24 tuntia hyvää elämää - Seinäjoki
24 tuntia hyvää elämää - Seinäjoki
24 tuntia hyvää elämää - Seinäjoki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Valon ja muodon vuorovaikutus<br />
Alvar Aallon töissä valo on tärkeä elementti. Seinien kautta heijastuva luonnonvalo korostaa pintojen muotoja ja luo<br />
erilaisia tunnelmia. Seinäjoen entinen kaupunginarkkitehti Juhani Lahti pitää hienoina esimerkkeinä muun muassa<br />
kaupunginkirjaston kirjasalia ja kirkkosalin saumattomasti kaartuvaa kattoa, joka luo mielikuvan taivaankannesta.<br />
– Aallon arkkitehtuuri on herkkää ja moni-ilmeistä. Sävyt, muodot ja tunnelmat vaihtuvat vuorokauden- ja<br />
vuodenajasta riippuen, Lahti kuvailee.<br />
Aalto-keskuksen rakennukset<br />
• Lakeuden Risti (1960)<br />
• Kaupungintalo (1962)<br />
• Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (1965)<br />
• Seurakuntakeskus (1966)<br />
• Valtion virastotalo (1968)<br />
• Teatteritalo (1987)<br />
Ainutlaatuinen Aalto<br />
Seinäjoen kaupungin hallinnollinen keskusta on kokonaan akateemikko Alvar Aallon suunnittelema.<br />
Ensimmäinen ja tunnetuin Aalto-keskuksen rakennuksista on Seinäjoen maamerkki Lakeuden Risti,<br />
joka valmistui vuonna 1960.<br />
Kuudesta rakennuksesta muodostuva Seinäjoen<br />
hallinto- ja kulttuurikeskus on arkkitehti Alvar<br />
Aallon huomattavimpia töitä ja kansainvälisen<br />
tason matkailukohde. Mahdollisuuden keskustakokonaisuuden<br />
suunnitteluun Aalto sai arkkitehtikilpailun<br />
voittona vuonna 1951.<br />
Rohkea päätös toi Aallon Seinäjoelle<br />
Lakeuden Ristin toteuteuttaminen suunnitelmien<br />
mukaan oli rohkea ja kunnianhimoinen päätös.<br />
Se tarkoitti, että runsaan 10 000 asukkaan seurakunnalle<br />
rakennettiin 1 200-paikkainen kirkkosali.<br />
Aalto-keskus on valmistunut pääosin 1960-luvulla.<br />
Viimeinen pala rakennuskokonaisuuteen asettui<br />
paikoilleen vuonna 1987, kun teatteritalo valmistui.<br />
Aalto-keskuksen jokainen yksityiskohta on<br />
toteutettu mestarin näkemystä kunnioittaen. Viimeinen<br />
silaus oli Kansalaistorin päällystäminen<br />
graniittilaatoilla ja noppakivillä kesällä 1988. Ruudutettu<br />
pinta tehtiin juuri siten, kuten Aalto sen<br />
suunnittelikin. Aallon suunnittelema kokonaisuus<br />
on luonut Seinäjoelle sen ainutlaatuisen ja erityisen<br />
arkkitehtoonisen silhuetin, joka on myös kaupungin<br />
tunnus.<br />
Alvar Aalto (1898–1976)<br />
Kuortaneelta syntyisin oleva Alvar Aalto on Seinäjoen alueen<br />
arkkitehtuuriin vahvasti vaikuttanut henkilö.<br />
Arkkitehti, professori ja akateemikko Aalto on suunnitellut<br />
lukuisia rakennuksia kotiseudulleen. Hänen ensimmäinen<br />
merkittävä työnsä, Seinäjoen Suojeluskuntatalo<br />
(1925), valmistui samana vuonna, kun hänestä tuli<br />
arkkitehti. Aalto on edelleen yksi merkittävimmistä<br />
vaikuttajista suomalaisessa arkkitehtuurissa, muotoilussa<br />
ja sisustamisessa.<br />
12 13