05.04.2015 Views

Internet-Uutiset kesä 2006 - Info Center Finland Oy

Internet-Uutiset kesä 2006 - Info Center Finland Oy

Internet-Uutiset kesä 2006 - Info Center Finland Oy

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

2 INTERNET-UUTISET<br />

Kesä <strong>2006</strong><br />

Yli puolet suomalaisista<br />

käyttää nettiä viikoittain<br />

Kuluvan vuoden keväällä viikoittaisten internetkäyttäjien<br />

määrä oli Suomessa hieman yli 2,7 miljoonaa.<br />

Lukema ilmenee Taloustutkimus <strong>Oy</strong>:n <strong>Internet</strong><br />

Tracking –tutkimuksesta, johon oli haastateltu<br />

maalis-huhtikuun aikana 3.040 15-79-vuotiasta<br />

suomalaista. Tutkimustulos merkitsee sitä, että internetiä<br />

käyttää viikoittain jo reilusti yli puolet<br />

suomalaisista, sillä luvusta puuttuvat kaikki alle 15-<br />

vuotiaat netinkäyttäjät. Kun heidät otetaan mukaan<br />

laskelmaan, nousee viikkokäyttäjien määrä jo yli<br />

kolmen miljoonan.<br />

Toinen vähintäänkin symbolisesti merkittävä<br />

rajapyykki suomalaisen internetin historiassa ohittui<br />

touko-kesäkuun taitteessa, jolloin Web<strong>Info</strong>n<br />

www-rekisterissä meni rikki 100.000 www-sivuston<br />

raja. Lukuun lasketaan kaikki yritysten, julkishallinnon<br />

ja yhdistysten ylläpitämät www-sivustot.<br />

Noin 10 vuotta sitten Web<strong>Info</strong>n aloittaessa toimintansa,<br />

oli vastaavia www-sivustoja ainoastaan<br />

4.000 kappaletta, joten kasvu on ollut vauhdikasta!<br />

Lähivuosina internetkäyttäjien määrä nousee<br />

Suomessa maltillisesti noin 100.000 käyttäjän vuosivauhdilla.<br />

Kasvu tulee uusista ikäluokista sekä yli<br />

50-vuotiaiden ryhmästä, jossa internetkäyttö ei ole<br />

vielä yhtä yleistä kuin nuorempien ikäluokissa. Sen<br />

sijaan uusia suomalaisia www-palveluita näyttää<br />

syntyvän tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin,<br />

hieman yli 20.000 kappaletta. Näyttää<br />

käyvän niin kuin kaiken uuden tekniikan kanssa:<br />

vasta kun kansalaisten enemmistö on ottanut jonkun<br />

asian omakseen, alkaa tekniikkaa hyödyntävä<br />

palvelutarjonta kasvaa vauhdilla. Syntyy itseään<br />

ruokkiva kierre: kun palvelutarjonta netissä monipuolistuu,<br />

tulee netinkäyttö entistä houkuttelevammaksi<br />

ja yhä useampi innostuu käyttämään<br />

www-palveluita. Ja kun netinkäyttö näin lisääntyy,<br />

kannattaa käyttäjille tarjota yhä uusia palveluita.<br />

Positiivinen kierre vahvistaa itseään ja siitä<br />

hyötyvät sekä palveluiden tarjoajat että kuluttajat.<br />

Jos internetin yleistymisestä ja käyttöajan kasvusta<br />

haluaisi etsiä jotakin huolestuttavaa, voisi<br />

ajatella tietokoneen ääressä vietetyn ajan olevan<br />

pois keholle aktiivisemmasta toiminnasta kuten<br />

ulkoilusta. Toisaalta voi pohtia niinkin, että netin<br />

avulla tietoon liittyvät asiat hoituvat sen verran<br />

sutjakkaasti, että fyysiseen toimintaan jää lisäaikaa.<br />

Varmaa on, että internetin käyttöpaikat tulevat<br />

monipuolistumaan, kun internetin käyttö kännyköiden<br />

kautta yleistyy. Ulkoileviin kännykänkäyttäjiin<br />

korvanappeineen olemme jo tottuneet,<br />

milloinkahan silmälappusurffaajat ovat yhtä tuttu<br />

näky lenkkipolulla – jää nähtäväksi.<br />

Loppuun vielä kesäkulkijalle walikoidun warmat<br />

www-vinkit: Kowan teknolokian Museo, Wanahan<br />

Aijan Päivät ja Wanha Woima. Aurinkoista kesäaikaa!<br />

Markku Vettenniemi<br />

toimitusjohtaja<br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong><br />

<strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />

Perustettu vuonna 1996 tuottamaan internetin hyötykäyttöä<br />

helpottavia palveluita suomalaisille yrityksille ja julkisyhteisöille<br />

Toimipaikat ovat Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa<br />

Nykyiset palvelut:<br />

Web<strong>Info</strong>-hakupalvelu (www.webinfo.fi) ja<br />

turvallinen sähköposti (www.turvaposti.fi)<br />

Toiminnan laajuus: 20 työntekijää, noin 11.000 asiakasta<br />

Suomessa ja ulkomailla<br />

Yhteystiedot:<br />

PL 80, 00601 HELSINKI<br />

Puh. (09)86842450 Fax (03) 86842452<br />

Vesijärvenkatu 21, 15140 LAHTI<br />

Puh. (03) 7810630 Fax (03) 7810650<br />

Kantolankatu 7, 13130 HÄMEENLINNA<br />

Puh. (03) 65700 Fax (03) 6336430<br />

Y-tunnus: 10686341 Kotipaikka: Helsinki<br />

INTERNET-UUTISET<br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>:n asiakaslehti<br />

ilmestyy neljä kertaa vuodessa<br />

Päätoimittaja: Markku Vettenniemi<br />

Toimittaja: Juhani Karvonen<br />

Sivunvalmistus: <strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />

Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino <strong>Oy</strong><br />

Jakelu: Suomen Posti <strong>Oy</strong>j<br />

turvaposti.fi<br />

Toimituksen yhteystiedot:<br />

<strong>Internet</strong>uutiset<br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong><br />

Kantolankatu 7<br />

13110 HÄMEENLINNA<br />

Puh. (03) 65700<br />

Fax (03) 6336430<br />

Email: webinfo@webinfo.fi<br />

Luottamukselliset<br />

sähköpostit tulee<br />

ehdottomasti salata<br />

Tavallinen sähköposti on tietoturvaltaan<br />

kuin postikortti.<br />

Tästä huolimatta moni lähettää<br />

viestintä salaamattomina,<br />

joko tietämättään riskin ottaen<br />

tai luottaen hyvään onneen.<br />

Näin ei kuitenkaan kannata<br />

toimia, sillä sähköpostiliikenteen<br />

salaamisen on olemassa<br />

keinot. Viestin voi toimittaa<br />

turvallisesti vastaanottajalla<br />

kahdella tavalla: joko<br />

salaamalla viestin tai siirtämällä<br />

sen suojattua yhteyttä<br />

pitkin vastaanottajalle. Tietoturvaltaan<br />

molemmat tavat<br />

ovat käytännössä yhtä hyviä,<br />

eli suojaltaan murtamattomia;<br />

erot ovat lähinnä käytettävyydessä.<br />

Viestin salaus<br />

vaatii asennuksia,<br />

mutta on edullista<br />

Varsinaisen sähköpostiviestin<br />

salaamiseen on kaksi yleisesti<br />

käytettyä tapaa: koneelle<br />

ladattavaan salausohjelmaan<br />

perustuva PGP-salaus<br />

ja esimerkiksi Outlook-sähköpostiohjelmaan<br />

sisältyvä<br />

S/MIME-salaustekniikka.<br />

Molemmat perustuvat ns.<br />

julkisen avaimen salaukseen,<br />

jossa viestin lähettäjällä tulee<br />

olla hallussaan vastaanottajan<br />

julkinen salausavain, jota<br />

vasten viesti salataan. Kun<br />

salattu viesti saapuu, saa vastaanottaja<br />

sen auki omalla yksityisellä<br />

avaimellaan ja siihen<br />

liittyvällä salasanalla.<br />

Vaikka viestin kopioisi matkalla<br />

asiaankuulumaton, ei<br />

hän saisi viestiä auki ilman<br />

purkuavainta ja salasanaa.<br />

Julkisen avaimen salauksen<br />

etuna on nopea lähettäminen,<br />

kunhan lähettäjä ja vastaanottaja<br />

ovat ensin varmistuneet<br />

ohjelmistojen yhteensopivuudesta<br />

sekä luovuttaneet<br />

toisilleen julkiset salausavaimensa.<br />

PGP-salauksen kustannukset<br />

ovat yritykselle kymmenien<br />

eurojen luokkaa per<br />

tietokone. Outlookin S/<br />

MIME-salaus ei aiheuta lainkaan<br />

välittömiä kustannuksia,<br />

mutta omalle avaimelle tulee<br />

hankkia sertifikaatti, joita<br />

myöntävät muutamat ulkomaiset<br />

yritykset, muun muassa<br />

Thawte, www.thawte.com.<br />

Yhteyden salaaminen<br />

maksaa, mutta on<br />

helppoa<br />

Sähköpostiviestin voi siirtää<br />

vastaanottajalle SSL-salattua<br />

yhteyttä pitkin, jolloin viesti<br />

ei kulje lainkaan sähköpostipalvelimien<br />

välillä. SSL-salaus<br />

on turvallinen, josta osoituksena<br />

pankit suojaavat sillä<br />

asiakkaidensa yhteydet nettipankkiin.<br />

SSL-salattua yhteyttä pitkin<br />

sähköposti siirtyy palvelimelle,<br />

josta vastaanottaja saa<br />

omaan sähköpostiinsa kehotteen<br />

tulla noutamaan viesti.<br />

Avaamiseen vastaanottaja<br />

käyttää lähettäjän ilmoittamaa<br />

salasanaa, jolloin vastaanottaja<br />

saa viestin koneelleen<br />

SSL-salatulla yhteydellä.<br />

Salatun yhteyden sähköposti<br />

tuottaja Suomessa on<br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>,<br />

www.turvaposti.fi. Yhden<br />

käyttäjän vuosilisenssin veroton<br />

hinta on 490 euroa. Palvelu<br />

on helppo ottaa käyttöön,<br />

koska mitään asennuksia ei<br />

tarvita. Käyttäjä voi lähettää<br />

salattuja viestejä kenelle tahansa,<br />

samoin vastaanottaa.<br />

Oma salaava palvelin<br />

on kallein vaihtoehto<br />

Kolmas tapa lähettää viesti salattuna<br />

on hankkia oma salaava<br />

palvelin. Tämä ratkaisu<br />

soveltuu suurille lähetysmassoille,<br />

sillä lähettäminen on<br />

helppoa ja käyttäjiä voi olla<br />

jopa satoja. Palvelimen ja ohjelmiston<br />

hankinta maksaa<br />

kymmeniätuhansia euroja,<br />

sen kautta ei voi kuitenkaan<br />

vastaanottaa salattuja viestejä,<br />

ainoastaan lähettää.<br />

Salaavaa palvelinratkaisua<br />

tarjoaa Suomessa Deltagon<br />

Group, www.deltagon.com.<br />

Artikkelin tekijät:<br />

tietoturva-asiantuntija<br />

Jussi Kallioniemi (CISSP),<br />

Radiant Bytes <strong>Oy</strong><br />

ja toimitusjohtaja<br />

Markku Vettenniemi<br />

(KTM),<br />

<strong>Info</strong> <strong>Center</strong> <strong>Finland</strong> <strong>Oy</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!