1 - Duodecim

More documents

Recommendations

Info

KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 ja uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden. – Alle 50-vuotiailla uniapneapotilailla on muita useammin kohonnut verenpaine tai krooninen eteisvärinä. Ennenaikaisen kuoleman vaara on heillä suurempi kuin vanhemmilla uniapneapotilailla [76]. – Uniapnea voi moninkertaistaa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden keski-ikäisillä sekä uuden sydäninfarktin ilmaantuvuuden tai ennenaikaisen kuoleman vaaran ennestään sepelvaltimotautia sairastavilla; ks. sähköinen tausta-aineisto. – Uniapneapotilaiden riski saada sydäninfarkti nukkuessaan voi olla kuusinkertainen verrattuna muuhun vuorokauden aikaan ja yöllisen sydäninfarktin riski lähes viisinkertainen muihin sydäninfarktipotilaisiin verrattuna [77]. – Sydämen vajaatoimintaan saattaa liittyä sentraalisen uniapnean lisäksi obstruktiivinen uniapnea; ks. sähköinen tausta-aineisto. – Uniapnea saattaa lisätä eteisvärinän riskiä keski-ikäisillä; ks. sähköinen tausta-aineisto. – Uniapnea voi lisätä aivoinfarktin ilmaantuvuutta keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla [78–80] C . – Uniapnea saattaa altistaa keuhkovaltimopaineen kohoamiselle. Jos potilaalla on sekä uniapnea että krooninen keuhkosairaus, keuhkovaltimoverenpainetaudin riski on suurempi verrattuna siihen, että potilaalla on vain toinen näistä; ks. sähköinen taustaaineisto. Muut liitännäissairaudet – Yhteiset vaaratekijät, kuten liikapaino ja tupakointi, saattavat selittää uniapnean ja kroonisten obstruktiivisten keuhkosairauksien yhteisesiintymistä [81], mutta kiistatonta tutkimustietoa uniapnean em. sairauksien esiintyvyyttä lisäävästä vaikutuksesta ei ole olemassa. – Kuorsaus ja uniapnea voivat lisätä keskiikäisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen; ks. sähköinen tausta-aineisto. – Depressiota esiintyy uniapneapotilaista 7–63 %:lla ja ahdistuneisuutta 11–70 %:lla [82–84]. Uniapnean oireet, liikapaino ja liitännäissairaudet saattavat selittää uniapnean ja depression välillä havaitun yhteyden [82]. – Uniapneapotilailla näyttäisi esiintyvän keskimääräistä enemmän psykooseja [83, 85]. Psykoosin ja uniapnean välillä voi olla kahdenlainen yhteys: uniapnea saattaa aiheuttaa aivojen otsalohkon kuorikerroksen muutoksia, jotka saattavat altistaa psykoosille [86], tai psykoosin hoitoon käytettävät lääkkeet altistavat lihomiselle ja siten uniapnealle. – Gastroesofageaalista refluksia (GER) on havaittu joissakin tutkimuksissa keskimääräistä enemmän uniapneaa sairastavilla, mutta vahvana sekoittavana tekijänä on ollut liikapaino, eikä syy-yhteyttä GER:n ja uniapnean välillä ole pystytty osoittamaan. Ehkäisy – Uniapnean ehkäisykeinojen tehosta tiedetään vähän, koska ehkäisystä ei tiettävästi ole tehty pitkäaikaisseurantoja. – Normaalipainon ylläpitäminen saattaa ehkäistä uniapnean ilmaantumista. – Tupakoimattomuus saattaa ehkäistä uniapneaa, koska tupakointi lisää ylähengitysteiden limakalvojen turvotusta. – Alkoholin ja bentsodiatsepiinijohdosten käytön välttäminen erityisesti iltaisin saattaa estää yöllisiä hengityskatkoja, koska nämä aineet lamaavat hengitystä ja rentouttavat lihaksia. – Lasten leukasuhteiden ja purentavirheiden oikea-aikaisella oikomishoidolla voidaan usein ohjata leukojen kasvua uniapneaa ehkäisevään suuntaan. Diagnostiikka – Diagnoosi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja uni- tai yöpolygrafian löydökseen. Yli 65-vuotiaiden oireisten uniapneapotilaiden diagnostiset kriteerit ovat samat kuin nuoremmillakin uniapneapotilailla [87, 88]. – Uniapnean oireiden lisäksi anamneesissa Suomalaisen Lääkäriseuran <strong>Duodecim</strong>in, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä
tulee jo perusterveydenhuollossa kiinnittää huomiota ammattiin ja työvuoroihin (työtapaturma- tai liikenneonnettomuusriskin arviointi), unen pituuteen, alkoholin käyttöön, tupakointiin, liikunnan määrään, ravitsemukseen, piristeiden (kuten kahvin ja energiajuomien) käyttöön, kognitiivisiin toimintoihin, mielialaoireisiin, allergioihin sekä liitännäissairauksiin. Masennuksen ja uniapnean oireet ovat usein varsin samankaltaisia, jolloin jommankumman sairauden oireet voidaan virheellisesti tulkita vain toisesta johtuviksi. Koska masennus ja uniapnea ovat yleisiä, ne esiintyvät usein samalla potilaalla. – Uniapnean kliininen vaikeusaste määräytyy kansainvälisen luokituksen mukaan kolmesta osatekijästä (uniapneasta johtuva uneliaisuus, AHI ja valtimoveren happikyllästeisyys) vaikeimman perusteella (taulukko 2), [89–91]. Uneliaisuuden vaikeuden arviointi perustuu siihen, miten uneliaisuus haittaa potilaan jokapäiväistä elämää, eikä esimerkiksi kyselylomakkeiden pisteisiin tai testien tuloksiin. Pieni AHI ei siis sulje pois vaikeaa uniapneaa, jos potilaan kokema uneliaisuus on voimakasta. Toisaalta uneliaisuuden puuttuminen ei tee uniapneasta lievää, jos hengityskatkoja esiintyy runsaasti ja potilaalla todetaan sympaattisen hermoston yliaktiivisuus. Oireet – Uniapnean oireet on lueteltu taulukossa 1. – Keskeinen oire on päiväväsymys, joka ilmenee erityisesti uneliaisuutena tai pakonomaisena nukahtamistaipumuksena. – Väsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on kehittynyt vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi suureen työmäärään, työstressiin tai vuorotyöhön. – Pitkään jatkuneessa kroonisessa univajeessa koettu päiväväsymys tasaantuu kohtuulliseksi, mutta samaan aikaan kognitiivinen suorituskyky heikkenee merkittävästi, eli päiväväsymys ja suorituskyky eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa [92]. – Osa potilaista kokee väsymyksen uneliaisuuden sijaan uupumuksena tai jopa unettomuutena, joiden syynä saattaa olla itse uniapneaan tai liitännäissairauksiin liittyvä lisääntynyt sympaattinen aktiivisuus. – Muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt ovat uniapneapotilailla hyvin yleisiä. Erityisesti nuoren tai keski-ikäisen potilaan muistihäiriötä tutkittaessa myös uniapnea tulee pitää mielessä. – Kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi nielunavarrusleikkauksella hoidetut. Kliininen tutkimus – Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään Taulukko 2. Uniapnean kliinisen vaikeusasteen arvioiminen päiväaikaisen uneliaisuuden ja unirekisteröinnin perusteella [89, 90]. Vaikeusaste Uneliaisuus Happikyllästeisyys (%) Apnea-hypopneaindeksi Lievä Ilmenee vain paikallaan ollessa, ei välttämättä päivittäin, ja aiheuttaa vain vähäistä haittaa sosiaalisessa ja työelämässä SaO 2 keskimäärin ≥ 90 ja minimi ≥ 85 5–15 Kohtalainen Päivittäistä, kun aktiivisuus vähäistä ja tilanne vaatii kohtalaista keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, kokoukseen osallistuminen, elokuvien katselu) SaO 2 keskimäärin < 90 ja minimi ≥ 70 16–30 Vaikea Päivittäisissä tehtävissä, jotka vaativat aktiivisuutta tai selvää keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, keskustelu, syöminen, kävely). Aiheuttaa huomattavaa haittaa sosiaalisessa elämässä ja työssä SaO 2 keskimäärin < 90 ja minimi < 70 > 30 7 Uniapnea
Page 1 and 2: Käypä hoito -suositus Suomalaisen
Page 3 and 4: tuntia kohden ilmaistaan apnea-hypo
Page 5: minnassa, rasvan kertymisessä ylä
Page 9 and 10: • Kymmenen sekuntia kestävän he
Page 11 and 12: Elämäntapahoidot - Elämäntapaho
Page 13 and 14: Taulukko 3. CPAP-hoidon aiheuttamia
Page 15 and 16: - Samanaikaisesta monitasokirurgias
Page 17 and 18: lä muiden hoitotoimenpiteiden (lai
Page 19 and 20: SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODEC
Page 21 and 22: teet > Keuhkosairaudet ja > Korva-,

1 - Duodecim

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?