Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen strategia ... - Seinäjoki

Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinenstrategia –Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseenTavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017

2SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄ..........................................................................................31. JOHDANTO...................................................................................... 172. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT ............................................................. 182.1. Ikääntymispolitiikan keskeiset linjaukset ........................................ 182.2. Arvot, periaatteet ja visio............................................................. 292.3. Seinäjoen väestöennusteet ja muistisairauksien esiintyvyys.............. 302.4. Palvelurakenneselvitys................................................................. 342.5. Asiakas-, henkilöstö- ja talousnäkökulmat ...................................... 362.6. Aluelähtöisyys ja lähipalvelut........................................................ 442.7. SWOT -analyysi ja ympäristöanalyysi............................................. 463. TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET VUOTEEN 2017 ...................... 493.1. Asuminen ja elinympäristö ........................................................... 493.2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen .......................................... 613.3. Palvelurakenteen kehittäminen ..................................................... 703.3.1. Kotihoitoa tukevat palvelut..................................................... 713.3.2. Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitoshoito................... 893.4. Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen ............ 983.5. Palvelut kokonaisuutena ja yhteistyö ........................................... 1054. KUSTANNUSVAIKUTUKSET .............................................................. 1085. SEURANTA JA ARVIOINTI................................................................. 111KIRJALLISUUS.................................................................................... 112LIITTEET ........................................................................................... 115

3TIIVISTELMÄSeinäjoen kaupungissa on yli 65 –vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %.Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 %. 75-84 –vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 –vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuuvuoteen 2040 mennessä. Tämä tuo suuria haasteita myös palvelujärjestelmälle.Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminentoimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreillalisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja tästä näkökulmastalähtien.Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen strategian arvoja ovat:- ihmisarvon kunnioittaminen- itsemääräämisoikeus- yksilöllisyys- osallisuus ja yhteisöllisyys.Ikääntymispoliittista strategiaa ohjaavia periaatteita ovat asiakaslähtöisyys,oikeudenmukaisuus, ennakoivuus, voimavaralähtöisyys, turvallisuus, kokonaisvaltaisuus,jatkuvuus, yhteistyö, valinnanmahdollisuus, perhekeskeisyys jakustannusvaikuttavuus.Tämän ikääntymispoliittisen strategian visio on:Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen.Strategian viisi päätavoitetta ovat:- Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvien kotona asumista ja virikkeellistäelämää.- Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista,täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissa.- Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminenon yksiportainen.- Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetuntyövoiman saatavuus turvataan.- Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvin.Näistä jokaisesta päätavoitteesta on laadittu osatavoitteet ja toimenpideesitykset.Pääpaino suunnitelmakauden ohjelmassa on edelleen panostaa voimakkaastikotona asumisen edellytysten parantamiseen asunto- ja elinympäristöäkehittämällä, sosiaalisen kanssakäymisen, osallistumisen ja oppimisenmahdollisuuksia lisäämällä, palveluvalikoimaa laajentamalla ennalta ehkäiseväänsuuntaan, kuntouttavaa toimintaa tehostamalla ja lyhytaikaisia hoitopaikkojalisäämällä. Ohjelmassa on huomioitu valtakunnalliset ikäihmisiä koskevat

4laatusuositukset, jotka kuvaavat tavoiteltavaa tilannetta ja antavat näkökulmiasen käytännön toteutukseen.Vanhustyön tulosalueen kustannukset olivat vuonna 2011 27,1, milj. €. Lisäksiovat perusterveydenhuollon avohoidon, kaupunginsairaalan ja erikoissairaanhoidonikäihmisiä koskevat kustannukset. Seuraavassa esitetään tiivistelmäpäätavoitteista laadituista osatavoitteista ja toimenpide-esityksistä.

5Päätavoite 1/5Asunnot ja elinympäristö tukevat ikääntyvienkotona asumista ja virikkeellistä elämääPäävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, järjestöt, Eptek,SeAMK /rakennustekniikan yksikköOsatavoitteet Toimenpide-esitykset AikatauluUudisasuntojensuunnittelussa javarustelussahuomioidaan väestönikääntyminenja erityisryhmientarpeetAsuntojen perusparantaminenon suunnitelmallistaja korjaamiseenkannustavaaAsuin- ja elinympäristötovat esteettömiäja tukevatikääntyvienitsenäistäasumista, aktiviteettiaja sosiaalistakanssakäymistäIkäihmistenasuinalueella onjokapäiväiseenelämään tarvittavatpalvelut1. Kartoitetaan ikäihmisten asumisen ja palvelurakenteensijoittuminen kaupungin alueella ja tehdään suunnitelmaikäihmisten asumisesta ja palveluista.2. Tehdään suunnitelma omistusasuntojen ja vuokraasuntojenmuutostöiden toteuttamismahdollisuuksienparantamisesta ja avustuskäytännöistä3. Moniväyläinen neuvonta ja tiedottaminen, korttelineuvoja4. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan asuntojen muutostöitävarten5. Vanhustyön ja tekniikkakeskuksen yhteistyötä jaosaamista kehitetään kotihoitoa tukevien teknistenapuvälineiden osalta6. Kaavoitusohjelmassa ja arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassahuomioidaan ikäihmisten asumisen ja asuinympäristönkehittäminen7. Esteetön rakentaminen -toimikunta jatkaa toimintaansa8. Ikäihmisiä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma pidetäänajan tasalla9. Lähiliikuntapaikkojen ja viheralueiden kehittäminenkaikille ikäryhmille sopivaksi10. Tehdään esite ikäihmisten asuntojen korjauspalveluista11. Järjestetään korjausneuvontapalveluja12. Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa huomioidaanasumisen ja palvelujen yhteensovittaminen13. Palvelu- ja julkisen liikenteen kehittäminen14. Julkisten tilojen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön,esim. koulujen ruokalat, atk-tilat ja uuden pääkirjastonaukiolo viikonloppuisin20132013jatkuvavuosittainjatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva2013jatkuvajatkuvajatkuvajatkuva

6Päätavoite 2/5Mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus elää omaehtoista,täysipainoista ja mielekästä elämää omassa kodissaPäävastuutahot:sosiaali- ja terveyskeskus, kulttuuri-, liikunta-, kirjastojamuseotoimi, kansalaisopisto, ev.lut. seurakunta, järjestöt,yhdistykset, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,oppilaitoksetOsatavoitteet Toimenpide-esitykset AikatauluIkääntyvillä onmahdollisuus sosiaaliseenja hengelliseentoimintaan,jatkuvaan oppimiseen,oman osaamisensajakamiseenja aktiivisenatoimijana vaikuttamiseenIkääntyvillä onmahdollisuussäännölliseen liikuntaan,lihaskunnonja tasapainonylläpitämiseen jakehittämiseen sekäterveelliseen ruokavalioon15. Osallisuutta mahdollistetaan- tukemalla kohdeavustuksin eläkeläisjärjestöjä ja muitaikääntyville kulttuuritoimintaa järjestäviä tahojasekä selvitetään eläkeläisjärjestöjen toiminnan uusiatukemisen muotoja- toteuttamalla ryhmätoimintoja ikääntyvien tarpeidenpohjalta- kehittämällä matalan kynnyksen toimintapaikkoja,joissa on mahdollista saada ohjausta osallistumiseenja toimimiseen- toimivilla kuljetuspalveluilla- seurakunnan kotikäynneillä, joilla tavoitetaan ne, jotkakaipaavat hengellistä yhteyttä, mutta eivät pääsejärjestettyyn toimintaan16. Ikääntyvien vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään- perustamalla kulttuuripalveluja kehittävä kulttuuriraati- Ikäneuvoston toimintaa tunnetuksi tekemällä; ovatmukana aktiivisina toimijoina ja palveluja suunnittelevissatyöryhmissä17. Jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen jakamiseen luodaanmahdollisuuksia- järjestöissä, kansalaisopistossa, Ikääntyvien yliopistossa(TYT) ja vapaaehtoistyössä18. Säännöllinen liikunta mahdollistetaan:- kartoittamalla kylien ikäihmisten liikuntamahdollisuudet- aktivoimalla ikääntyviä liikuntaan kyläseurojen ja yhdistystenkautta- lisäämällä liikunnasta tiedottamista kotona asuvilleikäihmisille- luomalla yhteistyö- ja toimintamalli liikuntaa järjestävilletahoille- tukemalla kohdeavustuksin19. Lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen mahdollistetaan:- tiedottamalla liikunnan merkityksestä sairauksien jatapaturmien ehkäisyssäjatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva2012-2013jatkuva2012-2013jatkuvajatkuvajatkuva

7- suunnitelmallisella tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelullaryhmissä ja kotikuntoutuksessa sovitun työnjaonmukaisesti20. Ikääntyvien ja heidän perheidensä saama elintapaohjausmallinnetaan21. Terveellisen ruokavalion toteutumista tuetaan ravitsemuskeskuksenruokapalvelun kehittämistyön avulla22. Ikääntyvien ravitsemustilan seurantaa kehitetäänjatkuva2012-2013jatkuva2012-2013Ikääntyvillä onmahdollisuus saadaomien tarpeidensamukaisiapalveluita taloudellisestatilanteestaan,toimintakyvystääntai asumispaikastaanriippumatta,paikallisetolosuhteethuomioon ottaenIkääntyvät saavatriittävästi tietoa jakeinoja turvallisuutensavarmistamiseksi,turvallisenlääkehoidon toteuttamiseksijatapaturmien ehkäisemiseksi23. Taloudellisesta tilanteesta riippumattomina palveluinatarjotaan- kulttuuri- ja kirjastopalveluita ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksiahuomioiden koko kaupunki sekälaitoksissa asuvat- kaupungin ja ev.lut. seurakunnan vanhuspalvelut kattavatkaikki alueet- kotikirjastopalvelua koko kaupungin alueella- vertaisohjaajia, internetkoulutusta ja tietoiskuja- ohjausta, neuvontaa, palvelukartoituksia, terveysneuvontaa24. Ikääntyvien tarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tasapuolisestikoko kaupungin alueella25. Kodin ja ympäristön turvallisuudesta annetaan tietoa jaopastusta 75-vuotiaiden, 80-vuotiaiden ja omaishoitajiensekä sosiaalityön asiakkaiden ja fysioterapian asiakkaidenkotikäynneillä ja seurakunnan ryhmissä26. Turvallisuuskoulutusta ja tiedotusta lisätään ikääntyvilleja heidän läheisilleen tapaturmien, väkivallan ja rikostenehkäisystä27. Osana liikennetapaturmien ehkäisytyötä kiinnitetäänhuomiota ajoterveyden arviointiinjatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvaIkääntyvien terveydenja hyvinvoinninheikentyessäesimerkiksipäihteiden väärinkäytön,kaltoinkohtelun tai muidensosiaalisten taiterveysongelmienvuoksi, palvelujärjestelmässäontaitoa havaita ja28. Lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta informoidaanikääntyviä/ läheisiä lääkettä määrättäessä ottaenhuomioon myös esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteensopivuuden29. Lääkehoidon toteuttamisen seuranta30. Kehitetään alueellisia neuvoloita ikäihmisten tarpeisiin31. Juurrutetaan lähisuhdeväkivallan ja päihdepolku-mallitkoko kaupungin alueelle32. Tarjotaan apua ikääntyvien perheongelmiinjatkuvajatkuva2013jatkuvajatkuva

8reagoida tilanteeseenvarhaisenpuuttumisen keinoinIkääntyvillä onoikeus somaattistensairauksien,mukaan lukiensuun terveysongelmien,mielenterveysongelmienja muistihäiriöidentehokkaaseen hoitoonja kuntoutussuunnitelmaanperustuvaan kuntoutukseenYhteistoimintatyöryhmäntoiminta33. Turvataan riittävät resurssit ikääntyvien mielenterveystyöhön34. Mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukemistavahvistetaan35. Kotihoidon henkilöstöä koulutetaan suun terveydenkartoittamiseen ja neuvontaan36. Ikääntyvien kanssa työskentelevien yhteistyötä kehitetäänyhteisellä koulutuksella ja säännöllisillä kerranvuodessa tapahtuvilla kokoontumisilla37. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen kanssa38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtajaja sihteeri kutsuvat koolle vuosittain huhtikuussatyöryhmässä mukana olleet tahot päivittämääntietoja ja toimittamaan päivitetyt tiedot seurantatoimikunnallejatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva

9Päätavoite 3/5Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinen asuminenon yksiportainenPäävastuutahot:sosiaali- ja terveyskeskusOsatavoitteet Toimenpide-esitykset AikatauluTietoa, ohjausta janeuvontaa on helpostisaatavillaIkääntyvät saavat arvioinninpohjalta tarpeenmukaisia kuntouttaviaja ennakoiviakotihoidon palveluja.Säännöllisen kotihoidonkattavuus on 14–13 % yli 75-vuotiaidenmäärästä vuoteen2015 mennessäIkäihmisillä on saatavillamahdollisimmanvarhaisessa vaiheessageriatrista ja muutalääketieteellistä asiantuntemustaja seurantaon varmistettu. Hoitohenkilöstölläon riittävätkonsultaa-39. Laaditaan suunnitelma palvelualuemallista40. Kehitetään alueellisia sosiaali- ja terveyspalvelujaja neuvontaa antavia matalan kynnyksen keskuksiaja ne sijoitetaan alueilla olemassa olevien toimintojenläheisyyteen/ yhteyteen41. Määritellään, mitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollonlähipalvelut42. Varataan vuosittain talousarviovalmistelussa riittävätja joustavat kotihoidon resurssit vastaamaanarvioinnin pohjalta todettuun palvelujen tarpeeseen43. Perustetaan kotiutustiimi, 5-6 työntekijää44. Toimintakyvyn arviointimittari otetaan käyttöönkoko kotihoidossa45. Tehdään suunnitelma kuntoutustoiminnasta, resursseistaja kohdentumisesta46. Palvelusetelijärjestelmää edelleen kehitetään jalaajennetaan47. Kotihoidon henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetäänja vahvistetaan yhteistyössä paikallisten oppilaitostenkanssa ja kotihoidon omaa sisäistä koulutustalisäämällä48. Hyödynnetään aktiivisesti muuta olemassa olevaaverkostoa, esim. järjestöt, vapaaehtoiset ym.49. Kotihoidon järjestämiseen etsitään uusia vaihtoehtoisiatapoja, erityisesti haja-asutusalueilla50. Omalääkäri-hoitajapari järjestelmä toimii kaikillaalueilla ja kaikilla on hoitosuunnitelma51. Kotihoidon alueilla toimii nimetyt lääkärit, tavoitteenaon saada kotihoitoon omalääkäri52. Perustetaan uusi geriatrin virka53. Geriatrisen koulutus- ja hankeyhteistyön edelleen2013-20142012-20142013-2014jatkuva2012-201320142012-2013jatkuvajatkuvajatkuvajatkuva201220142014

10tiomahdollisuudet.Lääkehoito toimii ja onturvallistaMuistioireisten diagnosointion tehokasta,hoitoketjut toimivat jariittävät palvelut onsaatavillaIkääntyville on riittävästitarpeenmukaisiamielenterveys- japäihdepalveluja ja hoitoketjuttoimivatkehittäminen ja vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidonja perusterveydenhuollon välillä54. Kehitetään lääkehoidon kokonaisarviointia yhteistyössäperusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidonja apteekkien välillä55. Keskitetyn lääkejakelun järjestäminen yhteistyössäapteekkien kanssa56. Kaupungin omissa ympärivuorokautisissa pitkäaikaishoitoaantavissa yksiköissä käytössä lääkäripalvelutsäännöllisesti. Lyhytaikaishoidon yksiköissäpäivittäinen konsultaatiomahdollisuus. Ostopalveluyksiköissätoimii myös säännölliset lääkäripalvelut57. Muistihoitajaresurssia lisätään, tavoitteena 1 muistihoitaja/20000 asukasta ja yhdenmukaistetaaneri alueiden toimintamalleja58. Koulutetaan myös muuta hoitoalan henkilöstöämuistisairauksien tunnistamiseen59. Muistioireisten hoitoketjun päivittäminen erikoissairaanhoidon,perusterveydenhuollon, vanhustyönja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n yhteistyönähuomioiden myös muut kumppanit60. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan sairauden toteamisvaiheessaja niitä päivitetään61. Annetaan riittävää ohjausta ja neuvontaa huomioidenapuvälineiden ja teknologian hyödyntämismahdollisuudet62. Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen, yhdistystenja järjestöjen kanssa, muistityöryhmän jatkuminen63. Osa päivätoiminnan ja vuorohoidon lisäresursseistakohdennetaan muistisairaille64. Ikäihmisille laaditaan mielenterveyspalvelujen hoitopolku65. Toimitaan aikaisemmin laaditun mielenterveysstrategianlinjan mukaisesti66. Laaditaan suunnitelma päihde- ja mielenterveyspalveluista osana palvelukokonaisuutta67. Ikäpä -työryhmän toiminta jatkuu ja laadittuikäihmisten päihdepolku juurrutetaan68. Vakiinnutetaan päihteiden käytön tunnistamiseenliittyvät työmenetelmät, esim. audit-kysely, rutiininomainenpuhalluskoe tapaturmatilanteissa jajatkuvajatkuva2012-20142012-20132015jatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva2013-20162013jatkuva2012jatkuvajatkuva

11positiivisen tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistähuolehtiminenOmaishoito on osapalvelujärjestelmänkokonaisuuttaKotona asumisen turvallisuuttaja itsenäisyyttälisäävät kehittyvätekniikka ja apuvälineetToimintakyvyn heikentyessäikääntyvillä onmahdollisuus moniammatilliseengerontologiseenarviointiin,tutkimuksiin ja kuntoutukseenmahdollisimmanvarhaisessavaiheessaToimintakykyä ylläpitäviäja kotona asumistatukevia monipuolisiatukipalveluja,päivätoimintapalveluja69. Otetaan käyttöön päihteiden käytöstä johtuvienkäyntien tilastointi sosiaali- ja terveyspalveluissa70. Jalkautuva päihdetyö otetaan työmenetelmäksi71. Omaishoidontukea saavat kaikki omaishoidontuenkriteerit täyttävät72. Omaishoitajien kokonaisvaltaisen tukemisen edelleenkehittäminen, esim. ohjaus, neuvonta, virkistystoiminta,terveystarkastukset73. Ikääntyvien omaishoitajat huomioidaan tarjoamallalyhytaikaishoitoa ikääntyneelle tai sijaishoitoakotiin74. Testataan ja otetaan käyttöön toimivia uusia erilaisiateknisiä ratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinninja turvallisuuden parantamiseksi75. Vakiinnutetaan kotihoidon tekniikkatiimin toiminta76. Nimetään tekniikkakeskuksesta henkilö, joka vastaaniin kotiin kuin asumispalveluun liittyvästä teknologiastaja sen hyödyntämisestä yhteistyössäsosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa77. Jatketaan hankeyhteistyötä teknisten välineidentestauksessa78. Selvitetään apuvälineiden ja teknisten laitteidenvuokrauspisteen kehittämistä79. Apuvälineitä hyödynnetään laajamittaisesti80. Perustetaan työryhmä laatimaan suunnitelmaikäihmisille suunnatuista eritasoisista kuntoutuspalveluistaja niiden vastuualueista. Osana suunnitelmaaselvitetään moniammatilliseen arviointiin,tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistuneen yksikönperustamista.81. Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntyvillekuntoutusta antaviin yksiköihin laaditaan prosessikuvauksetsekä hyvän hoidon ja palvelun kriteerit82. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tuleeolla 0,7–0,883. Kotiin vietävien ateriapalvelujen edelleen kehittäminenja toiminnan tehostaminen84. Selvitetään palvelusetelijärjestelmän laajentamistatukipalvelujen osalta20122012jatkuvajatkuvajatkuvajatkuva20122012jatkuva2014jatkuva2012-20142012-20142015jatkuva2013

12ja vuoro- ja lyhytaikaispaikkojaon riittävästiAsumispalvelupaikkojentavoitekattavuudetovat vuoteen 2020mennessä seuraavat:- 91-92 % asuu kotona- 5-6 % tehostetussapalveluasumisessa- 3 % hoivaasumisessaAsumisyksiköiden hoitohenkilöstörakenneja-määrät ovat mitoitettusiten, että niissä voiasua elämän loppuunasti. Henkilöstöjärjestelmäsuunnitellaansiten, että palvelutarpeenlisääntyessähenkilöstöä on joustavastisaatavillaAsumisyksiköiden hoitoja palvelut ovat tasavertaisiaja laadukkaita85. Tehdään kehittämissuunnitelma eritasoisesta päivätoiminnastaja päivähoidosta osana kotona asumistatukevaa palvelurakennetta86. Lisätään vuorohoitopaikkoja tarpeen pohjalta, vähintään30:llä vuoteen 2017 mennessä87. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tuleeolla lyhytaikais- ja vuorohoitopaikoissa 0,7–0,888. Varmistetaan gerontologisen/ geriatrisen hoidon jakuntoutuksen osaaminen oikealla henkilöstörakenteellaja asiakkaan voimavaroja tukevilla työmenetelmillä89. Vuorohoitoyksiköissä moniammatillisen kuntoutuksenpainopiste on myös toimintakykyä uhkaavienriskitekijöiden vähentäminen90. Osa tavallisista palveluasumisyksiköistä muutetaantehostetuksi palveluasumiseksi91. Osa laitospaikoista muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi92. Tehdään suunnitelma asumispalveluyksiköiden jahoiva-asumisen määrällisestä kehittämisestä kaupungineri osa-alueilla.93. Kehitetään kaupunginsairaalan toimintaa osanakokonaisuutta94. Henkilöstömitoitustavoitteet vuoteen 2015- ympärivuorokautiset yksiköt 0,5 – 0,65- ympärivuorokautiset yksiköt, joissa asukkailla onvaikeita somaattisia- tai käytösoireita 0,6 – 0,7595. Perustetaan työryhmä suunnittelemaan henkilöstönjoustavan käytön toimintamallia96. Laaditaan kaikille ikäihmisiä hoitaville yksiköilleyhtenäiset hyvän hoidon ja palvelun kriteerit97. Palvelukeskusten ja terveyskeskuksen hoitohenkilöstönammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaanyhteistyössä mm. paikallisten oppilaitosten kanssa2013-20142014-20172015jatkuvajatkuva2015201520142012201520132013jatkuvaAsumisyksiköidenhuoneet ja hygieniatilatovat riittävän tilavia,esteettömiä jaturvallisia. Yleiset tilatja lähiympäristöt ovat98. Kartoitetaan uusien kiinteistöjen tarve, joka syntyypalvelutarpeen kasvusta ja olemassa olevistaepäkäytännöllisistä ja/tai lakkautettavista yksiköistäjohtuen99. Asumispalveluyksiköiden tiloja, lähiympäristöjä ja2013jatkuva

13esteettömiä, virikkeellisiäja kuntouttavaatoimintaa tukevia.Kuntoutus- ja apuvälineetovat nykyaikaisia,turvallisia ja niitä onriittävästi käytettävissävälineistöä uudistetaan tarvittaessa nykyaikaistenvaatimusten tasolle100. Tehdään suunnitelma Kuusenlahden palvelukeskuksentilojen osalta101. Asukashuonetilojen osalta tehdään suunnitelmatsiten, että tehostetuissa palveluasunnoissa kaikilleasukkaille on omat huoneet ja hygieniatilat102. Kaikissa hoiva-asunnoissa on riittävän tilavia yhden-tai kahdenhengen huoneita hygieniatiloineen103. Kaikissa ympärivuorokautista palvelua ja hoitoaantavissa yksiköissä tulee olla palosammutusjärjestelmä104. Kaikkiin yksiköihin asennetaan ajanmukaiset hoitajakutsu-ja kulunvalvontajärjestelmät105. Huolehditaan, että asukkailla on käytössä ajanmukaisetapuvälineet ja kuntoutuslaitteet20122013201720172016jatkuvaOstopalveluyksiköissäon hoidon, palvelun,tilojen ja välineidenosalta samat kriteeritkuin kaupungin omissavastaavissa yksiköissä106. Uusia asumispalveluyksiköitä kilpailutettaessaedellytyksenä ovat tasavertaiset palvelut ja fyysisetpuitteet kaupungin vastaavien yksiköidenkanssa107. Kilpailutuksissa asuminen ja palvelut erotetaantoisistaan108. Palveluyhteistyö Kivipuro ry:n kanssa selkiytetään109. Palveluyhteistyö Nurmon Vanhainkotiyhdistys ry:nkanssa selkiytetäänjatkuva20122012

14Päätavoite 4/5Henkilökunta on ammattitaitoista ja hyvinvoivaa ja uuden koulutetuntyövoiman saatavuus turvataanPäävastuutahot: terveyskeskus, vanhustyö, kaikki yksiköt, henkilöstöhallintoOsatavoitteet Toimenpide-esitykset AikatauluHenkilökunta on koulutettuaja sitoutunuttaja työhyvinvointia kehitetäänjatkuvastiIkääntyville työntekijöilleluodaan hyvättyönteon edellytyksetHenkilöstön määrä jarakenne vastaavattehtäville asetettujaodotuksia ja vaatimuksiaJohtaminen on ammattitaitoistasekäosaamista, työhyvinvointiaja työturvallisuuttatukevaaIkäihmisten parissatehtävä työ on veto-110. Varmistetaan jatkuva, tavoitteellinen täydennyskoulutusarvioitujen osaamistarpeiden mukaisestinoudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiäja -suosituksia. Jatketaankoulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.Luodaan sisäisen koulutuksen malli111. Selkeytetään työkierron mahdollisuuksia112. Kartoitetaan työyksiköissä olevat työturvallisuusasiat,työvälineet ja ergonomiset asiat ja tehdääntarvittaessa suunnitelma niiden parantamiseksi113. Tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollonkanssa ja toimintaa kehitetään edelleen114. Otetaan käyttöön varhaisen tuen malli joka yksikössä115. Luodaan kaupungille linjaus työnohjauksesta. Kehitetäänedelleen kaupungin TYHY-toimintaa varaamallatoimintaa varten riittävät resurssit116. Kehitetään ikäjohtamisen osaamista117. Kehitetään mentorointimalli118. Tuetaan työssä jatkamista ammatillisen eläkeiänjälkeen119. Henkilöstön määrä ja rakenne perustuu laatu- jaosaamisvaatimuksiin120. Laaditaan yksikkökohtainen henkilöstösuunnitelmamitoitustavoitteiden mukaisesti121. Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden/viranhaltijoiden kanssa kerran vuodessa122. Kaikilla esimiesasemassa toimivilla on riittävä johtamiskoulutus123. Turvataan esimiehille työnohjaus tarvittaessa124. Lisätään markkinointia positiivisen imagon luomiseksijatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva2017jatkuvajatkuva

15voimaista ja uuttakoulutettua työvoimaaon saatavilla sekä sijaisuuksiinettä vakinaisiintehtäviin125. Perustetaan rekrytoimisto126. Luodaan riittävä ja toimiva varahenkilöjärjestelmä127. Luodaan kilpailukykyinen palkkataso mm. palkkaus-ja kannustusjärjestelmiä kehittämällä128. Kehitetään ja jatketaan yhteistyötä oppilaitostenja työelämän kanssa129. Kehitetään opiskelijaohjausta20132013jatkuvajatkuvajatkuva

16Päätavoite 5/5Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena ja yhteistyö toimii hyvinPäävastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskusOsatavoitteet Toimenpide-esitykset AikatauluPalveluja suunnitellaankokonaisuutena ja palvelujentuottajien välillätoteutuu saumatonyhteistyö ja tiedonsiirtoKehittämishankkeet japrojektit on suunniteltupitkäjänteisesti130. Perustetaan hallinnollinen ikääntyvien palvelujentyöryhmä, joka seuraa ja arvioi palvelukokonaisuuksientoimivuutta ja kehittää toimintaa senpohjalta (vanhustyö-terveydenhuoltoerikoissairaanhoito)131. Edelleen kehitetään tavoitteellista ja suunnitelmallistayhteistyötä kaupungin organisaatioiden jamuiden palvelujen tuottajien välillä, esim. seurakunta,järjestöt, yksityiset palveluntuottajat132. Ikääntyvien palveluja kehitettäessä vahvennetaanyhteistyötä sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollonyksiköiden välillä133. Arvioidaan uusiin kehittämishankkeisiin ja projekteihinmukaan lähtö suhteessa kokonaiskehittämiseenja tavoitteisiin134. Tehostetaan hankkeiden välistä keskinäistä yhteistyötä135. Hankkeita hyödynnetään prosessien kehittämisessäsekä uusien toimintamallien pilotoinneissa japalveluinnovaatioiden kehittämisessä2012jatkuvajatkuvajatkuvajatkuvajatkuva

171. JOHDANTOSeinäjoen kaupungissa on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä noin 16 %.Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on noin 21 % ja vuonna 2040 noin 24 %. 75-84 –vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu ja yli 85 –vuotiaiden määrä lähes nelinkertaistuuvuoteen 2040 mennessä. Ikäihmisten kotona asumisen toive jasen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttäämonilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintojatästä näkökulmasta.Väestön vanheneminen asettaa sellaisen yhteiskunnallisen haasteen, johon eivoida vastata ainoastaan sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoin. Ikääntymispolitiikanvastuupohjaa on laajennettava sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle.Kaikkien keskeisten toimijoiden tulee varautua yhteiskunnan ikärakenteenmuutokseen ja kehittää samansuuntaisia toisiaan tukevia ratkaisuja.Seinäjoen kaupunginhallitus on perusti kokouksessaan 01.03.2010 § 103ikääntymispoliittisen strategiatoimikunnan (liite 1), jonka tehtäväksi annettiinlaatia uusi Seinäjoen kaupungin ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma.Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut valtuuston 2. varapuheenjohtaja,maakuntaneuvos Aarne Heikkilä. Toimikunnan sihteerinä on toiminutkehittämispäällikkö Lea Porola. Toimikunta on kokoontunut yhteensä 8 kertaa.Toimikunta järjesti syyskuussa 2010 Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella-aloitusseminaarin. Seminaariin osallistui ikäihmisten kanssa työskenteleviäsosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, luottamushenkilöitä ja muitaasiasta kiinnostuneita. Seminaarin jälkeen muodostettiin neljä työryhmää:Asuin- ja elinympäristön kehittäminenHyvinvoinnin ja terveyden edistäminenPalvelurakenteen kehittäminenHenkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminenTyöryhmille nimettiin puheenjohtajat ja sihteerit sekä jäseniä vanhusneuvostosta,eri hallintokunnista ja vanhustyön toimijatahoilta (liite 2). Työryhmätvalmistelivat omalta osaltaan osatavoitteet ja toimenpide-esitykset.Tämä ikääntymispoliittinen strategia sisältää strategian lähtökohdat, tavoitteetja toimenpide-esitykset vuoteen 2017, kustannusvaikutukset sekä seurannanja arvioinnin.

182. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT2.1. Ikääntymispolitiikan keskeiset linjauksetIkääntymispolitiikan keskeisinä linjauksina esitetään Suomen hallitusohjelman,sosiaali- ja terveysministeriön, Seinäjoen kaupungin strategioiden ja ohjelmiensekä tämän ikääntymispoliittisen strategian keskeiset linjaukset.I HallitusohjelmaSuomen hallitusohjelman (2011) mukaan ikäihmisten terveyttä ja itsenäistätoimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Ikääntyneidenpalveluissa toimivien työntekijöiden gerontologista asiantuntemustalisätään ja ammattitaitoista johtamista kehitetään. Ikäihmisiä arvostetaan jaheidän itsemääräämisoikeutensa turvataan. Tavoitteena on itsenäisen asumisenja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen. Ikäihmisille järjestetään tarpeenmukaisia asumisvaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja Ikähoivatyöryhmänehdotusten pohjalta. Poikkihallinnollinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmalaaditaan. Huoltosuhteen ja julkisen talouden tasapainon kannaltatyöurien pidentäminen on välttämätöntä.Vanhuspalvelulailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen jatarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassamääriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaanasetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihenkunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Avo- ja laitoshoidon rajanpoistamista asumistuen määräytymisessä jatketaan. Eläkkeensaajan hoitotukeakehitetään painottaen palvelujen hankkimista ja hoidosta aiheutuvienkustannusten korvaamista.Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuullaolevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen.Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistäkoskevia linjauksia.Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja kehitetäänsosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjaustenpohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat kuntouttavat kotiin vietävät palvelut.Raha-automaattiyhdistyksen veteraanipolitiikkaan kohdistaman tuenmäärä arvioidaan tavoitteena parantaa veteraanien palvelujen ja etuuksien

19kattavuutta, määrää ja laatua. Veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamistahyödynnetään vanhuspalvelujen kehittämisessä.Omaishoitoa kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Omaishoitajienja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet.Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Omaishoitajienjaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivienpitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia.Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan.Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Peruspalveluita vahvistetaanja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaansosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys-ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetäänasuinalueiden eriytymistä. Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuuttaja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman.Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Hoitoketjujen toimivuutta parannetaanesimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollonja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. Terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksenja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointiatehostetaan niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset jatoiminnalliset hoito- ja palveluketjut. Saattohoitopalveluiden riittävyyttä jalaatua parannetaan hoitopaikoista riippumatta.Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE II käynnistetäänpainopisteinä muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, omaishoidon tukipalvelujenkehittäminen, yleinen palvelujen kehittäminen, pitkäaikaisasunnottomuudenvähentäminen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Kasteohjelma kohdistuumyös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden, osaamisen jatyöhyvinvoinnin edistämiseen.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevänvahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn,jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaanriittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä.Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetäänsosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaakoskeva laki. Hankintalain soveltamista selvitetään nykyistä rajatumminhaavoittuvien asiakasryhmien, kuten vammaiset, vanhukset ja lapset, palvelu-

20jen järjestämisessä. Hankintalakia uudistettaessa huomioidaan myös piententuottajien asema ja kielelliset erityispiirteet.II Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksetSosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat,valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteuttamista. Ministeriömyös valvoo palvelujen laatua Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastonValviran ja aluehallintovirastojen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaaikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla,ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmistentoimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ikääntyneiden palveluille valtakunnallisettavoitteet ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Laatusuositussisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmellaosa-alueella:- hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne- henkilöstö ja johtaminen sekä- asuin- ja hoitoympäristöt.Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistähenkilöistä- 91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteellamyönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujenturvin- 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa- 5-6 % saa omaishoidon tukea- 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä- 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskustenvuodeosastoilla.Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan vanhusten määrän kasvun,muistisairauksien ja muiden pitkäaikaissairauksien yleistymisen ja monisairaidenpotilaiden määrän kasvun vuoksi painopistettä tulisi siirtää entistä enemmänennaltaehkäisevään toimintaan. Ennaltaehkäisevän työn osaamista tulisilisätä ja ehkäisevien palvelujen saatavuutta tulisi parantaa.Palvelujen painopistettä siirretään tulevina vuosina ympärivuorokautisestahoidosta ennakoivan toiminnan suuntaan. Ympärivuorokautisen hoidon sisällä

21lisätään asumispalveluja ja vähennetään pitkäaikaista laitoshoitoa, etenkinpitkäaikaista sairaalahoitoa.Ikääntyneitä koskevaa lainsäädäntöä vahvistetaan ns. ikälailla. Lain tavoitteenaon- edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointierojatukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja- edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissatoimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin- turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältäänja laadultaan riittävät palvelutSosiaali- ja terveysministeriön keskeisimpiä julkaisuja ja selvityksiä ovat:Ikäihmisten palvelujen laatusuositus(STM, Kuntaliitto 2008:3)Ikähoiva –työryhmän muistio: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden(STM selvityksiä 2010:28)Ikäneuvo –työryhmän muistio: Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä(STM selvityksiä 2009:24)Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020(STM julkaisu2011:1)Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle(STM julkaisuja 2009:17)Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset(STM oppaita 2004:6)Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisestaLuonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta,yksityiskohtaiset perustelutTerveys 2015 –kansanterveysohjelma

22III Seinäjoen kaupungin strategiatSeinäjoen kaupungin strategia 2009 – 2016Palveluvision mukaan Seinäjoki on osaava ja innovatiivinen kaupunki, jossalaadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen takeena ovat henkilöstön vahva ammatillisuusja kehittämistahto sekä palvelualan yritystoiminta.Strategisina valintoina ja toimenpiteinä- tuetaan kaupungin palvelutuotannosta vastaavien yksiköiden jahenkilöstön toimintaedellytyksiä, työhyvinvointia ja asiantuntijuudenvahvistumista- luodaan edellytyksiä uusien palveluinnovaatioiden synnylle- laaditaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen strategia- huomioidaan palveluiden parempi saavutettavuus niiden järjestämisessäja tuottamisessa- palvelutuotantoa kehitetään säännöllisesti kootun kuntalaispalautteenja vertailutiedon pohjalta- osaamista ja asiantuntijuutta vahvistetaan henkilöstökoulutuksellasekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödyntämällä.Johtamisvision mukaan Seinäjoki on kuntajohtamisen esimerkkikaupunki,jossa strategisen ja toiminnallisen johtamisen roolit ja vastuut ovat selkeät.Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää ja käytetään kansalaisyhteiskunnanvaikutuskanavia.Strategisina valintoina ja toimenpiteinä- kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetäänvastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin- kaupunkilaisten osallisuutta ja kiinnostusta kaupungin toimintaanedistetään kehittämällä kaupunginosatoimintaa ja uudistamallakaupungin tiedottamista.Kaupunkiohjelman mukaan Seinäjoen kaupunki ottaa huomioon kaikessatoiminnassaan kaupunkilaisten terveyden edistämisen.Terveyden edistämiseen vaikuttavia toimia ovat mm.:- ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista tukevat toimintakäytännöt- toimivat sosiaali- ja terveyskeskuksen peruspalvelut- kohdennetut terveyskasvatus- ja terveysneuvontaohjelmat ja palvelut

23- sosiaalisen pääoman vahvistaminen kehittämällä kaupunkilaistenomaehtoista läheisvastuuta ja osallisuutta tukevia toimintatapojaja käytäntöjä- työllistymistä tukevat ja työmarkkinoilta syrjäytymistä estävättyöllistämis- ja kuntoutuspalvelut- turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen kaupunkisuunnittelu-,maankäyttö- ja liikennesuunnittelussa- ruokakulttuurin ja ruoan terveysvaikutusten esille nostaminenosana Ruokaprovinssi –hanketta- liikunnan terveysvaikutusten esille nostaminen mm. osana Elämysliikunta–hanketta.Seinäjoen kaupungin viestintästrategia 2010 – 2012Kaupungin viestintä on tavoitteellista, hallittua ja laadukasta. Viestintä sisältääSeinäjoen vahvan tahdon kasvuun, menestykseen ja hyviin palveluihin jase vahvistaa kaupungin strategisia valintoja. Seinäjoen kaupungin kaikellaviestinnällä on selvä tavoite: helpottaa asukkaiden arkea sekä kertoa kaupungintahdosta, mahdollisuuksista ja palveluista. Viestinnän tehtäviä ovat asukkaidenosallisuuden edistäminen, hyvän viestinnän toteuttaminen sekä yhteisöllisyydenedistäminen. Viestinnän tulee olla avointa ja selkeää, ja se suunnitellaanaina vastaanottajan tarpeet huomioon ottaen.Tavoitteena on, että asukkaat ja yritykset tuntevat kaupungin mahdollisuudetja palvelut. Strategian lupauksina ovat, että viestintä edesauttaa helppoa asiointiakaupungin palveluiden kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoprosessiin,vastaa kaupungin yleisestä tiedottamisesta sähköisiäpalveluita kehittäen sekä edistää kaupungin läsnäoloa arjessa luomalla kohtaamispaikkoja.Viestintästrategian mukaan kaupungin henkilöstöviestintä on avointa, keskustelevaaja etupainotteista. Uuden työntekijän on saatava riittävä perehdytys jamuutosviestintää on oltava riittävästi. Viestinnän tulee myös luoda ja ylläpitääyhteisöllisyyttä. Kaupungin lupauksina ovat, että jokainen työntekijä tunnistaaviestinnän merkityksen omassa työssään, jokainen saa oman työn kannaltaoleellisen tiedon helposti ja sisäinen yhteydenpito on helppoa. Työntekijän tuleemyös tuntea Seinäjoen vahvuudet, tahtotilan ja strategiset valinnat.

24Seinäjoen kaupunginhallituksen hallitusohjelma 2010 – 2012Palvelustrateginen työ- Kaupungin palvelutuotannon tuottavuutta parannetaan ja palveluidensaatavuus turvataan. Palvelutuotannon uudistamistoimettoteutetaan hallitusohjelman aikana.- Kaupungin henkilöstön työurien jatkamista ja osaamista tuetaan.Henkilöstöä kannustetaan palveluiden innovatiiviseen kehittämiseen.- Koko kaupungin elinvoimaisuutta tuetaan yhdistymissopimuksenmukaisin toimin sekä edistämällä kaupunkilaisten omaehtoista aktiivisuuttaja osallisuutta. Kaupungin kasvua suunnataan kokokaupungin alueelle.- Tuetaan yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon ja -yrittäjyyden vahvistumista.Tuottavuuden ja palveluiden saatavuuden edistäminen- Tuottavuusohjelman tavoitteena on kaupunkilaisille tarjottavienpalveluiden laadun, tehokkuuden ja saatavuuden parantaminen.Tavoitteena on tuottavuuden nousu vähintään 1 %:lla, jolla voidaanvastata kaupungin kasvun tuomiin palvelutuotannon kustannuksiin.- Toimenpiteitä ovat kaupungin palveluverkoston tiivistäminen, palvelujentuottamistapojen kehittäminen ja uudistaminen, kaupunkikonsernintiivistäminen sekä palvelutuotannon organisoinninmuutokset.Henkilöstöstrategian laadinta ja toteuttaminen- Henkilöstöstrategia laaditaan vuoden 2011 aikana.- Kaupunki tukee henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollisuutta pitkiintyöuriin. Tavoitteena on, että henkilöstön alkavista eläkkeistä75 % on vanhuuseläkkeelle siirtymisiä.- Kaupunki kannustaa henkilöstöä oman työnsä kehittämiseen javaikuttavuuden vahvistamiseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaankaupungin palveluiden innovatiiviseen kehittämiseen yhteistyössätoimialan parhaiden osaajien ja kehittäjien kanssa. Kaupunkipalkitsee vuosittain palvelutuotannon parhaat kehittämisratkaisut.- Kaupunki vahvistaa koko kaupunkikonsernin kattavia työllistämistoimia.Koko kaupungin elinvoimaisuuden edistäminen

26Tässä ikääntymispoliittisessa strategiassa osa-alueina ovat asuminen jaelinympäristö, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelurakenteen kehittäminensekä henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen.Näiden osalta esitetään seuraavassa keskeisiä linjauksia.Asuminen ja elinympäristöIkähoiva -työryhmän (2010:28) mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittääikääntyneiden asumiseen ja elinympäristöön mm. seuraavilla toimenpiteillä:- Laaditaan valtakunnallinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma,joka sisältää olemassa olevan asuntokannan ja rakennetunympäristön kehittämisen sekä uudisrakentamista koskevattoimenpiteet ja rahoitusmallit.- Kunnissa kehitetään ikääntyneiden asumista pitkäjänteisesti ottaenhuomioon yhdyskunta- ja maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelyt,lähipalvelut sekä liikunta- ja virkistyspalvelut.- Kunnissa tehdään palveluasumista tarjoavien rakennusten määrällinenja laadullinen arvio ja laaditaan suunnitelma peruskorjauksenja uustuotannon toteuttamiseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon:• ikääntyneille tarkoitetut vuokratalot, senioritalot, palvelutalot,vanhainkodit, veteraanien kuntoutuslaitokset, veljes- jasairaskodit• kunnan muu vuokratalokanta ja sopivat tyhjillään olevat rakennuksetmahdollista käyttötarkoituksen muutosta silmälläpitäen sekä• esteettömyys ja hyvinvointiteknologian mahdollisuudet korjaussuunnitelmissaja uustuotannossa.- Kuntien ja järjestöjen toteuttamaa korjausneuvontaa, erityisestiikäihmisten ja vammaisten asumisen osalta vahvistetaan (seudullinenneuvonta ja korjausrakennuttamispalvelut).- Asumista koskevaa ennakointia tehostetaan ja tuetaan:• ennakointi sekä asuinolojen ja asunnon korjaustarpeen arviointiotetaan osaksi hyvinvointia ja terveyttä edistäviä kotikäyntejä.• arvioidaan asumista helpottavan teknologian ja apuvälineidentarve ja avustetaan niiden hankinnassa yksilökohtaisesti• arvioidaan lyhytaikaishoivan/-hoidon fyysinen ympäristöasiakkaan toimintakyvyn tukemisen näkökulmasta.- Asumisratkaisujen omaehtoisen ennakoinnin tärkeyttä korostetaanerityisesti yli 50-vuotiaiden keskuudessa tietoisuuden lisäämiseksi.

27Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassaja Hollannissa. Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja. Suomen ympäristö13/2009. Ympäristöministeriö.Ikähoiva –työryhmän muistio: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden(STM selvityksiä 2010:28)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenHyvinvointia ja terveyttä edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan keskeisiin kansansairauksiensyihin ja näin voidaan hillitä kustannuksia, jotka seuraavat- terveydenhuollon palveluista- sairauspoissaoloista ja- varhaisesta eläköitymisestä.Ikäneuvo –työryhmän (2009:24) mukaan ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tarkoituksena on- onnistuvan ikääntymisen turvaaminen- terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy- hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen- itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen- varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen,päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan ja kaltoin kohteluunsekä muihin sosiaalisiin ongelmiin- sairauksien tehokas hoito ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvakuntoutus.Terveyden edistämisen vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta ontutkimustietoa mm. julkaisussa:Terveyden edistämisen mahdollisuudet (STM:n julkaisu 2008:1)Seinäjoen kaupungin liikuntastrategiaPalvelurakenteen kehittäminenIkähoiva -työryhmän (2010:28) mukaan ympärivuorokautisen hoidon rakenteitamuutetaan nykyisestä kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen,vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta järjestelmästäyksiportaiseen ympärivuorokautisen hoidon järjestelmään. Tavoitteena on,että:- pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan jaikäihmisten asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidonsisältäviä palveluja lisätään

28- tehostetun palveluasumisen kattavuutta lisätään ja laitoshoidonkattavuutta vähennetään- rakennemuutosta tehtäessä kehitetään samanaikaisesti toimintakykyä,hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan ja palveluiden,kuntoutuksen, kotihoidon sekä asumisen ja palvelut yhdistävienasumisvaihtoehtojen määrää ja laatua- kuntien palvelustrategiassa määritellään kunnan itse tuottamatpalvelut, ostopalveluina hankittavat palvelut sekä yhdessä muidenorganisaatioiden kanssa hankittavat palvelut.Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminenKuntien eläkevakuutus seuraa kunta-alan työhyvinvointia kuntatyöntekijöidentyöhyvinvointitutkimuksella. Tutkimuksessa (2011) työhyvinvointia mitataanseuraavilla alueilla:- työkyky• fyysinen ja henkinen työkyky- työskentelyolosuhteet• työyhteisön ilmapiiri• työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus- työelämän kehittäminen- johtaminen• lähiesimiehen johtamistapa- vaikutusmahdollisuudet- tiedonkulku- työn ja perheen yhteensovittaminen- työmäärän ja työntekijöiden välinen suhde- osaaminen- työpaikan maine ja kehityskeskustelut- työssä jatkaminen.Johtajan tulee tunnistaa työntekijöiden hyvinvointia uhkaavia fyysisiä japsyykkisiä kuormitustekijöitä, joita ovat asiakassuhteisiin liittyvät tekijät, rutiininomaisuus,itsenäisyyden puute, kiire ja työilmapiirin ongelmat sekä etsiäratkaisuja hyvinvointia uhkaavien tekijöiden poistamiseksi. Tärkeää on siis tukeatyöntekijöiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä työssä viihtymistä.Tavoitteena on myös tehdä johdonmukaisia, perusteltuja ja läpinäkyviä päätöksiä,jolloin ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti.

292.2. Arvot, periaatteet ja visioSeinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen ohjelman arvoiksi valittiin:Ihmisarvon kunnioittaminenItsemääräämisoikeusYksilöllisyysOsallisuus ja yhteisöllisyysArvojen lisäksi ikääntymispoliittista ohjelmaa ohjaavat seuraavat periaatteet:AsiakaslähtöisyysOikeudenmukaisuusEnnakoivuusVoimavaralähtöisyysTurvallisuusKokonaisvaltaisuusJatkuvuusYhteistyöValinnanmahdollisuusPerhekeskeisyysKustannusvaikuttavuusSeinäjoen kaupungin ikääntymispolitiikan visio voidaan kiteyttää seuraavasti:Yhteisellä työllä hyvään ikääntymiseen

302.3. Seinäjoen väestöennusteet ja muistisairauksien esiintyvyysVäestö vanhenee kaikissa teollisuusmaissa. Suomelle ominaista on väestönerittäin nopea vanheneminen. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan vuonna2040 suomalaisista on 27 % yli 65-vuotiaita, kun tällä hetkellä vastaava lukuon noin 17 %. Lisäksi, että koko väestön ikärakenne vanhenee, on huomioitavakaikkien vanhimpien ikäluokkien osuuden kasvu. Yli 85-vuotiaiden ikäryhmänkasvu jatkuu vuoteen 2050 asti, kun taas nuorempien ikäryhmien (65–84) osuus kääntyy laskuun vuoden 2030 jälkeen.Kuvio 2. Seinäjoen väestöennuste.Lähde: Tilastokeskus 20098000070000600005000040000300002000010000016 28917 67813 222897438 204 39 002 40 414 42 23610 529 12 086 12 448 12 3652010 2020 2030 2040yli 65 v.15-64 v.alle 14 v.Seinäjoen kaupungissa on asukkaita noin 58.100. Vuonna 2010 Seinäjoen väestöstäoli yli 65-vuotiaita 8.974 eli 15,6 %. Vuoteen 2020 mennessä määränennustetaan kasvavan 4.248:lla, joka on 21 % väestöstä. Vuoteen 2040 mennessämäärän ennustetaan olevan 17.678 eli 24 % väestöstä, joten ikäihmistenmäärä kasvaa 8.704:llä. Tällä hetkellä Seinäjoella on koko Suomeen verrattunakeskimääräistä vähemmän yli 65-vuotiaita.

31Kuvio 3. Ikäihmisten määrä ikäryhmittäin Seinäjoella.Lähde:Tilastokeskus 20092000015000100005000yli 85 v.75-84 v.65-74 v.02010 2020 2030 2040yli 85 v. 1120 1582 2471 433275-84 v. 2982 4054 6565 654365-74 v. 4872 7586 7253 6803Ikäryhmittäin tarkasteltuna 75–84-vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuuSeinäjoella vuoteen 2040 mennessä. Vastaavana aikana yli 85-vuotiaidenmäärä lähes nelinkertaistuu. Monissa tutkimuksissa palvelutarpeiden määränon todettu kasvavan 75–80-ikävuosien jälkeen. Voimakas kasvu yli 85-vuottatäyttäneiden määrässä asettaa myös suuria haasteita koko kaupunkirakenteelleja palvelujärjestelmälle.Kuvio 4. Väestöennusteet alueittain.Lähde: Tilastokeskus12 00010 0008 0006 0004 000SeinäjokiNurmoYlistaroPeräseinäjoki2 00002010 2020 2030 2040

32Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä kasvaa eniten Seinäjoen alueella jamyös Nurmon alueella. Ylistaron ja Peräseinäjoen alueen vanhusväestön määrässäja ikärakenteessa ei ole suurempia muutoksia vuoteen 2020 mennessä.Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Muistisairauksiensuurin riskitekijä on ikä. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerintauti. Eteneviin muistisairauksiin ei ole toistaiseksi parantavaa lääkehoitoa.Tärkeä tapa saada sairastuneiden määrä taittumaan on ennaltaehkäisevätyö yli sektorirajojen aivoterveyden edistämiseksi. Tähän kuuluu yleisenvalistuksen ohella myös sydänterveydenedistäminen, elämäntapamuutoksetja mielenterveyden edistäminen.Muistisairaudet voidaan jakaa kolmeen vaikeusasteeseen sairastuneen toimintakyvynmukaan. Lievästi muistisairas ihminen tarvitsee satunnaisesti apua javalvontaa tai voi asua yksinkin. Keskivaikeasti muistisairas tarvitsee säännöllistäapua ja pystyy asumaan kotona yleensä vain toisen ihmisen kanssa. Vaikeastimuistisairas ihminen tarvitsee jatkuvaa apua ja on laitosmaisen hoidontarpeessa.Seuraavan taulukon mukaan voidaan laskea kuntakohtaiset keskivaikeaa javaikeaa muistisairautta sairastavien esiintyvyysluvut:EsiintyvyysIkä (vuotta) (%)30 - 64 0,2665 - 74 4,275 - 84 10,785 - 35Lievien muistisairauksien esiintyvyys voidaan laskea kertoimella 1,5.

33Kuvio 5. Ennuste keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavienmäärästä Seinäjoella.300020001000yli 85 v.75-84 v.65-74 v.02010 2020 2030 2040yli 85 v. 392 554 865 151675-84 v. 319 434 702 70065-74 v. 205 319 305 286Seinäjoella keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä kasvaanykyisestä noin 400:lla vuoteen 2020 mennessä ja vuoteen 2030 mennessänoin 950:lla.Kuvio 6. Ennuste muistisairauksia sairastavien määrästä Seinäjoella.7000600050004000300020001000Vaikeaa ja keskivaikeaamuistisairauttasairastaviaLievää muistisairauttasairastaviaYhteensä muistisairauttasairastavia02010 2020 2030 2040Yhdeksi lähitulevaisuuden haasteeksi nähdään muistisairaiden kokonaisvaltaisenkuntoutuksen sujuvuus. Kuntoutuminen voi näkyä terveydentilan ja toimintakyvynkohenemisena tai elämän mielekkyyden ja hallinnan tunteen lisääntymisenä.

342.4. PalvelurakenneselvitysValtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) toimesta on tehty vuonna 2011selvitys Seinäjoen ikääntyneiden palvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista.Selvityksen tavoitteena oli- arvioida Seinäjoen kaupungin ikääntyneiden palvelutarve, resurssitarveja palvelurakenne tulevaisuussuuntautuneesti- arvioida palveluprosessien toteutumista ja kehittämistarpeita (erikoissairaanhoito,terveyskeskus, tehostettu palveluasuminen, koti/muujulkinen tai yksityinen palveluasuminen)- tuoda esiin ratkaisuja, joiden avulla tuetaan ikääntyneiden selviämistäkotona tai kodinomaisessa ympäristössä- edistää kuntouttavan ja terveyttä edistävän työotteen haltuun ottamista.Selvitys pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön suosituksiin ja linjauksiin jasiinä otetaan kantaa erityisesti laitoshoidon ja sitä korvaavien ratkaisujen tarpeeseensekä prosessien toiminnallisuuteen tulevaisuuslähtöisesti. Kehittämissuosituksissaesitetään ratkaisuja, joihin voidaan lähteä nopeasti sekä ratkaisuja,joita voidaan toteuttaa pidemmällä aikavälillä.Selvityksessä todetaan, että ikääntyneiden nykyinen palveluverkko on pirstaleinenja siinä on aukkoja. Senioriasuntoja ja kevyempiä yhteisöllisiä palveluasumisenmuotoja on niukasti. Selvityksen mukaan yksi suurimmista haasteistaon sairaalan osastoille jääneiden ikääntyneiden määrä, jotka odottavatmuuta ympärivuorokautista jatkohoitopaikkaa. Uusien ympärivuorokautistenhoitopaikkojen lisärakentaminen tarpeen mukaisesti ei ole kuitenkaan kestäväratkaisu, vaan tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua ja poliittista tahtotilaaikäihmisten palvelujen painopisteen ja palvelurakenteen muuttamiseksi ennakoivaanja ennaltaehkäisevään suuntaan.Selvityksessä on esitetty seuraavia toimenpiteitä:- vanhuspalvelujen ja kaupunginsairaalan yhteistyön tiivistäminensaumattoman palvelukokonaisuuden aikaansaamiseksi- kartoitetaan, että oikeat henkilöt ovat oikeissa paikoissa- kaupungin ja yksityisten palvelujentuottajien kiinteämpi yhteistyö- kaupunginsairaalan pitkäaikaisten potilaiden moniammatillinen arviointija palvelusuunnitelma- moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustaminen, joka seuraaja arvioi ikäihmisten palvelujen kokonaisuuden toimintaa

35- nimetään kotikuntoutustoiminnan ja palvelutarpeen arvioinnin yksikönsuunnittelutyöryhmä ja aloitetaan kustannusvaikutusten arviointitutkimus- mielenterveyden ja psykogeriatrisen osaston sekä muistihäiriöidenhoito-osaston toiminnan suunnittelua varten moniammatillinentyöryhmä- johdon tietojärjestelmän hankinta, jossa tärkeimmät ohjauksen jasuunnittelun mittarit- kotihoidon vahvistaminen ja kustannusten arviointitutkimus; nimetäänoma lääkäri, toimintojen yhtenäistäminen alueittain, yöpalveluntarpeen arviointi- kaupunginsairaalaan kotiutushoitaja- lyhytaikais- ja kriisipaikkojen lisääminen- yksityisten palvelujentuottajien seulonta ja kaupungin palveluvalikoimanvahvistaminen- toisen muistihoitajan saaminen- erityisryhmien pienryhmäkotien tarpeen arviointi- ikäihmisten palvelualuemallista laaditaan suunnitelma ja määritelläänalueelliset ja keskitetyt palvelutPitkäkestoisempia toteutuksia:- senioriasuntojen rakentaminen, joissa myös yhteisöllisiä ratkaisuja- yhteistyö kiinteistösijoittajien ja yrittäjien kanssa- päivätoiminnan määrän ja palvelutarpeen arviointi- virtuaalinen / nettiyhteys kotihoidon koteihin ja omaishoitajiinSelvityksessä esitetyt toimenpiteet on huomioitu tämän ohjelman toimenpideesityksissä.

362.5. Asiakas-, henkilöstö- ja talousnäkökulmatI AsiakasnäkökulmaAsiakasnäkökulmaa saadaan esille senioribarometrikyselyllä, Ikäkeskuksenhyvinvointia tukevilla asiakaskäynneillä ja jatkuvilla asiakaspalautteilla eri palveluyksiköistä.Ikäneuvosto tuo myös asiakasnäkökulmaa vanhustyön suunnitteluun.Seinäjoen senioribarometri 2010Senioribarometri on toteutettu Seinäjoella kaksi kertaa, vuosina 2006 ja 2010.Senioribarometrikysely kohdistui yli 60-vuotiaille seinäjokelaisille. Senioribarometrissäkartoitetaan seniorien hyvinvointikokemuksia sekä elämän odotuksia.Vuonna 2010 kyselyyn vastasi 497 (2006 vastaajia 576). Vastaajista 57% oli naisia ja 43 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli laskenut edellisestä barometristä.Vuoden 2010 barometriin vastaajat jakaantuivat ikäryhmittäin seuraavasti:60-65v. 38 %66-75v. 41 %76-80v. 11 %yli 80v. 10 %Ikääntyvien asuminenYli puolet vastaajista kertoi olevansa avioliitossa. Vastaajat olivat yleisesti ottaenhyvin tyytyväisiä omaan asuntoonsa – niin kuntoon, kokoon kuin sijaintiinkin.Vastaajista yli 90 % asui omistusasunnossa ja noin puolella vastaajistaoli omakotitalo. Vain 6 %:lla vastaajista oli vuokra-asunto ja 4 %:lla muuasumismuoto. Yksinasuvat asuivat useammin kerrostalossa tai rivitalossa kuinomakotitalossa. Noin 60 %:lla asunnon koko ylitti 80 m2. Noin 10 % senioreistakertoi asuvansa yhdessä lasten tai omaistensa kanssa. Puolella vastaajistaomaiset asuivat samalla paikkakunnalla. Suurin osa senioreista onasunut seinäjoella yli 5 vuotta.Ilon tuojat ja huolenaiheetSeinäjokelaiset seniorit olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä. Iloa jaonnellisuutta eniten heidän elämäänsä toivat parisuhde, lapsenlapset sekä lastenhyvinvointi. Myös asunto ja oma terveystilanne olivat merkittäviä onnellisuudentuojia. Edellä mainitut tekijät ovat nousseet molemmissa barometreis-

37sä merkittävimmiksi ilon aiheiksi. Yksinasuvilla ystävyyssuhteet nousivat merkittävienasioiden joukkoon.Huolestuttavimpia asioita olivat ikääntyminen, oma ja läheisten terveys sekäkuntapalvelujen heikentyminen. 5 % vastaajista kertoi, ettei heillä ole lainkaanhuolia eikä murheita. Yli 80-vuotiailla oma terveys sekä ikääntyminennousivat selkeästi suurimmiksi huolenaiheiksi. Myös arjessa selviytyminen,kuntapalvelujen heikentyminen sekä läheisten ihmisten terveys huolestuttivatjonkin verran yli 80-vuotiaista. Myös yksinasuvilla oma terveys ja ikääntyminennousivat merkittävimmiksi huolenaiheiksi ja heistä joka kymmenes kokihuolta tulevaisuudesta.Suurin osa senioreista ilmoitti olevansa onnellisia. Vastaajat kokivat, että yhteydetsukulaisiin toimivat ja rahat riittävät tarvittaviin menoihin. Kuitenkin 13% senioreista koki yksinäisyyttä ja viidesosalla arkielämä tuntui tylsältä. Vainnoin puolet vastaajista tunsi kunnan palvelut. Osa vastaajista ei ollut vielätarvinnut kunnan tarjoamia senioripalveluja, mutta osalla se johtui myös osintiedon puutteesta. Seniorit kaipasivat enemmän tiedotusta ikäihmisille tarjottavistapalveluista.Seuraavan viiden vuoden aikana pidettiin hyvin todennäköisenä, että senioritjoutuisivat itse rahoittamaan omia palvelujaan, heikko kuntatalous vaarantaisipalveluja ja että yksityiset palvelut lisääntyisivät. Hyvin epätodennäköisenäpidettiin eläkkeiden paranemista, seniorien talouden kohentumista sekä yksinäisyydenvähenemistä. Tulevaisuus yleisesti ottaen nähtiin vuoden 2010 barometrissavaloisampana kuin vuonna 2006. Todennäköisempänä edelliseenbarometriin verrattuna nähtiin mm. että asutaan edelleen omassa kodissa jaselviydytään päivittäisestä arjesta itsenäisesti. Senioribarometrista nousi myösselkeästi esille, että halu asua omassa kodissa on myös tulevaisuudessa suuri.Tulevaisuutta ajatellen yli 80-vuotiaat pitivät keskimääräistä todennäköisempänä,että he pitävät enemmän yhteyttä sukulaisiin ja ovat tyytyväisempiäelämäänsä. Yli 80-vuotiaat olivat yksimielisiä siitä, että eivät muuta toisellepaikkakunnalle tai osallistu nykyistä enempää yhteiskunnallisiin asioihin. Suurinosa piti todennäköisenä asumista omassa kodissaan, vaikka melkein puoletarveli asuvansa seuraavan viiden vuoden aikana palvelu- tai seniorikodissa.Melkein puolet vastaajista arveli selviytyvänsä itse päivittäisestä arjesta myösviiden vuoden kuluttua. Yksinasuvat pitivät parisuhteessa eläviin verrattunatodennäköisempänä toiseen kuntaan muuttamista. He myös pitivät parisuhteessaeläviin verrattuna todennäköisempänä asuvansa palvelu- tai senioriasunnossa.

38Tyytyväisyys palveluihinYleisesti ottaen seinäjokelaiset seniorit olivat tyytyväisiä palveluihin. Erityisentyytyväisiä he olivat kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä kansalaisopiston jaseurakunnan palveluihin. Myös keskussairaala ja yksityiset terveyspalvelutsaivat kiitosta. Tyytymättömimpiä oltiin julkiseen liikenteeseen, johon vainpuolet vastaajista oli tyytyväisiä. Vuoden 2006 senioribarometriin verrattunasamoihin palveluihin oltiin niin tyytyväisiä kuin tyytymättömiäkin. Merkittävinmuutos on tapahtunut tyytyväisyydessä terveyskeskuspalveluihin, joihinvuonna 2006 tyytyväisiä oli 85 % kun taas vuonna 2010 vain 63 %.Terveyskeskuksen Yhteydet sukulaisiin ajanvarauksen toimivat. hankaluus, lääkäriaikojen saannin vaikeusRahat riittävät tarvittaviin menoihin.ja lääkäriin pääsyajan kohtuuttomuus saivat merkittävästi negatiivista palautettaavoimissa vastauksissa. Julkista liikennettä oli vastaajien mielestä Seinä-Olen onnellinenHuolehdin ulkonäöstänijoella liian vähän ja erityisen vähän sivukylien alueella. Kuitenkin yli 65-Hoidan riittävästi terveyttäni.vuotiaiden ilmainen linja-autokyyti sai avoimissa vastauksissa kiitosta.Olen hyvässä kunnossa ikäisekseniOlen aktiivinen kansalainen.Barometrissä Haluan kysyttiin auttaa muita myös senioreita miten kiinnostavana koetaan erilaiset asumisvaihtoehdot,mikäli Tunnen tulee kunnan tarve palvelut vaihtaa asuntoa. Mielenkiintoisimpana vaihtoehtonaHaluaisin keskustella koettiin ihmisten omistusasuminen, kanssa enemmän. joka kiinnosti paljon 23 % vastaajista jajonkin verranHaluaisin osallistua30 %ja toimiavastaajista.enemmän.Seuraavaksi eniten asumismuotona kiinnostiKäytän runsaasti lääkkeitämuu asuminen, mikä viittasi palveluasumiseen sekä senioriasuntoihin. MyösPelkään tulevaisuutta.asumisoikeus- ja osaomistusasuminen kiinnostivat jonkin verran.Arkielämä tuntuu tylsältä.Tunnen oloni yksinäiseksi.Minulla ei ole mitään tekemistäKuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät omalla kohdallasi paikkaansa?0 % 25 % 50 % 75 % 100 %Pitää paikkaansaEi pidä paikkaansaIkäkeskuksen hyvinvointia tukevat asiakaskäynnitSeinäjoen Ikäkeskus on toteuttanut vuodesta 2004 lähtien hyvinvointia edistäviäkotikäyntejä kunakin vuonna 75 vuotta täyttäville kotona asuville, jotkaeivät ole sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Kotikäynnin aikana huomioidaanmahdollisimman kattavasti asiakkaan elämänpiiri, voimavarat ja tulevaisuudentarpeet. Asiakaslähtöisen ajattelun lisäksi hyvinvointia tukevilta asiakaskäynneiltäsaadaan paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujärjestelmänsuunnitteluun ja kehittämiseen.Valtaosa haastatelluista on ollut tyytyväisiä sekä asuntoonsa että asuinympäristöönsä.Asunnonmuutostöinä asuntoihin on kaivattu lähinnä tukikaiteidenasennusta, ammeen poistoja sekä hygienian hoitoon liittyviä asunnon muutostöitä.Terveys koetaan pääosin hyväksi eivätkä olemassa olevat sairaudet vaikutaarkielämään. Arjen askareet hoidetaan pääosin itsenäisesti. Yhdessä puo-

39lison kanssa tehdään kevyitä kotiaskareita sekä valmistetaan ruokaa. Apuatarvitaankin raskaampien kotiaskareiden hoitamisessa sekä pienissä korjaustöissä.Vaikka suurin osa on kokenut sosiaaliset kontaktit riittäväksi, niin erityishuomiotatulee kiinnittää niihin ikääntyviin, joilla ei ole sosiaalisia kontaktejajoko omaisten puuttumisen tai liikkumiskyvyn heikkenemisen vuoksi.Käyntien perusteella voidaan myös todeta, että säännöllisten liikuntatottumustenomaksuminen auttaa myös toimintakyvyn ylläpitämisessä.Tulosten perusteella on nähtävissä, että hyvinvointia edistävien kotikäyntienajoittuminen 75 ikävuoteen näyttäisi ajallisesti osuvan otolliseen ajankohtaan.Haastatellut mainitsivat hyvinvointia edistävien käyntien hyödyiksi etenkin tiedonlisääntymisen, turvallisuuden tunteen lisääntymisen sekä oman kokonaistilanteenkartoituksen. Lisäksi mainittiin konkreettisina toimenpiteinä mm.muistitutkimuksiin ja verenpaineen seurantaan ohjaaminen sekä erilaistenasunnon muutostöiden käynnistyminen.Haastatelluilta kysytään myös suoraa palautetta Seinäjoen kaupungille. Määrällisestieniten palautetta annetaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntaliitostenjälkeen Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron asukkaita huolettaa palvelujennykyisen tason säilyminen ja niiden pysyminen alueella. Kanta-Seinäjoen alueella huolta vastaavasti aiheuttaa lääkäri- ja neuvolapalveluihinpääsy. Lisäksi huolta kannetaan asumispalveluista, hoidon tasosta sekä asumispalveluidenja henkilökunnan riittävyydestä.Palautetta annetaan myös muille kaupungin organisaatioille. Kulttuuripalvelutsaavat kiitosta runsaudesta ja monipuolisuudesta. Eläkeläisille tarkoitettujapäiväaikaan järjestettäviä tilaisuuksia kuitenkin toivotaan. Eläkeläisten omankokoontumistilan tarve nousee esille vuosittain. Ilmainen linja-autokokeilu onsaanut positiivista palautetta ja se on lisännyt linja-auton käyttöä. Kuitenkinmuun kuljetuspalvelun kehittäminen, etenkin keskusta-alueen ulkopuolella jakulkeminen ilta-aikaan, nousee esille. Myös katujen kunnossapidosta, mm.teiden aurauksesta talviaikaan sekä huonosta liikennekulttuurista, annetaanpalautetta.II HenkilöstönäkökulmaHenkilöstönäkökulmaa saadaan esille henkilöstökyselyillä ja muulla henkilöstöltäsaadulla palautteella.Seinäjoen vanhustyön henkilöstökysely toteutettiin sähköpostikyselynä Webropol-ohjelmalla 31.5.2010 - 5.8.2010 ja se lähetettiin kaikille vanhustyöntekijöille.Vastausprosentiksi saatiin 59,4 %. Terveydenhuollon henkilöstökysely

40toteutettiin vastaavasti sähköpostikyselynä 28.6.2010 - 15.8.2010 ja se lähetettiinterveydenhuollon henkilöstölle. Vastausprosentiksi saatiin 25 %.Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat vanhustyön henkilöstönmielestä kiitettävästi. Asiakaskeskeisyydessä toteutuivat hyvin, sekä vanhustyönettä terveydenhuollon henkilöstön mielestä, asiakkaiden inhimillinen huolenpitosekä yksilölliset tarpeet. Asiakkaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistaaktivointia olisi henkilöstön mielestä hyvä parantaa. Terveydenhuollon henkilöstökoki perusterveydenhuoltopalveluiden riittävyyden yleisesti ottaen kohtalaiseksi,joillakin alueilla riittävyys oli parempaa ja joillain huonompaa.Vanhustenhuollon henkilöstökyselyssä vahvuuksina ja mahdollisuuksina olivatmm. ammattitaitoinen henkilökunta, teknologian kehittyminen sekä moniammatillinenja ennaltaehkäisevä työ. Vanhustyön haasteina koettiin mm. riittävänja pätevän henkilökunnan saaminen ja heidän kiireiset aikataulut. Ikäihmistenpalveluiden kehittämisessä tärkeää olisi yhteistyön laajentaminen, yhteisöllisyydenja kodinomaisuuden korostaminen, hoitoketjujen määritteleminen,intervallihoidon kehittäminen sekä terveyspalveluiden täyttyessä muidenvaihtoehtojen kehittäminen vanhuksille. Tärkeäksi vastaajat kokivat myös sosiaalisettukiverkostot, asiakaskyselyt sekä tiedottamisen.Terveydenhuollon henkilöstökyselyssä tärkeäksi koettiin moniammatillisen yhteistyönlisääminen, kokonaisvaltaisuus, määrän ja laadun arviointi sekä kehittämistoimintaja osaamisen parantaminen. Tulevaisuudessa vastaajat pitivättärkeänä ammattitaitoista henkilökuntaa sekä lääkäri-hoitaja työparimallinkokeilua. Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä tärkeänä pidettiin asumisenvaihtoehtojen kartoitusta, hoitoketjujen määrittelemistä, intervallihoidon tehokkuuttasekä terveyspalvelutarpeiden ”loppuessa” muiden vaihtoehtoistenpalveluiden kehittämistä. Vastaajat mainitsivat terveyspalvelujen parantamisehdotuksinamyös asiakaskyselyt, keskittämisen ja omalääkäripalvelun sekälähipalveluiden turvaamisen. Huolenaiheena oli henkilökunnan riittävyys.Vanhustyössä oman työn sisältö koettiin merkitykselliseksi. Tärkeänä pidettiinmyös itsenäisyyttä työssä sekä ilon saamista. Oikeudenmukaisuus koettiintärkeimmäksi kokemukseksi lähiesimiestyössä, sen sijaan palautetta toivottiinenemmän, koska vain 20 % oli siihen tyytyväisiä. Esimiestyö oli vähintään hyväänoin 70 % mielestä. Heikoimpana nähtiin palkkaus sekä henkinen riittävyys– vain 20 % oli tyytyväisiä näihin. Terveydenhuollon henkilöstön mielestäpalkitsevia tekijöitä olivat työn merkityksellisyys sekä ihmisten auttaminen.Osallistavassa johtamisessa vastaajat pitivät kunnioitusta tärkeimpänä asiana,kun taas arjessa läsnäolon ei koettu olevan niin tärkeää.

41Ammattitaidon ylläpito oli yksi tärkeä osa kehittämistä ja henkilöstö koki tarpeidensatoteutuvan hyvin osaamisen kautta. Tähän liittyen lisäkoulutusta toivottiinmonilla eri osa-alueilla, ja siten tuli esiin henkilöstön kehitysmyönteisyys.Työsuhdetta varsinaisen eläkeiän jälkeen oli valmis jatkamaan ehdollisenajopa yli puolet sekä vanhustyön että terveydenhuollon henkilöstöstä.Työsuhteen jatkamisen ehdoista tärkeimmiksi nousivat oma terveydentila,joustavat työajat, kiireen ja kuormittavuuden väheneminen sekä palkat yms.raha- ja eläkeasia.III TalousnäkökulmaTalousnäkökulma tulee esille vuosittaisessa talousarviossa, tilinpäätöksessä jatoimintakertomuksessa.Kuntatalouden lähivuosien näkymien epävarmuus ja valtiontalouden heikkotilanne pitävät kuntatalouden turvaamisen tärkeänä tavoitteena. Kun ikääntymisenkuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat suuremmiksi,peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuuentisestään. Kansainväliset suositukset julkisen talouden tehostamiseksikorostavat julkisten palveluiden kilpailun lisäämistä ja tuottavuuden nostamista.Myös valtiovarainministeriö on kiinnittänyt jatkuvaa huomiota kuntientuottavuuskehitykseen.Hallitusohjelman (2011) mukaan kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetäänuudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa,parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuuttasekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista. Hyvällä henkilöstöpolitiikallaja kannustavalla sekä osallistavalla työilmapiirillä parannetaan tuottavuuttaja luodaan edellytyksiä henkilöstön jaksamiselle ja työhyvinvoinninedistämiselle. Tuottavuutta parannetaan kehittämällä johtamista ja esimiesosaamistasekä lisäämällä työntekijöiden osaamista ja osallistumismahdollisuuksia.Palveluiden saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta huolehditaantuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavien uudistusten yhteydessä.Julkishallinnon työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta ja kykyä ns. sisäiseenyrittäjyyteen vahvistetaan tarkoittaen kannustimia vastuunottoon, tuloksellisuuteenja omatoimisuuteen. Valtionhallinnon nykyinen tuottavuusohjelmakorvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Tuloksellisuussyntyy tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Tavoitteena on, että työ muuttuusamalla työntekijälle mielekkäämmäksi, asiakkaat kokevat palvelun laadunparemmaksi ja työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus nousee.

42Tuottavuutta mitattaessa on tärkeää ottaa huomioon hoidon vaikuttavuus.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan hyvinvointituottavuudessamitataan vanhuspalveluiden tuottavuutta ottamalla huomioon hoitopäivienja –käyntien ohella myös hoitojen vaikutukset vanhusten toimintakykyyn.Tuottavuutta mitattaessa täytyy ottaa huomioon myös hoitopaikkatasoeli kotihoito, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti,terveyskeskuksen vuodeosasto tai sairaala. Toimintakykymittari RAVAon ikääntyneiden toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Ekonometrisessäanalyysissä toimintakyvyn muutosta selitetään vanhuksen ja hoitopaikan taustatiedoilla.Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa on kehitetty Tampereen teknillisen yliopistonkanssa uudenlaista lähestymistapaa tuottavuuden mittaamiseen.Tuottavuuden mittaamiseen kehitettiin matriisimalli, joka on ollut käytössäItä-Pasilan palvelutalossa vuodesta 2007 alkaen. Tuottavuusmatriisilla mitataantuottavuutta vanhuspalveluissa. Tavoitteena oli ottaa huomioon paremmintoiminnan laatu. Vanhuspalvelujen tuottavuutta on arvioitu palveluasumisessaja vanhainkotihoidossa. Matriisimalli mahdollistaa moniulotteisentuottavuuden tarkastelun ja se mahdollistaa yhteisen keskustelun työn tekemisestäja suunnittelusta, mikä sitouttaa henkilöstön tuottavuusajatteluun.Vanhuspalveluissa tuottavuuden mittareita ovat:- asumisvuorokauden hinta- hoitopaikkojen käyttöaste- asiakasrakenteella painotettu yksikkökustannus- henkilöstön työpanos suhteessa hoitopaikkoihin- alle 60 päivän sairauspoissaolot- asiakkaan toimintakyvyn säilyminen ja- vuoteeseen hoidettavien osuus.Tuottavuudesta saadaan vääristynyt kuva, jos ei huomioida eroja asiakkaidenhoidon tarpeessa. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston näkemyksen mukaanhyvinvointipalvelujen tuottavuutta parannetaan kehittämällä toimintatapoja jahyödyntämällä paremmin työntekijöiden osaamista myös työ- ja palveluprosessienkehittämisessä. Tärkeää on suunnata henkilöstön työpanos ja osaaminenoikein. Suunnittelu ja työprosessien organisointi ovat olennaisia asioita.Tuottavuutta parannetaan myös työhyvinvoinnin edistämisellä. Lisäksi työntekijöidenvaihtuvuuden tulisi olla mahdollisimman pieni.Vaikutuksia arvioidaan ennakkoarviointina, prosessiarviointina sekä seurannalla.Ennakkoarvioinnilla arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia etukäteen, prosessiarvioinnillaarvioidaan vaikutuksia toimenpiteiden toteutuksen yhteydessäja seurannalla arvioidaan jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Kustannusvaikutuksiavoidaan arvioida esimerkiksi

43- ympärivuorokautisen hoidon tarpeen vähenemisenä,- palvelurakennemuutoksen vaikutuksina käyttökustannuksiin sekä- asiakasmaksumuutosten vaikutuksina asiakkaiden ja kuntien kustannuksiin.

442.6. Aluelähtöisyys ja lähipalvelutLähipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jota käytetään lähes päivittäin ja jonkapiiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen asukaspohjasta.Lähipalvelun tulee olla helposti saavutettavissa. Sen on oltava lähellä taisinne on oltava hyvät kulkuyhteydet. Lähipalvelun tarkoitus on olla matalankynnyksen ihmisläheistä palvelua. Lähipalveluiden saavutettavuudessa tuleekiinnittää huomiota myös liikenne- ja kuljetuspalveluiden saatavuuteen.Etääntyviä lähipalveluja pitäisi täydentää parantamalla ihmisten liikkumismahdollisuuksiaja tietoliikenneyhteyksiä. Vanhustyössä lähipalveluja ovatesimerkiksi vanhusten kotihoito, omaishoidon tuki ja palveluasuminen.Kuntaliitosten jälkeen Seinäjoen kaupunki voidaan sanoa muodostuvan neljästäkunnan osa-alueesta: Seinäjoen kantakaupungin alue, Peräseinäjoen alue,Nurmon alue ja Ylistaron alue. Seinäjoen kantakaupunki on maantieteellisestitiivis keskittymä, jonka läheisyydessä on entisen Nurmon kunnan alueella ollutHyllykallio. Ylistaro ja Peräseinäjoki ovat maantieteellisesti laajoja maaseutumaisiaalueita, jotka asettavat omat haasteet palvelujen järjestämiselle.Suurin osa väestöstä sijoittuu kaupunkikeskukseen tai sen lähistölle. Vanhatkuntarajat eivät ole esteenä palveluja uudella tavalla suunniteltaessa. Monettyöikäiset liikkuvat päivittäin entisten kuntarajojen ulkopuolella, mikä mahdollistaaosittain palvelujen hankkimisen kaupunkikeskuksesta. Ikäihmisille palvelujasuunniteltaessa tulee kuitenkin huomioida, että kaikilla ei ole autoakäytettävissä eikä julkinen liikenne toimi kaikilla asunalueilla. Monien toimintakykyon niin alentunut, että kotona asuminen edellyttää lähipalveluja taipalvelujen tuomista kotiin.Ennen kuntaliitosta, Ikäihmisille suunnattu palvelurakenne oli jokaisessa kunnassapääperiaatteessa saman suuntainen. Eroja palvelurakenteen painotuksessaoli siten, että Ylistarossa ja Nurmossa asumispalveluja oli kehitettyenemmän kuin kotihoitoa, Peräseinäjoella taas kotihoitoa oli kehitetty vahvemmin.Seinäjoella oli panostettu kotihoitoon, asumiseen sekä viime vuosinaennaltaehkäisevään työhön. Seinäjoella paine ikäihmisten palveluihin oli kuitenkinväestömäärästä johtuen suurinta ja paine palvelujen lisäämiseen jatkuvaa.Kuntaliitoksen jälkeen tavoitteena on ollut palvelujen kehittämään tasapuolisestihuomioiden alueiden erityispiirteet.Kaikille kunnan alueille ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tuottaa kaikkia palvelujamaantieteellisistä etäisyyksistä johtuen. Esimerkiksi yöpartio onnistuukeskustaajamiin, mutta ei kunnan rajoille, koska kustannukset nousivat kohtuuttomiksi.

45Ikäihmisille palveluja suunniteltaessa on valtakunnallisessa keskustelussa nostettuesille ns. palvelukampus eli palvelualuemalli ajattelu. Palvelualuemalli onkehitetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ikähorisontti –uudet palvelukonseptit–hankkeessa (2009). Ikähoivatyöryhmä (2011) esittää, että vuoden2015 jälkeen Suomen kunnissa on etenevässä määrin palvelualueita, jotka onsuunniteltu ikääntyvän väestön ääntä kuullen. Näillä alueilla on yksityisasuntoja,senioritaloja, asumisyhteisöjä sekä ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoatarjoavia ryhmäkoteja. Palvelualue tarjoaa ympäristön asunnoissaasuville ikäihmisille toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa.Alueella toimii neuvontakeskus, josta iäkkäät saavat tukea, ohjausta janeuvontaa arjen asioihin ja terveyden edistämiseen. Palvelualueella tulisi ollakoti- ja ympärivuorokautisen hoidon välimaastoon sijoittuvia palveluja kutenpäivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa. Palvelualueella tulisi olla mahdollisuusmm. kulttuuri, liikunta ja hengellisiin palveluihin. Ikähorisontti –uudet palvelukonseptit–hankkeessa (2009) korostetaan kuitenkin, että alueista ei oletarkoitus muodostaa pelkästään ikäihmisille tarkoitettuja asuin alueita.Seinäjoen kaupungin palvelualueet voisivat muodostua entisten kuntien alueille,koska kunnat olivat jo kehittäneet monimuotoisia palveluja omiin kuntiin.Peräseinäjoki, Ylistaro ja Nurmo muodostaisivat omat palvelualueet, joihinedelleen kehitetään ikäihmisille suunnattuja monipuolisia palveluverkostojayhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seinäjoen kantakaupungin alueelle voisimuodostua Huhtalan, Simunan ja Keskustan palvelualueet. Palvelualuilla olevatja edelleen kehitettävät lähipalvelut tullee määritellä ja suunnitella alueidenominaispiirteet huomioiden. Osa erityispalveluista on tarkoituksenmukaistajärjestää keskitetysti. Erityispalvelut tukevat palvelualueiden toimintaa.

462.7. SWOT -analyysi ja ympäristöanalyysiSeinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen strategian valmisteluun osallistuneettyöryhmät laativat kukin SWOT -analyysin, joista on koottu seuraavassaesitetty yhteinen SWOT -analyysi. Analyysissä kuvataan asumisen ja elinympäristön,hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, palvelurakenteen kehittämisensekä henkilöstön osalta keskeiset vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudetja uhat.VAHVUUDET- ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä asuntoihinsaja omistusasuminen on haluttua- esteettömän rakentamistoimikunnan suosituksianoudatetaan hyvin- liikunta-, kulttuuri-, kansalaisopisto- ja seurakuntapalveluidenmonipuolisuus sekä laajathyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet(Ikäkeskus ym.)- monialainen yhteistyö- palvelutarjonta monipuolista- kehittämismyönteisyys- ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen- työhön sitoutuminen ja osaava henkilöstöMAHDOLLISUUDET- monipuolinen elinkaariasuminen- asuntojen korjaaminen (muutostyöt, esteettömyys,hissit)- lähiympäristö ja sen palvelut toimiviksi- moniammatilliset ja rajoja ylittävät käytännöt(hyvät käytännöt)- uusia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimitiloja(seniorikuntosali, kohtaamispaikat)- hoitopolkumallit ja asiakaskeskeisyys- palvelusetelin käytön laajentaminen ja palvelukokonaisuudet- hoitaja-lääkäri-työparimalli- halukkuus työn jatkamiseen varsinaisen eläkeiänjälkeen- yhteistyö oppilaitosten kanssa- täydennyskoulutus ja osaamisen vahvistaminen- rekrytoinnin kehittäminen, imagon vahvistaminenHEIKKOUDET- kerrostalojen hissittömyys ja muu esteellisyys- liikkumista ja osallistumista rajoittavatpuitteet- tyytymättömyys terveyskeskuksen jajulkisen liikenteen palveluihin- tiedottamisen haasteet, varsinkin syrjäytyneidentavoittaminen haasteellista- työelämän kiireellisyys- organisaatiolähtöisyys- palvelustrategia puuttuu ja hoidonporrastusei toimi kunnolla- pätevien sijaisten saanti vaikeaa- henkilöstön perusmitoitus ei ole riittäväUHAT- ikäihmisten määrän kasvusta johtuenpalvelujen tarve ja muistisairaudet lisääntyvät- riittämättömät resurssit- palveluiden keskittyminen kaupunkikeskuksiin- vapaaehtoistyön väheneminen- lääkäripalveluiden saatavuus- rakenneuudistus hidasta- työvoiman saatavuus (osaaminen, sitoutuminen)- henkilöstön eläköityminen- kilpailu henkilöstöstä

47Organisaation on sopeuduttava ympäristöön ja otettava ympäristötekijäthuomioon strategian laadinnassa, jonka vuoksi ympäristöanalyysinä on laadittuPESTEL -analyysi. Analyysi sisältää poliittisten, ekonomisten, sosiokulttuuristen,teknologisten, ekologisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden analyysin.Poliittiset tekijätEkonomiset tekijätSosiokulttuurisettekijätTeknologisettekijätEkologiset tekijätLainsäädännöllisettekijät- EU:n laajeneminen ja rooli- Hallinto; taloudelliset näkökulmat keskeisiä, sosiaalisia näkökulmiaei oteta riittävästi huomioon, ikäihmisten kokonaisvaltainen asumispoliittinenohjelma puuttuu- Arvot; individualismi- Poliittiset päätökset; turvallisuus, laki ja järjestys, kiinnostus asumisenturvallisuuskysymyksiin- Talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen- Työmarkkinoiden luonne; osaamisvaatimusten kasvu ja globaalitietotalous- Elinkeinorakenne; globalisaatio, muuttuva elinkeinorakenne- Inhimillinen pääoma; taidot ja koulutustarpeet- Asuntokuntien tulotason erot- Väestörakenteen ikääntyminen; tulotaso, terveydelliset tarpeet,sosiaaliset suhteet, vapaa-ajan tarpeet- Liikkumisen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen- Kaupungistuminen ja keskittyminen- Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa- Verkottumisen välttämättömyys- Sosiaalisen eriarvoistumisen lisääntyminen- Elämäntyylit eri elämänvaiheissa- Asumisen merkitys ja asuntokuntien pienentyminen- Kiihtyvä teknologian muutos: tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys- Rakentaminen ja talotekniikka; enemmän valmiita tehdasrakenteisiakomponentteja, ympäristöystävällisyys, käytettävyys, tekniikanpalveltava arkea- Energia; öljyn hinnan kallistuminen, ilmastonmuutos- Julkisen liikenteen uudistaminen palveluyhteiskunnan tarpeita varten- Eettisten ja ekologisten näkökohtien esiintuominen- Ympäristöpolitiikka muokkaa asumista- Energia; luonnonvarojen rajallisuus ja energian hinta- Paikallinen energiaomavaraisuus; hajautettujen energiaratkaisujenkehittäminen- Epäterveellinen asuminen; sisäilmastojen parantaminen- Kuntien lainsäädännölliset velvoitteet- Ikäihmisten asumisen ja rahoituksen ohjaus

48Ympäristöanalyysin mukaan sosiokulttuurisina tekijöinä tulisi ottaa huomioonmm. ikäihmisten muuttuvat tarpeet asumisen, terveyden, sosiaalisten suhteidenja vapaa-ajan tarpeiden osalta. Teknologisina tekijöinä tulisi ottaa huomioonmm. teknologian muutokset ja mahdollisuudet sekä tieto- ja viestintätekniikoidenkehitys.

493. TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-ESITYKSET VUOTEEN20173.1. Asuminen ja elinympäristöPÄÄTAVOITE:ASUNNOT JA ELINYMPÄRISTÖ TUKEVAT IKÄÄNTYVIENKOTONA ASUMISTA JA VIRIKKEELLISTÄ ELÄMÄÄAsunto-oloihin ja elinympäristöön kohdistuvat sisällölliset ja laadulliset vaatimuksetmuuttuvat väestörakenteen vanhetessa. Itsenäinen asuminen omassakodissa riippuu asukkaan oman kunnon lisäksi elinympäristöstä. Pääosaikäihmisistä asuu ja tulee asumaan ns. tavallisessa asunnossaan. Asuntosuunnittelunohjeistus tuottaa uudisasuntoja, joissa liikuntarajoitteisuus onhuomioitu, mutta asuntojen joustavuus ja muunneltavuus tarpeiden muuttuessaon haaste. Seuraavassa SWOT-analyysissä kuvataan ikäihmisten asumisenja elinympäristön vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia.VAHVUUDET- ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiäasuntoonsa- omistusasuminen on haluttua- esteettömän rakentamistoimikunnansuosituksia noudatetaanhyvinHEIKKOUDET- kerrostalojen hissittömyys- tyytymättömyys julkisen liikenteenpalveluihin- palvelukeskusten parantamisentarveMAHDOLLISUUDET- monipuolistetaan ikäihmistenasumista- elinkaariasuminen- asuntojen korjaaminen (muutostyöt,esteettömyys, hissit)- lähiympäristön ja sen palveluidentoimivuusUHAT- ikärakenteen muutos- uusi asunto-osakeyhtiölaki jasen vaikutus hissien rakentamiseen

50Ikääntyvien kotona asuminen edellyttää toimivia ja turvallisia asuntoja sekämahdollisuutta esteettömään liikkumiseen asuinympäristössä. Toimiva asuntoja asuinympäristö voivat myös ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä.Toisaalta toimintakyvyn ollessa jo alentunut hyvin suunniteltu ympäristö voimahdollistaa liikkumisen ja tukea itsenäistä suoriutumista arjessa. Asunnon jaympäristön joustavuus ja väljyys ja laadukas suunnittelu mahdollistavat asumisentarpeiden muuttuessa. Ikäihmisille hyvä elinympäristö on tarpeellinenmyös muille väestöryhmille.Tutkimustulosten ja käytännön kokemusten mukaan laadukas asunto-, kaavoitus-,liikenne- ja muu yhdyskuntasuunnittelu tukevat hyvää ikääntymispolitiikkaa,sillä niissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat ikääntymispolitiikan sisältöönja kustannuksiin jopa vuosikymmeniä. Hyvä suunnittelu on taloudellista.Osatavoitteet:- Uudisasuntojen suunnittelussa ja varustelussa huomioidaan väestönikääntyminen ja erityisryhmien tarpeet- Asuntojen perusparantaminen on suunnitelmallista ja korjaamiseenkannustavaa- Asuin- ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja tukevat ikääntyvienitsenäistä asumista, aktiviteettia ja sosiaalista kanssakäymistä- Ikäihmisten asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavatpalvelutOsatavoitteet ja toimenpide-esitykset:Uudisasuntojen suunnittelussa ja varustelussa huomioidaan väestönikääntyminen ja erityisryhmien tarpeetKaavoitus ja kaupunkisuunnitteluKaavoitus ohjaa alueiden käytön ja asuinympäristön suunnittelua. Rakennustensisätilojen suunnittelua koskevat asiat eivät pääsääntöisesti kuulu kaavaan,mutta kaavamääräyksillä ohjataan esim. asumista tukevien palveluidensijoittamista asumisen joukkoon ja esteettömän, taloudellisen ja korkealuokkaisenympäristön rakentumista. Ikääntyville sopivaa asuntotuotantoa ohjataanerityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. Asuin-

51ympäristön viihtyisyydellä ja monipuolisilla harrastusmahdollisuuksilla sekäliikkumaan houkuttelevalla ympäristöllä pyritään tukemaan itsenäistä asumista.Käytännössä tavoitellaan erityisesti Keskustan ja sen lähialueiden kuten Upankaupunginosan täydennysrakentamista ja tiivistämistä koska alueella on jovalmiina kattavat palvelut ja virkistysmahdollisuudet. Keskussairaalan ympäristöönon myös muodostumassa sopiva palvelukeskittymä. Ylistaron ja Peräseinäjoenkeskustat tarjoavat myös erittäin hyvät lähipalvelut ja vaihtoehtoisenelinympäristön ikääntyville asukkaille.Keskusta- asumisen tavoitteita määritellään Keskustan rakennemallissa jaKeskustan tulevassa osayleiskaavassa sekä asemakaavoissa. Seinäjoen keskustavisioidaan tapahtumapaikkana ja jalankulkukaupunkina, jossa palvelutlisääntyvät ja monipuolistuvat. Monipuoliseen asuntojakautumaan kuuluvatpalveluasunnot eri palvelukonsepteilla. Keskustan ytimessä kadut ovat kävelypainotteisiatai kävelykatuja. Katuympäristöt suunnitellaan jalankulkijoidenehdoilla esteettömiksi ja katutiloja ja aukioita jäsennellään puuistutuksin.Seinäjoen ja Pajuluoman jokirantapuistoihin luodaan yhteydet puistomaistenkatujen ja pienten taskupuistojen verkostolla. Vaihtelevien taskupuistojen mosaiikkitarjoaa suojaisia levähdyspaikkoja ja elämyksiä, esimerkiksi vesiaiheita.Palveluja ja virikkeitä tarjoava ympäristö houkuttelee osallistumaan ja liikkumaan.Asuntojen autopaikat ovat omalla tontilla, mutta liiketilojen laitoksissa,joihin liikenne ohjataan ydinkeskustan ulkokehältä.Myös keskustan ulkopuolella pyritään samalla tavoin kunkin alueen ominaispiirteethuomioiden korkealuokkaiseen ja virikkeitä tarjoavaan ympäristöön.Viheralueet, palvelut ja asumisen yhdistävät esteettömät verkostot ovat olennainenosa tätä aktivoivaa ympäristöä, joka palvelee kaikenikäistä väestöä jamahdollistaa pitkään samassa asunnossa asumisen ja monipuolisen yhdyskuntarakenteen.Nykymääräyksin kerrostalorakentaminen tuottaa ikääntyville sopivia kerrostaloasuntoja,olivatpa ne sitten omistus-, osaomistus- tai vuokrataloissa. Asuntojenjoustavuuden tuleville tarpeille varmistaa niiden sopiva väljyys ja siksitarvittaessa kaavoissa tullaan antamaan määräyksiä asuntojen mitoituksesta,koosta ja lukumäärästä. Kaavamääräyksin kerrostaloihin varataan tilaa asumistatukevia lähipalveluita ja yhteiskäytöllisiä tiloja varten. Kaavoitus ohjaaympäristön suunnittelua myös liikuntarajoitteisten tarpeet huomioiden.Tavoitteena on tuottaa eri puolille kaupunkia normaalin asumisen lomaan erityisasumista.Alueiden suunnittelussa huomioidaan erityisasumisen tarpeet.Varsinaisia hoivapalveluja tarjoavia yksiköitä keskitetään valmiina olevien so-

52siaali- ja terveyspalveluiden lähelle esimerkiksi Eskooseen ja terveyskeskustenympäristöön.Väestön sijoittuminen ja rakentaminenRakentaminen on Seinäjoella vilkasta. Tähän on vaikuttanut kaupungin asukasluvunkasvu, joka on ollut viime vuosina noin 1,4 % vuodessa eli noin 850uutta asukasta joka vuosi. Käytännössä kaupungin keskeiset alueet kasvavatlähes 1000 asukkaalla vuodessa, kun taas kaupungin laidoilla väki vähenee.Seinäjoelle muuttajista 32 % muutti postinumeron 60100 alueelle eli keskustantuntumaan. Ylistaron ja Peräseinäjoen taajamissa väestö säilyy ennallaan.Alla olevan kuvion mukaisesti väestö on voimakkaasti keskittynyt Seinäjoentaajamaan, jossa noin 7 km:n säteellä ydinkeskustasta asuu yli 45.000 asukastaja tiivistyvällä alueella noin 21 km:n säteellä noin 52.000 asukasta.Ylistaron taajamassa asuu noin 2000 asukasta ja Peräseinäjoella noin 1500asukasta. Näiden alueiden ulkopuolisella maaseudulla asuu noin 4500 asukasta.Kuvio 7. Väestön sijoittuminen Seinäjoen kaupungin alueella.Seinäjoen väestönkasvusta selittää syntyneiden enemmyys kasvusta 0,6 % jamuuttoliikkeen enemmyys 0,9 %. Seinäjoen muuttovoitto koostuu pitkältinuorista aikuisista. Eläkeläisten muuttoliike Seinäjoelle ei ole vilkasta. Tulijoistaoli vuonna 2009 vain 3 % eli 82 henkilöä ja lähtijöistä 2 % eli 45 henkilöäyli 64-vuotiaita. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkinsuhteellisen tasaisesti 30 vuodessa nykyisestä noin 4000 henkilöstä 11000

53henkilöön ja yli 65-vuotiaiden määrä seuraavan 15 vuoden aikana 4000 henkilöstö7000 henkilöön, mutta pysyy sen jälkeen ennallaan.Seinäjoella rakennettiin vuosina 2006-2009 keskimäärin 450 asuntoa vuodessa,joista kerrostaloasuntoja oli noin 38 %, rivitaloasuntoja noin 25 % jaomakotitaloja noin 37 %. Vuonna 2010 myönnettiin rakennuslupa 859 asunnolle,joista 378 eli 44 % oli kerrostaloasuntoja, 222 eli 26 % rivitaloasuntojaja 30 % omakotitaloja. Kerrostalotuotanto keskittyy Seinäjoen keskustan ympäristöön,ja on hienoisessa kasvussa. Ikäihmiset muuttavat useimmiten kerrostaloon.Lapsiperheet muuttavat usein uusille asuinalueille tai maaseudullekaupungin ympäristöön ja ilmeisesti myös ikäihmisiltä vapautuviin asuntoihin,kuten pientaloihin, lähemmäksi keskustaa. Asuntoja valmistuu paljon asukaslukuunsuhteutettuna.Tulevaisuuden suuntauksetTulevaisuus on nykytilanteeseen verrattuna monella tavalla erilainen. Muuttuvaantulevaisuuteen voidaan varautua tulevaisuuden ennakoinnilla. Megatrenditovat tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, jotka ovat vahvistuvia kehityssuuntiaja joilla on suuri vaikutus valtioiden, yhdyskuntien, yritysten, yhteisöjenja yksilöiden toimintaan. Megatrenditarkastelun avulla voidaan ymmärtääyhteiskunnan ja sen eri osa-alueiden muutosta.Merkittävinä megatrendeinä asumisen näkökulmasta voidaan pitää asunto- jarakennusalan kansainvälistymistä, teknologian kiihtyvää muutosta, väestönikääntymistä, asumisen monimuotoistumista sekä yhteiskunnan ja palvelujenverkottumista. Osana suomalaista asunto- ja rakennusalan kehitystyötä tulisitoteuttaa myös monialaisia, uusiin näkökulmiin ja avauksiin johtavia tulevaisuustarkasteluja.Heikot signaalit auttavat ymmärtämään yhteiskunnan muutostekijöitä, joillavoi olla suuriakin vaikutuksia. Heikoilla signaaleilla on megatrendejä suuremmatepävarmuudet, mutta suuremmat odotusarvot. Heikkoja signaaleja, joitatulisi ottaa huomioon ikäihmisten asumisen suunnittelussa, ovat muun muassaelämäntapa-asuminen, vastareaktio vauhdille, turvallisuuden tunne, sopivuudentunne, uusi urbaani yhteisöllisyys sekä monta paikkaa, monta asuntoa.

54Asumisen megatrendejä ja heikkoja signaaleja voidaan arvioida seuraavasti:- talous muuttuu asunto- ja rakennusalalla alue- ja paikallistasoisestakilpailusta kansainväliseksi- teknologia monimuotoistuu ja monipuolistuu- väestö ja elämäntavat ovat suurimpana muutosagenttina. Elämäntavatja elämäntyylit vaikuttavat tuotevalikoimaan- asuntosuunnittelussa otetaan paremmin huomioon asiakkaidentoiveet- asuntoja ostetaan ja vuokrataan enemmän kokonaispalveluina.Ikäihmisten asumisen hyvät käytännötYhteisöllisyys, itsenäisyys, ennakoiva työote, kattavat palvelut ja vapaus valitaovat tutkimusten mukaan keskeisiä tekijöitä tulevaisuuden senioriasumisessa.Yksilön näkökulma muodostuu eletystä elämästä, elämänarvoista jayksilön toiveista. Senioriasumisen trendejä ovat kotona asumisen tukeminen.Innovaatioina ovat yhteisöllisyys, elämänkaariasuminen ja uudenlaiset palvelukonseptit.Ikäihmisten välimuotoisen asumisen merkitys hyvinvointia ja terveyttä edistävänäsekä hoivan tarvetta vähentävänä tekijänä on huomioitu parhaiten Hollannissaja Tanskassa. Norja ja Ruotsi ovat vielä suunnitelmavaiheessa, jossavaltion ohjaus toimii tätä tavoitetta kohti. Hollannin ja Tanskan välimuotoisenasumisen ratkaisuissa korostuu elämänlaatu, joka sisältää sopivan asumisenja mielekkään elämän. Hollannissa ja Tanskassa ikääntyneillä on mahdollisuusselkeimmin vaikuttaa oman elämänsä ratkaisuihin. Hollannissa korostuvatasumis- ja rahoitusratkaisut sekä Aging-in-Place -ajattelun sisältyminen kokoyhteiskuntasuunnitteluun, jolloin on siirrytty palvelujen kehittämisestä asumisenkehittämiseen. Hollannissa on kehitetty myös muistisairaiden asumista.Tanskassa korostuu ikääntyneiden voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys jaikääntyneiden muuttaminen Aging-in-Place -ympäristöön, jossa ikääntyneidentarpeet huomioidaan asumisen kehittämisessä. Tanskassa ikääntyneet pääseväthelpommin kotipalveluiden piiriin kuin muissa Pohjoismaissa. Tulevaisuudenvisiona ovat Tanskassa esimerkiksi puutarhanhoitoon tai musiikkiin erikoistuneethoitokodit.Suomen ja Japanin välisenä yhteisprojektina Japaniin valmistui Sendain hyvinvointikeskus,jossa on 120 asuinhuonetta, päiväkeskus sekä monipuolisettilat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen aktivointiin ja kuntoutumiseen. Hyvinvointikeskuson suomalainen innovaatio, jossa yhdistyvät kuntouttavienpalvelujen, hyvinvointiteknologian ja arkkitehtuurin osaaminen.

55Suomi on Euroopan laitosvaltaisimpia maita. Nykyinen palvelurakenne maksaaenemmän kuin ennalta ehkäisevä malli, jossa keskeistä on ikääntyneidenasumisen ja asumisratkaisujen kehittäminen. Yksi laitospaikka maksaa noin40.000 €/vuosi. Asuminen ja asumisratkaisut tarvitsevat suunnitelmallista japitkäjänteistä ohjausta valtakunnan tasolta. Suomen yhteistyömallissa suurenhaasteen muodostavat vapaaehtoistoimijat. Esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassavapaaehtoisjärjestöt ja erilaiset neuvostot ovat olennainen osa ikääntyneidenasumista. Suomessa ei ole myöskään riittävästi ikääntyneiden asumiseenja asumisratkaisuihin kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistyötä.Kun hyvään asumiseen ja hyvinvointiin on keskitytty ennen tarvelähtöistä hoivaa,ollaan lähellä hollantilaista palveluvyöhyke-mallia, jonka sisällä kaikenkuntoisetikääntyneet voivat asua. Hämeenlinnan Keinusaaripalvelukeskuskorttelissaon palvelutalon ja sen yhteydessä olevien tavallisenja tehostetun palveluasumisen lisäksi ikääntyneille rakennettuja omistus- javuokrataloja. Asumisratkaisujen monipuolisuus mahdollistaa sen, ettei alueeltatarvitse muuttaa toimintakyvyn heiketessä. Samanlaisia palvelualueita voisimuodostaa alueista, joilla ikääntyneitä asuu eniten, peruskorjaamalla ja uudisrakentamallaikääntyville soveltuvia asumisratkaisuja.Espoon Elä ja asu -seniorikeskuksissa on mahdollista saada tukea asumiseenja tarvittaessa on saatavissa hoivaa ympäri vuorokauden. Seniorikeskustenympärille voisi peruskorjata ja rakentaa ikääntyneille sopivaa asumista, jokasitoisi seniorikeskuksia ympäristöönsä.Caritas -kylä on Oulun keskustassa sijaitseva ikääntyneiden asuinkortteli, johonkuuluu palvelukeskus ja -asunnot, ryhmäkoti, senioriasunnot ja tavallisetikääntyneille tarkoitetut kerrostaloasunnot. Caritas -säätiön toiminta mukaileehollantilaista mallia. Säätiö tarjoaa asumiseen, kotihoitoon ja hyvinvointiin liittyviäpalveluja. Caritas -kylä on suunniteltu niin, että kylässä asuminen edellyttääliikkumista ja aktiivisuutta kylän alueella. Asumisratkaisussa voi ollakuitenkin vaarana ikääntyneiden eristäytyminen muusta yhteiskunnasta. Kehittämistavoitteenavoisi olla hollantilainen malli, jossa laitos muutetaan naapurustolleja yhteisölle avoimeksi, osaksi kaikenikäisten asuinaluetta.Uusien rakenteellisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös sisällöllisten ratkaisujenkehittämistä. Senioritalot on suunniteltu yleensä yli 55-vuotiaille. Talojensuunnittelussa painottuu asukkaiden hyvinvoinnin huomioonottaminen. Asumisenuudenlaisia sisällöllisiä ratkaisuja voivat olla myös yhteisöllinen asuminen,hyvinvointiasuminen, ryhmäkotiasuminen ja Aging-in-Place -ajattelunkehittäminen, jolloin painopiste siirtyy palveluympäristön kehittämisestä asumisratkaisujenkehittämiseen.

56Toimenpide-esitykset:1. Kartoitetaan ikäihmisten asumisen ja palvelurakenteen sijoittuminenkaupungin alueella ja tehdään suunnitelma ikäihmistenasumisesta ja palveluistaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 2013Asuntojen perusparantaminen on suunnitelmallista ja korjaamiseenkannustavaaAsuntojen sisällä olevat sekä ulkoalueilla ja yhteistiloissa olevat ratkaisut voivatmuodostua esteeksi tehokkaasti ja taloudellisesti tuotettavien palvelujentuottamiseen ja asukkaan kotona asumiselle. Tulisi olla tehokkaat ja taloudellisetkeinot vaikuttaa olemassa olevan rakennetun ympäristön muuttamiseenniin, että kotona asumista helpottavia ja liikuntaesteitä poistavia ratkaisuja jamuutostöitä tehtäisiin enemmän. Uudisrakentamisessa näitä on helpompi ottaahuomioon jo rakennusvaiheessa. Uudisrakentamisen kautta asuntokantauudistuu kuitenkin hyvin hitaasti ja uusien asuntojen paremmilla toiminnallisillaratkaisuilla ei ole niin suurta vaikutusta palvelurakenteen kehittämiseen.Vaikuttavuudeltaan merkittävimpiä olisivat keinot vaikuttaa nykyiseen olemassaolevaan asuntokantaan. Tulisi miettiä keinoja, kuinka kiinteistöjen jaasuntojen omistajat ryhtyisivät tekemään enemmän kotona asumista helpottaviamuutostöitä. Uudistuksia pitäisi tehdä kiinteistöjen piha-alueilla, yhteistiloissaja asunnoissa. Kiinteistöjen ja asuntojen hallintamuoto vaikuttaa myöspäätöksentekoprosessiin ja siitä näkökulmasta katsottuna myös kaupunginvaikutusmahdollisuuksiin.Seinäjoella huomattava osa palveluja tarvitsevista kuntalaisista asuu nyt jalähitulevaisuudessa omassa asunnossa. Myös huomattava osa asuntoa vaihtavistatavoittelee omaa asuntoa. Huomattava osa tämän päivän ja lähitulevaisuudenpalvelujen tarvitsijoista asuu asunto-osakeyhtiömuotoisessa asuntokannassa.Tämän asumismuodon osalle kehitetyllä kustannustehokkaalla toimintamallillavoi olla ratkaiseva merkitys palvelujen tuottamisen laajentumiseen.Muutostöiden päätöksentekoon vaikuttaa osakkeenomistajan ja asuntoosakeyhtiönvastuunjako muutostöistä. Asuntojen sisäpuolisten, asumista japalvelujen tuottamista helpottavien muutostöiden lisäämis- ja kehittämismahdollisuudetperustuvat pitkälti avustushoukuttimeen osakkeenomistajalle elleikunnan ole suoritettava ja kustannettava niitä lainsäädännöllisten velvoittein.

57Vuokra-asumisen osalta kiinteistönomistajien ja kaupungin tulisi muodostaayhteiset pelisäännöt, jotka parantavat yhteistyötä asuntokohtaisten muutostöidentoteuttamiseksi.Kiinteistöjen piha-alueiden ja yhteistilojen osalta muutostyön houkuttelevuuttavoisi parantaa pienillä avustuksilla. Avustuskäytännöissä voisi olla kampanjoitatai painopistealueita niin, että esimerkiksi tiettyinä vuosina keskitytäänkerrostaloissa porrashuoneiden ulko-ovien automaattisten aukaisulaitteidenasennuksen avustamiseen tai porrasaskelmien loiventamiseen. Kaupunki voisimääritellä sertifikaattiperiaatteet yhteistilojen ja pihojen esteettömyystasolle,joiden toteutuksella asuntokohteelle myönnettäisiin esteettömyyssertifikaatti.Ikäihmisten osalta ongelmaksi voidaan katsoa Seinäjoella olevan n.300 kerrostalorappua,joissa ei ole hissiä. Valtion korjausavustuksia myönnetäänkineniten hissien hankkimiseksi vanhoihin kerrostaloihin. Jotkut kaupungit, esim.Oulu, avustaa vanhojen kerrostalojen hissien rakentamisessa 10 %:lla. Puutteellisestiasuminen lisää erityisesti kotipalvelujen tarvetta, mutta aiheuttaamyös ennenaikaista siirtymistä palvelutaloihin ja laitoksiin. Asuntojen korjaaminenon edullinen tapa edistää kodissa asumista ja torjua laitokseen siirtymistä.Avustamalla asuntojen korjaamista vanhuspalvelujen kustannuspaineitaon voitu pienentää määrällä, joka on 6-11 -kertainen avustuksen määrään.Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen talousarvioon on varattuvuosittain määräraha ikäihmisten asuntojen pienimuotoisiin ja esteettömyyttäparantaviin muutostöihin, kuten tukikahvoihin, kynnysten poistoihin ja portaidenluiskiin. Avustus myönnetään pienituloisille 65 vuotta täyttäneille. KivipuronPalvelukeskuksessa toimii Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja, jokaavustaa sotainvalideja ja veteraaneja asunnossa tarvittavien muutostöidenkartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja muutostyötsuorittavan urakoitsijan löytämisessä.Toimenpide-esitykset:2. Tehdään suunnitelma omistusasuntojen ja vuokra-asuntojenmuutostöiden toteuttamismahdollisuuksien parantamisesta jaavustuskäytännöistäVastuutahot: tekniikkakeskus, sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 20133. Moniväyläinen neuvonta ja tiedottaminen, korttelineuvojaVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva

584. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan asuntojen muutostöihinVastuutahot: perusturvakeskus, tekniikkakeskus, järjestötAikataulu: vuosittain5. Vanhustyön ja tekniikkakeskuksen yhteistyötä ja osaamistakehitetään kotihoitoa tukevien teknisten apuvälineiden osalta-Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, EptekAikataulu: jatkuvaAsuin- ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja tukevat ikääntyvien itsenäistäasumista, aktiviteettia ja sosiaalista kanssakäymistäLähiympäristön laatu ja esteettömyys vaikuttavat merkittävästi ikääntyvänkykyyn ja mahdollisuuksiin asua palveluihin tukeutuen omassa asunnossamahdollisimman pitkään. Asunnon ja kerrostalossa asuttaessa rakennuksenesteettömyysratkaisut tulisi uudisrakentamisessa ulottaa tonttiliittymään jaliikennealueille siten, että liikkuminen asunnosta katualueelle on mahdollistaesteettömästi.Vanhaa kaupunkimaista lähiympäristöä parannettaessa tulee suunnittelussahuomioida luiskat, reunakiveykset ja levähdyspaikat siten, että liikkuminenapuvälineen kanssa on mahdollista ja riittävin välimatkoin on suunniteltujalevähdyspaikkoja. Ulkoilun ja virkistäytymisen edellytyksiä voidaan parantaakiinnittämällä huomiota asuinrakennusten lähiympäristön materiaalivalintoihinja valaistusratkaisuihin. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee edellyttää asuintalonovelta katuliittymään riittävästi valaistu kulkureitti ja jo rakennuslupamenettelynyhteydessä esittää riittävät yhteiset oleskelupaikat niille asukkaille,joilla ei ole omaa pihaa.Asioimispalvelujen ympäristöön tulee pyrkiä luomaan tauko- ja oleskelupaikkoja.Ikäihmisille sopivia liikuntareittejä tai kuntoratoja pitäisi rakentaa palvelutalojenja asuinalueiden läheisyyteen. Haja-asutusalueella tulee erityistähuomiota kiinnittää tiekunnossapitoon siten, että liikkuminen teiden reunaalueillaon turvallista. Näkövammaisten ja liikuntaesteisten tarpeet tulee huomioidalähiympäristön kehittämisessä. Seinäjoella on aloitettu jo vuonna 1986kartoitus, jossa on listattu kaupunkiympäristön liikkumis- ja toimintaesteet.Kartoitustyötä tekee Esteetön rakentaminen –toimikunta.

59Toimenpide-esitykset:6. Kaavoitusohjelmassa ja arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassahuomioidaan ikäihmisten asumisen ja asuinympäristön kehittäminenVastuutaho: tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva7. Esteetön rakentaminen –toimikunta jatkaa toimintaansaVastuutahot: tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva8. Ikäihmisiä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma pidetäänajan tasallaVastuutahot: tekniikkakeskus, sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva9. Lähiliikuntapaikkojen ja viheralueiden kehittäminen kaikilleikäryhmille sopivaksiVastuutahot: tekniikkakeskus, liikuntatoimiAikataulu: jatkuva10. Tehdään esite ikäihmisten asuntojen korjauspalveluistaVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, järjestöt,Seamk/ rakennustekniikan yksikköAikataulu: 201311. Järjestetään korjausneuvontapalvelujaVastuutaho: tekniikkakeskus, Seamk/ rakennustekniikan yksikköAikataulu: jatkuvaIkäihmisten asuinalueella on jokapäiväiseen elämään tarvittavatpalvelutJulkisen liikenteen kehittämisellä edistetään esteettömyyttä ja ikäihmisten itsenäistäselviytymistä. Kulkuneuvojen tulee olla matalalattiabusseja. Keinojaliikkumismahdollisuuksien parantamiseksi ovat muun muassa palveluliikennelinjojenlisääminen asuntoalueille, kutsujärjestelmien kehittäminen huonostiliikkuvien tarpeisiin ja pysäkkien ympäristöjen korjaaminen niin, että liikkuminenpysäkeiltä asuntokortteleihin on esteetöntä ja turvallista.

60Liikennesuunnittelussa tulee huomioida, että ikääntyvillä tulee olemaan tulevaisuudessakäytössä erilaisia sähkökäyttöisiä kulkuvälineitä. Seinäjoella julkistaliikennettä on jouduttu supistamaan viime aikoina valtion avustustenpienenemisen vuoksi. Erityisesti ilta- ja viikonloppuvuorot ovat vähentyneet.Seinäjoen kaupunki on järjestänyt Seili-kuljetusta yli 65-vuotiaille ja lisäksikuljetuspalvelua on järjestetty yli 65-vuotiaille pienituloisille ikäihmisille.Toimenpide-esitykset:12. Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa huomioidaanasumisen ja palvelujen yhteensovittuminenVastuutaho: tekniikkakeskus, sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva13. Palvelu- ja julkisen liikenteen kehittäminenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva14. Julkisten tilojen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön, esimerkiksikoulujen ruokalat, ATK-tilat ja uuden pääkirjaston aukioloviikonloppuisinVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva

613.2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenPÄÄTAVOITE:MAHDOLLISIMMAN MONELLA IKÄIHMISELLÄ ON MAHDOLLISUUSELÄÄ OMAEHTOISTA, TÄYSIPAINOISTA JA MIELEKÄSTÄ ELÄMÄÄOMASSA KODISSASeinäjoen kaupungin strategian mukaan kaupunki ottaa huomioon kaikessatoiminnassaan kaupunkilaisten terveyden edistämisen. Strategian pohjaltamonialainen yhteistyö on tehostunut ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinninedistämiseksi. Seuraavassa SWOT -analyysissä kuvataan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia.VAHVUUDET- hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenrakenteet (terveydenedistämisen yksikkö, Ikäkeskus,Järjestötalo, Ikäneuvosto)- liikunta-, kulttuuri-, kansalaisopisto-ja seurakuntapalveluidenmonipuolisuus ja saatavuus- monialainen yhteistyö ja asiantuntijuus- oppilaitosyhteistyö- laaja vapaaehtoistyö ja vertaistukiMAHDOLLISUUDET- terveyttä ja hyvinvointia edistävättoimitilat (seniorikuntosali,terveysliikuntatilat, kohtaamispaikatja neuvontatilat)- moniammatilliset ja rajoja ylittävätkäytännöt- toimivat palvelut; etsivä työ,hoito ja kuntoutus- vapaaehtoistyön vetovoimaisuus- tuottavuuden ja vaikuttavuudenparantaminen, mitataan vanhustyöhönsopivilla mittareillaHEIKKOUDET- liikkumista ja osallistumista rajoittavatpuitteet (kuljetuspalvelutym.)- tiedottamisen haasteet, varsinkinsyrjäytyneiden tavoittamisenhaasteellisuus- työelämän kiireellisyysUHAT- palveluiden keskittyminen kaupunkikeskuksiin- riittämättömät resurssit- omasta hyvinvoinnista huolehtiminen- vapaaehtoistyön väheneminen- ikäihmisten yksinäisyys

62Ikääntyville on eri puolilla kaupunkia toiminta- ja osallistumismahdollisuuksiakulttuurin, liikunnan, kirjaston, kansalaisopiston, seurakunnan ja vapaaehtoistyönpuitteissa. Ikäkeskuksen toteuttamat hyvinvointia tukevat kotikäynnit75-vuotiaille ovat laaja-alaisuudessaan keskeinen terveyden ja hyvinvoinninedistämisen toimintamuoto. Haasteeksi jäävät ne ikääntyvät, jotka syystä taitoisesta jäävät palvelutarjonnan ulkopuolelle.Yksinäisyys, masennus, päihteiden liikakäyttö, alkavat muistisairaudet, ravitsemukseenliittyvät puutteet, toimintakyvyn heikkeneminen ja tapaturmatovat ikäihmisten hyvinvoinnin uhkia, joihin voidaan vaikuttaa laajalla yhteistyöllä.Vaikka sairauksia ei voidakaan kokonaan estää, niitä voidaan siirtäämyöhäisempään ikään ja näin saada lisää terveempiä elinvuosia.Elintavat ja toimintakyvyn ylläpitäminenElintavoilla on tutkitusti merkitystä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöinä,mutta elintavoilla on vaikutusta myös muistisairauksien ja osteoporoosin(luukato) riskiin, masennukseen sekä terveydentilan heikkenemiseen ilmantodettua sairautta. Kaatumiset ja putoamiset ovat yli 65-vuotiaiden johtavakuolinsyy ja yli 75-vuotiailla kaatumista seuraa usein lonkkamurtuma. Kaatumistenehkäisy on tutkitusti kustannusvaikuttavaa toimintaa; lihaskuntoa jatasapainoa vahvistavan liikunnan lisääminen sekä turvallinen ympäristö ovatkaatumisten ehkäisyn kulmakiviä, jotka täytyy huomioida eri tahojen toimenpiteissä.Ikääntyvät ja heidän läheisensä tarvitsevat tehostettua neuvontaa ravinnon,liikunnan ja sosiaalisen aktiivisuuden merkityksestä terveydelle ja sairauksienehkäisemiselle. Iäkkään väestön toimintakyky on kohentunut ja vaikeudetesimerkiksi selviytymisessä ja liikkumisessa ovat vähentyneet viime vuosikymmenillä.Myönteisestä kehityksestä huolimatta erilaiset jokapäiväisiä askareitahaittaavat toimintakyvyn rajoitukset ovat iäkkäillä yleisiä. Kaikkein yleisimpiäne ovat vähän kouluja käyneillä, ruumiillista työtä tehneillä ja pienituloisilla.Sosioekonomiset erot toimintakyvyssä ja terveydessä ovat pysyneetsuurina, mikä tuo haasteita palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. On arvioitu,että jopa puolet suomalaisten ikäihmisten päivittäisen hoivan tarpeestapoistuisi, jos koko väestö olisi yhtä toimintakykyistä kuin koulutetuin väestöryhmä.Varhainen toteaminen ja hyvä hoitoTerveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä ja osin korjata toiminnanvajavuuksiasekä hidastaa niiden etenemistä. Sairauksien ja niiden vaaratekijöiden varhainentoteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutus ovat tärkeitä keinoja edistää

63ikääntyvien hyvinvointia. Esteettömyys, sopivat apuvälineet ja ikääntyvienitsensä arvostamien aktiviteettien harjoittamiseen kannustava ympäristö ovatkeskeisiä aktiivisen elämän ylläpitäjiä ja osallistumisen mahdollistajia. Ongelmienvarhainen toteaminen ja niihin reagointi edellyttää ikääntyvien parissatyöskentelevien jatkuvaa kouluttautumista ja palvelujen kehittämistä tarpeitavastaaviksi yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijatahojen kanssa. Ikääntyvienhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tullaan kokoamaan ikääntyvienkanssa toimivat tahot yhteen vuosittain arvioimaan tässä ohjelmassa hyväksyttyjentavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä suunnittelemaanseuraavan vuoden toimintaa.Osatavoitteet:• Ikääntyvillä on mahdollisuus sosiaaliseen ja hengelliseen toimintaan,jatkuvaan oppimiseen, oman osaamisensa jakamiseen ja aktiivisenatoimijana vaikuttamiseen• Ikääntyvillä on mahdollisuus säännölliseen liikuntaan, lihaskunnon jatasapainon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä terveelliseen ruokavalioon• Ikääntyvillä on mahdollisuus saada omien tarpeidensa mukaisia palveluitataloudellisesta tilanteestaan, toimintakyvystään tai asuinpaikastaanriippumatta, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen• Ikääntyvät saavat riittävästi tietoa ja keinoja turvallisuutensa varmistamiseksi,turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi• Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin heikentyessä esimerkiksi päihteidenväärinkäytön, kaltoin kohtelun tai muiden sosiaalisten tai terveysongelmienvuoksi, palvelujärjestelmässä on taitoa havaita ja reagoidatilanteeseen varhaisen puuttumisen keinoin• Ikääntyvillä on oikeus somaattisten sairauksien, mukaan lukien suunterveysongelmien, mielenterveysongelmien ja muistihäiriöiden tehokkaaseenhoitoon ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaan kuntoutukseen• Yhteistoimintatyöryhmän toimintaOsatavoitteet ja toimenpide-esitykset:Ikääntyvillä on mahdollisuus sosiaaliseen, yhteisölliseen ja hengelliseentoimintaan, jatkuvaan oppimiseen, oman osaamisensa jakamiseenja aktiivisena toimijana vaikuttamiseen

64Toimenpide-esitykset:15. Osallisuutta mahdollistetaan- tukemalla kohdeavustuksin eläkeläisjärjestöjä ja muita ikääntyvillekulttuuritoimintaa järjestäviä tahoja sekä selvitetään eläkeläisjärjestöjentoiminnan uusia tukemisen muotojaVastuutahot: kulttuuri- ja liikuntatoimiAikataulu: jatkuva- toteuttamalla ryhmätoimintoja ikääntyvien tarpeiden pohjaltaVastuutahot: SeAmk, ev.lut. seurakuntaAikataulu: jatkuva- kehittämällä matalan kynnyksen toimintapaikkoja, joissa on mahdollistasaada ohjausta osallistumiseen ja toimimiseenVastuutahot: Ikäkeskus, vanhustyöAikataulu: jatkuva- toimivilla kuljetuspalveluillaVastuutahot: kaupunki, kyläseurat, vapaaehtoisetAikataulu: jatkuva- seurakunnan kotikäynneillä, joilla tavoitetaan ne, jotka kaipaavathengellistä yhteyttä, mutta eivät pääse järjestettyyn toimintaanVastuutahot: ev.lut. seurakuntaAikataulu: jatkuva16. Ikääntyvien vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään- perustamalla kulttuuripalveluja kehittävä kulttuuriraatiVastuutahot: kirjasto-, kulttuuri- ja museotoimi, kansalaisopistoAikataulu: jatkuva- Ikäneuvoston toimintaa tunnetuksi tekemällä; ovat mukana aktiivisinatoimijoina ja palveluja suunnittelevissa työryhmissäVastuutahot: IkäneuvostoAikataulu: jatkuva

6517. Jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen jakamiseen luodaan mahdollisuuksia- järjestöissä, kansalaisopistossa, Ikääntyvien yliopistossa (TYT) javapaaehtoistyössäVastuutahot: kansalaisopisto, järjestöt, TYTAikataulu: jatkuvaIkääntyvillä on mahdollisuus säännölliseen liikuntaan, lihaskunnonja tasapainon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä terveelliseenruokavalioonToimenpide-esitykset:18. Säännöllinen liikunta mahdollistetaan:- kartoittamalla kylien ikäihmisten liikuntamahdollisuudetVastuutaho: liikuntatoimi, kyläseuratAikataulu: 2012-2013- aktivoimalla ikääntyviä liikuntaan kyläseurojen ja yhdistystenkauttaVastuutaho: liikuntatoimi, kyläseuratAikataulu: jatkuva- lisäämällä liikunnasta tiedottamista kotona asuville ikäihmisilleVastuutaho: liikuntatoimi, IkäkeskusAikataulu: 2012-2013- luomalla yhteistyö- ja toimintamalli liikuntaa järjestäville tahoilleVastuutaho: liikuntatoimiAikataulu: jatkuva- tukemalla kohdeavustuksinVastuutaho: liikuntatoimiAikataulu: jatkuva19. Lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen mahdollistetaan:- tiedottamalla liikunnan merkityksestä sairauksien ja tapaturmienehkäisyssä

66Vastuutaho: aikuisneuvola, työterveyshuolto, terveyskeskus, IkäkeskusAikataulu: jatkuva- suunnitelmallisella tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelulla ryhmissäja kotikuntoutuksessa sovitun työnjaon mukaisestiVastuutahot: kotihoito, kansalaisopisto, liikuntatoimi, fysioterapiaAikataulu: jatkuva20. Ikääntyvien ja heidän perheidensä saama elintapaohjaus mallinnetaanVastuutahot: terveyskeskusAikataulu: 2012-201321. Terveellisen ruokavalion toteutumista tuetaan ravitsemuskeskuksenruokapalvelun kehittämistyön avullaVastuutahot: ravitsemuskeskusAikataulu: jatkuva22. Ikääntyvien ravitsemustilan seurantaa kehitetäänVastuutahot: terveyskeskus, kotihoito, IkäkeskusAikataulu: 2012-2013Ikääntyneillä on mahdollisuus saada omien tarpeidensa mukaisiapalveluita taloudellisesta tilanteestaan, toimintakyvystään taiasuinpaikastaan riippumatta, paikalliset olosuhteet huomioon ottaenToimenpide-esitykset:23. Taloudellisesta tilanteesta riippumattomina palveluina tarjotaan- kulttuuri- ja kirjastopalveluita ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksiahuomioiden koko kaupunki sekä laitoksissa asuvatVastuutahot: kulttuuri-, kirjasto- ja museotoimi, kansalaisopisto, yhdistykset,oppilaitoksetAikataulu: jatkuva- kaupungin ja ev.lut. seurakunnan vanhuspalvelut kattavat kaikkialueetVastuutahot: kotihoito, Ikäkeskus, ev.lut. seurakuntaAikataulu: jatkuva

67- kotikirjastopalvelua koko kaupungin alueellaVastuutahot: kirjastotoimiAikataulu: jatkuva- vertaisohjaajia, internetkoulutusta ja tietoiskujaVastuutahot: kansalaisopistoAikataulu: jatkuva- ohjausta, neuvontaa, palvelukartoituksia, terveysneuvontaaVastuutahot: Ikäkeskus, aikuisneuvolaAikataulu: jatkuva24. Ikääntyvien tarpeita kartoitetaan säännöllisesti ja tasapuolisestikoko kaupungin alueellaVastuutahot: kansalaisopisto, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimiAikataulu: jatkuvaIkääntyvät saavat riittävästi tietoa ja keinoja turvallisuutensa varmistamiseksi,turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi ja tapaturmienehkäisemiseksiToimenpide-esitykset:25. Kodin ja ympäristön turvallisuudesta annetaan tietoa ja opastusta75-vuotiaiden, 80-vuotiaiden ja omaishoitajien sekä sosiaalityönasiakkaiden ja fysioterapian asiakkaiden kotikäynneilläja seurakunnan ryhmissäVastuutahot: Ikäkeskus, kotihoito, seurakunta, fysioterapia, veteraanikuntoutusAikataulu: jatkuva26. Turvallisuuskoulutusta ja tiedotusta lisätään ikääntyville jaheidän läheisilleen tapaturmien, väkivallan ja rikosten ehkäisystäVastuutahot: kansalaisopisto, IkäkeskusAikataulu: jatkuva27. Osana liikennetapaturmien ehkäisytyötä kiinnitetään huomiotaajoterveyden arviointiinVastuutahot: terveydenhuolto

68Aikataulu:jatkuva28. Lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta informoidaan ikääntyviä/läheisiä lääkettä määrättäessä ottaen huomioon myösesimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin yhteensopivuusVastuutaho: lääkärit, hoitotyöntekijätAikataulu: jatkuva29. Lääkehoidon toteuttamisen seurantaVastuutaho: kotihoitoAikataulu: jatkuvaIkääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin heikentyessä esimerkiksipäihteiden väärinkäytön, kaltoin kohtelun tai muiden sosiaalistentai terveysongelmien vuoksi, palvelujärjestelmässä on taitoa havaitaja reagoida tilanteeseen varhaisen puuttumisen keinoinToimenpide-esitykset:30. Kehitetään alueellisia neuvoloita ikäihmisten tarpeisiinVastuutaho: terveyskeskusAikataulu: 201331. Juurrutetaan lähisuhdeväkivallan ja päihdepolku-mallit kokokaupungin alueelleVastuutahot: vanhustyö, terveyskeskus, erikoissairaanhoitoAikataulu: jatkuva32. Tarjotaan apua ikääntyvien perheongelmiinVastuutahot: ev.lut. seurakunnan perheasiain neuvottelukeskus, IkäkeskusAikataulu: jatkuva

69Ikääntyvillä on oikeus somaattisten sairauksien, mukaan lukiensuun terveysongelmien, mielenterveysongelmien ja muistihäiriöidentehokkaaseen hoitoon ja kuntoutussuunnitelmaan perustuvaan kuntoutukseenToimenpide-esitykset:33. Turvataan riittävät resurssit ikääntyvien mielenterveystyöhönVastuutahot: Ikäkeskus, kotihoito, terveyskeskusAikataulu: jatkuva34. Mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukemista vahvistetaanVastuutahot: vanhustyö, terveyskeskus, erikoissairaanhoitoAikataulu: jatkuva35. Kotihoidon henkilöstöä koulutetaan suun terveyden kartoittamiseenja neuvontaanVastuutahot: suun terveydenhuolto, kotihoitoAikataulu: jatkuva36. Ikääntyvien kanssa työskentelevien yhteistyötä kehitetään yhteiselläkoulutuksella ja säännöllisillä kerran vuodessa tapahtuvillakokoontumisillaVastuutahot: vanhustyöAikataulu: jatkuva37. Yhteistyön tiivistäminen järjestöjen kanssaVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskus, järjestötAikataulu: jatkuvaYhteistoimintatyöryhmän toimintaToimenpide-esitykset:38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtajaja sihteeri kutsuvat koolle vuosittain huhtikuussa työryhmässämukana olleet tahot päivittämään tietoja ja toimittamaanpäivitetyt tiedot seurantatoimikunnalleVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva

703.3. Palvelurakenteen kehittäminenPÄÄTAVOITE:Palvelurakenne tukee kotona asumista ja ympärivuorokautinenasuminen on yksiportainenPalvelurakenneuudistus on pitkäjänteinen prosessi, joka etenee suunnitelmistatoteutukseen. Uudistustyö edellyttää samanaikaisesti sekä lyhyen- että pitkäntähtäimensuunnitelmia, joihin tarvitaan laajapohjaista sitoutumista niinviranhaltioiden kuin päättäjienkin taholla.Seuraavassa SWOT -analyysissä kuvataan ikäihmisten palvelurakenteen vahvuuksia,mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia:VAHVUUDET- palvelurakenne monipuolinen- kotihoitoa kehitetty- hoitoketjujen toimivuutta parannettu- kolmas sektori, yksityiset yritykset- omaishoitajien tukeminen- sähköistä tiedonkulkua kehitetty- teknologiahankkeita- kehittämismyönteisyys ja –toiminta- lääkäri-hoitaja mallin kehittäminenMAHDOLLISUUDET- palvelualuemallien kehittäminen- ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen- gerontologisen kuntoutukseen panostaminen- hoitopolkumallit ja asiakaskeskeisyys- kotihoidon resurssien lisäys- omaishoidontuen edelleen kehittäminen- palvelusetelin käytön laajentaminen- teknologian kehittyminen- päivätoiminnan ja lyhytaikaispaikkojenlisäys- kodinomaisen palveluasumisen lisääminenHEIKKOUDET- muistisairaiden hoitoketjussapuutteita- palvelustrategia puuttuu- huoli terveyskeskuspalveluidensaatavuudesta- terveyskeskus kuormittuu- mielenterveyspalvelut pirstaleisia- laitosmaisia hoitopaikkoja liikaa- organisaatiolähtöisyys- kuntien resurssit heikkenevätUHAT- palveluiden tarve ja kysyntä kasvaa- muistisairaiden määrä kasvaa- ennaltaehkäisevää työtä ei resursoidariittävästi- lääkäripalveluiden ja muun työvoimansaatavuus- palvelurakenneuudistus hidasta- moniongelmaiset asiakkaat- kuntatalouden heikkeneminen- henkilöstön rekrytointi puutteellista

713.3.1. Kotihoitoa tukevat palvelutMahdollisimman hyvä ja laadukas kotihoito edellyttää palvelujen lisäksi asumisen-ja elinympäristön kehittämistä itsenäistä kotona asumista ja yhteisöllisyyttätukevaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi tarvitaanmyös muita hyvin toimivia arkipalveluja, kuten kauppa-, liikunta- ja kulttuuripalveluja.Terveyden edistämiseen ja ennakoiviin hyvinvointia tukeviin toimiintulee panostaa entistä enemmän.Monimuotoisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminenon myös perusedellytys ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamisessa.Ikäihmiset ovat keskenään hyvin erilainen ja monimuotoinen ikäryhmä. Heidänpalvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, mikä asettaa palvelujärjestelmälleomanlaiset haasteet. Maaseutumaisissa kunnissa pitkät matkat asettavatmyös omat haasteensa. Ikäihmisten arjen palvelut on tuotettava lähipalveluina,mikäli halutaan mahdollistaa heidän asuminen omissa kodeissaan kaikissakuntakeskuksissa. Lähipalvelu käsitteen määrittely on tarpeen mahdollisimmantasa-arvoisten palvelujen turvaamiseksi.Osatavoitteet kotona asumiselle:• Tietoa, ohjausta ja neuvontaa on helposti saataville• Ikääntyvät saavat arvioinnin pohjalta tarpeen mukaisia kuntouttaviaja ennakoivia kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidon kattavuuson 13-14 % yli 75-vuotiaiden määrästä vuoteen 2015 mennessä• Ikäihmisillä on saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatristaja muuta lääketieteellistä asiantuntemusta ja seuranta onvarmistettu. Hoitohenkilöstöllä on riittävät konsultaatiomahdollisuudet.Lääkehoito toimii hyvin ja on turvallista.• Muistioireisten diagnosointi on tehokasta, hoitoketjut toimivat ja riittävätpalvelut on saatavilla• Ikääntyville on riittävästi tarpeenmukaisia mielenterveys- ja päihdepalvelujaja hoitoketjut toimivat• Omaishoito on osa palvelujärjestelmän kokonaisuutta• Kotona asumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä lisäävät kehittyvä tekniikkaja apuvälineet• Toimintakyvyn heikentyessä ikääntyvillä on mahdollisuus saada kuntoutustaja tarvittaessa päästä moniammatilliseen gerontologiseen arviointiin,tutkimuksiin ja kuntoutukseen mahdollisimman varhaisessavaiheessa.• Toimintakykyä ylläpitäviä ja kotona asumista tukevia monipuolisia tukipalveluja,päivätoimintapalveluja ja vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikkojaon riittävästi

72Tietoa, ohjausta ja neuvontaa on helposti saatavillaIkäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä sekä neuvontapalvelujenkehittämisellä on lainsäädännöllinen perusta. Uusi Terveydenhuoltolaki30.12.2010/1326 velvoittaa kuntia entistä enemmän huolehtimaan terveydenedistämisestä ja hyvinvointia tukevasta toiminnasta. Yhteistyötä tulee tehdämuiden julkisensektorin ja kunnassa toimivien yksityisten toimijoiden kanssa.Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäneuvo –työryhmän muistiossa: Ikääntyneidenhyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä (2009) ehdotetaan ikäihmisten hyvinvointia-ja terveyttä edistävien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten neuvonta-ja palveluverkostojen rakentamista, varhaisen puuttumisen työmenetelmienkäyttöönottoa, ehkäisevien kotikäyntien lisäämistä ja vakiinnuttamistasekä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ja ehkäisevien palveluidenvakiinnuttamista kiinteäksi osaksi palvelurakennetta.Viime vuosina Seinäjoella ikäihmisten palvelujen kehittämisessä yhtenä painopisteenäonkin ollut hyvinvointia tukeva ja ennaltaehkäisevä työ. Vanhustyöntulosalueelle perustettiin vuonna 2007 kolmivuotisen hankkeen kehitystyönpohjalta ns. Ikäkeskus, jonka toiminnan painopisteenä on hyvinvointiatukevat kotikäynnit, tiedottaminen, ohjaus ja neuvonta yhteistyössä ikäneuvostonja muiden alueella toimivien verkostojen kanssa. Terveydenhuollontulosalueelle perustettiin vuonna 2009 Terveyden edistämisen tulosyksikkö.Alueella toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt, eläkeläisjärjestöt,seurakunta, kansalaisopistot ovat tehneet ja tekevät edelleen laajamittaistahyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä.Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen (2005), Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaronkuntaliitoksen (2009) ja samanaikaisesti purkautuneen Seinäjoen Seudunterveysyhtymän jälkeen luotiin uusi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollonorganisaatio. Seinäjoki on muuttovoitto kunta, mikä lisää palvelujen kysyntääsamanaikaisesti vanhenevan väestön kanssa. Palvelujen turvaaminen edellyttääpalvelujen kehittämistä ja uudelleen järjestämistä. Liitoskuntien alueellakäydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua varsinkin terveyspalveluiden saatavuudestatulevaisuudessa. Lähipalvelujen määrittelyssä on huomioitava, ettälähipalvelut merkitsevät eriasioita eri- ikäisille. Esimerkiksi ikääntyville, jotkutpalvelut pitää tuoda kotiin, kun taas työikäiset voivat asioida vaikka työmatkallaerilaisissa palvelupisteissä.Tarkemmat esitykset ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ontehnyt terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -työryhmä.

73Toimenpide-esitykset:39. Laaditaan suunnitelma palvelualuemallistaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013-201440. Kehitetään alueellisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja neuvontaaantavia matalan kynnyksen keskuksia ja ne sijoitetaanalueilla olemassa olevien toimintojen läheisyyteen/yhteyteen.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012-201441. Määritellään, mitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelutVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013-2014Ikääntyvät saavat arvioinnin pohjalta tarpeen mukaisia kuntouttaviaja ennakoivia kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidonkattavuus on 13-14% yli -75 -vuotiaiden määrästäPalvelurakenteen muutos ja laitoshoidon vähentäminen edellyttävät riittäviä jahyvin toimivia kotihoidon palveluja. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa(2008) painotetaan, että laadukas kotihoito on ennakoivaa, se perustuu kattavaantoimintakyvyn arviointiin ja edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalistakuntoutumista. Tavoitteena on, että kotihoidon asiakkaille tarjotaan palvelujaympärivuorokautisesti ilta- ja yöpartiotoiminnan turvin. Myös sairaalasta kotiutumistatukevien palvelujen, kuten kotiutustiimien käyttöön ottoa suositellaanturvaamaan kotiutumiselle hyvät edellytykset. Ikäihmisten palvelujenlaatusuosituksessa esitetään, että kunnan 75 -vuotta täyttäneiden määrästä13-14% olisi säännöllisen kotihoidon piirissä. Vuonna 2010 säännöllistä kotihoitoasai Suomessa 11,9% koko maan yli 75 -vuotiaiden määrästä (Thl, Uusitilastoraportti, 2011). Kotihoidon henkilöstömitoitussuosituksen laskentamalliakehitellään parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriössä.Seinäjoen kaupungissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksivuoden 2006 alussa. Vuonna 2009 tehdyn Nurmon, Ylistaron ja Seinäjoenkuntaliitoksen yhteydessä myös Nurmon ja Ylistaron alueen kotipalvelu jakotisairaanhoito yhtenäistettiin yhdeksi kotihoidoksi. Eri kunnissa kotihoidonpalvelut, sisältö ja henkilöstörakenne vaihtelivat hyvinkin paljon riippuen kunnanmuusta palvelurakenteesta. Uuden Seinäjoen kotihoitoon on laadittu yhteisetpalvelujen kriteerit. Palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön lisää-

74mään asiakkaiden valinnanvapautta ja antamaan joustavuutta palvelujentuottamiseen. Tavoitteena on tarjota kuntouttavia asiakaslähtöisiä palvelujakaikille niitä tarvitseville. Väestön ikääntyessä kotihoidon tarve lisääntyy kokoajan. Vuonna 2010 säännöllistä kotihoitoa sai 14,2 % 75 -vuotta täyttäneistä,mikä on kattavuudeltaan riittävä valtakunnan tavoitteita ajatellen. Resurssientarpeeseen vaikuttaa myös asiakkaiden hoitoisuusaste. Kotona asumisenmahdollistaminen entistä pitempää ja sitä kautta raskaan hoivan tarpeen vähentäminenedellyttää tulevaisuudessakin kotihoidon resursseista huolehtimistaja uusien toimintamallien kehittämistä. Hoitoketjujen toimivuus edellyttääkotihoidon järjestelmältä nopeaa reagointia muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntoutusresurssiatullaan myös tarvitsemaan lisää.Toimenpide-esitykset:42. Varataan vuosittain talousarviovalmistelussa riittävät ja joustavatkotihoidon resurssit vastaamaan arvioinnin pohjalta todettuunpalvelujen tarpeeseen.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva43. Perustetaan kotiutustiimi, 5-6 työntekijääVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012-201344. Toimintakyvyn arviointimittari otetaan käyttöön koko kotihoidossaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201445. Tehdään suunnitelma kuntoutustoiminnasta, resursseista jakohdentumisistaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012 - 201346. Palvelusetelijärjestelmää edelleen kehitetään ja laajennetaan-Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva47. Kotihoidon henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaanyhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa ja kotihoidonomaa sisäistä koulutusta lisäämälläVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva

7548. Hyödynnetään aktiivisesti muuta olemassa olevaa verkostoa,esim. järjestöt, vapaaehtoiset ym.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, järjestöt, seurakuntaAikataulu: jatkuva49. Kotihoidon järjestämiseen etsitään uusia vaihtoehtoisia tapoja,erityisesti haja-asutusalueilla.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, järjestötAikataulu: jatkuvaIkäihmisillä on saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessageriatrista ja muuta lääketieteellistä asiantuntemusta ja seurantaon varmistettu.Hoitohenkilöstöllä on riittävät konsultaatiomahdollisuudet. Lääkehoitotoimii hyvin ja on turvallista.Hallittu palvelurakenne muutos laitoshoidosta kotihoitoon ja palveluasumiseenedellyttää myös hyvin toimivia, riittäviä ja laadukkaita lääkäripalveluja niinkotihoidossa kuin ympärivuorokautisissa asumispalveluissa tulee olla mahdollisuusgeriatriseen konsultaatioon.Ikähoiva -työryhmän muistiossa (2010) korostetaan, että lääkärityövoimansaatavuudesta on huolehdittava. Ympärivuorokautisessa hoidossa on välttämätöntä,että lääkäri, joka on perehtynyt geriatriaan, käy säännöllisin sovituinväliajoin. Tällöin asiakkaiden terveydentila ja hoidon tarve voidaan arvioida jatoteuttaa tarkoituksenmukainen hoito. Lääkehoito tulee myös arvioida säännöllisesti.Akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseen tulee olla selkeät ja dokumentoiduttoimintaohjeet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa.Riittämättömät lääkäriresurssit ovat olleet puutteena monissa vanhustenhuollonympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä. Samoin ostopalvelunahankittuihin yksiköihin ei ole ollut saatavilla säännöllisiä lääkäripalveluja. Apteekkienkanssa on meneillään yhteistyöhanke keskitetystä lääkkeidenjakorobotista,joka jakaisi lääkkeet suoraan annosdosettiin. Samalla on keskusteltumyös kokonaislääkityksen tarkistamisesta hoitavan lääkärin kanssa. E-reseptiotetaan käyttöön vuoden 2013 alussa.Toimenpide-esitykset:50. Omalääkäri – hoitajapari järjestelmä toimii kaikilla alueilla jakaikilla on hoitosuunnitelmaVastuutaho: perusterveydenhuoltoAikataulu: 2012

7651. Kotihoidon alueilla toimii nimetyt lääkärit. Tavoitteena on saadakotihoitoon omalääkäri.Vastuutaho: perusterveydenhuoltoAikataulu: 201452. Perustetaan uusi geriatrin virkaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201453. Geriatrisen koulutus- ja hankeyhteistyön edelleen kehittäminenja vakiinnuttaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollonvälilläVastuutaho: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoitoAikataulu: jatkuva54. Kehitetään lääkehoidon kokonaisarviointia yhteistyössä perusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon ja apteekkienvälillä.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, erikoissairaanhoito ja paikallisetapteekitAikataulu: jatkuva55. Keskitetyn lääkejakelun järjestäminen yhteistyössä apteekkienkanssa.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012-201456. Kaupungin omissa ympärivuorokautisissa pitkäaikaishoitoaantavissa yksiköissä on käytössä lääkäripalvelut säännöllisesti.Lyhytaikaishoidon yksiköissä päivittäinen konsultaatiomahdollisuus.Ostopalveluyksiköissä toimii myös säännölliset lääkäripalvelut.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012-2013

77Muistioireisten diagnosointi on tehokasta, hoitoketjut toimivat jariittävät palvelut on saatavillaMuistisairaudet ovat merkittävä kansallinen haaste. Seuraavien kymmenenvuoden aikana muistisairauksista johtuvat kustannukset Suomessa nousevatnykyhoidolla ennusteiden mukaan 24%. Kustannussäästöjä saadaan aikaan,jos diagnoosit tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asianmukaisellakokonaisvaltaisella hoidolla voidaan siirtää laitoshoidon tarvetta (Lääketiede,Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti, (10/2008). Muistisairaat tarvitsevatmonenlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tutkimuksiin pääsyja diagnoosin varhainen saaminen on edellytys sille, että kuntoutus voitaisiinaloittaa jo sairauden alkuvaiheessa. Diagnoosin määrittelyn jälkeen hoitopoluneri palvelujen tuottajien välillä tulee toimia mahdollisimman saumattomasti.Toimintakykyä ylläpitävä monipuolinen kuntouttava toiminta on erittäin tärkeääniin sairastuneen, omaisten kuin yhteiskunnan kannalta. Kuntoutuksen tuleeolla suunnitelmallista ja moniammatillista toimintaa, jolla pyritään yksilönvoimavarojen, toimintakyvyn ja hallinnan tunteen lisäämiseen sekä ympäristöntoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen (Elämää muistisairauden kanssa– kuntoutusopas, Muistiliitto, 2009). Muistiliitto on tehnyt muistisairaidenkuntoutusmallin, joka on käytössä myös Seinäjoella.

78Kuva 1 Kuntoutusmalli - oikeus hyvään elämään. Muistiliitto 2009.Seinäjoella muistisairaiden kuntoutuspolkumalli ei toimi riittävän hyvin lähinnäpuutteellisten resurssien vuoksi. Keskussairaalassa ja perusterveydenhuollossatoimivat muistipoliklinikat. Jonot diagnostisointiin ovat tällä hetkellä n. ½vuotta. Diagnoosin jälkeistä ensitietoa, neuvontaa ja ohjausta on hyvin saatavilla,mutta diagnoosin jälkeiset kontrollikäynnit viivästyvät liian pitkiksi. Palveluketjutvoivat katketa ja tuki sairastuneille ja heidän läheisilleen saattaakeskeytyä.Seinäjoelle tavoitellaan saumattomasti toimivaa, alueellista muistioireisten jamuistisairaiden hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuja. Hoito perustuu kansallistensuositusten mukaisesti muistisairaan terveysongelman oikea-aikaiseenratkaisemiseen hoidon, kuntoutuksen ja palvelun keinoilla. Muistisairaan yksilöllisestiräätälöidyt palvelut tarjotaan lähipalveluna.Muistioireiden varhainen tunnistaminen tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseenhoitoon, Tavoitteena on, että muistioireinen asiakas tunnistetaan kaikissa palveluorganisaatioissaja asiakas osataan ohjata viivytyksettä tutkimusten piiriin.Valmistelussa olevassa Kansallisessa Muistiohjelmassa on lähdetty siitä,että muistisairauksien diagnostisointi keskitetään kunnallisesti organisoiduillealueellisille muistipoliklinikoille, joilla on asiantunteva tutkimus, hoito ja ohjaussekä neuvonta. Ohjelmassa tavoitteena on, että muistipoliklinikoilla toimii 1lääkäri ja 1 muistihoitaja/ 20 000 asukasta kohti. Tuen ja palvelujen kokonaisuussuunnitellaan hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Ohjelman mu-

79kaan toteutumista koordinoi ja seuraa avohoidossa toimiva muistikoordinaattori(1 muistikoordinaattori/ 50-60 muistisairasta ihmistä). Kotihoidossa huomioidaanennakoivuus, oikea kohdentaminen ja ajoitus, koordinointi, turvallisuusja monipuolisuus. Nykyaikaiset tietotekniikan viestintä- ja apuvälinemahdollisuudethyödynnetään.Seinäjoella muistisairaiden hoitoketjua tulisi täydentää varaamalla lisää resurssiaperusterveydenhuollon alueelliseen muistipoliklinikkaan ja muistitiimiin.Näin vältettäisiin pitkät jonot ja muistisairauden diagnosoinnin jälkeisenneuvonnan ja ohjauksen sekä jälkiseurannan (kontrollien) viivästyminen taihoitoketjun katkeaminen. Kotihoidon ja omaisten tueksi on jo järjestetty päivätoimintaaja vuorohoitoa, joiden lisäämiseen näyttää olevan tarvetta lähivuosina.Yhteistyötä tehdään tiiviisti E-P:n Muistiyhdistyksen ja LakeudenOmaishoitajien kanssaToimenpide-esitykset:57. Muistihoitajaresurssia lisätään, tavoitteena 1 muistihoitaja/20000 asukasta ja yhdenmukaistetaan erialueiden toimintamalleja.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201558. Koulutetaan myös muuta hoitoalan henkilöstöä muistisairauksientunnistamiseenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, oppilaitokset, MuistiyhdistysryAikataulu: jatkuva59. Muistioireisten hoitoketjun päivittäminen erikoissairaanhoidon,perusterveydenhuollon, vanhustyön ja muistiyhdistysry:n yhteistyönä huomioiden myös muut kumppanit.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, Muistiyhdistys ryAikataulu: jatkuva60. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan sairauden toteamisvaiheessaja niitä päivitetäänVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, erikoissairaanhoitoAikataulu: jatkuva

8061. Annetaan riittävää ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden jateknologia hyödyntämismahdollisuuksistaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, Muistiyhdistys ry.Aikataulu: jatkuva62. Yhteistyön vahvistaminen eri tahojenyhdistysten ja järjestöjenkanssa, muistityöryhmän jatkuminenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva63. Osa päivätoiminnan ja vuorohoidon lisäresursseista kohdennetaanmuistisairailleVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013-2016Ikääntyville on riittävästi tarpeenmukaisia mielenterveys- ja päihdepalvelujaja hoitoketjut toimivatIkääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat nousseet entistä enemmänkeskusteluun ja näkyville palvelujärjestelmän eri sektoreilla. Päihdeongelmankasvuun on johtanut suurten ikäluokkien eläköityminen ja aikaisempaansukupolveen verrattuna erilainen alkoholikäyttäytyminen. Tulevaisuudessaongelman arvellaan kasvavan voimakkaasti. Päihdeongelmaisten palveluton suunniteltu pääosin työikäisille. Ikäihmisille kohdennettuja palvelujatarvitaan nopeasti.Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 –työryhmä (STM 2009) onlaatinut kansallisen mielenterveys- ja päihde suunnitelman, jossa linjataanmielenterveys- ja päihdetyön keskeisiä periaatteita ja painotuksia vuoteen2015 saakka. Painopiste alueina ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, ongelmienja haittojen ennaltaehkäisy sekä palvelujen järjestäminen eri ikäryhmille.Ikääntyvien päihde- ja mielenterveysongelmien osalta suunnitelmassakorostetaan ehkäisyä ja varhaista puuttumista. Tärkeänä keinona nähdääneritys- ja peruspalveluiden sekä muun verkoston välinen yhteistyö.Pohjalaismaakunnissa vuonna 2009 tehdyn ikäihmisten päihdeongelman esiintyvyysselvityksen (Niiranen, Tuomela - Jaskari, Haasteena ikäihmisten päihdeongelma?,2009) mukaan ikääntyvien päihdeongelma on jo näkyvissä avohoidossa.Päihteiden runsaampi käyttö kohdentuu 65 – 75 -vuotiaiden ikäryhmään.Päihteiden käytön lisääntyminen näkyy hoidon tarpeen lisääntymisenäja äkillisten ongelmien esiintymisenä. Tutkimustulosten mukaan ongelmantuoreus näkyy haasteeseen vastaamisen toimintatapojen – ja mallien

81puuttumisena sekä työntekijöiden puutteellinen osaaminen kohdata iäkäspäihdeongelmainen. Ikäihmisten päihteiden käytön aiheuttamista kustannuksistaon vielä vähän käytettävissä olevaa tietoa.Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimii tällä hetkellä Pohjanmaahanke2005 – 2015, joka on päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankehanke.Pohjanmaa-hanke toimii sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -ohjelman mukaisessa Välittäjä 2009 –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena onhyvän ja laadukkaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen.Seinäjoen kaupungin valtuustossa on hyväksytty, Valt. 29.6.2009, § 66, Arjenhallinta ja turvallinen arki, Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia2009 – 2012, jonka tavoitteena on tunnistaa päihteiden käytön riskitekijöitä,tietoisuuden lisääminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja vanhemmuudentukeminen, asiakkaan ja läheisten osallisuus sekä palveluiden kehittäminenja niistä tiedottaminen.Seinäjoella on toiminut jo useita vuosia monien toimijatahon yhteinen IKÄPÄ -työryhmä, jonka tehtävänä on mahdollistaa ehkäisevän päihdetyön työotteenkäyttöönottoa kaikilla toimintasektoreilla jakamalla tietoa, kouluttamalla jatukemalla erilaisten toimintamallien käyttöönottoa. IKÄPÄ -työryhmän tavoitteenaon edistää ja toteuttaa Seinäjoen mielenterveys- ja päihdestrategiaa.IKÄPÄ työryhmä on laatinut Ikäihmisten päihdepolkuhoito -mallin, joka on luettavissaosoitteessa:http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/paihdepalvelut/Toimenpide-esitykset:64. Ikäihmisille laaditaan mielenterveyspalvelujen hoitopolkuVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201365. Toimitaan aikaisemmin laaditun mielenterveys- ja päihdestrategianlinjan mukaisestiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva66. Laaditaan suunnitelma päihde- ja mielenterveyspalveluistaosana palvelukokonaisuuttaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus. erikoissairaanhoitoAikataulu: 2012

8267. IKÄPÄ –työryhmän toiminta jatkuu ja laadittu ikäihmistenpäihdepolku juurrutetaanVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, seurakunta, järjestötAikataulu: jatkuva68. Vakiinnutetaan päihteiden käytön tunnistamiseen liittyvättyömenetelmät, esim. audit -kysely, rutiininomainen puhalluskoe tapaturmatilanteissa ja positiivien tuloksen jälkeen jatkotoimenpiteistähuolehtiminenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva69. Otetaan käyttöön päihteiden käytöstä johtuvien käyntien tilastointisosiaali- ja terveyspalveluissaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201270. Jalkautuva päihdetyö otetaan työmenetelmäksiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012Omaishoito on osa palvelujärjestelmän kokonaisuuttaOmaishoito on yksi tärkeä vanhustyön voimavara. Omaishoidontuki on yksivaihtoehto palveluvalikoimassa, joka tukee kotona tapahtuvaa hoitotyötä. Onnistuakseentehtävässään omaishoitajat tarvitsevat riittävää taloudellista jahenkistä tukea, asianmukaiset olosuhteet ja apuvälineet, yksilöllisiä ja joustaviapalveluja hoidettavalle ja välillä vapautusta hoitotyöstä. Uudessa hallitusohjelmassa(2011) korostetaan omaishoitajien aseman parantamista ja yhdenvertaisuuttayhdistämällä tukien myöntämisperusteet. Omaishoidon tukemistatulee kehittää yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Hallitusohjelmassakorostetaan myös omaishoitajien mahdollisuutta terveystarkastuksiin.Seinäjoella omaishoidontuen saajia on tällä hetkellä reilut 300, joista iso osaon puolisohoitajia. Puolisohoitajille maksetaan alinta palkkiota ja sen lisäksi onmääritelty tietty määrä Vanhusten palvelukeskuksen lyhytaikaisen hoidon japäivätoiminnan osalta maksuttomia palveluja.Omaishoidontuen hakijoiden määrä on lisääntynyt vuosittain. Tällä hetkelläkaikki kriteerit täyttävät yli 65 -vuotiaat hakijat ovat saaneet tukea.

83Taloudellinen korvaus on vain osa omaishoitajien tukemisessa. Erityisesti iäkkäidenpuolisohoitajien tukemisen painopistealueena tulisi olla jaksamisen tukeminen.Omaishoitajan tukeminen voidaan suunnitella yksilöllisesti ja tapauskohtaisestimonipuolisella palveluvalikoimalla.Seinäjoen alueella toimivat yhdistykset Lakeuden Omaishoitajat ry ja Muistiyhdistys ovat vuosia panostaneet merkittävästi omaishoidon tukemiseen yhteistyössäkuntien kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään tulevinavuosina.Toimenpide-esitykset:71. Omaishoidontukea saavat kaikki omaishoidontuen kriteerittäyttävätVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva72. Omaishoitajien kokonaisvaltaisen tukemisen edelleen kehittäminen,esim. ohjaus, neuvonta, virkistystoiminta, terveystarkastuksetVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, järjestöt, oppilaitoksetAikataulu: jatkuva73. Omaishoidettaville tarjotaan riittävästi vuoro- ja lyhytaikaishoitoasekä sijaishoitoa kotiinVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuvaKotona asumisen turvallisuutta ja itsenäisyyttä lisäävätkehittyvä tekniikka ja apuvälineetTeknologian käyttö laajenee entisestään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kysyntäälisää tekniikan kehittyminen ja väestön ikääntymisen aiheuttama hoidonja hoivan kasvava tarve. Raskastakin hoivaa tarvitsevat hoidetaan yhäuseammin kotona. Teknologia tarjoaa uusia vastauksia ja välineitä ikääntyvänyhteiskunnan haasteisiin. Erilaisten teknologisten ratkaisujen käyttö nostaaesille myös eettisiä kysymyksiä, jota on myös hyvä tarkastella ratkaisuvaihtoehtojavalittaessa. (Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa jahoivassa, Etene julkaisuja 30, 2010)

84Ikäihmisille suunnatulla teknologialla vastataan iän tuomiin haasteisiin. Vanhus-ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto ovat aloittaneet yhteistyössä2010 viisivuotisen Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin. Siinäselvitetään, miten teknologia voisi tukea nykyistä paremmin ikäihmisten kotonaasumista ja hyvää arkea. Ikäteknologialla voidaan nähdä monenlaisia rooleja:- toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen, heikkenevienkykyjenkompensoiminen ja taitojen ylläpito- omaishoitajan ja kotipalvelun rutiinityön helpottaminen- turvallisuuden sekä turvallisuuden tunteen lisääminen- terveydentilan jatkuva seuranta ja avun saaminen tarvittaessapaikalle- ympäristön virikkeettömyydestä ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestäaiheutuvien haitallisten seurauksien ehkäiseminen tai poistaminen- osallisuuden, vuorovaikutuksen ja virikkeellisyyden lisääminen- foorumin luominen hoitajan ja omaisen yhteistyölle- hoivatyön tukeminen- fyysinen ja psyykkinen kuntoutus- muistamisen ja identiteetin tuki (”kongnitiivinen proteesi”)(Mäki O., Ikäteknologian kokeilut Suomessa, 1/2011)Seinäjoen sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä monenlaisia teknisiä ratkaisujaniin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisissa yksiköissä. Kaupunki onosallistunut myös moniin ikäteknologia hankkeisiin, esimerkiksi Eptek:n hallinnoimiinEeva- ja Kulkurinvalssi hankkeisiin, joissa testattiin kotona asuvillemuistisairaille erilaisia teknisiä apuvälineitä. Osa teknisistä ratkaisusta jäi pysyväänkäytäntöön. Tällä hetkellä Seinäjoen kaupunki on mukana Eptek:n hallinnoimassaLivingLab – hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda toimiva yhteistyömallikunnan, yritysten ja asiakkaiden välille hyvinvointiteknologioidentestaamiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on löytää muistisairaille ikäihmisillesoveltuvia uusia palvelu- ja teknologiainnovaatioita kotona asumisen tukemiseen.74. Testataan ja otetaan käyttöön toimivia uusia erilaisia teknisiäratkaisuja ikäihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskus, Livinglab -hankeAikataulu: jatkuva

8575. Vakiinnutetaan kotihoidon tekniikkatiimin toimintaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 201276. Nimetään tekniikkakeskuksesta henkilö, joka vastaa niin kotiinkuin asumispalveluun liittyvästä teknologiasta ja sen hyödyntämisestäyhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönkanssaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 201277. Jatketaan hankeyhteistyötä teknisten välineiden testauksessaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, LivinLab -hankeAikataulu: jatkuva78. Selvitetään apuvälineiden ja teknisten laitteiden vuokrauspisteenkehittämistäVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201479. Apuvälineitä hyödynnetään laajamittaisestiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuvaToimintakyvyn heikentyessä ikääntyvillä on mahdollisuus saadakuntoutusta ja tarvittaessa päästä moniammatilliseen arviointiin,tutkimukseen ja kuntoutukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Ikähoiva -työryhmän muistiossa (2010) korostetaan laitoshoidon vähentämisenyhdeksi oleelliseksi keinoksi ja erityisen huomion kohteeksi kuntoutuksenlisäämisen ja monimuotoistamisen. Kuntoutuksen lisääminen tulee olla tavoitteellistaja henkilöstön osaamista tulee vahventaa.Ikääntyvien kuntoutus on painottunut monelta osin ns. lääketieteelliseen kuntoutukseen,mutta viime vuosina kuntoutuksen käsitettä on laajennettu gerontologisenkuntoutuksen suuntaan. Gerontologinen kuntoutus pitää sisälläänlaaja-alaisen kuntoutusotteen. Gerontologisen kuntoutuksen tulisi olla ikäihmistentavoitteellista ja ennaltaehkäisevää kuntoutusta ja sen tulisi pohjautualaaja-alaiseen ja moniammatilliseen gerontologiseen arviointiin. Kaikkia iäkkäitäei voida kuntouttaa, mutta oikea aikaisella asiakasvalinnalla voidaanpienentää yhteiskunnan kokonaiskustannuksia ja edesauttaa asiakkaan hyvin-

86vointia ja kotona selviytymistä. Yksilöllisesti suunnitellut monitekijäiset interventiotovat osoittautuneet tehokkaiksi. Hoitoviive aiheuttaa suuria haasteitakuntoutuksen vaikuttavuudelle.Myös hallitusohjelmassa (2011) korostetaan kuntouttavien palvelujen lisäämistä.Sekä hallitusohjelmassa että Ikähoivatyöryhmän raportissa painotetaanveteraanien sairas- ja kuntoutuskotien osaamisen hyödyntämistä vanhuspalvelujakehitettäessä.Selkeää gerontologisen arvioinnin ja kuntoutuksen yksikköä, joka painottuisipelkästään tähän tehtävään, ei ole Seinäjoen kaupungin palveluvalikossa tällähetkellä. Joillekin asiakkaille on ostettu paikkoja Kivipuron kuntoutuskodilta.Toimenpide-esitykset:80. Perustetaan työryhmä laatimaan suunnitelma ikäihmisillesuunnatuista eritasoisista kuntoutuspalveluista ja niiden vastuualueista.Osana suunnitelmaa selvitetään moniammatilliseenarviointiin, tutkimukseen ja kuntoutukseen erikoistuneenyksikön perustamista.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: Vuosina 2012-201481. Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon ikääntyville kuntoutustaantaviin yksiköihin laaditaan prosessikuvaukset sekä hyvänhoidon ja palvelun kriteeritVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012-201482. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla 0,7 -0,8Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2015 mennessäToimintakykyä ylläpitäviä ja kotona asumista tukevia monipuolisiatukipalveluja, päivätoimintapalveluja ja vuoro- ja lyhytaikaishoitopaikkojaon riittävästi.Ikähoiva -työryhmän muistiossa (2010) todetaan, että laitoshoidon vähentämisessäyhtenä edellytyksenä on myös toimintakykyä tavoitteellisesti ylläpitäviäja edistäviä lyhytaikaishoidon yksiköitä tulee lisätä koti- ja omaishoidon

87tueksi. Samoin erilaisten tukipalvelujen ja monipuolisen päivätoiminnan tarjontaatulee lisätä kotona asumisen tueksi.Lyhytaikaishoidon paikkoja eri yksiköissä on tällä hetkellä yhteensä 53. Yksikköjäon kaupungin eri alueilla. Osa yksiköistä on kohdennettu muistihäiriöisille.Lyhytaikaishoidon yksiköissä asiakkaina on pääosin omaishoitoa saavatikäihmiset. Paikkoja tarvittaisiin kipeästi lisää. Päivähoitoa on saatavilla myöskaupungin eri alueilla. Lisätarvetta on myös päivätoiminnan monipuolistamiseenja lisäämiseen sekä tukipalvelujen edelleen kehittämiseen erityisesti ateriapalvelujenosalta.Toimenpide-esitykset:83. Kotiin vietävien ateriapalvelujen edelleen kehittäminen ja toiminnantehostaminenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, ravintokeskusAikataulu: jatkuva84. Selvitetään palvelusetelijärjestelmän laajentamista tukipalvelujenosaltaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201385. Tehdään kehittämissuunnitelma eritasoisesta päivätoiminnastaja päivähoidosta osana kotona asumista tukevaa palvelurakennettaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013-201486. Lisätään vuorohoitopaikkoja tarpeen pohjalta, vähintään 30:llävuoteen 2017 mennessäVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2014-201787. Hoitohenkilöstömitoitus toiminnasta riippuen tulee olla lyhytaikais-ja vuorohoitopaikoissa 0,7 - 0,8Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus,Aikataulu: 2015 mennessä

8888. Varmistetaan gerontologisen/geriatrisen hoidon ja kuntoutuksenosaaminen oikealla henkilöstörakenteella ja asiakkaanvoimavaroja tukevilla työmenetelmillä.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva89. Vuorohoitoyksiköissä moniammattillisen kuntoutuksen painopisteon myös toimintakykyä uhkaavien riskitekijöiden vähentäminenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva

893.3.2. Ympärivuorokautinen palveluasuminen ja laitoshoitoIkäihmisten ympärivuorokautista hoitoa pohtinut Ikähoiva -työryhmä muistiossa(2010) ehdottaa, että nykykaltaisesta ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästäsiirrytään kohti yksiportaista järjestelmää. Tällä hetkellä ympärivuorokautistahoitoa annetaan terveyskeskuksissa, vanhainkodeissa (sosiaalitoimenlaitokset) ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaat ovat kuitenkinnäillä eri ”portailla” osittain hoidon tarpeiltaan samankaltaisia. Tavoitteena onns. yksiportainen malli, jossa asukkaat saavat tarvitsemansa terveydenhoidonja kuntoutuspalvelut omaan asumisyksikköön. Näin iäkkään ihmisen ei tarvitsevaihtaa asumis- ja hoitoympäristöä silloinkaan, kun hänen toimintakykynsäheikkenee, vaan tarvittavat palvelut tuodaan hänen luokseen.Ikähoiva- työryhmä painottaa, että esitetty palvelurakennemuutos edellyttääyhteistyötä ja yhteistä näkemystä asumisesta. Laitospaikkoja ei voida vähentääilman, että samanaikaisesti kehitetään asumisen ja palvelujen yhdistävienvaihtoehtojen määrää ja laatua. Työryhmä esittää valtakunnallisia ikääntyneidenasumisen kehittämisohjelmaa ja kunnallisia asuntopoliittisia ohjelmia,joissa määritellään peruskorjaus- ja uudistuotanto tarpeet. Esteettömillä jamuunneltavilla asumisratkaisuilla voidaan vaikuttaa palvelujen tarpeeseen.Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vähentää myös laitoshoidontarvetta.Palvelurakenneuudistus edellyttää myös asiakasmaksujen määräytymisperusteidenyhdenmukaistamista. Nykyisin maksut määräytyvät usein eri periaatteilla,vaikka palvelujen sisällöissä ei olisikaan suuria eroja. Ikähoiva- työryhmänmukaan avohoidon maksujärjestelmän pitäisi olla lähtökohtana asumispalvelujenmaksujärjestelmän kehittämisessä.

90Osatavoitteet asumispalveluille ja ympärivuorokautiselle hoivalle:• Asumispalvelupaikkojen tavoitekattavuudet ovat vuoteen 2020 mennessäseuraavat:Yli 75 -vuotiaiden määrästä asuu* kotona, senioriasunnoissa, tavallisessa palveluasumisessa(ei kokoaikaista yöhoitoa) 91-92%* tehostetussa palveluasumisessa (yöhoitaja paikalla)ja muussa ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa 8-9%• Asumisyksiköiden hoitohenkilöstörakenne ja –määrät ovat mitoitettusiten, että niissä voi asua elämän loppuun asti. Henkilöstöjärjestelmäsuunnitellaan siten, että palvelutarpeen lisääntyessä henkilöstöä onjoustavasti saatavilla.• Asumisyksiköiden hoito ja palvelut ovat tasavertaisia ja laadukkaita• Asumisyksiköiden huoneet ja hygieniatilat ovat riittävän tilavia, esteettömiäja turvallisia. Yleiset tilat ja lähiympäristöt ovat esteettömiä,virikkeellisiä ja kuntouttavaa toimintaa tukevia. Kuntoutus- jaapuvälineet ovat nykyaikaisia, turvallisia ja niitä on riittävästi käytettävissä.• Ostopalveluyksiköissä on hoidon, palvelun, tilojen ja välineiden osaltasamat kriteerit kuin kaupungin omissa vastaavissa yksiköissäAsumispalvelupaikkojen (ympärivuorokautinen hoito) tavoitekattavuuson 8-9% 75 -vuotiaiden määrästä vuoteen 2020Ikähoiva -työryhmän muistiossa (2010) ympärivuorokautisen asumispalvelunja hoiva-asumisen tavoitekattavuudeksi on asetettu vuoteen 2015 mennessä9% 75 –vuotta täyttäneistä. Terveyskeskus sairaaloiden tulee keskittyä akuuttihoitoonja kuntoutukseen. Muistion mukaan arviolta 1% 75 –vuotta täyttäneistätarvitsee sellaista sairaanhoidollista välineistöä ja erityisosaamista, ettäheidän hoitonsa vaatisi hoitoa juuri terveyskeskuksen vuodeosastolla.Vuonna 2010 Seinäjoen kaupungissa oli tehostettuja asumispalvelupaikkojaomissa ja ostopalveluyksiköissä yhteensä 207, mikä on 5% yli 75 -vuotiaidenmäärästä. Laitoshoitopaikoilla oli yhteensä 217, mikä on 5,2% 75 -vuotiaidenmäärästä. Mukaan on laskettu terveyskeskuksen Myllypuistosairaalan paikatja Huhtalan sairaalassa pitkäaikaishoidossa olleet 31.12.2010. Tavoitekattavuuslukujen saavuttaminen edellyttää voimakasta panostusta kotihoitoon ja

91kotona asumista tukevien monipuolisten kuntouttavien palvelujen kehittämistäja määrällistä lisäämistä. Kaupunginsairaalan toimintaa kehitetään sairaalana.Se edellyttää samanaikaisesti muun palvelurakenteen kehittämistä kokonaisvaltaisestisiten, että palveluverkostoon ei jää aukkoja.Toimenpide-esitykset:90. Osa tavallisista palveluasumisyksiköistä muutetaan tehostetuksipalveluasumiseksiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2015 mennessä91. Osa laitospaikoista muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2015 mennessä92. Tehdään suunnitelma asumispalveluyksiköiden ja hoivaasumisenmäärällisestä kehittämisestä kaupungin eri osaalueilla.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 201493. Kehitetään kaupunginsairaalan toimintaa osana kokonaisuutta.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012Asumisyksiköiden hoitohenkilöstörakenne ja -määrät ovat mitoitettusiten, että niissä voi asua elämän loppuun asti. Henkilöstöjärjestelmäsuunnitellaan siten, että palvelutarpeen lisääntyessä henkilöstöäon joustavasti saatavilla.Henkilöstön mitoitus ja henkilöstörakenne tullee olla tasapainossa toiminalleasetettujen laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden kanssa. Ikäihmisten palvelujenlaatusuosituksessa (2008) korostetaan, että henkilöstömitoituksessa asiakkaidenfyysisen, kongitiivisen, psyykkinen ja sosiaalisentoimintakyvyn ja hoitoisuudentulee olla suunnittelun keskiössä. Oleellista on myös, että henkilöstönlyhyt- ja pitkäaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla. Henkilöstömitoitustasuunniteltaessa ja arvioitaessa tulee ottaa huomioon seuraavat te-

92kijät, asukkaan toimintakyky ja avun tarve, palvelurakenne, palvelujen tuottaminenja saatavuus sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät.Johtamisen laatuun tulee myös kiinnittää huomiota.Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava ammatillisenhenkilöstön kelpoisuuslaissa ja asetuksissa määriteltyjä kelpoisuuksia; Lakisosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, 272/2005 jaasetus 608/2005; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja sosiaalihuollonammatillisen henkilöstön tehtävärakenne suosituksia, Sosiaalihuollonammatillisen henkilöstön tehtävärakenne suositus. Julkaisuja 2007:14,Sosiaali- ja terveysministeriö.Laatusuosituksen mukaan (2008) tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneidensosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollonammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksellahankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstömitoitukseen eripalveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät,kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialanohjaajat ja -kasvattajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, geronomitsekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Myös muiden ammattiryhmien,esimerkiksi laitoshuoltajien, fysioterapeuttien ym. työaika lasketaan hoitotyönmitoitukseensillä osuudella, minkä he osallistuvat välittömään hoitotyöhön.Esimerkiksi auttaminen peseytymisessä ja ruokailussa lasketaan hoitotyöhönkuuluvaksi.Valtakunnalliset suositukset ympärivuorokautisen henkilökunnan vähimmäismääriksiovat 0,5 -0,6 hoitoyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Korkeampivaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltavaa silloin, kunasiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristönkoko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvähenkilökunnan mitoitus on ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Mikälilääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on terveyskeskuksen vuodeosastolla,vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8. Mitoituksen lähtökohtaon kuitenkin aina riippuvainen asiakkaiden tarpeista riippumatta siitä minkänimisessä yksikössä he ovat. Lääkärityövoimasta on myös huolehdittava.Yksiportaisen ympärivuorokautisen hoivan järjestäminen edellyttää myösjoustavaa henkilöstön saatavuutta periaatteella henkilöstö liikkuu asiakkaidenlue eikä päinvastoin.Seinäjoen kaupungin kokonaan tai pääosin ikäihmisille suunnattujen sosiaalijaterveydenhuollon yksiköiden henkilöstömitoituksia on parannettu vuosittaintalousarviolaadinnan yhteydessä. Pääosin henkilöstömitoitukset riittävät vä-

93himmäismitoitusten tasolle. Joissakin yksiköissä on saavutettu hyvä taso, joissakinon selvästi tarvetta lisähenkilöstölle. Ostopalveluyksiköiden henkilöstömitoitusvaatimukset noudattavat samaa linjaa kaupungin omien yksiköidenkanssa. Yksityisten hoivapalveluyksiköiden laatu- ja henkilöstömitoitusvaatimuksiamyös valvoo Aluehallintoviranomaiset.Henkilöstön koulutustaso on hyvä ja täydennyskoulutusta on hyvin saatavilla.Lähes kaikilla on joko sosiaali- tai terveysalan perustutkinto. Henkilöstörakennettaon korjattu viime vuosina asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Sairaanhoidollistaosaamista on vahvennettu varsinkin Ylistaron ja Nurmon yksiköissä. Pitkäaikaisiasijaisia saadaan vielä kohtuullisen hyvin, mutta äkillisten sijaistensaaminen on vaikeutunut. Tilanteen korjaamiseksi ns. rekrytoimiston perustaminenon välttämätön. Henkilöstömitoitustavoitteita, johtamista, rekrytoimistoaja henkilöstön täydennyskoulutusta käsitellään tarkemmin henkilöstövoimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminen -työryhmässä.Toimenpide-esitykset:94. Henkilöstömitoitukset tavoitteet vuoteen 2015- ympärivuorokautiset yksiköt 0,5 - 0,65- ympärivuorokautiset yksiköt, joissa asiakkailla on vaikeita somaattisiatai käytösoireita 0,6 - 0,75Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus,Aikataulu: 2015 mennessä95. Perustetaan työryhmä suunnittelemaan henkilöstön joustavankäytön toimintamalliaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013Asumisyksiköiden hoito ja palvelut ovat tasavertaisia ja laadukkaitaAsumis- ja hoitoyksiköiden hyvä hoidon laatu koostuu monista eri tekijöitä.Riittävien ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tarvitaan asiakaslähtöiset toimintatavat,selkeät ja läpinäkyvät toimintamallit, laatutavoitteet ja jatkuvaatyön arviointia ja kehittämistä.Hoidon tason laadun nostamiseksi ja tasavertaistamiseksi on viime vuosia laadittuvaltakunnallisia suosituksia, oppaita ja ohjeita. Hyvän ja laadukkaan hoidonturvaamiseksi koko Suomessa on valmisteilla ns. ikälaki, jonka pitäisi tullavoimaan näillä näkymin vuoden 2013 aikana.

94Ikähoiva työryhmän muistiossa (2010) ympärivuorokautisen hoidon sisällönkehittämisen tavoitteena on hyvä elämän ja kuoleman laatu. Tavoitteen saavuttamisenperustana on:- asiakkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja voimavarojen monipuolinenarviointi- toimintakyvyn ja kuntoutumisen ylläpitäminen ja edistäminen jasairauksien hyvähoito- hyvä palliatiivinen ja saattohoito silloin, kun ihmisen elämän pidentäminenei ole enää päämääräViime aikoina on kiinnitetty erityistä huomiota turvalliseen lääkehoitoon javanhusten ravitsemukseen. Vuonna 2010 Valtion ravitsemusneuvottelukuntalaati ravitsemussuositukset ikääntyneille. Suositusten mukaan iäkkäiden ontärkeää ruokailla useita kertoja päivässä ja aterioiden tulee jakaantua tasaisestikoko päivälle. Ruokailun välinen yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Suunnitelmaturvallisesta lääkehoidosta tulee olla kaikissa yksiköissä.Seinäjoen kantakaupungin asumis- ja hoitoyksiköihin on aikanaan tehty laajaalainentoimintamalli, joka on pitänyt sisällään hoidon ja palvelun laatukriteerit,työyhteisön pelisäännöt sekä hoidon ja palvelujen tavoitteellinen seuranta,arviointi ja kehittäminen. Toimintamallia on päivitetty säännöllisesti. Myösmuissa nykyisen Seinäjoen kaupungin asumis- ja hoitoyksiköissä on omattoimintamallit. Nyt on tarkoituksenmukaista yhtenäistää eri yksiköiden toimintamallitnykyisten vaatimusten mukaisiksi. Ravintokeskuksen johdolla on perustettutyöryhmä, joka suunnittelee ikääntyvän ihmisen hyvän ravitsemuksenyhtenäiset linjat ja kriteerit sosiaali- ja terveyshuollon yksiköihin.Toimenpide-esitykset:96. Laaditaan kaikille ikäihmisiä hoitaville yksiköille yhtenäisettoimintamallit hyvän hoidon ja palvelun saavuttamiseksiVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, Vanhustyön kehittämiskeskus-hankeAikataulu: 201397. Palvelukeskusten ja terveyskeskuksen hoitohenkilöstön ammattitaitoaylläpidetään ja vahvistetaan yhteistyössä mm. paikallistenoppilaitosten kanssa.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva

95Asumisyksiköiden huoneet ja hygieniatilat ovat riittävän tilavia, esteettömiäja turvallisia. Yleiset tilat ja lähiympäristöt ovat esteettömiä,virikkeellisiä ja kuntouttavaa toimintaa tukevia. Kuntoutusjaapuvälineet ovat nykyaikaisia, turvallisia ja niitä on riittävästikäytettävissä.Asumis- ja hoitoyksiköiden fyysiset puitteet vaihtelevat hyvinkin paljon eripuolilla Suomea ja kuntienkin sisällä. Paljon on rakennettu uusia nykyiset vaatimuksettäyttäviä yksiköitä, mutta monet yksiköt toimivat vielä vanhoissa laitosmaisissaja puutteellisissa tiloissa. Ikähoiva -työryhmän muistiossa (2010)kiinnitetään erityistä huomiota iäkkäiden ihmisten asumiseen ja asuinympäristöihin.Myös ympärivuorokautista hoitoa antavien yksiköiden tulee olla kodinomaisia,esteettömiä, kuntoutumista tukevia, toimintakykyä ylläpitäviä javirkkeellisiä. Kodikas ja esteetön ympäristö lisäävät asiakkaan elämänlaatuaja parantavat samalla henkilökunnan työympäristöä. Riittävät apuvälineet jahyvinvointiteknologia tukevat ikäihmisten toimintakykyä.Seinäjoen kaupungin ympärivuorokautisten yksiköiden tilat vaihtelevat kunnoltaanmelko paljon. Viimevuosina on rakennettu uusia nykyiset vaatimuksettäyttäviä rakennuksia. Osa toimii kuitenkin vielä ahtaissa ja epäkäytännöllisissä50-luvulla rakennetuissa tiloissa. Hoitajakutsu- ja kulunvalvontalaitteetovat joissakin yksiköissä vanhentuneita. Apuvälineitä ja kuntoutuslaitteita tuleeuusia ja nykyaikaistaa. Asumisympäristöjä on viime vuosina parannettuesimerkiksi Simunanrannan ranta-alueen kunnostaminen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Asumisympäristöjen edelleen kehittämistä tarvitaan vielä monissayksiköissäToimenpide-esitykset:98. Kartoitetaan uusien kiinteistöjen tarve, joka syntyy palvelutarpeenkasvusta ja olemassa olevista epäkäytännöllisistäja/tai lakkautettavista yksiköistä johtuenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 201399. Asumispalveluyksiköiden tiloja, lähiympäristöjä ja välineistöäuudistetaan tarvittaessa nykyaikaisten vaatimusten tasolleVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: jatkuva

96100. Tehdään suunnitelma Kuusenlahden palvelukeskuksen tilojenosaltaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 2012101. Asukashuonetilojen osalta tehdään suunnitelmat siten, että tehostetuissa palveluasuinnoissa kaikilla asukkailla on omathuoneet ja hygieniatilat.Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2013102. Kaikissa hoiva-asunnoissa on riittävän tilavia yhden tai kahdenhengen huoneita hygieniatiloineenVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, tekniikkakeskusAikataulu: 2017 mennessä103. Kaikissa ympärivuorokautista palvelua ja hoitoa antavissa yksiköissätulee olla automaattinen palosammutusjärjestelmäVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2017 mennessä104. Kaikkiin yksiköihin asennetaan ajanmukaiset hoitajakutsu- jakulunvalvontajärjestelmätVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2016105. Huolehditaan, että asukkailla on käytössä ajanmukaiset apuvälineetja kuntoutuslaitteetVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuvaOstopalveluyksiköissä on hoidon, palvelun, tilojen ja välineidenosalta samat kriteerit kuin kaupungin omissa vastaavissa yksiköissäUusi laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) tuli voimaan 1.10.2011.Uuden lain mukaan aluehallintoviraston myöntämien lupien lisäksi tulee käyttöönvaltakunnallinen lupa tuottaa sosiaalihuollon yksityisiä palveluja. Valtakunnallisenluvan myöntää Valvira. Valtakunnallisen luvan edellytyksenä on,että palvelutuottaja toimii useamman kuin yhden aluehallintoviraston alueella.Aikaisemmin myönnetyt sosiaalipalvelujen tuottamisen luvat ovat edelleenvoimassa, ellei toiminnassa tapahdu oleellisia muutoksia.

97Uusia lupien myöntäminen edellyttää, että palvelun tuottaja noudattaa valtakunnallisiahoitohenkilöstön mitoitussuosituksia, toimitilat täyttää vaadittavatohjeet ja toimii muiden annettujen kriteerien mukaisesti.Tällä hetkellä Seinäjoen kaupunki ostaa vanhusten asumispalvelua enemmänyksityisiltä kuin tuottaa itse. Ostopalvelupaikkoja on reilut 200, omaa tuotantoaon vajaat 100 paikkaa. Laitoshoito tuotetaan kokonaan omana toimintana.Ostopalveluyksiköiden osalta on tarpeellista kartoittaa palvelun tuottajien profiloituminenkoko palvelurakenteen toimivuutta ajatellen.Toimenpide-esitykset:106. Uusia asumispalveluyksiköitä kilpailutettaessa edellytyksenäovat tasavertaiset palvelut ja fyysiset puitteet kaupungin vastaavienyksiköiden kanssaVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, ostopalveluyksikötAikataulu: jatkuva107. Kilpailutuksissa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaanVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu:108. Palveluyhteistyö Kivipuro ry:n kanssa selkiytetäänVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, Kivipuro ryAikataulu: 2012109. Palveluyhteistyö Nurmon Vanhainkotiyhdistys ry:n kanssa selkiytetäänVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: 2012

983.4. Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminenPÄÄTAVOITE:HENKILÖKUNTA ON AMMATTITAITOISTA JA HYVINVOIVAA JA UU-DEN KOULUTETUN TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVATAANSeinäjoen kaupungin strategian ja kaupunginhallituksen hallitusohjelman mukaanhenkilöstön työhyvinvointia tuetaan ja henkilöstöä kannustetaan omantyönsä ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen sekä vaikuttavuuden vahvistamiseen.Kaupunki palkitsee vuosittain parhaat kehittämisratkaisut. SeuraavassaSWOT -analyysissä kuvataan vanhustyön henkilöstön vahvuuksia, mahdollisuuksia,heikkouksia ja uhkia.VAHVUUDET- työhön sitoutuminen- osaava henkilöstö- yhteistyö työterveyshuollon kanssa- jäädään enimmäkseen vanhuuseläkkeelle- hakijoita on vielä vakituisiin toimiinja virkoihinMAHDOLLISUUDET- työhyvinvoinnin tukeminen- henkilöstöä kannustetaan palveluideninnovatiiviseen kehittämiseenja vaikuttavuuden vahvistamiseen- sisäisen osaamisen hyödyntäminenmm. sisäinen koulutus- täydennyskoulutus- halukkuus jatkaa varsinaisen eläkeiänjälkeen- uusien työntekijöiden saatavuusharjoittelupaikkojen ja sijaisuuksienkautta- uusien työntekijöiden sitoutumisenvahvistaminen (motivoiva työ)- rekrytoinnin kehittäminen; rekryohjelma,keskitetty sijaishankinta- yhteistyö oppilaitosten kanssa- työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminenHEIKKOUDET- henkilöstön perusmitoitus ei oleriittävä- lyhytaikaisten sijaisten saanti vaikeaa- rekrytoimiston puuttuminenUHAT- henkilöstön eläköityminen- työvoiman saatavuus (osaaminen,sitoutuminen)- kilpailu henkilöstöstä- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen- erikoissairaanhoidosta siirtyvättehtävät, osaamisvaatimukset lisääntyvät- lainsäädännön muutosten vaikutukset

99Henkilöstön määrä ja rakenneHenkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyvät valtakunnalliset suositukset janiiden pohjalta asetetut tavoitteet on esitetty palvelurakennetyöryhmän osioissa.JohtaminenJohtamisen tavoitteena on saavuttaa toiminnalle asetetut määrälliset ja laadullisettavoitteet. Johtamisella vaikutetaan paitsi henkilöstön määrään jaosaamiseen myös henkilöstön työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, joilla taason yhteys palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen. Johtamistehtävä edellyttäävalmiuksia niin strategiseen kuin osaamisenkin johtamiseen sekä taloushallintoon.On myös oltava sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta. Lähiesimiestenvastuulla on työn tarkoituksenmukainen organisointi, työkäytäntöjen ja henkilöstönosaamisen uudistaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinninja työturvallisuuden lisääminen.Osaamisen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseksi johtamisentavoitteena on turvata osaavan henkilöstön riittävä määrä, osaamisen järjestelmällinenkehittäminen sekä osaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Johtamisentavoitteena on myös tukea työn hallittavuutta, jolloin esimerkiksi työntavoitteet voitaisiin määritellä selkeämmin. Tavoitteena on myös ohjata toimintakulttuuriaavoimen keskustelun mahdollistavaksi, vähentää rutiininomaisuuttaja lisätä joustavuutta työn toteutuksessa. Henkilöstöä tulee myös kannustaaja motivoida, esimerkiksi palkitsemalla heitä hyvästä työstä.Johtajien ja esimiesten vastuulla on rekrytoida henkilöstö, jonka kokonaisosaaminenvastaa kullekin palvelulle tai hoidolle asetettuja tavoitteita. Koskahenkilöstön osaaminen on yhteydessä palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen,laaditaan työyksikössä koko henkilöstöä koskeva lyhyen ja pitkän aikavälinkoulutussuunnitelma. Täydennyskoulutuksesta ovat vastuussa esimiehet,mutta myös henkilöstöllä itsellään on vastuu omasta osaamisen kehittämisestä.Työn ja työyhteisön ominaisuudet vaikuttavat keskeisesti paitsi työssä oppimiseenmyös työntekijöiden sitoutumiseen työyksikön tavoitteiden saavuttamiseenja työssä jaksamiseen. Johtajien ja esimiesten tehtävä on huolehtiatyöntekijöiden työhyvinvoinnista esimerkiksi pitämällä työkuormitus kohtuullisena.Työnantaja on myös velvollinen antamaan työntekijöille tarpeelliset tiedottyöpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavistaasioista.

100Työvoiman saatavuusSosiaali- ja terveystoimessa työvoiman saatavuus ja varsinkin sijaisten saantion vaikeutunut. Suurimmat vaikeudet ovat ympärivuorokautista hoitoa/ hoivaatarjoavissa yksiköissä, kuten terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja vanhustyössä.Lyhytaikaisempiin sijaisuuksiin on vaikeampi saada työntekijöitä kuinpitempiin sijaisuuksiin. Työaikaa kuluu kaiken kaikkiaan paljon sijaisten hankkimiseen.Sosiaali- ja terveystoimen toiminta voitaisiin turvata paremmin jos toimintayksiköihin,varsinkin ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoaviin yksiköihinsaadaan- vakinaisen henkilöstön määrä suositusten mukaiselle tasolle- vakinaisia varahenkilöitä sijaisuuksien hoitamiseen- sosiaali- ja terveystoimen yhteinen rekrytoimisto sijaisten hankkimistaja kiertävien varahenkilöiden työvuorojen järjestelyjävarten.Kuntaliitossa on kehitetty kuntien käyttöön sopiva kuntarekry.fi -palvelu, jotaon esitetty hankittavaksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen.Palvelu soveltuu sekä sijaisten hankkimiseen että varsinaisen henkilöstön rekrytointiin.Työn vetovoimaisuuteen vaikuttavat työsuhteiden vakinaisuus/määräaikaisuus,työilmapiiri, työympäristö, johtajuus, palkkaus ja riittäväthenkilöstöresurssit jne.Osatavoitteet:• Henkilökunta on koulutettua ja sitoutunutta ja työhyvinvointia kehitetäänjatkuvasti• Ikääntyville työntekijöille luodaan hyvät työnteon edellytykset• Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtäville asetettuja odotuksiaja vaatimuksia• Johtaminen on ammattitaitoista sekä osaamista, työhyvinvointia jatyöturvallisuutta tukevaa• Ikäihmisten parissa tehtävä työ on vetovoimaista ja uutta koulutettuatyövoimaa on saatavilla sekä sijaisuuksiin että vakinaisiin tehtäviin

101Osatavoitteet ja toimenpide-esitykset:Henkilökunta on koulutettua ja sitoutunutta ja työhyvinvointia kehitetäänjatkuvastiToimenpide-esitykset:110. Varmistetaan jatkuva, tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioitujenosaamistarpeiden mukaisesti noudattamalla sosiaalijaterveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja –suosituksia. Jatketaan koulutusyhteistyötä eri oppilaitostenkanssa. Luodaan sisäisen koulutuksen malliVastuutahot: kaikki työyksikötAikataulu: jatkuva111. Selkeytetään työkierron mahdollisuuksiaVastuutahot: kaikki työyksikötAikataulu: jatkuva112. Kartoitetaan työyksiköissä olevat työturvallisuusasiat, työvälineetja ergonomiset asiat ja tehdään tarvittaessa suunnitelmaniiden parantamiseksiVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva113. Tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimintaakehitetään edelleenVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva114. Otetaan käyttöön varhaisen tuen malli joka yksikössäVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva115. Luodaan kaupungille linjaus työnohjauksesta. Kehitetäänedelleen kaupungin TYHY-toimintaa varaamalla toimintaa vartenriittävät resurssitVastuutahot: kaikki työyksiköt, henkilöstöhallintoAikataulu: jatkuva

102Ikääntyville työntekijöille luodaan hyvät työnteon edellytyksetToimenpide-esitykset:116. Kehitetään ikäjohtamisen osaamistaVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva117. Kehitetään mentorointimalliVastuutahot: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva118. Tuetaan työssä jatkamista ammatillisen eläkeiän jälkeenVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuvaHenkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtäville asetettuja odotuksiaja vaatimuksiaToimenpide-esitykset:119. Henkilöstön määrä ja rakenne perustuu laatu- ja osaamisvaatimuksiinVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva120. Laaditaan yksikkökohtainen henkilöstösuunnitelma mitoitustavoitteidenmukaisestiVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva

103Johtaminen on ammattitaitoista sekä osaamista, työhyvinvointia jatyöturvallisuutta tukevaaToimenpide-esitykset:121. Käydään kehityskeskustelut kaikkien työntekijöiden / viranhaltijoidenkanssa kerran vuodessaVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva122. Kaikilla esimiesasemassa toimivilla on riittävä johtamiskoulutusVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: 2017123. Turvataan esimiehille työnohjaus tarvittaessaVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuvaIkäihmisten parissa tehtävä työ on vetovoimaista ja uutta koulutettuatyövoimaa on saatavilla sekä sijaisuuksiin että vakinaisiin tehtäviinToimenpide-esitykset:124. Lisätään markkinointia positiivisen imagon luomiseksiVastuutahot: terveyskeskus, vanhustyöAikataulu: jatkuva125. Perustetaan rekrytoimistoVastuutahot: henkilöstöhallintoAikataulu: 2013126. Luodaan riittävä ja toimiva varahenkilöjärjestelmäVastuutahot: terveyskeskus, vanhustyöAikataulu: 2013127. Luodaan kilpailukykyinen palkkataso mm. palkkaus- ja kannustusjärjestelmiäkehittämälläVastuutahot: henkilöstöhallintoAikataulu: jatkuva

104128. Kehitetään ja jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja työelämänkanssaVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva129. Kehitetään opiskelijaohjaustaVastuutahot: kaikki yksikötAikataulu: jatkuva

1053.5. Palvelut kokonaisuutena ja yhteistyöPÄÄTAVOITE:PALVELUT SUUNNITELLAAN KOKONAISUUTENA JAYHTEISTYÖ TOIMII HYVINAsetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vain organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä.Toimiva yhteistyö syntyy asioiden avoimella valmistelulla ja tiiviissävuorovaikutuksessa. Laadukas palvelukokonaisuus asiakkaan näkökulmastaja olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukainen ja järkevä käyttö edellyttäämyös eri palveluntuottajien ja niiden sisäisten organisaatioiden välistähyvää yhteistoimintaa.Osatavoitteet:• Palveluja suunnitellaan kokonaisuutena ja palvelujen tuottajien välillätoteutuu saumaton yhteistyö ja tiedonkulku• Kehittämishankkeet ja projektit sisältyvät Ikäohjelman tavoitteisiinPalveluja suunnitellaan kokonaisuutena ja palvelujen tuottajienvälillä toteutuu saumatonyhteistyö ja tiedonkulkuSeinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto muodosti yhteisen organisaationSeinäjoen seudun terveysyhtymän purkautuessa kuntaliitoksen yhteydessävuoden 2009 alussa. Yhteistyön mahdollisuudet ovat olleet entistä paremmat.Toimintakulttuurien ollessa kovin erilaiset yhtenäisen näkemyksensaaminen palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä vaatii edelleen työtä,vaikka monissa yhteistyökysymyksissä on saavutettu paljon hyviä tuloksia.Edellisen ohjelmakauden aikana yhteistyö eri hallintokuntien ja toimijatahojenvälillä parani selkeästi, mutta edelleen sitä voidaan parantaa ja tiivistää.

106Toimenpide-esitykset:130. Perustetaan hallinnollinen ikääntyvien palvelujen työryhmä,joka seuraa ja arvioi palvelukokonaisuuksien toimivuutta jakehittää toimintaa sen pohjalta (vanhustyö – sosiaalityö- terveydenhuolto- erikoissairaanhoito)Vastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, erikoissairaanhoitoAikataulu: 2012131. Edelleen kehitetään tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötäkaupungin organisaatioiden ja muiden palvelujen tuottajienvälillä, esim. seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujentuottajatVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, seurakunta, järjestöt, yksityisetpalvelujen tuottajatAikataulu: jatkuvaKehittämishankkeet ja projektit sisältyvät Ikäohjelman tavoitteisiinKehittämisen ja ohjauksen välineeksi sosiaali- ja terveysministeriö valmisteleeohjelmia ja hankkeita, jotka valtioneuvosto hyväksyy. Suomalaista sosiaali- jaterveysohjelmaa ohjaa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelmaKaste. Kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta kehittämishankkeisiin.Seinäjoki on mukana Väli-Suomen alueen Ikäkaste – Äldrekaste–hankkeessa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen Sonetbotniankanssa. Erilaisiin kehittämishankkeisiin haetaan rahoituksia myös moniltamuilta tahoilta, esimerkiksi Ray tukee merkittävästi sosiaali- ja terveystoimenkehittämistä järjestöjen kautta.Hankkeilla on oma osa Ikäohjelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimenpiteidenkäytäntöön viemisessä. Hankkeiden avulla voidaan kehittää ja testatakäytännössä uusia palveluja ja toimintamallia, kehittää palvelujen laatua jatyöprosesseja. Hyvien tulosten juurruttaminen edellyttää johdon ja koko henkilöstönsitoutumista hankkeeseen. Hankkeiden onnistumista ja juurtumistaedesauttaa myös toimialan sisäisten organisaatioiden väliset yhteiset hankkeet.

107Useiden kuntien yhteisillä kehittämishankkeilla voidaan saada aikaan laajemmallealueelle samansuuntaista ja yhtenäistä kehitystä. Hankkeiden verkottuminenedesauttaa hyvien käytäntöjen leviämistä.Toimenpide-esitykset:132. Ikääntyvien palveluja kehitettäessä vahvennetaan yhteistyötäsosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksiköidenvälilläVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, SonetBotniaAikataulu: jatkuva133. Arvioidaan uusiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin mukaanlähtö suhteessa kokonaiskehittämiseen ja tavoitteisiinVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva134. Tehostetaan hankkeiden välistä keskinäistä yhteistyötäVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskus, järjestöt, hankkeetAikataulu: jatkuva135. Hankkeita hyödynnetään prosessien kehittämisessä sekä uusientoimintamallien pilotoinneissa ja palveluinnovaatioiden kehittämisessäVastuutaho: sosiaali- ja terveyskeskusAikataulu: jatkuva

1084. KUSTANNUSVAIKUTUKSETIkäihmisten palvelurakennemuutos hillitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvua.Mikäli palveluja ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, koskaväestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Myöspalveluprosesseja on uudistettava. Kustannukset kasvavat joka tapauksessaikäihmisten määrän kasvaessa, mutta erilaisilla valinnoilla on erilaiset vaikutuksetkäyttökustannuksiin.Erityisen tärkeää on ehkäistä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ennalta,sillä ehkäisyllä on kustannusvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Ikähoiva -työryhmä (2010:28) on selvittänyt eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympärivuorokautisenpitkäaikaishoidon menojen kehityksestä vuoteen 2060 saakka.Laskelmat sisältävät tehostetun palveluasumisen, vanhainkotihoidon sekä pitkäaikaisenvuodeosastohoidon terveyskeskuksissa.Menojen kehityksestä on neljä vaihtoehtoista arviota. Perusvaihtoehdossa pitkäaikaishoidontarve pysyy ennallaan. Toinen vaihtoehto on, että hoivan tarvelykkääntyisi vuotta myöhemmäksi vuoteen 2015 mennessä. Kolmannessavaihtoehdossa pitkäaikaishoidossa vietetty elinaika pysyy ennallaan. Neljäsvaihtoehto on, että pitkäaikaishoidossa vietetty elinaika lyhenee vuodella. Pitkäaikaishoidontarve on siis suurin perusvaihtoehdossa ja pienin viimeisessä.Muutokset hoidon ikäkohtaisessa tarpeessa vaikuttavat huomattavasti pitkäaikaishoidonmenojen kehitykseen.Seinäjoen kaupungissa ikäihmisten määrä melkein kaksinkertaistuu vuoteen2040 mennessä, joten myös kustannukset kasvavat nykymallin mukaan kaksinkertaisiksi.Mikäli pitkäaikaishoidossa vietetty elinaika lyhenee vuodella,tällä olisi vaikutusta kustannusten kasvun vähenemiseen.Ikähoiva -työryhmän laskelma keskeisten palvelujen kattavuuden muutostenkustannusvaikutuksista näkyy seuraavasta taulukosta.

109Taulukko 1. Laskelma eräiden palvelujen kattavuuden (% 75 vuotta täyttäneistä)muutosten kustannusvaikutuksista 2008 – 2015.Vaihtoehto Kustannusten muutos, milj. €A. Nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen 486,6B. Muutos: kh 13 %, oht 5 %, palv.as. 5 %,vk 2 %, tk 1 % 74,3C. Muutos: kh 14 %, oht 6 %, palv.as. 7 %,vk 1 %, tk 1 % 313,9D. Muutos: kh 14 %, oht 6 %, palv.as. 9 %,vk 0 %, tk 0 % 218,8khohtpalv.asvktk= kotihoito= omaishoidon tuki= ympärivuorokautinen 24/7 palveluasuminen= vanhainkoti= terveyskeskuksen vuodeosastoSäännöllisen kotihoidon, omaishoidon tuen ja tehostetun palveluasumisen kattavuudenlisäykset kasvattavat kustannuksia, kun taas laitoshoidon vähentäminenalentaa niitä. Laskelman mukaan kustannukset kasvaisivat vähiten, joskotihoidon kattavuus nousisi 13 %:iin, omaishoidon tuen ja tehostetun palveluasumisenkummankin nousisi 5 %:iin, vanhainkotihoidon kattavuus laskisi 2%:iin ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa olevien osuus 1 %:iin.Seinäjoen kaupungin ikäihmisten hoito- ja hoivapalvelujen palvelurakenteessavoidaan hillitä kustannusten kasvua VTT:n vuonna 2011 tekemän arvioinninmukaan seuraavilla toimenpiteillä:- panostetaan ennakointiin ja myöhennetään näin raskaaseen hoitoonturvautumista- lyhennetään raskaassa hoidossa vietettyä aikaa- kaupunginsairaala keskittyy akuuttihoitoon ja pystyy ottamaanvastaan potilaita erikoissairaanhoidosta, jolloin potilaat ovat oikeassahoitopaikassa- kuntoutuspotilaiden hoidon tehostuminen perusterveydenhuollossaja erikoissairaanhoidon kuntoutuksen vähentäminen- kuntoutetaan entistä tehokkaammin kotikuntoiseksi tai kevyemmällähoidolla toimeen selviytyjäksi- vahvistettu kotihoito on edullisempaa kuin pitkäaikainen ympärivuorokautinenhoito

110- omaishoito ja omaishoidon tukeminen muilla palveluilla on edullisempaakuin pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito- mielenterveys- ja muistipotilaiden hoidon tehostumisella saadaansäästöjä erikoissairaanhoidosta- terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan saaminen tarkoituksenmukaiseksi,jolloin ikääntyneitä voidaan hoitaa enemmän palvelualueilla.

1115. SEURANTA JA ARVIOINTISeinäjoen kaupungin ikääntymispoliittisen strategian Yhteisellä työllä hyväänikääntymiseen seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on tukea strategian toteutumista.Strategian tavoite- ja toimenpideohjelman seuranta ja arviointi kohdistuu asetettujentavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Seuranta ja arviointi kohdistetaanmyös strategian vaikutusten arviointiin huolimatta siitä, että vaikutustenarvioinnin tiedetään olevan vaikeaa. Seurannan ja arvioinnin tulosten perusteellatehdään strategiaan tarvittavia muutoksia.Strategian arviointi on jatkuvaa ja eri tasoilla tapahtuvaa.Toimenpide-esitykset- Jokainen toimija ja palveluntuottaja arvioi omaa toimintaansa suhteessaasetettuihin tavoitteisiin.- Eri hallintokunnat arvioivat vuosittain ohjelman tavoitteiden saavuttamistaja toimenpiteiden mahdollista muutostarvetta.- Ikääntymispoliittinen toimikunta jatkaa toimintaansa ja arvioi vuosittaintavoitteiden saavuttamista hallintokuntien/viranhaltijoidenraporttien perusteella ja tekee hallitukselle esitykset tarvittavistamuutoksista.- Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opinnäytetöitä hyödynnetäänarvioinnissa ja seurannassa.

112KIRJALLISUUSArjen hallinta ja turvallinen arki. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategia2009 -2012.http://www.seinajoki.fi/sosiaalijaterveys/mielenterveysjapaihdesrtategiaElämää muistisairauden kanssa – kuntoutusopas, Muistiliitto, 2009Heinonen, Sirkka, Pekka Lahti, Kimmo Rönkä, Antti Pirinen, Jarmo Suominen:Asumisen kehitysnäkymät 2010–2030. Uudet tuote- ja palvelukonseptit. Hyväasuminen 2010 -projektin osatehtävän 2 ”Asiakastarpeet ja tuotevaatimukset”loppuraportti. Espoo 2005.Ikähoiva -työryhmän muistio: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden.Terveyden edistämisen mahdollisuudet (STM julkaisu 2008: 1).Ikähoiva -työryhmän muistio: Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden(STM selvityksiä 2010: 28).Ikähorisontti – uudet palvelukonseptit 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntaliitto.Ikäneuvo -työryhmän muistio: Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä(STM selvityksiä 2009: 24).Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset(STM oppaita 2004: 6).Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassaja Hollannissa. Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja. Suomen ympäristö13/2009. Ympäristöministeriö.Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle(STM julkaisu 2009: 17).Kuntatyönantaja 2/2011. Palvelutalossa mitataan tuottavuutta, Hyvä tulos –hyvä mieli.Kuntien eläkevakuutus. Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimus 2/2011.Vantaa 2011.

113Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (299/2011)Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta.Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta,yksityiskohtaiset perustelut.Lääketiede, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti, 10/2008.Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys-ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriönselvityksiä 2009:3Mäki Outi, Ikäteknologian kokeilut Suomessa. Käkäte-raportteja 1/2011. Käkäteprojekti.Niiranen-, Tuomela-Jaskari, Haasteena Ikäihmisten päihdeongelma?. Selvitysikäihmisten päihdeongelman esiintyvyydestä pohjalaismaakunnissa. Seinäjoenammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 40. Seinäjoki2009.Raappana, Anu ja Tiitta, Riikka: Selvitys senioriasumisen trendeistä ja innovaatioista.Porvoo 2008.Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtionravitsemusneuvottelukunta 2010.http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdfSeinäjoen kaupunginhallituksen hallitusohjelma 2010 – 2012,http://www.seinajoki.fi/hallinto/julkaisut.htmlSeinäjoen kaupungin strategia 2009 – 2016,http://www.seinajoki.fi/hallinto/julkaisut.htmlSeinäjoen kaupungin viestintästrategia 2012–2012.http://www.seinajoki.fi/hallinto/julkaisut.htmlSonkin L., T. Petäkoski-Hult, K. Rönkä, H. Södergård. Seniori 2000. IkääntyväSuomi uudelle vuosituhannelle. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Yliopistopaino.Helsinki 2000.

114Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenne suositus. Julkaisuja2007:14. Sosiaali- ja terveysministeriö.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE 2008 -2011.Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2008:6Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020(STM julkaisu 2011: 1).Sulkava R. 2005. Terveyskirjasto. Suomalainen terveys. Dementia.http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.kotiSuomen hallitusohjelma 2011. http://www.valtioneuvosto.fiSäännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä edelleen nousussa, 30.6.2011. Uusitilastoraportti. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (Thl)Teknologia ja Etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa, Etene -julkaisuja 30, Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2010Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.Terveys 2015 –kansanterveysohjelma.Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 (FinnSTAT)Tuppurainen, Yrjö (toim.): Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) –hanke. Oulunyliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Julkaisu AO/A37). Oulu 2006.Välikangas, Katariina: Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja. Ikääntyneidenvälimuotoisia ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Suomenympäristö 13/2009. Ympäristöministeriö. Helsinki 2009.Wiili-Peltola E., Leväsluoto J., Kantola K. Muurinen S., Ikäihmisten hoito- jahoivapalvelut: palvelurakenteen arviointi Seinäjoen kaupungissa. Loppuraportti.VTT 2011.

115LIITTEETLiite 1.Ikääntymispoliittisen strategiatoimikunnan jäsenet:Aarne Heikkilä, luottamushenkilöedustaja, puheenjohtajaPirjo Aittoniemi, luottamushenkilöedustajaAila Kivimäki, luottamushenkilöedustajaHarri Jokiranta, apulaiskaupunginjohtajaAnneli Saarinen, vanhustyön päällikköTiina Perä, johtava ylilääkäriRaija Ranta, kansliapäällikköJussi Aittoniemi, suunnitteluarkkitehtiAnne Kotila, liikuntatoimenjohtajaLeena Kråknäs, kulttuuritoimenjohtaja/ Aila Taivalmäki, vs. kulttuuritoimenjohtajaMaria Nuotio, geriatrian ylilääkäri, E-P:n sairaanhoitopiiriKirsti Esala, diakonissa, Seinäjoen seurakuntaTerttu Moinio, Ikäneuvoston edustajaOili Ylihärsilä, terveyden edistämisen johtajaLea Porola, toimikunnan sihteeri

116Liite 2.Työryhmät ja niiden jäsenet:1) Asuminen ja elinympäristöJussi Aittoniemi, suunnitteluarkkitehti, puheenjohtajaLea Porola, kehittämispäällikkö, sihteeriAila Kivimäki, luottamushenkilöedustajaKari Maunula, apulaiskaupunginjohtajaHarri Jokiranta, apulaiskaupunginjohtajaHilkka Jaakola, kaavoituspäällikköTiina Korkonen, fysioterapeuttiKari Havunen, kaupungininsinööriJukka Penttilä, toimitusjohtaja, SevasSirpa Paukku, palveluohjaaja, Ikäkeskuksen edustajaPentti Perälä, Ikäneuvoston edustajaHeikki Ylihärsilä, koulutusohjelmapäällikkö, Seamkin edustajaAnneli Saarinen, vanhustyön päällikkö2) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenOili Ylihärsilä, terveyden edistämisen johtaja, puheenjohtajaAnna Maria Erjamo, Ikäkeskuksen johtaja, sihteeriPirjo Aittoniemi, luottamushenkilöedustajaAnne Kotila, liikuntatoimen edustajaLeena Kråknäs, kulttuuritoimi / Aila Taivalmäki, vs. kulttuuritoimiKirsi Tammivaara, suunnittelijaopettaja, kansalaisopistoKirsti Esala, diakonissa, Seinäjoen seurakuntaSirkka-Liisa Palomäki, yliopettaja, Seamkin edustajaRiitta Vatanen, toiminnanjohtaja, JärjestötaloAnnikki Peltonen, Ikäneuvoston edustajaHannele Naumanen, vastaava SAS-koordinaattoriMarja-Leena Markus, osastonhoitaja, E-P:n sairaanhoitopiiriPäivi Niiranen, projektikoordinaattori, IkäkastePaula Favorin, palveluohjaaja, IkäkeskusAnneli Saarinen, vanhustyön päällikköLea Porola, kehittämispäällikkö

1173) Palvelurakenteen kehittäminenHarri Jokiranta, apulaiskaupunginjohtaja, puheenjohtajaAnneli Saarinen, vanhustyön päällikkö, sihteeriKaija Toppari, luottamushenkilöedustajaJaakko Kontturi, kotihoidon johtajaMarita Kojola, hoitotyön johtajaHelli Kitinoja, kansainvälisten asioiden koordinaattori, Seamkin edustajaTerttu Moinio, Ikäneuvoston edustajaRiitta Kulmala, palvelukeskusjohtajaMinna Ojala, palvelukeskusjohtajaLea Porola, kehittämispäällikköMinna Huhtamäki-Kuoppala, kehittämispäällikkö, E-P:n MuistiyhdistysPäivi Niiranen, projektikoordinaattori, IkäkasteTiina Perä, johtava ylilääkäriMarja Nuotio, geriatrian ylilääkäri, E-P:n sairaanhoitopiiriKirsti Esala, diakonissa, Seinäjoen seurakuntaSinikka Alamylläri, talouspäällikkö, Kivipuro ryHannele Kontsas, fysioterapian osastonhoitaja4) Henkilöstö voimavarana ja henkilöstön saannin turvaaminenRaija Ranta, kansliapäällikkö, puheenjohtajaMarita Kojola, hoitotyön johtaja, sihteeriAarne Heikkilä, luottamushenkilöedustajaAnneli Saarinen, vanhustyön päällikköHannele Naumanen, vastaava SAS-koordinaattoriMarkku Valo, hallintopäällikköLea Porola, kehittämispäällikköAila Vallejo Medina, koulutusohjelmapäällikkö, Seamkin edustajaTarja Välimäki, johtava ylilääkäri, työterveyshuoltoPirjo Kuismin, Tehy:n pääluottamusmiesUlla-Kaisa Kujanpää, Ikäneuvoston edustaja

118Liite 3.Ohjelmassa käytetyt käsitteetAsumispalvelutAsumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä.Asumispalvelut käsittää siis kaikki pienkodit, sekä tavalliset ettätehostetut palveluasumiset.Avopalvelut/avohoitoPalvelu, jonka antamiseen ei liity yhtäjaksoista, ympärivuorokautistapalveluvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä.Avopalveluja voivat olla sekä toimintayksikössä että toimintayksiköidenulkopuolella annettavat palvelut. Avopalvelutoimintaa onmyös intervalli- eli jaksottaishoito, jossa avo- ja laitospalvelujaksotvuorottelevat.HenkilöstömitoitusHenkilöstön määrä suhteessa asiakkaiden määrään.Ikäihminen, ikääntyvä, seniori, vanhusViimeaikoina ikäihmisistä puhuttaessa ja kirjoitettaessa käytetäänusein jaottelua seniorit ja vanhukset. Seniorit ovat aktiivisia pääosinterveitä eläkeiässä olevia yleensä alle 80-vuotiaita. Vanhuksilla tarkoitetaannykyisin yli 80-vuotiaita. Tässä raportissa ikääntyvä sanaakäytetään synonyymina sanalle ikäihminen.IkääntymispolitiikkaIkääntymispolitiikka on ikääntyvän väestön aseman ja tarpeet huomioonottavaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sen päämääränä on ikäihmistenitsenäisen suoriutumisen ja selviytymisen edistäminen, itsemääräämisoikeudenja riippumattomuuden tukeminen, edellytystenluominen sosiaalisen aktiivisuuden säilymiselle sekä korkean hyvinvoinninja elämänlaadun turvaaminen vanhusväestölle. Ikääntymispolitiikankeinoja ovat asunto-, eläke-, sosiaali- ja terveys- ja yleinenhyvinvointipolitiikka. Ikääntymispolitiikka palvelujärjestelmineenmuodostaa toimintakehikon, jossa vanhustyötä tehdään.KotihoitoSosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelua, joka sisältää sekä kotipalvelunettä kotisairaanhoidon.

119LyhytaikaishoitoLyhytaikaishoito käsittää tilapäisen laitoksessa olemisen. Lyhytaikaishoitovoi olla tilapäistä tai säännöllisesti sovittua, jota tarkoittavatmyös jaksottais-, intervalli- ja vuorohoito. Akuutti terveyskeskuksessaannettava hoito voidaan myös ymmärtää lyhytaikaiseksihoidoksi.PalveluasuminenPalveluasumisen käsite on vakiintumaton. Lähinnä sillä tarkoitetaansekä asumisen että palvelujen järjestämistä. Viime aikoina on alettupuhua myös palveluasumisen järjestämisestä omaan kotiin.Tehostettu asumispalveluTehostettu asumispalvelu käsittää ympärivuorokauden valvotutpienkodit ja palveluasunnot.LyhytaikaisasuminenLyhytaikaisasuminen käsittää tilapäisen ympärivuorokautisen olemisenasumispalveluyksikössä. Lyhytaikaisasuminen voi olla tilapäistätai säännöllisesti sovittua.TukipalvelutTukipalvelut ovat kotipalveluun liittyviä palveluja, kuten turva-, ateria-,vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, kuljetus- ja saattajapalvelujasekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.Saumaton palveluketjuSaumaton palveluketju on toimintamalli, jossa asiakaskokonaisuutteenliittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi jajoustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinenyksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja.