4-2009 - Teosto

More documents

Recommendations

Info

”Lähinnä julkaistiin pienimuotoisia teoksia kuten yksinlauluja. Sinfonioita ei kustannettu. Se oli ilmeisesti niin suuri sijoitus, ettei siihen ryhdytty Sibeliusta lukuun ottamatta. Sibeliuksenkin kustantajat löytyivät Saksasta.” Populaarimusiikin nuottien vähäinen kustantaminen oli yllätys Kurkelalle. ”Se alkoi laajemmin vasta äänilevyn nousun myötä 1920-luvun lopulla ja suurin boomi oli 1950-luvulla. Ilmeisesti aiemmin nuotit tuotiin suoraan ulkomailta.” Moni soitti myös muistinvaraisesti, pelimannimusiikissa ei nuotteja käytetty. 1800-luvulla musiikinkustantaminen oli pitkälti tekstien julkaisemista, ajankohtaiset laulut levisivät arkkiviisuina. Niitä tekivät kirjapainot ja kirjankustantajat tai tekstin kirjoittajat itse. Nuottien kustantaminen taas vaati alusta asti kansainvälisiä suhteita ja ammattitaitoa. Nuotit painettiin Saksassa aina 1920- ja 1930-luvuille asti. ”Vanhasta nuotista melkein näkee onko se ulkomailla tehty, painojälki on parempi. Usein painolaatat tulivat Saksasta vaikka painatus tehtiinkin Suomessa.” ”Suomessa ei ollut alan liiketoiminnan know howta vaan se opittiin Saksasta. Se oli alan keskeinen maa, ja esimerkiksi Fazer palkkasi saksalaisia töihin.” Kaupankäynnin kieli Pohjolan ulkopuolelle oli saksa. Saksalaisten panos musiikkielämässämme oli aikanaan suuri aina kansallislaulumme säveltäjää myöten. Suomalaisen musiikinkustantamisen erityispiirre olivat 1950-luvun puolivälissä yleistyneet alikustannussopimukset. Äänilevyjen tuontisäännöstely päättyi 1956 ja sen myötä levyjen myynti lisääntyi 1956 ja 1957 lähes 50 prosenttia. Suosioon nousivat ulkomaiset käännösiskelmät kotimaisen rillumarei-kauden hiipuessa. ”Italialaisen canzonen ja muiden kansainvälisten hittien julkaiseminen edellytti ammattitaitoa. Kappaleet tulivat Suomeen usein ruotsalaisten kustantajien välittäminä.” Kansainvälisessä oikeuksien kaupassa ruotsalaiskustantajat ostivat monesti koko Pohjolan oikeudet. Suomalaiskustantajat matkustivat Ruotsiin ja valitsivat sieltä julkaistavan musiikin. ”Sopimuksissa oli usein ehto, että musiikki on julkaistava kansallisella kielellä ja nuottina. Tämä käytäntö vallitsi aina 1970-luvulle asti. Siksi nuotteja julkaistiin, vaikkei niitä paljon myytykään. Tanssiorkesterit saivat niistä melodiat, sointupohjat ja sanat.” Laulujen sanoja laillisesti verkosta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ja musiikinkustantajat käynnistivät syksyllä 2004 Laulut.fi -sivuston. Sivuilta voi ostaa valitsemiaan laulujen sanoja ja nuotteja, koota ne vihkoksi pdf-tiedostona ja kopioida vihkoa sovitun määrän. Lasku tulee postissa. Sivuilla on nyt noin 900 suositun laulun sanat sekä noin 40 yhteislaulun nuotit. Yhden sanoituksen hinta ostajalle on yhdeksän senttiä, ja tämä kerrotaan halutulla kopiomäärällä. Hinta alenee kopiomäärän kasvaessa neljään senttiin asti. Lauluista voi koota täsmälleen käyttötilanteen mukaisen vihon; häissä ja firman juhlissa lauletaan eri lauluja. Sanat on jaoteltu 11:n eri teeman alle virsistä iskelmiin, ja kaikista lauluista saa muistiaan virkistämään tekstiviestin mittaisen alun. Etsintä sujuu myös sanahaulla sisällöstä. Hakusana ”kuusi” tuottaa paitsi joukon joululauluja myös Ultra Bran laulun Älä soita tänne enää koskaan, jossa numero kuusi vilahtaa puhelinnumerossa. ”Hankkeen takana oli se, että laulujen sanoja sai verkosta luvattomista, mutta ei luvallisita lähteistä. Kun olimme aikamme ottaneet alas luvattomia saitteja, mietimme voisiko tehdä jotain muutakin”, sanoo Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen. Musiikinkustantajilla oli ennestään julkaisulupien järjestelypiste ja Kopiosto piti tärkeänä hankkia uutta osaamista, oppia tuntemaan verkkokaupan tekninen ja taloudellinen ympäristö. Myöhemmin on avattu oma Kuoro laulut.fi -sivusto, joka tarjoaa laajan valikoiman sanoja ja nuotteja. ”Tämä ei ole maailman isoin bisnes, tärkeintä on se, että laillista aineistoa on saatavilla. Sivusto kuitenkin kannattaa itsensä ja tilitämme vuosittain tuottoja oikeudenomistajille.” Palvelu kasvaa ja paranee, Timonen uskoo. Musiikkia on mukana laaja-alaisesti ja suunnitteilla on kasvattaa nuottivalikoimaa. Mitä sanoituksia suomalaiset verkosta hankkivat Suosituimpien listan kärki ei ole yllättävä: Paratiisi, Ystävän laulu, Albatrossi, Daa-da, daa-da ja Baarikärpänen. www.laulut.fi www.kuorolaulut.fi Nuottien kustantaminen vaati 1800-luvulta asti kansainvälisiä suhteita ja ammattitaitoa. Musiikinkustantamisen historiaa on tutkittu vain vähän, Vesa Kurkela kertoo. 14 teostory 4 | <strong>2009</strong>
Vesa Kurkela Syntynyt: 1954 Väitöskirja: musiikkifolklorismista Työ: Tampereen yliopiston ja Sibelius-Akatemian populaarimusiikin tutkimuksen professori Tutkinut: muun muassa musiikin aatehistoriaa, populaarimusiikin historiaa sekä musiikin mediointia Suomessa ja Balkaninilla teostory 4 | <strong>2009</strong> 15
Page 1 and 2: Hevi uppoaa suomalaisiin Musiikinku
Page 3 and 4: 18 k u v a : m a a r i t ky t ö h
Page 5 and 6: Teosto-palkitut Magnus Lindberg (va
Page 7 and 8: inen kuva Kun PMMP:ltä kysyy, mik
Page 9 and 10: Lindbergin Graffiti soi läpi vuosi
Page 11 and 12: Teosto järjesti tämänvuotisen sy
Page 13: Sävelten markkinat -kirjan kuvituk
Page 17 and 18: Musiikinkustantajat pyrkivät edist
Page 19 and 20: k u v a : v e s a hä r k ö n e n
Page 21 and 22: Hevi keräsi runsaasti yleisöä my
Page 23 and 24: Sanoja rauhasta ja kuolemasta 1969
Page 25 and 26: oleva asiantuntijaorganisaatio.”
Page 27 and 28: a k i ro u k a l a Euroopan poptoiv
Page 29 and 30: Suomen vanhin musiikkilehti aloitti
Page 31 and 32: pörinää ja enemmän ajatuksia. N
Page 33 and 34: Opetusministeriöstä opetus- ja ku
Page 35 and 36: Tapio Tuomela Säveltäjä Stabiili
Page 37 and 38: Kysymykset: 1. Teetkö Teostolle es
Page 39 and 40: TEOSTO-KALENTERI Joulukuu 2009 Joul

4-2009 - Teosto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?