Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
Verkostosaneerausten vaikuttavuuden arviointi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAPORTTI<br />
67090591.BBP<br />
11.4.2011<br />
HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
Sisältö<br />
1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 2<br />
1.1 Työn tausta ja tavoite........................................................................................................... 2<br />
1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset................................................................. 3<br />
1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet................................................................. 3<br />
1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus.......................................................................................... 4<br />
2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT ............ 5<br />
2.1 Verkostojen tekniset tiedot................................................................................................... 5<br />
2.2 Saneerausvolyymit............................................................................................................... 6<br />
3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET ............................................................ 8<br />
4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI........................... 9<br />
4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut .............................................................................................. 9<br />
4.2 NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo...................................................................... 22<br />
4.3 NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset ...................................................... 29<br />
4.4 NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen ..................................................................... 38<br />
4.5 NK 5: Muut lähestymistavat............................................................................................... 42<br />
5 JOHTOPÄÄTÖKSET..................................................................................................... 43<br />
5.1 Selvitystyön tulokset.......................................................................................................... 43<br />
5.2 Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista ............................................... 45<br />
1<br />
Liitteet<br />
Liite 1<br />
Liite 2<br />
Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja<br />
Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
2<br />
1 JOHDANTO<br />
1.1 Työn tausta ja tavoite<br />
Vesihuollon palvelut perustuvat toimiviin puhdistusprosesseihin ja verkostoihin.<br />
Verkostot toimivat automaattisena logistiikkajärjestelmänä, joka mahdollistaa 24/7<br />
vesihuoltopalvelut sellaisena kuin me sen ymmärrämme. Toimiva verkosto takaa<br />
vesihuollon toimintavarmuuden ja laadun. Verkosto-omaisuus kattaa noin 80 %<br />
vesihuoltolaitosten käyttöomaisuuden arvosta, ja sillä on siten keskeinen merkitys myös<br />
vesihuollon talouteen. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu<br />
1960–70 -luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. ROTI 2009<br />
-projektin mukaan verkostojen nykyinen saneerausvolyymi vastaa Suomessa vain noin<br />
kolmasosaa todellisesta saneeraustarpeesta. Viime vuosina monet vesihuoltolaitokset<br />
ovat kuitenkin lisänneet saneerausvolyymejä merkittävästi.<br />
Koska saneeraus vaatii mittavia investointeja lähivuosina, tulee kuntien ja<br />
vesihuoltolaitosten saada lisää tietoa saneerausten sekä vesihuoltolaitoksille että<br />
yhteiskunnalle aiheutuvista vaikutuksista. Tämä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman<br />
rahojen kohdentamisen.<br />
Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa vesihuoltolaitosten saneerausten<br />
vaikuttavuudesta sekä sen mittaamisesta. Selvitystyö toteutettiin yhdessä HSY Veden ja<br />
Tampereen Veden kanssa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in soveltuvia menetelmiä erilaisista näkökulmista (kuva 1.1).<br />
Konsultin tekemistä laskelmista ja muista tarkasteluista keskusteltiin työryhmän<br />
kokouksissa, joihin osallistui vesihuoltolaitosten ja konsultin muodostama työryhmä.<br />
Kussakin kokouksessa valittiin seuraavaksi testattava näkökulma. Projektin päätteeksi<br />
saadut tulokset koottiin yhteen ja muodostettiin näkemys siitä, miten verkostojen<br />
saneerausten vaikuttavuutta voidaan mitata ja kuvata.<br />
Perinteiset tunnusluvut<br />
Verkostojen<br />
nykytila ja<br />
saneerausvolyymit<br />
Saneerauksen<br />
tavoitteet<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong><br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
Verkostojen nykykäyttöarvo<br />
Vuotojen rahassa mitattavat<br />
kustannukset<br />
Putkirikkojen kansantaloudelliset<br />
kustannukset<br />
Teoreettisen maailman<br />
mallintaminen<br />
Testaus<br />
Väli<strong>arviointi</strong><br />
Johtopäätökset<br />
Näkemys<br />
saneerausten<br />
vaikuttavuudesta<br />
ja sen<br />
arvioinnista<br />
Muut lähestymistavat<br />
Kuva 1.1. Selvitystyön prosessi.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Itse vesihuoltoverkostojen luonne tekee tarkastelusta haastavan. Verkostot sijaitsevat<br />
maan alla, niiden tekninen käyttöikä on pitkä, putkien kuntoon vaikuttavat syyt<br />
moninaisia ja virtaamat ajallisesti epäsäännöllisesti muuttuvia. Lisäksi verkostossa<br />
esiintyvät viat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja.<br />
Verkosto-omaisuuden hallinnan haastetta lisää lisäksi saneerausten syiden moninaisuus;<br />
saneerauksia ei aina tehdä putkirikkojen / vuotovesien välttämiseksi vaan esim. veden<br />
laadun parantamiseksi tai kustannussäästöjen vuoksi hyödyntäen yhteisrakentamisen<br />
synergioita.<br />
Selvitystyössä käytettiin HSY Veden ja Tampereen Veden toimittamaa aineistoa. HSY<br />
Veden osalta tarkastelu on rajoitettu Helsingin alueen toimintoihin (ent. Helsingin<br />
Vesi).<br />
Selvitystyön ovat rahoittaneet HSY Vesi, Tampereen Vesi, Vesihuoltolaitosten<br />
kehittämisrahasto (VVY) sekä Pöyry Finland Oy.<br />
1.2 Toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset<br />
Vesihuoltolaitosten toimintaympäristö elää muutosvaihetta. Palvelutuotannon<br />
kustannuspaineet kasvavat, kuntien taloustilanne on haasteellinen, lainsäädäntö kiristyy,<br />
henkilöstö eläköityy lähivuosina voimakkaasti ja kilpailu potentiaalisista työntekijöistä<br />
tiukentuu. Lisäksi vesihuoltoverkostoja laajennetaan haja-asutusalueille.<br />
Vesihuoltolaitokset ovat asteittain siirtymässä uusinvestointipainotteisesta toiminnasta<br />
kohti saneerausinvestointien aikakautta. Monet vesihuoltolaitokset ovatkin viime<br />
vuosina merkittävästi kasvattaneet vuosittaisia saneerausvolyymejä turvatakseen<br />
vesihuoltotoiminnoille asetetut lainsäädännölliset ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet<br />
sekä ehkäistäkseen verkostovuodoista aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta monet<br />
vesihuoltolaitokset kokevat, että riittävän saneeraustason tavoittamiseen on vaikea saada<br />
riittävästi rahoitusta.<br />
Samanaikaisesti verkostojen kunnon heikentyessä ovat veden käyttäjien<br />
vesihuoltolaitoksille asettamat vaatimukset kasvaneet, mikä näkyy esim. asiakasvalitusten<br />
määrän nousuna. Lisäksi viime vuosina tapahtuneet merkittävät<br />
vesihuoltolaitoksissa ilmenneet häiriötilanteet ovat herättäneet kysymyksen<br />
vesihuoltolaitosten omaisuuden hallinnan tasosta.<br />
1.3 Vesihuoltolaitosten lainsäädännölliset velvoitteet<br />
1.3.1 Vesihuoltolaitoksen selvilläolo -ja tarkkailuvelvollisuudet<br />
Nykyisessä vesihuoltolaissa on vesihuoltolaitoksille määritelty tarkkailuvelvoite (VHL<br />
§15). Lainsäädännön uudistamista parhaillaan suunnitteleva työryhmä on ehdottanut ko.<br />
pykälää täydennettäväksi selvilläolovelvoitteella: ”Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä<br />
käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa<br />
kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä<br />
raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen<br />
vesijohto- ja viemäriverkostossa”.<br />
3<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Selvilläolovelvoitteen käytännön merkitys on vielä pitkälti epäselvä. Muutos kuitenkin<br />
eittämättä lisää vesihuoltolaitosten tarvetta tuntea omaisuutensa tila panostamalla<br />
kuntotutkimuksiin, analysointiin, ylläpitoon ja pitkän aikavälin investointisuunnitteluun.<br />
Tämä puolestaan entisestään parantaa vesihuoltolaitosten kykyä ennakoida<br />
saneeraustarpeita ja -resursseja.<br />
1.3.2 Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu<br />
Vesihuoltolain hinnanalennussäännöksiin on vesihuoltolain uudistamisen myötä tulossa<br />
tarkistuksia. Lisäksi ehdotetaan vakiokorvauksen käyttöönottoa sekä hinnanalennuksen<br />
laskentaperusteiden muuttamista. Vesihuollon keskeytyksen osalta korvauksen määrä<br />
tulee olemaan sidoksissa katkon pituuteen. Mikäli vesihuoltopalveluissa esiintyy virhe<br />
(ml. putkirikko), on asiakas oikeutettu hinnanalennukseen tai vakiokorvaukseen sen<br />
mukaan, kumpi on suurempi.<br />
Hinnanalennus: Jos virhe perustuu vesihuollon keskeytykseen,<br />
hinnanalennuksen määrä on 2 % asiakkaan vuotuisesta perus- ja<br />
käyttömaksusta.<br />
Vakiohyvitys: Jos talousveden toimittaminen tai jäteveden johtaminen on<br />
keskeytynyt yhtäjaksoisesti 12 tunniksi, asiakkaalla on oikeus<br />
vakiohyvitykseen.<br />
Vakiohyvityksen määrä riippuu keskeytyksen pituudesta ja on enimmillään 1 000<br />
€/liittymä. Vahingonkorvauspykälä pysyy ennallaan.<br />
Vakiohyvityksessä myös korjaustyö voi olla perusteena hyvitykselle eli keskeytyksen<br />
syyllä ei ole merkitystä. Kuka tahansa liittyjä voi hakea hyvitystä alueella, jolla<br />
keskeytys on tapahtunut. Vakiohyvitys ei koske hulevesiä, mutta hinnanalennus koskee.<br />
Vakiohyvityksen lisäksi asiakas voi saada vahingonkorvausta, mikäli vahinkoa on<br />
tapahtunut.<br />
Katkon pituuteen perustuva vastuu saattaa muuttaa vesihuoltolaitosten nykyistä<br />
käytäntöä tehdä suurin osa korjauksista työajan puitteissa.<br />
1.4 Työn lähtökohdan haasteellisuus<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin lähtökohta on erittäin haastava, sillä huolimatta<br />
viime vuosina tapahtuneesta saneerausvolyymien kasvusta, on vuotuinen saneeraustaso<br />
vesihuoltolaitoksilla vain n. 0,5 – 2 % verkostopituudesta. Koska toimenpiteet<br />
kohdistuvat vain pieneen osaan verkostosta, on hyvinkin onnistuneiden saneerausten<br />
vaikutus vaikeasti havaittavissa. Lisäksi saneerausten syyt ovat moninaisia: vuotojen<br />
ehkäisy, vikojen korjaus, vedenlaadun parannus sekä yhteistyö kadunpitäjän kanssa.<br />
Koska saneerauksen syy ei ole selkeästi aina sama, on saneerausten vaikuttavuutta vielä<br />
haastavampi määrittää. Lisää haastetta tarkasteluun tuo verkostojen kuntoon<br />
vaikuttavien tekijöiden moninaisuus, joita on esitetty taulukossa 1.1.<br />
4<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 1.1. Putkien rakenteelliseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä (Røstum, 2000).<br />
Rakenteellinen<br />
ominaisuus<br />
Ulkoinen / -<br />
ympäristötekijä<br />
Sisäinen tekijä<br />
Kunnossapitotoimenpiteet<br />
Halkaisija<br />
Pituus<br />
Asennusvuosi<br />
Materiaali<br />
Liitosmenetelmä<br />
Paineluokka<br />
Seinämän paksuus<br />
Asennussyvyys<br />
Perustamisolosuhteet<br />
Maaperä<br />
Liikennekuorma<br />
Pohjavesi<br />
Perustamistapa<br />
Teiden suolaus<br />
Lämpötila<br />
Ulkopuolinen korroosio<br />
Virtausnopeus<br />
Paine<br />
Veden laatu ja lämpötila<br />
Paineiskut<br />
Sisäpuolinen korroosio<br />
Vikojen luonne<br />
Vikahistoria<br />
2 VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JA SANEERAUSVOLYYMIT<br />
2.1 Verkostojen tekniset tiedot<br />
HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkoston pituus vuoden 2009 alussa oli 1 187<br />
km ja jätevesiviemäriverkoston pituus 773 km. Lisäksi kaupungissa on<br />
sadevesiviemäreitä 807 km ja sekaviemäreitä 254 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä on<br />
45 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston 28 vuotta. Verkostojen ikäjakaumat on esitetty<br />
kuvassa 2.1 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia. Alkuperäisissä<br />
tiedoissa viiden vuoden välein esitetyt vesijohtoverkoston pituudet on kuvassa jaettu<br />
tasan ko. vuosille.<br />
5<br />
[m]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Vesijohtoverkoston ikäjakauma<br />
45 000<br />
40 000<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
[m]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Jätevesiviemärin ikäjakauma<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
0<br />
0<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
1936<br />
1946<br />
1956<br />
1966<br />
1976<br />
1986<br />
1996<br />
2006<br />
Kuva 2.1. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus vuoden 2010 alussa oli 725 km ja<br />
jätevesiviemäriverkoston pituus 631 km. Lisäksi kaupungissa on sadevesiviemäreitä<br />
574 km, sekaviemäreitä 1 km ja paineviemäreitä 28 km. Vesijohtoverkoston keski-ikä<br />
on 30 vuotta ja jätevesiviemäriverkoston (viettoviemärit) 37 vuotta. Verkostojen<br />
ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.2 olettaen saneerattujen putkilinjojen vastaavan uusia.<br />
Muutaman yksittäisen vuoden osalta kokonaisverkostopituus ei valitun skaalan vuoksi<br />
ole näkyvissä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
6<br />
Tampereen Vesi: Vesijohtoverkoston ikäjakauma<br />
Tampereen Vesi: Viettoviemäreiden ikäjakauma<br />
[m]<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
[m]<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
1900<br />
1929<br />
1939<br />
1949<br />
1959<br />
1969<br />
1979<br />
1989<br />
1999<br />
2009<br />
1900<br />
1956<br />
1966<br />
1976<br />
1986<br />
1996<br />
2006<br />
Kuva 2.2. Tampereen veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
Helsingin ja Tampereen verkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat on esitetty kuvassa 2.3.<br />
[%]<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
HSY Vesi (Helsinki)<br />
[%]<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
2010<br />
1900<br />
1910<br />
1920<br />
1930<br />
1940<br />
1950<br />
1960<br />
1970<br />
1980<br />
1990<br />
2000<br />
2010<br />
Vesijohtoverkosto<br />
Jätevesiviemäriverkosto<br />
Vesijohtoverkosto<br />
Jätevesiviemäriverkosto<br />
Kuva 2.3. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen kumulatiiviset ikäjakaumat.<br />
2.2 Saneerausvolyymit<br />
Helsingissä verkostojen saneerausvolyymiä nostettiin merkittävästi v. 2007 (kuva 2.4).<br />
Tällöin verkostojen vuosittaista kokonaissaneerausmäärä nostettiin edellisen vuoden<br />
tasolta 17 km tasolle 40 km. Tämän jälkeen saneerausvolyymiä on hieman laskettu.<br />
Saneerausten keskihinta vuosina 1999-2009 on vesijohtoverkostojen osalta ollut<br />
570 €/m ja viemäriverkostojen osalta 370 €/m.<br />
Tampereen Vedessä vesijohtoverkostojen saneerauksia on alettu tilastoida erillään<br />
uudisrakentamisesta vasta v. 2007. Kuvassa 2.4 esitetty saneerausvolyymiarvio sisältää<br />
siten joitakin oletuksia. Viime vuosina vesihuoltolaitoksen saneerausvolyymi on<br />
pysynyt melko tasaisena (~ 12 km/v). Vuosina 1996-1997 Tampereella saneerattiin<br />
bitumivuorattuja Mannessman-putkia merkittävästi normaalia suurempi määrä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
7<br />
[m/v]<br />
40 000<br />
35 000<br />
30 000<br />
25 000<br />
20 000<br />
15 000<br />
10 000<br />
5 000<br />
0<br />
Helsinki: Verkostosaneeraukset<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
[m/v]<br />
26 000<br />
24 000<br />
22 000<br />
20 000<br />
18 000<br />
16 000<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi: Verkostosaneeraukset<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
viemärit<br />
vesijohto<br />
jv +sv<br />
vesijohto<br />
Kuva 2.4. Helsingin ja Tampereen vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymien kehitys.<br />
Vuosien 2007 – 2009 keskimääräinen saneerausvolyymi on vesihuoltolaitoksilla ollut<br />
seuraava:<br />
Helsinki<br />
• Vesijohtoverkosto: 8,8 km eli 0,7 % verkostopituudesta (4,4 milj. EUR/v)<br />
• Jätevesiviemäriverkosto: 23,3 km eli 1,3 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin<br />
pituudesta (8,0 milj. EUR/v)<br />
Tampere<br />
• Vesijohtoverkosto: 5,9 km/v eli 0,8 % verkostopituudesta<br />
• Jätevesiviemäriverkosto: 5,1 km eli 0,8 % vietto-, paine-, ja sekaviemärin<br />
pituudesta<br />
Helsingissä saneerausten kohdentaminen perustuu vesijohtoverkostojen osalta lähinnä<br />
putkirikkojen lukumäärään ja tiheyteen. Viemäriverkostojen osalta hyödynnetään tvkuvausta.<br />
Tampereella tehdään aluesaneerauksia yhdessä kadunpitäjän kanssa.<br />
Kadunpitäjän kanssa tehtävän yhteistyön rinnalla saneerausten kohdentamisessa<br />
hyödynnetään tietoa putkien kunnosta (mm. ns. kuntoindeksi). Molemmilla<br />
vesihuoltolaitoksilla hyödynnetään lisäksi erityisesti kenttähenkilöstön kokemusperäistä<br />
tietoa verkoston kunnosta.<br />
Tampereella vesi- ja jätevesiviemäriverkostot saneerataan yleensä samanaikaisesti.<br />
Helsingissä sen sijaan tämä ei ole yleinen käytäntö.<br />
Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet on esitetty taulukossa 2.1.<br />
Taulukko 2.1. Tampereella eri vuosikymmeninä saneeratut alueet.<br />
Vuosikymmen<br />
Saneeratut alueet<br />
2010 Lamminpää, Holvasti<br />
2000 Vehmainen, Kalkku, Pohtola, Niemi, Ryydynpohja, Hyhky, Järvensivu<br />
1990 Kissanmaa, Ruotula, Nirva, Ylä-Rahola, Aakkula<br />
1980 Härmälä, Viinikka, osa Nekalaa, Kauppi, Pispala, Amuri<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
3 VERKOSTOSANEERAUKSEN TAVOITTEET<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Verkostosaneerauksilla tähdätään vesihuollon toimintavarmuuden ja korkean<br />
palvelutason ylläpitoon sekä riskien minimointiin kustannustehokkaasti. Teknisemmältä<br />
kannalta verkostosaneerauksen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti:<br />
Putkivikojen korjaaminen (vesijohtoverkostot)<br />
Veden laadun kohentaminen (vesijohtoverkostot)<br />
Vuotovesimäärän pienentäminen<br />
Yhteistyö kadunpitäjän kanssa ja siten saneerauskustannusten ja liikenteelle<br />
aiheutuneiden häiriöiden minimointi<br />
Verkostosaneerauksen tavoitteet riippuvat jossain määrin valittavasta näkökulmasta:<br />
1. Asiakas ja yhteiskuntavastuut<br />
Toimintavarmuus: veden toimitusvarmuus, verkoston hydraulinen toimivuus,<br />
veden laatuvaatimusten täyttyminen (terveydellinen ja esteettinen laatu),<br />
kiinteistövahinkojen välttäminen<br />
Katujen ja yleisten alueiden kunnossa pysyminen, liikennehaittojen välttäminen,<br />
ympäristön siisteys, ympäristövahinkojen välttäminen, toiminnan ekologisen<br />
jalanjäljen vähentäminen<br />
Yrityksille aiheutuvien liiketaloudellisten menetysten estäminen (tavanomaiset<br />
& merkittävät vahingot)<br />
Verkostojen yhteisrakentaminen<br />
8<br />
2. Omistaja ja talous<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
Omaisuuden arvon säilyttäminen / lisääminen<br />
Tuloutuksen turvaaminen omistajille<br />
Imago<br />
Yhdyskuntarakenteen kehittäminen<br />
Lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin vastaaminen<br />
Veden laatu<br />
Puhdistetun jäteveden laatuvaatimusten täyttyminen<br />
Asukkaiden terveys<br />
Kustannusten optimointi<br />
Huom. (yksityisen omistajan osalta tavoitteet voivat jossain määrin poiketa<br />
kuntaomistajan tavoitteista)<br />
3. Resurssit ja henkilöstö<br />
Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi<br />
Kunnossapitoresurssin (henkilöstö, kustannukset) optimointi<br />
Varaosavaraston optimointi<br />
4. Prosessit ja rakenteet<br />
Toimivuuden varmistaminen<br />
Putkirikkojen vähentäminen<br />
Vuotovesien määrän vähentäminen
Käyttökustannusten vähentäminen, kustannusoptimointi<br />
Tukosten vähentäminen<br />
Sortumien ehkäisy<br />
Laatuhäiriöiden ehkäisy<br />
Puhdistamoiden ohitusten välttäminen<br />
Toimimattomien venttiilien korjaaminen<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kunkin em. näkökulman tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja, niiden<br />
tilastointikäytännöt sekä arvio tarkoituksenmukaisuudesta on esitetty liitteessä 1. Tehty<br />
tarkastelu osoittaa, että vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen laaja valikoima erilaisia<br />
tunnuslukuja verkoston kokonaisvaltaisen kunnon mittaamiseen. Ongelmana on osaalueittaisen<br />
tiedon saannin heikkous sekä aikasarjojen lyhyys. Lisäksi moniin<br />
mittareihin liittyy sellaista epävarmuutta, joka voi vääristää vesihuoltolaitosten välistä<br />
vertailua (kuten vesijohto- ja viemäriverkostojen vuotovesiprosentti). Osa-alueittaisen<br />
tiedon saanti usein edellyttää kertaluonteisia ulkopuolisen tahon tekemiä mittauksia.<br />
Oman kategoriansa muodostavat ns. uuden näkökulman mittarit (kuten verkoston<br />
nykyarvo, imago, kansantaloudelliset kustannukset jne.), joiden avulla saadaan lähinnä<br />
talouteen liittyvää tietoa. Näiden mittareiden käyttöönotto edellyttää kehitystyötä ja<br />
uudenlaisen ajattelutavan omaksumista.<br />
4 VERKOSTOSANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI<br />
4.1 NK 1: Perinteiset tunnusluvut<br />
Selvitystyössä saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong> aloitettiin tarkastelemalla<br />
vesihuoltolaitosten perinteisiä tunnuslukuja niin pitkältä ajanjaksolta kuin tietoja oli<br />
saatavilla. Tavoitteena oli selvittää, antavatko suomalaisten vesihuoltolaitosten<br />
perinteisesti tilastoimat tunnusluvut tietoa saneerausten vaikuttavuudesta ja millä tasolla<br />
tietoja on ylipäänsä kerätty.<br />
4.1.1 Vesijohtoverkostot<br />
4.1.1.1 Putkirikot<br />
Kuvassa 4.1 on esitetty HSY Veden (Helsingin alue) ja Tampereen Veden tilastoidut<br />
putkirikot. Kuviin on lisäksi merkitty vuotuiset saneerausvolyymit. Putkirikkojen määrä<br />
tilastoidaan Helsingissä ja Tampereella hieman eri tavoin. Tampereella myös<br />
vesihuoltolaitoksesta riippumattomat tonttijohtoviat tilastoidaan. Molemmilla<br />
vesihuoltolaitoksilla putkirikkojen sijainti merkitään paikkatietojärjestelmään.<br />
Tampereella putkirikkojen kirjaamisen yhteydessä järjestelmään kirjataan tieto putken<br />
silmämääräisestä kunnosta, jolloin verkkotietojärjestelmä laskee kullekin linjalle ns.<br />
kuntoindeksin.<br />
Putkirikkojen määrän trendi on molemmilla laitoksilla ollut tarkastelujaksoilla laskeva.<br />
Vuosina 1987–2009 on Tampereella katujohtojen putkirikkojen määrä laskenut<br />
keskimäärin 4,8 kpl/v ja Helsingissä keskimäärin 2,2 kpl/v. Helsingissä esiintyi v. 2009<br />
yhteensä 140 ja Tampereella 41 katujohtovuotoa. Suurin osa vuodoista on ajoittunut<br />
marras-helmikuulle (kuva 4.2).<br />
9<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
10<br />
[lkm/v]<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
Tampereen Vesi: Putkirikot<br />
14 000<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
Saneeraukset [m/v]<br />
0<br />
0<br />
1970<br />
1972<br />
1974<br />
1976<br />
1978<br />
1980<br />
1982<br />
1984<br />
1986<br />
1988<br />
1990<br />
1992<br />
1994<br />
1996<br />
1998<br />
2000<br />
2002<br />
2004<br />
2006<br />
2008<br />
Katujohtovuodot Tonttijohtovuodot Saneeraukset<br />
[lkm/v]<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
HSY Vesi (Helsinki): Putkirikot<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
Saneeraukset [m/v]<br />
0<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
0<br />
Katujohtovuodot<br />
Saneeraukset<br />
Kuva 4.1. HKI:n ja TRE:n vesijohtoverkostojen putkirikot sekä saneerausvolyymit.<br />
Tampereella putkirikkojen määrä on 1980-l puolivälistä 1990-l puoliväliin ollut selvästi<br />
2000-l määriä korkeampi. Lisäksi v. 1996–1997 tehtyjen kohdennettujen Mannessmanputkien<br />
saneerausten jälkeen putkirikkojen määrä on hetkellisesti laskenut.<br />
Periaatteessa siis saneeraus on voinut vähentää putkirikkojen määrää.<br />
Helsingissä putkirikkojen määrä on ollut selvästi tasaisempi. Kummallakaan laitoksella<br />
putkirikkojen ja saneerausten välillä ei esiinny merkittävää korrelaatiota. Putkirikkojen<br />
tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa tilastointi- sekä<br />
vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim. Helsingissä on aloitettu ennakoiva<br />
vuodonetsintä v. 2007. Lisäksi verkostojen pituus on jatkuvasti kasvanut, ts.,<br />
putkirikkojen kilometrikohtainen laskeva trendi on ollut hieman em. kokonaismäärää<br />
voimakkaampi. Tampereella raakavesilähteen vaihtuminen on voinut vaikuttaa<br />
putkirikkojen määrään etenkin mahdollisen lämpötilamuutoksen myötä (pohjavesi vs.<br />
pintavesi).<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
11<br />
HSY Vesi (Helsinki): Kuukausittaiset putkirikot<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Tammikuu<br />
Helmikuu<br />
Maaliskuu<br />
Huhtikuu<br />
Toukokuu<br />
Kesäkuu<br />
Heinäkuu<br />
Elokuu<br />
Syyskuu<br />
Lokakuu<br />
Marraskuu<br />
Joulukuu<br />
[lkm, keskiarvo 87-09]<br />
Katujohtovuodot<br />
Kuva 4.2. Helsingissä tapahtuneiden putkirikkojen kuukausittainen jakauma (keskiarvo<br />
1987–2009).<br />
Kuvassa 4.3 on esitetty Tampereella 2000-luvulla (1.1.2000–11.10.2010) tapahtuneiden<br />
putkirikkojen tarkempia tietoja. Tarkastelussa ei ole huomioitu putkikokojen eikä<br />
materiaalien suhteellisia osuuksia verkostossa. Kuvassa on esitetty myös verkoston<br />
ikäjakauma v. 2009 (tuntemattomat linjat on merkitty vuodelle 1980). Tilastoissa on<br />
mukana yht. 282 putkirikkoa eli kaikki putkirikot eivät ole tarkastelussa mukana. Suurin<br />
osa rikkoutuneista putkista on asennettu 1950- ja 1960-luvuilla mutta myös uudempia<br />
putkia on rikkoutunut (asennusvuoden tarkkuus tiedoissa n. 2 vuotta). Suurin osa<br />
rikkoutuneista putkista on harmaita valurautaputkia ja kooltaan alle 125 mm. Vuoden<br />
2009 tilanteessa 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston<br />
kokonais-pituudesta on 21 %. Tarkastelujaksolla 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen<br />
putkien osuus putkirikoista on puolestaan ollut 56 %.<br />
A)<br />
[%]<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien materiaali<br />
PEH PVC Mm V SG SGB B<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
12<br />
B)<br />
[%]<br />
50<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien koko<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.1. Tampereella 1.1.2002–11.10.2010 esiintyneiden putkirikkojen syyt ja<br />
vikatyypit.<br />
Putkirikon syy [lkm] [%] Vika [lkm] [%]<br />
Painunut 170 37.7 Poikki 226 50.1<br />
Ei tietoa 65 14.4 Halki 67 14.9<br />
Syöpyminen 61 13.5 Liitos 60 13.3<br />
Petipuu 47 10.4 Reikä 54 12.0<br />
Täyttö 45 10.0 Ei tietoa 33 7.3<br />
Liitos 43 9.5 Pala pois 11 2.4<br />
Asennusvirhe 12 2.7<br />
kaivinkone 7 1.6<br />
Jäätynyt 1 0.2<br />
Yhteensä 451 100 Yhteensä 451 100<br />
Kuvassa 4.4 on esitetty Tampereen putkirikkojen määrä kaikkien materiaalien osalta<br />
luottamusväleineen putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 2009 verkoston<br />
putkimateriaalijakauma.<br />
13<br />
0,200<br />
25,0 %<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
20,0 %<br />
15,0 %<br />
10,0 %<br />
5,0 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
0,0 %<br />
V 0,6 % 0,2 % 0,5 % 1,0 % 2,5 % 10,6 % 7,6 % 0,1 % 0,0 % 0,9 % 0,3 %<br />
SG 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 2,9 % 10,6 % 6,7 % 8,2 % 6,1 %<br />
Muovi 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 2,5 % 8,5 % 8,9 % 9,9 %<br />
Muu 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,2 % 4,4 % 0,6 % 3,6 % 0,3 % 0,4 % 1,8 %<br />
od. arvo 0,107 0,063 0,000 0,104 0,058 0,083 0,073 0,019 0,006 0,007 0,017<br />
min 0,047 0,015 0,001 0,053 0,033 0,068 0,057 0,013 0,003 0,004 0,012<br />
max 0,250 0,347 0,095 0,204 0,102 0,102 0,094 0,028 0,012 0,013 0,026<br />
Kuva 4.4. Tampereen putkirikkojen määrä (2000-2010) luottamusväleineen (95 %)<br />
putkikilometriä kohti vuodessa sekä putkimateriaali.<br />
Tampereella 1940-luvun ja sitä vanhemmat putket ovat harmaita valurautaputkia. 1950-<br />
luvulla harmaa valurauta on alkanut korvautumaan pallografiitti-valuraudalla (SG).<br />
Muoviputket alkoivat yleistyä 1970-luvulla ja 1980-luvulta lähtien niiden osuus<br />
rakennetusta putkesta on ollut yli 50 %. 1900-luvulle merkityt putket (rikot ja nykyiset<br />
putket) ovat pääosin putkia, joiden asennusvuodesta ei ole tietoa. Eniten putkirikkoja on<br />
esiintynyt 1930-l putkissa ja tämän jälkeen 1950-60-lukujen putkissa. 1970-luvulla<br />
rakennetuissa putkissa putkirikkojen määrä on selvästi vähäisempi samaan aikaan kun<br />
harmaata valurautaa ei enää ole asennettu maahan. 1980-luvulta eteenpäin putkirikkojen<br />
vähäistä määrää puolestaan selittänee putkien nuorempi ikä sekä materiaalien ja<br />
työtekniikoiden kehittyminen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kuvassa 4.5 on esitetty putkirikkojen suhteelliset määrät materiaaleittain (putkirikkojen<br />
määrä luottamusväleineen putkikilometriä kohti). Iän vaikutus harmaiden<br />
valurautaputkien rikkoutumiseen on tehdyn tarkastelun perusteella melko vähäinen.<br />
Muovi- ja SG-putkien rikkoutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähäistä, joskin ko.<br />
putkien nuori ikä hankaloittaa tarkastelua. 2000-luvun putkien rikkomäärä on ollut<br />
suurempi kuin 1980- ja 1990-lukujen, mikä saattaa selittyä uudelle putkelle tyypillisellä<br />
suuremmalla vaurioherkkyydellä, asennusvirheillä tai 2000-luvulla tapahtuneilla<br />
materiaalimuutoksilla (SG-putkien osuus vähentynyt, muovin ja muiden lisääntynyt).<br />
Jälkimmäinen antaa viitteitä siitä, että SG-putkien asentaminen onnistuu muoviputkien<br />
asentamista paremmin.<br />
14<br />
A) VALURAUTA<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=197<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 1 % 0 % 0 % 1 % 3 % 11 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 %<br />
0 %<br />
B) PVC<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=11<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 8 % 7 % 7 %<br />
0 %<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
15<br />
C) SGB<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,200<br />
0,180<br />
0,160<br />
0,140<br />
0,120<br />
0,100<br />
0,080<br />
0,060<br />
0,040<br />
0,020<br />
Tampereen Veden putkirikot 2000–2010<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=10<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 6 % 8 % 6 %<br />
Kuva 4.5. Tampereella 2000-luvulla tilastoitujen putkirikkojen suhteelliset osuudet<br />
materiaaleittain.<br />
0 %<br />
Taulukossa 4.2 ja kuvassa 4.6 on puolestaan esitetty Helsingin putkirikkojen tietoja<br />
vuosilta 2001–2009. Kuvassa on esitetty myös verkoston ikäjakauma v. 2009.<br />
Tilastoitujen putkirikkojen kokonaismäärä ko. aikana on ollut 1 379 kpl. Samoin kuin<br />
Tampereella, myös Helsingissä putkirikon yleisin syy on ollut putken painuminen (47<br />
%). Muut yleisimmät syyt ovat olleet ulkopuolinen korroosio sekä liikenteen aiheuttama<br />
kuormitus. Merkittävää osaa putkirikoista ei ole voitu laittaa mihinkään kategoriaan<br />
(17,3 %).<br />
Samoin kuin Tampereella, myös Helsingissä suurin osa rikkoutuneista putkista on<br />
asennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Helsingissä on Tampereeseen verrattuna suhteessa<br />
pienempi osa 1980–2000-lukujen putkista rikkoutunut. Vuoden 2009 tilanteessa 1950-<br />
ja 1960-luvuilla asennettujen putkien pituus vesijohtoverkoston kokonaispituudesta on<br />
46 %. Tarkastelujaksolla 1950- ja 1960-luvuilla asennettujen putkien osuus putkirikoista<br />
on puolestaan ollut 65 %.<br />
A)<br />
B)<br />
[%]<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien materiaali<br />
Ei määr. A V T M K<br />
[%]<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Rikkoutuneiden putkien koko<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
16<br />
C)<br />
Rikkoutuneiden putkien asennusvuosi<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
[%]<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Tuntematon<br />
1900-09<br />
1910-19<br />
1920-29<br />
1930-39<br />
1940-49<br />
1950-59<br />
1960-69<br />
1970-79<br />
1980-89<br />
1990-99<br />
2000-09<br />
Rikkoutuneet putket<br />
Verkoston ikäjakauma<br />
Kuva 4.6. Helsingissä 2001-2009 havaittujen putkirikkojen tietoja. Kuvaan (C) on merkitty<br />
myös vesijohtoverkoston ikäjakauma v. 2009.<br />
Taulukko 4.2. Helsingissä v. 2001–2009 esiintyneiden putkirikkojen syyt.<br />
Putkirikon syy [lkm] [%]<br />
Putken painuminen 649 47.1<br />
Ei määritelty 239 17.3<br />
Ulkopuolinen korroosio 148 10.7<br />
Johtoalueen kuormitus, liikenne 118 8.6<br />
Muu ulkopuolinen syy 42 3.0<br />
Kivi (kallio) painanut 22 1.6<br />
Muu arvioitu syy 19 1.4<br />
Routiminen 19 1.4<br />
Muu tarvikesyy 18 1.3<br />
Asennusvirhe 17 1.2<br />
Kuluminen 13 0.9<br />
Soveltumaton tarvike 10 0.7<br />
Muu rakennustyö 9 0.7<br />
Puutteellinen tuenta 9 0.7<br />
Muiden putkistojen vaikutus 8 0.6<br />
Muu asennussyy 8 0.6<br />
Muu kaivantosyy 6 0.4<br />
Sisäpuolinen korroosio 6 0.4<br />
Kaivutyö 5 0.4<br />
Virhe alkutäytössä 4 0.3<br />
Jäätyminen 3 0.2<br />
Putken sivusiirtymä 3 0.2<br />
Ilkivalta 1 0.1<br />
Louhinta 1 0.1<br />
Valmistusvirhe 1 0.1<br />
Yhteensä 1 378 100<br />
Kuvassa 4.7 on esitetty Helsingin putkirikkojen suhteelliset määrät luottamusväleineen<br />
putkikilometriä kohti vuodessa sekä v. 2009 verkoston ikäjakauma. Helsingissä<br />
putkimateriaalien suhteellisia osuuksia verkostosta ei ole tilastoitu. Eniten putkirikkoja<br />
on esiintynyt 1940–60-lukujen putkissa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
17<br />
putkirikkoa vuodessa per kilometri<br />
0,250<br />
0,200<br />
0,150<br />
0,100<br />
0,050<br />
Helsingin Veden putkirikot 2001–2009<br />
Rikkojen odotusarvo ja 95 %:n luottamusväli<br />
N=1378<br />
35 %<br />
30 %<br />
25 %<br />
20 %<br />
15 %<br />
10 %<br />
5 %<br />
prosenttia putkiston pituudesta<br />
0,000<br />
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000<br />
% putk.sta 3 % 2 % 3 % 4 % 4 % 16 % 30 % 16 % 7 % 7 % 8 %<br />
Kuva 4.7. Helsingissä 2000-luvulla tilastoitujen putkirikkojen määrät putkikilometriä<br />
kohti.<br />
Kuvassa 4.8 on esitetty Helsingin ja Tampereen putkirikkojen osuus eri-ikäisissä<br />
putkissa suhteutettuna verkoston ikäjakaumaan (ks. kuvat 4.3-D ja 4.4-C). Molemmissa<br />
kaupungeissa 1950-lukujen putkissa on esiintynyt suhteellisesti eniten putkirikkoja.<br />
Toiseksi suurin osuus on Helsingissä ollut 1940-l putkilla ja Tampereella 1960-l<br />
putkilla.<br />
Putkirikkojen määrä on Helsingissä v. 2009 ollut 0,12 kpl/km ja Tampereella 0,06<br />
kpl/km eli Helsingissä määrä on ollut kaksinkertainen.<br />
0 %<br />
3.5<br />
3.0<br />
2.5<br />
2.0<br />
1.5<br />
1.0<br />
0.5<br />
0.0<br />
1900-09<br />
1910-19<br />
1920-29<br />
1930-39<br />
1940-49<br />
1950-59<br />
1960-69<br />
1970-79<br />
1980-89<br />
1990-99<br />
2000-09<br />
HKI<br />
TRE<br />
Kuva 4.8. HKI:n ja TRE:n putkirikkojen osuus suhteutettuna verkostojen ikäjakaumaan.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
18<br />
4.1.1.2 Laskuttamaton vesi<br />
Kuvassa 4.9 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesijohtoverkostojen laskuttamattoman<br />
veden määrän kehitys. Laskuttamattoman veden määrä on v. 1996-2009 ollut nousussa<br />
molemmilla vesihuoltolaitoksilla. Vuonna 2009 laskuttamattoman veden määrä oli<br />
seuraava:<br />
Helsinki: 10,4 milj. m 3 ; 19,7 %; 8,7 m 3 /m a<br />
Tampere: 4,0 milj. m 3 ; 20,6 %; 5,5 m 3 /m a<br />
Prosenteissa mitattuna laskuttamattoman veden määrä v. 1996-2009 on Helsingissä<br />
vaihdellut välillä 11 – 22 % ja Tampereella välillä 11 – 21 %.<br />
Vesijohtoverkostojen todellista vuotovesimäärää mitataan harvoin. Laskuttamattoman<br />
veden määrään sisältyy laskuttamatonta hyväksyttyä käyttöä, kuten vesihuoltolaitosten<br />
omaa vedenkäyttöä sekä sammutusvettä. Helsingin vesijohtoverkostolle v. 2007<br />
määritetty pienin teknillisesti saavutettava vuotovesimäärä oli n. 3 % verkostoon<br />
johdetusta vedestä. Tämä ns. UARL-luku (unavoidable annual real losses) huomioi<br />
vesijohtoverkoston kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän, tonttijohtojen<br />
yhteispituuden sekä keskimääräisen verkostopaineen.<br />
[milj. m 3 /v]<br />
HSY Vesi (Helsinki): Laskuttamaton vesi<br />
12.0<br />
11.0<br />
10.0<br />
9.0<br />
8.0<br />
7.0<br />
6.0<br />
5.0<br />
4.0<br />
3.0<br />
2.0<br />
1.0<br />
0.0<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
[milj. m 3 /v]<br />
5.0<br />
4.5<br />
4.0<br />
3.5<br />
3.0<br />
2.5<br />
2.0<br />
1.5<br />
1.0<br />
0.5<br />
0.0<br />
Tampereen Vesi: Laskuttamaton vesi<br />
1980<br />
1981<br />
1982<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Kuva 4.9. Helsingin vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen ikäjakauma.<br />
4.1.1.3 Vedenlaatuvalitukset<br />
Vesihuoltolaitosten vedenlaatuvalitusten tilastoinnissa on eroja. Helsingissä<br />
vedenlaatuvalitusten raportoinnissa erotellaan vesilaitoksesta johtuvat ja kiinteistöistä<br />
itsestään johtuvat valitukset. Sekä Tampereella että Helsingissä kirjataan kaikki<br />
valitukset / tapaus.<br />
Tampereella valitusten vuotuinen lukumäärä on viime vuosina ollut n. 200-380 kpl,<br />
Helsingissä puolestaan 20-100 kpl (kuva 4.10). Ero johtuu todennäköisesti siitä, että<br />
Helsingissä vain laatuvalituspuhelimeen soitetut valitukset kirjataan ja esim. suoraan<br />
verkko-osastolle tulevia valituksia ei.<br />
Helsingissä raakavesi otettiin v. 2008 Vantaanjoesta Päijänne-tunnelin saneerauksen<br />
vuoksi. Tänä aikana valitusten määrä oli tavanomaista suurempi. Tampereella vuoden<br />
2009 suuri valitusten määrä johtui paljolti kahdesta yksittäisestä vedenlaatua<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
heikentäneestä tapauksesta. Yleisesti ottaen vedenlaatuvalitusten koetaan nousseen<br />
viime vuosina johtuen asiakkaiden vaatimustason noususta.<br />
Veden laatua heikentävät Tampereella etenkin valurautaiset bitumipinnoitetut putket,<br />
joita pyritään saneerauksin betonoimaan vedenlaadun parantamiseksi.<br />
19<br />
[kpl]<br />
260<br />
240<br />
220<br />
200<br />
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
Vedenlaatuvalitukset: HSY Vesi (Helsinki)<br />
1981<br />
1982<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
vesilaitoksesta johtuvat<br />
kiinteistöstä itsestään johtuvat<br />
[kpl]<br />
Vedenlaatuvalitukset: Tampereen Vesi<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Tampereen Vesi<br />
Kuva 4.10. Helsingin ja Tampereen vedenlaatuvalitukset.<br />
4.1.1.4 Vesihuoltokatkokset<br />
Taulukossa 4.3 on esitetty Helsingin ja Tampereen vesihuoltokatkosten vuotuiset<br />
lukumäärät ja ajalliset kestot. Vuotokatkosten kesto on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
ollut keskimäärin 5-6 h, enimmillään n. 30 h. Suurimmassa osassa katkoksia kesto on<br />
jäänyt alle 12 tunnin.<br />
Vesihuoltokatkosten pituus tulee entistä merkityksellisemmäksi tulevina vuosina, mikäli<br />
vesihuoltolakiin ehdotettu katkoksen pituuteen perustuva korvausvastuu toteutuu.<br />
Taulukko 4.3. Vesihuoltokatkosten pituudet.<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (Helsinki)<br />
Vesikatkojen kesto 2009 Vesikatkojen kesto 2007 2008 2009<br />
Kpl 32 Kpl 108 133 166<br />
Min [h] 1 Min [h] 0,75 0,5 0,3<br />
Max [h] 28 Max [h] 30 31,4 18<br />
Keskiarvo [h] 5,8 Keskiarvo [h] 6,0 5,7 5,3<br />
Yht. [h] 185 Yht. [h] 650 755 620<br />
4.1.2 Jätevesiviemäriverkostot<br />
4.1.2.1 Laskuttamaton jätevesi<br />
Laskuttamaton jätevesi koostuu viemäriverkostoon kaivojen kansien ja putkien kautta<br />
pääsevästä sade- ja sulamisvedestä. Lisäksi pohjavesi voi tunkeutua suoraan putkiin<br />
esim. vuotavista liitoskohdista. Viemäriverkoston alueittaisen vuotoveden määrää<br />
voidaan tarkastella jätevesipumppaamoiden valuma-alueittaisen virtaamatiedon ja<br />
alueen laskutetun jätevesimäärän perusteella.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kuvassa 4.11 on esitetty Helsingin ja Tampereen laskuttamattoman jätevesimäärän<br />
kehitys. Kuviin on lisäksi merkitty lähimpien sääasemien sademäärätiedot. Vuosina<br />
1995–2009 laskuttamattoman jäteveden määrä on ollut Tampereella 29 % ja<br />
Viikinmäen puhdistamolle tulevien vesien osalta 31 % (laskutetun jäteveden määrästä<br />
on Helsingin toiminta-alueella n. 65 %).<br />
Laskuttamattoman jäteveden määrä on molemmilla vesihuoltolaitoksilla pysynyt melko<br />
tasaisena koko tarkastelujaksolla. Laskuttamattoman jäteveden ja sademäärän välinen<br />
korrelaatio on ollut Helsingissä 0,8 ja Tampereella 0,4. Mikäli Tampereen<br />
sademäärätiedoista poistetaan kolme epäloogista arvoa, nousee korrelaatio tasolle 0,6.<br />
Molemmilla vesihuoltolaitoksilla sadeveden pääsy verkostoon on siten ilmeistä.<br />
20<br />
HSY Vesi (koko Viikinmäki): Laskuttamaton jätevesi<br />
900<br />
45 000 000<br />
800<br />
40 000 000<br />
700<br />
35 000 000<br />
Sademäärä [mm]<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
30 000 000<br />
25 000 000<br />
20 000 000<br />
15 000 000<br />
10 000 000<br />
Vuotovesi [m 3 /v]<br />
100<br />
5 000 000<br />
0<br />
0<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
Vuotovesi<br />
Sademäärä (Helsinki Kaisaniemi)<br />
Tampereen Vesi: Laskuttamaton jätevesi<br />
900<br />
14 000 000<br />
Sademäärä [mm]<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
12 000 000<br />
10 000 000<br />
8 000 000<br />
6 000 000<br />
4 000 000<br />
2 000 000<br />
Vuotovesi [m 3 /v]<br />
0<br />
1981<br />
1983<br />
1985<br />
1987<br />
1989<br />
1991<br />
1993<br />
1995<br />
1997<br />
1999<br />
2001<br />
2003<br />
2005<br />
2007<br />
2009<br />
0<br />
Vuotovesi<br />
Sademäärä (Nokia Tottijärvi)<br />
Kuva 4.11. Helsingin ja Tampereen laskuttamattoman jäteveden määrän kehitys.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
21<br />
4.1.3 Arviointi: Näkökulma 1<br />
NK 1: Perinteiset tunnusluvut<br />
Perinteiset tunnusluvut antavat yleiskäsityksen vesi- ja viemäriverkostojen<br />
kunnosta. Niiden ja saneerausmäärien välillä ei tilastoissa kuitenkaan esiintynyt<br />
merkittävää korrelaatiota.<br />
Putkirikkojen määrä on laskenut 1980-l tasosta sekä Tampereella että Helsingissä.<br />
Tampereella lasku on ollut voimakkaampaa.<br />
Laskuttamattoman veden määrä laitosten vesihuoltoverkostoissa on viimeisen 10<br />
vuoden aikana noussut ja viemäriverkostoissa pysynyt melko tasaisena.<br />
Putken ikä selittää putkirikoista vain osan. Myös materiaalilla on merkitystä.<br />
Vuodenaika vaikuttaa keskeisesti putkirikkojen määrään.<br />
Laskuttamattoman veden määrä ei kerro verkoston todellista vuotovesimäärää.<br />
Prosenteissa ilmaistuna luku on lisäksi siinä mielessä huono verkoston kuntoa<br />
mittaava tunnusluku, että vedenkäytön muutos (väheneminen tai kasvu) vaikuttaa<br />
lukuun (veden käytön lisääntyminen pienentää laskuttamattoman veden %-osuutta).<br />
Tämä vääristää etenkin laitosten välistä vertailua. IWA suosittelee käytettävän<br />
yksikköä m 3 /tonttijohto/d, mikäli tonttijohtotiheys on yli 20 kpl/verkosto km. Tämä<br />
edellyttää tonttijohtomäärän vuotuista tilastointia. Toinen perusteltu yksikkö<br />
laskuttamattoman veden määrälle olisi m 3 /verkosto km. Tämä puolestaan edellyttää<br />
vesijohtoverkoston kokonaispituuden vuotuista tilastointia.<br />
Tunnuslukujen tilastoihin sisältyy jonkin verran epävarmuutta<br />
• Putkirikkojen tilastoinnin osalta epävarmuutta tuo se, että aikojen kuluessa<br />
tilastointi- sekä vuodonetsintäkäytännöt ovat voineet muuttua. Esim.<br />
Helsingissä aloitettiin systemaattinen vuodonetsintä v. 2007. Lisäksi esim.<br />
raakavesilähteen muuttuminen (pohjavesi vs. pintavesi) on voinut vaikuttaa<br />
putkirikkojen määrään.<br />
• Laskuttamattoman vesimäärän mittaus on vuosien saatossa tarkentunut.<br />
• Naapurikuntien kaikki Tampereelle johdettavat jätevedet käsitellään<br />
laskutettuina jätevesinä, mikä pienentää laskennallista vuotovesiprosenttia.<br />
Oikeampi tulos saadaan eliminoimalla naapurikuntien vedet tarkastelusta.<br />
• Verkostotietojärjestelmien tietoja on aikojen saatossa korjattu.<br />
Perinteiset tunnusluvut kuvaavat koko verkostoa. Vuotuiset saneerausmäärät<br />
koskevat vain 0,5 – 2,0 % koko verkoston pituudesta. Vaikka saneerausten<br />
kohdentaminen onnistuisi erinomaisesti, ei perinteisissä tunnusluvuissa juuri<br />
nähtäisi muutosta vuositasolla.<br />
Tampereella v. 1996–1997 tehdyt Mannessman-putkien saneeraukset ovat<br />
hetkellisesti laskeneet putkirikkojen määrää. Tämä antaa viitteitä siitä, että<br />
oikeanlaisella kohdentamisella voidaan vaikuttaa verkoston kuntoon.<br />
Tampereen putkirikoista tehdyn tarkastelun perusteella putkimateriaalien<br />
vaihtuminen ajan myötä kestävämpiin materiaaleihin selittää putkirikkojen määrän<br />
vähentymistä. Tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida se, että myös esim. putkien<br />
asennustavoissa mahdollisesti esiintyneet muutokset ovat saattaneet vaikuttaa<br />
asiaan. Lisäksi asiaan vaikuttavat putkien tyyppi (runko- vai jakeluputki) ja alueen<br />
luonne (asuntoalue, keskusta-alue, savikkomaa jne.).<br />
Tiivistetysti: Perinteisten tunnuslukujen antama tieto saneerausten vaikuttavuudesta<br />
ei ole riittävän täsmällistä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.2 NK 2: Verkostojen tekninen nykykäyttöarvo<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin toiseksi näkökulmaksi valittiin<br />
nykykäyttöarvon kehitys. Nykykäyttöarvo valittiin tarkasteltavaksi näkökulmaksi<br />
johtuen siitä, että sitä käytetään yleisesti esimerkiksi sähkö- ja vesihuoltoverkkojen<br />
arvon määrityksessä. Lisäksi viranomaisvalvonnan kohtuullisen tuoton määritys<br />
perustuu nykykäyttöarvon määritykseen. Nykykäyttöarvo kuvaa omaisuuden arvoa<br />
nykyhinnalla laskettuna siten, että siitä on tehty teknis-taloudellisen käyttöiän mukaiset<br />
poistot. Nykykäyttöarvon säilyttämistä / nostoa voidaan pitää varsin tärkeänä mittarina<br />
omaisuuden arvon kehityksessä. Vaikka verkostojen arvo ei suoraan kuvaa verkostojen<br />
kuntoa, voidaan asioilla kuitenkin katsoa olevan perusteltu yhteys. Näkökulman avulla<br />
voidaan arvioida, miten tietty saneerausvolyymi vaikuttaa verkostojen arvoon<br />
tulevaisuudessa.<br />
Selvitystyössä saneerausten vaikuttavuutta verkostojen nykykäyttöarvoon tarkasteltiin<br />
mallintamalla HSY Veden Helsingin vesijohtoverkoston ja Tampereen Veden<br />
vesijohtoverkoston nykykäyttöarvoa. Verkostojen mallinnuksissa käytettiin erilaisia<br />
laskentaoletuksia, joten tulokset eivät ole suoraan toisiinsa verrattavissa.<br />
4.2.1 Case 1: HSY Vesi<br />
4.2.1.1 Laskentaoletukset ja mallinnustilanteet<br />
HSY Veden Helsingin alueen vesijohtoverkostojen nykykäyttöarvon mallinnuksessa<br />
käytettiin seuraavia laskentaoletuksia:<br />
Laskennassa ei huomioitu verkostomateriaaleja, putkikokoja eikä aluekertoimia<br />
Uudisrakentamisen yksikköhinta: 479 EUR/m (konsultin arvio)<br />
Verkoston käyttöikä: 70 vuotta<br />
Uusinvestointien vuotuinen volyymi: 10 000 m/v<br />
Saneerausinvestoinnit:<br />
• Saneerattujen linjojen on oletettu vastaavan uutta<br />
• Saneerausmäärä (esim. 1 %) laskettu aina edellisen vuoden<br />
verkostopituudesta<br />
• Saneeraukset tehty satunnaisesti valitulta vuosikymmeneltä (”jokaiselta<br />
vuodelta jotakin”)<br />
Mallinnustilanteet on esitetty taulukossa 4.4.<br />
Taulukko 4.4. HSY Vesi Helsingin vesijohtoverkoston nykykäyttöarvon mallinnustilanteet.<br />
Case Uusinvestoinnit Saneerausinvestoinnit Saneerattavat<br />
(poistettavat) linjat<br />
1 10 000 m/v 0,0 % -<br />
2 10 000 m/v 1,0 % 1970-luku<br />
3 10 000 m/v 2,0 % 1970-luku<br />
4 10 000 m/v 1,0 % 1960-luku<br />
5 10 000 m/v 1,0 % 1970-luku<br />
6 10 000 m/v 1,0 % 1980-luku<br />
22<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
23<br />
4.2.1.2 Tulokset<br />
A. Saneerausvolyymin vaikutus<br />
Ensimmäisessä mallinnuksessa saneeraukset kohdistettiin 1970-luvun verkostoon.<br />
Mallinnuksessa käytetty vuotuinen saneerausvolyymi oli 0,0 %, 1,0 % tai 2,0 %<br />
verkostopituudesta. Kuvassa 4.12 on esitetty mallinnuksen tulokset. Kuvaan on lisäksi<br />
vertailun vuoksi merkitty 50 vuoden pitoajan ja 1,0 %:n vuotuisen saneeraustason<br />
mukaan laskettu arvonkehitys (vihreä väri).<br />
Mikäli saneerauksia ei tehdä tarkastelujaksolla lainkaan, laskee verkoston arvo tasolta<br />
226 milj. € tasolle 200 milj. € (1,2 %/v). Yhden prosentin saneerausvolyymi puolestaan<br />
nostaa verkoston arvon tasolle 234 milj. € (keskimäärin 0,4 %/v) ja 2 % vuotuinen<br />
saneerausvolyymi tasolle 270 milj. € (keskimäärin 1,8 %/v). Viidenkymmenen vuoden<br />
pitoajan mukainen arvonnousu on vastaavasti 2,2 %/v.<br />
280 000 000<br />
Helsinki: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 1-3<br />
260 000 000<br />
240 000 000<br />
[EUR]<br />
220 000 000<br />
200 000 000<br />
180 000 000<br />
160 000 000<br />
140 000 000<br />
120 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 1: Ei saneerauksia Case 2: Saneerauksia 1,0 %<br />
Case 3: Saneerauksia 2,0 % -<br />
Case 2: Saneerauksia 1,0 % 50 v käyttöikä<br />
Kuva 4.12. Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraukset on<br />
kohdistettu 1970-luvun verkostoon. Case 3:n 2 viimeisenä vuotena poistot tehty 60- ja<br />
80-l linjoille.<br />
B. Saneerattavien putkien iän vaikutus<br />
Toisessa mallinnuksessa vuotuinen saneerausvolyymi pidettiin vakiona (1,0 %) mutta<br />
saneeraukset kohdistettiin eri vuosikymmenten verkostoon (1960-, 70- tai 80-l).<br />
Ikäperusteinen kohdentaminen vaikuttaa nykyarvoon melko vähän (kuva 4.13): 1960-<br />
luvun verkostoon kohdistettu saneeraus nostaa verkoston arvon tarkastelujaksolla tasolta<br />
226 milj. € tasolle 242 milj. € (0,7 %/v) ja 1970-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
tasolle 234 milj. € (0,4 %/v). Sen sijaan 1980-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
laskee verkoston arvoa viiden vuoden ajan ja tämän jälkeen arvo nousee tasolle 227<br />
milj. €. Arvon nousuun viimeisinä vuosina saattaa vaikuttaa saneerausten<br />
kohdentaminen 70-l verkostoon, koska tällöin koko 80-l verkosto oli jo saneerattu.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
24<br />
260 000 000<br />
Helsinki: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 4-6<br />
250 000 000<br />
240 000 000<br />
[EUR]<br />
230 000 000<br />
220 000 000<br />
210 000 000<br />
200 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 4: Saneeraukset 1960-l verkostoon<br />
Case 5: Saneeraukset 1970-l verkostoon<br />
Case 6: Saneeraukset 1980-l verkostoon -<br />
Kuva 4.13. Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraustaso 1 %/v. Case<br />
6: 3 viimeisenä vuonna poistettu 70-l linjoja.<br />
4.2.2 Case 2:Tampereen Vesi<br />
4.2.2.1 Laskentaoletukset ja mallinnustilanteet<br />
Tampereen Veden vesijohtoverkostojen nykykäyttöarvon mallinnuksessa käytettiin<br />
seuraavia laskentaoletuksia:<br />
Uus- ja saneerausinvestointien putkijakauma perustui vuosien 2007–2008<br />
uusinvestointitietoihin (%) (taulukko 4.2)<br />
Tuntemattomien putkien rakennusvuosi: 1980<br />
Aluekertoimia ei käytetty<br />
Laskentapohjan mukainen keskihinta 240 EUR/m (konsultin arvio)<br />
Putkimateriaalien käyttöiät: Muovi 50 v, valurauta 45 v. teräs 40 v, asbesti 40 v<br />
Saneerausinvestoinnit:<br />
• Saneerattujen linjojen on oletettu vastaavan uutta<br />
• Saneerausmäärä (esim. 1 %) laskettu aina edellisen vuoden<br />
verkostopituudesta<br />
• Saneeraukset tehty satunnaisesti valitulta vuosikymmeneltä (”jokaiselta<br />
vuodelta jotakin”)<br />
Lisäykset tehtiin taulukon 4.5 mukaisesti (%)<br />
Mallinnustilanteet olivat samat kuin HSY Veden mallinnuksessa (taulukko 4.3).<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.5. Tampereen Veden mallinnuksissa käytetyt oletukset uusinvestointien<br />
putkille.<br />
Koko Materiaali Määrä [%] Pituus [m]<br />
63 M 10 1 000<br />
110 M 25 2 500<br />
150 V 25 2 500<br />
200 V 5 500<br />
250 V 5 500<br />
300 V 10 1 000<br />
355 M 5 500<br />
400 V 10 1000<br />
600 V 5 500<br />
Yht. - 100 10 000<br />
25<br />
4.2.2.2 Tulokset<br />
A. Saneerausvolyymin vaikutus<br />
Ensimmäisessä mallinnuksessa saneeraukset kohdistettiin 1970-luvun verkostoon.<br />
Vuotuinen saneerausvolyymi oli 0,0 %, 1,0 % tai 2,0 % verkostopituudesta.<br />
Mallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 4.14.<br />
Mikäli saneerauksia ei tehdä tarkastelujaksolla lainkaan, laskee verkoston arvo tasolta<br />
64 milj. € EUR tasolle 62 milj. € (0,3 %/v). Yhden prosentin saneerausvolyymi<br />
puolestaan nostaa verkoston arvon tasolle 80 milj. € (keskimäärin 2,2 %/v) ja 2 %<br />
vuotuinen saneerausvolyymi tasolle 97 milj. € (keskimäärin 4,2 %/v).<br />
Tampereen Vesi: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 1-3<br />
[EUR]<br />
100 000 000<br />
95 000 000<br />
90 000 000<br />
85 000 000<br />
80 000 000<br />
75 000 000<br />
70 000 000<br />
65 000 000<br />
60 000 000<br />
55 000 000<br />
50 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 1: Ei saneerauksia Case 2: Saneerauksia 1,0 % Case 3: Saneerauksia 2,0 % -<br />
Kuva 4.14. Tampereen Veden vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraukset on<br />
kohdistettu 1970-luvun verkostoon, 4 viimeisenä vuonna lisäksi 60- ja 80-lukujen<br />
verkostoon.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
B. Saneerattavien putkien iän vaikutus<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Toisessa mallinnuksessa vuotuinen saneerausvolyymi pidettiin vakiona (1,0 %) mutta<br />
saneeraukset kohdistettiin eri vuosikymmenten verkostoon (1960-, 70- tai 80-l). 1960-<br />
luvun verkostoon kohdistettu saneeraus nostaa verkoston arvon tarkastelujaksolla tasolta<br />
64 milj. € tasolle 80,4 milj. € (2,3 %/v), 1970-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus<br />
tasolle 80,0 milj. € (2,2 %/v) ja 1980-luvun verkostoon kohdistettu saneeraus tasolle<br />
76,6 milj. € (1,8 %/v) (kuva 4.15).<br />
26<br />
[EUR]<br />
Tampereen Vesi: VJ-verkoston nykyarvon kehitys: Case 4-6<br />
84 000 000<br />
82 000 000<br />
80 000 000<br />
78 000 000<br />
76 000 000<br />
74 000 000<br />
72 000 000<br />
70 000 000<br />
68 000 000<br />
66 000 000<br />
64 000 000<br />
62 000 000<br />
60 000 000<br />
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020<br />
Case 4: Saneeraukset 1960-l verkostoon<br />
Case 6: Saneeraukset 1980-l verkostoon -<br />
Case 5: Saneeraukset 1970-l verkostoon<br />
Kuva 4.15. Tampereen Veden vesijohtoverkoston nykyarvon kehitys. Saneeraustaso 1<br />
%/v. Case 5 sis. 60- ja 80-l saneerauksia (4 viim. vuotta).<br />
4.2.2.3 Arvio verkostojen arvon tähänastisesta kehityksestä<br />
Koska vesihuoltolaitoksilla ei ollut käytettävissä verkostoista aiempien toimintavuosien<br />
ikäjakaumatietoja, tehtiin verkostojen tähänastisen arvon kehityksen mallinnus<br />
vähentämällä nykyhetkestä vuosi kerrallaan verkoston pituutta. Tarkastelu ei siten ole<br />
täysin oikea (saneeratut linjat puuttuvat osittain niiden alkuperäisiltä asennusvuosilta).<br />
Tarkastelun perusteella Helsingin vesijohtoverkoston arvo on hieman laskenut 1980-<br />
luvulta lähtien ja Tampereen vesijohtoverkoston arvo on pysynyt suunnilleen vakiona<br />
(kuvat 4.16 ja 4.17).<br />
700 000 000<br />
Helsinki: Vesijohtoverkoston jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon kehitys<br />
JHA<br />
NKA<br />
600 000 000<br />
500 000 000<br />
400 000 000<br />
[€]<br />
300 000 000<br />
200 000 000<br />
100 000 000<br />
0<br />
1953<br />
1956<br />
1959<br />
1962<br />
1965<br />
1968<br />
1971<br />
1974<br />
1977<br />
1980<br />
1983<br />
1986<br />
1989<br />
1992<br />
1995<br />
1998<br />
2001<br />
2004<br />
2007<br />
2010<br />
Kuva 4.16. Arvio Helsingin vesijohtoverkoston nykyarvon kehityksestä. Mallinnukseen<br />
sisältyy huomattavia oletuksia lähtötietojen puutteellisuuden vuoksi.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
27<br />
200 000 000<br />
Tampere: Vesijohtoverkoston jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon kehitys<br />
JHA<br />
NKA<br />
180 000 000<br />
160 000 000<br />
140 000 000<br />
120 000 000<br />
[€]<br />
100 000 000<br />
80 000 000<br />
60 000 000<br />
40 000 000<br />
20 000 000<br />
0<br />
1953<br />
1956<br />
1959<br />
1962<br />
1965<br />
1968<br />
1971<br />
1974<br />
1977<br />
1980<br />
1983<br />
1986<br />
1989<br />
1992<br />
1995<br />
1998<br />
2001<br />
2004<br />
2007<br />
2010<br />
Kuva 4.17. Arvio Tampereen vesijohtoverkostojen nykyarvon kehityksestä.<br />
Mallinnukseen sisältyy huomattavia oletuksia lähtötietojen puutteellisuuden vuoksi.<br />
4.2.3 Saneerauskustannus vs. nykyarvon nousu<br />
Tarkastelu saneerauksen myötä saavutettavasta verkoston arvon noususta suhteessa<br />
saneerauskustannukseen edellyttää useiden laskentaoletusten tekoa, koska nykyarvon<br />
määritystä ei vesihuoltosektorilla ole standardoitu. Lisäksi saneerauksen kustannukset<br />
vaihtelevat kohdekohtaisesti. Seuraavassa tarkastelussa käytetyt oletukset olivat:<br />
Saneeraukset kohdistetaan 1970-l vesijohtoverkostoon<br />
Saneerauksen hinta Helsingissä 570 EUR/m (Helsingin vuosien 1999-2009<br />
toteutunut keskiarvokustannus) ja 479 EUR/m (arvonmäärityksessä käytetty<br />
jälleenhankintahinta) ja Tampereella 570 (Helsingin keskiarvo) ja 240 EUR/m<br />
(arvonmäärityksessä käytetty jälleenhankintahinta)<br />
Case a: v. 2009 ei tehdä saneerauksia<br />
Case b: v. 2009 saneerataan 1 %<br />
Case c: v. 2009 saneerataan 2 %<br />
Ei uudisrakentamista<br />
Pitoajat: TRE 50 v, HKI 70 v<br />
Laskennan perusteella saneerauskustannus on saavutettavaa nykyarvon nousua<br />
suurempi (taulukko 4.6). HSY Vedelle käytettyjen laskentaoletusten mukaisessa<br />
laskennassa ero on todella suuri. Tampereen Vedelle käytettyjen laskentaoletusten<br />
mukaan 240 €/m saneeraushinnalla nykykäyttöarvon nousu lähes vastaa saneeraukseen<br />
käytettyä rahamäärää.<br />
Taulukko 4.6. Saneerauksella saavutettava verkoston arvon nousu suhteessa<br />
saneerauskustannukseen. Saneerauskustannus on laskettu kahdella eri yksikköhinnalla.<br />
Helsinki Pituus JHA JHA NKA NKA Saneerattu Saneerauskust. Saneerauskust. NKA nousu<br />
Case [m] [EUR] [EUR/m] [EUR] [EUR/m] % [EUR] [EUR] [EUR]<br />
570 EUR/m 479 EUR/m<br />
a 1 196 600 572 932 000 € 479 225 698 000 € 189<br />
b 1 196 600 572 932 000 € 479 228 531 000 € 191 1.0 6 820 620 5 731 714 2 833 000<br />
c 1 196 600 572 932 000 € 479 231 371 000 € 193 2.0 13 641 240 11 463 428 5 673 000<br />
TRE Pituus JHA JHA NKA NKA Saneerattu Saneerauskust. Saneerauskust. NKA nousu<br />
Case [m] [EUR] [EUR/m] [EUR] [EUR/m] % [EUR] [EUR] [EUR]<br />
570 EUR/m 240 EUR/m<br />
a 725 236 174 165 000 € 240 64 043 000 € 88<br />
b 725 236 174 326 000 € 240 65 618 000 € 90 1.0 4 133 846 1 740 567 1 575 000<br />
c 725 236 174 375 000 € 240 67 102 000 € 93 2.0 8 267 692 3 481 133 3 059 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
28<br />
4.2.4 Arviointi: Näkökulma 2<br />
NK 2: Verkostojen nykykäyttöarvo<br />
Tampereen vesijohtoverkoston arvo on pysynyt suunnilleen vakiona ja Helsingin<br />
hieman laskenut 1980-luvulta lähtien (tarkasteluun sisältyy oletuksia).<br />
Tampereella vesijohtoverkoston arvo pysyy seuraavan 10 vuoden ajan lähes<br />
ennallaan ilman saneerauksia, mikäli vuotuinen uudisrakentamisen volyymi on<br />
10 000 m. Helsingissä vastaava uudisrakentamisen määrä ei riitä pitämään arvoa<br />
nykyisellä tasolla (arvon lasku 1,2 %/v). Yhden prosentin vuotuinen<br />
saneerausvolyymi nostaa Helsingissä verkostojen nykyarvoa.<br />
Nykykäyttöarvon säilyttämisen näkökulmasta saneerauksia ei tule tehdä liian<br />
aikaisin (kun pitoaikaa on vielä jäljellä). Laskennallisesti liian aikainen verkoston<br />
saneeraus tuo alhaisemman arvonnousun kuin elinkaaren lopussa olevan putken<br />
saneeraus. Jos verkostoa joudutaan esim. asennusvirheen vuoksi saneeraamaan<br />
ennen laskennallista elinkaaren loppua, se ei lisää verkoston arvoa. Siksi tällainen<br />
laskentatapa ohjaa: 1) saneeraamaan vain elinkaarensa lopussa olevaa verkostoa ja<br />
2) kerralla kuntoon periaatteen noudattamiseen verkostojen uusinvestoinneissa.<br />
Helsingissä yleisesti hyväksytty verkostojen 70 vuoden pitoaika johtaa siihen, että<br />
nykyarvon nousu on saneerausten seurauksena melko hidasta: Alle 70 vuotta<br />
vanhoilla putkilla on vielä arvoa jäljellä eikä niiden saneeraaminen nosta arvoa yhtä<br />
paljon kuin tapahtuisi esim. 50 vuoden pitoajalla.<br />
Saneerauskustannus on nykyarvon nousua suurempi<br />
Mikäli vesihuollossa aletaan noudattaa vastaavaa tuloutuksen laskukaavaa kuin on<br />
käytössä energiasektorilla (tuotto = X % · nykykäyttöarvo), on omaisuuden arvon<br />
säilyttämisellä ja kasvattamisella tulevaisuudessa omistajien kannalta keskeinen<br />
merkitys. Vaarana on se, että verkostojen ikä muodostuu keskeisimmäksi<br />
saneerausperusteeksi, vaikka todellisuudessa putkiston kuntoon vaikuttavat myös<br />
monet muut tekijät (materiaali, asennus, maaperä, putkikoko, liikennekuorma jne.).<br />
Toimintamalli kannustaa tasaisiin investointeihin suurten kertainvestointien sijaan.<br />
Huom. Näkökulman 2 tarkasteluun sisältyy oletuksia, joilla on keskeinen vaikutus<br />
lopputulokseen (esim. saneerattujen linjojen ja uusien linjojen vastaavuus, käyttöiät<br />
jne.). Laitosten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia.<br />
Tiivistetysti: Nykykäyttöarvon kehityksellä voidaan tarkastella saneerausvolyymin<br />
vaikutusta verkostojen nykykäyttöarvoon. Tarkastelua hankaloittaa standardoitujen<br />
laskentaoletusten puuttuminen. Menetelmällä ei voida riittävän luotettavasti<br />
arvioida jo tehtyjen saneerausten vaikuttavuutta, sillä tämä edellyttäisi verkostojen<br />
ikäjakaumatietoja aiemmilta vuosilta. Huolimatta nykykäyttöarvon heikkouksista<br />
sen käyttö edesauttaa tasaisen suunnitelmallisen investointivolyymin ylläpitämistä<br />
ja kerralla kuntoon periaatteen noudattamista uusinvestoinneissa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.3 NK 3: Putkirikkojen ja verkostovuotojen kustannukset<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin kolmanneksi näkökulmaksi valittiin vuotojen<br />
aiheuttamat kustannukset, joita verrattiin vuotuisiin saneerauskustannuksiin. Tarkastelua<br />
laajennettiin suorista rahassa mitattavista kustannuksista kansantaloudellisiin<br />
kustannuksiin mallintamalla esimerkinomaisesti vuotomontun liikenteelle aiheuttaman<br />
matka-aikamenetyksen kustannusta Liikenneviraston määrittämän yksikköhinnan<br />
avulla.<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden kriteerinä voidaan pitää sitä, että<br />
saneerauskustannuksen tulee vastata saneerauksella saavutettavan säästön ja verkoston<br />
arvon nousun summaa.<br />
4.3.1 Rahassa mitattavat kustannukset<br />
HSY Veden ja Tampereen Veden vuotoihin liittyvät kustannukset on seuraavassa<br />
tarkastelussa ilmoitettu hieman eri tavoin johtuen sekä erilaisista teknisistä -että<br />
kirjanpitokäytännöistä. Esim. viemärikuvaukseen on Tampereen Vedellä käytössä oma<br />
kuvauskalusto ja viemärit pestään vain tarvittaessa kuvausta varten, mistä syystä kuvaus<br />
on siellä edullisempaa kuin Helsingissä. Ennakoivan vuodonetsinnän osalta puolestaan<br />
kustannukset on HSY Veden osalta ilmoitettu palkkakustannuksina ja Tampereen<br />
Veden osalta laitekustannuksina.<br />
Vesihuoltolaitosten vuotoihin liittyvät kustannukset on esitetty taulukossa 4.7 ja kuvissa<br />
4.18 ja 4.19. Taulukossa on eritelty suorat vuodoista aiheutuneet kustannukset sekä<br />
muut vuotoihin liittyvät kustannukset. Taulukon tiedot perustuvat v. 2009<br />
volyymitietoihin ellei ole toisin mainittu. Kustannusten laskentaperusteet on esitetty<br />
liitteessä 1.<br />
Helsingissä putkirikkojen keskimääräinen kustannus on ollut 8 000 €/putkirikko ja<br />
Tampereella 12 000 €/putkirikko. Kustannuksissa on pyritty huomioimaan kaikki<br />
putkirikon korjaamiseen liittyvät kustannukset, kuten väliaikaiset liikennejärjestelyt,<br />
asfaltointi, kuljetukset, konekustannukset, pesupalvelut, materiaalit sekä<br />
palkkakustannukset. Kustannusten vaihteluväli on suuri mutta käytännössä<br />
poikkeuksellisen suuria putkirikkokustannuksia aiheutuu erittäin harvoin. Veden- ja<br />
jätevedenkäsittelyn poistot on huomioitu Tampereen Veden mutta ei HSY Veden<br />
kustannuksissa.<br />
Asiakasvalitusten määrä on Tampereella ollut n. 300 kpl/v. Asiakasvalitusten<br />
käsittelyyn oletettiin kuluvan keskimäärin 1 h/valitus. Aikaa vievät itse valituspuhelun<br />
lisäksi vesihuoltolaitoksen sisäiset puhelut, reklamaatioiden teko sekä valitusten<br />
käsittely lautakunnassa. Helsingin asiakasvalitusten määrän oletettiin olevan samalla<br />
tasolla.<br />
Taulukoissa esitettyjen kustannuslajien lisäksi sekä HSY Vedellä että Tampereen<br />
Vedellä on varmuusvarasto, jota ylläpidetään paljolti juuri vuotojen takia. HSY Veden<br />
varaston arvo v. 2009 oli 550 000 € ja Tampereen Veden 400 000 €. Lisäksi<br />
vesihuoltolaitokset maksavat vakuutusmaksuja. HSY Veden omavastuuraja on nykyisin<br />
20 000 € ja Tampereen Vedessä 5 000 €. Käytännössä korvausten saanti on epävarmaa<br />
vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjen takia.<br />
29<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.7. Vuodoista v. 2009 aiheutuneet suorat ja välilliset kustannukset.<br />
Vuotokustannus Tampereen Vesi HSY Vesi (HKI)<br />
Vuotomonttukustannus 1 , katujohdot 492 000 1 120 000<br />
Vesijohtoverkoston vuotoveden käsittely 390 000 1 550 000<br />
Vedenkäsittelyn poistot 80 000<br />
Viemäreiden vuotoveden käsittely 435 000 1 568 200<br />
Jätevedenkäsittelyn poistot 55 000<br />
Pumppaukset, vesi 15 400 7 155<br />
Pumppaukset, jätevesi 9 700 115 500<br />
Vahingonkorvaukset, vesi 45 600 420 000<br />
Vahingonkorvaukset, jätevesi 39 300 85 000<br />
Asiakasvalitusten käsittely 2 15 000 15 000<br />
Vuotokustannus yht. 1 577 000 4 880 855<br />
Varautuminen<br />
Varallaolokustannus (pelkkä varallaolo) 295 600 180 000<br />
Viemärikuvauskustannukset 3 75 500 752 790<br />
Ennakoiva vuodonetsintä 4 10 000 38 000<br />
Yht. 381 100 970 790<br />
1 TRE:n hinta 12 000 EUR/vuoto ja HKI:n 8 000 EUR/vuoto.<br />
2 Oletukset: Asiakasvalitusten määrä 300 kpl/v, käsittelyyn kuluva aika keskimäärin 1 h, 50 EUR/h.<br />
3 HSY:n hintaan sisältyy pesu, TRE:n hintaan ei.<br />
4 HSY:n hinta koostuu palkkakustannuksista, TRE:n hinta laitekustannuksista.<br />
30<br />
EUR<br />
5 000 000<br />
4 500 000<br />
4 000 000<br />
3 500 000<br />
3 000 000<br />
2 500 000<br />
2 000 000<br />
1 500 000<br />
1 000 000<br />
500 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (HKI)<br />
Asiakasvalitusten käsittely2<br />
Vahingonkorvaukset, jätevesi<br />
Vahingonkorvaukset, vesi<br />
Pumppaukset, jätevesi<br />
Pumppaukset, vesi<br />
Jätevedenkäsittelyn poistot<br />
Viemäreiden vuotoveden<br />
käsittely<br />
Vedenkäsittelyn poistot<br />
Vesijohtoverkoston<br />
vuotoveden käsittely<br />
Vuotomonttukustannus1,<br />
katujohdot<br />
Kuva 4.18. Vuotojen vesihuoltolaitoksille aiheuttamat suorat kustannukset v. 2009.<br />
1 000 000<br />
900 000<br />
800 000<br />
700 000<br />
600 000<br />
Ennakoiva vuodonetsintä4<br />
Viemärikuvauskustannukset3<br />
Varallaolokustannus (pelkkä<br />
varallaolo)<br />
EUR<br />
500 000<br />
400 000<br />
300 000<br />
200 000<br />
100 000<br />
0<br />
Tampereen Vesi<br />
HSY Vesi (HKI)<br />
Kuva 4.19. Vuodoista vesihuoltolaitoksille aiheutuvia välillisiä kustannuksia v. 2009.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Kaiken kakkien HSY Veden (Helsinki) vuodoista aiheutuneet suorat kustannukset v.<br />
2009 olivat 4,9 milj. € ja välilliset 1,0 milj. €. Vastaavat luvut olivat Tampereen Veden<br />
osalta 1,6 milj. € ja 0,4 milj. €. Johtuen erilaisesta tilastoinnista, eivät<br />
vesihuoltolaitosten kustannukset ole suoraan toisiinsa verrattavissa. Esitetty tarkastelu<br />
antaa kuitenkin hyvän käsityksen vuotokustannusten komponenteista sekä<br />
suuruusluokasta ko. vesihuoltolaitoksilla.<br />
Vuotovesistä aiheutuvaa teknisten järjestelmien ylikapasiteettikustannusta on vaikea<br />
arvioida rahamääräisesti mutta etenkin jätevesiviemäriverkoston osalta sen roolin<br />
voidaan olettaa olevan merkittävä.<br />
4.3.2 Kansantaloudelliset kustannukset<br />
4.3.2.1 Liikenneviraston laskentatapa<br />
Putkirikkojen ja vuotovesien kansantaloudellisten kustannusten <strong>arviointi</strong> on uusi<br />
näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in. Putkirikkojen kansantaloudellisia<br />
kustannuksia voi seurata mm. seuraavista asioista:<br />
- Matka-aikamenetys liikenteessä<br />
- Kiinteistöille aiheutuvat vahingot<br />
- Veden kontaminaatio ja siitä aiheutuvat sairastapaukset<br />
- Putkirikkokorjausten vaatima henkilöstöresurssi (omien resurssien lisäksi<br />
tarvittaessa esimerkiksi poliisi ja pelastuslaitos)<br />
- Keskeytyksestä elinkeinoelämälle aiheutuvat vaikutukset (esim.<br />
teollisuuslaitokset)<br />
- Vesihuoltolaitoksen imagon menetys<br />
- Viemärien ohituksesta aiheutunut vesistökuormitus, mahdolliset kalakuolemat<br />
ja uimavesien pilaantuminen<br />
- Ihmisten käyttäytymisen muutos (esim. verkostoveden juonnin lopettaminen)<br />
- Ihmisten pelot johtuen mielletystä epäluotettavuudesta<br />
Tässä selvitystyössä putkirikkojen kansantaloudellisten kustannusten laskennassa<br />
käytettiin Liikenneviraston väyläinvestointien kannattavuuden <strong>arviointi</strong>in kehittämiä<br />
periaatteita, jotka löytyvät Liikenneviraston Internet-sivuilta. Arvioinnissa verrataan<br />
rahamääräisiä tai rahamääräisiksi muutettavia hyötyjä ja investointikustannuksia. Siltä<br />
osin, kuin vaikutukset eivät ole rahamääräisiä, käytetään niiden muuntamisessa hyväksi<br />
tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja. Eri aikoina syntyvät hyödyt ja haitat<br />
muutetaan tarkasteluajankohdan hintoihin diskonttauksen avulla (5 % korko, 30 vuoden<br />
ajanjakso). Laskelman tuloksena saadaan hyöty-kustannussuhde (HK-suhde), jonka<br />
tulee olla > 1, jotta tiehanke olisi rahamääräisten kustannusten osalta kannattava.<br />
Liikennevirasto on laatinut yksikköhinnat seuraaville kustannuslajeille:<br />
- matka-aikasäästö,<br />
- ajoneuvokustannus,<br />
- onnettomuuskustannus,<br />
- päästökustannus ja<br />
- melukustannus<br />
31<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Putkirikkoihin sovellettavia kustannuslajeja ovat matka-aikasäästö eli tässä tapauksessa<br />
matka-aikamenetys sekä päästökustannus. Jälkimmäinen on kuitenkin käytännössä niin<br />
pieni (tyhjäkäynnin pienet päästöt), ettei asialla ole merkitystä.<br />
Liikenneviraston kustannuslaskelmissa käyttämä matka-aikasäästö tarkoittaa matkojen<br />
ajallisen lyhentämisen tienkäyttäjille tuottamaa hyötyä, joka perustuu siihen, että<br />
matkaan kuluvalle ajalle on aina vaihtoehtoinen käyttötarkoitus työskentelyn, asioinnin<br />
ja vapaa-ajan toimintojen muodossa. Henkilöautojen kuljettajien ja matkustajien<br />
aikasäästön arvo työajan matkoilla on määritetty palkkakustannustilastojen pohjalta.<br />
Muiden matkantarkoitusryhmien osalta matka-aikasäästön arvo on johdettu työajan<br />
arvosta 35 % suhteella. Liikenneviraston määrittämä keskimääräinen matka-aikasäästön<br />
yksikköhinta on 16 €/h/auto. Oletuksena on, että auton kuormitus on 1,79 hlö.<br />
4.3.2.2 Matka-aikamenetyksen aiheuttama kustannus<br />
HSY Veden ja Tampereen Veden putkirikkojen aiheuttamaa matka-aikamenetyksen<br />
arvoa mallinnettiin seuraavissa tilanteissa:<br />
Keskivuorokausiliikenne, KVL [autoa/vrk]: 40 000, 20 000, 10 000, 3 000, 500<br />
Hidastava vaikutus [min/auto]: 0.5, 1, 5, 30<br />
Korjausaika eli keskeytyksen pituus [h]: 5, 12, 24<br />
Matka-aikasäästö [€/h]: 16<br />
Mallinnuksen tulokset on esitetty taulukossa 4.8. Mallinnuksessa käytetty suurin<br />
keskivuorokausiliikenteen arvo (40 000 autoa/vrk) toteutuu käytännössä Suomen<br />
olosuhteissa vain muutamilla runsasliikenteisimmillä tie- tai katuosuuksilla.<br />
Kahdenkymmenentuhannen auton KVL sen sijaan toteutuu sekä Helsingin että<br />
Tampereen vilkasliikenteisimmillä osuuksilla usein.<br />
Putkirikkojen aiheuttaman matka-aikamenetyksen kansantaloudellinen kustannus<br />
vaihtelee paljon riippuen keskivuorokausiliikenteen määrästä, vuotomontun<br />
hidastavasta vaikutuksesta sekä korjausajasta. Vilkasliikenteisillä alueilla kustannus voi<br />
nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin / putkirikko mutta vastaavasti esim. asuinalueilla<br />
kustannus jää merkityksettömäksi.<br />
Taulukossa 4.9 on esitetty Tampereen Veden v. 2009 tapahtuneiden putkirikkojen (32<br />
kpl) vuotuinen kustannusmallinnus erilaisissa tilanteissa. Putkirikkojen lukumäärän<br />
lisäksi mallinnuksessa on huomioitu katkojen kestoaika. Kuten jo edellä todettiin, on<br />
kustannuksen merkitsevyys täysin riippuvainen vallitsevasta tilanteesta.<br />
32<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
33<br />
Taulukko 4.8. Matka-aikamenetyksen mallinnus.<br />
Case KVL Hidastava vaikutus Korjausaika Matka-aikasäästö Matka-aikasäästö<br />
[autoa/vrk] [min/ajoneuvo] [h] [EUR/h] [EUR/monttu]<br />
1 40 000 0.5 5 16 1 111<br />
2 40 000 1 5 16 2 222<br />
3 40 000 5 5 16 11 111<br />
4 40 000 30 5 16 66 667<br />
5 40 000 0.5 12 16 2 667<br />
6 40 000 1 12 16 5 333<br />
7 40 000 5 12 16 26 667<br />
8 40 000 30 12 16 160 000<br />
9 40 000 0.5 24 16 5 333<br />
10 40 000 1 24 16 10 667<br />
11 40 000 5 24 16 53 333<br />
12 40 000 30 24 16 320 000<br />
13 20 000 0.5 5 16 556<br />
14 20 000 1 5 16 1 111<br />
15 20 000 5 5 16 5 556<br />
16 20 000 30 5 16 33 333<br />
17 20 000 0.5 12 16 1 333<br />
18 20 000 1 12 16 2 667<br />
19 20 000 5 12 16 13 333<br />
20 20 000 30 12 16 80 000<br />
21 20 000 0.5 24 16 2 667<br />
22 20 000 1 24 16 5 333<br />
23 20 000 5 24 16 26 667<br />
24 20 000 30 24 16 160 000<br />
25 10 000 0.5 5 16 278<br />
26 10 000 1 5 16 556<br />
27 10 000 5 5 16 2 778<br />
28 10 000 30 5 16 16 667<br />
29 10 000 0.5 12 16 667<br />
30 10 000 1 12 16 1 333<br />
31 10 000 5 12 16 6 667<br />
32 10 000 30 12 16 40 000<br />
33 10 000 0.5 24 16 1 333<br />
34 10 000 1 24 16 2 667<br />
35 10 000 5 24 16 13 333<br />
36 10 000 30 24 16 80 000<br />
37 3 000 0.5 5 16 83<br />
38 3 000 1 5 16 167<br />
39 3 000 5 5 16 833<br />
40 3 000 30 5 16 5 000<br />
41 3 000 0.5 12 16 200<br />
42 3 000 1 12 16 400<br />
43 3 000 5 12 16 2 000<br />
44 3 000 30 12 16 12 000<br />
45 3 000 0.5 24 16 400<br />
46 3 000 1 24 16 800<br />
47 3 000 5 24 16 4 000<br />
48 3 000 30 24 16 24 000<br />
37 500 0.5 5 16 14<br />
38 500 1 5 16 28<br />
39 500 5 5 16 139<br />
40 500 30 5 16 833<br />
41 500 0.5 12 16 33<br />
42 500 1 12 16 67<br />
43 500 5 12 16 333<br />
44 500 30 12 16 2 000<br />
45 500 0.5 24 16 67<br />
46 500 1 24 16 133<br />
47 500 5 24 16 667<br />
48 500 30 24 16 4 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukko 4.9. Tampereen Veden v. 2009 putkirikkojen aiheuttaman matkaaikamenetyksen<br />
kustannusmallinnus.<br />
Case KVL Hidastava vaikutus Matka-aikasäästö<br />
[autoa/vrk] [min/ajoneuvo] [EUR/vuosi]<br />
Case 1 500 0.5 514<br />
Case 2 5000 0.5 5 139<br />
Case 3 10000 0.5 10 278<br />
Case 4 5000 0.5 5 139<br />
Case 5 5000 5 51 389<br />
Case 6 5000 15 154 167<br />
4.3.3 Saneerausten taloudellinen kannattavuus<br />
Taulukossa 4.10 on esitetty Helsingin Veden (huom. Ei HSY Veden) ja Tampereen<br />
Veden vuoden 2009 liikevaihto, saneerausvolyymi ja vuotojen aiheuttamat<br />
kustannukset. Saneerauskustannusten osuus on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
muodostanut merkittävän menoerän suhteessa vesihuoltolaitosten liikevaihtoon (13–14<br />
%). Saneerausinvestoinnin ja vuotuisten vuotokustannusten vertailu puolestaan osoittaa,<br />
että saneerauksella saavutettava taloudellinen hyöty on vuositasolla parhaimmillaankin<br />
lähes merkityksetön. Tarkastelussa tulee huomioida se, ettei 0-tasoa voida pitää<br />
vuotovesimäärän vertailukohteena sekä se, ettei vuotuisella saneerauksella voida olettaa<br />
saatavan koko verkostoa kuntoon.<br />
Taulukko 4.10. Helsingin Veden ja Tampereen Veden liikevaihto, saneerausvolyymi ja<br />
vuotojen aiheuttamat suorat sekä kansantaloudelliset kustannukset v. 2009.<br />
Helsingin Vesi<br />
Tampereen Vesi<br />
Liikevaihto [milj. €] 100 36<br />
Saneerausvolyymi [milj. €] 13 5<br />
Saneerausvolyymi liikevaihdosta [%] 13 14<br />
Vuotojen aiheuttamat kustannukset (putkirikot<br />
& vuotoveden käsittely ja pumppaus) [milj. €]<br />
Matka-aikamenetyksen kustannus [milj. €]<br />
Oletus:TRE: 5 000 – 10 000 €/putkirikko<br />
Oletus: HKI: 10 000 – 20 000 €/putkirikko<br />
4,9 1,6<br />
1,4 – 2,8 0,2 – 0,4<br />
34<br />
4.3.4 Optimaalinen saneerausväli<br />
Saneerauksesta saatavan pitkän aikavälin hyödyn huomioimiseksi optimaalista<br />
saneerausväliä mallinnettiin 1 000 vuoden ajanjaksolla Tampereen vesijohtoverkostolle.<br />
Putkirikkojen kustannusten oletettiin edellä esitettyjen kustannustietojen mukaisesti<br />
olevan 350 €/m. Putkirikkojen korjauskustannusten oletettiin vastaavasti olevan 15 000<br />
€/putkirikko. Putkirikkojen määrä on Tampereella ollut keskimäärin 51,7 kpl vuodessa<br />
ja putkirikon todennäköisyys kullakin kilometrillä 7,13 % (14 km välein).<br />
Mallinnuksessa putkiston oletettiin olevan tasalaatuista. Nykyisen kaltaisen putkiston<br />
hajoamistrendin oletettiin kuvaavan pitkän aikavälin tilannetta. Putkiston<br />
hajoamistodennäköisyyksien skenaariot on esitetty kuvassa 4.20.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
35<br />
Putken hajoamistodennäköisyys / km<br />
1<br />
Nopeasti lahoava putki<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
0,4<br />
0-skenaario<br />
0,3<br />
0,2<br />
Vuoden 100<br />
0,1<br />
-laatuinen putki<br />
Laadultaan paraneva putki<br />
0<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500<br />
Hajoamistiedot perustuvat havaittuun<br />
Tampereen Veden aineistoon<br />
Putken ikä (vuotta)<br />
Kuva 4.20. Tampereen vesijohtoverkoston hajoamistodennäköisyyksien skenaariot.<br />
Ennakoidut hajoamisskenaariot<br />
Kuvassa 4.21 on esitetty mallinnuksen tulos eli vesijohtoverkoston<br />
elinkaarikustannukset saneerausvälin funktiona. Mallinnuksen perusteella edullisin<br />
elinkaarikustannus (393 €/km/vuosi) toteutuu 98 vuoden saneerausvälillä.<br />
300 000 000<br />
100 km:n putkiston elinkaarikustannukset<br />
1000 vuodelta (€)<br />
Nopeasti lahoava putki<br />
250 000 000<br />
200 000 000<br />
150 000 000<br />
100 000 000<br />
0-skenaario<br />
Vuoden 100<br />
50 000 000<br />
-laatuinen putki<br />
39,3 M€<br />
Laadultaan paraneva putki<br />
0<br />
0 100 200 300 400 500<br />
Hajoamistiedot perustuvat havaittuun<br />
Saneerausväli (vuotta)<br />
Ennakoidut hajoamisskenaariot<br />
Tampereen Veden aineistoon<br />
Kuva 4.21. Tampereen vesijohtoverkoston elinkaarikustannukset saneerausvälin funktiona.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Taulukossa 4.11 on esitetty optimaalisen saneerausvälin herkkyystarkastelu.<br />
Putkirikkokustannuksen ja saneerauskustannuksen vaikutus optimaaliseen<br />
saneerausväliin on suhteellisen pieni.<br />
Taulukko 4.11. Tampereen vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin herkkyystarkastelu.<br />
36<br />
Putkirikon kustannukset (€/rikko)<br />
Putkiston saneerauskustannukset (€/m)<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 750 800 850 900 950 1 000<br />
0 27 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500<br />
2 500 27 94 103 106 108 111 114 117 120 122 125 128 130 133 136 138 141 143 146 148 151<br />
5 000 27 79 94 101 103 104 106 107 108 110 111 113 114 116 117 118 120 121 122 124 125<br />
7 500 27 71 85 94 101 102 103 104 105 106 107 108 108 109 110 111 112 113 114 115 116<br />
10 000 27 66 79 88 94 100 101 102 103 103 104 105 106 106 107 108 108 109 110 111 111<br />
12 500 27 62 75 83 90 94 99 101 101 102 103 103 104 104 105 106 106 107 107 108 108<br />
15 000 27 59 71 79 85 91 94 98 101 101 102 102 103 103 104 104 105 105 106 106 107<br />
17 500 27 56 68 76 82 87 91 94 97 101 101 101 102 102 103 103 103 104 104 105 105<br />
20 000 27 54 66 73 79 84 88 91 94 97 100 101 101 102 102 102 103 103 103 104 104<br />
22 500 27 52 64 71 77 82 85 89 92 94 97 99 101 101 101 102 102 102 103 103 103<br />
25 000 27 51 62 69 75 79 83 86 90 92 94 96 99 101 101 101 101 102 102 102 103<br />
27 500 27 49 60 67 73 77 81 84 87 90 92 94 96 98 100 101 101 101 102 102 102<br />
30 000 27 48 59 66 71 75 79 83 85 88 91 92 94 96 98 100 101 101 101 101 102<br />
32 500 27 47 57 64 70 74 78 81 84 86 89 91 93 94 96 98 99 101 101 101 101<br />
35 000 27 46 56 63 68 73 76 79 82 85 87 89 91 93 94 96 97 99 101 101 101<br />
37 500 27 45 55 62 67 71 75 78 81 83 85 87 90 91 93 94 96 97 99 100 101<br />
40 000 27 44 54 61 66 70 73 77 79 82 84 86 88 90 91 93 94 96 97 98 100<br />
42 500 27 43 53 60 65 69 72 75 78 81 83 85 87 88 90 92 93 94 96 97 98<br />
45 000 27 43 52 59 64 68 71 74 77 79 82 84 85 87 89 91 92 93 94 95 97<br />
47 500 27 42 51 58 63 67 70 73 76 78 81 82 84 86 88 89 91 92 93 94 95<br />
50 000 27 42 51 57 62 66 69 72 75 77 79 81 83 85 86 88 90 91 92 93 94<br />
52 500 27 41 50 56 61 65 68 71 74 76 78 81 82 84 85 87 88 90 91 92 93<br />
55 000 27 41 49 55 60 64 67 71 73 75 77 79 81 83 84 86 87 89 90 91 92<br />
57 500 27 40 49 55 60 63 67 70 72 74 76 78 80 82 83 85 86 88 89 90 91<br />
60 000 27 40 48 54 59 63 66 69 71 73 75 78 79 81 83 84 85 87 88 89 91<br />
62 500 27 39 47 53 58 62 65 68 71 73 75 77 79 80 82 83 84 86 87 88 90<br />
65 000 27 39 47 53 57 61 64 67 70 72 74 76 78 79 81 82 84 85 86 87 89<br />
67 500 27 38 46 52 57 61 64 66 69 71 73 75 77 79 80 82 83 84 85 86 88<br />
70 000 27 38 46 52 56 60 63 66 68 71 73 74 76 78 79 81 82 83 85 86 87<br />
72 500 27 37 45 51 55 59 62 65 68 70 72 74 75 77 79 80 81 83 84 85 86<br />
75 000 27 37 45 51 55 59 62 64 67 69 71 73 75 76 78 79 81 82 83 84 85<br />
77 500 27 37 44 50 54 58 61 64 66 69 71 72 74 76 77 79 80 81 82 84 85<br />
80 000 27 36 44 50 54 58 61 63 66 68 70 72 73 75 77 78 79 81 82 83 84<br />
82 500 27 36 44 49 53 57 60 63 65 67 70 71 73 74 76 77 79 80 81 82 83<br />
85 000 27 36 43 49 53 56 60 62 65 67 69 71 72 74 75 77 78 79 81 82 83<br />
87 500 27 35 43 48 53 56 59 62 64 66 68 70 72 73 75 76 77 79 80 81 82<br />
90 000 27 35 43 48 52 56 59 61 64 66 68 70 71 73 74 75 77 78 79 81 82<br />
92 500 27 35 42 48 52 55 58 61 63 65 67 69 71 72 74 75 76 78 79 80 81<br />
95 000 27 35 42 47 51 55 58 61 63 65 67 69 70 72 73 74 76 77 78 79 81<br />
97 500 27 35 42 47 51 54 57 60 62 64 66 68 70 71 73 74 75 76 78 79 80<br />
100 000 27 34 42 46 51 54 57 60 62 64 66 68 69 71 72 73 75 76 77 78 79<br />
Optimaalinen saneerausväli<br />
(vuotta) tyypillisillä lähtöarvoilla.<br />
Mallinnuksessa käytetty diskonttokorko oli 1 %. Kuten kuva 4.22 osoittaa, on malli<br />
erittäin herkkä käytettyyn korkokantaan.<br />
10 000<br />
5 703 €/km/v<br />
Verkon elikaarikustannukset (€/km/v)<br />
1 000<br />
100<br />
10<br />
393 €/km/v<br />
22 €/km/v<br />
1<br />
0,00 % 1,00 % 2,00 % 3,00 % 4,00 % 5,00 % 6,00 %<br />
Diskonttauskorkokanta (%)<br />
Kuva 4.22. Diskonttauskorkokannan herkkyystarkastelu.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
37<br />
4.3.5 Arviointi: Näkökulma 3<br />
NK 3: Verkostovuotojen aiheuttamat kustannukset<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden kriteerinä on, että<br />
saneerauskustannuksen tulee vastata saneerauksella saavutettavan säästön ja<br />
verkoston arvon nousun summaa. Laskentakaavan lukujen esittäminen ei<br />
kuitenkaan ole yksiselitteistä.<br />
HSY Veden (Helsinki) vuodoista aiheutuneet suorat kustannukset v. 2009 olivat 4,8<br />
milj. € ja välilliset 1,0 milj. €. Vastaavat luvut olivat Tampereen Veden osalta 1,6<br />
milj. € ja 0,4 milj. €. Johtuen erilaisesta tilastoinnista, eivät vesihuoltolaitosten<br />
kustannukset ole suoraan toisiinsa verrattavissa.<br />
Vuotovesistä aiheutuvaa teknisten järjestelmien ylikapasiteettikustannusta on lähes<br />
mahdoton arvioida rahamääräisesti. Verkostojen osalta asialla ei välttämättä ole<br />
kovin suurta merkitystä, sillä suurempi putkikoko ei ole oleellisesti kalliimpaa kuin<br />
astetta pienempi.. Viemäreissä vuotovedestä on jopa hyötyä huuhteluvaikutuksen<br />
johdosta, mutta ylikapasiteettitilanteessa jätevettä joudutaan johtamaan maastoon<br />
tai vesistöön. Vesijohtoverkostoissa sen sijaan vuotovesistä aiheutuu<br />
asiakasvalituksia. Jätevedenpuhdistamoilla vaikutus käyttökustannuksiin on<br />
todennäköisesti keskeinen. Vuotovedet aiheuttavat mm. laitoksella veden<br />
lämpötilan laskua, millä on negatiivinen vaikutus typen poistoon.<br />
Putkirikkojen aiheuttaman matka-aikamenetyksen kansantaloudellinen kustannus<br />
vaihtelee paljon riippuen keskivuorokausiliikenteen määrästä, vuotomontun<br />
hidastavasta vaikutuksesta sekä korjausajasta. Vilkasliikenteisillä alueilla kustannus<br />
voi nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin / putkirikko mutta vastaavasti esim.<br />
asuinalueilla, ts. useimmissa tapauksissa, kustannus jää merkityksettömäksi.<br />
Kansantaloudellisten kustannusten laajempi tarkastelu edellyttäisi uudenlaisen<br />
laskentamallin kehittämistä. Tarkastelussa tulee huomioida se, että myös<br />
saneerauksista aiheutuu monessa suhteessa samoja liikennettä hidastavia<br />
vaikutuksia, vesikatkoja ym. kuin putkirikoista. Saneerauksissa voidaan kuitenkin<br />
vaikuttaa toimenpiteen ajankohtaan sekä tiedottaa tielläliikkujia vaihtoehtoisista<br />
reiteistä ja liikkumismuodoista. Lisäksi tarkastelussa tulee muistaa varsinaisten<br />
saneerausten ja järjestelmien teknisen toimivuuden tarkistamisen välinen ero.<br />
Kaikkia havaittuja ongelmia ei siis voida korjata saneerauksilla.<br />
Saneerauskustannusten osuus on molemmilla vesihuoltolaitoksilla muodostanut<br />
merkittävän menoerän suhteessa vesihuoltolaitosten liikevaihtoon (13-14 %).<br />
Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden pitkän aikavälin mallinnus osoitti<br />
Tampereen vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin olevan 98 vuotta.<br />
Tarkastelussa huomioitiin saneerauksen ja putkirikon korjauksen kustannus.<br />
Tiivistetysti: Saneeraamisen taloudellinen kannattavuus ei ole yksiselitteisesti<br />
perusteltavissa. Pitkän aikavälin mallinnuksella osoitettu optimaalinen<br />
saneerausväli (n. 100 v) on huomattavasti pidempi kuin vallalla olevan käsityksen<br />
mukainen optimaalinen saneerausväli (n. 50 v). Verkostojen saneeraamiseen toki<br />
liittyy myös muita kuin taloudellinen näkökulma (esim. palvelutaso). Vuotojen<br />
aiheuttamien kansantaloudellisten kustannusten määrittäminen edellyttäisi<br />
uudenlaisten menetelmien kehittämistä Liikenneviraston kehittämän laskentatavan<br />
mukaisesti.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
4.4 NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin neljänneksi näkökulmaksi selvitystyössä<br />
valittiin teoreettisen maailman mallintaminen. Menetelmässä hyödynnetään<br />
vesihuoltolaitosten tilastoja ja mahdollisesti kirjallisuutta putken ja sen ympäristön<br />
ominaisuuksien ja kunnon välisen yhteyden selvittämiseen.<br />
Seuraava tarkastelu on esimerkinomaisesti tehty Tampereen Veden vesijohtoverkoston<br />
putkirikoille.<br />
4.4.1 Putkirikkomäärän heilahtelu<br />
Saneerausten kohdentamisen onnistumisen arvioimiseksi tarkasteltiin Tampereen<br />
vesihuoltoverkoston putkirikkojen määrän heilahtelua 2000-luvulla (kuva 4.23).<br />
Matemaattisen tarkastelun perusteella putkirikkojen lukumäärä heilahteli ko.<br />
ajanjaksolla siinä määrin, että 74 % putkirikoista voidaan katsoa kuuluvan satunnaisen<br />
vaihtelun piiriin ja vastaavasti 23 %:n olleen seurausta jostakin muusta. Ts.,<br />
putkirikkojen määrään on jossain määrin voitu vaikuttaa. Ongelmana on se, että ei ole<br />
riittävästi tietoa siitä, miten tämä tapahtuu sekä se, että kaikki saneeraukset eivät tähtää<br />
putkirikkojen vähentämiseen.<br />
38<br />
Vikojen lukumäärä<br />
Esimerkki satunnaisheilunnasta<br />
Case Tampere<br />
Epäuskottavan suurta vaihtelua<br />
Kuva 4.23. Tampereen Veden putkirikkojen lukumäärän heilahtelut 2000-luvulla.<br />
4.4.2 Saneerauksen kohdentamisen vaikutus putkirikkojen määrään<br />
Tampereen vesijohtoverkostolle laadittiin esimerkinomaisesti mallinnustarkastelu, joka<br />
perustuu vesijohtoverkoston ikäjakaumaan ja putkirikkojen vuotuiseen määrään, ts.,<br />
putken ikä oli ainut putkirikkoja selittävä tekijä (putken keski-ikä 31 vuotta,<br />
putkirikkoja keskimäärin 51,7 kpl vuodessa). Mallilla tarkasteltiin sitä, miten<br />
vuosittaiset putkirikkojen määrät muuttuvat eri saneeraustasoilla, ts., voidaanko<br />
saneerauksella vaikuttaa putkirikkojen määrään.<br />
Tampereen vesijohtoverkostossa putkirikon todennäköisyys kullakin kilometrillä on<br />
tilastojen perusteella 7,13 % (14 km välein). Putkirikkojen todettiin noudattavan<br />
Poissonin jakaumaa.<br />
Kuvassa 4.24 on esitetty eri mallinnuksen tulokset viidessä eri tilanteessa (A-E).<br />
Vasemmanpuoleisissa kuvissa y-akselilla on esitetty todennäköisyys, jolla putkirikko<br />
tapahtuu seuraavan vuoden aikana 1 km:n matkalla ja x-akselilla putken ikä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
Oikeanpuolisissa kuvissa y-akselilla on esitetty putkirikkojen määrä ja x-akselilla<br />
vuosiluku. Käyrät esittävät erilaisia saneerausvolyymejä.<br />
Mikäli saneeraus osattaisiin kohdentaa täydellisesti (oletuksena putken hajoaminen 60<br />
vuoden iässä) (A), nostaisi nykyisen keski-iän ylläpitävä saneeraustaso putkirikkojen<br />
määrän hetkellisesti v. 2015 tasolle 62 kpl/v, mutta laskisi vuoteen 2025 mennessä<br />
tasolle 10-15 kpl/v. Tällaiseen tilanteeseen, jossa putken käyttäytyminen maaperässä<br />
tunnetaan täysin, ei käytännössä voida päästä koskaan. Mikäli tilanne olisi tämä, olisi<br />
saneerausvolyymillä selvä vaikutus putkirikkojen määrään.<br />
Tilanteessa (B) saneeraus osataan kohdentaa hyvin mutta ei aivan täydellisesti. Tällöin<br />
nykyisen keski-iän ylläpitävä saneeraustaso pitäisi putkirikkojen määrän suunnilleen<br />
nykyisellä tasolla. Saneerausten kohdentamisen heikkeneminen edelleen (C-D) vähentää<br />
saneerauksen vaikutusta putkirikkojen määrään. Mikäli saneeraus on täysin<br />
mielivaltaista (E), ei saneerausvolyymillä ole juuri lainkaan vaikutusta putkirikkojen<br />
määrään.<br />
39<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
A)<br />
B)<br />
C)<br />
D)<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
2 %<br />
0<br />
6 % 3 %<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0 %<br />
1,61 %<br />
1 %<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040<br />
40<br />
E)<br />
100 %<br />
90 %<br />
80 %<br />
70 %<br />
60 %<br />
50 %<br />
40 %<br />
30 %<br />
20 %<br />
10 %<br />
Kuva 4.24. Saneerauksen kohdentamisen vaikutus putkirikkojen määrään. A)<br />
Täydellinen kohdentaminen – D) Täysin mielivaltainen saneeraus. Vas. y-akselilla todennäköisyys,<br />
jolla putkirikko tapahtuu seuraavan vuoden aikana 1 km:n matkalla ja x-<br />
akselilla putken ikä. Oik. y-akselilla putkirikkojen määrä ja x-akselilla vuosiluku. Käyrät<br />
esittävät erilaisia saneeraus-volyymejä.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
0 %<br />
0 20 40 60 80 100<br />
120<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
41<br />
4.4.3 Arviointi: Näkökulma 4<br />
NK 4: Teoreettisen maailman mallintaminen<br />
Mallinnuksen pääasiallinen tulos oli se, että saneeraus ilman todella perusteltua<br />
kohdentamista ei ole kannattavaa, ts., kohdentamaton saneeraus ei juuri vähennä<br />
putkirikkoja.<br />
Mallinnuslähestymistavan käytännön hyödyntämisen edellytyksenä on eri<br />
muuttujien ja putken kunnon välisen yhteyden nykyistä parempi tuntemus, sillä<br />
teoreettisen mallinnuksen antaman tuloksen luotettavuus on samalla tasolla kuin<br />
käytössä olevien lähtötietojen luotettavuus. Mallinnuksessa käytetty muuttuja oli<br />
ikä, mutta sen sijaan voitaisiin vastaavasti käyttää esim. putkimateriaalia.<br />
Putkirikkojen määrän sijaan voitaisiin puolestaan käyttää esim. laskuttamattoman<br />
veden määrää.<br />
Menetelmän käytettävyyttä heikentää riittävän tiedon puuttuminen: Esim. eri<br />
putkimateriaalien käyttöiästä Suomen olosuhteissa on hyvin vähän jos lainkaan<br />
tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi putkien kuntoon vaikuttavien tekijöiden<br />
määrä on melko suuri.<br />
Teoreettisen maailman mallinnuksen yhtenä sovelluksena voidaan pitää<br />
saneerausten priorisointiin käytettäviä tietokoneohjelmia. Niiden heikkoutena on<br />
yhtä lailla kuntoon vaikuttavien tekijöiden puutteellinen tuntemus ja siten<br />
huomattava oletuksiin turvautuminen.<br />
Tiivistetysti: Teoreettisen maailman mallintaminen vahvisti selvitystyössä aiemmin<br />
esiin tullutta käsitystä siitä, että mielivaltainen saneeraaminen ei kannata. Tästä<br />
syystä vesihuoltolaitosten tulee panostaa saneerausten kohdentamiseen. Samoin<br />
vesihuoltolaitosten on tarkkaan harkittava ja määritettävä tienpitäjän kanssa<br />
tehtävien yhteisten saneeraushankkeiden kannattavuus.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
<strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong><br />
67090591.BBP<br />
42<br />
4.5 NK 5: Muut lähestymistavat<br />
Seuraavassa on esitetty muita mahdollisia näkökulmia saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
<strong>arviointi</strong>in. Näitä ei kuitenkaan testattu selvitystyön puitteissa.<br />
4.5.1 Kahden maailman vertaaminen<br />
Kahden maailman vertailun lähestymistapa on teoreettinen ja käytännössä edellyttäisi<br />
testiympäristön käyttöä. Tavoitteena lähestymistavassa on verrata saneerattua ja<br />
saneeraamatonta verkostoa toisiinsa. Luotettavien tulosten saanti edellyttäisi<br />
pitkäaikaista seurantaa. Jossain määrin vertailua voi olla mahdollista tehdä myös<br />
reaalimaailmassa mutta käytännössä tulosten tulkinta olisi hyvin epävarmaa.<br />
4.5.2 Insinööritieteellisen kriteeristön noudattaminen<br />
Insinööritieteellisen kriteeristön luonti ennen saneerausta ja sen tarkistus saneerauksen<br />
jälkeen on yksi tapa saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in. Periaatteessa arvioinnin<br />
kohteen laajuus voi vaihdella. Lähestymistapaan liittyy kuitenkin monia heikkouksia:<br />
Koko verkostoa ajatellen vuotuinen saneerausvolyymi (km/koko verkoston pituus) on<br />
hyvin pieni, saneerausten kohdentaminen on tehty useista eri syistä eikä koko verkoston<br />
tarkastelu siten tuo esiin saneerauksen vaikuttavuutta. Lisäksi aikasarjat eivät ole<br />
riittävän pitkiä. Yksittäisistä kohteista puolestaan ei ole riittävästi tietoa, jolloin<br />
tarkasteluun liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Itse kriteeristö tulee<br />
tarkistaa määräajoin.<br />
Perusteellisen kriteeristön tulisi sisältää seuraavat näkökulmat:<br />
- Toiminnalliset vaikutukset<br />
- Yhteiskunnalliset vaikutukset (palvelun laatu, riskitaso)<br />
- Taloudelliset vaikutukset (kustannus-hyöty-analyysi, kansantalous)<br />
- Ympäristövaikutukset<br />
Ongelmana lähestymistavassa on se, että ei ole olemassa yksiselitteistä sapluunaa siitä,<br />
miten eri kriteerejä tulee painottaa kohteiden arvottamiseksi ja optimaalisen<br />
saneeraustason saavuttamiseksi sekä se, että käytettävissä olevat tiedot eivät yleensä<br />
anna kuvaa verkoston kunnosta riittävän rajatulla alueella. Esim. yhteiskunnallisten<br />
tekijöiden huomiointi edellyttäisi täysin uudenlaisen lähestymistavan omaksumista.<br />
4.5.3 Arviointi: Näkökulma 5<br />
NK 5: Muut näkökulmat<br />
Muina mahdollisina näkökulmina saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in<br />
selvitystyössä ehdotettiin kahden maailman vertaamista sekä insinööritieteellisen<br />
kriteeristön noudattamista.<br />
Näkökulmista ensimmäinen on hyvin teoreettinen eikä käytännössä juuri<br />
toteutettavissa.<br />
Insinööritieteellisen käsitteistön luonti ja noudattaminen on mahdollinen mutta<br />
paljon kehitystyötä vaativa menettelytapa.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
43<br />
5 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Tehdyn selvitystyön tavoitteena oli tutkia vesihuoltoverkostojen saneerausten<br />
vaikuttavuutta ja sitä, miten vaikuttavuutta voidaan mitata tai arvioida. Koska<br />
saneerauksiin käytetään vuosittain yhä enemmän resursseja, on tärkeää, että<br />
saneerauksen vaikuttavuutta aletaan seurata jo alkuvaiheessa, niin että saneeraukseen<br />
sijoitetut varat tulevat parhaalla mahdollisella tavalla käytettyä.<br />
Selvitystyön ensimmäisessä vaiheessa koottiin tarkasteltavien vesihuoltolaitosten (HSY<br />
Vesi (Helsinki) ja Tampereen Vesi) olemassa oleva tieto liittyen verkostojen<br />
ominaisuuksiin, kunnon mittaamiseen, saneerausvolyymeihin sekä vuotojen<br />
aiheuttamiin kustannuksiin.<br />
Saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamisen pohjana on tieto siitä, mitä saneerauksella<br />
tavoitellaan. Kun tiedetään tavoitteet, voidaan tavoitteiden täyttymiseen kehittää sopivat<br />
mittarit. <strong>Verkostosaneerausten</strong> <strong>vaikuttavuuden</strong> arvioinnin haasteena ovat saneerausten<br />
syiden moninaisuus ja verkoston kunnon mittaamisen vaikeus.<br />
Työssä pohdittiin saneerauksen tavoitteita eri näkökulmista sekä näiden tavoitteiden<br />
täyttymisen mittaamiseen soveltuvia tunnuslukuja ja muita työkaluja. Tämän jälkeen<br />
tarkastelua laajennettiin verkostojen nykykäyttöarvon mallinnukseen ja putkirikkojen<br />
kansantaloudellisiin kustannuksiin. Jälkimmäisessä tarkastelussa hyödynnettiin<br />
Liikenneviraston kehittämää laskentatapaa. Lopuksi tehtiin verkostojen saneerausten<br />
kohdentamisen teoreettista mallinnusta.<br />
5.1 Selvitystyön tulokset<br />
Selvitystyön tulokset eri näkökulmien osalta ovat seuraavat:<br />
1. Perinteiset tunnusluvut. Vesihuoltolaitoksilla on kohtuullisen hyvät tilastot<br />
joistakin verkostojen kuntoa mittaavista tunnusluvuista. Saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamista ajatellen tilastot eivät kuitenkaan ole riittäviä<br />
(aikasarjojen lyhyys, osa-alueittaisen tiedon puute, puutteet verkostojen teknisissä<br />
tiedoissa). Perinteisten tunnuslukujen ja saneerausten välillä ei HSY Veden eikä<br />
Tampereen Veden vesihuoltoverkostoissa esiintynyt merkittävää korrelaatiota.<br />
Poikkeuksena oli Tampereen Veden ”Mannessman-case” eli vuosina 1996–1997<br />
tehty laaja kohdennettu saneeraus ja sitä seurannut hetkellinen laskuttamattoman<br />
vesimäärän lasku. Tulos antaa viitteitä siitä, että saneerausten oikealla<br />
kohdentamisella voidaan saada näkyviä tuloksia aikaan. Tarkastelussa ei ole<br />
huomioitu saneerausten alueellista kohdentamista. Vesihuoltolaitosten ja<br />
kadunpitäjän välinen yhteistyö puolestaan on perusteltua asukkaille aiheutuvan<br />
häiriön minimoimiseksi ja usein kustannussyistä, mutta ei saisi johtaa liian<br />
hyväkuntoisten verkostojen saneeraukseen. Jos priorisoinnissa ei onnistuta, jäävät<br />
saneerauksen vaikutukset pieniksi.<br />
2. Verkostojen nykykäyttöarvo. Nykykäyttöarvon kehityksen mallinnuksen kautta<br />
saatiin tietoa eri saneerausvolyymien vaikutuksesta verkostojen tulevan arvon<br />
kehitykseen. Vaikka yhteys verkostojen arvon ja kunnon välillä ei ole<br />
yksiselitteinen, on oletus verkoston arvon ja kunnon välisestä yhteydestä perusteltu.<br />
Tarkastelua hankaloittaa standardoitujen laskentaoletusten puuttuminen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
Verkostojen arvon tähänastisen kehityksen mallinnus edellyttäisi verkostojen<br />
ikäjakaumatietoja aiemmilta vuosilta. Ikäjakaumatietojen vuosittaisesta<br />
tallentamisesta tietojärjestelmiin olisi myös muunlaista hyötyä. Verkostojen<br />
arvonkehityksen näkökulman ottaminen mukaan saneeraukseen johtaa panos-tuotosajattelun<br />
toteuttamiseen saneerauksessa, tasaiseen saneerausten investointitasoon ja<br />
kerralla kuntoon ajatuksen toteuttamiseen uudisrakentamisessa, mitkä kaikki ovat<br />
oikeansuuntaista kehitystä vesihuollossa. Huonona puolena on se, että<br />
arvonkehityksen liian suuri korostaminen voi johtaa toiminnan ja palvelun laadun<br />
kannalta väärien putkien saneeraamiseen, koska menetelmä painottaa erityisesti<br />
vanhojen putkien saneeraamista ja mahdollisimman edullisin menetelmin. Liian<br />
vähäiselle huomiolle voi jäädä esimerkiksi muutaman vuoden ikäisen putken<br />
asennusvirheen korjaus.<br />
3. Vuotojen vs. saneerauksen kustannukset. Saneerauskustannukset ovat<br />
muodostaneet molemmilla vesihuoltolaitoksilla merkittävän menoerän liikevaihdosta<br />
(13–14 %). Saneerausinvestointien ja vuotuisten vuotokustannusten<br />
vertailu kuitenkin osoitti, että saneerauksella saavutettava taloudellinen hyöty on<br />
vuositasolla parhaimmillaankin lähes merkityksetön. Tarkastelussa tulee huomioida<br />
se, ettei 0-tasoa voida pitää esimerkiksi vuotovesi- tai putkirikkomäärän<br />
vertailukohteena sekä se, ettei vuotuisella saneerauksella voida olettaa saatavan<br />
koko verkostoa kerralla kuntoon. Pitkän aikavälin mallinnus osoitti Tampereen<br />
vesijohtoverkoston optimaalisen saneerausvälin olevan n. 100 vuotta.<br />
4. Putkirikkojen kansantaloudelliset kustannukset. Verkostojen huonon kunnon ja<br />
kansantaloudellisten kustannusten välistä yhteyttä tarkasteltiin mallintamalla<br />
putkirikoista (vuotomonttu) aiheutuvien matka-aikamenetysten kustannuksia<br />
Liikenneviraston määrittelemän yksikköhinnan avulla. Laskenta osoitti, että matkaaikamenetyksen<br />
kustannuksen merkitsevyys riippuu täysin vallitsevasta tilanteesta<br />
(keskivuorokausiliikenne, katkoksen kesto ja vuotomontun autoilijoille aiheuttama<br />
viive). Vilkasliikenteisillä alueilla pitkäkestoinen putkirikko voi aiheuttaa<br />
merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Tarkastelussa tulee muistaa, että myös<br />
saneerauksista seuraa vastaavia kansantaloudellisia kustannuksia. Tehtyjen<br />
laskelmien perusteella vilkkaasti liikennöityjen ajoväylien alla sijaitsevien<br />
verkostojen kuntoon on kiinnitettävä eritystä huomiota: ne on syytä pitää hyvässä<br />
kunnossa, varustettava järjestelyillä, jotka vähentävät putkirikkotilanteissa vahinkoja<br />
ja mahdollisuuksien mukaan putket on sijoitettava vähempiliikenteisten ajoväylien<br />
alle. Vilkasliikenteisillä väylillä yhteistyö kadun saneerauksessa kadunpitäjän<br />
kanssa on selvästi kannattavampaa kuin muilla väylillä. Kansantaloudellisen<br />
näkökulman perusteellinen huomiointi edellyttäisi eri kustannuslajien tarkempaa<br />
tunnistamista ja yksikköhinnoittelua.<br />
5. Teoreettisen maailman mallintaminen. Teoreettisen maailman mallinnusta<br />
käytettiin Tampereen Veden putkirikkojen heilahtelun <strong>arviointi</strong>in sekä saneerauksen<br />
kohdentamisen kannattavuuden <strong>arviointi</strong>in (vaikutus putkirikkojen määrään).<br />
Tarkastelu osoitti, että a) putkirikkomäärän vaihtelusta 74 % kuului satunnaisen<br />
heilahtelun piiriin ja vastaavasti 23 % oli seurausta jostakin muusta, ts.,<br />
putkirikkojen määrään on jossain määrin voitu vaikuttaa sekä b) kohdentamaton /<br />
mielivaltainen saneeraus ei ole kannattavaa. Teoreettisen maailman mallinnuksen<br />
käytännön hyödyntämisen edellytyksenä on eri muuttujien ja putken kunnon välisen<br />
yhteyden nykyistä parempi tuntemus, sillä teoreettisen mallinnuksen antaman<br />
44<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
tuloksen luotettavuus on samalla tasolla kuin käytössä olevien lähtötietojen<br />
luotettavuus.<br />
6. Muut lähestymistavat. Muina mahdollisina lähestymistapoina saneerausten<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> <strong>arviointi</strong>in selvitystyössä esitettiin kahden maailman vertailua<br />
(saneerattu ja saneeraamaton) ja insinööritieteellisen kriteeristön noudattamista.<br />
Kumpaakaan näistä lähestymistavoista ei selvitystyössä testattu. Ensin mainittu<br />
lähestymistapa on käytännössä vain teoreettinen. Jälkimmäinen puolestaan<br />
hyödyntäisi tässäkin selvitystyössä esiin tulleita työkaluja ja on potentiaalinen<br />
kehitystyön kohde. Tarkastelussa tulisi huomioida myös muita kuin taloudellisia<br />
vaikutuksia.<br />
5.2 Näkemys saneerausten vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista<br />
Vesihuoltolaitosten siirtyminen asteittain vesihuoltoverkostojen uudisrakentamisen<br />
aikakaudesta saneerausaikakauteen tuo mukanaan kysymyksen siitä, missä vaiheessa /<br />
miksi verkostot tulee saneerata. Lähtökohtaisesti saneeraustarve syntyy verkoston<br />
huonosta kunnosta, joka puolestaan johtaa verkoston toimintavarmuuden ja palvelun<br />
laatutason heikkenemiseen sekä vesihuoltolaitoksille ja viime kädessä asiakkaille<br />
kohdistuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Tarkan saneerausajankohdan määrittäminen<br />
on kuitenkin äärimmäisen haastavaa johtuen sekä verkostojen kunnon määrittämiseen<br />
liittyvistä hankaluuksista että saneerauksen korkeista kustannuksista. ”Turhaan”<br />
saneeraukseen ei tule hukata rahaa, koska todellisessakin saneeraustarpeessa olevia<br />
kohteita vesihuoltoverkoista löytyy.<br />
Sekä Helsingissä että Tampereella vesi- ja viemäriverkostojen vuotuinen<br />
saneerausvolyymi on viime vuosina (2007–2009) ollut luokkaa 0,6 – 1,0 % verkostopituudesta.<br />
Helsingissä saneeraustasoa nostettiin selvästi v. 2007. Selvitystyössä ei saatu<br />
yksiselitteistä vastausta kysymykseen siitä, miten suuri vaikutus Helsingin ja<br />
Tampereen verkostoissa tehdyillä saneerauksilla on ollut. Vertailutieto siitä, millainen<br />
verkostojen kunto nykytilassa olisi ilman tehtyjä saneerauksia, luonnollisesti puuttuu.<br />
Vesihuoltolaitosten perinteisten tunnuslukujen antama tieto saneerausten<br />
vaikuttavuudesta ei ole riittävää. Saneerausten vaikutusten <strong>arviointi</strong> kannattaa tehdä<br />
verkoston osa-alueittain, sillä koko verkoston tarkastelu suhteessa 0,5-2 % vuotuiseen<br />
saneerausvolyymiin ei parhaassakaan tapauksessa (täydellinen kohdistaminen)<br />
aiheuttaisi mitattavissa olevia muutoksia verkoston kunnon tunnusluvuissa. Lisäksi<br />
saneerausten syyt ovat moninaisia, samoin verkostojen kuntoon vaikuttavat tekijät.<br />
Tilastotiedon luotettavaa analysointia vaikeuttaa myös se, että verkostojen tekninen<br />
rakenne on jatkuvassa muutoksessa. Saneerausten ohella verkostojen kokonaiskuntoon<br />
vaikuttaa uudisrakentaminen ja siinä tapahtuvat muutokset, kuten muutokset<br />
materiaaleissa ja asennustavoissa.<br />
Lisähaastetta tarkasteluun tuo ristiriitaisuus joidenkin tilastoitujen tunnuslukujen<br />
trendeissä: Putkirikkojen määrän väheneminen sekä Tampereella että Helsingissä<br />
indikoi verkostojen kunnossa tapahtunutta positiivista muutosta. Kuitenkin samaan<br />
aikaan laskuttamattoman veden määrä vesijohtoverkostoissa on molemmilla vesihuoltolaitoksilla<br />
viime vuosina noussut. Putkirikot ja vuotovesi eivät siten näytä ilmentävän<br />
samaa asiaa verkoston kunnossa. Näyttää siltä, että putkirikkoja on käytetty selkeästi<br />
saneerauksen priorisoinnin perusteena toisin kuin vuotovesimäärää, jota ei<br />
45<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
suunnitelamallisesti ole pyritty pienentämään. Putkirikot ovat selkeä ja toimiva mittari<br />
putken kunnon kehityksestä.<br />
Jos vuotovesimääriä halutaan vähentää, edellyttää se huomion kohdistamista<br />
säännönmukaisesti järjestelmän suurimpiin vuotoihin, eikä kaikkiin havaittuihin<br />
vuotoihin. Vuodonetsintä vaatii selkeää numeerista tavoitteenasetantaa, mittaamista,<br />
analysointia ja tavoitteiden täyttymisasteen mittaamista. Verkoston virtaamien<br />
analysointi mittauksin ja mallintamalla riittävän pitkinä aikasarjoina ja jatkuvana<br />
tavoitteellisena prosessina ovat parhaita työkaluja ohjaamaan toimenpiteet vuotovesien<br />
määrän vähentämiseen. Vuotovesimäärän vähentäminen edellyttää tehtyjen<br />
toimenpiteiden vaikutusten raportointia (esim. yökulutuksen vähentymä<br />
putkikorjauksen jälkeen).<br />
Viemäriverkostojen osalta saneerauksilla voidaan vaikuttaa verkostovuotoihin vain<br />
rajoitetusti: Merkittävä osa laskuttamattomasta jätevedestä on peräisin kiinteistöiltä<br />
väärien liittymien kautta sekä sekaviemäröinnin hulevesistä. Viemäriverkostojen<br />
laskuttamattoman veden määrä on Helsingissä ja Tampereella pysynyt melko tasaisena,<br />
lukuun ottamatta vuotuista sademääristä riippuvaa vaihtelua.<br />
Saneerausten taloudellista kannattavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi kahdella<br />
tavalla: 1) vuositasolla ja 2) pitkän aikavälin tarkastelulla. Vuositasolla saneerauksen<br />
taloudellisen kannattavuuden kriteerinä on, että saneerauskustannuksen tulee vastata<br />
vähintään saneerauksella saavutettavan säästön ja verkoston arvon nousun summaa.<br />
Yhtälön kertoimien määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Taulukossa 5.1 on<br />
esitetty joitakin arvioita ko. parametrien suuruusluokasta ideaalitapauksessa, ts.<br />
saneerauksella on oletettu saatavan vuoto- ja putkirikkokustannukset nollaan.<br />
Käytännössä vuotuisella saneerauksella ei voida päästä täysin eroon putkirikoista eikä<br />
vuotovesistä. Verkostojen arvon nousuun puolestaan vaikuttaa myös uudisrakentaminen.<br />
Kansantaloudellisten kustannusten osalta tarkastelussa on mukana<br />
ainoastaan putkirikon autoilijoille aiheuttaman matka-aikamenetyksen aiheuttama<br />
kustannus. Asiaa tosin kompensoi se, että myös saneeraamisesta aiheutuu vastaavaa<br />
matka-aikamenetystä. Tarkastelun johtopäätös on, että saneerauskustannus on jonkin<br />
verran sillä saavutettavaa säästöä ja arvonnousua suurempi.<br />
Taulukko 5.1. Saneerauksen taloudellisen kannattavuuden <strong>arviointi</strong> (v. 2009).<br />
Vesilaitos<br />
[milj. € /v]<br />
Saneerauskustannus<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy<br />
Saneerauksella saavutettava säästö ideaalitapauksessa<br />
Vuotojen aiheuttamat kustannukset<br />
(putkirikot, vuotoveden<br />
käsittely ja pumppaus,<br />
vahingonkorvaukset)<br />
Kansantaloudellinen<br />
kustannus: Matkaaikamenetyksen<br />
aiheuttama kustannus 1<br />
46<br />
Verkoston<br />
arvonnousu<br />
v. 2010-<br />
2011 2<br />
Helsinki 13 4,9 1,4 – 2,8 2,8<br />
Tampere 5 1,6 0,2 – 0,4 1,6<br />
1 Oletuksena on, että matka-aikamenetyksen aiheuttama kustannus on TRE:lla 5 000 – 10 000<br />
EUR/putkirikko ja HKI:ssä 10 000 – 20 000 EUR/putkirikko.<br />
2 Oletuksena 1 %/v saneeraustaso, 50 v pitoaika Tampereella ja 70 v Helsingissä, uusinvestoinnit 0 m ja<br />
yksikköhinnat kuten aiemmin esitetty.<br />
Pitkän aikavälin tarkastelu Tampereen Veden verkostosta saatavissa olevan tiedon<br />
perusteella osoitti optimaalisen saneerausvälin olevan n. 100 vuotta (1 % verkostopituudesta),<br />
mikä vastaa suunnilleen Helsingin ja Tampereen nykyistä saneeraustasoa.<br />
Vallalla olevan käsityksen mukainen optimaalinen saneerausväli on kuitenkin puolet
pienempi eli n. 50 vuotta. Tulos antaa siten viitteitä siitä, että tavoite johtaa<br />
taloudellisessa mielessä liian suureen saneerausmäärään. Ts., saneerauksella ei saavuteta<br />
taloudellista etua vaihtoehtoisiin kustannuksiin verrattuna (putkirikkojen korjaus,<br />
vahingonkorvaukset ym.).<br />
Mikäli vesihuollossa aletaan noudattaa vastaavaa kohtuullisen tuoton laskukaavaa kuin<br />
on käytössä energiasektorilla, on omaisuuden arvon säilyttämisellä ja kasvattamisella<br />
tulevaisuudessa omistajien kannalta keskeinen merkitys. Vaarana on se, että verkostojen<br />
ikä muodostuu keskeisimmäksi saneerausperusteeksi, vaikka todellisuudessa putkiston<br />
kuntoon vaikuttavat myös monet muut tekijät. Kustannusnäkökulman ohella myös<br />
nykykäyttöarvon säilyttämisen näkökulmasta tarkasteltuna saneerauksia ei tule tehdä<br />
liian aikaisin (kun pitoaikaa on vielä jäljellä). Omaisuuden arvon säilyttämisen<br />
näkökulma tuo verkostosaneeraukseen kuitenkin myönteisiä piirteitä, minkä vuoksi<br />
arvonsäilytys tulisi ottaa saneeraussuunnittelussa mukaan vertailuun. Näitä ovat<br />
saneerauksen ”panos-tuotos”-ajattelun kehittäminen ja ”kerralla kuntoon”-periaatteen<br />
painottaminen uudisinvestoinneissa. Verkostojen pitoaikojen tutkimiseen<br />
vesihuoltolaitosympäristössä tulee Suomessa panostaa nykyistä enemmän.<br />
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vesihuoltoverkostojen saneerausten taloudellinen<br />
kannattavuus ei ole yksiselitteisesti todennettavissa vähenevinä kunnossapito-, riski- tai<br />
välillisinä kustannuksina sekä arvonnousuna. Koska kuitenkin on todennäköistä, että<br />
pelkkä kustannusvastaavuuden tavoittelu johtaa verkoston kunnon tason<br />
heikentymiseen, on saneerausinvestointien priorisointi keskeisessä asemassa. Tähän<br />
tuleekin vesihuoltolaitoksilla panostaa nykyistä enemmän, esim. suuntaamalla osa<br />
saneerauksiin kohdistetuista varoista kuntotutkimuksiin ja niiden tulosten analysointiin,<br />
siten että tulokset ohjaavat saneerauspäätöksiä. Viime kädessä toimiva vesihuolto vaatii<br />
toimiakseen asianmukaisen verkoston, jonka avulla vesihuoltopalvelujen jatkuvuus ja<br />
luotettavuus voidaan turvata.<br />
Saneerausten priorisointiin ja saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong> mittaamiseen voidaan hyvin<br />
pitkälti käyttää samoja menetelmiä. Vaikka kyseessä onkin kaksi erillistä asiaa, liittyy<br />
niihin samoja elementtejä. Priorisoinnissa on kyse eräänlaisesta saneerauksen<br />
<strong>vaikuttavuuden</strong> etukäteisarvioinnista. Tärkeintä on olennaisuuden periaate eli kunnon<br />
kannalta merkityksellisimpien kohteiden saanti haltuun. Optimaalisen<br />
saneerausohjelman laadinta edellyttää laitoskohtaista tarkastelua, jossa selvitetään<br />
verkoston kunto ja laaditaan kustannus-hyöty-analyysi. Ongelmana jälkimmäisessä<br />
tarkastelussa on se, että useimmilla vesihuoltolaitoksilla ei ole käytettävissä riittäviä<br />
lähtötietoja.<br />
Vesihuoltolainsäädäntöön ehdotettu selvilläolovelvoite parhaimmillaan lisää<br />
vesihuoltolaitosten tuntemusta omaisuutensa kunnosta ja sitä kautta luo paremmat<br />
edellytykset saneerausten ennakointiin. Lisäksi tarvitaan kokemuksia sekä kehitystyötä<br />
kunnon mittaamiseen käytettävistä menetelmistä (tietotekniset mallinnukset sekä<br />
maastossa suoritettavat mittaukset).<br />
47<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
48<br />
Liite 1<br />
Saneerauksen tavoitteiden mittaamiseen soveltuvia työkaluja<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
49<br />
Liite 1.<br />
Näkökulma: Asiakas ja yhteiskuntavastuut.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Veden laatu:<br />
Vesianalyysit<br />
vesinäytteistä<br />
Veden laatu:<br />
Jatkuvatoimiset<br />
vedenlaatumittaukset<br />
Veden laatu ja<br />
toimintavarmuus:<br />
Asiakasvalitukset<br />
Toimintavarmuus:<br />
Veden<br />
toimituskeskeytyksen<br />
asiakasvaikutus<br />
Kansantaloudelliset<br />
kustannukset:<br />
Liikennehaitat ym.<br />
Aikasarjat pitkiä mutta verkoston<br />
mittauspisteiden määrä pieni jos<br />
edellytetään tarkempaa tarkastelua.<br />
Tehdään harvoin<br />
verkostomittauksina. Antaa hyvän<br />
kuvan mittaussuureen vaihteluista.<br />
Isoimmilla laitoksilla tilastoidaan,<br />
mutta tilastointikäytännöissä eroja.<br />
Kaikkia valituksia ei välttämättä<br />
tilastoida.<br />
Isoimmilla laitoksilla tilastoidaan,<br />
mutta käytännöissä on eroja<br />
Pitkät aikasarjat olemassa. Kaikista<br />
verkostojen ohijuoksuista ei saa<br />
määrätietoa<br />
Ei tilastointia.<br />
Näkökulma: Omistaja ja talous.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Omaisuuden arvo:<br />
markkina-arvo,<br />
tekninen nykyarvo,<br />
tuottoarvo, käyttöarvo<br />
Ei seurata.<br />
NKA voidaan määrittää<br />
jälkikäteen, mikäli verkoston<br />
tekniset tiedot ovat riittävät.<br />
Voi kuvata verkoston uusimistarvetta, jos havaitaan<br />
esim. putken pinnoitemateriaalia, korroosiotuotteita,<br />
ulosteperäisiä bakteereja tai maaperästä putkeen<br />
johtuneita aineita vesinäytteissä.<br />
Voi kuvata verkoston uusimistarvetta, jos havaitaan<br />
esim. korkeaa sameutta.<br />
Tietoa yksittäisiltä alueilta. Vesihuoltolaitoksen<br />
kannalta kustannustehokasta seurantaa.<br />
Antaa kuvan putkirikkojen vaikutuksesta<br />
toimitusvarmuuteen asiakkaan näkökulmasta.<br />
Perustuu <strong>arviointi</strong>in, minkä vuoksi antaa vain<br />
suuruusluokan.<br />
Antaa hyvän kuvan viemäriverkoston<br />
kokonaisvuotoveden määrästä. Ei anna tietoa<br />
vuotavista alueista. Vuodet ovat keskenään erilaisia<br />
sadeolosuhteista johtuen.<br />
Uusi näkökulma. Ei kerro vesihuoltolaitokselle<br />
aiheutuvista kustannuksista. Voidaan hyödyntää<br />
saneerausten perusteluissa, edellytyksenä<br />
ajattelutavan muutos (yhteiskuntanäkökulma).<br />
Uusi näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
mittaamiseen. Markkina-arvon ja käyttöarvon määritys lähes<br />
mahdotonta. Nykykäyttöarvon ja tuottoarvon määritykseen<br />
sisältyy huomattava määrä oletuksia, joita ei toistaiseksi ole<br />
standardoitu. Saattaa nousta keskeiseen asemaan<br />
tulevaisuudessa, jos vesihuollon talouden<br />
viranomaisvalvonta aloitetaan. Nykykäyttöarvon ja verkoston<br />
kunnon välinen positiivinen korrelaatio on todennäköinen<br />
mutta ei ehdoton. NKA:n määrityksen luotettavuus<br />
sidoksissa verkoston teknisten tietojen tasoon.<br />
Tuloutus, tuottoarvo Ei seurata. Uusi näkökulma saneerausten <strong>vaikuttavuuden</strong><br />
mittaamiseen. Saattaa nousta keskeiseen asemaan<br />
tulevaisuudessa, jos vesihuollon talouden<br />
viranomaisvalvonta aloitetaan. Tuottoarvon määritykseen<br />
sisältyy huomattava määrä oletuksia.<br />
Imago: Yritysten<br />
sijoittuminen<br />
paikkakunnalle,<br />
kiinteistöjen arvo jne.<br />
Ei tilastoida.<br />
Näkökulma: Resurssit ja henkilöstö.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Käyttökustannukset ja<br />
niiden kehittyminen<br />
Ympäristöhaitat: JVohitukset<br />
Kokonaiskustannukset<br />
ja niiden<br />
kehittyminen<br />
Kunnossapidon<br />
resurssien kehitys<br />
Varaston arvo ja<br />
arvon kehitys<br />
Jotakin tietoa saatavilla mutta ei<br />
vertailukelpoista seurantaa.<br />
-’’- -’’-<br />
Ei tilastointia.<br />
Varaston nykyhetken arvo on usein<br />
tiedossa, arvon kehitys ei.<br />
Yhteiskunnallinen näkökulma. Vaikea / mahdoton mitata,<br />
mikä rooli esim. kiinteistöjen arvon nousussa tai laskussa on<br />
juuri vesihuoltolaitoksella, puhumattakaan saneerauksista.<br />
Merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ei suoraa yhteyttä<br />
saneerausten vaikuttavuuteen, periaatteessa<br />
verkoston hyvä kunto vähentää energiakulutusta,<br />
huoltotarvetta jne.<br />
Uusi näkökulma, merkitys kasvaa tulevaisuudessa.<br />
Ei suoraa yhteyttä saneerausten vaikuttavuuteen,<br />
periaatteessa verkoston hyvä kunto vähentää<br />
henkilöstötarvetta.<br />
Periaatteessa verkoston hyvä kunto vähentää<br />
varmuusvaraston tarvetta, käytännössä asialla<br />
vähäinen merkitys.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
50<br />
Näkökulma: Prosessit ja rakenteet.<br />
Mittari Nykyinen tilastointi Arviointi<br />
Putkirikkojen<br />
määrä<br />
Vuotoveden määrä:<br />
- % verkostoon<br />
pumpatusta<br />
vedestä<br />
Tietoja putkirikkojen määrästä ja<br />
sijainnista löytyy melko hyvin.<br />
Syiden tilastointi / analysointi<br />
vähäistä.<br />
Laskuttamattoman veden<br />
määrästä olemassa hyvät<br />
tilastot suhteellisen pitkältä<br />
ajalta, varsinaisesta vuotoveden<br />
määrästä sen sijaan ei.<br />
Sidoksissa moniin muuttujiin (routa/vuodenaika,<br />
liikennekuorma, painetaso, maaperän rakenne jne.) eli ei<br />
välttämättä kerro verkoston kunnosta tai saneerauksen<br />
vaikuttavuudesta yleisemmin. Yhden vesihuoltolaitoksen<br />
koko verkostoa ajatellen putkirikkojen kokonaismäärä ei ole<br />
riittävä johtopäätösten tekoa ajatellen.<br />
Helppo laskea ja ymmärtää. Antaa kohtuullisen hyvän kuvan<br />
verkoston kokonaisvuotavuudesta. Ei sovellu verkoston<br />
kunnossapitotehokkuuden mittariksi, koska vedenkäytön<br />
muutos (väheneminen tai kasvu) vaikuttaa lukuun (veden<br />
käytön lisääntyminen pienentää laskuttamattoman veden %-<br />
osuutta). Vääristää etenkin laitosten välistä vertailua.<br />
- m3/kiinteistö/d Tilastointi vähäistä. Oletuksena se, että kiinteistöjen ja tonttijohtojen lkm on<br />
sama, mikä ei aina pidä paikkaansa.<br />
- m3/verkosto km/d<br />
- m3/tonttijohto/d<br />
- vesijohtoverkoston<br />
virtaama,<br />
- vesijohtoverkoston<br />
kuuntelu<br />
Tilastointi vähäistä.<br />
Jatkuva/säännöllinen/kertaluonteinen<br />
mittaus<br />
Säännöllinen/kertaluonteinen<br />
mittaus<br />
IWA suosittelee tunnuslukua m3/tonttijohto/d, mikäli<br />
tonttijohtotiheys > 20 kpl/verkosto km. Perusteltu mittari, sillä<br />
suuri osa verkostovuodoista aiheutuu tonttijohtojen<br />
vuodoista. Tunnuslukuihin vaikuttavat verkoston pituus ja<br />
tonttijohtojen määrä, mikä heikentää vesihuoltolaitosten<br />
välistä vertailua.<br />
Edellyttää usein ulkopuolisen mittaajan käyttöä. Useat<br />
vesihuoltolaitokset rakentaneet verkostoon lisäksi<br />
mittauspisteitä. Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen ja<br />
suuruuden analysoinnin.<br />
Edellyttää usein ulkopuolisen mittaajan käyttöä.<br />
Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen. Ei kerro vuodon<br />
suuruutta.<br />
- viemäri-virtaama Kertaluonteinen mittaus Yleisesti käytössä jätevesipumppaamojen virtaaman<br />
laskenta/mittaus ja puhdistamojen virtaamamittaus.<br />
Verkostossa tapahtuva mittaus edellyttää usein ulkopuolisen<br />
mittaajan käyttöä Mahdollistaa vuotokohdan paikantamisen.<br />
Painetasot<br />
ILI-luku<br />
Jatkuvia painemittauksia<br />
paineenkorotus- ja<br />
säätöventtiiliasemilla. Lisäksi<br />
paineita mitataan tarpeen<br />
mukaan valitusten käsittelyn<br />
yhteydessä.<br />
Ei juuri käytössä.<br />
HSY on alkanut tilastoida.<br />
Verkostopaine on suoraan verrannollinen verkoston<br />
vuototasoon. Painetasoista voidaan epäsuorasti arvioida<br />
vuototason muutoksia eri alueilla, ei kuitenkaan kerro<br />
vuotoveden määrää tai tarkkaa sijaintia.<br />
Uusi mittari. Antaa hyvän kuvan verkoston<br />
kokonaiskunnosta. Soveltuu hyvin vesihuoltolaitosten<br />
väliseen (kansainväliseen) vertailuun. Huomioi verkoston<br />
kokonaispituuden, tonttijohtojen lukumäärän ja<br />
verkostopaineen sekä teknisesti saavutettavan pienimmän<br />
vuototason. Edellytyksenä riittävä tonttijohtojen lkm (> 3000<br />
kpl) ja verkostopaine ( 25 m) eli soveltuu keskisuurille ja<br />
suurille vesihuoltolaitoksille. Laskenta melko työläs ja<br />
edellyttää edeltä käsin suunniteltua vesimäärän mittausta<br />
(esim. laskuttamaton hyväksytty käyttö kuten laitoksen oma<br />
käyttö ja sammutusvesi sekä laskuttamaton mittaamaton<br />
käyttö kuten viemärihuuhtelut).<br />
Yökulutukset Tilastoidaan. Käyttökelpoinen mittari. Edellyttää osa-alueittaisia mittauksia<br />
ja säännöllistä analysointia<br />
Viemäriverkoston<br />
laskuttamaton<br />
vesimäärä<br />
Hyvät tilastot olemassa.<br />
Helppo laskea ja ymmärtää. Antaa kohtuullisen hyvän kuvan<br />
verkoston kokonaisvuotavuudesta, ei yksittäisistä<br />
vuotokohdista. Sademäärä vaikuttaa keskeisesti tulokseen.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
51<br />
Liite 2<br />
Vesihuoltolaitosten verkostovuotoihin liittyvät kustannukset<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
52<br />
Liite 2a. Vuotoihin suoraan liittyvät vesihuoltolaitoksille aiheutuvat kustannukset v. 2009.<br />
Vesilaitos Putkirikkokustannus Vuotovolyymi Kustannus [€]<br />
Helsinki 8 000 €/putkirikko. Sis. Kaikki vuotoon 140 kpl<br />
1 120 000<br />
liittyvät kustannukset.<br />
katujohtovuotoja<br />
Tampere 12 000 €/putkirikko. Sis. Kaikki vuotoon 41 kpl<br />
492 000<br />
liittyvät kustannukset: kaivinkone,<br />
kuorma-autot, traktorit, asentajat,<br />
materiaalit (myös hiekka ja sora),<br />
asfaltointi jne.)<br />
katujohtovuotoja<br />
Vesilaitos Talousveden käsittelykustannus Vuotoveden<br />
Kustannus [€]<br />
määrä 1<br />
Helsinki 0,15 €/m 3 (ilman poistoja). Sis. Muille 10,35 milj. m 3 1 550 000<br />
kunnille toimitetun veden.<br />
Tampere 0,096 €/m 3 (ilman poistoja).<br />
Lisäksi poistot 0,02 €/m 3 4,02 milj. m 3 390 000 €<br />
Poistot: 80 000 €<br />
Vesilaitos Jäteveden käsittelykustannus Vuotoveden<br />
Kustannus [€]<br />
Helsinki<br />
Tampere<br />
0,085 €/m 3 (ilman poistoja ja lietteen<br />
jatkokäsittelyä)<br />
0,15 €/m 3 (ilman poistoja, sis. Käsittely, 2,85 milj. m 3<br />
liete- ym. jätteet, laboratorio,<br />
(v. 2009<br />
purkuvesistö)<br />
keskimääräistä<br />
Lisäksi poistot: 0,02 €/m 3 vähemmän)<br />
Vesilaitos Talousveden pumppaus Vuotoveden<br />
osuus<br />
Helsinki PK-asemien pumppaama vesi: 4,5 milj.<br />
m 3 , energiankulutus yht. 488 444 kWh,<br />
kustannus 36 320 €<br />
Tampere<br />
PK-asemien pumppaama vesi: 5,2 milj.<br />
m 3 , energiankulutus 0,18 kWh/m 3 ,<br />
sähkön hinta 8 snt/kWh<br />
määrä<br />
28,46 milj. m 3<br />
(koko Viikinmäki)<br />
Oletus HKI 64% eli 1 570 000<br />
18,45 milj. m 3<br />
Oletus: vuotoveden<br />
osuus 19,7 % eli<br />
885 000 m 3 (oletus,<br />
että kaikki vuotovedet<br />
kulkeneet<br />
pumppaamoiden<br />
kautta).<br />
Oletus: vuotoveden<br />
osuus 20,9 % eli<br />
1,1 milj. m 3 (oletus,<br />
että kaikki vuotovedet<br />
kulkeneet<br />
pumppaamoiden<br />
kautta).<br />
Vesilaitos Jäteveden pumppaus Vuotoveden<br />
osuus<br />
Helsinki JV-pumppaamoiden kuluttama<br />
sähköenergia Helsingissä 6,2 GWh.<br />
Tästä Helsingin vesien osuus 75,6 %<br />
(loput naapurikunnista).<br />
Tampere<br />
JV-pumppaamoiden kuluttama<br />
sähköenergia: 960,6 MWh<br />
Oletus: Vuotoveden<br />
osuus on<br />
sähköenergian<br />
määrästä 30,8 %<br />
(vuotoveden osuus)<br />
Oletus: Vuotoveden<br />
osuus on<br />
sähköenergian<br />
määrästä 12,6 %<br />
(yleensä ~ 30 %)<br />
(vuotoveden osuus)<br />
435 000<br />
Poistot: 55 000<br />
Kustannus [€]<br />
7 200<br />
15 400<br />
Kustannus [€]<br />
115 500<br />
9 700<br />
Vesilaitos Vahingonkorvaukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Vesivahingonvahingot<br />
Viemärivahingonkorvaukset<br />
420 000 (v. 2008 500 000)<br />
85 000 (v. 2008 54 000)<br />
Tampere Vesivahingonvahingot<br />
Viemärivahingonkorvaukset<br />
45 600 (v. 2008 57 700)<br />
39 300 (v. 2008 11 900)<br />
Vesilaitos Asiakasvalitukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Oletetaan, että asiakasvalituksia sama määrä kuin TRE:lla eli<br />
n. 300 kpl/v. Oletetaan, että asiakasvalituksen käsittelyyn<br />
kuluu keskimäärin 1h. Työajan hinnaksi oletetaan 50 EUR/h.<br />
15 000<br />
Tampere Asiakasvalitusten määrä n. 300 kpl/v. 1h/valitus, 50 EUR/h. 15 000<br />
1 Laskuttamattoman veden määrän on oletettu vastaavan vuotoveden määrää.<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
53<br />
Liite 2b.<br />
Vuotoihin välillisesti liittyviä vesihuoltolaitoksille aiheutuvia kustannuksia.<br />
Vesilaitos Varallaolo Kustannus [€]<br />
Helsinki Koko vuoden ympäri päivystää 4 asentajaa: touko-elokuu<br />
180 000<br />
päivystää 1 mestari ja syys-huhtikuu päivystää 2 mestaria.<br />
Päivystys arkena klo 15:09-7:00 ja viikonloppuina jatkuvasti.<br />
Tampere Pelkkä varallaolo (verkosto: 1 työnjohtaja, 2 vesiasentajaa, 2<br />
295 600<br />
viemäriasentajaa (tukokset, tyhjennykset), laitospuoli: 1<br />
työnjohtaja)<br />
Vesilaitos Viemärikuvaukset Kustannus [€]<br />
Helsinki Pesut mukana:<br />
750 000 (keskiarvo)<br />
v. 2007: 670 000 €<br />
v. 2008: 1 000 000 €<br />
v. 2009 580 000 €<br />
Tampere Ilman pesuja:<br />
75 000 (keskiarvo)<br />
v. 2007: 17 000 m, 82 260 €, 4,8 €/m<br />
v. 2008: 18 200 m, 80 250 €, 4,4 €/m<br />
v. 2009: 16 000 m, 64 000 €, 4,0 €/m<br />
Vesilaitos Ennakoiva vuodonetsintä Kustannus [€]<br />
Helsinki Arvioitu 2 asentajan palkan perusteella, sis. loma- ym.<br />
korvaukset ja sos. Menot. Ennakoiva vuodonetsintä on<br />
Palkkakustannukset:<br />
38 000<br />
aloitettu v. 2007.<br />
Tampere Laitemenot (ääniloggerit, korrelaattorin huolto jne.) Laitekustannukset:<br />
10 000<br />
Vesilaitos Varmuusvaraston arvo Kustannus [€]<br />
Helsinki Varaston arvo vaihtelee ajoittain melko paljon. 550 000<br />
Tampere Varasto. 400 000<br />
Copyright © Pöyry Finland Oy
Change language