Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen - BE Group

More documents

Recommendations

Info

6 3/2006 Syyskuu 2006 Maailmantalouden kehitys tukee markkinoita Vuoden 2006 alussa maailman teräsmarkkinat tiukkenivat nopeasti ja terästuotteiden hintataso kääntyi ylöspäin. Maailmanmarkkinoiden elpymistä johtivat Aasian ja Euroopan markkinat, kun taas Yhdysvalloissa hintataso alkoi toisen neljänneksen aikana lopulta myös nousta. Elokuussa 2006 hiiliterästen globaali hintaindeksi oli 25 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Levytuotteissa nousu on kuitenkin 30 %, kun pitkissä teräksissä se on vain 16 %. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on alkanut hiukan vajota, mikä painaa maailmanlaajuista hintatasoa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa hintataso on pysynyt jokseenkin ennallaan, kun lähinnä sesonkiluontoiset tekijät ovat viime aikoina pysäyttäneet hintojen nousun hiljaisemmalla kesäkaudella. Ruostumattoman teräksen maailmanmarkkinat ovat alkuvuonna 2006 olleet erittäin vahvat ja hintataso nopeassa nousussa, mikä näyttää edelleen jatkuvan koko loppuvuoden. Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen vahva kasvu, jonka jatkumiseen luotetaan yhä, vaikka pientä kasvun hidastumista on nähtävissä, koska öljyn hinnan ja korkotason nousu aiheuttaa epävarmuutta talouden kehityksessä. Yhdysvaltojen talouden tunnusluvut ovat viime aikoina kuitenkin olleet hyvässä nousussa. Tarkasti seurattu, tehdasteollisuuden aktiviteettia kuvaava ISM-indeksi on vuoden 2006 alkukuukausina liikkunut ylös ja alas, mutta selvästi yli 50-tason, mikä tarkoittaa tuotannon jatkavan hyvää kasvuaan. Heinäkuussa indeksi taas nousi ja odotuksia enemmän. Kiinan kasvu on sen talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta edelleen erittäin nopeaa, ja Japanin teollisuuden aktiviteetista kertova indeksi on edelleen nousussa. Euroopan markkinat ovat yhä selvemmin osoittaneet vahvan elpymisen jatkuvan vuoden 2006 kuluessa ja Euroopan talouskehityksen suunta jatkuu vahvasti ylöspäin. Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän luottamusta mittaavan Ifo-indeksin nousu on jatkunut vahvasti viime kuukaudet korkeimmillaan 15 vuoteen. Vaikka heinäkuussa indeksi hiukan laski, lukema on hyvä ja odotuksia parempi. Saksan talous elää nyt vahvan nousun kautta ja samoin näyttää olevan koko euro-alueella. Heinäkuussa tosin teollisuuden odotuksista kertovat indikaattorit laskivat monessa EU-maassa, mutta esimerkiksi Suomessa heinäkuussa teollisuuden luottamusindikaattori oli edelleen nousussa. Euro-alueen teollisuuden kehityksestä kertova PMI-indeksi on noussut vahvasti. Kesäkuussa kasvava tuotanto ja uudet tilaukset painoivat indeksiä edelleen ylöspäin, korkeimmilleen kuuteen vuoteen, ja vaikka heinäkuussa indeksi laski hiukan kesäkuusta, se on pysynyt korkealla tasolla. Teräsmarkkinoiden vahva alkuvuosi tasaantumassa Viisi kuukautta jatkunut taistelu Arcelorin omistuksesta sai kesäkuussa ratkaisunsa, kun sen hallitus hyväksyi Mittal Steelin kaksi kertaa korotetun, 26,9 mrd euron tarjouksen yhtiöstä. Lopulta Mittal Steel on hankkinut omistukseensa 92 % Arcelorin osakkeista, ja Mittalin perhe, joka omistaa Mittal Steelin, tulee omistamaan sopimuksen mukaan Arcelorista 43,6 %. Omistuksen katto on 45 %. Uuden yhtiön nimeksi tulee Arcelor Mittal ja sen kapasiteetti nousee 120 miljoonaan raakaterästonniin vuodessa. Uusi suuryhtiö laskee saavuttavansa 1,6 mrd euron synergiahyödyt hankinnoissa, markkinoinnissa ja valmistuksessa. Arcelor Mittal tulee myös olemaan vahva jokaisella osa-alueella teräksen tuotannossa, kun Arcelorin suuntautuminen korkean jalostusarvon tuotteisiin mm. levyteräksissä ja Mittal Steelin vahvuus tavallisissa hiiliteräksissä, mm. pitkissä bulkkituotteissa, yhdistyvät. Fuusion vaikutus maailman terästuotantoon jää nähtäväksi, jos uusi suuryhtiö pystyy säätelemään tuotantoa paremmin kysyntää vastaavaksi, tosin Kiinan osuus maailman tuotannossa on ylivoimainen ja yhä kasvussa. Maailman terästuotanto vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvoi 7,9 %, mutta Kiinan tuotanto 18,3 %, jo 200 miljoonaan tonniin. Kiinan tuotannon kasvu nopeammin kuin muualla merkitsee Kiinan merkityksen jatkuvaa vahvistumista terästuottajana. Nyt sen osuus on jo kolmannes maailman raakateräksen tuotannosta. Kiinan ja osin myös Intian tuotannon kasvu nostavat Aasian osuuden koko maailman terästuotannosta 52 %:iin, kun laajentuneen EU:n (25) osuus on noin 17 %. Vaikka Kiinan tuotannon kasvu näyttää hallituksen terästuotantoon kohdistuvien rajoitustoimien takia hiukan hidastuneen vuoden 2005 vielä kovemmasta kasvuvauhdista, se pysyy maailman nopeimmin kasvavana tuotantoalueena. Kiinan kulutus kasvaa myös nopeasti ja välillä ylittääkin tarjonnan, mutta kapasiteetin kasvu on ollut ja on niin nopeaa, että kasvavan tuotannon kuluttaminen pidemmälläkin tähtäyksellä on markkinoiden jatkuva haaste. Teräslevytuotteiden hintataso nousi vuoden 2006 alkupuoliskolla eniten Aasiassa, jossa Kiinan kasvavaa tuotantoa vastasivat vahva kysyntä ja tuotantohäiriöt muualla maailmassa. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on kuitenkin kääntymässä laskuun, kun Kiinan kysyntä heikkenee ja muualla Aasiassa markkinat ovat sesonkiluontoisesti hiljaisemmat. Syksyn kuluessa hintatason odotetaan tasoittuvan. Yhdysvalloissa hintatason nousu alkoi toisen neljänneksen alussa ja hinnat nousivat kuukausittain, mutta lisääntyvä sekä kotimaan tuottajien että tuontitarjonta ja hiljentynyt kysyntä ovat painamassa levytuotteiden hintoja myös siellä. Yhdysvaltojen aikaisempi tiukka markkinatilanne on ainakin toistaiseksi helpottumassa, mistä kertoo myös teräspalvelukeskusten varastojen nousu taas korkeimmilleen vuoteen. Euroopan markkinat ovat vuoden kolmannella neljänneksellä vahvimmat. Hinta-taso on pitänyt myös hiljaisemmalla kesäkaudella ja nousupaine jatkuu. Euroopassa teräslevyjen hintataso alkoi maaliskuussa yleisesti nousta ja nousu jatkui kolmannelle neljännekselle, mutta tasoittui hiljaisemman kesäsesongin aikana. Elokuussa levytuotteiden keskimääräinen hintataso Saksan markkinoilla oli kuitenkin 25 % korkeampi kuin vuoden alussa. Vuodenneljännelle neljännekselle tuottajat ovat ilmaisseet pyrkimyksistään hinnankorotuksiin: yleisesti odotetaan ilmoituksia € 20 - 50/ tonni korotuksista, mutta Euroopan lomakauden lopulla korotusten hyväksyminen ei vielä ole varmaa. Markkinoilla Euroopan tuottajien tarjonta pysyy edelleen tiukkana, mutta tuontipaine saattaa kasvaa muiden markkinoiden tiukkuuden hellittäessä. Kysyntä on hyvä, mutta saattaa vuoden lopulla olla hiukan alkuvuotta hiljaisempi. Teräsromun hintataso pysyi vuoden 2006 alussa suhteellisen vakaana, nousi sen jälkeen, mutta pysyi kesän aikana taas ennallaan. Maakohtaiset hintaerot ovat myös tasoittuneet ja keskihinta Euroopassa heinäelokuussa oli noin € 220/tonni. Romun saatavuus talven aikana oli tiukka kylmän sään aiheuttaessa katkoksia toimituksiin. Toimitusmahdollisuudet ovat nyt parantuneet, mutta kysyntä on myös hyvä, joskin kesäsesonki on pitänyt markkinat viime aikoina hiljaisina. Toisaalta terästehtaat ovat olleet huolissaan romun saatavuudesta kesän aikana, kun monet tehtaat pitkien terästen hyvän kysynnän takia ovat lyhentäneet perinteisiä kesäseisokkejaan, mikä on lisännyt romun tarvetta myös perinteisellä lomakaudella. Pitkien terästen markkinoilla hintatason nousu Euroopassa jatkui kuusi kuukautta tammikuussa saavutetun pohjatason jälkeen, mutta nousu tasaantui elokuussa kysynnän sesonkiluontoisesti hiljentyessä. Tuotteittain ja markkinoittain hintakehityksessä on kuitenkin eroja. Betoniteräksen hinta elokuussa on noussut Saksan markkinoilla vuoden alusta keskimäärin noin € 130/tonni, valssilangan noin € 100/tonni ja kauppatangon ja rakenneterästen vain hiukan vähemmän. Betoniteräksessä ja valssilangassa hintatason nousu muualla Euroopassa on ollut hiukan maltillisempi. Toisaalta esimerkiksi Espanjassa niiden hintataso on Euroopan korkein, Italiassa kasvan tuonnin takia Euroopan matalin, mutta rakenneterästen hinnat ovat jatkaneet nousuaan myös kesän ajan ja ovat Euroopan korkeimmat. Pitkien terästen markkinat ovat yleisesti edelleen tiukat, kun tarjonta on pysynyt rajoitettuna. Tuontipaine Euroopan ulkopuolelta on kuitenkin kasvamassa, kun tuontihinnat tulevat kilpailukykyisemmiksi. Romun hintakehitys syksyllä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä tulee pitkälti sanelemaan teräshintojen suunnan, lyhyellä tähtäyksellä hintoihin on kuitenkin nousupainetta. Ruostumattoman teräksen hinta huippukorkealle Ruostumattoman teräksen tuottajat maailmanlaajuisesti ovat kokeneet jopa dramaattisen muutoksen tilausten kasvussa, kun kysyntä pysyy vahvana ja varastot kaikilla tasoilla on jo aikaa siten ajettu alas. Markkinoilla tarjonta laahaa edelleen kysynnän perässä. Seurauksena on ollut markkinoiden ennennäkemätön tiukkuus, joka on painanut perushintoja ylöspäin. Kun samalla nikkelin hinta on tehnyt uusia ennätyksiä, myös seosainelisä on jatkanut nousuaan ennätyskorkeuksiin. Markkinoiden tiukkenemisen seurauksena kansainvälinen hintataso kääntyi nousuun vuoden 2006 alussa ja perushinnat alkoivat nousta. Maaliskuusta lähtien myös seosainelisä on noussut kuukausittain ja nousee edelleen, kun nikkelin hinta on kaikkien aikojen ennätystasollaan. Heinäkuussa kuukauden keskihinta nousi taas voimakkaasti, USD:iin 26 590/tonni. Euroopan markkinoilla seosainelisän nousu yhdessä perushinnan kanssa nosti ruostumattoman kylmävalssatun teräslevyn markkinahinnan elokuussa jo lähes 3000 euroon tonnilta. Kun nikkelin hinta elokuussa on taas uudessa ennätyskorkeudessa, ruostumattoman teräksen markkinahinta nousee nyt voimakkaasti kuukausittain. Nikkelin rakettimaisen hintasyöksyn takia jyrkin nousu teräshinnoissa on vuoden loppupuolella vielä edessä.
7 3/2006 Euroopan hyvä kysyntä on saanut tuottajat nostamaan perushintoja vuoden alusta jo useita kertoja ja uusia korotuksia odotetaan vielä kuukausittain. Elokuussa perushinta nousi Saksan markkinoilla jo 1 500 - 1 600 euroon tonnilta ja vuoden lopulla perushintanoteerausten odotetaan olevan jo € 1 800 - 1 850 tonni. Perushintojen hintahaitari on myös kasvamassa, kun markkinoiden tiukkuus kohtelee asiakkaita eri tavalla sopimuksista riippuen. Tuottajat pyrkivät nostamaan tarjontaa kaikin keinoin, mutta Euroopan kapasiteetti ei tässä markkinatilanteessa näytä riittävän, eikä myöskään terästuonti ole kasvanut. Metallien hinnat jatkavat ennätyskorkealla Vuoden 2006 aikana metallien maailmanmarkkinat olivat kaikkien aikojen nousussa ja metallien hinnat ovat saavuttaneet jatkuvasti uusia ennätyksiä. Kesäkuussa hintatason nousu rauhoittui ja hinnat kääntyivät lievään laskuun, mutta heinäkuussa koettiin taas uusi nousu, kun markkinoiden fundamentit pysyvät edelleen vahvoina. Maailmanmarkkinoiden elpyminen vuoden 2006 alussa alkoi kysynnän noususta, ja kun samalla tarjonta on pysynyt tiukkana, hintataso on noussut. Vuoden aikana koettu hintakierre ei kuitenkaan olisi mahdollinen ilman sijoitusrahastojen jatkuvaa kiinnostusta ja aktiviteettia metallimarkkinoilla. Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti kuparimarkkinoita, mutta viime aikojen alumiinin hintakehitys on jäänyt kuparista jälkeen yhä enemmän. Alumiinimarkkinoiden fundamentit ovat viime kuukausina hiukan vahvistuneet, mutta pysyvät yleisesti ristiriitaisempina kuin kuparissa. Alumiinin fyysinen kysyntä on hyvä, ja hintatason lasku kesäkuussa sai monet kuluttajat takaisin markkinoille ja hankkimaan alumiinia alentuneisiin varastoihinsa, mikä näkyy myös LME-varastojen alentumisena. Ne putosivat kesän aikana noin 75 000 tonnia. Varastotaso on suhteellisesti kuitenkin edelleen korkea, varsinkin muiden perusmetallien varastokehitykseen verrattuna. Alumiinin hinta nousi kolmessa kuukaudessa toukokuussa huipputasolleen USD 3 300/tonni, mutta menetti sitten muutamassa viikossa lähes koko nousun. Kesäkuusta lähtien alumiinin hinta on liikkunut melko kapeassa vaihteluvälissä USD 2 400 – 2 600/tonni,ja vuoden neljännelläkin neljänneksellä hintatason odotetaan pitävän samassa vaihteluvälissä. Energian hintakehitys on alumiinin tuotannon kannalta keskeinen, ja jos sen hinta pysyy huippukorkealla, tarjonnan tiukkuus saattaa jatkua. Toisaalta raaka-aineen, alumiinin, hinta on ollut laskussa, mikä voi taas lisätä tuotantoa. Kuusakoski Oy kierrättää romuteräksen terästeollisuuden raaka-aineeksi Starckjohann Steelillä on kolmatta vuotta voimassa valtakunnallinen sopimus romuteräksen ja -alumiinin kierrätyksestä Kuusakoski Oy:n kanssa. Aikaisemmin sen hoitivat osin paikalliset yritykset. Kuusakoski vastaa mietallien kierrätyksestä Starckjohann Steelin kaikissa teräspalvelukeskuksissa eli Lahdessa, Turussa ja Lapualla. Starckjohann Steelin tuotannossa syntyy karkeasti ottaen noin 12 erilaatuista metalliromua, jotka lajitellaan teräspalvelukeskuksissa. Kuusakosken toimittama palvelu kattaa keräilyvälineet, noutologistiikan, raportoinnin, romun jalostuksen ja myynnin terästeollisuudelle. Kuusakoski toimittaa joka laadulle omat keräilylavansa, käy tarkastamassa ne tarvittaessa jopa päivittäin ja tuo tyhjän tilalle. Kuusakosken Heinolan tehtailla kaikki romumetallit jalostetaan edelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Pisimmälle jalostetaan alumiini, joka sulatetaan seosharkoiksi ja toimitetaan edeelleen teollisuuden käyttöön. Tehokasta ja vastuullista kierrätystä - Starckjohann Steel on vastuussa tuottamastaan jätteestä ja käyttää sen kierrättämiseen luotettavaa yhteistyökumppania, jolla myös on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Kaikki Starckjohann Steelin tuotannossa syntyvä metalliromu käytetään siis uudelleen, kertoo teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. - Meillä Starckjohann Steelissä jalostusarvo on kasvussa. Materiaalin hyötykäytössä tärkeintä on kokonaistehokkuus ja taloudellisuus. Se vaatii toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Levy käytetään optimaalisesti hyväksi. Aina syntyy kuitenkin leikkausjätettä, romua, joka toimitetaan edelleen jalostettavaksi mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Valkonen neuvottelee yhteistyön perusperiaatteista Kuusakoski Oy:n aluejohtaja Risto Grönlundin kanssa. Paikallisina yhteyshenkilöinä toimivat Kuusakoski Oy:n asiakasvastaavat ja teräspalvelukeskusten tuotantopäälliköt, jotka tuntevat oman yksikkönsä tarpeet. - Metallien kierrätys on tiivistä yhteistyötä, joka vaatii aktiivisuutta myös asiakkaan puolelta. Meillä on keskusteluyhteys useammalla tasolla, Grönlund toteaa. - Autamme asiakkaitamme keskittymään ydinliiketoimintaansa. Palvelukokonaisuudesta sovimme yhdessä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarvittaessa noudamme romumetallit vaikka koneelta asti. Kuusakosken teollinen kierrätysjärjestelmä on läpinäkyvä ja kustannustehokas. - Meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme on luotettava, jotta voimme olla varmoja siitä, että romut käsitellään asianmukaisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, toteaa Starckjohann Steelin laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto. - Olemme tehneet auditoinnin Kuusakosken Heinolan toimipisteeseen varmistuaksemme heidän toimintansa asianmukaisuudesta. Myös Starckjohann Steelin tuotantopäälliköt ovat päässeet perehtymään siihen, kuinka meillä muodostunut romu jatkokäsitellään Kuusakoskella. Tärkeää on myös, että keräyslavat ovat siistejä ja ehjiä. Se innostaa myös meidän henkilökuntaamme ymmärtämään, että romulla on arvoa ja että pienellä lajitteluun panostamisella voidaan romunkäytön jatkoprosessia parantaa ja nopeuttaa. Hyväkuntoiset lavat ovat myös turvallisia käyttää, eikä niitä tarvitse piilotella tontin kauimmaisilla nurkilla. Teollisuuden uusiokäyttöön lähteviä alumiiniharkkoja Kuusakoski Oy:n kierrätystehtaalla Heinolassa. Kuva: Sami Repo Kierrätys on iloinen asia, todistavat aluejohtaja Risto Grönlund Kuusakoski Oy:stä ja Starckjohann Steelin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. Kuusakoski – kierrätystä jo vuodesta 1914 Kuusakoski Oy on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä ja yksi maailman suurimmista kierrätysmetallien jalostajista ja toimittajista. Yritys toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Kiinassa ja Taiwanissa ja sillä on yli 100 toimipistettä, joista 24 on Suomessa. Kierrätysmetallien hankinta-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia, Puola ja Venäjä. Markkina-alueina suurimpina ovat Eurooppa ja Aasia. Kuusakoski <strong>Group</strong> Oy:n liikevaihto oli 812 miljoonaa euroa v. 2005 ja se työllistää lähes 3500 ammattilaista. Lähes satavuotinen teollinen kierrätysosaaminen, tehokkaat kuljetusmenetelmät ja ammattimainen asiakaspalvelu takaavat parhaat kierrätysratkaisut asiakkaille. Paalattu ruostumaton teräs on käytettävissä sellaisenaan terästehtaiden raaka-aineena. Kuva Kuusakoski Oy:n Heinolan kierrätystehtaalta. Kuva: Sami Repo www.kuusakoski.fi
Page 1 and 2: M -Suomen Posti Oyj Starckjohann St
Page 3 and 4: KTK:n ja Starckjohann Steelin yhtei
Page 5: 5 3/2006 Turun teräspalvelukeskuks

Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen - BE Group

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?