Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia - Mediakasvatus.fi
Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia - Mediakasvatus.fi
Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia - Mediakasvatus.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Näistä varsinkin relevanssi on ollut paljon esillä suomalaisessa<br />
keskustelussa. Sen merkitys näkyi vahvana,<br />
kun Yleisradiolle luotiin 70-luvun alussa omat uutiskriteerit.<br />
Niiden mukaan uutisvalintojen perustana tulisi olla:<br />
1) tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus,<br />
2) tapahtuman vaikutusten laajuus eli sen ihmisjoukon<br />
suuruus, jota vaikutukset koskettavat, sekä<br />
3) missä määrin tapahtuman vaikutukset koskettavat<br />
uutisen kuulijoita <strong>ja</strong> katsojia itseään tai niitä ryhmiä,<br />
joihin he kuuluvat.<br />
Vielä 70-luvulla mediakulttuurissa vallitsi yleisesti<br />
usko merkityksellisten sisällöllisten kriteerien olemassaoloon,<br />
mutta nykyään kuuluu myös toisenlaisia<br />
äänenpaino<strong>ja</strong>. Monet ovat valmiita myöntämään, että<br />
uutisiksi kelpaavien aiheiden luokittelu muutamien<br />
piirteiden perusteella ei kenties onnistu, vaan aihevalinnat<br />
poh<strong>ja</strong>utuvat pikemminkin toimitusten sisäiseen<br />
hil<strong>ja</strong>iseen tietoon <strong>ja</strong> näppituntumaan.<br />
iHaNTeeT <strong>ja</strong> kÄYTÄNTÖ<br />
Kriteerien käyttöön <strong>ja</strong> aihevalintoihin vaikuttavat nykyään<br />
paljon median yleinen viihteellistyminen sekä<br />
uudet mediateknologiat, erityisesti internet <strong>ja</strong> sen<br />
myötä hur<strong>ja</strong>sti kasvanut tiedonvälityksen nopeus.<br />
Tuoreuden merkitys uutisoinnissa on noussut verkkoympäristössä<br />
entistäkin keskeisempään rooliin.<br />
Sisällöllisten kriteerien lisäksi journalistia valinto<strong>ja</strong><br />
oh<strong>ja</strong>avat myös muunlaiset tekijät, joita on harvemmin<br />
listattu toimitta<strong>ja</strong>n työn ihanteita käsitteleviin julkaisuihin<br />
<strong>ja</strong> julkilausumiin. Näitä tekijöitä voi kutsua piilokriteereiksi.<br />
Kaupallisuuteen entistä avoimemmin<br />
suhtautuvassa nykyisessä mediakulttuurissa niiden<br />
merkitys usein myös myönnetään auliisti. Piilokriteereinä<br />
voidaan nähdä muun muassa:<br />
- jutun tekemisen vaatima aika, vaiva <strong>ja</strong> hinta<br />
- kilpailevan median uutisointi (skuuppien<br />
löytäminen on tärkeää, mutta kilpailijoille ei<br />
myöskään pidä antaa “yksinoikeutta” joihinkin<br />
aiheisiin)<br />
- jutun sopivuus median aikatauluihin<br />
(painon deadline, uutislähetysten si<strong>ja</strong>inti<br />
ohjelmakartassa)<br />
- tarjolla oleva kuvitus<br />
- toimitusten ulkopuolinen tarjonta (tiedotteet,<br />
tiedotustilaisuudet, yleisön juttuvinkit)<br />
- viihdyttävyys <strong>ja</strong> kulutta<strong>ja</strong>lähtöisyys<br />
- relevanssin si<strong>ja</strong>an kiinnostavuus<br />
TOiMiTTa<strong>ja</strong>N eTiikka<br />
Suomen journalistiliiton julkaisemat Journalistin ohjeet<br />
määrittävät yhdessä Julkisen sanan neuvoston<br />
(JSN) kanssa “hyvän lehtimiestavan”, joka ulottuu median<br />
sisällöllisten valintojen periaatteista korrekteihin<br />
tiedonhankintatapoihin sekä yksityisen <strong>ja</strong> julkisen<br />
tiedon ra<strong>ja</strong>nvetoon. Journalistin ohjeet ovat liitteenä<br />
tämän käsikir<strong>ja</strong>n lopussa.<br />
Käytännössä journalistinen itsesäätely toimii niin, että<br />
hyvän tavan loukkauksista voidaan kannella neuvostolle,<br />
joka sitten arvioi tapauksen laadun. Sen enempää<br />
Journalistin ohjeilla kuin JSN:n kannanotoilla ei<br />
ole laillista velvoittavuutta, mutta lähes koko joukkoviestintäala<br />
on ainakin periaatteessa sitoutunut noudattamaan<br />
niitä työssään.<br />
Mikäli rikkomus havaitaan, JSN voi antaa tiedotusvälineelle<br />
langettavan päätöksen hyvän lehtimiestavan<br />
[29]
Change language