SKAIK Inventointi 2009 - Museovirasto

8
Peter Holmblad, joka valmistelee väitöskirjaa tuotantorakenteiden muutoksista varhaismetallikaudella
aineistonaan Laihian keittokuopat (mm. Holmblad 2009).
4. INVENTOINNIN TAVOITTEET JA TULOKSET
Pilottihankkeen yhtenä keskeisenä toimintalinjana oli metsissä sijaitsevien muinaisjäännösten inventointimenetelmien
kehittäminen ja testaus. Inventoinnin esityövaiheessa arvioitiin ja valittiin
menetelmiä ja laitteita inventointityön tehostamiseksi, kehitettiin yhteistyössä Museoviraston
tiedonhallintakeskuksen kanssa tietojärjestelmiä sekä kirjattiin niistä saatuja käyttökokemuksia.
Maastotyön kohdealueet valittiin seuraavin perustein:
1) ympäristö – maaston muodot, rannansiirtyminen, metsätyyppi, metsänkäyttö
2) muinaisjäännöstyypit ja aikakaudet – kaikki aikakaudet esihistoriasta historiaan, erityyppiset
maa- ja kivirakenteet
3) yksityisomistuksessa olevat talousmetsät – yksityismetsissä suojelumerkinnöillä on suuri
oikeudellinen ja taloudellinen merkitys, koska ne vaikuttavat metsänkäyttömahdollisuuksiin
4) metsäsuunnittelualueet – maastotyössä tarkastettiin Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan vuoden
2009 metsäsuunnittelualueita, jotta suunnittelussa on mahdollista hyödyntää ajantasaisia
paikkatietoja muinaisjäännöksistä
5) ”ongelma-alueet” – inventoinnissa tarkastettiin erityisesti kunnan länsiosassa sijaitseva
Nikkarinloukko–Rautakallio. Alueelta on 1880-luvun lopulta lähtien ja erityisesti 1970–
1980-luvuilla merkitty muistiin satoja röykkiöitä, joiden tarkempaa sijaintia, laajuutta tai
luonnetta ei tunneta. Alue on talousmetsää, jota on uudistettu ja tullaan jatkuvasti uudistamaan
ja sen muinaisjäännöksille on tapahtunut useita vahinkoja vuosien ajan, viimeksi
2006 kannonnoston yhteydessä. Inventoinnissa 2009 suojelukohteet paikannettiin ja niiden
aluerajaukset määritettiin, jotta ne voidaan ottaa huomioon metsänkäsittelyssä.
Valitut kohdealueet sijoittuivat kunnan eri osiin. Kartta-analyysin lähteenä käytettiin erityisesti
Laihian alueen historiallisen ajan karttoja - lähinnä 1750–1752 metsäalueiden ja 1890-luvun isonjaon
järjestelyn karttoja - sekä muinaisten rantavaiheiden rekonstruointikarttoja, korkeusmalleja
jne. Maaperän geologisten muodostumien analysoinnin apuna käytettiin maaperäkarttoja ja niiden
selityksiä (karttalehdet 1242 12 ÖVERMALAX, 1244 02 SARVIJOKI, 1244 06 KYLÄINPÄÄ, 1333
04 LAIHIA ja 1333 05 VÄHÄKYRÖ), joita kohdealueilta löytyi kuitenkin rajallisesti. Peruskarttalehdet
ja vanhat ilmakuvat olivat apuna topografisten ilmiöiden selvittämisessä. Inventoinnin jälkityövaiheessa
testattiin yhteistyössä TKK:n kanssa laserkeilauksen soveltuvuutta metsäalueiden arkeologiseen
inventointiin. Maanmittauslaitoksen ilmakeilausaineistoa testattiin Kalliolaakson röykkiöalueella
(Heiska 2009) ja maalaserskannausta Tuoressaaren kivikautisilla asumuspainannekohteilla
(Heiska 2010).
Ennen kenttätöitä Laihialla järjestettiin pääasiassa metsänomistajille tarkoitettu tiedotustilaisuus,
josta oli tiedotettu huhtikuussa lähetetyssä tiedotekirjeessä ja paikallislehdessä. Metsänomistajilta
saatu palaute oli positiivista, mutta kysymyksiä herätti metsänhoidon ja arkeologisen kulttuuriperinnön
yhteensovittaminen. Yhteistyötä metsäalan toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä ja muinaisjäännöksistä
haluttiin jatkossa metsänomistajille suunnattua tietoa. Laihialla maastossa järjestetty
mediatilaisuus keräsi paikalle useiden tiedotusvälineiden edustajia. Hanketta esiteltiin laajemmin
myös kaikille Etelä-Pohjanmaan metsänomistajille jaettavassa Metsänpohjanmaa -
SKAIK – Laihian inventointi 2009