Opinto-opas 2005-2006 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Opinto-opas 2005-2006 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Opinto-opas 2005-2006 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong><br />
<strong>2005</strong>–<strong>2006</strong><br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Eläinlääketieteen koulutusohjelma<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2005</strong><br />
OPINTO-OPAS <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong><br />
Helsingin yliopisto<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Toimittanut:<br />
Sanna Ryhänen<br />
ISSN 1238-4941<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2005</strong><br />
Yliopistopaino
HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä laillistetun eläinlääkärin ammattiin<br />
johtavan tutkinnon että monipuolisen lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen,<br />
jonka pohjalta voi jatkaa työelämässä tai jatko-opiskelijana varsin laajalla kirjolla.<br />
Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti<br />
suunniteltu sisältö mahdollistaa myös valmistumisen normiajassa. Koulutuksen<br />
sisältöä säätelee EU:n direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on: syventävät<br />
opinnot mukaan lukien yli kymmenen prosenttia opinnoista voi valita kiinnostuksensa<br />
mukaisesti.<br />
Eläinlääketieteellisen peruskoulutuksen tutkintorakenne on syksystä <strong>2005</strong> alkaen<br />
kaksiportainen. Sekä eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto että eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinto ovat kolmivuotisia, 180 opintopisteen laajuisia. Ammatilliseen<br />
laillistamiseen vaaditaan siis kuuden vuoden opinnot. Koulutusohjelman sisältöä on<br />
kehitetty entistä paremmaksi sekä tutkintorakenneuudistuksen lähtökohdista että tiedekunnan<br />
jatkuvan uudistumisen periaatteen pohjalta. Tiedekunta antaa opiskelijalle<br />
Euroopan parhaimpiin luettavan opinto-ohjelman valmistautua eläinlääkärin monipuoliseen<br />
ammattiin.<br />
Nyt aloittavat opiskelijat suorittavat koko opiskelunsa uusissa opetustiloissa Viikissä.<br />
Päärakennuksemme Agnes Sjöbergin kadulla on jo osoittautunut toimivaksi opiskeluympäristöksi<br />
ja Viikintielle kesällä <strong>2006</strong> muuttava kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
opetussairaaloineen tulee myös saamaan hyvät, opiskelunkin kannalta toimivat tilat.<br />
Saaren yksikkö Mäntsälässä täydentää tasapainoisesti opiskeluympäristöä ja toimitilojamme.<br />
Tämä opinto-<strong>opas</strong> esittelee eläinlääketieteellisen peruskoulutuksen. Käyttäkää hyväksenne<br />
myös muualla Helsingin yliopistossa, muissa maamme korkeakouluissa ja ehdottomasti<br />
myös kansainvälisen opiskelijavaihdon kautta avautuvia opiskelumahdollisuuksia.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkinto tuo turvatun työuran ja jatkoopinnot<br />
tiedekunnassa tai muualla avaavat monia muita mahdollisuuksia.<br />
Toivotan tiedekunnan jokaisen opiskelijan ja koko henkilökunnan viihtymään tiedekunnassa<br />
ja rakentamaan yhdessä hyviä tulevia päiviä!<br />
Hannu Saloniemi<br />
dekaani
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 HELSINGIN YLIOPISTO ............................................................................. 1<br />
1.1 Tehtävä.......................................................................................................................................1<br />
1.2 Yksiköt.......................................................................................................................................1<br />
1.3 Hallinto.......................................................................................................................................1<br />
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ............................................ 4<br />
3 OPISKELU................................................................................................... 6<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi..................................................................................................................6<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon.....................................................................................................6<br />
3.3 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu .......................................................................................................7<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti...................................................................................................8<br />
3.5 Opiskelijan oikeusturva..............................................................................................................8<br />
3.6 Opiskelutapaturmien korvaaminen ............................................................................................9<br />
4 OPINTONEUVONTA ................................................................................. 10<br />
4.1 Tiedekunnan kanslian opintoasiat............................................................................................10<br />
4.2 Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet ........................................................................................11<br />
4.3 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta ..............................................................12<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO................................ 13<br />
5.1 Tavoite .....................................................................................................................................13<br />
5.2 Rakenne ja sisältö.....................................................................................................................13<br />
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA ...................................... 14<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto.....................................................................................14<br />
6.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto......................................................................................15<br />
6.3 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset..............................................................................................................16<br />
6.3.1 Perusopinnot......................................................................................................................16<br />
6.3.2 Aineopinnot.......................................................................................................................22<br />
6.3.2.1 Peruseläinlääketieteen laitoksen opintojaksot............................................................22<br />
6.3.2.2 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksot.....................................................28<br />
6.3.2.2.1 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen uudistuvat opintokokonaisuudet ..................45<br />
6.3.2.3 Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojaksot........................................51<br />
6.3.2.4 Vaihtoehtoiset aineopinnot ........................................................................................57<br />
6.3.2.5 Vapaasti valittavat opinnot.........................................................................................64<br />
6.3.3 Harjoittelu .........................................................................................................................64<br />
6.3.4 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma ...........................................................................66<br />
6.3.5 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma............................................................................66<br />
6.4 Syventävien opintojen tutkielman tekijän muistilista ..............................................................69<br />
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen ....................................................................70<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia ............................................................71<br />
6.6.1 Praktiikkavaatimukset.......................................................................................................71<br />
6.6.2 Tarkastuseläinlääkärin sijaisena toimiminen ....................................................................73<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen ...................................................................................................73<br />
6.7.1 Korvaaminen.....................................................................................................................73<br />
6.7.2 Sisällyttäminen..................................................................................................................74<br />
6.8 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys.......................................................................................................74<br />
7 TUTKINNONUUDISTUS............................................................................ 76<br />
8 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU ...................................... 78<br />
9 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA ....................................................... 79
9.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa ............................................................79<br />
9.2 Kansainvälinen opiskelijavaihto ..............................................................................................79<br />
10 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET.................. 82<br />
10.1 Veterinärmedicine kandidat ...................................................................................................82<br />
10.2 Veterinärmedicine licentiat....................................................................................................83<br />
10.3 Studieperioder ........................................................................................................................83<br />
10.3.1 Grundstudier....................................................................................................................83<br />
10.3.2 Ämnesstudier ..................................................................................................................86<br />
10.3.2.1 Studieperioder vid institutionen för basveterinärmedicin........................................87<br />
10.3.2.2 Studieperioder vid institutionen för klinisk veterinärmedicin .................................89<br />
10.3.2.3 Studieperioder vid institutionen för livsmedels- och miljöhygien...........................98<br />
10.3.3 Alternativa ämnesstudier...............................................................................................100<br />
10.3.4 Fritt valbara studier .......................................................................................................104<br />
10.3.5 Praktik ...........................................................................................................................104<br />
10.3.6 Kandidat studien ...........................................................................................................105<br />
10.3.7 Fördjupade studier.........................................................................................................106<br />
11 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS................................................................ 109<br />
12 LAILLISTUMISKOULUTUS .................................................................. 110<br />
13 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA ..................................................................................... 112<br />
14 KIRJASTOPALVELUT.......................................................................... 114<br />
14.1 Viikin tiedekirjasto...............................................................................................................114<br />
14.2 Muut kirjastopalvelut ...........................................................................................................115<br />
15 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT ..................................................... 116<br />
15.1 <strong>Opinto</strong>tuki ............................................................................................................................116<br />
15.2 Terveydenhoito ....................................................................................................................116<br />
15.3 Korkeakoulupastori..............................................................................................................116<br />
15.4 Nyyti ry ................................................................................................................................116<br />
16 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT........................... 117<br />
16.1 Ura- ja rekrytointipalvelut....................................................................................................117<br />
16.2 Yliopiston alumnitoiminta ...................................................................................................117<br />
17 MUITA PALVELUJA ............................................................................. 118<br />
17.1 Oikeudellista neuvontaa.......................................................................................................118<br />
17.2 ATK-palvelut .......................................................................................................................118<br />
17.3 Liikuntapalvelut ...................................................................................................................118<br />
17.4 Yliopistopaino......................................................................................................................118<br />
18 OPISKELIJAJÄRJESTÖT .................................................................... 119<br />
18.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) .......................................................................119<br />
18.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry..................................................................119<br />
19 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ........................................................... 121<br />
19.1 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista.................................................................121<br />
19.2 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten<br />
tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö .....................................................................................121<br />
20 OPETTAJAT.......................................................................................... 130
1 HELSINGIN YLIOPISTO<br />
1.1 Tehtävä<br />
Helsingin yliopisto on yksi maamme 20 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty yliopistolaissa:<br />
”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä,<br />
antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata<br />
ja ihmiskuntaa”. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Yliopistolain muutos tuo mukanaan<br />
myös kolmannen tehtävän. Yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan<br />
kanssa sekä edistää tutkimustulosten vaikuttavuutta. Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston<br />
toiminnan peruslähtökohta.<br />
1.2 Yksiköt<br />
Helsingin yliopistossa on yksitoista <strong>tiedekunta</strong>a sekä erillisiä laitoksia, jotka sijaitsevat neljällä<br />
kampuksella. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen<br />
ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Viikin kampukseen kuuluvat maatalousmetsätieteellinen,<br />
eläinlääketieteellinen, farmasian ja biotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, lääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> on Meilahden kampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen <strong>tiedekunta</strong> Kumpulan<br />
kampuksella.<br />
Helsingin lisäksi yliopistolla on toimipaikkoja yli 30 paikkakunnalla. Lahdessa ja Kouvolassa on<br />
ainelaitos, muut toimipaikat ovat kenttätutkimusasemia, aikuiskoulutuskeskuksen yksiköitä tai maaseudun<br />
tutkimus- ja koulutuskeskuksia.<br />
1.3 Hallinto<br />
Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsistori, rehtori ja vararehtorit, tiedekuntien hallintoa <strong>tiedekunta</strong>neuvosto<br />
ja dekaani sekä laitosten hallintoa johtoryhmä ja johtaja. Helsingin yliopiston hallintopalveluita<br />
on hajautettu yliopiston neljälle kampukselle. Kampuspalveluyksiköt ovat aloittaneet<br />
toimintansa vuoden 2004 alussa.<br />
Kansleri<br />
Kanslerinvirasto, PL 3 (Yliopistonkatu 2), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Kansleri Kari Raivio, LTT, prof.<br />
Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki, OTT.<br />
Kansleri on yliopiston ylin päättävä viranomainen. Kansleri tekee esityksiä ja antaa lausuntoja niistä<br />
yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu yliopiston omaan päätösvaltaan. Kanslerilla on oikeus<br />
olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia<br />
asioita. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esityksestä<br />
kolmesta yliopiston vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta.<br />
Rehtorit<br />
PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Rehtori Ilkka Niiniluoto<br />
Ensimmäinen vararehtori Hannele Niemi<br />
Vararehtori Mauno Kosonen<br />
Vararehtori Marja Makarow
Vararehtori Thomas Wilhelmsson<br />
Yliopistossa on rehtori, ensimmäinen vararehtori sekä kaksi tai kolme muuta vararehtoria. Rehtori<br />
on valittu ja vararehtorit määrätty 1.8.2003 alkaneeksi viiden vuoden toimikaudeksi.<br />
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat<br />
asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Vararehtorit<br />
avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Vararehtoreille voidaan osoittaa opetukseen, tutkimukseen<br />
tai muihin yliopiston toimintoihin liittyviä tehtäviä siten kuin yliopiston kollegio vararehtorien<br />
valinnan yhteydessä rehtorin esityksestä päättää. Tarkemmasta tehtävien ja päätösvallan jakamisesta<br />
rehtorin ja vararehtorien kesken päättää rehtori.<br />
Yliopiston kollegio<br />
Helsingin yliopiston vaalikollegiona toimii 130 jäseninen yliopiston kollegio. Yliopiston kollegion<br />
tehtävänä on asettaa kansleriehdokkaat, valita rehtori, määrätä tehtäviinsä vararehtorit sekä kutsua<br />
yliopiston ulkopuolinen konsistorin jäsen. Kollegio kokoontuu yhdessä konsistorin jäsenten, varajäsenten<br />
ja vararehtoreiden kanssa vähintään kerran lukukaudessa keskustelemaan merkittävistä<br />
koko yliopistoa koskevista asioista.<br />
Konsistori<br />
Konsistori on yliopiston ylin päättävä elin, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Konsistoriin kuuluvat<br />
rehtorin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekuntien virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla<br />
keskuudestaan viisi jäsentä; yliopiston muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit<br />
valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; yliopiston muu henkilöstö kuin opettajat ja tutkijat<br />
valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden<br />
keskuudesta neljä jäsentä, joista yhden tulee olla jatko-opiskelija; sekä yliopiston kollegion kutsumana<br />
yliopiston ulkopuolinen jäsen. Vararehtoreilla sekä svenska social- och kommunalhögskolan -<br />
yksikön rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa konsistorin kokouksissa. Konsistorin<br />
tehtävänä on mm. kehittää yliopiston toimintaa; hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat<br />
sekä muut laajakantoiset suunnitelmat; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; antaa lausunnot<br />
yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyä johtosäännöt ja muut<br />
vastaavat määräykset; päättää yliopiston strategiasta; päättää konsistorin kohdennettavien virkojen<br />
tai tehtävien alasta, sijoituspaikasta ja täyttämisen periaatteista; päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden<br />
määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Konsistorissa päätökset tehdään esittelystä.<br />
Hallintovirasto<br />
PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Hallintoviraston päällikkönä toimii hallintojohtaja Kari Suokko, OTL.<br />
Hallintovirasto vastaa yliopiston kollegion, konsistorin, rehtorin ja vararehtoreiden strategisen johtamisen<br />
ja päätöksenteon tuesta, päätösten täytäntöönpanosta sekä yliopiston keskitettyjen palvelujen<br />
ja kampuspalvelujen järjestämisestä. Hallintoviraston johtosäännössä määrätään tarkemmin rehtorin<br />
hallintovirastolle siirtämistä toimivaltaansa kuuluvista asioista. Hallintoviraston palveluita on<br />
hajautettu kaikille neljälle yliopiston kampukselle.<br />
Kampukset<br />
Helsingin yliopisto toimii neljällä kampuksella: keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä.<br />
Hallinnon tarjoamat palvelut on kampuksilla koottu kampuspalveluyksiköihin. Kampusten asioita<br />
käsitellään rehtorin asettamissa neuvottelukunnissa. Hallinnon palveluiden sisältö vaihtelee kampuksittain.<br />
Lisätietoja kampuspalveluista http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kampuspalvelut.<br />
2
Tiedekunnat<br />
Yliopistossa on biotieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian, humanistinen, käyttäytymistieteellinen,<br />
lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen,<br />
teologinen ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>.<br />
Tiedekuntaneuvosto<br />
Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 18 tai 26 jäsentä ja yhtä<br />
monta varajäsentä. Konsistori päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvoston jäsenten ja varajäsenten määrästä. Tiedekuntaneuvostoon<br />
kuuluvat dekaanin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekunnan virkaan nimitetyt professorit<br />
valitsevat keskuudestaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä; muut opettajat ja tutkijat<br />
kuin virkaan nimitetyt professorit sekä muu henkilöstö valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai<br />
seitsemän jäsentä; ja opiskelijat valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä. Tiedekuntaneuvoston<br />
jäsenten lisäksi jäseniksi voidaan kutsua <strong>tiedekunta</strong>neuvoston koko toimikaudeksi<br />
alle neljännes neuvoston jäsenten kokonaismäärästä yliopistoon tai <strong>tiedekunta</strong>an kuulumattomia<br />
henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta,<br />
tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen<br />
perusteista. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen <strong>tiedekunta</strong>an valittavien opiskelijoiden<br />
määrästä ja valintaperusteista. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista. Tiedekuntaneuvostossa<br />
päätökset tehdään esittelystä. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin tiedekunnan vakinaisten<br />
professoreiden joukosta. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa.<br />
Laitos<br />
Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia. Yliopistossa<br />
voi olla myös useampaan <strong>tiedekunta</strong>an kuuluvia laitoksia. Laitoksen johtoryhmään valitaan<br />
yliopistossa toimitettavilla vaaleilla kolme, kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta<br />
varajäsentä <strong>tiedekunta</strong>neuvoston päätöksen mukaisesti. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen<br />
johtaja. Johtoryhmän jäsenistä laitoksen professorin virkaan ja virkasuhteeseen nimitetyt<br />
valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö<br />
kolmanneksen ja opiskelijat ryhmästään kolmanneksen. Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmään<br />
voidaan kutsua sen koko toimikaudeksi alle neljännes jäsenten kokonaismäärästä laitokseen kuulumattomia<br />
henkilöitä. Johtoryhmän tehtävänä on mm. arvioida ja kehittää laitoksen opetusta ja tutkimusta,<br />
tehdä <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle esitys tutkintovaatimuksiksi ja tutkintoon liittyviksi pysyväismääräyksiksi.<br />
Johtoryhmä tekee <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle esityksen laitoksen uusien opiskelijoiden<br />
määrästä, esityksen toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviksi suunnitelmiksi. Johtoryhmä edistää<br />
laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien yhteistoimintaa ja tiedonkulkua sekä tekee <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle<br />
esityksen viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimen muuttamisesta.<br />
3
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Dekaani prof. Hannu Saloniemi, puh. (09) 191 57150<br />
Varadekaanit prof. Johanna Björkroth (tutkimus), puh. (09) 191 57112<br />
prof. Reeta Pösö (opetus), puh. (09) 191 57041<br />
Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) 191 57151<br />
Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
<strong>Opinto</strong>asiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) 191 57155 (huone B227)<br />
Suunnittelija Päivi Ala-Poikela, puh. (09) 191 57153 (huone B224)<br />
Suunnittelija Riitta Kaitajärvi, puh. (09) 191 57156 (huone B228)<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsihteeri Tuija Sahi, puh. (09) 191 57157 (huone B229)<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2,<br />
EE-talon 2. krs., huone B229<br />
Postiosoite:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Puhelin (09) 191 57157<br />
Telefax (09) 191 57161<br />
Verkko-osoite<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong><br />
Suomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana valtakunnallisena yksikkönä Helsingin yliopistoon<br />
kuuluva eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna<br />
1945. Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen ja<br />
tutkimustoiminnan ohella <strong>tiedekunta</strong> huolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta.<br />
Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 500, joista 380 suorittaa perustutkintoa.<br />
Henkilökuntaa tiedekunnassa työskentelee 260.<br />
Tiedekunnan perustehtävänä on strategian mukaan tutkimuksen ja opetuksen ohella turvata eläinten<br />
ja ihmisten terveys ja hyvinvointi. Tiedekunnan tavoitteena on tämän tehtävän saavuttamiseksi ylläpitää<br />
ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista eläinlääketieteen opetusta ja tutkimusta ottaen huomioon<br />
kansalliset ja kansainväliset muutokset.<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja peruseläinlääketieteen laitokset sekä tiedekunnan kanslia sijaitsevat<br />
Viikin kampuksella Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa (EE-talo). Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala sijaitsevat Hämeentien varrella Helsingin Hermannissa.<br />
Uusi eläinsairaala on rakenteilla Viikintien eteläpuolelle lyhyen matkan päähän tiedekunnan<br />
muista tiloista. Kliinisen eläinlääketieteen laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala muuttavat uusiin<br />
tiloihin siten, että syksyllä <strong>2006</strong> myös suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Tiedekunnalla<br />
on toimintaa myös Mäntsälässä. Siellä sijaitsee kliinisen eläinlääketieteen laitokseen kuuluva<br />
Saaren yksikkö.<br />
Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat laitokset:<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/elintar/<br />
oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia ja toksikologia<br />
Laitoksen johtaja prof. Hannu Korkeala<br />
Toimistosihteeri (opintoasiat) Tytti Saira, puh. (09) 191 57171<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
4
Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/klel/<br />
oppiaineet: eläinlääketieellinen sisätautioppi, eläinlääketieteellinen kirurgia, diagnostinen<br />
kuvantaminen, kotieläinten lisääntymistiede, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia,<br />
kotieläinhygienia ja kliininen kemia<br />
Laitoksen johtaja prof. Riitta-Mari Tulamo<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsihteeri Tytti Piipponen (vv. -16.7.<strong>2006</strong>)<br />
<strong>Opinto</strong>asiainsihteeri Susanna Killström, puh. (09) 191 49631<br />
Käyntiosoite: Hämeentie 57<br />
Laitokseen kuuluvat Yliopistollinen eläinsairaala, Saaren yksikkö ja keskuslaboratorio sekä<br />
syksyllä 2003 muodostettu Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. Yliopistollinen eläinsairaala<br />
on eläinlääkinnän keskussairaala, joka hoitaa erikoispotilaita koko maan alueelta ja<br />
vastaa pääkaupunkiseudun hätäpäivystyksestä. Saaren yksikkö vastaa lisääntymistieteen<br />
opetuksesta, tuotantoeläinten teorian ja käytännön perusopetuksesta sekä alan erikoistumiskoulutuksesta.<br />
Peruseläinlääketieteen laitos<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/pell/<br />
oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellinen<br />
fysiologia, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieellinen<br />
patologia ja eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Laitoksen johtaja prof. Antti Sukura<br />
Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) 191 57020<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Eläinlääkärit, joka päivä.<br />
Edunvalvontaa & Jäsenpalveluja<br />
Eläinlääkärilehti & Koulutusta<br />
Keskustelupalstat Internetissä<br />
Opiskelijavaliokunta<br />
Valtuuskunnan opiskelijajäsenet<br />
Liity opiskelijajäseneksi!<br />
Kaavake on kotisivulla.<br />
Eläinlääkäreistä<br />
93 % on jäseniä.<br />
Suomen Eläinlääkäriliitto ry Puh. (09) 7745 4810<br />
Vuodesta 1892 www.sell.<strong>fi</strong> Jäseniä yli 1700<br />
5
3 OPISKELU<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi<br />
Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7.<br />
Yliopiston avajaiset ovat 12.9.<br />
Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12.<br />
Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon<br />
Ilmoittautumisaika läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuodelle <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong> on 2.5.-15.9. Ilmoittautumisaika<br />
koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita.<br />
Ilmoittautuminen läsnäolevaksi<br />
Läsnäolevaksi ilmoittautuvan perustutkinto-opiskelijan on maksettava Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan<br />
(HYY) jäsenmaksu. Maksu muodostuu varsinaisesta jäsenmaksusta sekä terveydenhoitomaksusta,<br />
jolla HYY ostaa terveydenhoitopalveluita Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä<br />
(YTHS). Vapaaehtoisia maksuja ovat osakunnan jäsenmaksu, HYYn kehyprojekti, HYYn sukukansaohjelma<br />
ja SYL:n kehyprojekti. Lisätietoja ilmoittautumiskäytännöstä Almasta (Helsingin yliopiston<br />
Intranet-sivusto) opiskelijoiden palvelukanavilta ”Opiskelu ja opetus” sekä ”Opiskelun tueksi”,<br />
lisäksi HYYn kotisivulta http://www.hyy.<strong>fi</strong>/maksu/.<br />
Jatkotutkinto-opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodeksi<br />
<strong>2005</strong>–<strong>2006</strong> viimeistään 15.9.<strong>2005</strong> tai kevätlukukaudeksi <strong>2006</strong> viimeistään 16.1.<strong>2006</strong>. Mikäli<br />
opiskelijalla on sekä jatko- että perustutkinnon suoritusoikeus, on jäsenyys pakollinen. Jatkoopiskelijajäsen<br />
on oikeutettu YTHS:n palveluihin tietyin rajauksin ja HYY:n ateriatukeen UniCaferavintoloissa.<br />
Jatkotutkinto-opiskelijat eivät saa joukkoliikennealennuksia. Huom! Ilmoittautuminen<br />
läsnä- tai poissaolevaksi kuitenkin ajalla 2.5.–15.9.<strong>2005</strong><br />
Rajoituksia läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiseen<br />
Opiskelijan, jonka kirjoittautumisesta yliopistoon on kulunut 10 vuotta (kirjoittautunut ennen<br />
31.12.1995) ja joka ei ole suorittanut alempaa tai ylempää tutkintoa Helsingin yliopistossa, on ennen<br />
ilmoittautumista laadittava opintosuunnitelma <strong>tiedekunta</strong>nsa määräämällä tavalla (konsistorin<br />
päätös 31.3.1999, 10 §). Lisätietoja saa opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteistä ja oman tiedekunnan<br />
opintotoimistosta.<br />
Opiskelija, joka ilmoittautuu edelleen poissaolevaksi kolmen peräkkäisen poissaololukuvuoden<br />
jälkeen, siirretään passiivirekisteriin. Passiivirekisteristä opiskelija voi ilmoittautua läsnäolevaksi<br />
esitettyään opintosuunnitelman, joka on käsitelty henkilökohtaisessa keskustelussa opettajan ja/tai<br />
muun asiantuntijan kanssa. <strong>Opinto</strong>suunnitelman toteutumista seurataan yhteisesti sovitulla tavalla.<br />
Tiedekunta voi päättää myös muista opintojen jatkamisen edellytyksistä (esim. opintosuoritusten<br />
vanheneminen). Opiskelijaa ei kuitenkaan voida velvoittaa osallistumaan uudelleen pääsykokeeseen<br />
(konsistorin päätös opintojen etenemisestä ja ohjauksesta 31.3.1999). Lisätietoja Alma > Opiskelijat<br />
> Opiskelu ja opetus > Lukuvuosi-ilmoittautuminen > Opiskeluoikeuden rajoitus.<br />
Automaattinen ilmoittautuminen<br />
Helpoin ja vaivattomin tapa ilmoittautua on tehdä se WebOodin kautta: Jos sinulla on yliopiston<br />
mikroverkko- tai Unix-tunnus ja Nordean, OKOn, Sampon tai Aktian verkkopankkisopimus, voit<br />
ilmoittautua ja maksaa jäsenmaksun WebOodin kautta. WebOodin löydät osoitteesta<br />
6
www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi tai yliopiston opiskelijaetusivun "Opiskelija"-valikosta. Seuraa tarkoin<br />
weboodin sivuilla annettuja ohjeita. Jos valitset tämän vaihtoehdon, kirjautuu ilmoittautumisesi yliopistoon<br />
välittömästi.<br />
Verkkopankin kautta: Jos sinulla on verkkopankkisopimus ja opiskelijanumero, mutta ei yliopiston<br />
mikroverkko- tai Unix-tunnuksia, voit ilmoittautua ja maksaa HYY:n maksusivun<br />
www.hyy.<strong>fi</strong>/maksu kautta. Käytä viitteenä opiskelijanumeroa. Tällä vaihtoehdolla ilmoittautumisesi<br />
kirjautuu noin kahden pankkipäivän kuluttua.<br />
Pankissa tai maksuautomaatilla: Jos maksat jäsenmaksusi maksuautomaatilla tai pankin tiskillä ja<br />
käytät viitteenä omaa opiskelijanumeroasi, ilmoittautumisesi rekisteröityy automaattisesti noin kahden<br />
pankkipäivän kuluttua. Kun käytät viitteenä opiskelijanumeroasi, jätä siitä ensimmäinen nolla<br />
pois. Opiskelijanumerosi on 01-alkuinen numerosarja, joka näkyy opiskelijakortissa, läsnäolotodistuksessa<br />
sekä opintosuoritusotteessa.<br />
Henkilökohtainen ilmoittautuminen<br />
Yleisviitteellä tai UniCard-palvelupisteessä maksaminen:<br />
Jos maksat yleisviitteellä 28 04990 pankkiin tai käteisellä UniCard-palvelupisteeseen (Mannerheimintie<br />
5 A, 2.krs; aukioloajat ks. www.hyy.<strong>fi</strong>), sinun on käytävä henkilökohtaisesti ilmoittautumassa<br />
läsnäolevaksi johonkin opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteeseen tai johonkin muuhun ilmoittautumisten<br />
vastaanottopisteeseen (ks. osoitteet ja aukioloajat www.helsinki.<strong>fi</strong> tai Alman palvelukanavilta)<br />
viimeistään 15.9.<strong>2005</strong>. Ota mukaasi tosite suoritetusta jäsenmaksusta.<br />
Ilmoittautuminen poissaolevaksi<br />
Myös poissaoloilmoitus on tehtävä ajalla 2.5.–15.9. Poissaolevaksi voi ilmoittautua WebOodin<br />
kautta (ks. Automaattinen ilmoittautuminen), sähköpostiosoitteella neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong> (nimi,<br />
opiskelijanumero tai henkilötunnus ehdottomasti mainittava), puhelimitse (p. 191 22244, 191<br />
59481), käymällä jossakin opiskelijaneuvonnan palvelupisteessä tai muussa ilmoittautumisten vastaanottopisteessä<br />
(lisätietoja Almassa) tai postitse.<br />
Uudelleenkirjoittautuminen<br />
Opiskelija (koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita), joka ei ilmoittaudu 15.9. mennessä<br />
menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistoasetus A115/98 ja Rehtorin päätös 69/1998). Tämän jälkeen<br />
opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija<br />
joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (34 €). Kysy lisätietoja opiskelijaneuvonnasta,<br />
p.191 22244, 191 59481 tai oman <strong>tiedekunta</strong>si opintotoimistosta.<br />
Ylioppilaskunnan jäsenmaksun palautuksesta<br />
Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi ja valmistut syyslukukauden aikana, saat<br />
kevätlukukauden jäsenmaksun takaisin. Valmistumisen jälkeen voit pyytää kevätlukukauden ilmoittautumisen<br />
mitätöintiä opiskelijaneuvonnasta. Mitätöintiä on haettava viimeistään 16.1.<strong>2006</strong> ja jäsenmaksun<br />
palautusta viimeistään 31.1.<strong>2006</strong>. Jäsenmaksun saat takaisin UniCard-asiakaspalvelusta<br />
(Mannerheimintie 5 A, 2 krs, puh. 09-1311 4272) esittämällä opiskelijakortin ja alkuperäisen kuitin.<br />
3.3 <strong>Opinto</strong>suoritusten arvostelu<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä toimitettava<br />
opintosuoritustiedot ao. laitoksen toimistoon rekisteröintiä varten. <strong>Opinto</strong>suoritukset arvostellaan<br />
asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä,<br />
7
1=välttävä, 0=hylätty) Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5,<br />
lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuksista annetaan loppuarvosana (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä,<br />
2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty), jonka muodostuminen on selostettu tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden<br />
yhteydessä.<br />
3.4 <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
<strong>Opinto</strong>suoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI). Tallennuksesta<br />
huolehtii opintojaksosta vastaavan laitoksen toimisto:<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos: toimistosihteeri Tytti Saira,<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitos: opintoasiainsihteeri Susanna Killström<br />
Peruseläinlääketieteen laitos: toimistosihteeri Ritva Katsuno<br />
Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa. Läsnäoleva<br />
opiskelija saa yhden maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa. <strong>Opinto</strong>suoritusotteen voi<br />
noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostain opiskelijaneuvonnan palvelupisteestä.<br />
Muut otteet ovat maksullisia (à 2,5 € tilille Sampo 800010-46475, Nordea 166030-110455, OKO<br />
500001-20377832, viitenumero 99105000). Postitettavien opintosuoritusotteiden tilaukset maksullisesta<br />
numerosta 0600-11577 (1,83 €/ min. + pvm). Maksuttoman epävirallisen opintosuoritusotteen<br />
voi tilata sähköpostitse osoitteesta http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi.<br />
3.5 Opiskelijan oikeusturva<br />
Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen<br />
arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa seuraavaa:<br />
<br />
<br />
<br />
(kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti<br />
oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman<br />
arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä<br />
oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut<br />
tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan<br />
tietoonsa<br />
oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan<br />
tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän<br />
on saanut päätöksestä tiedon<br />
Helsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät opintosuoritusten<br />
arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön<br />
7 luvusta:<br />
<br />
<br />
(kuulustelun) arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua<br />
opintosuoritusten tutkintolautakunnalta<br />
syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä muutoksenhakuasteena yliopistoasetuksen<br />
17 §:n 3 momentin ja 18 §:n 3 momentin mukaisia oikaisupyyntöjä ja muistutuksia sekä teh-<br />
8
dä aloitteita ja antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä. <strong>Opinto</strong>suoritusten<br />
tutkintolautakunnasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta määrätään tarkemmin johtosäännössä,<br />
jonka kansleri vahvisti 23. maaliskuuta 1999. Konsistori nimeää lautakunnan puheenjohtajan ja<br />
muut jäsenet sekä varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoja: Alma > Opiskelijat ><br />
Opiskelu ja opetus > Oikeusturva<br />
3.6 Opiskelutapaturmien korvaaminen<br />
Opiskelutapaturmia koskevat asiat käsitellään valtiokonttorin vahingonkorvausyksikössä. Opiskelijoilla,<br />
jotka ovat kenttätyössä tai laboratoriossa suorittamassa opiskeluun kuuluvaa pakollista harjoittelua<br />
on vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa tulee vahingoittuneella olla<br />
lääkäriin mennessä mukanaan vakuutustodistus sattuneesta tapaturmasta. Lomake voidaan allekirjoittaa<br />
laitoksella. Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus voidaan lähettää myöhemmin. Loukkaantuneen<br />
tulee lisäksi täyttää tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. Se lähetetään Viikin kampuksen<br />
tapaturma-asiamiehelle mahdollisten tapaturmiin liittyvien laskujen ja maksukuittien kanssa.<br />
Tapaturma-asiamies lähettää paperit Valtiokonttoriin.<br />
Vakuutustodistus- ja tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomakkeet löytyvät osoitteesta:<br />
http://www.valtiokonttori.<strong>fi</strong>/vakuutus. Lisätietoja antaa Viikin kampuksella yliopiston henkilöstöosaston<br />
osastosihteeri Helena Rimpiläinen, helena.rimpilainen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 59584,<br />
faksi (09) 191 59530.<br />
9
4 OPINTONEUVONTA<br />
Yliopisto järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena on toivottaa opiskelija tervetulleeksi<br />
yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia ja opintojen sujuvaa etenemistä<br />
koko opiskelun ajan. Opiskelijatuutoroinnin avulla uudet opiskelijat tutustutetaan opiskelijayhteisöön<br />
ja -ympäristöön. Opiskelijatuutorointi keskittyy opintojen alkuun ja kestää yleensä muutaman<br />
kuukauden. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden antaman opintojen ohjauksen,<br />
sekä opettajatuutoroinnin avulla pyritään takaamaan opintojen sujuva eteneminen, oppimisen<br />
syventäminen sekä tiedeyhteisöön sitoutuminen.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopistoopiskeluun<br />
syyslukukauden alussa järjestettävällä opintojaksolla 90027 Opiskeluun valmentava<br />
opetus. Uudelle opiskelijalle on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija.<br />
Tuutorryhmätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, opiskeluympäristöön<br />
sekä omaan koulutusalaan ja koulutusohjelmaan.<br />
Tutkinnonuudistuksen myötä otetaan käyttöön HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma ja<br />
Etappi eli opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa HOPS on<br />
nimetty eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolioksi. <strong>Opinto</strong>jen etenemistä seurataan<br />
Etapin tarkistuspisteissä opintopistekertymän avulla ja tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen<br />
keinoin.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse, sillä yliopistossa<br />
korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat ongelmat voi selvittää<br />
tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman opinto-oppaaseen ja<br />
yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin.<br />
<strong>Opinto</strong>neuvontaa saa tiedekunnan kanslian opintoasioista sekä laitosten toimistoista opintoasioita<br />
hoitavilta henkilöiltä. <strong>Opinto</strong>jaksokohtaista opintoneuvontaa antavat kaikki ko. opintojakson opettajat.<br />
Lisäksi tiedekunnassa on kaksi opintojen ohjausta antavaa yliopistonlehtoria. Kliinisten aineiden<br />
opintoihin ja opintojen viivästymiseen liittyvissä kysymyksissä voi sopia keskusteluajan yliopistonlehtori<br />
Mirja Ruohoniemen, mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong> kanssa ja elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
opintoihin liittyen yliopistonlehtori Riikka Laukkasen, riikka.laukkanen@helsinki.<strong>fi</strong> kanssa.<br />
4.1 Tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
<strong>Opinto</strong>neuvontaan liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä myös tiedekunnan kanslian opintoasioiden<br />
puoleen. Kansliasta saa mm.<br />
yleistä opintoneuvontaa<br />
valmistumiseen liittyvää neuvontaa<br />
yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun liittyvää neuvontaa<br />
väliaikaisiin ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvää neuvontaa<br />
virallisen opintosuoritusotteen ja läsnäolotodistuksen<br />
opinto-oppaan, lukuvuositarran ja ylioppilaskunnan kalenterin ilmoittautumisen yhteydessä<br />
opintoihin liittyviä lomakkeita<br />
<strong>Opinto</strong>ihin liittyvät lomakkeet löytyvät myös yliopiston intranetistä Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot<br />
> Lomakkeet.<br />
10
Kanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa huoneessa<br />
B229. <strong>Opinto</strong>asiainsihteeri Tuija Sahi, tuija.sahi@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 191 57157 on varmimmin tavattavissa<br />
klo 9-15.<br />
4.2 Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet<br />
Helsingin yliopiston opiskelijapalveluihin kuuluvat opiskelijaneuvonnan, opintotukitoimiston ja<br />
ura- ja rekrytointipalveluiden palveluyksiköt sekä kansainväliset opiskelijapalvelut. Opiskelijaneuvonnan<br />
palvelupisteet keskustakampuksella ja Viikissä sekä Kumpulan kampuksen palvelupiste<br />
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa palvelevat kaikkien tiedekuntien<br />
opiskelijoita.<br />
Palvelupisteissä otetaan mn. vastaan lukuvuosi-ilmoittautumiset, huolehditaan opinto-oppaiden,<br />
lukuvuositarrojen ja ylioppilaskunnan kalentereiden keskitetystä jakelusta, annetaan läsnäolo-, poissaolo-<br />
ja opintojen keskeyttämistodistuksia, opintosuoritusotteita ja erilaisia opiskelijalippujen ostotodistuksia.<br />
Palvelupisteistä saa myös opintotukineuvontaa, sinne voi jättää opintotukihakemuksia<br />
sekä niihin liittyviä lisäys- ja muutosilmoituksia. Lisäksi nähtävillä on apurahojen hakuoppaita sekä<br />
saatavilla rajoitetusti erilaisia apurahojen hakulomakkeita.<br />
Keskustan palvelupiste: Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsingin yliopisto, puh.<br />
191 22244. Avoinna 2.8.–15.9. ma 8.30–17.00, ti ja to 10.00–15.45, ke ja pe 8.30–15.45, 16.9. alkaen<br />
ma, ke, pe 8.30–15.30, ti ja to 10.00–15.30. Kesäaukioloaika 1.6.–31.7.<strong>2005</strong> ma–pe 9.00–<br />
15.00.<br />
Viikin palvelupiste: Biokeskus 1, Impact Factory (Viikinkaari 9), postiosoite: PL 56, 00014 Helsingin<br />
yliopisto, puh. 191 59481. Avoinna ma, ke, pe 9.00–15.00, ti ja to 11.00–15.00. Palvelupiste<br />
on suljettuna ajalla 1.6.-31.7.<strong>2005</strong>. Sähköposti: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>, Internet:<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/neuvonta Intranet: alma.helsinki.<strong>fi</strong> > opiskelijat > opiskelu ja opetus > neuvonta-ja<br />
ohjauspalvelut.<br />
Kumpulan palvelupiste: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto (Jyrängöntie<br />
2), postiosoite: PL 44, 00014 Helsingin yliopisto, puh. 191 50065 ja 191 50066. Avoinna ma–pe<br />
10.00–15.00 tai sopimuksen mukaan. Sähköposti: ml-neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Vammaisten opiskelijoiden neuvonta. Jos vamman tai sairauden vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä<br />
eri opiskelutilanteissa sekä tietoja käytettävissä olevista palveluista, ota yhteyttä suunnittelijaan,<br />
puh. 191 24140. Sähköposti: vammaisneuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Kansainväliset opiskelijapalvelut Fabianinkatu 33 (PL 3), 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Kansainvälisistä opiskelijapalveluista saat tietoa Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden<br />
opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Toimistomme palvelee myös Helsingin yliopistossa tutkintoa<br />
suorittavia ja vaihdossa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita.<br />
Vaihto-ohjelmien koordinointi ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden neuvonta: Kansainväliset<br />
opiskelijapalvelut -yksikkö koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta<br />
koordinaattoreilta voit kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissamme sijaitsee<br />
myös opiskelu ulkomailla -kirjasto, jossa voit tutustua monien vaihtoyliopistojen toimittamiin oppaisiin.<br />
Kirjastosta löydät myös maakohtaista yleisinfoa joistakin alueista. Kirjaston tietokoneella<br />
voit lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen www-sivuja. Kansainväliset opiskelijapalvelut pitää<br />
yllä Alma-intranetin opiskelu ulkomailla -palveluikkunaa. Sivusto auttaa sinua silloin, kun suunnit-<br />
11
telet vaihtoon hakeutumista tai valmistelet vaihtoon lähtöä (http://alma.helsinki.<strong>fi</strong> -> Opiskelijat -><br />
Opiskelu ja opetus -> Opiskelu ulkomailla). Mikäli et löydä kysymykseesi vastausta palveluikkunasta,<br />
voit lähettää sähköpostia osoitteeseen ulkomaillaopiskelu@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoitat vastaanottoaikoina ma-pe klo 12–14.<br />
Puhelimitse voit sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän<br />
vaihtomahdollisuuksista ja ohjelmien apurahoista voit tiedustella puhelimella numerosta (09)<br />
191 22241. ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista,<br />
vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa sekä Free Mover -<br />
apurahasta voit tiedustella puhelimella numerosta (09) 191 22177.<br />
Huom! Nordplus- ja Nordlys –vaihtomahdollisuuksista tiedottaa Svenska Ärenden/Ruotsinkieliset<br />
toiminnot -yksikkö. Sen ohjelmien kautta voit hakea vaihtoon Pohjoismaihin. Postiosoite ja yhteystiedot:<br />
PL 33 (Yliopiston katu 4), 00014 Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 22178, sähköposti<br />
nordplus@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Ulkomaalaisopiskelijoiden neuvonta: Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat Helsingin yliopiston<br />
ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa. Ulkomaalaisopiskelijoiden<br />
neuvojan tavoitat vastaanottoaikoina ma-pe klo 12–14. Sähköposti studentadviser@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. 09- 191 22604.<br />
4.3 Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta<br />
Helsingin yliopiston kielikeskus Fabianinkatu 26. Postiosoite: PL 4, 00014 Helsingin yliopisto.<br />
<strong>Opinto</strong>toimisto avoinna ma 10-15, ti-to 10-14, pe suljettu. Lisäksi vastaanotto ke 16-17 (kielten<br />
korvaavuudet, ulkomaalaiset opiskelijat) Heinäkuussa kielikeskus on kiinni. Puh. 191 23359 ja<br />
22690. Sähköposti: kkoptoim@kielikeskus.helsinki.<strong>fi</strong>. Viikissä vastaanotto ti 10-12 A-talo, huone<br />
171 (Latokartanonkaari 9). Viikin vastaanottoa ei ole kesä-heinäkuussa.<br />
Itseopiskelu<br />
Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh. 191 23231, sähköposti: itseop@kielikeskus.helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden,<br />
äänitteiden, tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla. Itseopiskeluhenkilökunta<br />
ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön kysymyksissä.<br />
Lisätietoja itseopiskelun verkkosivuilta www.helsinki.<strong>fi</strong>kksc/itseopiskelu, Almasta tai Kielikeskuksen<br />
oppaasta.<br />
12
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO<br />
5.1 Tavoite<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle<br />
monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon<br />
valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin<br />
toimen harjoittamiseen<br />
valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön<br />
mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana virallisena<br />
eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
5.2 Rakenne ja sisältö<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on laajuudeltaan 180 opintopistettä<br />
(op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa.<br />
Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta<br />
opinnäytetyöstä.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan välittömästi<br />
kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin<br />
tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Tutkintoon kuuluu<br />
20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma.<br />
<strong>Opinto</strong>jen mitoituksen peruste on opintopiste. <strong>Opinto</strong>jaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän<br />
mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin<br />
työpanos vastaa 60 opintopistettä. <strong>Opinto</strong>jaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen<br />
tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtorin tutkinnon.<br />
Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu yleisopinnoista (7<br />
op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti.<br />
Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin,<br />
tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon<br />
ja elintarviketuotannon hygieniaan.<br />
13
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. vsk<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. vsk<br />
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö<br />
Tvt-ajokortti<br />
Integroidut tvt- opinnot<br />
3 op<br />
2 op<br />
1. vsk<br />
3. vsk<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. vsk<br />
Englannin (saksan) kieli 3 op 1. ja 2. vsk<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. vsk<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. vsk<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. vsk<br />
Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. vsk<br />
Aineopinnot Laajuus Ajankohta<br />
Terve kotieläin –kokonaisuus<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia<br />
Eläinlääketieteellinen biokemia<br />
Eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
Kotieläinhygienia<br />
Eläinlääketieteellinen genetiikka<br />
Kotieläinhygienian perusteet ja etologia<br />
Eläinten kliininen ravitsemustiede<br />
50 op 1. vsk<br />
2. vsk<br />
3 op<br />
5 op<br />
5.5 op<br />
11.5 op 2. vsk<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. vsk<br />
Elintarvikehygienia<br />
Lihantarkastustekniikka<br />
1.5 op<br />
2. vsk<br />
Lihantarkastus<br />
6 op<br />
3. vsk<br />
Eläinlääketieteellinen patologia 17 op 2. ja 3. vsk<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia<br />
Kvantitatiivinen epidemiologia<br />
Biostatistiikka<br />
10 op 3. vsk<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 6 op 3. vsk<br />
Johdanto kliiniseen työhön 8.5 op 3. vsk<br />
Vaihtoehtoiset aineopinnot 1-7 op 1., 2. ja 3. vsk<br />
Vapaasti valittavat opinnot 0-6 op 1., 2. ja 3. vsk<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu 6 op 2. vsk<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op 3. vsk<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
Kypsyysnäyte<br />
Yhteensä<br />
6 op 2. ja 3. vsk<br />
180 op<br />
14
6.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja ) 6. vsk<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. vsk<br />
Eläinlääkintähuolto ja kunnallishallinto 5 op 5. ja 6. vsk<br />
Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia<br />
(opetus integroitu muihin aineopintoihin)<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen<br />
(opetus integroitu muihin aineopintoihin ja klinikkaharjoitteluun)<br />
Eläinlääketieteellinen sisätautioppi<br />
13.5 op 4. vsk<br />
(Pieneläimet, hevonen)<br />
Eläinlääketieteellinen anestesiologia ja tehohoito 3 op 4. vsk<br />
Eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
9 op 4. vsk<br />
(Pieneläimet, hevonen)<br />
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. vsk<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op 4. vsk<br />
Klinikkaopetus 52 op 5. vsk<br />
Elintarvikehygienia<br />
Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18.5 op 6. vsk<br />
Ympäristöhygienia ja –toksikologia<br />
Ympäristö ja elintarviketoksikologia<br />
Ympäristöhygienia<br />
3 op<br />
6.5 op<br />
6. vsk<br />
6. vsk.<br />
Vaihtoehtoiset opinnot 6 tai 11 op 4. ja 6. vsk<br />
Syventävien opintojen tutkielma<br />
seminaarityöskentely<br />
kypsyysnäyte<br />
20 tai 25 op 4., 5. ja 6. vsk<br />
Harjoittelu Laajuus Ajankohta<br />
Klinikkaharjoittelu 8 op 4. ja 5. vsk<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. vsk<br />
Yhteensä<br />
180 op<br />
15
6.3 <strong>Opinto</strong>jaksokuvaukset<br />
6.3.1 Perusopinnot<br />
OPISKELUUN VALMENTAVA OPETUS<br />
90027<br />
Laajuus: 2 op<br />
Tavoite ja sisältö: Perehdyttää uusi opiskelija Helsingin yliopistoon ja erityisesti eläinlääketieteelliseen<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja sen eri laitoksiin opintoympäristönä, kirjaston käyttöön sekä tiedonhakuun ja<br />
–hallintaan. Opiskelija paneutuu myös opiskelun kannalta keskeisten atk-ohjelmien käyttöön ja tiedekunnan<br />
verkkoympäristöön.<br />
Työmuodot: Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja tutustumiskäyntejä sekä atkharjoituksia.<br />
Ajankohta: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Suorittaminen: osallistuminen opetukseen<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen<br />
ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN PORTFOLIO<br />
90100<br />
Laajuus: 2 op<br />
Tavoite: Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena<br />
ja tiedostamaan eläinlääkärin ammatin monipuolisuus jo opintojen alusta lähtien. Yksittäisten opintojaksojen<br />
ja vaihtoehtoisten opintojen merkitys kokonaisuudessa selkiytyy, mikä helpottaa opiskelijan<br />
opintojen suunnittelua. Portfoliotyöskentelyn avulla opiskelija oppii pohtimaan omaa oppimistaan<br />
ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman osaamisensa arviointiin ja dokumentointiin.<br />
Työmuodot: Ennakkotehtävä sekä ohjattua itsenäistä työskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Luentoja<br />
3 h 1. vuosikurssin opiskeluun valmentavan opetuksen yhteydessä. Osa ohjauksesta annetaan integroituna<br />
muuhun opetukseen.<br />
Ajankohta: 1. – 3. lukuvuosi<br />
Kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>-<strong>opas</strong> <strong>2005</strong> – <strong>2006</strong>, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, Helsingin yliopisto. Ryti<br />
K, Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino 2002. Muu jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suorittaminen: Ennakkotehtävän, harjoitteluselosteiden ja kokovuosipalautteiden palauttaminen ja<br />
tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 3. lukuvuoden kevätlukukaudella.<br />
Muuta: Näyteportfolion hyväksyy opiskelijan kandidaatin tutkielman ohjaaja.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi<br />
TVT-AJOKORTTI<br />
90099<br />
Laajuus: 3 op.<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on turvata opintoja edesauttavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa toimia<br />
HY:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä<br />
opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti.<br />
Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän tiedostaa<br />
Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä<br />
esiintulevia ongelmia.<br />
16
Sisältö: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viiden opintopisteen<br />
laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. <strong>Opinto</strong>jakso muodostuu seuraavista kuudesta osiosta:<br />
HY:n ATK-ympäristö, työaseman käyttötaidot, internet ja verkkoviestintä, tiedon muokkaaminen ja<br />
esittäminen, tiedonhankinta ja tietoturva.<br />
Työmuodot: Kurssi suoritetaan yliopiston WebCT-verkko-oppimisympäristössä osoitteessa<br />
http://webct.helsinki.<strong>fi</strong>. Kurssiin sisältyvä lähtötasotesti tehdään opiskelijoiden orientoivalla viikolla.<br />
Varsinaisen opintojakson voi suorittaa joko opiskelemalla itsenäisesti verkossa sijaitsevan opiskelumateriaalin<br />
avulla tai osallistumalla myös lähiopetukseen sekä menemällä loppukuulusteluun.<br />
Mikäli opiskelija läpäisee lähtötasotestin, hän voi osallistua suoraan verkossa tehtävään loppukuulusteluun.<br />
Lähiopetukseen sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa osoitteessa<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi. Kuhunkin lähiopetusjaksoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään<br />
26 opiskelijaa. Lisäksi on mahdollista saada henkilökohtaista <strong>opas</strong>tusta päivystysaikoina, joista<br />
ilmoitetaan tarkemmin oppimiskeskuksen ilmoitustaululla.<br />
Ajankohta: <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan 1. opintosyksyn aikana.<br />
Kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla osoitteessa<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti/materiaali.htm. <strong>Opinto</strong>jaksoa koskevaa yleistietoa on osoitteessa<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti.<br />
Arvostelu: <strong>Opinto</strong>jakso arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan<br />
tulee saada vähintään 70% oikein jokaisen kuuden osion tenttikysymyksistä.<br />
Vastuuopettajat: Timo Haapanen ja Mikko Valkonen<br />
ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINNOT<br />
90088<br />
Laajuus: 3 op<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on, että opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin<br />
vastaanottavan kohderyhmän mukaisesti. 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa<br />
integroituna terve kotieläin –opintokokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen<br />
tekstin tuottamista integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen. 3. vuosikurssilla viestinnän<br />
opetusta integroituna eläinlääkäri virkamiehenä –opintojaksoon.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettajat: Reeta Pösö/peruseläinlääketieteen laitos, Suvi Taponen/kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos ja Riitta Maijala/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kielikeskuksen viestinnän<br />
opettajat<br />
ENGLANNIN KIELI<br />
99270 1 op ja 99280 2 op<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Englannin kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän<br />
akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon ja kyvyn käyttää<br />
tätä taitoa eri tilanteissa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso jakautuu kahteen osaan:<br />
a) englanninkielisen tekstin ymmärtäminen (99270)<br />
b) englannin kielen suullinen taito (99280)<br />
Tasokokeet: Ennen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon osuuksia järjestetään tasokoe. Hyväksytyllä<br />
tasokokeella opiskelija saa suoritettua suoraan tutkintoon vaadittavan osuuden opintojaksosta.<br />
Ajankohta: 1. ja 2. lukuvuosi<br />
Opetusta antaa Helsingin yliopiston kielikeskus. Englannin kielen sijasta voidaan suorittaa vaaditut<br />
opinnot saksan kielessä tai jossain muussa tiedekunnan hyväksymässä kielessä, jossa HY:n kielikeskus<br />
järjestää opetusta.<br />
17
Kirjallisuus: Opetusmonisteet<br />
Vastuuopettajat: Tuula Lehtonen; tekstin ymmärtäminen, Roy Siddall; englannin kielen suullinen<br />
taito/Kielikeskus<br />
TOINEN KOTIMAINEN KIELI<br />
(99291 suomi, 992911 ruotsin kielen suullinen koe, 992912 ruotsin kielen kirjallinen koe)<br />
Laajuus: 4 op (2 ov) (56 tuntia)<br />
Sisältö: Kurssiin sisältyy kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämisharjoituksia sekä keskustelu- ja<br />
kirjoitusharjoituksia pienryhmissä. Kurssin päätteeksi järjestetään suullinen ja kirjallinen loppukoe,<br />
jotka kumpikin arvostellaan erillisinä suorituksina. Jos opiskelija ei läpäise suullista tai kirjallista<br />
loppukoetta, hän voi uusia sen kertaalleen. Sen jälkeen on joko käytävä kurssi uudelleen tai suoritettava<br />
itseopiskelua opettajan johdolla. Kielitaidon tulee olla tasoltaan sellainen, että se vastaa valtion<br />
virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta<br />
valtion virkamieheltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa.<br />
Ajankohta: 2. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Vastuuopettajat: Taru Hentola ja Kirsi Wallinheimo/Kielikeskus<br />
Muuta: 4.5.<strong>2005</strong> järjestetyn tasokokeen läpäisseiden ei tarvitse osallistua kurssille.<br />
ELÄINLÄÄKÄRIN ETIIKKA JA ELÄINSUOJELU<br />
90172<br />
Laajuus: 3 op<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin kasvamista<br />
Sisältö: Lemmikki- ja koe-eläimiin, eläintarha- ja villieläimiin, tuotantoeläimiin ja eläinjalostukseen<br />
liittyvät kysymykset, eläinten lastaus tuotantotilalla, kuljetus, pito teurastamon navetassa ja<br />
tainnutus sekä eläinten kohtelu koko tämän ketjun aikana. Eläinten lääkehoidon eettisyys. Eläinsuojeluviranomaisen<br />
vastuu. Eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet.<br />
Työmuodot: luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt ja verkkopohjainen<br />
työskentely<br />
Ajankohta: 1.-3. vuosikurssi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Outi Vainio/kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
ELÄINLÄÄKÄRI VIRKAMIEHENÄ<br />
90082<br />
Laajuus: 2 op<br />
Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion-, läänin-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella edellyttää<br />
virkamiesvastaan ja –vallan sekä virkemiesetiikan tuntemusta. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija<br />
keskeisiin käsitteisiin ja antaa valmiuksia toimia myös teurastamoiden ja kuntien esimies- ja johtotehtävissä.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään virkamiehen vastuuseen ja valtaan, virkamiesetiikkaan<br />
sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Johto- ja esimiestehtäviin liittyen annetaan luentoja ja<br />
tehdään harjoituksia työpsykologiassa ja -suojelussa sekä strategisessa johtamisessa. Viestinnässä<br />
keskitytään erityisesti kriisiviestintään ja viestintäsuunnitelmiin. Opetus on osa integroituja äidinkielen<br />
viestintäopintoja.<br />
Työmuodot: Luentoja 18 h (70% pakollisia) sekä työpsykologian ja viestinnän harjoituksia 30 h<br />
(pakolliset)<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi<br />
18
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Muuta: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että lihantarkastustekniikan opintojakso on suoritettu<br />
hyväksytysti, sekä sitä, että on osallistunut kotieläinhygienian ja epidemiologian opetukseen.<br />
Vastuuopettaja: Riitta Maijala/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
TILASTOTIETEEN JA TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PERUSTEET<br />
90025<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää tieteellisen tutkimuksen perusteet ja osaa suhtautua kriittisesti koejärjestelyihin<br />
ja tutkimustuloksiin. Hän tuntee tavallisimmat tilastolliset testit ja niiden tulosten tulkinnan.<br />
Sisältö: Aineistojen kuvailun perusteet, perusjakautumat, hypoteesitestaus, parametriset ja nonparametriset<br />
perustestit, korrelaatiot ja regressioanalyysin perusteet.<br />
Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää kuulustelun), laskuharjoituksia 10 tuntia<br />
Ajankohta: syksystä <strong>2006</strong> alkaen tilastotieteen osuus integroidaan epidemiologian opintokokonaisuuteen<br />
3. vuosikurssin syyslukukaudelle. Keväällä <strong>2006</strong> ei kurssia järjestetä. Tieteellisen tutkimuksen<br />
osuus opetetaan opintojakson Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi yhteydessä.<br />
Kirjallisuus:<br />
Ranta, Rita ja Kouki. Biometria, Tilastotiedettä ekologeille. 5. painos, 1994<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala/Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, Peruseläinlääketieteen<br />
laitos<br />
OPISKELIJAN KASVU TIEDEYHTEISÖN JÄSENEKSI<br />
90075<br />
Laajuus: 2 op<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija eläinlääketieteen tiedeyhteisön toimintaan<br />
ja menettelytapoihin. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa kriittisesti tarkastella tietoa ja tulosten<br />
luotettavuutta, tunnistaa tieteellisen tutkimuksen toimintatavat, ymmärtää tieteellisen ajattelun ja<br />
päättelyn periaatteet, osaa ohjaajansa avustuksella asettaa hypoteesit ja luoda teoriat omiin opinnäytetöihinsä<br />
sekä testata niitä kokeellisesti ja tuntee tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Jakson tavoitteena<br />
on myös esitellä tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä ja tutkimusetiikkaa, oppia<br />
ymmärtämään tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteet sekä auttaa opiskelijaa hahmottamaan<br />
tutkimustyö yhtenä osana eläinlääkärin ammattia.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>juonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä, tieteen ja<br />
tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Farmakologian ja toksikologian<br />
oppiaineen peruskurssin yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen<br />
(EBM) opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneiden<br />
artikkeleiden vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Laitokset vastaavat opetuksensa yhteydessä<br />
annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä, mikä muodostaa puolet juonteen sisällöstä.<br />
Työmuodot: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30 tuntia.<br />
Ajankohta: 2.-3. vuosikurssi<br />
Kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta & Niiniluoto. HY<br />
<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an laitoksen julkaisuja Nro 3 1986.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Johanna Björkroth/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN PORTFOLIO<br />
90190<br />
19
Laajuus: 1 op<br />
Tavoite: Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan suuntautumisvaihtoehdot eläinlääketieteen<br />
opintojen loppuvaiheessa ja suunnittelemaan opintonsa niiden mukaisesti. Lisensiaatin opintojen<br />
aikana oman osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin merkitys korostuu opiskelijan ammattiidentiteetin<br />
kehittymisen myötä.<br />
Työmuodot: Ohjattua itsenäistä työskentelyä.<br />
Kirjallisuus: Voimassa oleva opinto-<strong>opas</strong>, muu jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Ajankohta: 3. – 6. lukuvuosi<br />
Suorittaminen: Kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävien tehtävien palauttaminen.<br />
Palautteiden, tehtävien, klinikkaharjoitteluun liittyvien dokumenttien ja syventävien opintojen<br />
suunnitelman tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 6. lukuvuoden kevätlukukaudella<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö ja näyteportfolion hyväksyjä ilmoitetaan myöhemmin.<br />
ELÄINLÄÄKÄRI YRITTÄJÄNÄ JA ESIMIEHENÄ<br />
90026<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot yritystoiminnasta.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita, yritystoimintaan<br />
liittyviä talousasioita ja eettisiä kysymyksiä sekä esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta<br />
ja hallinnoinnista eläinlääkärin näkökulmasta.<br />
Työmuodot: luentoja ja harjoitustehtäviä<br />
Ajankohta: 6. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Outi Laitinen-Vapaavuori<br />
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO JA KUNNALLISHALLINTO<br />
90009<br />
Dos. Riitta Maijala<br />
Laajuus: 5 op (3 ov)<br />
Muuta: Kunnallishallinto I ja Eläinlääkintähuolto I muodostavat yhdessä ns. praktiikkakurssin,<br />
joka järjestetään 5. vuosikurssin aikana. Eläinlääkintähuolto II eli ns. laillistumiskurssi järjestetään<br />
6. vuosikurssin kevätlukukaudella.<br />
Kunnallishallinto I ja II<br />
90080 ja 90010<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija kunnalliseläinlääkärin tehtävien kannalta keskeisiin<br />
hallintomenettelyihin ja lainsäädäntöön.<br />
Sisältö: Luentoja 9 tuntia (pakolliset) sekä seminaarit (pakolliset). <strong>Opinto</strong>jakso suoritetaan osallistumisella<br />
ja seminaarityöllä.<br />
Ajankohta: 5. vuosikurssin kevätlukukausi ja 6. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
Eläinlääkintähuolto I ja II<br />
90081 ja 90004<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija eläinlääkintöhuollon toimintakenttään ja sitä keskeisesti<br />
ohjaavaan lainsäädäntöön<br />
20
Sisältö: Opetuksessa perehdytään mm. maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston,<br />
Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen rooliin, läänineläinlääkärin toimintaan<br />
sekä selvitetään kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinlääkintähuoltoon<br />
sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviä menettelytapoja ja lainsäädäntöä. Luentoja yhteensä 32 tuntia,<br />
joista Eläinlääkintähuolto I -osion luennot pakollisia. Eläinlääkintähuolto II -luentojakson päätteeksi<br />
kirjallinen kuulustelu.<br />
Ajankohta: 5. vuosikurssi ja 6. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I–<br />
IV. (http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/)<br />
Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali.<br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
21
6.3.2 Aineopinnot<br />
Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta, aineenvaihdunnasta<br />
ja elintoiminnoista, eläinten terveydenhuollon sisällöstä ja kehityksestä, sairauksien syistä,<br />
ehkäisystä, toteamisesta ja hoidosta sekä elintarvikkeiden ja ihmisten elinympäristön hygieniasta.<br />
Aineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Kaikilla opintojaksoilla voidaan<br />
opintoviikkomäärän sallimissa rajoissa tarkentaa kyseisen jakson suoritustapoja. Nämä tarkennukset<br />
on ilmoitettava viimeistään kyseisen opintojakson alussa.<br />
6.3.2.1 Peruseläinlääketieteen laitoksen opintojaksot<br />
TERVE KOTIELÄIN<br />
Prof. (ma.) Antti Iivanainen<br />
Peruseläinlääketieteen laitoksen oppiaineista eläinlääketieteellinen anatomia, biokemia ja fysiologia<br />
muodostavat keskenään osin integroidun kokonaisuuden ”Terve kotieläin”. Kokonaisuuden laajuus<br />
on 50 opintopistettä ja se sisältää myös koe-eläimiin liittyvän perusopetuksen. Osa "Terve kotieläin"-opetuksesta<br />
on ongelmalähtöistä. Terve kotieläin" -kokonaisuuteen sisältyy 9 anatomian,<br />
biokemian ja fysiologian kesken integroitua välikuulustelua, joiden pohjalta oppiainekohtaiset arvosanat<br />
määräytyvät oppiainekohtaisissa kuvauksissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuden tavoitteet: ”Terve kotieläin” -opintokokonaisuuden tärkein tavoite on antaa<br />
opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta, aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista. Opiskelija<br />
saa hyvät valmiudet jäsentää ja hankkia lisää eläinlääketieteellistä tietoa vieraskielisistä oppikirjoista.<br />
Hän hallitsee lääketieteellisen ammattisanaston periaatteet sekä keskeisen sisällön anatomisen,<br />
biokemiallisen ja fysiologian termistön osalta. Hän kykenee hahmottamaan elintoimintoja<br />
kuvaavien parametrien taustalla olevat teoreettiset mallit ja lainalaisuudet. <strong>Opinto</strong>kokonaisuus antaa<br />
vankan perustan kliinisille opinnoille.<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN ANATOMIA<br />
90101<br />
Prof. Lars-Axel Lindberg<br />
Eläinlääketieteellisen anatomian opetus koostuu histologian, makroskooppisen anatomian sekä kehitysbiologian<br />
opetuksesta. Opinnot jakaantuvat neljään osaan:<br />
jakson nimi laajuus vaikutus loppuarvosanaan<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia I (90055) 6 op 25%<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia II (90056) 6 op 25%<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia III (90057) 6 op 25%<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia IV (90058) 6 op 25%<br />
Laajuus: 24 op<br />
Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy kotieläinten rakenteeseen sekä kudosten ja elinten hienorakenteeseen.<br />
Kehitysbiologian opintojaksolla tutustutaan selkärankaisten yksilönkehitykseen ja sitä<br />
ohjaaviin mekanismeihin. Myös alan tutkimusmenetelmiä esitellään.<br />
22
Työmuodot: luentoja 136 tuntia, demonstraatioita ja pienryhmätyöskentelyä 258 tuntia, ohjattua<br />
mikroskopointia 38 tuntia. Demonstraatioihin sekä pienryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista.<br />
Ajankohta: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Luentomonisteet<br />
König & Liebich. Veterinary Anatomy of Domestic Animals Textbook and Colour Atlas, Schattauer,<br />
Stuttgart 2004.<br />
Ross. Histology: A text and atlas. Baltimore, MD: Lippincott Williams & Wilkins, 2002. 4. painos.<br />
Suorittaminen ja arvostelu: 0-5. Seitsemän kirjallista välikuulustelua. Lisäksi suullisia kuulusteluita<br />
sekä kirjallisia kotitehtäviä.<br />
Vastuuopettaja: Lars-Axel Lindberg<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN BIOKEMIA<br />
90102<br />
Prof. (ma.) Antti Iivanainen<br />
Laajuus: 12,5 op<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso sisältää kemian, biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian. <strong>Opinto</strong>jakson<br />
jälkeen opiskelija hallitsee yleisen kemian periaatteet, tuntee makromolekyylien ja solun rakenteet,<br />
tuntee aineenvaihdunnan ja sen säätelyn sekä kudosten ja elinten biokemialliset tehtävät sekä<br />
hallitsee perustiedot molekyylibiologiasta. Opinnot jakaantuvat kahteen osaan:<br />
jakson nimi laajuus vaikutus loppuarvosanaan<br />
Eläinlääketieteellinen biokemia I 6,5 op 50 %<br />
Eläinlääketieteellinen biokemia II 6 op 50 %<br />
Työmuodot: luentoja 120 tuntia, kirjallisia kotitehtäviä 20 tuntia, laboratoriotyöskentelyä ja kirjallisten<br />
työselostusten laatimista 40 tuntia sekä ryhmätöitä 12 tuntia. Kirjalliset kotitehtävät, laboratoriotyöt,<br />
työselostukset sekä ryhmätyöt ovat pakollisia.<br />
Ajankohta: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Alberts, Bray, Hopkin, Johnson, Lewis, Raff, Roberts ja Walter: Essential Cell Biology. Garland<br />
Science, 2. painos, 2004 tai sitä uudempi.<br />
Champe, Harvey ja Davis: Biochemistry. Lippincott Williams & Wilkins, 3. painos, <strong>2005</strong>.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali<br />
Suorittaminen ja arvostelu: 0-5. Neljä välikuulustelua, lisäksi pistokokeita, kirjallisia koti- ja<br />
ryhmätehtäviä. Kuhunkin osajaksoon kuuluvien kotitehtävien, laboratorioharjoitusten ym. pakollisten<br />
töiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä osajaksoa vastaavaan välikuulusteluun osallistumiselle.<br />
Vastuuopettaja: Antti Iivanainen<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN FYSIOLOGIA<br />
90103<br />
Prof. Reeta Pösö<br />
Laajuus: 12,5 op<br />
23
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana käydään läpi perusteet elimistön normaaleista toiminnoista käyttäen<br />
esimerkkeinä myös joitakin kliinisesti mielenkiintoisia elintoimintojen häiriöitä. Opetuksessa käsitellään<br />
sekä elintoimintojen yleisiä periaatteita että eläinlajien välisiä eroja painottaen eläinlääketieteen<br />
kannalta tärkeitä osa-alueita.<br />
Työmuodot: luentoja 78 tuntia, harjoitustöitä ja demonstraatioita 42 tuntia, ryhmätöitä<br />
Ajankohta: 1. lukuvuoden kevät- ja syyslukukausi<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Sjaastad, Hove ja Sand Physiology of Domestic Animals. Scandinavian Veterinary Press, Oslo,<br />
2003.<br />
Kurssimoniste ja opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suorittaminen ja arvostelu: <strong>Opinto</strong>jakso kuuluu Terve kotieläin -kokonaisuuteen, jossa fysiologiaan<br />
liittyviä kysymyksiä on kahdessa Terve kotieläin-välikuulustelussa. Ensimmäisen fysiologian<br />
kuulustelun osuus on 4,5 op ja toisen 8 op. Kumpikin kuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5.<br />
Vastuuopettaja: Reeta Pösö<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN MIKROBIOLOGIA JA EPIDEMIOLOGIA<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN MIKROBIOLOGIA JA IMMUNOLOGIA<br />
90116<br />
Prof. Airi Palva<br />
Laajuus: 11 op (7,5 ov)<br />
Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi hallita teoriassa<br />
ja käytännössä kunkin tieteenalan perusteet, eläinlääketieteellisesti tärkeät infektiotautien aiheuttajat<br />
ja niiden diagnostiikka, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät sekä<br />
ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät mukaan lukien isännän epäspesi<strong>fi</strong>t<br />
ja spesi<strong>fi</strong>t puolustusjärjestelmät.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan sekä<br />
immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja mykologiasta.<br />
Työmuodot: Luentoja 87 tuntia, laboratoriotyöskentelyä 52 tuntia/opiskelija ja 4 kirjallista kuulustelua.<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin syys- ja kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus<br />
Huovinen ym. 2003 Mikrobiologia ja infektiosairaudet Kustannus Oy Duodecim, 2003. ISBN<br />
951-656-150-0. (kurssikirja)<br />
Quinn, P.J. et.al. 2002 Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Blackwell<br />
Science Ltd 2002. ISBN 0-632-05525-1, (kurssikirja)<br />
Eläinlääketieteellinen bakteriologia I ja II. <strong>Opinto</strong>monisteet, 2003. (kurssimonisteet)<br />
Arvostelu: 0-5. Kuulustelujen yhteispisteet muodostavat eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja<br />
immunologian loppuarvosanan<br />
Vastuuopettaja: Airi Palva<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN INFEKTIOEPIDEMIOLOGIA<br />
90031<br />
Laajuus: 4 op (2,5 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on varustaa opiskelija sellaisilla perustiedoilla ja asenteilla infektiotautien ja<br />
zoonoosien tarttumisesta, leviämisestä ja vastustamisesta, että eläinlääkintölainsäädännössä vastustettavat<br />
taudit eivät pääse Suomessa leviämään.<br />
24
Sisältö: johdanto infektiotautien epidemiologiaan, lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit,<br />
tautivastustusorganisaatio sekä ETT:n ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa, tilatason desinfektio,<br />
eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset<br />
Työmuodot: luentoja ja luentoharjoitustehtäviä, oppimispäiväkirjojen oma-, vertais- ja ohjaajaarvioinnit<br />
ja niiden palautustilaisuus, yhteensä 54 tuntia. Lakisääteisesti vastustettavia tauteja käsitellään<br />
luennoilla, lakikirjaan perustuissa harjoituksilla sekä valmiusharjoituksissa. <strong>Opinto</strong>jakso<br />
suoritetaan oppimispäiväkirjoilla ja valmiusharjoituksilla, joiden vaatimuksista sovitaan erikseen<br />
opintojakson alussa. Pyritään järjestämään myös ajankohtaisia asiantuntijaluentoja.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi, syksystä <strong>2006</strong> alkaen 3. vuosikurssin syyslukukausi.<br />
Kirjallisuus:<br />
Luentomonisteet<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtion<br />
painatuskeskus, <strong>Helsinki</strong>, uusin painos<br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty. Oppimispäiväkirjojen tarkemmasta arvostelusta sovitaan erikseen<br />
opintojakson alussa.<br />
Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala<br />
KVANTITATIIVINEN EPIDEMIOLOGIA<br />
90038<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on antaa eläinlääkäreille hyvät valmiudet suunnitella ja tehdä hyvän etiikan<br />
mukaisia epidemiologisia tutkimuksia sekä tulkita ja ymmärtää sellaisia tieteellisiä tutkimuksia,<br />
joissa on käytetty epidemiologisia ja tilastotieteellisiä menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on oppia<br />
taudinpurkausten selvittämistä.<br />
Sisältö: havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, taudin esiintymisen ja siihen liittyvien riskitekijöiden<br />
sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, otoskoko ja otanta, diagnostisten testien arviointi ja tulkinta,<br />
tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet, aineistojen analysointi, taudinpurkauksen<br />
selvittäminen, tutkimusetiikka<br />
Työmuodot: luentoja, tietokoneharjoituksia ja kotitehtäviä yhteensä 40 tuntia. Kurssi suoritetaan<br />
tietokoneharjoituksilla ja kotitehtävillä.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi, syksystä <strong>2006</strong> alkaen 3. vuosikurssin syyslukukausi.<br />
Kirjallisuus:<br />
Luentomoniste<br />
Houe, Ersbøll ja Toft. Introduction to Veterinary Epidemiology. Biofolia, Denmark, 2004<br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN PARASITOLOGIA<br />
90118<br />
Prof. Antti Sukura<br />
Laajuus: 5 op (3 ov)<br />
Tavoite: Opetuskokonaisuudessa tutustutaan eläinlääketieteellisen parasitologian käsitteisiin ja<br />
tärkeimpiin koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä tavattaviin loislajeihin sekä niiden aiheuttamiin<br />
sairauksiin. Eläinlääkärin tulee olla perehtynyt erityisesti parasiitti-tartuntojen diagnostiikkaan, patogeneesiin,<br />
hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Niiden ymmärtäminen edellyttää kuitenkin parasiittien<br />
systematiikan, morfologian ja biologian perusteiden hallitsemista. Luentokokonaisuudessa tutustutaan<br />
suureen määrään eläinlääketieteellisesti merkittäviä parasiittilajeja. Luentojen painopiste on<br />
Suomessa esiintyvissä parasiiteissa. Laboratorioharjoitusten tarkoituksena on syventää tietämystä<br />
25
luennoilla esiin tulleiden tärkeimpien loislajien osalta erityisesti tunnistamisen ja parasiittitautien<br />
diagnostiikan kannalta.<br />
Sisältö: luentoja (38 + 13 tuntia/opiskelija), laboratorioharjoituksia (6 tuntia/opiskelija), itsenäistä<br />
opiskelua ja kirjallinen kuulustelu<br />
Ajankohta: Luennot ja laboratoriotyöt toisen vuosikurssin syyslukukaudella. Kliinistä parasitologiaa<br />
sekä parasiittitautien hoitoa käsittelevät luennot (13 tuntia) on sisällytetty kliinisiin opetusjaksoihin.<br />
Kirjallisuus:<br />
Bowman. Georgi's Parasitology for Veterinarians. 8 painos, W.B. Saunders, Philadelphia, 2003.<br />
Saari ja Nikander. Parasitologian opintomoniste.<br />
Soulsby. Helminths, Arthropods and Protozoa of Domesticated Animals. 7. painos, Bailliere<br />
Tindall, London, 1982.<br />
Arvostelu: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen sekä laboratoriotöiden hyväksyttävään<br />
suorittamiseen.<br />
Vastuuopettaja: Seppo Saari<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN PATOLOGIA<br />
90155<br />
Prof. Antti Sukura<br />
Laajuus: 17 op (11 ov)<br />
Tavoite: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista muutoksista<br />
ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana perustieteiden ja kliinisten<br />
aineiden välillä. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ymmärtämään tautien yleisiä syntymekanismeja<br />
ja tunnistamaan yleisimpien eläinsairauksien aiheuttamia makro- ja mikroskooppisia elinmuutoksia.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson suoritettuaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan tavallisimpien kotieläinten<br />
obduktio sekä tunnistaa tavallisimpien tautien aiheuttamia rakennemuutoksia.<br />
Sisältö: Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi opintojakso on jaettu seuraaviin osiin:<br />
90032 Yleinen patologia 2,5 op (1,5 ov) (luentoja)<br />
90033 Elinpatologia 4,5 op (3 ov) (luentoja)<br />
90034 Histopatologia 1,5 op (1 ov) (mikroskopointiharjoituksia)<br />
90035 Obduktiotekniikka 3 op (2 ov) (harjoituksia)<br />
90036 Obduktiokurssi 5,5 op (3,5 ov) (harjoituksia, demonstraatioita (EELA), seminaareja,<br />
vertailevaa elinpatologiaa ja ryhmätöitä)<br />
Työmuodot: luentoja, ryhmäopetusta, ryhmätöitä sekä opiskelijoiden itse tekemiä ohjattuja obduktioita,<br />
kuulusteluja ja koeobduktio<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssi (yleinen patologia, elinpatologia, histopatologia), 3. vuosikurssi (obduktiotekniikka,<br />
obduktiokurssi)<br />
Kirjallisuus:<br />
Yleinen patologia<br />
Vaihtoehtoisesti:<br />
Jones, Hunt ja King. Veterinary Pathology. 6. painos, Williams ja Wilkins, 1999.<br />
Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, <strong>2005</strong>.<br />
Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, 1999.<br />
Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3.<br />
painos, Mosby Inc, 2002.<br />
Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, 1996.<br />
Elin- ja erikoispatologia<br />
Vaihtoehtoisesti:<br />
McGavin , Carlton ja Zachary. Thomson’s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby, 2001.<br />
26
Jones, Hunt ja King. Veterinary Pathology. 6. painos, Williams & Wilkins, 1997.<br />
Jubb, Kennedy ja Palmer. Pathology of Domestic Animals vol 1-3. 4. painos, Academic Press,<br />
1993.<br />
Meuten. Tumors in Domestic Animals. 4. painos, Iowa State Press, 2002.<br />
Arvostelu: 0-5 <strong>Opinto</strong>jakso sisältää kirjalliset kuulustelut yleispatologiasta (toinen kevätlukukausi)<br />
ja elinpatologiasta (toinen kevätlukukausi) sekä koeobduktion (kolmas kevätlukukausi). Näiden<br />
lisäksi järjestetään kuulusteluja histopatologiasta, obduktiotekniikasta ja vertailevasta elinpatologiasta.<br />
Patologian loppuarvosana määräytyy yleisen patologian (25%), elinpatologian (50%) ja koeobduktion<br />
(25%) arvosanojen perusteella.<br />
Vastuuopettaja: Antti Sukura<br />
27
6.3.2.2 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksot<br />
Opiskelija perehdytetään erilaisten sairauksien syihin, syntytapaan, esiintymiseen, toteamiseen, ennaltaehkäisyyn<br />
ja hoitoon. Opetus käsittää luentoja, demonstraatioita, audiovisuaalista opetusta ja<br />
itseopiskelua, työskentelyä verkko-oppimisympäristössä ja harjoituksia. Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitoksen opintojaksoihin kuuluvat harjoitukset ovat pakollisia.<br />
Kirurgian, sisätautiopin ja diagnostisen kuvantamisen opetusta annetaan integroidusti luentoina,<br />
harjoituksina, seminaareina, demonstraatioina ja klinikkatyöskentelynä. Myös farmakologian ja<br />
parasitologian opetusta annetaan soveltuvin osin integroidusti kirurgian ja sisätautiopin opetuksen<br />
kanssa.<br />
Kliinisten opintojaksojen kuulustelut/suoritukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty, ellei<br />
opintojakson yhteydessä toisin mainita. Diagnostisen kuvantamisen, kirurgian ja sisätautiopin arvosana<br />
määräytyy lopputentin perusteella. <strong>Opinto</strong>kokonaisuuksien loppukuulustelut arvostellaan arvosanoin<br />
0-5 (5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty).<br />
KOTIELÄINHYGIENIA<br />
90161<br />
Prof. Hannu Saloniemi<br />
Kotieläinhygienian opetus annetaan genetiikkaa lukuun ottamatta pääosin intensiivisenä ns. blokkiopetuksena.<br />
Osa opetuksesta on integroitu ”Terve kotieläin” –kokonaisuuteen. Blokkiopetuksen<br />
aikana opiskellaan vain yhtä oppiainetta kerrallaan kahden kalenteriviikon ajan. Tentti on välittömästi<br />
opintojakson päätteeksi. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia yliopiston navetoissa<br />
sekä ohjattua omaehtoista opiskelua. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratorioissa ja maatiloilla. Maatilaharjoittelu<br />
on edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Kotieläinhygienian opetuksen pääosa<br />
on toisen vuoden syksynä. Opetusohjelmassa on varattu aikaa maatilaharjoitteluun lokakuussa<br />
ja maaliskuussa.<br />
Kotieläinhygienian loppuarvosanaan (0-5) lasketaan opintojaksojen 90132, 90133, ja 90134 arvosanat<br />
opintoviikkomäärällä painotettuna.<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN GENETIIKKA<br />
90132<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on oppia eläinlääkärin tarvitsemat genetiikan, kotieläinjalostuksen, sairausgenetiikan<br />
ja geeniteknologian perusteet. Suomessa kasvatettavien kotieläinten jalostustavoitteet ja eri<br />
jalostusjärjestöt esitellään. Molekyylibiologian tekniikoiden käyttö jalostustyössä kuvataan. Sairausgenetiikka<br />
painottuu meillä todettuihin geneettisiin sairauksiin ja häiriöihin sekä terveysjalostukseen.<br />
Sisältö: luentoja 40 tuntia, demonstraatiot, omatoiminen opiskelu, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia<br />
Työmuodot: luento-opetus ja omaehtoinen kirjallisuuden lukeminen<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Nicholas Introduction to Veterinary Genetics. Oxford University Press, 1996.<br />
28
Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan<br />
Vastuuopettajat: Hannu Saloniemi, Helena Rautala<br />
KOTIELÄINHYGIENIAN PERUSTEET, ETOLOGIA JA ELÄINSUOJELU<br />
90133<br />
Laajuus: 5 op (3,5 ov)<br />
Tavoite: Tutustuttaa opiskelija suomalaiseen maatalouteen ja rehuntuotantoon sekä erityisesti kotieläintuotantoon.<br />
Kurssin päätyttyä opiskelijalla on käsitys maataloudesta ja erityisesti kotieläintuotannosta<br />
ja sen laajuudesta Suomessa. Hän tuntee kotieläinten käyttäytymisen perusteet ja osaa soveltaa<br />
tietojaan eläinten hyvinvoinnin ja eläimen suotuisan tuotantoympäristön arviointiin, neuvontaan<br />
ja eläinsuojelutyöhön.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien vaikutukseen<br />
eläinten terveyteen etologisia näkökohtia painottaen.. Kurssilla opetetaan etologian perusteita<br />
ja soveltavaa kotieläinetologiaa sekä eläinsuojelun periaatteita ja eläinsuojelulainsäädäntöä.<br />
Tuotantoympäristön arviointia ja eläinten käsittelyä sekä eläimen ante mortem terveydentilan tarkastusta<br />
harjoitellaan käytännössä. Lypsyhygienia ja lypsykoneet sekä muut utaresairauksien syntyyn<br />
vaikuttavat tuotantoympäristö- ja hoitotekijät sisältyvät tähän opintojaksoon. Kurssin alussa<br />
käsitellään myös Suomen maatalouden, erityisesti kotieläintuotannon ja rehuntuotannon, toiminnallisia<br />
perusteita, laajuutta ja laatua.<br />
Työmuodot: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy 48<br />
tunnin luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua blokkiopiskelua n. 10 tuntia, käytännön käsittelyharjoituksia<br />
sekä lypsyharjoittelua yht. n. 10 tuntia/opiskelija ja tilaretkeilyt 10 tuntia, kirjallinen<br />
kuulustelu 2 tuntia. Käytännön harjoitukset ja demonstraatiot sekä tilaretkeily ovat pakollisia.<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, 1999.<br />
Nauta- ja sikatilan olosuhde<strong>opas</strong>. Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2001.<br />
Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, 1999.<br />
Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä (toim.)<br />
The bovine udder and mastitis. University of <strong>Helsinki</strong>, Faculty of Veterinary Medicine, Gummerus,<br />
Jyväskylä, 1995. ISBN 951-834-0471-1<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, <strong>2005</strong><br />
Vasikoiden hoito-<strong>opas</strong> 2003. Valio (useita kirjoittajia)<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan<br />
Vastuuopettaja: Laura Hänninen<br />
ELÄINTEN KLIININEN RAVITSEMUSTIEDE<br />
90134<br />
Laajuus: 4 op (2,5 ov)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoite on antaa käsitys tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas,<br />
vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnasta, käytetyistä rehuista ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen<br />
arvioimisesta ja laskemisesta, ruokinnan suunnittelusta sekä sairauksista ja terveyteen<br />
liittyvistä ongelmista, joita virheellinen ruokinta voi aiheuttaa. Opiskelija tuntee tärkeimmät<br />
rehun pilaantumistapahtumat ja niiden merkityksen eläinten terveydelle.<br />
29
Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti, ja naudan, sian, lampaan, vuohen, kanan, hevosen<br />
sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin rehuhygienian perusteet sekä säilörehun<br />
valmistus ja laadun arvioiminen. Opetus antaa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa tarvittavat<br />
perustiedot kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä rehuista sekä ruokinnan ja<br />
rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen.<br />
Työmuodot: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Luentoja 38 tuntia, ohjattua<br />
omatoimista blokkiopiskelua 14 tuntia, laboratoriotöitä rehuhygieniakurssilla 10 tuntia ja yritysvierailu<br />
6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko.<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong> 1999.<br />
Koiran ruokinta – kotiruokaa vai kuivamuonaa Helleman, Lääketehdas Orion, <strong>Helsinki</strong>, 1990.<br />
Lampaan ruokinta ja hoito. Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2000.<br />
Lypsylehmän ruokinta. Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2001.<br />
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset (www.agronet.<strong>fi</strong>)<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan<br />
Vastuuopettaja: Suvi Taponen<br />
TERVEYDENHUOLTO KOTIELÄINTUOTANNOSSA<br />
90136<br />
Laajuus: 2,5 op (1,5 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva suunnitelmallisesta terveydenhuollosta, sen<br />
tavoitteista ja toimintatavoista.<br />
Sisältö: Opetuksessa tarkastellaan kotieläinten tuotantoyksikkökohtaisen terveydenhuoltotyön teoreettisia<br />
perusteita, sairastietojen keruujärjestelmiä, suunnitelmallista terveydenhuoltoa lypsykarjoissa<br />
ja sikatuotannossa, sairausekonomiaa ja eläinten terveysvalvontaa. Luentoja 18 tuntia, ryhmätöitä<br />
ja harjoituksia 20 tuntia.<br />
Ajankohta: neljännen vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Opetukseen liittyvä laitoksen moniste.<br />
Radostits, Leslie ja Fetrow Herd Health – Food Animal Production Medicine. 3. painos, W.B.<br />
Saunders Co, Philadelphia, 2001.<br />
Suorittaminen: läsnäolo luennoilla ja hyväksytysti suoritettu ryhmätyö sekä erikseen määritelty<br />
aktiivisuus verkko-opetuksessa. (Poikkeustapauksissa kirjallinen kuulustelu.)<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Kristiina Dredge<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KLIININEN KEMIA<br />
90114<br />
Dos. Satu Sankari<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija näytteiden asianmukaiseen käsittelyyn,<br />
tavallisimpiin kliiniskemiallisiin määritysmenetelmiin ja laboratoriotulosten laatuun vaikuttaviin<br />
tekijöihin.<br />
Sisältö:<br />
30
Jakson aikana tutustutaan eri sairauksien aiheuttamiin biokemiallisiin muutoksiin ja niiden diagnostiseen<br />
käyttöön eläinlajien väliset erot huomioiden. Harjoitustöissä perehdytään käytännössä potilaan<br />
äärellä suoritettaviin kuivakemiallisiin määrityksiin ja harjoitellaan saatujen laboratoriotulosten<br />
tulkintaa. Luentoja 12 tuntia, harjoitustöitä 6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia tai vaihtoehtoinen<br />
suoritusmenetelmä.<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus: <strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Satu Sankari<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN FARMAKOLOGIA JA TOKSIKOLOGIA<br />
90108<br />
Prof. Outi Vainio<br />
Laajuus: 10,5 op (7 ov); sisältää farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi)<br />
perusjakson, farmakologian kliinisen jakson sekä lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssin (ent.<br />
reseptioppi).<br />
Tavoite: Eläinlääketieteen opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin, kliiniseen<br />
farmakologiaan sekä eläinten lääkintää ohjaaviin säädöksiin. Perusjakson aikana opitaan lääkeaineiden<br />
annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet elimistössä<br />
sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Opiskelija oppii myös tuntemaan lääkkeiden käyttötarkoitukset,<br />
käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen<br />
liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan. Kliinisen jakson kuluessa opiskelijalle<br />
muodostuu eläinten lääkitsemisen perusvalmius. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssilla<br />
opiskelija oppii kirjoittamaan lääkemääräyksen sekä perehtyy eläinten lääkintään liittyvään lainsäädäntöön,<br />
määräyksiin ja ohjeisiin.<br />
Sisältö: Luennot, laboratorioharjoitukset, demonstraatio-opetus, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin<br />
perehdyttävä omatoiminen opiskelu. Ohjatun opetuksen määrä opiskelijaa kohti on 90<br />
tuntia luentoja ja 53 tuntia ryhmäopetusta / laboratoriotyöskentelyä / ekskursioita. Kurssityöt ovat<br />
pakollisia.<br />
Ajankohta: Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6 op (4 ov) (90041) 3. vuosikurssin syyslukukaudella.<br />
Farmakologian kliininen jakso 3,5 op (2,5 ov) (90042) integroituna kliinisen opetuksen<br />
jaksoihin 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausilla. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op (0,5<br />
ov) (90043) 4. vuosikurssin kevätlukukaudella. Loppukuulustelu 5. vuosikurssin syys- tai kevätlukukaudella.<br />
Kirjallisuus:<br />
Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8. painos, Iowa State University Press, 2001<br />
(ISBN 0-8138-1743-9).<br />
Koulu ja Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 6. painos, Medicina, 2001 (ISBN 951-97316-1-<br />
X) tai open access verkkoversio (http://www.medicina.<strong>fi</strong>/)<br />
Prescott, Baggot ja Walker Antimicrobial Therapy in Veterinary Medicine. 3. painos, Iowa State<br />
University Press, 2000 (ISBN 0-8138-0779-4).<br />
Attila ja Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos, Gummerus,<br />
1998 (ISBN 951-45-8277-2) tai open access verkkoversio.<br />
31
Attila, Kuusela, Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 4, 2003 (ISBN 952-10-1463-6) tai open access verkkoversio<br />
(http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/)<br />
Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin.<br />
Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. <strong>Helsinki</strong> 2003 tai open access verkkoversio.<br />
BSCW-alustalla jaettava materiaali.<br />
Arvostelu: 0-5. Perusjaksosta on kaksi välikuulustelua, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä<br />
loppukuulusteluun osallistumiselle. Farmakologian kliininen jakso suoritetaan kyseisten<br />
kliinisten opintojaksojen yhteydessä. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssi (ent. reseptioppi)<br />
tentitään erikseen hyväksytty/hylätty periaatteella. Sen hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä<br />
opintokokonaisuuden (90108) loppuarvosanan saamiselle. Loppuarvosana määräytyy puoliksi välikuulustelujen<br />
ja puoliksi loppukuulustelun perusteella.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettajat: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN SISÄTAUTIOPPI<br />
90162<br />
Prof. Thomas Spillmann<br />
Sisätautiopin loppukuulustelu on kirjallinen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen<br />
kerran osallistua siihen kevätlukukautena, jolloin järjestetään varsinainen loppukuulustelu.<br />
Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluvat kaikki sisätautioppiaineen vastuualueeseen kuuluvat opintojaksot.<br />
Ennen loppukuulusteluun osallistumista näiden opintojaksojen on oltava hyväksytysti suoritetut.<br />
Vaadittava kirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson yhteydessä. Luennoilla käsiteltävät<br />
asiat ja mahdollisesti osoitettu muu opintomateriaali kuuluvat myös vaatimuksiin.<br />
AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET<br />
90153<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: Antaa perustiedot tärkeimmistä kotieläinten aineenvaihduntasairauksista.<br />
Sisältö: luentoja 18 tuntia, lisäksi integroituja farmakologian luentoja 8 tuntia, kirjallinen kuulustelu<br />
2 tuntia.<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (opintojakson aikana<br />
käsiteltävät asiat). 2. pianos, WB Saunders, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff. Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (opintojakson aikana käsiteltävät asiat). 9. painos, WB Saunders,<br />
2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Timo Soveri<br />
EKSOOTTISTEN ELÄINTEN SAIRAUDET<br />
90154<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
32
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija mm. fretin, kanin, jyrsijöiden, häkkilintujen,<br />
kilpikonnien, liskojen ja käärmeiden yleisimpien sairauksien etiologiaan, oireisiin, diagnostiikkaan,<br />
hoitoon ja ennusteeseen.<br />
Työmuodot: luentoja 13 tuntia, lisäksi integroitua parasitologian opetusta 1 tunti, kirjallinen kuulustelu<br />
2 tuntia tai vaihtoehtoinen menetelmä<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parittomina vuosina<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 12, Diseases of<br />
avian and exotic pets). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
Lassila Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, Ohjeita omistajille. Oppimateriaalia<br />
2, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, 2001.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Thomas Spillmann<br />
ENDOKRINOLOGISET SAIRAUDET (ent. Endokrinologia)<br />
90143<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään sisäeritysrauhasten, pääasiassa kilpirauhasen, endokriinisen<br />
haiman ja lisämunuaiskuoren toimintahäiriöihin erityisesti pieneläimillä. Lisäksi tutustutaan<br />
suppeasti muutamiin pieneläinten harvinaisiin endokriinisiin sairauksiin sekä hevosen endokriinisiin<br />
sairauksiin. Tavoitteena on oppia tunnistamaan endokriiniset sairaudet sekä tuntemaan<br />
niiden diagnostiikka, hoito ja ennuste.<br />
Työmuodot: luentoja 8 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 4 tuntia ja omatoimista<br />
opiskelua 4 tuntia, vaihtoehtoinen tenttimenetelmä<br />
Ajankohta: 3 ja 4 vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section<br />
4, Endocrine and metabolic disorders). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
3. vuosikurssi: Nelson RW, Couto CG (toim.) Small Animal Internal Medicine (Part Six: Endocrine<br />
Disorders). Mosby, 3. painos, 2003. ISBN 0-323-01724-X<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettajat: Thomas Spillmann, Minna Rinkinen<br />
HEMATOLOGISET SAIRAUDET<br />
90109<br />
Laajuus:1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: opiskelijan perehdyttäminen verisolujen ja veren proteiinien muutoksien tulkintaan,<br />
veren hyytymisjärjestelmään ja sen häiriötiloihin sekä hematologisten sairauksien kliiniseen<br />
diagnostiikkaan ja hoitoon.<br />
Työmuodot: luentoja 17 tuntia, lisäksi integroituja farmakologian luentoja 5 tuntia, kirjallinen kuulustelu<br />
2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section<br />
2, Infectious diseases: luvut 6, 7 ja 15 Ehrlichiaa koskevin osin, Section 3, Hematology/Oncology:<br />
luvut 20-25). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
33
3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters 77, 78, 79,<br />
8082, 83 ja 85-93. Mosby, 3. painos, 2003. ISBN 0-323-01724-X<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 9, Diseases of the blood and blood-forming organs). 9.<br />
painos, W. B. Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
Raekallio, Attila, Kuusela ja Vainio Eläinanestesiologia (verensiirtoa käsittelevä osa). 3. painos,<br />
2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Anna-Kaisa Järvinen<br />
IHO- JA KORVASAIRAUDET<br />
90110<br />
Laajuus: 2,5 op (1,5 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään seura- ja tuotantoeläinten ihosairauksien etiologia,<br />
patogeneesi, diagnostiikka, patologisanatominen kuva ja hoito. Seuraeläinten osalta käydään läpi<br />
myös korvasairaudet ja ihokasvaimet.<br />
Työmuodot: luentoja 24 tuntia, lisäksi integroitua parasitologian opetusta 4 tuntia, kirjallinen kuulustelu<br />
2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
3. ja 4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice<br />
(Section 5, Skin and ear diseases). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
Harvey RG, McKeever PJ: A Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson<br />
Publishing 1998. ISBN 1-874545-60-X<br />
Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 19, Surgery of the ear). Mosby, 2. painos, 2002.<br />
ISBN 0-323-01238-8<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 14, Diseases of the skin, conjuntivae and external ear/<br />
opintojaksolla käsitellyt asiat). 9. painos, W. B. Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Thomas Spillmann<br />
JOHDATUS KLINIKKATYÖSKENTELYYN I<br />
90126<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään eläinlajien kliiniseen yleistutkimukseen ja anamneesin<br />
ottamiseen. <strong>Opinto</strong>jaksoon kuuluu myös tutustuminen klinikoiden toimintaan, asiakaspalveluun,<br />
liittyviä luentoja, laboratorioharjoituksia, potilasohjelman käytön opetus ja harjoituksia. Tavoitteena<br />
on hevostenkäsittelyn perustaidot klinikkatyöskentelyä varten. Työmuodot: luentoja 24 tuntia, käytännön<br />
harjoituksia 11 tuntia, hevostenkäsittelyharjoituksia 3 tuntia kuuden hengen ryhmissä.<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukaudella.<br />
Kirjallisuus:<br />
4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section<br />
1 Patient management: History and physical examination. W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000.<br />
ISBN 0-7216-7078-4<br />
34
3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Mosby, 3. pianos, 2003.<br />
ISBN 0-323-01724-X.<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 1 Clinical examination and making a diagnosis., Diseases<br />
of the blood and blood-forming organs). 9. painos, W. B. Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
Lassila: Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaanhoito, Ohjeita omistajille. Oppimateriaalia<br />
2, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, 2001.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettajat: Minna Rajamäki, Marika Melamies, Timo Paananen (talliharjoittelu).<br />
RINTAONTELON, SYDÄMEN, VERENKIERRON JA HENGITYSELINTEN SAIRAU-<br />
DET<br />
90120<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Antaa perustiedot seura- ja tuotantoeläinten tärkeimmistä, eri etiologisten tekijöiden<br />
aiheuttamista sairauksista rintaontelon alueella ja ylemmissä hengitysteissä.<br />
Työmuodot: luentoja (sisältävät myös opiskelijoiden työstämiä potilastapauksia) 38 tuntia (sisältää<br />
integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 2 h ja integroitua farmakologian opetusta 4 tuntia<br />
sekä parasitologian opetusta 2 h), kirjallinen kuulustelu 2 h<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina.<br />
Kirjallisuus:<br />
4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section<br />
6 Cardiopulmonary system W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters 1-27. Mosby,<br />
3. pianos, 2003. ISBN 0-323-01724-X.<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 9, Diseases of the blood and blood-forming organs). 9.<br />
painos, W. B. Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Minna Rajamäki, Anna-Kaisa Järvinen<br />
RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET<br />
90121<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään seura- ja tuotantoeläinten ruoansulatuskanavan ja<br />
siihen läheisesti liittyvien elinten tärkeimmät sairaudet.<br />
Työmuodot: luentoja 40 (sisältää integroitua kirurgian opetusta 3 tuntia ja diagnostisen kuvantamisen<br />
opetusta 4 tuntia), lisäksi integroitua farmakologian opetusta 3 tuntia ja parasitologian opetusta<br />
6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section<br />
7, Gastrointestinal disorders). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
3. vuosikurssi: Nelson RW, Couto CG (toim.) Small Animal Internal Medicine (Part Three: Digestive<br />
System Disorders, Part Four: Hepatobiliary and exocrine pancreatic disorders). Mosby, 3.<br />
pianos, 2003. ISBN 0-323-01724-X<br />
35
Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 21, Surgery of the digestive system, Chapter 22,<br />
Surgery of the liver, Chapter 23, Surgery of the extrahepatic biliary system/opintojaksolla käsitellyt<br />
asiat). Mosby, 2. painos, 2002. ISBN 0-323-01238-8<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Sections 5 & 6: Diseases of the alimentary tract, Section 7: Diseases<br />
of the liver and pancreas). 9. painos, W. B. Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Thomas Spillmann<br />
SIIPIKARJAN, RIISTA- JA TURKISELÄINTEN, KALOJEN JA MEHILÄISTEN SAI-<br />
RAUDET<br />
90122<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija edellä mainittujen eläinlajien merkitykseen, tärkeimpiin<br />
tauteihin ja terveydenhuoltoon<br />
Sisältö: luentoja 17 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
Jordan, Pattison ja Alexander. Poultry diseases. 5. painos, Saunders, 2001. ISBN 0702025976<br />
Rahkonen, Vennerström, Rintamäki-Kinnunen ja Kannel. Terve Kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja<br />
hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-776-257-7<br />
Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja<br />
metsätalousministeriö, työryhmämuistio 2003:9.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Timo Soveri<br />
VIRTSATIESAIRAUDET<br />
90124<br />
Laajuus: 1.5 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Perehdyttäminen keskeisiin virtsateiden sairaustiloihin, niiden diagnostiikkaan<br />
(mukaanlukien laboratoriotutkimukset), ja hoitoperiaatteisiin eri eläinlajeilla.<br />
Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 2 h ja integroitua<br />
kirurgian opetusta 2 tuntia), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia.<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section<br />
8 (Disorders of The Urogenital System), Chapters 97-103 sekä Section 4, ss. 301-303 (Polyuria and<br />
polydipsia) W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN 0-7216-7078-4<br />
3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters 1-27. Mosby,<br />
3. painos, 2003. ISBN 0-323-01724-X.<br />
Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 26: Surgery of kidney and ureter, Chapter 27:<br />
Surgery of bladder and urethra, Chapter 28: Surgery of the reproductive and genital systems).<br />
Mosby, 2. pianos, 2002. IBSN 0-323-01238-8<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 11, Diseases of urinary system). 9. painos, W. B. Saunders,<br />
2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
36
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Minna Rinkinen<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KIRURGIA<br />
90160<br />
Prof. Riitta-Mari Tulamo<br />
Kirurgian loppukuulustelu on kirjallinen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen<br />
kerran osallistua siihen syyslukukautena. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluvat kaikki kirurgian<br />
oppiaineen vastuualueeseen kuuluvat opintojaksot ml ne sisätautiopin oppiaineen vastuualueeseen<br />
kuuluvat opintojaksot, joihin on integroitu kirurgian opetusta (Rintaontelon, sydämen, verenkierron<br />
ja hengityselinten sairaudet, Ruoansulatuskanavan sairaudet, Virtsatiesairaudet). Edellä mainittujen<br />
opintojaksojen on oltava hyväksytysti suoritetut ennen loppukuulusteluun osallistumista. Vaadittava<br />
kirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson yhteydessä. Luennoilla käsiteltävät asiat ja mahdollisesti<br />
osoitettu muu opintomateriaali kuuluvat myös vaatimuksiin.<br />
ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO (ent. Anestesiologia)<br />
90106<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: Oppia eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset periaatteet.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä eri eläinlajien rauhoitusta,<br />
nukutusta ja kivunlievitystä sekä seuraeläinten ja hevosen tehohoidon perusteet.<br />
Työmuodot: luentoja 20 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 13 tuntia, kirjallinen<br />
kuulustelu 2 tuntia. Vapaaehtoinen esitehtävä, jonka hyväksytysti suorittamalla voi nostaa<br />
tenttiarvosanaa max. yhdellä pisteellä.<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
Attila, Kuusela Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia 3. painos, 2003<br />
(http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/)<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Erja Kuusela<br />
JOHDATUS KLINIKKATYÖSKENTELYYN II<br />
90150<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet klinikkatyöskentelyyn. <strong>Opinto</strong>jaksolla<br />
käsitellään mm. asiakaspalvelua, vuorovaikutustaitoja, etiikkaa, hätätapausten tunnistamista<br />
ja ensiapua.<br />
Työmuodot: luentoja 19 tuntia, harjoituksia 11 tuntia, sisältäen laboratorio- ja röntgenharjoituksia<br />
sekä tutustumisen pieneläinleikkaussalin toimintaan.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Suoritusmuoto: pakollinen osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Bertel Kommonen<br />
37
NEUROLOGIA (ent. Keskushermostotaudit)<br />
90112<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: oppia neurologisen tutkimuksen tekeminen, vaurion paikallistaminen, tärkeimpien<br />
sairauksien diagnosointi ja differentiaalidiagnoosien poissulkeminen, sairauksien hoito ja ennuste.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla perehdytään neurologiseen tutkimukseen ja vaurion paikallistamiseen<br />
seura- ja tuotantoeläimillä. Tuotantoeläinten osalta käydään läpi tärkeimmät neurologiset sairaudet.<br />
Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää 1 tunnin diagnostisen kuvantamisen opetusta), kirjallinen<br />
kuulustelu 2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle,<br />
Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 12, Diseases of the nervous system). 9. painos, W. B.<br />
Saunders, 2000. ISBN 0-7020-2604-2<br />
Oliver, Lorenz ja Kornegay Handbook of Veterinary Neurology (opintojaksolla esitettävät osat).<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo<br />
OFTALMOLOGIA<br />
90125<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: Osata diagnosoida ja hoitaa eläinten tavanomaisimpia silmäsairauksia sekä tunnistaa<br />
erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat tilat<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään tavanomaisimpia silmäsairauksia, niiden etiologiaa, diagnostiikkaa<br />
ja hoitoa.<br />
Työmuodot: luentoja 15 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 1 tunti, harjoituksia<br />
3 tuntia/opiskelija<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina<br />
Kirjallisuus:<br />
Crispin S: Notes on veterinary ophthalmology. Blackwell Publishing, 1. painos, <strong>2005</strong>.<br />
ISBN 0-632-06416-1<br />
Gelatt G. Essentials in veterinary ophthalmology. Lippincott Williams&Wilkins, 1. painos,<br />
2000, ISBN 0683300776<br />
Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elina Rusanen<br />
TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET<br />
90123<br />
Laajuus: 4,5 op (3 ov)<br />
Tavoite: oppia ontumatutkimuksen tekeminen pieneläimillä (lähinnä koira) ja hevosilla, koiran,<br />
hevosen, naudan ja sian tärkeimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosointi, differentiaalidiagnoosien<br />
poissulkeminen, hoito ja ennuste.<br />
38
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa perehdytään seura- ja tuotantoeläinten keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön<br />
sairauksiin, niiden etiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon.<br />
Työmuodot: Luentoja 51 tuntia (sisältää integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 5<br />
tuntia) ja harjoituksia 9 tuntia (pieneläimet 3 tuntia, hevoset 3 tuntia, naudat –<br />
tapausselostuksia 3 tuntia) <strong>Opinto</strong>jakson voi suorittaa joko tekemällä hyväksytysti annetut<br />
tehtävät tai osallistumalla kirjalliseen kuulusteluun (2 tuntia).<br />
Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina.<br />
Kirjallisuus:<br />
Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Part IV Orthopedics ja Part V, Neurosurgery/ soveltuvin<br />
osin). 2. painos, Mosby, 2002. ISBN 0-8151-3238-7<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo<br />
YLEISKIRURGIA<br />
90152<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija yleiskirurgiaan, pehmytosakirurgian tavallisimpiin<br />
leikkauksiin pieneläimillä, antaa käytännön perusvalmiudet instrumenttien käytöstä ja<br />
ompelutekniikoista sekä opettaa itsenäiseen työskentelyyn.<br />
Sisältö: esitehtävien lisäksi luentoja 14 tuntia, harjoituksia ml. aamupalaverit 32 tuntia.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Fossum (toim.) Small Animal Surgery. 2. painos, Mosby, 2002. ISBN 0-8151-3238-7<br />
Suoritusmuoto: hyväksytyt esitehtävät ja läsnäolo harjoituksissa.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Bertel Kommonen<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN DIAGNOSTINEN KUVANTAMINEN<br />
90159<br />
Prof. Marjatta Snellman<br />
Diagnostisen kuvantamisen opetusta annetaan yleisen radiologian lisäksi integroidusti sekä kirurgian<br />
että sisätaudin oppiaineiden luennoilla sekä klinikkavuoden aikana pidettävissä röntgendemonstraatioissa.<br />
Diagnostisen kuvantamisen loppukuulustelu on kirjallinen. Viidennen vuosikurssin opiskelijat<br />
voivat ensimmäisen kerran osallistua loppukuulusteluun kevätlukukautena, kun käytännön<br />
osuus on suoritettu. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluu diagnostisen kuvantamisen vastuualueeseen<br />
kuuluva opintojakso, integroituna annettu diagnostisen kuvantamisen opetus ja klinikkavuoden<br />
aikana annettu opetus. Loppukuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5.<br />
Kirjallisuus:<br />
Pieneläimet:<br />
Kealy ja McAllister Diagnostic Radiology and Ultrasonography of the Dog and Cat. W. B.<br />
Saunders Co, 2000. ISBN 0-7216-5090-2 tai 4 p.Elsevier Saunders <strong>2005</strong>. ISBN 0-7216-8902-7.<br />
Owens ja Biery Radiographic Interpretation for the Small Animal Clinician. Williams & Wilkins,<br />
2. painos, 1999. ISBN 0-683-06684-6<br />
39
Barr Diagnostic Ultrasound in the Dog and Cat (klinikkakierron yhteydessä käsiteltävät asiat).<br />
Blackwell Science, 1995. ISBN 0-632-02845-9<br />
tai vastaavat tiedot muista lähteistä.<br />
Hevoset:<br />
Thrall (toim.) Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology (Section V Appendicular skeleton -<br />
equidae, Section IX Radiographic anatomy of the horse). W. B. Saunders Co, 3. painos, 1998. ISBN<br />
0-7216-5092-9 tai 4 p. 2002. ISBN 0-7216-8820-9.<br />
tai vastaavat tiedot muista lähteistä.<br />
YLEINEN RADIOLOGIA (ent. Säteilyfysiikka ja yleinen radiologia)<br />
90157<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite: Säteilyturvallisen työskentelyn ja diagnostisen kuvantamisen perusteiden teorian<br />
oppiminen.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käydään läpi röntgentutkimuksen perusteet, käytännön suoritus, säteilyturvallisuus<br />
ja röntgenkuvien tulkinnan perusteet. Lisäksi käydään läpi ultraäänitutkimuksen<br />
perusteet ja käytännön suoritus sekä esitellään tietokonetomogra<strong>fi</strong>an, magneettikuvauksen ja<br />
gammakuvauksen käyttöalueet.<br />
Työmuodot: luentoja 20 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Säteilyturvallisuus eläinröntgentutkimuksissa. STUK tiedottaa 1/2001, Säteilyturvakeskuksen<br />
(STUK) nettisivut soveltuvin osin (www.stuk.<strong>fi</strong>).<br />
Thrall (toim.) Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology (Chapter 1: Radiation physics,<br />
radiation protection, and darkroom theory). 3. p., 1998, ISBN 0-7216-5092-9, tai 4 p. 2002.<br />
W. B. Saunders Co, ISBN 0-7216-8820-9.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Marjatta Snellman<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jakson yhteydessä on mahdollisuus suorittaa säteilyturvallisuudesta vastaavan<br />
johtajan tutkinnon teoreettinen osuus. Lopullinen todistus tästä annetaan kun tähän liittyvä<br />
käytännön harjoittelu on suoritettu 5. vuosikurssin klinikkajakson aikana.<br />
KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE<br />
90107<br />
Prof. Terttu Katila<br />
Laajuus: 14 op (9,5 ov)<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuteen sisältyy andrologia ja keinollinen lisääntyminen sekä gynekologia ja obstetriikka.<br />
Obstetriikkaan sisältyvät synnytysopin ja tiineyden lisäksi neonataalisairaudet sekä utare- ja<br />
vedinsairaudet.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuudesta järjestetään kirjallinen loppukuulustelu, johon opiskelija saa ottaa mukaan<br />
rajoittamattoman määrän kirjallista materiaalia. Viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen<br />
kerran osallistua loppukuulusteluun kevätlukukautena, jolloin järjestetään varsinainen loppukuulustelu.<br />
Loppukuulustelusta annetaan arvosana. Vuosikurssista C57 lähtien andrologian ja<br />
40
keinollisen lisääntymisen (90164), gynekologian (90163) ja obstetriikan (90165) kuulustelujen pistemäärät<br />
otetaan huomioon lisääntymistieteen loppuarvosanassa.<br />
ANDROLOGIA JA KEINOLLINEN LISÄÄNTYMINEN<br />
90164<br />
Laajuus: 2,5 op (1,5 ov) (3 op (2 ov) vuosikurssista C60 lähtien, lukuvuosi <strong>2006</strong>-2007)<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija uroseläinten lisääntymisen fysiologiaan ja<br />
patologiaan, naudan, lampaan, sian, hevosen ja koiran keinosiemennystekniikkaan, sperman arvosteluun<br />
ja käsittelyyn sekä alkionsiirtoon ja muihin keinollisiin lisääntymistekniikoihin.<br />
Työmuodot: luentoja 17 tuntia, pienryhmäopetusta 15 tuntia/opiskelija, kirjallinen kuulustelu 2<br />
tuntia.<br />
Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssi kevätlukukausi parittomina vuosina, pienryhmäopetus 5.<br />
vuosikurssilla.<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 8, Disorders of<br />
the urogenital system/ opintojaksolla käsiteltävät asiat). W. B. Saunders Co, 2. painos, 2000. ISBN<br />
0-7216-7078-4<br />
Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conseptions, 2. painos, 2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty.<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy Keinosiemennys I (90104) -opintojaksoon kuulunut opetus lukuvuodesta<br />
<strong>2006</strong>-2007 alkaen (C60).<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Magnus Andersson<br />
GYNEKOLOGIA<br />
90163<br />
Laajuus: 7 op (4,5 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijoille endokrinologinen ja fysiologinen pohja, jota täydennetään<br />
eläinlajikohtaisilla eroilla.<br />
Sisältö: tavallisimpien kotieläinten lisääntymishäiriöiden etiologian, diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn<br />
yksilö- ja karjatasolla.<br />
Työmuodot: luentoja 50 tuntia, harjoituksia 50 tuntia (sisältää demonstraatioita teurasmateriaalilla,<br />
ultraääniharjoituksia, tilakäyntejä sekä hevosten gynekologian ja keinosiemennyksen harjoituksia<br />
Ypäjällä), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia.<br />
Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parillisina vuosina. Käytännön harjoitukset<br />
5. vuosikurssilla.<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conceptions, 2. painos, 2003.<br />
Eläinlajikohtaiset kirjasuositukset antaa kunkin lajin opettaja, mutta kirja<br />
Youngqvist Current Therapy in Large Animal Theriogenology. W. B. Saunders Co, 1997. ISBN<br />
0-7216-5396-0 sisältää kaikkien eläinlajien käytännön lisääntymishäiriöiden hoidon.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jaksoon sisältyy Keinosiemennys I (90104) -opintojaksoon kuulunut opetus lukuvuodesta<br />
<strong>2005</strong>-<strong>2006</strong> alkaen (C60).<br />
Vastuuopettaja: Terttu Katila<br />
41
OBSTETRIIKKA<br />
90165<br />
Laajuus: 4,5 op (3 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijoille tiineydestä ja synnytyksestä endokrinologinen ja fysiologinen<br />
pohja, jota täydennetään eläinlajikohtaisilla eroilla. Opiskelijat oppivat myös tiineyden<br />
diagnostiikan ja patologian tavallisimmilla kotieläimillä.<br />
Sisältö: Lisäksi opintojaksoon sisältyy synnytysopin tekniikoiden opettelua, synnytykseen liittyvät<br />
komplikaatiot, neonataalipotilaiden erityispiirteet ja tavanomaiset sairaustilat sekä utare- ja vedinsairauksien<br />
diagnostiikka ja hoito yksilö- ja karjatasolla.<br />
Työmuodot: luentoja 46 tuntia, harjoituksia 15 tuntia (obstetristen tekniikoiden harjoituksia kuolleilla<br />
vasikoilla ja fantomeilla, vedinkirurgian harjoittelua teurastamomateriaalilla, tiineystarkastusharjoituksia<br />
rektaalipalpaatiota ja ultraäänitutkimusta käyttäen), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia.<br />
Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parittomina vuosina. Käytännön harjoitukset<br />
5. vuosikurssilla.<br />
Kirjallisuus:<br />
Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conceptions, 2. painos, 2003.<br />
Sandholm ym (toim.) The bovine udder and mastitis. Gummerus, Jyväskylä, 1995. ISBN 951-<br />
834-0471-1<br />
Katila (toim.) Kotieläinten tiineysdiagnostiikka ja tiineyden patologia. <strong>Helsinki</strong>, 1994 tai uudempi<br />
painos<br />
Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia<br />
3, 2003.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Terttu Katila<br />
42
6.3.2.2.1 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen uudistuvat opintokokonaisuudet<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksoista muodostetaan tiiviitä opintokokonaisuuksia,<br />
jotka järjestetään jatkossa vuosittain neljäntenä lukuvuonna. Kevätlukukaudella 2007 järjestetään<br />
Farmakologian ja toksikologian perusjakso ja Johdanto kliiniseen työhön. Lukuvuonna 2007-2008<br />
järjestetään Sisätautiopin, Anestesiologian ja tehohoidon, Kirurgian, Lisääntymistieteen ja Tuotantoeläinten<br />
terveyden- ja sairaanhoidon opintokokonaisuudet (ks. myös tämän oppaan kohta 7 Tutkinnonuudistus).<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuksien alustavat kuvaukset<br />
FARMAKOLOGIAN JA TOKSIKOLOGIAN PERUSJAKSO<br />
Laajuus: 6 op<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on oppia lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja<br />
poistumisen perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Opiskelija oppii<br />
myös tuntemaan lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset.<br />
Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan.<br />
Työmuodot: Luennot, laboratorioharjoitukset, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin ja verkkomateriaaliin<br />
perehdyttävä ohjattu ja omatoiminen opiskelu, vierailu teollisuuslaitokseen. Perusjaksosta<br />
on kaksi välikuulustelua, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä loppukuulusteluun<br />
osallistumiselle.<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
JOHDANTO KLIINISEEN TYÖHÖN<br />
Laajuus: 8,5 op<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on että opiskelija oppii käytännön tietoja ja taitoja mm. asiakaspalvelusta,<br />
potilaan kliinisestä tutkimisesta ja arvioimisesta, kliinisistä laboratorioanalyyseistä, aseptiikasta,<br />
kirurgian yleisistä periaatteista ja kirurgisista instrumenteista, säteilyturvallisuudesta ja radiologian<br />
perusteista sekä eläinten lääkintään liittyvistä lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista.<br />
Opiskelija tutustuu myös käytännön toimintaan Yliopistollisessa eläinsairaalassa. <strong>Opinto</strong>kokonaisuus<br />
sisältää soveltuvin osin aiempiin Eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Yleinen radiologia,<br />
Reseptioppi, Johdatus klinikkatyöskentelyyn I ja II sekä Yleiskirurgia -opintojaksoihin kuuluneet<br />
opinnot.<br />
Työmuodot: Luennot, harjoitukset, demonstraatiot, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin ja<br />
verkkomateriaaliin perehdyttävä ohjattu ja omatoiminen opiskelu, tutustuminen eläinsairaalan toimintaan.<br />
Suoritusmuodot ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Ajankohta: 3. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Marja Raekallio<br />
SISÄTAUTIOPPI (PIENELÄIMET, HEVONEN)<br />
Laajuus: 13,5 op<br />
Tavoite ja sisältö: Jakson aikana opiskelija saa perustiedot pieneläinten ja hevosten perusterveydenhuollosta<br />
sekä tavallisimpien sisätautien etiologiasta, patogeneesistä, diagnostiikasta, hoidosta ja<br />
45
ennusteesta. <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää soveltuvin osin aiempiin Aineenvaihduntasairaudet, Endokrinologiset<br />
sairaudet, Hematologiset sairaudet, Iho- ja korvasairaudet, Rintaontelon, sydämen, verenkierron<br />
ja hengityselinten sairaudet, Ruoansulatuskanavan sairaudet ja Virtsatiesairaudet sekä<br />
Eksoottisten eläinten sairaudet –opintojaksoihin sisältyneet opinnot.<br />
Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, seminaareja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä.<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuuden lopussa on kirjallinen loppukuulustelu, minkä lisäksi 5. vuosikurssin aikana<br />
suoritetaan käytännön osuus myöhemmin ilmoitettavien ohjeiden mukaisesti.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Thomas Spillmann (pieneläimet), Leena Luukkanen (hevoset)<br />
Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
KIRURGIA (PIENELÄIMET, HEVONEN)<br />
Laajuus: 9 op<br />
Tavoitteet ja sisältö: <strong>Opinto</strong>kokonaisuus sisältää pehmytosakirurgian, ortopedian, neurologian ja<br />
oftalmologian jaksot.<br />
Pehmytosakirurgia: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija pehmytosakirurgian kannalta tärkeimpien<br />
sairauksien etiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon sekä pieneläimillä että hevosilla. Käytännön<br />
harjoituksissa opiskelija perehtyy pehmytosakirurgian tavallisimpiin kirurgisiin toimenpiteisiin<br />
pieneläimillä.<br />
Ortopedia: Ortopedian jaksolla perehdytään pieneläinten ja hevosen keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön<br />
sairauksiin, niiden etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen.<br />
Opiskelija oppii ontumatutkimuksen käytännön suorituksen pieneläimillä (lähinnä koiralla) ja<br />
hevosilla.<br />
Neurologia: Neurologian jaksolla perehdytään neurologiseen tutkimukseen ja vaurion paikallistamiseen<br />
pieneläimillä ja hevosella. Tämän lisäksi käsitellään tärkeimpien sairauksien<br />
diagnosointimenetelmiä sekä tärkeimpien neurologisten sairauksien hoitoperiaatteita ja ennusteeseen<br />
vaikuttavia tekijöitä.<br />
Oftalmologia: Oftalmologian jaksolla käsitellään pieneläinten ja hevosten tavanomaisimpia<br />
silmäsairauksia, niiden etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tavoitteena on oppia diagnostisoimaan<br />
ja hoitamaan tavanomaisimmat silmäsairaudet sekä tunnistamaan erikoiseläinlääkärin<br />
hoitoa vaativat sairaustilat.<br />
Työmuodot: esitehtäviä, luentoja, harjoituksia, opiskelijoiden pitämiä esityksiä. Jaksojen suoritusmuodot<br />
ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5. Vaihtoehtoinen suoritusmuoto: hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuopettaja: Bertel Kommonen (pehmytosakirurgia), Riitta-Mari Tulamo (ortopedia, neurologia),<br />
Elina Rusanen (oftalmologia).<br />
Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO<br />
Laajuus: 3 op<br />
Tavoite ja sisältö: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät<br />
yleiset periaatteet. <strong>Opinto</strong>jaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä eri eläinlajien<br />
rauhoitusta, nukutusta ja kivunlievitystä sekä seuraeläinten ja hevosen tehohoidon perusteet.<br />
Työmuodot: luentoja, demonstraatioita, harjoituksia. Suoritusmuoto ilmoitetaan myöhemmin.<br />
46
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Erja Kuusela<br />
Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
LISÄÄNTYMISTIEDE<br />
Laajuus: 12 op<br />
Tavoite ja sisältö: Jakson tavoitteena on antaa hyvä endokrinologinen ja fysiologinen perustietämys<br />
lisääntymisbiologiasta, mikä antaa pohjan lisääntymisen biotekniikoiden ja lisääntymiseen liittyvien<br />
häiriöiden etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyville opinnoille.<br />
Viimeksi mainitut käsitellään eläinlajikohtaisesti. Opiskelija oppii ymmärtämään säännöllisen lisääntymisen<br />
ja oikein ajoitetun hoidon taloudellisen merkityksen kotieläintuotannossa. Hänellä on<br />
valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja<br />
toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin,<br />
tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee diagnostiset menetelmät. Hän hallitsee käytännössä<br />
märehtijöiden ja sikojen tutkimuksen hyvin ja hevosten ja pieneläinten tutkimuksen tyydyttävästi.<br />
Kurssi kattaa tärkeimpien kotieläinten lisääntymisen seuraavat osa-alueet: andrologia, lisääntymisen<br />
biotekniikat, gynekologia, obstetriikka, utare- ja vedinsairaudet sekä neonataalisairaudet.<br />
Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä sekä käytännön<br />
opetusta ja harjoituksia teurastamomateriaalilla ja fantomeilla. Jakson aikana on kaksi kuulustelua<br />
tai vaihtoehtoista suoritusmuotoa: andrologia, johon kuuluvat myös biotekniikat, sekä gynekologia<br />
sisältäen kaiken naaraisiin liittyvän. Loppukuulustelu on klinikkavuoden eli 5. vuoden kevätlukukaudella.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Terttu Katila (naaraat) ja Magnus Andersson (urokset)<br />
Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO<br />
Laajuus: 11,5 op<br />
Tavoite ja sisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon (sisätaudit, kirurgia,<br />
infektiotautien kliininen osuus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto). Jakson tavoitteena on antaa perustiedot<br />
tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta, patogeneesistä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä<br />
sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää<br />
eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset<br />
tekijät. Opiskelija oppii ymmärtämään alkutuotannon aseman ja merkityksen elintarvikkeiden laatuketjussa.<br />
Hän ymmärtää tuotantoeläinten tärkeimpien sairauksien etiologian ja patogeneesin, tietää<br />
ja osaa teoriassa tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee tärkeimmät diagnostiset menetelmät.<br />
Hän hallitsee tuotantoeläinlääkintään liittyvän asiakaspalvelun perusteet. Opiskelijalla on valmiudet<br />
tunnistaa tärkeimmät eläimen hyvinvointia vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja toimia tilanteen<br />
edellyttämällä tavalla. Hän tuntee tuotantoeläimiin liittyvät eläinsuojelumääräykset ja osaa soveltaa<br />
niitä käytäntöön. Opiskelija tuntee tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien hoidot ja osaa soveltaa aikaisempaa<br />
tietämystään farmakologiasta kliinisessä farmakologiassa. Hän hallitsee tuotantoeläinkirurgian<br />
perusteet ja osaa teoriassa suorittaa tavallisimmat kirurgiset toimenpiteet. Opiskelija tuntee<br />
tärkeimpien sairauksien ennaltaehkäisymenetelmät ja on perehtynyt ennaltaehkäisevään terveyden-<br />
47
huoltoon mukaan lukien tuotantoympäristön ja -rakenteet. Hän osaa käyttää hyväkseen käytettävissä<br />
olevia tietolähteitä ja tiedonhallintamenetelmiä käytännön terveydenhuoltotyössä.<br />
Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, käytännön opetusta ja harjoituksia, seminaareja, ryhmätyöskentelyä<br />
ja itsenäistä työskentelyä. Jakso sisältää kirjallisen loppukuulustelun tai vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: 0-5<br />
Vastuuopettaja: Timo Soveri (märehtijät) ja Mari Heinonen (siat).<br />
Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa.<br />
48
KLINIKKAOPETUS<br />
90127<br />
Laajuus: 52 op (35 ov)<br />
Tavoite: Klinikkaopetuksen päämäärä on eri opintojaksoissa annetun teoreettisen opetuksen<br />
ohjattu soveltaminen käytännön eläinlääkintään.<br />
Sisältö: Tätä varten opiskelijat osallistuvat klinikkatyöskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan<br />
sekä päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren klinikoilla kurssikohtaisen<br />
viikko-ohjelman mukaisesti. Saaren yksikössä sijaitsee ambulatorisen klinikan ja<br />
lisääntymistieteen klinikan lisäksi tuotantoeläinklinikka, joka antaa tuotantoeläinten kliinisen<br />
opetuksen sairauksien hoidon ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osalta.<br />
Työmuodot: käytännön kliininen potilastyö, terveydenhuoltokäynnit, diskussiot, seminaarit,<br />
demonstraatiot, potilas- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu<br />
Klinikkaopetus ja päivystys:<br />
Klinikkatyöskentely, joka tapahtuu eläinsairaalan eri klinikoilla, alkaa lukuvuoden ensimmäisenä<br />
päivänä ja päättyy lukuvuoden viimeisenä päivänä. Viidennen lukuvuoden klinikkakierron<br />
aikana opiskelijat ovat pääsääntöisesti 3 viikkoa kerrallaan yhdellä osastolla. Opiskelijoiden<br />
ryhmäjaon ja päivystyslistan tekee vuosikurssin emäntä tai isäntä ja esittelee sen laitoksen<br />
johtajalle ja opintoasioiden sihteerille jo edellisenä lukukautena. Klinikkatyöskentely ja päivystykseen<br />
osallistuminen on pakollista. Poissaolot on korvattava laitoksen määräämällä<br />
tavalla.<br />
Saaren yksikössä opiskelija osallistuu ambulatorisen klinikan sairasmatkoihin, terveydenhuoltokäynteihin<br />
ja tuotantoeläinklinikan potilaiden hoitoon sekä kotieläinten lisääntymistieteen<br />
harjoituksiin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettävät hevosgynekologian käytännön<br />
harjoitukset kuuluvat myös opetukseen.<br />
Klinikkakierto<br />
Kaikki opiskelijat työskentelevät osastoilla seuraavasti:<br />
- pieneläinsisätaudit 6 viikkoa<br />
- pieneläinkirurgia 6 viikkoa<br />
(sisältää anestesiarotaation)<br />
- päivystyspoliklinikka 1 viikko<br />
- hevosklinikka 6 viikkoa<br />
- diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa<br />
- erikoisklinikat 2,5 viikkoa<br />
- Saaren yksikkö 9 viikkoa<br />
(sisältää kaksi viikkoa lisääntymistieteen oppiaineen käytännön harjoituksia)<br />
Pakolliseen klinikkakiertoon sisältyy vaihtoehtoinen 3 viikon jakso Helsingin tai Saaren klinikalla.<br />
Kliinisen laitoksen johtaja voi hakemuksesta (tehtävä marraskuun loppuun mennessä)<br />
hyväksyä tämän osan osittain tai kokonaan suoritettavaksi koti- tai ulkomaisella eläinklinikalla.<br />
Päivystys<br />
Jokainen 3.-5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan klinikoiden jatkuvaan päivystykseen.<br />
Päivystys kuuluu klinikkaopetukseen. Helsingin klinikoilla iltapäivystys on kello<br />
16.00-22.00, yöpäivystys kello 22.00 – 08.00 seuraavaan aamuun ja viikonloppuisin perjantai-<br />
49
illasta kello 16.00 lähtien maanantaiaamuun kello 8.00. Viikonloppupäivystykset jaetaan vuoroihin<br />
kliinisen laitoksen johtajan hyväksymän vuorolistan mukaisesti.<br />
Pieneläinklinikka<br />
Syyslukukausi:<br />
- arkipäivystys 5. vuosikurssi, 2 opiskelijaa päivystysryhmästä (MA-PE klo 16-08)<br />
4. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (MA-PE klo 16-22)<br />
- viikonloppupäivystys 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa)<br />
(LA vuorot klo 08-20 ja klo 20-08;<br />
SU vuoro klo 08-16 ja<br />
SU klo 16-08, uuden päivystysryhmän opiskelijat)<br />
4. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (LA ja SU vuorot klo 8-15 ja 15-22).<br />
Kevätlukukausi:<br />
- arkipäivystys 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (kuten syksyllä)<br />
4. vuosikurssi (1 opiskelija) (kuten syksyllä)<br />
3. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (MA-PE klo 16-22)<br />
- viikonloppupäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (kuten syksyllä)<br />
4. vuosikurssi (1 opiskelija) (kuten syksyllä)<br />
3. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (LA ja SU vuorot klo 8-15 ja 15-22).<br />
Hevosklinikka<br />
Syys- ja kevätlukukausi:<br />
- arkipäivystys 5. vuosikurssi (1 opiskelija) (MA-PE klo 16-24), yö päivystävän<br />
ELL ohjeiden mukaan<br />
4. vuosikurssi (1 opiskelija) (MA-PE klo 16-22)<br />
- viikonloppupäivystys 5. vuosikurssi (1 opiskelija) (LA ja SU klo 8-16 ja 16-24,<br />
yö päivystävän ELL ohjeiden mukaan<br />
4. vuosikurssi (1 opiskelija (LA ja SU klo 16-22).<br />
Saaren klinikka<br />
Syys- ja kevätlukukausi:<br />
- ilta- ja yöpäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa)<br />
- viikonloppupäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa). Jokaisen opiskelijan on päivystettävä<br />
vähintään yksi viikonloppu.<br />
Ajankohta: Helsingin klinikoilla koko 5. vuosikurssin ajan, päivystys 3.-5. vuosikurssin ajan;<br />
Saaren klinikalla 5. vuosikurssilla.<br />
Suorittaminen:<br />
läsnäolo: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen vuosittain erikseen vahvistettavalla määrällä<br />
klinikkapisteitä (1 piste/päivä). Helsingin klinikoilla joululomaa edeltävällä viikolla ja<br />
toukokuun kahdella viimeisellä viikolla on pakollinen läsnäolo 100%. Lopputenttipäivästä<br />
saa klinikkapisteen osallistumalla klinikkatyöskentelyyn Helsingin klinikalla ao. aamupäivänä<br />
(klo 8-11.30).<br />
Saaren yksikössä opiskelijan läsnäolo rekisteröidään erikseen. Vaadittava klinikkapisteiden<br />
määrä on Saarella arkipäivien lukumäärä. Yksittäisiä poissaoloja voi korvata päivystyspisteillä<br />
Saaren yksikön esimiehen hyväksymällä tavalla.<br />
50
opiskelijan suorittamat perustoimenpiteet erillisen listan mukaisesti (arviointi: hyväksytty/hylätty)<br />
käytännön potilastaidot: oman potilaan tutkiminen, jatkotutkimusten ehdottaminen, diagnoosiin<br />
päätyminen differentiaalidiagnooseineen, hoitosuunnitelman ja jatko-ohjeiden laatiminen<br />
sekä potilastietojen kirjaaminen. 1 potilas/3 viikon jakso pieneläinsisätaudeilla,<br />
pieneläinkirurgialla, hevosklinikalla ja Saaren yksikössä. (arviointi: hyväksytty/hylätty)<br />
opiskelijan tuottama kirjallinen materiaali ja suulliset esitykset: potilasdiskussiot (1 kpl/3<br />
viikon jakso pieneläinsisätaudeilla, pieneläinkirurgialla ja hevosklinikalla), leikkauskertomukset<br />
(10 kpl), anestesiakertomukset (6 kpl), röntgenlausunnot (3 kpl), oppimispäiväkirja<br />
(Saaren yksikössä), kirjallinen selostus potilastapauksesta (1 kpl Saaren yksikössä)<br />
Vastuuhenkilöt: Riitta-Mari Tulamo/Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Terttu Katila/Saaren<br />
yksikkö<br />
6.3.2.3 Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojaksot<br />
ELINTARVIKEHYGIENIA<br />
90139<br />
Prof. Hannu Korkeala<br />
Laajuus: 26 op (16 ov)<br />
Elintarvikehygienia -opintokokonaisuus sisältää opintojaksot Lihantarkastustekniikka (1,5 op), Lihantarkastus<br />
(6 op) ja Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta (18,5 op).<br />
<strong>Opinto</strong>kokonaisuudesta järjestetään kirjallinen loppukuulustelu. Loppukuulustelun vaatimuksiin<br />
kuuluvat kaikki elintarvikehygienian opintojaksot. Vaadittava kirjallisuus on Gracey, Collins ja<br />
Huey Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999 ja Montville ja Matthews Food Microbiology.<br />
An Introduction. ASM Press, <strong>2005</strong>.<br />
Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen kuulusteluista ja loppukuulustelusta saaduista pistemääristä.<br />
Loppuarvosana arvioidaan pisteillä 0-5.<br />
LIHANTARKASTUSTEKNIIKKA<br />
90140<br />
Laajuus: 1,5 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen<br />
teurastamoissa sekä antaa valmiudet lihantarkastusapulaisen työhön. <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään<br />
lihantarkastusanatomiaa, -patologiaa ja -parasitologiaa sekä punaisen lihan että siipikarjalihan<br />
käytännön lihantarkastusta. Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastuslinjaan ja tarkastusapulaisen<br />
työhön käytännössä.<br />
Työmuodot: Luentoja 16 tuntia, ekskursio 6 tuntia (pakollinen), kirjallinen kuulustelu<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Tenttikirjallisuus: Luennoilla erikseen jaettava materiaali<br />
Arvostelu: Kirjallinen kuulustelu, joka arvioidaan pisteillä 0-5 on osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa.<br />
Muuta: Opiskelija voi opintojakson suoritettuaan toimia lihantarkastusapulaisen sijaisena teurastamossa.<br />
Vastuuopettaja: Janne Lundén<br />
51
LIHANTARKASTUS<br />
90138<br />
Laajuus: 6 op (3 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin<br />
toimenkuvaan. Laboratorioharjoitukset koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä ja<br />
lihantarkastusmikrobiologiasta. <strong>Opinto</strong>jaksossa opiskellaan lihantarkastusarvostelua ja lihantarkastuspäätösten<br />
tekoa kuvamateriaalin avulla sekä seminaaritöissä laitosvalvontaa, laitoshygieniaa ja<br />
eläinsuojelua. Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastamoon ja tarkastuseläinlääkärin työhön<br />
Työmuodot: Luentoja 27 tuntia, laboratorioharjoituksia, seminaareja ja ekskursio 45 tuntia/opiskelija<br />
(pakolliset), kaksi kirjallista kuulustelua<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi.<br />
Tenttikirjallisuus:<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I ja<br />
III. (http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/)<br />
Gracey, Collins ja Huey Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999.<br />
Houhala ym. Uusi pintahygienia<strong>opas</strong>. Elintarvike ja Terveys -lehti. Vammalan kirjapaino Oy, 4.<br />
painos, 2003.<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet<br />
Luennoilla erikseen jaettava materiaali<br />
Arvostelu: Kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5 ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa.<br />
Muuta: Opiskelija saa valmiuden opintojakson ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelun suoritettuaan<br />
toimia itsenäisesti tarkastuseläinlääkärin sijaisena teurastamossa sekä jatkaa myöhemmin opintoja<br />
tarkastuseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseksi.<br />
Vastuuopettaja: Janne Lundén<br />
ELINTARVIKEHYGIENIA JA ELINTARVIKEVALVONTA<br />
90169<br />
Laajuus: 18,5 op (12 ov)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson suorittaminen antaa opiskelijalle perusvalmiudet ymmärtää elintarvikevalvontaa<br />
sekä hallinnollisella tasolla että käytännön laboratoriotyötasolla<br />
Sisältö: Eläinlääkärillä on keskeinen tehtävä elintarvikkeiden alkutuotannon, jalostuksen ja jakelun<br />
valvonnassa. Tämä valvonta on eläinlääkäreiden tekemää kansanterveystyötä, jonka tarkoituksena<br />
on estää elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvien mikrobien aiheuttamia sairauksia. Valvonnan<br />
alaan kuuluvat myös elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä hygieeniset tuotantotavat ja niiden<br />
arviointi. <strong>Opinto</strong>jakson aikana opiskelija perehdytetään elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten<br />
mikrobien merkitykseen ja diagnostiikkaan, eri elintarvikeryhmien hygieenisen laadun arviointiin,<br />
elintarvikeprosessoinnin keskeisten riskitekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä elintarvikevalvonnan<br />
hallintoon ja lainsäädäntöön. Riskien tunnistamisen lisäksi opetus painottaa ennaltaehkäiseviä<br />
toimia riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun alueella. Käytännön mikrobidiagnostiikassa<br />
opetetaan sekä uusien molekyylibiologisten tekniikoiden että perinteisten mikrobiviljelytekniikoiden<br />
käyttöä. Luentoja 118 tuntia, laboratorioharjoituksia 125 tuntia (pakolliset), ekskursioita<br />
20 tuntia (pakolliset), neljä välikuulustelua<br />
Ajankohta: 6. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Elintarvikelainsäädäntö. Elintarvikevirasto. Edita, <strong>Helsinki</strong> (uusimman päivityksen mukainen).<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I–<br />
IV. (http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/)<br />
52
Hatakka, Korkeala, Niemi, Pakkala, Rahkio ja Siitonen Ruokamyrkytysepidemioiden selvitys<strong>opas</strong>.<br />
Pori, 2000.<br />
Montville ja Matthews Food Microbiology. An Introduction. ASM Press, <strong>2005</strong>.<br />
Elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset -<strong>opas</strong>. Elintarvikevirasto, <strong>Helsinki</strong>, 2000.<br />
Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä. Utareen sairaudet. 2. painos, 1993 tai vastaava<br />
englanninkielinen kirja The Bovine Mastitis and Udder, 1995.<br />
Tuorila ja Hellemann (toim.) Elintarvikkeet aistien puntarissa. Yliopistopaino, 1999.<br />
Laadunvarmistusohjeita mikrobiologisille laboratorioille. NMKL (Nordisk Metodikkommitté<br />
för Livsmedel). Raportti no. 5, 2. painos, Pohjoismainen Elintarvikkeiden Metodiikkakomitea,<br />
1994.<br />
Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali.<br />
Arvostelu: kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5, ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa.<br />
Vastuuopettaja: Hannu Korkeala<br />
YMPÄRISTÖHYGIENIA JA TOKSIKOLOGIA<br />
90141<br />
Prof. Marja-Liisa Hänninen ja prof. Raimo Pohjanvirta<br />
Laajuus: 9,5 op (6 ov)<br />
Ympäristöhygienia ja toksikologia -opintokokonaisuus sisältää opintojaksot Ympäristö- ja elintarviketoksikologia<br />
(3 op) ja Ympäristöhygienia (6,5 op). Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen<br />
kuulusteluista saaduista pistemääristä. Loppuarvosana arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus).<br />
YMPÄRISTÖ- JA ELINTARVIKETOKSIKOLOGIA<br />
90039<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys toksikologiasta tieteenä ja tutustuttaa<br />
hänet Suomen oloissa tärkeimpiin ympäristö- ja elintarvikeperäisiin toksikantteihin.<br />
Sisältö: Opetus koostuu perustoksikologia- ja ympäristöosista. Perustoksikologian opetuksessa käsitellään<br />
toksikologian peruskäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, toksikologista riskinarviointia,<br />
toksikokinetiikan perusteita, karsinogeneesiä, mutageneesiä ja kehitystoksikologiaa<br />
sekä toksisuuden systemaattista tutkimista. Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnon<br />
tärkeimmät kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja<br />
terveysvaikutukset. Luentoja 32 tuntia, laboratoriotöitä ja tiedonhakuharjoitus 8 tuntia/opiskelija,<br />
kirjallinen kuulustelu<br />
Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi. Vuosikurssista C60 alkaen 6. vuosikurssi<br />
Kirjallisuus:<br />
Luennot ja niillä jaettava materiaali<br />
Klaassen (toim.) Casarett and Doull´s Toxicology - The Basic Science of Poisons. 6. painos,<br />
McGraw-Hill, 2001.<br />
Arvostelu: Kirjallinen kuulustelu, joka arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus) on osa ympäristöhygienian<br />
ja toksikologian loppuarvosanaa.<br />
Vastuuopettajat: Raimo Pohjanvirta ja Jere Lindén/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
53
YMPÄRISTÖHYGIENIA<br />
90040<br />
Laajuus: 6,5 op (4 ov)<br />
Tavoite: Antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen<br />
merkitystä ympäristöterveydenhuollossa.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksossa käsitellään mm. ympäristönsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja ympäristöterveyteen<br />
liittyviä käsitteitä, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon hallintoa, ulkoilman,<br />
maaperän, sisäilman laatua ja elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia, sekä talousveden ja uimaveden<br />
kemiallista ja mikrobiologista laatua. Luentoja 52 tuntia, laboratoriotöitä 18 tuntia (pakolliset),<br />
ekskursioita 6 tuntia/opiskelija (pakolliset), kaksi kirjallista kuulustelua (ympäristöhygienian<br />
kuulustelu 2 tuntia sekä vesihygienia ja sisäilman laatu -kuulustelu 2 tuntia).<br />
Ajankohta: 6. vuosikurssin syyslukukausi<br />
Kirjallisuus:<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I–IV<br />
(soveltuvin osin) (http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/).<br />
Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. SFS-käsikirja. 3. painos, Suomen Standardisoimisliitto<br />
SFS ry, <strong>Helsinki</strong>, 2003.<br />
Pönkä Terveydensuojelu. 3. painos, Suomen Ympäristöterveys Oy, <strong>Helsinki</strong>, 2002.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen<br />
fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Edita, <strong>Helsinki</strong>, 2003. STM:n kotisivulla<br />
myös sähköinen versio (www.stm.<strong>fi</strong>).<br />
Soveltamis<strong>opas</strong> talousvesiasetukseen 461/2000. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto,<br />
<strong>Helsinki</strong>, 2000.<br />
Guidelines for Drinking-Water Quality (Draft), 2003, 3. p.<br />
http://www.who.int/water_sanitation_health/gdwq3/en/index.html<br />
Ympäristölainsäädäntö (soveltuvin osin).<br />
Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali.<br />
Arvostelu: Kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus) ovat osa ympäristöhygienian<br />
ja toksikologian loppuarvosanaa.<br />
Vastuuopettaja: Marja-Liisa Hänninen/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
54
vet<br />
Tämä matokuuri maistuu<br />
koirasta hyvältä!<br />
Koira pitää Flubenol tabletin<br />
mausta ja ottaa lääkkeen<br />
mielellään joko sellaisenaan<br />
tai ruokaan sekoitettuna.<br />
Flubenol tabletissa on jakouurteet,<br />
joten se on helppo<br />
annostella koiran painon<br />
mukaan 2,5 kg:sta alkaen.<br />
Kissoille ja pienille koirille<br />
valitaan ruiskulla annosteltava<br />
Flubenol pasta.<br />
Pyydä apteekista Flubenol-ohje.<br />
Lue se huolellisesti ennen kuin<br />
aloitat lääkinnän. Muista häätää<br />
sisäloiset säännöllisesti!<br />
20.5.<strong>2005</strong><br />
Flubenol vet 44 mg/ml oraalipasta, 220 mg purutabletti (Flubendatsoli)<br />
Käyttö: Sisäloisten häätöön: suolinkaiset, hakamadot, heisimato ja piiska-mato.<br />
Kohde-eläinlajit: Oraalipasta: Kissa ja koira. Purutabletti: Koira. Haittavaikutukset:<br />
Kissalla voi esiintyä syljen eritystä ja lievää, ohimenevää ripulia. Koiralla saattaa<br />
esiintyä ohimenevää oksentelua. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Sairaiden<br />
eläinten loishäädössä on noudatettava varovaisuutta. Annostus ja antotapa:<br />
22 mg/kg suun kautta. Sekatartunta: Oraalipasta: 0,5 ml/kg kerran päivässä kolmena<br />
peräkkäisenä päivänä. Purutabletti: 1 tabletti/10 kg kerran päivässä kolmena<br />
peräkkäisenä päivänä. Suolinkais- ja hakamatotartunnat: Oraalipasta: 0,5 ml/kg<br />
kerran päivässä kahtena päivänä. Purutabletti: 1 tabletti/10 kg kerran päivässä<br />
kahtena päivänä. Pakkaukset: Oraalipasta: 7,5 ml. Purutabletti: 6 tabl.<br />
Myyntiluvan haltija: Orion Oyj, Espoo.<br />
ELÄINLÄÄKKEET<br />
PL 425, 20101 Turku<br />
puh. 010 4291, faksi 010 429 7771<br />
www.animalhealth.orion.<strong>fi</strong>
6.3.2.4 Vaihtoehtoiset aineopinnot<br />
90300<br />
Laajuus: 7-11 ov (vapaasti valittavien opintojen laajuudesta riippuen)<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu vaihtoehtoisia aineopintoja 7-11 opintoviikkoa.<br />
Tiedekunnan laitosten järjestämille vaihtoehtoisille opintojaksoille vaaditaan yleensä erillinen ilmoittautuminen<br />
ja osallistujamäärä saattaa olla rajoitettu. <strong>Opinto</strong>jaksojen tarkemmista ajankohdista<br />
tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla ja tiedekunnan www-sivuilla.<br />
1.8.<strong>2005</strong> voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla vaihtoehtoisten opintojen laajuus kandidaatin<br />
tutkinnossa on 1-7 op ja lisensiaatin tutkinnossa 6 tai 11 op.<br />
Jos opiskelija haluaa korvata vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan muualla suorittamillaan yliopistotasoisilla<br />
opinnoilla, hyväksilukemista tulee anoa kirjallisesti ja siitä päättää koulutussuunnittelutoimikunnan<br />
puheenjohtaja. Lisätietoa ja hyväksilukemisanomuksia saa tiedekunnan kansliasta<br />
opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, puh. (09) 191 57157 ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä,<br />
puh. (09) 191 57155.<br />
ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖHYGIEENINEN TUTKIMUS; KYSYMYKSENASET-<br />
TELUSTA RAPORTOINTIIN<br />
90311<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin.<br />
Sisältö: luennot, harjoitukset, ekskursio<br />
Ajankohta: toukokuu <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: Tarkoitettu elintarvike- ja ympäristöhygienian kesäkouluun osallistuville, rajoitettu opiskelijamäärä<br />
Vastuuopettaja: Hannu Korkeala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
ELINTARVIKKEIDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVIEN PATOGEENISTEN MIKROBIEN<br />
MOLEKYYLIBIOLOGINEN DIAGNOSTIIKKA<br />
90312<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten bakteerien<br />
molekyylibiologiseen diagnostiikkaan.<br />
Sisältö: luennot ja harjoitustyöt<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Hannu Korkeala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
EQUINE ANAESTHESIA<br />
90315<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jaksolla tutustutaan hevosen anestesian seurantaan ja erityispiirteisiin.<br />
Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa. <strong>Opinto</strong>jaksolla<br />
saa myös käytännön kokemusta verkko-opiskelusta.<br />
57
Työmuodot: verkkokurssi (BSCW)<br />
Ajankohta: syyslukukausi <strong>2005</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: opetus englannin kielellä NOVA-kurssina, osallistujamäärä rajoitettu, opintojaksoon sisältyy<br />
ennakkotehtävä. <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistuminen edellyttää, että anestesiologian peruskurssi ja<br />
vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu.<br />
Vastuuopettaja: Marja Raekallio/Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, Kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitos<br />
HARJOITTELU<br />
90305<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Sisältö: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen tai<br />
ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on yleensä 1-3 kk ja siitä<br />
voidaan hyväksilukea 1 ov (2 op) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Haettavana olevista harjoittelupaikoista<br />
ilmoitetaan tammikuussa <strong>2005</strong> tiedekunnan kanslian opintoasioiden ilmoitustaululla.<br />
Tiedekunnan harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsihteeri Tuija Sahi.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen/tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
HEVOSEN ONTUMAVIAT<br />
90341<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Oppia hevosen yleisimmät ontumaviat, niiden oireet, diagnosointimenetelmät, vaihtoehtoiset<br />
diagnoosit ja niiden poissulkeminen sekä hoito ja ennuste.<br />
Sisältö: kurssilla käydään läpi eri diagnostiset puudutukset ontumatutkimuksessa, ontuman pääaiheuttajat<br />
edeten raajan alaosasta yläosaan, eri vaihtoehtoisten diagnoosien poissulkeminen, diagnoosin<br />
vahvistaminen ja hoito sekä ennuste.<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jaksolle osallistuminen edellyttää, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien opintojakso<br />
on suoritettu, opintojaksolla on rajoitettu osallistujamäärä<br />
Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo/Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
JULKAISU<br />
90316<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Muuta: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä julkaistavaksi<br />
hyväksytty artikkeli.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö: Syventävien opintojen johtaja tai ohjaaja<br />
KEINOSIEMENNYS<br />
90317<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson tavoitteena on antaa perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta<br />
sekä perehdyttää kummankin lajin keinosiemennystekniikkaan. <strong>Opinto</strong>jakson suorittaminen<br />
antaa pätevyyden toimia seminologin sijaisena.<br />
58
Työmuodot: luentoja 23 tuntia, käytännön harjoituksia 20-30 tuntia Saarella sekä Kuopion teurastamossa<br />
(tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet saadaan suoritetuksi), kirjallinen<br />
kuulustelu 2 tuntia.<br />
Ajankohta: 1. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten seminologilomittajapaikkoja<br />
on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan ulkopuolella. <strong>Opinto</strong>jakson toteutuminen<br />
varmistuu syksyn <strong>2005</strong> aikana.<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Juhani Taponen (naudat) ja Magnus Andersson (siat)/Kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö<br />
KLIININEN SYTOLOGIA<br />
90318<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: antaa valmiudet sytologisten näytteiden ottoon ja tulkintaan<br />
Sisältö: luento opetusta korvan-, veren-, imusolmukkeen-, virtsan-, punktaattien ja ihon uudismuodostumien<br />
sytologiasta, käytännön harjoitusta näytteen otossa ja tulkinnassa, omatoimista diagnostiikkaa<br />
eri esimerkki näytteillä<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: esitehtävälista jaetaan ennen kurssia, rajoitettu osallistujamäärä<br />
Vastuuopettaja: Pernilla Syrjä/Eläinlääketieteellinen patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, Anna-Kaisa<br />
Järvinen /Sisätaudit, Kliinisen eläinlääketieteen laitos.<br />
KOTIELÄINTEN ETOLOGIA JA HYVINVOINTI<br />
90334<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitystä eläinten hyvinvoinnin määrittelemisestä ja mittauksesta<br />
sekä kotieläinten etologian merkityksestä eläintuotannossa.<br />
Sisältö: Käsiteltäviä aiheita koti-eläinten käyttäytymispiirteiden kautta ovat mm. domestikaatio ja<br />
evoluutio, oppiminen, hyvinvoinnin määritelmät sekä eläimen ja ihmisen väliset suhteet. Lisäksi<br />
käsitellään, hyvinvoinnin mittaamista ja käytännön arviointia sekä kerrotaan uusimmista kotimaisista<br />
alan tutkimustuloksista.<br />
Työmuodot: Kurssilla seurataan alustavaa ohjelmarunkoa, mutta tarpeen mukaan poiketaan sivupoluille<br />
kurssilaisten mielenkiinnon mukaan. Opetustapoina ovat luentojen ja keskustelujen lisäksi<br />
erilaiset ryhmä- ja parityömenetelmät, roolileikki sekä etätehtävä.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Kurssisuorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla ja<br />
etätehtävän hyväksyttävä tekeminen ja palauttaminen ajoissa.<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jaksolle otetaan n. 20 opiskelijaa 2.-6. vuosikursseilta sekä tilanteen mukaan myös<br />
muiden alojen opiskelijoita sekä valmiita eläinten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Kurssi on<br />
maksullinen HY:n ulkopuolisille osallistujille. Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan<br />
etukäteislukemistoksi Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, <strong>2005</strong><br />
tai vastaavat tiedot.<br />
Vastuuopettaja: Laura Hänninen/kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
MAIDONTUOTANTO PELLOLTA PÖYTÄÄN<br />
59
90352<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjan tuotanto- ja<br />
elintarvikehygieniaan.<br />
Sisältö: luennot<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Satu Pyörälä, Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö ja Elintarvikeja<br />
ympäristöhygienian laitos<br />
MOLEKYYLIBIOLOGISET MENETELMÄT ELÄINLÄÄKETIETEELLISESSÄ BAK-<br />
TERIOLOGIASSA<br />
90320<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Luentokurssin suoritettuaan opiskelijalla tulisi olla perusvalmiudet ymmärtää keskeisten<br />
eläinlääketieteellisen bakteriologian julkaisuissa käytettyjen molekyylibiologisten menetelmien<br />
teoreettinen tausta ja siten paremmat valmiudet ymmärtää alan tieteellistä kirjallisuutta.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakso koostuu tutkijoiden pitämistä luennoista, ryhmätyömuotoisista kirjallisuusreferaateista<br />
ja opintopäiväkirjan koostamisesta<br />
Ajankohta: tammikuu <strong>2006</strong> (vapaaehtoisten opintojen ikkuna)<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: <strong>Opinto</strong>jakso järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään 10. <strong>Opinto</strong>jakso on suunnattu 2.-<br />
6. vuosikurssin opiskelijoille.<br />
Vastuuopettajat: Airi Palva, Pekka Varmanen ja Kirsi Savijoki/Eläinlääketieteellinen mikrobiologia<br />
ja epidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos<br />
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ELÄINLÄÄKETIEDE - MITÄ SE ON JA ONKO SITÄ<br />
90345<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on tutustua eläinlääketutkimusten tekemiseen, oppia lukemaan kriittisesti raportoituja<br />
kliinisiä ja kokeellisia eläinlääketutkimuksia ja arvioimaan tieteellisen näytön pitävyyttä.<br />
Sisältö: lähitapaamiset ja verkkotyöskentely.<br />
Ajankohta: aloitus valinnaisikkunassa tammikuussa <strong>2006</strong> jatkuen helmikuussa <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: rajoitettu osallistujamäärä, opintojaksolle voivat osallistua sellaiset vähintään IVvuosikurssin<br />
opiskelijat, joilla on farmakologian perusjakso (välitentit) sekä tilastotieteen ja tieteellisen<br />
tutkimuksen perusteet -kurssi suoritettuna, osallistujamäärä rajoitettu.<br />
Vastuuopettaja: Marja Raekallio/Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
OPISKELIJATUUTOROINTI<br />
90328<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Sisältö: Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an ja Helsingin<br />
yliopistoon opiskeluympäristönä.<br />
Suorittaminen: pienryhmäohjaajana toiminen ja kirjallinen raportti<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen/tiedekunnan kanslian opintoasiat<br />
60
PIENELÄINTEN ORTOPEDINEN RADIOLOGIA<br />
90338<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Pieneläinten ortopedisten röntgenkuvien diagnostiikkataidon syventäminen.<br />
Sisältö: Lyhyt teorian kertaus. Potilastapausten röntgenkuvien tulkinta parityöskentelynä. Yhteinen<br />
tapausten purku.<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Muuta: opintojaksolle otetaan 10 opiskelijaa 6-kurssilta (mahdollisesti myös 5-kurssilaisia, jos jää<br />
tilaa)<br />
Vastuuopettaja: Marjatta Snellman/diagnostinen kuvantaminen, Kliinisen eläinlääketieteen laitos.<br />
SIITTOLAELÄINLÄÄKÄRIKURSSI<br />
90323<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong> (6.-10.3.)<br />
Muuta: rajoitettu opiskelijamäärä (10-12 opiskelijaa)<br />
Vastuuopettaja: Terttu Katila/kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
SORKKAHOITOKURSSI<br />
90348<br />
Laajuus: 2 op (1ov)<br />
Tavoite: perehdyttää 2.-3. vuosikurssin opiskelija toiminnallisen sorkkahoidon perusteisiin<br />
Sisältö: sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, toiminnallinen sorkkahoito teoriassa ja käytännössä,<br />
kotitehtävä<br />
Ajankohta: tammikuu <strong>2006</strong><br />
Vastuuopettaja: Timo Soveri/Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö<br />
TEOLLINEN HYGIENIA JA ELINTARVIKEPROSESSIEN RISKINHALLINTA<br />
90326<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden<br />
turvalliseen tuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastusten<br />
käytännön suorittamiseen sekä tarkastuskertomuksen laadintaan.<br />
Työmuodot: luennot ja ekskursio<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Janne Lundén/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
TIEDONLÄHTEET VERKOSSA (Vivo-kurssi)<br />
90346<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Vivo- kurssin tavoitteena on, että kurssin suorittanut henkilö osaa etsiä ja löytää tietoa ja<br />
erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioida löytämänsä tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää<br />
tiedonhallinnan ja -haun merkityksen oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia.<br />
61
Sisältö: Viikin tiedekirjaston koostama Vivo-kurssi tarjoaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden opiskella tiedonhallintaa verkossa.<br />
Kurssi <strong>opas</strong>taa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää<br />
Vivo-sivustolta löytyvään materiaaliin ja<br />
sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun oppimistehtävän<br />
hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä BSCW-ryhmätyöalue.<br />
Ajankohta: verkkokurssi (suositellaan ennen seminaarin aloitusta ja ennen syventävien opintojen<br />
aloitusta)<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Raisa Iivonen/Viikin tiedekirjasto<br />
THE ABC OF ANIMAL EXPERIMENTATION<br />
90314<br />
Laajuus: 6 op (4 ov)<br />
Tavoite: <strong>Opinto</strong>jakso antaa yhtenä kokonaisuutena Suomen säädöskokoelman asetusten numerot<br />
1076/85 (Asetus koe-eläintoiminnasta) ja 1360/90 (Eurooppalainen yleissopimus) sekä Euroopan<br />
unionin mukaisen kelpoisuuden suorittaa, suunnitella ja johtaa eläinkokeita.<br />
Sisältö: <strong>Opinto</strong>jakson sisältämät aihekokonaisuudet: Koe-eläinten biologia ja hoito; Mikrobiologia<br />
ja taudit; Genetiikka; Työterveysriskit ja turvallinen työskentely koe-eläinyksikössä; Eläinkokeiden<br />
suunnittelu ja suorittaminen; Nukutus, kivunpoisto ja koetekniikat; Vaihtoehdot koe-eläimille; Eettiset<br />
kysymykset ja lainsäädäntö; Tutkimusjulkaisujen arviointi. Kirjallinen loppukuulustelu<br />
Ajankohta: tammikuu <strong>2006</strong><br />
Oppimateriaali:<br />
Nevalainen, Jaakkola, Kohila ja Pudas (toim.) Rottia Tutkijoita Tuloksia. Koe-eläinkurssin oppikirja.<br />
FinLAS ry, <strong>Helsinki</strong>, 1996.<br />
Muuta: Opetuskielenä suomi ja englanti.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
<strong>Opinto</strong>jakson vastuuopettaja: Timo Nevalainen/Peruseläinlääketieteen laitos<br />
TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTI JA LUOMUKOTIELÄINTUOTANNON<br />
ERITYISKYSYMYKSET<br />
90380<br />
Laajuus: 8 op (5 ov)<br />
Tavoite ja sisältö: Kurssi järjestetään yhteistyönä kliinisen eläinlääketieteen laitoksen ja Helsingin<br />
yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikön kanssa. Lähiopetus järjestetään<br />
Mikkelissä viikoilla 44 ja 48. Kurssilla käsitellään tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviin<br />
kysymyksiä laaja-alaisesti keskittyen erityisesti luonnonmukaiseen tuotantoon. Kurssi syventää<br />
perusopinnoissa hankittuja tietoja. Kurssin aloittavassa yhteiskunnallisessa osuudessa käsitellään<br />
eläinpolitiikkaa, eläinetiikkaa, kansalaisjärjestötoimintaa ja eläinsuojelulainsäädäntöä. Hyvinvointikysymyksiin<br />
paneudutaan etologian perusteiden ja hyvinvoinnin arviointimenetelmien kautta. Kurssin<br />
päättävässä osuudessa syvennytään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Kurssin aikana<br />
suunnitellaan ja suoritetaan pienimuotoinen hyvinvointiin liittyvä tutkimus.<br />
Muuta: Lisätietoja opintosuunnittelija Aija Taskiselta (aija.taskinen@helsinki.<strong>fi</strong>, 015- 2023 333)<br />
sekä hankkeen sivuilta osoitteesta http://www.ecostudies.<strong>fi</strong>. Ilmoittautuminen 7.10. <strong>2005</strong> mennessä.<br />
Vastuuopettaja: Anna Valros/Kliinisen eläinlääketieteen laitos<br />
UTARETERVEYSKURSSI<br />
62
90329<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja utaretulehduksen ja vedinsairauksia patogeneesistä,<br />
diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä, sekä antaa valmiudet karjan utaretulehdusongelman<br />
kokonaisvaltaiseen selvittämiseen.<br />
Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksen patogeneesiin.<br />
Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietoja syvennetään. Käydään<br />
läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten tutkimustekniikoita harjoitellaan käytännössä.<br />
Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen diagnostiikkaan, viljelyn pikamenetelmiin ja herkkyysmääritykseen.<br />
Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä karjakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman<br />
teko.<br />
Ajankohta: kevätlukukausi <strong>2006</strong><br />
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Muuta: järjestetään osittain verkkokurssina (BSCW). Osallistujien määrä rajattu (12 opiskelijaa)<br />
Vastuuopettaja: Satu Pyörälä/Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö<br />
Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintojaksoja<br />
KALATUOTANTOKETJUN ELINTARVIKEHYGIENIA<br />
90343<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija kalantuotantoon sekä kalantuotannon ja kalavalmisteiden elintarvikehygieniaan.<br />
Sisältö: luennot ja harjoitustyöt<br />
Ajankohta: Kevätlukukausi 2007<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
MEHILÄISET JA HUNAJANTUOTANTO<br />
90319<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija hunajantuotannon eri vaiheisiin ja hunajan tuotantohygieniaan. Sisältö:<br />
Lisäksi käsitellään yleisimpiä mehiläissairauksia ja näytteenottoa tautitapauksissa.<br />
Työmuodot: luennot ja käytännön harjoitukset<br />
Ajankohta: Kevätlukukausi 2007<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
SIANLIHAN TUOTANTO PELLOLTA PÖYTÄÄN<br />
90353<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija sianlihantuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.<br />
Sisältö: luennot<br />
Ajankohta: kevätlukukausi 2007<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen<br />
Saaren yksikkö<br />
63
SIIPIKARJA PELLOLTA PÖYTÄÄN<br />
90354<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan.<br />
Sisältö: luennot<br />
Ajankohta: kevätlukukausi 2008<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen<br />
Saaren yksikkö<br />
LIHAKARJA PELLOLTA PÖYTÄÄN<br />
90355<br />
Laajuus: 2 op (1 ov)<br />
Tavoite: Perehdyttää opiskelija naudanlihantuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan<br />
Sisältö: luennot<br />
Ajankohta: kevälukukausi 2009<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen<br />
Saaren yksikkö<br />
6.3.2.5 Vapaasti valittavat opinnot<br />
90166<br />
Laajuus: 0-4 ov (laajuus riippuu vaihtoehtoisten aineopintojen määrästä)<br />
1.8.<strong>2005</strong> voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat<br />
eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon ja niiden laajuus on 0-6 opintopistettä (laajuus riippuu<br />
vaihtoehtoisten aineopintojen määrästä).<br />
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon muualla suorittamiaan<br />
yliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon. Tutkintoon<br />
kuuluu neljä opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja, jotka rekisteröidään tiedekunnan<br />
kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen opintojen suorittamisesta (ks. myös tämän<br />
oppaan kohta 6.3.2.4).<br />
6.3.3 Harjoittelu<br />
MAATILAHARJOITTELU<br />
90167<br />
Laajuus: 6 op (4 ov)<br />
Tavoite: Ymmärtää suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä ja eläinten hoitotyötä perehtymällä<br />
käytännössä lypsykarja- ja porsastuotantotilan toimintaan.<br />
Sisältö: Opiskelija asuu tarkoitukseen hyväksytyllä harjoittelutilalla ja opettelee käytännössä kaikkiin<br />
töihin navetassa (12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy eläinten ruokintaan ja<br />
hoitoon<br />
64
Työmuodot: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt (12 +12pv), Harjoitteluselostuksen<br />
kysymyksiin perehtyminen kotieläinhygienian kurssikirjallisuuden, alan nettisivujen<br />
sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojen avulla<br />
Ajankohta: 2. vuosikurssin aikana tai viimeistään 3. vuosikurssia edeltävänä kesänä<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai – hoitajan antama todistus sekä hyväksytyt<br />
harjoitteluselostukset<br />
Vastuuopettaja: Laura Hänninen, Suvi Taponen/Kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos<br />
Muuta: harjoittelu on edellytys Kotieläinhygienian opintokokonaisuuden läpäisemiseksi.<br />
TARKASTUSELÄINLÄÄKÄRIHARJOITTELU<br />
90303<br />
Laajuus: 6 op (4 ov)<br />
Harjoittelua ei saa suorittaa ilman laitoksen hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa<br />
jaksoissa. Jos opiskelija on työskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikan<br />
opintojakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 4 viikon työjakso, enintään hyvitystä<br />
voi saada 3 viikkoa<br />
Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen<br />
erityisesti lihan arvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin<br />
laboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Tavoitteena on myös perehdyttää<br />
opiskelija laitos- ja teurastushygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan,<br />
eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin.<br />
Työmuodot: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamolla yhteensä neljä<br />
viikkoa, joista vähintään kaksi viikkoa suoritetaan teurastamolla, jossa teurastetaan sikoja ja/tai nautoja.<br />
Harjoittelusta voi suorittaa korkeintaan kaksi viikkoa siipikarja- tai poroteurastamossa.<br />
Kurssiajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi. Vuosikurssista C61 alkaen 3. vuosikurssi.<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Janne Lundén/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
KLINIKKAHARJOITTELU (= amanuenssuuri)<br />
90301<br />
Laajuus: 8 op (6 ov) (4 kalenteriviikkoa)<br />
Tavoite: Käytännön kliinisen valmiuden kehittäminen.<br />
Sisältö: Opiskelija työskentelee eläinlääketieteellisen tiedekunnan klinikoilla. Harjoitteluun kuuluu<br />
myös päivystys.<br />
Ajankohta: Puolet harjoittelusta (kaksi kalenteriviikkoa) suoritetaan 4. ja 5. lukuvuoden välisenä<br />
kesänä. Yksi kalenteriviikko suoritetaan 5. lukuvuoden joulu- tai pääsiäisloman aikana ja yksi kalenteriviikko<br />
5. ja 6. lukuvuoden välisenä kesänä. Vuosikurssin emännän/isännän on toimitettava<br />
tieto ryhmäjaosta kliinisen eläinlääketieteen laitoksen johtajalle viimeistään yksi kuukausi ennen<br />
harjoittelun alkamista.<br />
Arvostelu: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään vaaditun harjoittelujakson. Päivittäinen<br />
läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussa kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitoksen toimistoon. Harjoittelusta maksetaan korvaus harjoittelun lopussa.<br />
Vastuuopettajat: Riitta-Mari Tulamo, Outi Laitinen-Vapaavuori<br />
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON HARJOITTELU<br />
(ent. kunnalliseläinlääkäriharjoittelu)<br />
65
90302<br />
Laajuus: 3 op (2 ov)<br />
Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien<br />
käytännön suorittamiseen sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön.<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan tulisi perehtyä kunnalliseen päätöksentekoon ja valvontalomakkeiden<br />
asianmukaiseen täyttämiseen, hygienialain mukaisten laitosten viranomaisvalvontaan<br />
ja omavalvontaan, elintarvikehuoneistojen viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, ensisaapumispaikkavalvontaan,<br />
elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan merkintäjärjestelmää koskevaan<br />
lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon<br />
ja laboratoriomäärityksiin. Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai kuntainliitossa<br />
hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta pidetään päiväkirjaa.<br />
Ajankohta: 6. vuosikurssin kevätlukukausi<br />
Arvostelu: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos<br />
6.3.4 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN TUTKIELMA<br />
90500<br />
Laajuus: 6 op<br />
Tavoite: Osoittaa opiskelijan valmiuden hankkia ja käsitellä tieteellistä tietoa, tuottaa tieteellistä<br />
tekstiä ja esittää työstämänsä kokonaisuus tiedeyhteisössä käytettävällä tavalla<br />
Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen oppikirjaan<br />
perustuva 4-5 sivun laajuinen kirjallinen työ. Oman työn esittäminen seminaarissa ohjaavan opettajan<br />
kanssa sovittavana ajankohtana joko suullisena esityksenä havaintomateriaalia käyttäen tai posterina.<br />
Seminaareja järjestetään yksi syyslukukauden ja kaksi kevätlukukauden aikana ennalta ilmoitettavina<br />
aikoina.<br />
Ajankohta: 1.-3. lukuvuosi<br />
Kirjallisuus: Suomen Eläinlääkärilehden kirjoitusohjeet. Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen<br />
<strong>opas</strong><br />
Arvostelu: 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty)<br />
Vastuuopettaja: Tutkielman ohjauksesta vastaa opettajapooli. Tarkemmat ohjeet ja lisätietoja<br />
ALMAsta ja tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, tuija.sahi@helsinki.<strong>fi</strong>, puh.<br />
09-191 57157.<br />
Muuta: Sisältää kypsyysnäytteen, joka kirjoitetaan seminaaritilaisuuden yhteydessä. Kypsyysnäyte<br />
osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija kirjoittaa<br />
kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä, hän osoittaa valtioneuvoston<br />
asetuksen (481/2003) mukaan muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan erinomaisen<br />
suomen tai ruotsin kielen taidon.<br />
6.3.5 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
SYVENTÄVÄT OPINNOT<br />
90400<br />
Laajuus: 15 ov<br />
1.8.<strong>2005</strong> voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla syventävien opintojen tutkielman laajuus<br />
on 20 op tai 25 op. Jos tutkielma sisältää kokeellisen osuuden, laajuus on 25 op.<br />
66
Ennen syventävien opintojen aloittamista suositellaan Tiedonlähteet verkossa –opintojakson (VI-<br />
VO-verkkokurssi) suorittamista (ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta 6.3.2.4 Vaihtoehtoiset<br />
aineopinnot).<br />
Tavoitteet Syventävien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:<br />
1) valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja<br />
ammatillisia ongelmia myös uusissa tilanteissa<br />
2) syventävää tietoa opintojen kohteena olevan ongelmakokonaisuuden kannalta keskeisistä tieteellistä<br />
teorioista sekä tutkimus- ja ongelmanratkaisumenetelmistä<br />
3) perusteelliset tiedot opintojen kohteena olevasta ongelmakokonaisuudesta<br />
Sisältö:<br />
Syventäviin opintoihin kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen, mahdollinen kokeellinen osa, tutkielman<br />
kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kirjallinen kypsyysnäyte. Eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkintoa varten opiskelijan on laadittava tutkielma. Tutkielma voi olla luonteeltaan kokeellinen<br />
tai kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien<br />
tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen<br />
viestintään. Opiskelija keskittyy johonkin eläinlääkärin tehtävien kannalta keskeiseen tieteellisesti<br />
tai ammatillisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee perustua opiskelijan<br />
oman tai ryhmässä tehdyn työn tuloksiin ja/tai kirjallisuusselvitykseen. Jos työ tehdään ryhmässä<br />
yhteisestä aiheesta ja materiaalista, tulee jokaisella opiskelijalla olla selvästi osoitettava ja arvioitava<br />
itsenäinen osuus, josta hän tekee oman kirjallisen raportin.<br />
Syventävien opintojen suunnitelma<br />
Opiskelija voi aloittaa syventävät opinnot missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että<br />
hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Laitos tiedottaa tarjolla olevista syventävien opintojen aiheista<br />
ja ohjaajista. Syventävien opintojen johtaja on professori tai dosentti, joka on työ- tai virkasuhteessa<br />
<strong>tiedekunta</strong>an. Johtaja voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana. Ohjaaja on vähintään<br />
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia.<br />
Tutkimussuunnitelmassa sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta, ohjauksesta ja<br />
kielestä. Samalla opiskelijalle nimetään työn johtaja ja ohjaaja. Aikatauluun myöhemmin tulevat<br />
mahdolliset muutokset on tehtävä yhdessä ohjaajan tai johtajan kanssa. Opiskelija voi syventävien<br />
opintojen johtajan suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.<br />
Laitokset ylläpitävät luetteloa tekeillä olevista tutkielmista. Tätä varten opiskelija toimittaa yhden<br />
kopion suunnitelmasta sen laitoksen toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman.<br />
Tutkimussuunnitelmalomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Seminaarityöskentely<br />
90095<br />
Opiskelijan tulee pitää esitelmä omasta tutkielmastaan, toimia opponenttina ja osallistua lisäksi<br />
kahdeksaan muuhun syventävien opintojen seminaariin, tutkimusmenetelmien opintopiiriin tai laitosten<br />
tutkimusseminaareihin. Seminaarin puheenjohtajana toimii työn ohjaaja, johtaja tai muu<br />
opettaja. Esitelmän pitämisestä opiskelija sopii ohjaajan tai johtajan kanssa. Noin viikkoa ennen<br />
esitelmää tutkielma toimitetaan opponentille, joka perehtyy siihen ja esittää seminaaritilaisuudessa<br />
arvionsa siitä. Esitelmätilaisuudessa myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä työn tekijälle<br />
ja osallistua keskusteluun. Seminaareja voidaan järjestää myös laitosten tutkimusseminaarien<br />
yhteydessä. Esitelmä omasta tutkielmasta on pidettävä ennen tutkielman arvostelemista johtoryhmässä.<br />
67
Opponointia, esitelmää ja seminaariosallistumisia koskeva lomake löytyy Almasta: Tiedekunta ><br />
Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen<br />
Syventävien opintojen tutkielman tarkastavat syventävien opintojen johtaja ja ohjaaja. Tutkielman<br />
arvostelee sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty.<br />
Tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tutkielman tarkastajat ehdottavat johtoryhmälle<br />
tutkielman hyväksymistä. Lomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Jos tarkastajat ehdottavat tutkielman hylkäämistä, tutkielman tekijälle on varattava tilaisuus antaa<br />
vastine ennen kuin johtoryhmä ratkaisee asian. Opiskelija voi pyytää ennen johtoryhmässä tapahtuvaa<br />
arvostelua, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään.<br />
Arvostelua varten tutkielmia jätetään laitoksen toimistoon kunkin laitoksen ilmoittama määrä (sisältää<br />
omat kappaleet ohjaajalle, johtajalle ja johtoryhmän jäsenille sekä kolme kappaletta Viikin tiedekirjastoa<br />
varten). Tarkan tiedon kappalemäärästä saat ao. laitoksen toimistosta. Lisäksi laitoksen<br />
toimistoon palautetaan tiivistelmän sähköinen versio.<br />
Omaan tutkimusaineistoon perustuvan hyväksytyn tutkielman tulee täyttää seuraavat kriteerit:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen, tieteellisten menetelmien hallintaa<br />
ja tulosten kriittistä pohdintaa.<br />
Kokeellisen tutkielman tulee perustua tieteelliseen ongelmanasetteluun.<br />
Ongelman tulee olla riittävän suppeaksi rajattu, jotta sitä on voitu tutkia käytössä olevin<br />
voimavaroin.<br />
Tutkielmassa tulee vastata asetettuihin kysymyksiin ja ongelmiin.<br />
Tutkielma on tehty johtajan tai ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta.<br />
Tutkimuksen suorittaminen raportoidaan riittävän seikkaperäisesti käyttäen apuna taulukoita<br />
ja kuvia.<br />
Tulokset perustuvat omiin havaintoihin.<br />
Tutkielman kielen tulee olla huoliteltua ja ulkoasun viimeistelty ja siisti. Työn tulee olla jäsennelty<br />
ja johdonmukainen. Kielen tulee olla selkeää, yksinkertaista ja ilmaisun tiivistä.<br />
Kirjallisuusviitteiden käytön pitää noudattaa tieteellisessä kirjallisuudessa hyväksyttyä käytäntöä.<br />
Hyväksytyn kirjallisuuskatsauksen tulee täyttää seuraavat kriteerit:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tutkielma on tehty johtajan tai ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta.<br />
Tutkielman tulee osoittaa laajaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen<br />
Kirjallisuudessa esiintyviä tuloksia on arvioitu ja vertailtu kriittisesti ja aiheesta on tehty<br />
loogisia johtopäätöksiä<br />
Tutkielman kielen tulee olla huoliteltua ja ulkoasun viimeistelty ja siisti. Työn tulee olla jäsennelty<br />
ja johdonmukainen. Kielen tulee olla selkeää, yksinkertaista ja ilmaisun tiivistä.<br />
Kirjallisuusviitteiden käytön pitää noudattaa tieteellisessä kirjallisuudessa hyväksyttyä käytäntöä<br />
68
Tutkielman tiivistelmä<br />
Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille<br />
selkeä kuva sen sisällöstä. Tiivistelmä laaditaan Almasta löytyvälle lomakkeelle: Tiedekunta<br />
> Perusopinnot > Lomakkeet ja se liitetään tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmä<br />
on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä on käytettävä vakiintuneita<br />
termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää eikä myöskään tietoja tai väitteitä,<br />
jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Tiivistelmän on oltava itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu tiivistelmäsivulle.<br />
Lisäksi tiivistelmä suositellaan kirjoitettavaksi myös englanniksi. Viikin tiedekirjasto<br />
julkaisee tutkielman tiivistelmän kotisivullaan. Tätä varten tiivistelmä toimitetaan sähköisessä<br />
muodossa laitoksen toimistoon samalla kun tutkielma jätetään tarkastettavaksi.<br />
Kypsyysnäyte<br />
90016<br />
Tutkielman valmistuttua opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte on syytä suorittaa<br />
mahdollisimman pian tutkielman valmistuttua, ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte<br />
tehdään tutkielman aiheeseen liittyvästä kysymyksestä, jonka antaa syventävien opintojen johtaja<br />
tai ohjaaja. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys syventävien opintojen kohteena olevaan<br />
ongelmakokonaisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Asiallisen sisällön lisäksi kiinnitetään<br />
huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä ja kieliasultaan moitteeton. Kypsyysnäytteellä<br />
opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon,<br />
kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan<br />
oikeudesta kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä päättää dekaani. Tiedekunnan<br />
kanslia järjestää kypsyysnäytettä varten tenttitilaisuuden. Asiasisällön tarkastaa ohjaaja tai<br />
johtaja ja kieliasun kielentarkastaja.<br />
Tutkielman julkaiseminen<br />
Viikin tiedekirjasto julkaisee tutkielmien tiivistelmät sähköisesti. Tutkielman voi julkaista myös<br />
kokonaisuudessaan verkossa Helsingin yliopiston E-thesis –palvelussa. Ohjeet sähköiseen julkaisemiseen<br />
löytyvät palvelun verkkosivuilta osoitteesta: ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/.<br />
6.4 Syventävien opintojen tutkielman tekijän muistilista<br />
Kaikki syventäviin opintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot ><br />
Lomakkeet.<br />
Aihe ja tutkimussuunnitelma<br />
Ota yhteyttä sen oppiaineen professoriin, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisit tehdä tutkielman.<br />
Aiheista tiedotetaan myös Almassa: Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista<br />
opiskelussa<br />
Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä valvovan professorin/dosentin tai ohjaajan kanssa ja<br />
se palautetaan sen laitoksen toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta teet tutkielman.<br />
Seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte<br />
Jokainen opiskelija pitää esitelmän omasta tutkielmastaan, toimii opponenttina ja osallistuu<br />
vähintään kahdeksaan muuhun syventävien opintojen seminaariin, tutkimusmenetelmien<br />
opintopiiriin tai laitosten tutkimusseminaareihin.<br />
Esitelmän ajankohta sovitaan työn ohjaajan kanssa ja ilmoita siitä tiedekunnan kanslian<br />
opintoasioihin.<br />
69
Seminaariesitelmän pitäjä huolehtii siitä, että seminaariesitelmälomake palautetaan täytettynä<br />
tiedekunnan kanslian opintoasioihin.<br />
Sovi kypsyysnäytteen suorittamisesta opintoasiainsihteeri Tuija Sahin kanssa.<br />
Tutkielman jättäminen tarkastettavaksi<br />
Valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi ao. laitoksen toimistoon ja samalla palautetaan<br />
tutkielman tiivistelmä sähköisessä muodossa sekä tutkielman arvostelu- ja hyväksymispyyntölomake<br />
Laitosten toimistojen yhteystiedot:<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo,<br />
osastosihteeri Johanna Seppälä, johanna.seppala@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57102<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Hämeentie 57, osastosihteeri Soile Pulkkinen,<br />
soile.pulkkinen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 49642<br />
Peruseläinlääketieteen laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo,<br />
toimistosihteeri Ritva Katsuno, ritva.katsuno@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57020<br />
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen<br />
Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot (ml<br />
syventävien opintojen tutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte) opiskelija voi pyytää tutkintotodistuksen.<br />
Opiskelijan tulee tarkastaa, että opintosuoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon<br />
kuuluvista opintosuorituksista.<br />
Ennen tutkintotodistuksen pyytämistä on syytä myös varmistua, että syventäviin opintoihin kuuluva<br />
seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte on suoritettu ja syventävien opintojen tutkielma on hyväksytty<br />
asianomaisen laitoksen johtoryhmässä.<br />
Tutkintotodistuksen antaa tiedekunnan dekaani. Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään<br />
noin kerran kuukaudessa. Syyslukukauden <strong>2005</strong> tilaisuudet ovat 25.8. klo 9, 29.9. klo 9, 27.10. klo<br />
9, 24.11. klo 9 ja 15.12. klo 10. Joulu- ja toukokuussa publiikki järjestetään yliopiston päärakennuksen<br />
pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, 4. krs. Tilaisuus on juhlallinen ja sinne ovat tervetulleita<br />
kaikki ko. lukukauden aikana valmistuneet ja heidän sukulaisensa ja ystävänsä.<br />
Tutkintotodistusta tulee pyytää viimeistään kahdeksan päivää ennen todistusten jakopäivää. Todistuspyyntölomake<br />
löytyy Almasta: Tiedekunta > Peruopinnot > Lomakkeet. Todistuspyyntölomake<br />
palautetaan tiedekunnan kanslian opintoasioihin (opintoasiainsihteeri Tuija Sahi).<br />
Eläinlääkärin ammatin harjoittaminen edellyttää, että tutkinnon suorittanut laillistaa tutkintonsa.<br />
Ennen laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanut eläinlääketieteellisen<br />
tutkinnon. Laillistamista varten tarvittavat lomakkeet saa tutkintotodistuksen yhteydessä.<br />
Laillistamisen suorittaa hakemuksesta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto,<br />
joka antaa siitä todistuksen. Laillistamisen perusteella eläinlääkärit merkitään osaston<br />
pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonka avulla osasto valvoo eläinlääkärinammatin harjoittajia.<br />
Lisätietoja laillistamisesta antaa osastosihteeri Riitta Salminen, riitta.salminen@mmm.<strong>fi</strong>, puh.<br />
(09) 1605 3336.<br />
70
Valmistujan muistilista<br />
<br />
<br />
Tarkista, että tutkielma on hyväksytty ao. laitoksen johtoryhmässä ja opintosuoritusrekisteristä<br />
löytyvät merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista (ml syventävät<br />
opinnot, seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte) ja palauta todistuspyyntölomake kanslian<br />
opintoasioihin Tuija Sahille.<br />
Laillistamiseen liittyvät lomakkeet saat tutkintotodistuksen yhteydessä. Laillistamisen suorittaa<br />
Maa- ja metsätalousministeriö. Sovi aika osastosihteeri Riitta Salmisen kanssa, riitta.salminen@mmm.<strong>fi</strong>,<br />
puh. 1605 3336.<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia<br />
Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7§:n mukaan eläinlääketieteen opiskelija,<br />
joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja metsätalousministeriön<br />
säätämät opintojaksot, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia<br />
laillistetun eläinlääkärin sijaisena.<br />
Sijaiskelpoisuuden saavuttanut opiskelija saa toimia eläinlääkärin sijaisena enintään kolmen vuoden<br />
ajan. Opetusohjelman mukaisesti opiskeltuna sijaiskelpoisuus saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden<br />
kevätlukukaudella. Maa- ja metsätalousministeriö lähettää opiskelijalle tunnusnumeron,<br />
jotta myös työnantaja voi varmistua, että asianomainen on oikeutettu toimimaan eläinlääkärin sijaisena.<br />
6.6.1 Praktiikkavaatimukset<br />
Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee olla suoritettuna seuraavat opintojaksot:<br />
Yleisopinnot:<br />
Opiskeluun valmentava opetus<br />
ATK (lukuvuodesta 2003-2004 lähtien sisältyy Opiskeluun valmentavaan opetukseen)<br />
Englannin (tai saksan) kielisen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito<br />
Toinen kotimainen kieli (suomi/ruotsi)<br />
Tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteet/PELL<br />
Eläinlääkintähuolto I ja Kunnallishallinto I (=ns. praktiikkakurssi)/EYHL<br />
Aineopinnot:<br />
Peruseläinlääketieteen laitos:<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia<br />
Eläinlääketieteellinen biokemia<br />
Eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
Eläinlääketieteellinen patologia<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia<br />
Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia)<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Eläimiä, tutkijoita ja tuloksia (ent. Koe-eläinkurssi)<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitos:<br />
Eläinlääketieteellinen kliininen kemia<br />
Kotieläinhygienia<br />
71
Farmakologian ja toksikologian perusjakso<br />
Farmakologian kliininen jakso<br />
Reseptioppi<br />
Keinosiemennys (poistunut lv. 2004-<strong>2005</strong>)<br />
Anestesiologia ja tehohoito (ent. Anestesiologia)<br />
Hematologiset sairaudet (ent. Hematologia)<br />
Iho- ja korvasairaudet<br />
Neurologia (ent. Keskushermostotaudit)<br />
Neonataalisairaudet (poistunut lv. 2004-<strong>2005</strong>)<br />
Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet<br />
Siipikarjan, riista- ja turkiseläinten, kalojen ja mehiläisten sairaudet<br />
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet<br />
Virtsatiesairaudet<br />
Oftalmologia<br />
Ruoansulatuskanavan sairaudet<br />
Johdatus klinikkatyöskentelyyn I<br />
*Klinikkaopetus (35 ov)<br />
Endokrinologiset sairaudet (ent. Endokrinologia)<br />
Johdatus klinikkatyöskentelyyn II<br />
Yleiskirurgia<br />
Aineenvaihduntasairaudet<br />
Eksoottisten eläinten sairaudet<br />
Yleinen radiologia (ent. Säteilyfysiikka ja yleinen radiologia)<br />
Gynekologia<br />
Andrologia ja keinollinen lisääntyminen (ent. Andrologia)<br />
Obstetriikka<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu)/KLEL<br />
3/4 Klinikkaharjoittelusta (=amanuenssuuri)/KLEL<br />
*Klinikkaopetuksessa on pakollinen läsnäolo toukokuun kaksi viimeistä viikkoa<br />
Lisäksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen<br />
kunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona.<br />
Opiskelija, joka on suorittanut näiden vaatimusten lisäksi opintojaksot: Lihantarkastustekniikka,<br />
Lihantarkastus ja Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu voi toimia myös tarkastuseläinlääkärin sijaisena.<br />
Jos väliaikaista praktiikkalupaa varten vaadittavat opintosuoritukset tulevat suoritetuksi kevään<br />
<strong>2006</strong> aikana, ilmoita asiasta mielellään helmikuun loppuun mennessä tiedekunnan kanslian opintoasioihin<br />
opintoasiainsihteeri Tuija Sahille. Tarkista samalla, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja<br />
ilmoita, mistä päivämäärästä alkaen tarvitset sijaisoikeuden. Kansliasta saat myös lomakkeen kunnaneläinlääkärin<br />
työhön tutustumista varten, joka palautetaan täytettynä kansliaan harjoittelun suorittamisen<br />
jälkeen. Jos suoritat harjoittelun myöhemmin, voit toimittaa ao. todistuksen myös suoraan<br />
Maa- ja metsätalousministeriöön.<br />
Lisätietoja antavat opintoasiainsihteeri Tuija Sahi, tuija.sahi@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157 ja<br />
opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57155.<br />
72
6.6.2 Tarkastuseläinlääkärin sijaisena toimiminen<br />
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nro 12/EEO/95 mukaisesti eläinlääketieteen opiskelija<br />
voidaan hyväksyä tarkastuseläinlääkärin määräaikaiseksi sijaiseksi, jos hän on suorittanut hyväksytysti<br />
seuraavat opintojaksot:<br />
Aineopinnot:<br />
Eläinlääketieteellinen anatomia<br />
Eläinlääketieteellinen biokemia<br />
Eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia<br />
Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia)<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Eläinlääketieteellinen patologia<br />
Eläinlääketieteellinen genetiikka (ent. Kotieläingenetiikka)<br />
Kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu<br />
Eläinten kliininen ravitsemustiede (ent. Ruokintaoppi ja rehuhygienia)<br />
Farmakologian ja toksikologian perusjakso<br />
Lihantarkastus<br />
Lihantarkastustekniikka<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu)<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
Todistuksen vaadittujen opintojen suorittamisesta saa tiedekunnan kanslian opintoasioista opintoasiainsihteeri<br />
Tuija Sahilta, puh. (09) 191 57157. Todistus tulee toimittaa Maa- ja metsätalousministeriön<br />
elintarvike- ja terveysosastolle. Maa- ja metsätalousministeriöstä lisätietoja antaa osastosihteeri<br />
Riitta Salminen, riitta.salminen@mmm.<strong>fi</strong>, puh. (09) 1605 3336.<br />
6.7 <strong>Opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
Pääsääntöisesti hyväksilukemisen edellytyksenä on, etteivät muualla suoritetut opinnot sisälly toiseen<br />
samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Poikkeuksena ovat tutkintoon kuuluvat pakolliset<br />
kieliopinnot.<br />
6.7.1 Korvaaminen<br />
Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien pakollisten<br />
opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Korvaavuutta<br />
haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineen professorilta (oppiaineen esimies)<br />
tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä.<br />
Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista (esim. opintosuoritusrekisteriote<br />
tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja suoritettujen opintojen<br />
sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.). Hakemuksia saa tiedekunnan tai laitosten kanslioista.<br />
Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen on syytä varmistaa etukäteen laatimalla opintosuunnitelma<br />
ja hyväksyttämällä se ko. oppiaineen esimiehellä. Tutkintoon kuuluvien pakollisten<br />
73
kieliopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla tulee ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslian<br />
opintoasioihin.<br />
Jos opiskelija haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot (11 ov) kokonaan<br />
muualla suoritetuilla opinnoille, korvaavuutta tulee anoa kirjallisesti. <strong>Opinto</strong>jen tulee olla sellaisia,<br />
että niiden voidaan katsoa olevan lähellä tiedekunnan jotain oppiainetta. Hakemukseen tulee liittää<br />
asianmukainen todistus opintosuorituksista tai opintosuunnitelma. Korvaavuudesta päättää koulutussuunnittelutoimikunnan<br />
puheenjohtaja.<br />
6.7.2 Sisällyttäminen<br />
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina<br />
opintoina. Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman opiskelija voi halutessaan sisällyttää<br />
tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin enintään 4 opintoviikkoa muualla suoritettuja yliopistotasoisia<br />
opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan<br />
tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa tiedekunnan kansliaan asianmukaiset todistukset<br />
näistä opintosuorituksista.<br />
Lomakkeita opintojen hyväksilukemisen hakemiseksi saa laitosten toimistoista ja tiedekunnan kansliasta<br />
sekä osoitteesta www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/perustutkinto/lomakkeet.htm.<br />
Lisätietoja hyväksilukemisesta saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä,<br />
sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57155 ja opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, tuija.sahi@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. (09) 191 57157.<br />
6.8 <strong>Opinto</strong>jen suoritusjärjestys<br />
Toinen lukuvuosi<br />
Histopatologian opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että histologian preparaattitentti on suoritettu.<br />
Kolmas lukuvuosi<br />
Koeobduktion suorittaminen edellyttää, että yleisen patologian, elinpatologian, histopatologian,<br />
obduktiotekniikan ja vertailevan elinpatologian kuulustelut on suoritettu hyväksytysti.<br />
Eläinlääketieteellisen kirurgian, sisätautiopin ja kotieläinten lisääntymistieteen kuulusteluihin osallistuminen<br />
edellyttää, että helmikuun loppuun mennessä on suoritettuna loppukuulusteluineen seuraavat<br />
opintojaksot: terve kotieläin -kokonaisuus, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia,<br />
kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu, eläinten kliininen ravitsemustiede (aik.<br />
ruokintaoppi ja –rehuhygienia) ja maatilaharjoittelu.<br />
Neljäs lukuvuosi<br />
Biostatistiikan harjoitusten suorittaminen on edellytyksenä epidemiologian harjoituksiin osallistumiselle.<br />
Infektioepidemiologian loppukuulusteluun voi osallistua, kun mikrobiologian opintojakso<br />
loppukuulusteluineen on suoritettu. Terveydenhuolto kotieläintuotannossa –opintojaksoon voi osallistua,<br />
kun muut kotieläinhygienian opintojaksot on suoritettu. Lihantarkastus –opintojaksoon voi<br />
osallistua, kun lihantarkastustekniikka, mikrobiologia ja immunologia, parasitologia ja patologia<br />
(välikuulustelut) on suoritettu. Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava<br />
74
lihantarkastustekniikka, lihantarkastus –opintojaksosta lihantarkastuslainsäädännön kuulustelu, laboratoriotyöt<br />
ja ekskursio.<br />
Viides lukuvuosi<br />
Kliinisten aineiden opintojaksojen kuulustelut tulee suorittaa viimeistään viidennen lukuvuoden<br />
syyslukukauden aikana. Klinikkatyöskentelyn jatkaminen kevätlukukaudella edellyttää, että kliinisten<br />
aineiden opintojaksot, reseptioppi ja farmakologian ja toksikologian perusjakso on suoritettu.<br />
Klinikkaharjoittelun (=amanuenssuuri) suorittamiseen ei tenttisuorituksilla ole merkitystä.<br />
Kuudes lukuvuosi<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian opintojen jatkamisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellisen<br />
patologian loppukuulustelu ja elintarvike- ja ympäristöhygienian toisen ja neljännen lukuvuoden<br />
aikana järjestetyt opintojaksot on suoritettu.<br />
75
7 TUTKINNONUUDISTUS<br />
Yliopistot siirtyvät Bolognan prosessin etenemisen myötä kaksiportaiseen perustutkintojärjestelmään<br />
1.8.<strong>2005</strong> alkaen. Samalla siirrytään opintoviikoista opintopistemitoitukseen ja opintosuoritusten<br />
arvostelussa arvosteluasteikkoon 0-5. Yliopistossa ennen 1.8.<strong>2005</strong> aloittaneet opiskelijat siirtyvät<br />
uuden tutkintojärjestelmän opintoihin mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi vanhan tutkintojärjestelmän<br />
mukaisesti suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä uuteen tutkintoon.<br />
Siirtymävaiheessa opiskelija voi valita, suorittaako hän tutkintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän<br />
mukaisesti opintoviikkomitoituksella vai siirtyykö hän suorittamaan tutkinnon uuden tutkintojärjestelmän<br />
mukaisesti opintopistemitoituksella. Siirryttyään uuteen tutkintojärjestelmään opiskelija<br />
ei voi enää palata suorittamaan opintojaan vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti.<br />
Eläinlääketieteelliseen <strong>tiedekunta</strong>an ennen 1.8.<strong>2005</strong> tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet opiskelijat<br />
voivat valintansa mukaan toteuttaa opintonsa joko vanhan tai uudistuneen tutkintorakenteen pohjalta.<br />
Ennen 1.8.<strong>2005</strong> opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat siirtyä uuden asetuksen mukaisiin opintoihin<br />
milloin tahansa 1.8.<strong>2005</strong> jälkeen, kuitenkin viimeistään 31.7.2010. Tämän jälkeen ei vanhan<br />
tutkintorakenteen mukainen opiskelu ja valmistuminen ole enää mahdollista.<br />
Tutkinnonuudistuksen myötä otetaan käyttöön alempi kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180<br />
opintopistettä ja jonka voi suorittaa kolmessa vuodessa. Eläinlääketieteen koulutusohjelmalle on<br />
luonteenomaista opintojen kurssimuotoinen eteneminen ja jos opiskelija on edennyt opinnoissaan<br />
tämän ”kandivaiheen” ohitse, hänen voi olla tarkoituksenmukaisinta suorittaa opintonsa loppuun<br />
opintoviikkomitoituksella ja ilman kandidaatin tutkintoa.<br />
Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyminen on suositeltavaa sellaiselle opiskelijalle, joka ei todennäköisesti<br />
ehdi valmistua siirtymäajan kuluessa (31.7.2010 mennessä). Tällöin siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen<br />
kannattaa harkita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos opiskelija haluaa<br />
siirtyä opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti tiedekunnan<br />
kanslian opintoasioihin. Ilmoitus on sitova, eikä sitä voi myöhemmin perua.<br />
Tämän jälkeen hänen on suoritettava opintonsa uuden asetuksen mukaisesti (sisältäen kandidaatin<br />
tutkielman ja muut uuden opetussuunnitelman mukaiset opinnot). Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvän<br />
opiskelijan vanhat, ennen 1.8.<strong>2005</strong> suoritetut, opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi yliopiston<br />
päättämällä laskennallisella kertoimella 2. Tämän jälkeen suoritettavat opinnot on mitoitettu<br />
kuormittavuuslaskelmien mukaisesti opintopisteinä ja opintoviikkoina. Opettajan, eikä myöskään<br />
suorituksen rekisteröijän tarvitse tietää, kumman asetuksen mukaan opiskelija opiskelee. <strong>Opinto</strong>suoritusotteessa<br />
suoritus näkyy sekä opintopisteinä että opintoviikkoina.<br />
Uudistuksen vaikutus eri vuosikurssien ohjelmaan<br />
III (C59), IV (C58) ja V (C57) –kurssit<br />
Nykyinen 3., 4. ja 5. kurssi menevät täysin vanhan ohjelman mukaisesti eikä tutkinnonuudistus<br />
koske näiden kurssien opiskelijoita edellyttäen, että opinnot saatetaan loppuun 31.7.2010 mennessä.<br />
II (C60) -kurssi<br />
Nykyisen 2. kurssin (C60) opiskelijat etenevät lukuvuonna <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong> vanhan ohjelman mukaisesti<br />
paitsi, että ympäristö- ja elintarviketoksikologia opintojakso siirtyy 4. vuosikurssin kevätlukukau-<br />
76
delta 6. vuosikurssin kevätlukukaudelle. Ollessaan 4. vuosikurssilla lukuvuonna <strong>2006</strong>-2007 C60<br />
suorittaa syyslukukaudella epidemiologian, tilastotieteen ja lihantarkastuksen yhdessä 3. vuosikurssin<br />
kanssa, mutta tekee yksin yleiskirurgian jakson . Ylimenokauden opintojen sujuvan etenemisen<br />
varmistamiseksi opinnot aloitetaan tarvittaessa syylukukaudella viikkoa tavanomaista aikaisemmin.<br />
Kevätlukukaudella suoritetaan aiemman koulutusohjelman mukaan parittomina vuosina ja joka<br />
vuonna järjestettävät kliiniset opintojaksot (Eksoottisten eläinten sairaudet, Endokrinologiset sairaudet,<br />
Iho- ja korvasairaudet, Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet,<br />
Ruoansulatuskanavan sairaudet, Virtsatiesairaudet, Oftalmologia, Andrologia ja keinollinen lisääntyminen,<br />
Obstetriikka, Terveydenhuolto kotieläintuotannossa, Johdatus klinikkatyöskentelyyn II,<br />
Reseptioppi).<br />
Klinikkavuosi on lukuvuonna 2007-2008 ja 6. lukuvuosi menee vanhan ohjelman mukaan lukuun<br />
ottamatta ympäristö- ja elintarviketoksikologia opintojakson siirtymistä sen kevätlukukaudelle.<br />
I (C61) -kurssi<br />
Nykyinen 1. kurssi (C61) menee lukuvuonna <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong> vanhan ohjelman mukaisesti, mutta mukana<br />
on äidinkielen viestintäopintoja 1 opintopiste tai vaihtoehtoisesti 0,5 opintoviikkoa. Lisäksi tulee<br />
selvittää, voisiko tieteellisen tutkimuksen perusteet toteuttaa vaihtoehtoisena opintojaksona. Lukuvuonna<br />
<strong>2006</strong>-2007 syyslukukaudella epidemiologia, tilastotiede ja lihantarkastus toteutetaan yhdessä<br />
4. vuosikurssin kanssa. Samaan aikaan kun 4. vuosikurssilla on yleiskirurgian luentoja, on tällä<br />
kurssilla eläinlääkäri virkamiehenä –opintojakso. Kevätlukukaudella on farmakologian ja toksikologian<br />
perusjakso, tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (teurastamoharjoittelu) ja kliiniseen työhön johdattava<br />
blokki. Patologian opetus jatkuu kautta vuoden. Lukuvuodelle 2007-2008 sijoittuvat kliinisten<br />
aineiden blokit (sisätautioppi, anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, lisääntymistiede, tuotantoeläinten<br />
terveyden ja sairaanhoito). Lukuvuosi 2008-2009 on klinikkavuosi. Lukuvuonna 2009-<br />
2010 on tähänastisten opintojen lisäksi ympäristö- ja elintarviketoksikologian opintojakso.<br />
Syksyllä <strong>2005</strong> aloittava 1. vuosikurssi (C62) etenee täysin uuden ohjelman mukaisesti.<br />
Lisätietoja<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistussivut löytyvät Almasta > Tiedekunta > Perusopinnot<br />
> Tutkinnonuudistus. Tiedekunnan kanslian opintoasioissa lisätietoja antavat opintoasiainpäällikkö<br />
Sanna Ryhänen (09) 191 57155 ja opintoasiainsihteeri Tuija Sahi (09) 191 57157.<br />
Helsingin yliopiston tutkinnonuudistuksesta ja sen etenemisestä lisätieotja saa verkosta osoitteesta<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tutkinnonuudistus sekä Alma > opiskelijat > opiskelu ja opetus > tutkinnonuudistus.<br />
77
8 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU<br />
Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada alansa työkokemusta jo opintojen aikana, siksi yliopisto<br />
tukee rahallisesti vuosittain yli 800 yliopisto-opiskelijan harjoittelua.<br />
Yliopiston harjoittelujärjestelmä<br />
yliopiston tukea voidaan myöntää 1 - 3 kk:n ajaksi, mutta harjoitella voi pidempäänkin ilman<br />
yliopiston tukea<br />
harjoitella voi ympäri vuoden, myös lukukausien aikana<br />
harjoittelijan minimipalkka on 875 € (vuoden <strong>2005</strong> tieto)<br />
tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittaville pääaineopiskelijoille, käytännössä etusijan<br />
ovat saaneet loppuvaiheen opiskelijat<br />
tuen myöntää opiskelijan oma ainelaitos/<strong>tiedekunta</strong><br />
Ainelaitokset hankkivat/valitsevat ja välittävät harjoittelupaikat, joille myöntävät tukea, ja solmivat<br />
harjoittelupaikan tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset. Opiskelija voi myös itse ehdottaa harjoittelupaikkaa,<br />
johon haluaisi yliopiston tukea. Yliopiston tukea ei ole sidottu mihinkään tiettyyn<br />
työnantajasektoriin: harjoittelupaikka voi sijaita valtiolla, kunnalla, järjestössä tai yksityisessä yrityksessä,<br />
myös ulkomaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla.<br />
Harjoittelupaikat ovat yleensä haussa vuodenvaihteen jälkeen. Käytännöt vaihtelevat ainelaitoksittain,<br />
joten oman ainelaitoksensa käytäntö kannattaa selvittää jo suunniteltua harjoitteluajankohtaa<br />
edeltävänä syksynä. Koska harjoittelupaikkoja on rajoitetusti, yliopisto suosittelee käytäntöä, jossa<br />
työnantaja maksaa osan harjoittelijan palkasta, vähintään puolet. Kaikki eivät saa yliopiston tukea<br />
tai eivät muuten harjoittele yliopiston harjoittelujärjestelmän tuen turvin. Opiskelijat hankkivat itselleen<br />
ns. täysrahoitteisia paikkoja. Tällöin työnantaja maksaa kaikki harjoittelusta aiheutuvat kulut.<br />
Harjoittelua koskevaa yleisneuvontaa antaa suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi, ura- ja rekrytointipalvelut,<br />
PL 3 (Fabianinkatu 33, 2. krs) 00014 Helsingin yliopisto, p. 191 22343, sähköp. merja.enkovaara-palvi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Lisätietoja harjoittelusta löydät Almasta > Opiskelijat > Opiskelu ja<br />
opetus > Opinnot ja työelämä > harjoittelu.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsihteeri<br />
Tuija Sahi. Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille. Haettavana<br />
olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa <strong>2005</strong> ALMAssa: Tiedekunta > Perusopinnot<br />
> Ajankohtaista opiskelussa. Opiskelija voi hyväksilukea harjoittelusta 2 op eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. myös tämän oppaan kohta 6.3.2.4<br />
Vaihtoehtoiset aineopinnot).<br />
78
9 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA<br />
Helsingin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoasi myös muissa<br />
yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin opintoihin<br />
myönnetään, mikäli ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Muista kuitenkin, että erillisopinto-oikeuden<br />
nojalla et kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun.<br />
Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista sinun kannattaa keskustella opintosuunnitelmista <strong>tiedekunta</strong>si<br />
opintoasiainpäällikön tai oman opettajan kanssa. <strong>Opinto</strong>-oikeutta haetaan lomakkeella, jonka<br />
saat tiedekunnan kanslian opintoasiaioista tai yliopiston opiskelijaneuvonnasta. Hakuajat vaihtelevat<br />
korkeakouluittain ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin.<br />
9.1 <strong>Opinto</strong>yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa<br />
Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa<br />
perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista<br />
yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana<br />
kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa opintoja toisessa yliopistossa.<br />
Joustavalla opinto-oikeudella pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston<br />
(kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen<br />
etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia<br />
opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta sekä hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita<br />
ja erikoisaloja. Lisätietoa verkko-osoitteesta http://www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong>.<br />
9.2 Kansainvälinen opiskelijavaihto<br />
Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan hyväksilukea Suomessa suoritettavaan<br />
tutkintoon. Opiskelijavaihtoon voi periaatteessa lähteä mihin tahansa ulkomaiseen yliopistoon<br />
jos hankkii opiskelupaikan ja rahoituksen itse sekä sopii opintojen hyväksilukemisesta suomalaiseen<br />
tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on valmiiden vaihto-ohjelmien kautta.<br />
Niihin yleensä sisältyy vapautus lukukausimaksuista ja erisuuruisia stipendejä. Stipendin lisäksi<br />
vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia opintotukea (opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa).<br />
Yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö, neuvontapalvelut ja rekrytointipalvelut järjestää tiedotustilaisuuden<br />
opiskelusta, harjoittelusta ja työskentelystä ulkomailla syksyllä ja keväällä. Helsingin<br />
yliopiston kansainväliset asiat ja ruotsinkieliset asiat on julkaissut vaihto-ohjelmista oppaan, joka<br />
on nähtävissä mm. neuvontatoimiston tietopalvelussa ja tiedekunnan kanslian opintoasioissa.<br />
Voit käydä katsomassa tietoja opiskelijavaihdosta myös kansainvälisten asioiden yksikön kotisivulta<br />
osoitteesta http://savotta.helsinki.<strong>fi</strong>/halvi/kv.nsf.<br />
SOKRATES/ERASMUS<br />
Sokrates/Erasmus on Euroopan unionin opiskelijavaihto-ohjelma, joka koskee kaikkien alojen perus-<br />
ja jatkotutkinto-opiskelijoita. Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojen<br />
täysimääräinen hyväksilukeminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Sokrates/Erasmus<br />
-vaihdon puitteissa vastaanottava korkeakoulu ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja.<br />
Vaihto-opiskelu voi kestää 3-12 kuukautta. Stipendin ja Sokrates-statuksen voi saada vain kerran.<br />
Sokrates/Erasmus -vaihto-opiskelupaikat julistetaan haettavaksi kevätlukukauden alussa. Eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> on solminut opiskelijavaihtoa koskevia sopimuksia 16 Euroopan maan ja<br />
yhteensä 24 eurooppalaisen korkeakoulun tai tiedekunnan kanssa. Suurin osa sopimuksista käsittää<br />
79
kolmen kuukauden pituiset opinnot partnerioppilaitoksessa. Tarkempia tietoja eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan Sokrates-sopimuksista ja hakumeneteelystä saa suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh.<br />
(09) 191 57156, riitta.kaitajarvi@helsinki.<strong>fi</strong> tai tiedekunnan sivuilta Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot<br />
> Kansainvälinen opiskelijavaihto.<br />
NORDPLUS<br />
Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä opetusalan pohjoismaisen yhteistyön<br />
ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Stipendejä<br />
myönnetään sekä opiskelijoille että opettajille. Nordplus-verkosto, jossa eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong> on mukana, toimii NOVA-yliopiston piirissä. NOVAan kuuluvat pohjoismaiset maatalous-<br />
ja metsätieteelliset sekä eläinlääketieteelliset yliopistot ja tiedekunnat. Tiedekunnan opiskelijat<br />
voivat hakea Nordplus-stipendiä NOVAn jäsenyliopistoihin sekä myös NOVAn ulkopuolisiin pohjoismaisiin<br />
yliopistoihin. Tietoa opiskelusta pohjoismaisissa yliopistoissa saa mm. yliopiston neuvontatoimiston<br />
tietopalvelusta ja asianomaisista yliopistoista.<br />
Opiskelijastipendit<br />
Opiskelijastipendejä voi hakea 1 kuukaudesta - 12 kuukauteen. Stipendin suuruus on 180 euroa<br />
kuukaudessa. Stipendin lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen, joka vaihtelee määränpään mukaan.<br />
Vuonna <strong>2005</strong> myös alle 4 viikon pituisiin intensiivikursseihin voi saada avustusta yhteensä<br />
300 €. Edellytyksenä stipendin saamiselle on, että vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea<br />
tutkintoon tiedekunnassa. Lisäksi vaihtoon hakevan tulee olla vähintään toisen vuoden opiskelija.<br />
Vaihdossa suoritettavista opinnoista ja niiden hyväksilukemisesta kannattaa keskustella pääaineen<br />
professorin tai opintoneuvojan kanssa. Hakuajat ja -lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta ><br />
Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto<br />
NOVA -yliopisto<br />
NOVA -yliopisto on pohjoismaisten metsä-, eläinlääke- ja maataloustieteiden alojen korkeakouluverkosto,<br />
jonka tehtävänä on pohjoismaisen opetus- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen tuottamalla<br />
uusia toimintatapoja ja luomalla verkosto opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vapaalle liikkuvuudelle.<br />
NOVA -yliopiston sisällä toimii NOVA-Vet -verkosto, joka pyrkii edistämään eläinlääketieteen<br />
pohjoismaista koulutusyhteistyötä, mm. suunnittelemalla ja tuottamalla kurssimuotoista koulutusta,<br />
johon kaikki pohjoismaiset eläinlääketieteen opiskelijat voivat osallistua.<br />
Lisätietoja vuoden <strong>2005</strong> kursseista, koulutustarjonnasta ja NOVAsta yleisesti saat NOVAn wwwsivuilta<br />
osoitteesta: http://www.nova-university.org/ , Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen<br />
opiskelijavaihto ja suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) 191 57156,<br />
riitta.kaitajarvi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Yliopiston kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva vaihto<br />
Helsingin yliopisto on solminut useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia,<br />
joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen alueella. Kaikkiin<br />
kahdenvälisiin opiskelijavaihtoihin kuuluu stipendi/apuraha, jonka suuruus riippuu vaihtoohjelmasta,<br />
kohdemaasta ja vaihdon kestosta. Kahdenvälisiin sopimuksiin perustuviin vaihtopaikkoihin<br />
haetaan Kv-opiskelijapalveluiden kautta. Hakuajat vaihtelevat kohteittain ja ohjelmittain.<br />
Hakuajat koskevat sekä syys- että kevätlukukausiksi opiskelemaan hakeutuvia.<br />
Tiedekunnan kahdenväliset sopimukset<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kahdenvälisistä sopimuksista saat lisätietoja tiedekunnan kansliasta<br />
suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) 191 57156 , riitta.kaitajarvi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
80
Liikkuvuusapuraha (free mover –apuraha):<br />
Itsenäisesti opiskelupaikan (opiskelun kesto 3-12 kk, opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi tutkintoon)<br />
hankkinut perustutkinto-opiskelija voi hakea apurahaa kansainvälisistä opiskelijapalveluista.<br />
Lisätietoja kansainvälisistä palveluista: koordinaattori Tuula Hellstedt, puh. (09) 191 22177.<br />
Lisätietoja<br />
Intranetistä: http://alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Opiskelijat > Opiskelu ja opetus > Opiskelu ulkomailla ><br />
Opiskelijavaihto-ohjelmat.<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta lisätietoja antaa suunnittelija<br />
Riitta Kaitajärvi, riitta.kaitajarvi@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57156, Agnes Sjöbergin katu 2,<br />
EE-talon 2. kerros, huone B228.<br />
Karapellontie 6, 02610 Espoo, puh. (09)50991<br />
81
10 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET<br />
10.1 Veterinärmedicine kandidat<br />
Grundstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Undervisning, som förbereder för studierna 2 sp 1. lå<br />
Veterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. lå<br />
IKT-körkort<br />
Integredare IKT-studier<br />
3 sp<br />
2 sp<br />
1. lå<br />
3. lå<br />
Kommunikationsstudier av modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Engelska (eller tyska) 3 sp 1. och 2. lå<br />
Andra inhemska språket (<strong>fi</strong>nska/svenska) 4 sp 2. lå<br />
Veterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. lå<br />
Tjänstemanna veterinär 2 sp 3. lå<br />
Studerandens utveckling som medlem i<br />
2 sp 2. och 3. lå<br />
vetenskaplig samfund<br />
Ämnestudier Omfattning Tidpunkt<br />
Det friska husdjuret:<br />
Veterinärmedicinsk anatomi<br />
Veterinärmedicinsk biokemi<br />
Veterinärmedicinsk fysiologi<br />
50 sp 1. lå<br />
Husdjurshygien:<br />
Veterinärmedicinsk genetik<br />
Husdjurshygienens grunder, etologi och djurskydd<br />
Klinisk näringslära för djur<br />
3 sp<br />
5 sp<br />
5.5 sp<br />
2. lå<br />
Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 11.5 sp 2. lå<br />
Veterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. lå<br />
Livsmedelshygien:<br />
Köttbesiktningsteknik<br />
Köttbesiktning<br />
1.5 sp<br />
6 sp<br />
2. lå<br />
3. lå<br />
Veterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk epidemiologi<br />
Veterinärmedicinsk infektionsepidemiologi<br />
Kvantitav epidemiologi<br />
Biostatistik<br />
10 sp 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi 6 sp 3. lå<br />
Inledning till kliniskt arbete 8.5 sp 3. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Fritt valbara studier 0-6 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Praktik<br />
Lantgårdspraktik 6 sp 2. lå<br />
Besiktningsveterinärpraktik 6 sp 3. lå<br />
Kandidat studien 6 sp 2. och 3. lå<br />
Totalt<br />
180 sp<br />
82
10.2 Veterinärmedicine licentiat<br />
Grundstudier omfattning tidpunkt<br />
Veterinärmedicine licentiate portfolio 1 sp (4., 5. och ) 6. lå<br />
Veterinären som företagare och foreståndare 3 sp 6. lå<br />
Veterinärhälsovård och kommunalförvaltning 5 sp 5. och 6. lå<br />
Ämnes- och fördjupade studier omfattning tidpunkt<br />
Veterinärmedicinsk inre medicin<br />
13.5 sp 4. lå<br />
(Smådjur, häst)<br />
Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. lå<br />
Veterinärmedicinsk kirurgi<br />
9 sp 4. lå<br />
(Smådjur, häst)<br />
Husdjurens fortplantingslära 12 sp 4. lå<br />
Hälsovård inom husdjursproduktionen 11.5 sp 4. lå<br />
Klinikundervisning 52 sp 5. lå<br />
Livsmedelshygien<br />
Livsmedelshygien och livsmedelskontroll 18.5 sp 6. lå<br />
Miljöhygien och toxikologi:<br />
Miljö- och livsmedelstoxikologi<br />
Miljöhygien<br />
3 sp<br />
6.5 sp<br />
6. lå<br />
6. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4. och 6. lå<br />
Fördjupade studier<br />
seminararbete<br />
mognadsprov<br />
20 eller 25 op 4., 5. och 6. lå<br />
Praktik omfattning tidpunkt<br />
Klinikpraktik 8 sp 4. och 5. lå<br />
Miljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. lå<br />
Totalt<br />
180 sp<br />
10.3 Studieperioder<br />
10.3.1 Grundstudier<br />
UNDERVISNING SOM FÖRBEREDER FÖR STUDIERNA<br />
90027<br />
Omfattning: 2 sp (1,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieavsnittet får den nya studeranden bekanta sig med Helsingfors<br />
universitet som studiemiljö, speciellt med den veterinärmedicinska fakulteten och dess tre<br />
institutioner. Studeranden får även bekanta sig med biblioteket, informationssökning, adb-program<br />
som är centrala för studierna och fakultetens nätomgivning.<br />
Studieform: Till undervisningen hör föreläsningar, grupparbeten, besök samt adb-övningar<br />
Tidpunkt: 1. läseårets hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen<br />
83
VETERINÄRMEDICINE KANDIDAT PORTFOLIO<br />
90100<br />
Omfattning: 2 sp<br />
Syfte: att hjälpa studerande utforma veterinär medicinska studier som helhet och att uppfatta<br />
mångsidiga områden av veterinär yrket redan från början av studier. Betydelsen av enskilda<br />
studieperioder och alternativa studier i helhet blir klarare och det gör lättare att planera studier. Med<br />
portfolioarbetet lär sig studeranden resonera sina framsteg och faktorer som har inverkningar samt<br />
att få beredskap att uppskatta sitt kunnande och dokumentering.<br />
Ansvarig för studieperioden: Mirja Ruohoniemi<br />
IKT-KÖRKORT<br />
90099<br />
Omfattning: 3 sp<br />
Innehåll: IKT körkortet består av sex moduler: Helsingfors Universitet datanät, arbetsstation<br />
färdigheter, internet och datanät kommunikation färdigheter, data behandling och presentation<br />
färdigheter, information anskaffning färdigheter och information säkerhet.<br />
Tidpunkt: 1. läseårets hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Timo Haapanen och Mikko Valkonen<br />
KOMMUNIKATIONSSTUDIER AV MODERSMÅLET<br />
90088<br />
Omfattning: 3 sp<br />
Syfte: att studeranden kan välja stilart enligt emot tagande grupp. Muntlig kommunikationen.<br />
Innehåll: 1. Årskurs behandlar veterinär medicinska terminologi integrerats i det friska husdjuret –<br />
studiehelhet. 2. Årskurs behandlar uppsättning av normalprosa integrerats i klinisk näringslära för<br />
djur. 3.årskurs behandlar kommunikations undervisning integrerats i veterinären som tjänsteman.<br />
Lärare: Reeta Pösö/ Institutionen för basveterinärmedicin, Suvi Taponen/ Institutionen för klinisk<br />
veterinärmedicin, Riitta Maijala/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien och lärare från<br />
språkcentret<br />
ENGELSKA<br />
99270 1 sp och 99280 2 sp<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Studieperioden är indelad i två avsnitt:<br />
a) textförståelse av engelska (99270)<br />
b) muntlig framställningsförmåga på engelska (99280)<br />
Nivåprov: Innan de två avsnitten anordnas ett nivåprov. Ett godkänt nivåprov ersätter deltagande i<br />
kursens respektive avsnitt.<br />
Tidpunkt: 1. och 2. läsårets hösttermin. Undervisningen ges av Helsingfors universitets<br />
språkcenter. Istället för engelska kan man utföra de fodrade studierna i det tyska språket eller ett<br />
annat av fakulteten godkänt språk, i vilket HU arrangerar undervisning.<br />
Tentlitteratur: Undervisningsduplikat<br />
Lärare: Tuula Lehtonen; textförståelse, Roy Siddall; det engelska språkets muntliga framställning/<br />
språkcentret<br />
ANDRA INHEMSKA SPRÅKET<br />
(99291 <strong>fi</strong>nska, 992911 svenska språkets muntliga framställning, 992912 svenska språkets skriftliga<br />
framställning)<br />
Omfattning: 4 sp (2 sv) (56 t.).<br />
Tidpunkt: 2. läsårets hösttermin<br />
84
De som blivit godkända i nivåproven den 17. och 18.5.2004 behöver inte delta i kursen. I kursen<br />
ingår övningar för förståelse av det skrivna och talade språket samt diskussions- och skrivövningar i<br />
smågrupper. Kursen avslutas med ett muntligt och ett skriftligt prov som bedöms enskilt. Om<br />
studenten blir underkänd i endera provet har han möjlighet att omtentera det en gång. Därefter bör<br />
man gå om kursen eller utföra självstudier med ledning av lärare. Studeranden bör uppnå sådan<br />
kunskap, som motsvarar den språkkunskap, vilken med stöd av lagen, angående den språkkunskap<br />
som skall av tjänsteman fordras, kräves av sådan inom tvåspråkigt ämbetsdistrikt verksam<br />
statstjänsteman som avlagt högskoleexamen.<br />
Lärare: Taru Hentola och Kirsi Wallinheimo/ språkcentret<br />
VETERINÄRETIK OCH DJURSKYDD<br />
90172<br />
Omfattning: 3 sp<br />
Syfte: studerandet omfattar grunder av etisk beslutfattning som en del av veterinäryrke.<br />
Innehåll: frågor om hus- och provdjur, djurgård- och vilda djur, produktions djur samt<br />
djurförädling, lastning på lantgårdar, transport, förvaring i slakteriet fähus och bedövning samt<br />
djuromsorg under hela processen. Etisk djurläkning. Djurskydds myndighet ansvar. Etiska grunder<br />
av veterinär yrkeskår.<br />
Lärare: Outi Vainio/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
TJÄNSTEMANNA VETERINÄR<br />
90082<br />
Omfattning: 2 sp<br />
Syfte: veterinären kan verka som tjänsteman i statligt, kommunalt samt läns och Eu-förvaltnings<br />
området. Syftet är att göra studeranden bekant med centrala begrepp och att ge beredskaper att<br />
tjänstgöra också som föreståndare för slakterier ock kommuner.<br />
Innehåll: under studieperiod blir studeranden informerad i tjänstemanna ansvar och befogenhet,<br />
tjänstemannaetik samt arbetet reglerats av lagstiftningen. Föreläsningar ges och övningar görs i<br />
arbetspsykologi och –skydd samt strategiskt ledandet i samband med ledaruppgifter. Med<br />
kommunikationen koncentreras speciellt på kriskommunikation och kommunikations planering<br />
Lärare: Riitta Maijala/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
GRUNDER I STATISTIK OCH I VETENSKAPLIG FORSKNING<br />
90025<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studeranden förstår grunderna för vetenskaplig forskning och kan förhålla sig<br />
kritiskt till organisationen av experiment och forskningsresultat. Studeranden är bekant med de<br />
vanligaste parametriska och icke-parametriska statistiska testerna och tolkningen av deras resultat.<br />
Tidpunkt: 3. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala, Pekka Luukkainen /Institutionen för<br />
basveterinärmedicin<br />
STUDERANDENS UTVECKLING SOM MEDLEM I VETENSKAPLIG SAMFUND<br />
90075<br />
Omfattning: 2 sp<br />
Syfte: avsikten är att göra studeranden bekant med verksamhet och behandlingsätt av veterinär<br />
medicinska vetenskapliga samfundet. Efter studieavsnittet kan studeranden observera kritiskt<br />
vetskap och pålitlighet av resultat, identi<strong>fi</strong>era metoder i vetenskaplig forskning, förstå grunder av<br />
vetenskapligt tänkande till slutledningen, med hjälp av instruktör sätta hypotesen och skapa teorier<br />
för sina egna lärdomsprov samt testa dem experimentellt och känna vetenskapliga skrivningarnas<br />
85
principer.<br />
Använda vetenskapliga samfundets värderingsmetoder och forskningsetik presenteras. Avsikten är<br />
också att hjälpa studeranden att förstå särskilda egenskaper av undervisningen baserade på<br />
forskningen samt hjälpa studeranden att utforma forskningsarbete som en del av veterinäryrke.<br />
Innehåll: Studietemat innehåller presentation av forskning i veterinär medicinska fakultet,<br />
undervisning i vetenskap och forsknings teori samt undervisning i vetenskaplig skrivning. Med<br />
grundkurser i farmakologi och toxikologi förevisas EBM och kunskapssökande (intruerade<br />
sökandet, jämförelsen av artiklar och upplösandet)<br />
Det halva temat bildas av forskningsarbete presentation, som ges av anstalter i samband med<br />
undervisning.<br />
Ansvarig för studieperioden: Johanna Björkroth/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
VETERINÄRHÄLSOVÅRD OCH KOMMUNALFÖRVALTNING<br />
90009<br />
Dos. Riitta Maijala<br />
Omfattning: 5 sp (3 sv)<br />
Annat: Kommunalförvaltning I och Veterinärhälsövård I utgör tillsammans den sk. praktikkursen,<br />
som ordnas under 5. årskursens höst- och vårtermin.<br />
Kommunalförvaltning I och II<br />
90080 och 90010<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under kursen bekantar sig studeranden med den kommunala veterinärens<br />
centrala administrativa uppgifter samt med lagstiftning.<br />
Tidpunkt: 5. årskursens vårtermin och 6. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
Veterinärhälsovård I och II<br />
90081 och 90004<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under undervisningen behandlas bl.a. rollen av jord- och<br />
skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning och Livsmedelsverket och<br />
länsveterinärens arbete. Förutom detta redogörs proceduren och lagstiftningen inom bokföring,<br />
taxering,djurskydd, djursjukdomar, veterinärväsendet och receptskrivning.<br />
Tidpunkt: 5. årskursens vårtermin och 6. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
VETERINÄREN SOM FÖRETAGARE OCH FÖRESTÅNDARE<br />
90026<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursens mål är att inviga studeranden i frågor som förekommer kring<br />
grundandet av en praktik. Under kursen behandlas personaladministration, hur man gör reklam,<br />
marknadsföring och branschens etiska krav.<br />
Tidpunkt: 6. årskursen<br />
Ansvarig för studieperioden: Outi Laitinen-Vapaavuori/Universitetets djursjukhus<br />
10.3.2 Ämnesstudier<br />
86
Ämnesstudierna har som mål att ge studeranden en helhetsbild av husdjurets anatomi,<br />
ämnesomsättning och livsfunktioner, innehållet i djurens hälsovård och utveckling, sjukdomars<br />
orsak, förebyggande, konstaterande och vård samt livsmedlens och livsmiljöns hygien.<br />
Ämnesstudierna är obligatoriska eller valbara. Alla studieperioders prestationssätt kan, i den mån<br />
studieveckoantalet tillåter, speci<strong>fi</strong>eras. Dessa speci<strong>fi</strong>kationer bör meddelas senast då stuieperioden<br />
börjar.<br />
10.3.2.1 Studieperioder vid institutionen för basveterinärmedicin<br />
DET FRISKA HUSDJURET<br />
Prof. Antti Iivanainen<br />
Veterinärmedicinsk anatomi, biokemi och fysiologi vid institutionen för basveterinärmedicin utgör<br />
tillsammans en delvis integrerad helhet ”Det friska husdjuret”. Helheten omfattar allt som allt 33 sv<br />
och innehåller också grundundervisningen om provdjur. En del av undervisningen i helheten ”det<br />
friska husdjuret” är problembaserat. ”Det friska husdjuret”-helheten innehåller 10 delförhör där man<br />
integrerat anatomi, biokemi och fysiologi samt en integrerad sluttent. De ämnesbaserade<br />
slutvitsorden ges på basen av framgången i del-och slutförhöret.<br />
”Det friska husdjuret”-helheten strävar till att ge studeranden en helhetsbild om husdjurens anatomi,<br />
ämnesomsättning och livsfunktioner. Studeranden får god färdighet i att disponera och skaffa<br />
ytterligare veterinärmedicinsk kunskap från läroböcker på främmande språk. Han/hon behärskar<br />
principerna av den medicinska fackterminologin och det centrala innehållet av terminologin i<br />
anatomi, biokemi och fysiologi. Studeranden kan förstå de teoretiska modellerna och<br />
lagbundenheterna bakom parametrarna, som utmärker livsfunktioner. Studiehelheten utgör en stark<br />
bas för de kliniska studierna.<br />
VETERINÄRMEDICINSK ANATOMI<br />
90101<br />
Prof. Lars-Axel Lindberg<br />
Undervisningen av veterinärmedicinsk anatomi består av undervisning i (husdjurens)<br />
utvecklingsbiologi, allmän histologi och specialhistologi samt makroskopisk anatomi.<br />
Undervisningen fördelas i fyra delar:<br />
Veterinärmedicinsk anatomi I, 6 sp<br />
Veterinärmedicinsk anatomi II, 6 sp<br />
Veterinärmedicinsk anatomi III, 6 sp<br />
Veterinärmedicinsk anatomi IV, 6 sp<br />
Omfattning: 24 sp<br />
Syfte och innehåll: Studerande bekantar sig med husdjurens anatomi samt med vävnadernas och<br />
organens mikroskopiska uppbyggnad. Under studieavsnittet ges en intensiv översikt av<br />
vertebraternas evolution samt av däggdjurens fosterutveckling. Utöver detta presenteras olika<br />
forskningsningsmetoder för könsceller, embryon och foster.<br />
Tidpunkt: 1. läsårets höst- och vårtermin<br />
VETERINÄRMEDICINSK BIOKEMI<br />
90102<br />
87
Prof. Antti Iivanainen<br />
Omfattning: 12,5 sp<br />
Syfte och innehåll: Studierna består av kemi, biokemi, cellbiologi och molekylärbiologi. Efter<br />
kursen behärskar studeranden huvudprinciperna i allmän kemi och han/hon känner till<br />
makromolekylers och cellers uppbyggnad, ämnesomsättningen och dess reglering samt vävnaders<br />
och organs biokemiska uppgifter. I tillägg behärskar studeranden grunderna i molekylärbiologi.<br />
Tidpunkt: 1. läseårets höst- och vårtermin<br />
VETERINÄRMEDICINSK FYSIOLOGI<br />
90103<br />
Prof. Reeta Pösö<br />
Omfattning: 12,5 sp<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden omfattar grundundervisning om organismens normala<br />
funktioner med vissa kliniskt intressanta störningar i olika organ som exempel. Under kursen<br />
behandlas både livsfunktionernas allmänna principer och skillnader mellan olika djurarter med<br />
speciell hänsyn till viktiga delområden för veterinärmedicin.<br />
Tidpunkt: 1. läseårets höst- och vårtermin<br />
VETERINÄRMEDICINSK MIKROBIOLOGI OCH EPIDEMIOLOGI<br />
VETERINÄRMEDICINSK MIKROBIOLOGI OCH IMMUNOLOGI<br />
90116<br />
Prof. Airi Palva<br />
Omfattning: 11 op (7,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieavsnittet omfattar allmän, klinisk och molekylär mikrobiologi samt<br />
immunologi. Undervisningen i mikrobiologi består av bakteriologi, virologi och mykologi. Efter<br />
studieperioden borde studeranden i teori och praktik behärska grunderna för de båda disciplinerna,<br />
veterinärmedicinskt viktiga infektionssjukdomars förorsakare och deras diagnostik,<br />
mikrobmediciner och orsaker för resistens till antibiotika. Utöver detta borde studeranden förstå de<br />
faktorer, som verkar i värd – mikrobinteraktionsförhållande, inklusive värdens ospeci<strong>fi</strong>ka och<br />
speci<strong>fi</strong>ka försvarssystem.<br />
Tidpunkt: 2. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Airi Palva<br />
VETERINÄRMEDICINSK INFEKTIONSEPIDEMIOLOGI<br />
90031<br />
Omfattning: 4 sp (2,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieavsnittets mål är att ge grundläggande kunskaper i bekämpningen av<br />
främst de infektionssjukdomar som nämns i den veterinärmedicinska lagstiftningen, samt i<br />
sjukdomarnas orsaker, förekomst, spridning och förebyggande.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala<br />
KVANTITATIV EPIDEMIOLOGI<br />
90038<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
88
Syfte och innehåll: Under studieavsnittet får studeranden fördjupa sig i epidemiologins grunder<br />
och lära sig att studera fenomen på populationsnivå. Deltagarna får lära sig tillämpa datorbaserade<br />
program i epidemiologi, bl. a. vid analys av sjukdomars riskfaktorer och evaluering av diagnostiska<br />
tester.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala<br />
VETERINÄRMEDICINSK PARASITOLOGI<br />
90118<br />
Prof. Antti Sukura<br />
Omfattning: 5 sp (3 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursens mål är att ge studeranden en översikt av de viktigaste parasiterna som<br />
förekommer hos husdjur och vilda djur samt av deras morfologi, systematik, fysiologi och ekologi.<br />
Utöver detta bekantar man sig med diagnostik av parasitsjukdomar.<br />
Tidpunkt: Föreläsningar och laboratorieövningar under 2. årskursens hösttermin. Föreläsningarna<br />
om klinisk parasitologi och parasitsjukdomarnas behandling är integrerade med de kliniska<br />
studieperioderna.<br />
Ansvarig för studieperioden: Seppo Saari<br />
VETERINÄRMEDICINSK PATOLOGI<br />
90155<br />
Prof. Antti Sukura<br />
Omfattning: 17 sp (11 sv)<br />
Syfte och innehåll: Patologi är läran sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som<br />
sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör<br />
en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Syftet med studieperioden är att lära<br />
studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identi<strong>fi</strong>era de makrooch<br />
mikroskopiska förändringarna, som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Efter avlagd<br />
studieperiod bör studerande kunna utföra obduktion av de vanligaste husdjuren samt identi<strong>fi</strong>era de<br />
vanligaste strukturförändringarna förosakade av sjukdomar.<br />
Tidpunkt: 2. årskursen (allmän patologi, organpatologi, histopatologi), 3. årskursen<br />
(obduktionsteknik, obduktionskurs).<br />
10.3.2.2 Studieperioder vid institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
Studeranden undervisas i olika sjukdomars orsaker, uppkomst, förekomst, diagnostisering,<br />
förebyggande och behandling. Studierna innehåller föreläsningar, demonstrationer, audiovisuell<br />
undervisning, självständiga studier, nätundervisning och övningar. Övningarna som hör till<br />
studiehelheterna på den kliniska institutionen är obligatoriska.<br />
Undervisning i kirurgi, inre medicin och diagnostisk bildanalys sker integrerat som föreläsningar,<br />
övningar, seminarier, demonstrationer och klinikarbete. Även undervisning i farmakologi och<br />
parasitologi ges i tillämpade delar integrerat med undervisningen i kirurgi och inre medicin.<br />
De kliniska studieperiodernas tentamina/prestationer bedöms enligt principen godkänd/inte<br />
godkänd, om inte annat nämns vid studieperioden. Studiehelheternas slutliga tentamina bedöms<br />
89
med vitsorden approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude<br />
approbatur, eximia cum laude approbatur och laudatur.<br />
HUSDJURSHYGIEN<br />
90161<br />
Prof. Hannu Saloniemi<br />
Undervisningen inom husdjurshygien ges, med undantag av genetik, främst som intensiv sk.<br />
blockundervisning. En del av undervisningen sker integrerat med ”Det frisk djuret” –helheten.<br />
Under blockundervisningen studeras endast ett ämne åt gången under två kalenderveckor. Tentamen<br />
sker omedelbart efter studieperiodens slut. Blockundervisningen innehåller praktiska övningar i<br />
universitetets ladugårdar samt handledda självständiga studier. Utöver detta besöks också<br />
forskningslaboratorier och lantgårdar. Lantbrukspraktiken är en förutsättning för slutförd<br />
studieperiod. Huvuddelen av undervisningen i husdjurshygien sker under det andra årets höst. I<br />
undervisningsplanen har det reserverats tid för lantbrukspraktik i december.<br />
VETERINÄRMEDICINSK GENETIK<br />
90132<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieavsnittets mål är att ge de grundläggande kunskaperna i genetik,<br />
husdjursförädling, sjukdomsgenetik och genteknologi som en veterinär har behov av. Grunderna i<br />
molekylärgenetik och populationsgenetik repeteras och kunskapen fördjupas. Förädlingsmålsättning<br />
för husdjur i Finland samt olika förädlingsorganisationer presenteras. Olika molekylärbiologiska<br />
metoder som används i förädlingsarbetet beskrivs. Inom sjukdomsgenetik betonas främst i Finland<br />
förekommande genetiska sjukdomar och störningar samt hälsoförädling.<br />
Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Hannu Saloniemi, Helena Rautala<br />
GRUNDER I HUSDJURSHYGIEN, ETOLOGI OCH DJURSKYDD<br />
90133<br />
Omfattning: 5 sp (3,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperiodens syfte är att ge studeranden en inblick i det <strong>fi</strong>nska lantbruket, i<br />
foderproduktionen och i synnerhet i hurdjursproduktionen. Efter kursen har studeranden en<br />
uppfattning om lantbruket och i synnerhet husdjursproduktionen och dess omfattning i Finland.<br />
Studeranden känner till grunderna för husdjurens beteende och kan tillämpa sina kunskaper i<br />
evaluering av och informering om djurens välmående och djurens gynnsamma<br />
produktionsomgivningar samt i djurskyddsarbete. Studieperioden ges som intensiv<br />
blockundervisning. I början av studieperioden behandlas de funktionella grunderna, omfattningen<br />
och kvaliteten av lantbruk i Finland, i synnerhet angående husdjursproduktion och foderproduktion.<br />
Till studieperioden ingår även undervisning i grunderna för etologi och tillämpad husdjursetologi<br />
samt principerna för djurskydd och lagstiftning. Därtill behandlas inverkan av produktionsmiljö och<br />
vårdmetoder på djurens hälsotillstånd med vikt vid etologiska aspekter. Mjölkningshygien och<br />
mjölkningsmaskiner samt diverse faktorer som inverkar på juversjukdomarnas uppkomst i<br />
produktions- och vårdmiljö, behandlas under denna studieperiod. I form av praktiska övningar på<br />
universitetets ladugårdar bekantar man sig med hantering av djur, produktionsperioder samt<br />
mjölkning. Man bekantar sig också med adb, som hör till planmässig husdjursproduktion.<br />
Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen<br />
KLINISK NÄRINGSLÄRA FÖR DJUR<br />
90
90134<br />
Omfattning: 4 sp (2,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden ges i form av intensiv blockundervisning. Undervisningen ger<br />
de nödvändiga kunskaperna om husdjurens nutrition, utfodring, de foder som används samt<br />
foderkvalitetens betydelse för djurens hälsa som krävs för arbete inom djurens medicinering och<br />
hälsovård. Studeranden har kunskap om de viktigaste skeendena då foder förfaras och deras<br />
betydelse för djurens hälsa. Näringsfysiologi repeteras kort och grunderna i foderhygien samt<br />
utfodring av nötdjur, gris, lamm, häst, hund och katt undervisas.<br />
Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Suvi Taponen<br />
HÄLSOVÅRD INOM HUSDJURSPRODUKTIONEN<br />
90136<br />
Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden strävar till att ge studerande en generell bild om planmässig<br />
hälsovård, dess syften och förfaringssätt. I undervisningen behandlas produktionsenhetliga<br />
hälsovårdsarbetets teoretiska grunder, sjukdomsregistreringssystem, planmässig hälsovård av<br />
nötkreatur och grisproduktion, sjukdomsekonomi och övervakning av djurens hälsotilltsånd.<br />
Tidpunkt: Undervisningen hålls under 4. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Kristiina Dredge<br />
VETERINÄRMEDICINSK KLINISK KEMI<br />
90114<br />
Dos. Satu Sankari<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursens mål är att studeranden lär sig provernas vederbörliga behandling, de<br />
vanligaste kliniskkemiska de<strong>fi</strong>nitionsmetoderna och de aspekterna, som påverkar<br />
laboratorieresultatens kvalitet. Under perioden bekantar man sig med biokemiska förändringar som<br />
förorsakas av olika sjukdomar och deras diagnostiska användning med hänsyn till skillnader mellan<br />
olika djurarter. Under övningarna bekantar man sig i praktiken med de torrkemiska de<strong>fi</strong>nitionerna<br />
av patienterna och övar laboratoriereslutatens tolkning.<br />
Tidpunkt: 3. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Satu Sankari<br />
VETERINÄRMEDICINSK FARMAKOLOGI OCH TOXIKOLOGI<br />
90108<br />
Prof. Outi Vainio<br />
Omfattning: 10,5 sp (7 sv) innehåller grundkurserna för farmakologi (receptlära)och toxikologi<br />
(giftlära), den kliniska perioden av farmakologi och receptlära.<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden fördjupar studeranden sig i farmakologins och<br />
toxikologins grunder samt kliniska farmakologi. Under kursen lär man sig hur olika läkemedel<br />
inverkar på organismen, deras verkningsmekanismer samt hur organismen avlägsnar läkemedel.<br />
Studeranden lär känna mediciners användningssyfte, indikation samt skade och biverkningar.. Den<br />
kliniska studieperioden ger studeranden grundberedskap i att medicinera djur.<br />
Studieform: Föreläsningar, laboratorieövningar, demonstrerande undervisning, video undervisning,<br />
internetbaserad undervisning samt självständiga studier i elektroniska databaser. Den handledda<br />
udervisningen per studerande är 81 timmar föreläsning och 30 timmar gruppundervisning/<br />
laboratoriearbete. Kursarbetena är obligatoriska.<br />
91
Tidpunkt: Grundkurserna för farmakologi och toxikologi 6 sp (4 sv) (90041) under 3. årskursens<br />
hösttermin. Den kliniska perioden av farmakologi 3,5 sp (2.5 sv) (90042) integrerat med de<br />
kliniska studieperioderna under 3. och 4. årskursens vårterminer. Receptlära 1 sp (0,5 sv)<br />
(90043)under 4. årskursens vårtermin. Sluttentamen under 5. läsårets höst- eller vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
VETERINÄRMEDICINSK INRE MEDICIN<br />
90162<br />
Prof. Thomas Spillman<br />
Den slutliga tentamen för veterinärmedicinsk inre medicin är skriftlig och femte årskursens<br />
studeranden kan första gången delta på den under vårterminen, då den egentliga slutliga tentamen<br />
ordnas. Kraven för den slutliga tentamen är alla studieperioder som hör till inre medicin, vilka<br />
måste vara godkändt avlagda. Litteraturen som krävs nämns vid varje studieperiod. Utöver detta<br />
krävs också de frågor som behandlats på föreläsningarna samt möjlig annan studiematerial som<br />
utdelats.<br />
ÄMNESOMSÄTTNINGSSJUKDOMAR<br />
90153<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas de viktigaste sjukdomstillstånden som är<br />
anknytna till ämnesomsättningen.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri<br />
SJUKDOMAR HOS EXOTISKA DJUR<br />
90154<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Syftet med studieperioden är att bekanta studeranden med de vanligaste<br />
sjukdomarna hos bl.a. fretter, kaniner, gnagare, burfåglar, sköldpaddor, kräldjur och ormar och<br />
sjukdomarnas etiologi, symptomer, diagnostik, vård och prognoser.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Irmeli Happonen<br />
ENDOKRINOLOGISKA SJUKDOMAR (tidigare Endokrinologi)<br />
90143<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar funktionsstörningar i inresekretoriska körtlar,<br />
huvudsakligen i sköldkörteln, den endokriniska bukspottkörteln och binjurarna, i synnerhet hos<br />
smådjur. Utöver detta behandlas kort vissa sällsynta endokriniska sjukdomar hos smådjur och<br />
hästens endokriniska sjukdomar.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Irmeli Happonen<br />
HEMATOLOGISKA SJUKDOMAR (tidigare Hematologi)<br />
90109<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperiodens mål är att studeranden bekantar sig med tolkningen av<br />
förändringar i blodkroppar samt blodkroppssjukdomars kliniska diagnostik och vård. Studerande får<br />
92
också bekanta sig med störningar i blodets koaguleringssystem, koaguleringsundersökningar och<br />
tillstånd som orsakas av störningar i blodets koagulering och deras vård.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna-Kaisa Järvinen<br />
HUD- OCH ÖRONSJUKDOMAR<br />
90110<br />
Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas hudsjukdomars etiologi, patogenes,<br />
diagnostisering, patologiskanatomiska bild och vård hos sällskaps- och produktionsdjur. Även<br />
öronsjukdomar och hudtumörer hos sällskapsdjur presenteras.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Thomas Spillman<br />
INLEDNING TILL KLINISKT ARBETE I<br />
90126<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: I studieperioden ingår den allmänna kliniska undersökningen av olika djurarter<br />
och att ta anamnens samt en kort översikt över de viktigaste sjukdomarna. Perioden innehåller<br />
också presentation av verksamheten på klinikerna, föreläsningar om kundservice,<br />
laboratorieövningar och undervisning och övningar i användandet av patientprogrammet.<br />
Målsättningen beträffande hästhantering är att uppnå grundkunskaper för att arbeta på kliniken.<br />
Studieform: Föreläsningar 24 timmar, praktiska övningar 11 timmar, övning i hästhantering 3<br />
timmar i 6 personers grupper samt hanteringsprov.<br />
Tidpunkt: Undervisning under 3. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Minna Rajamäki, Marika Melamies, Timo Paananen (stallpraktik)<br />
SJUKDOMAR I BRÖSTHÅLA, HJÄRTA, BLODCIRKULATION OCH<br />
ANDNINGSORGAN<br />
90120<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperiodens syfte är att ge baskunskap om sällskaps- och<br />
produktionsdjurens viktigaste sjukdomar i brösthålan och i de övre luftvägarna som är förosakade<br />
av olika etiologiska faktorer.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Minna Rajamäki, Anna-Kaisa Järvinen<br />
SJUKDOMAR I DIGESTIONSKANALEN<br />
90121<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar sällskaps- och produktionsdjurens viktigaste<br />
sjukdomar i matsmältningskanalen och närknytna organ.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Thomas Spillman<br />
SJUKDOMAR HOS FJÄDERFÄ, VILT, PÄLSDJUR, FISK OCH BIN<br />
90122<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med de ovannämnda<br />
djurarternas betydelse, viktigaste sjukdomar och hälsovård.<br />
93
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri<br />
SJUKDOMAR I URINVÄGARNA<br />
90124<br />
Omfattning: 1, 5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med diagnostik av sjukdomar i<br />
urinvägarna, i synnerhet vid användningen av laboratorieundersökningar i dessa sjukdomars<br />
diagonstik. Sällskaps- och produktionsdjurens viktigaste urinvägssjukdomar presenteras.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna-Kaisa Järvinen<br />
VETERINÄRMEDICINSK KIRURGI<br />
90106<br />
Prof. Riitta-Mari Tulamo<br />
Den slutliga tentamen i kirurgi är skriftlig och femte årskursens studeranden kan första gången delta<br />
på den under höstterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Kraven för den slutliga<br />
tentamen är alla studieperioder som hör till inre medicin, vilka måste vara godkändt avlagda. Utöver<br />
detta krävs också den kirurgiska undervisningen, som givits under föreläsningarna integrerat med<br />
inre medicin. Litteraturen som krävs nämns vid varje studieperiod. Därtill krävs också de frågor<br />
som behandlats på föreläsningarna samt annat studiematerial som möjligen utdelats.<br />
ANESTESIOLOGI OCH INTENSIVVÅRD<br />
90106<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieavsnittet behandlas allmän anestesiologi och olika djurarters<br />
sedation, nedsövning och smärtstillning samt grunderna för sällskapsdjurens och hästens<br />
intensivvård.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Erja Kuusela<br />
INLEDNING TILL KLINISKT ARBETE II<br />
90150<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under kursen behandlas bl.a. kundservice, interaktionskunskaper, etik,<br />
laboratorieundersökningar, identi<strong>fi</strong>ering av nödfall och första hjälp.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Bertel Kommonen<br />
NEUROLOGI<br />
90112<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med neurologisk undersökning<br />
och lokalisering av skada hos sällskaps- och produktionsdjur. De viktigaste neurologiska<br />
sjukdomarna hos produktionsdjur behandlas också.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo<br />
OFTALMOLOGI<br />
94
90125<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar ögonsjukdomar och deras etiologi, diagnostik och<br />
vård hos sällskaps- och produktionsdjur.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år<br />
Ansvarig för studieperioden: Elina Rusanen<br />
SJUKDOMAR I STÖD- OCH RÖRELSEORGAN<br />
90123<br />
Omfattning: 4,5 sp (3 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar centrala sjukdomar i stödje- och rörelseorganen och<br />
deras etiologi, diagnostik och vård hos sällskaps- och produktionsdjur.<br />
Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år<br />
Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo<br />
ALLMÄN KIRURGI<br />
90152<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursens mål är att studeranden bekantar sig med allmän kirurgi och<br />
mjukvävnadskirurgins vanligaste operationer på smådjur. Kursen ger baskunskaper om användning<br />
av instrument i praktiken och om olika sytekniker samt lär studeranden att arbeta självständigt.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Bertel Kommonen<br />
VETERINÄRMEDICINSK DIAGONSTISK BILDANALYS<br />
90159<br />
Prof. Marjatta Snellman<br />
Undervisning i diagnostisk bildanalys ges förutom under kursen om allmän radiologi, också<br />
integrerat under föreläsningarna i kirurgi och inre medicin samt under röntgendemonstrationer, som<br />
hålls under klinikåret. Den slutliga tentamen för diagnostisk bildanalys är skriftlig. Femte<br />
årskursens studeranden kan första gången delta på den under vårterminen, då den egentliga slutliga<br />
tentamen ordnas. Kraven för den slutliga tentamen är kursen i allmän radiologi, den undervisning i<br />
diagnostisk bildanalys, som getts integrerat samt undervisningen, som getts under klinikåret.<br />
ALLMÄN RADIOLOGI<br />
90157<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas grunderna för röntgenundersökning, det<br />
praktiska utförandet, strålningstrygghet och grunderna för tolkning av röntgenbilder. Utöver detta<br />
behandlas grunderna för ultraljudsundersökning och undersökningens praktiska utförande samt de<br />
olika användningsområdena för datortomogra<strong>fi</strong>, magnetbilder och gammabilder.<br />
Tidpunkt: 3. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Marjatta Snellman<br />
HUSDJURENS FORTPLANTINGSLÄRA<br />
90170<br />
Prof. Terttu Katila<br />
Omfattning: 14 sp (9,5 sv)<br />
95
Studiehelheten innehåller andrologi och arti<strong>fi</strong>ciell fortplantning samt gynekologi och obstetrik.<br />
Kursen i obstetrik innehåller, förutom förlossningslära och dräktighet, även neontala sjukdomar och<br />
juversjukdomar.<br />
En skritlig slutlig tentamen ordnas av studiehelheten, till vilken studeranden kan ta med sig en<br />
obegränsad mängd skriftligt material. Femte årskursens studeranden kan första gången delta i<br />
slutliga tentamen på vårterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Tentamen bedöms med<br />
vitsord. Från och med årskurs C57 tas poängen för andrologins och arti<strong>fi</strong>ciella fortplantningens,<br />
gynekologins och obstetriks tentamina i beaktande i det slutliga vitsordet för helheten om<br />
husdjurens fortplantningslära.<br />
ANDROLOGI OCH ARTIFICIELL FORTPLANTNING<br />
90164<br />
Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv) (3 sp, 2 sv fr.o.m årskurs C60, läsår <strong>2006</strong>-2007)<br />
Syfte och innehåll: Studieperioden innehåller fortplantingsfysiologi och -patologi av handjur,<br />
inseminationsteknik av nöt, svin, häst och hund, bedömning av spermakvalitet och hantering av<br />
sperma, överföring av embryon samt andra arti<strong>fi</strong>ciella fortplantningstekniker.<br />
Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin udda år, gruppundervisning 5.<br />
årskursen<br />
Ansvarig för studieperioden: Magnus Andersson<br />
Övrigt: Kursen inbefattar undervisningen i studieperioden Arti<strong>fi</strong>ciellbefruktning 1 (90104) fr.o.m.<br />
läsår <strong>2006</strong>-2007 (C 60)<br />
GYNEKOLOGI<br />
90163<br />
Omfattning: 7 sp (4,5 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursen ger studeranden en endrokrinologisk och fysiologisk bas, som<br />
kompletteras med skillnader mellan olika djurarter. Kursen innehåller undervisning i de vanligaste<br />
fortplantningsstörningarna, deras etiologi, diagnostik, vård och förebyggning hos ensklida djur samt<br />
hos boskap.<br />
Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin jämna år. Praktiska övningar under 5.<br />
årskursen.<br />
Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila<br />
Övrigt: Kursen inbefattar undervisningen i studieperioden Arti<strong>fi</strong>ciell befruktning 1 ( 90104) fr.o.m.<br />
läsår <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong> (C 60)<br />
OBSTETRIK<br />
90165<br />
Omfattning: 4,5 sp (3 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursen ger studeranden en endrokrinologisk och fysiologiska bas om<br />
dräktighet och förlossning, som kompletteras med skillnader mellan olika djurarter. Studeranden lär<br />
sig också diagnostik och patologi av dräktighet hos de vanligaste husdjuren. Utöver detta innehåller<br />
studieperioden också inlärning av förlossningstekniker, komplikationer vid förlossning, neonatala<br />
patienters säregenskaper och vanliga sjukdomstilltsånd samt diagnostik och vård av juversjukdomar<br />
hos enskilda djur och boskap.<br />
Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin udda år. Praktiska övningar under 5.<br />
årskursen<br />
Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila<br />
96
KLINIKUNDERVISNING<br />
90127<br />
Omfattning: 52 sp (35 sv)<br />
Syfte och innehåll: Syftet med klinikundervisningen är att under ledning tillämpa den teoretiska<br />
undervisningen studeranden fått inom praktisk veterinärmedicin. Under denna period deltar<br />
studeranden i klinikarbetet och den ambulatoriska praktiken samt i dejoureringen på klinikerna i<br />
Universitetets djursjukhus i Helsingfors och i Saari enligt ett kursbaserat veckoprogram. På Saarienheten<br />
<strong>fi</strong>nns, förutom den ambulatoriska kliniken och kliniken för fortplantningslära, även kliniken<br />
för produktionsdjur, där den kliniska undervisningen om vård av sjukdomar och preventiv<br />
hälsovård för produktionsdjur ges.<br />
Arbetssätt: praktiskt kliniskt patientarbete, hälsovårdsbesök, diskussioner, seminarier,<br />
demonstrationer, upprätthållande av en patient- och lärodagbok, självständiga studier.<br />
Klinikundervisning och dejourering: Klinikarbetet, som sker på djursjukhusets olika kliniker,<br />
börjar läsårets första dag och slutar läsårets sista dag. Under det femte läsåret be<strong>fi</strong>nner sig<br />
studeranden huvudsakligen 3 veckor åt gången på en avdelning.<br />
Studerandenas gruppfördelning samt dejoureringslista görs av kursens värdinna eller värd.<br />
Värdinnan eller värden presenterar listan till institutionens ledare och till sekreteraren för<br />
studieärenden redan under det föregående läsåret. Klinikarbetet och dejoureringen är<br />
obligatoriskt. Frånvaro måste ersättas på det sätt som institutionen bestämmer. På Saari-enheten<br />
deltar studeranden i den ambulatoriska klinikens sjukbesök, hälsovårdsbesök och i vården av<br />
patienter på kliniken för produktionsdjur samt i övningar inom husdjurens fortplantningslära. Till<br />
undervisningen ingår även hästgynekologins praktiska övningar, som hålls vid Forskningscentralen<br />
för jordbruk och livsmedelsekonomi på Ypäjä, och nötdjursgynekologins praktiska övningar, som<br />
hålls på Lahtis slakteri.<br />
Klinikrotation:<br />
Alla studeranden arbetar på de olika avdelningarna enligt följande:<br />
- smådjurs inre medicin 6 veckor<br />
- smådjurskirurgi 6 veckor<br />
(innehåller anestesirotation)<br />
- akutmottagning/jourpoliklinik 1 vecka<br />
- hästkliniken 6 veckor<br />
- diagnostisk bildanalys 3 veckor<br />
- specialklinikerna 2,5 veckor<br />
- Saari-enheten 9 veckor<br />
(innehåller två veckor av praktiska övningar inom fortplantningslära)<br />
Till den obligatoriska klinikrotationen hör en alternativ 3 veckors period på kliniken i Helsingfors<br />
eller i Saari. På basen av en ansökan kan ledaren för den kliniska avdelningen godkänna att en del<br />
eller hela perioden avläggs på en <strong>fi</strong>nsk eller utländsk djurklinik.<br />
Dejourering<br />
Varje tredje-femte årskursens studerande är förpliktad att delta i klinikernas kontinuerliga<br />
dejourering. Dejourering är en del av klinikundervisningen. På klinikerna i Helsingfors hålls<br />
kvällsdejoureringen kl. 16.00-22.00, nattdejoureringen kl. 22.00- 08.00 nästa morgon och under<br />
veckoslutet fr.o.m fredagkväll kl. 16.00 till måndagmorgon kl. 08.00. Veckoslutsdejoureringar delas<br />
upp i skift enligt en skiftlista, som ledaren för den kliniska institutionen godkänt.<br />
97
Smådjurskliniken<br />
Höstterminen:<br />
- kvällsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande)<br />
- nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden)<br />
- veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande)<br />
Vårterminen:<br />
- kvällsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande), 3. årskursen (2<br />
studeranden)<br />
- nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden)<br />
- veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande), 3.<br />
årskursen (2 studerande).<br />
Hästkliniken<br />
Höst- och vårterminen:<br />
- kvällsdejourering: 5. årskursen (1 studerande), 4. årskursen (1 studerande)<br />
- nattdejourering: 5. årskursen (1 studerande) enligt instruktionerna från den dejourerande<br />
veterinären<br />
- veckoslutsdejourering: 5. årskursen (1 studerande), 4. årskursen (1 studerande under<br />
kvällarna)<br />
Kliniken i Saari<br />
Höst- och vårterminen:<br />
- kvälls- och nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden)<br />
- veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden). Varje studerande måste dejourera<br />
åtminstone ett veckoslut.<br />
Tid: På klinikerna i Helsingfors under hela 5. årskursen, dejourering under 3.-5. årskursen; på Saari<br />
kliniken under 5. årskursen.<br />
Ansvariga: Riitta-Mari Tulamo/Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Terttu Katila/Saarienheten<br />
10.3.2.3 Studieperioder vid institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
LIVSMEDELSHYGIEN<br />
90139<br />
Prof. Hannu Korkeala<br />
Omfattning: 26 sp (16 sv)<br />
Studiehelheten Livsmedelshygien innehåller studieperioderna Köttbesiktningsteknik (1,5 sp),<br />
Köttbesiktning (6 sp) och Livsmedelshygien och livsmedelkontroll (18,5 sp).<br />
En skriftlig slutlig tentamen ordnas om studiehelheten. Till den slutliga tentamen krävs alla<br />
studieperioder inom livsmedelshygien. Litteraturen som krävs är Gracey, Collins och Huey Meat<br />
Hygiene. 10 upplagan, W.B Saunders Co, 1999 och Montville och Matthews Food Microbiology.<br />
An Introduction. ASM Press, <strong>2005</strong>.<br />
KÖTTBESIKTNINGSTEKNIK<br />
90140<br />
Omfattning: 1,5 sp (1 sv)<br />
Syfte och innehåll: Kursen strävar till att lära studeranden att i praktiken genomföra köttbesiktning<br />
på slakterier och den ger färdigheter för arbete som köttbesiktningsassistent. Kursen behandlar<br />
98
köttbesiktingsanatomi, -patologi och –parasitologi samt praktisk köttbesiktning av rött kött och kött<br />
av fjäderfä. Under slakteriexkursionen bekantar sig studeranden i praktiken med slakterilinjen och<br />
besiktningsassistentens arbete.<br />
Tidpunkt: 2. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén<br />
KÖTTBESIKTNING<br />
90138<br />
Omfattning: 6 sp (3 sv)<br />
Syfte och innehåll: Avseendet med kursen är att ge studeranden kunskap om köttbesiktning och<br />
om besiktningsveterinärens arbete. Kursens laboratorieövningar omfattar lagstiftade<br />
köttbesiktningsmetoder och köttbesiktningsmikrobiologi. En del av undervisningen sker som<br />
problem-baserad seminariearbete, där bild- och textmaterial utnyttjas. Köttbesiktningsevaluering<br />
och tagandet av köttbesiktningsbeslut studeras problem-baserat, liksom de helheter inom<br />
seminariearbeten som väsentligt hör till besiktningsveterinärens arbete, så som<br />
institutionsövervakning, institutionshygien och djurskydd. På en slakteriexkursion bekantar man sig<br />
med slakteriet och besiktningsveterinärens arbete.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén<br />
LIVSMEDELSHYGIEN OCH LIVSMEDELKONTROLL<br />
90169<br />
Omfattning: 18,5 sp (12 sv)<br />
Syfte och innehåll: En central uppgift för veterinärer är att övervaka primärproduktionen av<br />
livsmedel samt deras förädling och distribuering. Denna övervakning är folkhälsoarbete, som<br />
strävar till att förhindra sjukdomar orsakade av mikrober, som via livsmedel smittar människor.<br />
Övervakningen täcker också livsmedelhygienens kvalitet samt hygieniska produktionsmetoder och<br />
deras evaluering. Under kursen lär sig studeranden de patogena livsmedelsmikrobernas betydelse<br />
och diagnostik, bedömning av olika livsmedelsgruppers hygieniska kvalitet, identi<strong>fi</strong>ering och<br />
evaluering av centrala riskfaktorer i livsmedelsprocesser samt livsmedelsförvaltning och<br />
lagstiftning. Utöver identi<strong>fi</strong>ering av risker riktar man uppmärksamhet på den preventiva<br />
verksamheten i riskhantering inom hela livsmedelskedjan. Inom den praktiska mikrobdiagnostiken<br />
lär sig studeranden att använda både nya molekylbiologiska och traditionella<br />
mikrobodlingstekniker. Studieperioden ger studeranden grundfärdigheter att förstå<br />
livsmedelskontroll både på den administrativa nivån och det praktiska laboratoriearbetets nivå.<br />
Tidpunkt: 6. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala<br />
MILJÖHYGIEN OCH TOXIKOLOGI<br />
90141<br />
Prof. Marja-Liisa Hänninen och prof. Raimo Pohjanvirta<br />
Omfattning: 9,5 sp (6 sv)<br />
Studiehelheten Miljöhygien och toxikologi omfattar studieperioderna Miljö- och<br />
livsmedelstoxikologi (3 sp) och Miljöhygien (6,5 sp). Poängen från studieperiodernas tentamina<br />
utgör en del av det slutliga vitsordet för Miljöhygien och toxikologi. Det slutliga vitsordet beräknas<br />
på basen av poängen från studieperiodernas tentamina.<br />
MILJÖ- OCH LIVSMEDELSTOXIKOLOGI<br />
90039<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
99
Syfte och innehåll: Kursen syfte är att ge studeranden en uppfattning om toxikologi som<br />
vetenskap samt att presentera de viktigaste miljö- och livsmedelsrelaterade gifterna i <strong>fi</strong>nländska<br />
förhållanden. Undervisningen består av en grundtoxikologidel och en miljödel. Inom<br />
undervisningen om grundtoxikologi behandlas toxikologins basterminologi, gifternas uppkomst och<br />
former, toxikologisk riskanalys, grunderna i toxikokinetik, carcinogenes, mutagenes och<br />
utvecklingstoxikologi samt systematisk undersökning av toxicitet. I den tillämpade delen behandlas<br />
levnadsmiljöns och näringens (drickvattnet medräknat) viktigaste kemiska och fysikaliska faror,<br />
källor för deras exponering, påverkningsmekanismer och hälsoeffekter.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Raimo Pohjanvirta, Jere Lindén<br />
MILJÖHYGIEN<br />
90040<br />
Omfattning: 6,5 sp (4 sv)<br />
Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas bl.a. terminologi, administration, uteluft,<br />
jordmån, luften inomhus och livsmedelsproduktionens påverkningar på miljön (tot. 2 sv), samt<br />
hushållsvattnets och badvattnets kemiska och mikrobiologiska kvaltitet (tot. 2 sv). Den generella<br />
utgångspunkten är att ge studeranden färdigheter att arbeta inom miljöhälsovård.<br />
Tidpunkt: 6. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Marja-Liisa Hänninen<br />
10.3.3 Alternativa ämnesstudier<br />
90300<br />
Omfattning: 1-7 sp i veterinärmedicine kandidat examen och 6 eller 11 sp i veterinärmedicine<br />
licenciat examen (7-11 sv)<br />
Till veterinärmedicinlicenciat examen hör 7-11 studieveckor valbara ämnesstudier.<br />
Studieperioderna som ordnas av fakultetens institutioner kräver ofta förhandsanmälan till respektive<br />
institutions kansli då deltagarmängden kan vara begränsad. Noggrannare tidpunkt för<br />
studieperioderna informeras på institutionernas anslagstavlor.<br />
Om studenten vill ersätta de alternativa ämnesstudierna med andra universitets studier bör han<br />
skriftligt anhålla om detta av utbildningsplaneringsnämnden. Tilläggsinformation fås av<br />
studiesekreterare Tuija Sahi, tel (09) 191 57157 och studiechef Sanna Ryhänen, tel. (09) 191 57155.<br />
FORSKNING I LIVSMEDELS- OCH MILJÖHYGIEN; FRÅN FRÅGESTÄLLNING TILL<br />
RAPPORTERING<br />
90311<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: maj <strong>2006</strong><br />
Övrigt: för studerande som deltar i livsmedels- och miljöhygien sommarskolan, begränsat<br />
elevantal.<br />
Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
MOLEKYLBIOLOGISK DIAGNOSTIK AV PATOGENISKA LIVSMEDELSMIKROBER<br />
90312<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
100
Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
EQUINE ANAESTHESIA<br />
90315<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med uppföljningen av hästars anestesi och<br />
karakteristika.<br />
Studieform: Nätkurs (BSCW)<br />
Tidpunkt: höstterminen <strong>2005</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Marja Raekallio/ Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi,<br />
Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
PRAKTIK<br />
90305<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen/ Fakultetens kansli<br />
HÄSTARS HALTFEL<br />
90341<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo/Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
PUBLIKATION<br />
90316<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Ansvarig för studieperioden: Ledaren eller handledaren för de fördjupade studierna<br />
ARTIFICIELL INSEMINATION<br />
90317<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: 1. årkursens vårtermin<br />
Ansvariga för studieperioden: Juhani Taponen (nötdjur) ja Magnus Andersson (svin)/Saarienheten<br />
KLINISK CYTOLOGI<br />
90318<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Ansvariga för studieperioden: Pernilla Sundbäck/Veterinärmedicinsk patologi, Institutionen för<br />
basveterinärmedicin, Anna-Kaisa Järvinen/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
HUSDJURENS ETOLOGI OCH VÄLMÅENDE<br />
90334<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Övrigt: Till kursen antas ca 20 studeranden från årskurserna 2-6.<br />
Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen/ husdjurshygien, Institutionen för klinisk<br />
veterinärmedicin.<br />
101
MJÖLKPRODUKTION FRÅN JORD TILL BORD<br />
90352<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Satu Pyörälä/Saari-enheten och Institutionen för livsmedels- och<br />
miljöhygien<br />
MOLEKYLÄRBIOLOGISKA METODER I VETERINÄRMEDICINSK BAKTERIOLOGI<br />
90320<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: januari <strong>2006</strong><br />
Ansvariga för studieperioden: Airi Palva, Pekka Varmanen och Kirsi<br />
Savijoki/Veterinärmedicinsk mikrobiologi och epidemiologi, Institutionen för basveterinärmedicin<br />
VETERINÄRMEDICIN BASERAD PÅ BEVIS- VAD ÄR DET OCH FINNS DET<br />
90345<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Innehåll: Som målsättning är att bekanta sig med att utföra veterinärmedicinsk forskning, lära sig<br />
läsa kritiskt rapporterade kliniska veterinärmedicinskaforskningar samt värdera dess vetenskapliga<br />
hållbarhet.<br />
Tidpunkt: januari <strong>2006</strong><br />
Övrigt: Begränsat deltagande, förhandskrav minst 4 årskursen studerande samt avlagd deltentamen<br />
i farmakologi.<br />
Ansvarig för studieperioden: Marja Raekallio/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
TUTOR FÖR STUDERANDEN<br />
90328<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Innehåll: Introduktion av veterinärmedicinska fakulteten och Helsingfors universitets studiemiljö.<br />
Utförande: Fungera som handledare för grupp av studerande samt avge skriftlig rapport.<br />
Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen/ Fakultetets kansli<br />
SMÅDJURS ORTOPEDISK RADIOLOGI<br />
90338<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Övrigt: Begränsat elevantal, 10st. 6. årskursen studerande.(möjligtvis 5. årskursens studerande om<br />
det <strong>fi</strong>nns plats)<br />
Ansvarig för studieperioden: Marjatta Snellman/ diagnostisk bildanalys, Institutionen för klinisk<br />
veterinärmedicin.<br />
STUTERIVETERINÄRKURS<br />
90323<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong> (6.-10.3.)<br />
Övrigt: Begränsat elevantal (10-12 studerande)<br />
Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila/ Husdjurens fortplantningslära, Institutionen för klinisk<br />
veterinärmedicin, Saari-enheten<br />
KURS I KLÖV VÅRD<br />
102
90348<br />
Omfattning: 2 op (1ov)<br />
Tidpunkt: januari <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saarienheten<br />
INDUSTRIELL HYGIEN OCH RISKHANTERING AV LIVSMEDELSPROCESSER<br />
90326<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
INFORMATIONSKÄLLOR PÅ NÄTET (Vivo-kurs)<br />
90346<br />
Omfattning: 2 sp (1sv)<br />
Tidpunkt: Internet kurs (rekommenderas innan seminariearbetet och de fördjupade studierna<br />
påbörjas)<br />
Ansvarig för studieperioden: Raisa Iivonen/Vetenskapliga biblioteket i Vik<br />
THE ABC OF ANIMAL EXPERIMENTATION<br />
90314<br />
Omfattning: 6 sp (4 sv)<br />
Tidpunkt: januari <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Timo Nevalainen/Institutionen för basveterinärmedicin<br />
VÄLFÄRD AV PRODUKTIONS DJUR OCH SÄRSKILDA FRÅGOR AV EKOLOGISK<br />
PRODUKTION AV HUSDJUR<br />
90380<br />
Omfattning: 8 sp (5 sv)<br />
Ansvarig för studieperioden: Anna Valros/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
KURS I JUVERHÄLSA<br />
90329<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen <strong>2006</strong><br />
Ansvarig för studieperioden: Satu Pyörälä/Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saarienheten<br />
Valbara studieperioder som anordnas senare<br />
FISKPRODUKTIONENS LIVSMEDELSHYGIEN<br />
90343<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Innehåll: Orientera studeranden i <strong>fi</strong>skproduktion samt <strong>fi</strong>skproduktionens och <strong>fi</strong>rskfabrikatens<br />
livsmedelhygien.<br />
Studieform: föreläsningar samt övningsarbeten<br />
Tidpunkt: vårterminen 2007<br />
Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels-och miljöhygien.<br />
103
BIN OCH HONUNGSPRODUKTION<br />
90319<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Innehåll: Introducera studeranden till honungsproduktionens olika skeden samt<br />
honungsproduktionens hygien. Utöver det behandlas de vanligaste bi-sjukdomarna och provtagning<br />
vid sjukdomsfall.<br />
Tidpunkt: vårterminen 2007<br />
Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
SVINKÖTT FRÅN JORD TILL BORD<br />
90353<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen 2007<br />
Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för<br />
klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten<br />
FJÄDERFÄ FRÅN JORD TILL BORD<br />
90354<br />
Omfattning: 2 sp (1 sv)<br />
Tidpunkt: vårterminen 2007<br />
Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för<br />
klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten<br />
KÖTTBOSKAP FRÅN JORD TILL BORD<br />
90355<br />
Omfattning. 2 sp (1 sv)<br />
Innehåll: Orientera studeranden i köttboskapsproduktionen samt köttboskapsproduktionens<br />
livsmedelshygien.<br />
Tidpunkt: vårterminen 2009<br />
Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för<br />
klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten<br />
10.3.4 Fritt valbara studier<br />
Omfattning: 0-6 sp (0-4 sv) (omfattningen beror på mängden av alternativa ämnesstudier)<br />
Studeranden kan inkludera studier av universitetsnivå avlagda på någon annan enhet till<br />
veterinärmedicine licentiatexamen förutsatt, att de inte ingår i en annan examen av samma nivå.<br />
10.3.5 Praktik<br />
LANTGÅRDSPRAKTIK<br />
90167<br />
Omfattning: 6 sp (4 sv)<br />
Syfte och innehåll: Praktikens syfte är att studeranden skall förstå det <strong>fi</strong>nländska lantbrukets<br />
verksamhetsförutsättningar och skötseln av djur genom att i praktiken bekanta sig med driften av en<br />
gård med mjölkboskap och grisproduktion. Under praktiken deltar studeranden på en för detta<br />
104
ändamål godkänd lantgård i alla arbeten i ladugården (12 arbetsdagar) och på svingården (12<br />
arbetsdagar) samt bekantar sig med djurens utfodring och skötsel.<br />
Tidpunkt: i slutet på 2. årskursens hösttermin eller senast under sommaren före 3. årskursen<br />
Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen och Suvi Taponen/Husdjurshygien<br />
BESIKTNINGSVETERINÄRPRAKTIK<br />
90303<br />
Omfattning: 6 sp (4 sv)<br />
Syfte och innehåll: Studeranden bekantar sig med det praktiska utförandet av köttbesiktning.<br />
Praktiken innehåller i synnerhet evaluering av kött, besluttagning i köttbesiktningen,<br />
laboratorieundersökningar angående köttbesiktning, verksamhet av sjukslakteri och tillämpning av<br />
köttbesiktningslagstiftning. Målet är också att studeranden bekantar sig med institutions- och<br />
slakthygien, i köttbehandlings- och produktionshygien, institutionsövervakning, djurskydd samt i<br />
andra frågor anslutna till slakteriverksamhet.<br />
Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
KLINIKPRAKTIK (=amanuensur)<br />
90301<br />
Omfattning: 8 sp (6 sv) (4 kalenderveckor)<br />
Syfte och innehåll: Praktikperiodens syfte är att utveckla studerandens kliniska färdigheter i<br />
praktiken. Studeranden praktiserar på den veterinärmedicinska fakultetens kliniker. Till praktiken<br />
ingår även dejourering.<br />
Tidpunkt: hälften av praktiken (2 kalenderveckor) görs under sommaren mellan den 4. och den 5.<br />
årskursen. 1 kalendervecka görs under jul- eller påsklovet den 5. årskursen och 1 kalendervecka<br />
under sommaren mellan den 5. och den 6. årskursen. Årskursens värdinna eller värd skall leverera<br />
informationen om gruppuppdelningen till ledaren för institutionen för klinisk veterinärmedicin<br />
minst en månad före praktiken börjar.<br />
Ansvariga för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo, Outi Laitinen-Vapaavuori<br />
MILJÖHÄLSOVÅRDSPRAKTIK (tidigare kommunalveterinärpraktik)<br />
90302<br />
Omfattning: 3 sp (2 sv)<br />
Syfte och innehåll: Praktikens mål är att ge studeranden inblick i det praktiska genomförandet av<br />
miljöhälsovårdens centrala uppgifter samt i lagstiftningen angående detta. Under praktiken borde<br />
studeranden sätta sig in i den kommunala beslutsfattningen och det korrekta sättet att fylla i<br />
övervakningsblanketter, i myndigheternas övervakning av institutionerna och deras<br />
självövervakning i enlighet med hygienlagen, i myndigheternas övervakning av livsmedelslokalerna<br />
och deras självövervakning, i lagstiftningen som berör livsmedlens förpackningsanmärkningar och<br />
nötköttets märkningssystem, i lagstiftningen som berör hushållsvatten, luft inomhus och badvatten<br />
samt provtagning och laboratoriebestämningar. Praktiken utförs under ledning av en<br />
hygienveterinär, som arbetar heltid inom stad eller kommun.<br />
Tidpunkt: 6. årskursens vårtermin<br />
Ansvarig för studieperioden: Riitta Maijala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien<br />
10.3.6 Kandidat studien<br />
KANDIDAT STUDIEN<br />
Omfattning: 6 sp<br />
105
Syfte: att visa studerandens färdighet att skaffa och behandla vetenskaplig information, skapa<br />
vetenskaplig text och förevisa bearbetad helhet enligt vetenskapliga samfundets använda praxis<br />
Innehål: skriftlig arbete, som baserar sig på givet motiv, 4-6 artiklar valda av studeranden samt<br />
skrivning av 4-5 sidor baserat på en lärobok.<br />
Antingen muntlig presentation med observations material eller posterpresentation.<br />
Ett höstseminarium och två under vårtermin.<br />
Annat: temat innehåller mognadsprov som skrivs i samband med seminariet. Mognadsprovet visar<br />
kännedom av lärdomsprovs område samt kunskaper i <strong>fi</strong>nska eller i svenska.<br />
Studeranden skriver mognadsprov på det språket hon/han har fått sin skolutbildning och på detta<br />
sätt uppfyller fordringarna uppställt av författningen 481/203 för statens tjänster.<br />
10.3.7 Fördjupade studier<br />
90400<br />
Omfattning: 20 eller 25 sp (15 sv)<br />
Innan studeranden påbörjar de fördjupade studierna rekommenderas VIVO- nätkursen ”<br />
Informationskällor på nätet”. Under höstterminen anordnas ett informationstillfälle om de<br />
fördjupade studierna.<br />
Syfte:<br />
Syftet med de fördjupade studierna är att ge studeranden:<br />
- färdighet att självständigt skaffa vetenskaplig information och att identi<strong>fi</strong>era, analysera och lösa<br />
vetenskapliga och professionella problem, även i nya situationer<br />
-fördjupad kunskap i de vetenskapliga teorierna samt forsknings- och problemlösningsmetoderna,<br />
som är centrala för den problemhelheten som studeras<br />
- ingående kunskaper om den problemhelhet som studeras<br />
Innehåll:<br />
Till de fördjupade studierna ingår utarbetningen av en forskningsplan, en möjlig experimentell del,<br />
skrivningen av avhandlingen, seminariearbete samt ett skriftligt mognadsprov. För den<br />
veterinärmedicine licentiatexamen bör studeranden avfatta en avhandling. Avhandlingen kan till sin<br />
natur vara experimentell eller en litteraturöversikt. Avhandlingen bör påvisa förtrogenhet med<br />
vetenskapligt tänkande, behärskning av nödvändiga forskningsmetoder, kännedom av<br />
avhandlingens ämnesområde samt förmåga för vetenskaplig kommunikation. I de fördjupade<br />
studierna skall studeranden koncentrera sig på en vetenskaplig eller professionellt betydelsefull<br />
problemhelhet, som är central för veterinärens arbetsuppgifter. Avhandlingen bör basera sig på<br />
resultaten från individuellt arbete eller grupparbete och/eller en litteraturöversikt. Ifall arbetet som<br />
berör samma ämne och material görs i en grupp bör varje studerande ha en klart bevisbar och<br />
bedömningsbar individuell helhet, av vilken han/hon gör sin individuella skriftliga rapport.<br />
Plan för de fördjupade studierna<br />
En studerande kan påbörja de fördjupade studierna under vilket skede som helst under studierna,<br />
med förutsättning att han/hon har tillräckliga grundkunskaper om ämnet. Institutionerna informerar<br />
om de ämnen och handledare för de fördjupade studierna som erbjuds. Ledaren för en studerandes<br />
fördjupade studier är en professor eller docent, som har arbets- eller tjänsteförhållande till<br />
fakulteten. Vid behov kan ledaren även fungera som handledare för arbetet. Handledaren bör ha<br />
avlagt åtminstone en högre högskole-examen. Vid behov kan det <strong>fi</strong>nnas flera handledare för ett<br />
arbete.<br />
106
I forskningsplanen kommer man överens om avhandlingens ämne, genomförning, tidtabell,<br />
handledning och språk. Samtidigt utnämns ledaren och handledaren för studerandes arbete. Möjliga<br />
förändringar till tidtabellen vid ett senare skede måste göras tillsammans med handledaren eller<br />
ledaren. Studeranden kan skriva avhandlingen på ett annat språk än <strong>fi</strong>nska eller svenska ifall ledaren<br />
för de fördjupade studierna samtycker. Institutionerna upprätthåller en lista över de avhandlingar,<br />
som är på gång. För detta skall studeranden leverera en kopia av forskningsplanen till den<br />
institution vars ämnesområde avhandlingen berör.<br />
Seminariearbete<br />
90095<br />
Studerande bör hålla ett föredrag om sin egen avhandling, verka som opponent och förutom detta<br />
delta i åtta andra seminarier för fördjupade studier, forskningsmetoders studiecirklar eller<br />
institutionernas forskningsseminarier. Som seminariens ordförande fungerar arbetets handledare,<br />
ledare eller en annan lärare. Studeranden kommer överens med handledaren eller ledaren om<br />
föredraget. Cirka en vecka före föredraget skall avhandlingen levereras till opponenten, som<br />
bekantar sig med den och presenterar sin värdering om avhandlingen under seminarietillfället.<br />
Under föredraget har även publiken möjlighet att ställa frågor till författaren av arbetet och delta i<br />
diskussionen. Seminarier kan även ordnas i samband med institutionernas forskningsseminarier.<br />
Avhandlingens granskning och godkännande<br />
Avhandlingen inom de fördjupade studierna granskas av ledaren och handledaren för de fördjupade<br />
studierna. Avhandlingen bedöms av den institutions ledningsgrupp vars ämnesområde avhandlingen<br />
berör. Avhandlingen bedöms på skalan godkänd/inte godkänd. Avhandlingens granskare föreslår<br />
avhandlingens godkännande till ledningsgruppen. Ifall granskarna föreslår att avhandlingen inte<br />
skall godkännas, bör avhandlingens författare få ett tillfälle att ge bemötande i saken innan<br />
ledningsgruppen gör sitt beslut. Studerande kan be att bedömningen av arbetet avbryts innan<br />
ledningsgruppens bedömning.<br />
För granskning skall avhandlingen inlämnas till institutionens kansli i så många exemplar, som<br />
institutionen begärt (innehåller exemplar för handledaren, ledaren och ledningsgruppens<br />
medlemmar samt tre exemplar för Vetenskapliga biblioteket i Vik). Förutom detta skall en<br />
elektronisk version av avhandlingens sammanfattning inlämnas till institutionens kansli.<br />
En godkänd avhandling, som baserar sig på eget undersökningsmaterial, skall uppfylla de<br />
följande kriterierna:<br />
Avhandlingen bör påvisa förtrogenhet med litteraturen, behärskning av vetenskapliga<br />
metoder och kritisk reflektion av resultaten<br />
En experimentell avhandling bör basera sig på vetenskaplig problemställning<br />
Problemet bör vara tillräckligt begränsad, så att det kan ha forskats med de resurser, som<br />
funnits till förfogande<br />
Avhandlingen bör besvara de frågor och problem som ställts<br />
Avhandlingen har gjorts av det ämne, som har beslutits med handledaren eller ledaren<br />
Utförandet av forskningen rapporteras tillräckligt utförligt, med hjälp av tabeller och bilder<br />
Resultaten baserar sig på egen observation<br />
Avhandlingens språk bör vara vårdat och layouten <strong>fi</strong>nslipad och snygg. Arbetet bör vara<br />
strukturerat och logiskt. Språket bör vara klart, enkelt och uttrycken kärnfulla.<br />
Användningen av litteraturhänvisningar bör följa en godkänd kutym inom vetenskaplig<br />
litteratur<br />
En godkänd litteraturöversikt skall uppfylla de följande kriterierna:<br />
107
Avhandlingen har gjorts av det ämne, som har beslutits med handledaren eller ledaren<br />
Avhandlingen bör påvisa omfattande förtrogenhet med litteraturen<br />
Resultaten, som presenteras i litteraturen, har evaluerats och jämförts kritiskt och logiska<br />
slutsatser har dragits om ämnet<br />
Avhandlingens språk bör vara vårdat och layouten <strong>fi</strong>nslipad och snygg. Arbetet bör vara<br />
strukturerat och logiskt. Språket bör vara klart, enkelt och uttrycken kärnfulla.<br />
Användningen av litteraturhänvisningar bör följa en godkänd kutym inom vetenskaplig<br />
litteratur<br />
Sammanfattning av avhandlingen<br />
Studeranden bör utarbeta en sammanfattning av avhandlingen, som strävar till att ge en klar bild av<br />
avhandlingens innehåll för de som intresserar sig för den. Sammanfattningen utarbetas på en<br />
blankett, som fås från fakultetets kansli och den bifogas som andra sidan i avhandlingen efter<br />
titelbladet. Sammanfattningen skall skrivas med kompletta meningar, inte som en lista. Sedvanliga<br />
termer bör användas i teksten. I sammanfattningen får inte förekomma hänvisningar eller citat samt<br />
inte heller information eller påståenden, som inte förekommer i själva avhandlingen.<br />
Sammanfattningen bör utgöra en självständig helhet, som ryms på sammanfattningssidan.<br />
Sammanfattningen rekommenderas att skrivas även på engelska. Vetenskapliga biblioteket i Vik<br />
publicerar avhandlingens sammanfattning på sin hemsida. På grund av detta skall en elektronisk<br />
version av sammanfattningen också levereras till institutionens kansli, då avhandlingen inlämnas för<br />
granskning.<br />
Mognadsprov<br />
90016<br />
Studeranden avlägger mognadsprov, då avhandlingen blivit färdig. Mognadsprovet görs om en<br />
fråga relaterat till avhandlingens ämne, vilken ges av ledaren eller handledaren för de fördjupade<br />
studierna. Med mognadsprovet påvisar den studeranden förtrogenhet med sin problemhelhet och<br />
kunskapen i det <strong>fi</strong>nska eller svenska språket. Förutom sakligt innehåll fäster man avseende vid att<br />
teksten är logisk och klar samt språkligt klanderfri. Med mognadsprovet påvisar studeranden<br />
formellt den fullständiga språkkunskapen, som krävs till statsliga tjänster, då mogandsprovet skrivs<br />
på samma språk som studerandes skolbildning. Dekanus besluter om en studerandes rätt att skriva<br />
mogandsprovet på annat språk än <strong>fi</strong>nska eller svenska. Fakultetets kansli ordnar ett<br />
tentamenstillfälle för utförandet av mognadsprovet. Sakinnehållet granskas av ledaren eller<br />
handledaren och språkinnehållet av en språkgranskare.<br />
Publicering av avhandlingen<br />
Vetenskapliga biblioteket i Vik publicerar avhandlingarnas sammanfattningar elektroniskt. En<br />
avhandling kan också publiceras i sin helhet på nätet i Helsingfors universitets E-thesis –service.<br />
Instruktioner för elektronisk publicering <strong>fi</strong>nns på E-thesis www-sida: http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/.<br />
108
11 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen.<br />
Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston opiskelijarekisteriin.<br />
Opetusta järjestävät avoimen yliopiston toimistot sekä useat yhteistyöoppilaitokset eri puolilla<br />
Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna<br />
(monimuoto- ja verkko-opinnot). Tarkat tiedot syksyllä <strong>2005</strong> alkavasta opetuksesta julkaistaan<br />
heinäkuun alussa avoimen yliopiston www-sivuilla, joilta löytyy myös monipuolista tietoa avoimen<br />
yliopiston toiminnasta. Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille myönnetään avoimen yliopiston<br />
toimistoissa järjestettävän opetuksen opintomaksuista 50 %:n alennus. Avoin yliopisto järjestää<br />
myös kesäopetusta, joka on Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille maksutonta. Kesäopetustiedot<br />
julkaistaan huhtikuussa.<br />
Lisätietoja: Avoin yliopisto/<br />
Helsingin toimisto, Vuorikatu 20, p. (09) 191 23634<br />
Vantaan toimisto, Lummetie 2 A, p. (09) 191 29077<br />
Lahden toimisto, Kirkkokatu 16, p. (03) 892 20271<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/avoin<br />
TV-maksutarkastukset ovat ovella.<br />
Sinä voit viettää rauhallista koti-iltaa avoimen vastaanottavaisin<br />
mielin, jos olet tehnyt tv-ilmoituksen postissa, numerossa<br />
(09) 613 161 tai osoitteessa www.tv-maksu.<strong>fi</strong><br />
109
12 LAILLISTUMISKOULUTUS<br />
Laillistamisen jälkeen eläinlääkärillä on oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia Suomessa. Ennen<br />
laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanut eläinlääketieteellisen<br />
tutkinnon. Laillistamisen suorittaa hakemuksesta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike-<br />
ja terveysosasto, joka antaa siitä todistuksen laillistetulle. Laillistamisen perusteella eläinlääkärit<br />
merkitään osaston pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonka avulla osasto valvoo eläinlääkärinammatin<br />
harjoittajia.<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää laillistumiseen tähtäävää koulutusta muussa kuin ETAvaltiossa<br />
eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneille. Myös uusista EU-maista, kuten Virosta ja<br />
Unkarista valmistuneet joutuvat suorittamaan laillistumiskoulutuksen, jos he ovat aloittaneet opintonsa<br />
ennen EU-jäsenyyden alkamista. Laillistumiskoulutuksen voi korvata opiskelumaassaan valmistumisensa<br />
jälkeen hankkimalla 3 – 5 vuoden mittaisen työkokemuksen. Virossa opiskelleilta<br />
edellytetään työkokemusta 5 vuotta laillistumishakemusta edeltävien 7 vuoden ajalta ja muissa uusissa<br />
jäsenvaltioissa opiskelleilta 3 vuotta edeltävien viiden vuoden ajalta. Saadakseen kelpoisuuden<br />
kunnaneläinlääkäriksi täytyy lisäksi suorittaa erillinen lakitentti elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitoksella.<br />
Tiedekunnassa tulee suorittaa kliininen harjoittelu, elintarvikehygienian harjoittelu sekä kliinisten<br />
aineiden, elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön kuulustelut. Maa- ja metsätalousministeriö<br />
päättää tiedekunnassa suoritettavien harjoitteluiden pituuden. Päätöstä harjoittelujen pituudesta<br />
haetaan ministeriöltä kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät ministeriön verkkopalvelusta<br />
osoitteesta www.mmm.<strong>fi</strong>/el/oik/laillistus/.<br />
Ministeriön päätöksen saatuaan haetaan tiedekunnalta opinto-oikeutta tutkintoa täydentävien erillisten<br />
opintojen suorittamiseen. Samalla laillistuja sopii tiedekunnan kanssa harjoittelujen suorittamisen<br />
ajankohdista. Hakemus laillistumiskoulutukseen löytyy osoitteesta<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/hakemuslaillist.pdf. Hakemus palautetaan tiedekunnan<br />
kansliaan. Hakemukseen liitetään ministeriön päätös vaadittavan harjoittelun pituudesta.<br />
Hakemuksessa voi esittää toivomuksensa harjoitteluiden ajankohdista. Harjoittelut ja kuulustelut<br />
voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, lukuun ottamatta reseptiopin sekä farmakologian ja toksikologian<br />
kuulusteluja, jotka tulee suorittaa ennen kliinisen harjoittelun aloittamista. Lihantarkastuslainsäädäntö<br />
tulee tenttiä ennen teurastamoharjoittelun aloittamista. Kliinisen harjoittelun ajankohta<br />
sovitaan tapauskohtaisesti. Ennen kliinisen harjoittelun aloittamista <strong>tiedekunta</strong>an toimitetaan<br />
todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluajankohdat<br />
ovat kurssikohtaisia.<br />
<strong>Opinto</strong>vaatimukset lukuvuonna <strong>2005</strong>-<strong>2006</strong><br />
-kliinisten aineiden loppukuulustelut:<br />
90108 Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 4 op<br />
90043 Reseptioppi 1 op<br />
90160 Eläinlääketieteellinen kirurgia 5 op<br />
90162 Eläinlääketieteellinen sisätautioppi 8 op<br />
90159 Diagnostinen kuvantaminen 3 op<br />
90107 Kotieläinten lisääntymistiede 5 op<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelut:<br />
90139 Elintarvikehygienia 3,5 op<br />
110
90040 Ympäristöhygienia 3,5 op<br />
-lainsäädännön kuulustelut:<br />
90170 Lihantarkastuslainsäädäntö 1op<br />
90171 Elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta 1,5 op<br />
90004 Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
-kliininen harjoittelu 2-6 kk:<br />
90127 Klinikkaopetus 6 kk = 39 op<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoittelut:<br />
90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90302 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90010 Kunnallishallinto II 2 op<br />
90361 Laboratorioharjoittelu 3 vkoa = 2,5 op<br />
Tarkemmat tiedot kuulusteluvaatimuksista löytyvät ao. opintojaksojen kohdalta tästä opintooppaasta.<br />
Niitä voi tiedustella myös laitosten toimistoista. Kliinisten aineiden loppukuulusteluvaatimuksista,<br />
niihin liittyvistä luentomateriaaleista sekä kuulusteluajankohdista voi tiedustella kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitokselta osastosihteeri Johanna Haapalaiselta, johanna.haapalainen@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. (09) 191 49615. Kliiniseen harjoitteluun liittyvistä muista vaadittavista<br />
suorituksista kerrotaan harjoittelun alkaessa. Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja lainsäädännön<br />
kuulusteluvaatimuksista sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluista voi tiedustella<br />
toimistosihteeri Tytti Sairalta, tytti.saira@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57 171.<br />
Lukuvuosi-ilmoittautuminen<br />
Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi yliopistoon.<br />
Ilmoittautumisaika laillistumiskoulutusta jo suorittavien osalta on 2.5.–15.9. Ilmoittautuminen<br />
tapahtuu helpoiten WebOodin (www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi) kautta, mikäli sinulla on voimassa oleva<br />
atk-käyttäjätunnus. Opiskelijaneuvontaan voi ilmoittautua myös esimerkiksi sähköpostitse: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Ilmoittautumisen yhteydessä voi halutessaan liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan<br />
(HYY) maksamalla jäsenmaksun. HYYn jäsenenä laillistuja saa samat edut kuin muutkin<br />
jatko-opiskelijat, eli on mm. oikeutettu käyttämään tietyin rajauksin ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön<br />
palveluita.<br />
Atk-käyttäjätunnuksen hankkiminen<br />
Osa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla sekä intranetissä. Oppimateriaalia<br />
pääsee käyttämään vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Helpoiten atkkäyttäjätunnuksen<br />
saa sopimalla tapaamisajan tiedekunnan tietotekniikkapäällikkö Harri Kainulaisen<br />
kanssa, harri.kainulainen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57159. Luvan saatuaan pääsee myös tarkistamaan<br />
tenttituloksensa kirjautumalla sisään WebOodiin osoitteeessa www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi.<br />
Suoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija saa tiedekunnalta todistuksen, jonka<br />
jälkeen hän voi anoa laillistamista maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta.<br />
Lisätietoja tiedekunnassa suoritettavista täydennysopinnoista antaa suunnittelija Päivi Ala-Poikela,<br />
puh. (09) 191 57153. Lisätietoja laillistamisesta antaa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja<br />
terveysosaston osastosihteeri Riitta Salminen, puh. (09) 1605 3336.<br />
111
13 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA<br />
Hakuajat:<br />
- syyslukukaudella järjestettäviin opintoihin huhtikuun loppuun mennessä<br />
- kevätlukukaudella järjestettäviin opintoihin lokakuun loppuun mennessä<br />
<strong>Opinto</strong>-oikeuden myöntää opiskelijavalintatoimikunta. Suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen<br />
sallimissa rajoissa kyseisen opintojakson tai opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan tai<br />
oppiaineen esimiehen puollosta. <strong>Opinto</strong>-oikeuden voimassaolo on 2 vuotta opinto-oikeuden myöntämispäivästä<br />
lukien. Myönnettävien sivuaine- ja erillisopintojen laajuus voi olla pääsääntöisesti<br />
enintään 20 opintoviikkoa. Sivuaine- ja erillisten opintojen suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.<br />
1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville:<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskelevia suorittamaan<br />
sivuaineopintoja.<br />
<strong>Opinto</strong>-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian opintoasioista saatavalla lomakkeella.<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 20 opintoviikkoa oman tiedekunnan opintoja<br />
2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella<br />
Hakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong><br />
Hakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 20 opintoviikkoa oman tiedekunnan/kotiyliopiston opintoja<br />
3) erilliset opinnot<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä opintoja suorittamaan henkilöitä, jotka<br />
haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttään<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksesta<br />
opiskelevat ulkomailla ja anovat erillisopinto-oikeutta vaihtosopimuksen ulkopuolella<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta, virallinen todistus englanninkielentaidosta<br />
opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 –kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivat liittää<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksi tutkintoaan<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio opintosuoritusotteesta<br />
Erillisten opintojen suoritusoikeutta haetaan asianomaisella lomakkeella, jota saa tiedekunnan kanslian<br />
opintoasioista. Erillisten opintojen suoritusoikeus on maksullinen: aineopinnot: 0-3 ov 50 €, 3-<br />
5 ov 59 €, 6-9 ov 84 €, 10-15 ov 135 €, 16-20 ov 168 €, 21-30 ov 235 €, syventävät opinnot 538 €,<br />
erilliset kirjallisuuskuulustelut 25 €.<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
112
kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon, kohdat b ja c<br />
haettavia opintoja vastaavia opintoja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, kohdat b ja c<br />
hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 20 opintoviikkoa, kohdat b ja<br />
Esitteet, lehdet, kalvot,<br />
monisteet, gradut,<br />
värityöt, julisteet, kortit,<br />
Keskusta, Vuorikatu 3, p 7010 2351<br />
Viikki, Infokeskus, Viikinkaari 11, p 7010 2385<br />
Meilahti, Biomedicum, Haartmaninkatu 8, p 7010 2383<br />
Kumpula, Exactum, p 7010 2380<br />
Vallila, Teollisuuskatu 23 B, p 7010 230<br />
tulostus, kansitus<br />
Opiskelijan palvelusivut osoitteessa:<br />
www.yliopistopaino.<strong>fi</strong><br />
113
14 KIRJASTOPALVELUT<br />
14.1 Viikin tiedekirjasto<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston Viikin<br />
tiedekirjasto. Se on julkinen tieteellinen kirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella Infokeskuksessa.<br />
Kirjastolla on yhdeksän toimialaa: biotieteet ja biotekniikka; ekologia, systematiikka ja<br />
ympäristöala; elintarvikeala; eläinlääketiede; farmasia; kotitalous- ja kuluttaja-ala; maatalousala;<br />
metsä- ja puuala; talous- ja yhteiskuntatieteet. Kirjasto palvelee kampuksen opiskelijoita ja<br />
tutkijoita sekä valtakunnallisesti toimialojensa kaikkia tiedontarvitsijoita.<br />
Käyntiosoite: Viikinkaari 11 A<br />
Postisoite: PL 62, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Avoinna: lukukausien aikana ma-pe klo 8-20 (lainauspalvelut klo 9-20), la klo 10-16, su suljettu.<br />
Katso poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta.<br />
Puhelin: lainaus (09) 191 58040<br />
Sähköposti: viikki-lib@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kotisivu: http://www.tiedekirjasto.helsinki.<strong>fi</strong>/<br />
Käyttöoikeus: kaikille avoin kirjasto<br />
Kokoelmat: Eläinlääketieteen ja elintarvikehygienian painetut aikakauslehdet ja kirjat ovat muiden<br />
alojen kirjallisuuden joukossa. Kurssikirjojen laina- ja lukusalikappaleet löytyvät erillisestä kurssikirjakokoelmasta.<br />
Kaikista perustutkinnon kurssivaatimuksissa olevista kirjoista on sekä laina- että<br />
lukusalikappaleet. Kirjaston kurssikirjat ja muut aineistot näkyvät HELKAsta, Helsingin yliopiston<br />
kirjastojen yhteisestä kokoelmaluettelosta. Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla on<br />
käyttöoikeus laajoihin elektronisiin aineistoihin (lehdet, kirjat, tietokannat), joita voi käyttää myös<br />
yliopiston verkon ulkopuolelta etäkäyttöpalvelun avulla.<br />
Lainaus: Kirjastossa on käytössä atk-lainaus, joten jokainen lainaaja tarvitsee HELKAlainaajakortin.<br />
HYY:n yhdistetty opiskelija- ja toimikortti UniCard toimii myös kirjastokorttina. Se<br />
on aktivoitava kirjastokortiksi kirjaston lainauksessa. Laina-ajat: kirjat ja sarjojen osat 28 vuorokautta,<br />
osa kurssikirjoista 2 viikkoa, lehdet 7 vuorokautta (kuluvan ja edellisen vuoden lehtiä ei lainata),<br />
kurssikirjojen lukusalikappaleet: yö- ja viikonloppulaina (myönnetään ma-pe klo 15 jälkeen)<br />
Lukupaikat ja tietokoneet:<br />
- Viikin tiedekirjaston tiloissa on lukupaikkoja ja useita tietokoneita asiakaskäyttöön.<br />
- Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa on oppimiskeskus Veterinarium. Tiloissa<br />
on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissä tiloissa käytettävää painettua<br />
oppimateriaalia. Osoite: Agnes Sjöberginkatu 2. Aukioloajat ovessa ja kotisivulla.<br />
- Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa Hämeentiellä on kliinisiä aineita opiskeleville kirjaston<br />
palvelupiste, jossa on tietokoneita, muutama lukupaikka ja ainoastaan näissä tiloissa<br />
käytettävää painettua oppimateriaalia. Osoite: Hämeentie 57. Aukioloajat ovessa ja kotisivulla.<br />
Koulutus: Kirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus sisältyvät opetusohjelmaan<br />
ja kirjasto vastaa niiden sisällöstä. Kirjasto järjestää tilauksesta oppiaineiden ryhmille (opiskelijat,<br />
henkilökunta) tiedonhankinnan opetusta tiedekirjastossa ja oppimiskeskuksissa. Edellä mainittujen<br />
kurssien lisäksi kirjasto järjestää säännöllisesti toistuvia kursseja, joista on tietoa kirjaston<br />
sivulla http://www.tiedekirjasto.helsinki.<strong>fi</strong>/koulutus/koulutus.htm.<br />
114
14.2 Muut kirjastopalvelut<br />
Opinnoissa tarvittavaa kirjallisuutta voi saada useista eri kirjastoista. Viikin tiedekirjaston lisäksi<br />
kirjastopalveluja tarjoavat Helsingin yliopistossa mm. Opiskelijakirjasto, Oppimiskeskus Aleksandria<br />
ja Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko. Lisätietoa: www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjastot/<br />
Opiskelijakirjasto<br />
Käyntiosoite: Vuorikatu 7<br />
Postiosoite: PL 53, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Avoinna: lukukausien aikana ma-pe 9-20, la 10-16, su kiinni<br />
Kesäaika: ma-pe 9-18, la-su kiinni<br />
Puhelin: ma-pe 10-18 (09) 191 23920<br />
Kotisivu: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.<strong>fi</strong>/<br />
Käyttöoikeus: kaikille avoin kirjasto. Kirjastokorttina Helka-kortti.<br />
Kokoelmat: pääasiassa humanistis-yhteiskunnallisten tieteenalojen kirjallisuutta. HUOM! Ei eläinlääketieteellisen,<br />
lääketieteellisen, maatalous-metsätieteellisen eikä matemaattis-luonnontieteellisen<br />
tiedekunnan kirjoja, elleivät ne samalla ole jonkun muun tiedekunnan tutkintovaatimuksissa.<br />
Yleisin laina-aika 4 viikkoa, lyhin 2 vrk.<br />
Oppimiskeskus Aleksandria<br />
Helsingin yliopiston rakennuttama oppimiskeskus Aleksandria on opiskelun ja opetuksen palvelutalo.<br />
Siellä tietopalvelun, opetuksen ja tietotekniikan ammattilaiset tarjoavat korkealaatuista tietotekniikkaa<br />
ja asiantuntevaa palvelua. Oppimiskeskus Aleksandria on myös opiskelijan kohtaamispaikka.<br />
Palvelut ovat helposti saavutettavissa. Suurin osa työskentelytiloista on asiakkaiden käytössä yötä<br />
päivää. Oppimiskeskus Aleksandria palvelee keskustakampuksen opiskelijoita ja opettajia osoitteessa<br />
Fabianinkatu 28 ja Vuorikatu 7.<br />
Kotisivu: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/aleksandria/<br />
Terveystieteiden keskuskirjasto TERKKO<br />
Käyntiosoite: Haartmaninkatu 4, 00290 <strong>Helsinki</strong><br />
Avoinna: Lukukausien aikana ma-pe 8.30-19, la 10-16,<br />
Kesäaika 1.6.-15.8. ma-pe 9-18, la suljettu<br />
Puhelin: asiakaspalvelu (09) 191 26643<br />
Sähköposti: terkko-info@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Käyttöoikeus: Kaikille avoin kirjasto.<br />
Kokoelmat: Lääketieteen ja hoitotieteen kirjallisuutta ja kausijulkaisuja yhteensä noin 100.000 nidettä.<br />
Monogra<strong>fi</strong>oita n. 30.000 nidettä, joista lääketieteen kurssikirjoja 5000 nidettä (Huom: ei<br />
eläinlääketieteen alalta). Pääosa kokoelmista on lääketieteellisiä ja hoitotieteellisiä kausijulkaisuja<br />
(73.000 vuosikertaa). Kokoelmien tiedot löytyvät HELKAsta.<br />
Tarkemmat tiedot Terkosta ja palveluista: http://www.terkko.helsinki.<strong>fi</strong>/<br />
115
15 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT<br />
15.1 <strong>Opinto</strong>tuki<br />
<strong>Opinto</strong>tuki – PL 3, Yliopistonkatu 2, 00014 Helsingin yliopisto.<br />
Tietoa opintotuesta löytyy alma.helsinki.<strong>fi</strong> > opiskelijat > opiskelun tueksi> opintotuki ja<br />
www.kela.<strong>fi</strong> >opiskelijalle. <strong>Opinto</strong>tukineuvontaa on saatavilla Keskustan ja Viikin kampuksilla<br />
opiskelijaneuvonnassa sekä Kumpulan kampuksen Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan<br />
opintotoimistossa. Lisäksi opintotuen sähköinen neuvontapalvelu löytyy Almasta sekä yliopiston<br />
www-sivuilta. Palvelusta saa vastauksen omaan sähköpostiin. <strong>Opinto</strong>tukitoimisto hoitaa Helsingin<br />
yliopiston opiskelijoiden opintotukihakemuksia, heitä koskevaa tulovalvontaa ja opintojen edistymisen<br />
seurantaa yhteistyössä Kelan kanssa. <strong>Opinto</strong>tukitoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9-10 p.<br />
191 22252, 191 22254, 191 22609, 191 22251. Asiakaspalveluajat ovat ke ja pe klo 12–13.30.<br />
15.2 Terveydenhoito<br />
Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö<br />
(YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun, joka<br />
oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita. Helsingin toimipiste: Töölönkatu<br />
37 A, 00260 <strong>Helsinki</strong>. Ajanvaraus yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotoille Helsingin toimipisteessä<br />
ma– to klo 8.00-15.30, pe 8.00–15.00 ensimmäisen kerroksen ajanvarauspisteestä tai puh. 4050<br />
600. Vaihde 405 051. Katso lisätietoja osoitteesta http://www.yths.<strong>fi</strong>.<br />
15.3 Korkeakoulupastori<br />
Helsingin seurakuntayhtymän yliopistotyö, Kolmas linja 22, 00530 <strong>Helsinki</strong>, korkeakoulupastori<br />
Leena Huovinen, leena.huovinen@evl.<strong>fi</strong>, puh. 709 2518 ja 050-3019 613. Lukukausien aikana päivystys<br />
ke 14-15 keskustan kampuksella, Unioninkatu 34, p.191 22195 ja to 12-14 Viikissä, Infokeskus<br />
huone 327. Voit sopia tapaamisesta myös päivystysaikojen ulkopuolella. Ota yhteyttä, kun<br />
tarvitset luottamuksellista keskusteluapua tai kirkollisia toimituksia.<br />
15.4 Nyyti ry<br />
Halu puhua on riittävä syy ottaa yhteyttä! Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti tarjoaa luottamuksellista<br />
keskusteluapua, tukea ja ulkopuolista näkökulmaa erilaisiin elämäntilanteisiin, kun on neuvoton olo<br />
tai kun ei jaksa yksin. Nyyti päivystää lukukausien aikana kaikkina arkipäivinä klo 17-19. Soita<br />
puh. 01080-6656 (pvm), tule käymään Rikhardinkatu 4 B, 3. krs, 00130 <strong>Helsinki</strong> tai lähetä postia<br />
Virtuaaliolkapäälle (ks. ohjeet www.nyyti.<strong>fi</strong>) Lisätietoja verkko-osoitteesta: http://www.nyyti.<strong>fi</strong><br />
löydät hyödyllistä opiskeluun ja elämään liittyvää tietoa sekä tietoa teemailloista ja ryhmistä.<br />
116
16 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />
16.1 Ura- ja rekrytointipalvelut<br />
Käyntiosoite: Fabianinkatu 33, 2. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsingin yliopisto, puh. (09) 191<br />
22125, faksi (09) 191 22143. Avoinna: ma - to 10–16 ja pe 10–14. Verkkosivuilta löydät aina ajankohtaisimmat<br />
tiedot aukioloajoista. Sähköposti: rekrytointi@helsinki.<strong>fi</strong>, Alma > Opiskelijat > Neuvonta-<br />
ja ohjauspalvelut, Internet: www.helsinki.<strong>fi</strong>/rekry.<br />
Ura- ja rekrytointipalveluista saat tukea työllistymiseen ja urasuunnitteluun aina ensimmäisestä<br />
opiskeluvuodestasi lähtien. Käänny puoleemme, kun työnhaku tai tulevaisuuden urasuunnitelmasi<br />
kaipaavat sparrausta. Autamme, kun haluat tehdä gradusi toimeksiantona, lähteä töihin ulkomaille<br />
tai kaipaat tukea harjoittelupaikan hankkimisessa. Seuraamme opiskelijoiden sijoittumista työelämään<br />
ja järjestämme työelämäaiheisia tapahtumia ja koulutuksia. Avoimet työpaikat RekryForumilta.<br />
16.2 Yliopiston alumnitoiminta<br />
Oletko valmistumassa Haluatko ylläpitää yhteyttä yliopistoon ja opiskelukavereihin myös valmistumisen<br />
jälkeen Yliopiston alumnitoiminnan kautta voit pitää yhteyttä opiskeluaikaisiin ystäviisi ja<br />
verkostoitua maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen asiantuntijaverkostoon. Samalla pysyt ajan<br />
tasalla yliopiston muutoksista, uudesta tutkimuksesta sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.<br />
Yhteyttä voit pitää kaikille valmistuneille tarkoitetun maksuttoman verkkopalvelun,<br />
Alumniverkoston avulla. Voit myös liittyä kaikkien tiedekuntien alumneille yhteisen Helsingin yliopiston<br />
alumni ry:n jäseneksi. Liity Alumniverkostoon jäseneksi ja tutustu alumnitoimintaan osoitteessa<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/alumni<br />
Asiantuntemuksella<br />
ja<br />
hyvällä palvelulla<br />
Lääke- ja tarviketukkukauppa<br />
eläinlääkäreille<br />
puh. + 358 9 5420 4500<br />
117
17 MUITA PALVELUJA<br />
17.1 Oikeudellista neuvontaa<br />
Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa opiskelijoille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse,<br />
sähköpostitse ja henkilökohtaisesti. Neuvonta on maksutonta. Päivystysvastaanotot lukukausien<br />
aikana Pykälä ry:n toimistolla ma ja ke klo 17-19, os. Mannerheimintie 3 B (5.krs), 00120 HEL-<br />
SINKI, puh. 278 5005. Sähköposti: oikeusapu@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
17.2 ATK-palvelut<br />
Tietotekniikkaosasto, PL 26 (Teollisuuskatu 23), 00014 Helsingin yliopisto Puh. vaihde 1911, sähköposti:<br />
tietotekniikkaosasto@helsinki.<strong>fi</strong> Atk-palveluiden kotisivut http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/atk/<br />
Alma: Tietopalvelut ja tietotekniikka > Tietotekniikkapalvelut<br />
Neuvonta: HelpDesk-puhelinneuvonta p. 191 24662, ma-pe 9-16 atk-neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tietotekniikkaosaston ylläpitämät atk-asemat<br />
Alma: Tietopalvelut ja tietotekniikka > Tietotekniikkapalvelut > Tietokoneiden käyttö > Atktyöskentelytilat<br />
Atk-asemia on keskustan, Kumpulan ja Viikin kampuksilla. Opiskelija, jolla on voimassa oleva<br />
käyttäjätunnus, voi käyttää atk-asemien laitteita ja verkossa olevia palveluja. Atk-asemilla toimivat<br />
neuvojat <strong>opas</strong>tavat ja auttavat ongelmien ratkaisemisessa. Asemilla on myös jaossa ilmaisia ohjeita<br />
atk-palvelujen käytöstä. Kaikkien yliopiston atk-palvelujen käyttö edellyttää voimassa olevaa käyttäjätunnusta.<br />
Uudet opiskelijat saavat yliopistosta lähetettävän postin mukana ohjeet käyttäjätunnuksen<br />
hankkimisesta.<br />
17.3 Liikuntapalvelut<br />
Asiakaspalvelupisteet: Keskusta, Hallintorakennus, Fabianinkatu 20 C, Kumpula, Väinö Auerin<br />
katu 11, Viikki, Viikin monitoimitalo, Talonpojantie 8. Kaikkien kampusten palveluja koskevat<br />
tiedustelut p. 191 22151. Lisätietoja tarjonnasta lukukausien alussa julkaistavista Yliopistoliikuntaesitteistä<br />
(esitetelineet UniCafeiden yhteydessä ja opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteissä),<br />
internetistä www.helsinki.<strong>fi</strong>/yliopistoliikunta ja liikuntatilojen lmoitustauluilta.<br />
17.4 Yliopistopaino<br />
Puh. 701 0230 (vaihde)<br />
Yliopistopaino palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissa sekä kirjakustannus-<br />
ja myyntiasioissa. Lisätietoja verkko-osoitteesta www.yliopistopaino.helsinki.<strong>fi</strong>/.<br />
118
18 OPISKELIJAJÄRJESTÖT<br />
18.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)<br />
HYY:n keskustoimisto, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 <strong>Helsinki</strong>, puh. (09)<br />
1311 4211, faksi (09) 1311 4216. Keskustoimiston yhteydessä toimii palvelutoimisto, jossa hoidetaan<br />
Unicard- ja vippilaina-asiat sekä tilojen ja laitteiden vuokraus. Samassa tilassa palvelee myös<br />
asunnonvälitys. Palvelutoimiston ja asunnonvälityksen aukioloajat selviävät HYY:n www-sivuilta<br />
osoitteesta http://www.hyy.<strong>fi</strong>.<br />
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on perustettu vuonna 1868. Ylioppilaskunnan jäseniä<br />
ovat kaikki Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä<br />
jäseniksi. Tällä hetkellä HYY:lla on yli 31 000 jäsentä. HYY toimii opiskelijoiden etujärjestönä<br />
ja tarjoaa jäsenilleen monia palveluja. Lisäksi HYY palvelee piirissään toimivia järjestöjä, joita on<br />
yli 270.<br />
Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaminen on edellytys yliopistoon ilmoittautumiselle. Jäsenmaksu<br />
sisältää YTHS-maksun, joka oikeuttaa käyttämään YTHS:n terveydenhoitopalveluita. Läsnäolevaksi<br />
ilmoittautunut opiskelija saa opiskelijakorttiinsa lukuvuositarran, jolla voi osoittaa olevansa<br />
oikeutettu erilaisiin opiskelija-alennuksiin esim. julkisessa liikenteessä, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa<br />
sekä monissa liikkeissä.<br />
Vanhat opiskelijat saavat lukuvuositarransa noutaessaan Ylioppilaskalenterinsa ja opinto-oppaansa.<br />
Uusien opiskelijoiden on ensin haettava itselleen opiskelijakortti, jonka saa UniCardasiakaspalvelusta<br />
(Mannerheimintie 5 A, 2. krs). UniCard toimii mm. maksu- ja alennuskorttina<br />
esim. UniCafe-ravintoloissa. Lisätietoja UniCardista sekä hakemuslomake osoitteessa<br />
www.unicard.<strong>fi</strong>.<br />
Ylioppilaskunnan tarjoamia jäsenetuja ovat mm. maksuton oikeusapu, vippilainat, Ylioppilaslehti<br />
tai Studentbladet kotiin kannettuna sekä Ylioppilaskalenteri. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toimintaja<br />
projektiavustuksia, kokous- ja juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Academicalta sekä<br />
maksutonta palstatilaa Ylioppilaslehdessä.<br />
HYY:n toiminnassa on mukana sekä palkattua henkilökuntaa että innostuneita vapaaehtoisia.<br />
HYY:n jäsenet pääsevät mukaan toimintaan esimerkiksi valiokunnissa.<br />
Lisätietoja ylioppilaskunnasta saat mm. www-sivuilta (www.hyy.<strong>fi</strong>), Ylioppilaskalenterista, Ylioppilaslehdestä<br />
ja Studentbladetista. Tutustu ylioppilaskuntaasi!<br />
18.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden<br />
aine- ja etujärjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen opinto-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja sekä<br />
edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia. EKY toimii jäsentensä taloudellisten ja ammatillisten<br />
etujen puolesta sekä kaikilla muillakin jäsenistöänsä ja eläinlääketiedettä koskevilla alueilla.<br />
EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston, sen tiedekuntien ja ylioppilaskunnan<br />
kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliiton sekä sen jäsenistön kanssa ja<br />
ylläpitää yhteyksiä valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin sekä kansainvälisiin vas-<br />
119
taaviin järjestöihin. EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa opinto-oikeuden saaneet eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai eläinlääketieteen<br />
jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt. Jäseneksi haluava suorittaa yhdistyksen 5 €:n<br />
jäsenmaksun eräpäivään mennessä EKY:n pankkitilille, jonka jälkeen hänet rekisteröidään jäseneksi.<br />
Jäsen menettää jäsenyytensä joko valmistuttuaan tiedekunnasta tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa<br />
suorittamisen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat olla syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n<br />
jäseniä.<br />
Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle.<br />
Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua ei tällöin palauteta. Yhdistys voi vuosikokouksen niin<br />
päättäessä nimittää yksityishenkilön tai yhteisön kunniajäsenekseen. Yhdistys voi myös hallituksen<br />
päätöksellä ottaa erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityisjäseniä, yrityksiä tai yhteisöjä.<br />
Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenet yhdistyksen kokouksissa. Sääntömääräisiä kokouksia<br />
on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja kevätkokous. Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen<br />
kokous mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä niin vaatii. EKY valitsee vuosittain<br />
jäsenistönsä keskuudesta hallituksen, joka muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta,<br />
sihteeristä, taloudenhoitajasta ja lisäksi vähintään seitsemästä ja enintään yhdeksästä muusta<br />
jäsenestä. Uusi hallitus astuu virkaan vuoden vaihteessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran<br />
viikossa, kokoukset ovat kaikille avoimia. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka on nähtävillä aulan<br />
ilmoitustaululla.<br />
EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa. EKY:n toiminnan<br />
keskipiste on tähän asti ollut EKY-talo tiedekunnan tontilla Hämeentiellä. Tiedekunnan muuttaessa<br />
Hämeentieltä Viikin kampukselle myös EKYn toiminta siirtyy uusiin tiloihin Agnes Sjöberginkadulle<br />
syksyn 2004 aikana. EKYn uusissa tiloissa on jäsenistön käytettävissä mm. biljardipöytä,<br />
kahvinkeitin ja piano. Siellä myös pidetään hallituksen ja yhdistyksen kokoukset sekä yhdistyksen<br />
teemailtoja ja muita tapahtumia.<br />
Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Postiosoite:<br />
ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
E-mail:<br />
eky@vetmed.helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kotisivu:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/jarj/eky/<br />
120
19 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ<br />
19.1 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista<br />
Linkki 1.8.<strong>2005</strong> voimaan tulevaan asetukseen yliopistojen tutkinnoista löytyy tiedekunnan wwwsivuilta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/tutkinnonuudistus<br />
19.2 Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä<br />
opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö<br />
Kanslerin 23 päivänä maaliskuuta 1999 vahvistama<br />
1 luku Johtosäännön soveltaminen<br />
1 § Johtosäännön soveltamisala<br />
Tätä johtosääntöä sovelletaan opintosuoritusten arvosteluun, opintosuoritusten arvostelun oikaisemiseen<br />
ja kuulustelujen järjestämiseen mukaan lukien soveltuvin osin valintakokeen järjestäminen.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, tutkielmaa, esitelmää ja muuta<br />
kirjallista työtä, suoritusnäytettä, kirjallista ja suullista kuulustelua, opintosuorituksen hyväksilukemista<br />
ja muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.<br />
Tätä johtosääntöä ei sovelleta opiskelijavalinnan oikaisumenettelyyn, josta on säädetty yliopistolain<br />
33-35 §:ssä, yliopistoasetuksen 13 §:ssä ja hallintojohtosäännön 56 §:ssä.<br />
2 § Soveltamisohjeet<br />
Tiedekunnat ja erillislaitokset voivat antaa tämän johtosäännön soveltamista koskevia ohjeita, jotka<br />
on saatettava opintosuoritusten tutkintolautakunnan tietoon.<br />
2 luku Kuulustelukieli<br />
3 § Suomen kieli ja ruotsin kieli kuulustelukielenä<br />
Kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa opiskelijalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä,<br />
ellei kuulusteltavan aineen laatu edellytä muuta. Kirjallisten kuulustelujen tehtävät on aina annettava<br />
opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Suullisissa kuulusteluissa kuulustelijan<br />
tulee käyttää opiskelijan ilmoittamaa kieltä. Jos kuulustelija ei riittävästi hallitse tätä kieltä, hänen<br />
tulee huolehtia siitä, että tehtävät kuitenkin esitetään opiskelijalle hänen valitsemallaan kielellä,<br />
suomeksi tai ruotsiksi.<br />
Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, voidaan kuulustelukielenä käyttää<br />
muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.<br />
4 § Opiskelijan oikeus käyttää vierasta kieltä kuulustelukielenä<br />
Opiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi<br />
päättää asianomainen kuulustelija tai laitoksen esimies sen mukaan kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto<br />
määrää. Opiskelija voi aineen professorin suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen<br />
tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa<br />
kypsyysnäytteessä päättää dekaani, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto toisin määrää.<br />
5 § Väitöstilaisuuden kieli<br />
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää<br />
etukäteen, kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee<br />
olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää<br />
121
muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa<br />
käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.<br />
3 luku Kuulusteltava kirjallisuus<br />
6 § Kirjallisuudesta tiedottaminen<br />
Kuulusteltava kirjallisuus ilmoitetaan kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa, tiedekunnan ilmoitustaululla<br />
tai muutoin julkisesti riittävin tunnistetiedoin, jotta opiskelija löytää tarvitsemansa julkaisut.<br />
Kesken lukuvuoden voidaan kuulusteltavaan kirjallisuuteen tehdä vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä,<br />
jos siihen on painavia syitä. Niissä tiedekunnissa, jotka julkaisevat kaksi tai useampia lukuvuosia<br />
kerrallaan voimassa olevia opinto-oppaita, kuulusteltavaan kirjallisuuteen saadaan tehdä laajempia<br />
muutoksia vain sellaisina vuosina, jolloin uusi opinto-<strong>opas</strong> julkaistaan.<br />
Oheislukemiston luonteinen tai yksittäisen opiskelijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus voidaan<br />
jättää ilmoittamatta tiedekunnan opinto-oppaassa.<br />
Ne kirjallisuutta koskevat tiedot, joita ei mainita opinto-oppaassa, on muulla tavoin hyvissä ajoin<br />
saatettava sekä opiskelijoiden että kirjallisuushankintoja hoitavien yksiköiden tietoon.<br />
7 § Loppuunmyydyt teokset<br />
Esittäessään kuulusteltavan kirjallisuuden vahvistettavaksi <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle laitoksen johtoryhmän<br />
on varmistauduttava siitä, että vaadittavat teokset ovat opiskelijan saatavissa. Loppuunmyytyjä<br />
teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Tällöin laitoksen johtoryhmän on<br />
varmistettava teoksen riittävä saatavuus, ja tiedotettava opiskelijoille miten kyseiset teokset ovat<br />
saatavissa käyttöön.<br />
8 § Uusien vaatimusten voimaantulo<br />
Vaadittavaa kirjallisuutta muutettaessa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston on annettava täsmälliset määräykset<br />
siirtymävaiheesta. Mikäli opiskelija on aloittanut tietyn, useasta kuulustelusta koostuvan kurssi-,<br />
opintojakso- tai muun opintokokonaisuuden suorittamisen, hänellä on oikeus suorittaa se loppuun<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa vanhojen vaatimusten mukaisesti.<br />
4 luku Kuulustelujen järjestäminen<br />
9 § Kuulustelujen järjestäminen ja uusiminen<br />
Annettavasta opetuksesta riippumattomia kuulusteluja on järjestettävä niin usein, ettei kuulustelukertojen<br />
harvalukuisuus hidasta opiskelua.<br />
Kuulusteluun tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Uusintakuulustelujen<br />
ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon toisaalta opiskelijan mahdollisuus valmistautua<br />
kuulusteluun ja toisaalta opiskelijan oikeus keskeytymättä harjoittaa opintojaan. Kuulusteluista ja<br />
niiden uusinnoista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin.<br />
Jos kuulusteltava on vammainen tai jos hänellä on muu hyväksyttävä terveydellinen este, jonka<br />
vuoksi hän ei pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, kuulustelu tulee mahdollisuuksien mukaan<br />
järjestää hänen kannaltaan mahdollisimman suotuisalla tavalla.<br />
10 § Kuulusteluista tiedottaminen<br />
Kuulustelun järjestäjän on tiedotettava kuulustelun ajankohdasta ja paikasta hyvissä ajoin ennen<br />
kuulustelua. Tiedot annettavasta opetuksesta riippumattomien kuulustelujen ajankohdista ja paikoista<br />
on ilmoitettava koko lukuvuoden osalta asianomaisen tiedekunnan opinto-oppaassa tai muutoin<br />
julkisesti.<br />
Kuulustelun järjestäjän on etukäteen tiedotettava opiskelijoille, millä tavoin kuulusteluun ilmoittaudutaan<br />
ja millä tavoin ilmoittautuminen voidaan peruuttaa. Opiskelijoille on myös tiedotettava niistä<br />
seurauksista, joihin virheellinen tai puutteellinen ilmoittautuminen voi johtaa.<br />
122
11 § Kuulusteluun osallistumisen epääminen<br />
Kuulusteluun saa osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on kuulustelun edellyttämä<br />
opiskeluoikeus.<br />
Osallistumiskertoja annettavasta opetuksesta riippumattomiin kuulusteluihin ei saa rajoittaa. Jos<br />
opiskelija on hylätty kahdessa edellisessä saman opintosuorituksen kuulustelussa tai jos hän on jäänyt<br />
niistä pois ilman pätevää syytä, kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että opiskelija ei saa osallistua<br />
uuteen kuulusteluun ennen enintään kuuden viikon pituisen määräajan kulumista edellisestä<br />
kuulustelusta.<br />
12 § Kuulustelusalista poistuminen väliaikaisesti<br />
Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä niin, että kuulusteltava voi pakottavista<br />
syistä olla valvottuna lyhyen aikaa poissa kuulustelusalista.<br />
13 § Kuulustelun valvonta ja kuulustelusta poistuminen<br />
Valvojien on huolehdittava siitä, että kaikki samassa salissa olevat kuulusteltavat saavat tehtävät<br />
tietoonsa samanaikaisesti. Kuulusteluaika lasketaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavilla<br />
on ollut tilaisuus saada tehtävät tietoonsa.<br />
Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan kuulustelun järjestäjän ilmoittamana ajankohtana. Poistumisajankohdasta<br />
on tiedotettava opiskelijoille etukäteen. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle<br />
opiskelijalle on annettava mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu siihen ennen<br />
määrättyä poistumisajankohtaa. Kuulustelun päättymisajankohta on ilmoitettava etukäteen.<br />
14 § Kuulustelutilaisuuden uusiminen<br />
Jos kuulustelua ei kuulusteltavasta riippumattomasta syystä voida suorittaa kyseisessä tilaisuudessa,<br />
on asianomaiselle opiskelijalle viivytyksettä järjestettävä mahdollisuus uusintakuulusteluun.<br />
15 § Henkilöllisyyden tarkistaminen<br />
Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Jos opiskelija ei voi todistaa<br />
henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys<br />
myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, kuulustelu voidaan hylätä.<br />
16 § Kuulustelutilaisuudessa sallitut apuvälineet<br />
Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan vain kirjoitusvälineet. Jos muita välineitä<br />
sallitaan tai edellytetään, on siitä tiedotettava opiskelijoille ja valvojille etukäteen.<br />
Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan välttämättömät lääkkeet ja vähäinen määrä<br />
eväitä. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussapitäminen kuulustelutilaisuudessa<br />
on kielletty.<br />
5 luku Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi<br />
17 § Kuulusteluvilppi<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava syyllistyy vilppiin, hän keskeyttää asianomaisen opiskelijan<br />
kuulustelun.<br />
18 § Kuulustelun häiritseminen<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa, hänen on huomautettava<br />
siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin<br />
häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos kuulustelun häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu,<br />
valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun. Jos kuulustelun häiritsemi-<br />
123
nen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun<br />
varattua aikaa pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla.<br />
19 § Kuulusteluvilpistä ja kuulustelun häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen<br />
Opiskelijalle, jonka epäillään syyllistyneen kuulusteluvilppiin tai kuulustelun häiritsemiseen, on<br />
annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen<br />
johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn, sekä sen kiistääkö tai<br />
myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. Vastauspaperit toimitetaan tämän jälkeen kuulustelijalle<br />
tavanomaiseen tapaan.<br />
20 § Seuraamukset<br />
Vilppiin syyllistyneen opiskelijan kuulustelu hylätään. Ennen kuulustelun hylkäämistä opiskelijalle<br />
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille.<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen kuulustelun hylkäämiseen, voi<br />
saattaa asian kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>neuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on<br />
saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin opintosuoritusten<br />
arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.<br />
21 § Kurinpitomenettely<br />
Kun opiskelijan syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa<br />
mukaan ilmoittaa kuulusteluvilpin rehtorille yliopistolain 19 §:n ja yliopistoasetuksen 20 §:n mukaista<br />
kurinpitomenettelyä varten.<br />
6 luku <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelu ja tulosten julkistaminen<br />
22 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelu<br />
Jokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen tarvittava<br />
asiantuntemus.<br />
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja<br />
tai opintoviikkomääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintoviikkomäärältään laajin<br />
suoritus tai jos opintoviikkomäärät ovat samoja, arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija<br />
muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin<br />
suoritus.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10<br />
ja 11 §:ssä säädetään.<br />
23 § Kuulustelun arvostelu<br />
Saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely<br />
ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden arvostelu edellyttää poikkeuksellisen<br />
paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vähintään kahta arvostelijaa.<br />
24 § Kuulustelun tulosten julkistaminen<br />
Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta<br />
tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden<br />
sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien kuulustelujen<br />
tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin<br />
asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön ilmoitustaululla ja niiden<br />
tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa.<br />
124
Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet, hylättyjen määrät sekä harkinnan mukaan<br />
hyväksyttyjen arvostelu. Julkistamisen yhteydessä ei saa ilmoittaa opiskelijoiden henkilötunnuksia.<br />
Kuulustelija varmentaa allekirjoituksellaan kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on<br />
ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen<br />
arvostelusta kukin heistä vastaa.<br />
25 § Kuulusteluvastausten tallentaminen ja arvosteluperusteiden julkistaminen<br />
Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset säilytetään<br />
sekä milloin ja missä opiskelija voi yliopistoasetuksen 16 §:n mukaisesti nähdä oman tarkastetun<br />
opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan.<br />
Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen<br />
yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen ei kuulustelun<br />
laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun tulosten julkistamisen<br />
yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen<br />
omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien opintojen loppuarvosanan määräytymismisperusteet<br />
on julkistettava aina etukäteen opinto-oppaassa, ilmoitustaululla tai muulla tarkoituksenmukaisella<br />
tavalla.<br />
Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman asianomaisen<br />
opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin<br />
siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.<br />
26 § Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu<br />
Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto<br />
tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto, jollei<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt tätä tehtävää laitoksen johtoryhmälle.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosana-asteikosta.<br />
Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastamisesta ja arvostelusta määrää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
27 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla<br />
tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita.<br />
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä<br />
tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset tutkimuksen arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta.<br />
Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen<br />
tarkastajan lausunnosta.<br />
28 § Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen<br />
Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>neuvostossa tai johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua pyytää, että<br />
opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.<br />
29 § Väitöskirjan esitarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista<br />
tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia esitarkastajana<br />
ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.<br />
125
Esitarkastajien tulee <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen<br />
antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä.<br />
Esitarkastajan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä kolmea kuukautta<br />
pidempi.<br />
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto<br />
päättää väittelyluvasta.<br />
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien<br />
vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen<br />
pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely<br />
raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan<br />
dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämän ajankohdan.<br />
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen<br />
on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja<br />
tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.<br />
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muulla<br />
tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti<br />
saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta<br />
hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää. Konsistori<br />
määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjan kappaleita yliopistolle.<br />
30 § Väitöskirjan julkinen tarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikäli mahdollista<br />
tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia<br />
vastaväittäjänä ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus<br />
esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin viran<br />
haltijoista tai hoitajista.<br />
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä<br />
jälkeen <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta.<br />
Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia<br />
väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.<br />
31 § Väitöskirjan arvostelu<br />
Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle perusteltu<br />
kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta.<br />
Väitöskirjan arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset arvostelussa<br />
käytettävästä arvosana-asteikosta.<br />
Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.<br />
Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän<br />
lausunnosta.<br />
7 luku <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelun oikaisumenettely<br />
32 § <strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen<br />
arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta<br />
vastaavalta opettajalta tai, milloin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto tai laitoksen johtoryhmä on suorittanut<br />
opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta. Aika, jonka kuluessa oi-<br />
126
kaisua saa pyytää on 14 päivää siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun<br />
tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. <strong>Opinto</strong>suorituksen<br />
hyväksilukemista koskevaan päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.<br />
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava päätöksensä<br />
kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta annettuun<br />
päätökseen. Tiedekuntaneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelija voi pyytää oikaisua<br />
tähän päätökseen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän<br />
on saanut päätöksestä tiedon.<br />
33 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen<br />
oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
Lautakunta voi palauttaa arvostelun <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.<br />
8 luku <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta<br />
34 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan kokoonpano<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin<br />
on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia<br />
henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista<br />
jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään<br />
yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja vähintään kaksi opiskelijaa. Lautakunnan jäsenistä<br />
ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla oikeustieteen kandidaatti.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta<br />
tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen<br />
varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään dosentin pätevyys<br />
tai vastaavat tieteelliset ansiot.<br />
Konsistori nimeää opintosuoritusten tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet, lisäjäsenet<br />
sekä varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Konsistori määrää lautakunnan sihteerin, jonka<br />
tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Sihteeri toimii opintosuoritusten tutkintolautakunnan<br />
esittelijänä.<br />
35 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävät<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on<br />
1) käsitellä 32-33 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,<br />
2) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteen oikaisua,<br />
3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,<br />
4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä sekä<br />
5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely<br />
ei yliopistolain, yliopistoasetuksen tai hallintojohtosäännön nojalla ole yliopiston muiden<br />
hallintoelinten tehtävä.<br />
36 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai<br />
mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen kun<br />
kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai<br />
varajäsentä. Käsiteltäessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä<br />
lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä<br />
jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat<br />
ansiot.<br />
127
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee 32-33 §:n nojalla tehdyn oikaisupyynnön,<br />
varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksilukemista<br />
koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle. Ennen päätöksentekoa<br />
lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa, ellei se ole ilmeisen<br />
tarpeetonta.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta tekee päätöksensä esittelystä.<br />
37 § <strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunnan päätökset<br />
<strong>Opinto</strong>suoritusten tutkintolautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa<br />
on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.<br />
Mikäli opintosuoritusten tutkintolautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi,<br />
tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen<br />
kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan.<br />
38 § Muutoksenhaku<br />
Yliopistolain 35 §:n 2 momentin mukaan opintosuoritusten tutkintolautakunnan opintosuorituksen<br />
arvostelua koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.<br />
9 luku <strong>Opinto</strong>suoritusten rekisteröinti<br />
39 § Merkintä opiskelijarekisteriin<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen arvostelijan on viipymättä toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä<br />
varten. <strong>Opinto</strong>suoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen<br />
jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä<br />
syystä muuta johdu.<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan<br />
kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. Ulkomailla<br />
suoritetut, hyväksiluetut opinnot merkitään suoritusyliopiston ilmaisevalla lisämerkinnällä.<br />
<strong>Opinto</strong>suoritustiedot on säilytettävä arvostelun suorittaneen yksikön arkistossa vähintään 10 vuotta.<br />
Opiskelijarekisteritietojen arkistoinnista määrätään yliopiston arkistosäännössä.<br />
40 § <strong>Opinto</strong>suoritusote ja opintokirja<br />
Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi,<br />
on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi antaa pysyväismääräykset opiskelijalle annettavasta opintokirjasta tai opintokortista<br />
sekä siihen tehtävistä opintosuoritusmerkinnöistä.<br />
41 § Opiskelijarekisteritietojen oikaiseminen<br />
Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa<br />
virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti hallintoviraston määräämällä tavalla.<br />
Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisua on haettava 10 vuoden<br />
kuluessa opintosuorituksen arvostelussa.<br />
Oikaisupäätöksen tekeminen voidaan antaa tiedekunnan tai laitoksen henkilökuntaan kuuluvan tehtäväksi<br />
opintosuorituksen arvostelijan varmentaman tuloslistan tai opiskelijan opintokirjassa tai -<br />
kortissa olevan merkinnän perusteella, siten kuin tiedekunnassa dekaani tai laitoksessa esimies erikseen<br />
määrää.<br />
Hallintoviraston opiskelijarekisteriyksikön henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä oikaisupäätös,<br />
mikäli päätös voidaan tehdä yksikön arkistossa olevan varmennetun tuloslistan, opiskelijan<br />
opintokirjassa tai -kortissa olevan yksikäsitteisen suoritusmerkinnän tai muun luotettavan selvityksen<br />
perusteella.<br />
128
Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.<br />
10 luku Erinäisiä säännöksiä<br />
42 § <strong>Opinto</strong>suorituksen ja sen arvostelun julkisuus ja salassapito<br />
<strong>Opinto</strong>suorituksen ja sen arvostelun julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä laissa on säädetty.<br />
43 § <strong>Opinto</strong>suoritusten hyväksilukeminen<br />
Hallintojohtosäännön 55 §:n mukaan <strong>tiedekunta</strong>neuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan<br />
muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suoritetut<br />
opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.<br />
44 § Määritelmä<br />
Mitä tässä johtosäännössä sanotaan kuulustelusta koskee soveltuvin osin myös muita opintosuorituksia.<br />
Yliopistolailla tarkoitetaan tässä johtosäännössä yliopistosta 27 päivänä kesäkuuta 1997 annettua<br />
lakia (645/97) yliopistoasetuksella 6 päivänä helmikuuta 1998 annettua asetusta (115/98) ja<br />
hallintojohtosäännöllä kanslerin 2 päivänä maaliskuuta 1998 vahvistamaa Helsingin yliopiston hallintojohtosääntöä.<br />
45 § Voimaantulo<br />
Tämä johtosääntö tulee voimaan sen vahvistamispäivästä lukien ja sillä kumotaan kanslerin<br />
30.4.1992 vahvistama Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä oikeusturvalautakuntaa<br />
koskeva johtosääntö.<br />
Kansleri Risto Ihamuotila<br />
Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki<br />
129
20 OPETTAJAT<br />
Professorit<br />
Andersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren<br />
yksikkö, Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus, puh. (019) 529 5301,<br />
magnus.andersson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Björkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09)<br />
191 57112, johanna.bjorkroth@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hänninen, Marja-Liisa, ELT, ympäristöhygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh.<br />
(09) 191 57113, marja-liisa.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Iivanainen, Antti, ELT, biokemia, määräaikainen professori, Peruseläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 57034, antti.iivanainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Järvinen, Anna-Kaisa, ELT, pieneläinsairaudet, Kliinisen eläinlääketieteen laitos,<br />
tavattavissa ke 9-10. puh. (09) 191 49626, anna-kaisa.jarvinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Katila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, Saaren yksikkö, Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus, puh. (019) 529 5303,<br />
terttu.katila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Korkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh.<br />
(09) 191 57100, hannu.korkeala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindberg, Lars-Axel, ELT, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ti 9-10, puh. (09)<br />
191 57024, lars-axel.lindberg@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Nevalainen, Timo, ELT, MSc (Pennsylvania) koe-eläintiede, puh. (09) 191 57022 tai (017)<br />
163 353 tai 0500-674581, timo.nevalainen@helsinki.<strong>fi</strong> tai timo.nevalainen@uku.<strong>fi</strong><br />
Palva, Airi, MMT, mikrobiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 12-13, puh. (09)<br />
191 57058, airi.palva@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pohjanvirta, Raimo, ELT, toksikologia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos,<br />
raimo.pohjanvirta@helsinki.<strong>fi</strong>, tai EELA, Kuopion tutkimusyksikkö, puh. (017) 201 452, 050-5469<br />
019, raimo.pohjanvirta@eela.<strong>fi</strong><br />
Pyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö, Pohjoinen<br />
pikatie 800, 04920 Saarentaus, puh. (019) 529 5302, 040-507 9355, satu.pyorala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pösö, Reeta, FT, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 13-14, puh. (09) 191<br />
57041, reeta.poso@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Saloniemi, Hannu, ELT, Dip ECVPH, kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, tavattavissa<br />
ma 8-9, puh. (09) 191 57100, hannu.saloniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
130
Snellman, Marjatta, Dr.med.vet., (Hannover), ELT, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen,<br />
Kliinisen eläinlääketieteen laitos, tavattavissa ti 9-10, puh. (09) 191 49620, marjatta.snellman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Soveri, Timo, ELT, sisätautioppi, määräaikainen professori, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren<br />
yksikkö, Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus, tavattavissa ti 13-14 puh. (019) 529 5310,<br />
timo.soveri@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Spillmann, Thomas, PD Dr.Med.Vet., eläinlääketieteellinen sisätautioppi, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, (09) 191 49696, thomas.spillman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sukura, Antti, ELT, Dip ECVP, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, tavattavissa ke 9-10, puh.<br />
(09) 191 57185, antti.sukura@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS., kirurgia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos,<br />
tavattavissa ke 9-10, puh. (09) 191 49630, riitta.tulamo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, tavattavissa sopimuksen mukaan, puh. (09) 191 49635, outi.vainio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointi, määräaikainen professori, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, puh. (09) 191 49571, anna.valros@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57050 tai (09)<br />
191 26604, olli.vapalahti@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Dosentit<br />
Ali-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Fredriksson-Ahomaa, Maria, ELT, elintarvikehygienia<br />
Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologia<br />
Happonen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppi, ks. kliiniset opettajat<br />
Hielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia, sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto, puh. (09)<br />
160 74121, sebastian.hielm@stm.<strong>fi</strong><br />
Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygienia, Elintarvikevirasto, puh. (09) 393 1510, 050-3868 400,<br />
jorma.hirn@elintarvikevirasto.<strong>fi</strong><br />
Honkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi. puh. (09) 393 101<br />
Huovilainen, Anita, FT, virologia<br />
Iivanainen, Antti, ELT, solu- ja molekyylibiologia, ks. professorit<br />
131
Hyytiä-Trees, Eija, ELT, elintarvikehygienia, Centers for Disease Control and Prevention CDC,<br />
Atlanta, USA, puh. . +1-404-639-3672, fax. +1-404-639-0567, eih9@cdc.gov<br />
Juokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit. puh. (09) 297 481<br />
Järveläinen, Harri, ELT, toksikologia<br />
Kaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Kipar, Anja, PD, Dr. med vet, eläinlääketieteellinen patologia<br />
Kommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia, ks. yliassistentit<br />
Korpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia, Keskussotilassairaala, Sotilaslääketieteen laitos,<br />
puh. (09) 1812 5808, heikki.korpela@mil.<strong>fi</strong><br />
Laitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, kirurgia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Yliopistollinen<br />
eläinsairaala, puh. (09) 191 49605<br />
Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, elintarvikehygienia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Mattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia, erikoisalana probiootit ja hygieniaongelmat,<br />
VTT, puh. (09) 456 5200, 050-552 7243, tiina.mattila-sandholm@vtt.<strong>fi</strong>, 18.8.2004 lukien Valio<br />
Oy, tutkimuskeskus, tutkimusjohtaja<br />
Mäkinen, Auli, MMT, kotieläinten perinnöllisyystiede<br />
Nevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiede<br />
Niskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia<br />
Näsi, Matti, MMT, prof, ruokintaoppi<br />
Oksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, ks. kliiniset opettajat<br />
Pohjanvirta, Raimo, ELT, ympäristötoksikologia<br />
Pösö, Reeta, FT, biokemia, ks. professorit<br />
Raekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Rajala-Schultz, Päivi Johanna, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
Rizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologia, EELA, kemian tutkimusyksikkö, puh. (09)<br />
393 1909, aldo.rizzo@eela.<strong>fi</strong><br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, ks. yliopistonlehtorit<br />
132
Räihä, Jan, ELT, kirurgia, Espoon Eläinsairaala, Finnoontie 31, 02280 Espoo, puh. (09) 8881 911<br />
Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, ks. kliiniset opettajat<br />
Sihvonen, Liisa, ELT, eläinten virustautien epidemiologia<br />
Soback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Soveri, Timo, ELT, villieläinlääketiede, ks. professorit<br />
Yliopistonlehtorit<br />
Ali-Vehmas, Terhi, FT, mikrobiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57066,<br />
terhi.alivehmas@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kaikkonen, Matti, ELL, FM, biokemia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57039,<br />
matti.kaikkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laukkanen, Riikka, ELT, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristohygienian laitos, (09) 191<br />
57135, riikka.laukkanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindström, Miia, ELT, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57107,<br />
miia.lindstrom@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lundén, Janne, ELT, lihantarkastus, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, (09) 191 57148,<br />
janne.lunden@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, ympäristöterveydenhuollon valvonta, Elintarvike- ja ympäristöhygienian<br />
laitos, puh. (09) 191 57147, riitta.maijala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pessa-Morikawa, Tiina, FT, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, (09) 191 57029, tiina.pessamorikawa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Raekallio, Marja, ELT, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09)<br />
191 49659, marja.raekallio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Reeben, Mati, FT, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57043,<br />
mati.reeben@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen kuvantaminen, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, puh. (09) 191 49652 tai (09) 191 57 164, mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Saari, Seppo, ELL, eläinlääketieteellinen parasitologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191<br />
57048, seppo.saari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Virtala, Anna-Maija, Ph.D. (eläinlääketiede), infektioepidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos,<br />
puh. (09) 191 57065, anna-maija.virtala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
133
Kliiniset opettajat<br />
Dredge, Kristiina, ELL, erikoiseläinl., terveydenhuolto, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren<br />
yksikkö, puh. (09) 529 5322 (vv. -31.12.<strong>2005</strong>)<br />
Happonen, Irmeli, ELT, sisätautioppi, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49627<br />
(vv. -21.5.<strong>2006</strong>)<br />
Heinonen, Mari ELT, sikaopetus ja -tutkimus, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö<br />
puh. (019) 529 5324, mari.heinonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kilpinen, Susanne, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, susanne.kilpinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Keränen, Pauli, ELL, erikoiseläinl., Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49724, pauli.keranen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kuusela, Erja, ELT, eläinten anestesiologia ja tehohoito, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 49653, erja.kuusela@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Melamies, Marika, ELL, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49623, marika.melamies@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Peltoniemi, Olli, ELT, Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen laitos,<br />
Saaren yksikkö, puh. (019) 5295 306, olli.peltoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rajamäki, Minna, ELL, erikoiseläinl., pieneläinten sisätautioppi, Kliinisen eläinlääketieteen laitos,<br />
puh. (09) 191 49617, minna.m.rajamaki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rautala, Helena, ELT, märehtijöiden sairaudet, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö,<br />
helena.rautala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rinkinen, Minna, ELT, pieneläinten sisätautioppi, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191<br />
49551, minna.rinkinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sankari, Satu, ELT, keskuslaboratorio, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Kliinisen eläinlääketieteen<br />
laitos, puh. (09) 191 49533, satu.sankari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Seppänen, Johanna, ELL, terveydenhoito, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö, puh.<br />
(019) 5295344, johanna.seppanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Simojoki, Heli, ELL, erikoiseläinl., märehtijöiden sisätaudit, kirurgia ja terveydenhoito, Kliinisen<br />
eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö, puh. (019) 529 5347, heli.simojoki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sykes, Benjamin, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, ben.sykes@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Syrjä Pernilla, TÄ, Hannover, eläinlääkäri, patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191<br />
57186, perinilla.syrja@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Juhani, ELT, nautojen lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö,<br />
puh. (019) 529 5308, juhani.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
134
Yliassistentit<br />
Gerhards, Christoph, Dr.med.vet., eläinlääkäri (Saksa), anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos,<br />
(09) 191 57040<br />
Kommonen, Bertel, ELT, kirurgia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49619<br />
Sulonen, Johanna, ELL, ympäristöhygienia, Elintarvike- ja ympäristohygienian laitos,<br />
johanna.sulonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Assistentit<br />
Hellström, Sanna, ELL, Elintarvike- ja ympäristohygienian laitos, puh. (09) 191 57134,<br />
sanna.hellstrom@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Honkavaara, Juhana, ELL, farmakologia ja toksikologia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh.<br />
(09) 191 49639<br />
Hänninen, Laura, ELL, kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49790,<br />
laura.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kareskoski, Maria, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö, puh (019) 529 5349,<br />
maria.kareskoski@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Koho, Ninna, FM, fysiologia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 57047, ninna.koho@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindén Jere ELL, toksikologia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57141,<br />
jere.linden@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Markkula, Annukka, ELL, elintarvikehygienia, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, annukka.markkula@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niku, Mikael, FM, anatomia, Peruseläinlääketieteen laitos, puh (09) 191 57028,<br />
mikael.niku@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Suvi, ELL, kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos, puh. (09) 191 49790,<br />
suvi.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tolvanen, Riina, ELL, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, puh. (09) 191 57137,<br />
riina.tolvanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
135
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu<br />
ISSN 1238-4941<br />
<strong>Helsinki</strong> <strong>2005</strong><br />
Yliopistopaino
Change language