SKAIK Inventointi 2009 - Museovirasto
SKAIK Inventointi 2009 - Museovirasto
SKAIK Inventointi 2009 - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
11<br />
kului laajojen, ennalta tunnettujen kohteiden purkamisessa ja aluemaisen rajauksen määrittelyssä.<br />
Ennen <strong>2009</strong> inventointia muinaisjäännösrekisterin tiedot Laihialta olivat monin osin puutteellisia ja<br />
ongelmia oli aiheuttanut erityisesti aluemaisen suojelurajauksen puuttuminen laajoilla muinaisjäännöskohteilla.<br />
Maastotyössä yksittäisten rakenteiden GPS-paikannuksessa testattiin RDSpohjaista<br />
differentiaalikorjausta, jolla päästiin tarkkuusluokkaan +-2 m. Inventoinnissa kartutettiin<br />
Laihian muinaisjäännösten digitaalista kartta- ja kuva-aineistoa ja kohteilla testattiin myös inventointitietojen<br />
mobiilitallennusta. Inventoinnin esityövaiheessa kehitettyä www-pohjaista kohteen<br />
tarkastuslomaketta testattiin maastossa ja käyttökokemusten perusteella siitä laadittiin offlineversio.<br />
Tavallisen GPS-laitteen lisäksi kokeiltiin GMS-maastotallenninta, jossa on GPS ja käsivastaanotin.<br />
Inventoitujen muinaisjäännösten aluerajaukset perustuvat tarkastuksen yhteydessä tehtyihin arkeologisiin<br />
havaintoihin, tausta-aineistona käytettyihin kartta-aineistoihin ja alueen topografisiin<br />
erityispiirteisiin. Inventoinnin tuloksena saatiin runsas paikkatietoaineisto, jonka jatkokäsittelyssä<br />
on pyritty tietojen yhteensopivuuteen muiden järjestelmien kanssa. Jälkityövaiheessa kehitettiin<br />
yhteistyössä <strong>Museovirasto</strong>n tiedonhallintakeskuksen kanssa paikkatietokanta TarGis, jota on käytetty<br />
pohjana inventoitujen kohteiden tarkastuslomakkeille. Tarkastuslomakkeiden tiedoista on<br />
laadittu inventointiraportin kohdekuvaukset ja tiedot kohteista on viety suoraan <strong>Museovirasto</strong>n<br />
kulttuuriympäristön tietojärjestelmään, muinaisjäännösrekisteriin. <strong>Museovirasto</strong>n Internetportaalin<br />
kautta ajantasaiset tiedot välittyvät suoraan esim. viranomaisille, tutkijoille ja maanomistajille.<br />
Suurin osa tarkastetuista kohteista oli kivirakenteita (Kaavio 1). Ensisijaiseksi inventointialueeksi<br />
valittiin juuri Nikkarinloukko–Rautakallio, jossa pääosa maastotöitä tehtiin, yhteensä kolmen viikon<br />
ajan. Alue oli inventoinnissa keskeisellä sijalla, koska sieltä tunnettiin satoja röykkiöitä, joista<br />
vain muutama on tarkastettu arkeologisesti. Useimpien tarkka sijainti, laajuus tai luonne ei ole<br />
ollut metsäalan toimijoiden tiedossa, mikä on aiheuttanut ongelmia metsänkäsittelyssä, esimerkkitapauksena<br />
mainittakoon kannonnosto kohteessa Rautakallio 3. Koko Nikkarin-Rautakallion alue<br />
on pääosin talousmetsää, jota on uudistettu ja tullaan jatkuvasti uudistamaan. Suojeltavat alueet<br />
on rajattava tarkasti, jotta ne voidaan jatkossa ottaa paremmin huomioon metsänkäsittelyssä.<br />
Tällä alueella tarkastettiin nimenomaan Esko Luoman kartoittamia jäännöksiä, joista osa on ilmeisesti<br />
samoja, jotka on mainittu jo 1800-luvun lopun arkistotiedoissa (Chydenius 1883; Schvindt<br />
1899).<br />
Aikaisemmin on oletettu, että kivirakenteet liittyvät erittäin intensiiviseen pronssikauden lopulle<br />
ja/tai rautakauden alkuun ajoittuvaan asutusvaiheeseen. Inventoinnissa <strong>2009</strong> tausta-aineistona<br />
käytetyn historiallisen ajan karttamateriaalin perusteella on osoitettavissa, että suuri osa alueen<br />
pääosin pienistä, matalista, suuremman kiven juureen ladotuista röykkiöistä liittyy historiallisen<br />
ajan maankäyttöön, palstarajojen merkintään ja viljelmien raivaukseen. Röykkiöalueiden väleissä<br />
kohoaa myös korkeampia harjanteita tai kalliopaljastumia, joilla sijaitsee muodoltaan ja sijainniltaan<br />
edellisistä poikkeavia kivirakenteita, jotka ajoittunevat esihistorialliseen aikaan. Korkeampien<br />
moreeniharjanteiden lakialueilla tai rinteillä tavattiin myös kivistä raivattuja tasanteita, joista on<br />
saatu merkkejä esihistoriallisista asuinpaikoista ja niihin liittyvistä tuotantorakenteista, kuten keittokuopista.<br />
Suuri osa asuinpaikoista ajoittunee pronssikauden lopulle ja/tai rautakauden alkuun ja<br />
keittokuopat ovat merkkinä hylkeentraanin merkityksestä esihistoriallisten yhteisöjen harjoittamissa<br />
elinkeinoissa. Jo aikaisemmin raivattuja alueita on todennäköisesti hyödynnetty myöhemminkin,<br />
historiallisella ajalla, ja Laihian arkeologisessa aineistossa erottuu hyvin selkeästi maankäytön<br />
kerroksellisuus ja eri-ikäisten rakenteiden päällekkäisyys. Laihian maankäyttöhistoriallisen aineiston<br />
jatkokäsittely olisikin enemmän kuin tervetullutta lukuisien kivirakenteiden luonteen ja<br />
<strong>SKAIK</strong> – Laihian inventointi <strong>2009</strong>
Change language