Vuosikertomus 2004 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi

Eläinlääketieteellinen tiedekuntaVuosikertomus 2004

Kohti vakaampia oloja ...............................................................................1Eläinlääketieteellinen tiedekunta ..............................................................2Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ..................................................4Kliinisen eläinlääketieteen laitos ...............................................................6Peruseläinlääketieteen laitos .....................................................................8Yliopistollinen eläinsairaala .....................................................................10Saaren yksikkö .........................................................................................11Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus ....................................................12Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry ..........................................13Tutkinnonuudistus - kohti kaksiportaista tutkintoa .................................14Tiedekunta valmistui tutkimuksen laadun arviointiin ..............................15Valmistuneita ja väitöksiä vuonna 2004 ...................................................16Toimitus: Päivi Ala-Poikela, Satu HimanenSuunnittelu: Arttu KaurannePainotyö: Yliopistopaino 2005

Kohti vakaampia olojaTiedekunta toteutti yliopistollisia tehtäviään, tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallistavuorovaikutusta tuloksellisesti Viikkiin muutosta ja hevossairaalan rahoituskeskustelustahuolimatta. Vuoden lopulla voitiinkin katsoa tulevaan luottavaisesti:tiedekunta ja sen opetussairaala tulevat toimimaan hyvissä tiloissa Viikissäja Mäntsälän Saarella, opintouudistus toteutuu alamme europpalaisena keihäänkärkenäja tukimustoiminnan syvenemisestä kertoo ensimmäisen huippuyksikköhakemuksenmenestyminen. Tiedekunnan toiminnan arvostuson merkittävää niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.Eläinlääketieteellisten koulutusyksiköiden eurooppalainen järjestö,EAEVE, on tärkeä keskustelu- ja vaikuttajafoorumi myös meille. Järjestönvuosittainen kokous kerää säännöllisesti lähes kaikki koulutusalandekaanit kaikista Euroopan maista keskustelemaan opetusohjelmien arvioinnistaja sisällöistä, pedagogiikasta ja yhteisistä aktiviteeteista EU:nja muiden organisaatioiden suuntaan. EU on osoittanut eläinlääketieteellisenkoulutuksen arviointitehtävän EAEVE:lle. Suomi toimii aktiivisestipohjoismais-balttilaisessa ryhmässä, ja on tullut tunnetuksi korkeatasoisestaperuskoulutuksesta, tutkimusyhteistyöstä – ja myös toistuvistahajasijoituskeskusteluista.Eläinlääketieteellinen tiedekunta on vuosien kuluessa oppinut elämänlait: hengissä säilyminen ja menestyminen vaativat erinomaista ammattitaitoa,oman työn arvostamista ja aktiivista yhteistoimintaa monipuolisestiyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Poliittiset päättäjät, korkeat virkamiehet, toimintaammelähellä olevien yritysten ja yhdistysten vastuulliset sekä tiedotusvälineetja kadun kulkijat arvostavat meitä ja tekevät meille myönteisiä päätöksiä vain saadessaanriittävästi oikeaa tietoa toiminnastamme ja sen korkeasta laadusta. Me toimimmetulevina vuosinakin vahvasti niin osana akateemista yhteisöä europpalaisessatutkimusyliopistossa kuin eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaajinayhteiskunnassa.Hannu SaloniemiDekaani

Vuoden 2004 varreltaEläinlääketieteellinen tiedekuntaTiedekunta muutti Viikin kampukselleElokuussa suuri osa eläinlääketieteellisestä tiedekunnastamuutti Viikin kampukselle uuteen Eläinlääke- ja elintarviketieteidentaloon. Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen toimintajatkui vanhoissa tiloissa Hämeentiellä purkutyömaan keskellä.Kliininen opetus siirtyy Viikkiin syksyllä 2006.Pieneläinsairaalan ja hevossairaalanrakentaminen alkoiKesällä saatiin lupa pieneläinsairaalan rakentamiselle Viikkiin.Hevossairaalan rakentaminen varmistui joulukuussa. Sairaalatkohoavat Viikintien eteläpuolelle lyhyen matkan päähän tiedekunnanmuista tiloista. Rakentamispäätökset varmistivatlopullisesti eläinlääketieteen peruskoulutuksen säilymisen tulevaisuudessakinHelsingissä.Uudistuksia perustutkinnossa jaerikoistumiskoulutuksessaPeruskoulutuksen uudistustyö eteni hyvin. Tiedekunta on valmisaloittamaan kaksiportaisen, 360 opintopisteen laajuiseneläinlääketieteen koulutusohjelman syksyllä 2005. Kansallistenerikoistumiskoulutusohjelmien lisäksi tiedekunta ottaa vähitellenkäyttöön myös eurooppalaiset erikoistumiskoulutusohjelmat.Kuvaaja: Päivi Ala-PoikelaEläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiinvuonna 1945. Vuonna 1995 se liitettiin osaksiHelsingin yliopistoa.Tiedekunta on maamme ainoa eläinlääkärikoulutustaantava yksikkö. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksenja tutkimustoiminnan ohella tiedekuntahuolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisestajatko- ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoitatiedekunnassa on noin 500, joista 380 suorittaaperustutkintoa. Henkilökuntaa tiedekunnassatyöskentelee 260.Tiedekunnan perustehtävänä on strategian mukaantutkimuksen ja opetuksen ohella turvataeläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi. Näitätehtäviä toteutetaan vuorovaikutuksessa muunyhteiskunnan kanssa.Alueellinen toiminta vahvistuiMikkelin yliopistokeskuksessa aloitti kotieläinten hyvinvoinninprofessori ja Iisalmessa käynnistyi merkittävä kehitys- jatutkimushanke ELKE. Ypäjän hevoskeskittymää hyödyntäväntutkimus- ja erikoistumiskoulutusyhteistyön suunnittelu etenisuotuisasti. Kaikkiin näihin liittyy jatko-opintojen suoritusmahdollisuuksiaja useita tutkimushankkeita.Nova-yhteistyö laajentuiTiedekunta osallistui aktiivisesti pohjoismaiseen NOVA (NordicVeterinary and Agriculture University) -yhteistyöhön, jaerityisesti sen NOVA-Vet -verkostoon. NOVAn toiminta laajentuivuoden 2004 aikana käsittämään myös perusopetuksen.Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana yhteistyössä. Tiedekunnanopiskelija Henrik Lindberg palkittiin ansioituneesta työstäNOVAn opiskelijafoorumin puheenjohtajana sekä opiskelijaedustajanaNOVAn hallituksessa.2

Kuvaaja: Ilkka SaastamoinenKuvaaja: Jukka LaisiTutkimustoiminta oli tuloksekastaTutkimusaiheista erityistä huomiota saivat kylmäkestoiset pilaaja-ja tautibakteerit. Muita vahvoja tutkimusalueita olivatuseat märehtijöiden tulehdussairaushankkeet, kliiniset biomateriaalit,sikojen ja kanojen hyvinvointi, stressiproteiinien ekspressio,zoonoosivirologia ja probiootit.Uusi bakteeri nimettiin Hermanninkaupunginosan mukaanKoulutusohjelmaan valittiin 54 uuttaopiskelijaaEläinlääketieteen koulutusohjelmaan haki 535 henkilöä. Hakijamäärätovat kasvaneet viimeiset neljä vuotta. Opintonsaaloittaneista 54 opiskelijasta 51 oli naisia. Tulevaisuudessa tiedekuntapyrkii strategiansa mukaisesti tasaamaan opiskelijoidensukupuolijakaumaa.Tiedekunnan tutkijat löysivät uuden maitohappobakteerilajin,joka nimettiin Hermannin kaupunginosan mukaan. ”Hermanni-bakteeri”eli Enterococcus hermanniensis on samalla kunnianosoitustiedekunnan vanhalle Hermannin kampukselle.3

Tuloksellista tutkimusta ja historiallisia hetkiäElintarvike- ja ympäristöhygienian laitosElintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksessa onkolme oppiainetta: elintarvikehygienia, ympäristöhygieniaja toksikologia. Henkilökuntaalaitoksella on 54.Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos muutti Viikkiin syksylläensimmäisten eläinlääketieteilijöiden joukossa. Uudettilat ja päivitetty laitekanta tulevat laitoksen johtaja HannuKorkealan mukaan näkymään tutkimuksen laadussa. Näin kuvailevateri tutkimusryhmien vetäjät vuoden tulosten helmiä:Professori Johanna Björkroth:”Tutkimme elintarvikehygieenisesti merkittävien maitohappobakteerienleviämistä siipikarjanlihavalmisteiden tuotannosta.Osoitimme, että pilaajabakteerit leviävät tuotannossa ilmateitsemyös tehostetun hygienian alueilla. Teurastukseen tulevatbroilerit eivät sen sijaan ole merkittäviä pilaajabakteerilähteitä.Pilaantumista aiheuttavat maitohappobakteerit näyttävätliittyvän teollisuustila ympäristöön, ja niiden torjunnassa onkeskeistä laitosten toiminnallinen hygienia.”Professori Hannu Korkeala:”Ryhmämme tutkii kylmässä kasvavien patogeenisten mikrobien,kuten Clostridium botulinumin, Listeria monocytogeneksen-ja yersinia-bakteerien, diagnostiikkaa ja epidemiologiaa.Olimme mukana yhteistutkimuksessa, jossa todistettiin, ettäYersinia pseudotuberculosis voi tarttua ruoan välityksellä.Tutkitussa epidemiassa tartunnan lähteeksi paljastui jäävuorisalaatti.Tutkimustulos korostaa huolellisuuden tärkeyttä elintarvikkeidenkäsittelyssä: esimerkiksi tuoreet kasvikset on syytähuuhdella kunnolla ennen käyttöä.”Professori Raimo Pohjanvirta:”Tutkimme dioksiiniherkkyyteen vaikuttavia tekijöitä. Selvitimmeniin kutsutun AH-reseptorin repressoriproteiinin (AHRR)primaarirakenteen kahdelta eri rottakannalta, joiden dioksiiniherkkyydessäoli suuria eroja. Lisäksi analysoimme proteiininmRNA-ekspression rottien kudoksista. Tulokset osoittivat, ettäeri rottakantojen AHRR:t ovat rakenteeltaan identtiset ja hyvinsamankaltaiset myös hiiren vastaavan proteiinin kanssa.AHRR:n konstitutiivinen ekspressio ja indusoituvuus vaihtelivatkudoskohtaisesti, mikä viittaisi siihen, että ne voivat yhdessäosaltaan säädellä kudosten vaurioherkkyyttä dioksiinialtistuksenyhteydessä.”Kuvaaja: Päivi Ala-Poikela4

Muuta uutta tutkimusrintamallaVilkas yhteistyövuosiAiemmin Haartman-instituutissa toiminut ympäristövirologiantutkimusryhmä siirtyi syyskuussa elintarvike- ja ympäristöhygienianlaitokselle. Laitoksella aloitettiin myös mikrosirutekniikanhyödyntäminen elintarvikehygienian tutkimuksissa yhteistyössäenglantilaisten kollegojen kanssa.Laitokselta valmistui vuoden aikana kaksi eläinlääketieteentohtoria: Molemmat väittelivät elintarvikehygienian alalta.Opetus - katse kohti tulevaisuuttaOpetuksen suhteen katse suunnattiin tulevaisuuteen: laitoksenopetus arvioitiin ja eri opetuskokonaisuuksien kehittäminenaloitettiin. Laitokselle ollaan muun muassa perustamassaympäristöterveydenhuollon valvonnan opettajan virka, silläympäristöterveydenhuollon merkitys lisääntyy jatkuvasti. Myöslihantarkastuksen opetukselle mietitään uusia suuntaviivoja.Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö päättäjien, elintarviketeollisuudenedustajien ja kansainvälisen tiedemaailmankanssa oli vilkasta. Hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstäon norjalaisten kollegojen kanssa Baltian maiden elintarvikehygienianammattilaisille järjestetty kurssi, jolla heitä perehdytettiinmikrobiologian keinoihin elintarvikkeiden ja veden laadunarvioinnissa.Entiset esimiehet kerralla raameihinAherruksen lomaan mahtui toukokuussa myös historiallinenjuhlahetki, kun laitoksen kaikkien kolmen aiemman esimiehen,Lars Reiniuksen, Esko Nurmen ja Timo Pekkasen, muotokuvatpaljastettiin ja luovutettiin yliopistolle. Tapauksen erityisyyttälisäsi se, että muotokuvat olivat laitokselta väitelleiden eläinlääketieteentohtorien, Miia Lindströmin ja Ulrike Lyhsin maalaamat.5

Uutta kansainvälisyyttä laitoksen toiminnassaKliinisen eläinlääketieteen laitosVuosi 2004 oli vilkas sekä opetuksen, tutkimuksen että kliinisentoiminnan kannalta. Vuoden aikana laitoksen antamaopetus käytiin kokonaisuudessaan läpi osana koko tiedekunnanopetuksen kehittämishanketta, jota on vetänyt laitoksendosentti Mirja Ruohoniemi. Erityisesti kiinnitettiin huomiotaoppimistavoitteiden määrittelyyn sekä karsittiin kurssien pirstaloituneisuuttaja päällekkäisyyttä. Myös kliiniseen käytännönopetukseen ja ohjaukseen (viidennen vuosikurssin klinikkavuosiYliopistollisessa eläinsairaalassa) tehtiin parannuksiaopiskelijoiden antaman palautteen pohjalta.Tutkimuksessa oli tuloksellinen vuosi. Laitokselta valmistui kahdeksantiedekunnan 11 väitöskirjasta. Professori Westermarckinvetämästä ryhmästä, jossa tutkitaan pieneläinten maha-suolikanavansairauksia, väittelivät Minna Rinkinen, Jaana Harmoinenja Mairi Speeti. Laitoksen ensimmäinen afrikkalainenjatko-opiskelija, ghanalainen Osei Bonsu Ansah väitteli elokuussakissojen anestesiasta ja Erja Kuusela koirien anestesiasta.Näissä tutkimuksissa selvitettiin suomalaisen lääketehtaankehittämien rauhoitusaineiden, medetomidiinin ja deksmedetomidiininvaikutuksia. Saksalainen Christian Schnier väittelilypsykarjasairauksien epidemiologiasta. Vuoden lopulla TarjaKohila väitteli toksikologian alalta alumiinin ja lyijyn vaikutuksista.Kaksi väitöstä valmistui Mäntsälässsä sijaitsevasta Saarenyksiköstä.Kuvaaja: Ilkka SaastamoinenKliinisen eläinlääketieteen laitoksen oppiaineisiinkuuluvat sisätautioppi, kirurgia, diagnostinenkuvantaminen, kotieläinten lisääntymistiede, farmakologia,kotieläinhygienia ja kliininen kemia.Oppiaineiden lisäksi laitokseen kuuluvat kiinteästiYliopistollinen eläinsairaala, Saaren yksikkö jakeskuslaboratorio. Laitoksella työskentelee 155henkilöä.Ensimmäinen Fullbright-vierailu antoisakokemusLaitos sai myös ensimmäisen Fullbright-luennoitsijavieraan helmikuussa,kun professori Daniel Smeak Ohio State Universitystasaapui 4 kuukauden mittaiselle tutkimus- ja opetusvierailulle.Hän osallistui päivittäiseen kliiniseen opetus- ja potilastyöhön,perehdytti pieneläinkirurgeja uusiin leikkaustekniikoihin jaohjasi nuoria eläinlääkärikollegoja tieteellisten artikkelien kirjoittamisessa.Hän piti myös henkilöstölle seminaarin näkemyksistäänkliinisen opetus- ja tutkimustoiminnan edelleen kehittämisestälaitoksellamme.Thomas Spillmann tuo kansainvälisyyttäprofessorikuntaanKliinisen eläinlääketieteen alalla eläinlajikohtainen ja alakohtaineneriytyminen on edennyt pitkälle viime vuosina. Vuonna2004 laitokselle perustettiin uusi eläinlajikohtainen professuuri,pieneläinten sisätautiopin professorin virka. Se laitettiinkansainväliseen hakuun, ja laitos sai ensimmäisen ulkomaalaisenprofessorinsa, kun saksalaisyntyinen Thomas Spillmannnimitettiin virkaan. Professori Spillmann siirtyi virkaan Hannoverineläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ja jatkaa mahasuolikanavansairauksien tutkimusta.Professori Elias Westermarck jäi eläkkeelle. Hänen läksiäisensä,”Elias-gaala”, järjestettiin maaliskuussa tiedekunnan vanhanpäärakennuksen juhlasalissa.6

Kuvaaja: Ilkka SaastamoinenAlakohtaiset erikoistumisohjelmatkäynnistyvät vähitellenKliinisen eläinlääketieteen eri osa-alueet ovat kehittyneet huomattavastiviimeisten 10 vuoden aikana, eivätkä kansalliset erikoistumistutkinnotenää kaikilta osin täytä eläinlääkärin työnvaatimuksia. Erikoistumisohjelmia onkin kehitetty Euroopaneläinlääketieteellisissä tiedekunnissa voimakkaasti. Kolme–neljä-vuotinenkoulutusohjelma nimetyn ohjaajan alaisuudessaantaa järjestelmällisen alakohtaisen koulutuksen, johon sisältyyvähintään kahden tieteellisen artikkelin kirjoittaminen.Nämä ns. ’residenssi’-ohjelmat käynnistyvät vähitellen myöslaitoksellamme, ja monet opettajat ovat suorittaneet ohjaajanoikeuksiin vaadittavan tutkinnon. ’Residenssi’-jatkokoulutusohjelmaanpääsy edellyttää 1-2 vuoden käytännön työskentelyäperustutkinnon jälkeen, eli ns. ’internship’-ohjelmaa.Laitoksellamme kyseistä ohjelmaa kokeillaan eläinsairaalan hevosyksikössä.Laitoksen työkykyä ylläpitävä toiminta on ollut vilkasta jaTYKY-ryhmä on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia Naisten Kympistäkuntotestaukseen ja harjoitusohjelmien tekemiseen. Yliopistoliikunnankanssa toteutettu yhteistyöhanke on otettu hyvinvastaan ja hyvän fyysisen kunnon merkitys on huomattu.Riitta-Mari Tulamo7

Monipuolista opetustarjontaa uudessa ympäristössäPeruseläinlääketieteen laitosPeruseläinlääketieteen laitoksen oppiaineisiinkuuluvat anatomian, biokemian, fysiologian,mikrobiologian ja epidemiologian sekä patologianja parasitologian oppiaineet. Laitoksellatyöskentelee 54 henkilöä.Opetusta laitoksella annetaan pääsääntöisesti kolmen ensimmäisenvuosikurssin opiskelijoille. Opiskelijaa kohden perusopetustaannetaan 60-63 opintoviikkoa, joka käytännössä tarkoittaanoin kolmannesta eläinlääkärin tutkintoon liittyvästäopetuksesta. Luentojen lisäksi opetuksessa hyödynnetään monipuolisestierilaisia harjoitustöitä ja seminaareja.Valinnaisuus opinnoissa syventää osaamistaValinnaisia opintoja laitos järjestää vuosittain noin 100 opintoviikonverran. Vuonna 2004 kurssitarjonta oli monipuolista, javalinnaisilla kursseilla oli mahdollisuus parantaa osaamistaaneläinkokeiden, soveltavan eläinlääketieteellisen parasitologian,kliinisen bakteeridiagnostiikan ja bakteerien antibioottiresistenssitietouden,kliinisen sytologian ja eläinlääketieteellisenmikrobiologian molekyylibiologisten menetelmien osalta.Perusopetuksen lisäksi laitos tarjoaa tieteellistä jatkokoulutusta.Vuonna 2004 laitokselta väitteli Perttu Koski eläinlääketieteellisenpatologian alaan kuuluvalla väitöskirjallaan. Laitoksentarjoaman jatkokoulutuksen määrää on viime vuosinamerkittävästi lisännyt tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkärikoulutusohjelma.Vuoden 2004 lopussa laitoksella olikinyli 20 erikoiseläinlääkärin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa.Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi laitoksella tehdään diagnostistapalvelua. Ruumiinavauksia tehtiin laitoksella vuonna 2004333 kappaletta. Biopsia- ja sytologianäytteitä tutkittiin kaikkiaan520 kappaletta.8

Muutto paransi tutkimuksen ja opetuksenedellytyksiäKoko laitosta ajatellen vuoden 2004 merkittävimpänä tapahtumanavoidaan pitää pitkään odotettua muuttoa HämeentieltäViikkiin. Uusien toimitilojen suunnittelu jamuuton valmistelu olivat edellyttäneet merkittävää työpanostahenkilökunnalta jo vuosia aiemmin. Kevään kurssitvietiin loppuun Hämeentiellä, ja viimein elokuun lopussaHämeentien tiloille voitiin jättää lopulliset jäähyväiset.Vaikka siirtyminen Hämeentieltä ja toiminnan käynnistäminenViikissä ovat vaatineet kaikilta suuria ponnisteluja, muutto onollut myönteinen kokemus. Clinicum-rakennushankkeen loppuunsaattamiseensaakka joudumme kuitenkin elämään siirtymävaihetta,jonka aikana niin kliinisiä opintojaan aloittelevatkolmannen vuosikurssin opiskelijat, opettajat kuin erilaisetnäytteetkin liikkuvat ahkerasti Hämeentien ja Viikin välillä.Uudet puitteet tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. Opiskelijatovat antaneet kiittävää palautetta moderneista opetustiloista,kuten obduktio- ja dissektiotiloista. Samalla tilojen yhteiskäyttöäperuseläinlääketieteen ja kliinisen laitoksen kanssaon edelleen tehostettu esimerkiksi kirurgian harjoittelukurssinosalta. Tutkimuksen edellytykset ovat muuton myötä parantuneet,sillä laboratoriotilat ovat paremmat, ja myös välineetovat osin uudistuneet.Viikin kampukselle muuttamiseen liitettiin jo suunnitteluvaiheessavisio tehostuneesta tutkimusyhteistyöstä paitsi laitoksensisällä myös kampuksen muiden tutkijoiden kanssa. EnsimmäistenViikissä vietettyjen kuukausien jälkeen näyttäisi siltä, ettätämä visio on toteutumassa.Kuvaaja: Sirke HaakaAntti Sukura9

Toiminnan jatkuvuus varmistuiYliopistollinen eläinsairaalaYliopistollinen eläinsairaala on eläinlääkinnänkeskussairaala, joka hoitaa erikoispotilaita kokomaan alueelta ja vastaa pääkaupunkiseudunhätäpäivystyksestä. Yliopistollisessa eläinsairaalassaHelsingissä työskentelee 34 henkilöä.Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin yksiköt, pieneläinsairaala(PES) ja hevossairaala (HES), saavuttivat maksupalvelutoiminnalleasetetut rahalliset tavoitteensa vuonna 2004.Maksupalvelutoiminnan tulosmäärä nousi edellisestä vuodesta.Pieneläinsairaalassa hoidettiin kaikkiaan 15198 potilasta,näistä päivystysaikaan 5195. Hevossairaalan potilasmäärä oli2234, josta 190 hoidettiin päivystysaikaan. Valtaosa pieneläinsairaalanpotilaista oli pääkaupunkiseudulta: helsinkiläisiä potilaitakävi 9030 ja espoolaisia 2338. Hevossairaalan potilaistataas valtaosa oli muualta kuin naapurikunnista: helsinkiläisiäpotilaita kävi 260 ja espoolaisia 331.Yliopistollisella eläinsairaalalla on voimassa oleva sopimus Helsingin,Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa päivystyksenja löytöeläintoiminnan hoitamisesta. Ympäristöministeriö rahoittaaloukkaantuneiden luonnoneläimien hoitoa maksamallapuolet yhden eläinlääkärin palkkakustannuksista. Vuonna2003 löytöeläimiä hoidettiin 1271, mikä on suurin piirtein samamäärä kuin jo useana vuonna aiemmin. Loukkaantuneita luonnoneläimiätuotiin hoidettaviksi kaikkiaan 640. Suurin osa niistäoli lintuja, mutta joukossa oli myös jäniksiä ja siilejä.Hoitoa ympäri vuoden ja vuorokaudenYliopistollisen eläinsairaalan palveluksessa Helsingissä oli 16eläinlääkäriä, 14 eläintenhoitohenkilökunnan edustajaa sekä 4kassanhoito- ja ajanvarauksen henkilöä. Lisäksi suurin osa kliiniseneläinlääketieteen laitoksen opetus- ja teknisissä tehtävissäolleista 40 henkilöstä teki työtä maksupalvelutoimintana myösYliopistolliselle eläinsairaalalle. Eläinsairaalan toiminta on ympärivuotistaja ympärivuorokautista, joten sairaalassa tarvitaansijaisia opetus- ja tutkimusjaksojen ajaksi, vuosilomittajia sekävirkavapaa- ja sairaslomasijaisia.Pieneläinsairaalan päivystyksen hoitaa yksi eläinlääkäri apunaanklinikkaeläintenhoitaja ja kahdesta neljään eläinlääketieteenkandidaattia, jotka samalla saavat käytännön opetusta.Hevossairaalan päivystys hoidettiin vuoden 2004 syyskuun alkuunasti eläinlääkärin ja opiskelijan voimin. Päivystystoiminnanlaajuuden vuoksi sen toimintavarmuutta parannettiin lisäämälläeläintenhoitohenkilökunnan määrää ja jaksottamallatyöaikaa: syyskuusta 2004 lähtien eläintenhoitaja on paikallakello 24 asti.Sairaalan suunnitelmat hioutuivatVuosi 2004 sisälsi sekä hyvää että huonoa. Hyvää oli se, ettäViikkiin suunniteltu uusi kliinisen eläinlääketieteen laitoksenrakennus eteni suunnitteluvaiheeseen. Huonoa oli se, ettärakennuksen tiloja pienennettiin ja opetustiloja, kuten opintokeskusta,supistettiin mielekkyyden rajoille. Suunnitteluatehtiin moneen kertaan: lisättiin tiloja ja poistettiin tiloja. Henkilökunnanmotivaatiota ja kestokykyä koeteltiin äärirajoillehevossairaalan suunnittelun keskeyttämisellä vuoden 2004alussa. Uhkana oli hevosopetuksen jääminen täysin pois Suomentulevien eläinlääkärien opetuksesta. Epävarmuus jatkuivuodenvaihteeseen, jolloin Viikin uusien tilojen suuriin vuokrankorotuksiinsaatiin rahoituspäätös.Outi Laitinen-VapaavuoriValokuvaaja: Veikko Somerpuro10

Vilkas kansainvälisen toiminnan vuosiSaaren yksikköOsa tiedekunnan toiminnoista on sijoitettuSaaren yksikköön Mäntsälään. Yksikkö vastaalisääntymistieteen opetuksesta, koko tuotantoeläintenteorian ja käytännön perusopetuksestasekä alan erikoistumiskoulutuksesta. Tutkimusaiheissapainottuvat tuotantoeläimet. Saarellatyöskentelee kolmisenkymmentä henkilöä.Saaren yksikössä järjestettiin vuonna 2004 useita kansainvälisiätapahtumia. Kesän aloitti pohjoismaalaisille, erityisestijatko-opiskelijoille suunnattu viikon mittainen NOVA-kurssi,”Pig Herd Health and Welfare”. Kotimaisten luennoitsijoidenlisäksi kutsuttuna oli opettajia USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista.Myöhemmin kesällä Saarelle kokoontui myös European Collegeof Animal Reproduction’in tutkintokomitea tekemäändiplomaattitutkinnon tenttikysymyksiä.Syksyllä järjestettiin 2-viikkoinen, EU:n Sokrates-ohjelmaankuuluva IP-kurssi (intensive course project) ”Veterinary PublicHealth and Animal Production”. Kurssille osallistui eurooppalaisiaopiskelijoita yhdeksästä maasta. Kurssin tarkoituksena olilisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, miten Pellolta pöytään-ketju toimii.Tutkimustyö jatkui vilkkaanaSaarella aloitettiin maa- ja metsätalousministeriön tukematutkimushanke ”Sikojen hyvinvointi ja tuotanto, HYTU-projekti2004-2006”. Tutkimuksessa selvitetään keskeisiä sikojen hyvinvointiinliittyviä tekijöitä sekä kehitetään suomalaisiin olosuhteisiinsoveltuvaa sikojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää.Ulkopuolisen rahoituksen turvin palkattiin kaksi uutta tutkijaa.Tanja Lehtolainen ja Taina Kutila väittelivät kumpikin tohtoreiksiaiheinaan utaretulehdus. Kutilan opinnäytetyö on tehtyyhdessä kotieläinhygienian kanssa.Maksupalvelutoiminta laajentuiVuoden taloudellinen tulos oli ennustetta parempi. Tilakäyntejä,sairaalahoidossa olevia potilaita sekä pienläineläinpotilaitaoli hieman edellistä vuotta enemmän. Kesän poikkeuksellisetsääolot lienevät osaltaan syynä sairaskäyntien ja klinikan lehmäpotilaidensuureen määrään.Opiskelijat antoivat myönteistä palautettaSaaren kliinisen työn opiskelijapalaute oli erittäin myönteistä.Opiskelun kuormittavuutta pidettiin sekä päivätyön ja päivystyksensuhteen sopivana. Mari Heinonen, joka toimii yksikössäkliinisenä opettajana, sai tiedekunnan opiskelijoilta vuodenpedagogipalkinnon.Terttu KatilaKuvaaja: Jukka Laisi11

Toinen vuosi monitieteisessä yhteistyössäEläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskusEläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus onHelsingin yliopiston eri tiedekuntien kotieläintenhyvinvointitutkijoiden syksyllä 2003 muodostamamonitieteellinen asiantuntijayhteisö. Yhteisössäon tällä hetkellä 10 jäsentä, joista kaksi on professoreitaja kahdeksan jatko-opiskelijoita.Keskuksen tutkimus perustuu pitkälti soveltavaan etologiaaneli soveltavaan eläinten käyttäytymistieteeseen. Tutkimustyönlisäksi Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus tarjoaa yhteistyöjakeskusteluforumin alan tutkijoille sekä tiedotuskanavan alanuusimmista tutkimustuloksista muun muassa www-sivuillaan.Tutkimuskeskuksen kokouksissa ja epävirallisemmissa tapaamisissakeskusteltiin jäsenten tutkimusasetelmista, -suunnitelmistaja -metodiikasta, alan kehittämisestä sekä jäsenten kehittämis-ja koulutusmahdollisuuksista.Keskuksen jäsenet järjestivät sekä yksin että muiden tahojenkanssa useita soveltavan etologian kursseja ja koulutustilaisuuksia.Tammikuussa 2004 opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneillejärjestettiin Eläinten hyvinvointi ja käyttäytyminen-kurssi. Jäsenet pitivät myös runsaasti akateemisia ja yleistajuisialuentoja, mm. Eläinten hyvinvointi -sessiossa Eläinlääkäripäivillämarraskuussa.Kansainvälistä kurssi- ja tutkimustoimintaaKeskuksen tutkijoilla on hyvät kansainväliset yhteydet. Tammikuunlopussa vieraili ranskalainen tutkimusjohtaja IsabelleVeissier tutkimuskeskuksessa luennoimassa aiheesta ”Stressand welfare: it’s all about emotions”. Elokuussa 2004 Eläintenhyvinvoinnin tutkimuskeskus järjesti yhdessä Kuopion yliopistonEläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijaryhmän jaMTT:n kanssa kansainvälisen ISAE (International Society forApplied Ethology) 2004 -kongressin. Kongressiin osallistui noin350 tutkijaa ja asiantuntijaa kymmenistä maista. Keskuksenyhteyshenkilö, Anna Valros toimi kongressin sihteerinä.Jatko-opiskelijoiden ohjaajat ovat Suomen lisäksi Ruotsista,Tanskasta, Ranskasta ja Kanadasta. Keskuksen tutkijat osallistuvatpohjoismaiseen ja EU-tasoiseen tutkimusyhteistyöhön NKJvasikkaja – kanaprojekteissa sekä eurooppalaisessa COST – 846”Measuring and monitoring farm animal welfare” -hankkeessaeläinten hyvinvoinnista. Lisäksi oltiin mukana ”Marie CurieResearch Training Network – Animal Welfare” hakemuksenlaatimisessa. Keskuksen yhteyshenkilö Anna Valros toimii vuodesta2004 ISAE-järjestön kansainvälisenä sihteerinä.Tutkimusta eläinten hyvinvoinnin hyväksiKeskeisimmät vuoden 2004 aikana toteutetut tutkimusprojektitliittyivät lihasikojen, pikkuvasikoiden, lypsylehmien ja kanojenhyvinvointiin, esimerkiksi makuualustan laatuun, juotto- javieroitustapoihin, ympäristön virikkeisiin ja sosiaalisiin kontakteihin.Anna Valros12

Opiskelijatoimintaa opetuksen ja hyvän mielenEläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY rypuolestaEläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry:nperinteisiin tehtäviin on kuulunut opiskelijoidenetujen ajaminen ja henkisen hyvinvoinninylläpitäminen. Kuluneena vuonna EKYn roolietujärjestönä nousi vahvasti esille: ekyläisetosallistuivat mm. Viikkiin nousevan opinahjonsuunnitteluun sekä tiedekunnan eri toimikuntiin.Näiden lisäksi toimittiin aktiivisesti kansainvälisessäNOVA-verkostossa. Opiskelijat ottivatmyös vahvasti kantaa hevosopetussairaalan rahoitusongelmaan.300 opiskelijaa osoitti mieltäänhevosopetuksen puolestaSyyskuussa opiskelijajoukossa virinnyt huoli hevossairaalanpuuttuvasta rahoituksesta innosti opiskelijat tiiviiseen yhteistoimintaan.Ekyläiset tukijoineen keräsivät 10 päivässä yli25 500 nimen nettiadressin ja järjestivät näyttävän mielenilmaisun.EKY ry marssi lokakuun 7. päivänä eduskuntatalolle300 opiskelijan, 14 hevosen sekä lukuisten lemmikkien voiminja luovutti ministeri Tuula Haataiselle ja ministeri Juha Korkeaojallenettiadressinsa. Tapahtuma sai runsaasti positiivistahuomiota TV-, radio- ja lehtiuutisissa kautta maan. Ekyläiset pitiväthuolenaihettaan esillä eri tapahtumissa ja olivat aktiivisestiyhteydessä yli sataan kansanedustajaan ja tiedotusvälineisiin,kunnes rahoitusongelmaan joulukuussa saatiin ratkaisu.Mieli pirteäksi ja tulevat kollegat tutuiksiVaikka etujärjestötoiminta leimasikin vahvasti EKYn vuotta2004, ei järjestön tehtävää opiskelijoiden henkisen vireydenja sosiaalisen toiminnan ylläpitäjänä unohdettu. EKY järjestivuoden aikana kuukausittaisia teemailtoja, liikuntamahdollisuuksiaja kulttuurikäyntejä sekä kymmenet juhlat tai bileet.Syyskuiset Jäähyväiset Hämeentielle -juhlat järjestettiin yhdessätiedekunnan, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen,Suomen Eläinlääkäriliiton ja Elintarvikeviraston kanssa.EKYn harrastustoiminnasta huolehtivat Tympania-kuoron jahevoskerho Eqvetin ohella Erä-EKY ja koirakerho K9. Tympanianlaulajat kehittivät ääntään ammattilaisohjauksessa, Erä-EKYmm. valloitti Haltin ja järjesti retkiä. Eqvet ja K9 tukivat myösammatillista osaamista järjestämällä mm. jälki- ja näyttelytreenejä,kengityskurssin ja ratsastustunteja opiskelijoille.EKYn yhteydenpito tuleviin kollegoihin ulkomailla oli totuttuuntapaan vilkasta. Kansainvälistä maustetta arkitoimintaantoivat 19 zürichläistä eläinlääketieteen opiskelijaa, jotka tulivattoukokuussa vierailemaan Suomeen ja majoittuivat ekyläistenluona. Ekyläiset itse vierailivat syyskuussa Oslossa, jossa noin 40hengen joukkue osallistui pohjoismaisiin eläinlääkäriopiskelijoidenurheilukilpailuihin rennossa hengessä.Hanna SalmelaValokuva: EKY13

Tutkinnonuudistus –kohti kaksiportaista tutkintoaKoulutusohjelman uudistaminen on tiedekunnassa jatkuvaprosessi, mutta viime vuosina uudistustyö on ollut tavanomaistamittavampaa. Uudistukset alkoivat jo muutama vuosi sittenensimmäisen vuoden opinnoista, joissa anatomian, biokemianja fysiologian opetus yhdistettiin Terve kotieläin –kokonaisuudeksi.Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma muuttuu vuonna2005 uuden tutkintoasetuksen mukaisesti kaksiportaiseksi.Kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot tulevat olemaan molemmat3-vuotisia ja 180 opintopisteen laajuisia. Kaksiportaisentutkinnon suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2003, ja se onkytketty tiedekunnassa käynnissä olevaan opintouudistukseen.Suunnittelutyötä koordinoi tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikunta,jonka puheenjohtaja on varadekaani Reeta Pösö.Käytännön suunnittelusta on vastannut pedagoginen yliopistonlehtoriMirja Ruohoniemi yhdessä opintoasiainpäällikköSanna Ryhäsen kanssa.Koulutusohjelmaan uudistuksen myötä uusiaelementtejäPirstaleisuudesta suurempiinkokonaisuuksiinVuonna 2004 opintojen uudelleenorganisointi keskittyi lähinnäkliiniseen opetukseen, jossa suunnittelun lähtökohtana onollut koota pienet yksittäiset opintojaksot suuremmiksi kokonaisuuksiksi.Suunnitelman työnimenä on ollut ”Pirstaleistablokeiksi”. Suunnittelutyötä on edesauttanut opettajien sitoutuminenuudistuksiin ja aktiivinen osallistuminen yliopistopedagogiseenkoulutukseen. Uudistustyö on edennyt niin ripeästi,että uusi blokkiopetus voitaneen ottaa käyttöön jo ennen kuinkaksiportainen tutkinto tulee käyttöön kokonaisuudessaan.Kuvaaja: Ilkka SaastamoinenKaksiportainen tutkinto tuo eläinlääketieteen koulutusohjelmaanuusia elementtejä: äidinkielen viestinnän opintoja, henkilökohtaisenopintosuunnitelman, tieto- ja viestintätekniikanopintoja sekä kandidaatin tutkielman. Yhdessä Viikin tiedekirjastonkanssa on suunniteltu kokeiluhanketta, jossa tiedonhakuja -hallinta tullaan integroimaan aineopintoihin. Vuodenmittainen kokeilu alkaa syyslukukaudella 2005. Useissa oppiaineissakäytetään verkkoa ja verkko-oppimisalustoja perusopetuksentukena ja informaation jakelukanavana.Opintouudistukseen liittyen tiedekunnassa on kartoitettukoko koulutusohjelman opintovuosikohtainen kuormittavuus.Kartoitusta on hyödynnetty, tuntipohjaisten laskelmien ohella,mitoitettaessa opintoja opintoviikoista opintopisteiksi.Tutkinnonuudistuksen suunnittelun lisäksi toinen merkittäväperusopetusta koskeva muutos vuonna 2004 oli peruseläinlääketieteenja elintarvike- ja ympäristöhygienian laitostenmuutto uusiin tiloihin Viikin kampukselle. Tiedekunta sai tilavatja asianmukaiset opetuslaboratoriot, luentosalin ja uutuutenaoppimiskeskuksen, joka sai nimekseen Veterinarium.Hämeentielle perustettiin oppimiskeskus Clinicum eläinlääketieteellisenkirjaston toiminnan loppuessa toukokuussa 2004.Kummassakin oppimiskeskuksessa on ATK-luokka ja oppikirjojasekä oheislukemistoa sisältävä käsikirjasto. Veterinariumissa onlisäksi ryhmätyöhuoneita pienryhmätyöskentelyä varten.Reeta Pösöopetuksen varadekaani14

Tiedekunta valmistautuitutkimuksen laadun arviointiinVuonna 2004 eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimustoiminnankehittämiseksi tehtiin tärkeät päätökset ensimmäisenoman tutkimusstrategian valmistelusta sekä eläinlääketieteentutkijakoulutusohjelman kehittämisen jatkamisesta.Tutkimusstrategiaa valmisteltiin yhteisessä keskustelutilaisuudessa,jossa pohdittiin mm. tutkimusresurssien parannettuakäyttöä ja tutkimusohjelmien sisällyttämistä valmisteltavaanstrategiaan. Osana strategista suunnittelua eläinlääketieteellinentiedekunta haki yliopistolta neljää tutkijankoulutuspaikkaa.Paikkoja myönnettiin kaksi kappaletta ja ne tullaantäyttämään syksyllä 2005 kilpailutuksen perusteella. Samallaaktivoidaan uusi tutkijakoulutuksen ohjausryhmä.Vuosi 2004 päätti lokakuussa 2005 toteutettavan tutkimuksenlaadun arvioinnin kuusivuotiskauden 1999-2004. Taulukko 1esittää vuoden 2004 tutkimustoimintaan liittyviä tunnuslukujatiedekunnassa suoritettuina henkilötyövuosina ja julkaisumäärinä.Henkilöstöryhmiin sisältyy sekä virka- että projektihenkilökuntaa.Vuonna 2004 sekä peruseläinlääketieteen laitos ettäelintarvike- ja ympäristöhygienian laitos saivat projektirahoitustasekä Suomen akatemialta että TEKESiltä. Kaikkien laitostentutkimustyötä tuki eri ministeriöistä myönnetty rahoitus.Peruseläinlääketieteen laitoksen (PEL) ja elintarvike- ja ympäristöhygienianlaitoksen (EYHL) neljä tutkimusryhmää hakivatSuomen Akatemialta huippuyksikköstatusta yhteenliittymällä”Centre of Excellence in Food Safety Research”. Ehdotuksenkoordinaattorina on professori Airi Palva (PEL), jonka tutkimusryhmänlisäksi yksikön muodostavat professoreiden Korkeala,Hänninen ja Björkroth (EYHL) tutkimusryhmät. Hakemus pääsiarvioinnissa toiselle kierrokselle noin 50:n kaikkia tieteenalojaedustaneen hakijan joukosta. Lopullinen ratkaisu huippuyksikköstatuksestatehtäneen syksyllä 2005.Johanna Björkrothtutkimuksen varadekaaniTaulukko 1. Peruseläinlääketieteen (PEL), kliinisen eläinlääketieteen (KLEL) ja elintarvike- ja ympäristöhygienian (EYHL)laitosten tutkimusresurssien ja tulosten tunnuslukuja vuodelta 2004.Henkilöstöryhmä tai tulos PEL KLEL EYHLTutkimusaktiivisen henkilöstön kokonaismäärä 30 51 31Senioritutkijoita 10 21 5Jatko-opiskelijoita 14 23 18Tutkimustoiminnan ulkopuolinen opetushenkilökunta 1 34 2Tekninen henkilöstö ja hallintohenkilöstö 23 70 21Koko henkilöstö 54 155 54Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (JULKI, B1) 23 43 33Väitöskirjat 1 8 215

16Valmistuneita vuonna2004Eläinlääketieteen lisensiaatteja valmistui 50.Tohtorintutkintoja suoritettiin 11 ja erikoiseläinlääkäriksivalmistui 4.Väitökset 2004DVM Osei Bonsu AnsahUse of the Alpha-2-Adrenoceptor AgonistsMedetomidine and Dexmedetomidine in theSedation and Analgesia of Domestic CatsKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Mika Scheinin (Turunyliopisto)ELL Jaana HarmoinenA Novel Enzymic Therapy, Targeted RecombinantBeta-Lactamase, in the Prevention ofAntibiotic-Induced Adverse Effects on GutMicrobiotaKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Carl-Erik Nord (KarolinskaInstitutet)ELL Perttu KoskiThe Occurrence and Prevention of the M74Syndrome, a Thiamine Deficiency Disease inBaltic SalmonPeruseläinlääketiedevastaväittäjä: professori Hans Tjälve (Sverigeslantbruksuniversitet)ELL Taina KutilaRole of Lactoferrin in Treatment of BovineMastitisKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Hannu Korhonen(Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)ELL Erja KuuselaDexmedetomidine and Levomedetomidine,the Isomers of Medetomidine, in DogsKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Per Rosenberg (Helsinginyliopisto)ELL Tanja LehtolainenEscherichia coli mastitis - Bacterial Factorsand Host ResponseKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Karin Persson Waller(Sveriges lantbruksuniversitet)ELL Janne LundénPersistent Listeria monocytogenes Contaminationin Food Processing PlantsElintarvike- ja ympäristöhygieniavastaväittäjä: dosentti Jaana Husu-Kallio(Euroopan komissio)ELL Anna-Liisa MyllyniemiDevelopment of Microbiological Methodsfor the Detection and Identification of AntimicrobialResidues in MeatElintarvike- ja ympäristöhygieniavastaväittäjä: dosentti Maria Fredriksson-Ahomaa (Ludwig-Maximilians-Universität,München)Agr.biol. Christian SchnierAssociations of Type of Loose-Housing andBreed of Cow with Health, Milk Yield andFertilityKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Xavier Malher (EcoleNational Vétérinaire de Nantes)ELL Mairi SpeetiDoberman Hepatitis, comparison of subclinicaland clinical stages and evaluation ofetiopathogenesis of the diseaseKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori David C. Twedt (ColoradoState University)ELL Minna RinkinenMethods for Assessing the Adhesion of Probioticand Canine Gut-Derived Lactic AcidProducing Bacteria to the Canine IntestinalMucosa in Vitro and Measuring Mucosal SecretorylgAKliininen eläinlääketiedevastaväittäjä: professori Tiina Mattila-Sandholm(VTT Bioteknologia)

Kuvaaja: Päivi Ala-Poikela

Eläinlääketieteellinen tiedekuntaAgnes Sjöbergin katu 2 (PL 66)00014 Helsingin yliopistopuh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)fax. (09) 191 57161http://www.vetmed.helsinki.fi/