KAISA VIITANEN KUVAT PASI RIIKONEN MeNaiset 15.3.2007
KAISA VIITANEN KUVAT PASI RIIKONEN MeNaiset 15.3.2007
KAISA VIITANEN KUVAT PASI RIIKONEN MeNaiset 15.3.2007
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Hiiliä,<br />
riisiä ja<br />
lettejä<br />
<strong>KAISA</strong> <strong>VIITANEN</strong> <strong>KUVAT</strong> <strong>PASI</strong> <strong>RIIKONEN</strong><br />
22 <strong>MeNaiset</strong> <strong>15.3.2007</strong>
Kenialainen Ruth Taabu, 35, pitää pientä kampaamoa ja kasvattaa<br />
lapsiaan Afrikan suurimmassa hökkelikaupungissa Nairobin<br />
Kiberassa. Jo kolmasosa maailman ihmisistä asuu slummissa.<br />
Kibera koostuu<br />
kymmenestä yhteen<br />
kasvaneesta<br />
kylästä. Helsingin<br />
Lauttasaaren kokoisella<br />
aluella<br />
asuu miljoona ihmistä,<br />
ja lisää tulee<br />
koko ajan.<br />
Ruth on<br />
ikärouva<br />
Kiberassa,<br />
jossa ihmisten<br />
keskimääräinen<br />
elinikä on 38<br />
vuotta.<br />
Lautamökkien välissä kulkevat<br />
muhkuraiset polut ovat<br />
autolle liian kapeita ja paikoitellen<br />
turhan kosteita.<br />
Kävellessäkin on oltava<br />
tarkkana, ettei liukastu avoviemärin<br />
pehmentämään polkuun.<br />
Afrikan suurin slummi haisee tyrmäävältä.<br />
Joku polttaa roskia, ja aaltopeltiaidan<br />
raosta tunkee kitkerää savua.<br />
Muutaman askeleen päässä nenään tulvahtaa<br />
friteerattujen samosojen herkullinen<br />
tuoksu, mutta katukeittäjän valurautapadan<br />
jäätyä taakse haju vaihtuu<br />
eltaantuneeksi huussinlöyhkäksi.<br />
Autottomassa Kiberassa on oudon<br />
hiljaista. Tuuli havisuttaa maahan tarttuneita<br />
muovipusseja. Polut toisensa<br />
jälkeen haarautuvat, mutta katukylttejä<br />
ei näy missään. Vieraalle slummi on labyrintti,<br />
jossa matalat, lastulevystä, laudan<br />
kappaleista ja ruostuneesta pellistä<br />
rakennetut asumukset jatkuvat loputtomiin<br />
suoria kulmia välttelevinä rivistöinä.<br />
Helsingin Lauttasaaren kokoisella<br />
alueella asuu melkein miljoona ihmistä.<br />
Ruthin portti on huomaamaton harmaa<br />
pelti, joka aukeaa narahtaen. Kahden<br />
talon välissä on puolentoista metrin<br />
levyinen tila, jolle on pingotettu<br />
pyykkinaruja. Peremmälle pääsee roikkuvia<br />
lakanoita väistellen. Yhteen lautaovista<br />
on käsin kirjoitettu osoitekoodi<br />
KA 03021. Se on Ruthin ovi.<br />
Ruth on 35-vuotias yksinhuoltaja.<br />
Hänen tarinansa on täällä Kiberassa on<br />
hyvin, hyvin tavallinen.<br />
Köyhästä tytöstä köyhäksi äidiksi<br />
Kun Ruth syntyi vuonna 1972, Kenian<br />
pääkaupunki Nairobi oli paljon pienempi<br />
kuin nyt. Kaupungin laidalla sijaitseva<br />
Kibera, silloisen brittihallinnon<br />
entinen sotilasalue, oli harvaan asutettua<br />
maalaismaisemaa. Mutta silloin<br />
Ruth ei ollut täällä.<br />
Päähenkilömme varttui Itä-Keniassa<br />
Kituin maakunnassa tavallisessa maanviljelijäperheessä.<br />
Vanhemmilla oli Ruthin<br />
lisäksi neljä tytärtä ja kaksi poikaa,<br />
ja lapsilla oli aina nälkä. Ruth haaveili<br />
sairaanhoitajan työstä, mutta vanhemmilla<br />
ei ollut aina varaa edes peruskoulumaksuihin.<br />
Kuudennen luokan jälkeen<br />
17-vuotiaan Ruthin ei auttanut<br />
kuin lähteä pääkaupunkiin piiaksi.<br />
Monen maalaistytön lailla Ruth sai<br />
siivoojan paikan. Välillä työnantaja jätti<br />
>><br />
23
SLummiSSA yRiTTäJyyS oN AiNoA TApA SAAdA RAhAA.<br />
Ruth maksaa vuokraa kuusitoista euroa,<br />
kahden lapsen koulu nielee kuussa<br />
kahdeksan.<br />
– Minun on mahdotonta tietää, paljonko<br />
saan asiakkaita, Ruth sanoo astellessaan<br />
kapeaa polkua. Hänelle labyrintti<br />
on jokaista nurkkaa myöten tuttu.<br />
Ruthin asuinalue on nimeltään<br />
Mashimoni. Hänen kampaamonsa sijaitsee<br />
Laini Saban naapurialueella. Sitä<br />
lähestyessä Ruth ohittaa yhä enemmän<br />
hedelmäkojuja, sekatavarakauppoja ja<br />
lukuisia kilpailevia kampaamoita. Lautaseiniin<br />
on maalattu mainoslauseita:<br />
Real Madrid Barbers, Shoe repairers.<br />
Slummissa yrittäjyys on ainoa tapa saada<br />
rahaa, siksi jokainen kynnelle kykenevä<br />
yrittää kaupata jotain. Pulmana<br />
vain on, että kaikki naapurit ovat yhtä<br />
köyhiä.<br />
Ruth kumartuu avaamaan kampaamonsa<br />
ovessa roikkuvan munalukon.<br />
Ympärillä levittäytyvä pääkatu on jo<br />
täynnä ihmisiä. Naapurin lihakauppias<br />
kantaa selässään puolikasta lehmänruhoa.<br />
Huumehöyryinen nuorukainen<br />
toikkaroi siksakkia ja nauravaiset pikkupojat<br />
juoksevat karkuun.<br />
Ruthin muutaman neliön kokoisen<br />
liikkeen seinät on tapetoitu lettimallien<br />
kuvilla. Kampaamossa on erikoisuus,<br />
joka Ruthin kotoa puuttuu: sähkö. Katossa<br />
roikkuu yksi hehkulamppu ja<br />
hiustenkuivaajalla on oma pistoke.<br />
Oven viereen Ruth on pyytänyt englannintaitoista<br />
ystäväänsä kirjoittamaan<br />
tekstin: With God everything is possible,<br />
Jumalan avulla kaikki on mahdollista.<br />
– Huonoina hetkinä ei auta kuin<br />
luottaa, että Jumala hoitaa, oven karmiin<br />
nojaileva Ruth sanoo.<br />
Toisinaan menee monta päivää ilman<br />
asiakasta. Silloin Ruthilla on aikaa istuskella,<br />
miettiä omia ja jutella ystäviensä<br />
kanssa.<br />
– Suurin murheeni koskee aina rahaa.<br />
Että onko meillä ruokaa, miten käy<br />
seuraavan vuokran.<br />
Jonkun mielestä Ruthin kannattaisi<br />
ottaa uusi mies, mutta sitä hän aio tehdä.<br />
Kiberassa perheväkivalta on tavallista<br />
ja on yleistä, että mies pahoinpitelee<br />
ja hyväksikäyttää vaimonsa aikaisempia<br />
lapsia.<br />
– Mies ei koskaan huolehtisi lapsistani.<br />
Saisin jatkuvasti pelätä heidän puolestaan.<br />
Kolmisin me pärjäämme parhaiten.<br />
Tänään on hyvä päivä, Ruth saa tuolilleen<br />
asiakkaan. Kolmen tunnin letityksestä<br />
Ruth laskuttaa – asiakkaan tinkimistaidoista<br />
riippuen – noin 50 senttiä.<br />
Kouluruoka on äidin helpotus<br />
Kiberassa joka viidennellä on hiv. Huumeet<br />
ovat yleisiä ja moni lapsi kärsii<br />
aliravitsemuksesta ja menehtyy hoidon<br />
puutteessa helposti parannettaviin sairauksiin<br />
kuten ripuliin tai keuhkoputkentulehdukseen.<br />
Ruth on Kiberassa<br />
on jo iäkäs, koska slummin keskimääräinen<br />
elinikä on vain 38 vuotta.<br />
Kiberan väkiluku kasvaa vauhdilla,<br />
eikä Kenia ole onnistunut ratkomaan<br />
suurimman slumminsa ongelmia. Lukuisat<br />
hyväntekeväisyysjärjestöt yrittä-<br />
Vasemmalla<br />
Peter saa<br />
koulussa kunnon<br />
annoksen<br />
riisiä ja papuja.<br />
Kouluruoka on<br />
köyhälle äidille<br />
iso ilo.<br />
oikealla<br />
Kotimatkalla<br />
Ruth käy ostamassa<br />
kaksi<br />
kipollista hiiliä<br />
Mulilta.<br />
>><br />
25
mAiSSi oN hALVempAA KuiN RiiSi, muTTA mAiSSiN KeiTTämiNeN KeSTää<br />
KoLme TuNTiA.<br />
Mikä on slummi<br />
kuussa elämä on muutenkin hankalaa.<br />
Peltikatto vuotaa ja maalattia muuttuu<br />
mutaiseksi.<br />
Sitä Ruth silti siunailee, ettei asu<br />
portin vieressä, koska naapuruston yhteinen<br />
laudasta rakennettu reikävessa<br />
tulvii. Rankkasateiden aikana vessan<br />
puoleisiin asuntoihin virtaa lattian alta<br />
saastelietettä. Se tietää ripuli- ja tuberkuloosiaaltoa.<br />
Sadekauden jälkeen tulee<br />
kylmä heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila<br />
laskee ja slummissa vietetään<br />
paljon lasten hautajaisia.<br />
Tänään kaikki on hyvin. Linah äkkää<br />
äidin kädessä ruokakassit ja hymyilee.<br />
Tulevaisuus on puntarissa<br />
Kotiportilla Ruth haistaa tutun hajun,<br />
naapurin huumesätkän. Huumeidenkäyttäjät<br />
ahdistavat Ruthia. Hän pelkää,<br />
että narkomaanit tekevät lapsille jotain,<br />
tai että lapset alkavat käyttää aineita.<br />
– Mietin usein, pitäisikö minunkin<br />
muuttaa maalle. En kestä ajatusta, että<br />
lähettäisin Peterin ja Linahin, ja jäisin<br />
yksin Kiberaan.<br />
Lapset kikattavat sängyllä, kun äiti<br />
puntaroi perheen tulevaisuutta. Kiberassa<br />
Ruthilla on mahdollisuus tienata<br />
rahaa, maalla sitä ei saa mistään. Toisaalta<br />
maalla voi viljellä kassavaa eikä asumisesta<br />
tarvitse maksaa.<br />
– Maalla olisin samassa tilanteessa<br />
kuin nuorena. Siellä eletään nälässä,<br />
mutta ilman huumeita.<br />
Ruth käy kahdesti vuodessa maalla<br />
tapaamassa vanhimpia lapsiaan. Ikävä<br />
on kova, mutta Ruthilla ei ole varaa<br />
soittaa heille kuin kerran kuussa. Viimeksi<br />
14-vuotias esikoistyttö kertoi<br />
koulupukunsa hajoamisesta, nyt Ruth<br />
yrittää säästää rahaa uuteen.<br />
Drug Fighters -keskuksen opettaja<br />
puhuu usein vanhemmille siitä, että<br />
slumminkin lapsi voi opiskella itsensä<br />
vaikka lääkäriksi. Mutta Ruth on omasta<br />
mielestään realisti. Hänelle riittää<br />
vähempi.<br />
– Parasta mitä minulle voisi tapahtua,<br />
olisi oma asunto. Silloin ei tarvitsisi<br />
pelätä vuokrapäivää.<br />
Mutta 300 euron hinta on hänelle<br />
tähtitieteellinen, eikä Ruthilla ole tapana<br />
haaveilla tulevaisuudesta. n<br />
Haluatko<br />
auttaa<br />
Mikkelin Kehitysmaayhdistys<br />
tukee Kiberassa<br />
toimivaa Drug<br />
Fighters -järjestöä<br />
sekä Ulkoasiainministeriön<br />
kehitysyhteistyövaroin<br />
että yksityisin<br />
lahjoituksin.<br />
Lisätietoa: www.<br />
kemamikkeli.fi.<br />
Tilinumero:<br />
Sampo<br />
800016-397328,<br />
Drug Fighters /<br />
Mikkelin Kehitysmaayhdistys.<br />
Slummissa on pulaa puhtaasta vedestä<br />
ja vessoista. Asumukset sekä<br />
yleinen infrastruktuuri ovat kehnoja.<br />
Slummit ovat yleensä ylikansoitettuja,<br />
eikä asukkailla yleensä ole virallista<br />
asumistodistusta, määrittelee YK.<br />
Maailman väestö valuu kaupunkeihin.<br />
Tänä vuonna –ensimmäistä kertaa<br />
koskaan –maailmassa on enemmän<br />
kaupunkilaisia kuin maalaisia. Ja useimmille<br />
kaupunki tarkoittaa slummia.<br />
Kolmasosa maailman ihmisistä<br />
asuu slummissa. Ne ovat erityisesti<br />
köyhien maiden ongelma: slummeista<br />
yli 90 prosenttia on kehitysmaissa.<br />
Hökkelikaupunkien kasvu on kaikkein<br />
nopeinta Saharan eteläpuolisissa<br />
maissa, joissa asumisongelmia ei ole<br />
kyetty ratkaisemaan eikä väestönkasvua<br />
saatu kuriin. Monissa Afrikan<br />
maissa slummiväestön arvioidaan<br />
kaksinkertaistuvan 15 vuodessa.<br />
Asuinalueen slummiutuminen alkaa<br />
väestönkasvulla. Jos alueelle ei<br />
järjestetä vesijohtoa, viemäreitä eikä<br />
telekaapeleita, seutu alkaa syrjäytyä.<br />
Monissa maissa slummeja ei lasketa<br />
kaupungiksi eikä niitä merkitä karttoihin.<br />
Slummiongelman ratkomisessa<br />
maan hallituksen halu on kaikkein<br />
tärkeintä. Brasiliassa, Egyptissä, Meksikossa<br />
ja Tunisiassa slummiutuminen<br />
on saatu jo kohtuullisesti hallintaan.<br />
Suomikin on mukana kohentamassa<br />
slummien olosuhteita. Verovaroista<br />
maksettavasta kehitysavusta menee<br />
460 000 euroa YK:n yhdyskuntaohjelma<br />
Habitatille, jonka yhtenä tavoitteena<br />
on parantaa vuoteen 2020<br />
mennessä sadan miljoonan slummiasukkaan<br />
elintasoa.<br />
Lähde: State of World’s Cities 2006/7<br />
(YK:n yhdyskuntaohjelma Habitat)<br />
27