yhteisöjen tulee liittää anomukseensa uusin tilinpäätös<br />

ja talousarvio. Avustukset maksetaan jälkikäteen<br />

tilisel vi tys tä vastaan.<br />

Tiedusteluihin vastaa säätiön asiamies Annu Mik ko nen,<br />

puh. (09) 445 589, annu.mikkonen@composers.fi.<br />

teostory 4 | <strong>2009</strong> 39

TEOSTO<br />

PALVELEE<br />

Avoinna ma–to 8.30–16, pe 8.30–15<br />

Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki<br />

Puhelinvaihde (09) 681 011, faksi (09) 677 134<br />

www.teosto.fi, teosto@teosto.fi<br />

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@teosto.fi<br />

OIKEUDENOMISTAJAPALVELU<br />

Asiakkaaksi liittyminen, teosilmoitukset, kustannussopimukset,<br />

osoitteenmuutokset, verotus ym.<br />

(09) 681 011<br />

Esityskorvausten tilitys<br />

(09) 6810 1268 Piia Keskimaa<br />

Tallennuskorvausten tilitys<br />

(09) 6810 1262 Jeni Koski<br />

Ulkomaan valvontapyynnöt ja ohjelmailmoitukset<br />

(09) 6810 1281 Pirkko Polvinen<br />

MUSIIKKIASIANTUNTIJA<br />

(09) 6810 1276 Jan Vainio (paikalla ma 8.30–16)<br />

ASIAKASPALVELU<br />

Konsertit ja muu elävä musiikki, taustamusiikki<br />

07575 57575 (pvm, mpm)<br />

Tallennusluvat (äänitteet)<br />

(09) 6810 1327 Asko Eriksson<br />

(09) 6810 1214 Katri Mattsson<br />

Internet-luvat<br />

(09) 6810 1262 Jeni Koski<br />

Orkesterisopimukset ja keikkailmoitukset<br />

(09) 681 011<br />

SUOMALAISEN MUSIIKIN TIEDOTUSKESKUS<br />

Avoinna ma–pe 9–15, faksi (09) 682 0770<br />

www.fimic.fi, info@fimic.fi<br />

(09) 6810 1311 nuottitilaukset<br />

(09) 6810 1315 kevyen musiikin tiedotus<br />

(09) 6810 1300 vakavan musiikin tiedotus<br />

YKSITYISEN KOPIOINNIN HYVITYSMAKSUYKSIKKÖ<br />

(09) 6810 1267<br />

(09) 6810 1333 (faksi)<br />

www.hyvitysmaksu.fi, hyvitysmaksu@teosto.fi<br />

PALVELUKORTTI<br />

q Olen <strong>Teosto</strong>on liittynyt säveltäjä, sanoittaja, sovittaja tai musiikinkustantaja<br />

q Ilmoitan uudet tietoni, voimassa<br />

lähtien.<br />

<strong>Teosto</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Nimi<br />

Asiakasnumero<br />

Lähiosoite<br />

Postinumero Postitoimipaikka Puhelin<br />

Pankkiyhteys<br />

Henkilötunnus<br />

TEOSTO R.Y.<br />

Tunnus 5002386<br />

00003 VASTAUSLÄHETYS<br />

Sähköposti<br />

Päiväys ja allekirjoitus<br />

q Olen muu <strong>Teosto</strong>ryn lukija<br />

q Tilaan <strong>Teosto</strong>ryn q Peruutan tilauksen q Ilmoitan uudet yhteystiedot, voimassa lähtien.<br />

Nimi<br />

Postinumero<br />

Lähiosoite<br />

Voit ottaa meihin yhteyttä myös sähköpostitse: teosto@teosto.fi<br />

Postitoimipaikka<br />

Kun ilmoitat henkilötunnus- ja<br />

pankkiyhteystietoja, laita kortti<br />

kuoreen! Jos haluat, että <strong>Teosto</strong><br />

maksaa postimaksun, käytä oheista<br />

vastauslähetysosoitetta.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!