Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Lähinnä julkaistiin pienimuotoisia teoksia kuten yksinlauluja.<br />
Sinfonioita ei kustannettu. Se oli ilmeisesti niin suuri<br />
sijoitus, ettei siihen ryhdytty Sibeliusta lukuun ottamatta.<br />
Sibeliuksenkin kustantajat löytyivät Saksasta.”<br />
Populaarimusiikin nuottien vähäinen kustantaminen oli<br />
yllätys Kurkelalle. ”Se alkoi laajemmin vasta äänilevyn nousun<br />
myötä 1920-luvun lopulla ja suurin boomi oli 1950-luvulla.<br />
Ilmeisesti aiemmin nuotit tuotiin suoraan ulkomailta.” Moni<br />
soitti myös muistinvaraisesti, pelimannimusiikissa ei nuotteja<br />
käytetty.<br />
1800-luvulla musiikinkustantaminen oli pitkälti tekstien<br />
julkaisemista, ajankohtaiset laulut levisivät arkkiviisuina. Niitä<br />
tekivät kirjapainot ja kirjankustantajat tai tekstin kirjoittajat itse.<br />
Nuottien kustantaminen taas vaati alusta asti kansainvälisiä<br />
suhteita ja ammattitaitoa. Nuotit painettiin<br />
Saksassa aina 1920- ja 1930-luvuille asti.<br />
”Vanhasta nuotista melkein näkee onko se ulkomailla<br />
tehty, painojälki on parempi. Usein painolaatat tulivat Saksasta<br />
vaikka painatus tehtiinkin Suomessa.”<br />
”Suomessa ei ollut alan liiketoiminnan know howta vaan<br />
se opittiin Saksasta. Se oli alan keskeinen maa, ja esimerkiksi<br />
Fazer palkkasi saksalaisia töihin.”<br />
Kaupankäynnin kieli Pohjolan ulkopuolelle oli saksa.<br />
Saksalaisten panos musiikkielämässämme oli aikanaan suuri<br />
aina kansallislaulumme säveltäjää myöten.<br />
Suomalaisen musiikinkustantamisen erityispiirre olivat<br />
1950-luvun puolivälissä yleistyneet alikustannussopimukset.<br />
Äänilevyjen tuontisäännöstely päättyi 1956<br />
ja sen myötä levyjen myynti lisääntyi 1956 ja 1957 lähes 50<br />
prosenttia. Suosioon nousivat ulkomaiset käännösiskelmät<br />
kotimaisen rillumarei-kauden hiipuessa.<br />
”Italialaisen canzonen ja muiden kansainvälisten hittien julkaiseminen<br />
edellytti ammattitaitoa. Kappaleet tulivat Suomeen<br />
usein ruotsalaisten kustantajien välittäminä.” Kansainvälisessä<br />
oikeuksien kaupassa ruotsalaiskustantajat ostivat monesti koko<br />
Pohjolan oikeudet. Suomalaiskustantajat matkustivat Ruotsiin<br />
ja valitsivat sieltä julkaistavan musiikin.<br />
”Sopimuksissa oli usein ehto, että musiikki on julkaistava<br />
kansallisella kielellä ja nuottina. Tämä käytäntö vallitsi aina<br />
1970-luvulle asti. Siksi nuotteja julkaistiin, vaikkei niitä paljon<br />
myytykään. Tanssiorkesterit saivat niistä melodiat, sointupohjat<br />
ja sanat.”<br />
Laulujen sanoja laillisesti<br />
verkosta<br />
Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ja musiikinkustantajat<br />
käynnistivät syksyllä 2004<br />
Laulut.fi -sivuston. Sivuilta voi ostaa valitsemiaan<br />
laulujen sanoja ja nuotteja, koota ne<br />
vihkoksi pdf-tiedostona ja kopioida vihkoa<br />
sovitun määrän. Lasku tulee postissa.<br />
Sivuilla on nyt noin 900 suositun laulun<br />
sanat sekä noin 40 yhteislaulun nuotit. Yhden<br />
sanoituksen hinta ostajalle on yhdeksän<br />
senttiä, ja tämä kerrotaan halutulla kopiomäärällä.<br />
Hinta alenee kopiomäärän kasvaessa<br />
neljään senttiin asti.<br />
Lauluista voi koota täsmälleen käyttötilanteen<br />
mukaisen vihon; häissä ja firman<br />
juhlissa lauletaan eri lauluja. Sanat on jaoteltu<br />
11:n eri teeman alle virsistä iskelmiin, ja<br />
kaikista lauluista saa muistiaan virkistämään<br />
tekstiviestin mittaisen alun.<br />
Etsintä sujuu myös sanahaulla sisällöstä.<br />
Hakusana ”kuusi” tuottaa paitsi joukon joululauluja<br />
myös Ultra Bran laulun Älä soita<br />
tänne enää koskaan, jossa numero kuusi<br />
vilahtaa puhelinnumerossa.<br />
”Hankkeen takana oli se, että laulujen<br />
sanoja sai verkosta luvattomista, mutta ei<br />
luvallisita lähteistä. Kun olimme aikamme<br />
ottaneet alas luvattomia saitteja, mietimme<br />
voisiko tehdä jotain muutakin”, sanoo<br />
Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka<br />
Timonen.<br />
Musiikinkustantajilla oli ennestään julkaisulupien<br />
järjestelypiste ja Kopiosto piti<br />
tärkeänä hankkia uutta osaamista, oppia<br />
tuntemaan verkkokaupan tekninen ja taloudellinen<br />
ympäristö. Myöhemmin on avattu<br />
oma Kuoro laulut.fi -sivusto, joka tarjoaa laajan<br />
valikoiman sanoja ja nuotteja.<br />
”Tämä ei ole maailman isoin bisnes, tärkeintä<br />
on se, että laillista aineistoa on saatavilla.<br />
Sivusto kuitenkin kannattaa itsensä ja<br />
tilitämme vuosittain tuottoja oikeudenomistajille.”<br />
Palvelu kasvaa ja paranee, Timonen uskoo.<br />
Musiikkia on mukana laaja-alaisesti ja suunnitteilla<br />
on kasvattaa nuottivalikoimaa.<br />
Mitä sanoituksia suomalaiset verkosta<br />
hankkivat Suosituimpien listan kärki ei ole<br />
yllättävä: Paratiisi, Ystävän laulu, Albatrossi,<br />
Daa-da, daa-da ja Baarikärpänen.<br />
www.laulut.fi<br />
www.kuorolaulut.fi<br />
Nuottien<br />
kustantaminen<br />
vaati<br />
1800-luvulta<br />
asti kansainvälisiä<br />
suhteita<br />
ja ammattitaitoa.<br />
Musiikinkustantamisen<br />
historiaa on<br />
tutkittu vain vähän,<br />
Vesa Kurkela<br />
kertoo.<br />
14 teostory 4 | <strong>2009</strong>
Change language