1/2006 FI Kempin asiakaslehti - Kemppi
26.01.2015 • Views
Share Embed Flag

1/2006 FI Kempin asiakaslehti - Kemppi

1/2006 FI Kempin asiakaslehti - Kemppi

1/2006 FI Kempin asiakaslehti - Kemppi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
  • No tags were found...
kemppi.com

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Kempin</strong> <strong>asiakaslehti</strong><br />

1/<strong>2006</strong> <strong>FI</strong>

Foto<br />

© Bureau TOP / DigiDaan<br />

22<br />

12<br />

Pääkirjoitus<br />

3 <strong>Kemppi</strong> ProNews uudistuu<br />

Tuottava hitsaus<br />

5 <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution teollisuushitsauksen<br />

kaikkiin prosesseihin<br />

Case<br />

7 Daewoo Shipbuilding & Marine Engineering<br />

Co. Ltd luottaa <strong>Kemppi</strong> Pro Evolutioniin<br />

7<br />

Yhteistyössä<br />

11 Ahkerat ikämiehet entisöivät lentokoneita<br />

12 Arena Riga suurten tunteiden näyttämönä<br />

Foto: LKA/Keijo Penttinen<br />

14 26<br />

Tee se itse<br />

14 Herkkuja itse tehdyllä savustuspöntöllä<br />

Design<br />

18 Keulamerkin tarina<br />

Lähikuva<br />

20 Tarra todistaa korkean laadun<br />

Mitä nyt<br />

26 Tuoretta tietoa tiiviisti<br />

Lisäksi<br />

EU:n uudet ympäristödirektiivit ohjaavat<br />

tuotelähtöisyyteen 9<br />

Uusi ulottuvuus TIG- ja puikkohitsaukseen 17<br />

Nuoret huiput kilpailivat <strong>Kempin</strong> koneilla 22<br />

<strong>Kemppi</strong> – The Joy of Welding 25<br />

<strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjät 31<br />

2 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong><br />

18<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n <strong>asiakaslehti</strong><br />

Julkaisija: <strong>Kemppi</strong> Oy, PL 13, 15801 Lahti.<br />

Internet: www.kemppi.com. Puhelin: (03) 899 11.<br />

Päätoimittaja: Hannu Jokela.<br />

Toimitussihteeri: Elina Suomalainen.<br />

Kuvat: Risto Kallio ja Teemu Töyrylä. Lay-out: Tekijätiimi Oy.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: <strong>Kemppi</strong>koneet Oy.<br />

Telefax: (03) 734 8398.<br />

Paino: N-Paino, Lahti, Finland, <strong>2006</strong>.<br />

Ilmestyminen: 3 numeroa vuodessa. ISSN 0784-2708.

<strong>Kemppi</strong> ProNews<br />

uudistuu<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Luet parhaillaan <strong>Kemppi</strong> Oy:n uudistunutta<br />

ProNews-asiakaslehteä. Lehtiuudistuksella<br />

halusimme luoda selkeästi<br />

jäsennellyn hitsausalan ammattilehden.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews kertoo edelleen <strong>Kempin</strong><br />

uusista tuotteista, tuoteuudistuksista ja<br />

palveluistamme. Pyrimme jatkossa entistä<br />

käytännönläheisemmin havainnollistamaan<br />

työmme tuloksia sekä kartoittamaan käyttäjien<br />

mielipiteitä niistä.<br />

Haluamme tuoda esille aiempaa enemmän<br />

eri toimialojen ratkaisuja, joista asiakkaamme<br />

maailmanlaajuisesti kertovat näkemyksiään.<br />

Tarkoituksena on kertoa <strong>Kempin</strong> kanssa<br />

yhteistyössä tehdyistä projekteista ja niiden<br />

haasteista, tavoitteista sekä toteutumisesta.<br />

Asiakaskohtaiset esimerkit sisältävät tuoreita<br />

ideoita ja käytännönläheisiä malleja <strong>Kempin</strong><br />

tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä.<br />

Olennainen osa lehtemme sisältöä tulee<br />

olemaan myös hitsausteknologia ja siihen<br />

liittyvät hitsausprosessit. Pyrimme jatkossakin<br />

antamaan tietoa eri hitsausmenetelmien<br />

kehityksestä ja oman hitsaustutkimuksemme<br />

tuloksista. Tällä tavoin pystymme toivottavasti<br />

auttamaan asiakaskuntaamme löytämään<br />

omiin hitsaustarpeisiinsa entistä tuottavampia<br />

tapoja ratkaista hitsaukseen liittyviä haasteita.<br />

Lyhyet uutiset olemme koonneet yhteen<br />

helposti hahmotettaviksi. Tiivis kysymys- ja<br />

vastauspalsta on nimensä mukainen: julkaisemme<br />

usein esiin tulevia kysymyksiä ja vastauksia<br />

niihin.<br />

Design on merkittävä osa <strong>Kempin</strong> tuotekehitystä.<br />

Se ei ole yksinomaan muotoilua vaan<br />

merkitsee myös käytettävyyttä ja korkeaa<br />

laatua. <strong>Kemppi</strong> ProNews keskittyy <strong>Kempin</strong><br />

designin yksityiskohtiin ja siihen, miten niitä<br />

voidaan hyödyntää jokapäiväisessä hitsaustyössä.<br />

Osoituksena <strong>Kemppi</strong>-designin arvostuksesta<br />

on <strong>Kempin</strong> MinarcMig Adaptive 180 -koneelle<br />

helmikuussa myönnetty kansainvälisesti<br />

arvostettu red dot -muotoilupalkinto.<br />

Red dot, eli punainen piste, on red dot -kilpailun<br />

kansainvälisen tuomariston antama tunnustus<br />

erityisen korkealaatuisesta tuotteen<br />

suunnittelusta. Vuoden 2005 parhaimpien<br />

tuotteiden kilpailuun osallistui yli 40 maasta<br />

2068 eri tuotetta, joista 485 palkittiin red dot -<br />

palkinnolla. MinarcMig Adaptive 180 kilpaili<br />

teollisuus- ja ammattivälineet -tuotteiden sarjassa.<br />

Red dot -kilpailun taso on erittäin kova,<br />

sillä siihen osallistuvat maailman nimekkäimmät<br />

yritykset ABB:stä Volkswageniin. Yleensä<br />

kilpailuun osallistutaan ainoastaan tuotteilla,<br />

joiden tiedetään olevan omalla alallaan innovatiivisia,<br />

ja joilla on erityistä uutuusarvoa.<br />

Suomalaisista yrityksistä Nokia ja Fiskars ovat<br />

aikaisemmin saaneet red dot -palkinnon.<br />

Vierivä kivi ei sammaloidu, ja sen vuoksi teillä<br />

lukijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lehtemme<br />

sisältöön. Odotamme mielipiteitänne<br />

lehtiuudistuksestamme, jotta kehitys ei pysähtyisi.<br />

Ainoastaan ikuiset optimistit uskovat,<br />

että uudistunut lehti on ensimmäisestä<br />

numerostaan lähtien täysin valmis. Antoisia<br />

lukuhetkiä lehtemme parissa!<br />

HANNU JOKELA<br />

MARKKINOINTIJOHTAJA<br />

”<br />

Design ei ole<br />

yksinomaan<br />

muotoilua vaan<br />

merkitsee myös<br />

käytettävyyttä ja<br />

korkeaa laatua.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 3

4 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Teksti: John Frost, myynti- ja markkinointijohtaja, <strong>Kemppi</strong> (UK) Ltd.<br />

Kuvat: Julian Hickman, Blueharbour Creative Media Ltd.<br />

TUOTTAVA HITSAUS<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution<br />

teollisuushitsauksen<br />

kaikkiin prosesseihin<br />

Teollisuushitsauskoneiden valitseminen<br />

voi olla haastava tehtävä, erityisesti<br />

silloin, kun hitsausympäristöt vaihtelevat<br />

suuresti. Laitehankintoja pohdittaessa<br />

on osattava esittää oikeat kysymykset<br />

omien tarpeiden selvittämiseksi: mitä<br />

materiaaleja hitsataan, missä konetta<br />

käytetään, ketkä sitä käyttävät, mitä<br />

hitsausprosesseja tarvitaan ja vaihtuvatko<br />

tarpeet ajan kuluessa<br />

Asiakkaiden vaihteleviin tarpeisiin on vaikea vastata<br />

vain yhdellä konetyypillä, vaikka kyseessä olisikin<br />

monimenetelmäkone. <strong>Kemppi</strong> otti huomioon erityyppiset<br />

tarpeet jo useita vuosia sitten suunnitellessaan maailmanmarkkinoiden<br />

ensimmäisen monimenetelmähitsauskoneen:<br />

<strong>Kemppi</strong> Hilarc tuotiin markkinoille 1980-<br />

luvun alussa.<br />

Enemmän valinnanvaraa<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution on modulaarinen monimenetelmähitsauslaitteiden<br />

tuotesarja, josta voi rakentaa yli<br />

100 erilaista hitsauskokoonpanoa. Se tarjoaa runsaasti<br />

valinnanvaraa ja mahdollisimman paljon joustavuutta<br />

laitteen käytössä ja soveltamisessa. Tuotevalikoiman<br />

virtalähteet ovat suorituskyvyltään huippuluokkaa. Virtalähteitä<br />

ohjataan mikroprosessorilla, ja niitä voidaan<br />

käyttää kaikkiin tasavirtahitsausprosesseihin. <strong>Kemppi</strong><br />

Pro Evolution CC/CV -virtalähteet muodostavat hitsauskoneen<br />

perustan, jonka ympärille voidaan<br />

koota tarpeiden mukainen kokoonpano.<br />

Tarpeiden mukaan<br />

Asiakas päättää, mitä ominaisuuksia hänen<br />

hitsauskoneessaan on oltava. <strong>Kemppi</strong><br />

tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tarpeisiin<br />

parhaalla mahdollisella tavalla sopivan<br />

kokonaisuuden. Valittavissa on kolme<br />

erilaista virtalähdettä, ohjauspaneeleita, kauko-ohjauslaitteita,<br />

MIG/MAG-langansyöttölaitteita, kipinäsytytyslaite<br />

TIG-hitsaukseen, jäähdytyslaitteita ja kuljetuskärryjä.<br />

”<br />

Tarvitsetko hitsauskoneen<br />

työpajakäyttöön<br />

tai telakan<br />

raskaisiin töihin<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 5

”<br />

Yksinomaan<br />

energian säästöllä<br />

saavutetaan<br />

merkittäviä<br />

kustannushyötyjä.<br />

Valokaaren tarkkaa hallintaa<br />

Tarvitsetko hitsauskoneen työpajakäyttöön hitsauspenkin<br />

viereen tai telakan raskaisiin työolosuhteisiin 50<br />

metrin pituisella välikaapelilla varustettuna Voit luottaa<br />

siihen, että <strong>Kemppi</strong> on toteuttanut vastaavan ratkaisun jo<br />

useita kertoja aikaisemmin.<br />

<strong>Kempin</strong> insinöörit ovat suunnitelleet <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution<br />

-hitsausjärjestelmän digitaaliseksi, jotta hitsattaessa<br />

pitkillä etäisyyksillä voidaan käyttää mahdollisimman<br />

kevyitä välikaapeleita. Järjestelmä tarvitsee virtalähteen<br />

ja langansyöttölaitteen väliseen tiedonsiirtoon ainoastaan<br />

kolmisäikeisen yhteyskaapelin. Tämän ominaisuuden<br />

ansiosta valokaaren tarkka hallinta on mahdollista<br />

kevyillä kaapelisarjoilla, joita on helppo liikutella.<br />

Energiataloudellinen vaihtoehto<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution -virtalähteiden tehokerroin on<br />

0,93, eli ne ovat huomattavasti energiataloudellisempia<br />

kuin saman luokan muut vaihtoehdot. Erinomaisen hyötysuhteensa<br />

ansiosta <strong>Kemppi</strong>-virtalähteet ovat jopa 30 %<br />

energiataloudellisempia kuin monet kilpailijansa.<br />

Yksinomaan energian säästöllä<br />

saavutetaan merkittäviä kustannushyötyjä,<br />

kun konetta käytetään vuosien aikana lukuisissa<br />

hitsauskohteissa. Esimerkiksi 420<br />

ampeerin <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution -hitsauskoneen<br />

virrantarve 400 ampeerin virralla<br />

ja 36 voltin hitsausjännitteellä on ainoastaan<br />

27 ampeeria verkon vaihetta kohti.<br />

Erinomainen suorituskyky<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution hämmästyttää suorituskyvyllään.<br />

Tuotesarjan kaikkein pienimmätkin virtalähteet ovat<br />

varsinaisia tehopakkauksia. <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution 3200<br />

on 320 ampeerin kone 100 %:n käyttösuhteella. Kannattaa<br />

ottaa huomioon, että <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution 3200<br />

ja 4200 -virtalähteiden maksimihitsausjännitteet ovat<br />

yhtä suuret. Korkean jännitekapasiteetin ja erinomaisen<br />

käyttösuhteen ansiosta myös 320 ampeerin 3200-virtalähteissä<br />

on riittävästi kapasiteettia tuottamaan täysi hitsausteho<br />

pitkilläkin välikaapeleilla.<br />

Kevyt ja kompakti<br />

Kaikki <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution -virtalähteet ovat samankokoisia.<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution -virtalähteet ovat<br />

pieniä kooltaan ja huomattavasti keveämpiä kuin useat<br />

vastaavanlaiset koneet. Pieni koko ja keveys helpottavat<br />

laitteen kuljetusta ja asennusta hitsauspaikalle. •<br />

6 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Teksti: Pirjo Pöllänen. Kuvat: Daewoo Shipbuilding & Marine Engineering Co. Ltd<br />

CASE<br />

DSME luottaa<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolutioniin<br />

Maailman suurimpien telakoiden<br />

joukkoon kuuluva korealainen DSME,<br />

Daewoo Shipbuilding & Marine<br />

Engineering Co. Ltd valitsi <strong>Kemppi</strong> Pro<br />

Evolutionin useasta syystä.<br />

– Hitsausparametrien helppo säädettävyys langansyöttölaitteen<br />

paneelista, ulkomitoiltaan pienet ja kevyet virtalähteet,<br />

jotka voidaan sijoittaa yhteen kuljetusvaunuun,<br />

sekä tietysti <strong>Kempin</strong> laitetuki ja neuvonta ratkaisivat valinnan,<br />

täsmentää projekti-insinööri Christian Werner.<br />

Telakalle oleellista on myös se, että yhden virtalähteen<br />

kanssa voidaan käyttää neljää langansyöttölaitetta.<br />

Geojen saarella Koreassa sijaitseva DSME-telakka on<br />

erikoistunut rahti- ja säiliöalusten rakentamiseen mutta<br />

hallitsee myös esimerkiksi matkustajalaivateollisuuden.<br />

Telakan kokoa kuvaa esimerkiksi työntekijämäärä: suunnittelu<br />

ja tuotekehitys työllistää noin 1 500 erikoisosaajaa<br />

ja laivanrakennus sinänsä yli 10 000 ammattilaista.<br />

Telakalla valmistuu noin 200 alusta vuosittain.<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro Evolution sovelluksen<br />

runkona<br />

Saksalainen IMG (Ingenieurtechnik und Maschinenbau<br />

GmbH) suunnittelee ja valmistaa tuotantojärjestelmiä<br />

laivateollisuudelle. IMG toimitti DSME-telakalle ensimmäisen<br />

jäykkääjien hitsausautomaatin vuonna 1995.<br />

Kymmenen vuotta myöhemmin kehitettiin toinen automaatti,<br />

sillä uusi, erilainen teknologia-alusta edellytti<br />

aiempaa pienempää hitsauksen mekanisointilaitetta.<br />

Hitsausteknisesti automaatit ovat samankaltaisia, ja molemmissa<br />

hyödynnetään <strong>Kempin</strong> teknologiaa.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n huoltoneuvoja Jani Vestola toimi teknisenä<br />

tukena Koreassa DSME-telakalla toisen hitsausautomaatin<br />

käyttöönoton jälkeen. Hän havainnollistaa automaatin<br />

tarkoitusta kertomalla laivan rungon jäykkääjien<br />

hitsaamisesta seuraavasti:<br />

– Noin 20 metriä pitkä ja yli 10 metriä leveä levy makaa<br />

työtasolla. Siihen esikiinnitetään, heftataan, 15–20<br />

pystypalkkia eli jäykkääjää, hän selventää. Järjestelmä<br />

huolehtii nimenomaan silloitushitsauksesta. Varsinainen<br />

palkkien hitsaus tehdään jauhekaarella.<br />

Hitsausautomaatissa on 43 poltinta, joista 21 etupuolella<br />

ja 22 takarivissä. Käytössä on yksitoista <strong>Kemppi</strong><br />

Pro Evolution 3200 -virtalähdettä, ja jokaisessa silloitusvaiheessa<br />

hitsataan yhdellätoista polttimella samanaikaisesti.<br />

Yhteen <strong>Kemppi</strong> Pro -virtalähteeseen on kytketty neljä<br />

Promig 501 -langansyöttölaitetta, jotka ovat käytössä<br />

ohjelmoidun vaiheistuksen mukaisesti. Ensimmäisessä<br />

vaiheessa ovat käytössä eturivin polttimet 1–5 ja takarivin<br />

polttimet 1–6. Toisessa vaiheessa hitsaavat eturivin<br />

polttimet 6–11 ja takarivin polttimet 7–11. Kolmannessa<br />

vaiheessa eturivin polttimista ovat käytössä polttimet<br />

12–16 ja takarivistä polttimet 12–17. Neljännessä vaiheessa<br />

hitsaavat eturivin polttimet 17–21 ja takarivin<br />

polttimet 18–22. •<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 7

8 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong> Foto: LKA/Keijo Penttinen

Teksti: Antti Syrjä, laatupäällikkö. Kuvat: Suomen Luonnonkuva-arkisto<br />

RoHS määrittelee pitoisuudet<br />

RoHS-direktiivin (Restriction of the use of certain Hazardous<br />

Substances in electrical and electronic equipment)<br />

(2002/95/EY) vaikutukset astuvat voimaan 1.7.<strong>2006</strong>.<br />

EU-maihin myytävien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden<br />

mm. lyijy-, kadmium- ja elohopeapitoisuuksien tulee<br />

olla tietyissä rajoissa. Lopputuotteiden valmistaja on<br />

vastuussa siitä, että tuote on RoHS-direktiivin mukainen.<br />

Tämän vuoksi lopputuotevalmistajat vaativat toimittajiltaan,<br />

että lopputuotteeseen valittavien komponenttien sisältämät<br />

ainemäärät alittavat RoHS-direktiivin määrittelemät<br />

maksimipitoisuudet. Vastaavasti komponenttitoi-<br />

EU:n uudet<br />

ympäristödirektiivit ohjaavat<br />

tuotelähtöisyyteen<br />

Tuotteisiin ja niiden ympäristövaikutuksiin<br />

kohdistuva sääntely lisääntyy EU:ssa<br />

voimakkaasti. EU:n ympäristöasioita koskevan<br />

toimintaohjelman keskeinen osa<br />

on ns. tuotelähtöinen ympäristöpolitiikka<br />

(Integrated Product Policy), jonka tavoitteena<br />

on vähentää tuotteista aiheutuvia<br />

ympäristövaikutuksia niiden elinkaaren<br />

aikana erilaisin keinoin. Sähkö-, elektroniikka-<br />

ja tietoteollisuuslaitteet on EU:ssa<br />

tunnistettu merkittäviä ympäristövaikutuksia<br />

aiheuttavaksi tuoteryhmäksi. Ryhmään<br />

kuuluvat myös hitsauslaitteet.<br />

Tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan keskeinen tavoite on<br />

kehittää yhdenmukaisia menetelmiä tuotteiden ympäristövaikutusten<br />

arviointiin, jotta ympäristöhaitoiltaan<br />

merkittäviä tuotteita voidaan tunnistaa ja vertailla. Yritysten<br />

toimintaa pyritään ohjaamaan ympäristövaikutusten<br />

pienentämiseksi. Käytettäviä keinoja ovat mm. standardit,<br />

verot, direktiivit, työkalut ympäristövaikutusten<br />

arviointiin ja tuoteselosteet.<br />

WEEE siirsi vastuun kuluttajalta tuottajalle<br />

Keskeisimmät sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat<br />

uudet ympäristövaatimukset tulevat WEEE-, RoHS- ja<br />

EuP-direktiiveistä.<br />

WEEE-direktiivin (Waste Electrical and Electronic<br />

Equipment) (2002/96/EY) vaikutukset astuivat voimaan<br />

13.8.2005. Käytöstä poistetun sähkö- ja elektroniikkalaitteen<br />

kierrätysvastuu siirtyi kuluttajalta tuottajalle.<br />

Tuottajalla on vastuu vanhan sähkö- ja elektroniikkalaitteen<br />

kierrätyksestä keräyspisteestä lähtien. Käytännössä<br />

kuluttaja voi veloituksetta palauttaa vanhan laitteen<br />

hyväksyttyyn keräyspisteeseen, ja<br />

siitä lähtien tuottaja on vastuussa<br />

laitteen käsittelystä, kierrätyksestä<br />

sekä mahdollisesta uudelleenkäytöstä.<br />

Tuottajat ovat eri EU-maissa<br />

liittyneet tuottajayhteisöihin vastuun<br />

siirtämiseksi edelleen jätteiden<br />

ammattimaisille käsittelijöille, jotka<br />

usein hoitavat valtaosan myös direktiivin<br />

velvoitteisiin kuuluvasta<br />

raportoinnista.<br />

”<br />

Kempillä on Teknillisen<br />

korkeakoulun kanssa<br />

yhteisprojekti, jonka<br />

tavoitteena on kehittää<br />

työkalu ekologisen<br />

tuotesuunnittelun<br />

arviointiin.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 9

mittajat edellyttävät materiaalitoimittajiltaan<br />

RoHS-vaatimukset täyttäviä materiaaleja.<br />

RoHS-vaatimusten mukaisuuden osoittaminen sekä se,<br />

miten RoHS-direktiivin noudattamista kansallisesti valvotaan,<br />

on vielä avoinna.<br />

EuP säätää ekologisen suunnittelun<br />

EuP (Ecodesign requirements for Energy-using Products)<br />

(2005/32/EY) -direktiivin tulee olla pantu täytäntöön<br />

EU-jäsenvaltioissa 11.8.2007 mennessä. Komissio<br />

laatii viimeistään 6. heinäkuuta 2007 työsuunnitelman,<br />

jossa on esitettävä kolmeksi seuraavaksi vuodeksi ohjeellinen<br />

luettelo ensisijaisina ympäristövaikutusten<br />

parantamismahdollisuuksien suhteen pidettävistä tuoteryhmistä.<br />

Direktiivissä säädetään energiaa käyttävien tuotteiden<br />

ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten raamit.<br />

Energiaa käyttävällä tuotteella tarkoitetaan tuotetta,<br />

joka toimiakseen tarvitsee energiaa, tai on tarkoitettu<br />

energian tuottamiseen, siirtoon tai mittaamiseen.<br />

Direktiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla<br />

energiatehokkuutta ja ympäristönsuojelua, sekä samalla<br />

energiahuoltovarmuutta. Direktiivi edellyttää tuotteen<br />

CE-merkitsemistä, ja vaatimuksenmukaisuusvakuutuk-<br />

Foto: LKA/Markku Tano<br />

sessa tulee olla huomioitu myös EuP-direktiivi ja siitä<br />

johdetut mahdolliset standardit.<br />

<strong>Kemppi</strong> kantaa vastuunsa<br />

<strong>Kemppi</strong> kantaa vastuunsa ympäristöasioiden hoidosta.<br />

<strong>Kemppi</strong> on liittynyt tuottajayhteisöihin eri puolilla Eurooppaa<br />

hoitaakseen tuottajan vastuunsa hitsauslaitteiden<br />

kierrätyksessä. Elektroniikkakorttien juotosprosessia<br />

on uudistettu, jotta markkinoille voidaan 1.7.<strong>2006</strong><br />

lähtien toimittaa RoHS-yhteensopivia tuotteita. Ekologisen<br />

tuotesuunnittelun osalta Kempillä on Teknillisen<br />

korkeakoulun kanssa yhteisprojekti, jonka tavoitteena<br />

on kehittää työkalu ekologisen tuotesuunnittelun arviointiin.<br />

•<br />

Kysymys ja vastaus<br />

Miksi alumiinin MIG-hitsauksessa sauman pintaan tulee mustaa nokea<br />

Hyvän alumiinihitsin lähtökohtana on puhtaus. Perusaineen ja lisäaineen<br />

pintojen tulee olla kuivia ja puhtaita, esimerkiksi öljy tai leikkuuneste kappaleen<br />

pinnassa aiheuttavat varmasti mustaa nokea. Musta ”noki” koostuu<br />

alumiinista ja magneesiumista, näiden oksideista sekä orgaanisista aineista.<br />

Hitsauspaikalla ei saa olla tuulta tai vetoa, joka häiritsee suojakaasun suojausvaikutusta<br />

ja lisäisi ”nokea”.<br />

Alumiinin MIG-hitsauksessa tulee pistoolikulman olla aina työntävä, jotta pistoolista<br />

purkautuva suojakaasu antaisi riittävän kaasusuojan. Sopiva pistoolikulma<br />

on noin 5–15°:n työntävä kulma, vapaalankapituus 15–20 mm. Yleisin<br />

suojakaasu on Argon, jonka virtausnopeus on 15–20 l/min levynvahvuudesta<br />

ja liitostyypistä riippuen.<br />

Langansyötön on oltava vakaa, tai valokaaren pituus vaihtelee. Liian pitkä<br />

valokaari saattaa myös saada aikaan mustan pinnan saumaan. Alumiinin hitsauksessa<br />

pistooli kuumenee voimakkaammin kuin esimerkiksi teräksen hitsauksessa<br />

(Ar-suojakaasu sekä kirkas perusaine). Häiriöttömän langansyötön<br />

takaamiseksi on suositeltavaa käyttää vesijäähdytteistä pistoolia. Asiallinen<br />

pistoolivarustus koostuu alumiinin hitsaukseen soveltuvasta DL-langanjohtimesta<br />

ja Al-leimatusta virtasuuttimesta.<br />

U-uralliset syöttöpyörät vähentävät alumiinin muokkaantumista langansyöttölaitteessa.<br />

Huomioitava on myös, ettei pyörien puristuspaine ole liian suuri,<br />

tai langan pinta vaurioituu ja syntyvä metallipuru tukkii langanjohtimen.<br />

Miten voisin saada lisää ”näkyvyyttä” V-railon juuripalon hitsaukseen, kun<br />

MIG-kaasusuuttimen kärki on liian suuri halkaisijaltaan<br />

Juuripalon hitsauksessa tarvittava virtamäärä on yleensä<br />

aina alle 200 A, joten juuripalon pistooliksi sopii 250 A tai<br />

270 A pistoolimalli. <strong>Kempin</strong> pistoolimallistossa on myös<br />

erikoiskaasusuuttimia, joissa on pienempi kaasusuuttimen<br />

kärjen halkaisija.<br />

Hätätapauksessa pistoolin kaasusuutinta voi myös hieman<br />

”litistää” kärjestään, jolloin se sopii paremmin ahtaaseen<br />

railoon. Joissakin erikoistapauksissa kaasusuutinta on<br />

myös lyhennetty kärjestä (esim. 5 mm), jolloin näkyvyys<br />

railon pohjaan paranee. Kaasusuuttimen lyhennyksen riski<br />

on, että avoin virtasuuttimen kärki koskettaa hitsattavaa<br />

kappaletta. Tällöin valokaari palaa virtasuuttimen ja kappaleen<br />

välissä.<br />

Vaihdoin erään toisenmerkkisen hitsauskoneeni juuri tuliterään<br />

Kempomat 2100 -koneeseen, ja mieltäni askarruttaa<br />

seuraava seikka. Laitoin koneen päälle hitsatakseni<br />

koehitsauksen, mutta koneen käyntiääni oli olematon. En<br />

kuullut jäähdyttimen pyörivän lainkaan. Vanhassa koneessani<br />

puhaltimen ääni oli todella voimakas. En voinut erehtyä,<br />

onko kone päällä vai ei. Onko syytä huolestua, vai voinko alkaa hitsata<br />

uudella koneellani<br />

Koneesi on täysin kunnossa, ja voit hitsata mielin määrin. Puhallin ei pyörinyt<br />

lyhyen koehitsauksesi aikana, koska uuden Kempomatin puhallin on käyntiohjattu.<br />

Se tarkoittaa sitä, että puhallin pyörii vain tarvittaessa eli kun laite<br />

tarvitsee jäähdytystä. Usein tämä piste saavutetaan vasta kun on ehditty hitsata<br />

jo jonkin matkaa. Puhallin siis pyörii ja sammuu tarpeen mukaan säästäen<br />

näin energiaa ja puhallinkoneistoa.<br />

10 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Teksti: Ari Kangasmäki, myyntijohtaja, <strong>Kemppi</strong>koneet Oy<br />

YHTEISTYÖSSÄ<br />

FW44J Stieglitz matkalla jossakin päin Suomea.<br />

Ahkerat ikämiehet<br />

entisöivät lentokoneita<br />

Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen tiistaikerhon<br />

kokoontuessa nimensä mukaisesti<br />

joka tiistai 5–6 tunniksi on verstaalla<br />

hirmuinen vilinä. Nelisenkymmentä keskiiältään<br />

75-vuotiasta vireää miestä hyörii<br />

vanhan Focke-Wulf FW44J Stieglitzin<br />

ympärillä.<br />

Nyt lentokoneeksi tunnistettava runko ostettiin romuna<br />

Hämeenlinnasta vuonna 1999. Konetta on kunnostettu<br />

seitsemän vuoden ajan. Kerhon työnjohtajan Kauko Juvosen<br />

mukaan kuluu vielä pari vuotta ennen kuin kone<br />

on valmis Suomen Ilmailumuseoon esille pantavaksi.<br />

Focke-Wulf FW44J Stieglitz on alkujaan saksalainen<br />

koulukone, jonka ensilento tapahtui vuonna 1932. Koneessa<br />

on teräsputkirunko, johon on yhdistetty puusiivet.<br />

Koko komeus on kangasverhoiltu.<br />

Koneessa on 150-hevosvoimainen moottori, jonka avulla<br />

565-kiloinen ja siipien kärkiväliltään 9,01-metrinen<br />

kone saavuttaa parhaimmillaan 185 kilometrin tuntinopeuden.<br />

Näitä entisessä Tshekkoslovakiassa valmistettuja<br />

koneita hankittiin Suomen ilmavoimille kaikkiaan<br />

35 kappaletta vuosien 1940–1944 välisenä aikana. Konetyyppi<br />

oli Suomen sota-ajan tärkein koulutuskone, ja<br />

se palveli aktiivisesti aina vuoteen 1956 saakka. Vuoden<br />

1960 jälkeen koneista 20 myytiin siviilikäyttöön.<br />

”<br />

Pelkästään<br />

Erilaisia mutta hengeltään<br />

samankaltaisia<br />

Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen tiistaikerhon<br />

entisöintiryhmässä ei kokemattomia<br />

poikasia näy. Kerhon toiminta<br />

alkoi jo vuonna 1965, ja nykyisin aktiivisista noin 40<br />

jäsenestä osa on ollut toiminnassa mukana yli 20 vuotta.<br />

Mukana on yli 80-vuotiaita innokkaita entisöijiä, ja koko<br />

ryhmänkin keski-ikä on kunnioitettavat 75 vuotta.<br />

Kerhon jäsenet ovat taustaltaan hyvin erilaisia mutta<br />

kuitenkin hengeltään samankaltaisia. Ammatteja on<br />

edustettuina lääketieteen ja tekniikan tohtoreista ohjaajiin<br />

ja ilmailualan teknisiin henkilöihin. Erilaisuudet<br />

täydentävät hyvin toisiaan. Aina löytyy osaamista, kun<br />

täytyy esimerkiksi tehdä itse alusta loppuun jokin koneen<br />

osa.<br />

tiistaikerhon panos<br />

oli viime vuonna noin<br />

17.000 miestyötuntia.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 11

Tiistaikerho kuuluu Ilmailumuseoyhdistykseen,<br />

jonka tavoitteena on kunnostaa historiallisesti<br />

merkittäviä lentokoneita Ilmailumuseosäätiön ylläpitämään<br />

museoon. Museon toiminta perustuu pääasiassa<br />

vapaaehtoistyöhön, pelkästään tiistaikerhon panos oli<br />

viime vuonna noin 17.000 miestyötuntia.<br />

Hyviä yhteistyökumppaneita tarvitaan toiminnan pohjautuessa<br />

vapaaehtoisuuteen ja rajallisiin resursseihin.<br />

Merkittävä kumppani Ilmailumuseoyhdistykselle on<br />

Sotamuseo, josta on saatu lainaksi moottori Stieglitziin<br />

asennettavaksi. <strong>Kemppi</strong> Oy puolestaan lahjoitti tiistaikerholaisille<br />

työhön erinomaisesti sopivan Migger-hitsauskoneen.<br />

Työnjohtaja Kauko Juvonen ilmaisi tyytyväisyytensä<br />

toteamalla: ”Nyt meillä on ensiluokkainen<br />

hitsauskone, joka täyttää tarpeemme täydellisesti”.<br />

Arena Riga<br />

suurten tunteiden<br />

Nähtävänä Suomen ensimmäinen<br />

helikopteri<br />

Suomen Ilmailumuseon ensimmäinen näyttely pidettiin<br />

vuonna 1972. Nykyisiin tiloihin Vantaalle museo muutti<br />

vuonna 1981, ja toimitilojen tuorein laajennus on vain<br />

parin vuoden ikäinen. Suomen Ilmailumuseo on yleisilmailumuseo<br />

ja yksi Suomen kymmenestä valtakunnallisesta<br />

erikoismuseosta. Se on auki lähes kaikkina päivinä<br />

vuodessa kello 11–18; vain muutamana pyhäpäivänä<br />

museo on suljettu. Museossa vieraili viime vuonna noin<br />

25.000 kävijää.<br />

Tervemenoa tutustumaan Suomen Ilmailumuseoon ja<br />

esimerkiksi Suomen ensimmäiseen helikopteriin! •<br />

Suomi, Ruotsi vai Tsekin tasavalta Kruunataanko<br />

kultamitalistiksi yllätysnimi<br />

Jääkiekon maailmanmestaruuskisat on<br />

vuodesta toiseen odotettu ja arvostettu<br />

tapahtuma. Kisoja katsomaan yltyvät<br />

myös he, jotka eivät yleensä urheilusta<br />

innostu. Suurten tunteiden näyttämönä<br />

toimii vuoden <strong>2006</strong> MM-kisoissa Latvian<br />

Riika ja sen kaksi hallia: Skonto Arena ja<br />

upouusi Arena Riga.<br />

Pakoputken asennustyö alkamassa.<br />

Jääkiekon MM-kisoissa on mukana 16 eri maata, jotka<br />

on jaettu neljään lohkoon. Jokaisesta lohkosta jatkoon,<br />

välisarjaan, pääsee kolme parasta. Välisarjasta puolivälieriin<br />

jatkaa neljä parasta. Tämän jälkeen alkavat pelit,<br />

joista vain voittaja jatkaa. Lopulta jäljellä on yksi joukkue,<br />

vuoden <strong>2006</strong> MM-kultamitalisti.<br />

Lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta. Mukana<br />

12 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Teksti: Pirjo Pöllänen<br />

YHTEISTYÖSSÄ<br />

näyttämönä<br />

on ennakkoarvioinniltaan muutama toisia jääkiekossa<br />

heikompi maa, mutta niistäkin jokainen pystyy parhaimmillaan<br />

haastamaan lajin kärkimaat. Luvassa on mielenkiintoinen<br />

ja jännittävä tapahtuma.<br />

Latvian merkittävin rakennushanke<br />

Arena Riga on itsenäisen Latvian yksi suurimmista ja<br />

kenties merkittävin rakennushanke. Se sai alkunsa jo<br />

vuonna 2001, kun jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö<br />

International Ice Hockey Federation myönsi<br />

Latvialle oikeuden järjestää vuoden <strong>2006</strong> maailmanmestaruuskisat.<br />

Maalla ei ollut tuolloin tarjota sopivia<br />

puitteita tapahtumalle.<br />

Vuonna 2004 Riikan kaupunki ja Merks Ltd. -rakennusyhtiö<br />

solmivat yhteistyösopimuksen monitoimihallin<br />

rakentamisesta. Rakennusaikataulu oli tiukka, mutta<br />

hankkeessa onnistuttiin. Arena Rigan rakentaminen<br />

aloitettiin kesäkuussa 2004 ja avajaisia päästiin juhlimaan<br />

helmikuussa <strong>2006</strong>.<br />

Riika on erittäin vanha ja kaunis kaupunki, joka tunnetaan<br />

kulttuuri- ja taideperinnöstään. Arena Riga tarjoaakin<br />

ajanmukaisen ympäristön urheilutapahtumien lisäksi<br />

esimerkiksi musiikki- ja tanssitaiteelle,<br />

neuvotteluille ja messuille. Hallirakennuksessa<br />

on tilaa 58 000 neliömetriä ja<br />

katsojille istuimia 12 500.<br />

<strong>Kemppi</strong> mukana<br />

rakennustyössä<br />

Arena Rigan rakentamisessakin luotettiin<br />

<strong>Kempin</strong> hitsauslaitteisiin. Hallia kiertää kuuden kilometrin<br />

pituinen sprinkleri- eli itsestään toimiva palosammutinjärjestelmä.<br />

Järjestelmän rakenteisiin hitsattiin<br />

saumaa kilometrin verran. Sprinklerijärjestelmä ja sen<br />

palopostit hitsattiin Minarc- ja pumppaamo <strong>Kemppi</strong><br />

Pro Evolution -koneella.<br />

- <strong>Kempin</strong> hitsauskoneet ovat kevyitä, tehokkaita, luotettavia<br />

ja vakaita. Niissä on erittäin hyvä muotoilu,<br />

ja niitä on helppo käyttää, perustelee valintaa Industry<br />

Welding Equipment -yrityksen toimitusjohtaja Modris<br />

Vanags. •<br />

”<br />

Arena Riga isännöi<br />

jääkiekon maailmanmestaruuskisat<br />

5.–21. toukokuuta.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 13

Foto: LKA/Markku Tano<br />

TEE SE ITSE<br />

Teksti: Hannu Saarivirta, hitsausneuvoja<br />

Herkkuja itse tehdyllä<br />

savustuspöntöllä<br />

Kalalla ja kalaruoilla on aina ollut<br />

merkittävä osa suomalaisessa ruokakulttuurissa.<br />

Mikä onkaan parempi<br />

kesäinen herkku kuin vastasavustettu<br />

lämmin savukala esimerkiksi uusien<br />

perunoiden kanssa!<br />

Useimmat meistä osaavat savustaa kalaa, mutta miten<br />

tehdään toimiva savustuspönttö Valmiita savustuslaatikoita<br />

saa läheisestä marketistakin, mutta niistä puuttuu<br />

se jokin. Useat valmiit savustuspöntöt on lisäksi tehty<br />

ohuista materiaaleista, eivätkä ne kestä tulella kuumennusta<br />

muutamaa kertaa enempää. Mutta ei hätää, savustuspöntön<br />

tekeminen ei ole mikään suuren maailman<br />

juttu.<br />

Pieneen vai suureen nälkään<br />

Savustuspöntön suunnittelun perusta on oletettu ruokailijoiden<br />

määrä eli savustettavan kalan tarve. Artikkelissa<br />

mainituilla mittasuhteilla rakennetulla savustuspöntöllä<br />

valmistuu kertasavustuksella noin 2 kg kalaa eli nälästä<br />

riippuen herkkua noin 4–6 henkilölle.<br />

Hitsauskoneeksi työhön soveltuu uusi MinarcMig<br />

180 Adaptive -valovirtakone, jossa on hitsattavaan le-<br />

Savustuspöntön runkoputki Ritilän hitsattu reunakehys sekä yksityiskohta Savustuspöntön runkoon<br />

hitsatut liukutasot<br />

14 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

”<br />

Tiivis luukku estää ilmiliekit<br />

Kokeile aina ennen varsinaisen kappaleen<br />

hitsausta hitsauskonetta apupaloihin,<br />

jotta saat selville kuhunkin liitokseen tarvittavan<br />

hitsaustehon ja hitsausarvojen<br />

hienosäädön.<br />

Verkon reunat ovat erittäin teräviä. Niihin<br />

on ensimmäiseksi hitsattava pienillä<br />

hitseillä kiinni 6 mm:n pyöröteräs, jotta<br />

savustaja ei saa viiltohaavoja.<br />

Savustuspöntön ritilöille tehdään rst-levystä U-profiilin<br />

muotoiset liukutasot. Mallipöntössä ne on särmätty 2,0<br />

mm:n levystä, jonka pituus on 480 mm, leveys 100 mm<br />

ja korkeus 30 mm. Profiilit hitsataan kiinni kummastakin<br />

päästä savustuspöntön keskilinjaan, symmetrisesti<br />

molemmille puolille.<br />

Pääty tehdään 2,0 mm:n rst-levystä: piirrotetaan levy ja<br />

leikataan kulmahiomakoneella putken profiilin pyöreään<br />

muotoon katkaisulaikalla. Pääty silloitetaan kiinni<br />

runkoputkeen noin 80 mm:n jaolla pienin siltahitsein<br />

noin 2,0 mm:n ilmaraolla, jolloin hitsin liittyminen<br />

molempiin perusaineisiin varmistuu. Hitsausasennoksi<br />

soveltuu hyvin kallistettu putki loivassa noin 30°:n alamäessä;<br />

hitsin pinta siliää ja tunkeumasta savustuspöntön<br />

sisäpuolelle tulee tasainen. Pääty hitsataan runkoon<br />

pyöräyttämällä putkea aina haluttuun hitsausasentoon.<br />

Aukaistava luukku tehdään halkaisijaltaan 40 mm suuremmaksi<br />

kuin runkoputki lämpövetelyiden vähentämiseksi.<br />

Luukun reunaan hitsataan jäykiste sekä 2,0 mm:n<br />

rst-levystä leikattu 15 mm leveä jäykistereunus lyhyin<br />

katkohitsein molemmin puolin jäykistettä. Reunajäykiste<br />

estää luukun taipuman nuotion kuumuudessa ja<br />

tekee luukusta savutiiviin. Mikäli luukku ei ole tiivis,<br />

saattavat savustuspöntön sisällä olevat leppälastut syttyä<br />

savustettaessa avoliekkiin sen sijaan, että palaisivat<br />

toivotusti hitaasti kytemällä.<br />

Luukun saranointiin käytetään 5,0 mm:n rst-levyä, josta<br />

leikataan kaksi 15 x 20 mm:n ja kaksi 15 x 50 mm:n<br />

lattaa. Näiden reunat pyöristetään, ja niihin porataan 6,0<br />

mm:n reiät. Saranatapiksi soveltuu hyvin noin 80 mm<br />

pitkä M6 rst-pultti. Luukku ja runkoputki liitetään savynvahvuuteen<br />

perustuva helppokäyttöinen tehonsäätö.<br />

Koneessa on hitsattavan perusaineen valikko teräkselle,<br />

ruostumattomalle teräkselle ja alumiinille.<br />

Kaikki savustuspöntön valmistuksessa mainitut hitsit<br />

voidaan tehdä puikkohitsauksenakin käyttäen esimerkiksi<br />

Minarc-puikkohitsauskonetta, jolla myös TIG-hitsaus<br />

on mahdollista. Vaativille hitsareille Minarc-tuoteperheeseen<br />

on tullut uusi jäsen kevään aikana, MinarcTig<br />

180 -valovirtakone. Tässä TIG- ja puikkohitsauskoneessa<br />

on painonappiohjaus, kipinäsytytys, hitsausarvojen<br />

näyttö sekä kaukosäätömahdollisuus.<br />

Koneen lisäksi savustuspöntön valmistamiseen tarvitaan<br />

pieni kela 0,8 mm:n ruostumattoman teräksen (ruostumaton<br />

teräs = rst) hitsauslankaa, sekä suojakaasuksi<br />

seoskaasua Ar 82 % + 18 % CO 2<br />

. Kaasuseos on varsinaisesti<br />

tarkoitettu rakenneteräkselle mutta soveltuu myös<br />

tämäntyyppiseen kotitarvehitsaukseen. Varsinainen rstperusaineen<br />

oikea suojakaasu on Ar 98 % + 2 % CO 2<br />

-seos. Sitä käyttäen savustuspöntöstä tulisi kuitenkin<br />

liian kallis, ellei kaasulle ole muuta tarvetta.<br />

Löytöjä raaka-aineiksi<br />

Savustuspöntön tekeminen aloitetaan paikallisessa metallin<br />

romuttamossa tai vastaavassa paikassa, jossa voi<br />

tehdä edullisia ”löytöjä” sopiviksi raaka-aineiksi. Savustuspöntön<br />

rungoksi tarvitaan halkaisijaltaan noin 250<br />

mm:n ja pituudeltaan 500 mm:n rst-putki, jonka seinämävahvuus<br />

on noin 3,0 mm. Savustuspöntön runkoputki<br />

voi olla toki ohuempaakin ainetta, mutta rst-perusaine<br />

kuumenee ja elää voimakkaasti nuotiolla kuumennettaessa.<br />

Syntyvä lämpölaajenema saattaa pilata savustuspöntön<br />

luukun toiminnan, ja lisäksi pöntön pohja voi<br />

kovassa käytössä palaa puhki jo muutamassa vuodessa.<br />

Ritiläverkkoa savustettaville kaloille tarvitaan kahteen<br />

tasoon (verkkojen pituus 480 mm ja leveys 220 mm),<br />

joten verkkoja on oltava kaksi kappaletta. Verkon silmäkoko<br />

voi olla noin 30 mm ja materiaali tavallista rakenneterästä,<br />

jonka pintaan kypsennettävä kala ei tartu<br />

nahastaan kiinni yhtä tiukasti kuin esimerkiksi rst-verkkoon.<br />

Ohuista langoista valmistettu pienisilmäinen verkko ei<br />

sovellu, koska savustettavat kalat tarttuisivat siihen tiukasti<br />

kiinni. Sinkki saattaa kuumetessaan liueta savustettaviin<br />

kaloihin, joten sinkityksellä pinnoitettu teräs-<br />

verkkokaan ei sovellu tarkoitukseen.<br />

Savustuspöntön<br />

suunnittelun<br />

perusta on oletettu<br />

ruokailijoiden määrä<br />

eli savustettavan<br />

kalan tarve.<br />

Valmiiksi hitsattu pääty<br />

Hitsattu luukku ja<br />

saranat<br />

Pönttö varusteltuna<br />

Jalat ja teräksinen tulipohja<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 15

Herkkua kalasta<br />

Savustus on perinteinen kalan valmistusmenetelmä, jossa kala saa kypsyessään<br />

miellyttävän savun maun ja tuoksun sekä kauniin värin.<br />

Savustettaviksi sopivat lähes kaikki kalat. Rasvaiset kalat ovat parhaita savustuskaloja.<br />

Tutuimpia ovat ehkä kirjolohi, siika ja silakka, mutta myös säynävää, kampelaa,<br />

ankeriasta ja makrillia savustetaan paljon.<br />

On kaksi eri tapaa savustaa: kuuma- ja kylmäsavustus. Kuumasavustuksessa kala<br />

tavallaan paistetaan savussa. Herkullisimmalta kuumasavustettu kala maistuu<br />

tarjoiltuna heti savustuksen jälkeen.<br />

Savustuksessa on tärkeää, että välineet ovat puhtaita ja puu on oikeanlaatuista.<br />

Paras savustuspuu on luultavasti leppä. Pihkaiset puut antavat kitkerän maun.<br />

Myös kaupasta saatavia savustuspuruja voi kokeilla.<br />

ranoilla toisiinsa. Tarkista kappaleiden silloituksen<br />

jälkeen, että luukku on tiivis ja toimii häiriöttömästi.<br />

Ja sitten savustamaan...<br />

Rasvapelti estää savustuksessa syntyvän kalanrasvan<br />

tarttumisen savustuspöntön pohjaan. Irrallinen rasvapelti<br />

on helppo pitää puhtaana, ja sen avulla ruoanlaitto on<br />

hygieenistä. Rasvapellin materiaaliksi soveltuu esimerkiksi<br />

1,5 mm:n rst-levy, kooltaan 480 mm x 200 mm.<br />

Rasvapeltiin hitsataan neljä 10 mm x 15 mm:n irtopalaa<br />

noin 50 mm:n päähän pellin kulmista, jolloin savustuksessa<br />

syntyvällä savulla on pöntön reunan ja rasvapellin<br />

välistä avoin reitti savustustilaan.<br />

Savustuspöntön nostokahvoiksi tarvitaan kaksi 2,0 mm:n<br />

rst-levystä tehtyä 30 mm leveää kahvaa, jotka on taivutettu<br />

haluttuun muotoon. Luukkuun tarvitaan myös käyttökahva,<br />

joka leikataan samasta 2,0 mm:n rst-levystä ja<br />

taivutetaan haluttuun muotoon.<br />

Savustuspöntön jaloiksi soveltuvat kaksi esimerkiksi<br />

5,0 mm:n vahvuista rst-lattaa taivutettuina haluttuun<br />

muotoon. Jalkojen päällä savustuspönttöä voi käyttää<br />

sekä grillipaikalla että tulisijoilla. Mikäli halutaan savustaa<br />

luonnossa, esimerkiksi kalliolla, jalkojen varaan<br />

hitsataan kannakkeet. Kannakkeille leikataan 4,0 mm<br />

vahvasta teräslevystä tulipohja, joka toimii nuotion<br />

alustana. Tulipalon vaara luonnossa vähenee, ja kallion<br />

pintakin säästyy vaurioilta.<br />

Valmis savustuspönttö viimeistellään hiomalla roiskeet<br />

ja epäjatkuvuuskohdat pois, ja saumat harjataan käyttäen<br />

ruostumatonta teräsharjaa.<br />

Kuumenna savustuspönttö ja ritilät nuotiolla ennen savustuksen<br />

aloitusta ja öljyä ritilät ruokaöljyllä. •<br />

Siika on herkullisimpia kaloja savustettuna. Kuva: Pro Kala ry.<br />

Savustuksessa kuumuutta tärkeämpää on savun määrä. Savustettavat kalat kannattaa<br />

perata, mutta ei välttämättä suomustaa. Kuivatut tai huuhdotut kalat voi<br />

suolata joko ennen tai jälkeen savustamisen. Kala on kypsä silloin kun evät irtoavat<br />

helposti.<br />

Säilytä kalan maku<br />

Mausta kalafilee tai -pala kevyesti suolalla, sivele ohuelti öljyllä tai kirkkaalla voisulalla.<br />

Pane savustuslaatikon pohjalle hyvälaatuista savustuslastua tai -purua,<br />

mutta ei liikaa. Voitele ritilä, nosta kala sille, aseta ritilä laatikkoon, sulje ja savusta<br />

sopivalla lämpötilalla.<br />

Tärkeää on, että kalaa ei savusteta liian tummaksi, koska se tuhoaa kalan oman<br />

maun. Liian kuumassa savustaminen kuivattaa kalan.<br />

16 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Uusi ulottuvuus<br />

TIG- ja puikkohitsaukseen<br />

MinarcTig 180 on <strong>Kempin</strong> uusi 180 A:n<br />

kone, joka on tarkoitettu teräksien ja<br />

ruostumattomien teräksien TIG-hitsaukseen<br />

tasavirralla.<br />

Lisäksi MinarcTig:llä voidaan hitsata puikolla kaikkia<br />

yleisimpiä materiaaleja ja puikkotyyppejä. Essenin messuilla<br />

syyskuussa 2005 lanseeratun MinarcTig 180:n<br />

valmistus on alkanut. Se korvaa jo pitkään markkinoilla<br />

olleen Mastertig 1500 -koneen.<br />

Muotoilussa huomioitu kuljetettavuus<br />

Lasikuituvahvisteisesta muovista valmistettu koneen<br />

kotelo on ergonominen. Muotoilussa on huomioitu<br />

myös koneen kuljetettavuus. Kaapelit sekä pistooli<br />

voidaan kahvan takaosan muotoilua hyväksi käyttäen<br />

kiertää koneen ympärille kuljetuksen ajaksi. Koneeseen<br />

kuuluva olkahihna helpottaa laitteen liikuttelua hitsaustyöpisteestä<br />

toiseen. MinarcTig 180 voidaan liittää<br />

230 V:n yksivaiheiseen sähköverkkoon, ja se soveltuu<br />

käytettäväksi sekä pitkän jatkojohdon että generaattorin<br />

kanssa.<br />

Oikein valittu kaukosäädin<br />

varmistaa tuloksen<br />

TIG-hitsauksen perustoiminnot, selkeä<br />

virrannäyttö ja puikkohitsausmahdollisuus<br />

takaavat koneen helpon ja monipuolisen<br />

käytettävyyden. MinarcTig:in<br />

yhteydessä voidaan käyttää R-10 -käsikaukosäädintä,<br />

R11-jalkapoljinsäädintä ja <strong>Kempin</strong> TTC<br />

TIG -polttimiin liitettäviä RTC10- ja RTC20-kaukosäätimiä.<br />

Oikein valittu kaukosäädin varmistaa laadukkaan<br />

hitsaussauman ja parhaan mahdollisen tuottavuuden<br />

kulloisessakin hitsaustapauksessa.<br />

Kevyt ja helposti liikuteltava MinarcTig 180 sopii<br />

erinomaisesti korjaus- ja asennus hitsauksiin. Koneen<br />

käyttöturvallisuus ja käytettävyys tekevät siitä myös<br />

erinomaisen työkalun koulutukseen ja harrastekäyttöön.<br />

•<br />

”<br />

Erinomainen työkalu<br />

myös koulutukseen<br />

ja harrastekäyttöön.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 17

DESIGN<br />

Teksti: Jarkko Havia, teollinen muotoilija. Jonne Valola, teollinen muotoilija<br />

Keulamerkin<br />

tarina<br />

Silloin tällöin suunnittelija keksii jotain, joka syntyy<br />

pienestä ideasta, mutta alkaa pian elää omaa<br />

elämäänsä. Monet ovat huomanneet nelikulmaisen<br />

<strong>Kemppi</strong>-merkin <strong>Kempin</strong> uusien FastMig-, MinarcMig-,<br />

MinarcTig- ja MasterTig MLS 2300<br />

ACDC -tuotteiden eturitilässä ja kantokahvoissa. Tämä<br />

tarina kertoo, miten merkki ilmaantui tuotteisiimme.<br />

<strong>Kemppi</strong>-merkki keksittiin FastMig-tuoteprojektin yhteydessä.<br />

Ajatus oli kytenyt mielessä jo sitä ennenkin.<br />

Suunnittelija oli huomannut, että hitsauslaitteiden kehitystyön<br />

yhteydessä puhutaan paljon autoista – ei ainoastaan<br />

hitsauksesta autoteollisuudessa, vaan siitä, kuinka<br />

ihmiset arvostavat eri automerkkejä. Keskustelu johti<br />

kysymyksiin, millaisena ”autona” ihmiset mieltävät<br />

<strong>Kempin</strong> hitsauslaitteen sekä millaisia arvoja ja ominaisuuksia<br />

<strong>Kempin</strong> tekemän tuotteen tulisi edustaa.<br />

”<br />

Hitsauslaitteiden<br />

Merkki laadun keulalla<br />

Me kemppiläiset näemme hitsauslaitteemme<br />

tietysti laatuautona,<br />

ja laatumerkki <strong>Kemppi</strong><br />

myös on. Käytämme valtavasti<br />

aikaa ja vaivaa tuotteiden<br />

suunnitteluun ja pyrimme jatkuvasti<br />

etulinjaan teknologian<br />

ja hitsausominaisuuksien saralla. Hitsauslaitteiden kokoonpano<br />

ja testaus Suomessa takaavat, että tuotteidemme<br />

laatu ja käyttöturvallisuus ovat ja pysyvät<br />

korkealla tasolla.<br />

<strong>Kemppi</strong>-merkki syntyi näistä lähtökohdista. <strong>Kempin</strong><br />

historialliseen logoon perustuva neliskulmainen<br />

merkki komistaa uusien hitsauslaitteidemme keu-laa,<br />

samoin kuin autonvalmistajien merkit komistavat<br />

heidän autojaan. Sen viesti on, että olemme ylpeitä<br />

omista tuotteistamme ja seisomme valmistajana<br />

laatumme takana.<br />

Merkillä on myös käytännön tarkoitus, kuten kaikessa,<br />

mitä teemme. Muoviosissa, joita uusissa tuotteissamme<br />

käytetään, on aina oltava niin kutsuttu ruiskutuspiste.<br />

Pisteestä sula muovimassa ruiskutetaan<br />

muottiin, jossa muoviosa puristetaan. Paras tulos<br />

muoviosan puristuksessa saavutetaan, kun ruiskutuspiste<br />

on osan keskellä. Ulkonäön vuoksi ruiskutuspiste<br />

pyritään jättämään paikkaan, josta se ei näy tuotteen<br />

käyttäjälle – eli <strong>Kemppi</strong>-merkin alle.<br />

<strong>Kemppi</strong>-merkki ei näy ainoastaan <strong>Kempin</strong> uusimmissa<br />

tuotteissa. Se on saavuttanut ilmeisen suosion <strong>Kempin</strong><br />

työntekijöiden keskuudessa ja näkyy monen kemppiläisen<br />

salkun, kännykän tai tietokoneen koristeena. <strong>Kemppi</strong>-merkkiä<br />

kannetaan esillä ylpeydellä ja ilolla. •<br />

kehitystyössä<br />

puhutaan paljon<br />

autoista.<br />

18 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Hitsauksen<br />

pikkujättiläinen<br />

MinarcTig 180 on DC TIG- ja puikkohitsauksen<br />

pikkujättiläinen. Teho-painosuhteeltaan<br />

se on luokkansa kärjessä.<br />

Kevyt kone kulkee helposti mukana<br />

hitsauspaikkaa vaihdettaessa.<br />

MinarcTig 180<br />

Tehokas työkalu DC TIG- ja puikkohitsaukseen.<br />

Helppokäyttöisyyden takaavat<br />

digitaalinäyttö ja yksinuppinen säätöperiaate.<br />

Kannettavan koneen paino on vain 8 kg.<br />

Liitäntäjännite 1~230 V +-15 %<br />

Liitäntäteho TIG 6,7 kVA<br />

MMA 7,0 kVA<br />

Kuormitettavuus TIG 35 % ED 180 A<br />

MMA 100 % ED 120 A<br />

Sulake 16 A hidas<br />

Ulkomitat (P x L x K) 400 x 180 x 340 mm<br />

Paino 7,8 kg<br />

www.kemppi.com<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 19

LÄHIKUVA<br />

Teksti: Aarno Laine, senior Sales Manager. Hannu Mihailow, aluemyyntipäällikkö.<br />

Tšekkiläinen urheilu- ja kilpapyörävalmistaja<br />

DURATEC s.r.o. valitsi <strong>Kempin</strong> koneet<br />

Tarra todistaa<br />

korkean laadun<br />

Vuonna 1987 17-vuotias opiskelija Milan<br />

Duchek yritti kohentaa polkupyöräänsä<br />

itse tekemillään varusteilla. Osat hän<br />

suunnitteli ja valmisti kotitalonsa<br />

kellarissa.<br />

MD system -tuotenimi ilmestyi kotitekoisiin ”virityksiin”,<br />

joita olivat levyvanteiset ja vannejarrulliset kilpapyörät,<br />

lukkopolkimet, jarruihin integroitu vaihdevipu<br />

sekä erityiset ohjaustanko ja satula. Milan Duchek oli<br />

kehitellyt myös kätevän ”pyörätietokoneen” taskulaskimesta.<br />

Milan Duchek teki muutoksia jopa pyöränrunkoon.<br />

Aluksi hän keskittyi muuttamaan oman kulkuneuvonsa<br />

muotoa ja lyhentämään sen takaosan rakennetta, sen<br />

jälkeen hän muutti ystäviensä vanhahkoja pyöriä kilpapyöriksi.<br />

Luotettavuus perustuu rungon laatuun<br />

Milan Duchek havaitsi, että pyörän luotettavuus perustuu<br />

rungon laatuun. Hän perusti vuonna 1992 DURA-<br />

TEC s.r.o. -yrityksen, joka erikoistui pyöränrunkojen<br />

valmistukseen. Alusta lähtien yritys keskittyi tuottamaan<br />

korkean teknologian polkupyöränrunkoja urheiluun<br />

käyttäen omaa, ainutlaatuista muotoiluaan, nykyaikaisimpia<br />

raaka-aineita ja uusinta liitosteknologiaa.<br />

Hänen tavoitteenaan oli luoda kattava lajitelma Duratecmerkkisiä<br />

pyöränrunkoja käyttäen Duratecille ominaisia<br />

alkuperäismalleja. Nykyään yritys tarjoaa vaihtoehdot,<br />

jotka tyydyttävät lähes kaikki kilpapyöräilyn ja pyöräurheilun<br />

osa-alueiden tarpeet.<br />

Hitsisaumat määräävät pyörän<br />

elämänkaaren<br />

Hitsausprosessi on polkupyörän rungon valmistamisen<br />

kriittisin osa. Polkupyörän elämänkaari perustuu pääsääntöisesti<br />

hitsisaumojen laatuun, erityisesti pyöräur-<br />

Hitsaajan ammattitaito näkyy saumojen laadussa,<br />

sillä kaikki saumat hitsataan käsin.<br />

Vasemmalla Duratecin perustaja Milan Duchek<br />

ja oikealla <strong>Kempin</strong> Tsekin edustajan ARC-H:n<br />

toimitusjohtaja Václav Brunclík.<br />

20 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

heilun vaativassa maailmassa.<br />

Duratec on valinnut TIG-hitsauksen pyöränrunkojensa<br />

valmistusmenetelmäksi. TIG-hitsauksella kylmät valusaumat<br />

ovat helposti vältettävissä, eikä hitsausmenetelmä<br />

käytännössä rajoita urheilupyörissä tarvittavien<br />

erikoismateriaalien käyttöä.<br />

Duratec-runkojen hitsisaumat on suunniteltu siten, että<br />

ne etenevät katkeamattomasti paksummasta hitsin läpileikkauksesta<br />

ohuempaan putkenseinämään. Tämä<br />

poistaa putkesta peräisin olevan terävän reunahaavan<br />

– hitsisiirtymä ja -jännitys eivät kohdistu tälle alueelle.<br />

Hitsauksen lopputulos eli liitoksen laatu riippuu hyvin<br />

paljon hitsauskoneen teknisestä tasosta. Myös hitsaajan<br />

ammattitaito näkyy saumojen laadussa, sillä kaikki saumat<br />

hitsataan käsin.<br />

<strong>Kemppi</strong>-tarra korkean teknologian<br />

takeena<br />

Duratecin hitsaajat ovat valinneet käyttöönsä <strong>Kempin</strong><br />

Mastertig AC/DC -koneet, koska konemallin toimintojen<br />

laajaa valikoimaa voi hyödyntää erityismateriaaleja<br />

hitsattaessa. Käyttäjäystävälliset toiminnot ja erinomaiset<br />

hitsausominaisuudet ovat tärkeitä piirteitä, jotka takaavat<br />

korkean tuottavuuden ja laadukkaat hitsisaumat.<br />

Duratec korostaa, että kaikki yrityksen tuotteet on valmistettu<br />

huippulaatuisia korkean teknologian työvälineitä<br />

käyttäen. Jokaisessa pyöränrungossa on tarra, jossa<br />

kerrotaan rungon valmistusaineet. Tarra korostaa myös,<br />

että runko on hitsattu hyödyntämällä <strong>Kempin</strong> hitsausteknologiaa.<br />

•<br />

Lisätietoja löydätte vierailemalla sivuilla<br />

www.duratec.cz<br />

Norbert Huber kilpailee Duratecilla Hawaijilla vuonna 2004.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 21

Messuilla: Minna-Maija Jokisalo, markkinointipäällikkö.<br />

Elina Suomalainen, markkinointiassistentti.<br />

Kuvat: Minna-Maija Jokisalo.<br />

Nuoret huiput<br />

kilpailivat <strong>Kempin</strong> koneilla<br />

Hollannin kansallisessa Vakkanjersammattitaitokilpailussa<br />

hitsauksen<br />

nuoret huiput seulottiin <strong>Kempin</strong> koneilla.<br />

Kilpailijat ja tuomaristo kiittivät käytössä<br />

olleiden laitteiden ominaisuuksia.<br />

Vakkanjers-ammattitaitokilpailun finaalissa osaamista<br />

mitattiin kahdessa sarjassa. Jo muutaman vuoden työkokemuksen<br />

omaavat nuoret antoivat näyttönsä itsenäisesti<br />

ilman opettajan ohjausta. Sarjan voittajan yhtenä<br />

houkuttimena on matka Japaniin WorldSkills-maailmanmestaruuskilpailuun<br />

vuonna 2007. Maailmanmestaruuskilpailut<br />

järjestetään kahden vuoden välein. Edellisen<br />

kerran ratkottiin mestaruuksia Helsingissä vuonna<br />

2005.<br />

Edistyneiden sarjan karsintakilpailut järjestettiin Hollannissa<br />

kolmessa eri kaupungissa, joista kilpailutyöt<br />

lähetettiin arvioitaviksi yhteen paikkaan. Finaaliin ylsi<br />

viisi nuorta, yksi tyttö ja neljä poikaa, 45 ehdokkaan<br />

joukosta.<br />

Loppukilpailussa kilpailijat käyttivät MIG- ja puikkohitsausmenetelmiä.<br />

Yksilösuorituksessa hitsaukseen käytettiin<br />

aikaa yhteensä 11 tuntia kahden päivän aikana.<br />

Kilpailun loppuajan keskityttiin tiimityöhön. Jokaisessa<br />

Hitsauksen opettaja Wim van de Merwe<br />

keskittyy nuorten opettamisen ohella<br />

kirkastamaan alan imagoa.<br />

Edistyneiden sarjassa kilpaillut Wesley Disco<br />

innostui synergisestä säätömahdollisuudesta.<br />

Tiimityön tuloksena syntyi<br />

kuljetuskärry.<br />

22 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

”Kilpailijoilla on hyvä yhteishenki, vaikka jokainen tavoittelee ainoastaan voittoa”, toteaa tuomarina edistyneiden<br />

sarjassa toiminut Peter Manders (vas.). Sarjan toisena tuomarina pisteitä jakoi Johan Daniëls (oik.).<br />

tiimissä oli jäsen ammattitaitokilpailun eri osa-alueilta,<br />

ja tehtävänä oli rakentaa toimiva kuljetuskärry mallin<br />

mukaan.<br />

Vakkanjers-ammattitaitokilpailun juniorit, 16–17-vuotiaat,<br />

hitsasivat ensimmäisen kilpailutyönsä opettajan ohjauksessa<br />

mutta itsenäisesti itse finaalissa. Sarjassa oli<br />

yksitoista osanottajaa.<br />

Synerginen säätö sai kiitosta<br />

Wesley Discon kilpailutehtävä oli paineastian hitsaus.<br />

Hän käytti <strong>Kempin</strong> FastMig -kokoonpanoa, johon<br />

kuuluivat KMS 400 -virtalähde, MSF 53 -langansyöttölaite<br />

ja FastCool -jäähdytyslaite.<br />

– Olen hitsannut työkseni viiden vuoden<br />

ajan ja opiskelen alaa samalla. <strong>Kempin</strong><br />

koneet ovat tuttuja entuudestaan. Pidän<br />

erityisesti synergisestä säädöstä.<br />

Kempiltä nopeat ratkaisut<br />

Hitsauksen asiantuntijana ja edistyneiden<br />

kilpailusarjan toisena tuomarina oli Johan Daniëls. Hän<br />

tutustui Helsingissä 2005 järjestettyyn WorldSkills-maailmanmestaruuskisaan<br />

ja vieraili samalla myös Kempillä.<br />

Johan Daniëls arvostaa <strong>Kempin</strong> tuotteita ja kiittää<br />

myös yhtiön palvelua:<br />

”<br />

<strong>Kemppi</strong> haluaa tukea<br />

nuorten koulutusta ja<br />

samalla nostaa koko<br />

hitsausalan imagoa.<br />

16-vuotias Marcel Lindhout kiitää <strong>Kempin</strong> laitteita helppokäyttöisiksi. 16–17 -vuotiaat juniorit hitsasivat ensimmäisen työnsä<br />

ohjatusti mutta osallistuivat finaalikilpaan yksilösuorituksella. Sarjassa oli yksitoista osanottajaa.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 23

– Yhteistyö on toimivaa. Kempillä löydetään<br />

kaikkiin kysymyksiin vastaus ja pulmiin nopeasti ratkaisu.<br />

<strong>Kempin</strong> uusiutunut<br />

messuosasto ihastutti<br />

Hollannin ja Ranskan<br />

messuilla. Tuotteisiin<br />

tutustumiseen ja<br />

testaamiseen oli<br />

riittävästi tilaa.<br />

Animaatiohahmot<br />

viihdyttivät filmillä ja<br />

julisteissa.<br />

Messuosastolla vilkasta<br />

Vakkanjers-kilpailu järjestettiin Hollannin Techni-Show<br />

06 -messutapahtuman yhteydessä. Utrechtin messuilla<br />

oli mukana jo kahdeksatta kertaa peräkkäin myös Dirk<br />

van de Jonge, <strong>Kempin</strong> hollantilainen jälleenmyyjä.<br />

– Pidän paljon <strong>Kempin</strong> uusista tuotteista, erityisesti<br />

MasterTig MLS 2300 ACDC -koneesta. Hollannin<br />

pohjoisosassa on paljon telakkateollisuutta, joten suosikkini<br />

on edelleen <strong>Kemppi</strong> Pro Evolution, hän arvioi.<br />

Dirk van de Jongea miellyttää <strong>Kempin</strong> uudistettu messuosasto.<br />

”Osaston avaruus, valoisuus ja uudentyyppinen<br />

ilme ovat saaneet kiitosta. Hitsauksen testaus ei häiritse<br />

koneisiin tutustumista. Ehkä demopisteitä tarvittaisiin<br />

toinenkin”, miettii Dirk van de Jonge. •<br />

”Utrechtin messut on loistava paikka asiakkaiden<br />

tapaamiseen”, iloitsee Dirk van de Jonge.<br />

Soudage <strong>2006</strong>,<br />

Pariisi, Ranska<br />

<strong>Kempin</strong> uudet tuotteet kiinnostivat kävijöitä myös Pariisissa,<br />

Ranskassa kansainvälisessä Soudage <strong>2006</strong> -messutapahtumassa<br />

27.–31. maaliskuuta.<br />

Messuosastolla olivat esillä pääasiassa <strong>Kempin</strong> uutuustuotteet,<br />

jotka nähtiin julkisuudessa ensimmäisen kerran<br />

Essenin hitsauksen ja leikkauksen erikoismessuilla<br />

Saksassa syksyllä. Laitteisiin tutustuttiin innolla, ja erityisesti<br />

MinarcTigin ja MinarcMigin sekä Mastertig MLS<br />

2300 ACDC:n ominaisuudet saivat innostuneen vastaanoton.<br />

Koneita testattiin ahkerasti, ja hitsaustulokset<br />

vakuuttivat messuvieraat.<br />

<strong>Kempin</strong> uusi messuosasto osoitti myös toimivuutensa.<br />

Koneiden esittelyyn ja testaukseen oli varattu riittävästi<br />

tilaa. Suurilla näytöillä pyörineet urheiluaiheiset<br />

animaatiot viihdyttivät ja viestivät samalla hitsausalan<br />

uudesta teknologiasta. <br />

24 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Photo: Aker Yards<br />

<strong>Kemppi</strong> –<br />

The Joy of Welding<br />

<strong>Kemppi</strong> Norge A/S <strong>Kemppi</strong>koneet Oy<br />

<strong>Kemppi</strong> A/S <strong>Kemppi</strong> Sverige AB<br />

<strong>Kemppi</strong> (U.K) Ltd.<br />

OOO <strong>Kemppi</strong><br />

<strong>Kemppi</strong> Benelux B.V.<br />

<strong>Kemppi</strong> Spolka z o.o.<br />

<strong>Kemppi</strong> GmbH<br />

<strong>Kemppi</strong> France S.A.<br />

<strong>Kemppi</strong> Beijing Office<br />

<strong>Kemppi</strong> Far East<br />

Representative Office<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy<br />

Limitada<br />

<strong>Kemppi</strong> Australia<br />

Pty Ltd<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy on tulevaisuuden<br />

hitsausteknologian tiennäyttäjä<br />

Vuonna 1949 perustettu perheyhtiö on yksi maailman<br />

johtavista kaarihitsauslaitteiden ja niihin liittyvien tuotteiden<br />

valmistajista. <strong>Kemppi</strong> toimii maailmanlaajuisesti,<br />

mutta yhtiön pääkonttori ja tuotantoyksiköt sijaitsevat<br />

yhä Suomessa. Kempillä on myyntiyhtiöt Suomessa,<br />

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa,<br />

Hollannissa, Australiassa, Puolassa, Chilessä ja<br />

Venäjällä, sekä myyntitoimistot Kiinassa ja Singaporessa.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy on panostanut alusta lähtien hitsauslaitteiden<br />

ja -teknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja valmistukseen.<br />

Yrityksen 57-vuotisen historian ajan <strong>Kempin</strong><br />

menestyksen kulmakivinä ovatkin olleet innovatiivisuus,<br />

edistyksellinen teknologia ja tuotteiden korkea laatu.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n kasvu jatkui edelleen<br />

vahvana vuonna 2005<br />

Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta<br />

17 prosentilla. Kasvun myötä yrityksen<br />

henkilöstömäärä lisääntyi lähes 60 henkilöllä.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:llä on tällä hetkellä 620<br />

työntekijää, joista 130 tekee työtä ulkomaisissa<br />

yksiköissä.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 25

➝<br />

MITÄ NYT<br />

BMW-workshop USA:ssa:<br />

Korkealaatuisia alumiinisaumoja<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro -laitteilla<br />

BMW:llä Yhdysvaltojen Montvalessa<br />

harjoiteltiin jo toisen kerran BMW- ja<br />

Rolls-Royce-autokorien alumiinihitsausta<br />

<strong>Kemppi</strong> Pro MIG-pulssihitsausjärjestelmällä.<br />

Vuonna 2005 järjestetyn kurssin vetäjänä<br />

toimi saksalaisen R&L Furtmayr GmbH:<br />

n diplomi-insinööri (EWE) Sepp Wolf.<br />

Alumiinin MIG-pulssihitsaus ei ole Yhdysvalloissa<br />

yhtä yleisessä käytössä kuin Euroopassa,<br />

joten koulutuksen uudet osallistujat suhtautuivat<br />

aluksi hyvin epäilevästi tehtäväänsä<br />

hitsata yhteen 1,2–4 mm:n alumiinilevyjä.<br />

Kurssin päätyttyä he totesivat yksimielisesti,<br />

että <strong>Kempin</strong> ja BMW:n kehittämillä hitsausohjelmilla<br />

työskentely on erittäin helppoa.<br />

Eri levyvahvuuksille ja eri sovelluksiin tarkoitettujen<br />

ohjelmien erikoisuutena on se, että<br />

käyttäjä voi valita jokaista hitsaustyötä varten<br />

erillisen ohjelman. Ohjelmien plus-/miinustoleranssit<br />

takaavat, ettei hitsata liian suurella<br />

(halkeamat) tai liian pienellä lämmöllä<br />

(liitosvirheet). Kulloinkin käytettävä ohjelma<br />

valitaan hitsaustyön mukaan. Käytettävät ohjelmat<br />

on määritelty huolto-ohjeissa.<br />

<strong>Kemppi</strong> Pron muunneltavuus vakuuttaa<br />

BMW on tunnetuimpia alumiinisten autonrunkojen<br />

rakentamisen pioneereja. BMW- ja<br />

Rolls-Royce -huoltokorjaamoissa otettiin<br />

maailmanlaajuisesti käyttöön <strong>Kemppi</strong> Pro -<br />

virtalähteet vuonna 2001. Autoteollisuuden<br />

tuotekehitys on erittäin nopeaa; uusia materiaaleja<br />

ja sovelluksia tutkitaan ja kehitetään<br />

jatkuvasti. Eräs valintakriteeri oli se, että<br />

<strong>Kemppi</strong> Pron muunneltavuus ja toimintopaneelien<br />

vaihdettavuus tarjosivat tarvittavaa<br />

joustavuutta tulevaisuuteen.<br />

Korjaamojen työntekijät perehdytettiin järjestelmän<br />

käyttöön sekä BMW Z8 -sarjan ja<br />

Rolls-Roycen auton korien alumiiniohutlevyjen<br />

hitsaukseen. Tämän jälkeen USA:ssa järjestettiin<br />

BMW-henkilöstölle sisäinen tarkastus,<br />

joka tehdään 3–4 vuoden välein. Uudet<br />

työntekijät koulutetaan <strong>Kemppi</strong> Pro -laitteiden<br />

käyttöön, ja kokeneemmat työntekijät<br />

suorittavat auton korin osien hitsauksen<br />

uusintakokeen.<br />

Sepp Wolf<br />

R&L Furtmayr GmbH, Unterschleißheim,<br />

Saksa<br />

Workshopin osallistujat saivat todistuksen<br />

kurssin suorittamisesta.<br />

MIG-pulssisauma I-liitoksena 1,2 mm<br />

vahvaan AlMg Si 0,5 -alumiinilevyyn.<br />

➝<br />

Workshopin kaikkien osallistujien oli<br />

suoritettava erityinen hitsaustehtävä<br />

Rolls-Roycen korille. Kuvassa hitsataan<br />

koesaumaa Rolls-Royce-korin<br />

etuvaunuun.<br />

Auton korin asennusta<br />

koulutuskeskuksessa.<br />

26 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

CERN-faktaa:<br />

Tunnustuspalkinto luovutettiin CERNissä pidetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta<br />

Valérie Montabonnet, Frédérik Bordry, Anssi Rantasalo, Petri Korhonen ja David Nisbet.<br />

<strong>Kemppi</strong>-Kempowerille CERNin<br />

Golden Hadron Award -palkinto<br />

<strong>Kemppi</strong>-konserniin kuuluva, erikoisvirtalähteisiin<br />

keskittyvä Kempower Oy<br />

on saanut Euroopan ydintutkimuskeskus<br />

CERNiltä Golden Hadron Awardin tunnustuksena<br />

”erinomaisesta saavutuksesta<br />

huippuluokan virtalähteiden suunnittelussa<br />

ja valmistamisessa CERNin LHC (Large<br />

Hydron Collider) -hiukkaskiihdyttimeen”.<br />

Tietokonekuva LHC-tunnelista.<br />

© CERN Geneve<br />

<strong>Kemppi</strong>-Kempower sai CERNiltä vuonna<br />

2003 yli 7 miljoonan euron arvoisen tilauksen<br />

yhteensä yli 200:sta erikoisvirtalähteestä,<br />

jotka tulevat tuottamaan yli 60 % rakenteilla<br />

olevan LHC-hiukkaskiihdyttimen suprajohtavien<br />

magneettien energiatarpeesta. Yli<br />

puolet tilauksesta on toimitettu, ja projekti<br />

on edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.<br />

CERNin virtalähdeyksikön johtaja Dr. Frederik<br />

Bordryn mukaan CERN on erityisen tyytyväinen<br />

Kempowerin teknisen osaamisen<br />

tasoon ja toimituskykyyn tässä vaativassa<br />

projektissa.<br />

– Euroopan ydintutkimuskeskus CERN<br />

(European Organization for Nuclear<br />

Research) perustettiin vuonna 1954.<br />

Organisaatioon kuuluu 20 jäsenvaltiota.<br />

– CERNissä tehtävän perustutkimuksen<br />

tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen,<br />

mistä maailmankaikkeus koostuu<br />

ja miten maailmankaikkeudesta<br />

tuli sellainen kuin se on.<br />

– Tutkimusta varten CERNiin rakennetaan<br />

vuoteen 2007 mennessä uusi,<br />

maailman suurin hiukkaskiihdytin<br />

ympyränmuotoiseen tunneliin, jonka<br />

pituus on 27 km.<br />

– Kiihdyttimessä protonisuihku kiihdytetään<br />

lähelle valon nopeutta.<br />

– Protonisuihku pidetään ympyränmuotoisella<br />

radallaan erittäin voimakkaalla<br />

magneettikentällä.<br />

– Kiihdyttimen eri magneetteihin syötetään<br />

virtaa 1700 eri virtalähteellä<br />

yhteensä 1,7 miljoonaa ampeeria.<br />

– Kempowerin ja <strong>Kempin</strong> virtalähteet<br />

edustavat merkittävää osaa tästä virrantarpeesta:<br />

suuritehoisilla virtalähteillä<br />

tuotetaan yhteensä miljoona<br />

ampeeria eli noin 60 % kokonaisvirrantarpeesta.<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 27

MITÄ NYT<br />

<strong>Kemppi</strong> yhtenäistää MIGhitsaus<br />

pistooli tarjontansa<br />

Laatu ja turvallisuus yhdistettynä hyvään<br />

käytettävyyteen ja ergonomiaan<br />

ovat <strong>Kempin</strong> perusajatuksena hitsauspistooleissa.<br />

Pistoolivalikoimasta löytyvät<br />

sekä kaasu- että nestejäähdytteiset mallit<br />

eri tehoalueille. <strong>Kempin</strong> MIG-hitsauspistoolisarja<br />

tarjoaa sopivan työkalun niin<br />

laatutietoiselle harrastajalle kuin vaativalle<br />

ammattikäyttäjällekin.<br />

Pistoolisarjojen yhtenäistäminen ja harmonisointi<br />

ovat osa luonnollista kehitystä, jolla<br />

<strong>Kemppi</strong> pyrkii tarjoamaan asiakkaille ”oikean<br />

tuotteen oikeaan paikkaan” sekä takaamaan<br />

kulutusosien oikea-aikaisen saatavuuden.<br />

Suunnittelussa tämä on otettu huomioon siten,<br />

että MMT-sarjan kulutusosat ovat pitkälti<br />

samat kuin PMT-sarjassa. Kätevää!<br />

<strong>Kempin</strong><br />

huoltopalvelut<br />

on organisoitu<br />

uudelleen<br />

Vastuu <strong>Kempin</strong> huoltopalveluista Suomessa<br />

on siirtynyt <strong>Kemppi</strong>koneet<br />

Oy:ltä <strong>Kemppi</strong> Oy:lle. <strong>Kemppi</strong> Oy:n huoltoryhmä<br />

vastaa kotimaan huoltotoiminnasta<br />

ja sen kehittämisestä.<br />

Järjestelyllä voimme turvata aiempaa tehokkaammin<br />

huoltoteknisen tuen <strong>Kemppi</strong>-konsernin<br />

asiakkaille yhteistyössä valtuutettujen<br />

huoltokorjaamoiden kanssa.<br />

Pystymme myös vastaamaan entistä<br />

kattavammin eri alueiden tarpeisiin, ja<br />

varmistamme samalla huoltohenkilöstön<br />

entistä paremman tavoitettavuuden. Kun<br />

asiakkaallamme on tarve kysyä huoltoon<br />

liittyviä teknisiä kysymyksiä, käytössä on<br />

koko <strong>Kemppi</strong> Oy:n huoltoryhmä.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n huoltoryhmään kuuluvat<br />

huoltopäällikkö ja kolme huoltoneuvojaa.<br />

Huoltoryhmä vastaa huoltoon liittyvistä<br />

koulutuksista, neuvonnasta sekä käytännön<br />

ongelmien selvittelystä.<br />

Pekka Anttila<br />

huoltopäällikkö<br />

MMT- ja PMT-sarjat ovat saaneet hyvää palautetta<br />

käyttäjiltään. Ne ovat pohjana uudistukselle,<br />

jossa yhdistyvät tuotteiden nykyaikainen<br />

muotoilu ja <strong>Kempin</strong> korkea laatu.<br />

Loistava ergonomia parantaa myös<br />

suorituskykyä<br />

MMT-sarja on pääosin suunniteltu käytettäväksi<br />

Kempact-, Kempomat- ja Kempoweldkoneiden<br />

kanssa. Sarjassa on kääntyvällä<br />

pistoolin kaulalla varustettuja tehotyökaluja,<br />

joissa työergonomia - erityisesti asentohitsauksessa<br />

- on erinomainen.<br />

PMT-sarjassa pääpaino on ergonomian lisäksi<br />

pistoolin suorituskyvyssä. Joustava rakenne<br />

ja keveys parantavat suorituskykyä vähentämällä<br />

hitsaajan käteen kohdistuvaa fyysistä<br />

rasitusta. Kyseessä on todellinen ammattilaisen<br />

työkalu. Kaasujäähdytteisen pistoolin<br />

kaula kääntyy täydet 360°, mikä helpottaa<br />

työskentelyä asentohitsauksessa. RMT-kaukosäätimen<br />

avulla voidaan kätevästi ohjata<br />

<strong>Kemppi</strong> WeldForce- tai <strong>Kemppi</strong> ProEvolution<br />

-hitsauskonetta suoraan pistoolista.<br />

Hitsauksen ammattilaiset tyytyväisiä<br />

Käyttäjät vahvistavat, että olemme oikealla<br />

tiellä.<br />

”Meillä on <strong>Kempin</strong> hitsauskoneita noin 70,<br />

pääosin Kempomig- ja WeldForce-tuotteita.<br />

Hitsauspistooleina käytämme PMT 51- ja<br />

52W-malleja lisättynä RMT-10 -kaukosäätimillä.<br />

<strong>Kempin</strong> pistoolit täyttävät erinomaisesti<br />

tarpeemme. Pistoolit ovat ergonomisesti hyviä.<br />

Käsiteltävyys, keveys ja kahvaosan kestävyys<br />

sekä oikea muoto takaavat miellyttävän<br />

käyttäjäkokemuksen. Vakaa langansyöttö ja<br />

tehokas kaasusuoja vähentävät tehokkaasti<br />

hitsin huokoisuuden riskiä.”, kertoo Heikki<br />

Paija Toijala Works Oy:stä.<br />

”Huoltomielessä hitsauspistoolin on oltava<br />

helppo, ja tämä kriteeri täyttyy <strong>Kempin</strong><br />

tuotteissa. Varmatoimisuus ja kestävyys tuo-<br />

tanto-oloissa ovat ehdoton edellytys, tästä<br />

esimerkkinä voin mainita vesivuotojen vähäisyyden<br />

ja suojaletkun kulutuskestävyyden.<br />

Hitsauksen ammattilaisemme ovat erittäin<br />

tyytyväisiä.”<br />

<strong>Kemppi</strong> pyrkii toiminnallaan lunastamaan<br />

lupauksen ”The Joy of Welding”. Tämä lienee<br />

hyvä esimerkki tavoitteestamme olla sanojemme<br />

mukainen toimija.<br />

Mikko Väisänen<br />

myyntijohtaja, jälleenmyyjä- ja<br />

edustajamyynti<br />

Lisätietoja <strong>Kempin</strong><br />

hitsauspistooleista saat<br />

lähimmältä jälleenmyyjältäsi<br />

tai osoitteesta<br />

www.kemppi.com<br />

28 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

Kempille arvostettu<br />

kansainvälinen muotoilupalkinto<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n MinarcMig Adaptive 180<br />

-hitsauskone voitti red dot -muotoilupalkinnon<br />

saksalaisen Design Zentrum<br />

Nordrhein Westfalenin järjestämässä<br />

kilpailussa teollisuus- ja ammattivälineet -<br />

tuotteiden sarjassa. Vuosittain jaettava red<br />

dot -palkinto on yksi teollisen muotoilun<br />

arvostetuimmista palkinnoista.<br />

<strong>Kemppi</strong> Oy:n messukalenteri <strong>2006</strong><br />

<strong>Kemppi</strong> Oy osallistuu vuoden <strong>2006</strong> aikana seuraaviin messutapahtumiin uudistetulla,<br />

yhtenäisellä ilmeellä:<br />

Techni-Show ’06 Utrecht, Hollanti 14.–18.3.<strong>2006</strong><br />

Soudage <strong>2006</strong> Pariisi, Ranska 27.–31.3.<strong>2006</strong><br />

Beijing Essen Welding & Cutting <strong>2006</strong> Peking, Kiina 16.–19.5.<strong>2006</strong><br />

National Manufacturing Week Sydney, Australia 30.5.–2.6.<strong>2006</strong><br />

Mach-Tool Poznan, Puola 19.–22.6.<strong>2006</strong><br />

Intertool <strong>2006</strong> Wien, Itävalta 10.–13.10.<strong>2006</strong><br />

Euroblech <strong>2006</strong> Hannover, Saksa 24.–28.10.<strong>2006</strong><br />

Nordic Welding Expo Tampere, Suomi 8.–10.11.<strong>2006</strong><br />

Red dot -kilpailussa arvioitiin yli 2 000 tuotetta<br />

41 maasta. Palkinnon myötä <strong>Kemppi</strong> liittyy<br />

niiden harvojen suomalaisten yritysten joukkoon,<br />

jotka ovat voittaneet palkinnon omilla<br />

tuotteillaan.<br />

<strong>Kempin</strong> MinarcMig Adaptive 180:n menestyksen<br />

takasi hitsauskoneen täysin uudentyyppinen<br />

suunnittelu, muotoilu ja laatu.<br />

Kansainvälisen tuomariston arvioinnissa<br />

painotetaan tuotteiden innovatiivisuutta,<br />

käytännöllisyyttä, laatua, ergonomiaa, kestävyyttä<br />

ja ekologisuutta.<br />

MinarcMig Adaptive 180:n käyttäjäystävällinen<br />

suunnittelu lunastaa <strong>Kempin</strong> asiakaslupauksen<br />

”The Joy of Welding”. Koneen<br />

adaptiivinen, mukautuva säätötapa on yksinkertainen<br />

ja opastava LCD-näyttö tekee<br />

koneen käytöstä helppoa. Adaptiivisuus tarkoittaa<br />

käytännössä sitä, että käyttäjä valitsee<br />

materiaalin ja levyn paksuuden ja kone antaa<br />

niiden perusteella optimaaliset hitsausarvot.<br />

Suuri ja selkeä LCD-paneeli näyttää lisäksi<br />

langansyöttönopeuden, hitsausvirran ja -<br />

jännitteen sekä suositeltavan materiaali- ja<br />

kaasuyhdistelmän, kun automatiikka on valittuna.<br />

Helppokäyttöisyytensä ansiosta kone<br />

soveltuu sekä ammattilaisille että harrastuskäyttöön.<br />

Red dot -palkinnot luovutetaan 26. kesäkuuta<br />

Essenissä, Saksassa. Palkitut työt ovat esillä<br />

red dot -museossa Design on stage – winners<br />

red dot award -näyttelyssä 27.6.–23.7.<strong>2006</strong>.<br />

red dot design award<br />

Red dot on yksi teollisen muotoilun laajimmista<br />

ja arvostetuimmista muotoilukilpailuista.<br />

Design Zentrum Nordrhein Westfalen on<br />

järjestänyt kilpailun vuodesta 1955 lähtien.<br />

Tänä vuonna red dot design award -kilpailuun<br />

osallistui yli 2 068 tuotetta 41 maasta.<br />

Osallistuneista tuotteista palkittiin 485.<br />

Lisätietoja:<br />

www.red-dot.de<br />

<strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005 29

<strong>Kemppi</strong>-hitsausmuuntajien käyttöohjeet<br />

sisälsi neljä pääkohtaa: kytkeminen<br />

verkkoon, hitsauskaapeleiden tai<br />

sulatusjohtimien kiinnitys, asteikkojen<br />

lukeminen sekä tyhjäkäyntijännitteet.<br />

Pöydän alta löytyi<br />

aarre<br />

<strong>Kemppi</strong>koneet Oy:n aluemyyjä Kalevi Väisänen<br />

opasti uuden MIG-hitsauskoneen<br />

käytössä Kiinteistöpalvelu Savotek Oy:n henkilökuntaa,<br />

kun hänen silmiinsä osui hitsauspöydän<br />

alla säilynyt aarre. Kalevi Väisänen ei<br />

ollut 30-vuotisen uransa aikana nähnyt vastaavaa,<br />

mutta kyljen <strong>Kemppi</strong>-teksti oli tuttuakin<br />

tutumpi.<br />

Löydetty hitsausmuuntaja ostettiin vuonna<br />

1955 Itä-Savon Osuusliikkeen Savonlinnan<br />

toimipisteen korjausmiesten käyttöön. Yksi<br />

sen harvinaisista ominaisuuksista on vesiputkien<br />

sulatusmahdollisuus.<br />

– Korjaustöissä oli aiemmin vain kaasuhitsausmahdollisuus.<br />

Päätimme hankkia sähköhitsauslaitteen,<br />

ja hankinta osoittautui<br />

mielestämme erinomaiseksi. Laitteessa<br />

oli kaksi hitsausaluetta ja jäätyneiden<br />

vesiputkien sulatusta varten 1000 ampeerin<br />

sulatuspuoli, muistaa Itä-Savon<br />

Osuusliikkeen korjausmiehenä toiminut<br />

Heikki Karvinen.<br />

Vuosikymmenten kuluessa yrityksiä yhdistyi<br />

ja päällekkäisiä toimintoja järkeistettiin. Hitsausmuuntaja<br />

päätyi Savotek Oy:lle vuonna<br />

1997. Sitä säilytettiin varakoneena ja tarpeettomana<br />

osittain unohdettiin.<br />

– Muuntaja on edelleen täysin hitsauskunnossa,<br />

toteaa Kalevi Väisänen.<br />

Kiinteistöpalvelu Savotek Oy luovutti löytyneen<br />

hitsausmuuntajan <strong>Kempin</strong> museoon.<br />

Arvokkaina dokumentteina ovat säilyneet<br />

myös hitsausmuuntajan käyttöohjeet ja yrityksen<br />

edesmenneen perustajan, teollisuusneuvos<br />

Martti <strong>Kempin</strong> allekirjoittama saatekirje.<br />

KIITOS, haluan <strong>Kemppi</strong> ProNews -lehden ILMAISEKSI<br />

Työpaikalleni Kotiosoitteeseen<br />

Yritys/yhteisö:<br />

Tilaajan nimi:<br />

Asema yrityksessä/yhteisössä:<br />

Lähiosoite/PL:<br />

Postinumero:<br />

Postitoimipaikka:<br />

Maa:<br />

Puhelin työpaikalle:<br />

Pvm:<br />

Allekirjoitus:<br />

OSOITTEENMUUTOS<br />

Tilaajan nimi:<br />

Yritys/yhteisö:<br />

Vanha osoite:<br />

Uusi lähiosoite/PL:<br />

Uusi postinumero:<br />

Uusi postitoimipaikka:<br />

Maa:<br />

Pvm:<br />

Allekirjoitus:<br />

Faksaa palvelukortti numeroon (03) 734 8398 tai täytä lomake netissä: www.kemppi.com<br />

30 <strong>Kemppi</strong> ProNews 1 • <strong>2006</strong>

JÄLLEENMYYJÄT <strong>2006</strong><br />

Espoo HKK-Hitsauskonekeskus Oy<br />

Pieniteollisuuskatu 5, 02920 Espoo<br />

Puhelin: 046 8112071<br />

Telefax: (09) 852 1124<br />

Forssa Armantti Oy<br />

Lepistönkatu 9, 30100 Forssa<br />

Puhelin: (03) 433 5357<br />

Telefax: (03) 433 5358<br />

Hartola Työkalu-Suomi Oy<br />

Risulantie 3, 19600 Hartola<br />

Puhelin: (03) 716 2201<br />

Telefax: (03) 716 2205<br />

Helsinki Helsingin Työkalupalvelu<br />

Käskynhaltijantie 8, 00640 Helsinki<br />

Puhelin: (09) 728 8710<br />

Telefax: (09) 728 87117<br />

Hämeenlinna Hydrauliikka Oy Kuhlström<br />

Luukkaantie 2 A,<br />

13110 Hämeenlinna<br />

Puhelin: 010 396 1500<br />

Telefax: 010 396 1501<br />

Iisalmi Savon Hitsauskeskus Oy<br />

Kilpivirrantie 1, 74120 Iisalmi<br />

Puhelin: 0207 43 6120<br />

Telefax: 0207 43 6129<br />

Imatra Imatran Laakerikeskus<br />

Vuoksenniskantie 90, 55800 Imatra<br />

Puhelin: (05) 477 0071<br />

Telefax: (05) 477 0080<br />

Joensuu Joen Teollisuuspalvelu Oy<br />

Kuurnankatu 29, 80130 Joensuu<br />

Puhelin: (013) 254 4188<br />

Telefax: (013) 254 4189<br />

Jyväskylä Jyväskylän Teollisuuspalvelu Oy<br />

Laukaantie 7, 40320 Jyväskylä<br />

Puhelin: (014) 332 9800<br />

Telefax: (014) 332 9833<br />

Jämsä Jaakko Saari Oy<br />

Pääskyläntie 29, 42100 Jämsä<br />

Puhelin: (014) 749 7100<br />

Telefax: (014) 749 7214<br />

Kajaani Kainuun Kone Ja Laakeri Oy<br />

Timperintie 13, 87400 Kajaani<br />

Puhelin: (08) 632 620<br />

Telefax: (08) 612 0942<br />

Kankaanpää Pentti Korpela Oy<br />

Lorvikatu 3, 38700 Kankaanpää<br />

Puhelin: (02) 576 800<br />

Telefax: (02) 576 8011<br />

Karhula Oy Etola Ab - Teollisuus Etola -<br />

Kymen Paineosa<br />

Raakunkuja 2, 48600 Karhula<br />

Puhelin: 020 765 1050<br />

Telefax: 020 765 2926<br />

Kauhajoki RM Rakennusmarket Oy<br />

Topeeka 32, 61800 Kauhajoki<br />

Puhelin: (06) 231 3566<br />

Telefax: (06) 231 3456<br />

Kemi Työkalupari Oy<br />

Asentajankatu 11, 94600 Kemi<br />

Puhelin: 0207 43 6130<br />

Telefax: 0207 43 6139<br />

Kerava Caro Oy<br />

Jäspilänkatu 6, 04250 Kerava<br />

Puhelin: (09) 242 3221<br />

Telefax: (09) 294 3132<br />

Kitee Kithydro Oy<br />

Niittytie 3, 82500 Kitee<br />

Puhelin: 0424 8591<br />

Telefax: (013) 413 150<br />

Kokkola Oy Jon-Hydro Ab<br />

Patamäentie 3, 67100 Kokkola<br />

Puhelin: (06) 823 0700<br />

Telefax: (06) 823 0720<br />

Kouvola Kouvolan Työkalupalvelu<br />

Tommolankatu 12, 45130 Kouvola<br />

Puhelin: (05) 312 2755<br />

Telefax: (05) 375 2795<br />

Kuopio Savon Teollisuuspalvelu Oy<br />

Leppälammentie 1, Sorsasalo,<br />

70420 Kuopio<br />

Puhelin: (017) 550 9900<br />

Telefax: (017) 550 9911<br />

Lahti<br />

Starkki Oy Ab<br />

Ansiokatu 3, 15610 Lahti<br />

Puhelin: (03) 811 919<br />

Telefax: (03) 8119 507<br />

Lappeenranta Lappeenrannan Työkalupalvelu<br />

Ratakatu 28, 53100 Lappeenranta<br />

Puhelin: (05) 8870 130<br />

Telefax: (05) 8870 139<br />

Lohja Asrex Oy<br />

Laiturikatu 14, 08100 Lohja<br />

Puhelin: (019) 325 272<br />

Telefax: (019) 325 271<br />

Loimaa Loimaan Hihna Ja Varaosa Oy<br />

Lamminkatu 38, 32200 Loimaa<br />

Puhelin: (02) 762 1339<br />

Telefax: (02) 762 1360<br />

Mikkeli Etelä-Savon Hydrauliikkakeskus Oy<br />

Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli<br />

Puhelin: (015) 360 711<br />

Telefax: (015) 360 731<br />

Nurmes Jukolan Osuuskauppa/Rautaässä<br />

Välitie 2-4, 75530 Nurmes<br />

Puhelin: (013) 480 709<br />

Telefax: (013) 462 453<br />

Oulu<br />

Pohjan Laakeri Oy<br />

Voudintie 8, 90400 Oulu<br />

Puhelin: 0207 43 6100<br />

Telefax: 0207 43 6109<br />

Parkano Rakennustarvike Pekka Seppälä Ky<br />

Hahkamäenkatu 1, 39700 Parkano<br />

Puhelin: (03) 448 2696<br />

Telefax: (03) 448 3773<br />

Pieksämäki Pieksämäen Ruuviasema Oy<br />

Myllykatu 1, 76100 Pieksämäki<br />

Puhelin: (015) 348 881<br />

Telefax: (015) 348 883<br />

Pietarsaari Oy Jon-Hydro Ab<br />

Vaunusepäntie 6, 68660 Pietarsaari<br />

Puhelin: (06) 724 6701<br />

Telefax: (06) 724 6704<br />

Pori<br />

Porin Hitsauslaite Oy<br />

Eteläväylä 20, 28610 Pori<br />

Puhelin: (02) 635 9002<br />

Telefax: (02) 635 9203<br />

Porvoo Oy Flexo-Tekniikka Ab<br />

Teollisuustie 3, 06150 Porvoo<br />

Puhelin: (019) 576 7500<br />

Telefax: (019) 583 254<br />

Raahe Pohjan Tarvike Oy<br />

Yrittäjäntie 3, 92120 Raahe<br />

Puhelin: 0207 43 6110<br />

Telefax: 0207 43 6119<br />

Rauma Rauman Akku Oy<br />

Hakunintie 7, 26100 Rauma<br />

Puhelin: (02) 555 211<br />

Telefax: (02) 555 2144<br />

Riihimäki<br />

Rovaniemi<br />

Savonlinna<br />

Seinäjoki<br />

Suonenjoki<br />

Tammisaari<br />

Tampere<br />

Tornio<br />

Turku<br />

Turku<br />

Vaasa<br />

Vammala<br />

Vantaa<br />

Varkaus<br />

Virrat<br />

Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy<br />

Karoliinankatu 2, 11100 Riihimäki<br />

Puhelin: (019) 760 410<br />

Telefax: (019) 720 625<br />

Koneliike Jomatig Oy<br />

Teollisuustie 23, 96300 Rovaniemi<br />

Puhelin: (016) 316 361<br />

Telefax: (016) 316 361<br />

Savonlinnan Tekniikka Oy<br />

Ainonkatu 8, 57200 Savonlinna<br />

Puhelin: (015) 520 270<br />

Telefax: (015) 520 275<br />

Oy Pietec Ab<br />

Päivölänkatu 35, 60120 Seinäjoki<br />

Puhelin: (06) 4144 030<br />

Telefax: (06) 414 4031<br />

Sisä-Savon Sähkö Oy<br />

Herralantie 5 A, 77600 Suonenjoki<br />

Puhelin: (017) 513 015<br />

Telefax: (017) 513 012<br />

Oy Ben-Dix Ab<br />

Ajurinpuisto 7, 10600 Tammisaari<br />

Puhelin: (019) 241 1797<br />

Telefax: (019) 241 1729<br />

Tampereen Sähkökonekorjaamo Oy<br />

Vihiojantie 20, 33800 Tampere<br />

Puhelin: (03) 382 0500<br />

Telefax: (03) 382 0555<br />

Työkalupari Oy<br />

Sukkatehtaankatu 5, 95420 Tornio<br />

Puhelin: 0207 43 6140<br />

Telefax: 0207 43 6149<br />

Myyryn Huolto Oy<br />

Kärsämäentie 8, 20300 Turku<br />

Puhelin: (02) 273 6855<br />

Telefax: (02) 273 6866<br />

Työkalutukku Oy<br />

Ketarantie 31-39, 20100 Turku<br />

Puhelin: (02) 212 2111<br />

Telefax: (02) 233 1116<br />

Oy Hitsman Ab<br />

Myllykatu 3, 65100 Vaasa<br />

Puhelin: (06) 312 2899<br />

Telefax: (06) 317 3201<br />

Tyrvään Sähkötyö Oy<br />

Asemakatu 20, 38210 Vammala<br />

Puhelin: (03) 511 3055<br />

Telefax: (03) 511 3056<br />

TKP Huoltotekniikka<br />

Valimotie 37, 01510 Vantaa<br />

Puhelin: (09) 825 6810<br />

Telefax: (09) 825 68120<br />

Varkauden Teollisuuspalvelu Oy<br />

Laivalinnankatu 1, 78200 Varkaus<br />

Puhelin: 042 468 7210<br />

Telefax: (017) 552 7964<br />

Virhydro Oy<br />

Pirkantie 22, 34800 Virrat<br />

Puhelin: (03) 475 4111<br />

Telefax: (03) 475 4112

Oikealla asenteella<br />

imageneering<br />

etumatkaa<br />

Mies, kone ja oikea asenne, eikä mikään ole mahdotonta.<br />

Parhaat ovat aina etulinjassa olosuhteista riippumatta nyt ja<br />

tulevaisuudessa. <strong>Kemppi</strong> – aina askeleen edellä.<br />

Lisätietoja <strong>Kemppi</strong>-jälleenmyyjiltä tai osoitteesta<br />

www.kemppi.com

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!